1.1 Lähtökohdat

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Kaupunginhallitus on hyväksynyt esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:

-Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulko-alueille

-Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjaiset ja rakentamistaloudelliset priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

- Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuosien 2005 ja 2006 aikana on laadittu esteettömyyssuunnitelmat seitsemälle alueelle: keskusta, eteläiset kaupunginosat, Haaga, Kannelmäki-Kaarela, Lauttasaari, Malmi ja Vuosaari. Näillä alueilla keskustaa lukuun ottamatta on käynnistynyt samanaikaisesti myös rakennusviraston omana työnä aluesuunnitelman laatiminen katu- ja viheralueille. Tavoitteena on liittää alueellinen esteettömyyssuunnitelma osaksi aluesuunnitelmaa, jossa aikataulutetaan tulevat kehittämistoimenpiteet.

Lauttasaaren alueella asuu paljon vanhusväestöä vertailtaessa Helsingin eri alueita keskenään. Vanhusväestö on kuitenkin varsin tasaisesti sijoittunut koko Lauttasaaren alueelle ja karttatarkasteluissa erottuukin ainoastaan Vanhustentalo Pohjoiskaari 1-3:ssa ja senioritalo Pohjoiskaari 9:ssä. Myös palvelut ovat sijoittuneet hajalleen Lauttasaaren alueella. Terveysasema on Lauttasaarentien välittömässä läheisyydessä ja kaupalliset päivittäispalvelut keskittyvät voimakkaimmin Lauttasaaren ostoskeskuksen ympäristöön ja Lauttasaarentielle sekä Heikkilänaukion tuntumaan. Näiden perusteiden mukaisesti tarkastelut ja merkittävimmät esteettömyyden kehittämistoimenpiteet painottuvat näiden palveluiden lähialueille.

Alueellisia esteettömyyssuunnitelmia laadittaessa esteettömyyttä käsitellään Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Keskeisiä lähtökohtia ovat esteettömyyden jako kahteen laatutasoon (erikoistaso ja perustaso) ja esteisyyttä kokevien käyttäjäryhmien ja toimenpidetarpeen tunnistaminen. Esitettyjen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen perusteleminen tehdään edellä mainittujen lähtökohtien perusteella.

1.2 Tavoitteet

Kaupunginosa on mielekkään kokoinen alue esteettömyyden kehittämisen tarkastelulle ja toimenpiteiden toteuttamiselle. Lähtökohtana on, että esteettömyyttä kehitetään kokonaisina reitteinä ja alueina, jolloin aidosti esteetön omatoiminen eläminen ja liikkuminen alueella tulee mahdolliseksi.

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tavoitteet ovat:

-määritellä parannus- ja kehittämistoimenpiteet sekä ylläpidon toimenpiteet -määritellä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys -määritellä esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit -kartoittaa alueen esteet katu- ja viheralueilla -selvittää esteettömän toimimisen kannalta keskeisten palvelujen ja toimipaikkojen

sijoittuminen alueella
-selvittää vanhusväestön sijoittuminen alueelle

Työn aikana selvitettiin alueella tapahtuva muu rakentaminen ja suunnitelmat sekä liikenteeseen tai viheralueisiin liittyvät kehittämishankkeet ja suunnitelmat. Nämä otettiin keskeisiksi lähtökohdaksi toimenpiteiden määrittelyssä, sillä esteettömyyden parantaminen on edullista muista tarpeista lähtevien hankkeiden yhteydessä. Esteettömyyden parantamistarpeesta lähtevät toimenpiteet määräytyivät alueen luonteen ja esteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että myös muut kaupungin hallintokunnat käynnistäisivät omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulisi kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Vasta tällöin luotaisiin kokonaan esteettömiä alueita ja kaupunginosia.

1.3 Työskentely

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat rakennusvirastosta aluesuunnittelijat ja Helsinki kaikille –projektin edustajat, kaupunkisuunnitteluvirastosta asemakaavoittaja ja liikennesuunnittelija sekä edustajat kiinteistöviraston tilakeskuksesta, rakennusvalvontavirastosta, Kaupungin hallintokeskuksesta, liikennelaitoksesta, sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta sekä konsultin edustajat.

Ohjausryhmä kokoontui työn aikana kolme kertaa:

-19.4. (Kaikkien alueellisten esteettömyyssuunnitelmien aloituskokous)

-7.6. (Kävelykierros ja esteettömyyden nykytilanne)

-11.9. (Lauttasaaren alueen toimenpide-ehdotukset ja raporttiluonnos)

Lisäksi Helsinki kaikille -projektin ja konsultin edustajat ovat pitäneet pienimuotoisia projektipalavereita tarpeen mukaan työn aikana.

Lauttasaaren alueella järjestettiin 23.5.2006 sidosryhmille kävelykierros, jossa he toivat esiin omia näkökulmiaan ja tarpeitaan.

Esteettömyyssuunnitelmaa tullaan esittelemään kaupunkilaisille aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestettävässä asukastilaisuudessa.

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus

Työn ensimmäisenä vaiheena tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Lähtökohtana oli Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005-2010 yhteydessä laadittu tietokanta esteettömyyden kannalta tärkeistä toimipaikoista. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat vanhusten palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuslaitokset ja asemat. Lisäksi tarkasteltiin muiden esteettömyyden näkökulmasta tärkeiden palveluiden sijoittumista alueelle. Tällaisia ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, museot, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat.

Nykytilanteen arvioinnissa tukeuduttiin lähtökohtaisesti olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin: sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkennetut aineistot, Helsingin yleiskaavan aineistot sekä SeutuCD. SeutuCD on YTV:n tuottama cd-levy, jolle on koottu pääkaupunkiseudun kuntien keskeiset väestöön ja maankäyttöön liittyvät paikkatiedot yhtenäisessä muodossa. SeutuCD:n 2003 tiedot ovat vuoden 2002 lopulta.

Työssä käytettiin ensisijaisesti Helsingin kaupungin omia numeeristettuja tietoja. Paikkatietomuodossa saatiin tiedot vanhusten palveluista, päiväkodeista sekä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helsingin kaupungin tietoja täydennettiin SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jossa tiedot valittiin toimialaluokituksen perusteella. SeutuCD:ltä on saatu tiedot mm. yksityisten lääkäriasemien ja kulttuurilaitosten, kirkkojen ym. seurakuntatilojen, museoiden, liikuntapaikkojen yms. sijoituksesta.

Tietoa tarkistettiin jonkin verran harkinnanvaraisesti. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien kohdalla pienimmät kohteet on karsittu ilmoitetun henkilökuntamäärän perusteella, jolloin toiminimiyrittäjät saatiin poistettua. Yksityisissä lääkäripalveluissa eivät ole mukana hammaslääkärit.

Kuva 1. Lauttasaari on suosittu, merellinen asuinalue. Kuva 2. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat Lauttasaaressa.

Kuva 3. Vanhusten sijoittuminen Lauttasaaren alueella. Pohjoiskaarella erottuvat Vanhustentalo ja senioritalo Pohjoiskaari 9:ssä.

Vanhusten sijoittuminen koko suunnittelualueella tarkasteltiin käyttämällä tietokantana SeutuCD:n tietoja vuoden 2002 lopulta. Vaikka tieto onkin muutaman vuoden vanhaa, riittää sen tarkkuus tämän suunnitelman tarkasteluihin. Merkittävinä iäkkäiden ihmisten asuinpaikkoina erottuvat Vanhustentalo Pohjoiskaari 1-3:ssa sekä senioritalo ja ryhmäkoti Pohjoiskaari 9:ssä. Muutoin iäkkäitä ihmisiä asuu kaikissa osissa Lauttasaarta, eikä heidän sijoittumisensa anna erityisiä perusteita alueen joidenkin osien korostamiseen esteettömyyden parannustoimenpiteiden priorisoinnissa.

Kuva 4. Kartoitetut erikois- ja perustason puistoalueet sekä erikoistason ja tärkeät perustason reitit Lauttasaaren alueella. Näistä reiteistä ja alueista tulee esteettömiä, kun toimenpidekartalla esitetyt toimenpiteet toteutetaan.

2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely

Kaupungilla oli kesän ajan työssä kaksi kokenutta esteettömyyden kartoittajaa. Tämän kartoitustyön pohjaksi tunnistettiin työn aluksi esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit. Tällaiseksi erikoistason alueeksi määriteltiin Lahnalahden leikkipuisto, josta kehitetään Lauttasaareen esteetön leikkipuisto. Tärkeäksi perustason leikkipaikaksi määriteltiin Pajalahden puiston leikkipaikka. Erikoistason reitit ovat Vanhustentalon asukkaiden päivittäin käyttämät, tärkeimmät reitit: virkistäytymisreitti meren rannassa rakennuksen ympäri sekä yhteys Merikaaren palvelutalolle, lähikauppaan ja bussipysäkeille Lauttasaarentiellä. Näiden lisäksi erikoistason reitiksi määriteltiin yhteys Lauttasaarentieltä terveysasemalle.

Kartoitettavat perustason reitit ovat joko yleisesti paljon käytettyjä yhteyksiä tai sellaisia yhteyksiä, joita käyttävät paljon henkilöt, joille ympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseksi. Erikoistason alue ja reitit sekä kartoitettavat perustason reitit on esitetty kuvassa 4.

2.3 Sidosryhmien kävelykierros

Sidosryhmien kävelykierros pidettiin 23.5.2006. Kierros alkoi Lauttasaaren Vanhustentalolta ja kulki Lauttasaarentietä terveysasemalle ja ostoskeskukseen sekä Lahnalahden puistoon. Puistosta reitti kulki Tallbergin puistotielle ja edelleen Heikkilänaukiolle, jonne kierros päättyi. Osallistujaryhmä jäi pieneksi erityisesti kolean sään ja kävelyä edeltäneen sateen vuoksi. Erityisesti kierroksella tulivat arvioitua opaskoiran kanssa liikkuvan näkövammaisen tarpeet.

Kuva 5. Sidosryhmien kävelykierroksen reitti.

Kuva 6. Kävelykierroksella tuli arvioitua erityisen hyvin opaskoiran kanssa liikkuvan tarpeet.

2.4 Kaupungin estekartoitus

Kuva 7. Helsingin estetietokantaan tallennetut kiireellisesti korjattavat esteet Lauttasaaressa. Osa kohteista on jo korjattu syksyn 2006 aikana.

Helsingin kaupunki on edelleen kehittänyt Suraku-projektissa kehitettyä kartoitusvälinettä. Kesän 2006 aikana rakennusviraston kartoittajat kartoittivat tärkeiksi katsotut alueet ja reitit Lauttasaaressa. Esteisiin liittyvät tiedot tallennettiin kaupungin estetietokantaan.

2.5 Lauttasaarentien alue

Lauttasaarentien päällysteet ovat pääasiallisesti hyväkuntoisia. Selvästi huonokuntoinen päällystejakso on ostoskeskuksen kohdalla Lauttasaarentien pohjoispuolen jalkakäytävällä. Useat suojatieylitykset ovat keskisaarekkeellisia, mikä helpottaa kadun ylittämistä. Kevyelle liikenteelle varattu katualue on vain joissakin kohdin mahdollistanut erillisen pyörätien. Jalankulkijat ja pyöräilijät tuntuvatkin usein häiriintyvän toisistaan ahtailla väylillä. Myös useiden bussipysäkkien kohdalla pyöräilijät joutuvat ajamaan katoksen etupuolelta.

Suojateiden reunakivet ovat pääsääntöisesti luiskattuja, mutta alueella on myös korkeita reunakiviä. Keskisaarekkeissa ei ole reunakiviä, mikä vaikeuttaa heikkonäköisen ja sokean ajoradan reunan tunnistamista. Suojatiemaalauksissa on sekä erittäin hyvä- että huonokuntoisia. Alueen itäosassa oli tarkastelukesänä tuoreesti päällystetty ajoradan osuus, jolla suojatiemaalaukset olivat uusia, mutta pyöräteiden kohdilla maalaukset olivat kuluneet lähes kokonaan pois. Erityisesti Klaarantien liittymän suojatiessä on useita heikkouksia näkövammaisen käyttäjän kannalta. Pyörätien kohdan puuttuvat maalaukset, Klaarantien ylittävän suojatiemaalauksen vinous ylityssuuntaan nähden (vaikeuttaa opaskoiran suunnan ottamista) ja puuttuvat reunakivet, joiden avulla heikkonäköinen tai sokea tunnistaa ajoradan reunan.

Terveysaseman pohjoispuolen sisäänkäynti on Taivaanvuohentieltä, jolla on jalkakäytävä vain kadun pohjoisreunalla. Terveysaseman sisäänkäynnin kohdalla ei ole suojatietä, jota pitkin pääsisi jalkakäytävälle. Suojatiemaalaus myös auttaisi heikkonäköistä löytämään sisäänkäynnin.

Kuva 8. Klaarantien liittymän kohdalla suojatiemaalaukset ovat vinossa jalankulkijan kulkusuuntaan nähden, mikä vaikeuttaa opaskoiran ylityssuunnan tunnistamista. Pyörätien ja jalankulun erottavaa noppakiviraitaa tulee jatkaa myös suojatien kohdalla, jolloin sitä voi käyttää valkoisella kepillä suunnan säilyttämiseen. Kiviraita tulee kuitenkin katkaista selvästi reunakivellä ajoradan reunassa. Toimenpidekartan kohta 7.

Kuvat 9 ja10. Jalkakäytävä on eri puolella katua kuin terveysaseman pohjoinen sisäänkäynti. Etelän puolen sisäänkäyntialueella tulee lisätä luiskaan toinen käsijohde 70 cm:n korkeudelle ja vaihtaa penkit selkä- ja käsinojallisiksi. Ajoneuvoliikenteen alueen pinnoitteen vaihtaminen mustaksi auttaisi heikkonäköistä. Suojatien kohdan reunatuki tulee vaihtaa esteettömästi luiskatuksi. Reunatuen malli on esitetty Esteettömän ympäristön ohjekortissa 1, www.hel.fi/helsinkikaikille, Esteettömän rakentamisen ohjeet (SuRaKu). Toimenpidekartan kohdat 5 ja 6.

Lauttasaarentie 11:n kohdalla on kadun reunaan istutettu orapihlaja-aita. Aidan piikikkäät oksat kasvavat jalkakäytävän puolelle ja aiheuttavat heikkonäköiselle tai sokealle vaaran.

2.6 Vanhustentalon ympäristö

Vanhustentalo Pohjoiskaari 1-3:ssa ja senioritalo Pohjoiskaari 9:ssä muodostavat Lauttasaaren suurimman vanhusten keskittymän. Pohjoiskaaren alkupää on heidän paljon käyttämänsä kulkuyhteys. Vanhustentalon ja Merikaaren palvelutalon välinen jalkakäytävän päällyste on pitkältä matkalta hyvin epätasainen. Erillisen kompastumisvaaran aiheuttavan epätasaisen kohdan tekee myös Merikaaren palvelutalon sisäänkäynnin alueelta kaadetun puun kanto.

Vanhustentalon asukkaiden tärkein päivittäinen virkistysalue on taloa meren rannassa kiertävä puistoyhteys. Pääosin asfaltoidun yhteyden päällyste on kuitenkin useista kohdin hyvin huonokuntoinen. Levähdyspaikat reitin varrella ovat vaatimattomia ja osa penkeistä huonokuntoisia.

Lanakuja jatkuu Pohjoiskaaren eteläpäästä länteen meren rantaa seuraten kohti Lohiapajanlahden venesatamaa. Reitin varrella on useampia viehättäviä penkkiryhmiä. Reitin varrelle sijoittuvan vanhan laiturin kohdalla on syvä painanne väylän reuna-alueella. Näkövammaiselle tällainen tasoero aiheuttaa erittäin vaarallisen paikan.

17.

2.7 Lahnalahden puisto

Helsinki kaikille –projekti on asettanut tavoitteeksi, että jokaiselta alueelta valitaan yksi leikkipuisto, jota kehitetään esteettömäksi, kaikille soveltuvaksi leikkipuistoksi. Leikkipuiston sijainnin tulee olla keskeinen ja sen tulee sijaita kaupunkirakenteessa niin, että sinne on esteettömät yhteydet, myös joukkoliikenteellä. Nykyisten leikkipuistopalvelujen ja rakennusten sekä leikkitoimintojen järjestelyjen tulee olla lähtökohtaisesti esteetöntä käyttöä palvelevia. Lauttasaaressa parhaat lähtökohdat esteettömän leikkipuiston kehittämiselle tarjoaa Lahnalahden puiston leikkipuisto.

Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat kesän 2006 aikana Lahnalahden leikkipuiston. Seuraavassa puiston esteettömyysanalyysi. Plus-merkki kartoituskommentin lopussa tarkoittaa, että ratkaisu täyttää kyseiseltä osin esteettömyyden vaatimuksen. Miinus-merkki tarkoittaa, että vaatimus ei täyty.

2.8 Kirkon alue

Särkiniementien suunnasta johtaa kaksi jalankulkuyhteyttä kirkolle: viheralueen eteläreunalla luiskayhteys ja pohjoisreunalla porrasyhteys. Esteettömyyden kannalta on perusteltua kehittää ensisijaisesti luiskayhteyttä, joka sopii myös rollaattoria tai pyörätuolia käyttävälle. Luiskan päällyste on paikoin hyvin epätasainen eikä siinä ole käsijohteita. Luiskan itäpäässä raitti yhtyy asuinkiinteistön piha-alueeseen ja esteetön käyttö estyy muun muassa väylälle pysäköityjen autojen vuoksi. Reitillä ei ole valaistusta.

2.9 Heikkilänaukio ja Pajalahden puisto

Heikkilänaukion pinnoitteet ovat hyväkuntoisia ja aukion yleisjärjestely melko selkeä. Pollaririvistö auttaa seuraamaan aukion kadunpuoleista reunaa. Pollarit ovat tukevia ja riittävän korkeita, eivätkä aiheuta vaaratilannetta näkövammaisellekaan törmätessä.

Pajalahden puiston halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee tärkeä kevyen liikenteen yhteys Haahkapolulta Heikkilänpolulle. Yhteys kuitenkin katkeaa entisen Arcadan koulun kiinteistön kohdalla, jossa pysäköintialuetta on laajennettu asemakaavan mukaiselle puistoalueelle.

Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat kesän 2006 aikana Pajalahden puiston leikkialueen, jonka analyysi seuraavassa. Plus-merkki kartoituskommentin lopussa tarkoittaa, että ratkaisu täyttää kyseiseltä osin esteettömyyden vaatimuksen. Miinus-merkki tarkoittaa, että vaatimus ei täyty.

Yleistä

• Pienten ja isojen leikkialueet on erotettu hyvin ja selkeästi toisistaan (+)

• Leikkivälineiden ympäristössä on käytetty turvahiekka (+)

• Koko leikkialue on pehmeää hiekkaa, joka vaikeuttaa liikkumista esim. lastenvaunujen kanssa (-)

• Ajonestoportteja ei merkitty kontrastilla (-)

• Toimenpide-ehdotukset
• Leikkivälineiden välille rakennetaan kulkuväyliä kovemmasta pintamateriaalista, esim. kivituhkasta, joka tiivistetään huolellisesti

• Ajonestoportti merkitään kontrastimateriaalivyöhykkeellä

3 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA

3.1 Kehittämisperiaatteet ja toimenpiteiden priorisointi

Esteettömyyden erikoistason alueita, joilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää, ovat:

• keskusta-alueet, joilla on julkisia ja yksityisiä palveluja

• aukiot ja kävelykadut

• vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt

• alueet, joilla asuu paljon vanhuksia tai vammaisia

• julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet

• liikunta- ja leikkipaikat, jotka on rakennettu erityisesti kaikille käyttäjille

• muut erityisesti esteettömiksi rakennetut reitit esimerkiksi virkistysalueilla.

Esteettömyyden toteuttamisessa on tärkeää pyrkiä luomaan kokonaisia esteettömiä reittejä. Yhdestäkin kohdasta katkeava esteettömyys voi estää joiltakin käyttäjiltä liikkumisen tai toimimisen kokonaan.

Esteettömyyden parannustoimenpiteiden toteuttamisessa priorisoidaan erikoistason ympäristöjä. Erikoistason alueille sijoittuvia kehittämistoimenpiteitä ovat terveysaseman kiinteistön piha-alueen parantaminen (toimenpidekartan kohta 6, raportin kuva 10) ja suojatien suunnittelu ja rakentaminen Taivaanvuohentielle terveysaseman pohjoisen sisäänkäynnin kohdalle (toimenpidekartan kohta 5, raportin kuva 9). Muista toimenpiteistä kiireellisimpiä ovat risteys- ja suojatiealueiden kehittäminen Lauttasaarentiellä ja Särkiniementiellä (toimenpidekartan kohta 1, raportin kuva 24), sähköpylvään siirtäminen Otavantiellä (toimenpidekartan kohta 3, raportin kuva 21) ja portaiden merkitseminen Lauttasaarentie 5:n tontin ja kadun rajalla (toimenpidekartan kohta 8, raportin kuva 25). Kiireellisiksi tunnistettujen hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa lähivuosina. Ylläpidon toimenpiteet ovat kaikki kiireellisiä, koska niihin liittyvät ongelmat saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis-, törmäämis- tai putoamisvaaran tai muodostaa merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle liikkumiselle tai toimimiselle.

Toimenpiteet on rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta mielekästä kytkeä muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja toteutusohjelmiin. Lauttasaaren alueella tärkeimpiä tällaisia hankkeita ovat Lohiapajanlahden venesataman kehittäminen, Pajalahden päiväkodin perusparantaminen ja tulevaan metroasemaan liittyvät hankkeet. Koska nämä parannushankkeet eivät kuitenkaan merkittävässä määrin käsitä tärkeimpiä jalankulkuympäristöjä tai reittejä, tulisi esteettömyyden parannustoimenpiteille varata omaa erillistä rahoitusta.

Kaupunki on laatimassa esteettömistä suojatiejärjestelyistä tyyppipiirustuksia, joiden valmistuttua suojatien reunakivien muuttaminen esteettömiksi voidaan tehdä niiden mukaisesti erillisesti tilattavina ylläpidon tehtävinä. Kiireellisinä uudistamiskohteina pidetään suojateitä, joissa on 5 cm tai sitä korkeampia reunakiviä. Korkeiden suojateiden reunakivien sijainnit on esitetty kartalla kuvassa 20.

Ylläpidon toimenpiteet ovat useimmiten yksinkertaisia ja niiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi osana tavanomaista ylläpitoa. Toimenpiteitä toteutettaessa tulisi kuitenkin aina arvioida olisiko samassa yhteydessä mahdollista myös parantaa esteettömyyttä. Tällaisesta toimenpiteestä esimerkkeinä voidaan mainita suojatien reunakiven tai käsijohteen mallin muuttaminen uusimisen yhteydessä. Toimenpiteiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee aina pyrkiä Suraku-projektissa laadittujen ohjeiden mukaisiin ratkaisuihin. Ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille – projektin sivulta www.hel.fi/helsinkikaikille.

Tämän raportin valokuvien yhteydessä on mainittu, jos toimenpiteen toteuttaminen kuuluu jollekin muulle taholle tai virastolle kuin Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

3.3 Helsingin energian toimenpiteet

Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä suojatien kohdalla sijaitseva valaisinpylväs pitää siirtää jalkakäytävän reunaan. Toimenpidekartan kohta 3, raportin kuva 21.

Puiston halki kirkolle Särkiniementien suunnasta johtavalle raitille tulee suunnitella ja toteuttaa valaistus. Toimenpidekartan kohdat 9 ja 10, raportin kuva 17.

3.5 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet

Lauttasaarentie 11:n piha-aluetta reunustavien puiden jalkakäytävälle työntyvät oksat pitää leikata niin, että vapaan kulkuväylän korkeudeksi tulee vähintään 2,2 metriä. Toimenpidekartan kohta 14.

Lauttasaaren ostoskeskuksen pääsisäänkäynnin pyöräpysäköintialueen pinnoite tulisi vaihtaa sävyltään tummaksi ja alueen reunaan lisätä raita esimerkiksi lohkopintaisista noppakivistä, jotta heikkonäköisen tai sokean on mahdollista välttää törmäämästä pyöriin ja telineisiin. Yläkerrokseen johtavien portaiden alle kävely tulisi estää. Erityisesti näkövammaiselle tällaiset paikat ovat vaarallisia. Toimenpiteen toteuttaminen kuuluu Lauttasaaren liikekeskus Oy:lle, jonka omistaa Tapiolan lämpö. Toimenpidekartan kohta 4.

3.6 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet, jotka edellyttävät suunnittelua ja rakentamista

Suurin osa esitetyistä kehittämistoimenpiteistä on kaupungin rakennusviraston katu- ja puistoosaston toiminta-aluetta.

Merkittävin ongelma on kokonaan puuttuvat reunatuet, myös keskisaarekkeisiin liittyen, jolloin heikkonäköinen ei pysty tunnistamaan ajoradan reunaa. Tällaisia suojateitä on useita Lauttasaarentiellä sekä Tallbergin puistotien ja Särkiniementien risteyksessä. Suojateiden ja risteysten parannuskohteet on esitetty toimenpidekartalla kohdenumerolla 1, raportin kuva 24.

Pyörätien ja jalankulun erottavaa noppakiviraitaa tulee jatkaa myös suojatien kohdalla, jolloin sitä voi käyttää valkoisella kepillä suunnan säilyttämiseen. Kiviraita tulee kuitenkin katkaista selvästi reunakivellä ajoradan reunassa. Toimenpidekartan kohta 7, raportin kuva 8.

Lauttasaarentie 5:n kohdalla sijaitsevaan porrastasanteeseen pitää lisätä vaalea vyöhyke esim. lohkopintaisista noppakivistä varoittamaan heikkonäköisiä tasoerosta. Toimenpidekartan kohta 8, raportin kuva 25.

Lahnalahden puistoa kehitetään alueen esteettömänä leikkipuistona. Puiston esteettömyyden nykytilanne on kuvattu kohdassa 2.7. Pajalahden puiston leikkipaikkaa käyttää muun muassa viereinen päiväkoti. Leikkipaikan ongelmat ja toimenpide-ehdotukset on kuvattu raportin kohdassa 2.9.

Kirkolle Särkiniementien suunnasta johtavaan luiskaan tulee asentaa valaistus ja käsijohteet sekä uusia epätasainen päällyste. Isokaarelle johtavasta osasta tulee erottaa erillinen jalankulkuväylä esimerkiksi reunakivellä. Toimenpidekartan kohdat 9 ja 10, raportin kuvat 17 ja 22.

Pajalahden puiston halki pohjois-eteläsuunnassa kulkevalle tärkeälle kevyen liikenteen yhteydelle Haahkapolulta Heikkilänpolulle pitää rakentaa entisen Arcadan koulun kiinteistön kohdalle puuttuva raittiosuus. Toimenpidekartan kohta 11, raportin kuva 19.

3.7 Ylläpidon toimenpiteet

Merkittävimmät ylläpidon toimenpiteet ovat jalkakäytävien epätasaisten päällysteiden uusimisia. Näitä ovat jaksot Lauttasaarentiellä ja Pohjoiskaarella, toimenpidekartan kohdat 13. Kiireellisimpänä päällystyskohteena pidetään kuitenkin vanhustentaloa kiertävää rantareittiä, joka on vanhusten tärkeä, päivittäin käyttämä virkistäytymispaikka. Myös levähdyspaikat reitin varrella pitää uudistaa. Toimenpidekartan kohta 17, raportin kuvat 15 ja 27.

Heikkilänaukion pysäköintipaikkaa Melkonkadun puolella rajaava pensasistutus työntyy jalkakäytävälle ja se pitää leikata. Toimenpidekartan kohta 23.

Lisäksi alueella on muutamia jyrkkäreunaisia, kompastumisvaaran aiheuttavia kuoppia tai muita epätasaisuuksia. Ylläpidon parannuskohteet on esitetty toimenpidekartalla, kohdenumerot 12-21.

3.8 Ylläpidon kehittäminen

Lauttasaarentie kuuluu ylläpitoluokkaan I, pääkadut. Ylläpitoluokkaan II, kokooja- ja joukkoliikennekadut, kuuluvat seuraavat kartoitetun alueen katuosat:

• Särkiniementie

• Tallbergin puistotie

• Heikkiläntie

• Meripuistotie

• Gyldénintie

Nämä kadut kattavat tärkeimmät ajoneuvoliikenteen yhteydet alueella. Nykyisten II luokan katujen ulkopuolelle jää kuitenkin jalankulkuliikennettä palvelevia katuosuuksia, joilla tarvitaan korkeaa esteettömyyttä ja talvihoidon laatutasoa. Tällaisia ovat Pohjoiskaari Vanhustentalolta Lauttasaarentielle, Otavantie (erityisesti ostoskeskukselle nousevan mäen vuoksi), Terveysaseman saattoyhteys Lauttasaarentiellä ja Heikkilänpolku.

Esteettömyyden kannalta keskeisistä puistoissa sijaitsevista väylistä, B hoitoluokkaan kuuluvat seuraavat polut:

• yhteys Särkiniementien länsipuolella

• Pajalahden puiston yhteydet Tallbergin puistotien pohjoispuolella sekä yhteydet Haahkakujalta ja Haahkatien itäosasta Perttulantielle

• Kauppaneuvoksentien ja Pajalahdentien välinen kevyen liikenteen yhteys

• Yhteys Lanakujaa pitkin venesatamasta Pohjoiskaaren päähän

• Vanhustentaloa kiertävä puistolenkki

Edellä mainitut osuudet kattavat varsin hyvin eniten käytetyt puistopolkuyhteydet. Näiden lisäksi tulisi B hoitoluokkaan nostaa puistoväylät Isokaarelta kirkolle ja Pajalahden puiston poikki Heikkilänpolulta Haahkapolun päähän, kun kyseinen yhteys on esteettömänä valmistunut.

4 JATKOTOIMENPITEET

Myös muiden kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Tuloksekkainta tämä työ olisi samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta olisikin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaisi niiltä alueilta, joille rakennusvirasto on laatinut alueellisen esteettömyyssuunnitelman. Yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Kaupungin tulee myös auttaa heitä esteettömyyden parantamistyön alkuun esimerkiksi tarjoamalla suunnitteluapua.

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005 - 2010 on määritelty esteettömyyden tarpeen mukaisesti seuraavat kaupunginosat, joille tulisi laatia esteettömyyssuunnitelma.

5 KUSTANNUSARVIO

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on esitetty toimenpiteet jaoteltuina ylläpidon toimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin, jotka vaativat erillistä investointirahoitusta. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä sijoittuu kiinteistöjen alueelle; näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Koska osan ongelmista ratkaiseminen vaatii yksityiskohtaista rakennussuunnittelua, ovat jotkut esitetyistä toimenpiteistä alustavia sekä ratkaisun määrittelyn että kustannusarvion osalta.

Seuraavassa ei ole esitetty sellaisia ylläpidon toimenpiteitä, jotka toteutuvat osana normaalia ylläpitotyötä, eivätkä vaadi erillisrahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat mm. jalkakäytävien päällystystyöt. Ylläpidon toimenpiteistä on esitetty ne, jotka toteutetaan erillisinä toimenpiteinä, ja joille näin ollen on tarve määritellä erillinen hinta.

Lauttasaaren erilliset esteettömyyden parannustoimenpiteet (sulkeissa toimenpidekartan vastaavat