ESIPUHE

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Kaupunginhallitus hyväksyi esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:

• Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulko-alueille

• Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjainen ja rakentamistaloudellinen priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

• Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuoden 2005 aikana laadittiin esteettömyyssuunnitelmat neljälle alueelle: Eteläiset kaupunginosat, Haaga, Kannelmäki ja Keski-Vuosaari. Näillä alueilla on käynnistynyt samanaikaisesti myös rakennusviraston omana työnä aluesuunnitelman laatiminen katu- ja viheralueille. Tavoitteena on liittää alueellinen esteettömyyssuunnitelma osaksi aluesuunnitelmaa, jossa aikataulutetaan tulevat toimenpiteet.

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on kunkin alueen osalta tarkistettu mahdolliset esteettömyyden erikoistasoa edellyttävät kohteet, määritelty esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit, tunnistettu ja kartoitettu esteettömyyden kannalta tärkeimmät reitit sekä määritelty niille kehittämistoimenpiteet ja kunnossapidon toimenpiteet sekä niiden kiireellisyys. Esteettömyyttä on käsitelty Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.

Esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:

Rakennusvirasto Terhi Tikkanen-Lindström, Birgitta Rossing, Pirjo Tujula, Sirpa Linnola Kaupunkisuunnitteluvirasto: Ilkka Laine, Hannu Pyykkö, Penelope Sala-Sorsimo Kiinteistövirasto, Tilakeskus: Irmeli Grundström, Kristiina Pyykönen Rakennusvalvontavirasto: Hannu Pyykönen Kaupunginkanslia: Erkki Holappa Liikennelaitos: Mervi Vatanen Liikuntavirasto: Asko Rahikainen Sosiaalivirasto: Mirja Höysniemi Terveyskeskus: Petri Parrukoski, Saara Saxén, Pirjo Sipiläinen Opetusvirasto: Tapani Koivula Asuntotuotantotoimisto: Ifa Kytösaho Sito Oy: Jari Mäkynen, Ulla-Kirsti Junttila, Elina IIkkanen

Asemien arvioinnista vastasivat rakennusviraston harjoittelijat Anni Juutilainen ja Antti Vuori.

Sidosryhmille järjestettiin alueella kävelykierros, jossa he toivat esiin omia näkökulmiaan ja tarpeitaan. Esteettömyyssuunnitelmaa esiteltiin kaupunkilaisille aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestetyssä asukastilaisuudessa 15.11.2005.

SISÄLLYSLUETTELO

KUVAILULEHTI.......................................................................................................................................................1

ESIPUHE .................................................................................................................................................................2

SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................................................................3

1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET..............................................................................................................4

1.1 Lähtökohdat.........................................................................................................................................4

1.2 Tavoitteet.............................................................................................................................................4

1.3 Työskentely .........................................................................................................................................5

2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS..........................................................................................................6

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus................................................................................................................6

2.2 Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys 2002 .................................................10

2.3 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely.................................................10

2.4 Sidosryhmien kävelykierros...............................................................................................................10

2.5 Keski-Vuosaaren katuympäristö .......................................................................................................15

2.6 Pohjois-Vuosaaren ostoskeskus.......................................................................................................17

2.7 Puistot ...............................................................................................................................................17

2.8 Asemat ..............................................................................................................................................18

3 ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN......................................................................................................26

3.1 Kehittämisperiaatteet.........................................................................................................................26

3.2 Kunnossapidon toimenpiteet.............................................................................................................26

3.3 Kehittämistoimenpiteet katualueilla...................................................................................................28

3.4 Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen kehittäminen ...........................................................................30

3.5 Kehittämistoimenpiteet puistoissa.....................................................................................................30

3.6 Esteettömyyden kehittäminen Vuosaaren keskustan alueella..........................................................31

3.7 Ylläpidon kehittäminen ......................................................................................................................34

4 JATKOTOIMENPITEET..............................................................................................................................36

5 KUSTANNUSARVIO...................................................................................................................................38

2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus

Työn ensimmäisenä vaiheena tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Lähtökohtana oli Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005-2010 yhteydessä laadittu tietokanta esteettömyyden kannalta tärkeistä toimipaikoista. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat vanhusten palvelut, sosiaali-ja terveyspalvelut, kuntoutuslaitokset ja rautatieasemat. Lisäksi tarkasteltiin muiden esteettömyyden näkökulmasta tärkeiden palveluiden sijoittumista alueelle. Tällaisia ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat.

Nykytilanteen arvioinnissa tukeuduttiin lähtökohtaisesti olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin: sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkennetut aineistot, Helsingin yleiskaavan aineistot sekä SeutuCD. SeutuCD on YTV:n tuottama cd-levy, jolle on koottu pääkaupunkiseudun kuntien keskeiset väestöön ja maankäyttöön liittyvät paikkatiedot yhtenäisessä muodossa. SeutuCD:n tiedot ovat vuoden 2002 lopulta.

Työssä on käytetty ensisijaisesti Helsingin kaupungin omia numeeristettuja tietoja. Paikkatietomuodossa saatiin tiedot vanhusten palveluista, päiväkodeista sekä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helsingin kaupungin tietoja täydennettiin SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jossa tiedot valittiin toimialaluokituksen perusteella. SeutuCD:ltä on saatu tiedot mm. yksityisten lääkäriasemien ja kulttuurilaitosten, kirkkojen ym. seurakuntatilojen, liikuntapaikkojen yms. sijoituksesta. Terminaalit on haettu rakennustiedoista rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella ja niitä on täydennetty tiedoilla metroasemista.

Tietoa tarkistettiin jonkin verran harkinnanvaraisesti. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien kohdalla pienimmät kohteet on karsittu ilmoitetun henkilökuntamäärän perusteella, jolloin toiminimiyrittäjät saatiin poistettua. Yksityisissä lääkäripalveluissa eivät ole mukana hammaslääkärit.

Kuva 1. Ikäihmisten osuus väestöstä on suuri Keski-Vuosaaren alueella. Valokuva asukkaiden kävelykierrokselta elokuulta 2005.

Kuva 2. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat Keski-Vuosaaren alueella. Kuva 3. Vanhusten sijoittuminen Keski-Vuosaaren alueella.

Kuva 4. Kartoitustyötä varten määritellyt erikoistason alueet ja tärkeät perustason alueet ja reitit sekä vanhusten sijoittuminen Keski-Vuosaaren alueella.

Vanhusten sijoittuminen koko suunnittelualueella tarkasteltiin käyttämällä tietokantana SeutuCD:n tietoja vuoden 2002 lopulta. Vaikka tieto onkin pari vuotta vanhaa, riittää sen tarkkuus tämän suunnitelman tarkasteluihin. Merkittävinä iäkkäiden ihmisten asuinpaikkoina erottuvat alueen vanhainkodit ja palvelutalot, kuten Cecilian, Lucian, Olivian ja Vuosaaren palvelutalon muodostama kokonaisuus, Helander-koti ja palvelutalo Hanna. Keski-Vuosaaren alueella näkyy selvästi myös koko alueen asukkaiden korkea keski-ikä.

2.2 Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys 2002

Vuonna 2002 on tehty selvitys Esteetön Vuosaari – Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys, kehityshanke 2002. Selvityksessä kehitettiin alueellisten esteettömyysselvitysten mallia, kartoitettiin nykytilanteen esteettömyys ja määriteltiin kehittämistoimenpiteet. Selvityksessä kartoitettiin myös tärkeimpien palvelurakennusten esteettömyys. Selvityksen laatimisen jälkeen on tarkennettu esteettömyyden kriteeristöä Suraku-projektissa, tarkennettu alueellisten esteettömyyssuunnitelmien mallia Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 ja kehitetty Helsingin kaupungin paikkatietopohjaista kartoitustyökalua ja -menetelmiä. Edellä mainituista kehittämistoimenpiteistä huolimatta voitiin kuitenkin todeta, että vuoden 2002 selvityksen sisältö ja johtopäätökset ovat edelleen ajantasaisia ja niiden pohjalta voidaan jatkaa toimenpiteiden toteuttamista.

Tässä suunnitelmassa on tarkennettu koko alueen esteettömyyden erikoistason alueen rajausta sekä määritelty tärkeät erikois-ja perustason reitit. Raportissa kuitenkin käsitellään ensisijaisesti aiemman selvityksen pohjoispuolista aluetta, joka sijoittuu Punakivenpolun ja Niinisaarentien väliselle alueelle. Lisäksi raportin kohdassa 3.6 on esitelty Vuosaaren keskustan alueella vuoden 2002 jälkeen toteutetut esteettömyyden parannustoimenpiteet. Raportin sivulla 24 on vuoden 2002 selvityksen toimenpidekartta.

2.3 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely

Esteiden kartoitustyön pohjaksi tunnistettiin työn aluksi esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit sekä tärkeimmät perustason reitit. Keskeisiä kriteereitä olivat erikoistason toimipaikkojen ja vanhusten sijoittuminen alueella sekä käyttäjämäärät ja asukkailta saatu palaute. Erikoistason alueita ovat Rastilan asema ja Vuosaaren keskustan alue palveluineen ja vanhusten palvelutaloineen sekä keskuspuiston eteläosa.

Tärkeitä perustason reittejä ovat Kallvikintien, Porslahdentien ja Niinisaarentien kevyen liikenteen väylät pysäkkeineen, Vuosaaren puistopolku sekä yhteydet Pohjois-Vuosaaren ostoskeskukselle ja yhteys Helander-kodilta kirkolle. Esteet kartoitettiin Keski-Vuosaaren alueelta, jossa vanhusten määrä on suuri.

2.4 Sidosryhmien kävelykierros

Keski-Vuosaaren alueella järjestettiin esteettömyyskävely 31. elokuuta 2005. Kävelyyn osallistui lähes 20 alueella asuvaa ja toimivaa henkilöä sekä kaupungin viranhaltijoita, asiantuntijoita ja konsultin edustaja. Osallistujissa oli useita ikäihmisiä ja sähköisen pyörätuolin käyttäjiä. Erityisen heikkonäköisiä ei ryhmässä ollut.

Kävelykierroksen aluksi arvioitiin parannetun Kangaslammen ympäristöä. Kauniina loppukesän iltana lampi näyttäytyi kauniina ja viihtyisänä keitaana. Lammen itäpään kovapintainen rantaväylä on tasainen ja miellyttävä kulkea. Ongelmia aiheuttivat liittymäkohdat sorapintaisiin väyliin, joissa oli kynnykset nupukivirajausten kohdilla. Paikoittain myös soraväylien epäselvä rajautuminen rannan puolella aiheuttaa ongelmia heikkonäköiselle.

Kuva 5. Kävelykierroksen reitti 31.8.2005. Numerot viittaavat raportin valokuviin. Kuva 6. Kävelykierrokseen osallistui useita Keski-Vuosaaren alueella asuvia.

Kuva 7. Kangaslammen oleskelulaiturit ovat hyviä kaikille käyttäjille. Kysymyksiä herätti kuitenkin se, ettei suojakaidetta ollut koko laiturin pituudella.

Kuva 8. Ilveskorvenpuiston alueella liikkumista haittaavat kynnyksen muodostavat nupukiviraidat sorakäytävien liittymäkohdissa.

Ostoskeskuksen pysäköintialueen asfaltti on erittäin epätasainen ja pahasti painunut. Pysäköintialueella ei ole osoitettu jalankululle omia väyliä. Tällainen tarve olisi erityisesti pysäköintialueen poikki leikkipuistosta ostoskeskuksen sisäpihalle. Aidattu ravintolan terassi myös katkaisee länsipäädyn katoksen alla sijaitsevan kulkuväylän. Etelän suunnasta (Kivisaarenpolku) ostoskeskukseen saavuttaessa joudutaan ylittämään syvä ja jyrkkäreunainen sadevesikouru, johon pienipyöräinen pyörätuoli tai rollaattori voi juuttua. Ostoskeskuksen etelänpuoleinen kulkuyhteys on erittäin epätasainen ja painunut.

Ostoskeskuksen aluetta on nostettu asfaltoimalla ylemmäs, niin että kauppojen sisäänkäyntien ritilät on saatu upotettua kulkupintaan. Sisäänkäynnit liikkeisiin ovatkin esteettömyydeltään hyviä. Koilliskulman portaaseen pitäisi asentaa käsijohde. Koko ostoskeskus kaipaisi merkittävää viihtyisyyden parantamista mm. pintamateriaaleja ja piha-alueen järjestelyjä kehittämällä.

Ostoskeskukselta kävely suuntautui pitkin Isonvillasaarentietä kohti Porslahdentietä. Isonvillasaarentien kääntöpaikan kohdalla on puomi ja pollari kevyenliikenteen väylällä ajoesteenä, joihin heikkonäköinen saattaa vahingossa törmätä. Lumisena aikana kohta on usein puutteellisesti aurattu, koska aura ei pysty ajamaan läpi kyseisestä kohdasta.

Porslahdentiellä esteettömyyden ongelmat keskittyivät suojatieylityksiin. Useiden suojateiden ja keskisaarekkeiden kohdilla on liian korkeat reunakivet. Heikkonäköiselle tosin korkeista reunakivistä on etua, koska ajoradan reuna on tällöin helposti tunnistettavissa. Alueella on myös liian kapeita keskisaarekkeita, joihin esimerkiksi pyörätuoli tai lastenvaunut työntäjineen tai polkupyöräilijä eivät mahdu pysähtymään. Lisäksi alueella on voimakkaasti sivukaltevia ja pyörätuolia käyttävälle liian suuria korkeuseroja sisältäviä reunakivialueita. Jalkakäytävien päällysteiden tasaisuus on tyydyttävää.

Kuva 9. Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen pysäköintialueen asfaltti on vaarallisen epätasainen. Etelän suunnasta (Kivisaarenpolku) saavuttaessa joudutaan ylittämään syvä ja jyrkkäreunainen sadevesikouru, johon pienipyöräinen pyörätuoli tai rollaattori voi juuttua.

Punakiventiellä oli myös korkeita reunakiviä suojatien kohdilla, liian sivukalteva jalkakäytävä ja kulkuväylälle työntyviä puiden oksia. Punakivenpolun ja Vuosaaren puistopolun risteyksessä todettiin kirkon työmaan aiheuttamat erilaiset kulkuongelmat mm. hiekka- ja maakasat. Jo suunnitelmissa olevaa suoraa yhteyttä Vuosaaren puistopolulta kirkon länsipuolelta kohti etelää pidettiin tärkeänä. Todettiin myös pitkien jyrkkien väyläosuuksien, Punakivenpolku kohti Koukkusaarentietä ja kirkolle nouseva Vuosaaren puistopolku, ongelmallisuus talviaikana. Erityisesti Helander-kodin vanhukset kaipaavat turvallista reittiä kirkolle.

Urheilukentän kohdalla pidettiin hyvänä ajatusta erillisestä, kenttäalueesta erotetusta, kulkuväylästä. Myös käsi- ja selkänojallisia penkkejä tarvitaan kenttäalueen yhteydessä.

Uusien palvelutalojen kohdalla Rajapaadenraitilla ryhmään liittyi myös palvelutalojen asukkaita. He pitivät erityisen tärkeänä, että vielä keskeneräiset osat Rajapaadenraittia rakennetaan valmiiksi.

2.5 Keski-Vuosaaren katuympäristö

Pääsääntöisesti Keski-Vuosaaren jalankulkuväylät ovat melko tasaisia. Korkeuserojen aiheuttamia ongelmia on varsin vähän.

Esteettömyydeltään hyvänä voidaan pitää uudistettua Kallvikintietä, jonka päällysteet ovat tasaisia, maalaukset hyväkuntoisia ja pysäkkijärjestelyt esteettömiä.

Varsin yleisenä ongelmana ovat suojateiden kohtien korkeat reunakivet. Tällaisia on erityisesti Merikorttitien, Mustalahdentien, Heteniityntien ja Porslahdentien suojateiden kohdilla. Myös suojateiden keskisaarekkeiden esteettömyydessä on parantamistarvetta. Tärkein tällainen kohta on Porslahdentiellä Isovillasaarentien liittymässä.

2.6 Pohjois-Vuosaaren ostoskeskus

Esteettömyydeltään heikoin yhtenäinen alue on Pohjois-Vuosaaren ostoskeskus. Merkittävin ongelma on pahasti kuopille painunut piha- ja pysäköintialue. Yhtenäisellä asfalttipintaisella alueella ei ole erillisiä jalankulkuväyliä, mikä vaikeuttaa näkövammaisen toimimista alueella. Kompastumisja kaatumisvaaran aiheuttava epätasaisuus jatkuu myös itse ostoskeskuksessa. Yhteys Ilveskorvenpuiston ja ostoskeskuksen välillä ei hahmotu. Koko ostoskeskuksen alue on ankea ja kaipaa viihtyvyyden parantamista.

Ostoskeskuksen käytävien tasausta on nostettu, mikä on poistanut kynnykset useiden liikkeiden sisäänkäynneistä ja näin parantanut niiden saavutettavuutta.

2.7 Puistot

Puistoväylien päällysteet ovat pääasiallisesti kunnoltaan tyydyttäviä ja alueet yleisilmeeltään melko siistejä.

Tärkeän puistoalueelle sijoittuvan kulkuyhteyden muodostavat Vuosaaren puistopolku ja sille tonttikaduilta johtavat yhteydet. Väylät on pääasiallisesti asfaltoitu. Vuosaaren puistopolun varrelle on sijoitettu säännöllisesti penkkejä ja roska-astioita. Kasvillisuus ei merkittävästi heikennä kulkuväylien valaistuksen laatua.

Ilveskorvenpuistossa sijaitseva Kangaslampi sitä ympäröivine polkuverkostoineen on pohjoisen Vuosaaren tärkeä virkistäytymispaikka. Puisto tarjoaa mahdollisuuden oleskella veden äärellä myös pyörätuolia käyttävälle. Sorapintaisten puistopolkujen ja erityisesti lammen reunavyöhykkeen selkeys ja hyvä kunto ovat keskeisiä kunnossapidon huomiota vaativia osia. Tasaisella alueella sijaitseva leikkipuisto antaa hyvät lähtökohdat esteettömän leikkipaikan kehittämiselle.

Vuosaaren keskustan alueen puistojen esteettömyys on arvioitu vuoden 2002 selvityksessä.

2.8 Asemat

Rakennusviraston kesäharjoittelijat Anni Juutilainen ja Antti Vuori kartoittivat Vuosaaren ja Rastilan asemat kesällä 2005. Antti Vuori on itse näkövammainen ja hän on vastannut seuraavista asemien alueiden kuvauksista heikkonäköisen ja sokean toimijan näkökulmasta.

Vuosaaren asema

Lähes kauttaaltaan valkoisen ja lasisen aseman merkittävä ongelma heikkonäköisen kannalta on häikäistyminen. Kontrastien puute vaikeuttaa orientoitumista ja liikkumista koko aseman alueella. Joissain paikoin käytetyt opastavat elementit eivät ole säännönmukaisia tai riittävän loogisia. Yleisilme on nuhraantunut.

Aseman edessä olevassa suojatiessä ei ole maalauksia. Useat muutkin alueen suojatiemaalaukset ovat huonokuntoisia. Pysäkkialue on merkitty selkeästi näkyvällä kontrastiraidalla, mutta tuntoaistiin perustuvaa opastavaa elementtiä ei ole. Lisäksi yksittäiset pysäkit tulisi olla merkitty niin, että ne olisi helppo löytää. Taksin tolppa on huonosti hahmotettavissa. Aseman itäpäädyssä sillalla on polkupyöriä pysäköitynä joka reunaan eikä pyöräpysäköintialuetta ole merkitty kontrastilla. Pyörätelineitä on liian vähän. Aseman itäpäässä Tyynylaavantien jalkakäytävään liittyy aseman eteläpuolella pyöräparkki, jonka käyttö on hyvin vähäistä.

Pysäköintialueella ei ole merkittyä inva-paikkaa. Pysäköintialueelta asemalle (länsipääty) Vuotien yli johtavan suojatien pysäköintipaikan puoleinen reunakivi on korkea (40-60 mm) ja jalkakäytävällä on suuri sivukaltevuus suojatien kohdalla.

Asemahallia vaivaa sama kontrastien puute kuin koko asemaakin. Itäpäädyn ulko-ovilta tullessa pylväikkö ohjaa ja antaa suuntaa kohti tavallisia portaita, mutta liukuportaiden ja hissien löytäminen on erittäin vaikeaa. Opasteet ovat liian korkealla ja niiden väri vaihtelee opasteesta toiseen.Hisseille on ääniopaste, joka on niin hiljainen, että se ei anna suuntaa. Ääni auttaa korkeintaan painonapin löytämisestä. Muita lippuautomaatteja kuin kertalippuautomaattia ei pysty käyttämään pyörätuolista. Kioskiin ei pääse pyörätuolilla. Useissa portaissa on käsijohde vain yhdellä korkeudella.

Laiturialue on leveä. Suoja-alueen reuna ei erotu valkoisella kepillä ja värillisen viivan kontrasti on liian heikko. Lasiseinät ja –katto aiheuttavat häikäistymistä laiturialueellakin. Tämä yhdistettynä leveään laituriin vaikeuttaa suunnan hakemista. Laiturialueelta liukuportaille johtavien ovien aukon hahmottaminen on vaikeaa. Ovissa on punaiset pyöreät tarrat ja ikkunoissa ovien vieressä on vihreät pyöreät tarrat. Kuvioiden samanlaisuus aiheuttaa ongelman erityisesti puna-vihersokeille. Liukuportaissa on ääniopaste, joka on logiikaltaan erilainen kuin joillakin muilla asemilla, esimerkiksi Hakaniemen metroasemalla. Aseman itäpäädyn opaste on lisäksi hyvin hiljainen ja kuuluu häiriöttömässä ympäristössä vain noin metrin päästä. Tavallisissa portaissa olevat porrasaskelmien reunoihin sijoitetut kontrastiraidat ovat kuluneet ja likaantuneet, ja niiden hyöty on hyvin vähäinen. Laiturialueen kalusteiden kohdat on merkitty erilaisella lattian värillä. Idea on erinomainen, mutta toteutuksessa on käytetty liian monia värejä. Yksi väri huomioelementtinä ja toinen varoittavana selkeyttäisi koko asemaa. Käytetyistä väreistä sinisessä on paras kontrasti. Penkeissä ei ole käsinojia. Laiturialueen ongelmia lisää vielä huonosti erottuvat pylväät.

Länsipäädyn hissiaulassa, on käytetty opastuslinjaa, jonka on tarkoitus ohjata portaisiin tai hissiin. Linja on kuitenkin niin kulunut, että sitä ei voi käyttää. Hissiin ohjaava linja johtaa itse asiassa kalusteiden väliin. Kalusteet on yritetty ottaa esiin lattiasta huomiovärillä. Kontrasti ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuri ja osa kalusteista ei sijaitse värillisellä alueella. Ulkoalueet ovat länsipäädyssä melko hyvät. Sieltä löytyy kuitenkin suuri sauma, johon keppi voi jäädä kiinni. Kävelysiltaa kiertävä käsijohde jää valkoisen putken (sillan koriste) alle, jolloin sitä on vaikea seurata. Eniten haittaa tästä on kävelysillalta alas johtavilla portailla, joissa käsijohdetta seuraamalla toinen jalka on kuivatuskourussa. Portaat ovat askelmiltaan samanlaiset kuin kaikki ulkoportaat aseman alueella, eli ne on tehty palasista joiden välissä on massa. Tämä vaikeuttaa kontrastin ja sitten askelman reunan hahmottamista.

Kuntalaiset ovat valittaneet Valkopaadentien kiertoliittymästä asema-alueen eteläpäässä. Ajoneuvojen liian suuret nopeudet kiertoliittymässä tekevät suojatien ylityksistä turvattomia.

Rastilan asema

Aseman yleisilme on siisti ja miellyttävä. Lasinen katto ja seinä aiheuttavat aurinkoisella säällä häikäisyä. Asemalla on tavalliset lipunostoautomaatit, joita ei voi käyttää pyörätuolista käsin. Asemalla on kaksi liikkumisesteisen pysäköintipaikkaa. Polkupyörät ovat hyvin niille osoitetuissa paikoissa

Laiturialueen lattiamateriaali on harmaa, joka eliminoi suurimman osan häikäisystä. Kontrastiraita suoja-alueen reunassa erottuu selkeästi. Kontrastia voitaisiin lisätä vaihtamalla suoja-alueen laatta vaaleammaksi. Laiturialueen kalusteet ovat mukavasti samassa linjassa katon kannatinpylväiden kanssa, mutta kalusteet voitaisiin ottaa esiin lattiasta huomiovärein. Molempien päätyjen ovet löytyvät ilman vaikeuksia. Länsipäädyssä vaikeutta aiheuttaa kuitenkin valaistuksen jyrkkä muutos. Hissin ääniopaste on riittävän kuuluva ja ohjaa hienosti hissille. Joskus kaikuminen häiritsee laiturialueella.

Länsipäädyssä laiturialueelta nouseva hissi tulee suoraan bussipysäkille. Pysäkillä on riittävä kontrastiraita. Tuntoaistiin perustuva merkintä puuttuu. Portaat ovat selkeät ja niissä on kontrastiviivat reunoissa. Liukuportaissa on ääniopaste. Asemahalliin johtavassa hississä ääniopaste on hiljainen. Ulkoa aseman ovien löytäminen on helppoa, ovien edessä pylväät ohjaavat hyvin.

Aseman pohjoispuolella on toinen bussipysäkki. Pysäkillä ei ole katosta eikä roska-astiaa. Penkissä ei ole käsinojia. Aseman itäpuolella on palvelulinjan pysäkki, johon on kulkuyhteys vain aseman sisätilan kautta.

Itäpäädyssä on vain tavalliset portaat ja helposti löytyvä hissi. Portaissa on selkeästi erottuvat kontrastiraidat. Portaiden yläpäässä on lattiassa raita, joka vaikuttaa hämäävästi opasteelta mutta on todellisuudessa lehden mainos. Kaiteen ali pääsee luiskahtamaan raiteelle. Aseman eteläpuolelle johtava porras on erittäin pahan hajuinen.

3 ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN

3.1 Kehittämisperiaatteet

Esteettömyyden kannalta erityisen tärkeitä ovat keskusta-alueet, joilla on julkisia ja yksityisiä palveluja, kävelykadut, vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt, alueet, joilla asuu paljon vanhuksia tai vammaisia, julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet, liikunta- ja leikkipaikat, jotka on rakennettu erityisesti kaikille käyttäjille sekä muut erityisesti esteettömiksi rakennetut reitit esimerkiksi virkistysalueilla. Näillä esteettömyyden erikoistason alueilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää.

Esteettömyyden toteuttamisessa on tärkeää periaate pyrkiä luomaan kokonaisia esteettömiä reittejä. Yhdestäkin kohdasta katkeava esteettömyys voi estää joiltakin käyttäjiltä toimimisen kokonaan. Seuraavissa esteettömyyden parannustoimenpiteissä on priorisoitu erikoistason ympäristöjen ja tärkeimpien perustason alueiden reittien parantamista. Muilta alueilta on otettu huomioon sellaiset merkittävät ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis-tai putoamisvaaran tai jotka muodostavat merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle toimimiselle.

Toimenpiteet on rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta mielekästä kytkeä muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja toteutusohjelmiin. Keski-Vuosaaren alueella tällaisia hankealueita ovat:

• Mosaiikkiraitin ja –puiston rakentaminen esteettömäksi

• Keskuspuiston ja Vuosaaren puistopolun kehittäminen

• Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen alueen kehittäminen

Suojateiden reunakivet, jotka eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia, ovat yleinen ongelma kaikilla vanhemmilla alueilla. Suojateiden reunakivien muuttamiseksi esteettömiksi pitäisikin käynnistää alueellinen hanke. Kiireellisimpinä uudistamiskohteina voidaan pitää suojateitä, joissa on 5 cm tai korkeampia reunakiviä. Esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit sekä tärkeät perustason reitit tulisi laittaa kuntoon ensimmäisinä. Korjaustarpeen määrittelemiseksi alueen suojateiden reunakivet tulee kartoittaa.

Kunnossapidon toimenpiteet ovat useimmiten yksinkertaisia ja ne voidaan toteuttaa osana tavanomaista kunnossapitoa. Toimenpiteitä toteutettaessa tulisi kuitenkin aina arvioida olisiko samassa yhteydessä mahdollista myös parantaa esteettömyyttä. Tällaisesta toimenpiteestä esimerkkeinä voidaan mainita suojatien reunakiven tai käsijohteen mallin muuttaminen uusimisen yhteydessä. Kiireellisimmin tulee toteuttaa erikoistason alueiden ja tärkeiden perustason reittien kunnossapidon toimenpiteet sekä sellaiset kohteet, jotka aiheuttavat selvän kompastumis-, putoamis- tai törmäysvaaran tai jotka estävät joidenkin käyttäjien toimimisen.

Toimenpiteiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee aina pyrkiä Surakuprojektissa laadittujen ohjeiden mukaisiin ratkaisuihin. Ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille – projektin sivulta www.hel2.fi/helsinkikaikille.

3.2 Kunnossapidon toimenpiteet

Ison osan kunnossapidon parannustoimenpiteistä muodostavat suojatiet ja erityisesti niiden korkeat reunakivet. Tällaisia on erityisesti Merikorttitien, Mustalahdentien, Heteniityntien ja Porslahdentien suojateiden kohdilla (toimenpidekartan kohta 6). Kun suojateiden reunakivijärjestelyjä aletaan parantaa Suraku-projektin ohjekortin 1 mukaisiksi, tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, ettei jalkakäytävän puolelle muodostu liian suurta kaltevuutta.

Ilveskorvenpuistossa on Kangaslammen itäpuolella leikkipuisto, jonka käytävät on päällystetty värillisellä asfaltilla. Tätä aluetta rajaavien nupukiviraitojen ja sorakäytävien rajapinnassa olevat kynnykset tulee poistaa korottamalla sorakäytävien tasausta liittymiskohdissa (toimenpidekartan kohta 7). Puiston koilliskulmassa tulee leikata käytävälle työntyvät pensaat (toimenpidekartan kohta 9). Kivisaarenpolkuun liittyvän puistopolun päässä on korkea reunakivi, joka tulee vaihtaa luiskattuun reunakiveen, jotta se olisi esimerkiksi rollaattorilla helpompi ylittää (toimenpidekartan kohta 8).

Sorapintaisten puistopolkujen ja erityisesti lammen reunavyöhykkeen selkeys ja hyvä kunto ovat keskeisiä kunnossapidon huomiota vaativia osia. Tasaisella alueella sijaitseva leikkipuisto antaa hyvät lähtökohdat esteettömän leikkipaikan kehittämiselle.

Katu- ja puistoalueilla on lisäksi yksittäisiä kuoppia ja pienialaisia epätasaisia päällysteitä, jotka tulisi korjata (toimenpidekartan kohta 5).

3.3 Kehittämistoimenpiteet katualueilla

Porslahdentien suojateissa Isovillasaarentien liittymässä on liian kapea keskisaareke sekä korkeat reunakivet. Alustavasti toimenpiteeksi on ehdotettu liittymäalueen korottamista ja saarekkeiden leventämistä (toimenpidekartan kohta 4). Periaateratkaisu voisi olla yhteneväinen Haapasaarentien liittymän kanssa.

Kallvikintiellä Merikorttitien liittymässä on kevyen liikenteen alikulku, josta nousee jyrkkä kevyen liikenteen väylä länsipuolen pysäkille. Jalankulkuväylän reunaan tulisi lisätä käsijohde helpottamaan luiskan nousemista ja laskemista (toimenpidekartan kohta 1).

Isonvillasaarentien suunnasta lähestyttäessä Pohjois-Vuosaaren osotoskeskusta on asennettu pollari ja puomi estämään ajoneuvoliikennettä puiston läpi. Jotta näkövammainen ei törmäisi esteisiin, tulisi niiden kohdalle tehdä väri- ja tuntokontrastilla asfalttipäällysteestä erottuva vyöhyke väylän poikki (toimenpidekartan kohta 3). Sen tulisi on noin metrin levyinen molempiin lähestymissuuntiin ja materiaalina voisi olla esimerkiksi harmaa lohkopintainen noppakivi. Kivenlohkare tulisi työntää kulkuväylän sivuun.

3.4 Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen kehittäminen

Pohjois-Vuosaaren ostoskeskus on yksityistä kiinteistön aluetta, mutta sen merkitys esteettömälle toimimiselle Vuosaaren pohjoisosassa on suuri. Alueen ympäristö kaipaa kokonaisvaltaista rakenteiden ja miljöön kehittämistä. Piha-alue kaipaa toimintojen jäsennöimistä, pinnoitteiden, varusteiden ja kalusteiden sekä istutusten kehittämistä. Pahasti kuopille painunut piha-ja pysäköintialue tulisi uudistaa, rakenteellisen parantamisen tarve tulee arvioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Erityisesti näkövammaisten tarpeiden vuoksi tulisi rakentaa piha-alueesta erottuvat jalankulkuväylät ainakin keskuksen länsipuolelle ja Ilveskorvenpuistoa ja keskusta yhdistämään (toimenpidekartan kohta 2).

Ostoskeskuksen eteläreunalla on syvä sadevesikouru, joka aiheuttaa kompastumisvaaran ja voi aiheuttaa pyörätuolinkäyttäjälle pyörän juuttumisen kouruun. Kuivatusjärjestelmää tulisi näiltä osin kehittää esteettömyyden tarpeet huomioon ottavaksi (toimenpidekartan kohta 2).

Ostoskeskuksen koilliskulmalla on porras, johon tulisi lisätä käsijohde (toimenpidekartan kohta 10).

3.5 Kehittämistoimenpiteet puistoissa

Puistojen osalta merkittävimmät esteettömyyden kehittämistarpeet ovat Keskuspuiston eteläisellä osalla.

Urheilukentän pohjoispään kohdalla Vuosaaren puistopolulla on jyrkkä väyläosuus, jonka kohdalle tulisi asentaa käsijohteet (toimenpidekartan kohta 1).

Vuosaaren keskustan alueen ja keskuspuiston eteläosan esteettömyyden parantamistarpeet on raportoitu vuonna 2002 laaditussa Esteetön Vuosaari – Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys -raportissa. Selvityksen toimenpidekartta on raportissa sivulla 24.

3.6 Esteettömyyden kehittäminen Vuosaaren keskustan alueella

Vuosaaren keskustan alueen esteettömyyden parantamistarpeet on raportoitu vuonna 2002 laaditussa Esteetön Vuosaari – Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys raportissa. Selvityksen laatimisen jälkeen on esteettömyyden kriteeristöä tarkennettu Surakuprojektissa, tarkennettu alueellisten esteettömyyssuunnitelmien mallia Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 ja kehitetty Helsingin kaupungin paikkatietopohjaista kartoitustyökalua ja menetelmiä. Edellä mainituista kehittämistoimenpiteistä huolimatta vuoden 2002 selvityksen sisältö ja johtopäätökset ovat edelleen ajantasaisia ja niiden pohjalta voidaan jatkaa toimenpiteiden toteuttamista. Selvityksen toimenpidekartta on raportin sivulla 24.

Vuoden 2002 jälkeen on Vuosaaren keskustassa toteutettu kaksi tärkeää parannustoimenpidettä. Vuotalon edustan liukas puukansi on päällystetty massalla, joka ei enää aiheuta liukastumisvaaraa. Lisäksi Vuosaarentien ja Valkopaadentien risteyksen suojatie korotuksineen on rakennettu uudelleen ja suojatien reunakiven kohdalle on toteutettu näkövammaisia helpottava kohomerkintä varoittamaan ajoradan reunasta. Parannustoimenpiteet sijoittuvat tärkeälle reitille vanhusten palvelutalojen keskittymän ja ostoskeskuksen välille.

Vuoden 2002 raportissa todettujen parantamistarpeiden lisäksi Vuosaaren keskustan alueella on uudempaan rakentamiseen liittyen kaksi uutta parantamistarvetta. Rajapaadenraitti liittyy Vuosaarentiehen pitkän, 8 % pituuskaltevan osuuden jälkeen. Tälle osuudelle tulisi asentaa käsijohteet kahdelle korkeudelle molemmin puolin väylää, sillä sitä käyttävät erityisen paljon palvelutalokeskittymän asukkaat.

Mosaiikkitorin itäreunalle on rakennettu porras- ja terassijärjestely, joka on toteutettu betonirakenteena. Porrasjärjestely ei vaaleutensa vuoksi erotu vaaleasta toripinnasta ja sen reunaan tulisikin lisätä tumma kontrastivyöhyke. Myös portaan käsijohdetta tulisi jatkaa tukimuurin päähän saakka.

3.7 Ylläpidon kehittäminen

Vuotie kuuluu ylläpitoluokkaan I, pääkadut. Ylläpitoluokkaan II, kokooja- ja joukkoliikennekadut, kuuluvat seuraavat kadut:

• Kallvikintie

• Niinisaarentie

• Porslahdentie

• Vuosaarentie

Nämä kadut kattavat tärkeimmät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin. Nykyisten II luokan katujen ulkopuolelle jää kuitenkin reitti vanhusten palvelutalo Hannalta metroasemalle ja kauppakeskukseen. Tästä syystä Tyynylaavantie tulisi nostaa ylläpitoluokkaan II.

Puistoissa sijaitsevista, esteettömyyden kannalta keskeisistä väylistä, B hoitoluokkaan kuuluvat seuraavat yhteydet:

• yhteydet Niinisaarentieltä Neitsytsaarentielle ja Vuosaaren puistopolulle

• yhteys Vanttikallion puistosta Kallvikintielle

• yhteys Porslahden puistosta Punakivenpuistoon

• Keskuspuiston polut Punakivenpolun ja Vuosaarentien välisellä alueella

• yhteys Vuotien kevyenliikenteen ylikulkusillalta Kallvikintien länsipuolella Mosaiikkiraitin alikululle

Jotta näistä kevyenliikenteen yhteyksistä täydentyisi kokonaisia reitistöjä, tulisi Vuosaaren puistopolun ja Rajapaadenraitin kevyenliikenteen kadut sekä reitti Vuotorin ja Mosaiikkitorin läpi hoitaa A hoitoluokan väylien tasoa vastaavina. Edellä mainittuja osuuksia yhdistävä puistopolkuosuus tulisi nostaa hoitoluokkaan A.

JATKOTOIMENPITEET

Toimenpiteiden toteuttaminen ja estekartoitukset

Kunnossapidon pienten toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Pääosa toimenpiteistä on pienialaisia ja varsin yksinkertaisia toteuttaa. Toimenpiteiden toteuttajien tulee ennen toteuttamista tarkistaa esteettömän ympäristön vaatimukset Suraku-projektissa laadituista esteettömyysohjekorteista.

Suojateiden reunakivien korjaamisesta esteettömiksi tulisi käynnistää alueellinen hanke. Alue tulee kartoittaa ja sen pohjalta tunnistaa reitit, joilla pahimmat ongelmat ovat. Kiireellisimpinä uudistamiskohteina voidaan pitää suojateitä, joissa on 5 cm tai korkeampia reunakiviä. Näistä kiireellisimpiä ovat esteettömyyden erikoistason alueet sekä tärkeät perustason reitit, jotka on esitetty seuraavan sivun kartalla.

Osa esteettömyyden parantamistoimenpiteistä tulee toteutumaan hankeluettelon (raportin kohta 3.1.) hankkeiden toteutumisen myötä. Näiden lisäksi lähivuosina tulee toteuttaa muut yksittäiset parannustoimenpiteet.

Toimenpiteiden toteuttajat

Suurin osa esitetyistä toimenpiteistä on kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä HKR-ympäristötuotannon toiminta-aluetta. Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen parantaminen sijoittuu yksityisen kiinteistön alueelle.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toiminta-alueille kuuluvia parantamistarpeita ovat Vuosaaren ja Rastilan metroasemat sekä Vuosaaren metroaseman bussiterminaali, joiden ongelmat on kuvattu kohdassa 2.8. Asemat.

Myös muiden kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Kiinteistöihin liittyviä ongelmia on kuvattu vuoden 2002 selvityksessä

Esteetön Vuosaari – Vuosaaren keskustan yleisten alueitten esteettömyysselvitys, kehityshanke 2002. Kiinteistöjen alueiden kehittäminen olisi tuloksekkainta samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa toteutettuna. Kokonaisuuden kannalta olisikin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaisi niiltä alueilta, joille rakennusvirasto on laatinut alueellisen esteettömyyssuunnitelman. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa.

Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laajentaminen

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 on määritelty esteettömyyden tarpeen mukaisesti seuraavat kaupunginosat, joille tulisi laatia esteettömyyssuunnitelma. Ensisijaisesti esteettömyyssuunnitelmat laaditaan aluesuunnitelman laatimiseen liittyen, jolloin toimenpiteet voidaan kohdistaa ja määritellä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

KUSTANNUSARVIO

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on esitetty toimenpiteet jaoteltuina kunnossapidon toimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin, jotka vaativat erillistä investointirahoitusta. Pohjois-Vuosaaren ostoskeskuksen toimenpiteet sijoittuvat yksityisen kiinteistön alueelle, eikä näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Koska osan ongelmista ratkaiseminen vaatii yksityiskohtaista rakennussuunnittelua ovat jotkut esitetyistä toimenpiteistä alustavia sekä ratkaisun määrittelyn että kustannusarvion osalta.

Seuraavassa ei ole esitetty kunnossapidon toimenpiteitä, koska ne toteutuvat osana normaalia kunnossapitotyötä, eivätkä vaadi erillisrahoitusta. Myös merkittävä osa esteettömyyden parantamisesta tulee toteutumaan osana muita hankkeita, eikä näillekään toimille ole tarpeellista osoittaa erillistä esteettömyyden toimenpiderahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat mm. puistojen kehittäminen ja valaistuksen parantaminen. Suojateiden reunakivien muuttaminen esteettömiksi edellyttää niiden järjestelmällistä kartoittamista, minkä jälkeen niiden toimenpiteiden määrällinen tarve ja kustannukset voidaan arvioida.

Kiireelliset toimenpiteet erikoistason alueilla, tärkeillä perustason reiteillä sekä kaatumis-, putoamis-tai törmäysvaaran aiheuttavat ongelmat Keski-Vuosaaren ja Vuosaaren keskustan alueella (sulkeissa toimenpidekartan toimenpiteiden numerot):

Käsijohdetta 280 m (toimenpide 1 sekä Rajapaadenraitin käsijohteet uusien palvelutalojen kohdalla) à 100 €/m 28.000 €

Kevyt suojakaide 40 m (v. 2002 raportin toimenpidekartan kiireellinen toimenpide 5)