ESIPUHE

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Kaupunginhallitus hyväksyi esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:

• Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulko-alueille

• Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjainen ja rakentamistaloudellinen priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

• Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuoden 2005 aikana laadittiin esteettömyyssuunnitelmat neljälle alueelle: Eteläiset kaupunginosat, Haaga, Kannelmäki ja Vuosaari. Näillä alueilla on käynnistynyt samanaikaisesti myös rakennusviraston omana työnä aluesuunnitelman laatiminen katu- ja viheralueille. Tavoitteena on liittää alueellinen esteettömyyssuunnitelma osaksi aluesuunnitelmaa, jossa aikataulutetaan tulevat toimenpiteet.

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on kunkin alueen osalta tarkistettu mahdolliset esteettömyyden erikoistasoa edellyttävät kohteet, määritelty esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit, tunnistettu ja kartoitettu esteettömyyden kannalta tärkeimmät reitit sekä määritelty niille kehittämistoimenpiteet ja kunnossapidon toimenpiteet sekä niiden kiireellisyys. Esteettömyyttä on käsitelty Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.

Esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:

Rakennusvirasto Terhi Tikkanen-Lindström, Mikko Koivistoinen, Aino Aspiala, Pirjo Tujula, Sirpa Linnola Kaupunkisuunnitteluvirasto: Päivi Sarmaja, Pirjo Koivunen Kiinteistövirasto, Tilakeskus: Irmeli Grundström, Kristiina Pyykönen Rakennusvalvontavirasto: Hannu Pyykönen Kaupunginkanslia: Erkki Holappa Liikennelaitos: Mervi Vatanen Liikuntavirasto: Asko Rahikainen Sosiaalivirasto: Mirja Höysniemi Terveyskeskus: Petri Parrukoski, Saara Saxén Opetusvirasto: Tapani Koivula Satama: Raili Niemelä Asuntotuotantotoimisto: Ifa Kytösaho Sito Oy: Jari Mäkynen, Ulla-Kirsti Junttila, Elina IIkkanen

Rakennusviraston kartoituksista vastasi Anni Juutilainen ja asemien arvioinnista näkövammaisen kannalta Antti Vuori.

Sidosryhmille järjestettiin alueella kävelykierros, jossa he toivat esiin omia näkökulmiaan ja tarpeitaan. Esteettömyyssuunnitelmaa tullaan esittelemään kaupunkilaisille aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestettävässä asukastilaisuudessa.

SISÄLLYSLUETTELO

KUVAILULEHTI ................................................................................................................................................1

ESIPUHE...........................................................................................................................................................2

SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................................................................3

1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.........................................................................................................4

1.1 Lähtökohdat .................................................................................................................................. 4

1.2 Tavoitteet...................................................................................................................................... 5

1.3 Työskentely................................................................................................................................... 5

2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS.....................................................................................................6

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus.......................................................................................................... 6

2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely ............................................ 10

2.3 Sidosryhmien kävelykierros......................................................................................................... 11

2.4 Kaupungin estekartoitus.............................................................................................................. 12

2.5 Etelä-Haagan katuympäristö ....................................................................................................... 13

2.6 Pohjois-Haagan katuympäristö.................................................................................................... 18

2.7 Puistot......................................................................................................................................... 23

2.8 Asemat ....................................................................................................................................... 24

3 ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN.................................................................................................27

3.1 Kehittämisperiaatteet .................................................................................................................. 27

3.2 Haagan tori ................................................................................................................................. 28

3.3 Palokaivonaukio.......................................................................................................................... 30

3.4 Mäkipellon aukio ja Mäkipellontie................................................................................................ 31

3.5 Pohjois-Haagan aseman alue...................................................................................................... 32

3.6 Muu Pohjois-Haaga..................................................................................................................... 35

3.7 Ylläpidon kehittäminen................................................................................................................ 38

4 JATKOTOIMENPITEET ........................................................................................................................40

5 KUSTANNUSARVIO .............................................................................................................................42

LIITE Pohjois-Haagan kävelykierros 21.6.2005

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

1.1 Lähtökohdat

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:

-Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulkoalueille

-Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjainen ja rakentamistaloudellinen priorisoinnin periaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

- Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuoden 2005 aikana laadittiin esteettömyyssuunnitelmat neljälle alueelle: Eteläiset kaupunginosat, Haaga, Kannelmäki ja Vuosaari. Näillä alueilla on käynnistynyt samanaikaisesti myös rakennusviraston omana työnä aluesuunnitelman laatiminen katu- ja viheralueille, jonka kanssa esteettömyyssuunnitelman laatimista ja sisältöä on yhteen sovitettu.

Aluesuunnitelmia laadittaessa esteettömyyttä käsitellään Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Keskeisiä lähtökohtia ovat esteettömyyden jako kahteen laatutasoon (erikoistaso ja perustaso), esteisyyttä kokevien käyttäjäryhmien ja toimenpidetarpeen tunnistaminen. Esitettyjen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen perusteleminen tehdään edellä mainittujen lähtökohtien perusteella.

1.2 Tavoitteet

Kaupunginosa on mielekkään kokoinen alue esteettömyyden kehittämisen tarkastelulle ja toimenpiteiden toteuttamiselle. Lähtökohtana on, että esteettömyyttä kehitetään kokonaisina reitteinä ja alueina, jolloin aidosti esteetön omatoiminen eläminen ja liikkuminen alueella tulee mahdolliseksi.

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tavoitteet ovat:

-selvittää esteettömän toimimisen kannalta keskeisten palvelujen ja toimipaikkojen sijoittuminen

alueella -selvittää vanhusväestön sijoittuminen alueelle -määritellä esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit -kartoittaa alueen esteet katu- ja viheralueilla -määritellä parannus- ja kehittämistoimenpiteet sekä kunnossapidon toimenpiteet -määritellä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys

Työn aikana selvitetään alueella tapahtuva muu rakentaminen ja suunnitelmat sekä liikenteeseen tai viheralueisiin liittyvät kehittämishankkeet ja suunnitelmat. Nämä otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi toimenpiteiden määrittelyssä, sillä esteettömyyden parantaminen on edullista muista tarpeista lähtevien hankkeiden yhteydessä. Esteettömyyden parantamistarpeesta lähtevät toimenpiteet määräytyvät alueen luonteen ja esteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että myös muut kaupungin hallintokunnat käynnistäisivät omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulisi kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Vasta tällöin luotaisiin kokonaan esteettömiä alueita ja kaupunginosia.

1.3 Työskentely

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat rakennusvirastosta aluesuunnittelijat, toimistopäällikkö ja Helsinki kaikille –projektin edustajat, kaupunkisuunnitteluvirastosta maankäytönsuunnittelija ja liikennesuunnittelija sekä edustajat kiinteistöviraston tilakeskuksesta, rakennusvalvontavirastosta, kaupunginkansliasta, liikennelaitoksesta, liikuntavirastosta, sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, opetusvirastosta ja asuntotuotantotoimistosta sekä konsultin edustajat.

Ohjausryhmä kokoontui työn aikana kolme kertaa:

-

12.5. (Kaikkien alueellisten esteettömyyssuunnitelmien aloituskokous)

-

13.9. (Kävelykierros ja alustavat toimenpide-ehdotukset)

-

7.11. (Haagan ja Kannelmäen alueen raporttiluonnokset)

Lisäksi 13.10. pidettiin aluesuunnittelijoiden, Helsinki kaikille -projektin ja konsultin edustajien kesken kokous yhteensovittamisesta aluesuunnitelman kanssa. Lisäksi Helsinki kaikille -projektin ja konsultin edustajat ovat pitäneet pienimuotoisia projektipalavereita tarpeen mukaan työn aikana.

21.6. järjestettiin sidosryhmille kävelykierros Pohjois-Haagan alueella, jossa he toivat esiin omia näkökulmiaan ja tarpeitaan.

Esteettömyyssuunnitelmaa tullaan esittelemään kaupunkilaisille aluesuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestettävässä asukastilaisuudessa.

2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus

Työn ensimmäisenä vaiheena tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Lähtökohtana oli Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005-2010 yhteydessä laadittu tietokanta esteettömyyden kannalta tärkeistä toimipaikoista. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat vanhusten palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuslaitokset ja rautatieasemat. Lisäksi tarkasteltiin muiden esteettömyyden näkökulmasta tärkeiden palveluiden sijoittumista alueelle. Tällaisia ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, museot, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat.

Nykytilanteen arvioinnissa tukeuduttiin lähtökohtaisesti olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin: sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkennetut aineistot, Helsingin yleiskaavan aineistot sekä SeutuCD. SeutuCD on YTV:n tuottama cd-levy, jolle on koottu pääkaupunkiseudun kuntien keskeiset väestöön ja maankäyttöön liittyvät paikkatiedot yhtenäisessä muodossa. SeutuCD:n tiedot ovat vuoden 2002 lopulta.

Työssä on käytetty ensisijaisesti Helsingin kaupungin omia numeeristettuja tietoja. Paikkatietomuodossa saatiin tiedot vanhusten palveluista, päiväkodeista sekä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helsingin kaupungin tietoja täydennettiin SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jossa tiedot valittiin toimialaluokituksen perusteella. SeutuCD:ltä on saatu tiedot mm. yksityisten lääkäriasemien ja kulttuurilaitosten, kirkkojen ym. seurakuntatilojen, museoiden, liikuntapaikkojen yms. sijoituksesta. Terminaalit on haettu rakennustiedoista rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella ja niitä on täydennetty tiedoilla metro- ja rautatieasemista.

Tietoa tarkistettiin jonkin verran harkinnanvaraisesti. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien kohdalla pienimmät kohteet on karsittu ilmoitetun henkilökuntamäärän perusteella, jolloin toiminimiyrittäjät saatiin poistettua. Yksityisissä lääkäripalveluissa eivät ole mukana hammaslääkärit.

Kuva 1. Sankaritie 1:ssä sijaitsevan Bertahemmetin vanhusten palvelutalon pihaan johtava käytävä ja sisäänkäyntien luiskat ja portaat eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia.

Kuva 2. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat Haagan alueella.

Kuva 3. Vanhusten sijoittuminen Haagan alueella.

Kuva 4. Kartoitustyötä varten määritellyt erikoistason alueet ja tärkeät perustason alueet ja reitit sekä vanhusten sijoittuminen Haagan alueella.

Vanhusten sijoittuminen koko suunnittelualueella tarkasteltiin käyttämällä tietokantana SeutuCD:n tietoja vuoden 2002 lopulta. Vaikka tieto onkin pari vuotta vanhaa, riittää sen tarkkuus tämän suunnitelman tarkasteluihin. Merkittävinä iäkkäiden ihmisten asuinpaikkoina erottuvat alueen vanhainkodit ja palvelutalot, kuten Pohjois-Haagan vanhusten palvelutalot, Riistavuoren vanhustenkeskus, Bertahemmet ja Kristinagården Haagan torin alueella sekä Helander-koti Mäkipellontiellä. Myös valmistumassa oleva Kiinteistö Oy Haagan palvelutalo Ilkantien ja Eliel Saarisen tien kulmassa on otettu huomioon. Pohjois-Haagan alueella näkyy selvästi koko alueen asukkaiden korkea keski-ikä.

2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely

Kuva 5. Ilkantien ja Eliel Saarisen tien liittymään on valmistumassa senioritalo. Myös Ilkantien eteläpuolelle on suunnitteilla ikäihmisille tarkoitettuja asuintaloja. Laajasuonpuisto sijoittuu tasaiselle alueelle, mikä antaa hyvät lähtökohdat esteettömän puiston rakentamiselle. Myös suosittua Alppiruusupuistoa kehitettäessä on esteettömyys perusteltu lähtökohta.

Kaupungin palveluksessa oli kesän ajan harjoittelija, joka kartoitti alueen esteitä. Tämän kartoitustyön pohjaksi tunnistettiin työn aluksi esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit. Keskeisiä kriteereitä olivat erikoistason toimipaikkojen ja vanhusten sijoittuminen alueella. Tällaisia erikoistason alueita ovat Huopalahden asema, Haagan terveysasema ja Pohjois-Haagan aseman alueet ympäröivine palvelukeskittymineen. Haagan terveysasema palvelee Etelä-Haagaa, Kivihakaa, Lassilaa ja Pohjois-Haagaa. Erikoistason reittejä ovat lisäksi kevyen liikenteen yhteydet vanhusten palvelutaloilta lähimmille joukkoliikenteen pysäkeille ja läheisiin päivittäispalveluihin. Kartoitettavat perustason alueet ja reitit käsittävät ne alueet, joilla on paljon vanhuksia, alueen pääkadut joukkoliikenteen pysäkkeineen, tärkeät puistoyhteydet sekä muut tärkeäksi katsotut reitit.

2.3 Sidosryhmien kävelykierros

Pohjois-Haagan esteettömyyden kävelykierros järjestettiin 21. kesäkuuta. Kävelykierros alkoi Pohjois-Haagasta Kaupintie 14:n kohdalta ja kulki keskustan palveluiden kautta Runar Schildtin puistoon.. Kävelyyn osallistui neljä Pohjois-Haagan alueella asuvaa ikäihmistä, kaupungin viranhaltijoita ja asiantuntijoita sekä konsultin edustajia. Kävelykierroksen päätteeksi konsultti kertoi osallistujille Haagan alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimisen aikataulusta.

Kuva 6. Kävelykierrokseen osallistui useita Pohjois-Haagan alueella asuvia ikäihmisiä.

Pohjois-Haagan kävelykierroksen lisäksi kaupungin viranhaltijat, asiantuntijat ja konsultin edustajat tekivät kävelykierroksen aiemmin samana iltana Etelä-Haagan alueella. Kävelykierroksen aikana tarkasteltiin esteettömyysongelmia reitillä Haagan torilta Palokaivonaukion kautta Riistavuoren vanhustenkeskukselle. Lisäksi tarkasteltiin Huopalahden aseman esteettömyyttä.

Kuva 7. Kävelykierroksella todettiin mm. Runar Schildtin puiston uudet penkit hyviksi istua. Ongelmallisena kohtana erityisesti talviaikana todettiin puistosta Ohjaajantielle nouseva polkuosuus.

2.4 Kaupungin estekartoitus

Helsingin kaupunki on edelleen kehittänyt Suraku-projektissa kehitettyä kartoitusvälinettä. Kesän 2005 aikana rakennusviraston palveluksessa ollut harjoittelija kartoitti Haagan alueen keskeiset reitit. Reiteiltä kartoitettiin merkittävät esteet, joihin liittyvät tiedot tallennettiin kaupungin estetietokantaan.

Haagan alueelta kartoitettiin 77 ongelmakohdetta. Näistä 70 % koski liian korkeita suojatien reunakiviä tai väylien epätasaisuutta. Kartoitustuloksen perusteella näyttäisikin tarpeelliselta perustaa erillinen suojateiden reunakivien madaltamiseen keskittyvä projekti. Toimenpiteet tulisi aloittaa erikoistason alueilta ja alueilta, joilla on paljon kulkijoita ja/tai vanhuksia. Kiireelliseksi luokiteltuja toimenpiteitä on tietokannassa Haagan alueella yhdeksän. Näiden toimenpiteiden kiireellisyys on arvioitu yhdessä muiden työn aikana tunnistettujen ongelmien kanssa ja viety varsinaisille toimenpidekartoille.

2.5 Etelä-Haagan katuympäristö

Pääsääntöisesti Etelä-Haagan kartoitetut jalankulkuväylät ovat tasaisia ja esteettömiä. Ongelmia aiheuttavat erityisesti alueen korkeuseroista johtuvat jyrkät väyläosuudet.

Haagan torin alue kaipaa merkittävää toiminnallisuuden ja viihtyisyyden kehittämistä kokonaisuutena. Vaikeasti poistettava ongelma on korkeuserojen ja portaiden poistaminen kaupallisten palvelujen sisäänkäynneistä. Kauppalantien ja Kylänevantien risteyksen suojateiden keskisaarekkeet ovat erittäin kapeat ja suojateiden reunakivien tulisi olla esteettömiä. Pysäkkialueiden osalta tulisi tarkastella mahdollisuutta korottaa pysäkkien reunakiveä, jotta ajoneuvoon nouseminen helpottuisi. Katoksen tarve olisi myös kadun länsipuolella.

Sankaritien alkuosan jyrkkyys on ongelma vanhusten palvelutalolle mentäessä. Myöskään Sankaritiellä sijaitsevan vanhusten palvelutalon pihan ja sisäänkäyntien luiskat ja porrasjärjestelyt eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia. Erityisesti pyörätuolilla liikkumisen edellytyksiä tulisi parantaa kiinteistön alueella.

Haagan torilta Kauppalantietä etelään on tien itäpuolen kiinteistön katua alempana sijaitsevalla pihaalueella vaahteroita, joiden oksat roikkuvat pitkällä matkalla jalkakäytävällä kulkijan tiellä.

Palokaivonaukio kaipaa liikenteen järjestelyjen ja toimintojen kehittämistä kokonaisuutena. Nykyiset jalankulkuyhteydet risteävät useasti ajoratojen ja pysäköintialueiden ajoväylien kanssa ja jalankulku on selvästi alisteisessa asemassa autoliikenteeseen nähden.

Tunnelitien suojatiessä Ryytimaantien kohdalla on erittäin korkeat reunakivet, joiden ylittäminen rollaattorilla tai pyörätuolilla on erittäin hankalaa. Suojatien läheisyydessä, jalkakäytävän reunassa on kulkupintaa alempana sijaitseva kaivonkansi, jonka murtunut ja jyrkkäreunainen ympäristö aiheuttaa kompastumisvaaran.

Mäkipellonaukion ongelmana esteettömyyden kannalta on jalankulkijan huono orientoitavuus leveän ja avoimen ajoradan, pysäköinnin ja pysäkkien järjestelyn sekä vaatimattoman kaupunkikuvallisen ilmeen vuoksi. Mäkipellontiellä sijaitsee Helander-kodin vanhusten palvelutalo. Mäkipellontietä on suunniteltu pihakaduksi, mutta toteutuksen viivästyessä vanhukset joutuvat kulkemaan ajoradan reunavyöhykettä ja väistelemään sille pysäköityjä ajoneuvoja.

Hyvä esimerkki esteettömyyden järjestämisestä Etelä-Haagan alueella on Riistavuoren vanhustenkeskuksen sisäänkäynnin järjestelyt. Katettu laaja sisäänkäyntialue käsi- ja selkänojallisine penkkeineen, esteettömät ja karkeat kulkuväylät, selkeästi järjestetty opastus ja automaattiovet muodostavat esimerkillisen kokonaisuuden. Myös voimakkaiden kontrastien käyttö lisää liikkumisen turvallisuutta ja vähentää törmäysriskiä.

Huopalahden aseman esteettömyys on kuvattu kohdassa 2.8 Asemat.

2.6 Pohjois-Haagan katuympäristö

Pohjois-Haagan alueen jalkakäytävät ovat pääpiirteissään riittävän tasaisia ja esteettömiä.

Pohjois-Haagan aseman ympäristössä on paljon erilaisia yksityisiä palveluja. Tämän lisäksi alueella on paljon vanhuksia, erityisesti Hopeatien vanhusten palvelutaloissa. Aseman alue onkin koko Haagassa laajin yhtenäinen esteettömyyden erikoistason alue. Aseman ja sen lähialueen esteet on kuvattu kohdassa 2.8 Asemat.

Kaupinmäenpolku alikulkuineen on keskeisin yhteys asemalta Kaupintien länsipuolisille asuinalueille. Yhteys aseman ja alikulun välillä tarvitsee monenlaisia kunnossapidon toimenpiteitä: ylikasvaneet pensaat työntyvät portaisiin ja luiskiin, penkit ovat rikki ja portaissa on rikkinäisiä askelmia. Kaupintien itäpuolen kevyenliikenteen väylällä on toteutettu jalankulun ja pyöräilyn erottelu hyvin. Tämä sopisi esimerkiksi myös länsipuolen väylälle. Muut alueen ongelmat ovat hyvin pieniä.

Schildtinpolku ja Runar Schildtin puisto muodostavat tärkeän kevyen liikenteen yhteyden asemalta itään. Nämä ovat lähtökohtaisesti kulkupinnoiltaan esteettömiä ja viihtyisiä. Schildtinpolun päästä jatkuvaa puistopolun ympäristöä tulisi kuitenkin kehittää luonteeltaan rakennetummaksi, jotta se viestisi yhteyden keskeisestä liikenteellisestä merkityksestä ja olisi luonteeltaan yhtenäinen asemalle saakka. Koko reitillä on tarpeen kehittää myös valaistusta.

Pohjois-Haagan vanhan ostoskeskuksen sisääntuloalueella liikkumista haittaavat ajoneuvo-ja pysäköintiliikenteen ja jalankulun järjestelyiden selkiytymättömyys. Järjestelyjä pitäisi kehittää erityisesti kiinteistön alueella. Ostoskeskuksen liikkeiden sisäänkäyntien ongelmana ovat kynnykset.

Thalianaukio on erittäin vaikeasti esteettömäksi parannettava alue. Lähes kaikkien liiketilojen aukion laidalla lattia on rakennettu n. 50-70 cm aukiota ylemmäksi. Tästä johtuen sisäänkäynneissä on useita porrasaskelmia sekä rakennusten sisällä että ulkopuolella. Aukiota kiertää pysäköintialue, joka täytyy ylittää, jos haluaa siirtyä jalkakäytävältä aukion keskustan istutusalueelle. Leveät, turvattoman tuntuiset ylitykset vähentävät aukion keskialueen vetovoimaisuutta. Aukio kaipaa toiminnallista ja ympäristöllistä kehittämistä kokonaisuutena.

Eliel Saarisen tien ja Ilkantien risteykseen on rakennettu uudet pysäkit, jotka ovat esteettömiä. Pysäkkien kohdalle on valmistumassa senioritalo ja Ilkantien eteläpuolelle on suunniteltu lisää vanhuksille tarkoitettua asumista. Myös pysäkkien kohtien suojatiet olisi perusteltua parantaa korkeatasoisiksi lisäämällä osalle suojatien leveyttä luiskattu reunakivi helpottamaan rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkumista.

Muut katualueiden esteet ovat pääasiassa pienialaisia yksittäisiä kunnossapidon toimenpiteitä.

2.7 Puistot

Esteettömien kulkuyhteyksien vaatimusten kannalta Haagan alueen tärkeimpiä ovat yhteys Kaupintieltä Metsäläntielle Aino Acktén puiston, Alppiruusupuiston ja Laajasuonpuiston kautta sekä yhteys Schildtinpolulta Näyttelijäntielle Runar Schildtin puistossa. Muita tärkeitä yhteyksiä ovat yhteys Pohjois-Haagan ostoskeskukselta Pakkalantielle ja Maria Jotunin tielle, yhteys Thalianaukion pohjoispuolella Tolarintieltä Näyttelijäntielle, yhteys P. Hannikaisentieltä Poutuntielle, yhteys Poutuntieltä Krankantielle sekä aseman kohdalla yhteys Haagan urheilutieltä Seljantielle.

Puistoväylien päällysteet ovat pääasiallisesti hyväkuntoisia ja alueet yleisilmeeltään siistejä.

Painanteessa sijaitsevan Runar Schildtin puistossa ongelmia aiheuttavat puistoalueen poikkisuuntaiset yhteydet. Jyrkät puistopolut ovat talviaikana liukkaita eikä niissä ole riittävän hyviä käsijohteita. Puiston uusissa penkeissä ei ole käsinojia, mutta ne ovat hyviä istua.

Alppiruusupuisto on suosittu kauempana asuvienkin vierailukohde, erityisesti kukinnan aikaan. Puistossa on useita näköalatorneja, joihin on nousu luiskaa pitkin. Vanhimpien tornien luiskat ovat kuitenkin jyrkkiä ja osittain huonokuntoisia.

Eliel Saarisen tien itäpuolelle sijoittuvaa Laajasuonpuistoa ollaan kehittämässä monipuoliseksi liikuntapuistoksi.

2.8 Asemat

Rakennusviraston kesäharjoittelijat Anni Juutilainen ja Antti Vuori kartoittivat myös Huopalahden ja Pohjois-Haagan asemat kesällä 2005. Antti Vuori on itse näkövammainen ja hän on vastannut seuraavista asemien alueiden kuvauksista heikkonäköisen ja sokean toimijan näkökulmasta.

Huopalahden asema

Yleisvalaistus on riittävä lähestulkoon koko aseman alueella. Ainoastaan alikuluissa ja portaissa valaistusta tulisi lisätä helpottamaan liikkumista ja luomaan turvallisuuden tunnetta. Aseman ovet ovat painavia ja niitä on vaikea avata pyörätuolista. Itäpäädyssä pohjoispuolen raiteiden (1-2) hissin oven vapaa leveys on 780 mm ja siinä on kynnys. Eri hissien painonapit on järjestetty usealla eri tavalla eikä niiden toiminnan logiikkaa pysty näin arvaamaan. Roska-astiat on sijoitettu liian korkealle. Lippuautomaattia ei pysty käyttämään pyörätuolista.

Laiturien suoja-alueet ovat riittävän suuret ja niiden reunassa on kunnollinen tuntoaistiin perustuva varoituselementti. Laiturilla voisi olla varoittavien elementtien lisäksi myös ohjaavia elementtejä ja huomioelementtejä. Ohjaavat elementit voisivat kulkea laiturialueen poikki ovien kohdalla opastaen oville, portaisiin ja hisseihin. Laiturien penkeissä ei ole käsinojia ja laiturin valaistus on melko kaukana laiturin reunasta. Kalusteiden kohdat voisi merkitä kontrastimateriaalilla. Kasvillisuus työntyy hissin ja katoksen välissä sijaitseville penkeille.

Asemalle saapuminen kävellen tapahtuu usein joko liian jyrkkien luiskien tai huonokontrastisten ja heikkokuntoisten portaitten kautta. Useimpien reittien käytettävyyttä huonontaa käsijohteiden puutteellisuus. Ne joko puuttuvat kokonaan tai loppuvat kesken. Tämän lisäksi useat käsijohteet ovat väärällä korkeudella. Käsijohteiden korkeuden vaihteluväli on 1220 mm:stä 840 mm:iin. Portaista puuttuvat kontrastiraidat. Vaunuluiskat portaikoissa ovat vaarallisia ja sen takia näkövammaista ohjaavia elementtejä tulisi käyttää opastamaan portaitten turvalliseen reunaan.

Itäpäädyn portaan käsijohteen korkeus on 1020 mm, alhaalta lattiatasosta 1230 mm. Itäpäädyn portaasta eteläisille laitureille (3-4) puuttuu oikean reunan kaiteesta osa. Portaan reunassa on vaunuluiska, jonka taakse käsijohde jää. Itäpäädyn portaassa aseman pohjoispuolella puuttuu toisen puolen käsijohde. Portaassa ei ole valaistusta. Luiskan pituuskaltevuus on 8 %, mutta siinä ei ole käsijohteita. Itäpäädyn luiskassa aseman eteläpuolella on käsijohde vain toisella puolella, Käsijohteen korkeus luiskan alapäässä on 1220 mm. Johde loppuu luiskan yläpäässä kesken. Luiskan pituuskaltevuus on 10 %. Isoksi kasvaneet istutukset tunkeutuvat portaaseen.

Eteläisiltä laitureilta (3-4) tunneliin johtavan keskiportaan vaunuluiskassa on korkeat, kompastumisvaaran aiheuttavat reunat. Käsijohde jää vaunuluiskan taakse. Tunnelissa pohjoisen portaan vieressä sijaitsevan luiskan pituuskaltevuus on 12 %.

Länsipäädyn eteläisille laitureille (3-4) johtavan portaan toinen käsijohde on vaunuluiskan takana ja se on hajonnut yläpäästään. Puhdistuskouru vaunuluiskan ja portaan välissä aiheuttaa kompastumisvaaran. Länsipäädyn pohjoisille laitureille (1-2) johtavan portaan käsijohde jää vaunuluiskan taakse. Ulkona länsipäädyssä aseman eteläpuolella sijaitsevan luiskan pituuskaltevuus on 13 %. Käsijohde on vain toisella puolella alaosassa. Isoksi kasvanut kasvillisuus tunkeutuu luiskaan. Ulkona länsipäädyssä aseman eteläpuolella sijaitsevaa porrasta ei ole valaistu. Ulkoportaassa länsipäädyssä aseman pohjoispuolella on käsijohde vain toisessa reunassa ja portaasta puuttuu valaistus. Alapäässä porras liittyy 10 % pituuskaltevaan luiskaan. Luiskassa ei ole käsijohteita.

Kaikki aikataulunäytöt ovat liian korkealla. Portaitten ja hissien ovien yläpuolella olevat opasteet ovat tarpeeksi suuria ja niiden kontrasti on riittävä. Reittikarttataulussa on erittäin hyvä valaistus, mutta niiden fonttikoko saisi olla suurempi.

Inva-paikoilta ei pääse jalankulkuväylälle ja reunakivi on liian korkea. Luiskalle mentäessä joutuu kiertämään pitkän matkan. Bussipysäkin tolppaa on vaikea erottaa, koska se on sijoitettu etäälle ajoradan reunasta. Bussipysäkkialue tulisi merkitä tunto- ja kontrastivärivyöhykkeellä.

Pohjois-Haagan asema

Asemahallin muoto ohjaa kulkemista aika hyvin, mutta ovilta portaille ja hissille ohjaava ”laatta” helpottaisi näkövammaisten liikkumista. Laatta voisi kulkea ovilta oville ja risteytyä sivuille portaitten kohdalla. Seuraavan kerran tämä sivulle kulkeva opaste risteytyisi portaitten alatasolle kohti hissejä ja portaita. Aseman molemmissa portaissa on heikko valaistus. Portaissa ei ole kontrastiraitoja. Lipunosto kioskin tiskille ei pääse pyörätuolilla. Myöskään lippuautomaattia ei pysty käyttämään pyörätuolista.

Hissin painikkeet ovat epäloogisesti vaaka tasossa, jollain oikean valinta on hankalaa. Ensimmäisen kerroksen painike on kuitenkin selkeästi koholla. Painikkeissa on kerrosmerkinnät kaiverrettuina, mutta ne ovat kuluneet epäselviksi. Hissien yleisilme oli siisti. Kutsunapin ja seinän välinen kontrastiero ei ollut suuri, mutta painike on loogisella paikalla ja helposti löydettävissä tunnustelemalla. Hissin ylätasanne on neliön muotoinen tila, josta ovien löytäminen on hankalaa. Käsijohde tosin ohjaa oviseinälle, josta kuitenkaan ovet eivät erotu ikkunoista. Hissin ovilta voisi kulkea opastuslaatta laiturialueen oville. Ovia on kaksi, joista toinen on raskas tavallinen ovi ja toinen tavallinen ovi motorisoidulla ovipumpulla. Täysin automaattiset ovet on sijoitettu porrasnousun päähän eikä hissiä käyttävän reitille. Portaan kaiteeseen sijoitettu roska-astia on liian korkealla.

Opastetaulut ovat järjestelmällisesti liian korkealla. Ainoa poikkeus on aikataulu ja reittikartta, joista kuitenkin puuttuu kohdevalaisin. Olisi hyvä saada molempien raiteiden portaikkoon tai välittömään läheisyyteen silmien korkeudella olevat opasteet. Näiden opasteiden tulisi kertoa, mikä raide on kyseessä ja mihin junat siltä kulkevat.

Laiturialueella on tällä hetkellä rakennusohjeitten mukainen riittävän leveä suoja-alue. Alueen kontrasti on hyvä, mutta kaikki tuntoaistiin perustuvat varoittavat elementit puuttuvat. Laiturialueelta asemalle johtavien ovien löytäminen on erittäin vaikeaa. Siksi olisikin hyvä, jos ovilta kulkisi laiturialueen poikki opastuslaatta aina suoja-alueen reunaan saakka. Opastustaulut ovat liian korkealla. Kuulutukset loistavat poissaolollaan. Täysin sokealle aikatauluinformaatio on täysin saavuttamatonta.

Eteläpuolen ulko-ovien päällä oleva opaste on riittävän suuri. Käsijohde ohjaa ovelle. Lähin bussipysäkki on vaikea löytää. Pysäkkialueen voisi korostaa jollakin laattaratkaisulla. Samalla voitaisiin merkitä kontrastimateriaalilla sekä polkupyörien säilytys alue ja ovien molemmille puolille jäävät ”kulmat” varoittavalla materiaalilla. Pohjoispuolen ovet ovat selkeässä syvennyksessä, joten niiden löytäminen seinästä on helppoa. Lisäksi oville johtaa käsijohde. Ovien molemmilla puolilla on ”kulmat”, jotka tulisi merkitä varoittavalla materiaalilla.

Pysäköintipaikkojen etäisyys sisäänkäynnistä on riittävän lyhyt, mutta aseman oville ei ole ohjausta. Pysäköintialueelle ei johda jalkakäytävää eikä suojatietä ja reunakivet ovat korkeita. Pitkäaikaispysäköintialueella ei ole varattu inva-paikkoja. Pyöräparkkia ei ole alueena merkitty mitenkään. Aseman ympäristön valaistus on kokonaisuutena heikko.

Bussipysäkkialue ei erotu tavallisesta kulkupinnasta. Pysäkkitolppaa on vaikea löytää ja bussiin nousukohtaan tarvittaisiin lisävalaistusta. Taksiasema on lähellä, mutta sitä on ensimmäistä kertaa alueella liikkuvan vaikea löytää.

3 ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN

3.1 Kehittämisperiaatteet

Esteettömyyden kannalta erityisen tärkeitä ovat keskusta-alueet, joilla on julkisia ja yksityisiä palveluja, kävelykadut, vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt, alueet, joilla asuu paljon vanhuksia tai vammaisia, julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet, liikunta- ja leikkipaikat, jotka on rakennettu erityisesti kaikille käyttäjille sekä muut erityisesti esteettömiksi rakennetut reitit esimerkiksi virkistysalueilla. Näillä esteettömyyden erikoistason alueilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää.

Esteettömyyden toteuttamisessa on tärkeää periaate pyrkiä luomaan kokonaisia esteettömiä reittejä. Yhdestäkin kohdasta katkeava esteettömyys voi estää joiltakin käyttäjiltä toimimisen kokonaan. Seuraavissa esteettömyyden parannustoimenpiteissä on priorisoitu erikoistason ympäristöjen parantamista. Muilta alueilta on otettu huomioon sellaiset merkittävät ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis- tai putoamisvaaran tai jotka muodostavat merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle toimimiselle.

Toimenpiteet on rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta mielekästä kytkeä muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja toteutusohjelmiin. Haagan alueella tällaisia hankealueita ovat:

• Haagan tori

• Palokaivonaukio

• Mäkipellonaukio ja Mäkipellontien rakentaminen pihakaduksi

• Thalianaukio

• Laajasuonpuisto

• Alppiruusupuisto

Suojateiden reunakivet, jotka eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia, ovat yleinen ongelma kaikilla vanhemmilla alueilla. Suojateiden reunakivien muuttamiseksi esteettömiksi pitäisikin käynnistää alueellinen hanke. Kiireellisimpinä uudistamiskohteina voidaan pitää suojateitä, joissa on 5 cm tai korkeampia reunakiviä. Esteettömyyden erikoistason alueet ja pääkadut/kokoojakadut tulisi laittaa kuntoon ensimmäisinä. Korjaustarpeen määrittelemiseksi alueen reunakivet tulee kartoittaa.

Kunnossapidon toimenpiteet ovat useimmiten yksinkertaisia ja ne voidaan toteuttaa osana tavanomaista kunnossapitoa. Toimenpiteitä toteutettaessa tulisi kuitenkin aina arvioida olisiko samassa yhteydessä mahdollista myös parantaa esteettömyyttä. Tällaisesta toimenpiteestä esimerkkeinä voidaan mainita suojatien reunakiven tai käsijohteen mallin muuttaminen uusimisen yhteydessä. Osa kunnossapidon toimenpiteistä määritelty erityisen kiireellisiksi sillä perusteella, että ne aiheuttavat merkittävän esteen tai vaaran paikan.

Toimenpiteiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee aina pyrkiä Surakuprojektissa laadittujen ohjeiden mukaisiin ratkaisuihin. Ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille –projektin sivulta www.hel2.fi/helsinkikaikille.

3.2 Haagan tori

Reitit vanhusten palvelutaloilta (Sankaritie, Kauppalantie) Haagan torille ja sitä reunustaviin yksityisiin palveluihin, kuten lähikauppa ja apteekki, muodostavat erikoistason esteettömyyttä vaativan alueen. Kaikkia tälle alueelle esitettyjä kunnossapidon ja kehittämistoimenpiteitä tulisi pitää kiireellisesti toteutettavina.

Haagan torin paljas ja tasainen asfalttialue on esteettömästi saavutettavissa torin itälaidalta, mutta torin kaupunkikuvallinen ilme on hyvin vaatimaton eivätkä porrasyhteydet Kauppalantielle ole esteettömiä. Pieniin parannuksiin ryhtyminen ei kuitenkaan tunnu tarpeelliselta vaan torin aluetta tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti.

Kauppalantien ja Kylänevantien risteyksen suojateiden keskisaarekkeita tulisi leventää vähintään 2 metriä leveiksi (suositus 2,5 m) ja suojateiden reunakivet tulisi rakentaa Suraku-ohjeiden mukaisiksi.

Pysäkkialueiden osalta tulisi tarkastella mahdollisuutta korottaa pysäkkien reunakiveä, jotta ajoneuvoon nouseminen helpottuisi. Katoksen tarve olisi myös kadun länsipuolella.

Sankaritien alkuosa voitaisiin rakentaa loivemmaksi liittymällä Kylänevantiehen viereisen tonttiliittymän kohdalta.

Piha-alueen vaahteroiden jalkakäytävällä roikkuvat oksat tulisi poistaa Haagan torilta Kauppalantietä etelään johtavalla osalla.

3.3 Palokaivonaukio

Palokaivon aukiolla tulisi korostaa jalankulun ensisijaista asemaa liikennejärjestelyjä, pintamateriaaleja, valaistusta, kalusteita ja varusteita sekä kaupunkikuvaa kehittämällä. Alueelle on laadittu erilaisia vaihtoehtoisia suunnitelmia. Bussiin nousemista helpottaisi, jos Palokaivonaukiolta Kauppalantien suuntaan lähtevää pysäkkiä olisi mahdollista korottaa. Tämä vaatii kuitenkin yksityiskohtaisempaa suunnittelua konkreettisten toimenpiteiden määrittelemiseksi.

Haagan urheilutien alkuosassa on huonokuntoinen suojatie, joka tulisi parantaa. Aukiolta länteen on jalkakäytävä, jonka eteläreunan hiekkapintainen osa tulisi asfaltoida.

3.4 Mäkipellon aukio ja Mäkipellontie

Mäkipellonaukion ongelmana esteettömyyden kannalta on jalankulkijan huono orientoitavuus leveän ja avoimen ajoradan, pysäköinnin ja pysäkkien järjestelyn sekä vaatimattoman kaupunkikuvallisen ilmeen vuoksi. Aukio vaatii kokonaisvaltaisia kehittämistoimenpiteitä.

Mäkipellontietä on suunniteltu pihakaduksi, mikä parantaisi jalankulkijoiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Mäkipellontien ja aukion toteuttamista tulisi pitää kiireellisinä toimenpiteinä, sillä alueella liikkuu paljon vanhusväestöä, erityisesti Helander-kodin asukkaita.

Toimenpiteet on näytetty sivun 36 kartalla.

3.5 Pohjois-Haagan aseman alue

Pohjois-Haagan aseman ympäristössä on paljon erilaisia yksityisiä palveluja ja alueella asuu paljon vanhuksia, erityisesti Hopeatien vanhusten palvelutaloissa. Aseman alue onkin koko Haagassa laajin yhtenäinen esteettömyyden erikoistason alue.

Aseman piha-alueen järjestelyissä on monenlaisia parannustarpeita: pyöräpysäköintialueiden pinnoitteen merkitseminen kontrastivärillä, näkövammaisen ohjaamisen bussipysäkille ja taksitolpalle, pysäkkialueen ja sen reunan merkitseminen sekä pysäkin varustelun parantaminen mm. penkillä.

Schildtinpolku ja Runar Schildtin puisto muodostavat tärkeän kevyen liikenteen yhteyden asemalta itään. Schildtinpolun päästä jatkuvaa puistopolun ympäristöä tulisi kuitenkin kehittää luonteeltaan rakennetummaksi, jotta se viestisi yhteyden keskeisestä liikenteellisestä merkityksestä ja olisi luonteeltaan yhtenäinen asemalle saakka. Asemarakennuksen ympäristössä ja koko reitillä asemalta Runar Schildtin puisto keskeiseen risteykseen on tarpeen kehittää myös valaistuksen yhtenäisyyttä, laatua ja kaupunkikuvallista ilmettä.

Kaupinmäenpolku aseman ja alikulun välisellä osalla tarvitsee monenlaisia kunnossapidon toimenpiteitä: ylikasvaneet pensaat pitää leikata tai uudistaa, rikkinäiset penkit ja portaat pitää korjata. Kunnossapidon kokonaisuutta suunniteltaessa tulee arvioida myös esteettömyyden parantamisen mahdollisuudet esimerkiksi porrasaskelmien reunan merkitsemisen tai esteettömien käsijohteiden osalta.

Kaupintien itäpuolen kevyenliikenteen väylällä on toteutettu jalankulun ja pyöräilyn erottelu hyvin. Tämän mallin mukaisesti tulisi suunnitella erottelu myös länsipuolen väylälle. Muut alueen ongelmat ovat hyvin pieniä ja niiden korjaaminen on esitetty toimenpidekarttakuvassa.

Asemanalueen kehittämistoimenpiteitä ja Kaupinmäenpolun kunnossapitotoimenpiteitä tulisi pitää kiireellisinä alueen tärkeyden vuoksi. Aseman esteet on kuvattu kohdassa 2.8 Asemat.

3.6 Muu Pohjois-Haaga

Esteettömyydeltään heikoin ja esteettömyyden parantamisen kannalta tärkein paikka on Thalianaukio. Se on kuitenkin erittäin vaikeasti esteettömäksi parannettava alue. Alueen kehittämistä tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisen suunnitelman avulla, jossa kehitetään aukion toimintoja ja liikennejärjestelyjä sekä parannetaan viihtyisyyttä. Käsi- ja selkänojallisia penkkejä ja roska-astioita tarvitaan lisää.

Laajasuonpuistoa ollaan kehittämässä alueen laadukkaaksi liikuntapuistoksi. Puistoalueen sijoittuminen tasamaalle, nykyinen suuri ja lähivuosina edelleen merkittävästi kasvava vanhusväestön määrä lähialueella, Kuulovammaisten talo sekä keskeinen sijainti Haagassa perustelevat puiston rakentamista esteettömyydeltään korkeatasoiseksi.

Alppiruusupuiston vanhat näköalatasanteet (2 kpl) puretaan ja tilalle rakennetaan uusi esteettömyyden vaatimukset täyttävä tasanne. Puistopolkujen epätasaiset ja kaltevat osuudet korjataan. Polut pidetään yllä esteettömyyden vaatimukset täyttäen.

Muut alueen kehittämistoimenpiteet ja kunnossapidon toimenpiteet on esitetty sivun 36 toimenpidekartalla.

JATKOTOIMENPITEET

Toimenpiteiden toteuttaminen ja estekartoitukset

Esteettömyyden tarpeen vuoksi kiireellisiksi tunnistettujen hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen tulisi toteuttaa lähivuosina. Haagan alueelle on suunniteltu useita hankkeita, joiden toteutuminen edistäisi myös esteettömyyttä merkittävästi. Hankeluettelo on kohdassa 3.1. Kehittämisperiaatteet. Näiden hankkeiden toteuttamisen jälkeen tulisi käynnistää muut kehittämistoimenpiteet.

Kunnossapidon pienten toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Esimerkiksi isompialaisten väyläosuuksien uudelleen päällystämisen kiireellisyys tulee arvioida ja aikatauluttaa yhdessä muiden kunnossapitohankkeiden kanssa.

Jo tehtyä alueen esteiden kartoittamistyötä tulee viedä loppuun. Ensisijaisena alueena tulisi pitää Pohjois-Haagaa, jossa asuu erittäin paljon vanhuksia. Muilla alueilla ensivaiheessa riittää pääkatujen ja esteettömyyden erikoistason kohteiden lähiympäristöjen kartoitus.

Suojateiden reunakivien korjaamisesta esteettömiksi tulisi käynnistää alueellinen hanke. Kartoituksen pohjalta tunnistetaan reitit, joilla pahimmat ongelmat ovat. Kiireellisimpinä uudistamiskohteina voidaan pitää suojateitä, joissa on 5 cm tai korkeampia reunakiviä. Näistä kiireellisimpiä ovat esteettömyyden erikoistason alueet sekä tärkeät pää- ja kokoojakadut.

Toimenpiteiden toteuttajat

Suurin osa esitetyistä toimenpiteistä on kaupungin rakennusviraston katu-ja puisto-osaston sekä HKR-ympäristötuotannon toiminta-aluetta. Yksityisten kiinteistöjen alueilla on jalkakäytäville työntyvän kasvillisuuden leikkaustarvetta: sivun 36 toimenpidekartan kohdat 10 ja 15 sekä kuvan 28 toimenpide 6.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen toiminta-alueille kuuluvia parantamistarpeita ovat Pohjois-Haagan ja Huopalahden asemat, joiden ongelmat on kuvattu kohdassa 2.8 Asemat sekä kuvassa 35 esitetyt toimenpiteet 9, 10 ja 13. Lisäksi bussipysäkkeihin liittyviä kehittämistarpeita on Haagan torilla (kuva 28, toimenpide 2), Palokaivonaukiolla (kuva 31, toimenpide 2) sekä sivun 36 kartalla esitetyt tarpeet Mäkipellonaukiolla (toimenpide 6), Thalianaukiolla (toimenpide 2) ja Ilkantiellä (toimenpide 5).

Myös muiden kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Tuloksekkainta tämä työ olisi samanaikaisesti katu-ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta olisikin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaisi niiltä alueilta, joille rakennusvirasto on laatinut alueellisen esteettömyyssuunnitelman. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa.

Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laajentaminen

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 on määritelty esteettömyyden tarpeen mukaisesti seuraavat kaupunginosat, joille tulisi laatia esteettömyyssuunnitelma.

KUSTANNUSARVIO

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on esitetty toimenpiteet jaoteltuina kunnossapidon toimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin, jotka vaativat erillistä investointirahoitusta. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä sijoittuu kiinteistöjen alueelle; näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Koska osan ongelmista ratkaiseminen vaatii yksityiskohtaista rakennussuunnittelua ovat jotkut esitetyistä toimenpiteistä alustavia sekä ratkaisun määrittelyn että kustannusarvion osalta.

Seuraavassa ei ole esitetty kunnossapidon toimenpiteitä, koska ne toteutuvat osana normaalia kunnossapitotyötä, eivätkä vaadi erillisrahoitusta. Myös merkittävä osa esteettömyyden parantamisesta tulee toteutumaan osana muita hankkeita, eikä näillekään toimille ole tarpeellista osoittaa erillistä esteettömyyden toimenpiderahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat mm. aukioiden ja katujen kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet, uudet puistopolut ja valaistuksen parantaminen. Suojateiden reunakivien muuttaminen esteettömiksi edellyttää niiden järjestelmällistä kartoittamista, minkä jälkeen niiden toimenpiteiden määrällinen tarve ja kustannukset voidaan arvioida.

Haagan alueen erilliset esteettömyyden parannustoimenpiteet (sulkeissa raportin kuvan ja toimenpiteiden numerot):

Kiireelliset toimenpiteet (erikoistason alueet sekä kaatumis-, putoamis- tai törmäysvaaran aiheut

LIITE

Pohjois-Haagan kävelykierros 21.6.2005

Pohjois-Haagan esteettömyyden kävelykierros järjestettiin 21. kesäkuuta. Kävelykierros alkoi Pohjois-Haagasta Kaupintie 14:n kohdalta. Kävelyyn osallistui neljä Pohjois-Haagan alueella asuvaa ikäihmistä, kaupungin viranhaltijoita ja asiantuntijoita sekä konsultin edustajia.

Kierroksen aluksi tarkasteltiin radan länsipuolelle sijoittuvaa keskusta-aluetta, jolle sijoittuu runsaasti erilaisia palveluja. Yleisesti keskusta-aluetta pidettiin varsin esteettömänä. Tosin kävelyyn osallistuneet ikäihmiset ovat hyvin omatoimisia ja liikkumis- ja toimimiskyvyltään pääosin hyväkuntoisia. Apteekin sisäänkäynnin portaan yhteydessä olevaa portaan jyrkkyyteen rakennettua luiskaa ei ole pyörätuolinkäyttäjän mahdollista käyttää ilman avustajaa. Hyvin sijoitetulla ja merkityllä soittokellolla voi kuitenkin hälyttää henkilökuntaa avustamaan. Kuparipolulla pantiin merkille tontin ja kävelykadun rajalle sijoitettu reunakivilinja, joka voi aiheuttaa kompastumisvaaran heikkonäköiselle tai kulkijalle, joka ei ole tarkkaavainen. Postin sisäänkäynti automaattiovineen todettiin esteettömäksi.

Aseman itäpuolen palvelutalokorttelin pohjoispuolelta, vanhainkodin pysäköintialueen kautta nouseva yhteys Runar Schildtin puistoon todettiin jyrkäksi ja kävelyreitti suunnattiin Schildtinpolun kautta puistoon. Schildtinpolun kävelypainotteinen katu todettiin viihtyisän vihreäksi ja esteettömäksi yhteydeksi keskuksen ja puistoalueen välillä.

Runar Schildtin puiston kulkuväylien todettiin olevan hyväkuntoisia. Puiston uusilla penkeillä istumista testattiin, ja todettiin ne oikein asennettuina hyviksi. Penkkien pitää olla huolellisesti oikealle korkeudelle ja pystysuoraan asennettuja. Erityisesti palvelutalojen ja vanhainkodin päähän puistoaluetta toivotaan lisää penkkejä. Kävelyn osanottajat toivat esille erityisesti Tolarintien kohdalta puistoon johtavan yhteyden ongelmat. Pitkältä osalta jyrkkä polkuyhteys on erityisesti talviaikaan vaarallinen. Ratkaisuksi tarjottiin Pastori Jussilaisen tien kohdalta tulevan polun muuttamista talvikunnossapidettäväksi ja em. yhteyden korvaajaksi talviaikana.

Kävelykierroksen päätteeksi konsultti kertoi osallistujille Haagan alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimisen aikataulusta.

Pohjois-Haagan kävelykierroksen lisäksi kaupungin viranhaltijat, asiantuntijat ja konsultin edustajat tekivät kävelykierroksen aiemmin samana iltana Etelä-Haagan alueella. Kävelykierroksen aikana tarkasteltiin esteettömyysongelmia reitillä Haagan torilta Palokaivonaukion kautta Riistavuoren vanhustenkeskukselle. Lisäksi tarkasteltiin Huopalahden aseman esteettömyyttä.