KEHÄ II VÄLILLÄ TURUNVÄYLÄ - HÄMEENLINNANVÄYLÄ, ESPOO, HELSINKI JA VANTAA. YLEISSUUNNITELMAN MAANTIELAIN MUKAINEN KÄSITTELY

Khs 2010-1068

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon.

Tiivistelmä Kehä II:n yleissuunnitelmaratkaisu on laadittu pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteistyössä ja täyttää sille asetetut liikenteelliset tavoitteet. Yleissuunnitelma on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen.

Yleissuunnitelman mukaisena hanke ei kuitenkaan tue parhaalla tavalla maankäytön kehittämistä ja eheän kaupunkirakenteen syntymistä. Lisäksi se on niin kallis, että sen toteuttaminen uhkaa siirtyä pitkälle tulevaisuuteen.

Kaupunginvaltuusto katsoo, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi käynnistää kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa jatkotarkastelu, jossa selvitetään yhteistyössä, onko Kehä II toteutettavissa kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettuna kaupunkimaisena ratkaisuna. Lisäksi on syytä selvittää mahdollisuudet maankäytön tehostamiseen väylän varrella.

Lausunto

Liikennenäkökohdat

Yleissuunnitelman liikenneratkaisu täydentää seudun päätieverkkoa parantaen siten aluekeskusten saavutettavuutta. Ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta ja päätieverkon sekä lähialueensa katuverkon liikenteellistä toimivuutta.

Pääväylän sijainti on pitkän suunnitteluprosessin aikana asettunut yleissuunnitelmatarkkuudella oikealle paikalleen. Kehä II:n liittymistä ainoastaan Hämeenlinnanväylän liittymä sijoittuu pääosin Helsingin alueelle. Liittymän suunnittelussa lähtökohtana oli 2 + 2 vapaata kaistaa Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän pohjoissuunnan välillä. Lisäksi Helsingin ehdotuksesta Hämeenlinnanväylälle suunniteltiin Kehä II:n alustavasta yleissuunnitelmasta (2002) puuttuneet joukkoliikennekaistat liittymäalueen läpi molemmissa suunnissa. Tästä huolimatta liittymäalueen tarvitsema maa-ala on huomattavasti supistunut alustavan yleissuunnitelman ratkaisuun verrattuna.

Joukkoliikenteen kaista- ja pysäkkijärjestelyt Kehä II:n ja säteittäisväylien liittymissä on ratkaistu onnistuneesti mahdollistaen sujuvat vaihtoyhteydet. Kävely-yhteydet pysäkeille ja vaihtoyhteydet pysäkkien välillä ovat lyhyet erityisesti Hämeenlinnanväylän liittymässä. Vihdintien liittymässä vaihtoyhteydet ovat lähes yhtä hyvät.

Kehä II luo hyvät toimintaedellytykset uusille poikittaisille joukkoliikenteen runkoyhteyksille. Se tarjoaa myös edellytykset toteuttaa Jokeri 2 ‑linja nopeaa reittiä pitkin Myyrmäkeen Korutien tai Hämeenlinnanväylän liittymän kautta. Kehä II:n suunnittelussa on varauduttu poikittaisten runkoyhteyksien muuttamiseen tulevaisuudessa pikaraitioteiksi Vihdintien ja Rajatorpantien liittymäalueilla.

Yleissuunnitelma sisältää varsin kattavasti jalankulku- ja pyöräteitä eritasoristeämisineen. Jatkosuunnittelussa tulee raittien jatkuvuutta ja sujuvuutta vielä parantaa.

Yleissuunnitelmaratkaisu täyttää hyvin sille asetetut liikenteelliset tavoitteet.

Maankäyttö- ja kaavoitusnäkökohtia

Kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tehtäviä on kaupunkirakenteen eheyttäminen. Kolmen kaupungin rajaseudun suunnittelua varten on perustettu Kuninkaankolmio-projekti, jonka tavoite on maankäytön kehittäminen ja palveluiden parantaminen yhteistyössä kuntarajojen yli.

Yleissuunnitelman mukaisena väylä painottuu sujuvan läpiajoliikenteen tarpeisiin. Maankäytön näkökulmasta katsottuna ratkaisu ei tue parhaalla tavalla alueellista maankäytön kehittämistä ja eheän kaupunkirakenteen syntymistä.

Kehä II:n yleissuunnitelmassa on mahdollistettu uuden Honkasuon asuntoalueen rakentaminen ja seudullisen viheryhteyden jatkuminen Malminkartanosta Myyrmäkeen johtamalla väylä pitkään Honkasuon tunneliin. Muilta osin väylän varren täydennysrakentamismahdollisuudet jäävät melko vähäisiksi.

Jatkosuunnittelussa tulisi vielä selvittää kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa maankäytön tehostamismahdollisuudet, jos Kehä II toteutettaisiin kevyempänä kaupunkimaisena maantieratkaisuna. Tätä perustelee muun muassa seudun uuden kasvun painottuminen ulkokehälle, sisävyöhykkeen rakentamismahdollisuuksien lisäämistarve, täydennysrakentamisen mahdollistaminen, olemassa olevan teknisen ja sosiaalisen infrastruktuurin täysimääräinen hyödyntäminen ja ympäristösyyt Helsingin seudun tiheimmin asutulla alueella.

Maisema ja ympäristö

Uusi tielinja sijoittuu Mätäjoen (Vantaalla Mätäojan) laaksoon ja sen liepeillä sijaitsevaan, monia suojeluarvoja sisältävään kulttuurimaisemaan. Mätäjoen laakso on luoteisen Helsingin keskeinen viheralue, osa Helsingin läntistä vihersormea, joka merkitykseltään seudullisena jatkuu Vantaan puolelle. Laakson poikki penkereelle suunniteltu väylä katkaisee laakson suuntaisen näköyhteyden ja vapaan kulkuyhteyden ja lisää melua sekä ympäristöhäiriöitä arvokkaalla virkistysalueella.

Väylän rakentamisen jälkeen ainoa seudullinen ulkoilureitti kulkee Mätäojan ylittävän sillan alitse. Pitkä alikulku palvelee huonosti kaupunkirakenteen tiivistymisen myötä kasvavaa käyttöpainetta.

Kehä II:n ja Hämeenlinnanväylän liittymässä seudullisen viheryhteyden jatkuminen on turvattu maisemasillalla.

Tie katkaisee myös viheryhteyttä Vihdintien ja Honkasuon tunnelin länsipään välillä, ja viheraluetta jää myös Hämeenlinnanväylän liittymän alle. Vihdintien itäpuolella tie leikkaa linnustollisesti arvokasta Honkasuon metsää sekä paikallisesti arvokasta Malminkartanon matelija- ja sammakkoeläinkohdetta. Alueen maankäyttö on muuttumassa, ja linjauksen vaikutukset luontoarvoihin ovat vähäiset. Honkasuon tunnelin pitkä vaihtoehto mahdollistaa virkistyskäytön ja eläinten liikkumisen Vihdintien ympäristössä.

Hämeenlinnanväylän liittymän pohjoispuolella tielinjauksen levennyksen alle jää länsiosa huomattavan arvokkaasta suokohteesta. Jatkosuunnittelussa on arvioitava mahdollisuudet suon vesitalouden ja arvokkaan kasvillisuuden säästämiseen. Tie leikkaa myös Håkansbergin laakson linnustollisesti arvokasta aluetta.

Vantaan kaupunki on hakenut luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta äärimmäisen uhanalaisen halavasepikän esiintymälle. Esiintymä ulottuu myös Helsingin puolelle.

Vuorovaikutus

Yleissuunnittelutyön aikana järjestettiin asiasta useita yleisötilaisuuksia Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Yleissuunnitelma oli maantielain mukaisesti nähtävillä 26.5.–24.6.2010.

Yleissuunnitelmasta tehtiin yhdeksän muistutusta. Yleisenä huolena nähtiin, että Kehä II:n jatkaminen lisää autoilua ja siirtää turhaan liikennettä muualta. Tuolloin olemassa olevat asuinalueet kärsivät lisämelusta ja -päästöistä sekä asuinviihtyvyyden heikentymisestä. Liikenneongelmat toivotaan ratkaistavan joukkoliikennettä kehittämällä. Myös tunneliosuuksien määrän kasvattamista ja 1+1-kaistaista ratkaisua ehdotettiin.

Kaupunginvaltuusto toteaa, että Kehä II:n jatkamisen myötä liikennettä myös siirtyy katuverkolta tieverkolle eli pääsääntöisesti kauemmaksi asumisesta (katso yleissuunnitelman sivun 63 liikenne-ennuste). Muualla kuin aivan tien välittömässä läheisyydessä melu- ja päästötilanne pääsääntöisesti paranee. Joukkoliikenteen ja autoliikenteen väliseen työnjakoon otetaan kantaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 -työssä. Siinä Kehä II:n jatkaminen on mukana. Yleissuunnittelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti tarkoituksena on ollut turvata voimakkaasti lisääntyvän kehämäisen liikenteen sujuvuus. Kevennetty 1+1-kaistainen ratkaisu edellyttäisi tavoitteiden muuttamista.

Yksityiskohtaisemmin muistutuksiin on vastattu kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa, joka on tämän lausunnon liitteenä. Kaupunginvaltuusto pitää lautakunnan antamia vastauksia perusteltuina.

Kaupunginvaltuusto toteaa lisäksi, että yleissuunnitelma on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Yleis- ja asemakaavatilanteen osalta valtuusto viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon.

Jatkotoimenpiteet

Kehä II on yleissuunnitelman mukaisena kallis hanke, jonka toteuttaminen uhkaa siirtyä pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen kustannukset ilman rakennusaikaisia korkoja ovat 616 miljoonaa euroa. Hankkeeseen sisältyy muun muassa 8 uutta eritasoliittymää, 3 tunnelia, joiden yhteispituus 4 km sekä 90 siltaa. Kehä II sijoittuu Helsingin alueelle noin kilometrin matkalla Honkasuon kohdalla. Hankkeen hyötykustannus ‑suhteen on laskettu olevan vain 1,4, kun alle yhden oleva luku merkitsisi, ettei hanke ole kannattava.

Kaupunginvaltuusto katsoo, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tulisi käynnistää kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa jatkotarkastelu, jossa selvitetään yhteistyössä, onko Kehä II toteutettavissa kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettuna kaupunkimaisena ratkaisuna. Lisäksi selvitettäisiin mahdollisuudet maankäytön tehostamiseen väylän varrella.

Koska lausunnossa ehdotetaan tutkittavan Kehä II:lle kevyempää ja nopeammin toteutettavissa olevaa vaihtoehtoa, asemakaavojen muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin on päätetty, ryhdytäänkö uuden vaihtoehdon tarkasteluun.

Jatkosuunnittelussa tulee jatkaa virkistys- ja luontoalueille koituvien haittojen minimointia ja tarkentaa lievennyssuunnitelmia.

Lisäksi meluntorjunnan riittävyyttä muun muassa Korutiellä, Ojamäentiellä ja Hakuninmaan pohjoispuolella tulee arvioida ja suunnitella tarkemmin jatkosuunnittelun aikana. Meluntorjuntaan tulee varata riittävät määrärahat.

Jos päätetään pitäytyä nyt käsillä olevassa yleissuunnitelmassa, Kehä II:n tulisi olla tieverkossa hallinnolliselta luokaltaan maantie. Vuonna 2000 valmistunut Kehä II Länsiväylän ja Turuntien välillä on seututie 102. Kehä II:n jatke Hämeenlinnanväylälle tulisi myös olla osa tätä seututietä. Vaikka väylän toteuttamisessa mahdollisesti päädyttäisiinkin keveämpään ratkaisuun, hanke on edelleen luonteeltaan seudullinen yleinen tie ja siten valtion päärahoitusvastuulla toteutettava hanke.

Hankkeen toteutusaikataulusta tulee sopia HLJ 2011 toteutusohjelman valmistelun yhteydessä, jolloin on tiedossa seudun muut keskeiset liikenneväylähankkeet.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Kehä II yleissuunnitelma välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä
	Liite 2	Ring II utredningsplan mellan Åboleden och Tavastehusleden (vain linkkinä)
	Liite 3	Muistutukset Kehä II:n yleissuunnitelmasta välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä
	Liite 4	Kehä II välillä Turunväylä - Hämeenlinnan väylä ... - päätöshistoria

KHS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää (18.5.2010) lausuntoa em. mainitusta yleissuunnitelmasta ja siitä tehdyistä muistutuksista. Samalla ELY-keskus pyytää toimittamaan lausunnot, muistutukset ja nähtävillä olotodistuksen alkuperäisinä ELY‑keskukselle.

Lisäksi ELY-keskus pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen yleissuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan yleissuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueelle hyväksytyistä tai vahvistetuista kaavoista.

Kehä II:n yleissuunnitelman sisältö ja keskeisimmät vaikutukset kannattavuuslaskelmineen käyvät ilmi yleissuunnitelman hanke-esitteestä (liite 1). Yleissuunnitelma-aineisto on saatavilla osoitteesta www.tiehallinto.fi/keha2 - Hankkeen sisältö.

Yleissuunnitelma oli maantielain mukaisesti nähtävillä 26.5.–24.6.2010. Suunnitelmaa vastaan tehtiin 9 muistutusta.

Yleissuunnitelmasta on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Khn ehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta sekä talous- ja suunnittelukeskus pitivät yleissuunnitelman mukaista ratkaisua kalliina ja edellyttivät uutta tarkastelua. Ympäristökeskus painotti yleissuunnitelman mukaisen väylän ympäristöhaittoja ja esitti niiden torjumista jatkosuunnittelussa. Yleisten töiden lautakunnan lausunto oli hankkeelle myönteisin.

HELSINGIN, VANTAAN JA SIPOON KUNTIEN YHTEISEN ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVATYÖN KÄYNNISTÄMINEN

Khs 2010-1573

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Östersundomin alueelle laadittavan Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen yleiskaavan menettelytavat:

– Östersundomin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, johon sisältyy alueita Helsingistä, Vantaalta ja Sipoosta.

– Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien kesken laaditaan yhteistoimintasopimus kaavan laadintaan liittyvistä asiakokonaisuuksista.

– Östersundomin alueen yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:ssä tarkoitetun kuntien yhteisen toimielimen, jäljempänä Östersundom-toimikunta, tehtäväksi.

– Östersundom-toimikunnan kokoonpanoon kuuluu yksi edustaja Helsingin kaupungista, yksi edustaja Vantaan kaupungista ja yksi edustaja Sipoon kunnasta.

– Östersundom-toimikunnan jäseniksi nimetään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja sekä Sipoon kehitysjohtaja.

– Östersundom-toimikunnan puheenjohtajaksi valitaan Helsingin edustaja ja varapuheenjohtajaksi Vantaan edustaja.

– Esittelijänä Östersundom-toimikunnassa toimii Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikkö.

– Toimikunnan kokouksissa on pysyvinä asiantuntijoina läsnäolo-oikeus Helsingin ja Vantaan yleiskaavapäälliköillä sekä Sipoon aluekehitysarkkitehdilla.

– Östersundom-toimikunnan sihteereinä toimivat Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan sihteerit.

– Ennen asioiden käsittelyä Östersundom-toimikunnassa ne käsitellään alueen suunnitteluyhteistyötä koordinoivassa kaupunginjohtajaryhmässä, johon kuuluvat Helsingin ja Vantaan maankäytön suunnittelusta vastaavat apulaiskaupunginjohtajat, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö ja yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja ja yleiskaavapäällikkö sekä Sipoon kehitysjohtaja ja aluekehitysarkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikkö ja tarpeellinen määrä muita asiantuntijoita.

– Östersundom-toimikunnan tehtävä päättyy, kun yleiskaavan vahvistamista koskeva päätös saa kuuluttamisen jälkeen lainvoiman.

– Ennen kaavaehdotuksen laatimista tulee yleiskaavan luonnos hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi kaikissa kunnissa vähintään kaupungin- tai kunnanhallitustasolla.

– Ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä Östersundom-toimikunnassa tulee ehdotus käsitellä samansisältöisenä kaikkien kuntien valtuustoissa.

– Kaavaehdotusta ei esitellä Östersundom-toimikunnalle, ellei kunkin kunnan valtuusto ole puoltanut sitä oman alueensa osalta.

– Östersundom-toimikunnan hyväksyttyä kaavaehdotuksen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että kaavoitus käynnistetään, mikäli Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta tekevät vastaavat päätökset, edellä esitetyn menettelytavan mukaisesti ja esityslistan tämän asian liitteinä olevien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksen, työohjelman ja alustavan sopimusluonnoksen pohjalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Östersundomin yhteisen yleiskaavan OAS:n luonnos
	Liite 2	Östersundomin yhteisen yleiskaavan työohjelma
	Liite 3	Alustava sopimusluonnos Östersundomin yhteisen yleiskaavan laatimiseksi
	Liite 4	Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien ... - päätöshistoria

KHS

Suunnittelualue Sipoon lounaisosa ja Vantaan ns. Västerkullan kiila liitettiin osakuntaliitoksella Helsinkiin 1.1.2009. Liitosalue muodostaa yhdessä Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen alueiden sekä Sipoon Majvikin alueen ja Granön saaren kanssa toiminnallisen kokonaisuuden, jonka suunnittelun on todettu edellyttävän kuntien yhteistyötä. Tälle alueelle on tarkoituksenmukaista laatia Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaavatasoinen suunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi. Rajapintojen maankäyttö- ja liikenneratkaisujen yhteensovittamiseksi on työssä tarvetta myös alueellisesti laajempaan yhteiseen tarkasteluun; yhteisen maankäyttötarkastelun alue määrittyy tarkemmin työn kuluessa. Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty kartalla esityslistan liitteenä olevassa työohjelmassa (liite 2) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS, liite1).

Alueen suunnittelutilanne

Maakuntakaavat

Koko Sipoossa sekä Sipoon kunnasta Helsinkiin 1.1.2009 liitetyllä alueella ovat lainvoimaisia Itä-Uudenmaan liiton voimassa olevat kaavat. Helsinkiin liitetyllä alueella on voimassa eri aikoina vahvistettuja Itä- Uudenmaan maakuntakaavoja, joista viimeisin on vahvistettu 5.4.2002. Majvikissa ja Granössä on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistama maakuntakaava.

Vantaan ja Helsingin alueilla Sipoosta liitettyä aluetta lukuun ottamatta on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 8.11.2006. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 17.12.2008 Uudenmaan maakuntakaavaa täydentävän 1. vaihemaakuntakaavan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010.

Voimassa olevat maakuntakaavat eivät ota huomioon Östersundomin alueen liittämistä Helsinkiin. Maakuntakaavat ovat näiltä osin vanhentuneita eivätkä nykyisellään voi toimia alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjeina.

Sekä Uudenmaan liitto että Itä-Uudenmaan liitto ovat käynnistäneet maakuntakaavojen uudistamistyön. Liitot yhdistyvät 1.1.2011, jolloin myös maakuntakaavatyöt yhdistetään. Tavoiteaikataulun mukaan koko Uudenmaan vaihekaava hyväksytään loppuvuonna 2012.

Yleiskaavat

Vantaan yleiskaava 2007 on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2007 ja on voimassa. Helsinkiin liitetyn Västerkullan kiilan osalta on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston 17.6.2002 hyväksymä Kaakkois-Vantaan osayleiskaava.

Sipoon yleiskaava 2025, joka käsittää koko Sipoon kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa, on hyväksytty Sipoon kunnanvaltuustossa 15.12.2008. Sipoon saariston ja rannikon yleiskaava, jonka alueeseen Granön saari kuuluu, on ollut luonnoksena nähtävillä loppuvuodesta 2008. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2010.

Yleiskaavat on laadittu ennen osakuntaliitosta eivätkä sellaisinaan ole ajantasaisia liitosalueen ja siihen toiminnallisesti liittyvän Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen alueiden suunnittelun ohjauksessa.

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma

Helsingin, Vantaan ja Porvoon kaupungit, Sipoon kunta sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot ovat laatineet yhteisen tarkastelun Helsingin ja Porvoon välisen kehityskäytävän maankäytön kehittämisnäkymistä. Työn tarkoituksena oli osaltaan tuottaa tausta-aineistoa kuntien omille suunnitelmille, suunnitelmien yhteensovittamiselle ja yhteiselle yleiskaavatyölle sekä palvella maakuntakaavojen uudistustöiden tietopohjatarvetta. Kehyssuunnitelmatyö on käynnistetty vuoden 2009 alussa sidosryhmäseminaarilla, johon osallistui kuntien ja maakuntaliittojen virkamiesten lisäksi valtion ympäristöhallinnon ja väyläviranomaisten edustajia. Työ valmistui vuoden 2009 lopussa.

Yhteinen yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 46 §:n mukaan kunnat voivat laatia yhteistyönä kuntien yhteisen yleiskaavan. Oikeusvaikutteisena laaditulla yhteisellä yleiskaavalla voidaan perustellusta syystä poiketa tavallista enemmän maakuntakaavasta (MRL 48 § 2.mom). MRL 47 §:n 1. momentin mukaan: ”Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi sen estämättä, mitä kuntalain 76 §:ssä säädetään kuntien yhteistoiminnan muodoista.” MRL 47 §:n 3 momentin mukaan oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaava tulee saattaa ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Maakuntakaavasta poikkeamisen edellytyksenä on oikeusvaikutteisen yhteisen yleiskaavan hyväksyminen yhteisessä toimielimessä. Kunnat voivat laatia yhteistyössä myös yleiskaavoja, jotka käsitellään erikseen kunkin kunnan päätöksentekoelimissä. Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys MRL 6. luvussa (46–49 §) tarkoitetusta yhteisestä yleiskaavasta, joka mahdollistaa normaalia suuremman poikkeamisen maakuntakaavasta.

Huolimatta siitä, että maakuntakaavojen uudistamistyö on vireillä ja sen yhteydessä pääkaupunkiseudun itäisen kasvun edellyttämät periaatteelliset muutokset maankäyttölinjauksissa tullaan ottamaan huomioon, on maakuntakaavatasoa tarkemman yleispiirteisen suunnittelun tarpeen vuoksi perusteltua laatia suunnittelualueelle tai mahdollisimman suurelle osalle siitä MRL 6. luvun tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava (Östersundomin yhteinen yleiskaava). Kaupunkiseudun taajamarakenteen ja raideliikenneverkon laajentuessa itään tulee kaikkien kolmen kunnan alueella tapahtumaan merkittäviä maankäytön muutoksia. Kokonaisuuden hallinta, saumojen kitkaton liittyminen ja yhteisten toimenpiteiden tarve edellyttää yhteistä suunnittelua, joka rationaalisen toteuttamisen turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista saattaa oikeusvaikutteiseksi kaavaksi.

Yhteistyön valmistelu Östersundomin alueen yhteisen yleiskaavan ohjelmointia on valmisteltu virkamiesyhteistyönä työryhmässä, johon ovat kuuluneet Helsingistä apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, yleiskaavapäällikkö Markku Lahti ja projektipäällikkö Matti Visanti, Vantaalta apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki, kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg ja yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo sekä Sipoosta kunnanjohtaja Markku Luoma ja kehitysjohtaja Mikko Aho.

Valmistelussa on päädytty johtopäätökseen, että Östersundomin alueen MRL 6. luvun mukaisen yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen on perusteltua antaa tätä tarkoitusta varten erikseen perustettavan kuntien yhteisen toimielimen tehtäväksi.

Päätös ja sopimus yhteisen yleiskaavan laatimisesta

Kuntien yhteinen yleiskaava edellyttää valtuuston päätöstä yhteisen yleiskaavan laatimisesta sekä toimielimestä, jonka tehtäväksi yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen annetaan. Päätös tulee tehdä samansisältöisenä kaikissa kunnissa, joita se koskee.

Kuntien yhteisen yleiskaavan laatiminen perustuu kuntien väliseen yhteiseen sopimiseen ja sopimus on aiheellista laatia erikseen kirjalliseen muotoon. Kun otetaan huomioon, että sopimus koskee yleiskaavoituksesta päättävän toimielimen perustamista, tulee myös sopimus käsitellä valtuustossa. Valtuuston päätöksellä siirretään tarvittava toimivalta kaavasta päättävälle toimielimelle.

Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalvelut on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmistellut alustavan sopimusluonnoksen, joka on liitteenä 3. Sopimuksen varsinainen valmistelu on tarkoituksenmukaista aloittaa heti, kun virallinen aloite yhteisen yleiskaavan laatimisesta on tehty.

Yhteisen yleiskaavatyön organisointi ja aikataulu

Östersundomin yhteisen yleiskaavatyön organisointi on kuvattu pääpiirteissään esityslistan liitteenä olevassa yleiskaavan työohjelmassa (liite 2). Kussakin kunnassa suunnitelmat käsitellään kunnan omassa päätöksentekoprosessissa, jonka kuluessa kunnan luottamuselimillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavaratkaisun sisältöön oman kuntansa osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:n mukaisesti kaavan laadintatehtävän mukaan lukien hyväksymispäätöksen kaavasta tekee virkamiehistä muodostuva Östersundom-toimikunta. Aikataulullisena tavoitteena on Östersundomin yleiskaavan hyväksyminen nykyisen valtuustokauden aikana eli vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos kaikki kunnat tekevät myönteisen päätöksen kaavan laadintaan ryhtymisestä, yhteisen toimielimen ensimmäinen kokous tulee ajoittumaan syyskaudelle 2010. Siinä päätettäviä asioita ovat muun muassa yhteisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä siihen liittyen kaava-alueen rajaus.

Khs on tehnyt Vantaan kaupungille ja Sipoon kunnalle aloitteen kaavoituksen käynnistämisestä päätösehdotuksesta ilmenevän menettelytavan ja päätöksen liitteiden 1–3 pohjalta.

Khs edellyttää, että suunnittelussa tutkitaan sekä metroon että pikaraitiotiehen perustuvat kaupunkirakenteet.

KRUUNUNHAAN TONTIN 8/9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11949)

Khs 2010-196

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 8 tontin nro 9 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.1.2010 päivätyn piirustuksen nro 11949 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11949 (Kruununhaan tontti 8/9)
	Liite 2	Valokuvia suojeltavista kohteista (Kruununhaan tontti 8/9)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti 21.1.2010, täydennetty 10.6.2010 (Kruununhaan tontti 8/9)
	Liite 4	Kruununhaan tontin 8/9 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tontin osoite on Pohjoisranta 4, Meritullinkatu 3.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uudistaa tontin vanhentunut asemakaava ja suojella tontin rakennukset. Tontti on tarkoitus osoittaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat asuinrakennukset ja A-porrashuone on suojeltu sekä ajanmukaistettu asemakaava myös muilta osin. Tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Tontin pinta-ala on 2 381 m² ja rakennusoikeus 10 810 k-m², mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta, eli tontin rakennusoikeus ei kasva.

KHS

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 19.10.2009).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Nykytilanne

Yleiskaava ja asemakaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista asumiseen ja toimitiloja varten varattua aluetta. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Tontilla voimassa oleva asemakaava nro 461 on vuodelta 1836. Asemakaavassa on osoitettu vain tontin rajat. Siihen ei ole merkitty rakennusoikeutta tai käyttötarkoitusta.

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Maanomistus

Tontti on yksityisomistuksessa.

Rakennettu ympäristö

Kruununhaan kaupunginosa muodostaa Helsingin historiallisen keskustan, jonne kaupunki siirrettiin 1600-luvun puolivälin tienoilla Vantaanjoen suulta. Kruununhaan nykyinen kaupunkirakenne perustuu J. A. Ehrenströmin vuosina 1812 ja 1817 laatimiin asemakaavoihin. Alueen rakennuskanta on pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta ja tämä tiiviisti rakennettu kivikaupunginosa on säilyttänyt yhtenäisen ilmeen. Kruununhaassa on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka on pääosin sijoitettu asuinrakennusten kivijalkoihin. Kruununhaassa on myös monia julkisia virastoja ja laitoksia.

Käsiteltävänä olevalla tontilla on kaksi alun perin asuinkerrostaloksi suunniteltua rakennusta, jotka sittemmin on suurimmaksi osaksi muutettu toimistokäyttöön. Kiinteistössä on käynnissä useita käyttötarkoituksen muutoksia toimistoista takaisin asunnoiksi. Rakennusten 1. kerroksissa on liiketiloja ja ylemmät kerrokset ovat toimisto- tai asuntokäytössä. Asuinkäytössä on tällä hetkellä noin puolet rakennusten kerrosalasta. Pohjoisranta 4:ssä on 5–6 kerrosta. Meritullinkatu 3:ssa kerroksia on 4–5.

Suojelukohteet

Kruununhaka on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Kruununhaan rakennuskannasta suurin osa on suojeltu asemakaavalla ja lisäksi arvioitu Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (kaupunginmuseo 1990–91) kuuluvaksi rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ylimpään luokkaan (luokka 1). Kruununhaassa sijaitsevat Helsingin yliopiston keskustakampus, Senaatintori ympäristöineen, Suomen pankki, Säätytalo ja Kansallisarkisto ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Museovirasto 2010).

Käsiteltävänä olevalla tontilla on kaksi rakennusta, joilla on korkeat rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Sekä Meritullinkatu 3 että Pohjoisranta 4 on arvostettu em. Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ylimpään luokkaan (luokka 1).

Theodor Höijerin keskeisiin töihin kuuluva Pohjoisranta 4 valmistui vuonna 1885 alun perin vuokrakäyttöön. Korkeatasoisen ja hyvin koristeellisen rakennuksen julkisivumateriaaleina on rappaus ja puhtaaksimuurattu, punainen tiili. Rakennuksen julkisivut kuuluvat Helsingin parhaiten säilyneisiin 1800-luvun stuccojulkisivuihin. Rakennusta on korotettu yhdellä kerroksella vuonna 1952. Pohjoisranta 4:ssä sijaitsee korkeatasoinen pääporras A, johon liittyy lasikatettu valokuilu. Valokuilun kautta kuljetaan joihinkin asuntoihin ja osa asuntojen ikkunoista avautuu siihen. Rakennuksen arkkitehtuuriin on heijastunut Höijerin samanaikaisesti suunnitteleman Ateneumin ratkaisuja ja detaljeja.

Meritullinkadun ja Kirkkokadun kulmassa olevan vuonna 1860 valmistuneen rakennuksen, Meritullinkatu 3:n, on suunnitellut C.J. von Heideken. Rakennus vaurioitui pahoin sodassa ja peruskorjattiin vuosina 1945–1948, jolloin ainakin B-porras rakennettiin kokonaan uudelleen. Alun perin korkeatasoiseksi pääportaaksi suunnitellun D-portaan ilme muuttui suuresti 2000-luvulla, kun portaan sisäpinnat uusittiin käyttötarkoitusmuutostyön yhteydessä täysin. Nelikerroksisessa rakennuksessa on viistetty kulma ja yksinkertainen rustikoitu empiretyylinen julkisivu.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan uusiminen siten, että tontin rakennusoikeus ja käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueena osoitetaan. Tavoitteena on lisäksi arvokkaiden rakennusten suojelu.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, saa sosiaalisia palveluja sijoittaa myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta.

Rakennusten ullakoille saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi 100 m² talon omaan käyttöön tulevaa saunatilaa.

Suojelukohteet

Höijerin suunnittelemaa Pohjoisranta 4:n rakennusta koskee määräys sr-1, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi.

Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Pohjoisranta 4:ssä sijaitseva A-porras on arvokas sisätila ja se suojellaan. A-portaan sisäänkäyntiaulan sekä porrashuoneen alkuperäinen tilasarja, rakenteet ja porrassyöksyt sekä alkuperäiset tai niihin verrattavat porraskaiteet, lattia-, seinä- ja kattopinnat, sisäovet ja sisäikkunat, valaisimet ja muut yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Olemassa olevien hissien kunnostustyöt tulee tehdä porrashuoneiden historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen tai palauttaen.

Meritullinkatu 3:n rakennusta koskee määräys sr-2, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrkiä palauttamaan alkuperäistoteutuksen mukaisiksi.

Piha-alueet

Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueeksi ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen. Jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään.

Autopaikat

Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten kellarikerroksiin, autotalleihin ja maanalaisiin pysäköintitiloihin sekä yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Maanalaisen pysäköintitilan kattotaso on rakennettava ja istutettava osaksi pihakokonaisuutta. Maanalaisten autosäilytyspaikkojen poistoilmaa ei saa johtaa pihalle.

Toimitilojen autopaikkojen enimmäismäärä on 1 autopaikka/500 m² kerrosalaa. Asuntojen autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/140 m² asuinkerrosalaa. Autopaikkamäärien ohjeena on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymää laskentaohjetta. Asuntojen autopaikkamäärä perustuu saneerauskaavoituksessa käytettävään ohjeeseen, sillä tiloja muutetaan toimitiloista asunnoiksi.

Muuta Rakennuksen seinään, joka on tontin 8/1 vastaisella rajalla, voidaan avata ikkunoita. Uusien ikkunoiden tulee olla kooltaan ja materiaaleiltaan olemassa olevien ikkunoiden kaltaisia ja ne tulee suunnitella pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kaupunkikuvalliset, rakennustaiteelliset ja historialliset arvot. Alueen merkitseminen asuinrakennusten korttelialueeksi mahdollistaa rakennuksen muuttamisen toimistokäytöstä sen alkuperäiseen, valmistumisajan käyttöön ja lisää siten alueen asuntotarjontaa.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.10.–16.11.2009 ja viraston internetsivuilla. Valmistelija on ollut tavattavissa sopimuksen mukaan ja taloyhtiön hallitukselle on esitelty asemakaavan muutosluonnosta erillisessä tilaisuudessa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaistyötä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut viranomaislausunto kaupunginmuseolta. Kannanotto kohdistui suojelun laajuuteen ja naapuritontin rajan vastaiseen seinään avattaviin ikkunoihin. Kaupunginmuseon lausunnon johdosta Meritullinkatu 3:n suojelumääräystä ja palomuuriin avattavien ikkunoiden määräystä on tarkennettu.

./. Vuorovaikutusraportissa (liite 3) esitetään tiivistelmä lausunnosta ja vastine laajemmin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty suoraan valmistelijalle ja puhelimitse.

Saadut mielipiteet kohdistuivat naapuritontin vastaiseen seinään avattaviin ikkunoihin, piha- ja autopaikkajärjestelyihin, Pohjoisranta 4:n vanhan pommisuojan käyttämiseen väestönsuojana sekä määräykseen erillisestä tontinjaosta.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että palomuuriin avattavien ikkunoiden määräystä on tarkennettu.

./. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät mielipiteistä ja niiden vastineet laajemmin.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.2.–22.3.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon johtokunnan ja kiinteistöviraston lausunnot.

Muistutus Muistutuksessa toistetaan ja osin täydennetään luonnosvaiheessa jätettyä mielipidettä. Muistutus kohdistuu mm. jäteastioiden ja autopaikkojen sijoittumiseen sekä saunatiloihin, erilliseen tonttijakoon, väestönsuojaan, parvekkeisiin ja suojelukysymyksiin. Lisäksi rakennusalat esitettiin merkittäviksi kerrosta matalammiksi.

./. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmä muistutuksesta sekä sen vastine laajemmin.

Lausunnot Kiinteistövirasto toteaa (20.4.2010) mm., ettei kaavanmuutos nosta tontin rakennusoikeutta merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä. Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa (27.4.2010) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa, etteivät muistutus ja lausunnot anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Selostusta on täydennetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevilta osin.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	6.10.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja