KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

 

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

 

9 - 2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

13.5.2009 klo 18

Kokouspaikka

Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

 

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

3

29.4.2009 pöydälle pantu asia
Länsisataman asuinkerrostalotonttien 20029/12, 13 ja 15 sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien 20027/2 ja 3 ja autopaikkatonttien 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1 vuokrausperusteet sekä tontin osto-oikeuden varaaminen

3

 

4

29.4.2009 pöydälle pantu asia
Oulunkylän urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ym. alueiden (Oulunkylän liikuntapuisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11804)

15

 

5

29.4.2009 pöydälle pantu asia
Viikin virkistys-, kesämaja- ym. alueiden (Lammassaari ja Kuusiluoto) asemakaavan hyväksyminen (nro 11775)

35

 

6

29.4.2009 pöydälle pantu asia
Vartiokylän tonttien 45453/4 ja 12 ja 45454/30 sekä puisto- ja katualueiden (Varjakanmäki) asemakaavan muuttaminen (nro 11717)

64

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

7

Pelastustoimen johtosäännön muuttaminen

94

 

8

Etäluettavaan kertakorttiin ladattavien Helsingin sisäisten lippujen hinnat

98

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

9

Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

101

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

10

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

110

 

 


1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 


2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 


3

29.4.2009 pöydälle pantu asia

LÄNSISATAMAN ASUINKERROSTALOTONTTIEN 20029/12, 13 JA 15 SEKÄ ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN TONTTIEN 20027/2 JA 3 JA AUTOPAIKKATONTTIEN 20029/8, 11 JA 14 SEKÄ 20040/1 VUOKRAUSPERUSTEET SEKÄ TONTIN OSTO-OIKEUDEN VARAAMINEN

 

Khs 2009-262

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 20. kaupunginosan (Länsisatama, Saukonpaasi) asemakaavan muutoksen nro 11030 alueelle sijoittuvat jäljempänä mainitut suunnitellut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotonttien (AK) nro 12, 13 ja 15 sekä korttelin nro 20027 asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien (AL) nro 2 ja 3 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 35 euroa.

 

Tonteille mahdollisesti toteutettavista työ-, liike- ja toimistotiloista peritään asuntokerrosalaa vastaavaa vuokraa.

 

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä maanvuokraa.

 

Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotontille (AK) nro 15 rakennettavien päiväkotitilojen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliö­met­rihintana 17 euroa.

 

Tonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

 

2                    Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotonttien (AK) nro 12, 13 ja 15 sekä korttelin nro 20027 asuin-, liike- ja toimistoraken­nusten tonttien (AL) nro 2 ja 3 vuosivuokrasta myönnetään alkuperäisestä vuokrasta mahdollisen arava- tai korkotukialennuksen lisäksi 20 %:n alkualennus, joka on voimassa 31.12.2015 saakka.

 

3                    Korttelin nro 20029 autopaikkatonttien (LPA) nro 8, 11 ja 14 sekä korttelin nro 20040 autopaikkatontin (LPA) nro 1 vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavana tonttineliömetrihintana 1 euroa.

 

4                    Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asunto-tonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Hitas-kohteiden osalta noudatetaan lisäksi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kopio kaavamuutoksen nro 11030 kaavakartasta

 

Khs toteaa, että esityksessä on kysymys luovutusperusteiden vahvistamisesta kahdelle Jätkäsaaren Saukonpaaden alueelle kaavoitetulle asuinkerrostalokorttelille ja niitä palveleville autopaikkatonteille, samoin osto‑oikeuden varaamisesta korttelin 20029 tontinluovutuskilpailun voittajalle.

 

Korttelissa 20029 on seitsemän rakennusoikeudeltaan yhteensä n. 38 000 k‑m2:n tonttia, mikä mahdollistaa n. 430 asunnon rakentamisen. Kiinteistölautakunta päätti 31.3.2009 järjestää korttelista tarjouskilpailun, jossa yhdelle toteuttajalle luovutettaisiin tämä suurehko kokonaisuus rakennettavaksi. Samalla pyritään sopimusehdoin järjestetyllä vaiheittaisella luovutusprosessilla varmistamaan, että rakentaminen tapahtuu systemaattisesti ja asetetussa aikataulussa.

 

Päätöksen mukaan neljä korttelin tonteista luovutettaisiin ostotarjouskilpailulla. Tarjouskilpailun voittaisi tarjoaja, joka tarjoaa tontin kauppahintana suurimman prosenttiosuuden kulloinkin kyseessä olevalle tontille rakennettavien asuinrakennusten velattomasta kokonaismyyntihinnasta. Tonttien lopullinen kauppahinta määräytyisi siten tonteille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattoman kokonaismyyntihinnan ja voittaneessa ostotarjouksessa ilmoitetun prosenttiosuuden perusteella.

Myytävien tonttien lisäksi tarjouskilpailun voittaja sitoutuisi toteuttamaan saman korttelin muut kolme asuinkerrostalotonttia, jotka vuokrattaisiin pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla nyt esitettävin vuokrausperustein. Tonteista kahdelle tulisi rakentaa vapaarahoitteisia omistusasuntoja Hitas I ‑ehdoin ja kolmannelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hitas-asuntojen keskimääräinen enimmäismyyntihinta, hintapuite, määrätään etukäteen jo tarjouspyynnössä.

 

Lisäksi tarjouskilpailun voittajan toteutusvelvollisuuden piiriin kuuluisivat asuntotontteja palvelevat autopaikkatontit.

 

Kilpailuun liittyen ja sen houkuttelevuuden lisäämiseksi esitetään myös, että kaupunki kilpailuehdoissa sitoutuisi myöhemmin tehtävällä erillisellä varauspäätöksellä osoittamaan kilpailun voittajalle myöhemmin yksilöitävän Jätkäsaaren tai Hernesaaren alueen asuinkerrostalotontin edellyttäen, että kilpailun voittaja on täyttänyt toteutettavaksi saamansa korttelin sille asetettujen ehtojen mukaisesti. Varauksesta esitetään tehtäväksi eri päätös tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä.

 

Korttelin 20027 tonteista toinen on varattu Hitas-tuotantoon ehdolla, että rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla. Korttelin toisen tontin Khs päätti varata asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että pääsuunnittelijan valinnasta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

 

Tarjouskilpailun kautta Hitas-ehdoin tai vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten luovutettavien tonttien samoin kuin eteläisemmän korttelin nro 20027 tonttien vuokrausperusteiksi esitetään 35 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa niin asuntokerrosalan kuin tonteille mahdollisesti rakennettavien työ-, toimisto- ja liiketilojen osalta.

 

Valtion tukemien kohteiden osalta vuosivuokrasta perittäisiin 80 % sinä aikana, jolloin aravalainaa on jäljellä tai valtio maksaa kohteelle korkotukea.

 

Lisäksi esitetään, että tonttien alkuperäisestä maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n alkualennus alueen keskeneräisyyden ja alueen rakentamisaikaisten häiriöiden vuoksi. Alkualennus olisi voimassa 31.12.2015 saakka.

 

Kerrostalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo on esitetyin perustein n. 607 euroa/k-m² (ind. 1733, 2/09). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia vapaarahoitteisten kohteiden osalta n. 2,43 euroa/m²/kk ja valtion tukemien n. 1,94 euroa/m²/kk. Edellä esitetty 20 %:n alkualennus huomioon ottaen vastaavat luvut ovat n. 1,94 euroa/m²/kk ja 1,55 euroa/m²/kk.

 

Khn vähemmistön (Kari, Krohn, Moisio, Ojala ja Ylikahri) mielestä päätösehdotukseen olisi tullut lisätä seuraavan sisältöinen kohta:

 

5                    Tontin vuokrausperusteiden yhteydessä otetaan huomioon MA-ohjelman mukaiset energiatehokkuusvaatimukset.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (3.2.2009) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Länsisataman Saukonpaaden alueen asemakaavan muutos nro 11030 on tullut lainvoimaiseksi 26.11.2004.

 

Kaava-alueelle sijoittuvat muun ohella kaupungin omistamat suunnitellut kerrostalotontit (AK) 20029/12, 13 ja 15, asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontit (AL) 20027/2 ja 3 sekä autopaikkatontit (LPA) 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1.

 

Khlle esitetään, että em. AK- ja AL-tonttien vuokrausperusteena pidettäisiin 35 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa ja LPA-tont­tien 1 euron (ind. 100) suuruista neliömetrihintaa. Valtion tukemien kohteiden osalta vuosivuokrasta perittäisiin 80 % sinä aikana, jolloin aravalainaa on jäljellä tai valtio maksaa kohteelle korkotukea. Lisäksi esitetään, että tonttien maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n ns. alkualennus alueen keskeneräisyyden ja alueen rakentamisaikaisten häiriöiden vuo­ksi. Alkualennus olisi voimassa 31.12.2015 saakka.

 

Ehdotetut vuokrausperusteet vastaavat rakennusoikeuden pääoma-arvoa n. 609 euroa/k-m² (ind. 1741), ja vuokrausperusteiden teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia n. 2,64 euroa/m²/kk.

 

Lisäksi esitetään, että kaupunki sitoutuisi varaamaan tarjouskilpailun perusteella kevään 2009 aikana valittavalle Saukonpaaden korttelin nro 20029 rakennuttajalle myöhemmin yksilöitävä tontti vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja ensisijaisesti Jätkäsaaren ja toissijaisesti Sörnäistenniemen osayleiskaavan alueelta. Lopullisen varaamisen edellytyksenä olisi, että kyseinen rakennuttaja toteuttaa korttelin 20029 kaupungin tarjouskilpailussa asettamien ehtojen ja määräaikojen mukaisesti.

Varauspäätös                   Khs päätti 7.4.2008 varata 31.12.2010 saakka kerrostalotontit 20029/6, 7, 9 ja 10 luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

 

Samalla Khs päätti varata kerrostalotontit 20029/12 ja 13 luovutettavaksi edellä mainitun tarjouskilpailun voittajalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin.

 

Edelleen Khs päätti varata kerrostalotontin 20029/15 luovutettavaksi tarjouskilpailun voittajalle valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

 

Lisäksi Khs päätti varata kerrostalotontin 20027/2 vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon noudattaen Hitas I -ehtoja sekä ehdolla, että rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla. Edelleen Khs päätti varata kerrostalotontin 20027/3 asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asun­tojen rakennuttamista varten ehdolla, että pääsuunnittelijan valinnasta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

 

Autopaikkatontit (LPA)   Autopaikatonteille 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1 on tarkoitus rakentaa edellä mainittuja asuntotontteja palvelevia pysäköintipaikkoja ja tontit luovutettaneen asuntotontteja omistamaan ja hallinnoimaan perustettaville yhtiöille hankkeiden etenemisen edellyttämässä aikataulussa.

 

Asemakaava- ja tonttitiedot

 

Kvsto hyväksyi 13.10.2004 Länsisataman Saukonpaaden alueen asemakaavan muutoksen nro 11030, joka on saanut lainvoiman 26.11.2004.

 

Näiden suunniteltujen asuinkerrostalotonttien (AK), asuin-, liike- ja toimisto-rakennusten tonttien (AL) sekä autopakkatonttien (LPA) perustiedot ovat seuraavat:

 

Tontti

Osoite

Kaavamerkintä

 

Rakennusoikeus k-m²

Pinta-ala noin m²

20027/2

Heino Kasken katu

AL

8 100 +

yht. 800 I

3 672

20027/3

 

Heino Kasken katu

AL

 

9 150 +

yht. 800 I

3 983

20029/12

Saukonpaadenranta

AK

4 100 +

yht. 400 I

1 827

20029/13

Saukonpaadenranta

AK

5 700 +

yht. 600 I

2 158

20029/15

Saukonpaadenranta

AK

8 800 +

yht. 700 I

4 215

20029/8

Saukonpaadenranta

LPA

 

1 437

20029/11

Saukonpaadenranta

LPA

 

1 438

20029/14

Karl Collanin kuja

LPA

 

1 427

20040/1

Saukonpaadenranta

LPA

 

  275

 

Tonttien rakennusoikeuden lisämerkintä +yht. 700 I (tai muu luku) osoittaa neliömetreinä, kuinka suuren osan rakennuksen alimmasta kerroksesta saa kerrosalaneliömetreinä ilmoitetun kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteistiloihin. Rakennukset ovat pääsääntöisesti viisi-kuusikerroksisia.

 

Tonteille 20029/10 ja 13 on kaavamääräysten mukaan rakennettava
liike- tai työtilaa vähintään 200 k-m² ja tontille 20029/15 liiketiloja vähintään 300 k-m². Korttelissa 20027 rakennusten 1. kerros tulee rakentaa liiketilaksi ja 2. kerros liike- tai toimistotilaksi Saukontorin ja Länsisatamankadun varrella.

 

Ullakkokerrokseen rakennettavat asukkaiden yhteissaunatilat saa
rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.  

 

Tontille 20029/15 on kaavassa osoitettu merkinnällä pk rakennusala, jolle saa sijoittaa päiväkodin 1. ja 2. kerrokseen.

 

Asuinkerrostalotonttien autopaikkavelvoite määräytyy asuin- ja myymälätilojen osalta normin 1 autopaikka/150 k-m² mukaan ja toimisto- sekä muiden julkisten tilojen osalta normin 1 autopaikka/350 k-m² mukaan.

 

Autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi tonttien alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin. Tonttien 20029/12 ja 13 autopaikkoja saadaan kuitenkin sijoittaa LPA-tontille 20040/1 ja tontin 20029/15 autopaikkoja LPA-ton­tille 20029/14. LPA-tonteille 20029/8 ja 11 saadaan sijoittaa tonttien 20029/6, 7, 9 ja 10 autopaikkoja. 

 

Tonttien maaperätiedot ja rakennettavuus

 

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on laatinut Saukonpaaden alueen kaavoituksen yhteydessä geoteknisen rakennettavuusselvityksen 24.10.2001. Sen mukaan olemassa oleva Saukonpaaden maa-alue on mereen tehtyä täyttömaata. Täyte koostuu pintaosaltaan sorasta sekä syvemmällä sekalaisesta täytteestä, joka sisältää louhetta ja kitkamaata. Maaperässä saattaa olla rakennusjätettä. Täytteen paksuus on n. 2–18 m.  

 

Rakennusvirasto esirakentaa Saukonpaaden alueen vaadittavin täytöin ja osittain pudotustiivistämällä. Tonttien perustamistavat vaihtelevat riippuen siitä, sijoittuuko tontti pudotustiivistettävälle alueelle vai esirakentamattomalle täyttömaalle. Pudotustiivistettävillä tonteilla perustamistapana voitaneen käyttää anturaperustusta ja muilla tonteilla pora- tai lyöntipaalutusta. Mahdollisen porapaalutuksen kustannukset ylittäisivät merkittävästi tavanomaisena pidettävät perustamiskustannukset.

 

Nyt puheena olevista vuokrattavista kerrostalotonteista vain tontti 20029/12 sijoittuisi pudotustiivistettävälle alueelle, jolloin sen perustamiskustannukset olisivat muita tontteja alhaisemmat. Pudotustiivistyksellä saatava rakennettavuuden paraneminen selviää lopullisesti kuitenkin vasta, kun kyseiset toimenpiteet on tontilla suoritettu. Näin ollen on siis mahdollista, että myös tällä tontilla joudutaan käyttämään perustamistapana kalliimpaa pora- tai lyöntipaalutusta.

 

Kerrostalotonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/13 ja 15 perustamiskustannukset ylittänevät varsin merkittävästi tavanomaisena pidettävät perustamiskustannukset ja myös tontin 20029/12 osalta tavanomaisina pidettävien perustamiskustannusten ylittyminen on mahdollista. 

 

Ehdotus vuokrausperusteiksi

 

Vertailutiedot

 

Saukonpaaden alueen osalta on vaikea löytää relevantteja vertailutietoja. Vertailutietona todettakoon kuitenkin, että Kvsto päätti 27.9.2006 (asia 8) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Lauttasaaren asuinkerrostalojen tontin 31109/10 (Haahkapolku 3) pitäen perusteen virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 39,83 euroa. Tontilla oleva vanha koulurakennus on tarkoitus saneerata pääosin senioreiden vapaarahoitteisiksi palveluasunnoiksi.

 

Vertailutietoina todettakoon edelleen, että Kvsto päätti 26.3.1997 oi­keuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Ruoholahden asuinkerrostalojen tontin 20017/11 (Länsisatamankatu 20) pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 33,64 euroa. 

 


Asuntorakentamiseen luovutettavien tonttien (AK, AL) maanvuokra

 

Nyt puheena olevat tontit 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 sijoittuvat meren äärelle nykyisen kantakaupunkirakenteen välittömään läheisyyteen. Palveluiden saatavuus alueella on nykyisellään varsin hyvä ja saatavuus tulee edelleen parantumaan Jätkäsaaren rakentamisen edetessä. Alueelta on noin kilometrin matka Ruoholahden metroasemalle ja sillä tulee olemaan raitioliikenneyhteys Jätkäsaaren katujen ja rakenteilla olevan Crusellinsillan valmistuttua. Saukonpaaden alueen sijaintia onkin lautakunnan mielestä pidettävä rakennusoikeuden yksikköhintaa merkittävästi korottavana tekijänä. Rakennusoikeuden yksikköhintaa alentavana tekijänä voitaneen puolestaan pitää todennäköisesti korkeik­­si muodostuvia perustamiskustannuksia. 

 

Edellä esitetyt vertailutiedot sekä mainitut seikat huomioon ottaen voitaisiin tonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 maanvuokra määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 35 euroa. Tonteille mahdollisesti toteutettavista työ-, toimisto- ja liiketiloista perittäisiin samaa maanvuokraa kuin asuintiloista. Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

 

Tontille 20029/15 rakennettavien päiväkotitilojen osalta maanvuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 17 euroa. Julkisten tilojen rakennusoikeuden arvona on tavanomaisesti noudatetun käytännön mukaan käytetty yleensä noin puolta alueen asuinrakennusoikeuden arvosta.

 

Aravalainoitettujen- ja korkotukikohteiden maanvuokrasta esitetään perittäväksi tavanomaisen käytännön mukaisesti 80 % vapaarahoitteisten kohteiden maanvuokrasta.

 

Saukonpaaden alueen rakentaminen etenee Ruoholahden suunnasta merelle päin. Alueen ensimmäiset tontit pyritään saamaan rakennus-kelpoisiksi kevään 2010 aikana, jolloin näiden tonttien rakentaminen voi alkaa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on n. 70 000 k-m² ja rakentamisen arvioidaan kestävän n. 5–6 vuotta.

 

Alueen rakentamisesta aiheutunee vuokrattaville kerrostalotonteille 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 varsin merkittävää häiriötä, koska alueen länsiosaan sijoittuvien tonttien työmaa-aikainen liikenne tulee kulkemaan Saukonpaadenrannan ja Heino Kasken kadun katualueiden läpi. Lisäksi Saukonpaadenpuisto voidaan rakentaa valmiiksi vasta, kun kaikki alueen tontit on rakennettu.

 

Saukonpaaden rakentamisenaikaisten häiriöiden ja alueen keskeneräisyyden vuoksi esitetäänkin, että kerrostalotonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n ns. alkualennus, joka olisi voimassa 31.12.2015 saakka. Alennus koskisi myös valtion tukemia kohteita, joten näiden tonttien osalta maanvuokrasta perittäisiin 31.12.2015 saakka 60 %. Vastaavantyyppinen alkualennus on myönnetty 1990-luvulla muun muassa Ruoholahden ja Herttoniemen-rannan tonteille. 

 

Kerrostalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo on esitetyin perustein n. 609 euroa/k-m² (ind. 1741). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia vapaarahoitteista kohteiden osalta n. 2,44 euroa/m²/kk ja valtion tukemien kohteiden osalta n. 1,95 euroa/m²/kk. Edellä esitetty 20 %:n alkualennus huo­mioon ottaen vastaavat luvut ovat n. 1,95 euroa/m²/kk ja 1,56 euroa/m²/kk.

 

Autopaikkatonttien (LPA) vuokrausperusteet

 

Autopaikkatonttien 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1 vuokra voitaisiin lautakunnan mielestä määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana tontti­neliö­metrin hintana 1 euroa. Autopaikkatontin pääoma-arvo/m² olisi tällöin 17,41 euroa (ind. 1 741).

 

Vuokra-aika                     

 

Käsiteltävänä olevat tontit tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisilla sopimuk­silla ja vuokrausperusteet vahvistaa näin ollen 31.12.2070 saakka.

 

Optiotontti korttelin nro 20029 tulevalle varauksensaajalle

 

Kortteli 20029 on Khn varauspäätöksen mukaisesti tarkoitus varata tarjouskilpailun perusteella yhdelle rakennuttajalle tai rakennuttajaryhmälle. Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrostalotonttia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 38 200 k-m².  

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto valmistelee parhaillaan korttelia koskevaa tarjouspyyntöä, joka on tarkoitus saattaa kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi helmi-maaliskuun 2009 aikana.

 

Tarjouspyynnössä on tarkoitus määrätä tonttien toteutusjärjestys ja toteuttamiselle asetettaneen varsin tiukat määräajat. Kohteen rakennuttamisesta tultaneen solmimaan kilpailun voittajan kanssa toteutussopimus, jossa määrätään muun ohella sopimusvelvoitteiden ja määräaikojen laiminlyömisestä rakennuttajalle asetettavista sanktioista.

 

Korttelin 20029 toteuttamiseen sisältyy vallitsevan laskusuhdanteen, rahoitusmarkkinoiden häiriöiden sekä korttelin suuren rakennusoikeuden johdosta varsin merkittävä taloudellinen riski. Tämän riskin kompensoimiseksi ja tarjouskilpailun houkuttelevuuden lisäämiseksi kaupungin olisi tarkoituksenmukaista jo tässä vaiheessa tehdä päätös siitä, että tulevan tarjouskilpailun voittajalle tullaan varaamaan lisä- tai optiotontti vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

 

Optiotontin varaamisen edellytyksenä olisi, että tarjouskilpailun voittaja toteuttaa korttelin 20029 kaupungin varauspäätösten, kilpailua varten laadittavan kiinteistölautakunnan hyväksymän tarjouspyynnön sekä solmittavan toteutussopimuksen ehtojen mukaisesti ja niissä asetettuja määräaikoja noudattaen. Myöhemmin tehtävän varsinaisen varauspäätöksen yhteydessä yksilöitävän optiotontin rakennusoikeus voisi olla n. 4 000–7 000 k-m² ja se voitaisiin osoittaa ensisijaisesti Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 ja toissijaisesti Sörnäistenrannan - Hermannin­rannan osayleiskaavan nro 11650 rajaamalta alueelta. Kyseessä olisi kerrostalotontti.

 

Tontin luovutusmuodosta (myynti/maanvuokraus) ja luovutushinnasta (kauppahinta/maanvuokra) sovittaisiin myöhemmin erikseen. Tontin luovutuksessa noudatettaisiin kaupungin tavanomaisesti noudattamia kiinteistönkaupan tai maanvuokrauksen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

 

Koska tonttien varaamisesta päättää Khs, tulee myös kaupungin antamalle tontin varaamista koskevalle sitoumukselle saada Khn hyväksyntä. Tontin vuokrausperusteista tai myyntihinnasta (mikäli yli 3 milj. euroa) päättää aikanaan Kvsto.

 

Khs toteaa, että Kvston täytäntöönpanon yhteydessä esitetään tehtäväksi seuraava varauspäätös:

 

Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki sitoutuu myöhemmin tehtävällä erillisellä varauspäätöksellä varaamaan tarjouskilpailun perusteella valittavalle Länsisataman kaupunginosan (20.) Saukonpaaden alueen suunnitellun korttelin nro 20029 varauksensaajalle myöhemmin yksilöitävän asuinkerrostalotontin (AK) seuraavin ehdoin:

1                    Varaamisen edellytyksenä on, että tarjouskilpailun voittaja toteuttaa korttelin nro 20029 kaupungin tekemien varaus-päätösten, tarjouskilpailua varten laaditun kiinteistölauta-kunnan hyväksymän tarjouspyynnön sekä solmittavan toteutussopimuksen ehtojen mukaisesti ja niissä asetettuja määräaikoja noudattaen.

 

2                    Tontti varataan ensisijaisesti Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 ja toissijaisesti Sörnäistenrannan - Hermannin-rannan osayleiskaavan nro 11650 rajaamalta alueelta.

 

3                    Tontin rakennusoikeus on noin 4 000–7 000 k-m².

 

4                    Tontti varataan vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

 

5                    Kaupunki päättää mahdollisista muista varausehdoista, tontin luovutusmuodosta, -ehdoista sekä -hinnasta myöhemmin varauksensaajan kanssa neuvoteltuaan.

 

 

 

 


4

29.4.2009 pöydälle pantu asia

OULUNKYLÄN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN YM. ALUEIDEN (OULUNKYLÄN LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11804)

 

Khs 2008-1647

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 26.2.2009 muutetun piirustuksen nro 11804 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11804 (Oulunkylän liikuntapuisto)

 

Liite 2

Havainnekuva (Oulunkylän liikuntapuisto)

 

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus

 

Alue sijaitsee Oulunkylässä Käskynhaltijantien pohjoispuolella Patolan kerrostaloalueen itäpuolella.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentami­sen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajenta­misen, tekojääradan/tenniskenttien osavuotisen kattamisen ja urheilukenttäalueen kehittämisen paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Pysäköintialueita laajennetaan. Autopaikkojen määrä kas­vaa nykyisestä n. 250 autopaikasta 359 autopaikkaan. Liikuntapuiston rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 9 200 k-m2:stä 13 700 k‑m2:iin.

 

Kevyen liikenteen väyliä siirrellään keskeiset yhteydet säilyttäen. Liikun­tapuiston liittymään rakennetaan korotettu suojatie. Maakaasuputken linjausta siirretään.

 

Käskynhaltijantien katualuetta muutetaan liittämällä siihen puistoaluetta uusissa Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymissä vastaamaan niiden laajuutta ja kaventamalla katualuetta liikuntapuiston pysäköintialueen laajennuksen kohdalla. Katualuetta poistuu 259 m2 ja puistoa 391 m2. Liikuntapuiston alue kasvaa 650 m2.

 

Khn vähemmistön (Kari, Kopra, Krohn, Moisio ja Ylikahri) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei pysäköintiin tarkoitettu alue laajene.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.6.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Liikuntavirasto on esittänyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto laatisi Oulunkylän liikuntapuistoon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaisi uuden jäähallihankkeen toteuttamisen.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) liikuntapuisto on kaupunkipuistoaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavat

 

Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1953 (nro 3313 / Käskyn­haltijan­tien katualue ja puistoalueet), vuodelta 2001 (nro 10964 / lii­kuntapuisto) ja vuodelta 2004 (nro 11235 / Norrtäljentien ja Käskynhaltijantien risteys). Kaavan nro 10964 mukaan liikuntapuiston alue on urheilualuetta. Rakennusoikeus on yhteensä 9 200 k-m2.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Liikuntavirasto ja rakennusvirasto ovat teettäneet uudesta jäähallista kaupunkikuvallisen selvityksen asemakaavan laatimista varten. Työn kuluessa tutkittiin useampia vaihtoehtoja.

 

Maanomistus

 

Alue on kaupungin omistuksessa.

 

Rakennettu ympäristö

 

Liikuntapuiston länsiosaan on rakennettu tenniskenttä/tekojäärata ja sen itäpuolelle monitoimihalli katsomorakenteineen (3 156 k-m2). Alueen keskellä on harjoitusjäähalli (2 876 k-m2) ja sen pohjoispuolella cur­linghalli (2 600 k-m2). Jäähallin itäpuolella on aidattu urheilu/jalka­pal­lokenttä, jonka katsomo on jäähallin vieressä. Kentän keskellä oleva jalkapallokenttä on päällystetty lämmitettävällä tekonurmella. Urheilukentän itäpuolella Siltavoudintien vieressä on hiekkapintainen harjoitus­kenttä. Pysäköintialueet ovat alueen eteläreunassa Käskynhaltijantien lähellä ja tekojääradan pohjoispuolella Hirsipadontien tuntumassa. Liikuntapuiston eteläosassa on seudullinen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen väylä ja sitä myötäilevä valtakunnallisesti merkittävä maakaasujohto. Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien sekä Käskynhaltijantien ja Siltavoudintien risteykset on muutettu kiertoliittymiksi, jotka ulottuvat vä­häisessä määrin voimassa olevien asemakaavojen mukaisille puistoalu­eille.

 

Liikuntapuiston länsipuolella lähimmät naapurit ovat Hirsipadontien kerrostalot ja itäpuolella Siltavoudinkujan pientalot sekä Oulunkylän yläaste ja lukio.

 

Palvelut       Liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Käskynhaltijantietä liikennöi sekä poikittaisliikenteen bussilinjoja (mm. Jokerilinja 550 ja poikittaislinja 512) että keskustaan meneviä linjoja. Siltavoudintiellä liikennöi Itä-Pakilan linja 64. Oulunkylän asema on noin kilometrin päässä.

 

Luonnonympäristö

 

Liikuntapuisto on osa yleiskaavaan merkittyä laajempaa kaupunkipuistoaluetta ja rajautuu pohjoisreunastaan Patolanmetsän ulkoilualueeseen.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Maaperä      Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia. Paikoin esiintyy myös savialuetta, jossa savikerroksen paksuus on 1–3 m. Lisäksi alueella on pieniä kallioisia alueita.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Urheiluhallien LVIS-laitteiden melu voi aiheuttaa häiriötä lähimmille asuntotonteille. Erityisesti curlinghallin pohjoissivulla oleva rakennuksen ulkopuolinen jäähdytyslaitteisto on koettu häiritseväksi.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentaminen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajentaminen ja tekojääradan/tenniskenttien osavuotinen kevyt kattaminen. Urheilukenttäaluetta kehitetään paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Liikuntapuiston pysäköintialueita järjestellään uudelleen ja alueen kevyen liikenteen väyliä siirretään. Maakaasujohto ja muut johtolinjat siirretään uuden hallin tieltä.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa on osoitettu nykyisen jäähallin eteläpuolelle rakennusala uutta harjoitusjäähallia varten. Laajennus curlinghallia varten on osoitettu nykyisen hallin pohjois- ja itäpuolelle. Urhei­lu- ja pallokentän itäpuolelle on osoitettu uusi alue katsomoa varten ja harjoituskentän pohjoispuolelle pysäköintialue. Jäähallin länsipuolella Käskynhalijantien varressa olevaa pysäköintialuetta on laajennettu etelään osittain nykyiselle Käskynhaltijantien katualueelle ja länteen. Alueen pohjoisosassa olevaa pysäköintialuetta on laajennettu länteen ja itään. Kevyen liikenteen reittejä on linjattu uudelleen. Seudullinen reitti Käskynhaltijantien tuntumassa on siirretty jatkumaan osittain Käskynhaltijantien katualueelle.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 15,3 ha, josta urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) on 11,7 ha ja katualuetta 3,6 ha. VU-alueella on rakennusoikeutta 13 700 k-m2.

 

Urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialue (VU)

 

Alueelle on merkitty olemassa oleville urheilu/monitoimihallille ja jäähallille voimassa olevan asemakaavan mukaiset rakennusalat (u), rakennusoikeudet (monitoimihalli 3 200 k-m2 ja jäähalli 3 000 k-m2) ja vesikaton korkeudet. Jäähallin pohjoispuolella olevan curlinghallin rakennusalaa (u) on laajennettu pohjoiseen ja itään ja rakennusoikeutta lisätty 1 500 k-m2 (4 500 k-m2).

 

Jäähallin eteläpuolelle on osoitettu rakennusala (u1) uutta jäähallia varten (3 000 k-m2) ja vesikaton korkeudet. Rakennusalalle on annettu määräys jäähallin julkisivujen suunnittelusta, materiaaleista ja ikkunoiden määrästä sekä eteläpäätyyn rakennettavasta infoseinästä.

 

Kenttäalueet on merkitty ohjeellisina ja niille käyttötarkoitukset. Kenttien viereen on osoitettu ohjeellisina alueet, joille saa rakentaa katsomot ja niiden alle huoltotiloja. Katsomot saa myös kattaa.

 

Liikuntapuiston pysäköintialueita on järjestetty uudelleen ja osoitettu niille laajentamismahdollisuudet. Eteläistä pysäköintialuetta on laajennettu Käskynhaltijantielle päin (yhteensä 176 autopaikkaa). Pohjoista pysäköintialuetta on laajennettu hieman länsipäässä (yhteensä 102 autopaikkaa) ja osoitettu uusi pieni alue itäpuolelle (31 autopaikkaa). Harjoituskentän pohjoispuolelle Siltavoudintien tuntumaan on osoitettu uusi pieni pysäköintialue (50 autopaikkaa). Pysäköintialueilla autopaikkoja on yhteensä 359 autopaikkaa.

 

Liikuntapuiston etelärajaa Käskynhaltijantien reunassa on siirretty pysä­köintialueen laajennuksen myötä ja katualue on vastaavasti kaventu­nut. Puiston rajan ja pysäköintialueen väliin on merkitty istutettava puurivi.

 

Liikuntapuiston pinta-ala kasvaa n. 650 m2 (puiston kokonaispinta-ala on n. 11,7 ha).

 

Liikenne      Seudullinen kevyen liikenteen reitti on siirretty Käskynhaltijatien varteen. Liikuntapuiston liittymässä reitille rakennetaan korotettu suojatie. Pysäköintialueet riittävät rakennusten laajennusten aiheuttaman autopaikkatarpeen täyttämiseen.

 

Käskynhaltijantien katualueeseen on liitetty sen eteläpuolelta pienet puistoalueet vastaamaan jo rakennettujen Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymien ja niihin liittyvien kevyen liikenteen väylien linjauksen mukaista katualuetta.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntateknisen huollon verkosto, mutta asemakaavan toteuttaminen vaatii johtosiirtoja.

 

Yksityiset sade- ja jätevesiviemärit siirretään uuden jäähallin rakennusalan ulkopuolelle.

 

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueella sijaitsevan maakaasuputken siirtämistä uudelle linjalle. Maakaasuputken siirtokustannuksiin vaikuttavat merkittävästi rakentamisolosuhteet sekä mahdolliset katkok­­set maakaasun käyttäjille, joita ovat mm. kaksi voimalaitosta ja yksi paperitehdas.

 

 

 

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia, paikoin esiintyy savialueita sekä kallioisia alueita. Savikerroksen paksuus on 1–3 m. Rakennukset perustetaan maanvaraisesti.

 

Alueella on toiminut liikuntapuisto usean vuosikymmenen ajan. Alueella ei ole tiedossa erityisiä syitä epäillä maaperän pilaantuneisuutta.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Kaavassa on annettu määräys uusien ja laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttamasta melusta.

 

Liikuntapuiston jääkenttien jäähdytysjärjestelmä on uusittu 2000-luvun puolivälissä, jolloin jäähdytysaineena käytettävän ammoniakin määrää vähennettiin alle kahteen tonniin. Kylmänsiirtoaineena ei käytetä ammo­niakkia, joten uuden hallin rakentaminen ei tuo ammoniakkia nykyistä lähemmäksi asutusta. Nykyisen ammoniakkimäärän on suunniteltu riittävän myös laajennuksen jäähdytystarpeisiin.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan toteutuessa Oulunkylän liikuntapuiston palvelut paranevat uuden jäähallin rakentamisen ja curlinghallin laajentamisen myötä. Kenttien katsomot ja katokset nostavat myös palvelujen tasoa. Pysäköintialueiden laajennusten toteutuessa autopaikat riittävät kasvavalle käyttäjäjoukolle.

 

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien siirtämisen yhteydessä. Käskynhaltijantien varteen istutettava puurivi rajaa eteläreunastaan laajennettua pysäköintialuetta. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. 

 

Uusi jäähalli sijoittuu lähelle Käskynhaltijantietä ja sen eteläpäädyn infoseinä avautuu katumaisemaan.

 

Liikuntapuiston lähikatujen liikenne lisääntyy vähän. Vuonna 2007 Käskynhaltijantien liikenne oli 10 600 ajoneuvoa/vrk, uuden jäähallin tuoma lisäys siihen on 200 ajoneuvoa/vrk. Hirsipadontien liikennemäärä on 1 300 ajoneuvoa/vrk ja curlinghallin laajennuksen tuo­ma lisäys 50 ajoneuvoa/vrk. Siltavoudintiellä liikenne on nyt 5 200 ajoneuvoa/vrk ja lisäys 50 ajoneuvoa/vrk.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa maakaasu- ja vesihuollon johtosiirroista 330 000 euroa sekä kevyen liikenteen väylien ja pysäköintialueiden rakentamisesta n. 300 000 euroa.

 

Toteutus                            Jäähallihankkeen toteuttaminen edellyttää maakaasuputken ja muiden maanalaisten johtojen siirtoa uuden jäähallin tieltä.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Liikuntavirasto on esittänyt (12.6.2006), että kaupunkisuunnitteluvirasto laatisi Oulunkylän liikuntapuistoon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaisi jäähallihankkeen toteuttamisen.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.11.2007). 

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva esittelytilaisuus oli Oulunkylän kirjastossa 10.12.2007.

 

Osallisille lähetettiin kirje asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta (kirje päivätty 4.4.2008).

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 21.4.–9.5.2008 sekä viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva esittelytilaisuus pidettiin 28.4.2008 Oulunkylän kirjastossa.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennus­­viraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja tilakeskuksen kanssa.

 

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistu­mis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 8 mielipidekirjettä, joista 5 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 3 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty esittelytilaisuuksissa ja puhelimitse.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute

 

Xxxxx xxxxxx ehdottaa (10.12.2007) pohjoisen pysäköintialueen hyödyntämistä ja curlinghallin laajentamista enemmän itään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartassa jäähallin itäpuolelle metsikön päälle esitettyä pysäköintialuetta hän pitää huonona ja toivoo uuden jäähallin ulkonäöstä nykyistä parempaa.

 

Xxxxx ja xxxxxx xxxx ovat (13.12.2007) tyytyväisiä liikuntapuiston ke­hittämisestä. Naapurissa asuvina he kyselevät harjoituskentän mahdollisesta aitaamisesta ja katsomosta sekä häikäisemättömästä lisävalaistuksesta. He toivovat myös lisää puita kentän ja Siltavoudintien väliin taloyhtiönsä yksityisyyden suojaamiseksi.

 

As. Oy Kengittäjäntie 1:n hallitus ottaa (31.12.2007) kantaa pysäköin­tialueiden järjestelyihin ja pitää urheilu/jalkapallokentän ja harjoitus­kentän eteläpuolelle (OAS-kartassa) esitettyä uutta pysäköintipaikka-aluetta turhana. Urheilupuiston pysäköintipaikoista on nykyään vain noin puolet käytössä. Pohjoinen pysäköintialue on käytännössä käyttä­mättömänä, mikä johtuu osaltaan puutteellisesta opastuksesta.

 

Oulunkylä- Seura ry pitää (31.12.2007) myönteisenä liikuntapuiston kehittämistä ja sen tehokkuuden lisäämistä sekä toimintojen monipuolistamista rakentamalla uusi harjoitusjäähalli. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on turha, ja se katkaisee tärkeän polkuyhteyden. Nykyisen usein tyhjänä olevan pysäköintialueen opastusta Käskynhaltijatieltä tulisi parantaa. Käskynhaltijantien viereen siirrettävän kevyen liikenteen väylän ja liikuntapuiston liittymän risteyksen turvallisuus tulee ottaa huomioon.

 

Xxxxx ja xxxxx xxxxxxx kiinnittävät (31.12.2007) huomiota jäähallin tur­­vallisuuskysymyksiin, mm. ammoniakin aiheuttamaan turvallisuusris­kiin lähinaapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartassa jäähallin itäpuolelle metsikön päälle esitetty pysäköintialue vie urheilupuiston puistoluonteen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää vastineenaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa oli esitetty kaavio­mai­siksi ja tarkemman suunnittelun lähtökohdaksi tarkoitetut aluerajaukset liikuntapuiston alueen kehittämisestä: uusi jäähalli, curlinghallin ja pohjoisen pysäköintialueen laajennukset sekä jäähallin itäpuolella urhei­lu- ja pallokenttäalueen ja pysäköintialueen rajaukset.

 

Harjoituskenttä

 

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole otettu määräyksiä avoimen harjoituskentän aitaamisesta, valaistuksesta tai lisäistutuksista. Ne voidaan tarvittaessa toteuttaa kaavasta riippumatta. Kentän ja Siltavoudintien välissä on kohtalaisen peittävä puustovyöhyke ja koillisnurkassa kenttä on katua ja lähintä asuinrakennusta selvästi alempana, mikä osaltaan vähentää kentän käytöstä aiheutuvaa häiriötä.

 

Jäähallin itäpuolelle esitetty pysäköintialue

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartan jäähallin itäpuolisissa kaaviomaisissa aluerajauksissa ei otettu huomioon harjoituskenttää, seudullista kevyen liikenteen väylää eikä Käskynhaltijantien viereistä metsikköä. Jatkosuunnittelussa rajauksia tarkennettiin nykytilannetta vastaaviksi.

 

Pohjoinen pysäköintialue

 

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Selventämällä nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa.

 

 

 

 

Curlinghallin laajennus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa curlinghallia on laajennettu pohjoiseen ja itään.

 

Uuden jäähallin ulkonäkö

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa on uutta jäähallia koskeva määräys, jonka mukaan sen julkisivut tulee sommitella lasiseinien, ikkunoiden, värien ja materiaalien keinoin arkkitehtonisesti korkeatasoisiksi. Itäjulkisivusta tulee vähintään 1/5 olla ikkunaa. Rakennuksen eteläjulki­sivulle tulee rakentaa vähintään puoli julkisivua peittävä lasinen infosei­nä. Rakennuksen länsijulkisivulla tulee olla koko rakennuksen mittainen korkea katos, julkisivun tulee olla pääosin lasia.

 

Uuden jäähallin turvallisuusriskit

 

Liikuntapuiston jääkenttien jäähdytysjärjestelmä on uusittu 2000-luvun puolivälissä, jolloin jäähdytysaineena käytettävän ammoniakin määrää vähennettiin alle kahteen tonniin. Kylmänsiirtoaineena ei käytetä ammo­niakkia, joten uuden hallin rakentaminen ei tuo ammoniakkia nykyistä lähemmäksi asutusta. Nykyisen ammoniakkimäärän on suunniteltu riittävän myös laajennuksen jäähdytystarpeisiin.

 

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet

 

Oulunkylä- Seura ry toteaa (9.5.2008) osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa olleen pohjoisen pysäköintialueen laajennuk­sen olevan edelleen asemakaavaluonnoksessa em. kartassa esitettyä laajempana. Curling-pelaajilla ei ole niin isoja varusteita, että heidän pitäisi päästä autoilla lähelle halliaan. Opastusta Käskynhaltijantieltä pohjoiselle pysäköintialueelle tulee parantaa. Isojen ajoneuvojen, kuten rekkojen, pysäköinti liikuntapuiston pysäköintialueilla tulee kieltää klo 7:n ja 20:n välisenä aikana. Ne vievät nykyisin paljon tilaa liikuntapuiston käyttäjien tarvitsemalta eteläosan pysäköintialueelta.

 

Xxxxx xxxxxxxx toteaa (9.5.2008) uuden jäähallin ja curlinghallin laajen­nuksen sekä pysäköintialueiden laajennusten ja kevyen liikenteen väyläsiirtojen tuhoavan arvokasta puustoa. Hän esittää mm. nykyisten pysäköintialueiden tehokkaampaa käyttöä mm. mitoitusta tarkistamalla ja uuden jäähallin korkeusaseman hyväksi käyttämistä rakentamalla auto­paikkoja rakennuksen kellariin ja johtamalla nykyinen kevyen liikenteen väylä rakennuksen alta.

 

Xxxxxx xxxxxxxx toivoo (13.5.2008) curlinghallin laajennuksen yhteydessä kiinnitettävän huomiota hallin pohjoispuolella olevan jäähdytyskoneen lähiympäristölle aiheuttamaan meluhaittaan. Tulisi selvittää, voidaanko laitteen sijoittelulla ja rakenneratkaisuilla saada melutasoa alemmas.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää vastineenaan mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

 

Pysäköintialueet

 

Liikuntapuiston pysäköintialueiden mitoitus perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymiin autopaikkamäärien laskentaohjeisiin (1 autopaikka/40 k-m2). Curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Selventämällä nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Liikun­tapuiston sisäisten pysäköintialueiden vuorokautista käyttöä voidaan säädellä liikennemerkein.

 

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä tiloja ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpäällistä pysäköintialuetta. Maa­kaasujohto joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta.

 

Puusto

 

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien siirtämisen yhteydessä. Käskynhaltijantien varteen istutettava puurivi rajaa eteläreunastaan laajennettua pysäköintialuetta. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. 

 

Curlinghallin jäähdytyslaitteiston melu

 

Kaavassa on annettu määräys uusien ja laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttamasta melusta: ”Uusien sekä laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB lähimmän asuinrakennuksen seinälinjan kohdalla.”

 

Suullisessa palautteessa vastustettiin mm. pysäköintialueiden laajentamista ja siitä aiheutuvaa puuston häviämistä.  Esitettiin myös pohjoisen pysäköintialueen laajentamista pohjoiseen liikuntapuistoalueen rajan yli. Myös myönteistä palautetta tuli, jossa todettiin mm. harjoitusken­tän pohjoispuolelle esitetty pysäköintialue hyväksi ja sen rauhoittavan Siltavoudintien ja Vilkenintien risteystä pysäköintiliikenteeltä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaava-alueen pohjoinen rajaus perustuu liikuntapuiston nykyiseen rajaan eikä ulotu Patolanmet­sän ulkoilualueelle. Siltavoudintiellä on ajoittain mm. harjoituskentän pelitapahtumien aikaan runsastakin kadunvarsipysäköintiä, mikä paikkojen täyttyessä saattaa aiheuttaa Siltavoudintien ja Vilkenintien ris­teyk­sen ja tonttipihojen käyttämistä kääntöpaikkana. Harjoituskentän pohjoispuolelle merkityllä pysäköintialueella voidaan ajokäyttäytymistä rauhoittaa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

 

Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuus sijoittaa autopaikkoja uuden jäähallin alle sekä tarkastellaan edellytyksiä supistaa kaavamuutokseen tehtyä autopaikkavarausta.

 

Suoritetussa äänestyksessä Välimäen em. lisäysehdotus voitti äänin 6–­3 (Lahti, Palmroth-Leino, Sandbacka). 

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan ja liikuntalautakunnan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Gasum Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Xxxx xxxxxxxx toteaa (4.9.2008) mm., että urheilupuiston pohjoispuoleisen pysäköintialueen laajennus on tarpeeton. Laajennuksella ovat voimistelutelineet, jotka jouduttaisiin hävittämään ja näin ollen alueen asukkaiden ulkoliikuntamahdollisuudet oleellisesti alenisivat. Alue on myös lähialueen ihmisten tärkeä ja vakiintunut tapaamispaikka. Pysäköintialueen vuotuinen käyttöaste on n. 45 %. Tämä johtuu Käskynhaltijantieltä puuttuvista opasteista kyseiselle alueelle ja jo nyt olemassa olevasta ylisuuresta pysäköintikapasiteetista.

 

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi perinnemaiseman ja ihmisten tapaamispaikan häviämisen ja olisi oleellisesti asumisviihtyvyyttä alentava tekijä. Lisäksi pysäköintialueelle tulisi häiritsevää ajoa, turhaa pysäköintiä ja epämääräisiä moottoriajoneuvojen kokoontumisia. Tämä aiheuttaisi jatkuvaa haittaa alueen asukkaille. Jos on tarve esimerkiksi vamman tai muun syyn takia pysäköidä aivan kentän viereen, voisi Oulunkylän yhteiskoulun pihaa käyttää rajoitetusti pysäköintiin.

 

Yleisesti voidaan todeta pysäköintialueiden lisärakentamisen yllyttävän autoilun lisääntymiseen eikä vähentämiseen, mikä on yleinen kanta kau­pungissamme. Lisäksi kavennetaan alueen asukkaiden ulkoliikunta- ja virkistymismahdollisuuksia. Voidaanko enää puhua urheilupuistosta vai puhutaanko moottoriurheilupuistosta?

 

Xxxxx xxxxx ihmettelee (8.9.2008) mm., miksi pohjoista pysäköintialuetta pitää laajentaa ja vieläpä liikuntatelineiden päälle, kun nykyinen pysäköintialue on muutenkin vajaakäytössä. Laajennus aiheuttaa vain lisää häiriöitä ja roskaamista. Pelkkä pysäköintiruutujen maalaaminen ja muu alueen siistiminen olisi paikallaan. Opastus Käskynhaltijantien puo­leiselta pysäköintialueelta voisi lisätä pohjoisen pysäköintialueen käyttöastetta.

 

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi Oulunkylän viheralueiden ja viihtyisyyden vähenemistä entisestään. Turha kruisailu, autojen varastointi pysäköintialueelle ja muu roskaaminen lisääntyvät. Harjoituskentän käyttäjät voisivat pysäköidä koulun pihalle, kuten koululla iltaisin harrastavat tekevät. Urheilupuiston eteläiseltä pysäköintialueelta ei myöskään ole kovin pitkä matka harjoituskentälle.

 

Xxxxx xxxxxxxx mainitsee (8.9.2008) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunnan evästyksiä ei ole otettu huomioon. Suunnitelmassa esitetyt ympäristöarviot ovat puutteellisia ja ylimalkaisia. Suunnitelman esittelyaineistossa on monia oleellisia asioita täysin sivuutettu.

 

Eteläisen pysäköintialueen laajennus ja pyörätien siirto Käskynhaltijantien tuntumaan tuhoaa Käskynhaltijantien ja pysäköintialueen välissä olevan metsäkaistan. Nykyiselle pysäköintialueelle voidaan sijoittaa n. 150 autopaikkaa ilman laajennuksia (autopaikka 2,5 m x 5 m, autopaikkarivien väli 6 m). Kevyen liikenteen väylä pysäköintialueen etelä­sivulle tarvitsee parin metrin asfalttialueen levennyksen. Puustoalue säilyisi lähes koskemattomana.

 

Rakentamalla uusi jäähalli samaan lattiatasoon vanhan kanssa on mah­dollista sijoittaa autopaikkoja uuden rakennuksen eteläpäädyn alle avotilana sisäänajosuunnalle. Autopaikoille olisi ajoyhteys itäsivulta, jon­ne tulee huoltoajoyhteys mm. urheilukentälle. Erillisiä ramppeja ei tarvittaisi.

 

Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on metsärinnettä, joten kaivamiset ja pengerrykset mukaan lukien pysäköintikenttä tulisi olemaan huo­mattavasti laajempi kuin varsinaisesti autoille varattu asfaltoitu alue. Alu­eelta poistuisi täysikasvuisia puita, erityisesti järeitä kuusia, mukana myös pienpuustoa. Ulkoilutie tulisi risteämään pysäköintialueen kanssa. Curlinghallin laajennuksen takia ulkoilureitin siirron alle jäisi täysikasvuisia puita, kuusia, mäntyjä, koivuja sekä pienpuustoa.

 

Pysäköintipaikkanormeissa täytyy olla joustoa ja tapauskohtaisen harkinnan varaa. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on hylättävä mittavan metsätuhon takia ja tarpeettomana.

 

Suunnitelman selostuksessa todetaan, että liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Metsäpuuston kaatamiset tekevät lisää tilaa yksityisautoilulle julkisen liikenteen kustannuksella. Tämä linjaus on täysin päinvastaista kuin mitä kaupungin virallisesta liikennepolitiikasta on annettu ymmärtää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009) vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

 

Uudet pysäköintialueet ja laajennukset

 

Alueen saavutettavuus on julkisen liikenteen, kävely- ja polkupyöräyhteyksien osalta hyvä. Tämän vuoksi alueen pysäköintinormia on pystytty lieventämään. Oulunkylän liikuntapuisto on kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymissä autopaikkamäärien laskentaohjeissa esikaupunkialuetta. Ohjeen mukaan urheilurakennusten autopaikkavaatimus esikaupunkialueilla on 1 autopaikka/25 k-m2, (13 700 k-m2, 548 autopaikkaa). Oulunkylän liikuntapuistossa on käytetty lievempää aluekeskusten urheilurakennuksia koskevaa laskentaohjetta 1 autopaikka/40 k-m2 (343 autopaikkaa).

 

Kaavassa esitetyt uudet pysäköintialueet ovat varauksia, joilla pyritään vastaamaan pysäköintitarpeeseen liikuntapuiston toimintojen lisääntyessä. Alueet toteutetaan tarpeen mukaan. Kaavassa osoitetuilla pysäköintivarauksilla pyritään varmistamaan, että toimintojen tuottama pysä­köinti tapahtuu pääsääntöisesti liikuntapuiston alueella myös tulevaisuudessa. Varausten avulla pyritään estämään pysäköinnin leviäminen pysäköintipaikkojen puutteen vuoksi ympäröiville asuntokaduille.

 

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä selventämällä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Kuntoiluvälineet pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen kohdalta voidaan tarvittaessa siirtää sen pohjois- tai eteläpuolelle kuntopolun varteen.

 

Koulun piha ei ole yleinen pysäköintialue, jonne liikennettä voitaisiin ohjata. Rajoitettu päällekkäiskäyttö erityisryhmälle kouluajan ulkopuolella saattaisi olla mahdollista. Harjoituskentän pohjoispuolelle osoitetun pysäköintialueen (50 autopaikkaa) puhelinkeskustelussa (Xxxx xxxxxxxx 15.1.2009) esitetty siirtäminen koulun länsipuolen metsikköön Siltavou­dinkujan kääntöpaikan eteläpuolelle toisi pysäköintiliikenteen kokoojakadun sijasta pienelle asuntokadulle. Pysäköintialue supistaisi liikuntapuiston koillisosan yhtenäisiä metsäalueita ja olisi lisäksi huonosti valvottavissa.

 

Puusto ja istutukset

 

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien ja maakaasuputken siirtämisen yhteydessä. Uusi jäähalli sijoittuu olemassa olevan hallin jatkeeksi lähelle Käskynhaltijantietä ja puustoa poistuu uuden hallin tieltä. Jäähalli tulee näkymään Käskynhaltijantielle ja se toimii liikuntapuiston maamerkkinä. Hallin päätyä voidaan käyttää liikuntapuiston informaatiotauluna. Länsipuolella olevan laajennetun pysäköintialueen eteläreunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi korvaamaan poistuvaa luonnonpuus­toa. Puurivi rajaa pysäköintialueen katualueen suuntaan ja luo uuden jäähallin kanssa rakennetun, kaupunkimaisen ympäristön leiman Käskynhaltijantien varteen.

 

Pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen toteutuessa poistuu pääasiassa vanhoja kuusia. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. Curlinghallin koillispuolella on puustoa harvennettu metsänhoidollisista syistä. Hallin laajennus ja ulkoilureitin vähäinen siirto pohjoiseen poistavat lisäksi jossain määrin puustoa curlinghallin kohdalla. Harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen kohdalta poistuu puustoa. Pysäköintialueen ja koulun tontin väliin jää puustovyöhyke.

 

Pysäköintialueiden mitoitus

 

Autojen koko on kasvanut, joten ohjeiden mukainen autopaikkojen mitoitus, eli leveys 2,5 m ja pituus 5 m, on minimi, joka mieluummin tulisi ylittää. Samasta syystä ja koska nykyisten lähinnä etuvetoisten autojen kääntösäde on suhteellisen suuri, vastakkaisten autopaikkarivien välin tulee olla vähintään 7 m.

 

Eteläisen pysäköintialueen nykyinen leveys on n. 32 m ja sen pohjoisreunassa olevan kevyen liikenteen väylän leveys 3,5 m. Nykyinen jalka­käytävä/pyörätie on syytä säilyttää pysäköintialueen reunassa liikuntapuiston sisäistä liikennettä palvelevana reittinä. Pysäköintialueen leventäminen etelään mahdollistaa nykyistä pitkittäistä ns. kampapysä­köintiä tehokkaamman autopaikkajärjestelyn havainnekuvan mukaisena poikittaisena kampapysäköintinä ja samalla linja-autopaikkojen (2 paikkaa) sijoittamisen pysäköintialueen itäreunaan. Maakaasuputki linjataan 16 m:n päähän jäähallista pysäköintialueen itäreunaan viherkaistaleelle linja-autopaikkojen ja pysäköintialueen väliin. Havainnekuvassa esitetty autopaikkajärjestely on viitteellinen ja paikat voidaan ryhmitellä toisinkin.

 

Kellaripysäköinti

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti asemakaavan muutosehdotusta koskeneessa päätöksessään 17.6 2008 jatkosuunnittelussa selvitettäväksi pysäköintimahdollisuudet jäähallin kellarikerrokseen.

 

Uuden jäähallin eteläpäädyn ja Käskynhaltijantien katualueen välinen etäisyys on liian pieni, jotta jäähallin kellarin pysäköintiliikenteen voisi kääntää välittömästi hallin eteläpäädystä hallin itäpuolelle. Vain itäpuolella maaston korkeussuhteet mahdollistaisivat luontevan kellariin ajon. Ruuhkatilanteissa kääntyvä liikenne aiheuttaisi myös Käskynhaltijantiellä häiriöitä. Länsipuolelta olisi vaikea järjestää ramppia kellariin liikuntapuiston muun liikenteen takia ja se vähentäisi autopaikkoja. Sujuva liikennöinti kellariin edellyttäisi liikuntapuiston liittymän siirtämistä hallin itäpuolelle, mikä ei taas ole mahdollista liikuntapuiston muiden toimintojen ja liikennejärjestelyjen kannalta. Liikenne eteläiselle pysäköintialueelle ja muille halleille jouduttaisiin vastaavasti kääntämään uuden hallin eteläpäädyn ohi liian lähellä Käskynhaltijantietä. Kahta liittymää Käskynhalijantielle ei ole mahdollista tehdä.

 

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle hallin itäreunaan voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja länsipuolen ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpääl­listä pysäköintialuetta. Maakaasuputki muun infrastruktuurin lisäksi joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta. Kaavaehdotus ei kuitenkaan estä kellaripysäköinnin toteuttamista.

 

Seudullinen kevyen liikenteen väylä

 

Käskynhaltijantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kulkee tällä hetkellä melko etäällä ajoradasta eteläisen pysäköintialueen pohjoisreu­nassa. Reitin kulkeminen kaukana ajoradasta pienentää usein sen käyttöastetta. Kevyen liikenteen väylä on linjattu uuden jäähallin kohdalla sen eteläpuolelle Käskynhaltijantien katualueelle, missä se jatkuu kadun suuntaisena länteen pysäköintialueen ohi ja kääntyy vanhalle reitille ennen Käskynhaltijantien kevyen liikenteen alikulkua Hirsipadontien kiertoliittymän itäpuolella. Kevyen liikenteen reitin pohjoispuolelle pysäköintialueen reunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi.

 

Lausunnot                        Ympäristökeskus mainitsee (20.8.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 12.8.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Pelastuslautakunnalla ei ole (9.9.2008) huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Kiinteistölautakunnalla ei ole (2.9.2008) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Lautakunta toteaa vielä, että liikuntavirastolle sisäisellä vuokrauksella vuokratun alueen vuokrasopimusta ja vuokran määrää tullaan tarkistamaan vastaamaan asemakaavan muutosta, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan.

 

Liikuntalautakunta toteaa (16.9.2008) mm., että asemakaavan toteutuessa Oulunkylän liikuntapuiston palvelut paranevat uuden jäähallin ja curling­hallin laajentamisen myötä. Kenttien katsomot ja katokset nostavat myös palvelujen tasoa. Pysäköintialueiden laajennusten toteutuessa autopaikat riittävät kasvaville käyttäjämäärille. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (4.9.2008), että liikuntapuistossa nykyään kulkeva kevyen liikenteen väylä täytyy asemakaavan muutoksen vuoksi siirtää kulkemaan osittain katualueella. Liikuntaviraston tulee vastata rakennettavan uuden kevyen liikenteen yhteyden rakentamis- ja ylläpitokustannuksista.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo (28.8.2008), että asemakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset.

Gasum Oy toteaa (12.9.2008), että Gasum Oy:n Helsingin haaran maa­kaasuputki DN400 sijaitsee kaava-alueella. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää maakaasuputken siirtoa suunnitellun harjoitusjäähallin kohdalta. Asemakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu uutta paikkaa maakaasuputkelle.

 

Maakaasuputkiston suojaetäisyydet rakennuksiin ja rakenteisiin määräytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen n:o 1059/1993 mukaisesti. Kyseessä olevalla maakaasuputkella suojaetäisyys päätöksessä tarkoitettuihin rakennuksiin on 8 tai 16 m rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Suojaetäisyyksistä liikenneväyliin ja kunnallisteknisiin ym. rakenteisiin on lisäksi annettu määräyksiä.

 

Maakaasuputkelle on osoitettava uusi sijainti alueen suunnittelun yhteydessä. Maakaasuputkiston rakentamiselle ja muulle maankäytölle asettamien rajoitusten johdosta Gasum Oy pitää tarkoituksenmukaisena, että maakaasuputkea varten tehdään kaavaan oma varaus, esimer­kiksi merkinnällä ”Maakaasuputkea varten varattu alueen osa". Rakennusala rakennuskortteleissa tulisi osoittaa siten, että kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vastainen rakentaminen ei ole mahdollista.

 

Tällä maakaasuputkella toimitetaan maakaasua teollisuuden tarpeisiin sekä sähkön ja lämmön tuotantoon Helsingin–Lohjan välisellä alueella. Alueella on useita merkittäviä maakaasun käyttäjiä. Maakaasuputken siirto on käytännössä mahdollista, kun Mäntsälästä Siuntioon suunniteltu maakaasuputki on rakennettu, jolloin maakaasu voidaan toimittaa käyttäjille vaihtoehtoista reittiä pitkin. Tämän hetken arvion mukaan Mäntsälän–Siuntion maakaasuputki on käytössä kesällä 2011. Maakaa­suputken siirrosta aiheutuvat kustannukset jäävät Helsingin kaupun­gin maksettavaksi.

 

Gasum Oy:ltä ei ole pyydetty lausuntoa kyseessä olevasta asemakaavaluonnoksesta. Maakaasuputken asettamien rajoitusten vuoksi Gasum Oy pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelussa maakaasuputken sijainti ja vaikutukset otetaan huomioon mahdollisimman varhaises­sa vaiheessa mm. tarpeettomien kustannusten välttämiseksi.

Sähköpostiviestissään 12.1.2009 Gasum Oy toteaa Oulunkylän jäähallihankkeesta lisäksi, että harjoitusjäähallissa oleskelee mahdollisesti kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä kerrallaan, joten se luetaan A-luokan rakennuksiin ja maakaasuputken suojaetäisyysvaatimus on 16 m.

 

Maakaasuputki voidaan sijoittaa pysäköintialueelle siten, että sen kohdalla ei ole yhtenäistä päällystettä, esimerkiksi viherkaistalle tms. Tämä johtuu siitä, että maakaasuputken kuntoa tarkkaillaan maanpinnasta tehtävillä nk. CIPS-mittauksilla, jotka edellyttävät suoraa kontaktia maahan.

 

Jos hanke edellyttää maakaasuputken siirtämistä, on maakaasuputken linjaus suunniteltava yhteistyössä Gasumin projektiosaston kanssa toteuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009), että Gasum Oy:tä on informoitu vuonna 2006, jolloin yhtiön edustaja esitti summittaiset arviot kaasuputken siirtokustannuksista ja siirron mahdollisesta ajoituksesta käyttäjien tarpeisiin sovitettuna. Rakentamisolosuhteet vaikuttavat maakaasuputken siirtokustannuksiin merkittävästi. Maakaasuputken siirtämisestä aiheutuu katkos maakaasun käyttäjille, joita ovat mm. kaksi voimalaitosta ja yksi paperitehdas sekä lukuisa määrä pienempiä käyttäjiä. Käyttökatkoksista aiheutuviin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten maakaasuputken liitännät saadaan yhdistetyksi käyttäjien omien huoltotoimien ym. kanssa. Käytännössä tämäntapaiset liitännät tehdään aina kesällä, jolloin kaasun kulutus on minimissään.

 

Siirron ajoittaminen vuoteen 2007 edellytti yhtiön mukaan suunnittelun pikaista aloittamista. Nyt yhtiö on kuitenkin arvioinut mahdolliseksi siirtoaikatauluksi vuotta 2011, jolloin Mäntsälästä Siuntioon suunniteltu maakaasuputki on rakennettu ja maakaasu voidaan toimittaa käyttäjille vaihtoehtoista reittiä. Tällöin käyttäjille käyttökatkoksista aiheutuvat kulut jäävät pois, mikä voi merkittävästi pienentää kaasuputken siirrosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

 

Asemakaavaehdotukseen on liikuntapuiston alueelle merkitty maakaasuputkelle aluevaraus. Kaasuputki linjataan uuden jäähallin kohdalla sen itäpuolelta viistosti vanhalta putkilinjalta eteläpäädyn ympäri (osittain Käskynhaltijantien katualueella) vaadittavan suojaetäisyyden (16 m) päähän rakennusalan rajasta. Jäähallin länsipuolella liikuntapuiston liittymän kohdalta kaasuputken linjaus taittuu pysäköintialueen itäreunaa noudatellen pohjoiseen taas vanhaan putkilinjaan. Samaa linjausta noudatetaan myös muun kunnallistekniikan siirtämisessä uuden hallin kohdalla.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Asemakaavakarttaan on Gasum Oy:n lausunnon johdosta lisätty aluevaraus maakaasuputkea varten.

 

Alueen toteuttamisesta kaupungille aiheutuvien kustannusten (ilman arvonlisäveroa yhteensä 630 000 euroa) jakautuma on tarkistettu seuraavasti:

 

 

Maakaasuputken johtosiirto

340 000 euroa

 

 

Vesihuollon johtosiirrot

140 000 euroa

 

 

Kevyen liikenteen väylien ja pysäköintialueen rakentaminen

150 000 euroa

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

630 000 euroa

 

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

Lautakunta esittää muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

 

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen:

 

Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Soininvaara jäsen Holopaisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: ”Lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei pysäköintiin tarkoitettu alue laajene.”

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7–2 (Holopainen, Soininvaara).

 

 

 

 


5

29.4.2009 pöydälle pantu asia

VIIKIN VIRKISTYS-, KESÄMAJA- YM. ALUEIDEN (LAMMASSAARI JA KUUSILUOTO) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN (NRO 11775)

 

Khs 2008-1375

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan virkistys-, kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.4.2008 päivätyn ja 4.12.2008 muutetun piirustuksen nro 11775 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11775 (Lammassaari ja Kuusiluoto)

 

Liite 2

Havainnekuva (Lammassaari ja Kuusiluoto)

 

36. kaupunginosan (Viikki, Lammassaari, Kuusiluoto) virkistys-, kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavaehdotus

 

Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä.

 

Tiivistelmä                       Vanhankaupunginlahti oli 1900-luvun alusta lähtien Pitkänsillan pohjois­puolen työväestön virkistyspaikka. Raittiusyhdistys Koitto rakensi vuonna 1905 Lammassaaren keskelle komean hirsisen rakennuksen, Pohjolan pirtin ja vuokrasi Lammassaaren yhdistyksen kesäsiirtolaksi. Kesäsiirtolan vapaa-ajanvietto oli usein tarkan ohjelmallista ja yhteisöllistä. Aluksi saaressa yövyttiin taivasalla, myöhemmin oli luvallista majoittua telttoihin, jotka sittemmin vaihdettiin kevytrakenteisiksi majoiksi.

 

Lammassaaren eteläpuolelta Kuusiluodosta Posteljooniyhdistys vuokrasi saaressa asuneelta kalastajaperheeltä käyttöoikeuden osaan saarta ja perusti sinne kesäsiirtolan. Kesällä 1908 järjestö rakennutti Kuusiluodon laelle kokoontumistalon, joka muistutti Lammassaareen rakennettua Pohjolan pirttiä, mutta oli sitä pienempi. Rakennus paloi ja saarella on jäljellä enää kalastajaperheen aikoinaan asuttama hirsinen rakennus, joka on vuokrattu Vanhankaupungin kulttuuriekologiselle klubille.

 

Lammassaaressa asemakaava mahdollistaa rantojen yleisen virkistyskäytön ja kesämajojen lukumäärän lisäämisen. Lisäksi asemakaavassa suojellaan Lammassaaren ja Kuusiluodon kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset sekä turvataan maisemakulttuurin arvojen säilyminen. Rannat, saaren laki ja itärinne osoitetaan selkeästi yleiseen virkistyskäyttöön. Virkistysalue ja kesämaja-alue jäsennetään siten, että niiden luonteva käyttö on mahdollista. Kesämaja-alueiksi rajataan kaksi aluetta, joilla on jo kesämajoja. Tulvavyöhykkeel­­lä sijaitsevalle 17 majalle osoitetaan korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueelta ja eteläranta tulee vapautumaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueet tulevat tiivistymään yhteensä 39 uuden majapaikan verran. Kuusiluodossa asemakaava mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön sekä sen kehittämisen. Lammassaari rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen, Kuusiluoto on suojelualueiden ulkopuolella.

 

Khn vähemmistön (Arhinmäki, Kantola, Kopra, Laakso, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri) mielestä esityksen päätösehdotukseen olisi tullut tehdä seuraavan sisältöinen lisäys:

 

Samalla kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki tarjoaa teknistä apua mökkien siirtoon ja taloudellista tukea sitä tarvitseville.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.5.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti, rakennus­­taiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää virkistysaluetta. Lammassaaren ympärillä on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä vesialuetta. Kuusiluoto on virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavat

 

Suunnittelualue on asemakaavoittamaton.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Lammassaaren ja Kuusiluo­don yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21). Suunnitelmassa on esitetty Lammassaaressa rannoilla olevien majojen siirtoa ja koko koillisen maja-alueen poistoa. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa viitataan yleissuunnitelman mukaiseen kesämajojen keskittämiseen ja siihen, että vuokramies on tietoinen suunnitelmas­ta.

 

Ympäristökeskus on julkaissut Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2006, Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt 1.2.2006). Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohdassa alueiden käyttö, on suositus Lammassaaren ja Kuusiluodon virkistyskäytöstä. ”Saaret pyritään säilyttämään luonnonsuojelualueelle soveltuvassa virkistyskäytössä vuonna 1995 laaditun yleissuunnitelman (Prittinen 1995) mukaisesti.” Hoito- ja käyttö­suunnitelmassa olevassa kartassa on merkitty Lammassaaren ja sen koillispuolen lintutorniin johtavat pitkospuut ja Lammassaaren etelärannalle on merkitty kaksi venereittiä.

 

Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu Natura-arvio Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaavan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen.

 

Maanomistus

 

Kaupunki omistaa Lammassaaren ja Kuusiluodon maat. Rakennusvirasto on vuokrannut Raittiusyhdistys Koitto ry:lle sen omistamien raken­­nuksien maa-alueet ja kesämajojen maa-alueet, jotka Koitto ry vuokraa edelleen kesämajojen omistajille. Kiinteistövirasto on vuokrannut Kuusiluodon rakennukset Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry:lle.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vanhankaupunginlahtea, etelästä avoveden ja pohjoisesta luonnonsuojelu- ja Natura-alueen ruovikon rajaamana. Lammassaareen pääsee Pornaistenniemestä 800 m:n pituisia pitkospuita pitkin. Pitkospuut on rakennettu myös Lammassaaren ja Kuusiluodon väliselle merialueelle. Vesitse saariin pääsee ainoastaan matalapohjaisilla veneillä, sillä lahti on saarten ympärillä hyvin matala. Saaret ovat virkistyskäytössä.

 

Lammassaaren laki ja itärinne ovat kalliota, josta avautuu näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Saaren laella on komea hirsirakennus, Pohjolan pirtti ja kaksi muuta suurempaa rakennusta. Rinteillä on pieniä kesämajoja.

Kuusiluodon eteläosaa hallitsee laaja yhtenäinen kallioselänne, jota reunustaa rantojen lehtovyöhyke. Saaren luoteisosassa on hirsinen rakennus, jota ympäröi puutarhamainen piha. Kuusiluodon avoimelta kallioselänteeltä on hienot näköalat Vanhankaupunginlahdelle. Lännessä näköala rajautuu Arabianrantaan, etelässä siintää Hermanni, Kalasata­ma ja Itäväylä.

 

Luonnonympäristö ja maisema

 

Lammassaari ja Kuusiluoto sijaitsevat Vanhankaupunginlahdella, jonka mataloituvassa pohjassa ruovikon kasvu voimistuu ja leviää. Lammassaaren pohjois- ja länsirantoja peittää loppukesästä korkea ja tiheäkasvuinen ruovikko. Saaren etelärannoilla ruovikkomatto kapenee ja tulee aukkoiseksi. Kuusiluodossa, erityisesti sen eteläosassa, ruovikon peittävyys on vähäisempi ja näkyvyys merelle on parempi.

 

Lammassaaren laki on 17 m merenpinnan yläpuolella. Maasto laskee paikoin jyrkästi kohti rantaa. Saaren keskiosassa on laaja kallio ja saaren etelärinne sekä rannat ovat kallioisia. Lammassaaren pohjoisrinteillä on yksittäisiä komeita kuusia. Länsirinteellä kasvaa kookkaita mäntyjä. Puusto on melko harvaa. Pohjoisrinteen lehtomaisella osuudella kas­­vaa suuria yksittäisiä kuusia. Länsirinteellä on harvakseltaan vanhoja kookkaita mäntyjä. Etelärinteellä kallio paljastuu paikoitellen ohuen maakerroksen alta ja rannassa on yhtenäisempiä laakeita rantakallioita.

 

Kuusiluodon eteläosaa hallitsee avoin laaja kallioselänne (15 m korkea). Kapeahkoja rantavyöhykkeitä peittää tiheä lehtipuusto. Kuusiluo­don luoteisosassa on rakennus, jota ympäröi puutarha.

 

Vanhankaupunginlahden vesi on hyvin kiintoainespitoista ja lahti on ma­tala. Keskisyvyys on vain n. 3 m riippuen vedenpinnan vaihtelusta. Vanhankaupunginlahden pohjoisosa, jonka keskellä Lammassaari sijaitsee, on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 -aluetta. Saarien lähei­syydessä on ruovikon erittäin runsas ja monilajinen lintumaailma. Lammassaari on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta ja Kuusiluoto arvokasta linnustoaluetta.

 

Rakennettu ympäristö

 

Lammassaaressa on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennuskokonaisuus, jonka historia liittyy likeisesti Raittiusseura Koiton ja suomalaisen työväenliikkeen historiaan ja toimintaan. Raittiusseura Koiton henkiseen perintöön kuului mm. raittiusaate sekä yhteinen kesänvietto- ja kesälomamajaperinne. Lammassaaren rakennus­­­kanta ja koko se ympäristö, missä kesiä yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten elämää ja elämäntapaa. Vielä nykyään saari muodostaa erikoislaatuisen, rakennuskannaltaan yhtenäisen ja elävän yhteisön.

 

Lammassaaren arvokkaaseen rakennuskantaan kuuluu hirsirakenteinen linnamainen Pohjolan pirtti (rakennettu vuonna 1905, arkkitehti Vilho Penttilä), yksikerroksinen empiretyylinen rakennus ns. Lepola (rakennettu 1800-luvulla) ja kaksikerroksinen 1950-luvulla rakennettu majoitustila. Rakennukset ovat Raittiusyhdistys Koiton omistuksessa ja käytössä. Saaren itäosassa on hirsinen rakennus, jossa on kolme kesä­huoneistoa. Rakennuksen eteläpuolella, aivan rannan tuntumassa, on sauna. Lammassaaressa on 106 kesämajaa, jotka on pääosin rakennettu 1950–1960-luvuilla. Kesämajan tyyppipiirustukset on laatinut arkkitehti Hilding Ekelund vuona 1946. Osa majoista on huonokuntoisia. Kesämajat sijaitsevat Lammassaaren länsi-, koillis- ja etelärinteillä ja rannoilla. Etelärannassa on useita pieniä laitureita ja yksi suurempi yhteinen venelaituri.

 

Kuusiluodon luoteisosan pihapiirissä on hirsinen asuinrakennus (raken­nettu vuonna 1932), vaja sekä venelaituri. Pihapiiristä erillisenä, sen itäpuolella, on pieni mökki sekä saaren eteläosan kalliolla pieni sauna.

 

Luonnonsuojelukohteet

 

Vanhankaupunginlahti on luonnonsuojelualuetta (rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuosina 1959, 1962, 1987) ja Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -aluetta (vahvistettu osaksi Natura 2000 ‑ver­kostoa 2005). Lammassaari on lepakoiden tärkeää esiintymisaluetta. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat erityisen arvokkaita matelijoiden ja sammakkoeläinten esiintymisalueita. Lammassaaren ja Kuusiluodon ruovikko ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita.

 

Palvelut       Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat Arabianrannassa. Julkisen liikenteen pysäkit ovat Hämeentien varrella. Pitkospuut mantereen puolella alkavat Pornaistenniemeltä, minne johtaa kevyen liikenteen reitti ja luontopolku. Pornaistenniemessä on pysäköintialue. Natura 2000 ‑alu­eella ja luonnonsuojelualueella on opastettu luontopolku. Lammassaaren koillispuolella on lintutorni.

 


Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue ei ole yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Talousvesi saadaan kaivoista, joita Lammassaaressa on kaksi ja Kuusiluodossa yksi. Lammassaaren kaivoista toinen on kuivunut vähävetisinä kesinä. Kaivo­­veden laadun on todettu täyttävän talousveden laatuvaatimukset. Kai­vojen ylläpitovastuu on alueen toiminnasta huolehtivalla yhdistyksellä.

 

Lammassaaressa sijaitsevien Pohjolan pirtin ja yhteissaunan harmaat vedet imeytetään maaperään.  Lammassaaressa on kolme kompostoivaa kuivakäymälää, joista yksi on kaikkien saaressa kävijöiden käytettävissä ja kaksi muuta vain mökkiläisten käytössä. Kuusiluodossa on yksi käymälä yksityisessä käytössä.

 

Alueelle ei tule sähköä. Huoltoalus hakee roskat noin kerran kesässä.

 

Maaperä      Lammassaari ja Kuusiluoto ovat kallioisia saaria, joita peittää vaihtelevan paksuinen moreenimaakerros. Saaria ympäröi Vanhankaupunginlahden matala savipohjainen merenlahti.

 

Tavoitteet                          Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti mielenkiintoinen rakennusperinnön kokonaisuus. Tavoitteena on sen sisältämän historian sekä henkisen perinnön välittyminen tuleville sukupolville. Saaren rakennuskanta ja koko se ympäristö, missä kesiä yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten elämää ja elämäntapaa.

 

Asemakaavan tavoitteena on saada rannat yleiseen virkistyskäyttöön ja mahdollistaa myös tulevaisuudessa lomanvietto ekologisesti keskellä Helsinkiä. Asemakaavan tavoitteena on saarien kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemakulttuuristen arvojen sekä luontoarvojen säilyttäminen ja ylläpito luontevana osana vapaa-ajan vieton ympäristöä. Luonnonarvojen säilyminen suunnittelualueella ja Vanhankaupunginlahdella on ollut suunnittelun lähtökohta ja tavoite.

 

Asemakaavaehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Lammassaaressa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokas virkistysalue (VL/s) ja kesämaja-alue (R‑1/s) on jäsennetty omiksi alueikseen. Suojelumerkinnällä (VL/s) halutaan korostaa Lammassaaren virkistysalueen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaan alueen merkitystä. Kesämajatoiminta, jota on ollut saarella jo lähes sata vuotta, voi jatkua ja yleinen virkistysalue muodostaa oman toimivan kokonaisuuden. Rantojen saaminen yleiseksi virkistysalueeksi on tärkeää. Poikkeuksena edellisestä on kolme pihapiiriä, jotka sijaitsevat rannalla (yksi Kuusiluodossa). Rakennuksien luonteva käyttö vaatii ympärilleen pihapiirin.

 

Kesämaja-alue (R-1/s) on oman aikakautensa ainutlaatuisena lomanviettotavan esimerkkinä merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Kesämaja-alueella on kesäkäyttöön tarkoitettuja tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön tarkoitettu majoitustila.

 

Kuusiluoto on lähivirkistysaluetta (VL), jonka luoteisosaan on merkitty pihapiiri. Kuusiluoto on yhtenäinen virkistysalue, joka laajempana rakentamattomana alueena tarjoaa rauhallisemman vaihtoehdon Lammassaaren kesämaja-alueiden täyttämälle saarelle. Saari on pääosin kallioinen ja karu. Sen eteläpuolella aukeaa laaja merinäköala. Saari tarjoaa elämyksen myös veneettömille kokea meren läsnäolo niinkin eristyneessä ja rauhallisessa paikassa, joka kuitenkin on kaupungin keskellä.

 

Laitureille varatut (lv) alueen osat mahdollistavat tulevaisuudessakin saapumisen saariin myös veneellä.

 

Mitoitus        Lammassaaressa on nyt 106 kesämajaa, joista 17 sijaitsee tulva-alu­eel­la. Uusille majoille on 39 paikkaa, joista 17 varataan rannasta siirtyvil­le majoille. Asemakaavassa on osoitettu paikka 128 kesämajalle. Lam­massaareen suunniteltujen kesämajojen enimmäiskooksi on esitetty 16 k-m2. Majojen enimmäiskoko on nyt 12 m2, jonka lisäksi saa raken­­taa 2 m2:n varaston ja avokuistin. Majan koon valvominen nyky­sään­­nöillä on ollut vaikeaa ja esitetty 16 k-m2 kattaisi kaiken yhtä majaa koskevan rakentamisen. Lammassaaressa majojen rakennusoikeus on yhteensä 2 040 k-m2. Kesämaja-alueella sijaitsee majoitustila (n. 180 k‑m2), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Lammassaaressa tulvavyöhykkeellä sijaitsevan saunan voi korvata uudella (60 k-m2) saunalla, jonka yhteydessä on vaja (25 k-m2). Saunan pohjoispuolella olevassa pihapiirissä on majoitustila (n. 150 k-m2), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Virkistyskäyttöä palvelevan laiturin läheisyyteen on mahdollista rakentaa 20 k-m2:n vaja. Kuusiluodossa sijaitsevan pihapiiriin voi rakentaa enintään 30 k-m2 saunan ja 60 k-m2:n venevajan. Suojeltujen rakennuksien k-m2 (sr-1, sr-2 ja sr) on yhteensä n. 670.

 

Alueella on rakennusoikeutta 3 255 k-m2, josta virkistysalueilla on 1 055 k‑m2 ja kesämaja-alueella 2 220 k-m2.

 

Yleiseen virkistyskäyttöön varattua aluetta on 8,9 ha. Lammassaaressa virkistysaluetta on 4,4 ha ja Kuusiluodossa 4,4 ha. Kesämaja-aluetta on 4,0 ha, vesialuetta 6,3 ha ja luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta 7,9 ha. Suunnittelualue on 27,2 hehtaarin suuruinen.

 

Lähivirkistysalue (VL)

 

Kuusiluoto on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kuusiluodon eteläkärjessä on vanha laiturinpaikka, johon voi sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan laiturin. Saaren pohjoisosassa on pieni vanha kesämökki (sr). Saa­ren luoteisosassa on kaavassa sr-2-merkinnällä suojeltu hirsirakenteinen rakennus, jonka pihapiiriin on merkitty saunan ja venevajan rakennusala, sekä alue, jolle saa sijoittaa venelaiturin. Pihapiiri on merkitty kaavaan.

 

Lähivirkistysalue (VL/S)

 

Lammassaaressa sijaitseva virkistysalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi virkistysalueeksi, jota tulee hoitaa siten, että alueen rakennuskannan kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo säilyy. Suojeltavia rakennuksia ovat saaren laella sijaitsevat Pohjolan pirtti (sr-1) ja Lepola (sr-1). Rakennuksien ympäristö tulee säilyttää avoimena tai puoliavoi­mena (ma). Lammassaaren etelärannalla, sen itäosan niemekkeellä, on rakennus, joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Niemekkeessä on myös saaren saunan ja ta­lous­rakennuksen rakennusalat. Rakennuksien pihapiirit on merkitty kaavaan.

 

Lammassaaren rantoja myöten on linjattu likimääräinen alueen osa ulkoilupolkua varten, mikä tulee toteuttaa maastoon sopeutettuna kapeana polkuna. Etelärannalle on osoitettu kaksi aluetta, joille saa sijoittaa venelaiturin, ja alue, jolle saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin. Yhteyslaiturin vieressä, sen itäpuolella, on ohjeellinen uimapaikka.

 

Kesämaja-alueet (R-1/s)

 

Lammassaaren kesämaja-alueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti mer­kittäväksi kesämaja-alueeksi, jossa on kesäkäyttöön tarkoitettuja alkuperäisiin tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön tarkoitettu majoitustila. Kesämajat on keskitetty kahdelle alueelle Lammas­saaren pohjois-, länsi- ja etelärinteille siten, että rannat, saaren laki ja itärinne jäävät yleiseksi virkistysalueeksi. Etelä- ja länsirannan tulva-alueella sijaitseville 17 majalle on korvaavat paikat kesämaja-alueilta. Asemakaava sallii kesämaja-alueille yhteensä 128 majaa.

 

Kesämaja-alueella on kolme erilaista majan rakennusalaan liittyvää määräystä. Alkuperäisten tyyppipiirustusten mukaisissa rakennuksissa (a) tulee mahdollinen laajennus tehdä harjan suuntaisesti ja laajennus­osan tulee olla alkuperäistä majaa matalampi. Uusien majojen (b) tulee mittasuhteiltaan noudattaa alkuperäisiä tyyppipiirustuksia, mutta rakennuksien ikkunoiden ja ovien koko ja sijainti voivat poiketa tyyppipiirustuk­sista. Tällä pyritään mahdollistamaan rakennusmateriaalien kierrättäminen.

 

Kesämajojen (a) ja (b) enimmäiskoko on 16 k-m2. Alkuperäisten tyyppi­piirustusten mukaisia ns. kioskityypin kesämajoja (c), jotka ovat säilyneet alkuperäisinä, on kaksi. Säilytettävää ja kaavassa suojeltavaksi osoitettua majatyyppiä ei saa laajentaa, eikä avokuistia lasittaa tai raken­taa umpeen. Sekä uusien että vanhojen majojen suunnittelussa hyödynnetään alkuperäisiä korkeatasoisia typpimajapiirustuksia. Vanhojen säilyneiden kesämajojen osalta (tyyppi a) pyritään edistämään vanhojen alkuperäisten rakennusosien säilymistä; uusien kesämajojen osalta (tyyppi b) pyritään edistämään kierrätysmateriaalien, vanhojen ovien ja ikkunoiden käyttöä.

 

Lammassaaren lakialueen rakennusryppääseen kuuluu kesämaja-alu­een reunassa sijaitseva majoitustila (d), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana.

 

Lomamaja-alueelle virkistysalueen reunaan on osoitettu ohjeellinen pelikenttä ja viljelypalsta-alue. Paikalla sijaitsee pieni pelialue. Likimääräinen alueen osa ulkoilupolkua varten on linjattu pelikentän/viljelypalstan eteläpuolelta rannan ja saaren lakialueen välille.

 

Luonnonsuojelualue (SL-nat)

 

Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alue on kaavassa osoitettu merkinnällä luonnonsuojelualue ja Natura-alue (SL-nat).

 

 

 

 

 

Suojelukohteet

 

Kaavassa suojelumerkintää (VL/s ja R-1/s) on käytetty kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden suojelemiseksi. Pohjolan pirtin ympäristö on merkitty avoimena säilytettävä alueena (ma).

 

Pohjolan pirtti ja Lepola on suojeltu merkinnällä sr-1: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennus­taiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa ja ominaispiirteitä. Rakennuksen korjaustöihin on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto.”

Kuusiluodossa oleva asuinhuvila on suojeltu merkinnällä sr-2: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton ominaispiirteitä.” Asuinrakennuksen lähistöllä oleva pieni kesämajarakennus on osoitettu merkinnällä sr: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa.”

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Rakennusviraston julkaisussa 2007:5, ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaih­toehdossa 1 esitetään saareen rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa 2 esitetään kesävesijohdon ja ‑verkoston rakentamista saareen. Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.

 

Harmaiden vesien käsittelemiseksi esitetään sakokaivojen ja imeytyskenttien rakentamista seurantalolle, saunalle ja mahdolliselle uudelle varastorakennukselle, jossa olisi suihkutilat ja kaksi uutta kompostikäy­mälää. Imeytyskenttien tarkka sijainti määräytyy paikallisten maaperäolosuhteiden mukaan, joten niitä ei ole merkitty asemakaavaan. Asemakaavassa on määräys, joka kieltää alueella vesikäymälöiden rakentamisen.

 

Käymäläjätteet ja muut maatuvat jätteet kompostoidaan, sekajätteet noudetaan yhteysaluksella ja toimitetaan niille tarkoitettuihin sijoituspaikkoihin.

 

 

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Mahdolliseen merenpinnan nousuun on varauduttu kaavamääräyksellä kesämajojen alimmasta lattiakorkeudesta (+2,6). Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset luontoon

 

Kaavan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueeseen on tehty Natura-arvio. Natura-arvion mukaan Lammassaaren–Kuu­siluodon asemakaavan toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

 

Lammassaari on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta. Lammassaaren tiivistymisestä huolimatta lepakoiden elinmahdollisuudet eivät oleellisesti huonone, sillä alueelle ei tule sähköä ja saaren valaistus pysyy maltillisena.

 

Maja-alueiden tiivistymisen myötä matala kasvillisuus vähenee ja lisään­­tyvä käyttö lisää kasvillisuuden kulumista. Lammassaaren pohjois­puolella sijaitsevat suuret kuuset, jotka ovat huuhkajan päivälepopaikkoja, säästyvät.

 

Vaikutukset kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja maisemaan

 

Asemakaava turvaa saarten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja rakennussuojeluarvojen säilymisen. Pohjolan pirtissä ja Lepolassa on myös suojeltavia sisätiloja.

 

Lammassaaren etelärannalla sijaitsevat kesämajat ja rannalla sijaitsevat lukuisat laiturit poistetaan. Niiden tilalle on mahdollista rakentaa kak­si laituria. Tämä parantaa Lammassaaren etelärannan rantamaisemaa huomattavasti. Kesämaja-alueiden tiivistyminen ei vaikuta alueen laajempaan maisemakuvaan, sillä kookkaat puut säilyvät tiivistämisestä huolimatta.

 

Vaikutukset virkistykseen

 

Lammassaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus voi tulevaisuudessakin jatkaa virkistystoiminnassa. Lammassaaren etelärannan vapautuminen virkistysalueeksi lisää huomattavasti saaren arvoa ja käyttömahdollisuuksia yleisenä virkistysalueena. Asemakaavas­sa mahdollistetaan yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin ja uimapaikan rakentaminen. Kuusiluodon eteläkärkeen saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin. Se sijaitsee Kuusiluo­don parhaassa rantautumispaikassa, ja se toimii myös uimalaiturina. Kuusiluodossa sijaitseva rakennus pihapiireineen säilyy, ja sen virkistykseen suuntautuva toiminta voi jatkaa ja kehittyä.

 

Uudet 22 kesämajaa lisäävät mahdollisuutta viettää kesää luonnonympäristössä kuitenkin keskellä Helsinkiä. Uudet majat saattavat vähen­tää, ainakin alussa, aiemmin jo asettautuneiden kesäasukkaiden viihtymistä alueella.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 80 000 euron kustannukset (alv 0 %), mistä laitureiden osuus on n. 60 000 euroa ja ulkoilupolkujen n. 20 000 euroa.

 

Lisäkustannuksia aiheuttaa talousveden saannin parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka on esitetty kaupungin kustannettavaksi rakennusviraston julkaisussa 2007:5 ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-aluei­den vesihuollon parantamisen tarveselvitys”. Uuden porakaivon rakennuskustannukset ovat n. 6 400 euroa ja vaihtoehtona esitetyn kesäve­sijohdon, siihen liittyvine verkostoineen, n. 134 000 euroa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 12.2.2007).

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Lammassaaren Pohjolan pirtissä 5.5.2007.

 

Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 5.11.–16.12.2007 sekä viraston internetsivuilla. Kaavaluonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

 

Ympäristökeskus on (24.5.2007) ilmoittanut kirjeellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että Lammassaaren ja Kuusiluodon kaavoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Vanhankaupun­ginlahden lintuveden Natura-alueen ja Viikin-Vanhankaupunginlah­den luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet ja rauhoitusmääräykset. Lammassaari sijaitsee keskellä Natura- ja luonnonsuojelualuetta ja Kuusiluoto alueen vieressä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei alueen toiminnoista ja järjestelyistä aiheudu häiriöitä Natura- ja luonnonsuojelualueille. Koska asemakaava-alue rajoittuu suoraan Natura-alueeseen, kaavasta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arvio.

 

Lammassaari ja Kuusiluoto ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita ja Lammassaari myös lepakkokohde. Lammassaaren kaavoituksessa on tärkeää mökkeilyn ja muun virkistyskäytön vaatimusten yhteensovittaminen ja yleisen virkistyskäytön edistäminen. Veneily tulisi alueen luonto- ja linnustoarvojen vuoksi keskittää tietyille laitureille. Rantojen kulumista ja luontoarvojen heikkenemistä tulee ehkäistä myös riittävällä kulun ohjauksella.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaavan laatimisen yhteydessä on alueesta tehty Natura-arvio. Arvion mukaan Lammassaaren–Kuusiluodon asemakaavan toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 ‑ver­kostoon.

 

Lammassaaren pohjoisrinteellä sijaitsevat kookkaat kuuset, jotka ovat linnustollisesti tärkeitä, säilyvät. Lammassaareen ei tule sähköä, joten maja-alueiden tiivistymisestä huolimatta alueen valaistus säilyy kohtuullisena, mikä taas vaikuttaa lepakoiden viihtymiseen alueella, Lammassaaressa virkistyskäyttöä on pyritty edistämään avaamalla rannat yleiseksi virkistysalueeksi. Yleinen virkistyskäyttö pyritään kanavoimaan mm. rantoja kiertävälle polkuverkostolle. Veneily on keskitetty kahdelle laiturille, jotka ovat Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia. Lisäksi etelärantaan saa sijoittaa yhden yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavan valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaa­vaosastolle saapunut 18 mielipidekirjettä, joista 12 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 6 asemakaavaluonnosta. Lisäksi suullisia mieli­piteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

 

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 

Xxxx ja xxxx xxxxxx toivoivat (6.5.2007), että infotilaisuudessa 5.5.2007 olisi puhuttu yleisemmin myös niiden helsinkiläisten näkökulmasta, jotka ulkoilevat alueella eivätkä omista mökkiä. Heidän mielestään Kuusiluoto tulee jättää ulkoilijoiden käyttöön. Kuten tunnettua, Ara­bianrantaan rakennetaan 7 000 asukkaan kaupunginosa ja lisäksi Vantaankoskelle tulee lisää asukkaita. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat aivan mainioita ulkoilukohteita. Mökinomistajat voisivat olla enemmän kuin tyytyväisiä, kun heillä on noin hienolla paikalla tilaisuus viettää aikaansa ja liian matalalla majailevilla on vielä mahdollisuus valita korkeammalta itselleen sopiva alue.

 

Xxxxx xxxx on esittänyt (8.5.2007 ja 10.5.2007) mielipiteitä Lammassaaren mökkipaikkojen jaosta, mökkien koosta ja yhteishengestä. Hän esittää toiveen laiturista, johon voivat rantautua myös yhdistykseen kuu­lumattomat mökkiläiset. Hän arvostelee myös rakennusviraston toi­mia mökkialueen valvontaa koskevassa asiassa.

 

Xxxxxx xxxxxxx toteaa (15.5.2007), että saaren ympäri kulkeva luontopolku ei häiritse kesämajailijoita. Suunnitelmassa oli kuitenkin luotu uusia polkuja. Lisäksi hän tiedustelee, onko ollut ajatusta uimarannan perustamisesta, ja toivoo karttaa, jossa näkyisi tämänhetkinen rakennuskanta. Sähköä hän ei saarella kaipaa, mutta veden loppuminen on ollut ongelma ja saareen tarvittaisiin ilmeisesti vielä yksi kaivo.

 

Xxxx xxxxxxxx esittää (18.5.2007 ja 21.5.2007), että Lammassaaressa ranta-alueen käyttö olisi yleistä Kuusiluotoon johtaville pitkospuille asti. Tästä eteenpäin lounainen ja eteläinen ranta aina kokkokalliolle asti varattaisiin mökkiläisten käyttöön. Lisäksi mökkialueet tulee merkitä esimerkiksi. ”Mökkialue, asiaton kulku kielletty. Rikoslaki 24. luku." Edellä mainittu tulee Lammassaaressa helposti täyttöön, koska mökkien etäisyydet toisistaan ovat pihapiiristä pihapiiriin, jolloin asiaton kulku alueella lähentelee kotirauhan häirintää. Lisäksi hän esittää, että mökkialueeksi kuuluvat molemmat kaivot, sauna, puuceet ja lentopallokenttä. Samoin Lepolan ja ”kanalan” pihapiirit tulee rauhoittaa. Pohjolan pirtille sen sijaan kulkuestettä ei ole. Yleinen laituri tulisi Koiton laiturin kohdalle ja yleinen uimaranta – mikäli se edes pakko Lammassaareen tehdä – yleisen laiturin ja saunarannan väliin. Koiton laituri siirtyy länteen.

 

Xxxxxx xxxxxxxxx toteaa (20.5.2007), että Lammassaari ja Kuusiluoto muodostavat tärkeän erämaisen keitaan Helsingin keskelle ja sen turvaaminen kaavalla on tärkeää. Saaria tulisi kehittää korostaen saarten ominta olemusta ja vahvuuksia sekä mökkeilyn että yleisen virkistyskäytön näkökulmista. Hän ehdottaa, ettei asemakaavaa laadittaessa tavoiteltaisikaan kesäkauden kävijämäärän päivittäistä lisäämistä, jotta saaren rauhallinen, erämainen tunnelma voitaisiin säilyttää. Lammassaaren mökkien lukumäärää ei pitäisi lisätä, eikä alueelle kannattaisi tehdä vetovoimaista uimarantaa. Lammassaaren integraatiota Viikin-Vanhan­kaupungin­lah­den luonnonsuojelualueeseen ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen kannattaisi parantaa. Tätä voisi korostaa esimerkiksi mökkien rakennus­tavan ja pihapiirien ohjeistuksessa.

 

Xxxx xxxxxxxx toteaa (21.5.2007), että Lammassaaren mökkialuetta ja sen ympäristöä luonnonsuojelualueineen on hyvä kehittää siten, että alueesta muodostuu vilkas luonto- ja kulttuurialue, kuitenkin säilyttäen mökkialueen riittävän yksityisyyden. Mökkien kokoa tulisi kasvattaa 20–25 m2:iin, jotta ne olisivat paremmin nykytarpeita vastaavia. Tämän lisäksi mökkeihin tulee pystyä liittämään riittävän kokoinen teras­si, varas­torakennelma ja pihapiiri, jotka on merkitty tarvittaessa myös karttaan. Venepaikka tulee taata jokaiselle mökkiläiselle ja lisäksi tu­lee olla joitakin vierasvenepaikkoja muille veneille. Myös taksiveneiden käyttö tulee olla mahdollista, jotta tilaisuuksien yleisökuljetukset mahdollistuisivat.

 

Xxxxxxx xxxxxx toteaa (21.5.2007), että suunnitelma toteutuessaan aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia jokaiselle mökkiläiselle, jonka pitäisi poistaa mökkinsä ja rakentaa se uudelleen. Pieniä kesämajoja ei voi siirtää ja tulvavesirajan korkeuteen vetoaminen tuntuu tekaistulta, sillä mökit ovat olleet sijoillaan jo yli 50 vuotta eivätkä ole kärsineet vedenkorkeuden vaihtelusta. Siirron olisi oltava vapaaehtoista. Hän esittää, että Kuusiluotoon, joka on vapaa virkistysalue, tulisi rakentaa kunnolliset pitkospuut ja Kuusiluodon eteläkärkeen venelaituri ja uimaranta. Nk. ison laiturin viereinen kokkokallio tulisi säilyttää sellaisenaan.

 

Xxxxx xxxxx toteaa (21.5.2007), että myös vapaa-ajan virkistäytyjät, joilla ei ole Lammassaaressa mökkiä, tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa. Kun mökkejä joudutaan siirtämään tulva-alueelta sisem­mäksi saareen, kannattaisi miettiä vielä yleisen polkureitin rakenta­mista vapaaksi jäävälle alueelle.

 

Xxxx ja xxxxx xxxxxxx toteavat (21.5.2007), että tulvarajan alapuolella siirrettäväksi kaavaillut mökit tulee sijoittaa siten, että Lammassaaren nykyinen johtokunta hyväksyy mökkipaikat ja vasta sen jälkeen kun kai­kille siirrettäville mökeille on löytynyt sopiva paikka, kartoitetaan mahdollisten lisämökkien määrä.

 

Luontopoluilla tulee olla selkeät opasteet ja virkistysalueen käyttötarkoitus on myös opasteissa mainittava. Nykyinen ”turismi” on jo vilkasta ja uskomus on, että Lammassaaren yleisen virkistysmahdollisuuden lisääminen kasvattaa turismia entisestään.

 

Mökkien koon tulisi olla jatkossa 18–20 m2, ja mökeissä saisi olla kevyesti katetut kuistit. Nykyinen 7 m2:n avokuisti ei riittävästi vastaa tämän päivän tarpeita. Kevyesti katetun kuistin sopivaksi kooksi he ehdottavat 10:tä m2. He ehdottavat, että mökkialueesta voidaan käyttää nimitystä yksityisalue.

 

Heidän mielipiteensä koskee myös uintimahdollisuutta, mitä ei ole kuin saunomisen yhteydessä. Ehdotettu uintimahdollisuus nykyisen venelaiturin vieressä on sekä vaarallista että erittäin epämiellyttävää kaikkien polttoainepäästöjen seassa. He ehdottavat Lammassaareen kahta uutta laituria, joista toinen olisi uusi laituri lisääntynyttä veneiden tarvetta varten ja toinen ns. aurinkolaituri, jonka vierestä olisi uintimahdollisuus. Mikäli mökkien lukumäärää tullaan lisäämään, on veden saanti turvattava. Ratkaisu voisi olla, että palo- ja pelastuslaitosta kuullaan ja laaditaan myös suunnitelmia kyseisiä tapahtumia varten.

 

Xxx xxxxxxxxxxx mielestä (21.5.2007) Lammassaaren kaavoituksen yhteydessä pitäisi ottaa huomioon yli 50 vuotta vanhat mökit, joita ei voi siirtää. Hänellä yli 60-vuotiaalla eläkeläisellä ei ole varaa rakentaa uutta mökkiä. Hän ehdottaa, että näille mökeille annettaisiin poikkeuslupa olla paikalla niin kauan kuin omistaja on elossa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta asiakoh­dittain seuraavaa:

 

Kesämaja-aluetta koskevat mielipiteet

 

Lammassaaren kesämajat on rakennettu alueelle pääosin 1940- ja 1950-luvuilla. Alueella ei ole asemakaavaa ja epävarmuus siitä jatkuuko entisen kaltainen kesäasuminen saaressa, on johtanut siihen, että osa majoista on päässyt huonoon kuntoon. Rakennusvirasto, joka on kesämaja-alueen vuokraaja, on jo vuonna 1998 vuokrasopimuksessa maininnut avoimen suunnittelutilanteen. Rakennusvirasto on tiedottanut vuokralaisille myös suunnitelmasta, jossa majat keskitetään suunnitelman mukaisille kesämaja-alueille mm. pois rantavyöhykkeeltä.

 

Asemakaavan voimaan tulon jälkeen on rannassa sijaitsevilla majoilla kahden vuoden siirtymäaika. Rannoilla sijaitseville mökeille on osoitettu korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueilla, joille voi rakentaa uuden majan asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Kesämajojen siirtä­minen ranta-alueelta ei liene mahdollista niiden huonon kunnon ja uuden majapaikan ja rannan välisen etäisyyden johdosta.

 

Majat on sijoitettu siten, että mahdollisimman paljon uusia majapaikkoja olisi tarjolla kuitenkin niin, että suuret puut säästyisivät. Monimuotoinen rinnemaasto mahdollistaa majojen sijoittamisen rinteeseen siten, että pihapiirit ovat suojattuja ja näkymät avoimia.

 

Asemakaavaa laadittaessa on rakennuksien sijoittamisessa otettu huo­mioon meren pinnan korkeuden vaihtelut.

 

Lammassaaren kesämaja-alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka kesälomamajaperinnettä halutaan säilyttää kunnioittaen alkuperäistä rakennuskantaa ja rakennuksien mittakaavaa. Suojelutavoitteiden vuoksi kesämajojen laajentaminen, siten kuin mielipiteissä on esitetty, ei ole kaavan tavoitteiden mukaista.

 

Kesämaja-alue ei ole yksityisaluetta, eikä siellä liikkumista voida rajoittaa. Selkeä alueiden jako yleiseksi virkistysalueeksi ja kesämaja-alu­eek­si edesauttaa niiden luontevaa käyttöä. Asemakaava mahdollistaa esteettömän kulun rannoilla ja virkistyskäytön kanavoitumisen vetovoimaisimmille alueille, joten kesämaja-alueella ulkopuolisten kulku tullee vähentymään.

 

Virkistysalueita ja Lammassaaren rantaa kiertävää
polkua koskevat mielipiteet

 

Asemakaavassa loma-asumiseen on osoitettu kaksi erillistä aluetta siten, että rantavyöhyke on julkista virkistysaluetta. Rantaan on osoitettu ulkoilupolku, joka tulee rakentaa. Tällä halutaan turvata saaren vetovoi­maisimman kohteen, rannan, yhteinen käyttö ja myös toisaalta ohjata ulkoilijat pois kesämaja-alueelta. Lammassaari on 800 m:n pituisen pitkospuupolun etäisyydellä Pornaistenniemestä, josta on n. 300 m:n luon­topolkureitti pääulkoilureitille. Melko pitkä ja paikoitellen vaikeakulkuinenkin matka saareen ei varsinaisesti houkuttele niin suuria määriä virkistyskäyttäjiä, että se olisi saaren luonnon ja kesämaja-asukkaiden kannalta kestämätöntä.

 

Läntisen kesämaja-alueen poikki itä-länsisuunnassa on kaavaan merkitty yksi ohjeellinen polku. Polku on olemassa, ja se johtaa lakialueen virkistysalueelle pelikentän kautta länsirantaan paikkaan, josta alkaa Kuusiluotoon johtava pitkospuupolku. Pohjoisella kesämaja-alueella on kaavaan merkitty ohjeellinen polku paikkaan, jossa on olemassa polku ja jossa niin ikään lakialueen virkistysalue yhdistyy saarta kiertävään reittiin. Muita kesämajan sisäisiä polkuja ei kaavaan ole merkitty.

 

Uimarantaa ja laitureita koskevat mielipiteet

 

Asemakaavassa on Lammassaareen osoitettu venelaitureille kaksi paik­kaa ja Kuusiluotoon yksi paikka. Lisäksi Lammassaareen ja Kuusiluotoon on mahdollisuus rakentaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevat yhteyslaiturit. Asemakaavassa on myös osoitettu uimapaikka virkistyskäyt­töä palvelevan laiturin viereen paikkaan, jossa on jo olemassa pieni uimaranta. Venelaiturit on sijoitettu kauemmas uimarannasta alueelle, jossa nyt on poistuvia majoja. Tämän tarkoituksena on keskittää veneilyyn liittyvät toiminnat ja rauhoittaa rannan itäpuolinen osa muuhun virkistyskäyttöön. Vanha perinteinen paikka, joka nyt on osoitettu virkistyskäyttöä palvelevalle yhteyslaiturille, toimii käyntilaiturina esimerkiksi taksiveneille.

 

Lammassaaren eteläranta on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 ‑aluetta. Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueen hoito- ja käyttösuunnitelma mahdollistaa kahden venelaiturin sijoittamisen luonnonsuojelualueelle. Laitureilla on yhteensä n. 50 venepaikkaa.

 

Lammassaaren vesihuoltoa koskevat mielipiteet

 

Rakennusviraston julkaisussa 2007:5, ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaih­toehdossa 1 esitetään saareen rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa 2 esitetään kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen. Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.

 

Asemakaavaluonnosta koskevat mielipiteet

 

Xxx xxxxxxxx ehdottaa (6.11.2007), että yleiseksi virkistysalueeksi rajattaisiin Lammassaaren lakialue ja etelärinne. Yleisiksi kulkureiteiksi tulisi merkitä nykyisinkin käytössä oleva luontopolku, ja Kuusiluotoon johtavalta polulta etelään olevien rantojen tulisi säilyä vain mökkiläisten kulkureittinä. Yhdistyksen saunan pihapiiri tulisi rauhoittaa vain mökkiläisten käyttöön.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Lammassaaren saunan pihapiiri on merkitty asemakaavaan. Muilta osin lautakunta viittaa edellä olevaan virkis­tysalueita koskevaan vastineeseensa.

 

Xxx xxxxx kiinnittää (21.11.2007) huomiota kesämaja-alueelle suunniteltuihin reitteihin ja maja-alueen käymälärakennuksen sijaintiin. Lisäk­­si hän esittää Kuusiluodon virkistyskäytön kehittämistä leventämällä sinne johtavia pitkospuita ja lyhentämällä lankkumatkaa siirtämällä pitkospuut paikkaan, jossa Lammassaaren ja Kuusiluodon välinen merialue on kapeimmillaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavaan ei ole merkitty erillisiä käymälärakennuksia. Pitkospuiden paikka on merkitty ohjeellisena asemakaavaan paikkaan, jossa Kuusiluodon ja Lammassaaren välinen etäisyys on lyhin.

 

Xxxxxx xxxxxxx vastustaa (22.11.2007) majansa (nro xx, joka on asemakaavaluonnoksen mukaan säilytettävä ns. kioskimallinen maja) säilyttämistä. Rakennus on huonokuntoinen ja alkuperäisestä mallista muunneltu. Pienempää rakennusoikeutta korvaamaan ajateltu 6 m2:n kokoinen varastorakennus ei mahdu kyseiseen tilaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa on muu­­tettu majan numero 36 merkintää. Majaa ei enää esitetä suojeltavaksi. Perusteluna merkinnän muutokselle on se, että maja ei enää vas­taa suojeluperusteita.

 

Xxxxxx xxxxxxxx toivoo (23.11.2007), että paloturvallisuuteen liittyen ei mökkejä pitäisi sijoitella niin kovin lähekkäin kuin luonnoksesta käy ilmi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että majat on sijoitettu paloturvallisuuden vaatiman etäisyyden mukaisesti. Asemakaavassa on määräys kesämajojen välisestä lyhimmästä sallitusta etäisyydestä, joka on 6 m.

 

Xxxx xxxxxxxx esittää (23.11.2007), että ohjeellinen viljelypalsta-alue olisi hyvä säilyttää vanhalla paikalla, vaikka se on lähellä luonnonsuojelualueen rajaa. Viljelypalsta-aluetta ei todennäköisesti ole hyvä sijoittaa urheilukentän viereen, koska mm. pallopelit voivat aiheuttaa vahinkoa viljellyille kasveille. Käymälöille olisi ehkä hyvä suunnitella muutama vaihtoehtoinen paikka.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että viljelypalstan sijainti ei luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen vieressä ole hyvä. On todennäköistä, että voimakkaasti leviävät vierasperäiset kasvit valtaisivat kasvualaa myös läheiseltä luonnonsuojelualueelta. Olemassa oleva palsta-alue on melko varjoinen, eikä valoisuutta ole mahdollista lisätä puita raivaamalla. Asemakaavassa on osoitettu vaihtoehtoinen paikka palsta-alueelle kesämaja-alueelta, joka sijainniltaan ja valoisuudeltaan on parempi, mutta vaatii perustamista.

 

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n mielestä asemakaavaluonnoksessa on hyvällä tavalla pyritty lisäämään kaikille kaupunkilaisille tarkoitettua avointa virkistysaluetta. Ranta-alueiden avaa­minen yleiseen virkistyskäyttöön siirtämällä mökkejä ylemmäs saa­­reen on eduksi sekä kaupunkilaisille että linnustolle. Mökkirakentamisen keskittäminen selkeästi yhtenäiselle alueelle on hyvä asia. Tällöin mökkialue ja vapaa virkistysalue muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi.

 

Mökkien määrän lisääminen on kuitenkin alueen linnuston kannalta arveluttavaa. Kun mökkien määrää lisätään, puuston määrä väistämättä pienenee. Lammassaari on tärkeä etenkin tikoille. Alueella on vuosittain pikkutikkareviiri. Lammassaaressa tavataan vuosittain myös valko­selkätikkaa ja lähes vuosittain pohjantikkaa. Näistä lajeista valkoselkätikka on määritelty erittäin uhanalaiseksi, pikkutikka vaarantuneeksi ja pohjantikka silmälläpidettäväksi. Valkoselkätikka ja pohjantikka kuuluvat myös EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin. Nämä tikkalajit ovat riippuvaisia vanhasta puustosta, joten puuston väheneminen uusien mökkien rakentamisen myötä vaikuttaa heikentävästi tikkojen elinolosuhteisiin. Lisäksi mökkien määrän lisääminen pienentää kaikille kaupunkilaisille avointa virkistysaluetta.

 

On hyvä, että helsinkiläisille järjestetään mahdollisuuksia virkistäytymiseen omilla lähialueillaan. Uimamahdollisuuden järjestäminen Lammas­­saaressa ja Kuusiluodossa täytyisi kuitenkin miettiä kaavaluonnoksessa tarkemmin. Se, millä tavalla uimapaikka järjestetään, voi vaikuttaa alueen luontoon. Asemakaavaa suunniteltaessa tulisi selvittää, muo­­dostetaanko uimapaikka laiturin avulla vai ajetaanko alueelle esimerkiksi hiekkaa. Uimamahdollisuuden järjestäminen laiturin avulla aiheuttaisi todennäköisesti pienempiä muutoksia ranta-alueen kasvillisuu­teen ja maisemaan kuin hiekan ajaminen alueelle. Uimapaikan koko tulisi kaavaluonnoksessa määritellä tarkemmin ja paikka tulisi merkitä selvärajaisesti.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että kesämaja-alueiden tiivistäminen ei vähennä kookkaiden, vanhojen puiden määrää, jotka ovat erityisesti tikkojen elinpiirissä tärkeitä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu siten, että suuret puut säilyvät. Nuorempaa ja matalampaa puustoa joudutaan raivaamaan majojen rakentamisen tieltä.

 

Jo olemassa olevia kesämaja-alueita tiivistetään, joten kesämaja-alue­kokonaisuudet säilyvät kooltaan lähes nykyisen kokoisena. Kesämaja-aluetta laajennetaan etelärinteelle kuuden kesämajan alueen verran. Rannasta poistuville mökeille osoitetaan korvaavat paikat muualta kesämaja-alueelta, joten maja-alueen tiivistäminen aikaansaa myös kaupunkilaisille laadukasta uutta virkistysaluetta meren rannasta. Uimapaik­ka on rajattu asemakaavaan ohjeellisena. Matalarantainen uimaranta on ainoa mahdollinen uinti- ja kahlailupaikka pienille lapsille, siksi se on hyvä säilyttää ja merkitä nykyisin uimapaikkana käytetyssä kohdassa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.6.–7.7.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta. Lisäksi on saapunut yksi kirje. 

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja pelastuslautakunnan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Xxxxx xxxxxxx mainitsee (25.6.2008) mm., että hänellä on mökki rantavyöhykkeellä ns. tulva-alueella, eikä ole tarpeeksi tullut kuulluksi kaa­va-asiassa. Arabianrannan asukastilaisuudessa tuli ilmi, että (valmistelija kertoi) maja on tehty väärin mitoin ja luvatta. Luvat ja mitat oli saatu Xxxxx xxxxxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxxxxxxx. He olivat tarkistaneet myös uudet perustukset. Työ on aloitettu vuoden 2007 syksyllä. xxxxxxx kokee, että häntä on johdettu harhaan ja siitä on koitunut taloudellista haittaa. Tieto asukastilaisuuksista tuli liian myöhään. Majan uudelleensijoittaminen on kiireellistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että Lammassaa­resta on laadittu yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21), jossa mökkialueet on sijoitettu lakialueille ja rinteille rantojen jäädessä yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa on maininta kaupungin tavoitteesta keskittää kesä­majat yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Tämä tavoite on ollut maanvuokraajaosapuolen ja kesämajan omistajia edustavan Koitto ry:n tiedossa yli 10 vuotta.

 

Keväällä 2007, ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa neuvoteltiin Lammassaaren majan vuokralaisia edustavan Koitto ry:n kanssa, jolle tiedotettiin suunnittelun tavoitteita ja esiteltiin suunnitelmaluonnos.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin Lammassaaressa Pohjolan pirtissä lauantaina 5.5.2007 klo 13–15. Saman päivän aamupäivällä Koitto ry järjesti Lammassaaressa talkoot, joten tilaisuuteen tuli runsaasti osallistujia. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnos, jossa kesämaja-alueiden ja virkistysalueiden rajaus oli pääpiirteissään aiemmin laaditun suunnitelman kaltainen (Lammassaaren ja Kuusiluodon yleissuunnitelma, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21).

 

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 29.10.–16.11.2007. Siihen on voinut tutustua myös internetissä. Ilmoitus asemakaavaluonnoksen yleisötilaisuudesta oli Helsingin Uutisissa 28.10.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007, jossa Lauri Jokiselle kävi ilmi (maja numero 9) tulva-alueella ja virkistysalueeksi suunnitellulla alueella sijaitsevan majansa tilanne. Asemakaavaluonnos noudatti maja-alueiden sijoittelussa aiempaa suunnitteluperiaatetta, jossa rannat ovat julkista virkistysaluetta.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti 25.3.2008 tiedotteen jokaiselle kesämajan omistajalle, joiden yhteystiedot olivat Koitto ry:llä. Tiedotteessa selostettiin suunnittelutilannetta, rannoilla sijaitse­vien kesämajojen siirtymäaikataulua ja tiedotuksen liitteenä oli kesä­majaohjeisto tyyppipiirustuksineen.

 

Maanvuokrasopimuksessa mainitaan, että vuokramies on velvollinen valvomaan alueella tapahtuvaa rakentamista ja huolehtimaan, että kesämajoja korjattaessa, uudistettaessa ja korvattaessa niitä uusilla noudatetaan alueelle laadittua kesämajaohjeistoa, joka on vuokrasopimuksen liitteenä, ottaen kuitenkin huomioon alueen suunnittelutilanteen. Kesämajaohjeistossa on tarkat ohjeet rakentamisesta, majojen tyyppipiirustukset sekä lupakäytännöstä uusia majoja rakennettaessa. Rakentamistoimenpiteille tulee hakea yhdistyksen suostumus. Uudelle (myös uudelleenrakennetulle) majalle tarvitaan myös rakennusvalvontaviraston lupa. Mökkiläisiä edustava yhdistys eli vuokramies ei voi antaa rakentamislupaa.

 

Majalle numero 9 osoitetaan korvaava paikka, kun Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaava on hyväksytty. Korvaavat paikat arvotaan hakijoiden kesken tai jaetaan muulla tasapuolisella tavalla.

 

Xxxx xxxxx mainitsee (1.7.2008) mm., että Lammassaaren kesämaja-aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa todetaan kohdassa ”yleistä”, että kesämajojen alapohjan on oltava vähintään korkeustasolla +2.6. Saaren korkeuserot ovat suuret, joten majojen siirto tarkoittaa käytännössä niiden purkamista ja uudelleenrakentamista. Majat ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan kesämajakäytössä ja suurimmalta osaltaan hyväkuntoisia, joten niiden siirtäminen tuntuu ekologisesti turhalta tuhlaukselta. Eikä edes muutaman vuoden takainen tammikuun ”vuosisadan huipputulva” nostanut vettä kesämajojen alapohjaan nykyisillä paikoillaan. Mikäli asemakaavassa on jostakin syystä välttämätöntä pitää tuo ”korkeusero +2,6”, kaupunki voisi poikkeusluvalla antaa nykyisten rajan alapuolella olevien kesämajojen olla paikoillaan. Helsingissä on useita alueita, joilla asemakaava määrää ”tulvarajan” mutta sen alapuolella sijaitsee rakennuksia. Lisäksi voidaan aiheellisesti kysyä, kohteleeko asemakaavaluonnos kesämajojen omistajia tasapuolisesti, kun siitä johtuva siirtokehotus kohdistuu vain pieneen vähemmistöön kesä­majojen omistajia, jotka majojen perinteisen sijoittelun vuoksi sattuvat omistamaan majan rajan alapuolella.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavan tavoitteena on taata kaikille virkistysalueen ja kesämajojen käyttäjille yhteinen julkinen ranta-alue. Lammassaaren korkeuserot ovat suuret ja siten virkistysalueeksi osoitettu rantakaistale jää kapeaksi. Tämä etelään suuntautuva rantaosuus on virkistyskäytön kannalta vetovoimai­­­sinta aluetta, ja siksi se tulee olla esteettömässä julkisessa käytössä. Asemakaavassa on osoitettu majoille paikat korkeustason +2,6 yläpuolelta. Asemakaavassa tulee taata majapaikan riittävä korkeusasema suhteessa merenpintaan ja ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ratkaisu on tarpeen tulvariskin ja ranta-alueen julkiseen virkistyskäyttöön saattamisen vuoksi.

 

Rannalla sijaitseville kesämajoille on asemakaavassa osoitettu korvaavia majan rakentamisalueita. Majojen siirto koskee kaikkia tällä alueella sijaitsevia ja on tarpeen kaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisek­si. Majojen omistajia kohdellaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoit­tamassa mielessä tasapuolisesti.

 

Xxxx xxxxxxxx toteaa (3.7.2008) mm., että asemakaavaehdotuksessa on maininta kesämajojen välisestä vähimmäisetäisyydestä, joka on 6 m. Tämä etäisyys on riittämätön paloturvallisuuden kannalta saaren korkeusmuotoa huomioon otettaessa. Mikäli enintään 6 m:n etäisyydellä ja alapuolella oleva kesämaja syttyy tuleen, tarttuu tuli tällä etäisyydellä olevaan yläpuoliseen majaan.

 

Tästä syystä Xxxxxxxx vaatii, että asemakaavaan tulee maininta vähim­mäis­etäisyydestä siten, että korkeuserot tulevat otetuiksi huomioon, esi­merkiksi ”jos majat sijaitsevat rinteessä tulee etäisyyttä lisätä 5 x nousuprosentti” ts. jos nousuprosentti on 6 %, lisätään vähimmäisetäisyyttä (6 m x 6 % x 5) + 6 m = 7,8 m.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavaehdotuksessa uusien kesämajojen paikat on merkitty 25 m2:n rakennus­aloina, jossa rakennuksen enimmäiskoko on 16 k-m2. Joidenkin uusien kesämajojen sijoitteluvaihtoehdoissa oli mahdollista, että majojen väliseksi etäisyydeksi jäi vain 6 m. Uusien majojen rakennusalaa on nyt tarkennettu siten, että majojen välinen etäisyys on vähintään 8 m.

 

Kirje                                    Xxx xxxxxxxxxx toteaa (kirje saapunut 28.7.2007) mm., että hän viettää 59:ttä kesää Lammassaaressa. Hän on yksi pitkäaikaisin ja ahkerin saa­ressa asuja. Niinikoski ehdottaa, että näin vanhat mökit saisivat poikkeusluvan olla paikallaan, niin kauan kuin ne pysyvät pystyssä, mutta uutta ei saa rakentaa eikä korjata kuin vähän tarpeen vaatiessa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen julkinen virkistysalue, vaikka melko kapeana vyöhykkeenä, etelärannalle, jossa viihtyvät niin Lammassaaressa lomailevat kuin virkistysalueella vierailevat. Asemakaava varmentaa alueen tulevaisuuden kesämaja-alueena ja siten koko alueen arvo tulee nousemaan.

 

Asemakaavan tultua voimaan laaditaan siirtymäajan vuokrasopimus, jona aikana rannalla sijaitsevien majojen omistajilla on mahdollisuus siirtyä Lammassaaren uusille rakennuspaikoille. Siirtymäajan jälkeen kaavan vastaisille, rannoilla sijaitseville kesämajoille ei myönnetä enää lisää vuokra-aikaa.

Raittiusyhdistys Koitto ry omistaa rakennuksia (mm. Lepola), jotka ovat lomakäytössä ja siten lomanvietto Lammassaaressa on mahdollista myös tulevaisuudessa.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) mm., että Lammassaari on ollut tärkeä työväen kesänviettopaikka viime vuosisadan alkupuolelta saak­ka. Virkistys ja kesämajojen käyttö ovat toimintoina hyvin yhteen sovitettavissa. Asemakaavan voimaantulo mahdollistaa mökkipaikkojen pitkäaikaiset vuokraukset, jolloin mökkien kunnostamiseen ja ympäristöön voidaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

 

Lautakunnalla ei huomauttamista ehdotukseen.

 

Helsingin Vesi toteaa (8.7.2008) mm., että alueella on nykyisin kolme kaivoa ja neljä kuivakäymälää. Pohjolan pirtin ja yhteissaunan harmaat vedet imeytetään. Aluetta lähinnä oleva yleinen vesijohto ja jätevesivie­märi sijaitsevat Arabianrannassa. Mikäli alue halutaan liittää yleiseen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin, tulee liittäminen tehdä yksityisin järjestelyin.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

 

Ympäristökeskus toteaa (20.8.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 12.8.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökes­kuksella ei ole huomautettavaa.

 

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (27.8.2008), että museon edus­taja on osallistunut asemakaavatyöhön rakennussuojelun ja maiseman suojeluun liittyvien kysymysten osalta. Asemakaavaehdotus tur­vaa kaavallisesti kulttuuriympäristön vaalimiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Johtokunta pitää asemakaavaa onnistuneena ja esittää sen puoltamista.

 

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (1.10.2008) mm., että Lammas­saari ja Kuusiluoto ovat perinteisiä virkistyssaaria pienine lomamajoineen. Lammassaaren keskellä on kulttuurihistoriallisesti arvokas Pohjolan pirtti.

 

Ympäristökeskus katsoo, että asemakaavalla on onnistuttu jäsentämään saarten käyttöä siten, että myös yleinen virkistyskäyttö on mahdollista. Myös kulttuuriympäristö-, luonto- ja vesihuoltokysymykset on ratkaistu.

 

Ympäristökeskus katsoo, että asemakaava täyttää sille asetetut vaatimukset.

 

Ympäristökeskus on lisäksi antanut (16.9.2008) lausuntonsa asemakaavan toteuttamiseen liittyvästä Natura-arvioinnista.

 

Lausunnossaan (16.9.2008) ympäristökeskus toteaa mm., että Natura 2000 -verkoston kohde Vanhankaupunginlahden lintuvesi on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, joka on erittäin tärkeä useiden uhanalaisten ja harvinaisten lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana. Alueella on merkitystä myös joki­suistot, kostea suurruohokasvillisuus ja Fennoskandian metsäluhdat
-luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttämiselle.

 

Tehdyn vaikutusarvioinnin ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella ympäristökeskus katsoo, että hanke ei yksistään tai yhdessä mui­den tiedossa olevien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueen valintaperusteena olevia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai lintudirektiivin liitteen I lajeja tai säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja tai niiden elinympäristöjä siten, että luontotyyppien ja lajien tai niiden elinympäristöjen suojelun taso vaarantuisi Natura 2000 -alueella.

 

Edellä olevan perusteella hankkeen vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä varsinaista luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua Natura-arviointia.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (21.8.2008) mm., että palstaviljelyn kehittäminen kallioisella saarella, jossa on pääasiassa luonnonympäristöä, ei ole tavoiteltavaa eikä ekologista. Viljelypalstan toteuttaminen saareen on myös käytännössä hankalaa. Viljelypalstaa varten olisi järjestettävä viljelyyn sopiva maaperä sekä kastelupiste. Työkoneet ja ma­teriaalit palstan perustamista varten olisi kuljetettava saareen vesitse. Veden riittäminen viljelysten kasteluun on arveluttavaa, sillä saaren talousvesihuolto on toistaiseksi kahden kaivon varassa. Lautakunta esittää, että viljelypalstamerkintä poistetaan kokonaan asemakaavaehdotuksesta.

 

Lautakunta muistuttaa, että asemakaavan kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon saariolosuhteet: saareen pääsee ainoastaan pitkospuista pitkin tai matalapohjaisella veneellä.

 

Lautakunnan arvion mukaan asemakaavaehdotuksen mukaiset investointikustannukset ovat yhteensä n. 170 000 euroa. Myös asemakaavaehdotuksen mukaiset vanhat polut on tarkoituksenmukaista kunnostaa samalla kertaa kun uusia polkuja perustetaan. Noin 1,5 m leveiden, kevyesti perustettujen polkujen rakentamiskustannukset saariolosuhteissa ovat n. 100 000 euroa. Uusien pitkospuiden rakentaminen Lammassaaren ja Kuusiluodon välille aiheuttaa n. 10 000 euron kustannukset. Yleiseen käyttöön osoitettujen laitureiden rakentamiskustannukset ovat n. 60 000 euroa. Kuusiluodon laiturin tarpeellisuutta on harkittava toteutussuunnittelun yhteydessä.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että viljelypalsta-aluetta on ehdotettu Lammassaaren kesämaja-alueelle paikkaan, joka on ollut perinteisesti yhteisessä käytössä. Ohjeellinen merkintä, rp/u, (viljelypalsta-alue/pelikenttä) mahdollistaa käytön siinä laajuudessa - joko viljelyyn tai pelikentäksi - kun se katsotaan tarpeelliseksi ja on mielekästä. Osoitettu alue ei ole kallioinen. Se on, varsinkin alueen länsiosassa, tuoretta, viljavaa maaperää, jota ilmentää paikalla kasvava rehevä kasvillisuus.

 

Lammassaaren pohjoisosassa, lähellä luonnonsuojelualuetta, on lammassaarelaisten perustama palsta-alue. Tätä aluetta ei ole kaavassa osoitettu palstaviljelyyn, koska se sijaitsee lähellä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -aluetta. Ympäristökeskus esitti kaavan valmisteluvaihees­sa, että viljelykäyttö poistetaan, koska on oletettavaa, että viljelykasvit leviäisivät läheiselle luonnonsuojelualueelle. Nyt asemakaavassa osoitettu alue korvaa tätä jo käytössä olevaa palsta-aluetta.

 

Ohjeellinen palstamerkintä tulisi säilyttää kaavassa, jotta mahdollisuus viljellä, vaikka pienimuotoisestikin, saarella säilyy. Pihapiirien tulee olla luonnonmukaisia ja siksi kesäasukkaiden viljelytarve olisi hyvä tyydyttää keskitetysti viljelyyn soveltuvalla alueella. Asemakaavassa on haluttu vahvistaa saaren ekologisuutta mm. suosimalla kierrätysmateriaalien käyttöä uusia kesämajoja rakennettaessa ja sallimalla aurinkopaneelien käyttö. Viljelymahdollisuuden sallimisen tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen, oman toiminnan perinteen jatkuminen ja ekologisuus.

 

Lammassaaren vesihuolto on nyt kahden kaivon varassa, joista toinen on kaavassa rp/u-alueella. Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden ve­sihuollon parantamisesta on tehty tarveselvitys (rakennusviraston jul­kaisut 2007:5, katu- ja puisto-osasto), jossa Lammassaareen on ehdotettu kahta vaihtoehtoista vesihuoltotapaa. Vesihuollon parantaminen luo edellytykset kaavan toteuttamiselle.

Nykyisten polkujen kunnostuskustannukset otetaan huomioon investointilaskelmissa ja kaavaselostuksen kustannusarvio korjataan lausun­nossa esitetyn mukaiseksi.

 

Pelastuslautakunta esittää (12.8.2008) asemakaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

 

Asemakaavassa on määräys, että kesämajojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 6 m. Tämä pohjautuu vanhojen majojen etäisyyksiin. Uusien osalta tulisi pyrkiä 8 m:iin tai suojaamaan majat maastollisesti tai rakenteellisesti.

 

Lammassaaren käyttöveden parantamiseksi pelastuslaitos suosittelee vaihtoehtoa 2, kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen, silloin sitä pystytään käyttämään myös alkusammutusvälineenä, koska saaren tavoitettavuus on hidasta ja hankalaa.

 

Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että alustavissa neuvotteluissa pelastuslaitoksen edustaja piti myös uusien kesämajojen kohdalla 6 m:n minimietäisyyttä mahdollisena. Asemakaavaehdotusta on tarkennettu siten, että uusien majojen välinen etäisyys on 8 m.

 

Tarkoituksenmukainen vesihuolto järjestetään asemakaavan toteutusvaiheessa. Tältä osin lautakunta viittaa edellä mainittuun rakennusviraston laatimaan siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitykseen.

 

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset

 

Muistutusten ja lausuntojen vuoksi asemakaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

 

                    Kesämajojen välistä etäisyyttä, joka oli vähintään 6 m, on muutettu siten, että kesämajojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 8 m. Rakennusaloja on tarkennettu asemakaavaehdotuksessa etäisyysvaatimuksen mukaan.

 

                    Asemakaavaselostukseen on kustannusarvio muutettu yleisten töiden lautakunnan lausunnon mukaiseksi.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

 

 

 


6

29.4.2009 pöydälle pantu asia

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45453/4 JA 12 JA 45454/30 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN (VARJAKANMÄKI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11717)

 

Khs 2007-2779

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 ja korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.11.2007 päivätyn ja 27.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11717 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11717 (Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12, 45454/30 sekä puisto- ja katualueet)

 

Liite 2

Havainnekuva (Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12, 45454/30 sekä puisto- ja katualueet)

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 sekä korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Kaava-alue sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Vartiokylänlahden läheisyydessä.

 

Tiivistelmä                       Vartioharjun Varjakanmäen puistoalueen ympärillä olevan kuuden tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta siten, että ajoyh­teys tonteille järjestetään Varjakanmäen puistoalueen kautta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.11.2005 alueelle laaditun 10.11.2005 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotuksessa puiston eteläreunaan oli merkitty uusi ajoyhteys tonteille 45453/13 ja 4. Varja­kankujalta Varjakanmäki-puistoon johtava puistokaistale oli liitetty viereisiin tontteihin. Puistoalue säilyi muutoin ennallaan.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on valmistellut uuden asemakaavan muutosehdotuksen, jossa puistoalueella on uusi kevyen liikenteen katu, jolla tonteille ajo on sallittu, sekä neljä uutta pientalotonttia. Mäen keskiosa säilyy edelleen puistona.

 

Kaavasta muistuttaneille on annettu perusteltu kannanotto 14.4.2009 Khn kokouksessa. Tässä yhteydessä on vastattu myös Asunto Oy Varjakankuja 3:n lisäkirjeeseen 27.2.2009.

 

Asemakaavan perusteet

 

                      Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.11.2007) mm., että aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Varjakanmäen puistoalueen ympärillä olevien tonttien 45454/xx, xx, xx ja xx sekä 45453/x ja xx omistajat vuonna 2002. He hakivat asemakaavan muutosta siten, että ajoyhteys tonteille järjestetään Varjakanmäen puistoalueen kautta. Perusteluna on tonttien käyttömahdollisuuksien oleellinen parantuminen mäkialueen muutoin jyrkkien korkeuserojen vuoksi. Tontin 45454/xx uusi omistaja on uudistanut hakemuk­sen vuonna 2007. Tonttien 45453/x ja 45454/xx omistajat ovat ilmoittaneet myöhemmin, että he eivät ole hakeneet omalle tontilleen ajoyhteyttä puiston kautta, vaan he ovat hakemuskirjeessä ainoastaan tukeneet ajoyhteyttä tontille 45454/20.

 

Tonttien 45453/x ja xx omistajat ovat myöhemmin hakeneet tehokkuus­­­luvun nostamista tonteillaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25.

 

Asemakaavatilanne        Tonteilla 45453/4 ja 12 on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava nro 8145. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta ja tehokkuus­­luku on e = 0.20. Varjakanmäen puistoalueella on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaavan muutos nro 9572. Alue on puistoaluetta (VP), jolle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. Tontilla 45454/30 on voimassa vuonna 2000 vahvistettu ase­makaavan muutos nro 10883. Tontin tehokkuusluku on e = 0.25.

 

Nykytilanne                      Varjakanmäen puistoalue sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella kortteleiden 45453 ja 45454 keskellä. Puistoalueelle kulku on Vehkalahdenkujan päästä. Puiston ympärillä on omakotitontteja. Tontille 45454/30 on vuonna 1989 hyväksytty kaavamuutos, jossa tontille on sallittu ajoyhteys puistoalueen kautta. Korkeuserojen vuoksi tontille ei ole voitu järjestää ajoyhteyttä Varjakankujalta. Ajoyhteys halkaisee puiston ja se on rakennettu kaavasta poikkeavalla tavalla suoraksi. Ajoyhteyden pitäisi polveilla maaston muotojen mukaisesti. Puistoon johtaa lisäksi rakentamaton maastoltaan jyrkkä yhteys Varjakankujan päästä. Puistossa on lisäksi asuinrakennuksen peruskorjausta varten rakennettu tilapäinen työmaatie, joka johtaa tontille 45454/20.

 

Tontilla 45453/4 on vuonna 1983 rakennettu asuinrakennus, tontilla 45453/12 vuonna 1993 rakennettu rakennus ja tontilla 45454/30 kolme vuonna 1994 rakennettua asuinrakennusta.

 

Muutosalueeseen rajautuu kaksi rakentamatonta tonttia, muilla tonteilla on asuinrakennuksia. Tontille 45454/xx on katuyhteys Haaksikujalta. Tontti on erittäin jyrkkä ja pihamaa on pengerretty siten, että puiston läheisyydessä olevan rakennuksen viereen ei voi ajaa autolla. Kyseisen rakennuksen peruskorjausta varten sallittiin tilapäisen työmaatien rakentaminen puiston kautta. Tontinomistaja ei ole purkanut työmaatie­tä, koska tontille on haettu pysyvää ajoyhteyttä puiston kautta.

 

Uiskotien puoleisten tonttien 45454/xx, xx ja xx omistajat ovat allekirjoittaneet kaavamuutoshakemuksen saadakseen ajoyhteyden puiston kautta. Korkeusero puistoalueen ja tonttien välillä on kuitenkin niin suuri, että ajoyhteyttä tonteille puiston kautta on käytännössä mahdotonta järjestää. Tontin 45454/xx omistaja perui myöhemmin hakemuk­sensa.

 

Tontille 45453/x on katuyhteys Varjakankujan kautta. Tontinomistaja on toivonut ajoyhteyttä tontille puiston kautta tontin lisärakentamista varten. Tontille 45453/xx on katuyhteys Vehkalahdenkujalta. Tontin omistaja on hakenut tonttinsa viereen puiston puolelle ajoyhteyttä viereiselle tontille 45453/xx, jotta nykyinen rasitetie tontin 45453/xx kautta voitaisiin tarpeettomana poistaa.

 

Luonnonympäristö ja suojelukohteet

 

Puistoalue on kallioista tuoretta kangasmaastoa, jossa kasvaa 80-vuo­tiasta rauduskoivua, kuusta ja mäntyä sekä nuorempaa 30-vuotista pihlajaa, vaahteraa, rauduskoivua ja kuusta. Korkein avokallio puiston poh­joisosassa on lähes 23 m merenpinnan yläpuolella. Puistosta on kauniit näkymät Vartiokylänlahdelle. Puiston koilliskulmassa on ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta, joka on osittain peittynyt maa-aineksella.

 

Maanomistus

 

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien järjestäminen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tontille, joilla on ongel­mia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Uusien katujen varrelle kaavoitetaan neljä uutta omakotitonttia. Tonttien keskelle jää puistoaluetta.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa puistoalueella on uusi kevyen liikenteen katu, jolla tonteille ajo on sallittu, sekä neljä uutta pientalotonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on n. 730 m2. Osa alueesta säilyy puistona. Uudet katuyhteydet mahdollistavat myös yhteyden neljälle nykyisen puiston viereiselle tontille. Varjakankujalta puistoon johtava yhteys poistetaan liittämällä alue viereisiin tontteihin. Uusien tonttien tehokkuusluku on e = 0.25. Te­hok­kuus­luku nostetaan lukuun e = 0.25 myös tonteilla 45453/4 ja 12.

 

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

 

Asemakaavamääräykset noudattavat koko Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita

 

Tontit 45453/14 ja 15 sekä tontti 45454/44 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Suu­rin sal­littu kerrosluku on kak­si. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

 

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m2, saa ra­ken­taa kak­si asuntoa.

 

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

 

Erillispientalojen korttelialueet (AO-1)

 

Tontit 45454/45–48 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO‑1). Tehokkuusluku on 0.25. Tonteille on merkitty rakennusalat.

 

Asemakaavamääräykset ovat samat kuin AO-korttelialueilla lukuun otta­matta seuraavia määräyksiä: Tonteilla ehdottomasti käytettävä kerros­luku on kaksi kerrosta. Asuinrakennusten tulee olla kivirakenteisia ja perinteisesti rapattuja, muut rakennukset voivat olla myös puurakenteisia ja lautaverhoiltuja. Rakennukset on peittomaalattava vaalein väri­sä­vyin. Tontin saa aidata enintään 90 cm korkealla harvalla säleaidalla. Aita on sijoitettava ainakin tontin puiston vastaiselle rajalle. Kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

 

Puisto (VP)

 

Varjakanmäki-puiston keskiosa on merkitty puistoalueeksi.

 

Katualue     Alueen tonteille johtaa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (Vehkalahdenkuja), jolla tonteille ajo on sallittu.

 

Suojelukohteet

 

Tontin 45453/45 koilliskulmaan on merkitty alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto. Alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntateknisen verkoston lisärakentamista. Alueen tontit liitetään vesihuoltoverkostoon rakentamalla Vehkalahdenkujalle vesihuoltoverkosto, joka liitetään Vehkalahdentiellä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Alueen korkeustaso on +6.4–+22.8 mpy. Alueen maaperä on kitkamaata tai kalliota. Kitkamaa-alueella maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin ja kallioisella alueella alle metrin. Paikoitellen kalliopinta on nä­kyvissä. Raken­nukset perustetaan maan- tai kalliovaraisina. Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantumista.

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksessa Varjakanmäen puiston pinta-ala pienenee 3 900 m2. Puistoalueen keskiosa säilyy edelleen yleisenä puistoalueena, mutta sen käytettävyys heikkenee. Puisto luonne muuttuu selvemmin rakennusten ympäröimäksi. Koska umpikujan päässä olevan puistoalueen yleinen käyttö on ollut vähäistä ja Vartiokylänlahden rantapuis­to on lähellä, muutos vaikuttaa viihtyisyyteen lähinnä puistoon nyt rajoittuvilla ja Vehkalahdenkujan muilla tonteilla, joilla puistomaisema muuttuu tai saman kujan päässä oleva puisto supistuu.

Nykyiselle puistoalueelle rakennetaan neljä uutta pientaloa ja niihin liittyvät kadut. Tontille 45453/4 (uusi numero 14) rakennettaneen myöhemmin yksi tai kaksi omakotitaloa. Rakentaminen lisää perheasuntoja viihtyisällä pientaloalueella.

 

Uudet katuyhteydet sallivat tonttien 45453/4 ja 45454/20 yläosaan samankaltaisen ajoyhteyden tätä kautta kuin nyt on tontille 45454/30, mikä on tonttien esteettömyyden kannalta hyödyllistä.

 

Lisärakentaminen alueella lisää vähäisessä määrin autoliikennettä Veh­kalahdenkujalla. Ajoyhteys kujalle on nykyisen asemakaavan mukaan n. 15 asunnolta, ja asemakaavan muutos lisää näitä asuntoja 6–10:llä.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

 

 

Kadut ja yleiset alueet

60 000 euroa

 

Vesihuolto

70 000 euroa

 

Sähkö

20 000 euroa

 

 

 

 

Yhteensä

150 000 euroa

 

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nro 425 (päivätty 11.3.2004) ja tämän liitteenä viisi ajoyhteyksien järjestämisvaihtoehtoa.

 

Vaihtoehto 1: Puiston nykytilanne säilyy ennallaan. Asemakaavaa ei muuteta.

 

Vaihtoehto 2: Uusi ajoyhteys järjestetään puiston eteläreunaan. Tämä mahdollistaa tontin 45453/13 ajoyhteyden siirron tontin 45453/12 nykyiseltä pihalta.

 

Vaihtoehto 3: Nykyisestä työmaatiestä tehdään pysyvä ajoyhteys tontille 45454/20.

 

Vaihtoehto 4 oli yhdistelmä vaihtoehdoista 2 ja 3. Puistossa on kolme ajoyhteyttä, joista kaksi on uutta.

 

Vaihtoehdossa 5 ajoyhteyksien asemesta tonttikatu kiertää puiston eteläosan reunoja. Puiston keski- ja itäosaan oli merkitty alue, johon tutkitaan uusia pientalotontteja.

 

Mielipiteiden kuulemisen jälkeen osallisille lähetettiin tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma nro 556 (päivätty 20.5.2005) sekä vaihtoehto 2:n mukainen asemakaavan muutosluonnos. Nämä olivat nähtävillä mielipiteen esittämistä varten 30.6.2005 asti.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.11.2005 alu­eelle laaditun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti osallisille uuden, nyt käsiteltävänä olevan mukaisen asemakaavan muutosluonnoksen 2.5.2007. Mielipiteet pyydettiin esittämään viimeistään 25.5.2007.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Suunnitteluratkaisuista on neuvoteltu rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä Museoviraston edustajien kanssa ja heille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja asemakaavan muutosluonnokset.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Vuonna 2002 kaupunkisuunnitteluvirastoon saapui kolme kirjettä, jotka koskivat kiinteistöviraston tonttiosaston 28.9.2001 vuokraamaa rakennuksen peruskorjaamista palvelevaa tilapäistä työ­maatietä Varjakanmä­en puistoalueen kautta tontille 45454/20. Kirjeissä vaadittiin rakennusaikaisen työmaatien poistamista ja puiston saattamista alkuperäiseen tilaan.

 

Tontin 45454/xx omistaja lähetti kirjeen asemakaavaosastolle ja ympäristöministeriölle, jossa hän korosti Varjakanmäki-puiston kautta kulkevan tieyhteyden tärkeyttä tontille 45454/xx.

 

Ensimmäisestä osallistumis- ja ar­vi­oin­tisuunnitelmasta (nro 425 / 11.3.2004) esitettiin 21 kirjallista mielipidettä. Huomattava enemmistö kannatti puiston säilyttämistä nykyisellään. Nimistötoimikunta esitti nykyiselle ajoyhteydelle nimeksi Varjakanpolku. Pelastustarkastaja puolsi kaavamuutosta.

 

Tarkistetusta osallistumis- ja ar­vi­oin­ti­suun­nitelmasta (nro 556 / 20.5.2005) ja asemakaavan muutosluonnoksesta saapui kuusi mielipidekirjettä. Neljässä mielipiteessä vastustettiin ja kahdessa puollettiin uutta ajoyhteyttä puiston eteläreunaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pa­lau­tet­tua 17.11.2005 asemakaavan muu­tosehdotuksen nro 11489 uu­delleen valmisteltavaksi asemakaavaosasto lähetti osallisille uuden asemakaavan muutosluonnoksen ja havainnekuvan 2.5.2007. Mielipiteet tuli esittää 25.5.2007 mennessä. Asiasta esitettiin yhdeksän mielipidettä. Tämän jälkeen 8.10.2007 on saapunut vielä yksi kirje.

 

Aikaisemmissa vaiheissa saapuneet mielipiteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.11.2005.

 

Tontin 45453/xx omistaja ilmoittaa mm. vastustavansa asemakaavan muutosehdotusta lisätonttien muodostamiseksi puistoon.

 

Tonttitehokkuuden nostoa vanhoilla tonteilla 0.20–0.25 hän ei periaatteessa vastusta, mutta mikäli kulku kyseisille tonteille tulisi kulkemaan kaavassa esitetyllä tavalla Varjakanmäen puiston kautta, hän ei tule sitä hyväksymään. Hänkin alueen omistajana osallistui luovuttamalla maata kaupungille puistoksi puistomaan hin­nalla, eikä suin­kaan tonttimaak­si. Mikäli näin kuitenkin kävisi, hän tulisi vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta törkeästä tontinmyyjän harhauttamisesta. Silloin hän kävi neuvotteluja tien siirtämiseksi nykyisen puiston kautta, silloin se ei käynyt. Hän ei ymmärrä, mikä on muuttunut.

 

Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan tiealueella tulisi aiheutta­maan vaaratilanteita. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille.

 

Tie hänen tontillensa kulkee tontin xx kautta rasitteena, eikä hänellä ole tarkoitus sitä muuttaa. Rasite tonttien välillä säilyy. Rasitetta toisen tontin omistajan toimesta ei voi muuttaa kuulematta tontin xx omis­tajaa.

 

Lisäksi Vartiokylän korkeimmalle kohdalle mahdollisesti rakennettavat talot eivät sovi esteettisesti maisemaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueelle vuonna 1981 vahvistettua asemakaavaa toteutettaessa kaupunki on ostanut alueen maanomistajilta aluetta Varjakanmäki-puistoa varten. Vaikka kaavassa kaikki tontit liittyvät katuun, tontille ajo ei ole kuitenkaan käytännössä ollut maaston jyrkkyyden kannalta kaikissa tapauksissa mahdollista. Näitä ongelmia ei ole alueen ensimmäistä asemakaavaa valmisteltaessa otettu riittävästi huomioon. Vuonna 1989 vahvis­tetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tässä mielessä tasapuoliseen menettelyyn.

 

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan kautta aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on erittäin vähäinen.

 

Asemakaavaosasto on neuvotellut tonttien xx ja xx omistajien kanssa eri vaihtoehdoista, joilla voitaisiin siirtää tontilla xx olevan asuinrakennuksen vieressä oleva tontille xx kulkeva rasitetie parempaan paikkaan. Tontti xx on hankalan muotoinen. Asuinrakennus on ahtaasti tontin pohjoisosassa, ja tontille on kapeuden ja jyrkkyyden vuoksi vaikea järjestää auton kääntymispaikkaa ja autotallia.

 

Nykyisen tilanteen parantamiseksi tontin xx omistajat ovat suostuneet maanvaihtojärjestelyyn kaupungin kanssa. Maanvaihdossa 16 m2 tontin xx aluetta tontin xx rajalla muutetaan kaduksi, jolta on 6 m leveä ajoyhteys tontille xx, ja 16 m2 katualuetta liitetään vastaavasti tonttiin xx.

 

Itse tontti 13 on asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolella, eikä muutoksesta aiheudu sille kustannuksia.

 

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maas­ton korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutosehdotus ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista.

 

Tontin 45454/xx omistaja toteaa mm., ettei hän vastusta tonttien tehokkuusluvun nostoa 0.2:sta 0.25:een, mutta vastustaa puiston kautta uusien ajoyhteyksien järjestämistä. Kyseisille tonteille on olemassa toimivat tieyhteydet. Nykyisellä ehdotuksella rasitetaan Vehkalahdenkujaa lisäämällä sen käyttöä.

 

Hän puoltaa tontin 45453/12 tien siirtoa nykyiselle puistoalueelle edellyttäen, että uuden ajoyhteyden kautta on pääsy vain tonteille 45453/xx ja xx ja että tonttien omistajat siihen suostuvat.

 

Hän vastustaa jyrkästi neljän uuden pientalotontin muodostamista. Nykyinen ehdotus asemakaavaksi ei palvele alueen asukkaiden ulkoilutarpeita eikä mahdollista puiston käyttöä virkistäytymiseen. Suunnitellut tontit on sijoitettu niin, että niiden keskelle jäävä puisto toimisi lähinnä uudisrakennusten pihana eikä yleisenä puistona.

 

Hän vastustaa Varjakankujan kulkuyhteyden poistamista ja alueen liittä­mistä tontteihin ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan Varjakanmäen alueen rakentamista. Suunniteltu alue on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto puustoineen ja eläimineen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Varjakanmäen yleinen virkistyskäyttö on erittäin vähäistä. Mielipiteessä mainitut luontoarvot kyseisellä pienellä kallioalueella eivät ole merkittäviä. Uusien tonttien keskelle jäävä pieni puistoalue on turvallinen leikkipaikka ja oleskelualue naapurustolle. Vehkalahdenkujan päästä Vartiokylänlahden laajalle rantapuistoalueelle on vain n. 150 m, joten ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

 

Varjakankujalta ylös Varjakanmäelle johtava puistokaista on maaston muotojen vuoksi käytännössä mahdoton kulkea. Polun rakentaminen johtaisi kalliomuotojen tuhoutumiseen. Ympäristö säilyy myös sen jälkeen, kun kaista on liitetty tontteihin.

 

Tontin 45454/xx omistaja vastustaa puiston tuhoamista ja sen pilkko­mista asuinkäyttöön.

 

Asemakaavaluonnos käytännössä hä­vit­tää Varjakanmäen puiston. Puistoksi jäävä alue on pieni ja sijaitsee keskellä tu­le­via asuinraken­nuksia. Puiston virkistyskäyttö on mahdotonta ilman kohtuutonta haittaa uusien tonttien asukkaille, joten puisto poistuu alueen asukkaiden käytöstä.

 

Muutosluonnoksesta ei ilmene, miten alue lii­te­tään kunnallistekniikkaan. Vehkalahdenkujan kautta ei ole liittymää viemäri- ja vesijohtoverkostoon, joten kunnallistekniikan järjestäminen alueelle tullee edellyttämään asukkaita häiritseviä maan­ra­ken­nustöitä joko nykyisillä asuntotonteilla tai tiealueella.

 

Kaavaluonnokseen suunnitellut pohjoinen ja läntinen asuntotontti rakennuksineen heikentäisivät merkittävästi nykyisten tonttien 14 ja 20 asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Uudet asuinrakennukset sijaitsisivat vain 10–15 m:n etäisyydellä nykyisten talojen pihapiiristä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueelle laadittu asemakaavan muutosehdotus on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Alueen keskelle jää kuitenkin puistoalue, joka pienuudestaan huolimatta palvelee lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena.

 

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa pitkin tonteille. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä myös uudisrakentamisesta syntyy rakennusaikaista häiriötä ja melua naapurustolle.

 

Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Tontin 20 omistajat toivovat kaavamuutosta ajon järjestämiseksi puiston kautta. Tontti 14 ei hyödy kaavamuutoksesta, koska sillä on nykyisin toimiva ajoyhteys Vehkalahden­kujalta. Tontin 14 viihtyisyys ei kuitenkaan olennaisesti heikenny. Uudelle tontille 47 on mer­kit­ty ra­kennusala, jolle myös kaikki varasto- ym. aputilat tulee si­joittaa. Rakennusala on 5 m:n päässä tontin 14 rajasta. Uuden rakennuksen etäisyys tontilla 14 olevaan asuinraken­nukseen on 18 m, joten uudisrakennus ei tule häiritsevän lähelle naapu­ritonttia. Var­tioharjun ja yleensä esikaupunkien pientaloalueiden a­se­makaa­vois­sa eri tonteilla olevien asuinrakennusten vähimmäisetäisyys on 8 m.

 

Tontin 45453/xx omistajat vastustavat kaavamuutosehdotusta. Lisärakennusoikeus ja voimassa olevien tonttien liikenneyhteyk­sien muuttaminen lisäisi huo­mat­tavasti liikennettä Vehkalahdenkujalla ja liikkuminen kapealla kadulla vaarantuisi.

 

Mielipiteessä viitataan kaavoitusosaston 23.10.2000 päivättyyn kirjeeseen, jonka mukaan kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osiksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa yllä oleviin vastineisiin ja toteaa lisäksi, että uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi. Sen vuoksi tilanne on vuoden 2000 kirjeestä muuttunut. Puistoa jää kuitenkin alueen keskelle leikkiä ja oleskelua varten.

 

Tontin 45454/30 omistava asunto-osakeyhtiö vastustaa asemakaavan muutosluonnosta mm. seuraavin perustein:

 

Kaupunki on lunastanut Varjakanmäen silloisilta tontinomistajilta ja kaa­voittanut alueen puistoksi. Alueen muuttaminen tonttimaaksi osoittaa kaupungin edustajilta moraalitonta ja epäeettistä toimintaa. Alueen asukkaiden mielipiteitä on tiedusteltu useaan otteeseen ja joka kerta suurin osa asukkaista on ollut sillä kannalla, että asemakaavaa ei muuteta. Kukaan alueen asukkaista ei ole ehdottanut puiston muuttamista pientalotonteiksi.

 

Millä perusteilla kaupunki nyt ehdottaa pientalotonttien kaavoittamista puistoalueelle?

 

Lisääntyvä liikenne kasvattaa onnettomuusriskejä. Vehkalahdenkuja on kapea ja jyrkkä, yhden auton mentävä mäki. Uudet ajoyhteydet sekä kaavaillut pientalot lisäisivät liikennettä arviolta 10–12 autoa. Vehkalah­denkujaa käyttää päivittäin yhdeksän 0–6-vuotiasta lasta. Talviliukkailla kuja on entistä vaarallisempi eikä ohitusmahdollisuuksia ole.

 

Puistoalueen luontoa on suojeltava ja viheralueita säilytettävä. Puisto toimii ulkoilijoiden ja lasten virkistyskäytössä. Muutosluonnoksessa näkyvä pieni puistoalue ei enää palvelisi tätä tarkoitusta. Riski räjäytystöiden aiheuttamille vaurioille lähialueen taloille on merkittävä.

 

Muutosehdotus tulisi palauttaa asemakaavaosastolle ja palauttaa muotoon, jossa ehdotetaan kevyitä kulkuyhteyksiä tonteille 45453/4 ja 13. Lisäksi Varjakankujalta puistoon johtava puistokaistale tulisi liittää tontteihin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asukkailta on tiedusteltu aikaisemmin mielipidettä viidestä puistoa koskevas­ta vaihtoehdosta. Enemmistö mielipiteistä on ollut puiston säilyttämisen kannalla. Myös ajoyhteyksien järjestäminen puiston kautta on saanut kannatusta. Mielipiteessä tuetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan palauttamaa kaava­muutosvaihtoehtoa. Lautakunta viittaa edellä oleviin vastineisiin tont­ti­vaihtoehdon valinnasta ja Vehkalahdenkujan liikenteestä.

 

Tontin 45453/xx omistajilla ei ole huomautettavaa muutosluonnoksen kokonaisuudesta. He esittävät, että kadun ja tontin rajapintaan jätetään "normaalilevyinen" liikenteen suoja-alue, jonka voisi maisemoida kevyin istutuksin tms. Tällöin tonttia rajaava aita olisi paremmin suojassa liiken­teen rasituksilta, ja näkymä viereiselle uudelle tontillekin olisi parem­pi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asema­kaavassa alueen tonteille johtavat jalankululle ja polkupyöräilylle varatut katualueet, joilla tonteille ajo on sallittu, ovat keskimäärin 6 m levei­tä. Ajorataa ei ole tarkoitus rakentaa näin leveäksi, vaan reunaan jää vapaa-aluetta mm. aurauslunta varten. Katupiirustukset laaditaan asema­kaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

Tontin 45453/x omistaja ilmoittaa mm. hyväksyvänsä Varjakankujan jatkona olevan puistokaistan liittämisen pääosin tonttiinsa sekä tehokkuusluvun nostamisen lukuun e = 0.25.

 

Muutosluonnoksessa on ehdotettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua tontin 45453/12 rajalle. Yhteys – tietyin maa­vaihdoin – parantaa kulkua tontille 45453/13 sekä mah­dol­lis­taa ku­lun tontille 45453/4 edistäen lisärakentamista tontilla.

 

Mielipiteessä ei vastusteta jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, jolla tontille ajo on sallittu tonteille 45454/20 ja 30.

 

Uusi kaavamuutosluonnos mahdollistaa muutoksia tonttijakoihin ja lisää uusia tontteja alueelle sekä samalla säilyttää viheraluetta. Kaavaluonnoksessa esitetyn puiston lisäksi kaikkein pohjoisin osa korkeata kalliomäkeä tulisi jättää myös puistoksi.

 

Pohjoisin osa kalliorinnettä on erittäin jyrkkä. Suunnitellun tontin pinta-alan hyödyntäminen rakentamiseen ei ole mahdollista. Tontista ei tule rakennuskelpoista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueen nykyisen asemakaavan selostuksessa todetaan, että alueella korttelialueiden keskellä olevat pienpuistot on tarkoitettu valvotun leikin sijoituspaikoiksi. Uusien tonttien keskellä oleva puistoalue, vaikka se onkin varsin pieni, soveltuu hyvin turvalliseksi leikkipaikaksi.

 

Tontille 46 on mahdollista rakentaa asuinrakennus, eikä se ole rakenta­miskelvoton, kuten mielipiteessä katsotaan. Alueen nykyisilläkin tonteilla on jyrkkiä tontin osia mm. tonteilla 45454/24, 25 ja 29.

 

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston edustajat ilmoittavat, että asemakaavamuutokseen merkityllä pienellä puistoalueella ei ole mitään virkistysarvoa. Pienet puistoalueet ovat kalliita hoitaa. Mikäli puistoaluetta on kaavailtu torimaiseksi alueeksi, se ei sovi pientaloalueelle. Rakennusalat ovat kiinni puistossa, joten on erittäin todennäköistä, että pieni puistoalue mielletään joka tapauksessa osaksi siihen rajautuvia tontteja tai sitä käytetään alueen "puutarhajätekompostina" tai vieraspysäköintipaikkana.

 

Jos alueelle kaavoitetaan uusia tontteja puistoalueen tilalle, tulee koko nykyinen puistoalue kaavoittaa tonteiksi ja katualueeksi.

 

Katuverkosto tulisi miettiä selkeämmäksi siten, että se palvelee parem­min tontteja.

 

Vehkalahdenkuja jatkuisi tontille 20 asti ja sieltä edelleen vastapäiselle tontille 33, jonka kohdalle tulisi kääntöpaikka. Uuden Vehkalahdenkujan jatkeen molemmille puolille muodostuisi esimerkiksi kaksi tonttia siten, että taaimmaisten tonttien käyttöala lisääntyisi eikä rankkoja, ympä­ristöä rumentavia rakenteita tarvitsisi tehdä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edellä antamiinsa vastineisiin ja toteaa, että säilyvä puistoalue palvelee lähinaapuruston lasten leikkipaikkana ja oleskelualueena. Kallioista puistoa ei ole tarkoitus rakentaa torimaiseksi, vaan säilyttää, kävelypolkuja ja mahdollisia leikkivälineitä lukuun ottamatta, luonnonmukaisena.

 

Vartioharjun lounaisosan asemakaavassa on useita korttelialueiden kes­kellä olevia pieniä puistoja. Pyötsaaren- ja Liikkalanpuisto on lähivuosina rakennettu viehättäviksi levähdyspaikoiksi alueen asukkaille ja ohikulkijoille. Vartioharju on vehreää omakotialuetta, mutta kyseiset puistikot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja lisäävät alueen viihtyisyyttä. Varjakanmäki-puiston hoito on nykyisin varsin vähäistä eikä se palvele asukkaiden virkistysalueena. Uuden kunnostetun pienen puiston hoitokustannukset ovat tuskin suuremmat kuin nykyisin.

 

Uudet katuyhteydet on sovitettu maastoon ja linjattu niin, että nykyisten tonttien viereen ei tule uutta katuyhteyttä vaan piha istutuksineen. Katu­verkko palvelee tontteja hyvin.

 

Asemakaavaosasto on tutki­nut useita ratkaisuvaihtoehtoja Varjakanmäen uusien ajoyhteyksien ja tonttien järjestämiseksi. Lautakunta katsoo, ettei kaavaehdotuksen toteuttaminen vaadi ympäristöä rumentavien rakenteiden tekemistä.

 

Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnok­sesta.

 

Kaksi tontin 45454/30 osakkeenomistajaa ovat kuulemisajan jälkeen 5.10.2007 lähettäneet kirjeen, joka koskee de­mok­ratiaa ja moraalia kaa­­vamuutosasioissa. Kirjeessä käsitellään Varjakanmäki-puiston kaavoitukseen liittyviä aikaisempia mielipiteitä, ta­pah­tumia ja päätöksiä. Nykyiseen asemakaavaehdotukseen liittyen mielipiteessä kä­sitellään mm. kunnallistekniikan rakentamiseen ja räjäytystöihin liit­tyviä ongelmia asukkaille, uusien katujen leveyttä ja Vehkalahdenkujan vaarallisuutta liikenteen lisääntyessä. Osakkeenomistajat viittaavat puistossa olevaan arvokkaaseen puustoon ja muinaismuistoihin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tutkittu kunnallistekniikan ja uusien katujen rakentamisvaihtoehtoja ja niistä on laadittu kustannusarvio. Kunnallistekniikan rakentamista selos­tetaan edellä olevissa asiaa koskevissa kohdissa. Kunnallistekniikan joh­dot kulkisivat Vehkalahdenkujaa myöten. Vehkalahdenkujan ka­tu­alue on 6,5 m leveä. Nykyinen ajorata on 5 m ja kapeimmalta koh­dal­taan 4 m leveä. Rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työ­maa­järjestelyin. Vehkalahdenkujan liikenteen osalta lautakunta viittaa edellä antamiinsa vastineisiin.

 

Uudet kevyen liikenteen kadut, joilla tontille ajo on sallittu, ovat pääosin 6 m leveitä. Katualueeseen sisältyy ajoradan lisäksi pientareet.

 

Nykyiseltä puistoalueelta on tehty puustokartoitus. Kadut ja tonttien rakennusalat on suunniteltu siten, että mahdollisimman vähän suuria puita kaadettaisiin. Asemakaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee ra­ken­nus­ten ja pihojen suun­nittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää. A­lueella oleva muinaisjäännös on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi. Museovirastolla ei huomautettavaa kaavamuutoksesta.

 

Mielipiteitten johdosta ehdotusta on muutettu luonnokseen verrattuna vähäisessä määrin tontin, puiston ja kadun rajojen ja aitaamisen sekä pohjoisimman uuden tontin rakennusalan osalta.

 

 

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

 

Erillispientalojen korttelialuetta (AO)

4 327

1 082

Erillispientalojen korttelialuetta (AO-1)

2 917

729

Puistoaluetta (VP)

741

 

Katualuetta

1 071

 

 

 

 

Yhteensä

9 056

1 811

 

Kerrosalan lisäys on 913 m2.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut jul­ki­ses­ti näh­tä­vä­nä 18.1.–18.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja ra­kennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kuusi jäljempänä selostettua muistutusta. Lisäksi on saapunut kaksi kirjettä.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Ener­gian, Helen Sähköverkko Oy:n ja pelastuslautakunnan jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Asunto Oy Ihannemäki (tontin 45453/11 omistaja) toteaa (17.2.2008) mm., ettei yhtiö hyväksy kaavamuutosehdotusta. Yhtiö viittaa jo aiemmin esittämiinsä perusteluihin ja katsoo, että lisärakennusoikeus ja voimassa olevien ton­ttien liikenneyhteyksien muuttaminen lisäisi huomattavasti lii­kennettä Vehkalahdenkujalla ja liikkuminen kapealla kadulla vaarantuisi. Muistutuksessa viitataan edelleen myös 23.10.2000 päivättyyn kaa­­voi­tusosaston kirjeeseen, jonka mukaan kaupungilla ei ole aikomus­ta muut­taa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osiksi, ja pyydetään perusteluja kaupungin kannan muuttumiselle.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien jär­jes­täminen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tontille, joilla on ongelmia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Uu­si­en katujen varrelle kaa­voitetaan myös neljä uutta omakotitonttia. Tont­ti­en keskelle jää puistoaluetta.

 

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Lä­pi­a­joliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on vähäinen.

 

Lautakunta toteaa lisäksi, että uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi. Sen vuoksi tilanne on vuoden 2000 kirjeestä muuttunut. Puistoa jää kuitenkin alueen keskelle leikkiä ja oleskelua varten.

 

Xxxxx xxxxxxxxx (tontin 45453/xx omistaja) vastustaa (17.2.2008) ase­makaavan muutosehdotusta lisätonttien muodostamiseksi puis­toon ja to­teaa (17.2.2008) mm., että tonttitehokkuuden nostoa vanhoilla tonteilla 0.20–0.25 hän ei periaatteessa vastusta, mutta mikäli kulku ky­seisille tonteille tulisi kulkemaan kaavassa esitetyllä tavalla Varjakanmäen puiston kautta, hän ei tule sitä hyväksymään. Hänkin alueen omistajana osallistui luovuttamalla maata kaupungille puistoksi puis­to­maan hinnalla, eikä suinkaan tonttimaaksi. Mikäli näin kuitenkin kävisi, hän tulisi vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta törkeästä tontinmyyjän har­hauttami­ses­ta. Silloin hän kävi neuvotteluja tien siirtämiseksi ny­kyisen puiston kautta, silloin se ei käynyt. Hän ei ymmärrä, mikä on muuttunut. Hän on ratkaissut tieyhteyden tontillensa sopimalla rasittees­ta naapuritontin kautta ja se on ollut toimiva ratkaisu, eikä hänellä ole tarkoitus muut­taa ajoyhteyttä.

 

Tie hänen tontillensa kulkee tontin 12 kautta rasitteena, eikä hänellä ole tarkoitus sitä muuttaa. Rasite tonttien välillä säilyy. Rasitetta toisen tontin omistajan toimesta ei hänen tietääkseen voi muuttaa ilman toisen osapuolen lupaa, eikä myöskään kaupungin päätöksellä.

 

Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla tulisi aiheuttamaan vaaratilanteita. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille.

 

Lisäksi Vartiokylän korkeimmalle kohdalle mahdollisesti rakennettavat talot eivät sovi esteettisesti maisemaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muistutus on pääosin samansisältöinen muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 kä­sitellessään toden­­nut sen johdosta mm. seuraavaa:

 

Alueelle vuonna 1981 vahvistettua asemakaavaa toteutettaessa kaupunki on ostanut alueen maanomistajilta aluetta Varjakanmäki-puistoa varten. Vaikka kaavassa kaikki tontit liittyvät katuun, tontille ajo ei ole kuitenkaan käytännössä ollut maaston jyrkkyyden kannalta kaikissa tapauksissa mahdollista. Näitä ongelmia ei ole alueen ensimmäistä asemakaavaa valmisteltaessa otettu riittävästi huomioon. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tässä mielessä tasapuoliseen menettelyyn.

 

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan kautta aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on erittäin vähäinen.

 

Lautakunta toteaa lisäksi, että kaavamuutoksen uudet liikennejärjestelyt mahdollistavat yksityisten välisen rasitteen poistamisen, mutta eivät velvoita siihen. Muistuttajan tontti on asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolella, eikä muutoksesta aiheudu tontinomistajalle kustannuksia.

 

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maaston korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutosehdotus ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista.

 

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta edelleen perusteltuna.

 

Xxxxxx xxxxxx (tontin 45453/x omistaja) muistuttaa (14.2.2008) mm. kaa­vamuutoksen kohtuuttoman pitkästä käsittelyajasta. Tämä on mer­kinnyt kaava-alueen tonteilla pitkäaikaista ”rakennuskieltoa”. Muu­­al­la on sallittu poikkeuksetta tehokkuusluvun nosto tonteilla lu­vusta 0.20 lukuun 0.25. Kaava-alueen tonteilla kaavamuutosprosessi on estänyt tiivistämisrakentamisen jo kuusi vuotta. Tilanne ei ole ollut kaavamuutosalueen asukkaita kohtaan tasapuolinen.

 

Muistuttaja esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti tai kaa­va­muutoksen pikaista purka­mista kokonaan. Tällöin kaupungin tii­vis­tä­misrakentaminen voisi käynnistyä niillä tonteilla, joilla se muutoin olisi mahdollista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muutosalueen tonttien 45453/x ja xx omistajat ovat hakeneet tonttiensa tehokkuus­luvun nostoa lukuun e = 0.25. Kyseiset tontit sisältyivät asemakaa­van muutosehdotukseen (nro 11489), jonka lautakunta palautti uudelleen valmisteltavaksi 17.11.2005. Muutosehdotuksessa ei ollut kaikilta osin ratkaistu ajoyhteyksien järjestämistä Varjakanmäen puistoalueen kautta, mitä useammat tontinomistajat, mm. muistuttaja, olivat hakeneet.

 

Tontit eivät ole rakennuskiellossa vaan tonteille voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan mukaisesti.

 

Nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu laajempana kokonaisuutena, koska kaikilla tonteilla on ajoyhteysjärjestelyjä nykyisen Varjankanmäen alueella.

 

Kaavamuutoksen käsittelyn pitkittyminen johtuu pääasiassa alueen maanomistajien erimielisyydestä puistoa koskevista suunnitelmista. Ase­makaavan muutosehdotuksen käsittely jatkuu maankäyttö- ja raken­nuslain määräysten mukaisesti.

 

Xxxx-xxxxx xxxxxxx (tontti 45454/xx) vastustaa kaavamuutosta ja toteaa omasta ja asunto-osakeyhtiön puolesta (7.2.2008) mm., että tehokkuusluvun nostoa he eivät vastusta. Tämä nosto on heidän käsityksensä mukaan yhtenevä alueen yleislinjausten kanssa.

 

Ajoyhteyksien uudelleen järjestämistä he vastustavat. Kuten he aikaisemmin pelkäsivät, toimenpiteellä sallitaan Varjakanmäen puiston mää­rätietoinen muuttaminen puistoalueesta pientalotonteiksi. Kyseisille tonteille on olemassa toimivat tieyhteydet.

 

On törkeää, että rakennusaikaiseksi tarkoitetut tieosuudet saavatkin äkkiä jäädä niille sijoilleen ja toimia uutena tonttikatuna.

 

Tien siirtoa puistoalueelle he puoltavat, edellyttäen, että uuden ajoyhtey­den kautta on pääsy vain tonteille 45453/13 ja 12 ja että tonttien omistajat siihen suostuvat.

 

Uusia pientalotontteja he vastustavat jyrkästi. Suunnitellut tontit on sijoitettu niin, että niiden keskelle jäävä puisto toimisi lähinnä uudisraken­nusten pihana eikä yleisenä puistona.

 

Puiston lisäksi maisemallisesti arvokas näköala tonttien 21, 24–26 ja 28 rajalla menetetään.

 

He vastustavat kaupunkikuvallisesti arvokkaan Varjakanmäen alueen rakentamista. Suunniteltu alue on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto puustoineen ja eläimineen.

 

Alueelle jo tehtyä puistosuunnitelmaa tulisi noudattaa ja puisto kunnostaa pikimmiten. On myös törkeää, että alun alkaen puistoksi yksityishen­­kilöiltä lunastettua aluetta ruvetaan edes miettimään kaavoitettavaksi uusille pientaloille. Alueelle on tehty puistosuunnitelma ja sitä tulisi noudattaa eikä ruveta tekemään juuri päinvastoin kuin on luvattu.

 

Kaavoitusosasto on todennut kirjeessään (Kslk 2000–2069), ”että kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osaksi.” Mitä ihmettä asialle on tapahtunut?

 

He vastustavat Varjakanmäen puiston muuttamista eri tonttien tieyhteyk­siksi sekä puiston pienentämistä liittämällä osia tontteihin tai kaavoitta­malla puistoa tonttimaaksi. Puisto pitää säilyttää ja se pitää kunnostaa, kuten oli alun perin tarkoitettu.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008) kuten muistutuk­sessa, että kaavaehdotuksessa pääosa puistosta on muutettu erillispien­talojen korttelialueeksi. Alueelle on vuonna 2005 laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa alue säilyi puistona. Lautakunta palautti ehdotuksen 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi.

 

Muistutus on muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa saman­­­sisältöinen. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 käsitellessään to­dennut mm. seuraavaa:

 

Varjakanmäen yleinen virkistyskäyttö on erittäin vähäistä. Uusien tonttien keskelle jäävä pieni puistoalue on turvallinen leikkipaikka ja oleskelualue naapurustolle. Vehkalahdenkujan päästä Vartiokylänlahden laajalle rantapuistoalueelle on vain n. 150 m, joten ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

 

Nykyiseltä puistoalueelta on tehty puustokartoitus. Kadut ja tonttien rakennusalat on suunniteltu siten, että mahdollisimman vähän suuria puita kaadettaisiin. Asemakaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee ra­ken­nus­ten ja pi­hojen suun­­nittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää. A­lu­eella oleva muinaisjäännös on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi.

 

Lautakunta toteaa lisäksi, että alueelle laadittu puistosuunnitelma perus­tuu nykyisin voimassa olevaan asemakaavaan, joten sitä ei voida sellaisenaan toteuttaa asemakaavan muuttamisen jälkeen. Alueelle jää­välle puistoalueelle laaditaan uusi puistosuunnitelma asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Vuonna 2000 lähetetyn kirjeen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäelle antamaansa vastineeseen.

Asunto Oy Vehkalahdentie 9–11 (tonttien 45454/35 ja 36 omistaja) vastustaa (18.2.2008) neljän uuden pientalotontin muodostamista ja puiston muuttamista asuntotonteiksi. Asuntotonttien väliin jäävä pieni puisto on keskellä tulevia asuinrakennuksia, joten sen virkistyskäyttö muilta on mahdotonta ilman haittaa uusien talojen asukkaille. Siitä muo­dostuu käytännössä heidän pihansa.

 

Vehkalahdenkujaa pitkin tulevat maanrakennustyöt häiritsevät kohtuuttomasti tien varren asukkaita. Lisäksi tonttien rakentamisesta aiheutuvat häiriöt ovat suuret. Liikenteen lisääntyminen Veh­kalahdenkujalla rakennusaikana ja myöhemmin tulisi aiheuttamaan vaaralilanteiden lisääntymistä. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille. Yhtiö katsoo, ettei uusia pientalotontteja pidä rakentaa Varjakanmäen puistoon.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että alueen keskellä säilyvä puistoalue palvelee lähinaapuruston lasten leikkipaikkana ja oleskelualueena. Asemakaavan muutosehdotuksessa mää­rä­tään, että tontin saa aidata enintään 90 cm korkealla harvalla säleaidalla. Aita on sijoitettava ainakin tontin puiston vastaiselle rajalle. Tällainen aita on sijoitettava myös kadun ja puiston rajalle. Näin puis­to­alue erottuu selvästi yksityisistä tonteista.

 

Kunnallisteknisen verkoston sekä alueen muu rakentaminen aiheuttaa häiriötä alueen nykyisille asukkaille. Alue ei poikkea muista uudisrakentamiskohteista, joten rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työmaajärjestelyin.

 

Ajoneuvoliikenteen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäen muistutukseen antamaansa vastineeseen.

 

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 (tontin 45454/30 omistaja) toteaa (12.2.2008) mm., että yhtiö vastustaa ehdotusta jyrkästi Varjakanmäen puiston perusteetonta tontittamista, minkä johdosta yhtiö edellyttää eh­dotuksen palauttamista asemakaavaosastolle uudelleen käsiteltäväk­si vuo­den 2005 ehdotuksen mukaiseksi. Lainvoiman saaneen puiston tai puis­ton o­san asemakaavan muuttaminen rakennusmaaksi vaatii aina painavia perusteita. Ehdotus ei sisällä ainuttakaan.

 

Perustelujen puuttumisen johdosta ehdotus on korkeimman hallinto-oi­keuden ottaman kannan ja lakien, asetusten sekä hallituksen esitysten perustelujen vastainen, moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen sekä lisäksi monissa kohdin tarkoitushakuinen.

 

Perusteluna ei voida käyttää ao. lain 5 §:ään 2006 tehtyä 2 a lisäystä, vaikka hallituksen perusteluissa todetaan, että suunnittelun tavoitteisiin kuuluu riittävän asuntotuotannon turvaaminen, ja että vastaava näkökul­ma on jo yleis- ja asemakaavojen oikeudellisissa sisältövaatimuksissa, sillä lisäys tarkoittaa alueiden käytön suunnittelua, eikä siihen voida vedota Varjakanmäen kaltaisia pieniä lainvoimaisia puistoja kaavoitettaessa.

 

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta mm., jos muutetaan alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita tai heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä.

 

Yhtiötä hämmentää vastausta vaille jääneet kysymyksensä kuten:

 

Miksi yksin Varjakanmäen puistokaavaa ollaan muuttamassa muutaman tontin tähden rakennusmaaksi?

 

Puiston ympärillä oleva omakotialue kuuluu kallioräjäytysten johdosta "vaaralliseen alueeseen", minkä johdosta yhtiö on erittäin huolestunut mm. yhtiön viiden alle kouluikäisen lapsen puolesta.

 

Lainvoiman saaneeseen puistokaavaan luottaminen ja rauhallinen sijainti on luonnollisesti ollut myös asunnonhankinnan pääsyy.

 

Ehdotuksessa on vähätelty puiston virkistysarvoja, mutta ilman perusteluja. Mistä virkamiehet voivat tietää virkistysarvon vähäisyyden?

 

Muistutuksessa viitataan lisäksi Varjakanmäen, Vehkalahdentien ja Uiskotien alueelle vuonna 1979 laadittuun kaavarunkoon, jossa alue oli merkitty erillisten pientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennus­ten korttelialueeksi (AOR). Muistuttaja katsoo, että alueen muuttaminen rakennusmaasta ensin puistoksi ja takaisin rakennusmaaksi vain keinotellakseen kunnan asukkaiden oikeuksilla on kaupunkisuunnittelulautakunnalta moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen teko Varjakanmäen puiston yksityisiä omistajia kohtaan.

 

Vuoden 2007 ehdotus on tarkoitushakuinen. Kautta linjan esityksessä painotetaan puistoalueelle tulevaa uutta kevyen liikenteen katua. Tontitus tulee siinä sivutuotteena. Todetaan, että puiston pinta-ala pienenee 3 900 m2, mutta ei paljonko jää jäljelle. Tar­koi­tushakuisuuden mukaises­ti esittelijä myös ilmoittaa, että enemmistö mielipiteistä on ollut puiston säilyttämisen kannalla, vaikka paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat puiston säilyttämisen kannallaTekstikehys: c.

Ehdotuksesta myös puuttuu lain edellyttämien kunnallisteknillisten töiden selvitys. Vehkalahdenkuja on kapeimmalta kohdaltaan 3 m 7 cm eikä 4 m, kuten esittelijä tarkoitushakuisesti väittää. A­suk­kaille ei ehdotusvaiheessa riitä, että tarkempi selvitys annetaan asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Esittelijä puhuu vastoin parempaa tietoa, kun hän väittää, että tonttien tuoma autoliikenteen lisäys on vähäistä, vaikka liikenne lisääntyy yli puolella pahimmassa tapauksessa 16 autolla.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutostyö on käynnistynyt nykyisten puiston ympärillä olevien jyrk­kien tonttien tarpeesta saada tonteillensa a­jo­yhteys puis­ton kautta. Vuon­na 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) muistuttajan tontille 45454/xx. Myös kolme muuta tonttia toivovat vastaavaa ajoyhteyttä.

 

Tontin 45454/xx omistajat ovat hakeneet ajoyhteyttä puis­ton kaut­ta ton­tin jyrkkyyden vuoksi. Tontin 45453/x omistaja on toivonut ajoyhteyttä puiston kautta, jotta lisärakentaminen ton­til­le hel­pot­tuisi. Tontin 45453/xx omistajat ovat hakeneet puistoon ajoyhteyttä, joka mahdollistaisi tontille 13 johtavan ajorasitteen poistamisen. Uusien ajoyhteyksien rakentaminen aiheuttaisi puiston luonteen muuttumisen ja alue pirstoutuisi entisestään. Lautakunta palautti 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi asemakaavan muutosehdotuksen, jossa kaikkia ajoyhteyksiä ei ollut ratkaistu.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa järjestetään a­jo­yhteys puiston kautta nykyisille jyrkille tonteille ja samassa yh­tey­dessä alueelle voidaan kaavoittaa neljä uutta pientalotonttia. Vartioharjun pientaloalue on erittäin viihtyisä asuinalue ja uusille tonteille on kysyntää. Varjakan­mäen asemakaavaa muutetaan näistä erityissyistä.

 

Koska alue on kalliomaastoa, tulevat työmaajärjestelyt ja rakennusaikaiset räjäytystyöt aiheuttamaan häiriötä ny­kyisille asukkaille, joten muistuttajien huoli asiasta on ymmärrettävä. Kyseisten töiden järjestelyistä on omat erityismääräyksensä, joten niitä ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan.

 

Alueelle laadittu asemakaavan muutosehdotus on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Muistuttajan tontin ajoyhteys säilyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta kaupunki hoitaa tulevaisuudessa katualueen rakentamisen ja ylläpidon, joten tilanne paranee nykyisestään.

Puistoalue sijaitsee korttelialueen keskellä ja lähietäisyydellä on Vartiokylänlahden suuret rantapuistot, joten on todennäköistä, että puistoa käyttävät nykyisin lähinnä lähitonttien asukkaat. Alue on osittain pysäköintikäytössä.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa alueen keskelle jäävä puistoalue palvelee pienuudestaan huolimatta nykytilannetta paremmin lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena. Puistoalueen pinta-ala oli mainittu lautakunnan esityslistatekstin lopussa olevas­sa taulukossa. Pinta-ala on 741 m2.

 

Muistutuksessa viitataan yksilöimättömään korkeimman hallinto-oikeu­den ratkaisuun sekä aikaisempiin alueen kaavoituspäätöksiin ja niitä pidetään epäeettisinä, moraalittomina ja tarkoitushakuisina. Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutos on valmistelu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutosehdotuksessa on pyritty kokonaisratkaisuun, jolla ristiriidat puistoalueen käytöstä saataisiin ratkaistua.

 

Varjakanmäen osalta viheraluesuunnitelma on laadittu nykyisen asemakaavan pohjalta, joten suunnitelma tulee päivittää asemakaavan muutosehdotuksen tultua voimaan.

 

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa pitkin tonteille. Muutokset verkostossa eivät vai­ku­ta heikentävästi nykyisten tonttien kunnallistekniikan toimintaan.

 

Vehkalahdenkujan nykyinen rakennettu ajotie on kapeimmillaan muistutuksessa mainitun noin 3 m:n levyinen. Katualue on voimassa olevas­sa asemakaavassa vähintään 6 m leveä, joten ajotietä on mahdollista leventää. Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Autoliiken­ne saattaa lisääntyä muistutuksessa mainitulla 16 autolla päivässä, riippuen siitä kuinka monta autoa perheissä on. Lautakunta pitää syntyvää liikennemäärää vähäisenä pientalotonteille ajona, koska läpikulkuliikennettä ei ole.

 

Aluetta koskevien aiempien kaavoituspäätösten osalta lautakunta to­teaa seuraavaa:

 

Vartioharjun kaakkoisosaa koskeva asemakaavoitus on alkanut 1960-luvun alussa. Kvsto hyväksyi 13.11.1963 a­lu­een a­se­ma­kaavan nro 5363. Kyseisessä asemakaavassa nykyinen Varjakanmäen alue oli kokonaan rivitaloaluetta (AR) tai katualuetta. Kaavapäätös alistettiin sisäasianministeriön vahvistettavaksi. Si­sä­asiainministeriö palautti asian 2.11.1964 kaupungille lausunnon an­tamista varten, koska rakennushallitus ei ollut lausunnossaan puoltanut asema­kaavan nro 5363 vahvista­mista.

 

Kaupungin lausuntoa ei annettu vä­littömästi mm., kos­ka palauttamis­ajan­kohdan jälkeen Itäväylää alettiin suunnitella uu­del­leen. Khs päätti 24.1.1972 ilmoittaa sisäasianministeriölle antamassaan lausunnossa peruuttavansa Vartioharjun kaakkoisosaa koskevan asemakaavan nro 5363 hyväksymistä tarkoittavan päätöksen. Kyseinen asemakaava ei siis saanut koskaan lainvoimaa.

 

Lautakunta hyväksyi 28.10.1976 Vartioharjun kaavarungon nro 7609. Kaavarungon maankäyttökartassa Varjakanmäen alue oli merkitty vanhaksi pientaloalueeksi. Koko alueella esitettiin tutkittavaksi asemakaavoituksen yhteydessä olemassa oleviin palveluihin ja asuntoalueisiin tukeutuvien uusien pientalotonttien lisäämistä (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 30.9.1976).

 

Esikaupunkialueiden y­leis­kaa­vas­sa, jonka lautakunta hyväksyi 28.6.1979, Vartioharjun alue oli merkitty vajaasti rakennetuksi alueeksi, joka varataan asumiseen (A2).

 

Vartioharjun kaakkoisosan ensimmäinen lainvoimainen asemakaava nro 8145 on vahvistettu 10.10.1981. Tässä asemakaavassa Varjakanmäen puiston rajat ovat samat kuin nykyisinkin. Puiston viereinen tontti 45454/30 oli asemakaavassa merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku oli e = 0.2.

 

Tontti 45454/30 kuului asemakaavan nro 8145 laatimisen aikana tilaan RN:o 5:49. Kaupunki osti xxxx xxxxxx kuolinpesältä puistoalueen osan 29.6.1983. Kauppahinta oli silloisen hintatason mukainen.

 

Kirjeet                                Xxxxx xxxxxxxxxxx (tontti 45454/xx) on lähettänyt 11.9.2008 apulaiskaupunginjohtajalle Varjakanmäen puiston uusia pientalotontteja koskevan kirjeen.

 

Kirjeessä kysytään mm., miksi pieni Varjakanmäen puisto halutaan kaavoittaa uudelleen asuntotonteiksi. Miksi kaavaa on muuteltu edestakaisin kaupunkilaisten vahingoksi? Ensin alue oli kaavoitettu rakennusmaaksi. Sitten se muutettiin puistoksi ja kaupunki osti sen halvalla omistajilta. Nyt sitä ollaan muuttamassa takaisin rakennusmaaksi, joka myydään kalliilla.

Nykyiset virkamiehet eivät alun alkaen ehdottaneet tontittamista, mutta lautakunta ajaa sitä väkisin.

 

Voiko aikoinaan puistoksi tehtyä kaavoittamista mitenkään oikaista? Silloin ilmiselvästi tehtiin virheitä. Tasainen osa Lehdon perikunnan tontista otettiin halvalla ja tontille 30 jätettiin vain to­del­la jyrkkää rinnettä, esimerkiksi pakollisille auto-, jäte- ja postitiloille jäi vain vähän tai ei ollenkaan kohtuullista tilaa. Nyt tehdyssä uudelleen kaa­voittamisessa, ”korjauksessa”, ei mitenkään ole huomioitu tai eh­dotettu vaikka neuvotteluratkaisuksi tontin 30 mittauksissa aikoinaan tehtyjen virheiden korjausta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa (27.11.2008) Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n muistutukseen antamaansa vastineeseen ja toteaa lisäksi seuraavaa:

 

Kirjeessä esitetty väite, ettei tontin 45454/30 jyrkkyydestä aiheutuvia ongelmia olisi otettu huomioon, on virheellinen. Ton­tinomistajien hakemuksesta laadittiin tontille tonttikohtainen a­se­ma­kaavan muutos nro 9572 (hyväksytty 1.3.1989), jossa tontille merkittiin ajoyhteys puiston kautta. Tontille on hakemuksesta laadittu toinenkin asemakaavan muutos nro 10883 (lainvoima 20.10.2000), jossa tontin tehokkuusluku nostettiin lukuun e = 0.25.

 

Kyseisessä asemakaavan muutoksessa määrätään, että tontilla tulee olla yksi autopaikka 80 k-m2 kohden, kuitenkin vähintään 1,25 autopaikkaa/asunto. Koska tontin kerrosala on 416 m2 ja tontilla on neljä asuntoa, tulee tontilla olla vähintään viisi au­to­paik­kaa. Ton­tille 10.4.1992 myönnetyssä rakennusluvassa tontille oli merkitty kuusi autopaikkaa.

 

Tontin 45454/30 omistajan toivomuksesta tontin lounaisreunaan on liitetty puistoaluetta uima-altaan kohdalta. Muita muutoksia tontin rajoihin yhtiö ei ole esittänyt.

 

As Oy Helsingin Varjakankuja 3 (hallituksen puheenjohtaja Yrjö Karjalainen ja Xxxxx xxxxxxxxxxx) ovat 19.11.2008 lähettäneet kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille kokoukseen 20.11.2008.

 

Kirjeessä käsitellään tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, johon yhtiö muistutuksessaan viittaa, ja kritisoidaan esittelijän muistutuksiin antamia vastineita.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että kyseinen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (KHO:1975-A-II-48) pohjautuu tuolloin voimassa olleeseen rakennuslakiin, jonka 34 §:n 2 momentin mukaan erityisesti on katsottava, että puistoja ja muita virkistysalueita järjestetään riittävästi kaupungin eri osiin ja ettei näihin tarkoituksiin aikaisemmin varattua alaa ilman erityistä syytä supisteta.

 

Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lä­hi­virkistykseen soveltuvia alueita.

 

Nykyinen laki antaa siis kaavoittajalle valtaa laajemman kokonaisuuden puitteissa tarkastella virkistysalueiden tarvetta ja tehdä näin ollen myös nyt kysymyksessä olevan kaltaisia muutoksia.

 

Vastaavanlaista harkintaa tehdään aina kun olemassa olevalle rakennetulle alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (25.2.2008) ehdotukseen huomautettavaa.

 

Ympäristökeskus toteaa (25.2.2008) ympäristölautakunnan päättäneen (19.2.2008), että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (19.2.2008) mm., että asemakaavan muutosehdotusta on syytä puoltaa, koska se mah­dol­listaa neljän uuden oma­kotitontin ja n. 900 k-m2:n asuntokerrosalan lisäämisen, sekä varmistaa ja selkeyttää kulun nykyisille tonteille. Ennen kaikkea on tärkeää, että nyt voidaan saada aikaan ratkaisu pitkään auki olleessa ja erimielisyyksiä aiheuttaneessa vaikeassa prosessissa.

 

Pelastuslautakunta toteaa (4.3.2008), että sammutusveden saamises­ta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti. Tonttien ajoyhteyksien ja uusien tonttien muodostamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota alueen osoitteistoon, jotta tonttien ajoyhteydet ovat helposti ja johdonmukaisesti löydettävissä onnettomuustilanteissa. Täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat mää­räykset ja aluepalovaaran torjuminen. Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muutosalueelle rakennetaan uudet kunnallistekniset verkostot, joten sammutusveden saanti voidaan turvata verkoston rakentamisen yhteydessä. Alueen tonteille johtaa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (Vehkalahdenkuja), jolla tonteille ajo on sallittu. Uusi osoitenumero on välttämätön vain neljälle tontille, joten osoitteisto voidaan laatia johdonmukaisesti. Asemakaavaosasto on neuvotellut asiasta pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston kau­pun­kimittausosaston kanssa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on uusille tonteille merkitty rakennusalat. Muilla kaava-alueen tonteilla on rakennusten vähimmäisetäisyyksiä koskevat määräykset.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (6.3.2008) mm., että kaavaratkaisu on toiminnallisesti epäonnistunut eikä ka­tu­alueita voida niiden ahtauden ja kääntöpaikkojen puuttumisen vuoksi yllä­pitää normaalilla kalustolla. Esitettyä pienialaista puistoaluetta ei tarvita. Alue tulee kaavoittaa kokonaan tonteiksi, joille osoitetaan rasitteena uusien ja olemassa olevien tonttien tarvitsemat ajoyhteydet.

 

Rakennusalat eivät voi rajoittua puistoon. Rakennukset on voitava rakentaa ja huoltaa kokonaan tontilta käsin. Etäisyyden puiston ra­jasta on oltava vähintään 2 m. Katualueiden nimistön tulee olla kattava. Ajoradan leveyden tulee olla minimissään 5 m. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa kaduista ja yleisistä alueista 60 000 euroa, vesihuollosta 70 000 euroa ja sähköstä 20 000 euroa eli yhteensä 150 000 euroa.

 

Lautakunta ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitettyjen seikkojen johdosta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että yleisten töiden lautakunta ehdottaa koko alueen kaavoittamista tonteiksi ja tonttien ajoyhteyksien järjestämistä ajorasittein. Yleisten töiden lautakunnan esittämä ratkaisu saattaisi olla perustamisvaiheessa kaupungille halvempi kuin asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentamistapa. Nykyisten puiston vieressä olevien jo rakennettujen omakotitonttien ajoyhteyksien järjestäminen katujen sijasta uusien tonttien kautta kulkevina rasitteina olisi käytännössä vaikea jär­jestää. Useat ajo- sekä kunnallisteknisten johtojen rasitteet tulisivat aiheuttamaan hoito- ym. kiistoja uusien ja nykyisten asukkaiden kesken. Alueen nykyisten ja uusien asukkaiden viihtyisyyttä parantava pieni leikkipaikka ja oleskelupuisto myös menetettäisiin.

 

Uudet jalankululle ja polkupyöräilylle varatut kadut, joilla tontille ajo on sallittu, ovat 6 m leveitä lukuun ottamatta n. 10 m:n pituista 4 m leveää tontille 45454/20 johtavaa ajotien loppupäätä. Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta rakennusalan rajaa uusilla tonteilla on siirretty 2 m:n päähän puiston ja kadun puoleisesta tontin rajasta.

 

Kaupungin omistama Varjakanmäen alue on näköaloiltaan ja sijainniltaan merenrannan läheisyydessä erittäin korkeatasoinen asuinpaikka. Tonttien keskellä oleva puistikko lisää viih­tyi­syyt­tä ja on perusteltu. Kau­punkisuunnittelulau­takunta katsoo, että alueen asemakaavassa tulee yksiselitteisesti esittää tonttijako, rakennuspaikat sekä alueen tiestö ja kunnallistekniikan järjestäminen laadukasta pientaloasumista varten.

 

Helsingin Vesi mainitsee (3.4.2008) mm., että Vehkalahdenkujaan olisi rakennettava asemakaavan muutoksen takia yleistä vesijohtoa, jätevesiviemäriä ja sadevesiviemäriä kutakin n. 220 m. Uuden vesihuollon kustannusarvio on 330 000 euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin kaavaselostuksessa on mainittu. Vesihuollon kustannukset olisivat noin kahdeksan kertaa keskimääräistä pientaloalueen tasoa korkeammat, mikä johtuu kerrosalan vähäisyydestä.

 

Mikäli puistoalue aiotaan muuttaa tonteiksi, tulee kaa­vatehokkuutta kasvattaa esimerkiksi kaavoittamalla alue kokonaan ton­teiksi, joille osoitetaan rasitteena tarvittavat johtoyhteydet. Tällöin vesihuollon rakentaminen olisi kohtuullisempaa tasoa, koska uutta verkostoa rakennettaisiin vain nykyiseen Vehkalahdenkujaan.

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa (27.11.2008) yleisten töiden lautakunnan lausuntoon antamaansa vastineeseen alueen kaavoittamisesta kokonaan tonteiksi ja kunnallistekniikan hoitamisesta rasittein.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut Helsingin Veden edustajan kanssa ja vesihuollon kustannusarvio on tarkistettu ja muutettu. Vesihuollon kustannusarvio on ilman arvonlisäveroa 140 000 euroa.

 

Alueen keskelle jäävä puistoalue on 741 m2, jonka rakennusoikeus tonttimaana olisi 185 k-m2. Puiston muuttaminen tontiksi ei siis merkittävästi nostaisi alueen rakennusoikeutta, mutta asumisviihtyisyyttä parantava puistoalue menetettäisiin. Vartioharjun alueen pientalotonteilla ei ole käytetty tehokkuuslukua e = 0.25 suurempaa tehokkuutta.

 

 

 

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta rakennusalan rajaa uusilla tonteilla on siirretty 2 m:n päähän puiston ja kadun puoleisesta tontin rajasta.

 

 

 

 


7

PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

 

Khs 2009-86

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa Helsingin kaupungin pelastustoimen johtosäännön kokonaisuudessaan esityslistan liitteen 4 mukaisesti.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että pelastustoimen johtosääntö tulee voimaan 1.6.2009 lukien.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin kaupungin pelastustoimen voimassa oleva johtosääntö

 

Liite 2

Pelastuslautakunnan esitys uudeksi pelastustoimen johtosäännöksi

 

Liite 3

Sääntötoimikunnan esitys pelastustoimen johtosäännöksi

 

Liite 4

Esitys pelastustoimen uudeksi johtosäännöksi

 

Khs toteaa, että kuntalain 16 §:n mukaan valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä on annettu määräykset Helsingin kaupungin hallintosäännössä. Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena virastojen ja laitosten johtosääntöihin nähden, pois lukien hallintosäännön 3 luku (virkasuhdetta koskevat toimivaltamääräykset), jota sovelletaan ensisijaisena.

 

Khs toteaa, että Helsingin kaupungin pelastustoimen nykyinen johtosääntö on vuodelta 1999 (Kvsto 1.9.1999 § 240). Siihen on tehty useita muutoksia, viimeksi 18.3.2009.

 

Voimassa oleva johtosääntö sisältää mm. hätäkeskusta koskevia määräyksiä, jotka ovat menettäneet merkityksensä hätäkeskuksen siirryttyä valtion hallinnon piiriin. Ottaen huomioon tarvittavien muutosten laajuus on tarkoituksenmukaista uusia koko johtosääntö.

 

./.                   Helsingin kaupungin pelastustoimen voimassa oleva johtosääntö on tämän asian liitteenä 1.

 

Pelastuslautakunta päätti (13.1.2009 § 6) hyväksyä pelastustoimen uuden johtosäännön ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle valtuuston vahvistettavaksi. Esityksessä on huomioitu Helsingin kaupungin sääntötoimikunnan 1.4.2008 päivitetty mallijohtosääntö, ja esitys on pääsääntöisesti sen mukainen.

 

./.                   Pelastuslautakunnan esitys uudeksi pelastustoimen johtosäännöksi on tämän asian liitteenä 2.

 

Sääntötoimikunta ilmoittaa (7.4.2009), että se on tarkistanut pelastuslautakunnan esityksen (13.1.2009) pelastustoimen johtosäännön muuttamiseksi. Sääntötoimikunnan ehdotuksessa esitetään pelastuslautakunnan johtosääntöesitykseen joidenkin stilististen korjausten lisäksi seuraavia muutoksia:

 

4 § Lautakunnan tehtävät

 

Sääntötoimikunta toteaa, että vakiintuneen johtosääntökäytännön mukaan lautakunta ei voi siirtää yksittäiselle viranhaltijalle toimivaltaa luovuttaa viraston hallinnassa olevaa kaupungin irtainta omaisuutta vastikkeetta tai alle käyvän arvon. Tämän vuoksi pelastustoimen johtosäännön 4 §:n 11 kohtaa ei tule muuttaa pelastuslautakunnan esittämällä tavalla.

 

6 § Johtaminen

 

Sääntötoimikunta ei puolla johtaja-liitännäisten virkanimikkeiden käyttöönottoa viraston osastopäällikkötehtävissä lukuun ottamatta operatiivista osastoa, jossa se on ollut käytössä jo aikaisemmin. Johtaja-liitännäisiä nimikkeitä on osastopäällikkötehtävissä vakiintuneesti käytössä vain suurimmissa virastoissa ja liikelaitoksissa.

 

7 § Osastojen toimialat

 

Sääntötoimikunta ehdottaa, että osastojen toimialat esitetään voimassaolevan johtosääntökäytännön mukaisella tarkkuudella. Sääntötoimikunnan muutosten johdosta 7 §:n kohtien numerointi muuttuu liitteessä esitetyllä tavalla.

 

9 § Osaston päällikön tehtävät

 

Sääntötoimikunta ehdottaa, että pelastustoimen johtosäännössä esitetään osaston päällikön tehtävät vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että johtosäännössä mainitaan vain tehtävät, joissa siirretään toimivaltaa. Sääntötoimikunnan muutosten johdosta 9 §:n kohtien numerointi muuttuu liitteessä esitetyllä tavalla.

10 § Estyneenä oleminen

 

Sääntötoimikunta toteaa, että vakiintuneen käytännön mukaan viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikön tasoinen viranhaltija. Tämän vuoksi sääntötoimikunta ehdottaa poistettavaksi pelastuslautakunnan esittämän lisäyksen tai muu viranhaltija.

 

11 § Kelpoisuusvaatimukset

 

Pelastuskomentajan kelpoisuusvaatimukseksi esitetty pelastusalan päällystövirkaan vaadittava korkeakoulututkinto yhdessä ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa sulkee pois vanhanmuotoisen päällystövirkaan kelpoisuuden antavan alemman tutkinnon suorittaneet hakijat. Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto on verrattain uusi, joten pelastuslautakunnan esittämän kelpoisuuden täyttäviä hakijoita on tässä vaiheessa vähän. Sääntötoimikunta ehdottaa, että pelastuskomentajan kelpoisuuden voisi edelleen tuottaa myös vanhanmuotoinen päällystövirkaan kelpoisuuden antava tutkinto yhdistettynä ylempään korkeakoulututkintoon ja kokemukseen hallinto- ja johtamistehtävistä.

 

Pelastuslautakunnan esittämä jälkimmäinen vaihtoehto pelastusjohtajan kelpoisuusvaatimuksiksi eli ylempi korkeakoulututkinto yhdistettynä pelastusalan hallinto- ja johtamiskokemukseen ei täytä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Sääntötoimikunta ehdottaa, että pelastusjohtajan kelpoisuusvaatimuksiksi määritellään pelastusalan korkeakoulututkinto tai pelastusalan päällystövirkaan vaadittava tutkinto ja vähintään opistotasoinen tutkinto. Näiden lisäksi edellytetään kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Virkaan voidaan siten valita joko nykymuotoisen pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ilman toista tutkintoa tai vanhemman päällystötutkinnon suorittanut henkilö edellyttäen, että hänellä on toinen, vähintään opistotasoinen tutkinto. Kummassakin tapauksessa edellytetään kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

 

Lisäksi sääntötoimikunta toteaa, ettei se puolla pelastuslautakunnan esitystä riskienhallintapäällikön kelpoisuusvaatimuksiksi siltä osin kuin se koskee hallinto- ja johtamiskokemusta pelastusalalta. Pelastusalan johtamiskokemusta on käytännössä mahdollista hankkia vain pelastusalan päällystövirkaan kelpoisuuden antavan tutkinnon suorittamisen jälkeen, eikä ko. tutkintoa ole esitetty riskienhallintapäällikön kelpoisuusvaatimukseksi. Sääntötoimikunta ehdottaa, että riskienhallintapäällikön kelpoisuusvaatimukset säilytetään voimassaolevan johtosäännön mukaisina, jolloin ne ovat yhtenevät pelastuslaitoksen muiden osastojen päälliköiden kelpoisuusvaatimusten ja vakiintuneen johtosääntökäytännön kanssa.

 

Edellä mainittujen muutosten lisäksi sääntötoimikunta ehdottaa johtosäännön pykälöintiin muutosta siten, että 6a § muutetaan 7 §:ksi, 7 § muutetaan 8 §:ksi ja vastaavasti johtosäännön viimeiseen 13 §:ään saakka liitteessä esitetyllä tavalla.

 

Muilta osin sääntötoimikunta pitää pelastuslautakunnan esitystä tarkoituksenmukaisena.

 

Sääntötoimikunta on kuullut asiantuntijana pelastuskomentaja Kari Lehtokangasta pelastuslaitokselta.

 

./.                   Sääntötoimikunnan esitys pelastustoimen johtosäännöksi on tämän asian liitteenä 3.

 

Khs toteaa lopuksi, että esityksessä pelastuslaitoksen uudeksi johtosäännöksi organisaatiota kuvaavat sanat ’pelastuslaitos’ ja ’laitos’ on korvattu sanalla virasto.

 

./.                   Esitys pelastuslaitoksen uudeksi johtosäännöksi on tämän asian liitteenä 4.

 

 

 

 


8

ETÄLUETTAVAAN KERTAKORTTIIN LADATTAVIEN HELSINGIN SISÄISTEN LIPPUJEN HINNAT

 

Khs 2009-961

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee, että etäluettavaan kertakorttiin ladattavien Helsingin sisäisen tariffin lippulajien hinnat ovat 1.6.2009 lukien seuraavat:

 

Lippulaji

Taksa

Ennakkolippu, 2 tuntia, aikuiset

3,40

Ennakkolippu, 2 tuntia, lapset 7-16v

1,70

Suomenlinnalippu, aikuiset

3,80

Suomenlinnalippu, lapset 7-16v

1,90

Vuorokausi-/päivälippu, aikuiset

 

1 vuorokauden perushinta

6,80

Lisävuorokauden hinta

3,40

Vuorokausi-/päivälippu, lapset 7-16v

 

1 vuorokauden perushinta

3,40

Lisävuorokauden hinta

1,70

 

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

Khs toteaa, että Kvsto päätti 1.4.2009 (asia 7) tarkistaa Helsingin sisäistä tariffia 1.6.2009 lukien. Kesällä 2009 otetaan käyttöön matkailijoille ja satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville sopiva etäluettava kertakortti, jota varten on vahvistettava lipun hinnat. Hinnat tulisivat voimaan 1.6.2009 lukien.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta esittää (16.4.2009) seuraavaa:

 

YTV:n hallitus on päättänyt (27.3.2009, 52 §) Pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmässä kesällä 2009 käyttöön otettavasta etäluettavasta kertakortista. Kertakortti on suunnattu matkailijoille ja satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville. Uusi kertakortti mahdollistaa myös lipputuotteiden kehittämisen nykyistä joustavammiksi.

Käyttöön otettavat uuteen kertakorttiin ladattavat Helsingin sisäiset lippulajit (aikuiset ja lapset) ovat:

 

-                                       1–7 vuorokauden liput

-                                       1–7 päivän tapahtumaliput

-                                       2 tunnin liput

-                                        12 tunnin Suomenlinnaliput

 

Vuorokausi- ja tapahtumaliput toteutetaan kausilippuperiaatteella. Kullekin lipulle annetaan 1 vuorokauden/päivän perushinta ja lisävuorokauden/päivän hinta. Liput voivat olla voimassa 1–7 vuorokautta/päivää.

 

1–7 vuorokauden/päivän liput korvaavat nykyiset kontaktikorttiin ladatut 1, 3 ja 5 vuorokauden matkailijaliput. 1–7 vuorokauden liput on tarkoitettu matkailijoita sekä muita lyhytkestoisia matka tarpeita varten ja niitä myydään useimmissa lipunmyyntipisteissä.

 

1–7 päivän tapahtumaliput on tarkoitettu etupäässä erilaisten tapahtumien matkatarpeita varten. Lippuja voidaan myydä tapahtumien järjestäjille myös alennettuun hintaan tai luovuttaa maksutta, jos tapahtumaan akkreditoiduille on myönnetty vapaa matkustusoikeus.

 

2 tunnin lippujen ja 12 tunnin Suomenlinnalippujen ominaisuuksia tai hinnoittelutapaa ei toistaiseksi muuteta, niiden korttialusta vain muutetaan kontaktikortista kertakorttiin.

 

Lippujen hinnat on asetettu niin, että 1, 3 ja 5 vuorokauden/päivän lippujen hinnat ovat samat kuin 1, 3 ja 5 vuorokauden Helsingin sisäisten matkailijalippujen hinnat.

 

Kertakortin myynti aloitetaan heti, kun se on teknisesti mahdollista. Kehittämisprojektin aikataulun mukaan tämä on mahdollista aikaisintaan

1.6.2009. Kontaktikortin myynti tullaan lopettamaan kertakortin myynnin aloittamisen yhteydessä. Kontaktikortit tulevat kelpaamaan matkalippuina vielä noin vuoden ajan, kunnes nykyisen matkakortin käyttö lopetetaan liikennevälineissä. Kontaktikortin matkailijaliput tullaan poistamaan myöhemmin eri päätöksellä taksa- ja lippujärjestelmästä.

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle, että etäluettavaan kertakorttiin ladattavien Helsingin sisäisen tariffin lippulajien hinnat ovat:


 

-                                       Lippulaji

-                                       Taksa

-                                       Ennakkolippu, 2 tuntia, aikuiset

-                                       3,40

-                                       Ennakkolippu, 2 tuntia, lapset 7-16v

-                                       1,70

-                                       Suomenlinnalippu, aikuiset

-                                       3,80

-                                       Suomenlinnalippu, lapset 7-16v

-                                       1,90

-                                       Vuorokausi-/päivälippu, aikuiset

-                                        

-                                       1 vuorokauden perushinta

-                                       6,80

-                                       Lisävuorokauden hinta

-                                       3,40

-                                       Vuorokausi-/päivälippu, lapset 7-16v

-                                        

-                                       1 vuorokauden perushinta

-                                       3,40

-                                       Lisävuorokauden hinta

-                                       1,70

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle, että hinnat tulevat voimaan 1.6.2009 alkaen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (21.4.2009), ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

 

 

 

 


9

LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRISTEN PALVELUJEN TOTEUTUMISEN SEURANTA

 

Khs 2009-627

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi terveyslautakunnan selvityksen lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen laadun ja saatavuuden kehityksestä.  

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

Terveyslautakunta toteaa (10.3.2009) seuraavaa:

 

Päättäessään 12.9.2007 lastenpsykiatrisen toiminnan keskittämisestä Hyksiin 1.1.2008 alkaen Kvsto edellytti, että Khs tuo valtuustolle vuosittain raportin helsinkiläislasten ja -nuorten psykiatristen palvelujen laadun ja saatavuuden kehityksestä.

 

Lain mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa. Nykyisissä säädöksissä ei määritellä, mitä lapsella ja nuorella tarkoitetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän vuoksi linjannut, että mielenterveyspalveluita koskeva velvoite järjestää tarpeenmukainen hoito kolmen kuukauden kuluessa koskee alle 23-vuotiaita riippumatta siitä, hoidetaanko heitä lasten-, nuoriso- vai aikuispsykiatrian yksikössä.

 

Ennen vuotta 2007 lastenpsykiatrisia erikoissairaanhoidon palveluja tuotti Helsingissä kolme tahoa: sosiaaliviraston perheneuvola, terveyskeskuksen lasten arviointipoliklinikka ja HYKSin Lasten ja nuorten sairaala. Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut oli myös tuolloin keskitetty HYKSin Lasten ja nuorten sairaalalle.

 

Perusteluina lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtämiselle HYKS:n tuotettavaksi olivat seuraavat:

 

-                                       resurssit ja vastuu lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudesta (avohoito ja vuodeosastohoito) ovat selkeästi yhdellä tuottajataholla

-                                       palvelut ovat korkealla asiantuntemustasolla

-                                       resurssien keskittäminen tekee toiminnasta vähemmän haavoittuvan

-                                       kosketus muihin kasvuikäisten erikoisaloihin tiivistyy

-                                       vastaa aiempaa paremmin terveydenhuollon lainsäädäntöä ja STM:n suosituksia

-                                       toiminnan vaatima erikoislääkäriasiantuntemus taataan paremmin kuin muissa malleissa

-                                       malli on käytössä Helsingin nuorisopsykiatriassa ja siitä on hyviä kokemuksia.

 

Perusterveydenhuolto (erityisesti neuvolatoiminta), päivähoito, oppilashuolto ja sosiaalitoimi muodostavat lasten mielenterveystyön perus-tason. Perustaso havaitsee lastenpsykiatrista/ mielenterveysasiantuntemusta apunaan käyttäen psyykkisesti oireilevat lapset ja / tai pulma- tai riskitilanteessa olevat vanhemmat. Perustaso arvioi, tukee ja lievissä tapauksissa hoitaa itse tai ohjaa jatkohoitoon.

 

Perustasolla työskentelee mm. terveydenhoitajia, terveyskeskuslääkäreitä, terveyskeskuspsykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, erityislastentarhanopettajia, koululääkäreitä ja ‑terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja -kuraattoreita, erityisopettajia, sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja.

 

Perheneuvolat

 

Lastenpsykiatrisen avohoitovastuun siirryttyä HYKSin alaisuuteen perustetuille lastenpsykiatrisille poliklinikoille perheneuvolan perustehtäväksi palautui sosiaalihuoltolain velvoittama ja määrittelemä kasvatus- ja perheneuvonta. Samalla perheneuvolan asiakkuusikä nostettiin kattamaan myös nuoruusikä eli siihen asti kunnes nuori täyttää 18 vuotta.

 

Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Lisäksi perheneuvola antaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville tahoille.

 

Linjatessaan perheneuvolan toimintaa sosiaalilautakunta (2.10.2007) asetti tavoitteeksi painopisteen siirtämisen korjaavasta työstä lasten, nuorten ja perheiden varhaiseen tukemiseen sekä ennaltaehkäisevään työhön. Laajenevien palveluiden piiriin kuuluvat mm. seuraavat tehtäväkokonaisuudet:

 

-                                       vanhemmuuden tuki ja vanhempien ja perheiden kriisien hoito(parisuhdekriisit, erot, perheväkivalta)

-                                       lasten kehityskriisien hoitaminen

-                                       vauvaperhetoiminnan laajentaminen taaperoihin (0-3v)

-                                       nuorisoikäisten (13-17v) perheiden tuki

-                                       maahanmuuttajaperheille tarkoitettujen palvelumuotojen kehittäminen

 

Tehtävämuutoksen yhteydessä Helsingin perheneuvolatoiminta organisoitui uudelleen myös hallinnollisesti siten, että aiemman neljän alueyksikön sijaan organisaatio muodostuu nyt kolmesta alueyksiköstä. Uusi aluejako vastaa lasten- ja nuorisopsykiatristen poliklinikoiden aluejakoa. Jokaisessa perheneuvolan alueyksikössä toimii kasvatus- ja perheneuvontapalveluja tarjoavien työryhmien lisäksi myös erilliset pari- ja perheterapiatyön sekä vauvaperhetyön työryhmät. Yhteensä perheneuvolatoiminnan piirissä on vakansseja 119, joista täytettyinä on 105. Täyttämättä ovat 4 lastenpsykiatrin, 4 psykologin, 2 sosiaalityöntekijän, 2 sosiaaliterapeutin ja 2 toimistosihteerin vakanssia.

 

Vuonna 2008 oli kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaslapsia yhteensä 1696 ja vauvaperhetyössä 203. Pari- ja perheterapiassa asiakasperheitä oli 423. Lokakuun lopussa tehdyn jonoselvityksen mukaan oli perheneuvolaan jonottavien asiakasperheiden lukumäärä hieman pienentynyt edellisvuoteen verrattuna (244 perhettä 10/2008; 289 perhettä 10/2007). Myös jonotusaika oli keskimäärin lyhentynyt: kuukauden sisällä ilmoittautumisesta ensikäynnille pääsi 65 % asiakkaista. 

 

Arviointiin pääsy on nopeutunut vuoden 2007 syksystä. Tutkimukseen jonottavista asiakkaista 37 % oli jonottanut korkeintaan kolme viikkoa, 1 - 2 viikkoa jonottaneita oli 28,5 % eli lähes saman verran kuin vuonna 2007, 3- 4 kuukautta jonottaneita oli vähemmän (-20). Yli 4 kuukautta jonottaneiden määrä on vähentynyt huomattavasti (- 61), syksyllä 2007 heitä oli 40 % (120) jonottaneista ja syksyllä 2008 24 % (59).

 

Merkittävä osa perheneuvolan palveluiden piirissä olevista asiakasperheistä on sisällöllisesti edelleen lastenpsykiatrisia, koska tehdyn sopimuksen mukaisesti ei keskeneräisiä asiakkuuksia muutosvaiheessa siirretty lastenpsykiatrian poliklinikoille.

 

Sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueella toimiva ruotsinkielinen perheneuvola palvelee koko Helsingin ruotsinkielistä väestöä. Vuoden 2009 kuluessa tullaan myös ruotsinkielisten palveluiden osalta eriyttämään lastenpsykiatrinen avohoito sekä kasvatus- ja perheneuvonta. Asiakaslapsia ruotsinkielisessä perheneuvolassa vuonna 2008 oli 144.

 

Helsingin perheneuvolassa on tarkoitus käynnistää vuonna 2009 laaja vaikuttavuustutkimus, jonka tarkoituksena on arvioida mm. seuraavia asioita:

 

1                          Perheneuvolan perustehtävän muutos: Näkyykö perustehtävän muuttuminen perheneuvolan arjessa käytännön tasolla?

2                          Perheneuvolan asiakaskunnan ikäjakauman ja perheneuvolaan ohjautumisen tarkastelu

3                          Perheneuvolan työmuotojen ja asiakkuuden keston tarkastelu

4                          Perheneuvolan tarjoamien palveluiden vaikuttavuuden arviointi koko toiminnan osalta

 

Lastenpsykiatrista avohoitoa varten HYKS perusti vuoden 2008 aikana kolme alueellista poliklinikkaa:

Pasilan lastenpsykiatrian poliklinikka (Helsingin läntiset ja eteläiset alueet)

Malmin lastenpsykiatrian poliklinikka (Helsingin pohjoiset alueet)

Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka (Helsingin itäiset alueet).

 

Helsingin lastenpsykiatrian aluepoliklinikoiden koko henkilöstömäärä (3 x 3 työryhmää) on 65 vakanssia, joista 5 osastosihteerin vakanssia.

 

9

lastenpsykiatrian erikoislääkäriä (joista 3 vastaavaa)

3

osastonhoitajaa

3

toimintaterapeuttia

18

psykologia (joista 3 neuropsykologia)

18

sairaanhoitajaa

9

sosiaalityöntekijää

5

osastosihteeriä

 

Aluepoliklinikoiden toimitilat löytyivät vuoden 2008 alussa ja toimitilojen remontointi tapahtui helmi-maaliskuussa 2008.

 

Uudet aluepoliklinikoita varten perustetut virat olivat haussa loppukeväällä 2008. Käytännössä kaikki kolme aluepoliklinikkaa käynnistyivät elokuun 2008 aikana.

 

Lastenpsykiatrian aluepoliklinikka tutkii ja hoitaa 0-12 -vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Perhe ohjataan peruspalveluista lastenpsykiatrian poliklinikalle aina, kun lapsella epäillään olevan tai on lastenpsykiatrisen tutkimuksen ja/tai sairaanhoidon tarve. Aluepoliklinikalla korostetaan yhteistyötä sekä potilaan perheen että muun luonnollisen ympäristön kanssa ja yhteistyö oman alueen perheneuvolan, perusterveydenhuollon, oppilashuollon ja lastensuojelun kanssa on tiivistä.

 

Aluepoliklinikoilla toteutetaan monimuotoisten ja - ammatillisten tutkimuksien lisäksi erilaisia hoitoja, mm. yksilö-, pari-, perhe-, ja ryhmäpsykoterapiaa, toimintaterapiaa ja muita toiminnallisia hoitoja sekä lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksen parantamiseen tähtääviä hoitoja.

 

Aluepoliklinikoiden tilanne

 

Työt käynnistyivät elo-syyskuussa, jolloin suurin osa työntekijöistä aloitti työnsä. Useat kymmenet potilaat ovat samassa intensiivisessä alkututkimusten vaiheessa. Lähetteitä saapuu päivittäin, arviolta yhteensä 20 - 30 / kk.  Toistaiseksi tilanne on hallinnassa niin, että jonoja ei ole syntynyt. Lähetteiden suuri määrä kuitenkin antaa aiheen odottaa, että alkuvuodesta 2009 lähetteiden määrä saattaa ylittää poliklinikoiden vastaanottokyvyn. Tätä pyritään ehkäisemään tiiviillä yhteistyöllä perustason toimijoiden kanssa sekä potilaiden ohjauksen suhteen että konsultaatioiden avulla. Konsultaatioavuksi on kullekin aluepoliklinikalle järjestetty päivittäinen tunnin konsultaatioaika yhteistyötahoja varten.

 

Vakanssit on pääosin täytetty vakinaisilla työntekijöillä. Lastenpsykiatria on naisvaltainen ala, ja monet työntekijät ovat omista perhesyistään osa-aikaisia samoin kuin äitiys- ja vanhempainvapaita on paljon. Tästä syystä sijaisia joudutaan käyttämään, ja ajoittain on pulaa työntekijöistä.

 

Potilasmäärät

 

Potilashallinnon tietojärjestelmistä ei saa esiin oikeaa kuvaa aluepoliklinikoiden jonotilanteesta. HYKS kehittää erillistä poliklinikkakohtaista hoidonseurantaa. Raportit perustuvat kuitenkin vielä manuaalitilastointiin ja näin ollen aluepoliklinikkakohtainen tieto riippuu kunkin poliklinikan tilastointikäytännöstä.

 

Pasila

-                                       Lähetteitä tullut 19.11.2008 235 ja näistä palautettuja 27

-                                       Aloitettuja mutta myös jo lopetettuja tutkimus- tai hoitojaksoja 32

-                                       Ei jonoa

 

Malmi

-                                       Hoidossa 193 potilasta

-                                       Kaikille tehty tutkimussuunnitelma heti

-                                       Tutkimukset ja hoidot ovat käynnistyneet perheen ja verkoston kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.

-                                       Jonoa ei tällä hetkellä ole, mutta lähetteitä tulee

 

Sörnäinen

-                                       Hoidossa 259 potilasta, joista uusia 231

-                                       Edellisten lisäksi 29 siirretty muihin hoitopaikkoihin tai lähete käännetty takaisin.

-                                       Ainakin 5 potilasta odottaa hoidon virallista lopettamista.

-                                       Erilaisia terapioita valvonnassa n. 40. Tapaamisia on 1-2 kertaa/v.

-                                       Pitkäaikaisia jonottajia muutamia. Odotus johtuu perheistä, jotka eivät ole kokeneet olevansa avun tarpeessa.

-                                       Odottamassa myös 5-6 terapiassa käyvää potilasta, joiden hoitoneuvottelu sovittu vuoden 2009 puolelle.

-                                       Akuutteja potilaita ollut puolen tusinaa.  Aikoja pystytty antamaan samalla viikolla, jopa 1-3 pv sisällä.

-                                       Marraskuun puolivälin jälkeen tulleille ei vielä aikoja ja kiireettömät siirtyvät ensi vuoden alkuun. Hoitotakuu kuitenkin toteutuu.

 

Yhteistyö

 

Pasila

-                                       Yhteistyö sujuu pääsääntöisesti hyvin.

-                                       Konsultaatiopuhelinta käytetään hyvin, 1-2 puhelua päivittäin. Yleensä kysytään neuvoa hoitoon ohjaamisesta.

 

Malmi

-                                       Yhteistyö sujuu, mm. joka toinen viikko HYKS-perheneuvola - kokous potilasasioissa.

-                                       Puhelinkonsultaatioita on päivittäin.

 

Sörnäinen

-                                       Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sujuu hyvin. Perheneuvolan edustajien kanssa on tapaamisia keskimäärin kolmen viikon välein. Keskustelut ovat olleet rakentavia ja saaneet työnohjauksellisiakin sävyjä.  Kaikki perheneuvolan potilaat on seulottu ja käyty yhdessä läpi kevätkaudella. Siirtyjiä oli n 40.

-                                       Perheneuvoloissa (4 toimipistettä) on jonossa 8-15 lasta kullakin. Varsinkin vauva-perhetyö ja alueen perheterapiayksikkö vetävät hyvin.

Maahanmuuttajien asiat

 

Pasila

-                                       Kukaan ei ole erikoistunut maahanmuuttajiin eikä heitä juuri ole asiakkaina, muutama lapsi kaikkiaan. Puheluita tulee näitä lapsia ja perheitä koskien, mutta yleensä kyse on lastensuojelullisista kysymyksistä.

 

Malmi

-                                       Tällä hetkellä noin 10 maahanmuuttajaperhettä.

-                                       Malmilla on pari työntekijää jotka ovat aiemmin työskennelleet maahanmuuttajien kanssa.

 

Sörnäinen

-                                       Maahanmuuttajia on n. 20 % potilaista, mikä vastannee alueen väestörakennetta.  Mukaan ei ole laskettu suomalais-ulkomaalaisia lapsia, joita melko runsaasti. Kaikki työntekijät tapaavat maahanmuuttajia ja neljällä on paljon kokemusta maahanmuuttajien kanssa toimimisesta.

 

Millään aluepoliklinikalla ei ollut HYKSistä saadun tiedon mukaan merkittävää hoitojonoa vuoden 2008 lopussa eli hoitotakuu toteutui.

 

Yhteensä (sisältää myös muut toimipisteet kuin aluepoliklinikat) HUS tuotti helsinkiläisille lapsille vuonna 2008 44139 avohoitokäyntiä (v. 2007 27656 kpl). Kasvun selittää lastenpsykiatrisen hoidon siirtyminen perheneuvoloista HYKSiin.

 

Lastenpsykiatrisen hoidon hoitoprosessit ovat vuosia kestäviä, ja mikäli kaikki hoito tapahtuisi erikoissairaanhoidossa, hoitojärjestelmä tukkeutuisi. Tämän vuoksi aikaisempaa monipuolisempi yhteistyö peruspalvelujen kanssa on välttämätöntä.

 

Lastenpsykiatrisen avohoidon uusi organisaatiomalli on nyt ollut käytössä noin puoli vuotta, mikä on liian lyhyt aika toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi.

 

Osastohoito

 

Helsinkiläislasten osastohoitojaksoja oli vuonna 2008 198 kpl, mikä on 34 hoitojaksoa vähemmän kuin vuonna 2007.  Vuonna 2008 helsinkiläislasten psykiatrisia osastohoitopäiviä kertyi 6 149 kpl (v. 2007  7728 kpl ).

 

31.12.2008 lastenpsykiatrista osastohoitoa odotti 13 helsinkiläislasta, joista kaksi oli odottanut yli 3 kk.

 

Päivystyskäynneissä näkyy lisääntyminen vuodesta 2007 vuoteen 2008, mikä vastaa jo pitkään vallalla ollutta suuntausta. Päivystyskäynneillä on usein kyse käyttäytymiseltään hallitsemattomien lasten reaktioista, jotka rauhoittuvat nopeasti, usein välittömästi kun paikalla on riittävästi rauhallisia aikuisia. Päivystyskäyntejä oli helsinkiläislapsilla vuonna 2007 968 kpl ja lokakuun loppuun mennessä 2008 1195 kpl.

 

Nuorisopsykiatria vastaa HYKSin alueella nuorten psykiatrisesta hoidosta. Avohoidossa ikäraja on puberteetin alusta (yleensä 13 vuotta) 19 ikävuoteen ja osastohoidossa 18 ikävuoteen.

 

Somaattisesti sairaiden ja vaikeasti syömishäiriöisten nuorten sekä varhaisnuorten palvelut on keskitetty Helsingin nuorisopsykiatrian yksiköihin. Muutoin palvelut ovat tarjolla alueittain.

 

Nuorisopsykiatriset aluepoliklinikat on sijoitettu lähelle nuorten koteja ja kouluja eri puolille Hyks-aluetta.  Näitä ovat Helsingissä Dagmarinkadun nuorisopsykiatrian poliklinikka, Itäkeskuksen nuorisopsykiatrian poliklinikka (Tallinnanaukio 1), Malmin nuorisopsykiatrian poliklinikka Ratapoli (Ylä-Malmintori 6). Lisäksi Herttoniemessä Kettutiellä toimii Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka.

 

Avohoitoyksiköiden lisäksi nuorisopsykiatrian vastuualueeseen kuuluu 11 osastoa, joissa on yhteensä 80 hoitopaikkaa.

 

Yhteensä HUS tuotti helsinkiläisille nuorille vuonna 2008 32009 avohoitokäyntiä (v. 2007 27420 kpl). Vuonna 2008 helsinkiläisnuorten psykiatrisia osastohoitopäiviä kertyi 12 258 kpl (v. 2007 13 531 kpl) ja osastohoitojaksoja 392 kpl (v. 2007 691 kpl.)

 

Nuorisopsykiatrisessa osastojonossa oli 31.12.2008 34 helsinkiläisnuorta, joista kukaan ei ollut odottanut yli 3 kk.

 

Terveyskeskuksen kouluterveydenhuollon näkemyksen mukaan nuorisopsykiatrian poliklinikat ovat ottaneet hyvin vastaan potilaita ja myös psykiatristen sairaanhoitajien lähetteillä potilaat ovat päässeet hoitoon.

 

Lastenpsykiatriselle Pasilan aluepoliklinikalle on ollut jonoja, mutta poliklinikan lääkärin konsultaatio on toiminut hyvin. Malmin poliklinikalle on päässyt ilman suurempia viivytyksiä. Itäiseltä poliklinikalta ei tullut erityistä kommenttia esille.

Lopuksi lautakunta toteaa, että nekään lapset ja nuoret, jotka ovat hoitojonoissa, eivät ole odotusaikana vailla hoitoa vaan ovat koko ajan erityyppisten avohoidon tukitoimenpiteiden piirissä. Välitöntä kiireellistä lasten- tai nuorisopsykiatrista hoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret saavat aina päivystysluonteisen hoidon Lasten ja nuorten sairaalan päivystyksen kautta.

 

Khs toteaa, että terveyskeskuksen, sosiaaliviraston sekä HYKS/HUSin  asiantuntijat ovat koordinoidusti valmistelleet terveyslautakunnan antaman selvityksen.

 

 

 

 


10

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 

Khs 2008-2144, 2008-2229, 2008-2329, 2008-2373, 2008-2512, 2008-2134, 2008-2136, 2008-2138, 2008-2234, 2008-2331, 2008-2377, 2008-2375, 2008-2371, 2008-2376, 2008-2378, 2008-2510, 2008-2511, 2008-2509, 2008-2515, 2008-2618, 2009-68, 2009-69, 2009-70, 2009-71, 2009-178, 2009-170, 2009-297, 2008-1104, 2008-2141, 2008-2142, 2009-72, 2009-171, 2009-416, 2008-326, 2008-2145, 2008-2235, 2008-2231, 2008-2514, 2008-2617, 2008-2622, 2008-2623, 2008-2619, 2008-2621, 2009-73, 2009-74, 2009-75, 2009-76, 2009-173, 2009-280, 2008-2143, 2008-2128, 2008-2129, 2008-2130, 2008-2131, 2008-2230, 2008-2233, 2008-2232, 2008-2328, 2008-2332, 2008-2333, 2008-2379, 2008-2372, 2008-2620, 2009-78, 2009-174, 2009-175, 2009-176, 2009-77, 2009-169

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa kaupunginhalli­tuksen mietinnön nro 2–2009 liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1–69 tulleen lopullisesti käsitellyiksi.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

 

LIITE

Mietintö 2 - 2009

 

Tiivistelmä                         Khs toteaa, että Kvston työjärjestyksen 22 §:n mukaan valtuu­tetuilla on oikeus tehdä aloit­tei­ta kaupungin yhteisistä asioista. Kvsto hyväksyi 9.10.2002 (asia 5) saman pykälän 2 momentin seuraavan sisältöisenä: ”Khn on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Valtuusto käsittelee varsinaisia aloitteita neljä kertaa kalenteri­vuodessa.”

 

Kvsto käsitteli valtuutettujen te­ke­miä aloitteita edelli­sen kerran 11.2.2009 (asia 12). Khs on kerän­nyt nyt esiteltä­vään mietin­töön ne aloit­teet, joista edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarvit­tavat sel­vityk­set. Va­kiin­tunutta käytäntöä noudatta­en on mie­tinnön liit­teenä A ole­vaan luette­loon otettu aloit­teet koko­naisuudessaan, minkä lisäksi luettelon liit­teiksi on otettu aloitteista hankitut lausunnot.

 

Kvsto hyväksyi 29.11.2000 (asia 8) seuraavan toivomusponnen: ”Kvsto edel­lyttää, että tehdyistä aloitteista laa­di­taan ajantasainen luettelo ja aikataulu, josta valtuutetut voivat seurata aloitteiden käsittelyä.” Mietinnön liitteenä B on avoinna olevia valtuutettujen aloitteita koskeva tuloste hallintokeskuksen diaarista.