KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

22 - 2009

KOKOUSKUTSU	Huom! Kokousaika
Kokousaika	9.12.2009 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

KAUPUNGINJOHTAJA

3

Selvitys vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

3

4

Eräiden vuoden 2009 talousarvioon merkittyjen määrärahojen ylittäminen sekä erään toimintakatteen vahvistaminen

5

5

Erään vuoden 2010 talousarvion määrärahan ylittäminen

12

6

Teknisen palvelun lautakunnan jäsenen sekä pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan ja Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen valinta

13

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

7

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

16

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8

Venäjän Federaation oikeus poiketa suunnittelumenettelyä koskevasta kauppakirjan ehdosta

17

9

Pysäköintitaksojen sekä asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnan tarkistaminen 1.1.2010 alkaen

20

10

Kampin korttelin nro 194 osan sekä puisto- ym. alueiden (Kampin hiljentymiskappeli) asemakaavan muuttaminen (nro 11858)

31

11

Vuokrausperusteet Kampin kappelin tontille

42

12

Vuokrausperusteet Suutarilan ryhmärakentamistonteille (Suutarila, tontit 40137/15 - 28)

48

13

Oulunkylän tonttien 28156/1 ja 2 sekä puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11841)

53

14

Konalan tontin 32039/2 ja korttelin 32040 sekä puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11852)

75

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

SELVITYS VUODEN 2008 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Khs 2009-697

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi esityslistan erillisenä liitteenä olevan selvityksen vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

Selvitys vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä

Khs toteaa, että Kvsto päätti 17.6.2009

– merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2008 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lauta- ja johtokuntien lausunnot ja

– kehottaa Khta antamaan Kvstolle joulukuun 2009 loppuun mennessä selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta.

Khs puolestaan kehotti 22.6.2009 Kvston täytäntöönpanopäätöksessään talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään valtuuston em. päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin.

Lauta- ja johtokunnat antoivat toukokuussa lausunnot tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksessa esitetyistä toimenpidesuosituksista ja

-kehotuksista. Näissä lausunnoissa esitettiin, mihin toimenpiteisiin virastojen ja liikelaitosten oli tarkoitus ryhtyä arviointikertomuksen johdosta.

Talous- ja suunnittelukeskus on hankkinut virastoilta ja liikelaitoksilta selvitykset em. lausunnoissa esitetyistä toimenpiteistä.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksistä yhteenvedon, joka on jaettu erikseen.

Khs toteaa, että vuoden 2008 arviointikertomus hyväksyttiin Kvston kevätkauden viimeisessä kokouksessa 17.6.2009. Liitteenä olevassa selvityksessä on esitetty niiden toimenpiteiden käynnistäminen ja toteuttaminen, joihin virastot ja laitokset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen esitettyjen toimenpidesuositusten ja -kehotusten johdosta.

4

ERÄIDEN VUODEN 2009 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN SEKÄ ERÄÄN TOIMINTAKATTEEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2129, 2009-2223, 2009-2414, 2009-2134, 2009-2180, 2009-2228, 2009-1874, 2009-2413

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa hallintokeskuksen, kaupunginjohtajan, talous- ja suunnittelukeskuksen, teknisen palvelun lautakunnan, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan, suomenkielisen työväenopiston johtokunnan, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, nuorisolautakunnan ja kiinteistölautakunnan ylittämään vuoden 2009 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Lukua / kohtaa		euroa
1 02	Kaupunginvaltuusto, hallintokeskuksen käytettäväksi	151 000
1 04 01	Kaupunginhallitus, hallintokeskuksen käytettäväksi	75 000
1 04 03	Vieraanvaraisuus, virkamatkat ym., kaupunginjohtajan käytettäväksi	20 000
1 27	Kunnallisverotus, Talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi	357 000
3 11 01	Sosiaalivirasto	57 800 000
3 21 02	HUS-kuntayhtymä	17 792 000
4 11	Suomenkielinen työväenopisto	80 000
4 15	Kaupunginkirjasto	578 000
4 17 01	Kulttuuriasiainkeskus	380 000
4 31	Nuorisotoimi	758 000
4 41 01	Liikuntavirasto (Avustukset)	1 866 224,46
8 02 02	Talonrakennus, tilakeskuksen korjaushankkeet	17 500 000
8 09 18	Irtaimen omaisuuden perushankinta, Ruotsinkielinen työväenopisto	20 000
8 09 24	Irtaimen omaisuuden perushankinta, Nuorisotoimi	293 000

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee vahvistaa vuoden 2009 talousarvion luvun 2 05, Helsingin kaupungin tukkutori toimintakatteeksi 625 000 euroa.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

Hallintokeskus, teknisen palvelun lautakunta, sosiaalilautakunta, terveyslautakunta, suomenkielisen työväenopiston johtokunta, ruotsinkielinen työväenopiston johtokunta, kulttuuri- ja kirjastolautakunta, nuorisolautakunta ja kiinteistölautakunta esittävät, että jäljempänä mainittuja määrärahoja saataisiin ylittää seuraavasti:

(Suluissa oleva luku kertoo käytettävissä olevan talousarviomäärärahan suuruuden ja siinä on otettu huomioon vuodelle 2009 aikaisemmin myönnetyt ylitysoikeudet sekä kaupunginvaltuuston aikaisemmin päättämät määrärahamuutokset.)

1 02 Kaupunginvaltuusto, hallintokeskuksen käytettäväksi (1 469 000)

Kvsto päätti 10.12.2008 luottamushenkilöiden palkkiosäännöstä valtuustokaudelle 2009–2012. Palkkiosäännön aiheuttamat kustannukset eivät olleet kokonaisuudessaan tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Hallintokeskus on tehnyt talousarvion toteutumisennusteeseen perustuen esityksen lisämäärärahan myöntämiseksi.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 151 000 euroa.

1 04 01 Kaupunginhallitus, hallintokeskuksen käytettäväksi (2 574 000)

Kvsto päätti 10.12.2008 luottamushenkilöiden palkkiosäännöstä valtuustokaudelle 2009–2012. Palkkiosäännön aiheuttamat kustannukset eivät olleet kokonaisuudessaan tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Hallintokeskus on tehnyt talousarvion toteutumisennusteeseen perustuen esityksen lisämäärärahan myöntämiseksi.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 75 000 euroa.

1 04 03 Vieraanvaraisuus, virkamatkat ym., kaupunginjohtajan käytettäväksi (1 431 000)

Tälle kohdalle on varattu mm. toimikuntien palkkiot. Kvsto päätti 10.12.2008 luottamushenkilöiden palkkiosäännöstä valtuustokaudelle 2009–2012. Palkkiosäännön aiheuttamat kustannukset eivät olleet kokonaisuudessaan tiedossa talousarviota valmisteltaessa. Hallintokeskus on tehnyt talousarvion toteutumisennusteeseen perustuen esityksen lisämäärärahan myöntämiseksi.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 20 000 euroa.

1 27 Kunnallisverotus, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi (14 500 000 )

Määrärahalla katetaan valtion veloittamat verohallintolain 11 §:n mukaiset verotuksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin kustannuksiin kaupunki ei voi vaikuttaa.

Verotuskustannukset nousivat kokonaisuudessaan yli 23 milj. euroa edellisestä vuodesta. Näin ollen Helsingille kohdistuva maksuosuus nousi 14 856 672,82 euroon ylittäen talousarvioon varatun 356 672,82 eurolla.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 357 000 euroa.

2 05 Helsingin kaupungin tukkutori (toimintakate 784 000)

Helsingin kaupungin tukkutori jää toimintakatteesta 159 000 euroa, jolloin toimintakatteen toteuma on 625 000 euroa. Toimintakatteen jääminen tavoitteestaan johtuu pääasiallisesti pakastamon vanhan osan korjaustöistä, joita ei pystytty etukäteissuunnittelun avulla budjetoimaan.

Luvun toimintakatteeksi olisi vahvistettava 625 000 euroa.

3 11 01 Sosiaalivirasto (1 073 213 000)

Lasten päivähoidon menot ylittävät määrärahan 9,0 milj. euroa. Ylityksen syynä on suunniteltua suurempi päiväkotihoidossa olevien lasten määrä. Vuoden lopussa omassa päiväkotihoidossa ennakoidaan olevan lähes 900 lasta talousarviossa suunniteltua enemmän. Päivähoidon tulojen arvioidaan ylittyvän 4,2 milj. euroa.

Lapsiperheiden palvelujen menot ylittävät määrärahan 6,8 milj. euroa. Ylityksen syynä on alkuvuoden huomattavasti suunniteltua suurempi laitoshoitoon sijoitettujen lasten määrä. Sosiaalityön asiakkaiden määrän arvioidaan olevan noin 820 talousarviossa suunniteltua suurempi.

Aikuisten palveluiden ylitys määrärahaan nähden on 39,4 milj. euroa. Ylityksestä 32,4 milj. euroa aiheutuu toimeentulotukimenojen huomattavasta kasvusta. Perustoimeentulotuen piirissä olevien talouksien määrän ennakoidaan olevan noin 6 600 talousarviossa suunniteltua suurempi. Vastaanottokeskuksien toiminnasta aiheutuva tulojen ja menojen määrärahaylitys on 5,8 milj. euroa. Omaishoidon tuen menot ovat asiakasmäärän kasvun takia hieman suunniteltua suuremmat, määrärahaylitys on 1,5 milj. euroa ja vammaispalvelulain 1.9.2009 voimaan tulleen muutoksen ennustetaan kasvattavan henkilökohtaisen avun menoja 0,5 milj. euroa budjetoitua suuremmaksi. Aikuisten palvelujen tulot ylittyvät kokonaisuudessaan 23,8 milj. euroa. Tulojen ylittyminen aiheutuu pääosin valtion maksamista perustoimeentulotuen valtionosuuksista sekä vastaanottokeskuksien toiminnan korvauksista.

Hallinto- ja kehittämiskeskuksen menoennuste ja tuloennuste ylittyvät noin 2,5 milj. euroa. Ylitys aiheutuu ulkopuolisella rahoituksella hoidettavien kehittämishankkeiden täsmentymisestä.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 57 800 000 euroa.

3 21 02 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (432 505 000)

HUS-kuntayhtymän viimeisimmän ennusteen mukaan laskutuksen määräksi vuonna 2009 ennustetaan 450 297 000 euroa. Talousarviokohdalle on varattu määrärahaa yhteensä 432 505 000 euroa.

Toteumaennuste sisältää HUSin alijäämän kattamiseksi kannettavan lisäkannon (arvio 5 065 000 euroa) sekä HUSin ilmoittamat ylikäyttömaksut. Todettakoon, että ylikäyttömaksujen lopullista määrää ei tällä hetkellä ole vielä lopullisesti sovittu kuntien ja HUSin kesken.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 17 792 000 euroa.

4 11 Suomenkielinen työväenopisto (13 784 000)

Työväenopisto on saanut tukia ja avustuksia mm. opetusministeriöltä ja Euroopan sosiaalirahastolta talousarviossa ennakoitua enemmän (tähän mennessä noin 136 000 euroa). Kvston tulee myöntää bruttobudjetoidulle virastolle määrärahan ylitys, jotta se voisi käyttää hankkeelle anotut ja saadut ulkopuoliset tuet, avut ja muut määrärahat . Ylitys kohdistuu 60 000 euroa palkkoihin ja 20 000 euroa henkilösivukuluihin.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 80 000 euroa.

4 15 Kaupunginkirjasto (35 939 000)

Kaupunginkirjasto on useiden vuosien aikana toteuttanut lukuisia tietoyhteiskunnan kehittämiseen tähtääviä projekteja tukina, avustuksina ja ulkopuolisena rahoituksena (sponsorirahoitus) saadulla rahoituksella. Saadun rahoituksen määrä vaihtelee vuosittain ja on vaikeasti ennakoitavissa. Lisäksi loppuvuodesta saadut rahoituspäätökset aiheuttavat määrärahan käytön siirtymisen seuraavalle vuodelle, kun hanketta päästään toteuttamaan. Ulkopuolisen rahoituksen tulot talousarviossa olivat 584 000 euroa vuonna 2009 ja nyt on arvioitu kertyvän 1 162 000 euroa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 578 000 euroa.

4 17 01 Kulttuuriasiainkeskus (12 792 000)

Kulttuurikeskuksen menot ylittyvät erillishankkeista saadun ylitulon verran eli 380 000 euroa. Tuloja on saatu EU:lta ja opetushallitukselta esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin kuin EU ja Kiina ympäristötaide

-hanke ja Annantalon Crossing borders – connecting cultures -hanke.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 380 000 euroa.

4 31 Nuorisotoimi (28 010 000)

Nuorisotoimi tulee saamaan vuonna 2009 tukia ja avustuksia yhteensä 1 046 000 euroa. Talousarviossa tukia ja avustuksia oli budjetoitu saatavan vain 210 000 euroa. Talousarvion ylittävät menot koostuvat projekteihin palkattujen henkilöiden palkkakuluista 561 000 euroa ja henkilösivukuluista 197 000 euroa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 758 000 euroa.

4 41 01 Liikuntavirasto (66 308 000)

Khs antoi kokouksessaan 24.8.2009 Jääkenttäsäätiölle suostumuksen Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskuksen osakekannan ostamiseen. Käsittelyn pohjana oli Jääkenttäsäätiön kirje 5.5.2009 ja liikuntalautakunnan 16.6.2009 asiasta antama lausunto. Jääkenttäsäätiö esitti kirjeessä mm., että rakennusmestari Aimo Mäkisen perintövarat, jotka on luovutettu Helsingin kaupungille, tulisi osoittaa hankkeelle. Kuolinpesän omaisuuden arvo oli luovutushetkellä 1 635 475,85 euroa ja varat kirjanpidon 14.10.2009 mukaan ovat 1 866 224,46 euroa. Jotta Jääkenttäsäätiö voisi toteuttaa hankkeen, tulisi liikuntalautakunnan saada ylittää avustusmäärärahaa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 1 866 224,46 euroa.

8 02 02 Talonrakennus, tilakeskuksen korjaushankkeet (97 320 000)

Vuoden 2009 talousarvion kohdalla 8 02 02, Talonrakennus, on Tilakeskuksen korjaushankkeille osoitettu 97,32 milj. euroa.

Vuoden 3. toteutumisennusteen mukaan Tilakeskuksen toteuttamien korjaushankkeiden määrärahatarve muodostuu 114,8 milj. euroksi, mikäli ohjelma toteutetaan alkuperäisen toteutusohjelman ja ilmenneiden kiireellisten lisätarpeiden mukaisesti. Myönnetty määräraha ylittyisi tällöin noin 17,5 milj. eurolla.

Ylitystarve johtuu mm. uusista korjaushankkeista, jotka eivät sisältyneet talousarvion toteutusohjelmaan. Niitä ovat mm. valtionapukohteet, joille myönnettiin valtionapua taantuman torjuntaan ehdolla, että hankkeet toteutetaan vuonna 2009. Lisäksi tehtiin lukuisia kiireellisiä kosteusvauriokorjauksia.

Edellä mainittuihin korjaushankkeisiin ja niiden kustannuksiin ei voitu talousarvioehdotusta laadittaessa riittävästi varautua.

Ylitystarve jakaantuu alakohdille seuraavasti:

8 02 02 01, Opetustoimen korjaushankkeet 4 200 000 euroa

8 02 02 02, Sosiaalitoimen korjaushankkeet 4 200 000 euroa

8 02 01 03, Terveystoimen korjaushankkeet 3 200 000 euroa

8 02 02 04, Muut tilakeskuksen korjaushankkeet 5 900 000 euroa

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä 17 500 000 eurolla.

8 09 18 Irtaimen omaisuuden perushankinta, Ruotsinkielinen

työväenopisto (50 000)

Kaupunkiyhteiseen sähköpostijärjestelmään siirtyminen aiheutti muutoksia sekä opiston sähköverkossa että tietoverkossa. Ohjelmisto edellytti myös uusien tietokoneiden hankintaa.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 20 000 euroa.

8 09 24 Irtaimen omaisuuden perushankinta, Nuorisotoimi (600 000)

Nuorisotoimi on saanut ESR-rahoitusta hankkeelle Myötätuulessa. Hankkeeseen liittyvät kalustohankinnat on suoritettava vuoden 2009 aikana, jotta niihin voidaan hakea ja saada rahoitusta seuraavan neljän vuoden aikana.

Määrärahaa tulisi saada ylittää 293 000 euroa.

Khs toteaa, että nyt päätettäviksi esitettävät ylitystarpeet ovat yhteensä 97 670 224,46 euroa ja lisäksi tukkutorin toimintakatetta esitetään heikennettäväksi 159 000 eurolla.

5

ERÄÄN VUODEN 2010 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN

Khs 2009-1860

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää ylitysoikeuden vuoden 2010 talousarviokohdalle 1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi. Perusteena on vastaavan suuruinen määrärahasäästö vuonna 2009 talousarvion luvussa 1 15 Lasten ja nuorten hyvinvointi, Khn käytettäväksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

Khs toteaa, että Kvsto hyväksyi 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009–2012. Vuoden 2009 talousarvion lukuun

1 15 Lasten ja nuorten hyvinvointi, Khn käytettäväksi oli varattu 6 000 000 euroa. Khn tarkoituksena on päättää määrärahan käytöstä erillisenä asiana.

6

TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNNAN JÄSENEN SEKÄ PELASTUSLAUTAKUNNAN, KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN JA HELSINGIN SATAMA -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2009-2366, 2009-2372, 2009-2096, 2009-1309

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Esko Niemelle vapautuksen teknisen palvelun lautakunnan jäsenen luottamustoimesta,

2 myöntää Hanna Kopralle vapautuksen pelastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 31.12.2009 alkaen,

3 myöntää Laura Peuhkurille vapautuksen kiinteistölautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 1.1.2010 alkaen,

4 myöntää Terhen Saariselle vapautuksen Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen luottamustoimesta,

5 valita uuden jäsenen teknisen palvelun lautakuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi,

6 valita Olavi Jauhiaiselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen pelastuslautakuntaan 31.12.2009 alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi,

7 valita Kermen Soitun Markku Vuorisen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kiinteistölautakuntaan 1.1.2010 alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi sekä

8 valita Michael Bernerille uuden henkilökohtaisen varajäsenen Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee todeta, että varavaltuutettu Francis McCarron on muuttanut pois paikkakunnalta, eikä siten ole kuntalain 33 §:n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon.

Kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

Esko Niemi (Kok.) pyytää (13.11.2009) vapautusta teknisen palvelun lautakunnan jäsenen luottamustoimesta tultuaan valituksi jäseneksi yleisten töiden lautakuntaan.

Hanna Kopra (SDP) pyytää (12.11.2009) vapautusta pelastuslautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 31.12.2009 alkaen paikkakunnalta muuton vuoksi.

Laura Peuhkuri (KD) pyytää (18.11.2009) vapautusta kiinteistölautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 1.1.2010 alkaen paikkakunnalta muuton vuoksi.

Terhen Saarinen (Kok.) pyytää (17.11.2009) vapautusta Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen luottamustoimesta tultuaan valituksi jäseneksi HKL-liikelaitoksen johtokuntaan.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 14.1.2009 (asia 5) Esko Niemen jäseneksi teknisen palvelun lautakuntaan, Hanna Kopran Olavi Jauhiaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi pelastuslautakuntaan, Laura Peuhkurin Markku Vuorisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi kiinteistölautakuntaan ja Terhen Saarisen Kari Suomelan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2009–2012. Kvsto myönsi 23.9.2009 (asia 6) Kari Suomelalle vapautuksen Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi uudeksi jäseneksi Michael Bernerin, jonka henkilökohtaiseksi varajäseneksi Terhen Saarinen siirtyi.

Kvston olisi valittava uusi jäsen teknisen palvelun lautakuntaan sekä uusi varajäsen pelastuslautakuntaan, kiinteistölautakuntaan ja Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokuntaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Lisäksi Khs ilmoittaa, että varavaltuutettu Francis McCarron on muuttanut pois paikkakunnalta, eikä siten ole vaalikelpoinen valtuustoon. Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Jos valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, vaalilain 93 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja.

7

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALINTA

Khs 2009-550

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Vilma Apialle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä,

2 myöntää Henrik Kihlmanille vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 1.1.2010 alkaen,

3 valita Timo Sairasen (s. 2.1.1958) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi sekä

4 valita Heidi Wallius–Virkkulan (s. 19.1.1965) käräjäoikeuden lautamieheksi 1.1.2010 alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Vilma Apia pyytää (18.11.2009) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Henrik Kihlman pyytää (28.10.2009) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 1.1.2010 alkaen paikkakunnalta muuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 11.2.2009 (asia 13) Vilma Apian ja Henrik Kihlmanin käräjäoikeuden lautamiehiksi toimikaudeksi 2009–2012. Kvston olisi valittava kaksi uutta lautamiestä heidän tilalleen.

8

VENÄJÄN FEDERAATION OIKEUS POIKETA SUUNNITTELUMENETTELYÄ KOSKEVASTA KAUPPAKIRJAN EHDOSTA

Khs 2009-2412

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa Venäjän Federaation poikkeamaan 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin n:o 133 tonttia nro 5 koskevan kauppakirjan ehdosta, jonka mukaan ostajan tuli toimeenpanna kustannuksellaan tontille rakennettavaa rakennusta koskeva suunnittelukilpailu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, edellyttäen, että maanomistaja suostuu tontin asemakaavan muuttamiseen kaupunkisuunnitteluvirastolle esiteltyä suunnitelmaratkaisua (luonnos 1.9.2009) vastaavaksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.1990
	Liite 2	Kauppakirja 28.8.1990
	Liite 3	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 15.10.2009
	Liite 4	Venäjän Suomen suurlähetystö (suunnitelmaluonnos ym.)

Khs toteaa, että kaupunki myi vuonna 1990 Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle sen suurlähetystötontin naapurissa sijaitsevan ns. Kätilöopiston tontin. Kaupan ehdoista 13.6.1990 päättäessään Kvsto edellytti, Khn ehdotuksesta tältä osin poiketen, kauppakirjaan lisättäväksi ehdon, jonka mukaan ostajan tuli toimeenpanna kustannuksellaan tontille rakennettavaa rakennusta koskeva suunnittelukilpailu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Venäjän suurlähetystö suunnittelee rakennuttavansa tontille käyttöönsä tarkoitettuja asuin- ja toimitiloja. Tässä tarkoituksessa se on järjestänyt suunnittelutarjouskilpailun, johon otti osaa kolme Suomessa toimivaa rakennusyritystä arkkitehtikumppaneineen. Näin menetellen kauppakirjan ehto kilpailun järjestämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa jäi kuitenkin toteutumatta.

Hankkeen suunnittelua on kilpailun jälkeen jatkettu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Virasto ilmoittaa asiasta antamassaan lausunnossa, että laadittu suunnitelma on huomattavasti nykyisen asemakaavan mahdollistamaa ratkaisua parempi, minkä vuoksi virasto puoltaa tontin rakentamista esitetyn suunnitelmaratkaisun mukaisesti.

Tontti on mahdollista rakentaa esitettyä suunnitelmaratkaisua noudattaen myös nykyisen asemakaavan puitteissa. Koska nykyinen asemakaava kuitenkin sallisi yli 4 000 k‑m² enemmän kerrosalaa ja toisenlaisen massoittelun kuin kaupunkisuunnitteluvirastolle esitetyssä 1.9.2009 päivätyssä suunnitelmaratkaisussa, asemakaavaa tulisi jatkossa muuttaa vastaamaan suunnitelmaratkaisua. Tällöin tulisi kauppakirjasta poikkeamisen ehtona edellyttää, että maanomistaja suostuu asemakaavan muuttamiseen suunnitelmaratkaisua vastaavasti.

Kiinteistölautakunta toteaa (10.11.2009) mm. seuraavaa:

Kaupunki on 28.8.1990 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Kvston 13.6.1990 (asia nro 2) tekemän päätöksen mukaisesti Helsingin kaupungin 7. kaupunginosan korttelin nro 133 tontista nro 2 osan, jonka pinta-ala oli 8001 m² ja joka muodosti myöhemmin tontin nro 5 korttelissa 133.

Myyty tontinosa oli kauppakirjan mukaan tarkoitettu Suomessa olevan SNTL:n suurlähetystön toimi- ja asuintiloja varten.

Kauppakirjan ehtojen mukaan ostaja toimeenpanee kustannuksellaan tontille rakennettavaa rakennusta koskevan suunnittelukilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa (ehto 7 a). Tämä ehto syntyi Kvston kokouksessa.

Edelleen kauppakirjan mukaan toimi- ja asuintiloja tulevat rakentamaan paikalliset rakennusyritykset ja määrätyssä vaiheessa mukaan tulevat neuvostoliittolaiset asiantuntijat.

Venäjän Suomen Suurlähetystö on ilmoittanut kiinteistövirastolle, että vuonna 1990 Suurlähetystön ostaman ja osoitteessa Tehtaankatu 1 D/ Vuorimiehenkatu 8 B sijaitsevan tontin hankkimiseen liittyvän kauppakirjan ehtojen mukaisesti vuosina 2006–2008 pidettiin tontin rakennuttamiseen liittyvä arkkitehtuurikilpailu. Kilpailu toteutettiin suunnittelutarjouskilpailuna. Kilpailuun otti osaa Lemcon Oy, SRV ja PEAB Seicon
-yhtiöt arkkitehtikumppaneittensa kanssa.

Arkkitehtikilpailun tuloksena valittiin toteutettavaksi Lemcon Oy:n ehdotus. Rakennusyritys on jatkanut suunnittelua Helin & Co arkkitehtien kanssa. Venäjän Suurlähetystö on ilmoittanut, että se tulee säännöllisesti tiedottamaan Helsingin kaupunkia mainitun tontin rakennuttamishankkeen kulusta.

Kiinteistövirasto on pyytänyt kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa siitä, miten suunnitteluprosessi on edennyt kaupunkisuunnitteluviraston näkökulmasta. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on liitteenä.

Lausunnossaan kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa mm., että se puoltaa tontin rakentamista esitetyn suunnitelmaratkaisun mukaisesti edellyttäen, että tontin omistaja suostuu siihen, että asemakaavaa tullaan muuttamaan myöhemmässä vaiheessa suunnitelmaratkaisua vastaavaksi.

Kiinteistölautakunta katsoo kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa esille tuodut näkökohdat huomioon ottaen, että tontin omistajan esitystä noudatetusta menettelystä kohteen suunnittelussa voidaan pitää hyväksyttävänä vaikka se ei täysin vastaakaan Kvston kokouksessa syntyneen ratkaisun sanamuotoa.

9

PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN 1.1.2010 ALKAEN

Khs 2009-2254

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee,

– että pysäköintimaksuiksi 1.1.2010 alkaen vahvistetaan 1. maksuvyöhykkeellä 4,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 2,00 euroa ja 3. maksuvyöhykkeellä 1,00 euroa tunnilta,

– että autokohtaisen pysäköintimaksulaitteen käyttäjille annetaan 10 %:n taksa-alennus ja

– että asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksuksi vahvistetaan 1.1.2010 alkaen 100 euroa.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.10.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Pysäköintimaksuiksi esitetään 1.1.2010 alkaen 1. maksuvyöhykkeellä 4,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 2,00 euroa ja 3. maksuvyöhykkeellä 1,00 euroa tunnilta. Autokohtaisella pysäköintimaksulaitteella maksettaessa esitetään säilytettäväksi 10 % taksa-alennus.

Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksuksi esitetään 1.1.2010 alkaen 100 euroa vuodessa. Edellisen kerran tunnusmaksua korotettiin vuoden 2002 alussa.

Pysäköintimaksujen perusteet

Yleisten pysäköintipaikkojen pysäköintimaksujen perusteet ovat olleet ensisijaisesti liikenteellisiä. Maksujen tärkeimpänä perusteena on ollut asiointipysäköintimahdollisuuksien turvaaminen tilanteessa, jossa asiointipysäköinnin kysyntä ylittää tarjonnan. Maksut toisaalta vähentävät kysyntää ja toisaalta lyhentävät pysäköintien kestoja, jolloin vapaa paikka lyhytaikaista pysäköintiä varten löytyy paremmin ja useampi käyttäjä voi käyttää yhtä paikkaa päivän aikana. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana pysäköintimaksujen perusteena on ollut myös asukas- ja yrityspysäköinnin turvaaminen, kun nämä paikat ovat olleet ulkopuolisille maksullisia.

Käsitellessään kadunvarsipysäköinnin periaatteita vuonna 1979 lautakunta päätti, että pysäköintitaksat määritellään siten, että paikkojen käyttöaste on määrättyjen raja-arvojen välillä eli käytännössä 60–85 %. Jos paikkojen käyttöaste on alhaisempi, ovat taksat liian korkeita. Jos taas käyttöaste nousee yli 85 %:n, on vapaan asiointipaikan löytäminen liian hankalaa eli taksat ovat liian alhaisia.

Pysäköintimaksuja on 1980-luvun lopulle saakka korotettu harvoin, mutta merkittävästi kerrallaan (50–100 %). Näin on haluttu mahdollisimman suuri vaikutus paikkojen kysyntään ja pysäköintien kestoihin. Viime ja tällä vuosikymmenellä on maksuja korotettu n. 20–30 %:n luokkaa, ensin pysäköintimaksujen arvonlisäverolliseksi määräämisen vuoksi 1994, sitten euron käyttöönoton 2002 yhteydessä sekä viimeksi 1.2.2005 alkaen.

Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä

Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmä on käytössä kantakaupungin alueella. Tunnuksen lunastusoikeus on kaikilla asukkailla ja yrityksillä, jotka täyttävät tunnuksen saamiseksi määrätyt ehdot. Tunnus ei takaa pysäköintipaikan saantia. Se antaa oikeuden poiketa liikennemerkillä määrätyistä ulkopuolisia koskevista pysäköintimaksuista ja -rajoituksis-ta omalla vyöhykkeellä.

Asukaspysäköintitunnuksen lunastushinta on nykyisin 36 euroa vuodessa ja yrityspysäköintitunnuksen lunastushinta 360 euroa vuodessa. Jokainen asukas, joka täyttää ehdot, voi lunastaa yhden asukaspysäköintitunnuksen omalle asukaspysäköintivyöhykkeelleen. Jokainen yrityksen toimipiste, joka täyttää ehdot, on voinut lunastaa enintään kolme yrityspysäköintitunnusta omalle vyöhykkeelleen.

Kantakaupungin asukkaiden pysäköinti on viime vuosina vaikeutunut katujen varsilla. Syitä vaikeutumiseen ovat sekä asukkaiden että ulkopuolisten autojen pysäköinnin lisääntyminen asukaspysäköintipaikoilla. Vapaan paikan löytäminen on vaikeutunut sekä päivällä että illalla.

Vaikeimmilla alueilla on kysymys ennen kaikkea pysäköintipaikkojen kokonaismäärän riittämättömyydestä. Uusien paikkojen rakentaminen katualueiden ulkopuolelle, joko tonteille tai maan alle, on niin kallista, että arviolta vain pieni osa asukkaista olisi valmis maksamaan paikoista sekä investoinnit että käyttökulut kattavaa kuukausihintaa.

Pysäköintitaksojen korottaminen

Nykyiset Kvston hyväksymät pysäköintitaksat otettiin käyttöön 1.2.2005. Taksat ovat 1. maksuvyöhykkeellä 3,00 euroa, 2. maksuvyöhykkeellä 1,60 euroa ja 3. maksuvyöhykkeellä 80 senttiä tunnilta. Pysäköintitaksojen korotukset olivat tuolloin 1. maksuvyöhykkeellä 25 % ja muiden n. 33 %.

Maksullisten kadunvarsipaikkojen käyttöaste suppean tutkimuksen perusteella elokuussa 2009 ydinkeskustan vilkkaimmilla kadunvarsipaikoilla päiväaikaan kello 9–19 oli 85 %. Käyttöasteen perusteella paikkojen katsotaan olevan täynnä. Vastaava tutkimus tehtiin toukokuussa 2004, jolloin käyttöaste oli pääosin alle 85 %. Käyttöasteen perusteella pysäköintitaksojen korottaminen on perusteltua.

Helsingin sisäisen joukkoliikenteen aikuisten kertalipun hinta oli 2,00 euroa vuonna 2005. Tämän hetken hinta on 2,50 euroa. Kertalipun hinta on noussut 25 % neljän vuoden aikana. 30 päivän kausilipun hinta on noussut vastaavana aikana Helsingin sisäisessä liikenteessä 4,0 % ja seutuliikenteessä 11,5 % ja vuosilipun vastaavasti 2,6 % ja 11,5 %.

Pysäköintimaksuvyöhykkeet

Pysäköintimaksujen korottaminen olisi liikennepoliittisesti perusteltua joukkoliikenteen kilpailuaseman turvaamiseksi. Kvston 29.4.2009 hyväksymään strategiaohjelmaan vuosiksi 2009–2012 sisältyy muun muassa seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

– Helsingin keskustan elinvoimaa vahvistetaan.

– Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteenlasketun kulkutapaosuuden lisääminen siten, että helsinkiläisten jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa kolme prosenttiyksikköä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Pysäköintimaksujen korottamista ei strategiaohjelmassa ole mainittu tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävänä toimenpiteenä. Maksujen korottamisella on kuitenkin joukkoliikenne-, pyöräily- ja jalankulku-matkoja lisäävä vaikutus. Korotettujen pysäköintimaksujen vaikutus keskustan elinvoimaan on pieni, koska keskustan asiointipysäköintipaikat sijaitsevat pääosin pysäköintilaitoksissa. Kadunvarsipaikkojen osuus on suhteellisen pieni. Korotetut maksut parantavat kuitenkin - kuten edellä on todettu - vapaan asiointipysäköintipaikan löytymistä.

Jotta korotus vaikuttaisi vapaan pysäköintipaikan löytämistä helpottavasti, tulisi korotuksen olla vähintään 25 %. Sopivia taksoja kolikoiden (20 senttiä pienin kolikko) käyttö huomioon ottaen olisivat siten maksuvyöhykkeillä I–III 4,00 euroa, 2,00 euroa ja 1,00 euroa tunnilta, jolloin kalleimman vyöhykkeen korotus olisi n. 33 % ja muiden 25 %. Liikekeskustan pysäköintilaitosten taksat ovat arkipäivisin yleensä 5 euroa/tunti.

Pysäköintitaksojen korotukset alentaisivat jossain määrin paikkojen käyttöastetta. Esitetyt korotukset merkitsisivät arviolta n. 15 %:n kasvua pysäköintimaksutuloihin, jotka vuonna 2008 olivat n. 9,7 milj. euroa.

Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksun korottaminen

Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksu on ollut vuoden 2002 alusta lähtien 36 euroa. Tunnuksen hinta asukkaalle vastaa 1. maksuvyöhykkeellä yhden tunnin taksaa kuukaudessa.

Asukaspysäköintijärjestelmä perustettiin vuonna 1980 kokeiluna. Tunnuksen hinta oli aluksi 8 markkaa (n. 1,35 euroa), minkä laskettiin vastaavan tunnuksen myöntämisestä aiheutuvia kuluja kaupungille. Asukaspysäköintijärjestelmä vakinaistettiin vuonna 1982 ja lunastusmaksu nostettiin 50 markkaan (8,40 euroa). Lunastusmaksu nostettiin 100 markkaan (16,80 euroa) 1.5.1992 ja 150 markkaan (25,20 euroa) 1.11.1994 maksun arvonlisäverolliseksi tulon yhteydessä. Euron käyttöön oton myötä vuoden 2002 alussa tunnuksen lunastusmaksu nostettiin 36 euroon (214 markkaa).

Asukaspysäköintipaikkoja on tällä hetkellä vähän yli 20 000. Asukaspysäköintitunnuksia on lunastettu n. 27 900 ja yrityspysäköintitunnuksia n. 2 950.

Asukaspysäköintivyöhykkeet

Asukaspysäköintitunnuksia on monella vyöhykkeellä lunastettu huomattavasti enemmän kuin pysäköintipaikkoja on tarjolla. Tunnusten alhainen lunastushinta houkuttelee pitämään autoa kadunvarressa, vaikka autoa ei käytettäisi pitkiin aikoihin, esimerkiksi talviaikaan. Toisaalta tunnuksen pienen lunastushinnan vuoksi tunnuksen ovat hankkineet monet sellaisetkin, joilla on tonttipysäköintipaikka. Autoa saatetaan siten pitää usein kadulla tontin sijasta. Kadunvarsipaikat olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista saada aktiiviseen ja vain tarvitsevien käyttöön, koska paikoista on puutetta. Asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnan tuntuvalla korotuksella olisi ainakin jossain määrin varastoluonteista ja muutakin pysäköintiä vähentävä vaikutus.

Asukaspysäköintipaikat ja tunnusten määrä paikkaa kohti vyöhykkeittäin

Asukaspysäköintitunnuksen nykyinen lunastushinta on Helsingissä edullinen verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Alhaisimmillaankin lunastushinta on muissa kaupungeissa 50 euroa vuodessa ja esimerkiksi Oulussa 120 euroa vuodessa ja Lahdessa 96 euroa vuodessa. Tukholmassa vuoden asukaspysäköintitunnus maksaa n. 720 euroa. Päiväkohtainen asukaspysäköintimaksu on n. 4 euroa.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksista aiheutuu nykyisin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle n. 200 000 euron vuosittaiset kustannukset. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitokustannukset ovat n. 4 euroa katuneliöltä eli n. 50 euroa autopaikkaa kohti vuodessa. Valvontatekniikkaa ollaan kehittämässä ja se aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Jatkossa asukas- ja yrityspysäköintitunnus tulee olemaan luottokortin kokoinen ja sitä voi lukea etäältä. Uusi tekniikka mahdollistaa tunnuksen päivittämisen sähköisesti.

Asukaspysäköintitunnuksen lunastusmaksua tulisi korottaa. Lautakunta esittää, että asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnaksi vahvistettaisiin 100 euroa vuodessa. Tämä vastaisi 1. maksuvyöhykkeellä 4 euron taksalla n. 2 tunnin, 2. maksuvyöhykkeellä 2 euron taksalla n. 4 tunnin ja 3. maksuvyöhykkeellä 1 euron taksalla n. 8 tunnin pysäköintimaksua kuukaudessa.

Asukaspysäköintitunnusten lunastusmaksujen korottaminen vähentäisi jonkin verran lunastettavia tunnuksia. Esitetty korotus merkitsi arviolta n. 1,7 milj. euron lisäystä asukastunnuksista saataviin vuosituloihin, jotka nykyisellä tunnuksen hinnalla ovat n. 1 milj. euroa.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten hinnoittelu jatkossa

Vähän yli 90 %:ssa tunnuksen haltijoiden huoneistoista on lunastettu yksi tunnus ja vähän yli 9 %:ssa huoneistoista kaksi tunnusta. Kolmen ja useamman tunnuksen huoneistoja on n. 0,5 %. Koska asukaspysäköintitunnusten määrä on noin puolitoistakertainen paikkojen määrään verrattuna, olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä rajoittamaan erityisesti kahden tai useamman tunnuksen lunastamista samaan huoneistoon. Tähän voitaisiin pyrkiä asettamalla toisen tunnuksen hinta esimerkiksi kaksinkertaiseksi ja kolmannen tai useamman tunnuksen hinta esimerkiksi kolminkertaiseksi ensimmäisen tunnuksen hintaan verrattuna.

Yrityspysäköintitunnuksia voi lunastaa enintään kolme yrityksen toimipistettä kohti. Yhtä tunnusta voi käyttää yrityksen kolmessa autossa, vain yhdessä kerrallaan. Näin enintään yhdeksän toimipisteen autoa voi käyttää yrityspysäköintietuutta, kuitenkin vain kolme autoa kerrallaan. Arviolta n. 75–80 % yritysten toimipisteistä on lunastanut vain yhden tunnuksen. Asukastunnusten hintaporrastuksen tapaan olisi perusteltua porrastaa myös yrityksen samaan toimipisteeseen hankittavien yrityspysäköintitunnusten hinnat. Toisen tunnuksen hinta voisi olla kaksinkertainen ja kolmannen tunnuksen hinta kolminkertainen ensimmäisen tunnuksen hintaan verrattuna.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto selvittää hintaporrastuksen toteuttamista tarkemmin erikseen ja tuo asian myöhemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten myöntämisperusteiden tarkistaminen

Vuosien kuluessa on ilmennyt tarvetta tarkistaa tunnusten myöntämisperusteita eräiltä osin. Esimerkiksi useampi asukas saattaa käyttää samaa autoa vuorotellen ja asukkaat asuvat eri vyöhykkeillä. Näiden ns. kimppa-autojen käyttö on sinänsä kannatettavaa. Tunnuksen myöntäminen samalle ajoneuvolle usealle vyöhykkeelle ei kuitenkaan saa johtaa väärinkäytöksiin esimerkiksi siten, että ajoneuvoa käytetään päivittäin vyöhykkeiden väliseen työmatkaan. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto valmistelee myöntämisperusteiden tarkistamista yhdessä rakennusviraston pysäköinninvalvonnan kanssa ja tuo asian erikseen lautakunnan käsittelyyn.

Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on selvitetty mahdollisuuksia lisätä asukaspysäköintipaikkoja nykyiseen katuverkkoon. Asiaa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.1.2007. Asukaspysäköintipaikkojen lisääminen katualueelle on mahdollista ainoastaan siten, että kadun toinen reuna muutetaan vinopysäköintiin ja toisella reunalla säilyy kadunsuuntainen pysäköinti. Asukaspaikkoja on lisätty kahden vuoden aikana tällä tavalla kaksisuuntaiseen katuverkkoon n. 200 paikkaa katuosuuksilla, joiden leveys on sen mahdollistanut.

Pysäköintipaikkoja olisi mahdollista lisätä rakenteellisin toimenpitein kaventamalla kaksisuuntaisuus säilyttäen jalkakäytäviä, jotka toimenpiteen jälkeenkin olisivat riittävän leveitä. Lisäpaikkojen kustannusarvio on n. 4 000–5 000 euroa/autopaikka.

Asukaspaikkoja ei kuitenkaan voida lisätä niin paljoa, että lisäyksillä olisi asukkaiden pysäköintimahdollisuuksiin kuin enintään paikallista merkitystä. Toisaalta vinopysäköintiä on pidetty kaupunkikuvan kannalta ongelmallisempana kuin kadun suuntaista pysäköintiä.

Yksisuuntaistamalla katuja olisi myös mahdollista lisätä asukaspaikkoja etenkin silloin, jos lainsäädäntö tulevaisuudessa mahdollistaisi polkupyörien ajon vastavirtaan. Tällaista lainsäädäntömuutosta ollaan valmistelemassa.

Vapaita rajoittamattomia paikkoja on vielä jonkin verran lähinnä asukaspysäköintivyöhykkeiden reuna-alueilla. Nämä paikat tullaan esittämään muutettaviksi pääsääntöisesti asukaspaikoiksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston tarkoituksena on tuoda selvitys asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksista kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn myöhemmin erikseen.

Autokohtainen maksulaite

Khs päätti 16.6.2008, ettei ajoneuvokohtaisen maksulaitteen 10 %:n taksa-alennuksesta luopuminen ole tarkoituksenmukaista. Päätöksen jälkeen ei ole tullut esille uusia perusteluita, jotka puoltaisivat taksa-alennuksen poistamista.

Pysäköintimittarit

Maksullisten pysäköintipaikkojen läheisyyteen on pääosin asennettu pysäköintilippuautomaatit. Muutamat paikat, joissa lippuautomaatin hankinta olisi muutaman paikan takia tullut kohtuuttoman kalliiksi, on varustettu paikkakohtaisin mittarein. Nykyisiin pysäköintimittareihin ei ole saatavissa uusia muistimoduuleita, jotka mahdollistaisivat nyt esitetyn taksankorotuksen. Mittaripaikkoja on nykyisin 84. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto ja rakennusviraston katu- ja puisto-osasto selvittävät mahdollisuuksia hankkia uusia pysäköintimittareita tai muita keinoja säilyttää tarvittavat maksulliset erityispaikat.

Pysäköintivirhemaksusta

Pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on turvata liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta vähentämällä kieltojen ja rajoitusten vastaista pysäköintiä katujen varsilla. Lisäksi pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on turvata asiointi-, asukas- ja yrityspysäköintiä.

Pysäköintivirhemaksu on sisäasiainministeriön asetuksen mukaisesti Helsingissä 40 euroa, kuitenkin 1. maksuvyöhykkeellä 50 euroa. Pysäköintivirhemaksun tulisi olla Helsingissä vähintään kolminkertainen kahdeksan tunnin pysäköintiin verrattuna, jotta pysäköintikierto toimisi tehokkaasti ja pysäköintipaikkoja olisi riittävästi suunniteltuun käyttöön (nykyisin Helsingissä 3 x 3,0 euroa x 8 h = 72 euroa). Pysäköintivirhemaksun korottaminen ei ole kuitenkaan mahdollista ennen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uusimista.

Khs lähetti 13.6.2006 liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen, että nykyisen pysäköintivirhemaksun toimivuudesta käynnistettäisiin selvitys, jonka pohjalta voisi arvioida uuden seuraamusjärjestelmän tarvetta ja tarvittaessa käynnistää mahdollisen lainvalmistelutyön. Khn esitys perustui valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin tutkittavaksi mahdollisuudet lukita väärin pysäköity auto rengaslukolla. Liikenne- ja viestintäministeriö siirsi asian käsittelyn 5.9.2006 oikeusministeriölle, jonka hallintoalaan pysäköintivirhemaksua koskeva lainsäädäntö kuuluu.

Oikeusministeriö on perustanut 22.5.2009 työryhmän pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uusimiseksi. Työryhmän on saatava työnsä valmiiksi helmikuun 2010 loppuun mennessä. Helsingin kaupunkia edustaa työryhmässä kunnallinen pysäköinninvalvoja.

Lautakunta esittää Khlle päätösehdotuksen mukaisia pysäköintitaksoja ja asukaspysäköintitunnuksen lunastushintaa.

10

KAMPIN KORTTELIN NRO 194 OSAN SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN (KAMPIN HILJENTYMISKAPPELI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11858)

Khs 2008-2699

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 194 osan sekä puisto-, katuaukio- ja torialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.11.2008 päivätyn ja 28.10.2009 muutetun piirustuksen nro 11858 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro11858 (Kampin korttelin osa 194 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Kampin korttelin 194 osa ym.)
	Liite 3	Kampin hiljentymiskappelin kuvaluonnos

Simonpuistikko, Narinkka

Tiivistelmä Kamppiin rakennetaan Helsingin seurakuntayhtymän hiljentymiskappeli ja palvelupiste, jonka laajuus on 300 k-m². Korkeassa pyöreämuotoisessa hiljentymistilassa on puujulkisivut. Rakennuksen yleisötilat avautuvat Kampin toritasolle. Tilat sijoittuvat osittain ajoluiskan edustalle ja osittain sen päälle. Ajoluiskan päälle muodostuu Simonkadun puistikkoa täydentävää julkista tilaa, josta on porrasyhteys Narinkalle. Simonkadun suuntaisen jalankulun ja pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta Forumin pysäköintilaitoksen ajoyhteyden kohdalla parannetaan.

Kappelin vuonna 2004 käyty arkkitehtikilpailu ei johtanut toteutukseen vaan seurakuntayhtymä päätti luopua hankkeesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti kappelin toteuttamisedellytyksiä tilaamalla vuonna 2008 tarjouspyyntömenettelyn perusteella puuarkkitehtuuriin perustuvat luonnossuunnitelmat arkkitehtitoimisto K2S Oy:ltä. Työn tuloksen perusteella seurakuntayhtymä ja kaupunki ovat käynnistäneet yhteistyön kappelin toteuttamiseksi uuden tilaohjelman ja toiminta-ajatuksen sekä uuden arkkitehtonisen lähtökohdan pohjalta.

Kappelirakennuksella on kolme toiminnan pääsisältöä. Se on hiljentymispaikka, kohtaamisen ja sielunhoidon paikka ja palvelupiste. Tarkoituksena on, että toimintaan osallistuvat lisäksi Espoon ja Vantaan seurakunnat sekä sosiaalivirasto.

Asemakaavan muutoksella viimeistellään Simonkadun puistikon, Forumin ajoluiskan ja jalankulkuluiskan ympäristöjärjestelyt sekä näiden liittyminen Kampin julkisiin tiloihin ja Kampin keskuksen kaupunkikuvaan. Kappelin arvioidaan valmistuvan vuonna 2011.

Khn vähemmistön (Arhinmäki, Kari ja Krohn) mielestä esitys olisi tullut hylätä.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuonna 2005 kilpailun jälkeen, ettei Simonkappeli-hanketta toteuteta. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös ponnen, jonka mukaan ”selvitetään yhdessä kaupungin kanssa, miten kirkollinen toiminta voi näkyä Simonaukion ympärille kehittyvässä vilkkaassa keskusta- ja liikennepaikassa".

Helsingin seurakuntayhtymä ja kaupunki ovat selvittäneet ja valmistelleet vuoden 2008 aikana uudelleen Kampin hiljentymiskappelin toteuttamisedellytyksiä uusista lähtökohdista käsin.

Lähtökohdat

Kaavoitustilanne

Helsingin yleiskaava 2002:n mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta ja kävelykeskusta-aluetta.

Kampin–Töölönlahden osayleiskaavassa Simonkadun puistikko on puistoaluetta. Kampin asemakaavaluonnoksen (kaupunkisuunnittelu-lautakunta 31.10.1996) mukaan Simonkadun varsi on puistoa ja ajo-luiskan päällä luonnoksessa on 250 k-m²:n liikerakennusala.

Simonkentän hotellin ja ympäristön asemakaavan mukaan (vahvistettu 24.8.1998) suunnittelualue on puistoa, jalankulkualuetta sekä aukiota.

Aiemmat vaiheet

Lautakunta hyväksyi 18.9.2003 Simonpuistikon kappelin suunnittelun asemakaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet. Seurakuntayhtymä järjesti vuonna 2004 kappelista arkkitehtikilpailun, jonka voittajaksi valittiin arkkitehti Jari Heikkilän ehdotus ”Majakka”. Kappelihanke raukesi eikä kilpailun tulos johtanut toteutukseen.

Maanomistus

Yleiset alueet ja Forumin ajorampin alue ovat kaupungin omistuksessa. Ajorampin rakenteet omistaa Kamppiparkki Oy.

Rakennettu ympäristö

Forumin pysäköintilaitoksen ajoramppi rakenteineen sijaitsee Simon-kadun puistikon vierellä. Simonkadulle rakennetaan raitiovaunukiskoja ja samalla katutilaa on levennetty puistikon puolelle. Ajorampin näkyvät rakenteet Narinkan puolella ovat osittain huonossa kunnossa. Rampin yli johtaa tilapäinen vähän käytetty jalankulkuyhteys Simonkadun puistikosta Lasipalatsin suuntaan.

Hotellin pohjoissivulla sijaitsee maanalainen kaksitasoinen pysäköintilaitos (110 autopaikkaa), johon on ajoyhteys Simonkadun ajorampista.

Asemakaavan muutoksen tavoitteet

Toiminnallisena tavoitteena on julkisen rakennuksen, pääkaupunkiseudun seurakuntien palvelurakennuksen, sijoittaminen Kampin vilkkaan sisäänkäyntiaukion reunaan. Arkkitehtonisena tavoitteena on puuarkkitehtuuriin perustuvan julkisen kappelirakennuksen toteuttaminen.

Tavoitteena on muodostaa kappelirakennuksesta sekä sen välittömästä julkisesta ympäristöstä kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kokonaisuus, joka samalla täydentää ja viimeistelee Kampin keskuksen julkisen tilan järjestelyjä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksen yleiskuvaus

Simonkadun alueen asemakaavaa muutetaan siten, että Simonpuistikko ja Lasipalatsin edustan istutettu aukio sekä vanhan linja-autoasemarakennuksen päädyn jalankulkutilat merkitään asemakaavassa nykyiseen laajuuteensa.

Kampin keskuksen sisäänkäyntialueelle Narinkan reunaan rakennetaan seurakuntayhtymän hiljentymiskappeli ja palvelupiste. Rakennuksen laajuus on 315 k-m².

Kappelin yleisötilat avautuvat Kampin toritasolle. Yleisötilojen tasosta on edelleen yhteys hiljentymistilaan. Rakennuksen tilat sijoittuvat osittain Forumin rampin päälle. Simonpuistikon alue laajenee osittain kappelin päälle. Kappelirakennuksella on kolme toiminnan pääsisältöä. Se on hiljentymispaikka, kohtaamisen ja sielunhoidon paikka ja palvelupiste.

Asemakaavan muutoksella viimeistellään Simonkadun puistikon, Forumin ajoluiskan ympäristöjärjestelyt sekä näiden liittyminen Kampin julkisiin tiloihin ja Kampin keskuksen kaupunkikuvaan. Simonkadun suuntaisen jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä ja turvallisuutta kehitetään parantamalla ajorampin ajoyhteyden kohdan liikenne- ja suojatiejärjestelyjä. Samalla ajoyhteys Kampin keskukseen katkaistaan ja pysäköintiajoa häiritsevä luvaton saattoliikenne ja pysäköinti ramppiin johtavalla ajoväylällä estetään. Asiasta laaditaan erillinen liikenteenjärjestelysuunnitelma.

Rakennusoikeus

Rakennusoikeus on 315 k-m². Hiljentymistä varten kappelissa on hiljainen huone, sakraalitila, n. 25–40 ihmiselle (n. 60–90 m²), päivystävän pastorin vastaanotto- ja työtilat (n. 25 m²), info- ja palvelupiste (n. 90 m²) sekä eteistiloja, henkilökunnan tiloja ja aputiloja.

Pysäköinti ja huoltoliikenne

Kappeli sijoittuu kävelyalueelle eikä sen yhteyteen voi varata pysäköintipaikkoja tai huoltoauton ruutua. Kappelin tarvitsemat autopaikat (2 autopaikkaa) tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen alueen vieressä.

Kaupunkikuva ja julkisen kaupunkiympäristön jatkosuunnittelu

Kappelirakennus jakautuu kahteen osaan. Hiljentymistila muodostaa korkean, julkisivuiltaan puuaineisen päämassan. Muut tilat sijoittuvat sen taustalle Narinkka-torin reunalle ja ne on sovitettu arkkitehtonisesti puistikkoa ja ajoluiskaa ja puistikkoa rajaavaan graniittimuuriin.

Simonpuistikko merkitään kaavaan uuden tilanteen mukaiseen laajuuteen. Samassa yhteydessä rakennetaan Simonpuistikosta Narinkalle parannettu porrasyhteys. Nykyinen tilapäinen kevyen liikenteen silta ja ramppirakennelma korvataan parantamalla Forumin ajoluiskan ylittävän suojatien ja pyörätien turvallisuutta rakenteellisesti ja estämällä muu ajoneuvoliikenne alueelta.

Maaperän rakennettavuus ja yhdyskuntatekniikka

Rakennus rakennetaan Forumin ajoluiskan pohjoispuolelle sekä osittain ulottumaan sen päälle ja tukeutumaan sen rakenteisiin tai niiden ulkopuolelle. Narinkan puolelta rakennus perustetaan osittain kalliolle osittain paalujen varaan.

Forumin pysäköintilaitoksen rampin ja väestönsuojan rakenteet sekä raitisilmakuilu tiloineen ovat sitovia lähtökohtia suunnittelulle. Ajoramppi toimii yleisen väestönsuojan sisäänkäyntinä. Tästä seuraa vaatimuksia rampin yläpuolisten rakenteiden sortumankestävyydelle.

Rakennuksen poistoilman ulosjohtamisen sijoituksessa on otettava huomioon Forumin pysäköintilaitoksen raitisilmakuilun sijainti sekä luiskan vapaan tilan vaatimukset. Ajo-rampin kulkuaukon vapaan leveyden tulee olla 8,50 m ja korkeuden 4,30 m.

Asemakaavaratkaisun vaikutukset

Kampin keskuksen vilkkaimman jalankulun alueella keskustan joukkoliikenteen painopisteessä pääkaupunkiseudun seurakuntien kappeli ja tiedotuspiste tavoittaa parhaiten alueen väestön. Julkinen rakennus täydentää alueen kauppaan ja vapaa-aikaan painottuneita toimintoja. Samalla Kampin keskuksen sisäänkäynnin alue viimeistellään kaupunkikuvallisesti.

Toteuttaminen Asemakaavan mukainen rakentaminen alkaa syksyllä 2010 ja kappelin on määrä valmistua käyttöön vuonna 2011.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa

Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2003. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitelma-aineistoa on ollut nähtävänä 30.5.–18.6.2003. Aineistoa esiteltiin sopimuksen mukaan osallisille.

Asemakaavan muutosluonnos sekä suunnitteluaineistoa on ollut nähtävillä 11.4.–29.4.2005. Valmistelijat ovat esitelleet asemakaavan muutosta ja suunnitteluaineistoa 14.4.2005 yleisölle sekä myös sopimuksen mukaan. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty kirjallisia mielipiteitä. Suullinen palaute oli myönteistä.

Uusi vuonna 2008 laadittu suunnitelmaluonnos on kooltaan pienempi ja rakennusaloiltaan likimäärin samaa luokkaa kuin nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa.

Viranomaisyhteistyö

Kaupunkikuvaneuvottelukunta käsitteli asemakaavaluonnosta ja arkkitehtisuunnitelman luonnosta kokouksessaan 19.11.2008. Neuvottelukunta piti arkkitehtuuria ansiokkaana ja esitti kappelia ja sen korkeusasemaa sekä julkisen jalankulun sujuvuutta ja esteettömyyttä koskevia näkökohtia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Yrjönkadun suunnasta Simonpuistikosta Narinkalle johtavaa julkisen portaan aluetta on asemakaavakartassa laajennettu ja korkeuslukua väljennetty. Pääosin kaupunkikuvaneuvottelukunnan näkökohdat ovat sellaisia, jotka kuuluvat asemakaavavaiheen jälkeen tapahtuvaan yksityiskohtaiseen rakennussuunnitteluun ja rakennusviraston julkisen tilan yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt kannanotot

Kampin kaupunginosayhdistys ry–Kampens stadsdelsförening rf esittää, että kappeli on hyvä ajatus vilkkaan kaupallisen ja liikennehälinän keskellä. Rampin melun asettamat äänieristysvaatimukset kappelille ovat suuret. Tästä syystä kappeli tulisi sijoittaa Kampin keskuksen sisään lähelle linja-autojen odotustiloja.

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura–Stadsplaneringssällskapet i Helsingfors suhtautuu myönteisesti hiljentymiskappelin toteuttamiseen Kamppiin, koska Kamppi painottuu yksipuolisesti liiketoimintaan. Kilpailun onnistumiseksi seura esittää, että kilpailu olisi sakraalirakennusten suunnittelussa ansioituneille arkkitehdeille järjestetty kutsukilpailu.

Ympäristökeskus toteaa, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa valmisteilla olevasta asemakaavan muutoksesta. Senaatti-kiinteistöille pyydetään toimittamaan kirjallinen ilmoitus kaavan hyväksymispäätöksestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että erillinen hiljentymistila Kampin keskuksen sisäänkäyntiaukiolla sijaitsee käyttäjien näkökulmasta oikealla paikalla ja samalla kappeli saa kaupunkikuvallista näkyvyyttä. Hiljentymistilan hiljaisuus on koko hankkeen lähtökohta ja hiljaisuus voidaan turvata rakenneteknisin ratkaisuin.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK)	318	315
	Puistoaluetta (VP)	1 526
	Katualuetta Katuaukiota	2 639 3 022
	Yhteensä	7 505	315

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Varajäsen Närö ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Lautakunta teki yksimielisesti jäsen Helistön jäsen Välimäen kannattamana tekemän seuraavan lisäyksen:

Lisäksi lautakunta esittää, että kappelirakennuksen sijoittelua tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä niin, että jalankulkuvirrat häiriintyvät mahdollisimman vähän kappelin ja vanhan linja-autoaseman välillä.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.1.2009–16.2.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslaitoksen, kaupunginmuseon, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen sekä Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Kirje Fastighets Ab Mannerheimvägen 14, Fastighets Ab Silverstjärnan, Fastighets Ab Mannerheimvägen 18, Oy City Forum Ab, Fastighets Ab Gryningen i Helsingfors, Oy Mercator Ab, Oy Kamppiparkki Ab, Amos Andersonin taidemuseo sekä Föreningen Konstsamfundet rf. pitävät (6.3.2009) hanketta mielenkiintoisena ja ovat tyytyväisiä siihen, että kaupunki kehittää keskustan toimintoja ja kaupunkiympäristöä. Jalankulkuyhteyttä kappelin ja linja-autoaseman välissä pidetään kapeana. Kappeli peittää näkymät Kampista Mannerheimintien ja Simonkadun suuntaan sekä Forumin suuntaan. Kappelin sijainti on suuriin jalankulkijamääriin nähden ahdas ja keinotekoinen. Kappeli tulisi siirtää parempaan paikkaan Kampissa.

Huoltoliikenteen keskeytymätön toiminta on kiinteistöille äärimmäisen tärkeää. Kappelin rakentaminen ei saa estää jalankulkua Kampista keskustaan eikä Simonkadun ajoluiskan käyttöä. Rakennuspaikan ja olemassa olevien rakenteiden omistussuhteet tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Ajoyhteyden rakenteet muureineen omistaa Oy Kamppiparkki Ab.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.10.2009), että kaupunkinäkymien säilyminen on asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena. Linja-autoaseman ja kappelin välimatkaa on kasvatettu kaupunkikuvan ja jalankulun sujuvuuden takia. Näkymiä Simonkadulta Narinkalle korostetaan, sillä että ajoluiskan kaiteiden läpinäkyvyys säilytetään ja korkeudet sovitetaan nykyiseen tapaan puiston ja jalankuluaukion korkeusasemia noudatteleviksi. Kampin keskuksen suunnittelun yhteydessä selvitettiin kappelille vaihtoehtoisia paikkoja, mutta valittu paikka on arvioitu parhaaksi kappelin toiminnan kannalta.

Asemakaavassa on määrätty, että kappelin rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa ajoluiskan käytölle eikä sen rakenteille. Rakennuspaikan hallinta ja olemassa olevien rakenteiden omistussuhteet ovat lähtökohtana kappelin suunnittelussa ja ne selvitetään ja sovitaan ennen rakentamisen aloittamista.

Lausunnot Helsingin Vesi ‑liikelaitos mainitsee (30.3.2009) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Uusi tontti 4012/1 ei rajaudu katuun, jossa yleinen vesihuoltoverkosto sijaitsee. Tontti tulee liittää yleiseen vesihuoltoverkostoon yksityisin liittymisjohdoin.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (17.3.2009) mm., että Khs on päätöksellään 16.12.1985 oikeuttanut kiinteistölautakunnan tekemään Suomen valtion kanssa Kamppi–Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen, jonka mukaan sopimusalueelle tuleva uusi kerrosala jaetaan sopimuspuolten kesken siten, että valtio saa siitä 38 % ja kaupunki 62 %. Sittemmin valtion kanssa on sovittu, että sopimuksen voimassaolo kullakin alueella päättyy sen jälkeen, kun alueelle on vahvistettu ensimmäinen asemakaava tai sen muutos.

Uuden rakennusoikeuden sisältävä suunnittelualueen osa sijaitsee alueella, johon on 24.8.1998 vahvistettu asemakaavan muutos nro 10542. Periaatesopimuksen voimassaoloaika on siten alueella päättynyt.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on 15.1.2009 päivätyllä hakemuksella pyytänyt, että kaupunki luovuttaisi Helsingin seurakuntayhtymälle rakennuspaikan/tontin kappelia varten siten, että kappelia voitaisiin vakaalla hallintaoikeudella vastikkeetta pitää paikalla ja toiminnassa niin kauan kuin se on asemakaavan määrittämässä tarkoituksessa. Tontin hallintaoikeuden luovutuksesta on lautakunnan mielestä kuitenkin syytä päättää erikseen.

Hankkeen toteuttamiseksi Helsingin seurakuntayhtymän on lisäksi sovittava Oy Kamppiparkki Ab:n kanssa kappelirakennuksen rakenteiden mahdollisesta liittämisestä tai tukemisesta Forumin pysäköintialueen ajoluiskaan ja kappelin rakentamisenaikaisista liikenne- yms. järjestelyistä.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Energia ‑liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy huomauttavat (23.3.2009), että alueella sijaitsee kantakaupungin luotettavan sähkönsiirron kannalta tärkeä 110kV:n kaapeliyhteys, joka tulee ottaa muutosalueen suunnittelussa huomioon. Kaapelirakenteiden päälle tai välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa muita rakenteita tai kasvustoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.10.2009), että kappelin rakentamisen ja julkisen ympäristön kunnostamisen yhteydessä kaapeliyhteys otetaan huomioon. Tästä syystä myös kappelin viereinen puurivimerkintä on muutettu ohjeelliseksi.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (19.3.2009) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin. Simonpuistikon nimi ja sen käännös (Simonsskvären) on kirjoitettu asemakaavaan väärässä muodossa. Yksiaineinen rauhallinen rakennus edellyttää myös lähiympäristöltään korkeatasoista suunnittelua. Kappelin suunnittelijoille on tarjottava mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen ympäristöön. Asemakaavan edellyttämä lähiympäristön rakentaminen maksaa 500 000 euroa (ajorampin yläpuolinen u2-merkitty alue ei sisälly kustannusarvioon ja siitä tulee sopia erikseen). Kappeli on sijoitettava siten, että sekä toiminnalliset seikat että näkymät Mannerheimintielle tulevat riittävästi huomioon otetuksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.10.2009), että hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää, että kappelirakennuksen sijoittelua tutkitaan jatkosuunnittelun yhteydessä niin, että jalankulkuvirrat häiriintyvät mahdollisimman vähän kappelin ja vanhan linja-autoaseman välillä. Kappelin korkeaa osaa on hieman siirretty ja etäisyyttä linja-autoasemaan kasvatettu kaupunkikuvan ja jalankulun sujuvuuden takia. Puiston nimi on korjattu. Julkisen tilan jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä rakennusviraston kanssa ja tässä yhteydessä on mahdollista tehdä työ lausunnossa esitetyllä tavalla.

Kaupunginmuseo huomauttaa (27.3.2009), että kappelin korkea osa on suunniteltu liian lähelle entistä linja-autoasemaa. Linja-autoasema ja Lasipalatsi muodostavat yhdessä selkeästi rajautuvan kaupunkitilan, joka vaatii ympärilleen väljyyttä. Museo esittää, että kappelin sijoittelua suhteessa linja-autoaseman rakennukseen tarkennetaan niin, että uudisrakennus sijoittuisi alisteisesti historialliseen rakennuskantaan nähden.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.10.2009), että kappelin sijoittelua suhteessa linja-autoaseman rakennukseen on kasvatettu.

Pelastuslaitos huomauttaa (24.3.2009), ettei se puolla ajoyhteyden poistamista Simonkadulta Narinkalle, koska ajoyhteys on välttämätön pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan edellytys.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.10.2009) mm., että pelastustiet ovat tärkeä osa alueen suunnittelua. Pelastuslaitoksen tarvitsema pelastustieyhteys on Simonkadun ja Lasipalatsin välistä. Tästä on lisätty määräys asemakaavaan. Yhteyttä voivat käyttää isotkin pelastusajoneuvot.

Kampin keskus on autoton kävelyalue, jota palvelee maanalainen huoltoliikenne ja pysäköinti. Ajoluiskan suulla olevaa liikennemerkkiin perustuvaa ajokieltoa ei noudatettu vaan päinvastoin Forumin ajotiestä tuli luvattoman saatto-, huolto- ja pysäköintiliikenteen vilkkaasti käytetty ajoreitti Kampin aukioille. Huoltoajoneuvot, taksit ja muut käyttivät sitä myös oikaisuväylänä. Tämä johti vaaratilanteisiin vilkkaimman jalankulun kävelyalueella. Tämän takia ajoluiskan suulla on jo nyt pysyvät ajoesteet.

Asemakaavan muutosehdotukseen lausuntojen ja kirjeen
johdosta tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu siirtämällä kappelin korkeaa osaa 2 m lounaaseen siten, että etäisyys linja-autoaseman päätyyn kasvaa, ja siten, että näkymät Mannerheimintieltä Kampin suuntaan jäävät avoimemmaksi.

Forumin rampin läpinäkyvyys ja korkeudet jäävät kappelin koillispuolella nykyiselleen maaston muotoja seuraaviksi, jotta ei muodostu tarpeetonta näköestettä Simonkadun ja Narinkan välille. Vastaavasti muurikorkeuksia kappelin lounaispuolella on alennettu. Kappelin kerrosalaa on tarkistettu 300 m²:ksi.

Asemakaavamääräyksiä on täydennetty pelastustien osalta. Asemakaavakartassa ollut puiston nimen painovirhe on korjattu oikeaan muotoon: Simonpuistikko–Simonsskvären.

Lisäksi kaavakarttaan ja selostukseen on tehty muutamia teknisluonteisia täsmennyksiä.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

11

VUOKRAUSPERUSTEET KAMPIN KAPPELIN TONTILLE

Khs 2009-1567

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) asemakaavan muutosehdotukseen nro 11858 sisältyvän suunnitellun korttelin nro 4012 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka seuraavin ehdoin:

1 Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (YK) ohjeellisen tontin 4012/1 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 20 euroa.

2 Tilat pidetään asemakaavan muutoksen nro 11858 mukaisessa käytössä yleisölle avoimena hiljentymistilana ja vuokralainen sitoutuu tarjoamaan tiloja omakustannushintaisesti myös kaupungin käyttöön.

3 Muuten noudatetaan soveltuvin osin liike- ja toimistoalueen maanvuokrasopimuksen vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan muutosehdotus 11858

Khs toteaa, että Kampin kappelihanke, jota varten vuokrausperusteita esitetään vahvistettavaksi, perustuu alun perin vuonna 2004 jo kertaalleen keskeytettyyn hankkeeseen, jonka toteutusedellytyksiä kaupunkisuunnitteluvirasto lähti vuonna 2008 uudelleen selvittämään tilaamalla arkkitehtitoimisto K2S Oy:ltä puuarkkitehtuuriin perustuvat luonnossuunnitelmat. Työn tuloksen perusteella seurakuntayhtymä ja Helsingin kaupunki käynnistivät kappelin toteuttamiseksi yhteistyön uuden tilaohjelman ja toiminta-ajatuksen sekä uuden arkkitehtonisen lähtökohdan pohjalta.

Suunnitellulla kappelirakennuksella on kolme toiminnan pääsisältöä. Se on hiljentymispaikka, kohtaamisen ja sielunhoidon paikka ja palvelupiste. Tarkoituksena on, että toimintaan osallistuvat lisäksi Espoon ja Vantaan seurakunnat sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Tontille esitetty rakennusoikeus on 315 k-m². Hiljentymistä varten kappeliin on suunniteltu noin 60–90 m²:n sakraalitila, noin 25 m²:n seurakunnan vastaanotto- ja työtilat, noin 90 m²:n info- ja palvelupiste sekä eteistiloja, henkilökunnan tiloja ja aputiloja.

Kohteeseen esitetyt asemakaavamääräykset huomioon ottaen vuokrausperusteeksi esitetään nykyhetken pääoma-arvoa n. 346 euroa/k‑m², mikä vastaa musiikkitalon vuokrausperustetta. Tontin vuosivuokraksi muodostuisi esityksen mukaan nykyisellä kustannustasolla noin 5 500 euroa. Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan seurakuntayhtymän kanssa on päädytty neuvottelutulokseen, jonka mukaan tontista peritään esitettyä vuokraa ja kappelin tilat on tarkoitus pitää asemakaavan osoittamassa käytössä yleisölle avoimena hiljentymistilana niin, että vuokralainen tarjoaa tiloja omakustannushintaisesti myös kaupungin käyttöön. Tästä osapuolet sopivat myöhemmin erikseen.

Khn vähemmistön (Arhinmäki, Kari ja Krohn) mielestä esitys olisi tullut hylätä.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kaupungin 4. kaupunginosassa (Kamppi) on vireillä asemakaavan muutosehdotus (nro 11858), jossa alueelle suunnitellaan kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) tonttia 4012/1. Tontille on tarkoitus rakentaa 315 k-m²:n suuruinen hiljentymiskappeli. Koska asemakaavan muutosehdotuksen mukaisen rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2010, tulisi tontille vahvistaa vuokrausperusteet.

Khlle esitetään, että ohjeellisen YK-tontin vuokrausperusteena pidettäisiin 20 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Tontin laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 346 euroa/k-m² (ind. 1731). Maanvuokran teoreettinen vaikutus rakennuksen käyttökustannuksiin olisi tällöin n. 1,73 euroa/m²/kk.

Tontti esitetään vuokrattavaksi noin 50 vuodeksi.

Hakemus Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on 15.1.2009 päivätyllä hakemuksella pyytänyt, että kaupunki luovuttaisi Helsingin seurakuntayhtymälle tontin kappelia varten siten, että kappelia voitaisiin vakaalla hallintaoikeudella vastikkeetta pitää paikalla ja toiminnassa niin kauan kuin se on asemakaavan määrittämässä tarkoituksessa.

Hankkeen tausta Kampin hiljentymiskappelihanke on kaupungin aloitteesta syntynyt kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteishanke. Asemakaavan muutosehdotuksen 11858 mukaisen rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2010 ja kappelin on määrä valmistua käyttöön vuonna 2011.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.12.2008 nähtäville asetettavaksi hyväksymän asemakaavan muutosehdotuksen nro 11858 mukaan ohjeellinen tontti 4012/1 on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Kaavamääräysten mukaan tontille sijoitetaan julkisivumateriaaliltaan puinen kappeli, joka tulee sovittaa arkkitehtonisesti lähiympäristöönsä sekä ympäröivän keskustan kaupunkikuvaan ja kaupunkinäkymiin. Tontin rakennusoikeus on asemakaavan muutosehdotuksessa 315 k-m².

Asemakaavan muutosselostuksen mukaan tontin rakennusoikeus muodostuu sakraalitilasta (noin 60–90 m²), päivystävän pastorin vastaanotto- ja työtiloista (noin 25 m²), info- ja palvelupisteestä (noin 90 m²) sekä eteistiloista, henkilökunnan tiloista ja aputiloista.

Tontin autopaikkavelvollisuus on kaavamääräysten mukaan kaksi auto-paikkaa. Autopaikat on sijoitettava yleiseen pysäköintilaitokseen.

Maaperän rakennettavuus

Rakennus perustetaan osittain kalliolle osittain paalujen varaan. Forumin pysäköintilaitoksen rampin ja väestönsuojan rakenteet sekä raitisilmakuilu tiloineen ovat sitovia lähtökohtia suunnittelulle. Ajoramppi toimii yleisen väestönsuojan sisäänkäyntinä. Tästä seuraa vaatimuksia rampin yläpuolisten rakenteiden sortumankestävyydelle.

Ohjeellisen tontin 4012/1 alueella ei ole tehtyjen tutkimusten mukaan todettu maaperän pilaantuneisuutta.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Vertailutiedot

Kaupungin noudattaman käytännön mukaisesti julkisten tilojen tonttien osalta on peritty maanvuokraa siten, että rakennusoikeuden arvona on käytetty yleensä noin puolta alueen asuinrakennusoikeuden arvosta. Tämä on ollut käytäntönä viime aikoina myös kirkollisten rakennusten tonttien kohdalla.

Helsingin keskustassa on viimeisen kymmenen vuoden kuluessa luovutettu ainoastaan muutamia yleisten rakennusten tontteja.

Vertailutietona todetaan, että Kvsto päätti 18.1.2006 (asia 8) oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan Kamppi–Töölönlahti-alueen maapoliittisen periaatesopimuksen nojalla Suomen valtiolle musiikkitalon tontin nro 2013/1. Tontin luovutusarvoksi on kirjattu 9,6 milj. euroa eli noin 343 euroa/k-m². Tämä merkitsee virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa noin 20 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Vuokra Ottaen huomioon vertailutiedot ja maanarvon yleinen nousu kiinteistölautakunnan mielestä ohjeellisen tontin 4012/1 vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” piste-lukua 100 vastaavaa 20 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Tontin laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 346 euroa/k-m² (ind. 1731). Maanvuokran teoreettinen vaikutus rakennuksen käyttökustannuksiin olisi tällöin n. 1,73 euroa/m²/kk.

Kvston 1.10.1980 (asia nro 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % ja muiden tonttien 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Perittävä vuokra

Kampin hiljentymiskappelihanke on kaupungin aloitteesta syntynyt kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteishanke. Kappelirakennus on hiljentymispaikka, kohtaamisen ja sielunhoidon paikka sekä palvelupiste, joka palvelee kaikkia kaupunkilaisia. Tarkoituksena on, että hiljentymiskappelin toimintaan osallistuvat Helsingin seurakuntayhtymän lisäksi Espoon ja Vantaan seurakunnat sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Näillä perusteilla lautakunta esittää, ettei maanvuokraa perittäisi sinä aikana, kun tilat ovat asemakaavan muutoksen nro 11858 mukaisessa käytössä yleisölle avoimena hiljentymistilana ja Helsingin seurakuntayhtymä tarjoaa tiloja kaupungin käyttöön omakustannushintaisesti.

Vuokra-aika

Tontti esitetään vuokrattavaksi esitetyin vuokrausperustein vuoden 2060 loppuun saakka.

Kiinteistölautakunta esittää edellä oleviin perusteluihin viitaten, että muodostettavan tontin vuokrausperusteet vahvistettaisiin kuulumaan seuraavasti:

1 Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (YK) ohjeellisen tontin 4012/1 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 20 euroa.

2 Vuokraa ei peritä siltä ajalta, jolloin tilat ovat asemakaavan muutoksen nro 11858 mukaisessa käytössä yleisölle avoimena hiljentymistilana ja vuokralainen tarjoaa tiloja omakustannushintaisesti kaupungin käyttöön.

3 Muuten noudatetaan soveltuvin osin liike- ja toimistoalueen maanvuokrasopimuksen vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Kiinteistövirasto esittää (2.10.2009) seurakuntayhtymän kanssa käymiensä jatkoneuvottelujen perusteella muutokseksi kiinteistölautakunnan esitykseen, että vuokra kuitenkin perittäisiin vuokra‑ajalta ja lautakunnan esittämä ehto 2 muutettaisiin siksi kuulumaan seuraavasti:

2 Tarkoitus on, että tilat ovat asemakaavan muutoksen nro 11858 mukaisessa käytössä yleisölle avoimena hiljentymistilana ja vuokralainen tarjoaa tiloja omakustannushintaisesti kaupungin käyttöön.

Tontista 4012/1 perittävä vuosittainen maanvuokra muodostuisi tällöin esitetyin perustein nykyisellä kustannustasolla seuraavasti:

k-m^2	e/k-m^2 ind.100	e/k-m^2 ind.1723	perusvuosi-vuokra	alkuvuosi- vuokra
300	20	345	300	5 169

(300 x 20 x 5 %) x 17,23 = 5 169 euroa.

12

VUOKRAUSPERUSTEET SUUTARILAN RYHMÄRAKENTAMISTONTEILLE (SUUTARILA, TONTIT 40137/15 - 28)

Khs 2009-2281

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40137 tontit nro 15–28 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin:

1 Asuntotonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 26 euroa.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien varastotilojen ja autosuojan sekä asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Maanvuokrista ei myönnetä arava- eikä korkotukialennusta.

3 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia omakotitalotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Sijaintikartta

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40137 tontit nro 15–28;
Lasinpuhaltajantie 1–29

Khs toteaa, että kysymys on vuokrausperusteitten vahvistamisesta Suutarilan 14 omakotitontin ryhmärakentamishankkeelle. Tonttien vuokrausperusteena esitetään pidettäväksi 26 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tämän päivän hintatasossa hinta vastaa noin 450 euron kerrosneliömetrihintaa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 1,90 euroa/m²/kk.

Vuokrausperuste vastaa sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisissa vuokrauksissa sovellettua.

Kiinteistölautakunta toteaa (27.10.2009) mm. seuraavaa:

Yhteenveto Suutarilassa on käynnistymässä yksityishenkilöille suunnattu rakennuttajakonsulttivetoinen ryhmärakentamishanke, joka käsittää 14 omakoti-talon rakentamisen kaupungin vuokratonteille.

Hankkeessa noudatetaan kiinteistöviraston kaupungin luovuttamille omakotitalotonteille kehittämää uutta ryhmärakentamisen toteutusmallia.

Suutarilan 14 omakotitontin ryhmärakentamishankkeelle esitetään nyt vahvistettavaksi vuokrausperusteet siten, että tonttien vuokrausperusteena pidetään 26 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 1,90 euroa/m²/kk.

Varauspäätös ja ryhmärakentaminen

Khs päätti 17.8.2009 (asia 6) varata Suutarilan (40. kaupunginosan) korttelin nro 40137 omakotitontit nrot 15–28 Notocom Oy:lle 31.12.2010 saakka rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten kaupungin omakotitonteilla noudatettavin ehdoin sekä ehdolla, että Notocom Oy vastaa tonttien toteuttamisesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Suutarilan Riddarsbyn toteutusperiaatteita.

Noudatettavat toteutusperiaatteet

Kohteen suunnittelu ja toteutus perustuu työmaan hankintojen yhteiseen kilpailutukseen ja ammattilaisten tekemään sarjatyöhön samalla tavalla kuin kerrostalotyömailla. Tonttien toteutus yhtenä ryhmänä alentaa hankkeiden toteutuskustannuksia.

Notocom Oy kokoaa tulevista asukkaista muodostuvan rakentajaryhmän ja tekee sen kanssa tarvittavat toimeksiantosopimukset. Rakentajaryhmä tekee rakentamista koskevat päätökset konsultin tekemän valmistelun pohjalta, jonka jälkeen konsultti tiimeineen toteuttaa rakentajaryhmän päätökset ja vastaa mm. kaikesta rakennuttamisesta, työmaan työnjohdosta, paikallisvalvonnasta ja koko projektin vetämisestä sovitussa aikataulussa kiinteää palkkiota vastaan.

Notocom Oy:lla on tarvittavasta suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta projektinjohtovastuu asukkaiden toimiessa työn tilaajana, rakennuttajana ja maksajana. Toteutusmalli turvaa asukasyhteistyön ja asukkaiden hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan taloonsa.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Suutarilan pientaloalueella on voimassa asemakaavan muutos nro 11460, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 14 omakotitaloa omille tonteille. Tontit kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO), jossa tonttien rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0,25.

Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on ollut se, että tulevat uudisrakennukset ovat kooltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan yhtenäisiä ja ne muodostavat ympäristöä täydentävän rakennusryhmän Lampputien teollisuusalueen ja nykyisen pientaloalueen väliin.

Alueelle 24.8.2009 hyväksytyn tonttijaon mukaan tonttien pinta-alat vaihtelevat 681–739 m² ja rakennusoikeudet vastaavasti 170–185

k-m². Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2 478 k-m².

Alueesta ei ole kaavoituksen yhteydessä laadittu lähiympäristön suunnitteluohjetta.

Tontit on esirakennettava

Geoteknisen osaston laatiman rakennettavuusselvityksen perusteella tonttien maaperä joudutaan esirakentamaan, koska tontit sijaitsevat noin 2–8 metriä paksun ja liejuisen savipatjan päällä. Tontteja joudutaan myös täyttämään keskimäärin noin metri. Kaupunki huolehtii tarvittavista maaperän vahvistustoimenpiteistä ennen tonttien vuokraamista.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Vertailutiedot

Kvsto päätti 26.11.2008 (asia nro 16) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 40. kaupunginosan (Suutarila) omakotitalotontit 40028/19, 40043/3–7, 40044/11–15 ja 40099/4–8 pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta. Edellä mainitut tontit on varattu yksityishenkilöille ns. hartia-pankkirakentamiseen ja sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn pääkadun läheisyydessä samalla tavalla kuin Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistontit.

Kvsto päätti 26.11.2008 (asia nro 16) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 40. kaupunginosan (Suutarila) omakotitalotontin (AO,

e = 0,25) 40028/14 pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa 27 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tämä omakotitontti sijaitsee kuitenkin keskellä pientaloaluetta.

Kvsto päätti 13.2.2008 (asia nro 11) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 40. kaupunginosan (Suutarila) omakotitalotontit 40046/4–5, 40046/7–8, 40048/10–16, 40220/1–4 ja 40221/1–5 (AO,

e = 0,40) pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa 22 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tonttien ei arvioitu sijaintinsa ja ympäristönsä vuoksi olevan yhtä haluttuja kuin pientalotontit yleensä. Tontit sisältyivät
Riddarsbyn ryhmärakentamisprojektiin, joka on välittömästi Kehä III:n eteläpuolella.

Ryhmärakentamistonttien vuokra

Lasinpuhaltajantien omakotitontit sijaitsevat isojen teollisuusrakennusten vieressä ja vilkkaasti liikennöidyn Tapulikaupungintien läheisyydessä, mitkä tekijät osaltaan vähentävät tonttien haluttavuutta ja alentavat niiden hintaa.

Lasinpuhaltajantien ryhmärakentamistonteille voitaisiin kiinteistölautakunnan mielestä määrätä vuosivuokrat pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1051 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta.

Hintatasossa 09/2009 laskettu kerrosneliömetrihinta on 450 euroa.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien varasto- ja autosuojatilojen sekä asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei esitetä perittäväksi.

Omakotitonttien maanvuokriin ei ole vuoden 1993 jälkeen myönnetty arava- tai korkotukialennusta. Tämä ei kuitenkaan estä korkotukilainan myöntämistä, koska ARAn lainoituksen ehdoksi asettama enimmäishinta/maanvuokra ei koske omakotitalotontteja. Päätösehdotuksen mukaan arava-/korkotukialennusta maanvuokraan ei myönnetä.

Kvston päätöksen (1.10.1980, asia nro 18) mukaisesti asuntotontin vuosivuokra on 4 % sen laskennallisesta hinnasta.

Tonttien vuosivuokraksi tulee noin 3 100–3 300 euroa tontin pinta-alasta riippuen. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on 1,90 e/m²/kk.

13

OULUNKYLÄN TONTTIEN 28156/1 JA 2 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11841)

Khs 2008-2568

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28156 tonttien nro 1 ja 2 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.11.2008 päivätyn ja 15.10.2009 muutetun piirustuksen nro 11841 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11841 (Oulunkylän tontit 28156/1 ja 2)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontit 28156/1 ja 2)

Kylänvanhimmantie 28, Kylänvanhimmankuja 10, Mäkitorpantie 35

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa 3–4-kerroksisen kerrostalon ja liikekeskusta palvelevan pysäköintialueen rakentamisen. Kerrostalotontti muodostetaan puistoalueesta ja pientalotontista ja pysäköintialue pientalotontista. Puistoaluetta muutetaan korttelialueeksi 2 213 m². Rakennusoikeus on 3 400 k-m², josta lisäystä on 2 902 k-m². Asuntojen lukumäärä on 36.

Asemakaavan perusteet

NCC Rakennus Oy pyytää (3.10.2006) em. tonttien omistajien valtuuttamana (11.9.2006) asuinkerrostalon rakentamisen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tonteille.

Hakijan mukaan sijainti kauppakeskuksen, rautatieaseman, terveysaseman ja kirjaston vieressä luo erinomaiset edellytykset myös ikäihmisten asumiselle. Rakentaminen täydentää Mäkitorpantien talorivistöä ja eheyttää kaupunkikuvaa ja toisaalta tiivistää järkevästi kaupunkirakennetta Oulunkylän keskustassa. Tontille on luotavissa rauhallinen etelään avautuva puistopiha, joka soveltuu hyvin asukkaiden oleskeluun. Pysäköinti sijoitetaan kellariin lämpimään autohalliin, jolloin pysäköinti ei haittaa ympäristöä. Tasainen maasto mahdollistaa helpon esteettömyyden järjestämisen tontilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.11.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1953. Kaavan mukaan tontit 28156/1 ja 2 ovat asuntotontteja. Alueen pohjoisosa on puistoa. Tonteille saa rakentaa yhden rakennuksen, jossa on enintään kaksi asuntoa (A2). Rakennusoikeus on määritelty sallimalla kaksikerroksisen rakennuksen rakentaminen tontin pinta-alan viidennekselle. Tehdyissä asemakaavan muutoksissa tämän on tulkittu vastaavan 0.4 tehokkuusluvun mukaista rakennusoikeutta.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa puistoalueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Suunnittelualue sijaitsee Oulunkylän liikekeskusta ja kirjastoa vastapäätä. Kirjaston ja liikekeskuksen eteläpuolella on nuorisotalo/palvelukeskus ja terveysasema. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Mäkitorpan leikkipuisto, eteläpuolella pientaloja ja länsipuolella Mäkitorpantien varressa 3-kerroksisia kerrostaloja ja Kylänvanhimmankujan varressa pientaloja. Suunnittelualueen eteläreunassa olevilla pientalotonteilla on omakotitalot, tontilla 28156/1 vuodelta 1957 ja tontilla 28156/2 vuodelta 1963. Suunnittelualueen pohjoisreunassa olevalla puistoalueella on Oulunkylän liikekeskukselle vuokrattu pysäköintialue. Alueen julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät: Oulunkylän asema on kivenheiton päässä ja poikittaislinja Jokerin (550) pysäkit välittömästi liikekeskuksen vieressä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on savea, missä savikerroksen arvioitu paksuus on n. 4 m.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alue sijaitsee osittain Mäkitorpantien liikenteen aiheuttamalla 55 dB:n päiväajan melualueella. Nykyinen liikennemäärä Mäkitorpantiellä on alle 7 000 ajoneuvoa/vrk.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa 3–4-kerroksisen kerrostalon rakentaminen Mäkitorpantien ja Kylänvanhimmantien kulmaan ja liikekeskusta palvelevan pysäköintialueen siirtäminen Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan kulmatontille.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Pysäköintialueena oleva puistoalue, tontti 28156/2 ja osa kulmatontista 28156/1 on muutettu kerrostalotontiksi. Loppuosa kulmatontista on muutettu viereisen liikekeskuksen käyttöön osoitetuksi autopaikkojen korttelialueeksi.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 4 369 m², Puistoaluetta muutetaan korttelialueeksi 2 213 m². Rakennusoikeus on 3 400 k-m², josta lisäystä on 2 902 k-m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Uusi tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin pinta-ala on 3 459 m². Rakennusala on pääosin sijoitettu Mäkitorpantien varrelle. Kerrosala on 3 400 m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.98. Kerrosluku on 3 ja pieneltä osin 4. Rakennusalan pohjoissivulle ja itäpäätyyn on merkitty seinien ja ikkunoiden ääneneritysvaatimusta osoittava merkintä (32 dBA). Kerrosalan lisäksi saa rakentaa asunnon ulkopuolisia saunatiloja ja porrashuoneen ensimmäiseen kerrokseen 15 m² aulatilaa. Kerrosalan lisäksi on asukkaiden käyttöön rakennettava riittävät varastotilat sekä seuraavat yhteistilat: pesula ja kuivaushuone vähintään 28 m², kerhotila vähintään 29 m² ja verstashuone vähintään 16 m². Asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m². Tontin eteläosalle, sen itäreunaan on osoitettu talousrakennuksen rakennusala kiinni tonttirajaan. Kaikki autopaikat on sijoitettava kellariin ja maan alle. Maanalaiset pysäköintitilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Tontille on osoitettu kellariin ja maanalaisiin pysäköintitiloihin johtava ajoluiska. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/100 k-m². Rakennuksen julkisivupintojen on oltava pääasiassa muurattuja ja rapattuja. Tontin länsi-, etelä- ja pohjoisrajoille on osoitettu puilla ja pensailla istutettavat alueen osat. Itärajalle Kylänvanhimmantien varressa on osoitettu pensailla istutettava alueen osa.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan kulmaukseen on osoitettu autopaikkojen korttelialue liikekeskuksen käyttöön. Etelärajalle Kylänvanhimmankujan varressa on merkitty liittymäkieltoviiva ja puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Kylänvanhimmantien puolella rajalle on osoitettu pensailla istutettava alueen osa. Tontin pinta-ala on 910 m².

Liikenne Kerrostalotontti liittyy katuverkkoon Kylänvanhimmantiellä. Tontin kohdalla Kylänvanhimmantien liikennemäärä on nykyisin n. 200 ajoneuvoa/vrk. Mäkitorpantien liikennemäärä on 6 900 ajoneuvoa/vrk.

Kerrostalotontille ja pysäköintialueelle suunnitellut toiminnot tuottavat ympäröivään liikenneverkkoon lisää liikennettä n. 300 ajoneuvoa/vrk. Tästä asunrakennuksista syntyvää liikennettä on n. 100 ajoneuvoa/vrk ja pysäköintialueen tuottamaa liikennettä n. 200 ajoneuvoa/vrk. Liikenteen lisääntyminen kohdistuu pääosin Kylänvanhimmankujan ja Mäkitorpantien väliselle osuudelle Kylänvanhimmantiellä. Kylänvanhimmantien liikennemäärä on nykyisin pieni, joten vaikutus yllämainitulla tieosuudella on suurehko. Kokonaisuudessaan Kylänvanhimmantien liikennemäärä pysyy kuitenkin melko pienenä. Liikenteelliset vaikutukset Kylänvanhimmantien muihin osiin ovat pienehköt.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Maanalaiset kuivatus- ja jätevedet tulee tarvittaessa johtaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaava-alueella oleva maaperä on savea. Pehmeikköalueella rakennukset perustetaan tukipaaluin kantavan kerroksen varaan.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Ajoneuvoliikenteen aiheuttama melu on kaavassa otettu huomioon rakennusten massoittelulla ja riittävillä ääneneristävyysmääräyksillä siten, että asuinrakennusten sisällä sekä ulko-oleskelualueella saavutetaan melutason ohjearvot.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen eheyttää ja täydentää Mäkitorpantien korttelirakennetta. Uudisrakennukseen on suunnitteilla 36 asuntoa. Pysäköintikäytössä olevalla puistokaistaleella ei ole merkitystä virkistysalueena. Vanhojen omakotitalojen purkaminen ja kaavamuutoksen mukainen rakentaminen vähentää alueen rehevää puustoa. Tonttien reunakaistojen olemassa olevan puuston ja pensaiden säilyttäminen ja uusien istuttaminen luo näkösuojaa ja rajaa katutilaa.

Liittymien määrä korttelin kohdalla Kylänvanhimmantiellä kasvaa nykyisestä kahdesta kolmeen. Liikekeskuksen käytössä olevan pysäköintialueen autopaikkamäärä vähenee siirron myötä nykyisestä 44 paikasta 31 autopaikkaan eli 13 autopaikkaa. Autopaikkojen kokonaismäärä kasvaa kerrostalon kellaripysäköinti (34 autopaikkaa) mukaan lukien 65 paikkaan eli lisäys nykytilanteeseen on 25 autopaikkaa. Uudisrakennuksen tuoman automäärän lisäyksen vaikutus alueen liikenteeseen ja ilmanlaatuun ei siten ole merkittävä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.5.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 26.5.–18.6.2008. Luonnosta koskeva esittelytilaisuus pidettiin Oulunkylän kirjastossa 2.6.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä mm. kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, Helsingin Energian ja Helsingin Veden kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että Mäkitorpantien melualueelle rakennettaessa on selvitettävä melusuojaustarve. Ympäristökeskuksella ei ollut muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaava-alue sijaitsee osittain Mäkitorpantien liikenteen aiheuttamalla 55 dB päiväajan melualueella. Nykyinen liikennemäärä Mäkitorpantiellä on alle 7 000 ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvoliikenteen aiheuttama melu on kaavassa otettu huomioon rakennusten massoittelulla ja riittävillä ääneneristävyysmääräyksillä siten, että asuinrakennusten sisällä sekä ulko-oleskelualueella saavutetaan melutason ohjearvot.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 5 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Koillis-Helsingin Yrittäjät ry ilmoittaa sähköpostiviestissään 12.6.2008, ettei sillä sinänsä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta ja alueen rakentamisesta. Kuitenkin on otettava huomioon riittävät pysäköintimahdollisuudet tonteilla. Polttoaineiden hinnat nyt ja tulevaisuudessa nousevat ja lisäävät kustannuksia. Pysäköintitilojen maan vuokrat eivät saisi olla yhtä suuria kuin rakennetun tontin vuokrat. Yksityisautoilua ei saisi nyt ja tulevaisuudessa rajoittaa tällaisilla keinotekoisilla keinoilla. Julkinen liikenne ei tule saavuttamaan kaikkien tarpeita, näin ollen tarvitaan myös työmatkaliikenteessä yksityisautoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kiinteistövirastosta saadun tiedon mukaan pysäköintialueiksi vuokratuista alueista perittävät maanvuokrat ovat aina alemmat kuin rakennetuista alueista perittävät. Tilapäisistä ja määräaikaisista alueista perittävät vuokrat ovat korkeammat kuin pitkäaikaisissa vuokrasuhteissa. Tässä tapauksessa pitkäaikaiseen vuokraukseen tulevan LPA-alueen pinta-ala ja autopaikkamäärä ovat nykyistä pienemmät, joten vuokra on vastaavasti vielä alhaisempi.

As Oy Kylänvanhimmankuja 11 pitää (18.6.2008) hyvänä sitä, että suunniteltavat rakennukset noudattelevat pääosin alueella noudatettavaa matalaa rakennuskantaa. Tarkempia näkemyksiä yhtiö esittää alueen liikennejärjestelyistä ja vihersuunnitelmasta.

Kaavaluonnoksessa Ogelin liikekeskuksen pysäköintialue on tarkoitus siirtää Kylänvanhimmankujan ja Kylänvanhimmantien risteykseen. Pysäköintialueen sisäänkäynti (-käynnit) on varustettava portilla tai puomilla, ja se on määrättävä pidettäväksi suljettuna liikekeskuksen ollessa kiinni pysäköintialueen asiattoman käytön välttämiseksi.

Kylänvanhimmankuja on luonteeltaan hiljainen asuntokatu, jossa liikutaan jalankulkijoiden ehdoilla. Kylänvanhimmankujalla ei ole jalkakäytävää. On varmistettava, ettei liikenne Kylänvanhimmankujalla lisäänny pysäköintialueen siirron vuoksi. Tämä on olennaista alueella asuvien pienten lasten ja muiden jalankulkijoiden kannalta. Alueen kulkureiteistä tietoiset autoilijat käyttävät Kylänvanhimmankujaa läpikulku- ja pysäköintipaikkana asioidessaan liikekeskuksessa. Vaara tällaiseen toimintaan lisääntyy, kun varsinainen pysäköintialue siirtyy aivan Kylänvanhimmankujan risteykseen.

Yhtiö ehdottaa hidasteiden rakentamista Kylänvanhimmantielle ja Kylänvanhimmankujalle, esimerkiksi korottamalla näiden katujen risteyksissä olevat suojatiet. Koko Kylänvanhimmankuja tulisi muuttaa asuntokaduksi tai ottaa käyttöön nopeusrajoitus 30 km/h, läpiajokielto ja pysäköintikielto.

Kaavaluonnoksen mukaan nykyiset puut ja istutukset Kylänvanhimmankujan suuntaan säilytetään, mitä yhtiö pitää hyvänä lähtökohtana. Vihersuunnittelussa tulisi varmistaa riittävä näkösuoja alueella oleviin rivi- ja omakotitaloihin päin. Tämä koskee sekä rakennettavaa 3–4-kerroksista taloa että liikekeskuksen uutta pysäköintialuetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunniteltavan kerrostalon 3-kerroksisen, Mäkitorpantien suuntaisen päämassan räystäskorkeus on sama kuin naapurikerrostalon. Keskellä päämassaa oleva 4‑kerroksinen poikittaissiipi jakaa päämassan kahteen Mäkitorpantien kerrostalojen mittakaavaa noudattavaan osaan.

Asemakaavassa ei ole tarkoituksenmukaista määrätä pysäköintialueen sulkemisesta, alueen vuokraehtoihin sellainen voitaneen esittää. Pysäköintialueen Kylänvanhimmankujan puoleiselle rajalle on kaavakartassa osoitettu liittymäkielto ja liittymät ovat vain Kylänvanhimmantien puolella, joten sujuvampi reitti ajaa pysäköintialueelle on Mäkitorpantieltä. Pysäköintialue on pienempi ja lyhyempi kuin nykyinen puistossa oleva pysäköintialue, mikä osaltaan hillitsee sen asiatonta käyttöä esimerkiksi mopoilukenttänä. Liikennesuunnittelu selvittää hidasteiden ja läpiajokiellon toteuttamismahdollisuuden Kylänvanhimmankujalle.

Kerrostalotontin ja pysäköintialueen eteläreunaan puilla ja pensailla istutettavilla alueen osilla voidaan myös olemassa olevia puita ja pensaita säilyttää näkösuojana.

Oulunkylä-Seura toteaa (26.6.2008), että Oulunkylän palvelurakenteessa on tapahtumassa muutoksia, kun Mäkitorpantien alussa sijaitsevan YIT:n uudisrakennuksen laajennetut myymälätilat otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Kauppakeskus Ogelin lähivuosien kehitys vaikuttaa Oulunkylän keskustan palvelujen tarjontaan sekä alueen liikenne- ja pysäköintipalvelujen tarpeisiin. Niitä on kokonaisuudessaan selvitettävä ja kehitettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen lähikauppojen säilymisen edellytyksiin ja liityntäpysäköintiin.

Asemakaavan muutoksessa esitettyä aluetta ei tällä hetkellä ole mahdollista suunnitella luotettavilla perusteilla mm. alueen pysäköintitarpeiden osalta. Kauppakeskuksen yritykset pitävät tärkeänä, että nykyisen pysäköintialueen kokoinen alue säilyy kauppakeskuksen käytössä.

Asemakaavaluonnoksessa esitetty kerrostalo on osin 4-kerroksinen, joka poikkeaa alueen tähänastisesta linjasta. Tällaisiin muutoksiin tulee olla erityisen vahvat perusteet. Rakentamisen liiketaloudellinen kannattavuus ei ole riittävä peruste. Kerrostalon pysäköintitilat on mitoitettu liian pieniksi. Se aiheuttaa sen, että talon asukkaiden ja vieraiden autot ruuhkauttavat ahtaita lähikatuja. Pysäköintikiellot siirtävät ongelmia etäämmälle.

Seurassa on kiinnitetty huomiota Kylänvanhimmantien alun turvattomuuteen ja ahtauteen. Lisärakentaminen tekisi paikasta ahtaamman ja liikenne kapealla kadulla lisääntyisi entisestään. Erityisen turvatonta liikkuminen on kirjastossa ja nuorisotiloissa käyville lapsille, jotka pyörineenkin liikkuvat ajotiellä tai kapeilla jalkakäytävillä. Kirjaston aiheuttamaa liikennevirtaa voitaisiin ehkä keventää ja liikkuminen tehdä turvallisemmaksi siirtämällä kirjaston sisäänkäynti monitoimitalon väylän puolelle.

Helsingin kaavoitusperiaatteisiin on lisätty asemanseutujen rakentamisen tiivistäminen. Oulunkylän aseman kapasiteetti on jo tällä hetkellä ruuhka-aikoina aika täynnä, koska junat ovat jo asemalle tullessaan täysiä. Lisärakentamisen myötä tulevat uudet asukkaat eivät ehkä mahtuisi ruuhka-aikoina juniin Oulunkylän tai Käpylän asemilta. Tämä saattaisi lisätä yksityisautojen käyttöä joukkoliikenteen sijasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Mäkitorpantien ja Panuntien kulmauksessa Käpylän aseman vieressä sijaitsevan YIT:n pääkonttorin mittavan laajennuksen yhteydessä on laajennettu myös kiinteistössä olevan ison päivittäistavarakaupan tiloja. K-supermarket Mustan Pekan laajennus (700 m²) on jo otettu käyttöön. Musta Pekka oli jo ennen laajennusta ns. vähittäiskaupan suuryksikkö (myyntipinta-ala yli 2 000 m²). YIT:n toimitilahanketta ja kyseistä myymälälaajennusta koskeneen kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2006 tehtiin alueellisen päivittäistavarakaupan selvitys myymälälaajennuksen vaikutusten arvioimiseksi. Selvitys koski myös Oulunkylän keskustan päivittäistavarakaupan palveluita. Tämä kaavamuutos ei koske kauppakeskus Ogelia sinänsä vaan sen pysäköintitarpeita eikä myöskään Oulunkylän keskustan palveluita laajemmin. Vastaavaa selvitystä ei nyt ole tarpeen tehdä.

Em. selvityksessä todettiin mm seuraavaa:

”Ostoskeskusten merkitys Helsingin esikaupunkialueen palvelurakenteessa on ollut merkittävä. Kaupan rakennemuutos ja yhteiskunnallinen kehitys ovat kuitenkin supistaneet ostoskeskusten palveluja, erikoiskauppa on siirtynyt pääasiassa suurempiin keskuksiin, pankki- ja postipalvelut ovat pääasiassa lopettaneet ostoskeskuksissa.

Rajallisista mahdollisuuksista huolimatta ostoskeskukset tulee säilyttää asuinalueiden palvelurakenteen osana näiden tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Tavoitteena on käyttää muilta toiminnoilta vapautuvaa tilaa päivittäistavarakaupan elinvoiman parantamiseksi. Kaupunki ei voi kuitenkaan olla tällaisen kehityksen takuumiehenä, koska ratkaisut riippuvat kaupan toimijoista.

Ostoskeskusten säilyttämisen lisäksi asuinalueiden päivittäistavarakauppaa on kehitettävä rakentamalla mahdollisuuksien mukaan riittävän suuria ja monipuolisia päivittäistavarakaupan yksiköitä, jotka tarjoavat kilpailukykyisen tuotevalikoiman suurten keskusten jättimarketteihin verrattuna sekä pysäköintimahdollisuuksia autoileville asiakkaille. Muutoin kysyntä suuntautuu entistä enemmän asuinalueiden ulkopuolelle ja vanhojen alueiden palvelut heikkenevät.”

Alepa-ketjun pienet päivittäistavaramyymälät, kuten Alepa Oulunkylä kauppakeskus Ogelissa tarjoavat lähialueelle suppeammalla nimikkeistöllä päivittäiset perushankinnat myös sunnuntaisin. Korkeatasoisen kaupan – vaikka kilpailevankin ketjun – sijainti alueella puolestaan vähentää ostovoiman hakeutumista kauemmas suuryksiköihin. HOK‑Elanto selvitti Spar-liiketoimintakaupan yhteydessä vuonna 2006 mahdollisuutta perustaa S-market myös kauppakeskus Ogeliin. Ogelissa oli tuolloin sekä Spar-kauppa että Alepa. Alueellinen ostovoima riittäisi S‑Market tasoisen myymälän ylläpitoon alueella huolimatta kilpailevan ketjun suurmyymälästä Käpylän asemalla. Kauppakeskus Ogelin myymälätila- ja käytäväratkaisut eivät ole kuitenkaan mahdollistaneet riittävän kokoisen ja käyttökelpoisen eli lähinnä suorakaiteen muotoisen tilan muodostamista rakennukseen. Myös autopaikkojen tarve olisi ollut nykyistä tarjontaa huomattavasti suurempi.

Asemakaavan muutoksella pyritään kaavoitusperiaatteiden mukaisesti asemanseutujen rakentamisen tiivistämiseen. Kaavaehdotuksessa on kerrostalotontti esitetty muodostettavaksi Mäkitorpantien varrella sijaitsevan, määräaikaisin poikkeusluvin eli käytännössä jatkuvasti pysäköintialueeksi vuokratusta puistoalueesta ja Kylänvanhimmankujan pientalotontista. Pääosa rakennusalasta eli kerrostalon Mäkitorpantien suuntainen päämassa on osoitettu nykyiselle puistoalueelle. Puistoalueella ei kiinteistöviraston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston mukaan ole tarvetta virkistysalueena, koska Mäkitorpantien korkeatasoinen puisto leikkipuistoineen on välittömässä läheisyydessä. Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan nurkkatontille on esitetty liikekeskuksen käyttöön varattava nykyistä pienempi pysäköintialue. Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian eli kauppakeskus Ogelin hallitus ei toimitusjohtajan mukaan vastusta pysäköintialueen siirtoa ja paikkojen vähentämistä. Kauppakeskus on neuvotellut NCC Rakennus Oy:n kanssa uuden pysäköintialueen rakentamisesta kauppakeskuksen käyttöön ennen kerrostalon rakentamista, jolloin pysäköintialue olisi käytössä rakentamisen aikana. Kauppakeskus on hakenut jatkoaikaa nykyiselle pysäköintialueelle, mutta kaavan tultua voimaan pysäköinti siirtyisi uudelle alueelle.

Suunniteltavan kerrostalon 3-kerroksinen, Mäkitorpantien suuntaisen päämassan räystäskorkeus on sama kuin naapurikerrostalon. Keskellä päämassaa oleva julkisivusta sisään vedetty ja suhteellisen lyhyt 4-kerroksinen poikittaissiipi jakaa päämassan kahteen Mäkitorpantien rakennusten mittakaavaa ja rakeisuutta noudattavaan osaan.

Asemakaavan muutoksessa uuden kerrostalon asukaspysäköinti on osoitettu kellarikerrokseen. Autopaikkojen vähimmäismääränä on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan uusien ohjeiden (14.6.2007) mukaista määrittelyä 1 autopaikka/100 k-m² (34 autopaikkaa). Vieraspysäköinti (3 autopaikkaa) tapahtuu kadunvarsipysäköintinä. Suunnitellun kerrostalon sijainti Oulunkylän aseman ja Jokerilinjan välittömässä läheisyydessä eli hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa on omiaan vähentämään tarvetta oman auton käyttöön.

Oulunkylä-Seuran esittämä ajatus siirtää kirjaston Kylänvanhimmantielle avautuva sisäänkäynti monitoimitalon väylän puolelle on toiminnallisesti tutkimisen arvoinen ratkaisu. Se parantaisi samalla jalankulkijoiden, etenkin lasten turvallisuutta Kylänvanhimmantiellä. Kyseisestä jalankulkuväylästä tulisi entistä tehokkaampi palvelualueen sisäinen raitti, jonka varrelle julkiset palvelut sijoittuisivat. Muutoksen mahdollisuus voitaisiin ehkä selvittää kirjaston seuraavan peruskorjauksen yhteydessä.

Raideliikenteen käyttö Oulunkylästä keskustaan on luonteva kulkumuoto, mutta edellyttää myös riittävää liityntäpysäköintipaikkojen tarjontaa. Oulunkylässä on liityntäpysäköintipaikoista pulaa ja se kuormittaa muitakin pysäköintialueita. Varsinainen liityntäpysäköintiin tarkoitettu alue on Torivoudintien varressa Oulunkyläntorin koillisreunassa. Oulunkyläntorin pysäköintialueet ovat paljolti myös liityntäpysäköintikäytössä. Jalankulku Oulunkylän asemalle on kahden pääradan alikulkutunnelin kautta – Oulunkyläntorilta vanhan asemarakennuksen vierestä ja Kylänvanhimmantien mutkasta palvelutalon vierestä.

Uudisrakennuksen tuoma matkustajamäärän lisäys Oulunkylän aseman liikenteessä on lähinnä marginaalinen ja tuskin heijastuisi Käpylän asemalle saakka. VR:n mukaan junakaluston riittävyys myös ruuhka-aikoina pyritään takaamaan. Siksi junissa suoritetaan matkustajalaskentaa. Oulunkylässä pysähtyviä junavuoroja on vuonna 2004 lisätty siten, että I-junan lisäksi myös K-juna pysähtyy Oulunkylässä. Ruuhka-aikoina Oulunkylän vuoroväli Helsinkiin ja Helsingistä on vain 5 minuuttia. Ruuhka-aika vaikuttaa hidastavasti henkilöautoliikenteen sujuvuuteen, mikä osaltaan vähentää painetta siirtyä oman auton käyttöön.

xxxxx xxxxxx (29.6.2008) ja xxxx xxxxxxx-xxxxxxxxx (30.6.2008) toteavat samansisältöisissä mielipiteissään, että Oulunkylän perusilmeeseen kuuluu kerroksellisuus ja pientalovaltaisuus. Harvat eri aikakausia edustavat puutalot tulisi pyrkiä säilyttämään tai rakentaa alkuperäisen tyyppisiä pientaloja. Alkuperäinen puusto tulisi säilyttää tai maisemoida ympäristö alkuperäisen tyyppisesti.

Oulunkylän elinvoimaisuuden kannalta uusien asuntojen rakentaminen on kannatettavaa. Uuden kerrostalon tulisi korkeudeltaan ja pintamateriaaleiltaan olla vanhaan kaupunkikuvaan sopiva. Puita tulisi säästää tai korvata runsaalla istutuksella. Pitää varmistaa, että näkyvyys ja jalankulkijoiden liikkuminen Mäkitorpantiellä on esteetön samoin kuin näkyvyys Kylänvanhimmantieltä kääntyvälle liikenteelle. Uudisrakennuksen pysäköinti tulisi sijoittaa kellariin.

Oulunkylän kauppakeskuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia parin viimeisen vuoden aikana. Miten nämä ja Käpylän aseman ympäristössä tapahtuneet liikekeskuksen muutokset, uudet päivittäiskaupat Pakilassa ja Viikissä otetaan huomioon kaavamuutoksessa ja pysäköintitarpeiden suunnittelussa? Miten on selvitetty Oulunkylän kauppakeskuksen asiointiliikennettä ja sen muutosta ja mahdollista tarvetta uusille pysäköintipaikoille? Miten perustellaan uusien pysäköintitilojen rakentaminen?

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, asumisolosuhteisiin ja kauppakeskuksen pysäköintiin kaavan valmistelun yhteydessä. Miten arvioidaan kaavan vaikutus esteettisiin arvoihin? Miten arvioidaan kaavamuutoksen vaikutus ihmisten turvallisuudentunteeseen, jos ympäristöä muutetaan voimakkaasti tai rakennetaan Oulunkylän aseman läheisyyteen paljon avointa pysäköintitilaa? Miten suunnitelluissa kaavamuutoksissa on otettu huomioon Oulunkylän ilmanlaadun muutokset kesällä ja talvella ja ilmanlaadun muutokset kirjaston ympäristössä?

Liikenteellä ja liikkumisella on monitahoisia vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja kaupunkilaisten arjen sujuvuuteen. Liikenteen määrä, toimivuus, tilankäyttö ja kulkutapajakauma vaikuttavat elinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Avoimet tilat ja esimerkiksi suuret pysäköintialueet lisäävät asukkaiden turvattomuuden tunnetta. Helsingin kaupunkisuunnittelun periaatteena on, että kevyt liikenne lyhyillä matkoilla on perusliikkumismuoto (kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008–2016, luonnos 23.1.2008). Liikkumisen ohjauksen avulla pyritään tyydyttämään eri ryhmien liikkumistarpeet kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, eli sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Oulunkylän kauppakeskus tulee olemaan nimenomaan lähikauppa, jossa asioidaan jalkaisin ja poikkeustapauksissa autolla.

Samaisessa toimintaohjelmassa todetaan, että maankäytön suunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä, kävelyä ja pyöräilyä mm. seuraavasti: painottamalla joukkoliikennelähtöisyyttä, ottamalla huomioon kaavoituksessa kävely- ja pyöräilyreitit ja kehittämällä pysäköintipolitiikkaa. Pysäköintipolitiikan kehittämiseen kuuluu mm. pyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikkojen kehittäminen ja pysäköintialueiden ilmanlaatuvaikutusten arvioiminen.

Kylänvanhimmantie on keskeinen jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden käyttämä radanalituksen reitti. Mäkitorpan puisto tarjoaa n. 100 koululaiselle iltapäivähoitopaikan. Yhteys Oulunkylän nuorisotalon ja Mäkitorpan leikkipuiston välillä kulkee Kylänvanhimmantietä pitkin. Suunniteltu kaavamuutos lisäisi oleellisesti yksityisautoilua Oulunkylän keskustassa, Kylänvanhimmantiellä ja Kylänvanhimmankujalla. Tämä lisäisi vaaran paikkoja.

Jo tällä hetkellä kirjastoon jalkaisin ja polkupyörällä liikkuminen on hankalaa kirjaston edustalla ja vaarallisia tilanteita on jatkuvasti.

Luonteva jalankulkijoiden ja pienten polkupyöräilijöiden reitti kulkee jalkakäytävällä, joka risteää nykyisen liikekeskuksen pysäköintialueen ajoväylän kanssa. Suunniteltu uusi pysäköintialue lisäisi Kylänvanhimmantien ajoneuvoliikennettä. Kylänvanhimmantien suojatiet ovat kirjaston edustalla risteyksessä ja toinen, asemalle menevä, mutkassa, jossa näkyvyys on heikko. Oletettavasti osa suunnitellulle uudelle pysäköintialueelle suuntautuvasta autoliikenteestä kulkisi Kylänvanhimmantietä pitkin eli lisäisi ajoradan ylityksen vaarallisuutta.

Pysäköintipolitiikan kehittämiseen kuuluu mm. pyörien ja autojen liityntäpysäköintipaikkojen kehittäminen, todetaan kaupungin ilmansuojeluohjelmassa. Onko selvitetty, miten liityntäpysäköintiä voisi tehostaa rakentamalla 2-kerroksisen pysäköintitalon Mäkitorpantien reunaan nykyisellä liikekeskuksen pysäköintialueella tai radan varteen terveyskeskuksen pysäköintialueella? Kummassakin paikassa pysäköintitalot voisivat toimia myös meluesteenä. Onko selvitetty, miten nykyisten pysäköintitilojen uudelleenorganisoinnilla saataisiin lisää pysäköintitilaa?

Kenola ja Isotalo-Teittinen toivovat, että Oulunkylän keskustan kaavamuutoksia tarkasteltaisiin ja kehitettäisiin kokonaisuutena. Esitetyn suunnitelman mukainen pysäköintialueen rakentaminen ei ole perusteltavissa. On selvitettävä tarkemmin ja ottaen huomioon Oulunkylän keskusta laajemmin, mikä on liikekeskuksen tämänhetkinen tilanne ja miten ympäristössä tapahtuneet Iiikekeskusten muutokset vaikuttavat Oulunkylään. Samoin on selvitettävä muiden vaihtoehtoisten pysäköintitilojen rakentamisen mahdollisuudet laajemmin aseman lähellä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että ympäristön rakennuskanta on varsin eri-ikäistä. Kaava-alueen pientaloilla ei ole rakennushistoriallista tai kaupunkikuvallista suojeluarvoa. Kaavamuutoksessa ei ole perusteita edellyttää rakennettavaksi alkuperäisen tyyppisiä pientaloja. Kulmatontilla olevan talon perustus on savimaassa painunut ja talo on kallistunut. Korjaaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Kylänvanhimmantien liikenne aiheuttaa häiriötä molemmilla tonteilla.

Kaavaehdotuksessa kerrostalotontin ja pysäköintialueen eteläreunaan Kylänvanhimmankujan varrella on merkitty puilla ja pensailla istutettavat alueen osat. Sama merkintä on myös kerrostalotontin naapuritonttien vastaisilla rajoilla sekä Mäkitorpantien varressa. Näillä alueilla voidaan säilyttää myös olemassa olevia puita ja pensaita. Kylänvanhimmantien puoleisille rajoille on merkitty pensailla istutettavat alueen osat mm. riittävän näkemäalueen varmistamiseksi. Kerrostalon suojainen oleskelupiha sijoittuu 4-kerroksisen rakennusosan ja Kylänvanhimmankujan väliin ja rajoittuu talousrakennukseen.

Kerrostalon asukaspysäköinti on osoitettu kellarikerrokseen. Sijainti Oulunkylän aseman ja Jokerilinjan välittömässä läheisyydessä eli hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa on omiaan vähentämään tarvetta oman auton käyttöön.

Kaupungin maankäytön ja liikenteen suunnittelun perustana on jo usean vuoden ajan ollut joukkoliikenteen edistäminen ja etenkin asemanseutujen kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä autoliikenteen haittojen vähentäminen. Asemakaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa yleensäkin pyritään korkealaatuiseen ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Tässä kaavamuutoksessa pyritään eheyttämään Mäkitorpantien kaupunkikuvaa vanhojen kerrostalojen mittakaavaan sopeutetulla korkealuokkaisella uudisrakennuksella.

Kaavamuutoksessa on osaltaan kyse jo olemassa olevan pysäköintialueen siirtämisestä ja pienentämisestä, ei niinkään uuden rakentamisesta entisten lisäksi. Nykyisellä puistoalueella olevalla liikekeskuksen pysäköintialueella on käytössä 44 autopaikkaa, uudella alueella 31 autopaikkaa eli paikkojen vähennys on 13 autopaikkaa. Kauppakeskuksen johtokunta on hyväksynyt esitetyn ratkaisun. Kylänvanhimmantien liittymien määrä nousee kahdesta kolmeen. Pysäköintialueella on kaksi liittymää nykyisen yhden sijasta, mutta liittymissä liikkuvien ajoneuvojen määrä laskee autopaikkojen vähennyksen myötä. Kerrostalon kellaripysäköinti lisää kokonaisliikennettä Kylänvanhimmantien loppupäässä lähellä Mäkitorpantien risteystä. Uudisrakennuksen tuoman automäärän lisäyksen vaikutus alueen liikenteeseen ja ilmanlaatuun ei ole merkittävä. Mäkitorpantien liikennemäärä on n. 6 900 ajoneuvoa/vrk. Siihen verrattuna uudisrakennuksen aiheuttama lisäys on lähinnä marginaalinen.

Kylänvanhimmantien kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi Oulunkylä-Seuran esittämällä tavalla kääntämällä kirjaston sisäänkäynti monitoimitalon väylän puolelle.

Oulunkylän keskustan nykyisten pysäköintialueiden uudelleenjärjestely ei lisäisi autopaikkojen määrää. Liityntäpysäköinnissä on tavoitteena myös pysäköintialueiden vuorottaiskäyttö. Uusien 2-kerroksisten pysäköintilaitosten rakentaminen pelkästään liityntäpysäköinnin tarpeisiin on paitsi merkittävä investointikysymys, myös kaupunkikuvallinen ongelma. Pysäköintilaitosten sovittaminen onnistuneesti kaupunkikuvaan on osoittautunut erittäin haastavaksi ja valitettavan usein toteutumattomaksi tavoitteeksi. Pyörätieverkoston kehittämisen ohella on tarvetta myös pyörien liityntäpysäköintipaikkojen kehittämiseen ja lisäämiseen.

Kaupallisia vaikutuksia koskevilta osilta lautakunta viittaa Oulunkylä-Seuran mielipiteeseen antamaansa vastineeseen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.12.2008–16.1.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty Uudenmaan ympäristökeskuksen, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kiinteistölautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Oulunkylä-Seura ry toteaa (15.1.2009) mm., ettei kaupunkisuunnitteluvirasto ole uudessa asemakaavasuunnitelmassaan ottanut huomioon seuran edelliseen versioon tekemiä huomautuksia ja ehdotuksia.

Seura esittää, että pysäköintialuetta ei siirretä suunnitellulle uudelle paikalle. Seuran käsityksen mukaan Ogelin liikekeskuksen pitää pystyä järjestämään pysäköintitarpeensa omalle nykyiselle tontilleen ja nykyistä paremmin. Kauppakeskuksen todellisia pysäköintitarpeita ei seuran tietojen mukaan ole edes selvitetty. Keskuksen liikkeet ovat nykyään ilmeisesti sellaiset, että pysäköintitilaa on tarpeiden mukaisesti. Lisäksi seuran tietojen mukaan liikekeskuksen pysäköintihalli on vajaakäytössä.

Nykyisinkin Kylänvanhimmantie on liikenteellisesti ahdas ja varsinkin kirjaston puoleinen jalkakäytävä vaarallinen jalankulkijoille, koska autoliikenne kauppakeskukseen tapahtuu jalkakäytävän ylitse koko pihan leveydeltä.

Radan eteläpuolelta ja juna-asemalta tulee paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, joiden määrä lisääntyy terveysaseman, työväenopiston, nuorisotalon ja kirjaston käyttäjistä. Kapealla kadulla liikkuu myös paljon rajallisesti liikkuvia jalankulkijoita esimerkiksi lapsia, lapsiperheitä ja vanhuksia. Suunnitelmassa esitetty uusi pysäköintialue Kylänvanhimmantien ja Kylänvanhimmankujan risteyksessä lisäisi entisestään ajoneuvoliikennettä kirjaston edustalla. Talon ja uuden pysäköintipaikan rakentaminen tekee toisenkin puolen jalkakäytävän turvattomaksi.

Alueen liikennejärjestelyihin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Myös pitää huolehtia siitä, että rakennettavan kerrostalon asukkaille ja vieraille varataan talon tontilta riittävät pysäköintitilat ja autoliikenne tontille tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata Mäkitorpantieltä eikä Kylänvanhimmantieltä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että pysäköintialue on kauppakeskus Ogelin kannattavuuden kannalta tärkeä. Liikekeskuksen tontilla olevat autopaikat eivät riitä kattamaan päivittäistä paikkatarvetta, vaikka tontilla olevien autopaikkojen määrä onkin voimassa olevassa asemakaavassa osoitetun mukainen. Pysäköintihallissa osa autopaikoista on varattu talossa toimivien yritysten käyttöön. Pysäköintihalli ei asiointipysäköinnissä ole suosittu, vaan pääosin käytetään maanpäällisiä paikkoja.

Kylänvanhimmantien kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi Oulunkylä-Seuran jo aiemmin esittämällä tavalla kääntämällä kirjaston sisäänkäynti monitoimitalon väylän puolelle. Kyseisestä jalankulkuväylästä tulisi entistä tehokkaampi palvelualueen sisäinen raitti, jonka varrelle julkiset palvelut sijoittuisivat. Muutoksen mahdollisuus voidaan selvittää kirjaston seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kirjaston nykyinen sisäänkäynti on Kylänvanhimmankujan risteyksen kohdalla avautuen jalkakäytävälle. Kylänvanhimmantien loppupään liittymät ovat risteyksen pohjoispuolella ja valtaosa niiden liikenteestä suuntautuu Mäkitorpantielle. Ogelin liittymän turvallisuutta voidaan parantaa kanavoimalla se kapeammaksi. Kerrostalotontin tonttiliittymää ei ole mahdollista ottaa Mäkitorpantieltä. Ajoluiskaa kellaripysäköintiin ei voi sijoittaa rakennuksen länsipäätyyn tontin muodon ja olemassa olevan säilytettävän puuston vuoksi. Kylänvanhimmantien puolelta ajoluiskalle tulee riittävästi pituutta kohtuullisella pituuskaltevuudella ja liittymä on Kylänvanhimmantien loppupäässä lähellä Mäkitorpantien risteystä.

Oulunkylään tehdään vuonna 2010 uusi liikenteenohjaussuunnitelma. Sen yhteydessä voidaan kirjaston nykyisen sisäänkäynnin edustalle suunnitella korotettu liittymä tai suojatie, mikäli em. sisäänkäynnin siirtämistä ei voida toteuttaa. Järjestely korottaa paikan muusta kadusta ja samalla hidastaa ajonopeuksia. Kylänvanhimmantien ja Mäkitorpantien liittymään on jo rakennettu korotettu suojatie. Rautatien alikulusta ja Mäkitorpantieltä tulevan pyöräliikenteen ohjaaminen ajoradalle nykyistä paremmin olisi tärkeää, koska jalkakäytävällä pyöräily näyttää olevan varsin yleinen ongelma tälläkin kadulla. Kaupunkisuunnitteluvirasto neuvottelee liikekeskuksen leveän sisäänajon tehokkaammasta kanavoinnista ja kaventamisesta liikekeskuksen edustajien kanssa, vaikka se ei kuulukaan tämän kaavamuutoksen piiriin. Uuden LPA-tontin liittymien määrä rajataan yhteen enintään 5,5 m leveään liittymään.

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyä järjestelyä edelleen perusteltuna.

Asunto Oy Mäkitorpantie 33 toteaa (15.1.2009) mm., että yhtiö ei ole saanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käyttöönsä riittävän aikaisin voidakseen jo siinä vaiheessa tuoda esiin mielipiteensä.

Yhtiön tonttiin rajoittuvalle puistoalueelle on tarkoitus rakentaa 3- ja osittain 4-kerroksinen rakennus, joka sijoittuisi vain 12 m:n etäisyydelle yhtiön kerrostalon viereen Mäkitorpantien varteen. Mäkitorpantie 33:n koillissivun vain tähän suuntaan avautuvien asuinhuoneistojen asumisviihtyvyys heikentyisi merkittävästi.

Oulunkylässä kerrostalojen keskinäiset etäisyydet ovat yleensä suuremmat. Lamellitalojen naapurirakennusta kohti olevassa päädyssä on yleensä vähän tai ei ollenkaan ikkunoita. Kaavaehdotuksen mukaan puistoalueen päädyssä olevat puut jouduttaisiin kaatamaan. Kaavamerkintöjen mukaan uuden rakennuksen päätyyn on tosin istutettava puita ja pensaita, mutta merkitty istutettava alue on kapea ja sille on mahdollista sijoittaa vain vähäistä puustoa.

Suunnitellun rakennuksen korkeus (osittain 4 kerrosta) muodostuu myös jossain määrin häiritseväksi. Kaavaehdotuksesta ei käy selville uuden rakennuksen päädyn ikkuna-aukotukselle mahdollisesti asetettavia rajoituksia. Asemakaavaehdotus on epäoikeudenmukainen eikä kohtele tasapuolisesti maanomistajia, kun siinä poiketaan selvästi Oulunkylässä yleisesti noudatetuista rakennusten sijoittelun periaatteista. On korostettava lisäksi sitä, että kaavoituksen kohteena on puisto, jonka rakentamisella edellä mainitut haitat aiheutetaan.

Yhtiö esittää, että nykyiseen puistoon merkittyä rakennusalan rajaa siirretään selvästi etäämmäksi tonttien väliseltä rajalta. Mikäli rakennusalan raja merkitään puistoalueella nykyisin olevan pysäköintialueen reunaan, jäisi rakennusten väliin 20 m. Nykyisen puuston säilyttäminen olisi vielä mahdollista jättämällä rakennusten väliin 18 m. Kaavaehdotuksen mukainen 12 m:n etäisyys on ehdottomasti liian pieni.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on normaaliin tapaan lähetetty Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n isännöitsijälle, jota on pyydetty toimittamaan tieto osakkaille ja asukkaille.

Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n rakennus poikkeaa viereisistä Mäkitorpantien kerrostaloista siinä, että se sijaitsee katuun nähden poikittain. Rakennuksen yhteen suuntaan avautuvien asuntojen pääikkunat suuntautuvat itään tai länteen. Yhtiön muistutuksen johdosta on asemakaavan muutosehdotusta muutettu siten, että tontin länsipuoleista rakennusalaa on siirretty 3 m kauemmaksi tontin rajasta, jolloin etäisyys naapurirakennukseen kasvaa 15 m:iin. Tontin länsirajalle merkittyä puilla ja pensailla istutettavaa tontin osaa on levennetty rakennusalan rajaan saakka ja täydennetty vastaavaa määräystä: "Alueen puusto on hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy."

Kaavaehdotukseen on lisätty merkintä ja määräys, että rakennuksen länsipäätyyn ei saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Rakennuksen keskellä oleva 4-kerroksinen osa on n. 40 m:n etäisyydellä Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n rakennuksesta, joten sen aiheuttama häiriö on vähäinen.

Kaavoituksen kohteena oleva puistoalue on pysäköintikäytössä. Puistokaistaleella ei ole merkitystä virkistysalueena, koska Mäkitorpantien pohjoispuolella on korkeatasoinen leikkipuisto.

Lausunnot Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (17.2.2009) muutosehdotukseen huomautettavaa.

Ympäristökeskus toteaa (21.1.2009) ympäristölautakunnan päättäneen 13.1.2009, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (12.1.2009) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Uudenmaan ympäristökeskus ilmoittaa (28.1.2009), ettei se lausu asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) mm., että se puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se mahdollistaa asuntorakentamista liikenneyhteyksien ja palvelujen kannalta erinomaisella paikalla. Kaavan muutoksen toteuttaminen edellyttää kiinteistöjärjestelyjä kaupungin ja NCC Rakennus Oy:n kesken.

Tontit 28156/1 ja 2 ovat NCC Rakennus Oy:n omistuksessa. Tonttien pinta-ala on yhteensä 2 155 m². Alueen pohjoisosassa oleva 2 213 m²:n suuruinen puistoalue on kaupungin omistuksessa. Puistoksi asemakaavassa merkityllä alueella on viereisen liikekeskuksen 44 pysäköintipaikkaa, joista on rakennusviraston kanssa voimassa oleva vuokrasopimus. Puistoalue on pysäköintikäytössä poikkeamisluvan perusteella. Khs päätti 2.3.2009 jatkaa poikkeamislupaa 30.6.2013 saakka. Vuokrasopimuksessa on kuitenkin lyhyt irtisanomisaika, mikä mahdollistaa alueen saamisen tarvittaessa rakennuskäyttöön.

Pinta-alojen suhteessa kaupungin osuus uudesta rakennusoikeudesta on 1 724 k-m² ja NCC:n osuus 1 677 k-m². Tonttien vanha rakennusoikeus on yhteensä 862 k-m², joten NCC:lle tulee lisää rakennusoikeutta 815 k-m². Arvonnousu ei ole niin suuri, että olisi tarpeen käydä neuvotteluja maankäyttösopimuksesta.

Asemakaavan muutoksen tultua voimaan on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjärjestely, jossa NCC tai sen perustama yhtiö saa omistukseensa uuden tontin 28156/10. Kaupunki siis luovuttaa tonttiin omistamansa puistoalueen. Hinnoittelun perusteena on kaupungin maan osuus koko alueen rakennusoikeudesta. Kaupunki hankkii järjestelyssä omistukseensa LPA-tontin 28156/11, jolle siirretään nyt puistoalueella olevat liikekeskuksen pysäköintipaikat.

Kiinteistöjärjestelystä on syytä tehdä esisopimus ennen kuin Kvsto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutoksen tultua voimaan tehdään lopullinen aluevaihto kuuden kuukauden kuluessa.

Kun kerrostalotontin rakentaminen on ajankohtaista, poistuu nykyinen pysäköintialue käytöstä, ja sen vuokrasopimus sanotaan irti. Alue korvataan LPA-tontille 28156/11 tulevilla pysäköintipaikoilla, jotka NCC Rakennus Oy sitoutuu esisopimuksen mukaan rakentamaan valmiiksi. Pysäköintialueen valmistuttua kaupunki vuokraa tontin 28156/11 kauppakeskukselle. Mikäli pysäköintialueiden käytössä tulee taukoa, pyritään kauppakeskukselle järjestämään tilapäisiä paikkoja.

Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m² eli n. 94 k-m². Kohteeseen saisi siis rakentaa enintään 36 asuntoa. Kvston hyväksymässä MA-ohjelmassa ei edellytetä 75 m²:n vähimmäiskeskipinta-alaa vuokra-asuntotuotannossa. Määräystä tulisi muuttaa ainakin niin, että se koskisi vain omistusasuntotuotantoa. Kohde voi hyvinkin toteutua vuokra-asunto- tai asumisoikeusasuntotuotantona, joissa tuo keskikokovaatimus johtaa liian suuriin asuntoihin.

Tässä kohteessa olisi myös omistusasuntotuotannossa syytä harkita 75 m²:n keskikoon sijaan luopumista kokonaan tästä määräyksestä näin pienessä kohteessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että asemakaavakartan määräystä asuntojen keskipinta-alasta on kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta ja Kvston päätöksen mukaisesti tarkennettu koskemaan omistusasuntoja. Valtuuston päätöksestä ei ole erityistä syytä poiketa, koska tontti on yksityisomistuksessa. Oulunkylän Patolan alueen asuntojen keskipinta-ala on 67,5 m² huolimatta siitä, että alueella on myös pientaloasuntoja. Nykyinen rakennuskanta on pienasuntovaltaista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (19.2.2009), ettei asemakaavan muutos aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) aluekeräysjärjestelmään kuuluvan kierrätyspisteen uusi sijainti pitää määritellä. Pisteen tulisi rakennusviraston näkemyksen mukaan sijaita Oulunkylän liikekeskuksen yhteydessä.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.10.2009), että liikekeskuksen tontti ei kuulu kaava-alueeseen. Pääkaupunkiseudun kierrätyspisteistä on käynnissä kokonaistarkastelu. Kaupunkisuunnitteluvirasto neuvottelee liikekeskuksen, rakennusviraston ja YTV:n kanssa jätepisteen sijoittamisesta liikekeskuksen alueelle.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asunto Oy Mäkitorpantie 33:n muistutuksen johdosta on asemakaavan muutosehdotusta muutettu siten, että tontin länsipuoleista rakennusalaa on siirretty 3 m kauemmaksi tontin rajasta, jolloin etäisyys naapurirakennukseen kasvaa 15 m:iin. Vastaavasti tontin keskiosalla on rakennusalaa pidennetty eteläpäästä 2,3 m, jolloin kerrosala säilyy samana. Lähintä naapurikiinteistöä 28156/3 on kuultu puhelimitse (7.10.2009), eikä kiinteistön omistajalla ollut huomautettavaa rakennusalan muutoksesta. Kaavaehdotukseen on lisätty merkintä ja määräys, että rakennuksen länsipäätyyn ei saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Tontin länsirajalle merkittyä puilla ja pensailla istutettavaa tontin osaa on levennetty rakennusalan rajaan saakka ja täydennetty vastaavaa määräystä: "Alueen puusto on hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy."

Asemakaavakartan määräystä asuntojen keskipinta-alasta on kiinteistölautakunnan lausunnon johdosta ja Kvston päätöksen mukaisesti tarkennettu koskemaan omistusasuntoja. Autopaikkamääräyksiin on lisätty vieraspysäköintipaikkojen vähimmäismäärä (1 autopaikka/1 000 k‑m²), vieraspaikkoja (3 autopaikkaa) ei sijoiteta maan alle. Oulunkylä-Seuran muistutuksen johdosta on lisätty LPA-aluetta koskeva määräys: Alueella saa olla vain yksi enintään 5,5 m leveä ajoneuvoliittymä. Liittymäkieltoviivaa on vastaavasti jatkettu. Samalla on tarkistettu istutettavia alueen osia autopaikkojen sijoittamisen helpottamiseksi.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että se päätti 27.4.2009 oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään aluevaihdon esisopimuksen NCC Rakennus Oy:n kanssa eräin ehdoin. Kaupunki luovuttaa NCC Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun omistamansa n. 2 213 m²:n suuruisen puistoalueen 28P48 suunniteltuun tonttiin 28156/10 ja NCC Rakennus Oy tai perustettu yhtiö luovuttaa kaupungille omistamansa n. 910 m²:n suuruisen osan tontista 28156/1 suunniteltuun LPA-tonttiin 28156/11. Esisopimus on allekirjoitettu 22.6.2009.

14

KONALAN TONTIN 32039/2 JA KORTTELIN 32040 SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11852)

Khs 2008-485

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32039 tontin nro 2 ja korttelin nro 32040 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.12.2008 päivätyn ja 10.9.2009 muutetun piirustuksen nro 11852 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11852 (Konalan tontti 32039/2 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Konalan tontti 32039/2 ym.)

Konalantie 47, Ristipellontie 19 ja 21

Tiivistelmä Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden käyttötarkoitus muuttuu toimitila- ja liikekäyttöön. Asemakaavan muutos mahdollistaa kortteliin 32040 uudisrakennushankkeen (15 000 k-m²) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten (auto-, autotarvike-, huonekalu-, rakenteellisen sisustuksen, rakennustarvike-, rauta-, puutarha-alan tai kodintekniikan kauppaa) ja muuta toimitilaa 5 000 k-m². Tontin 32039/2 rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 1.0 (16 367 k-m²). Kaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 36 367 m².

Asemakaavan muutosta hakeneiden yhtiöiden kesäkuussa 2009 saapuneiden kirjeiden perusteella korttelin 32040 kokonaiskerrosalaa on vähennetty 5 200 m² ja tontilta 32039/2 on poistettu oikeus käyttää kerrosalasta enintään 5 000 m² paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa varten.

Asemakaavan perusteet

YIT Rakennus Oy pyytää (20.2.2007) tontin 32040/1 omistajana asemakaavan muuttamista siten, että kortteli 32040 muutetaan kaupallisten palvelujen, toimistojen ja ympäristöhäiriötä tuottamattoman teollisuuden/varastojen alueeksi. Kortteliin tulisi liittää Konalantien ja Vihdintien vieressä olevia puistokaistaleita korttelin nykyisen rakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Kaupallisten tilojen autopaikkoja rakennettaisiin vähintään 1 autopaikka/50 k-m². Yhtiö on tehnyt esisopimuksen Puumerkki Oy:n omistamasta tontista 32040/2.

Kiinteistö Oy Konalaterra pyytää (28.2.2008) omistamansa tontin 32039/2 asemakaavan muuttamista siten, että olemassa olevan teollisuus- ja varastorakennuksen pohjakerrosta voitaisiin käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ja ylempiä kerroksia vapaammin toimistotiloina.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.12.2008) mm. seuraavaa:

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta hyväksyi 4.4.2002 Konalan teollisuusalueelle maankäytön muutosperiaatteet, joissa alue oli merkitty osittain palvelupainotteiseksi toimitilavyöhykkeeksi ja osittain toimitilavyöhykkeeksi. Palvelujen sijoittamista perustelivat paikan hyvät liikenneyhteydet. Vihdintien, Konalantien ja Malminkartanontien risteysalueen maankäytön tavoitteeksi asetettiin ns. ”Konalan portin” muodostuminen sekä toiminnallisesti että myös kaupunkikuvallisesti. Teollisuusalueen aikaisemman, yleensä enintään kaksikerroksisen rakentamisen sijaan sallittaisiin rakentaa useampia kerroksia.

Periaatteiden pohjalta laadittiin Vihdintien itäpuolelle Hankasuontien ja Malminkartanontien kulmaukseen kaavamuutos, joka mahdollisti paljon tilaa vaativien erikoistavarakaupan tilojen ja kuusikerroksisen toimistorakennuksen rakentamisen. Tämä hanke ei ole toistaiseksi toteutunut. Samaan kaavamuutokseen sisältyi Hankasuontien itäpuolella oleva nykyinen S-market ja sen liiketilojen laajennusmahdollisuus sekä toimistorakentamismahdollisuus, joita ei myöskään ole rakennettu.

Vihdintien kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2001) on pitkällä aikavälillä varauduttava Vihdintien, Konalantien ja Malminkartanontien risteyksen toteuttamiseen eritasoliittymänä. Eritasoliittymä oli suunniteltu niin, että Vihdintie painetaan risteyksen alitse ja Konalantie ja Malminkartanontie liittyvät kiertoliittymänä sen päällä. Liittymän toteuttaminen edellyttää Vihdintien liikennealueen leventämistä jonkin verran tien ja korttelin 32040 väliselle puistokaistaleelle.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty työpaikka-alueeksi (teollisuus/toimistot). Korttelin 32040 ja Vihdintien sekä Konalantien väliset puistokaistaleet on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitilat). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Korttelissa 32040 on voimassa asemakaava nro 5151 (vahvistettu 6.11.1962), jossa korttelin tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TTV). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukainen ja rakennusten enimmäiskorkeus on 9 m. Toimisto-oikeutta näissä teollisuusalueen ensimmäisissä asemakaavoissa ei ole määritelty. Vihdintien ja Konalantien viereinen puistokaistale oli käytännössä varattu kunnallisteknisiä johtoja ja alueellista kuivatusojaa varten.

Tontilla 32039/2 on voimassa asemakaava nro 8458 (vahvistettu 13.10.1981). Tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukainen ja toimisto-oikeus on rajattu 25 %:iin. Poikkeusluvalla on vuonna 1998 sallittu toimistotilojen enimmäismääräksi 35 % rakennetusta kerrosalasta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Hakija on hakemuksen pohjaksi ja valmisteluvaiheen aikana teettänyt korttelin 32040 esisuunnittelua.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa puisto- ja katualueet.

Alueen yleiskuvaus

Alue on osa Vihdintien varteen 1960-luvun jälkeen kaavoitettua ja rakennettua Konalan teollisuusaluetta. Alue sijaitsee Vihdintien ja Konalantien risteyksessä, liikenteellisesti näkyvällä paikalla saavuttaessa Helsinkiin pohjoisesta.

Rakennettu ympäristö

Korttelissa 32040 on kaksi teollisuus- ja varastorakennusten tonttia, joilla on yksi- ja kaksikerroksisia rakennuksia (toisella tontilla alkujaan Sisu-auton huoltokeskus ja toisella tontilla Puukeskus Oy:n varasto). Rakennusoikeudesta on vain osa käytetty. Korttelin ja Konalantien välinen puistokaistale on vuokrattu tonttien pysäköintikäyttöön putkittamalla avo-oja. Korttelin ja Vihdintien välisellä puistoalueella oja on edelleen avonaisena ja sen vieressä on Vihdintien suuntainen kevyen liikenteen raitti. Alueella kasvaa sekapuustoa.

Tontilla 32039/2 (Konalantie 47) on uudehko osittain yksi-, osittain kolme-, nelikerroksinen toimitalo, jossa koko pohjakerros on yhtenäistä vapaata varastotilaa. Sen yläpuolella on E-mallinen kolmikerroksinen rakennusosa, joka on pääasiassa toimistotyyppisten yritysten käytössä. Tontin rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

Molemmin puolin Vihdintietä muutosalueen ympärillä olevissa kortteleissa on teollisuus- ja varastorakennuksia. Konalantien pohjoispuolella on puistoalueen takana pientalo- ja pienkerrostaloalueita.

Palvelut Alue on teollisuusaluetta. Konalassa on päivittäistavarakaupan palveluja Hankasuontiellä ja Ristipellontiellä. Uusi palvelukeskus on rakentumassa Ajomiehentien pohjoispuolella Hartwallin juomatehtaan entiseen varastoon. Sinne tulee päivittäistavarakauppa ja uutta liiketilaa yhteensä 9 500 k-m² sekä liikunta- ja monitoimitiloja n. 6 000 k-m².

Luonnonympäristö

Tonttien rajoilla on piha- ja katualueita reunustavia puu- ja pensasistutuksia. Korttelin 32040 ja Vihdintien välisellä puistoalueella on yhtenäisempää matalaa sekapuustoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan korttelin 32040 alueen maaperä koostuu savialueesta, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 2–6 m. Korttelin lounaisosassa esiintyy savi/moreenialue sekä kaakkoisosassa esiintyvät savi/moreenialue ja hiekkamaa-alue. Korttelin 32039 alueen maaperä on pääosin savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 2–5 m, korttelin eteläosassa on savi/moreenialue.

Alueella pohjavesi on sellaisella tasolla, että maanalaisten kellareiden rakentaminen vaatii erityistoimenpiteitä.

Ympäristöhäiriöt

Alue on työpaikka-aluetta. Tonteilla toimivat yritykset eivät aiheuta erityisiä ympäristöhäiriöitä. Vihdintien liikenne aiheuttaa meluhaittaa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Konalan työpaikka-aluetta monipuolisena ja toimivana yritysalueena sekä lisätä ja monipuolistaa palvelutarjontaa koko kaupunginosassa. Olemassa olevan rakennuskannan käyttömahdollisuuksia halutaan kehittää sekä edistää uudisrakentamismahdollisuuksia.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Paljon tilaa vaativan kaupan palvelujen lisäämiselle on perusteita läntisillä esikaupunkialueilla suhteutettuna sekä väestöpohjaan että nykyisen tarjonnan määrään ja sijaintiin. Vihdintien ja Konalantien kulmaukseen on tarkoitus muodostaa ”Läntinen Lanterna”. Paikka on näkyvä ja liikenteellisesti hyvin tavoitettavissa pääkatuverkosta.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Tontti 32039/2 muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi. Tontin pinta-ala on 16 367 m² ja rakennusoikeus tonttitehokkuusluvun e = 1.0 mukaisesti 16 367 k-m². Tontin rakennusoikeus säilyy ennallaan ja se on jo kokonaan käytetty. Muutos mahdollistaa olemassa olevan rakennuksen sisäiset muutokset yritysten toimialojen muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Tontilla on logistisesti hyvin toimiva piha-alue ja sillä maantasossa autopaikkoja, joita on myös rakennuksen kellarissa. Kerrosalasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa enintään 5 000 m² käyttää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten.

Aikaisemmista tonteista 32040/1 ja 2 on muodostettu uusi tontti 32040/3, jonka pinta-ala on 30 199 m². Pinta-alassa on mukana Konalantien viereisestä puistokaistaleesta tonttiin liitetty 1 390 m²:n suuruinen osa. Uuden tontin rakennusoikeus on 25 200 k-m² (vastaa tonttitehokkuutta e = 0.83), josta 15 000 k-m² saa käyttää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten. Enimmäiskerrosluku on kolme.

Autopaikoista osa on maantasossa piha-alueella, mutta pääosa paikoista tulee rakennusten katolle.

Suojaviheralue (EV)

Suurin osa voimassa olevan asemakaavan mukaista puistoaluetta Vihdintien vieressä on muutettu suojaviheralueeksi 9 981 m², osa puistosta Konalantien puolella on liitetty kortteliin 32040.

Liikennealue (LT)

Vihdintien ja Konalantien risteyksen liikennealueen rajaa on muutettu suojaviheralueen ja Konalantien katualueen uusien rajojen mukaiseksi, jolloin 234 m² puistoalueesta muuttuu liikennealueeksi. Vihdintien kehittämissuunnitelmissa esitetään varauduttavaksi risteyksen rakentamiseen eritasoisena. Toteuttamisen edellyttämät liikennealueen laajennukset on kaavamuutoksella tarkoituksenmukaista tehdä vasta siinä vaiheessa, kun lopulliset tiesuunnitelmat ja toteuttaminen ovat ajankohtaisia. Suojaviheralue mahdollistaa tulevaisuudessa tarvittavan liikennealueen laajennuksen.

Katualueet

Korttelin 32040 ja Konalantien välisestä puistokaistaleesta 1 280 m²:n suuruinen alue on muutettu katualueeksi. Nykyinen jalkakäytävä tulee koko leveydeltään luiskineen katualueelle ja käytävän viereen voidaan istuttaa puurivi.

Liikenne Konalantien ja katuverkon liikenteen sujuvuudesta on tehty selvitys koko teollisuusalueesta. Sen perusteella kaavamääräyksissä on toimitilakortteleissa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta esitetty enimmäisautopaikkamääräys, jolla halutaan säädellä rakennettavien autopaikkojen määrä katuverkon välityskykyä vastaavaksi.

Liikenne-ennusteiden ja sujuvuusanalyysien mukaan Vihdintien ja Konalantien liittymän sujuvuus heikkenee merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, jos nykyisten kaavojen käyttämätön rakennusoikeus toteutetaan kokonaisuudessaan ja käytetään nykyisten pysäköintinormien mukaisia vähimmäisautopaikkamääriä. Liittymän palvelutasoluokka olisi F, asteikolla A–H. Palvelutasoluokka F tarkoittaa, että liittymän kapasiteetti on ylittynyt ja päivittäin tapahtuu liikennetilanteita, joissa liikenne seisoo 15–60 minuuttia. Sujuvuusanalyyseissä Vihdintien ja Konalantien liittymään testattiin pieniä sujuvuutta parantavia toimenpiteitä verrattuna nykytilanteeseen (mm. liittymään lisättiin yksi uusi ajokaista lännestä päin tultaessa). Oletetut parannustoimenpiteet eivät kuitenkaan riittäisi liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Vihdintien varren kortteleiden pysäköintinormi tulee asettaa sellaiselle tasolle, että Vihdintien ja Konalantien liittymän liikenteen sujuvuus pystytään turvaamaan tai liittymä joudutaan toteuttamaan eritasoratkaisuna tai useampikaistaisena kiertoliittymänä.

Autopaikkojen vähimmäis- ja enimmäisvaatimukset ovat:

– myymälä- ja liiketilat vähintään 1 autopaikka/75 k-m² ja enintään 1 autopaikka/50 k-m²

– toimistotilat vähintään 1 autopaikka/100 k-m² ja enintään 1 autopaikka/60 k‑m²

– teollisuustilat 1 autopaikka/80 k-m²

– varastotilat 1 autopaikka/250 k-m²

– julkiset palvelutilat, opetus-, koulutus-, kokoontumis-, studio- ja näyttelytilat ja vapaa-ajantilat 1 autopaikka/120 k-m²

– asunnot vähintään 1 autopaikka/100 k-m².

Vuoden 2007 liikennemääräkartan mukaan Vihdintien liikennemäärä on 31 100–40 200, Konalantien 13 200 ja Malminkartanontien 11 700 ajoneuvoa/vrk. Kaavan mukaisen kerrosalan tuottama liikennemäärä ympäröivään katuverkkoon on 2 300 ajoneuvoa/vrk.

Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa huomattavan määrän uutta kaupan tilaa liikenteellisesti hyvässä paikassa. Uudisrakennettava paljon tilaa vaativan kaupan (ns. tiva-kaupan) yksikkö tarjoaa palveluja laajemminkin läntisiä kaupunginosia varten.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt koko kaupunkia koskevan erikoiskaupan mitoitusta koskevan selvityksen (Tuomas Santasalo 2008).

Selvityksen perusteella Konalan kaupan hankkeet vastaisivat läntisen Helsingin tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin.

Nyt kaavamuutosta hakeneiden tonttien 32040 (Ristipellontie 19–21) sekä 32039 (Konalantie 47) lisäksi Konalassa on ollut esillä myös kaksi muuta tilaa vaativan erikoiskaupan hanketta. Vaikka yksittäiset hankkeet ovat suhteellisen pieniä, muodostaisivat ne toteutuessaan uuden paljon tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymän risteysalueelle ja hankkeiden vaikutusta on tarkasteltava alueen kannalta kokonaisuutena. Tilaa vaativan kaupan erikoiskaupan hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala Konalan kaikissa hankkeissa olisi 39 000 m².

Kaavamuutosta hakeneiden kaupan hankkeiden lisäksi Hankasuontie 1–2:ssa voi voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentua 12 000 k-m² paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, joka ei kuitenkaan ole toistaiseksi toteutunut. Lisäksi asemakaavan mukaan tontille 32045/1 voi rakentua vähittäiskaupan suuryksikkö, 4 500 k-m², josta on toteutunut 3 500 k-m². Hakija haluaisi yhdistää kaksi edellä mainittua tonttia ja sinne tulisi 4 500 k-m² päivittäistavarakauppaa ja 14 000 k-m² tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Tilaa vaativa kauppa olisi kodin sisustamisen, remontoimisen ja rakentamisen myymälä. Konalantie 47:n lisäksi myös Ristipellontie 14:ssä on ollut esillä hanke, jossa teollisuusrakennuksen pohjakerrokseen haettaisiin kaavamuutosta 5 000 k-m² tilaa vaativalle erikoiskaupalle.

Konalan erikoiskaupan tarjonta painottuu nykyisellään autokauppaan. Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppaa on alueella n. 26 000 k-m². Tämän lisäksi muuta erikoiskauppaa alueella on vajaat 6 000 k-m², mutta tämä täydentyy lähiaikoina kauppakeskus Ristikon valmistuessa. Ristikkoon on tulossa päivittäistavarakaupan lisäksi pienempiä erikoiskaupan myymälöitä, ravintoloita sekä muita palveluja. Myymälätilojen enimmäismäärä kauppakeskuksessa on 9 500 k-m². Ensimmäinen osa kauppakeskuksesta valmistuu vuoden 2008 lopulla, toinen osa syksyllä 2009.

Myös muut Pitäjänmäen peruspiirissä sijaitsevat teollisuusalueiden erikoiskaupat ovat pääasiassa autokauppaa ja -huoltoa, rakennustarvikkeiden myymälöitä sekä jonkin verran esimerkiksi matkapuhelinkauppaa (Pitäjänmäen teollisuusalue, Reimarla, Takkatien alue).

Tilaa vaativa erikoiskauppa ei varsinaisesti kilpaile keskustamaisen erikoiskaupan kanssa. Erikoiskauppoja ovat lähistöllä valmistumassa oleva Konalan Ristikko, Kannelmäen kauppakeskus, Leppävaaran Sello, Myyrmäen Myyrmanni tai keskustan erikoiskaupat.

Suurimmat tilaa vaativan kaupan keskittymät ovat pääkaupunkiseudulla muodostuneet teollisuusalueille sekä Kehä III:n varrelle. Konalaan suunnitellut kaupat sisältävät pääasiassa kodintekniikkaa, huonekaluja, puutarhakauppaa, keittiökauppaa sekä muuta korjauksen ja remontoimisen kauppaa. Näiden alojen kauppoja on keskittynyt lukumääräisesti eniten keskustan alueelle, Itäkeskukseen ja Roihupeltoon, Vantaan Petikkoon, Pakkalaan (Vantaan portti), Tammistoon ja Porttipuistoon sekä Espoon Suomenojan alueelle. Konalassa näihin aloihin lukeutuvia kauppoja on nykyisellään vain muutama ja alueella oleva huonekalukauppa on tukkukauppaa. Keskustaan on keskittynyt yhä enemmän design-huonekalujen ja design-sisustuksen liikkeitä, kun taas muu huonekalukauppa ja rakennustarvike sekä standardikeittiökauppa ovat sijoittuneet keskustan ulkopuolelle.

Näihin pääkaupunkiseudun tilaa vaativan erikoiskaupan alueisiin nähden Konalaan esillä olleet yksittäiset kaupan hankkeet ovat suhteellisen pieniä. Yhdessä ne muodostavat kuitenkin tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymän, joka olisi kooltansa lähes 40 000 k-m² ja kokoluokaltaan keskisuuri muihin pääkaupunkiseudun tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymiin ja vireillä oleviin hankkeisiin verrattuna.

Konalan tilaa vaativan erikoiskaupan vaikutukset ulottuvat jonkin verran lähimpänä olevien Vantaan Petikko-Variston kauppoihin sekä mahdollisesti Espooseen suunnitteilla olevaan Laajalahden ”retail parkiin” (arvioitu rakennusaika 2008–2009). Lähimpänä Konalaa oleva Petikko-Varisto on kuitenkin painottunut huonekalukauppaan ja siten se ei ole tarjonnaltansa täysin samanlainen kuin Konalaan suunnitellut tilaa vaativat kaupat. Petikko-Variston alue on myös kooltansa huomattavasti suurempi kuin Konalan hankkeet yhteensä. Lisäksi on huomattava, että tilaa vaativassa kaupassa Vantaalle siirtyy merkittävästi ostovoimaa myös muista lähikunnista Helsingin lisäksi.

Osittain tulevalla Konalan tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymällä voi olla vaikutusta myös Vantaanportin ja Tammiston kauppoihin, kuten myös Roihupellon Lanternaan ja tulevaan Candelaan. Oletuksena kuitenkin on, että asukkaat valitsevat lähimmän saavutettavissa olevan kaupan ja tätä oletusta tukevat myös tehdyt selvitykset erikoiskaupan matkojen suuntautumisesta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan liikennetutkimusaineiston pohjalta. Matkojen suuntautumiseen vaikuttaa kuitenkin myös tilaa vaativan kaupan alueellinen erikoistuminen. Valmistumassa olevan erikoiskaupan selvityksen mukaan (kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto) myös erikoiskaupan osalta pääkaupunkiseudulla on havaittavissa paikallisia vaikutusalueita. Asukkaat asioivat enimmäkseen lähimmässä kaupan keskittymässä myös erikoiskauppojen osalta. Konalan alueelta, samoin kuin koko Luoteis-Helsingin alueelta, erikoiskaupan asiointimatkat ovat kohdistuneet enimmäkseen keskustaan. Tilaa vaativan kaupan ostovoimaa suuntautuu sekä omalle alueelle että alueelta ulos mm. Vantaan Petikkoon ja Tammistoon.

Erikoiskaupan tilantarvelaskelmien (Santasalo 2008) mukaan läntisen suurpiirin tilaa vaativan kaupan vähimmäistilantarve vuoteen 2018 mennessä on 31 500 k-m². Tämän lisäksi auto- ja varaosakaupalle on nähtävissä 5 900 k-m²:n vähimmäislisätilantarve. Konalan hankkeiden myötä alueesta muodostuisi läntisen Helsingin tilaa vaativan erikoiskaupan keskus. Hankkeet samalla täyttäisivät ostovoimaperusteisen vähimmäislisätilantarpeen tilaa vaativan erikoiskaupan osalta läntisessä Helsingissä vuoteen 2018 mennessä. Muun erikoiskaupan ja palvelujen vähimmäistilantarpeeseen vastaa puolestaan Pitäjänmäen osalta kauppakeskus Ristikon rakentuminen Konalan keskustaan.

Luonnonympäristö

Tonteilla olevien puiden säilyminen ja uudet istutukset muodostavat kaupunkimaista viherympäristöä. Suojaviheralueella on luonnonvaraista pensaikkoa ja lehtipuustoa sekä istutettuja mäntyjä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on pääosin savea, rakennukset tulee perustaa tukipaalujen varaan. Maanalaisia tiloja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pohjaveden asettamat erityistoimenpiteet.

YIT Rakennus Oy on teettänyt tontin 32040/1 pilaantuneen maan kunnostussuunnitelman. Raportin, joka on päivätty 20.4.2004, mukaan alueella on todettu paikoin öljyn ja raskasmetallien aiheuttamaa pilaantuneisuutta. Öljyä on todettu n. 2 500 m² suuruisella alueella noin metrin paksuisessa maakerroksessa. Ristipellontie 21:n alueella on tutkimuksia tehty vuonna 2007. Öljyllä pilaantunutta maata todettiin pistemäisesti.

Asemakaavaehdotuksessa on maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja pilaantuneen maan kunnostamista koskeva määräys.

Ympäristöhäiriöt

Käyttötarkoitusten muuttuminen kaupallisempaan suuntaan lisää liikennettä liikennetuotosarvioiden mukaan 2 300 ajoneuvoa/vrk.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Keskeisesti sijaitsevat teollisuustontit muuttuvat toimitila- ja liikerakentamiseen. Uudet paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan palvelut lisäävät koko luoteisen alueen palvelutasoa. Uudisrakentaminen kohentaa kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen ja syntyvät palvelut nostavat koko kaupunginosan imagoa. Työpaikkojen toimiala ja luonne muuttuu.

Liikenneselvitysten perusteella on asemakaavassa rajoitettu autopaikkojen rakentamista liiketilojen osalta. Palvelut sijoittuvat rakennettujen alueiden keskelle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien viereen.

Vaikutuksia kaupallisiin palveluihin on tarkasteltu laajemmin edellä kohdassa Palvelut.

Toteutus Tontit rakennetaan yksityisten maanomistajien toimesta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kiinteistöjen omistajien hakemusten perusteella.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.9.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 ja 2008 kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa.

Luonnosvaiheen ratkaisussa korttelin 32040 kaakkoispäästä oli osa esitetty edelleen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, mikä perustui suunnitelmaan käyttää ja laajentaa olemassa olevaa rakennusta. Rakennuksen tekniset ominaisuudet ja rakenteissa olevat saasteet vaikuttivat kuitenkin siihen, että päädyttiin uudisrakentamiseen. Mahdollisimman suuren käyttöjoustavuuden varmistamiseksi koko korttelialue merkittiin toimitilarakennusten korttelialueeksi.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin kanssa.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kaavoitettavalla alueella on ollut maaperää likaavaa toimintaa. Scan-auton sekä Lindströmin pesulan tonteilla (32040/1 ja 32039/1, joka on kaava-alueen ulkopuolella) on tehty pilaantuneisuus- ja kunnostustutkimuksia. Mikäli uudisrakentaminen vaatii purkua ja/tai kaivua, tulee selvityksiä vielä täydentää. Kaavoituksessa tulee tarkastella myös suunniteltujen toimintojen aiheuttamia liikennemääriä ja niiden vaikutuksia lähiympäristöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa on määräys maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä. Liikenteen osalta lautakunta viittaa aikaisemmin selostettuun selvitykseen.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa, että kaava-alue sijaitsee Vihdintien (mt 120, tieosa 003) länsipuolella. Vihdintie, Konalantie ja Malminkartanontie on nykytilanteessa valo-ohjattu tasoliittymä. Vihdintien kehittämisselvityksessä 2001 on kyseinen liittymä esitetty eritasoliittymänä siten, että Vihdintie kulkisi risteyksen ali ja Konalantie ja Malminkartanontie liittyisivät kiertoliittymänä sen yläpuolella. Ratkaisu edellyttää Vihdintien liikennealueen leventämistä EV-alueen puolelle, kaavamuutostarve on esitetty kehittämisselvityksessä.

Kaavamuutoksessa tulee ottaa kehittämisselvityksessä todettu LT-alueen laajennustarve huomioon ja ainakin selostuksessa todeta liittymän parantamisen edellyttävän laajempaa LT-aluetta, mikäli EV-LT-alueen rajoihin ei tässä kaavamuutoksessa esitetä muutoksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että aikaisempi puistoalue Vihdintien ja korttelin 32040 välissä on asemakaavassa muutettu suojaviheralueeksi, josta myöhemmin tarvittavat liikennealueen laajennukset voidaan osoittaa, kun Vihdintien, Konalantien ja Malminkartanontien eritasoliittymän tarkemmat suunnitelmat ja toteuttaminen varmistuvat.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee sekä valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa että kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.1.–23.2.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon, pelastuslautakunnan, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Kirjeet Kiinteistö Oy Konalaterra esittää (12.6.2009) tontin 32039/2 osalta, että kaavamuutosta korjattaisiin poistamalla myymäläkäyttöön osoitettu 5 000 k-m². Muilta osin asemakaavan muutos voi olla ennallaan.

Perusteluna esitetään, ettei nykyisessä markkinatilanteessa kiinteistön omistava rahasto (NAPF Finland Oy, jota hallinnoi Valad Finland Oy) ole halukas investoimaan muutoksesta aiheutuvaa kaavoituskorvausta. Rakennuksen tosiasiallinen tuotto ei kaavamuutoksen johdosta nouse, joten maksulle ei ole nykytilanteessa kannattavuuden kautta perusteita. Huomattavaa osaa kyseisestä tilasta ollaan vuokraamassa teolliseen käyttöön. Koska ylemmät kerrokset on tosiasiallisesti rakennettu toimistotilan tasoon, hakija katsoo, että KTY-merkintä on paikallaan ja että siltä osin asemakaavan muutos hyväksyttäisiin.

YIT Rakennus Oy esittää (8.6.2009) korttelin 32040 osalta mm., että kaavamuutosta korjattaisiin rakennusoikeuden määrän osalta niin, että rakennusoikeuden kokonaismäärä korttelissa on 20 000 k-m². Tästä määrästä 15 000 k-m² tulee olla, kuten aikaisemminkin, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten.

Perusteluna esitetään se, että tilaa vievän kaupan liiketilaa on koko korttelissa mahdollista toteuttaa enintään 15 000 k-m². Hakijan mukaan tilaa vievän kaupan toimijat sijoittuvat tämän tyyppisissä kohteissa lähes poikkeuksetta ainoastaan maantasossa oleviin tiloihin. Helppo saavutettavuus ja hyvä näkyvyys asiakaspysäköinnistä on menestyksellisen liiketoiminnan edellytys. Useampikerroksisten liiketilojen toteuttaminen ei ole kannattavaa ja ensimmäisen vaiheen kattopinta-alaa tarvitaan kaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että asemakaavan muutosehdotusta on muutettu esitysten mukaisesti. Tontilta 32039/2 on poistettu aikaisempi 5 000 k-m²:n paljon tilaa vievää kauppaa varten varattu mahdollisuus. Korttelin 32040 kokonaisrakennusoikeus on vähennetty aikaisemmasta 25 200 k-m²:stä 20 000 k-m²:iin. YIT-Rakennus Oy on lisäksi neuvotellut kohteeseen tulevista hankkeista, joiden mukaisesti kaavan rakennusalaa on hieman tarkistettu.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (10.3.2009), kaupunginmuseolla (6.3.2009) sekä Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (26.3.2009) ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskus mainitsee (26.2.2009) ympäristölautakunnan päättäneen 24.2.2009, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (15.4.2009) mm., ettei lautakunnalla ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen. Toteuttaminen edellyttää aluejärjestelyjä kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä. Yhtiö on ostanut tontin 32040/2 Puumerkki Oy:ltä.

Kaavamuutos korottaa molempien yhtiöiden omistamien alueiden arvoa merkittävästi, joten yhtiöiden kanssa on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti.

Koska neuvottelut tontinomistajien kanssa ovat kesken ja kaavamuutokseen tullaan maanomistajien taholta hakemaan muutoksia, kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi viedä Khn ja Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin mahdolliset sopimukset on osapuolten välillä tehty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että asemakaavan muutosehdotusta on muutettu hakijoiden esittämällä tavalla. Kiinteistövirasto käynnistänee neuvottelut maanomistajien kanssa muutetun asemakaavan muutosehdotuksen pohjalta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (19.3.2009) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa, että pitkällä aikavälillä on varauduttava Vihdintien, Konalantien ja Malminkartanontien risteyksen toteuttamiseen eritasoliittymänä. Kaupunkikuvallisesti näin vaativassa kohteessa tulisi eritasoliittymän kuulua alueen suunnittelun lähtötietoihin, jolloin kokonaisuus olisi paremmin hallinnassa. Sen edellyttämät liikennealueen laajennukset on tarkoituksenmukaista tehdä vasta siinä vaiheessa, kun lopulliset tiesuunnitelmat ja toteuttaminen ovat ajankohtaisia. Suojaviheralue mahdollistaa tulevaisuudessa tarvittavan liikennealueen laajennuksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että asemakaavaselostuksen liitteenä on eritasoliittymästä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston tämänhetkisiin tietoihin perustuva yleissuunnitelma (2008), joka on ollut asemakaavan muutoksen valmistelun lähtökohtana Tiehallinnon Vihdintien kehittämisselvityksen (2001) lisäksi.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos mainitsee (6.3.2009) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Tontilla 32039/2 Kyttäläntien varressa kaavaan on merkittävä vähintään 6 m leveä johtokuja. Tontin 32040/3 Konalantien puoleisella reunalla kulkee yleinen vesijohto, jota varten kaavassa on merkitty johtokuja. Vesijohdon vieressä kulkee yleinen sadevesiviemäri, jota varten johtokujaa on levennettävä tontin rajalle asti.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty johtokuja tontille 32039/2 sekä ulotettu tontilla 32040/3 johtokuja-alue Konalantien puoleisessa reunassa tontin ja katualueen väliseen rajaan saakka.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (31.3.2009) mm., että asemakaavaselostuksessa on tarkasteltu liikenteen toimivuutta ja todettu, että tarkasteluvuonna 2030 nykyisillä järjestelyillä ei pärjätä. Lisäksi on selvitetty mahdollisia kevyempiä toimenpiteitä, mutta ne on todettu melko tehottomiksi. Kaavamuutoksen mahdollistamat toiminnot lisäävät alueen katuverkolle tulevaa liikennettä n. 2 300 ajoneuvoa/vrk. Asemakaavan yhteydessä tulee tarkastella, kuinka kauan nykyisillä järjestelyillä pärjätään. Tarkastelu tulee tehdä myös vaihtoehdolle, jossa Kehä II:ta ei vielä ole rakennettu. Alueella on käynnissä useita erillisiä kaavamuutoksia, joiden yhteisvaikutusta erityisesti liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden osalta tulee tarkastella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiin.

Kaavaselostuksessa on esitetty liikenneongelmien ratkaisuksi pysäköintipaikkojen enimmäismäärää. Vaikka alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvä, tulee kaavassa osoittaa riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Mikäli pysäköintipaikkoja ei ole riittävästi alueelle tulevalle asiakasmäärälle, on uhkana tarpeeton liikenne, kun pysäköintipaikkaa ei löydy helposti.

Vihdintien kehittämisselvityksessä esitetty liittymän parantaminen ei ole Uudenmaan tiepiirin ohjelmissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (10.9.2009), että kaavaehdotukseen on tehty muutos, jolla poistettiin tontilta 32039/2 paljon tilaa vievän erikoiskaupan varaus 5 000 k-m². Se vähentää 300 ajoneuvolla ympäröivään katuverkkoon tulevaa liikenteen lisäystä eli 2 000 ajoneuvoon/vuorokaudessa. Korttelin 32040 kokonaiskerrosalaa vähennettiin 5 200 k-m², jonka vaikutus on 300 ajoneuvoa/vuorokaudessa. Kerrosalavähennyksistä johtuva pysäköintipaikkojen kokonaismäärän pieneneminen (15 autopaikkaa) vaikuttaa vain vähän.

Liikenteen toimivuusselvityksessä on oletettu, että Vihdintien liikennemääriä lisäävä kerrosala Konalan alueella olisi rakentunut täysin vasta vuonna 2030 ja myös muut yleiskaavan mukaiset hankkeet olisivat valmiina. Jos rakentaminen edistyy nopeammin, myös liittymän liikennemäärän kasvu ja palvelutason heikentyminen tapahtuu nopeammin.

Nykyisillä liikennemäärillä ajoneuvojen keskimääräinen viive liittymässä on 41,7 sekuntia. Se vastaa palvelutasoluokkaa D (= tyydyttävä), asteikolla A–F. Vuoden 2030 liikennemäärillä ajoneuvojen keskimääräinen viive liittymässä on 67,1 sekuntia. Se vastaa palvelutasoluokkaa E (= välttävä). Jos ajatellaan, että liikenne kasvaa tasaisesti vuosien 2008 ja 2030 välillä (sama vuosittainen kasvuprosentti), 15 vuoden kuluttua (vuonna 2023) keskimääräinen viive ajoneuvoa kohden ylittää 55 sekuntia, jolloin liittymän palvelutasoluokka putoaa D -> E.

Ennuste vuodelle 2030 perustuu oletukseen, että Kehä II:n jatke on rakennettu. Jos Kehä II:n jatketta ei ole rakennettu, on Vihdintiellä n. 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (poikkileikkausliikennemäärä liittymän kohdalla) enemmän kuin ennusteessa. Tällöin liittymän sujuvuus on heikompi kuin ennusteen mukaisilla liikennemäärillä.

Vihdintien itäpuolelle on vireillä asemakaavan muutos, jossa Hankasuontien liittymä Malminkartanontiehen siirtyy nykyistä idemmäs ja nykyisten kortteleiden 32044 ja 32045 liikekerrosala uudisrakennetaan yhtenä kokonaisuutena. Kaavamuutoksen tiedot ovat olleet mukana liikennevaikutusten kokonaisarvioinnissa.

Vihdintien liittymän toimivuuteen ja erityisesti kevyen liikenteen turvallisuuteen vaikuttaisi oleellisesti tiesuunnitelmien mukaisen Vihdintien alikulun pikainen toteuttaminen.

Kaupunkirakenteessa, erityisesti työpaikka-alueilla, on vaikea osoittaa ajankohtaa, jolloin kerrosala olisi 100 %:sesti rakentunut. Liikenneselvityksissä on voitu vuonna 2030 vallitsevaa tilannetta kuitenkin ennakoida riittävästi tämänhetkisten ratkaisujen tekemiseksi.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu lausuntojen ja muutoksen hakijoilta saatujen kannanottojen ja hankesuunnitelmien johdosta seuraavasti:

– Tontilta 32039/2 on poistettu oikeus käyttää kerrosalasta enintään 5 000 k-m² paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa varten.

– Korttelin 32040 kokonaiskerrosalaa on vähennetty 25 200 m²:stä 20 000 m²:ksi.

– Korttelin 32040 rakennusalaa on levennetty Ristipellontien puoleisella sivulla ja ulotettu Vihdintien puoleisella sivulla tontin rajaan kiinni. Aikaisempi määräys yhdistetystä istutuksin täydennetystä aitarakennelmasta on kohdennettu rajan osalle, jossa rakennusta ei rakenneta rajaan kiinni.

– Korttelin 32040 Konalantien puoleisella sivulla on johtokuja ulotettu katualueen rajaan asti.

– Tontille 32039/2 on Kyttäläntien varteen lisätty 6 m leveä johtokuja.

Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia:

– Otsikossa on korttelin 32040 tonttien 1 ja 2 sijaan kortteli 32040, koska korttelialue on kaava-alueessa mukana kokonaisuudessaan

– LT-alueen merkintä on korjattu "liikennealueesta" "Maantien alueeksi".

– Uutena määräyksenä on lisätty velvoite sijoittaa kortteliin 32040 polkupyöräpaikkoja vähintään 100.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m^2	m^2
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	46 566	36 367
	Suojaviheraluetta (EV)	9 981
	Maantien aluetta (LT)	234
	Katualuetta	1 280
	Yhteensä	58 061	36 367

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.