KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

7 - 2008

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	26.3.2008 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

KAUPUNGINJOHTAJA

3

Lainan myöntäminen Lateppo Oy:lle

3

4

Lainan myöntäminen Kiviconstruction Oy:lle

6

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

5

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

10

6

Ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen instituutti -nimisen oppilaitoksen toiminnan lopettaminen

11

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

7

Kiinteistön Hietaniemenkatu 9 peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

13

8

Viikin asunto/palvelutontin 36223/5 vuokrausperusteet

17

9

Kallion tontin 295/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11712)

23

10

Malmin tontin 38037/5 ja korttelin 38259 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11695)

32

11

Suurmetsän virkistys- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 41033/4 ja 13, 41034/1 - 4, 41035/5, 41041/4, 41088/2 ja 41097/1 ym. alueiden (Aurinkomäki) asemakaavan muuttaminen (nro 11680)

56

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

LAINAN MYÖNTÄMINEN LATEPPO OY:LLE

Khs 2007-2289

Lateppo Oy, joka on Tapanilan Urheilusäätiön omistama tytäryhtiö, anoo (16.10.2007) 280 000 euron suuruista lainaa ylipainehallin rakentamista varten. Ylipainehalli on tarkoitus rakentaa Helsingin Tapulikaupungissa sijaitsevalle tontille, jolla ennestään sijaitsee yhtiön omistama urheilukiinteistö.

Yhtiö toteaa mm., että ylipainehallin rakentamisella nykyisen urheilukiinteistön yhteyteen kasvatetaan ja monipuolistetaan toimintaa sekä tehostetaan käyttötaloutta. Nykyisen kiinteistön tiloina on neljä tenniskenttää ja 6-kenttäinen sulkapallohalli, jota voivat käyttää muutkin lajit. Uutta hanketta varten rakennetaan neljä ulkotenniskenttää, joista kolme katetaan talvikaudeksi ylipainehallilla. Nykyisen kiinteistön käyttökapasiteetit ovat olleet korkeita: tenniksen ilta- ja viikonloppuaikojen käyttöasteet ovat lähes 100 % keskimääräisen käyttöasteen ollessa lähes 80 % sesonkiaikana. Sulkapallohallin vastaavat luvut ovat lähes 90 % ja 50 %. Uudet tenniskentät, joista yksi tulee myös sulkapallokäyttöön, antavat mahdollisuudet niin yksityisille harrastajille tarjotta-vien tuntimäärien lisäämiseen kuin seurojen junioritoiminnan kasvamiseen, mikä varsinkin on potenut peliajan ja siten toimintamahdollisuuksien puutetta.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 695 000 euroa (ilman alv). Hankkeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 lopulla ja sen on tarkoitus valmistua syyskuussa 2008. Uudenmaan lääninhallitus on myöntänyt hankkeeseen 90 000 euron avustuksen. Lisäksi tarvittava pankkirahoitus on myönnetty. Haettavan luoton ehdoiksi yhtiö toivoo 20 vuoden laina-aikaa sekä rahan hinnaksi peruskorkoa.

Liikuntalautakunta toteaa (15.1.2008) mm., että Puistolan tennis- ja palloiluhallissa on tällä hetkellä neljä tenniskenttää ja 6-kenttäinen sulkapallohalli. Puistolan tennis- ja palloiluhallia koskeva asemakaavan muutos (nro 11608) on tullut voimaan 21.6.2007. Asemakaavamuutoksen mukaan tontin rakennusoikeus kasvaa 500 k-m²:llä. Lisäksi kolme ulkotenniskenttää saadaan kattaa ylipainehallilla vuosittain ajaksi 15.9. – 30.4. Uuden kaavatontin pinta-ala on 11 937 m² ja rakennusoikeus 4 950 k-m².

Lautakunta on vuokrannut 30.10.2007 Lateppo Oy:lle Helsingin Tapulikaupungissa sijaitsevan uuden pinta-alaltaan ja rakennusoikeudeltaan suuremman tontin 40110/6. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2028 saakka.

Laajennushankkeessa Puistolan tennis- ja palloiluhallin alueelle rakennetaan neljä uutta ulkotenniskenttää, joista kolme katetaan talveksi ylipainehallilla. Lisäksi nykyisessä kiinteistössä tehdään muutostöitä. Sosiaalitilojen rakennustyöt ovat alkaneet ja valmistuvat tammikuussa 2008. Maanrakennustyöt ovat käynnissä, ja ulkokentät saadaan valmiiksi kesään mennessä. Kuplahalli on tarkoitus saada käyttöön syksyllä.

Rakentamisen kustannusarvio 695 000 euroa (alv. 0 %), rahoitetaan seuraavasti:

Oma rahoitus	107 000 euroa
Lääninhallituksen avustus (myönnetty)	90 000 euroa
Pankkilaina	220 000 euroa
Kaupungin laina	278 000 euroa

Hankkeen rahoitus on riittävällä tasolla. Laajennus parantaa tenniksen harrastusmahdollisuuksia Pohjois-Helsingissä.

Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukaan sen varoja voidaan käyttää urheilu- ja ulkoilulaitoksia palvelevien laitosten rakennustöiden rahoittamiseen. Lateppo Oy:n liikuntatoimintaa palveleva rakennushanke on rahaston sääntöjen ehdon mukainen.

Lautakunta esittää, että Lateppo Oy:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta lainaa 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 278 000 euroa.

Khs pitää liikuntalautakunnan antamaan lausuntoon viitaten lainan myöntämistä Tapulikaupunkiin rakennettavan palloiluhallin laajentamisen rahoittamiseksi Lateppo Oy:lle perusteltuna. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä 21,7 milj. euroa. Lainan korko on tällä hetkellä 4,75 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää 278 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Lateppo Oy:lle Tapulikaupunkiin rakennettavan palloiluhallin laajentamisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi liikuntahallikiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 hyväksymiä yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

4

LAINAN MYÖNTÄMINEN KIVICONSTRUCTION OY:LLE

Khs 2007-2375

Kiviconstruction Oy hakee (16.10.2007) Kivikon liikuntapuistoalueelle rakennettavan ympärivuotisia liikuntatiloja sisältävän liikuntahallin rahoittamiseksi 3 077 000 euron suuruista lainaa perustettavan yhtiön lukuun.

Yhtiö toteaa mm., että Khs on myöntänyt 13.8.2007 suunnitteluvarauksen 23 076 m²:n suuruiselle maa-alueelle Kivikon tulevalta liikuntapuistoalueelta. Tarkoituksena on vuokrata maa-alue ja rakentaa sille n. 20 000 m²:n liikuntahalli, johon tulee seuraavia ympärivuotisia liikuntatiloja:

- n. 1,0 km pituinen hiihtolatu (perinteinen ja vapaahiihto)

- harjoitusjääkaukalo (60 x 30 m)

- kolme curlingrataa

- ampujahiihtäjien harjoitusalue (voidaan käyttää myös pelkästään ammuntaan)

- kahvila–ravintolatilat, yritysten kokous- ja edustustiloja

- sauna sekä sosiaali- ja pukuhuonetilat

- toimisto- ja huoltotilat

Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt sen jälkeen kun Kvsto on vahvistanut Kivikon liikuntapuiston asemakaavamuutoksen. Hallin arvioidaan valmistuvan 2008 vuodenlopulla.

Liikuntahallin liiketoimintasuunnitelman mukaiset rakentamiskustannukset ovat 7 115 000 euroa. Tämän lisäksi tulee jälkeenpäin saadun 578 000 euron tarjouksen perusteella energiasäästöjen aikaansaamiseksi katolle asennettavat aurinkokennot, joilla syntyy n. 15 %:n vuotuinen energiansäästö. Näin ollen kokonaiskustannuksiksi muodostuu 7 693 000 euroa.

Liikuntahallin rahoitus on ajateltu toteuttaa seuraavasti:

Omarahoitusosuus	1 200 000 euroa
Osakeanti ja yhteistyökumppanit	1 666 000 euroa
Pankkilaina	1 000 000 euroa
Finnvera	750 000 euroa
Kaupungin laina	3 077 000 euroa
Yhteensä	7 693 000 euroa

Osakeanti- ja yhteistyökumppanirahoituksen järjestäminen aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun liikuntahallille on saatu asianmukaiset rakennusluvat. Yhtiö ei pidä ongelmana Helsingin alueella saada liikuntahallille 400–600 osakasta, sillä esimerkiksi Uudenkaupungin, jonka asukasmäärä on vain n. 30 000, hiihtoputkiyhtiössä on yli 400 osakasta.

Yllä olevaan viitaten yhtiö hakee kaupungilta hankkeen toteuttamiseksi liikuntapaikkarakentamislainaa seuraavasti:

Määrä: 3 077 000 euroa (40 % kokonaiskustannuksista)

Laina-aika: 15 vuotta

Vakuudet: Kiinteistökiinnitykset

Liikuntalautakunta toteaa (15.1.2008) mm., että Kvsto hyväksyi rakentamisen mahdollistavan asemakaavan muutoksen 24.10.2007. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 7.12.2007. Khs päätti 13.8.2007 varata Kiviconstruction Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 47. kaupunginosan Kivikon kylän (nro 406) tilan Rnro 1:10 alueella sijaitsevan 23 076 m²:n suuruisen alueen liikuntahallin suunnittelua varten ajaksi 1.7.2007–30.6.2008.

Suunniteltuun liikuntahalliin on tarkoitus rakentaa noin kilometrin pituinen liikuntahallia kiertävä hiihtolatu perinteiselle ja vapaalle hiihtotyylille, jääliikuntakaukalo (60 x 30 m), kolme curling-rataa sekä ampumahiihtäjien harjoitusalue, jota voidaan käyttää myös pelkästään ammuntaan. Lisäksi liikuntahalliin tulee kahvila–ravintola, toimisto-, kokous- ja edustustiloja, sauna, sosiaali- ja pukuhuonetilat sekä huolto- ja ylläpitotiloja.

Rakentamisen kustannusarvio on 7 693 000 euroa (alv. 0 %). Esitetty 1 200 000 euron oma rahoitus koostuu osin yhtiön itse suorittamista töistä ja osin suorasta rahallisesta panoksesta. Liikuntahallin rakentamiseen on myös haettu valtion liikuntapaikkarakentamisavustusta. Toteutuessaan se vähentää lainarahoituksen tarvetta.

Yhtiö laskee yleisömyyntiin 1 200 käyttöoikeusosaketta. Näiden hinnat vaihtelevat 2 400 eurosta 3 500 euroon. Rahoitussuunnitelman mukaisen summan keräämiseen riittää n. 400 osakkeen myynti, mikä on vastaava määrä kuin on myyty Uudenkaupungin huomattavasti väestöpohjaltaan pienemmällä alueella.

Sekä hankkeen rahoitus että käyttötalous ovat hyvällä pohjalla. Hallimainen muoto antaa tarvittaessa mahdollisuuksia muuttaa liikuntapalveluiden muotoa joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Oheispalveluiden monipuolisuus tukee hanketta. Hankkeen taustavoimat ovat rakentamisen ammattilaisia, joten heillä on hankkeen toteuttamisessa tarvittava osaaminen.

Tällä hetkellä Suomessa on viisi hiihtoputkea, joista lähin sijaitsee Paimiossa. Muut hiihtoputket sijaitsevat Uudessakaupungissa, Vuokatissa, Jämijärvellä ja Leppävirralla. Lisäksi Lempäälään rakennetaan hiihtoputkea, joka valmistunee vuoden 2008 lopulla. Pääkaupunkiseudulla hiihtoputkia on ollut esillä Leppävaaraan, Hakunilaan, Myllypuroon (luisteluhallin yhteyteen) ja Paloheinään (Jokeri-tunnelin yhteyteen). Näistä Leppävaaran hanke on suunnitelmissa pisimmällä.

Helsinki liikkuu ‑tutkimusten mukaan hiihto on jo usean vuoden ajan ollut yksi suosituimmista liikuntamuodoista. Vuonna 2006 hiihto oli kuudenneksi suosituin liikuntamuoto, jota harrasti 15 % sekä miehistä että naisista. Lajin harrastajamäärä on myös noussut viime vuosina. Liikuntatottumusten yleisten muutosten sekä ilmastonmuutoksen seurauksena hiihto on useiden muiden perinteisten lajien tapaan siirtymässä osin sisätiloissa ympärivuotisesti harrastettavaksi. Pääkaupunkiseudulla halli tarjoaa mahdollisuudet hiihtoharrastukseen myös vähälumisina talvina. Erityisesti hiihto-olosuhteilla on nähtävissä kysyntää loppusyksyllä ja alkutalvesta.

Kivikon liikuntahalli on talviliikunnan olosuhteiden tarjonnan kannalta merkittävä hanke koko pääkaupunkiseudulla, joten se on liikuntatoimen näkökulmasta kannatettava.

Lautakunta esittää, että Kiviconstruction Oy:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta, kuitenkin korkeintaan 3 077 000 euroa.

Khs pitää, viitaten liikuntalautakunnan antamaan lausuntoon, lainan myöntämistä Kivikkoon rakennettavan liikuntahallin rahoittamiseksi Kiviconstruction Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun perusteltuna. Liikuntalautakunta on 12.2.2008 hyväksynyt Khlle tehtävän esityksen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemisestä Kiviconstruction Oy:n kanssa ja asia on sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan esittelyssä samassa Khn kokouksessa.

Khs toteaa edelleen, että urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä lainojen myöntämiseen 21,7 milj. euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 4,75 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää 3 077 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Kiviconstruction Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Kivikkoon rakennettavan liikuntahallin rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 15 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on vapaavuosia.

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi liikuntahallikiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 hyväksymiä yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

5

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2008-48

Hannu Kukkonen pyytää (28.2.2008) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Hannu Kukkosen käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Hannu Kukkoselle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita projektipäällikkö Antti Hytin (s. 4.12.1979) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

6

AMMATILLISEN KORKEA-ASTEEN JA OPISTOASTEEN INSTITUUTTI -NIMISEN OPPILAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMINEN

Khs 2008-406

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (14.2.2008), että Kvsto on 16.12.1998 (asia 4) päättänyt perustaa 1.1.1999 lukien Helsingin ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen instituutti -nimisen oppilaitoksen, johon yhdistettiin jäljempänä mainittujen oppilaitosten ammattikorkeakoulu-kokeiluun kuuluva koulutus ja ammatillisen opistoasteen sekä korkea-asteen koulutus. Tuolloin perustettuun oppilaitokseen liitettiin Helsingin kaupungin kauneudenhoitoalan ammattioppilaitos, Helsingin kaupungin laboratorioalan ammattioppilaitos, Helsingin kaupungin Roihuvuoren ammattioppilaitos, Helsingin kaupungin terveydenhuolto-oppilaitos, Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitos, Helsingin sairaanhoito-opisto, Helsingin sosiaalialan oppilaitos, Helsingin taide- ja viestintäoppilaitos, Helsingin teknillinen oppilaitos ja Kätilöopisto.

Järjestelyn tarkoituksena oli ammattikorkeakoululaitoksen ylösajovaiheessa turvata aiempien oppilaitosten opiskelijoiden asema niin, että kokeiluvaiheen loppuajaksi (1.1.1999–31.7.2000) oli tarkoituksenmukaisinta perustaa oppilaitos, joka toteutti sekä ammattikorkeakouluun kuuluvaa että kaupungin järjestämää opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutustehtävää. Tämä siirtymävaiheen järjestely oli tarkoitus lopettaa kokeiluvaiheen päätyttyä 31.7.2000.

Helsingin ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun toiminnat yhdistetään 1.8.2008 alkaen maan suurimmaksi ammattikorkeakouluksi Metropolia ammattikorkeakouluksi. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista lopettaa väliaikaiseksi järjestelyksi tarkoitettu Helsingin ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen instituutti -niminen oppilaitos, koska tämän järjestelyn piirissä ei ole enää opiskelijoita.

Ammattikorkeakoulun hallitus esittää, että Helsingin ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen instituutti -nimisen oppilaitoksen toiminnat lopetetaan 31.7.2008.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen instituutti -nimisen oppilaitoksen toiminnat lopetetaan 31.7.2008.

Lisätiedot:
Malmivirta Tarja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

7

KIINTEISTÖN HIETANIEMENKATU 9 PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-36

Kiinteistölautakunta toteaa (18.1.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Hietaniemenkatu 9 on valmistunut vuonna 1976 nuoriso-asiainkeskuksen, terveyskeskuksen ja päiväkoti Leppäsuon käyttöön.

Kiinteistössä ei ole tehty laajoja korjaustoimenpiteitä valmistumisen jälkeen. Kohde on teknisen käyttöiän loppupäässä, joten peruskorjaus on ajankohtainen. Kiinteistössä on ollut vesivuotoja putkistossa, ikkunoissa, vesikatossa, viemärijärjestelmässä ja pihakannessa. Ilmanvaihto ei toimi suunnitellulla tavalla ja lämmönsiirrinjärjestelmä on käyttöikänsä loppupäässä.

Hankesuunnitelma koskee kiinteistön peruskorjausta. Kiinteistön vesikatto, ikkunat, talotekniikka ja osittain pihan kansirakenteet uusitaan ja sisäpuolella tehdään uusia käyttäjien tarpeiden mukaisia tilajärjestelyjä.

Kiinteistön peruskorjauksesta on laadittu 10.10.2007 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen, HKR-Rakennuttajan, nuorisoasiainkeskuksen, sosiaaliviraston ja Palmian kanssa. Työterveyskeskus ilmoitti hankesuunnitteluvaiheen edetessä, ettei se palaa kiinteistöön peruskorjauksen jälkeen.

Sosiaalilautakunta on 13.11.2007 hyväksynyt hankesuunnitelman ja esittää kiinteistölautakunnalle hankkeen toteuttamista.

Nuorisolautakunta on 22.11.2007 hyväksynyt hankesuunnitelman ja esittää kiinteistölautakunnalle hankkeen toteuttamista.

Palmian edustaja yksikönjohtaja Harri Valjakka on ilmoittanut tilakeskukselle, että peruskorjauksen jälkeen Palmian tulolle kiinteistöön hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa ei ole täyttä varmuutta tällä hetkellä.

Hankkeen sisältö ja laajuus

Kiinteistö on 5-kerroksinen ja sen pihasiipi on 2-kerroksinen. Nykyisin ensimmäinen kerros on terveyskeskuksen ja päiväkodin käytössä. Toisessa kerroksessa on nuorisoasiainkeskuksen ja päiväkodin tiloja. Nuorisoasiainkeskuksen tiloja on 3. ja 4. kerroksessa sekä osassa 5. kerrosta. 5. kerroksessa on myös päiväkodin tiloja. Kellarikerroksessa on kaikkien käyttäjien sosiaalitiloja, teknisiä tiloja ja varastotiloja sekä pysäköintihalli.

Peruskorjauksessa kellarikerroksen sosiaalitilat uusitaan. Jätetila, kiinteistöhuolto- ja muut tilat järjestellään uudelleen. Kellaritiloissa sijaitsevat myös Palmian käytössä olevat tilat.

Terveysasemalta vapautuvat 1. kerroksen tilat peruskorjataan kokonaisuudessaan päiväkoti Leppäsuon käyttöön. Yksi porras katutasolta terveyskeskustilaan poistetaan ja tila otetaan päiväkodille hyötyalaksi. Päiväkotiin on suunniteltu tilat 4,5 lapsiryhmälle. Ryhmiin mahtuu keskimäärin yhteensä 98 lasta. Määrä on sama kuin nykyisessä päiväkodissa.

Päiväkodilta vapautuvat tilat 2. kerroksessa peruskorjataan toimistotiloiksi, joihin tilakeskus etsii vuokralaista.

Nuorisoasiainkeskukselle tehdään tilajärjestelyjä 2.– 4. kerroksen nykyisiin tiloihin ja päiväkodilta vapautuviin 5. kerroksen tiloihin. Tiloissa tulee olemaan yhteensä 58 pääosin yhden hengen huonetta. Vanha teatterisali ja eteistila Narri muutetaan nuorisoasiainkeskuksen kokous- ja auditorio-/monitoimitiloiksi.

Rakennuksen ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät sekä valaisimet uusitaan.

Lämmönsiirrinjärjestelmä paisunta-astioineen ja pumppuineen uusitaan. Lämpöjohtoverkosto ja nykyiset patterit termostaatteineen jäävät pääosin ennalleen.

Kaikki talousvesiverkot kalusteineen ja venttiileineen uusitaan vesimittarista lähtien.

Jätevesiverkot viemäreineen ja kalusteineen, rasvanerotin, bensanerotin, auton pesupaikan ja ajoluiskan pumppukaivo sekä jätevesipumppaamo uusitaan kokonaisuudessaan.

Tarkemitattuna kiinteistön bruttoala on 7 507 br-m², huoneala 5 300 ht-m², rakennusoikeudellinen kerrosala 4 968,5 k-m² ja tilavuus 29 081 m³.

Asemakaava Tontilla voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 8.12.1971. Tontin pinta-ala on n. 2 228 m² ja rakennusoikeus 4 455,4 k-m².

Kustannukset ja rahoitus

HKR-Rakennuttajan 18.9.2007 laatima kustannusarvio on arvonlisäverottomana 11 100 000 euroa (1 474 euroa/br-m²), arvonlisäverollisena 13 500 000 euroa (1 796 euroa/br-m²) kustannustasossa RI = 123,4 ja THI = 148,6 elokuu 2007.

Rahoitus on merkitty investointiohjelmassa 2007–2011 vuosille 2007–2009. Uudessa investointiohjelmassa 2008–2012 hanke korjataan merkittäväksi vuosille 2008–2010.

Aikataulu ja toteutus Hankesuunnitelma on valmistunut 10.10.2007. Suunnittelu toteutetaan vuonna 2008 ja peruskorjaustyöt on tarkoitus aloittaa viimeistään syyskuussa 2009. Peruskorjaustyöt valmistuvat joulukuussa 2010.

Vuokravaikutus Investoinnin vuokravaikutus käyttäjille on laskettu 30 vuoden poistoajalle.

Peruskorjauksen jälkeen uusi vuokra sosiaalivirastolle on 18 415 euroa/kk, 18,16 euroa/ht-m²/kk ja vuositasolla 220 983 euroa sisältäen pihavaraston.

Nuorisoasiainkeskukselle uusi vuokra on 31 648 euroa/kk, 14,87 euroa/ht-m²/kk ja vuositasolla 379 776 euroa.

Palmialle uusi vuokra olisi 1 015 euroa/kk, vuositasolla 12 180 euroa.

Nuorisoasiankeskuksen ja Palmian edellä mainitut vuokrat vastaavat tämän hetkistä markkinavuokraa ja ne muutetaan vastaamaan vuokrauspäätöksen ajankohtana vallitsevaa markkinavuokratasoa.

Päiväkodin vuokra on kustannusperusteinen ja se perustuu koko hankkeen kustannusarvioon.

Autopaikkoja on yhteensä 24 kpl ja niiden vuokra on 135 euroa/kk.

Vuokriin sisältyvät ylläpitopalvelut sekä käyttäjäsähkö.

Väistötilat Peruskorjauksen ajaksi käyttäjät muuttavat muihin tiloihin. Käyttäjähallintokunnat eivät maksa tiloista vuokraa remontin aikana. Väistötilojen vuokra riippuu mm. väistötilojen sijainnista ja koosta. Käyttäjät vastaavat itse väistötilojen vuokrasta ja muuttokuluista.

Hankkeen perustelut Lautakunta katsoo, että kiinteistön peruskorjaus on ajankohtainen, sillä kiinteistön tekniikka alkaa olla käyttöiän loppupäässä. Samalla kiinteistön käyttäjien muuttuneet tarpeet tulee huomioiduksi entistä paremmin sekä kiinteistön tekniikka saadaan tämän päivän rakennusmääräyksien mukaiseksi.

Lautakunta esittää 10.10.2007 päivätyn kiinteistön Hietaniemenkatu 9 peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen laajuus on 7 507 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 11,1 milj. euroa, arvonlisäverollisena 13,5 milj. euroa kustannustasossa 08/2007 RI = 123,4 ja THI = 148,6.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa (1.2.2008) hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena ja toteaa, että hanke sisältyy vuo-sien 2008–2010 taloussuunnitelmaan vuosille 2009–2010 ajoitettuna.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kiinteistön Hietaniemenkatu 9 10.10.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 7 507 br-m² ja arvonlisäverollinen enimmäishinta on 13 500 000 euroa (veroton hinta 11 100 000 euroa) kustannustasossa 8/2007.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma 10.10.2007

8

VIIKIN ASUNTO/PALVELUTONTIN 36223/5 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2008-199

36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36223 tontti nro 5; Agronominkatu

Kiinteistölautakunta toteaa (22.1.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Otsikossa mainitulle tontille ei ole vahvistettu vuokrausperusteita. Rakennustyöt tontilla on tarkoitus aloittaa kesällä 2008. Tontille tulee VVO-yhtymä Oy:n rakennuttama Latokartanon vanhusten palvelutalo.

Kvsto päättää tontin vuokra-ajan pituudesta sekä kerrosneliömetrihinnasta, jonka perusteella tontin vuokra lasketaan. Kiinteistölautakunta päättää myöhemmin muista vuokraehdoista.

Tontin varauspäätökset

Kiinteistölautakunnan päätös

Lautakunta päätti 21.12.2004 varata Viikin Latokartanon tontin 36223/3 Helsingin Kaupunkilähetys ry:lle vanhuksille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen ja palvelujen rakennuttamista varten 31.12.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksen saajan tulee aluksi viitesuunnitelman tai muun selvityksen avulla ilmoittaa kaupunkisuunnitteluvirastolle millaisin asemakaavallisin reunaehdoin hakijan hanke on toteutettavissa sekä millaisia asemakaavamääräyksiä varauksen saajan suunnittelema palvelutalo edellyttää ja millaisia määräyksiä ei tulisi käyttää.

2 Kohteen viitesuunnitelma ja lopulliset suunnitelmat tulee tehdä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston edustajien kanssa.

3 Hankkeesta ja sen suunnitelmasta tulee saada sosiaaliviraston puoltava lausunto, ennen kuin tontti vuokrataan tai myydään varauksen saajalle.

4 Tuleva rakennus, asunnot ja pihapiiri tulee suunnitella huo-mioon ottaen asukkaiden erityistarpeet sekä mahdollinen palvelujen järjestäminen.

5 Vanhusten palvelutalon asunnoissa ainakin yhden asukkaan tulee olla vähintään 65 vuotta vanha, eläkkeellä tai täyttää muu sosiaaliviraston hyväksymä peruste.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle,
että Viikin Latokartanon tontin 36223/3 asemakaava muutettaisiin niin, että tontille voidaan rakentaa toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoinen vanhusten palvelutalo.

Khn päätös

Khs päätti 12.2.2007, että VVO-yhtymä Oy:lle yhteistyössä HelsinkiMissio ry:n kanssa varataan Viikin Latokartanon suunniteltu tontti 36223/5 vanhusten palvelutalon rakennuttamista varten 31.12.2007 saakka.

Samalla Khs päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan jatkamaan Khssa päätettyjen tonttien varausaikoja vuodella, mikäli varauksen jatkotarve johtuu varauksensaajasta riippumattomasta syystä.

Asemakaavan muutoksella muodostettu uusi tontti 36223/5 on tarkoitus vuokrata VVO Asunnot Oy:lle. HelsinkiMissio on luopumassa hoivapalvelujen tuottamisesta ja yhdistämässä voimavarojaan Diakonissalaitoksen kanssa. Hoivapalvelut tontille 36223/5 tulevaan vanhusten palvelu-taloon tulee tuottamaan Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy.

Asemakaavatiedot Lautakunnan 21.12.2004 tekemän esityksen johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto laati tontteja 36223/3 ja 4 sekä puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen nro 11665, jossa on muodostettu uusi erityisasumisen korttelialueen (AKS) tontti 36223/5 Latokartanon vanhusten palvelutaloa varten.

Sosiaalivirasto on asemakaavasta 18.7.2007 antamassaan lausunnossa pitänyt kaavan muutosehdotusta kannatettavana.

Kvsto hyväksyi 14.11.2007 asemakaavan muutoksen nro 11665. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 4.1.2008. Kaavamuutoksen mukaisen erityisasumisen korttelialueen (AKS) tontin 36223/5 kokonaiskerrosala on 8 600 k-m². Asemakaavamääräysten mukaan asuntokerrosalan vähimmäismäärä on 7 000 k-m² ja palvelutilojen enimmäismäärä 1 600 k-m². Palvelutiloja tulee asemakaavan mukaan rakentaa kuitenkin vähintään 500 k-m². Tontin pinta-ala on 6 639 m² ja tonttitehokkuus on 1,3. Suurin sallittu kerrosluku on neljä.

Erityisasumisen korttelialuetta (AKS) koskevat lisäksi mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden välisiä yhdyskäytäviä kuitenkin enintään 500 k-m².

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa teknisiä tiloja ja varastoja sekä ulkoseinien eteen viher-huoneita, lasikuisteja ja lasitettuja parvekkeita.

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa
yhteensä enintään viisi prosenttia sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja rakennusten kaikkiin kerroksiin.

- Kerrosalan lisäksi rakennettavaksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja eikä väestönsuojatiloja.

- Teknisiä tiloja saa rakentaa sen estämättä mitä suurimmasta sallitusta kerrosalasta on määrätty.

- Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakennus-alan ulkopuolelle rakentaa kylmiä varastoja ja katoksia.

- Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/300 k-m².

- 20 autopaikkaa saa sijoittaa LPA-tontille 36225/1.

Suunnitelmat Tontille 36223/5 rakennettavaan vanhusten palvelutaloon on suunniteltu vanhusten vuokra-asuntoja sekä ryhmäkoti ja muita palvelutiloja.

Tontin vuokralaisen tulee Khn 13.4.2004 tekemän päätöksen mukaisesti liittyä Latokartanon Pysäköinti Oy:hyn. Tontin 36223/5 autopaikoista sijoitetaan asemakaavamääräysten mukaisesti 20 autopaikkaa autopaikkatontille (LPA) 36225/1, joka on vuokrattu pysäköintiyhtiölle 31.12.2098 saakka. AKS-tontille tulee 9 autopaikkaa.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Tontin sijainti ja esirakentaminen

Vanhusten palvelutalo on osa Latokartanon asuinalueen keskellä sijaitsevaan Latokartanon lähipalvelukeskukseen suunniteltua palveluiden keskittymää. Palvelutalotontti rajoittuu Viikin kirkkotonttiin ja Viikinojan puistoon.

Tontti sijaitsee 170 m:n etäisyydellä Lahdenväylästä. Alue ei kuitenkaan ole melualuetta, koska moottoritien eteläreunassa on melueste ja Latokartanon alueen rakennukset rajoittavat melun leviämistä alueelle. Malmin lentokenttä sijaitsee 1,7 km:n etäisyydellä. Palvelutalo ei sijaitse melualueella, mutta lentotoiminta saattaa kuitenkin jonkin verran häiritä piha-alueilla ja parvekkeilla.

Alue on esirakennettu kaupungin kustannuksella. Rakennusvirasto poistaa tontilla olevan painopenkereen ennen kohteen rakennustöiden aloittamista.

Vuokra Vuokran vertailutietoina mainittakoon seuraavaa:

Kvsto vahvisti 17.5.2006 (asia 12) Viikin Latokartano V -alueen asuinkerrostalotonttien (AK) vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavan 26 euroa/k-m².

Kvsto vahvisti 28.11.2007 (asia 8) Viikin Viikinmäen länsiosan kolmen asuinkerrostalotontin vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavan 28 euroa/k-m².

Lautakunnan mielestä AKS-tontin 36223/5 vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa hintaa 28 euroa/k-m² asuintilojen osalta sekä indeksin pistelukua 100 vastaavaa hintaa 14 euroa/k-m² ryhmäkotitilojen ja muiden palvelutilojen osalta. Nämä hinnat olisivat nykyhintatasossa (12/2007, indeksi 1 678) 470 euroa/k-m² asuintilojen osalta ja 235 euroa/k-m² palvelutilojen osalta.

Tontin maanvuokrasta tulisi periä valtion korkotuen vuoksi 80 %, jolloin esitettävä kerrosneliömetrihinta olisi korkotuen johdosta alennettuna asuintilojen osalta nykyhintatasossa 376 euroa/k-m².

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, jos kokonaiskerrosalasta yli puolet on asuntokerrosalaa.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi arava-alennus huomioon ottaen 1,63 euroa/asunto-m²/kk.

Vuokra-aika

Latokartanon asemakaava-alueilla I–V on sovellettu Kvston 29.11.1995 (asia 19) tekemää päätöstä enintään 100 vuoden maanvuokrasopimuksista ja määräaikaisista vuokrantarkistuksista.

Latokartano I -alueen maanvuokrasopimukset päättyvät 31.12.2096. Latokartano II–V ‑alueiden maanvuokrasopimukset päättyvät 31.12.2098. Tonttien maanvuokria tarkistetaan em. Kvston 29.11.1995 tekemän päätöksen mukaisesti 30 vuoden välein.

Lautakunnan mielestä myös Latokartanon lähipalvelukeskuksen tontti 36223/5 tulisi vuokrata 31.12.2098 saakka.

Khs ilmoittaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 36. kaupunginosan korttelin nro 36223 tontin nro 5 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2098 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa asuintilojen osalta sekä 14 euroa ryhmäkotitilojen ja muiden palvelutilojen osalta.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien, asemakaavamääräysten mukaan sallittujen asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Tontin vuosivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jolloin tontille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jolloin valtio

maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

2 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää tontin maanvuokraa 1.1.2030 alkaen ja 1.1.2060 alkaen sekä 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Kun tontin vuokraa tarkistetaan, tontin vuosivuokra on neljä prosenttia tontin käyvästä hinnasta. Jos kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin muuttaa tonttien vuokrauksissa käytettävää prosenttiperustetta, käytetään vuokraa tarkistettaessa kulloinkin voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Jos sopimuspuoli ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, tällä on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Viikki, Latokartano, tontti 36223/5)
	Liite 2	Ote asemakaavakartasta nro 11655

9

KALLION TONTIN 295/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11712)

Khs 2007-2415

11. kaupunginosan (Kallio) korttelin nro 295 tontin nro 6 asemakaavan muutosehdotus.

Näkinkuja 1

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) oleva tontti on jaettu kolmeen osaan, jolloin kahdelle uudelle tontille on osoitettu uusi käyttötarkoitus. Hämeentien varrella sijaitseva 6-kerroksinen rakennus säilytetään liike- ja toimistorakennuksena (K), Näkinkujan varrella sijaitseva 2-kerroksinen liikerakennus puretaan ja korvataan 4–6-kerroksisella asuinrakennuksella (AK) ja piha-alueesta muodostetaan näiden tonttien yhteiskäyttöinen korttelialue (AH). Autopaikat sijoitetaan olemassa olevan autokannen alle.

Kaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 7 950 k‑m² (5 525 k‑m² + 2 425 k-m²). Muodostettavien tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus lisääntyy 1 225 k-m²:llä. Tonttitehokkuus K-korttelialueella on e = 5.34 ja AK-korttelialueella e = 2.74. AH-korttelialueella ei ole rakennusoikeutta.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Helsingin Näkinkuja 1 pyytää (9.3.2007) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin Näkinkujan puoleiseen osaan voidaan toteuttaa uudisrakennushanke. Tällöin vanha Näkinkujan puolen siipi purettaisiin. Uudisrakennuksen 2.–6. kerroksessa olisi asuntoja ja katutasossa liiketiloja. Kiinteistöyhtiön omistus on Lindström Invest Oy:ltä siirtynyt Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asumiseen tai toimitiloina käytettävää kerrostalovaltaista aluetta ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1984. Kaavan mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontin rakennusoikeus on 6 725 k-m² (e = 2.00). Tontille on merkitty maanalainen autonsäilytystila. Osa pihasta on merkitty istutettavaksi alueeksi.

Kaava-alueen viereisellä tontilla (Näkinkuja 3) on voimassa asemakaava vuodelta 1999. Kaavan mukaan tontti on kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Tontin rakennusoikeus on 3 120 k-m² (e = 2.63). Kaavan mukainen lisärakentaminen ei ole vielä toteutunut.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kallio on tiheimmin rakennettuja alueita Suomessa. Pienasuntojen osuus alueen asunnoista on suuri: lähes 80 % asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Asukkaista valtaosa on vanhuksia ja nuoria aikuisia. Alueella on runsaasti pieniä kauppoja ja ravintoloita. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat muun muassa Hakaniementori ja Hakaniemen Kauppahalli.

Suunnittelun kohteena olevalla tontilla on Hämeentien varressa 6-kerroksinen liike- ja toimistorakennus, johon liittyy Näkinkujan varrella 2‑kerroksinen liikesiipi. Liikesiivessä on kokoontumistila, jossa sijaitsi aiemmin Svenska Gården. Punatiilisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg ja se on valmistunut vuonna 1969. Tontilla on pysäköintikansi, jonka alla sijaitsee 42 ja päällä n. 40 autopaikkaa. Kannen päällä sijaitsevat autopaikat ovat voimassa olevan kaavan vastaisia.

Korttelissa 295 sijaitsee viereisellä tontilla 2 rapattu 6-kerroksinen asuinrakennus, jonka katutasossa on liikkeitä. Viereisellä tontilla 3 sijaitsee punatiilinen kirkollinen rakennus, jota voidaan vuoden 1999 kaavamuutoksen mukaisesti korottaa ja laajentaa. Kaavan mukainen lisärakentaminen ei ole vielä toteutunut.

Kaava-alueeseen nähden Näkinkujan toisella puolella sijaitsevat 7-kerroksiset asuinkerrostalot, joiden välissä lyhyellä matkalla on 3-kerroksinen osuus.

Palvelut Alueelta löytyvät monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Kohteessa ei epäillä maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Hämeentiellä kulkee arviolta 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Näkinkujalla 760 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin osan muuttaminen asuinkäyttöön sekä kaupunkikuvan eheyttäminen. Tavoitteena on myös hyvä asumisen laatu ja alueen asuntotarjonnan parantaminen sekä kaupungin monipuolisuuden säilyttäminen siten, että uudisrakennuksen kaduntasokerrokseen tulee myös liiketiloja. Tavoitteena on lisäksi sisäpihan viihtyisyyden lisääminen poistamalla pihakannelta autopaikat ja korvaamalla ne ulko-oleskelualueella istutuksineen.

Asemakaavan muutosehdotus

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

Asemakaavan muutoksessa tontin käyttötarkoitus säilyy entisenä. Tontin rakennusoikeus on 5 525 k-m², joka vastaa suunnilleen nykyistä toteutunutta kerrosalaa.

Rakennuksen julkisivujen ja ikkunoiden ääneneristävyys liikennemelua vastaan Hämeentielle ja Näkinkujalle päin on oltava vähintään 30 dBA.

Hämeentien ja Näkinkujan risteyksessä olemassa oleva aukio on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Näkinkujan puoleinen tontinosa muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Uuden tontin rakennusoikeus on 2 425 k-m². Rakennukselle on määrätty Näkinkujan varrelle suurimmaksi kerrosluvuksi neljä noudattaen viereisen tontin (Näkinkuja 3) kaavan mukaista räystäskorkoa. Hieman katulinjasta sisäänvedetylle rakennuksen osalle on määrätty suurimmaksi kerrosluvuksi kuusi noudattaen viereisen liike- ja toimistorakennuksen räystäskorkeutta. Pihan puolelle on merkitty rakennusala, johon saa sijoittaa ainoastaan viherhuoneita tai parvekkeita.

Katutasoon tulee sijoittaa 300 m² liiketiloja. Sisäänkäynnin näihin tiloihin tulee olla suoraan kadulta. Porrashuoneisiin tulee olla pääsy sekä kadulta että pihalta.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla paikalla muurattu punatiili. Rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa saa käyttää julkisivuissa metalliverhousta.

Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi kaavassa määrätään, että asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat, talopesula 25 m², kuivaustiloja 20 m² sekä kokoontumis- ja harrastustila 20 m².

Asuntojen keskipinta-alan on oltava huoneistoalaltaan vähintään 75 h‑m², koska alueella on muutoin pääosin tarjolla vain yksiöitä ja kaksioita.

Piha-alue tulee kunnostaa ulko-oleskelua varten ja varustaa istutuksin. Se tulee rakentaa korkeatasoisesti ja sen viihtyisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Rakennuksen julkisivujen ja ikkunoiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan Hämeentielle ja Näkinkujalle päin on oltava vähintään 35 dBA.

Maanalaisten tilojen kautta tulee olla kulku AH-korttelialueelle.

Asuinrakennusta sekä liike- ja toimistorakennusta palveleva
yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Asemakaavan muutoksella tontinosa muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K) asuinrakennusta sekä liike- ja toimistorakennusta palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH). Piha-alueelle tulee sijoittaa leikki- ja oleskelualue. Olemassa oleva puurivi on säilytettävä.

Autopaikat tulee sijoittaa kannen alle. Maanalaisten pysäköintipaikkojen poistoilmahormi on sijoitettava rakennukseen. Näkinkujan puolelta säilytetään ajoyhteys pysäköintikannen alle. Pysäköintitilaan on rakennettava kiinteistöjen omaan käyttöön autopaikkoja asuntoja varten 1 autopaikka/125 k-m², liike- ja toimistotiloja varten 1 autopaikka/ 350 k‑m² ja myymälätilaa varten 1 autopaikka/150 k-m².

Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa piha-alueelle.

Ympäristöhäiriöt

Liikenne-ennusteessa vuodelle 2025 Hämeentien liikenne vähenee 21 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, mikäli Keskustatunneli toteutuu. Melumääräykset perustuvat nykyisiin liikennemäärähuippuihin.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan muutoksen mukainen asuinrakennus lisää alueen asuntotarjontaa. Suunniteltu asuinrakennus noudattaa viereisen toimistotalon korkeutta, jolloin se eheyttää kaupunkikuvaa. Korttelin sisäpihasta tulee viihtyisämpi, koska pihakannelle rakennetaan ulko-oleskelualue istutuksineen.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Näkinkujan liikenne on varsin rauhallista ja jakaantuu tasaisemmin pidemmälle ajalle vuorokaudessa, kun kokoustila korvataan asuinrakennuksella. Ajoneuvoliikenne johdetaan edelleen Näkinkujan kautta olemassa olevaan pysäköintitilaan. Luiskaa pitkin ei ole enää tarvetta kulkea pihakannelle, josta pysäköinti poistetaan.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta luontoon. Näkinkujan puolella uudisrakennuksen rakentamisen myötä osalta vastapäisistä asunnoista näkymät muuttuvat. Varjostustutkielmalla on selvitetty, ettei valoisuusolosuhteissa tapahdu suuria muutoksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Asemakaavan muutos on laadittu Kiinteistö Oy Näkinkuja 1 / Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen laatiman hakemuksen johdosta (edellisen omistajan hakemus saapui 27.3.2007, uusittu 5.6.2007).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.6.2007) ja asemakaavan muutosluonnos.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä Kallion kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa 25.6.–31.8.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kuusi mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta.

Kallio-Seuralla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen.

Asunto Oy Helsingin Hämeenhaka on 27.8.2007 sitä mieltä, että 6‑kerroksisen uudisrakennuksen vuoksi liikennemelun kaikuminen lisääntyy, valoisuus vähenee ja näkymät lyhenevät.

Asunto Oy Haka on 21.8.2007 puolestaan sitä mieltä, että kaavailtu uudisrakennus on liian korkea ja katkaisee näkymiä. Pysäköintikansi ulottuu liian lähelle Asunto oy Hakan pihasiiven asuntoja.

Asunto Oy Näkinkuja 2:n kaksi asukasta (xxxxxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx) ovat jättäneet kaksi sisällöltään samanlaista kannanottoa, jotka on päivätty 21.8. ja 29.8.2007. Asukkaiden mielestä asemakaavan muutos kolminkertaistaisi nykyisen kaavan mukaisen rakennuskorkeuden. Uudisrakennus muuttaa oleellisesti asuntojen kaupunkinäkymiä, estää auringonvaloa ja siten vaikuttaa asuntojen asumisviihtyvyyteen ja Näkinpuiston asuntojen arvoon.

Merihaka-Seura ry on allekirjoittanut 22.8.2007 sisällöltään täysin samansisältöisen mielipidekirjeen kuin edelliset Asunto Oy Näkinkuja 2:n asukkaat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta, että Näkinkujan liikenne on varsin rauhallista ja jakaantuu tasaisemmin pidemmälle ajalle vuorokaudessa, kun kokoustila korvataan asuinrakennuksella. Hämeentien liikennemelun heijastuminen ei lisäänny uudisrakennuksen vuoksi. Pihakannelta poistetaan autopaikat ja sisäpihan viihtyisyyttä lisätään leikki- ja ulko-oleskelualueella istutuksineen.

Kuusikerroksisen uudisrakennuksen neljä ensimmäistä kerrosta nousee n. 4 m korkeammalle kuin nykyisessä kaavassa on sallittu. Tämä vastaa viereisen tontin, Näkinkuja 3:n voimassa olevan kaavan mukaista vielä toteutumattoman lisärakentamisen vesikaton korkeinta kohtaa. Kaksi ylintä kerrosta on sisäänvedetty katulinjasta yli 3 m valoisuuden turvaamiseksi. Kohteesta on tehty varjostustutkielmat sekä konsultin (Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen 4.6.2006) että kaupunkisuunnitteluviraston puolesta. Miltei kaikilla asunnoilla on Näkinkuja 2:n sisäpihalle kantakaupungissa poikkeuksellisen avoimet näkymät.

Uudisrakennuksen korkeudet vastaavat alueella käytettyjä rakennusten korkeuksia. Uudisrakennuksen vastapäiset rakennukset Näkinkujan toisella puolella ovat pääosin 7-kerroksisia, Näkinkuja 2:ssa on lyhyellä matkalla 3-kerroksinen osuus. Hämeentien ja Näkinkujan kulmaan jätettävä aukio mahdollistaa ilta-auringon pääsyn myös 3-kerroksiselle osuudelle.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2		Kerrosala m^2
		Liike- ja toimistorakennusten kortteli-aluetta (K)		1 035	5 525
		Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)		885	2 425
		Asuinrakennusta sekä liike- ja toimisto-rakennusta palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)		1 442
		Yhteensä		3 362	7 950

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Käsittelyn kuluessa jäsen Helistö teki jäsen Puoskarin kannattamana ehdotuksen, että asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että ehdotus tukee paremmin tavoitetta yhdistää kantakaupungin korttelipihoja asukkaita, kiinteistöyhtiöitä ja yrityksiä paremmin palveleviksi kokonaisuuksiksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7–2 (Helistö, Puoskari).

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.11.–27.12.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (4.12.2007) sekä yleisten töiden lautakunnalla (10.1.2008) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (28.12.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee (8.1.2008) mm., ettei sillä ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajien nykyisen tontin arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajien kanssa.

Tontinomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin edellä mainittu maankäyttösopimus on osapuolten välillä solmittu.

Kaupunginmuseo mainitsee (8.1.2008) mm., että asemakaavan muutos edellyttäisi Näkinkujan puoleisen kaksikerroksisen liike- ja juhlatiloja käsittävän, alun perin Svenska Gårdenin käytössä olleen siiven purkamista. Museo on käynyt tutustumassa kohteeseen syksyllä 2006 ja laatinut asiasta muistion. Arkkitehti Kurt Simbergin suunnittelema Hämeentien puoleisen toimistosiiven ja Näkinkujan puoleisen salisiiven muodostama kokonaisuus on valmistunut vuonna 1969. Toimistosiiven sisätilat ovat käyneet läpi huomattaviakin muutoksia, mutta salisiipi on säilynyt lähellä alkuperäistä asuaan. Museo ei kuitenkaan ole arvottanut Svenska Gårdenin käytössä ollutta juhlatilasiipeä kulttuurihistoriallisesti niin arvokkaaksi kohteeksi, että sen asemakaavalliselle suojelulle olisi perusteita. Uudisrakennuksen korkeusasemiin, massoitteluun ja materiaaleihin kohdistuvilla määräyksillä paikalle esitetty asuinkerrostalo pyritään sopeuttamaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Myös alkuperäiseen sommitelmaan liittyvä kaupunkikuvallinen ratkaisu, pieni aukio Hämeentien ja Näkinkujan kulmassa, säilyisi. Edellä mainituista syistä museo ei näe estettä asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymiselle.

Ympäristölautakunta mainitsee (11.12.2007) mm., että asemakaavan muutoksella muutetaan vilkkaasti liikennöidyn, kuilumaisen Hämeentien vieressä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta asuinkäyttöön. Kaavamääräyksillä on pyritty turvaamaan pihatilojen viihtyisyys. Asemakaavassa ei kuitenkaan ole otettu riittävästi huomioon alueen ilmanlaatua. Asemakaavaa tulee täydentää kaavamääräyksillä, joilla varmistetaan se, että raittiin ilman otto tapahtuu mahdollisimman etäällä Hämeentiestä ja maanalaisten pysäköintipaikkojen poistoilmahormista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.2.2008) mm., että riittävän hyvästä sisäilman saannin teknisestä suunnittelusta vastaa uudisrakennuksen suunnittelijat ja sen toteutusta valvoo rakennusvalvontavirasto.

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty lausuntojen perusteella muutoksia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 11. kaupunginosan korttelin nro 295 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.10.2007 päivätyn piirustuksen nro 11712 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11712 (Kallion tontti 295/6)
	Liite 2	Havainnekuva (Kallion tontti 295/6)

10

MALMIN TONTIN 38037/5 JA KORTTELIN 38259 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11695)

Khs 2007-1708

38. kaupunginosan (Malmi, Pihlajamäki) korttelin nro 38037 tontin nro 5, korttelin 38259 nro tonttien nro 1 ja 2 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Ketokivenkaaren ja Pihlajamäentien kulmauksessa Malmin hautausmaan länsipuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa yhdeksän pientalon rakentamisen Ketokivenkaaren ja Pihlajamäentien väliselle puistoalueelle sekä Ketokivenkaaren varteen (uutta asuntokerrosalaa 1 330 m²). Puistossa oleville vanhoille rakennuksille muodostetaan tontti ja ne suojellaan.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.5.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kiinteistöviraston tilakeskus on ehdottanut tontin muodostamista puistossa olevalle omakotitalolle.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu tai hyväksytty vuosina 1974, 1993 ja 2003. Tontit 38259/1 ja 2 ovat liikerakennusten korttelialuetta. Tontti 38037/5 on asuinkerrostalojen ja rivitalojen tai muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta. Muu osa on puistoa ja katualuetta.

Maanomistus

Kaupunki omistaa liiketontit, puiston ja katualueen. Asuntotontti on yksityisomistuksessa.

Rakennettu ympäristö

Puistossa on vanha komea asuin- ja piharakennus pihapiireineen. Lähellä Pihlajamäentietä kulkee kävely- ja pyörätie. Liiketontilla 38259/2 on hautakiviä ja kukkia myyvä yritys yksikerroksisessa rakennuksessa. Rakentamattomalla tontilla 1 on em. yrityksen asiakaspysäköintiä. Asuntotontilla 38037/5 on kolme rivitaloa. Ketokivenkaaren toisella puolella on Malmin hautausmaa luonnonkivi- ja betonimuureineen sekä hautausmaan pysäköintialue. Alueen etelä- ja länsipuolella on kaksikerroksisia asuinrakennuksia.

Palvelut Lähimmät palvelut ovat Pihlajamäen ostoskeskuksessa, jonne on matkaa noin puoli kilometriä. Liiketontilla 38259/2 on hautakiviä ja kukkia myyvä yritys.

Luonnonympäristö

Nykyisten asuinkortteleiden ja Pihlajamäentien väliin jäävä puisto on luonnontilainen vanhan asuinrakennuksen hyvin hoidettua pihaa lukuun ottamatta. Puiston länsiosa on kallioinen.

Suojelukohteet

Puistossa on kaksi komeaa 1920-luvun rakennusta. 1 ½-kerroksinen asuinrakennus on etualalla ja näkyy hyvin kadulle. Sen takana on piharakennus. Rakennusten ja kadun välissä on laaja pihapiiri kaupunkikuvallisesti merkittävine puineen.

Liikenne Kaava-alue rajautuu Ketokivenkaareen, joka on voimassa olevassa asemakaavassa huomattavasti rakennettua katua leveämpi. Ketokivenkaaresta ei ole rakennettu Viikkiin vievää läpiajokatua aikaisempien suunnitelmien mukaan vaan se toimii pelkästään alueen sisäisenä tonttikatuna. Koska läpiajokadulle ei enää ole tarvetta, osa leveästä rakentamattomasta katualueesta voidaan osoittaa muuhun käyttöön.

Keskimääräinen liikennemäärä hautausmaan liittymän pohjoispuolella on n. 1 000 ajoneuvoa/vrk ja liittymän eteläpuolella n. 400 ajoneuvoa/vrk. Ketokivenkaaren kautta kulkee iso osa Malmin hautausmaan liikenteestä. Alueella on juhlapyhiin ajoittuvia ruuhkahuippuja, jolloin liikennemäärät erityisesti hautausmaan liittymän pohjoispuolella ovat merkittävästi suuremmat. Jouluna hautausmaan liikenne hoidetaan poikkeusjärjestelyin, jolloin käytetään mm. liikenteenohjaajia. Normaaliliikenteen aikana merkittäviä liikenteellisiä ongelmia ei ole.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen maanpinnan nykyinen korkeustaso on +13,8…+ 26,6. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia. Alue rajautuu länsiosasta moreenin yläpuolella olevaan savikerrokseen, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1–2 m.

Ympäristöhäiriöt

Pihlajamäentien liikenne aiheuttaa kaava-alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyinen liikennemäärä Pihlajamäentiellä on n. 16 000 ajoneuvoa/vrk. Osa kaava-alueesta sijaitsee Pihlajamäentien melualueella, jossa päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan n. 65 dB. Lisäksi alueella voi erottua Lahdenväylän liikenteen aiheuttama taustamelu.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa tontti vanhoille suojelurakennuksille ja mahdollistaa pientalorakentaminen niiden lähettyvillä. Lisäksi on tarkoitus muuttaa tarpeettoman leveä katualue pientalotonteiksi ja liittää asuntotonttiin 38037/5 sekä liiketontteihin 38259/1 ja 2 kaistaleet katualuetta.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa suojelurakennukset ja uudet asuinrakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa uudisrakennukset rajaavat vanhaa pihapiiriä.

Ketokivenkaaren leveä, liikenteellisesti tarpeeton katualue on muutettu pieniksi omakotitalotonteiksi. Kadun varren uudet rakennukset rajautuvat kadusta matalalla luonnonkivisellä muurilla, joka on parina hautausmaan muurille.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 21 261 m² ja kerrosala 4 010 m², josta uutta asuinkerrosalaa on 1 560 m² ja uutta liikekerrosalaa 100 m².

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Korttelialueelle on merkitty suojelurakennuksille ja säilytettävälle pihapiirille oma tontti 38259/6 ja kerrosalaa 230 m². Sen pohjoispuolelle on merkitty tontti yhdelle puolitoistakerroksiselle ja kolmelle kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Kerrosalaa tontilla on 620 m². Puolitoistakerroksinen omakotitalo ja sen viereinen talousrakennus rajaavat suojelurakennusten pihapiiriä ja Pihlajamäentien puoleiset kaksikerroksiset rakennukset ovat toisiinsa kytkettyinä suojaamassa pihoja Pihlajamäentien melulta. Rakennusten on oltava puuverhottuja ja harjakattoisia suojelurakennusten tapaan. Rakennuksiin liittyy talousrakennus, jonka saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Tonttien välille ei saa rakentaa aitaa, jotta pihapiiri säilyy avoimena ja yhtenäisenä tonttirajasta huolimatta. Autopaikat ovat pihalla eikä niitä saa kattaa.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR)

Korttelialue on mukana muutosehdotuksessa, koska siihen liitetään katualuetta 35 m². Korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Tontin kerrosala (2 150 m²) ei muutu.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Korttelialueille on merkitty viisi uutta omakotitonttia. Kerrosalaa on yhteensä 720 m². Enintään kaksikerroksisten omakotitalojen rakennusalat ovat kiinni kadun varteen merkityssä luonnonkivimuurissa. Tontin kadunpuoleisella osalla on oltava isokasvuinen lehtipuu. Tonteilla on talousrakennusala, jolle saa rakentaa autosuoja-, työ-, sauna- tai varastotiloja. Asuinrakennukset on muurattava ja rapattava.

Liikerakennusten korttelialue (KL)

Nykyiset liiketontit säilyvät. Katualuetta on liitetty 254 m² tonttiin 38259/3 ja 21 m² tonttiin 38259/4. Tonttien kerrosalat ovat 200 m² ja 100 m². Lähempänä risteystä olevalle tontille saa rakentaa kahteen kerrokseen.

Lähivirkistysalue (VL)

Nykyisten asuinkortteleiden ja Pihlajamäentien väliin jää kallioinen lähivirkistysalue.

Suojaviheralue (EV)

Pihlajamäentien reunaan on merkitty suojaviheralue mahdollista myöhempää meluvallia varten.

Liikenne Maankäytön tehostumisella ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin, joten katurakenteisiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia asemakaavan muutoksen takia. Uusilta tonteilta ajetaan Ketokivenkaarelle, Ketokiventielle tai Kivipyykintielle. Autoliikennemäärä Ketokivenkaarella lisääntyy n. 60 ajoneuvolla/vrk. Liikennemäärän lisäys on hyvin vähäinen kadulla, joka mitoituksensa perusteella palvelee myös ajoittain suuria liikennemääriä aiheuttavia hautausmaa- ja siihen tukeutuvia liiketoimintoja.

Suojelukohteet

Puistoalueella oleville vanhoille rakennuksille on merkitty tontti ja rakennukset on suojeltu sr-2-merkinnällä. Kerrosalaa rakennusaloille on merkitty yhteensä 230 m².

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaavan toteuttaminen vaatii Ketokivenkaaren länsipuolella sijaitsevan sade- ja jätevesiviemärin siirtämistä n. 150 m:n matkalta sekä tontilla 38037/8 sijaitsevan sadevesiviemärin siirtämisen.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisena ja savi-alueella tukipaaluin.

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta tai olisi syytä epäillä maaperän pilaantuneen.

Ympäristöhäiriöt

Pihlajamäentien liikenne aiheuttaa meluhaittaa läheiselle asuinpientalojen korttelialueelle. Alueelle on tehty melulaskennat vuoden 2025 mitoittavan ennusteliikennemäärän mukaisesti. Pihlajamäentien liikennemäärän arvioidaan vuonna 2025 olevan n. 20 000 ajoneuvoa/vrk.

Melulaskentojen mukaan mitoittava päiväajan keskiäänitaso asuinpientalojen kadun puoleisilla julkisivuilla on n. 66 dB. Kaavassa edellytetään näiden julkisivujen rakenteilta 32 dB ääneneristävyyttä, jolloin sisätiloissa saavutetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Muilta osin ohjearvot sisällä saavutetaan normaalein seinärakentein.

Uudet asuinpientalot on sijoitettu toisiinsa kytkettyinä Pihlajamäentien suuntaisesti siten, että piha-alueet sijaitsevat liikennemelulta suojassa. Meluselvityksen mukaan suurimmalla osaa piha-alueista alitetaan päivällä 55 dB:n keskiäänitaso.

Lahdenväylän aiheuttamaa liikennemelua on arvioitu erillisen selvityksen avulla (Lahdenväylä (vt 4) ja Porvoonväylä (vt 7) välillä Koskelantie–Kehä III (kt 50) KEHITTÄMISSELVITYS, Tiehallinto 2001). Lähimmillään n. 200 m:n päässä uudesta erillispientalojen korttelialueesta kulkevan Lahdenväylän liikenteen arvioidaan aiheuttavan Ketokivenkaaren varrelle n. 55 dB:n keskiäänitason.

Pihlajamäentien liikennepäästöjen haitta-alueen on arvioitu leveimmillään ulottuvan n. 14 m:n päähän katualueen reunasta. Asuinpientalojen rakennusalat on kaavassa osoitettu haitta-alueen ulkopuolelta. Pihlajamäentien läheisyyden vuoksi kaavassa kuitenkin kielletään asuinpientalojen osalta korvausilman ottaminen kadun puolelta.

Pihlajamäentien viereinen puiston osa on merkitty suojaviheralueeksi (EV).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen tuo pientalorakentamista Ketokivenkaaren varteen ja tekee ympäristöstä kaupunkimaisen. Rakentaminen myös lisää alueen sosiaalista valvontaa ja turvallisuuden tunnetta alueella. Pihlajamäentien ja Ketokivenkaaren risteyksen pientalot rajaavat suojelurakennusten pihapiiriä ja vähentävät liikennemelua alueella. Suojelurakennuksille pihapiireineen on merkitty tontti.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa vesihuoltoverkoston johtosiirroista 100 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 12.9.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 25.9.–13.10.2006. Kaavan valmistelija oli tavattavissa kirjastossa 28.9.2006.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitelmaa esiteltiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kuukausipalaverissa. Siellä todettiin, että ympäristöön sopivan ratkaisun löytämiseksi yhteistyötä kaupunginmuseon kanssa tulee jatkaa.

Kaavatyön aikana on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon ja kiinteistöviraston kanssa. Kaupunginmuseon kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena suojelurakennusten tonttia on suurennettu, rakentamista suojelurakennusten pohjoispuolella on vähennetty poistamalla lähinnä Ketokivenkaarta ollut asuinrakennuksen rakennusala. Sen paikalle on merkitty yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Ketokivenkaaren varren uusien tonttien (38037/9 ja 10) kadun puoleisesta reunasta on poistettu talousrakennusten rakennusalat.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että Ketokivenkaaren kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee erityisesti ottaa huomioon Pihlajamäentien liikenteen vaikutus alueen ilman laatuun ja meluun ja tarkistaa myös Lahdenväylän melun ulottuvuus alueelle. Katuverkon meluntorjuntaselvityksen (2002) mukaan Pihlajamäentien liikennemäärä vuonna 2000 oli 20 000 ajoneuvoa/vrk ja ennuste vuodelle 2020 on 28 900 ajoneuvoa/vrk.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavan vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon ympäristökeskuksen esittämät asiat. Nykyisin Pihlajamäentien liikennemäärä Ketokivenkaaren kohdalla on n. 16 000 ajoneuvoa/vrk ja ennusteliikennemääräksi vuodelle 2025 on arvioitu n. 20 000 ajoneuvoa/vrk.

Kaupunginmuseo pitää vanhojen rakennusten ja Ketokivenkaaren varren puuston suojelumerkintöjä hyvinä ja erittäin tarpeellisina.

Museo toteaa, että kaava-alue rajautuu idässä Malmin hautausmaahan, jota on esitetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi (Museoviraston valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt – tarkistettu kohdeluettelo Khs 23.1.2006). Museo katsoo, että Ketokivenkaaren varteen nykyiselle katualueelle suunnitellut pientalot johtaisivat liian tiiviiseen kaupunkirakenteeseen aivan tämän valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajalla ja hautausmaan sisäänkäynnin edustalla. Kadun reunan nykyisellä viherkaistaleella on olennaisen tärkeä rooli asuinalueen ja hautausmaan täysin erityyppisten toimintojen ja ilmeeltään eriluonteisten alueiden siirtymävyöhykkeenä. Nykyinen väljyys on hautausmaan erityisluonteen säilymisen kannalta tärkeää.

Myös suojeltaville rakennuksille lohkaistavan tontin naapurustoon esitettyä pientalorakentamista museo pitää olemassa olevien rakennusten ja niitä ympäröivän pihapiirin ominaisluonteen säilymisen kannalta liian tiiviinä.

Kaupunginmuseo ilmoittaa haluavansa olla mukana myös kaavatyön seuraavissa vaiheissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Malmin hautausmaa on luonteeltaan viheralueen kaltainen luonnonkivi- ja betonimuurein rajattu alue. Kadun varren muuri katkeaa pysäköintialueen kohdalla. Uusi rakentaminen luonnonkivimuureineen tuo ryhtiä pysäköintipaikan hallitsemaan katunäkymään. Yhtenäisen ilmeen aikaan saamiseksi kaavamääräykset edellyttävät muurattuja ja rapattuja punaisen-, keltaisen- tai ruskeansävyisiä julkisivuja, samansuuruista kattokulmaa ja tummaa konesaumattua peltikatetta. Tonttien kadun puoleiselle osalle on istutettava suurikasvuinen lehtipuu, jolloin kadunvarsi voi olla vehreä rakennettunakin.

Suojeltavien rakennusten viereistä pientalotonttia on väljennetty poistamalla lähinnä Ketokivenkaarta ollut pientalon rakennusala. Tilalle on merkitty talousrakennuksen yksikerroksinen rakennusala. Lisäksi suojeltavien rakennusten tonttia on suurennettu luonnosvaiheesta.

Ketokivenkaaren varrella pientalotonttien määrää on vähennetty kuudesta viiteen.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 6 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Yhteen mielipiteeseen liittyy 35 nimen nimilista. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Pihlajamäki-Seura ilmoittaa suhtautuvansa yleensä myönteisesti alueen täydennysrakentamiseen. Esitykset ovat olleet harkittuja ja sijainniltaan hyväksyttäviä. Tämä luonnos on seuran mielestä vähemmän harkittu ja joiltain osin jopa mahdoton toteutettavaksi.

Pihlajamäentien varren puistoalue halutaan säilyttää ulkoilualueena. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto hoitaa sitä metsänä asukkaiden toiveiden mukaan. Metsä toimii myös melusuojana. Alue ei sovellu asuinkäyttöön vilkasliikenteisen Pihlajamäentien vuoksi.

Seura puoltaa liiketonttien säilyttämistä ja alueen historiaan liittyvän vanhan talon suojelua sekä riittävän suuren puutarhatontin varaamista sille.

Seura vastustaa jyrkästi Ketokivenkaaren tieluiskan pientalotontteja. Tonttien muodostamiseen tarvitaan myös osa tiealueesta. Talon sijoittaminen muutaman metrin levyiselle tontille on mahdotonta ja näkymät ikkunoista loukannevat yksityisyyden suojaa. Haitta naapuritaloille on suuri ja liikenne ohjautuisi suoraan Ketokivenkaarelle, joka on pääväylä Malmin hautausmaalle.

Korttelin 38039 tonttien muutokset tulee sopia kyseisten taloyhtiöiden tai omistajien kanssa.

Seura haluaa nähtäväkseen kaavan seuraavat versiot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että noin puolet Pihlajamäentien puistoalueesta säilyy ulkoilualueena.

Ketokivenkaaren varren omakotitonttien leveys on 13–22 m. Ketokiventien ja Kivipyykintien välistä aluetta on väljennetty vähentämällä tonttien määrä kolmesta kahteen. Myös Pihlajamäentien ja Ketokivenkaaren risteyksen viereisellä tontilla on yksi pientalo vähemmän kuin luonnosvaiheessa. Uudet asuinrakennukset ovat 15–20 m:n etäisyydellä nykyisistä rakennuksista. Riittävä etäisyys paloturvallisuuden kannalta on 8 m.

Ketokivenkaaren viidestä tontista kolmelta on ajoyhteys Ketokivenkaarelle. Liikennemäärän lisäys n. 60 ajoneuvoa nykyiseen n. 1 000 ajoneuvoon verrattuna ei ole merkittävä, eikä aiheuta liikenteellistä haittaa.

Nykyinen rakennettu katu ei kapene.

Eteläisin kortteli 38039 on jätetty pois kaavamuutoksesta.

Seuralle on lähetetty muutettu versio suunnitelmasta.

Xxxxx xxxxxx-xxxxx on sitä mieltä, että hautausmaalle johtava Ketokivenkaari on erittäin ruuhkainen useina ajankohtina vuodessa. Hän vastustaa asemakaavan muutosta, koska pientalojen rakentaminen kapeille tonteille aivan hautausmaalle johtavan tien välittömään läheisyyteen on erittäin vaarallista asukkaille ja hautausmaalla käyville.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ruuhkahuiput ovat ajoittaisia ja juhlapyhiin keskittyviä ja ovat siten ennakoitavissa. Pahimpina ruuhkahuippuina koko hautausmaan liikenne hoidetaan turvallisuussyistä erikoisjärjestelyin.

Asunto-osakeyhtiö Kivipyykki ehdottaa Ketokiventien ja Kivipyykintien väliselle alueelle kahta tonttia kolmen sijaan, jolloin ne sopivat oleellisesti paremmin ympäristöön eikä alue olisi niin ahdas. Lisäksi yhtiö toivoo taloista 1 ½-kerroksisia eikä 2-kerroksia ja pinta-alaltaan isompia. Matalammat talot eivät haittaisi niin paljon näkyvyyttä asuntoyhtiön ikkunoista. Yhtiö toivoo talojen sijoittuvan Ketokivenkaaren varteen (luonnoksessa rakennukset ovat yhtiön toivomalla tavalla kadun varressa) sekä matalaa aitaa esimerkiksi pensasaitaa yhtiön ja uusien tonttien rajalle.

Yhtenäisyyden vuoksi yhtiö ehdottaa samaa ratkaisua viereisten uusien tonttien kohdalla. Väljentämisellä saataisiin hautausmaan viereen rauhallisempi ympäristö.

Yhtiö toivoo myös Ketokivenkaarelle hidasteita sekä 60 minuutin pysäköinnin sallivaa kieltoa Pihlajamäentien ja Kivipyykintien välille. Näkyvyys Kivipyykintien ja Ketokivenkaaren risteyksessä on usein heikko pysäköityjen autojen ja rekkojen takia. Uudet talot autoineen ja autokatoksineen heikentävät näkyvyyttä entisestään risteyksessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelmaa on muutettu yhtiön toivomaan suuntaan poistamalla Kivipyykintien ja Ketokiventien välistä yksi tontti ja merkitsemällä uusille tonteille pensasaidan rakentamisvelvollisuus tonttien rajalle. Rakennusalat on sijoitettu niin, ettei aivan Asunto-osakeyhtiö Kivipyykin rakennuksen edessä ole asuinrakennusta, jolloin näkymät voivat säilyä paremmin. Rakennusalat ovat edelleen tonttien itäreunassa, kuten yhtiö toivoi.

Kaksikerroksiset rakennukset sopivat kaupunkikuvallisesti paikkaan hyvin, joten kerroslukua ei ole luonnokseen nähden muutettu.

Ketokivenkaaren rakentaminen hidaskaduksi eli varustaminen liikennehidastein ei ole hidasteiden rakentamisperiaatteiden mukaista. Periaatteiden mukaan hidasteita rakennetaan koulujen välittömään läheisyyteen ja suojateiden suojaksi merkittävien kevyen liikenteen väylien reiteille. Ketokiventiestä pohjoiseen, Ketokivenkaaren länsireunassa on aina voimassa oleva 60 minuutin enimmäispysäköintiaikaa osoittava rajoitus. Pysäköinti on kielletty kadun itäreunalla. Kuorma-autojen pysäköinnin rajoittamista Ketokivenkaaren itäreunalla, Ketokiventiestä etelään harkitaan tarvittaessa erillisenä asiana.

Asunto-osakeyhtiö Leiriharju (tontti 38038/4) ei hyväksy kaavaluonnosta kaikilta osin. Sen mukaan aikoinaan asuntojen myyntiargumenttina oli mm. se, että taloyhtiön viereinen alue on varattu levenevää katua varten, mikäli liittymä Lahden moottoritielle toteutetaan Ketokivenkaaren päähän. Jos liittymää ei rakenneta, jää varaus puistomaiseen käyttöön, koska hautausmaan portin eteen ei voida rakentaa asuntoja.

Lisärakentaminen muuttaisi hautausmaan lähiympäristöä oleellisesti ja maisemaltaan huonommaksi. Myöskään uusia liittymiä ei Ketokivenkaaren mainittuun kohtaan voida tehdä. Suurin osa hautausmaan liikenteestä kulkee viereisten eteläisten porttien kautta.

Ehdotuksen neljää erillistä muutoskohdetta ei voida pitää toteutuksen kannalta samanarvoisina. Eteläisin alue ollaan liittämässä viereisiin tontteihin, mikä on perusteltavissa, koska rakennusmassa ei lisäänny. Lähinnä Pihlajamäentietä olevalla alueella on tilaa rakentaa, suunnitellut rakennukset sijoittuvat alueelle kohtuullisesti eikä lähellä ole asutusta, jota lisärakentaminen häiritsisi. Myös liittymä alueelle on valmiina. Kahden keskimmäisen alueen täydennysrakentaminen ei sulaudu millään tavalla hautausmaan ja valmiiden talojen väliin olemassa olevista rakennuksista poikkeavan tyylin takia. Näillä alueilla puusto erottaa ja samalla yhdistää maiseman hautausmaan viihtyisään ympäristöön luoden rauhallisuuden tunteen. Pihlajamäessä on lukuisia alueita, joiden kohdalla täydennysrakentaminen olisi helpommin perusteltavissa.

Asemakaavan suunnittelussa on jäänyt ilmeisesti tietojen puutteellisuuden vuoksi ottamatta huomioon liikenteelliset asiat. Ketokivenkaaren liikenne on useana päivänä vuodesta lähes 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Myös viikonloppuisin liikenne on vilkasta ja arkenakin liikennettä on huomattavasti enemmän kuin yleensä tällaisilla kaduilla. Omakotitalojen rakentamiseen paikka ei tunnu järkevältä.

Alueen rakentaminen vaikuttaisi merkittävästi nykyisten asukkaiden asumisviihtyisyyteen. Näkymät ja avara ilme muuttuisivat. On vaikea uskoa, että viihtyisyys ahtaasti rakennetussa ympäristössä liikennemelun vieressä olisi hyvä.

Yhtiön tontin itäosan pysäköintialue on mitoitettu henkilöautoille. Suurilla pelastusajoneuvoilla on jopa mahdoton ajaa tontille. Jos viereinen katualue rakennetaan, estyy pelastusajoneuvojen pääsy tontille.

Toteutettu, 30.3.2001 päivätty katusuunnitelma on erittäin onnistunut ja toimiva sekä antaa alueelle oman kauniin leimansa, josta voivat nauttia asukkaat ja hautausmaalla vierailijat. Myös rakennusviraston tekemä kävelypolku Ketokivenkaarelta yhtiön tontin koilliskulmaan jäisi rakennusten alle.

Taloyhtiö ehdottaa kolmea vaihtoehtoa:

Ensisijainen vaihtoehto: Yhtiö esittää, että sen tontin ja Ketokivenkaaren välisen alueen ottamisesta rakennuskäyttöön luovutaan ja tontti säilytetään katusuunnitelman mukaisena muuttaen puistoalueeksi. Kohteeseen laaditaan ja toteutetaan istutussuunnitelma, jossa otetaan huomioon hautausmaan läheisyys. Suunnitelma oli alustavasti valmis katusuunnitelmassa, mutta istutuksia ei silloin tehty.

Toissijainen vaihtoehto: Alue liitetään yhtiön tonttiin pienentäen uuden tontin tehokkuuslukua niin, ettei lisärakentamismahdollisuutta ole. Liikenne pysäköintipaikalle siirretään tapahtuvaksi liitettävän alueen läpi.

Kolmas vähiten kannatettu vaihtoehto: Katualue liitetään tonttiin ja rakennusoikeutta lisätään niin, että nykyisiä rakennuksia voidaan jatkaa yhteensä neljällä asunnolla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pienten omakotitalojen rakentaminen Ketokivenkaaren varteen muuttaa kadun asutuksi ja kaupunkimaiseksi. Hyvin suunniteltuna omakotitalojen rivi luonnonkivimuureineen ja isoine lehtipuineen voi olla viehättävä ja sopia hyvin hautausmaan ja nykyisten rakennusten viereen. Lautakunta pitää erillisten omakotitalojen rakentamista kadun varteen kaupunkikuvallisesti parempana ratkaisuna kuin yhtiön ehdottamaa vaihtoehtoa, jossa olemassa olevia rakennuksia jatkettaisiin nykyisestä. Uusien tonttien tehokkuus on alhaisempi kuin olemassa olevien asuntotonttien.

Keskimääräinen liikennemäärä hautausmaan liittymän pohjoispuolella on n. 1 000 ajoneuvoa/vrk ja liittymän eteläpuolella n. 400 ajoneuvoa/ vrk. Normaaliliikenteen aikana merkittäviä liikenteellisiä ongelmia ei ole. Ruuhkahuiput ovat ajoittaisia ja keskittyvät juhlapyhiin. Pahimpina ruuhkahuippuina koko hautausmaan liikenne hoidetaan turvallisuussyistä erikoisjärjestelyin.

Maankäytön tehostumisella ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin, joten katurakenteita ei ole tarpeen muuttaa asemakaavan muutoksen takia. Tontit voivat liittyä Ketokivenkaarelle hautausmaan pysäköintipaikan liittymän läheisyydestä huolimatta. Autoliikennemäärän odotetaan lisääntyvän n. 60 ajoneuvoa/vrk. Lisäys on hyvin vähäinen kadulla, joka mitoituksensa perusteella palvelee ajoittain vilkasta hautausmaalle suuntautuvaa liikennettä.

Pelastuslaitoksen mukaan pelastusajo voidaan hoitaa Ketokiventien liittymän kautta.

Kytkettyjen talojen rakentaminen Pihlajamäentien varteen alentaa liikennemelua läheisten asuintalojen pihoilla.

Xxxxx xx xxxxxx toteaa, että kaavamuutoksen lähtökohdaksi valittu vanhojen rakennusten suojelu on vesittymässä, koska uudet laajahkolle hyvin hoidetulle pihalle sopimattomat pientalot pilaavat kauniin ja harmonisen maiseman. Osa uusista rakennuksista on suunniteltu aivan vanhan talon pääsisäänkäynnin eteen. Hieno vanha rakennus tarvitsee tilaa ympärilleen, ei rakennuksia täyteen ahdettua pihaa.

Xxxxxx toteaa, että he asukkaina ovat hoitaneet pihaa hyvin eikä suojelu hänen ymmärtääkseen edellytä suunniteltua rakentamista ja kaavamuutosta. Kiinteistöviraston tilakeskus haluaa myydä vanhat rakennukset kaavamuutoksen yhteydessä. Tästä syystä alueen ja rakennusten kunnostuksesta on luovuttu ja se on ollut useita vuosia asukkaiden harteilla.

Uusien asuntojen rakentaminen vilkkaan Pihlajamäentien varteen on arveluttavaa. Melu ja pienhiukkasvaikutus kohdistuvat asuntoihin. Tien toisen puolen rinne voimistaa haittoja. Rakentamisen seurauksena saattaa olla meluaitojen rakentaminen molemmin puolin tietä, mikä vaurioittaisi peruuttamattomasti maisemakuvaa Malmin hautausmaan vieressä. Metsäsaareke torjuu luontevasti melua ja saasteita. Jos suuret lehtipuut hakataan talojen tieltä, liikenteen haitat lisääntyvät alueella. Lisäksi metsä- ja piha-alueella on runsas eläimistö.

Tällaisia arvokkaita kokonaisuuksia on harvassa, mutta pientaloja sen sijaan riittämiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että muutosehdotuksessa vanhoille rakennuksille on merkitty lähes nykyisen pihapiirin kokoinen väljä tontti, 2 240 m². Tonttia on levennetty nähtävilläolovaiheesta n. 5 m. Suojeltujen rakennusten läheisyyteen merkittyjen uusien pientalojen rakennusaloista on poistettu yksi. Lähinnä vanhoja rakennuksia oleva uusi omakotitalo on sijoitettu niin, että piha muodostuu sen länsipuolelle eikä näin avaudu suojelurakennusten pihapiiriin.

Pihlajamäentien liikenteen aiheuttamat ympäristöhäiriöt on otettu kaavassa huomioon mm. sijoittamalla asuinrakennukset liikennepäästöjen arvioidun haitta-alueen ulkopuolelle, määräämällä asuinrakennuksille riittävä ääneneristävyysvaatimus sekä suojaamalla pihoja melulta rakennusmassoilla. Kaavan ei arvioida lisäävän liikenteen haittoja alueella.

Xxxx xxxxxxxx ja 34 lähiseudun asukasta vastustavat asuintalojen rakentamista Ketokivenkaaren sekä Ketokiventie 1:n ja 2:n ja Kivipyykintie 1:n väliselle alueelle seuraavista syistä:

– Alueet ovat liian ahtaita lisärakentamiselle, erityisesti Ketokiventie 1:n kohdalla.

– Alueilla kasvaa arvokasta ympäristöä elävöittävää ja viihtyvyyttä lisäävää puustoa.

– Ketokivenkaaren vilkas liikenne on asukkaille turvallisuusriski, koska erityisesti uusi asutus heikentää näkyvyyttä. Ketokivenkaaren kulmaukseen kiinni rakennettava talo on erityisen pulmallinen.

Yhtiö edellyttää perusteellista ympäristöselvitystä ennen kaavamuutoksen ratkaisua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Ketokivenkaaren varren katualueen kapeudesta huolimatta siihen on mahdollista muodostaa omakotitalotontteja pienine pihoineen. Jokaiseen sopii lisäksi talousrakennus.

Pienten omakotitalojen rakentaminen Ketokivenkaaren varteen muuttaa kadun asutuksi ja kaupunkimaiseksi. Hyvin suunniteltuna omakotitalojen rivi luonnonkivimuureineen voi olla viehättävä ja puuistutuksineen vehreä.

Ympäristökeskus on kartoittanut arvokkaat luontokohteet koko kaupungin alueella. Arvokkaaksi luokiteltuja luontokohteita ei ole löytynyt kaava-alueelta.

Ruuhkahuippujen ulkopuolisena aikana Ketokivenkaaren liikennemäärät eivät ole katurakenteeseen ja kaupunkiolosuhteisiin nähden poikkeuksellisia. Katualueesta muodostettujen tonttien muodosta ja koosta huolimatta asemakaavan mukaisella rakentamisella tonttiliittymissä voidaan turvata vähintään kohtuullinen näkemä Ketokivenkaaren länsireunan jalkakäytävän suuntaan. Mahdollinen asiointipysäköinnin aiheuttama näkemäeste ei ole kaupunkiolosuhteissa poikkeuksellista. Ketokivenkaaren suuntainen pyöräily on ohjattu kadun itäreunaan rakennetulle pyörätielle, jonka osalta näkemäolosuhteisiin ei koidu muutoksia.

Suulliset mielipiteet olivat osin samansuuntaisia kuin kirjalliset. Lisäksi kaavamuutosta pidettiin myös myönteisenä: alueelle saadaan lisää perheasuntoja ja Ketokivenkaari muuttuu turvallisemmaksi asumisen tuoman sosiaalisen valvonnan lisääntyessä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	4 333	850
	Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR)	4 549	2 150
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	2 154	710
	Liikerakennusten korttelialuetta (KL)	1 288	300
	Lähivirkistysaluetta (VL)	2 321
	Suojaviheraluetta (EV)	1 356
	Katualuetta	5 260
	Yhteensä	21 261	4 010

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.8.–24.9.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Pihlajamäki-Seura ry toteaa (20.9.2007), että kaavan valmistelija on ottanut osan huomautuksista huomioon ja puoltaa tonttien 38259/1 ja 2 säilyttämistä liiketontteina.

Suunnittelualue on kulttuurihistoriallisesti merkittävän Malmin hautausmaan lähiympäristöä. Ketokivenkaari on osa keskiaikaista Turku–Viipuri rantatietä, joka jatkuu Malmilta Porvooseen. Katurakennusosaston mukaan Ketokivenkaaren asfaltin alle on säilötty Malmin hautausmaan kiveyksiä.

Kaava-alueen suojellun vanhan talon piha-alueen koko on vaihdellut valmistelun aikana. Seuran mielestä pihaa ei saa supistaa.

Suurin ongelma kaavassa ovat hautausmaan pääportin eteen Ketokivenkaarelle kaavoitetut pientalot, jotka on merkitty 10 m nurmikkoalueelle. Kaavoittajan mielestä tilaa on 13,5 m. Tällöin mukana on varmaan rajaoja ja osa jalkakäytävää. Aikaisemmassa versiossa tontteja oli suurennettu ottamalla lisämaata Ketokivenkaaresta ja naapuritontista. Havainnekuvassa näillä 300 m²:n tonteilla olisi tilaa 130 k-m²:n talolle ja autotallille. Havainnekuvan mittakaava on virheellinen. Talot eivät mahdu eivätkä sovellu paikkaan, koska tila on liian pieni, liikenne vaarantuu ja rakennelmat lähentelevät Malmin hautausmaata. Tämä osa suunnitelmasta pitää ehdottomasti hylätä.

Korttelin 38039 tontteja koskevat muutokset tulee sopia kyseisten taloyhtiöiden ja omistajien kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että suojeltavan rakennuksen tonttia kasvatettiin asukkaiden ja kaupunginmuseon mielipiteiden takia luonnosvaiheen jälkeen. Päärakennuksen etäisyys tontin rajaan on 15 m ja katuun 35 m. Tontti on erittäin väljä ja suojelurakennusten ympärille jää runsaasti pihaa.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on tarkistanut omakotitonteiksi merkityn korttelialueen leveyden. Alueen leveys on 13–13,5 m. Siihen ei ole liitetty tonttimaata, rakennettua katua tai jalkakäytävää. Tonttien koko on n. 335 m² ja niillä oleva rakennusoikeus 130 k-m². Tonttitehokkuus on silloin noin e = 0.38. Tehokkuus on tavanomainen uusilla omakotitonteilla.

Havainnekuvan rakennukset ovat mittakaavaltaan oikein piirrettyjä. Rakennukset ovat rakennusalaltaan pieniä. Pohjapinta-alaltaan esimerkiksi 7 m x 9 m:n rakennus kaksikerroksisena vastaa rakennusoikeudeltaan ja rakennusalaltaan kaavan sallimaa 130 k-m²:n kokoista pientaloa.

Liikenteen vaarantumisella tarkoitettaneen heikentyneitä näkemäolosuhteita. Nyt Ketokivenkaarta reunustaa spontaanisti kasvava kasvillisuus, jonka hoitotaso on alhainen. Uusi rakentaminen ei siten heikennä näkemäolosuhteita merkittävästi. Tonttiliittymien sijoittaminen Ketokivenkaarelle on mahdollista niin, että näkemäolosuhteet autoilijoiden ja jalankulkijoiden kesken ovat kohtuulliset. Kadun itäpuolella on pyöräilyn pääraitti, jolle nopea pyöräliikenne ohjautuu. Näin ollen kadun länsireunan jalkakäytävällä kulkee jalankulkijoita ja vähäisessä määrin pyöräileviä lapsia.

Tontti 38039/1 jätettiin pois asemakaavan muutosehdotuksesta luonnoksen nähtävilläolon jälkeen. Taloyhtiön kanssa neuvotellaan erikseen tontin lisärakentamisesta.

Asunto Oy Leiriharju, tontti 38038/4 toteaa (19.9.2007), että yhtiön ja Ketokivenkaaren välissä on kapea 12 m leveä nurmikenttä, jota yhtiö on hoitanut 23 vuoden ajan.

Kaavaluonnos ei täytä muistutusta koskevilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia.

Luonnos tulee palauttaa kaupunkisuunnitteluvirastoon uudelleen käsiteltäväksi ja kaupungin tulee luopua As Oy Leiriharjun tontin ja Ketokivenkaaren välisen alueen ottamisesta rakennuskäyttöön. Alue tulee säilyttää nykyisen katusuunnitelman mukaisena muuttaen se kuitenkin puistoalueeksi.

Lisärakentaminen muuttaisi Malmin hautausmaan lähiympäristöä maisemallisesti oleellisesti huonommaksi eikä se sovellu hautausmaan ja valmiiden talojen väliin nykyisestä rakennuskannasta oleellisesti poikkeavan tyylinsä vuoksi. Lisäksi turmeltaisiin kohteen iäkäs kookas puusto, joka erottaa ja samalla yhdistää maiseman hautausmaan viihtyisään ympäristöön luoden sen läheisyyteen arvokkuuden ja rauhallisuuden tunteen.

Täydennysrakentaminen heikentäisi merkittävästi yhtiön osakkaiden elinympäristön viihtyvyyttä. Uudet rakennukset tulisivat peittämään näkyvyyden huoneistoista ja auringon valon tulo estyisi lähes kokonaan lähimpiin asuntoihin, jolloin asuntojen arvo laskisi.

Liikenneturvallisuus on ilmeisesti tietojen puutteen vuoksi jäänyt ottamatta huomioon. Liikenne on vilkasta, juhlapyhinä moottoriliikennetien luokkaa lähes 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suoralla leveällä kadulla liikennekuri on heikko ja ajonopeudet erittäin kovat. Uusi rakentaminen vaarantaa uusien asukkaiden ja Ketokiventien suunnasta tulevan liikenteen turvallisuuden.

Alueelle laadittu ja toteutettu katusuunnitelma on kaunis, onnistunut, ja toimiva: Rakennusvirasto on sen perusteella rakentanut kävelytien Ketokivenkaarelta tontin koilliskulmaan. Tämä yhteys jäisi uusien rakennusten alle.

Vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa ei ole mainittu tämän alueen suunnitelmaa. Alueen asukkailla ei ole muutoinkaan ollut tähän mennessä todellista mahdollisuutta osallistua suunnitteluun, sillä varsin kohtuullisiksi katsottavat muutosesitykset on järjestelmällisesti syrjäytetty kaavoituksen valmistelussa. Tämän seurauksena kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ollaan nyt saattamassa maankäyttö- ja rakennuslain vastaista kaavaehdotusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Lautakunta katsoo, ettei uusi rakentaminen heikennä elinympäristön laatua eikä aiheuta maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Asemakaavan muutos on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukainen.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on tarkistanut omakotitonteiksi merkityn korttelialueen leveyden. Alueen leveys on 13–13,5 m.

Kaavan mahdollistama täydennysrakentaminen muuttaa Ketokivenkaaren rakennetuksi Malmin hautausmaan pysäköintialueen kohdalla. Rakennuksista on tarkoitus tehdä keskenään samankaltaisia, jolloin kadunvarsi on mahdollisimman yhtenäinen ja rauhallinen. Kiinteistöviraston kanssa on neuvoteltu alueen yhtenäisestä toteutuksesta. Vehreyttä rakennetun kadun varteen tuo kaavamääräys, jolla edellytetään vähintään yhden suurikasvuisen lehtipuun istuttamista kadun puoleiselle tontinosalle. Hyvin suunniteltu laadukas pientalorakentaminen ei huononna hautausmaan lähiympäristöä. Kadun varren rakentaminen parantaa lisäksi sosiaalista valvontaa ja lisää turvallisuutta Ketokivenkaaren varressa.

Uusien asuinrakennusten etäisyys Asunto Oy Leiriharjun nykyisten asuinrakennusten ikkunattomista päädyistä on n. 15–18 m ja yhden rakennuksen ikkunallisesta pitkästä julkisivusta n. 20 m. Nykyiset asunnot ovat läpitalon huoneistoja. Itäpuolella olevat uudet rakennukset eivät oleellisesti heikennä asuntojen luonnonvalon saantia.

Ketokivenkaaren huippuliikennemäärät syntyvät muutamina juhlapyhinä, kun hautausmaalle suuntautuu poikkeuksellisen paljon liikennettä. Tuolloin käytetään erityisjärjestelyjä ja liikenteenohjaajia. Huippuajankohtien liikennemäärät ovat moninkertaisia muiden ajankohtien liikennemääriin verrattuna. Liikenneturvallisuus Ketokivenkaarella on tavanomaista tasoa. Kadun linjaosuuden rakenne on tyypillinen katurakenne, jossa kevyt liikenne on erotettu autoliikenteestä rakenteellisesti. Osuudella ei ole erityisperustetta, kuten koulu, päiväkoti tms., joka edellyttäisi hidasteiden rakentamista.

Kävelytien Ketokivenkaarelta tontin koilliskulmaan vaatiman maa-alueen liittäminen Asunto Oy Leiriharjun tonttiin olisi ollut kaavamuutoksessa mahdollista. Yhtiö ilmoitti kaavan valmisteluvaiheessa, ettei se ole kiinnostunut maaliitoksesta kalliin hinnan takia.

Kaavoituskatsauksessa esitellään laajimmat tiedossa olevat kaavoitustyöt. Kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin kesällä 2006 eikä sen laajuus ollut tiedossa vuoden 2005 lopulla seuraavan vuoden kaavoituskatsausta tehtäessä. Kaavoitus lähti liikkeelle puistossa olevan omakotitalon tonttitarpeesta ja laajeni koskemaan lähialuetta tarkemman tarkastelun myötä. Lähialueiden tarkastelu on tavanomainen työtapa, jolloin kaava-alue saattaa kasvaa. Kaavamuutoksen viereilletulosta on ilmoitettu osallisille 12.9.2006 päivätyllä kirjeellä.

Yhtiö on ollut asemakaavaprosessissa osallisena. Yhtiö toivoi mielipiteessään ensisijaisesti, että yhtiön tontin ja Ketokivenkaaren välisen alueen rakentamissuunnitelmasta luovutaan ja se muutetaan puistoalueeksi. Toissijaisesti yhtiö toivoi katualueen liittämistä tonttiin pienentäen uuden tontin tehokkuutta niin, ettei lisärakentamismahdollisuutta ole. Kolmas, huonoin vaihtoehto oli yhtiön mielestä maan liittäminen sen tonttiin ja rakennusoikeuden lisääminen niin, että nykyisiä rakennuksia voidaan jatkaa. Yhtiön mielipiteitä ei ole toteutettu kaavamuutosehdotuksessa, koska asuinrakentamismahdollisuuksien lisääminen kaupunkikuvan kannalta sopiviin paikkoihin on kaupungin kasvaessa tärkeää ja perusteltua. Erillisten omakotitalojen rakentaminen kadun varteen on kaupunkikuvallisesti parempi ratkaisu kuin yhtiön ehdottama olemassa olevien rakennuksien jatkamien.

Vuorovaikutusmenettely ja asemakaavaprosessi täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset.

Lausunnot Ympäristökeskuksella ei ole (27.9.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.10.2007) mm., että alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta olemassa olevaa rivitalotonttia. Uutta asuinkorttelialuetta muodostetaan kaupungin omistamista katu- ja puistoalueista.

Aloite asemakaavan muuttamiseksi on tullut tilakeskukselta, joka on esittänyt, että säilytettäväksi aiottu ja puistoalueella sijaitseva pientalo sijoitettaisiin omalle pientalotontilleen. Tämä mahdollistaa tarvittaessa rakennuksen myymisen. Suojellussa rakennuksessa on kaksi asuntoa, jotka on tällä hetkellä vuokrattu. Rakennukset voidaan myydä vasta, kun molemmat asunnot ovat vapautuneet.

Kaupungin omistamalle nykyiselle katualueelle on merkitty viisi uutta omakotitonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 720 k-m². Tontit soveltunevat omatoimiseen rakentamiseen tarkoitetuiksi vuokratonteiksi. Omakotitonttien rakentaminen edellyttää viemärilinjan siirtoa, mikä on hoidettava kaupungin toimesta.

Lisäksi kaupungin maalle, nykyiselle puistoalueelle, suojeltavien rakennusten korttelista erotettavalle omalle tontille on merkitty neljä rakennuspaikkaa, yhteensä 620 k-m². Tontti voisi soveltua esimerkiksi ryhmärakentamiskohteeksi, jos sellaiseen ilmenee kiinnostusta. Katualuetta on lisätty myös korttelin kulmassa oleviin liiketontteihin ja niiden rakennusoikeus lisääntyy 100 k-m².

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (28.9.2007) mm., että Pihlajamäentien varsi on sekä melun että ilman epäpuhtauksien kuormittama. Uudet asuintalot on osoitettu 14 m:n etäisyydelle tiestä, mikä on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV):n selvityksessä "Liikenteen jäljet" esitetty minimietäisyys. Torjuntatoimiksi kaavassa on esitetty taloja tiiviiseen muodostelmaan tien varteen meluesteeksi, vaatimus rakenteellisesta ääneneristävyydestä sekä rakennusten tuloilman ottaminen pihan puolelta. Esitettyjen suojaustoimenpiteiden voidaan katsoa täyttävän minimivaatimukset suunnittelualueeseen kohdistuvien melun ja ilman epäpuhtauksien torjunnan osalta. Muutosehdotus täyttää tyydyttävästi terveelliselle ja turvalliselle kaupunkiympäristölle asetettavat vaatimukset.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (18.10.2007) mm., että tarpeettoman leveä katualue on mahdollista muuttaa asuinrakennusten korttelialueeksi. Tonteiksi muutettavan Ketokivenkaaren katualueen sade- ja jätevesiviemäreiden siirtäminen tulee tehdä esirakentamisen ja alueiden käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin varatulla erillisellä määrärahalla.

Selostuksessa mainitaan mahdollisuudesta rakentaa meluvalli Pihlajamäentien varren suojaviheralueelle (EV). Kadun varren kytketyt rakennukset toimivat melusuojana, joten erillisen meluvallin rakentaminen ei liene tarpeen. Selostuksen meluvallin sijaan tulisi käyttää sanaa melueste.

Ketokivenkaaren tonttien rajalle rakennettava luonnonkivimuuri on selkeästi osoitettava asemakaavassa tontin haltijan rakennettavaksi ja ylläpidettäväksi.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008) mm., että kivimuurin rakentamisvelvoite on poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta. Tilalle on merkitty pensasaita.

Selostuksen sana meluvalli on muutettu meluesteeksi.

Helsingin Vesi mainitsee (18.10.2007) mm., että tonteilla 38037/9 ja 10 sekä 38259/3–9 sijaitsevat jäte- ja sadevesiviemärit tulee siirtää n. 250 m:n matkalta katualueelle. Alustava kustannusarvio on n. 200 000 euroa. Koska siirrossa on kysymys tontin rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirron suunnittelu ja toteutus kustantaa tontin omistajahallintokunnan rahoituksella.

Tontin 38037/10 eteläreunan yleistä vesijohtoa varten tulee merkitä vähintään 6 m leveä johtokuja.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että kivimuurin rakentamisvelvoite on poistettu kaavamuutoksesta.

Vesihuollon johtosiirtojen kustannukset on muutettu asemakaavan selostukseen esitetyn mukaiseksi, lisäksi tontin 38037/10 eteläreunaan on lisätty johtokuja.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (16.10.2007), että täydennysrakentaminen tulee vaatimaan jakelumuuntamokapasiteetin lisäämistä alueella. Sähkönjakelun kannalta uuden jakelumuuntamon optimaalinen sijainti on Ketokivenkaaren korttelissa 38259 erillismuuntamoratkaisuna suojeltavien rakennusten korttelin osalla tai rakennusalalla, jonne saa kerrosalan estämättä rakentaa jätehuolto- tai varastotiloja. Huoltorakennuksen yhteyteen sijoitettavan muuntamoelementin mitat ovat 3 350 x 2 100 x 2 640 mm. Helen Sähköverkko Oy pyytää asemakaavaan merkintää muuntamoa varten.

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole muutosehdotukseen muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että kaavan jätehuolto- tai varastotilojen rakennusalaa tontilla 38259/5 on suurennettu muuntamoelementin vaatiman leveyden verran ja talousrakennuksen enimmäiskorkeutta on kasvatettu 2,5 m:stä 2,7 m:iin. Määräystä on lisäksi täydennetty niin, että se sallii yleisen muuntamon rakentamisen.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (30.10.2007) mm., että osallistumis- ja arviointivaiheessa kaavaluonnoksessa esitetyt suojelumerkinnät ja ‑määräykset vanhoille rakennuksille ja Ketokivenkaaren varren puustolle ovat hyvät ja tarpeelliset. Asemakaavan muutosehdotus on kehittynyt luonnosvaiheesta hieman väljempään ja ympäristöä paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Pienten tonttien tehokkuuden ja kadun varteen esitetyn kivimuurin vuoksi uusista kortteleista ei voi koskaan muodostua nykyisen kaltaista vehreää siirtymävyöhykettä, joka erottaa nykyiset korttelit kadusta ja muodostaa yhteyden hautausmaan vehreyteen ja luo koko katutilaan rauhallisuuden tunteen. Valtakunnallisesti arvokkaan hautausmaan reuna-alueen ja sisäänkäynnin edustan luonne tulisi muuttumaan rauhallisesta puistomaisesta kaistaleesta tehokkaaksi ja tiiviiksi kaupunkimaiseksi väyläksi. Johtokunta pitää yleensäkin tällaisten kapeiden viheralueiden täyttämistä rakentamisella arveluttavana kehityksenä. Tällä alueella muutos tulisi olemaan paikan hengen ja ominaisluonteen kannalta ratkaisevan suuri ja valitettava. Johtokunta esittää, että rakentamisesta hautausmaan vastapäätä olevalla kapealla AO-tontilla luovutaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että se totesi kaupunginmuseon kaavan valmisteluvaiheesta esittämiä kannanottoja käsitellessään (31.5.2007) mm. seuraavaa: Malmin hautausmaa on luonteeltaan viheralueen kaltainen luonnonkivi- ja betonimuurein rajattu alue. Kadun varren muuri katkeaa pysäköintialueen kohdalla. Uusi rakentaminen luonnonkivimuureineen tuo ryhtiä pysäköintipaikan hallitsemaan katunäkymään.

Lautakunta viittaa lisäksi edellä Asunto Oy Leiriharjun muistutukseen antamaansa vastineeseen ja katsoo, ettei suunniteltu pientalorakentaminen olennaisesti muuta alueen ominaisluonnetta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset:

– Tontin 38037/10 eteläreunaan on merkitty johtokuja.

– Kaavan jätehuolto- tai varastotilojen rakennusalaa tontilla 38259/5 on suurennettu muuntamoelementin vaatiman leveyden verran ja määräystä on muutettu niin, että se sallii yleisen muuntamon rakentamisen.

– Talousrakennuksen enimmäiskorkeutta on muutettu 2,5 m:stä 2,7 m:iin.

– Kadun varren kivimuurin rakentamisvelvoite on poistettu kaavamuutoksesta. Tilalle on merkitty pensasaita-merkintä.

– Selostuksen sana meluvalli on muutettu meluesteeksi.

– Selostuksen vesihuoltoverkoston johtosiirtojen hinta on tarkistettu.

Lisäksi tontin 38259/5 rakennusten väriä koskevaa määräystä on muutettu, jotta vaalea suojelurakennus erottuu uusista rakennuksista. Uusi määräys: Tontin 38259/5 rakennukset eivät saa olla vaaleita. Saman määräyksen erivärisyyden vaatimus on poistettu.

Kaavaan on lisätty kestävän kehityksen mukainen uusia asuntotontteja (AO ja AP) koskeva määräys: Ei tontilla saa käyttää vettä läpäisemätöntä pintamateriaalia.

Lisäksi kaavaehdotukseen on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38037 tontin nro 5, korttelin nro 38259 tonttien nro 1 ja 2 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 31.5.2007 päivätyn ja 24.1.2008 muutetun piirustuksen nro 11695 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavan muutosehdotus nro 11695
	Liite 2	Havainnekuva (Malmin tontit 38037/5 ja 38259/1 ja 2 ym.)

11

SUURMETSÄN VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTTIEN 41033/4 JA 13, 41034/1 - 4, 41035/5, 41041/4, 41088/2 JA 41097/1 YM. ALUEIDEN (AURINKOMÄKI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11680)

Khs 2007-1697

41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) virkistysalueiden ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden asemakaavaehdotus ja 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41033 tonttien nro 4 ja 13, korttelin nro 41034 tonttien nro 1–4, korttelin nro 41035 tontin nro 5, korttelin nro 41041 tontin nro 4, korttelin nro 41088 tontin nro 2 ja korttelin nro 41097 tontin nro 1 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Puistolassa Suurmetsäntien pohjoispuolella ja rajoittuu mm. Alankotiehen ja Sepeteuksentiehen.

Tiivistelmä Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus luo edellytykset 28 pientalon täydennysrakentamiselle Aurinkomäen puistoalueen pohjois- ja luoteispuolelle. Uusia omakotitontteja on suunniteltu yhteensä 26. Nykyisen kaavan mukaisen Aurinkotien rakentamisesta puistoalueen läpi luovutaan. Uusi Aurinkotien katulinjaus on pohjoisesta Alankotieltä lounaaseen kaartuva asuntokatu, jonka varrelle pääosa pientalojen täydennysrakentamisesta sijoittuu.

Suunnittelualueen eteläosan kaavoittamattomat peltoalueet liitetään pohjoisosan lähivirkistysalueeseen, jonka käyttöä edistetään parantamalla alueen kevyen liikenteen reittiverkostoa ja yhteyksiä puistoon. Aurinkomäen vanhan maatilamiljöön rajat sekä tilan ja sen rakennusten tuleva käyttötarkoitus määritellään. Tilan päärakennus suojellaan merkinnällä sr-3.

Päiväperhonpolun päätteenä oleva kevyen liikenteen yhteysvaraus poistetaan tarpeettomana ja katualue liitetään ympäröiviin pientalotontteihin 41033/4 ja 13.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.5.2007) mm., että tonttien 41033/4 ja 13 omistajat ovat 28.4.2005 pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että asemakaavaan em. tonttien länsipuolelle merkitty rakentamaton kevyen liikenteen väylä Päiväperhontien ja Alankotieltä lähtevän Päiväperhonpolun välissä poistettaisiin. Muilta osin kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Aurinkomäen pelto- ja metsäalueet ovat virkistysaluetta. Suunnittelualueen pohjoisosa on pientalovaltaista asuinaluetta. Aurinkomäen tila ympäristöineen on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1976 ja 1977. Voimassa olevissa asemakaavoissa Aurinkomäenpuiston pohjoisosa on puistoaluetta (P). Sen länsilaitaan on merkitty Aurinkotien katuvaraus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten tontti (YS) 41041/4, jonka rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.25. Tontin länsipuolella on puistoaluetta. Alueeseen kuuluvat pientalotontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Näillä tonteilla rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.25 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Aurinkomäen tilan ja suunnittelualueen eteläosan peltoalueilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Puistolan ja Heikinlaakson alueelle on vuonna 2000 laadittu rakennusviraston toimesta viheraluesuunnitelma vuosille 2001–2010, jossa on esitetty myös Aurinkomäenpuistoa koskevia hoitotoimenpiteitä ja suunnittelutavoitteita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 15.4.2004 hyväksynyt Tapaninkyläntien–Tapanilankaaren–Suurmetsäntien yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavan muutosten pohjaksi. Yleissuunnitelmassa on katualueen ja liikenneverkon kehittämistavoitteiden lisäksi esitetty katualueiden läheisyydessä olevat täydennysrakentamisalueet, kuten Kuutien eteläpuoli ja Aurinkomäenpuiston länsireuna. Suunnitteluperiaatteiden mukaan näiden alueiden täydennysrakentaminen on niiden luonteeseen sopien pääosin tiivistä ja matalaa, liikennemelua torjuvaa asuntorakentamista, joka sovitetaan paikoilleen osa-alueittain tehtävillä asemakaavan muutoksilla.

Maanomistus

Pientalotontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa YS-tontin 41041/4 sekä katu- ja puistoalueet.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Aurinkomäen puistoalue on Puistolan tärkeimpiä yhtenäisiä viher- ja virkistysalueita. Virkistysalueen eteläosa, Suurmetsäntielle avautuva alue, on avointa kulttuurimaisemaa, jonka keskuksena kohoaa Aurinkomäen tila (Solbacka) pihapiireineen. Tilalla on päärakennus ja piharakennuksia, joiden lähipiirissä on laitumia ja hevoshakoja. Virkistysalueen koillisosassa on laaja metsäinen selänne, jonka eteläreunassa Aurinkomäen tila sijaitsee. Tilakokonaisuuden pohjoispuolella kasvaa alavaa lehtokorpityyppistä metsää.

Alueen kaavoittamaton eteläosa on viljeltyä peltoa. Puistoalueen länsireunaan on voimassa olevaan asemakaavaan merkitty Alankotien ja Suurmetsäntien yhdistävä kokoojakatuvaraus; Aurinkotie. Aurinkotietä ei ole kuitenkaan rakennettu Suurmetsäntieltä pohjoiseen lähtevää kevyen liikenteen väylää lukuun ottamatta. Puiston luoteiskulmassa on alun perin päiväkodille varattu rakentamaton tontti, jolla kasvaa täysikasvuista puustoa. Sen länsipuolella on pienehkö metsäinen puistoalue. Alueen eteläosassa on Suurmetsäntiellä pohjoiseen suuntautuvat rakennetut kevyen liikenteen reitit, koillisosan metsäalueella reitit ovat kulutuksen muovaamia polkuja.

Solbackan tilan pihapiiriin kuuluu 2-kerroksisen päärakennuksen (rakennettu 1906) lisäksi tallirakennus, luhtiaitta ja sauna. Pihapiirin ulkopuolella on lisäksi kaksi pientä asuinrakennusta ”renginmökkiä”. Rakennukset ja pihapiiri edustavat tyypillistä perinteistä maatalousrakentamista, jossa maaston muodot ja tarkoituksenmukaisuusseikat ovat ratkaisseet rakennusten sijoittelun. Tila on päätynyt kaupungin omistukseen 1960-luvulla. Pihapiirin rakennukset on vuokrattu yksityiselle henkilölle, jolla on hevostalli. Pihapiirin rakennuksista on vuonna 2006 tehty kuntoarviot. Kaikki rakennukset ovat korjauksen tarpeessa. Rakennuksissa on sähkö, mutta mm. vesi ja viemäröinti puuttuvat.

Kaava-alueeseen kuuluu puistoalueen pohjoispuolella lisäksi 8 nykyistä pientalotonttia. Tonteilla on 1–2-kerroksisia erillispientaloja. Osalla näistä tonteista on jonkin verran rakennusoikeutta käyttämättä. Alankotien molemmin puolin on katualuevaraus kevyen liikenteen alikulkutunnelia varten. Alikulkua ei ole rakennettu.

Palvelut Alueen kaupalliset palvelut ovat Puistolan liikekeskuksessa ja Tapulikaupungin keskustassa n. 0,5–0,7 km:n päässä suunnittelualueesta pohjoiseen. Puistolan juna-asemalle on niin ikään vain alle kilometrin matka alueelta. Suunnittelualueen virkistysreitit tarjoavat ulkoilu- ja virkistyspalveluja ympäröivän alueen asukkaille.

Luonnonympäristö

Pelto- ja niittyalueet ovat rajautuneet nykyiseen muotoonsa jo 1700-luvulla. Pellot ovat viljelykäytössä ja ne muodostavat Suurmetsäntien pohjoispuolelle avoimen maisematilan. Alueen pohjoisosassa kasvaa sekametsää.

Suojelukohteet

Aurinkomäen tilaan liittyvän pohjoisen niitty- ja laidunalueen pohjoispuolella kasvaa lehtokorpityyppistä metsää, joka on määritelty arvokkaaksi kasvillisuuskohteeksi. Tämän alueen keskeiset osat ovat rehevää ja märkää korpea, jossa vaihtelevat mosaiikkimaisesti ruoho- ja heinäkorpi-, metsäkortekorpi- ja saniaislaikut. Alueella kasvaa useita lehtipuulajeja ja eteläosassa myös kuusikkoa. Kasveista on mainittu mm. jänönsalaatti, tesma ja mesimarja. Märimmillä paikoilla on tavattu ojaleinikki, rentukka, kurjenjalka sekä punakoiso ja kuusikorven rahkasammalikosta harajuuri. Alue on inventoitu ympäristökeskuksen toimesta kesällä 2005.

Aurinkomäen tilan ympäristön rehevä alue puistomaisine pihoineen ja lehtipuineen on linnustollisesti merkittävää aluetta. Alueella on runsas piha- ja lehtimetsän peruslinnusto sekä lisäksi mm. kottarainen, pikkuvarpunen ja tikli.

Aurinkomäen tila ympäristöineen on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkeva sorapintainen Aurinkomäentie on osa 1700-luvulta olevaa kärrytietä, jota pitkin kuljettiin Vanhan Porvoontien Jacobackasta Vantaanjoen rannalla oleville Tapaninkylän maatiloille.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasolla +15,5–+30,5. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on paikoin savea, savi/moreenia sekä hiekkaa. Pehmeikköalueilla savikerroksen arvioitu syvyys maanpinnasta on 1–7 m.

Ympäristöhäiriöt

Suurmetsäntie kulkee alueen eteläpuolelta. Liikennemäärä Aurinkomäen peltoalueiden kohdalla on n. 15 000 ajoneuvoa/vrk. Alankotien liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on n. 1 500 ajoneuvoa/vrk ja Puistolan raitin liikennemäärä n. 5 900 ajoneuvoa/vrk.

Alue ei kuulu Helsinki-Malmin lentoaseman lentomelualueeseen. Meluselvityksen (Ilmailulaitos, 2004) mukaan alueelle kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on n. 50 dB, kun laskennassa on otettu huomioon kaikki lentotoiminta vuoden kolmen vilkkaimman kuukauden ajalta.

Heli-ratavaraus kulkee Yleiskaava 2002:n mukaisesti Aurinkomäen peltoaukeiden kohdalla Suumetsäntien eteläpuolella maanalaisena. Maanalaisella vaihtoehdolla ei ole vaikutusta suunnittelualueen maankäyttöön. Ratahallintokeskuksen sekä Helsingin ja Vantaan kaupungin yhdessä vuonna 2006 teettämässä Heli-radan linjauksen tarkistamista koskevassa selvitystyössä tutkittiin kuitenkin myös maanpäällinen linjausvaihtoehto, jonka seurauksena katualue laajenisi myös Suurmetsätien pohjoispuolelle. Ratahanketta koskevat selvitykset ovat edelleen kesken ja tämä alue on rajattu kaavaehdotuksen ulkopuolelle.

Tavoitteet Tavoitteena on luoda suunnittelualueen puisto- ja viheralueille pitkän aikavälin kehittämisedellytykset Puistolan keskeisenä lähivirkistysalueena sekä mahdollistaa erillispientalotonttien täydennysrakentaminen alueen pohjoisosaan.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaavaehdotus luo edellytykset 28 pientalon täydennysrakentamiselle Aurinkomäen puistoalueen pohjois- ja luoteispuolelle. Uusia omakotitontteja on suunniteltu yhteensä 26. Nykyisen kaavan mukaisen Aurinkotien rakentamisesta puistoalueen läpi luovutaan. Uusi Aurinkotien katulinjaus on pohjoisesta Alankotieltä lounaaseen kaartuva asuntokatu, jonka varrelle pääosa pientalojen täydennysrakentamisesta sijoittuu.

Suunnittelualueen eteläosan kaavoittamattomat peltoalueet liitetään pohjoisosan lähivirkistysalueeseen. Virkistysalueen käyttöä edistetään parantamalla alueen kevyen liikenteen reittiverkostoa ja yhteyksiä puistoon. Aurinkomäen vanhan maatilamiljöön rajat sekä tilan ja sen rakennusten tuleva käyttötarkoitus määritellään. Tilan päärakennus suojellaan merkinnällä sr-3.

Päiväperhonkujan päätteenä oleva kevyen liikenteen yhteysvaraus poistetaan tarpeettomana ja katualue liitetään ympäröiviin pientalotontteihin 41033/4 ja 13.

Mitoitus Alueen pohjoisosaan on suunniteltu kaikkiaan 28 rakentamispaikkaa erillispientaloille. Rakennusoikeus on 20 AO-tontilla 150 k-m² ja yhdellä 120 k-m². Muiden tonttien rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.25. Uutta pientalojen rakennusoikeutta on n. 3 700 k‑m².

Erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-1 ja AO-2)

Aurinkotien uudelleen linjatun kaarevan asuntokadun varteen on suunniteltu 20 uutta rakennuspaikkaa erillispientaloille. Rakennusten paikat on merkitty rakennusaloille harjakattoiset päädyt kadun suuntaan. Oleskelupihat aukeavat länsi-lounaaseen ja huoltopiha autokatoksineen jää rakennusten itä- tai pohjoispuolelle. Ajoyhteydet tonteille on suunniteltu yhtenäisen käytännön mukaisesti ja tonttien etuosat merkitty istutusalueeksi ja kadun puoli aidattavaksi pensasaidalla. Näin on pyritty muodostamaan yhtenäinen, mutta elävä pientalomiljöö, jossa kadun kaarevuus tuottaa vaihtelevia näkymiä katua edettäessä.

Aurinkotien länsiosassa olevat 15 tonttia on merkitty merkinnällä AO-1. Näiden tonttien koko on 450–550 m², mutta rakennusoikeus on sama kaikilla tonteilla (150 k-m²). Samankokoiset rakennusmassat, joiden päädyt ovat katua vasten, muodostavat ehjän katukuvan. Lisäksi saa rakentaa erillisiä varasto- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/tontti niille osoitetuille rakennusaloille. Asuntojen lukumäärä on tonteilla rajoitettu yhteen.

Aurinkotien pohjoisosaan on lisäksi muodostettu 5 uutta rakennuspaikkaa olemassa olevien tonttien yhteyteen. Aurinkotien länsipuolelle muodostetaan uusia tontteja nykyisen kaavan mukaisesta leveästä katuvarauksesta sekä siihen liittyvien tonttien itäosista. Uudet tontit ovat siten osittain yksityisen ja osittain kaupungin omistuksessa. Niiden tulevista omistusjärjestelyistä on keskusteltu kaavan laatimisen yhteydessä kaupungin ja maanomistajien kesken, mutta näistä asioista voidaan tehdä päätöksiä vasta kaavan hyväksymisen jälkeen. Muodostettavien tonttien rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.25. Ohjeellisten kaavatonttien rakennusoikeudet vastaavat likimäärin AO-1- ja AO‑2 -tonttien rakennusoikeuksia.

Sädetien varteen maastollisesti haastavaan pohjoisrinteeseen on sovitettu 5 pientalotonttia, jotka on merkitty merkinnällä AO-2. Rakennukset sijoittuvat tonteille rinteen mukaisesti katuun nähden vinottain. Kaava edellyttää, että rakennukset on sovitettava rinteeseen maaston muodot huomioon ottaen. Oleskelupihat muodostuvat rakennusten lounaispuolelle alemman asuinkerroksen yhteyteen katutasoa selvästi ylempään tasoon. Sädetien tasossa oleva maantasokerros luetaan kaikilla tonteilla kellarikerrokseksi tonttien välisistä maaston vaihteluista huolimatta. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi, harjan enimmäiskorkeus 10 m ja kattokaltevuus 1:2. Rakennusten autotallit tulee sijoittaa kellarikerrokseen ja erillisiä talousrakennuksia ei saa rakentaa.

Näillä määräyksillä pyritään edistämään sitä, että katujulkisivut muodostaisivat korkeuksiltaan ja rakennusmassoiltaan yhtenäisen, mutta detaljeiltaan ja väreiltään elävän kokonaisuuden Sädetien varteen.

Kaksi uutta tonttia on muodostettu suunnittelualueen pohjoisosaan nykyiselle Alankotien katualueelle Sädepolun kohdalla. Tässä kohtaa on voimassa olevassa asemakaavassa alikulkuvaraus, jota ei ole rakennettu. Alikulun rakentamisesta on Aurinkotien varauksesta luopumisen ja ennusteliikennemäärien tarkistamisen yhteydessä luovuttu. Alankotielle on tälle kohtaa tarkoitus merkitä suojatie. Tontit 41088/27 ja 41250/6 on merkitty merkinnällä AO ja niille on käynti Sädepolun ja Liitokujan kautta. Aurinkokujan itäpuolelle on muodostettu niin ikään uusi AO-tontti (41041/11). Tämän tontin rakennusoikeus on 120 k-m² ja kerrosluku 1 ½ . Em. merkinnöillä ja tonttia koskevilla muilla määräyksillä pyritään yhtenäiseen lopputulokseen ympäröivien pientalotonttien kanssa, jotka on rakennettu samanaikaisesti 1980-luvulla.

Tontit 41033/13 ja 4 (uudet numerot 14 ja 15) ovat mukana kaava-alueessa hakemuksen perusteella. Hakemuksen mukaisesti Päiväperhonpolun päätteenä oleva kevyen liikenteen yhteysvaraus on poistettu tarpeettomana ja katualue on liitetty em. pientalotontteihin. Tonttiin 41088/25 on liitetty Aurinkomäenpuiston pohjoisnurkasta pieni alue. Näin tontille muodostuu liittymä myös Sädetieltä ja se on jaettavissa kahteen tonttiin.

Kaikkia erillispientalotontteja koskee lisäksi mm. seuraavat määräykset. Kerrosalasta enintään 60 % saa sijoittaa yhteen kerrokseen. Asuinrakennusten päädyn enimmäisleveys on 8 m ja rakennuksissa on oltava loiva avoräystäin varustettu harjakatto. Julkisivumateriaalina on vaaleahkolla värisävyllä peittomaalattu lauta tai rappaus. Tontit on rajattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla ja tonttikohtaisten ajoaukkojen leveys on enintään 3 m.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR)

Tontti 41097/1 alueen kaakkoisosassa on otettu mukaan suunnittelualueeseen sen kautta kulkevien kevyen liikenteen yhteyksien vuoksi. Nykyisen rivitalon eteläpuolelta kulkee vanhan Aurinkomäentien linjauksen mukainen tieura, jota käytetään nykyisinkin kevyen liikenteen reittinä. Myös rakennuksen pohjoispuolelta kulkee Sepeteuksenpolulle kevyen liikenteen yhteys. Nämä yhteydet on merkitty kaavassa rasitteena nykyiselle tontille. Tontin rajat ja rakennusoikeus eivät muutu. Tontin enimmäiskerroslukua on korotettu yhdestä puolitoistakerroksiseksi. Tämä mahdollistaa tarvittaessa käyttämättömän rakennusoikeuden käytön nykyistä rakennusta korottamalla.

Puisto (VP)

Pieni osa Alankotien pohjoispuolisesta alikulkuun varatusta katualueesta liitetään Kimalaispuiston puistoalueeseen.

Lähivirkistysalueet (VL)

Aurinkomäen puistoalueet lukuun ottamatta Suurmetsäntien pohjoispuolisia avoimia peltoalueita sekä tilakokonaisuuteen liittyviä laidunalueita on merkitty lähivirkistysalueeksi. Metsäisille alueille on merkitty ohjeellinen ulkoilupolkuverkosto, jonka toteutuksessa noudatetaan maaston korkeusasemia ja vältetään merkittävien puiden kaatamista. Lähivirkistysalueen länsi- ja itäreunaan on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatut pääreitit. Nämä pohjois-eteläsuuntaiset reitit on myös valaistu ja niitä reunustavat suunnitelman mukaan puurivit. Aurinkokujan varteen sekä Aurinkomäentien katualueen itäpäähän on osoitettu mahdollisuus rakentaa joitakin pysäköintipaikkoja puistossa, tilalla ja puutarhapalstoilla vierailevia varten.

Lähivirkistysalueelle jää kaksi Aurinkomäen tilaan kuuluvaa, mutta pihapiiristä irrallaan olevaa ”renginmökkiä”. Näitä rakennuksia ei ole merkitty säilytettäviksi. Aurinkomäentien varressa oleva hirsirunkoinen rakennus on huonokuntoinen ja tyhjillään. Rakennuksen hirsirunko on tarvittaessa siirrettävissä tilan pihapiiriin nykyisen niin ikään huonokuntoisen saunarakennuksen tilalle. Pohjoisempi rakennus sijaitsee ulkoilureittien kannalta tärkeässä risteyskohdassa. Pihapiirin rajaaminen tälle kohtaa rajoittaisi merkittävästi ulkoilu- ja kulkumahdollisuuksia puistoalueella.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten

korttelialue (ET)

Aurinkotien keskivaiheille, tien pohjoispuolelle on varattu erillinen tontti sähkömuuntamoa varten.

Maisemallisesti arvokkaat avoimena säilytettävät pelto- tai
niittyalueet (MA)

Suurmetsäntien pohjoispuoliset avoimet peltoalueet sekä Aurinkomäen tilakokonaisuuteen liittyvät laidunalueet on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi avoimena säilytettäviksi pelto- tai niittyalueiksi. Heli-rataan liittyvien selvitysten keskeneräisyyden vuoksi suunnittelualue ei ulotu Suurmetsäntien laitaan kiinni. Peltoaukean pohjoisreunaan metsän ja pellon välimaastoon on linjattu uusi ulkoilutieyhteys, joka kulkee Korkeanmäenkujan päästä itään metsäalueen reunaa seuraten.

Tilan länsi- ja pohjoispuoliset nykyiset laidunalueet on merkitty alueiksi, joille saa sijoittaa jatkossakin kotieläinaitauksia. Tilan pohjoispuolisen laidunalueen itäreunaan on lisäksi merkitty rakennusala 1 000 m²:n tallirakennukselle. Rakennuksen sovittamiseksi ympäristöön julkisivumateriaalina tulee olla punamullan värinen pystylaudoitus ja rakennuksen harjakaton katemateriaalin tumma ja sileä. Autopaikkoja tulee rakentaa maisemaan sovittaen 1 autopaikka/80 k-m².

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas
tilakokonaisuus (MA-1)

Aurinkomäen tilan pihapiiri (n. 5 300 m²) on merkitty maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tilakokonaisuudeksi (MA-1), joka on varattu kotieläinten hoitoa, ratsastustallitoimintaa, virkistystä tai opetusta varten. Maisemakokonaisuutta on hoidettava siten, että maiseman ja kasvillisuuden olennaiset piirteet säilyvät.

Tilan 2-kerroksinen n. 100-vuotias päärakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Piharakennukset on merkitty rakennusaloin, joille on merkitty rakennusoikeudet seuraavasti: tallirakennus 200 k-m², aittarakennus 120 k-m² ja sauna 60 k-m². Piharakennuksia ei ole suojeltu, mutta mikäli näiden tilalle rakennetaan uusia rakennuksia, tulee rakennusten suuruudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöönsä. Julkisivumateriaalina tulee olla punamullan värinen hirsi tai pystylaudoitus ja kattomuotona musta harjakatto sekä avoräystäät. Pihapiirin rakennuksissa saa olla enintään 2 asuntoa tilan hoitoon välttämättömän henkilökunnan tarpeita varten.

Tilalla on suunniteltu jatkettavan ratsastustallitoimintaa. Tilamiljöö soveltuisi kooltaan parhaiten ponitallitoimintaan, mutta kaava mahdollistaa myös muut luonteeltaan julkiset toiminnot, jotka tuottavat positiivista toiminnallista sisältöä puistomaiseen ympäristöön. Tällaista toimintaa voisi olla esimerkiksi lasten päivähoitoa, iltapäivätoimintaa tai erilaista opetus- ja kurssitoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai yrityksien toiminta. Oli lopullinen toimintamuoto mikä tahansa, tilamiljöön ja erityisesti pihapiirin rakennusten kunnostaminen edellyttää suhteellisen laajoja investointeja.

Liikenne ja katualueet

Alueen liikennesuunnitelmat muuttuvat merkittävästi, kun Aurinkotien katuvarauksesta luovutaan. Pientaloalueelle ajetaan jatkossakin etelästä Kuutien ja Alankotien kautta. Nykyisen kaavan mukaisen Aurinkotien rakentaminen olisi lisännyt pohjois-eteläsuuntaista läpiajoa Puistolan pientaloalueen halki. Nyt tämä läpiajo kanavoituu pääasiassa pääradan itäpuolelle Tapulikaupungintielle.

Aurinkotie korvataan Kennopolun päässä kääntöpaikkaan päättyvällä kaarevalla asuntokadulla. Sädetie rakennetaan länteen Aurinkotiehen asti siten, että ajo Sädetien varren uusille tonteille ohjautuu pääasiassa Aurinkotien kautta. Pientaloalueen läpi ei ole asemakaavassa läpiajomahdollisuutta Alankotieltä Kuutielle.

Tärkeät kevyen liikenteen yhteydet ympäristöstä lähivirkistysalueelle on säilytetty. Näitä ovat Päiväperhotien jatke etelään, yhteys Kennotieltä Kennopolun kautta Aurinkotielle, Mehiläispolun jatkaminen etelään puistoalueelle asti, yhteys Aurinkokujalta pohjoiseen Aurinkotielle sekä yhteys Alankotieltä Kimalaispuistoon.

Puistoalueen läpi kulkeva Aurinkomäentie on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi, joka on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta tielinjausta. Sen rakenteet ja pintakäsittely tulee rakentaa niin, että tien arvo säilyy. Alueella on huoltoajo sallittu.

Palvelut Aurinkomäen tila ympäristöineen tarjoaa jatkossakin hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet erityisesti Puistolan asukkaille. Kaupallisten ja julkisten palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuu Puistolassa oleviin palveluihin.

Luonnonympäristö

Kaavaehdotus luo edellytykset suuren yhtenäisen viheralueen säilymiseksi. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan arvokkaat alueet on otettu huomioon kaavaa laadittaessa.

Suojelukohteet

Aurinkomäen tilan 2-kerroksinen noin 100-vuotias päärakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen ulkoasua koskevat muutos- ja korjaustyöt sekä lisärakentaminen ja tontin muu täydennysrakentaminen tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Aurinkomäen alueen poikki kulkeva vanha maantie (Aurinkomäentie) on varattu huoltoajoa lukuun ottamatta kevyen liikenteen käyttöön ja sitä määrätään hoidettavaksi niin, että tien arvo säilyy.

Tilan pohjoispuolinen lehtokorpityyppinen metsäalue on merkitty alueeksi, jolla on luonnonsuojelullista arvoa. Kulku alueen läpi on ohjattava alueen kasvillisuutta vahingoittamatta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Asemakaavan toteuttaminen vaatii yhdyskuntatekniikan lisärakentamista, johtosiirtoja sekä erillismuuntamon rakentamisen alueelle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan savialueella tukipaaluin, kitkamaa-alueella maanvaraisena.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Suurmetsäntie kulkee alueen eteläpuolelta. Liikennemäärä Aurinko-mäen peltoalueen kohdalla on n. 15 000 ajoneuvoa/vrk. Liikenteen melun vaikutukset ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen on tutkittu vuoden 2020 ennusteliikennemäärillä Tapaninkyläntie–Tapanilankaari–Suurmetsäntie yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteiden laatimisen yhteydessä talvella 2003–2004. Suurmetsäntien liikenne ei ole suunnittelualueen asuinrakennusten kannalta ongelma, koska rakennukset ovat etäällä liikenneväylästä.

Aurinkotien rakentamatta jättäminen tarkoittaa, että liikenteen määrä Alankotiellä ei tule merkittävästi lisääntymään nykyisestä (n. 1 500 ajoneuvoa/vrk). Alankotien liikenteen aiheuttama lähtömelutaso on n. 58 dB ja Puistolan raitin liikenteen n. 65 dB. Puistolan raitti sijaitsee n. 40 m:n päässä lähimmästä suunnittelualueen asuntotontista. Kaikille suunnittelualueen asuntotonteille muodostuu piha-alueita, jotka alittavat säädösten mukaiset melutason ohjearvot ulkona. Sisätiloissa ohjearvot saavutetaan tavanomaisin seinärakentein.

Nimistö Kun osa Päiväperhonpolun katualueesta liitetään viereisiin tontteihin, jakaantuu katualue kahteen erilliseen osaan. Pohjoinen osa on edelleen nimeltään Päiväperhonpolku, mutta eteläinen kevyelle liikenteelle varattu katualueen osa on nimetty uudelleen. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 9.5.2007 esittää, että kyseinen katualue on nimeltään Aurinkopolku.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja alueen virkistyskäyttöön

Aurinkomäenpuiston merkitystä Puistolan keskeisenä viher- ja virkistysalueena vahvistetaan. Noin kahden sadan vuoden aikana syntyneet avoimien peltojen ja metsäalueiden rajaukset säilytetään, ulkoilureittiverkostoa monipuolistetaan ja puistoa siistitään. Uudet erillispientalot alueen pohjoislaidassa muodostavat 1920-luvulta alkaen kehittyneeseen pientaloympäristöön mittakaavaltaan sopeutuvan uuden kerrostuman. Pieni puistoalue alueen länsilaidassa muuttuu tonttimaaksi, mutta vastaavasti nykyisen kaavan mukaista Aurinkotien katualuetta muutetaan lähivirkistysalueeksi. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja virkistyskäyttöön ovat myönteisiä.

Vaikutukset liikenteeseen

Suunnitelma ei aseta esteitä mahdolliselle Heli-radan rakentamiselle. Vaikutukset liikenteeseen on muilta osin arvioitu kohdassa ”liikenne ja katualueet”.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen

Kaavamuutos lisää olemassa olevan yhdyskuntateknisen verkoston käyttöä.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Kadut ja raitit	210 000 euroa
Sähkö	120 000 euroa
Vesihuolto	70 000 euroa
Johtosiirrot	20 000 euroa
Yhteensä	420 000 euroa

Toteutus Erillispientalotonttien muodostamiseen ja rakentamiseen sekä Aurinkomäen tilan käyttöön liittyvät neuvottelut ja tarkempi suunnittelu käynnistetään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Polku- ja ulkoilutieverkoston toteutussuunnittelu tulee kytkeä täydennysrakentamiseen liittyvään katusuunnitteluun.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (päivätty 15.9.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2005–2007 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.9.2005.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Puistolan kirjastossa 21.2.–14.3.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 28.2.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä rakennusviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen sekä Helsingin Energian kanssa.

Kaupunginmuseo toteaa 12.3.2007 lausunnossaan, että Aurinkotien rakentamisesta luopuminen lisää Aurinkomäen lähivirkistyskäyttömahdollisuuksia ja selkiyttää alueen ominaisluonnetta. Museo pitää hyvänä, että Aurinkomäen historiallinen, perinteistä rakentamisen tapaa edustava rakennusryhmä on ehdotettu säilytettäväksi. MA-1 -alueen ulkopuolelle jäävien kahden vanhan rakennuksen säilymistä maiseman osana museo pitää suotavana.

Museon näkemyksen mukaan on hyvä, että Aurinkomäen alueen poikki kulkeva vanha tie on varattu kevyen liikenteen käyttöön ja sitä määrätään hoidettavaksi niin, että tien arvo säilyy. On myös perusteltua, että merkinnällä MA varustetut alueet on kaavaluonnoksessa ehdotettu säilytettäviksi avoimena pelto- ja niittyalueena. Toiselle MA-merkitylle alueelle suunnitellun kookkaan tallirakennuksen materiaalivalinnan ja värityksen sopivuuteen ympäristöönsä tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että mainitut kaksi vanhaa rakennusta sijaitsevat Solbackan tilan pihapiirin ulkopuolella ja ne sijoittuvat kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueelle. Rakennukset ovat olleet tähän asti vuokrattuina yksityisille tahoille. Eteläisempi rakennus on ollut tyhjillään kesästä 2006 lähtien. Rakennusten kunto on välttävä ja niissä ei ole mm. asianmukaisia vesi- ja viemärijärjestelyjä. Rakennusten kunnostamisen ja kunnossa pysymisen ainoa varma tae olisi rakennusten jatkuva käyttö. Rakennukset sijaitsevat kuitenkin alueelle suunniteltujen ulkoilureittien kannalta sellaisissa kohdissa, joissa yksityisten pihapiirien rajaaminen rajoittaa merkittävästi ulkoilu- ja kulkumahdollisuuksia puistoalueella. Tämän vuoksi rakennuksia ei ole esitetty suojeltaviksi. Kookkaan tallirakennuksen materiaalivalintaan ja väritykseen on kiinnitetty huomiota.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 26 mielipidekirjettä, joista 19 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 7 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä asukkaille lähetettiin suunnittelun lähtökohtia kuvaava karttaliite, jossa mm. mahdollisten uusien pientalokortteleiden sijainti oli osoitettu. Mielipiteissä otettiin kantaa tässä kartassa esitettyihin alustaviin aluevarauksiin.

Erityisesti tontin 41041/4 länsipuolisen puistoalueen osoittaminen pientalojen täydennysrakentamiseen herätti ympäristössä asuvien asukkaiden keskuudessa vastustusta.

Asunto Oy Kennotie 8 toteaa, että yhtiön piha rajautuu kaava-alueen luoteisreunassa olevaan nykyiseen puistoalueeseen. Yhtiö toivoo, että yhteys puistoon säilyisi ja puistoa kehitettäisiin viihtyisämmäksi. Mikäli puiston käyttötarkoitusta päätetään muuttaa, alueelle tulisi kaavoittaa pari- tai omakotitaloja. Uusien tonttien nykyisten tonttien puoleisille reunoille yhtiö toivoo ”istutettava tontinosa” -kaavamerkintää. Kevyt liikenne tulisi ohjata uusien tonttien välistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että puistoalue on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueeksi yhtiön esittämien suositusten mukaisesti. Kortteleissa 41038 ja 41033 on uusien tonttien nykyisten tonttien puoleisille reunoille merkitty ”istutettava alueen osa” -kaavamerkintä ja uudisrakentamisen sijoittuminen riittävälle etäisyydelle nykyisistä rakennuksista on varmistettu tonttikohtaisin rakennusalamerkinnöin.

Asunto Oy Päiväperhontie 9 haluaa, että taloyhtiön ja kaupungin välinen tonttikauppa vuonna 1994 otetaan huomioon asemakaavan muutosta valmisteltaessa. Taloyhtiö myi tällöin n. 700 m²:n suuruisen alueen kaupungille asemakaavan nro 7406 mukaista puistoa varten. Yhtiö kokee tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, koska kaupunki on nyt kaavoittamassa aluetta asuinrakentamiseen. Lisäksi yhtiö pelkää asumisen ja takapihojen rauhan häiriintymistä uudisrakentamisen myötä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueella voimassa oleva asemakaava nro 7406 on vahvistunut vuonna 1976. Tässä asemakaavassa päiväkodille suunnitellun Y-tontin länsipuolelle kaavoitettiin pienehkö puistoalue päiväkotitontin yhteyteen. Puisto olisi toiminut päiväkodin lähivirkistysalueena, kun pääkatumainen Aurinkotie olisi erottanut päiväkotitontin laajemmasta Aurinkomäen puistoalueesta. Asemakaavojen vahvistumisen jälkeen kaupunki lunastaa kaavojen mukaisia puistoalueita resurssien ja tarpeiden mukaisesti. Kiinteistön ja kaupungin välinen maakauppa vuonna 1994 on tehty myös kaupungin puolelta tällöin siinä käsityksessä, että kaavan nro 7406 mukainen maankäyttö alueella toteutuu. Nyt, runsas vuosikymmen myöhemmin, on sekä Aurinkotien että päiväkodin rakentamisesta alueelle kuitenkin luovuttu ja asemakaavan nro 7406 voi katsoa olevan sisällöltään tältä osin vanhentunut. Kaupungin tiivistyessä asemakaavoja ajanmukaistetaan ja lautakunta ei katso, että yhtiötä olisi tässä suhteessa johdettu harhaan tai kohdeltu kaavoitusta koskevan lainsäädännön periaatteiden vastaisesti. Nykyisten tonttien pihojen rauhan säilyminen on pyritty ottamaan huomioon uusia tontteja koskevien rakennusala- ja istutusaluemerkintöjen avulla.

Aurinkomäenkuja 5:n ja 7:n, Aurinkokuja 12:n ja Mehiläistie 25:n asukkaat eivät hyväksy yhteisessä mielipiteessään esitettyä kaavaluonnosta Aurinkokujan ja Kennopolun päissä olevan puistoalueen osalta. Luonnonkaunis puistomainen viheralue sijaitsee keskellä tiiviisti rakennettua pientaloaluetta ja on muodostunut ympäristöä palvelevaksi ulkoilualueeksi. Kaavamuutos aiheuttaa haittaa puistokäytölle ja virkistystarpeen turvaamiselle. Alueella on monipuolinen kasvillisuus, mm. laaja valkovuokkoesiintymä.

As Oy Päiväperhontie 11 puoltaa tavoitetta edistää Aurinkomäen puistoalueiden virkistyskäyttöä mutta vastustaa jyrkästi taloyhtiön eteläpuolella olevan puistoalueen ja nykyisen kaavan mukaisen tontin 41041/4 (Y-tontti) kaavoittamista asuinalueeksi. Vastustamisen syynä on yhtiön asuntojen avautuminen pääasiallisesti puiston suutaan. Rakentamisen toteutuessa asukkaiden yksityisyys heikentyisi merkittävästi. Puistoalue on tärkeä keidas, jossa kasvaa monipuolista kasvillisuutta ja jossa on linnustoa. Yhtiö ehdottaa alueen kunnostamista ja kehittämistä puistoalueena.

Xxxxx xxxxx ja Xxxxx xxxxxxxxxx vastustavat alueen asemakaavan muutosta. He pitävät luonnontilaisten metsien hävittämistä huolestuttavana ja sekametsien säästämistä tärkeänä mm. lapsien leikkiympäristöinä.

Xxxxx ja xxxxx xxxxxxx toivovat Aurinkokujan ja Kennopolun päissä olevan puistoalueen säilyttämistä puistoalueena. He toivovat myös tarkkoja kaavamääräyksiä mahdollisille Aurinkokujan varteen sijoittuville uudisrakennuksille, jotta alueen ilme säilyisi yhtenäisenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksen tavoitteena on edistää Aurinkomäenpuiston laajan yhtenäisen alueen virkistyskäyttöä parantamalla ulkoilutieverkostoa sekä luomalla edellytykset puistossa olevan tilakokonaisuuden pitkäjänteiselle kehittämiselle alueelle lisäarvoa tuovana toiminnallisena keskuksena. Puiston läpi kulkevasta pääkatumaisesta ajoyhteydestä ja päiväkotitontista luopuminen on luonut edellytykset suunnitella nykyistä ympäristöä täydentävää, mm. lapsiperheille sopivaa, omakotirakentamista alueen pohjoisosaan. Virkistysalueyhteydet nykyisiltä tonteilta puistoalueelle säilyvät edelleen hyvinä.

Puistoalueiden kasvillisuusinventoinnit on päivitetty ympäristökeskuksen toimesta kesällä 2005. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon kasvillisuudeltaan arvokas lehtokorpialue ja linnustoltaan arvokas Aurinkomäen tilan ympäristö.

Pienen erillisen puistoalueen ottaminen rakentamiskäyttöön yleiskaavan mukaisesti on katsottu mahdolliseksi huomioon ottaen em. lähiympäristön muut suunnittelunäkökohdat sekä pientalotonttien suuri tarve Helsingin alueella.

Xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx, Xxxxx ja xxxxxx xxxxxxxxx sekä Xxxx ja xxxxx xxxxx pitävät hyvänä Aurinkotien katuvarauksesta luopumista ja Solbackan vanhan kulttuurimaiseman säilymistä. He vastustavat ajoneuvoliikenteen ohjaamista uusille pientalotonteille Aurinkokujan kautta, koska liikennemäärien kasvu ei ole toivottavaa nykyisessä katuverkossa. Sen sijaan katuyhteys olisi järjestettävä Alankotieltä pohjoisesta. Mikäli Aurinkokujan katualueen itäpuolelle kaavoitetaan tontteja, tulisi niiden rakennusmääräysten noudattaa nykyisiä rakennuksia koskevia yhtenäisiä määräyksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavan valmistelussa on menetelty liikennejärjestelyjen osalta mielipiteen esittäjien toivomalla tavalla. Aurinkokujan itälaitaan on kaavoitettu yksi uusi tontti, jota koskevat em. tarkennetut kaavamääräykset.

Aurinkotien katuvarauksen pohjoisosan suunnittelusta jätettiin kaksi mielipidettä. Xxxx xxxxxxxxx toivoo, että Alankotieltä rakennetaan ajoyhteys Mehiläistie 22:n itäosaan, jolloin tontin käyttämätön rakennusoikeus saadaan tehokkaasti rakennettua. Xxxxx xxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxx toivovat niin ikään, että ajoyhteys Mehiläistien itäpuolisten tonttien takaosaan järjestettäisiin Alankotieltä käsin. He esittävät myös, että tätä kautta voitaisiin ajaa myös muille Kennopolun varteen sijoittuville tonteille, jolloin ajolta kapean Sädetien kautta vältyttäisiin. He ovat myös liittäneet mielipiteensä tueksi useampia vaihtoehtoisia katulinjauksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Aurinkotien pohjoisosan tontinomistajille järjestettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa tammikuussa 2006 erillinen keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi kiinteistöjen omistajien näkökulmia suhteessa liikenteen ohjaamiseen ja uusien tonttien muodostamiseen. Kaavaehdotus noudattaa tilaisuudessa yleisesti hyväksyttyä suunnitelmavaihtoehtoa, jossa tonttikatuvaraus on nykyisen kaavan mukaisen leveän katualuevarauksen itäreunassa ja Mehiläistien itäpuolisille tonteille on järjestetty uudet ajoyhteydet Aurinkotieltä. Näihin tontteihin on liitettävissä hieman nykyistä katualuetta, tontit ovat jaettavissa ja nykyinen rakennusoikeus hyödynnettävissä mielekkäällä tavalla.

Xxxx xxxxxxxxxx kiinnittää huomiota Sädepolun ympäristöön liittyviin liikenneongelmiin todeten, että Sädepolku on kapea, luonteeltaan yksisuuntainen väylä, jota pitkin kulkee tonteille ajavien ajoneuvojen lisäksi myös runsaasti kevyttä liikennettä. Hän ei pidä liikenteen lisääntymistä kapealla Sädepolulla toivottavana ja ehdottaa, että yhteydet uusille tonteille hoidetaan Alankotieltä nykyisen Aurinkotien varauksen kautta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uusien tonttien liikenteen suunnittelussa on päädytty mielipiteen esittäjän ehdottamaan ratkaisuun, jossa ajo uusille tonteille ohjautuu pääosin Aurinkotien kautta.

Kaava-alueen pohjoisimman osan (Liitokuja) ympäristön osalta jätettiin kaksi mielipidettä. Xxxxx xxxxxxxxxxx toivoo, että Liitokujan päässä olevalla kevyen liikenteen väylän osalla sallittaisiin tontille ajo maastossa nykyisin olevan tilanteen mukaisesti. Asunto Oy Liitokuja 6, Asunto Oy Alankotie 34 ja Asunto Oy Korea Härkä pitävät hyvänä, että Kimalaispuistosta on suunniteltu kevyen liikenteen yhteys Alankotielle, mutta katualuevaraus kapenee tällöin niin paljon, että muun alueen hyödyntäminen tonttimaana ei ole järkevää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontille ajo kevyen liikenteen väylällä Liitokujan päässä on sallittu. Tätä kautta ajetaan jatkossa myös uuden kaavan mukaiselle AO-tontille 41250/6. Tontti on hyvin suunniteltuna edelleen hyödynnettävissä pientalorakentamiseen.

Aurinkomäen alueen suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita kommentoitiin yleisemmällä tasolla ja laaja-alaisesti useissa mielipiteissä. Puistola-Seura ry pitää suunnittelun peruslähtökohtia oikeina erityisesti alueen miljöö- ja historia-arvojen näkökulmasta. Hyviä asioita ovat mm. vanhan maantielinjauksen ja Solbackan maatilan pihapiirin sekä alueen avoimien peltoaukeiden säilyttäminen. Aurinkotien läpiajolinjauksesta luopuminen ja metsien osoittaminen pääosin virkistyskäyttöön ovat myös hyviä lähtökohtia. Uudisrakennusalueiden sijoitusta seura pitää maalaismiljöömaiseman säilymisen kannalta edullisena. Kuutien varteen suunnitellun asuinkorttelin laajuus arveluttaa seuran edustajia avoimen maiseman säilymisen näkökulmasta. Seura esittää myös sekametsäalueella olevien viime sotien ilmatorjunta-asemien sijaintipaikoista kertovien kaivantojen suojelemista asemakaavassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kuutien varteen kaavailluista pientalotonteista on suunnittelun edetessä luovuttu ja alue on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Sekametsässä olevat ilmatorjunta-asemien jäänteet, ”maakuopat”, eivät kuulu Helsingin alueella tehdyn inventoinnin mukaan I maailmansodan maalinnoitukseen. Jäänteet ovat todennäköisesti perua II maailmansodan ajalta ja niiden suojeleminen kaavassa on Museoviraston näkemyksen mukaan harkinnanvaraista. Koska ne sijaitsevat kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueella, ei niiden säilymistä uhkaa muu maankäyttö. Alueella voidaan tehdä maisemanhoitoa ja selvitettäessä näiden jäänteiden historia tarkemmin voidaan niiden yhteyteen harkita esimerkiksi opastaulun sijoittamista.

Asunto Oy Kenno näkee, että Puistolan, Malmin ja Tattarisuon kaavoitustilanne tulisi katsoa kokonaisuutena Malmin lentokentän tulevaisuuden varmistuttua. Aurinkomäenpuisto tulisi ensisijaisesti varata virkistyskäyttöön ja toissijaisesti pientaloalueeksi. Yhtiö kannattaa olemassa olevien teiden, kuten Sädetien, kehittämistä vastaamaan uusien pientalojen tarpeisiin, jolloin vältyttäisiin uusien teiden rakentamiselta. Kaupungin tulisi selvittää mahdollisuutta, että Aurinkotien alueen viereiset asuntoyhtiöt sekä yksityiset tontinomistajat voisivat lunastaa Aurinkotien alueen tontit.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Yleiskaava 2002:ssa on määritelty Suurmetsäntien pohjoispuolisen maankäytön periaatteet, joihin Malmin lentokentän tulevalla kehityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia. Suunnittelun yhteydessä laaditussa virkistysalueen yleissuunnitelmassa on määritelty tarvittavat virkistysalueyhteydet Suurmetsäntien eteläpuolelle ottamalla huomioon nykytilanne ja mahdolliset muutokset Malmin lentokentän maankäytön suhteen. Esitetty uusi pientalorakentaminen edellyttää Aurinkotien varauksen hyödyntämistä osittain tonttikatuna. Kaupunki on kaavoituksen yhteydessä keskustellut alustavasti tontinomistajien kanssa Aurinkotien katualuevarauksen pohjoisosan liittämisestä osittain viereisiin tontteihin. Liittäminen on mahdollista.

Xxxx ja xxxx xxxx pitävät suunnitelmia oikeansuuntaisina. Aurinkotien varauksen poistaminen ja Solbackan tilan sekä Aurinkomäentien maantielinjauksen suojeleminen ovat hyviä asioita. Pientalojen täydennysrakentaminen sopii alueelle. Xxxxx xxxxxx on samaa mieltä em. asioista ja toteaa lisäksi, että uusien pientalotonttien liikenne tulee suunnitella Alankotien suunnasta. Lisäksi hän toteaa, että asemakaavan kaakkoiskulma ei saa estää Malminkaaren ja Suurmetsäntien mahdollista kiertoliittymän rakentamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että liikenne pientalotonteille on suunniteltu Alankotien suunnasta pohjoisesta. Suunnitelma ei estä Malminkaaren ja Suurmetsäntien kiertoliittymän rakentamista.

Mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta

Puistola-Seura ry pitää Solbackan tilan rakennusten suojelun rajoittamista vain päärakennukseen asiana, jota tulee vielä pohtia. Suojelemattomiksi suunnitelluille erillisrakennuksille saattaisi löytyä sellaista käyttöä, joka mahdollistaisi niiden säilymisen nykysijoilla, vaikka vaatimattomassakin kunnossa ja ilman kunnallisteknisiä palveluja. Pieni erillinen metsäalue, joka kaavasuunnitelmissa on muuttumassa asuinrakennuskäyttöön ja jota rajanaapurit pitävät luontoarvoiltaan arvokkaana, on syytä vielä tarkistuttaa tämän alan asiantuntijoilla ennen lopullista ratkaisua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suojelemattomien erillisrakennusten osalta lautakunta viittaa edellä kaupunginmuseon lausuntoon antamaansa vastineeseen. Lisäksi voidaan todeta, että rakennukset omistaa kaupunki ja niiden ylläpidosta vastaa kiinteistövirasto. Niiden suojelematta jättäminen ei välttämättä estä rakennusten yleishyödyllistä käyttöä, jos sopiva toimija löytyy. Kaupungin omiin tarkoituksiin niitä ei kuitenkaan olla kunnostamassa. Mikäli muuta luontevaa käyttöä rakennuksille ei ole, on todennäköistä, että rakennukset puretaan. Erillisen metsä-/puistoalueen tutkimisen osalta on mahdollisista lisätutkimuksista keskusteltu ympäristökeskuksen edustajien kanssa keväällä 2007. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kesällä 2005 tehdyt inventoinnit ja niiden mukaan laaditut aluerajaukset ovat ajantasaisia eikä niitä ole syytä muuttaa.

Xxxxx xxxxxxx ja Aurinkotien länsipuolen puistoalueeseen rajoittuvien kiinteistöjen 22 asukasta eivät hyväksy tämän puistoalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinkäyttöön. Puiston rakentamista vastustavat myös erillisillä kirjeillä Xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxx sekä Xxxx xxxxxxx (As Oy Päiväperhontie 9). Lähialueen asukkaat perustelevat mielipidettään sillä, että alue on kaavoitettu puistoksi, se on linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan rikas ja maisemakulttuurin kannalta arvokas (mm. laaja valkovuokkoesiintymä). Kaavamuutos aiheuttaisi haittaa virkistyskäytölle. Lisäksi osa kiinteistöistä on 1990-luvulla myynyt puistoon liitettyjä alueita kaupungille nimenomaan puistomaaksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että esitetyn mielipiteen ja siihen liittyvien perustelujen osalta lautakunta viittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen asiaa koskevissa mielipidevastineissa (mm. Asunto Oy Päiväperhontie 9, Aurinkomäenkuja 5 ja 7, Aurinkokuja 12, Mehiläistie 25 sekä Xxxxx ja xxxxx xxxxxxx) esitettyyn.

Xxxxx xxxxx kritisoi Aurinkotien länsipuolen puistoalueen asuinkäyttöön muuttamisen lisäksi Sädetien eteläpuoleiselle alueelle suunniteltuja pientalotontteja. Hän on huolissaan puiden kaatamisesta ja sadevesien johtamisesta alueella. Lisäksi hän pitää päiväkotitonttivarauksen poistamista lyhytnäköisenä suunnitteluratkaisuna.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Sädetien eteläpuoleisten tonttien kohdalta nykyistä puustoa joudutaan kaatamaan. Tonttien eteläpuolista metsää tullaan hoitamaan kaupungin toimesta normaalisti kaupunkimetsänä, jonka hoitoon kuuluu aluskasvillisuuden raivauksien lisäksi myös aika ajoin puuston harvennuksia. Sadevesien johtaminen tonttien läpi on hoidettavissa tonttikohtaisin järjestelyin. Yleisten rakennusten tontin muuttamisesta asuinkäyttöön on sovittu sosiaaliviraston kanssa. Mm. Puistolan raitin varteen jää edelleen rakentamaton yleisten rakennusten tontti.

Xxxx xxxxxxxxxx pitää suunnitelmaa kokonaisuutena toimivana ja hyvänä, jos tunnustetaan pientalotonttien tarve Helsingissä. Hän haluaisi kuitenkin, että kaavasta poistettaisiin Sädetien varren uusista tonteista itäisin. Hän perustelee tontin poistamista Sädepolun pään avoimen visuaalisen näkymän säilymisellä, luonnollisen ja toimivan puistoon suuntautuvan ulkoiluyhteyden heikentymisellä sekä lumenauraustilan vähenemisellä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että viisi Sädetien eteläpuolelle kaavoitettua tonttia muodostavat suunnitelmassa oman rinteeseen istutetun kokonaisuutensa. Tonttien paikka on maastossa tutkittu ja itäisimmän rakennuksen sijoittuminen Sädekujan päätteeksi on harkittu suunnitteluratkaisu. Polkuyhteys puistoon on luontevasti ohjattavissa kaartaen tontin itäpuolelta, koska mäki tällä kohden on varsin jyrkkä. Lumet ovat aurattavissa Sädetien itäpäähän.

Xxxxx xxxxxx toteaa, että suunnitelma on hyvä. Kadut tulee suunnitella siten, että läpiajoa ei esiinny.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että katusuunnittelu käynnistyy asemakaavan tultua voimaan. Pientaloalueen läpi ei ole asemakaavassa pohjois-eteläsuuntaista läpiajomahdollisuutta Alankotieltä Kuutielle.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
		Erillispientalojen korttelialuetta (AO, AO-1, AO-2)	24 787	6 579
		Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR)	3 861	965
		Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET)	97
		Puistoa (VP)	161
		Lähivirkistysaluetta (VL)	64 808
		Maisemallisesti arvokasta avoimena säilytettävää pelto- tai niittyaluetta (MA)	33 955	1 000
		Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta tilakokonaisuutta (MA-1)	5 357	480
		Katualuetta	4 898
		Yhteensä	137 924	9 024

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.8.–24.9.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta ja kaksi kirjettä.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Muistutukset Xxxxx xxxxxxx ja 22 muuta allekirjoittajaa uudistavat (21.9.2007) aiemmin esittämänsä kannanoton; Aurinkotien länsipuolen puistoalueeseen rajoittuvat kiinteistönomistajat / asukkaat eivät hyväksy kaavaehdotusta, jossa nykyään puistoksi kaavoitettu alue Kennopolun päässä muutetaan asuinkäyttöön. He ehdottavat, että vastaava rakennusoikeus (5 pientaloa) osoitetaan alueen eteläpuolelta alkuperäisen luonnoksen mukaisesti. Perusteluna he vetoavat maankäyttö- ja rakennuslain 54 pykälään. Alue on kaavoitettu puistoksi ja se on kasvillisuudeltaan, linnustoltaan ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä ja monimuotoinen luonnonpuisto, jossa on mm. laaja valkovuokkoesiintymä. Kaavamuutos aiheuttaisi haittaa nykyisen kaavan mukaiselle käytölle haitaten myös virkistystarpeen turvaamista ja yhdyskuntakehitystä historiallisesti arvokkaalla Aurinkomäen alueella. Viereiset kiinteistöt ovat myyneet puistoon liitettyjä maa-alueita kaupungille muutama vuosi sitten ehdolla/lupauksella, että alue säilytetään puistona. Koska vastaava rakennusoikeus valmiilla kunnallistekniikalla on osoitettavissa alueen eteläpuolelta, he vaativat, että kyseinen luonnonpuisto säilytetään nykykaavan mukaisena alueena, jonka siisteys säilyy jatkossakin talkoovoimin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että se totesi asemakaavaehdotuksen edellisen lautakuntakäsittelyn yhteydessä 31.5.2007, että Aurinkomäen puistoalueiden kasvillisuusinventoinnit on päivitetty ympäristökeskuksen toimesta kesällä 2005. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon kasvillisuudeltaan arvokas lehtokorpialue ja linnustoltaan arvokas Aurinkomäen tilan ympäristö. Pienen erillisen puistoalueen ottaminen rakentamiskäyttöön yleiskaavan mukaisesti on katsottu mahdolliseksi ottaen huomioon em. lähiympäristön muut suunnittelunäkökohdat sekä pientalotonttien suuri tarve Helsingissä.

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 7406 on vahvistunut vuonna 1976. Tässä asemakaavassa päiväkodille suunnitellun Y-tontin länsipuolelle kaavoitettiin pienehkö puistoalue päiväkotitontin yhteyteen. Puisto olisi toiminut päiväkodin lähivirkistysalueena, kun pääkatumainen Aurinkotie olisi erottanut päiväkotitontin laajemmasta Aurinkomäen puistoalueesta. Asemakaavojen vahvistumisen jälkeen kaupunki lunastaa kaavojen mukaisia puistoalueita resurssien ja tarpeiden mukaisesti. Kiinteistön ja kaupungin välinen maakauppa vuonna 1994 on tehty myös kaupungin puolelta tällöin siinä käsityksessä, että kaavan nro 7406 mukainen maankäyttö alueella toteutuu. Nyt, runsas vuosikymmen myöhemmin, on sekä Aurinkotien että päiväkodin rakentamisesta alueelle kuitenkin luovuttu ja asemakaavan nro 7406 voi katsoa olevan sisällöltään tältä osin vanhentunut. Kaupungin tiivistyessä asemakaavoja ajanmukaistetaan ja yhtiötä ei voida katsoa tässä suhteessa johdetun harhaan tai kohdellun kaavoitusta koskevan lainsäädännön periaatteiden vastaisesti.

Lautakunta toteaa lisäksi, että alue, johon pientalotontit on muistutuksessa esitetty siirrettäväksi (osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa mainittu potentiaalinen rakentamisalue Kuutien eteläpuolella) on rajattu muutosehdotuksen ulkopuolelle Heli-rataan liittyvien keskeneräisten selvitysten vuoksi.

Xxxxx xxxxxx vaatii (21.9.2007), että tontin 41038/17 rakentamisesta luovutaan. Tontille suunniteltu rakennus on hänen näkemyksensä mukaan sijoitettu suoraan hänen asuntonsa olohuoneen ikkunan eteen. Rakennus peittäisi nykyiset näkymät täysin. Auringon valo lankeaisi pihaan vain keskikesällä ja silloinkin rajoitetusti. Uudisrakennuksen tontti on osa 700 m²:n maa-aluetta, jonka kyseinen taloyhtiö on myynyt kaupungille puistoalueeksi vuonna 1994 luottaen siihen, että alue säilyy puistoalueena myös tulevaisuudessa. Esitetty suunnitelma laskisi hänen asuntonsa arvoa. Vaihtoehtona rakentamiselle hän ehdottaa pensailla ympäröidyn kääntöpaikan rakentamista ehdotetun tontin 41038/17 tilalle. Samalla jo alueella olemassa olevat kiinteistöt olisi tasapuolisesti otettu huomioon kaavaluonnoksen aiheuttamien muutosten suhteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että muistutuksen laatijan olohuoneen ikkunasta on tontille 41038/17 suunniteltuun uudisrakennukseen etäisyyttä n. 17 m. Talousrakennuksen rakennusalaa on muutettu siten, että sen vähimmäisetäisyys muistutuksen tekijän asunnosta on niin ikään 17 m. Tämä rakennusten välinen etäisyys on väljä suhteessa Helsingin pientaloalueilla, mm. Puistolassa, yleisesti vallitseviin rakennusten välisiin etäisyyksiin. Valaistusolosuhteiden muutoksia Aurinkotien varren uudisrakennusten pohjoispuolella on tarkasteltu suunnittelun yhteydessä varjotutkielmilla, joista käy ilmi, että esitetyt uudisrakennukset eivät häiritsevästi varjosta nykyisiä rakennuksia. Uudisrakennusten tontit edellytetään aidattaviksi pensasaidoin. Aitaaminen rajaa ja pehmentää näkymää viereisistä kiinteistöistä uusille tonteille. Lisäksi tontin rajalle on merkitty istutettava alue. Puistoalueen myynnin osalta lautakunta viittaa edellä Xxxxx xxxxxxxn ym. muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Kaavaehdotuksessa Aurinkotie ympäristöineen muodostaa kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, jonka ympäristössä asuu useita pientaloasukkaita, joiden kaikkien ympäristöä täydennysrakentaminen jossain määrin muuttaa. Lautakunta katsoo, ettei esitettyyn yhden tontin rakentamatta jättämiseen ole riittäviä perusteita.

Puistola-Seura ry viittaa (24.9.2007) aikaisempiin mielipiteisiinsä ja pitää muistutuksessaan edelleen Solbackan tilan koko rakennusryhmän suojelua perusteltuna. Rakennusryhmä pihapiireineen on kokonaisuus, joka pääkaupunkiseudulla on poikkeuksellinen harvinaisuus. Pihapiirin ulkopuolelle suojelemattomiksi suunnitelluille erillisasuinrakennuksille saattaisi myös löytyä sellaista käyttöä, joka mahdollistaisi niiden säilymisen nykysijoilla, vaikka vaatimattomassakin kunnossa ja ilman kunnallisteknisiä palveluja. Kunnallistekniset palvelut erillisrakennuksille tulisi kuitenkin aikaa myöten saada jo niiden käyttöturvallisuuden vuoksi. Jatkosodan aikaisten ilmatorjunta-asemien suojakaivantojen jäännökset edustavat seuran mukaan vähemmän tunnettua osaa maamme lähihistoriasta ja ovat sellaisina kaavallisen suojelun arvoisia. Suojelu sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämä maisemanhoito ja opastaulu estäisivät asemien täyttymisen lähiasukkaiden puutarhajätteillä, kuten nyt uhkaa tapahtua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että Solbackan tilan pihapiirin rakennuksista on kaikista tehty kaupungin toimeksiannosta kuntoarviot syksyllä 2006. Kuntoarvioissa on todettu, että rakennukset ovat vailla kunnallistekniikkaa ja huonokuntoisia, mutta kuitenkin kunnostuskelpoisia. Tilan 2-kerroksinen n. 100-vuotias päärakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Piharakennukset on merkitty kaavaehdotukseen rakennusaloin, joille on merkitty rakennusoikeudet seuraavasti: tallirakennus 200 k-m², aittarakennus 120 k-m² ja sauna 60 k-m². Piharakennuksia ei ole suojeltu, mutta kaavassa on määrätty, että mikäli näiden tilalle rakennetaan uusia rakennuksia, tulee rakennusten suuruudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöönsä. Julkisivumateriaalina tulee olla punamullan värinen hirsi tai pystylaudoitus ja kattomuotona musta harjakatto sekä avoräystäät. Pihapiirin rakennuksissa saa olla enintään 2 asuntoa tilan hoitoon välttämättömän henkilökunnan tarpeita varten. Myös uudelle talli-/maneesirakennukselle on suunniteltu rakennuspaikka nykyisen pihapiirin pohjoispuolelle. Näillä kaavamääräyksillä on pyritty edistämään tilamiljöön säilymistä, mutta samalla luomaan tulevalle käytölle pitkällä aikavälillä riittävän joustavat puitteet, jotta toiminnasta (esimerkiksi ponitallitoiminta) saadaan kannattavaa ja siten ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaa.

Kaksi tilan pihapiirin ulkopuolella olevaa rakennusta on ollut vuokrattuina yksityisille tahoille, eteläisempi rakennus tosin on ollut tyhjillään jo kesästä 2006 lähtien. Rakennusten kunto on välttävä ja niissä ei ole mm. asianmukaisia vesi- ja viemärijärjestelyjä. Rakennukset sijaitsevat alueelle suunniteltujen ulkoilureittien kannalta sellaisissa kohdissa, joissa yksityisten asuntojen pihapiirien rajaaminen rajoittaa merkittävästi ulkoilu- ja kulkumahdollisuuksia puistoalueella. Rakennusten suojelematta jättäminen ei välttämättä estä niiden yleishyödyllistä käyttöä, jos sopiva toimija/ylläpitäjä löytyisi. Kaupungin omiin tarkoituksiin niitä ei kuitenkaan olla kunnostamassa ja mikäli luontevaa julkista käyttöä rakennuksille ei ole, ne puretaan kiinteistöviraston toimesta.

Sekametsässä olevien II maailmasodan ilmatorjunta-asemien jäänteiden suojeleminen kaavassa on Museoviraston näkemyksen mukaan harkinnanvaraista. Koska ne sijaitsevat kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueella, ei niiden säilymistä uhkaa muu maankäyttö. Puutarhajätteiden vieminen yksityisiltä tonteilta kaupungin puistoihin on kielletty. Asian valvonta kuuluu rakennusvirastolle.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (20.9.2007) sekä ympäristökeskuksella (27.9.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.10.2007) mm., että kaupungin maalle on suunniteltu yhteensä 23 uutta tonttia. Lisäksi on suunniteltu 3 uutta tonttia, joiden alueen omistavat osittain kaupunki ja osittain yksityiset maanomistajat. Näiden tonttien omistajuus yhtenäistetään myöhemmin. Kaavaehdotuksen mukaisella kaupungin omistamalla VL-alueella sijaitsevat kaksi rakennusta on tarkoitus purkaa lähitulevaisuudessa.

Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä yksityisten maanomistajien kanssa, koska heille ei tule kaavamuutoksen johdosta Khn päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä.

Kaupunginmuseon johtokunta viittaa (30.10.2007) kaupunginmuseon 12.3.2007 antamaan edellä selostettuun lausuntoon, jossa museo esitti useita huomioita, jotka koskivat alueen vanhaa rakennuskantaa ja Aurinkomäentien vanhaa katulinjausta.

Johtokunta toteaa, että kaupunginmuseon suojelutavoitteet ovat pääosin toteutuneet kaavaehdotuksessa. Johtokunta esittää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Pelastuslautakunta toteaa (16.10.2007) mm., että tilamiljöön osoitenumerointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aurinkomäentien osoitenumerointi on pelastustoimen kannalta erittäin sekava. Alueen täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen sekä sammutusveden saaminen asianmukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että nimistötoimikunta on kokouksessaan 14.11.2007 käsitellyt kaava-alueella olevan Aurinkomäentien katualueen osan nimeämistä uudelleen. Nimistötoimikunta esittää tämän katualueen nimeksi Vanha Aurinkomäentie. Kyseinen katualueen osa on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi, joka on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta tielinjausta. Sen rakenteet ja pintakäsittely tulee rakentaa niin, että tien arvo säilyy. Uusi kadun nimi mahdollistaa loogisen osoitenumeroinnin alueella. Nimiehdotus on lisätty kaavaehdotukseen.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.10.2007) mm., että Aurinkotien katualueen tulisi olla 7 m leveä. Aurinkotien ja kevyen liikenteen väylien rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 215 000 euroa ja Aurinkopolun ja Sädetien yhteensä n. 125 000 euroa.

Ulkoiluteiden rakentaminen metsäisille Aurinkomäenpuiston rinteille on korkeuserojen takia haastavaa. Toteutussuunnittelun yhteydessä joudutaan tarkistamaan raittien linjauksia. Lautakunta katsoo, että Aurinkomäenpuistossa oleva ohjeellinen reitti, joka kulkee Aurinkotien varressa olevan korttelin 41048 tontteja sivuten, on tarpeeton. Pohjois-eteläsuuntaisten kevyen liikenteen reittien varrelle ehdotettavien puurivien merkintä tulee osoittaa raittien varsille ohjeellisena.

Viljelypalsta-alueen rakentaminen Aurinkomäenpuistoon jäänee toistaiseksi toteutumatta. Viljelypalsta-alueen perustamiskustannukset olisivat n. 60 000 euroa. Kaavaehdotuksen mukaiset puistojen investointikustannukset ovat n. 405 000 euroa.

Lautakunta esittää, että Aurinkotie linjataan 7 m:n levyisenä katualueena, korttelin 41048 tontteja sivuava ulkoilureittilinjaus Aurinkomäenpuiston pohjoisosassa poistetaan tarpeettomana ja puistoalueen kevyen liikenteen raittien varren puurivit merkitään asemakaavaan ohjeellisena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että Aurinkotien katualue on levennetty 6,5 m:iin. Maasto on tasainen ja katualueelle on rakennettavissa asianmukainen 5 m:n ajorata sekä riittävät aurausvarat ajoradan molemmin puolin.

Ulkoilureittilinjaus Aurinkomäenpuiston pohjoisosassa on ohjeellinen. Esitetyllä linjauksella pyritään ohjaamaan tarpeetonta läpikulkua pois suojeltavalta lehtokorpialueelta. Reitti on näin rakennettavissa tulevaisuudessa, jos sille ilmenee tarvetta. Mikäli se jätetään kaavaehdotuksesta pois, on sen rakentaminen uusien pientalotonttien rakentamisen jälkeen hankalaa. Uudet asukkaat todennäköisesti vastustaisivat välittömästi tonttiensa eteläpuolella kulkevan reitin rakentamista.

Puistoalueen länsireunan kevyen liikenteen raitin varressa on kaavaan merkityn puurivin kohdalla nykyisin istutettu koivurivi. Kaavasuunnittelun yhteydessä laaditussa Suurmetsäntien pohjoispuolen puistoalueita koskevassa virkistysalueiden yleissuunnitelmassa on katsottu, että myös suunnittelualueen itäreunan kevyen liikenteen reitin yhteyteen tulisi istuttaa vastaava puurivi. Puurivit rytmittävät avoimena säilytettäviä peltoaukeita.

Helsingin Vesi mainitsee (25.10.2007) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 280 m, jätevesiviemäriä n. 280 m ja sadevesiviemäriä 280 m. Tonteilla 41040/33 ja 34 sijaitseva yleinen vesijohto tulee siirtää n. 100 m:n matkalta ja tonteilla 41033/17 ja 18 sijaitseva yleinen vesijohto n. 80 m:n matkalta katualueelle.

Yleisen vesihuollon rakentamiskustannukset ovat asemakaavaselostuksessa esitettyä selvästi korkeammat. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 290 000 euroa, josta vesijohtojen siirron osuus on n. 50 000 euroa. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 67 euroa/k-m², mikä on keskimääräistä tasoa selvästi korkeampi. Koska vesijohtojen siirrossa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämästä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirtojen suunnittelu ja toteutus kustantaa tonttien omistajahallintokunnan rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

Asemakaavaselostuksessa on esitetty rakennettavaksi vesijohto, jäte- ja sadevesiviemäri Aurinkokujan pohjoispäähän jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle (merkintä pp). Alue tulee leventää vähintään 6 m leveäksi. Lisäksi Mehiläispolun pohjoisosaan on asemakaavan selostuksen mukaan merkitty rakennettavaksi vesijohto. Tältä osuudelta Mehiläispolku tulee muuttaa vähintään 6 m leveäksi.

Päiväperhonpolun päätteenä oleva kevyen liikenteen yhteysvaraus poistetaan ja katualue liitetään ympäröiviin pientalotontteihin. Tällöin yleisen vesijohdon pää jää tontin 41033/15 alueelle. Vesijohtoa varten tulee asemakaavaan merkitä johtokuja.

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.1.2008), että Aurinkokujan pohjoispäähän jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, jossa kulkee useita johtovarauksia, on levennetty 6 m:n levyiseksi. Mehiläispolun lyhyen osuuden alle on suunniteltu sijoitettavaksi vain yksi vesijohtolinja. Kyseinen katualue on leveydeltään 4,5 m. Päiväperhonpolun päähän tontille 41033/15 on kaavaan merkitty vesijohtoa varten johtokuja.

Teknisen verkoston kustannukset on korjattu kaavaselostukseen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavakarttaan on muistutusten ja lausuntojen johdosta on tehty seuraavat muutokset:

– Aurinkotie on levennetty 6,5 m leveäksi ja Aurinkokujan jatke 6 m leveäksi.

– Tontin 41038/17 talousrakennuksen rakennusala on rajattu kauemmaksi tontin pohjoisreunalta.

– Päiväperhonpolun päähän tontille 41033/15 on kaavaan merkitty vesijohtoa varten johtokuja.

– Kaava-alueella oleva Aurinkomäentien katualueen osa on nimetty uudelleen. Katualueen nimi on Vanha Aurinkomäentie.

Lisäksi selostukseen on korjattu teknisten verkostojen kustannuksia koskevat tiedot.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Lautakunta esittää muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

Lautakunta päätti äänin 5–3 (Helistö, Kolbe, Puoskari) esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Buttler oli poissa. Vähemmistön mielestä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että pihapiirin ulkopuolelle jääville rakennuksille merkitään asemakaavaan rakennusala ja tontti. Rakennusten käyttötarkoituksiksi määritellään joko asuminen, työhuone- tai vapaa-ajan käyttö ja julkinen käyttö.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan virkistysalueiden ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden asemakaavan ja 41. kaupunginosan korttelin nro 41033 tonttien nro 4 ja 13, korttelin nro 41034 tonttien nro 1–4, korttelin nro 41035 tontin nro 5, korttelin nro 41041 tontin nro 4, korttelin nro 41088 tontin nro 2 ja korttelin nro 41097 tontin nro 1 sekä puisto- ja katualueiden (muodostuvat uudet korttelit nro 41048 ja 41049) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 31.5.2007 päivätyn ja 24.1.2008 muutetun piirustuksen nro 11680 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11680 (ns. Aurinkomäen alue Puistolassa)
	Liite 2	Havainnekuva (ns. Aurinkomäen alue Puistolassa)