KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

 

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

 

4 - 2008

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

13.2.2008 klo 18

Kokouspaikka

Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

 

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

 

3

Kyselytunti

3

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

4

30.1.2008 pöydälle pantu asia
Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 - 2017

6

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

5

Tarkastuslautakunnan varajäsenen valinta

22

 

6

Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia

23

 

7

Hallintokeskuksen johtosäännön muuttaminen

26

 

8

Vuoden 2007 talousarvion maanhankintamäärärahojen ylittäminen

30

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

9

Asunnottomien palvelukeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen ja rakennustöiden aloittaminen

32

 

10

Kiseleffin/Sunnin talon peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

39

 

11

Suutarilan ryhmärakentamistonttien vuokrausperusteet

43

 

12

Meilahden lähivirkistysalueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11642)                

49

 

13

Vallilan korttelin nro 390 osan sekä rautatie- ja katualueiden (Pasilan konepaja-alue, osa-alue 2) asemakaavan muuttaminen (nro 11630)

78

 

14

Oulunkylän korttelin nro 28305 osan asemakaavan hyväksyminen ja tontin 28305/3 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11690)

96

 

15

Haagan tontin 29139/6, kortteleiden 29144 ja 29145, tonttien 29146/3 ja 9 sekä tontin 10 osan, kortteleiden 29148 ja 29149 ym. alueiden (Teuvo Pakkalan tien länsipuoli) asemakaavan muuttaminen (nro 11590)

103

 

16

Haagan korttelin 29154 osan ja virkistysalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 29104/11, 29146/2, 7, 8, 10 ja 11 ym. alueiden (Teuvo Pakkalan tien itäpuoli) asemakaavan muuttaminen (nro 11580)

135

 

17

Laajasalon tontin 49012/1 sekä puisto- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11689)

154

 

18

Helsingin kristillisen opiston säätiön hakemus Laajasalon tontin 49012/2 asemakaavan muuttamiseksi

166

 

 


1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


3

KYSELYTUNTI

 

Khs 2008-108, 2008-109, 2008-141, 2008-225, 2008-227, 2008-229, 2008-228, 2008-230, 2008-231

 

 

 

PJ                                       Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 8, 9 ja 11.

 

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

 

 

LIITE

Kyselytunnille 13.2.2008 jätetyt kysymykset

 

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 4.2.2008 klo 12

 

A                   Kyselytunnilla käsiteltävät

 

Valtuutettu Laura Kolbe (nro 8):

 

Kevään 1918 tapahtumien muistaminen

 

“Helsinki joutui ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksien ta­pah­tumapaikaksi vasta vuonna 1917. Tammikuussa 1918 sosialistit ja punakaarti ottivat vallan ja perustivat Suomen kansantasavallan. Huh­ti­kuussa saksalainen Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa ja val­tasi nopeasti Helsingin. Punainen vallankurnoushallitus pakeni, ja elä­mä palasi vähitellen uomiinsa.

 

Helsingissä sodan molemmat osapuolet ovat vaalineet kevään 1918 muistoja nyt jo 90 vuoden ajan. Kaupungissa sijaitsee lukuisia muisto­merkkejä, jota liittyvät kevään 1918 tapahtumiin ja jotka ovat kaupungin hallussa. Vuonna 1919 järjestetyn kilpailun voittivat E. Ilkka ja arkkitehti E. Bryggman. Vapaussotamuistomerkki (E. Ilkka & E. Bryggman) pal­jas­tettiin Vanhankirkon puistossa lokakuun vuonna 1920. Samana päi­vänä paljastettiin vieressä oleva saksalaisten sankaripatsas, suun­nit­te­lijoina kuvanveistäjä G. Finnen ja arkkitehti J.S. Sirénin. Kaupungille kuuluu myös Liisanpuistikossa oleva kaatuneiden suojeluskuntalaisten muistomerkki vuodelta 1921. Vuonna 1923 paljastettiin Viron vapaus­sodassa kaatuneiden suomalaisten muistomerkki.

 

Santahaminan vankileirillä 1918–19 kuolleiden ja teloitettujen puna­kaar­tilaisten muistomerkki on sijoitettu sotilassaaren Saharaksi kutsu­tulle alueelle. Joukkohaudan paikalla on 1949 paljastettu vakau­muk­sen­sa puolesta kuolleiden muistomerkki. Taitelija, graafikko U. Ferdi­nandin mukaan punavankien muistomerkkisuunnittelun lähtökohtana oli se traaginen tilanne, johon vuoden 1918 kansalaissota päättyi, kun ‘köyhä Suomen kansa oli yrittänyt katkoa kahleitansa’. Muistomerkin veisti kuvanveistäjä J. Silfsten. Isosaaren entisen vankileirin yhteis­hau­dalle pystytettiin vuonna 1955 rautaketjuin ympäröity muistokivi. Syys­kuussa 2004 paljastettiin Suomenlinnassa vuoden 1918 muistopaikka, josta tulkinnan teki taitelija Marja Kanervo.

 

Keväällä 2008 on kulunut 90 vuotta vapaussota–kansalaissodan päät­ty­misestä. Tähän mennessä muistamisen muodot ja rituaalit ovat olleet jakautuneet sodan aikana muodostuneita linjoja pitkin. Sodan henkilö­kohtaisesti muistavien määrä ei enää ole kovin suuri. Kysynkin, miten kaupunki aikoo huomioida kevään 1918 tapahtumien muistamisen? Olisiko nyt tilaa sovittelevaan ja sodan kaikkia osapuolia yhdistävään muistotilaisuuteen?” (Kj)

 

Valtuutettu Tuomas Rantanen (nro 9):

 

Sipoonkorven maiden vaihto valtion kanssa

 

”Helsingin, Vantaan ja Sipoon välisten kuntarajojen tarkistusten yh­tey­des­sä on noussut eri puolilla esiin ajatus Sipoonkorven arvokkaan luon­toaluekokonaisuuden laajentamisesta Nuuksion kaltaiseksi kan­sal­lispuistoksi. Äskettäin Vantaa on tehnyt Sipoonkorpeen liittyvien omien alueidensa suhteen maanvaihtosopimuksen valtion kanssa. Kaavaillun luonnonsuojelualueen laajennuksen sisällä on myös paljon Helsingin maita, joiden omistaminen ei hankkeen toteutuessa ole kaupungin kan­nalta enää tarkoituksenmukaista. Helsingin mahdolliset maanvaihto­jär­jestelyt valtion kanssa edistäisivät kansallispuistohanketta. Sen lisäksi niiden kompensaationa saatavasta maa-alasta olisi kaupungille merkit­tävää muuta hyötyä.

 

Mitä kaupunki aikoo tehdä edistääkseen suojelualueeksi kaavailtujen Sipoonkorven alueella sijaitsevien Helsingin maiden vaihtoa valtion kans­sa. Olisiko mahdollista esittää vaihtokohteina esimerkiksi valtion Helsingin edustalla omistamia saaria, joiden kehittäminen voisi palvella kaupungin ja samalla koko pääkaupunkiseudun merellistä strategiaa?” (Kaj)

 

Valtuutettu Pauli Leppä-aho (nro 11):

 

Asumiskäyttöön vuokrattujen tonttien vuokrat

 

”Kaupunki harjoittaa laaja asumiskäyttöön tapahtuvaa maan­vuok­raus­ta. Asumiskäyttöön vuokrattujen tonttien vuokrat vaihtelevat suuresti ja julkisuudessa on esiintynyt selvästi epätietoisuutta tontinvuokrien vai­ku­tuksesta asumiskustannuksiin. Tämän vuoksi tiedustelen mikä on:

 

1                    Kaupungin vuokra-asuntojen keskimääräinen, halvin ja korkein tontin vuokra /as-m2/kk.

 

2                    Hitas-omistusasuntojen vastaavat luvut.

 

3                    Samoin sääntelemättömien omistusasuntojen osalta.

 

Samalla kysyn mikä on kunkin ryhmän kaupungille tuottama kokonais­vuokratulo tontinvuokran osalta ja paljonko kuhunkin ryhmään kuuluu asuntoja.” (Kaj)

 

B                   Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

 

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysy­mykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraa­vasti:

Nro 3 (Stj), 4 (Sj), 5 (Stj), 6 (Kaj), 7 (Kj), 10 (Stj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kysely­tuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Seuraava kyselytunti    Seuraava kyselytunti pidetään 12.3.2008.

 

Kysymykset on toimitettava viimeistään 3.3.2008 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

 

 


4

30.1.2008 pöydälle pantu asia

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 - 2017

 

Khs 2007-1096

 

Khs päätti 24.4.2006 muuttaa asunto-ohjelman valmistelua siten, että jatkossa laaditaan valtuustokausittain maankäytön ja asumisen toteutusohjelma (MA-ohjelma). Samalla Khs päätti, että selvitetään laadittavan ohjelman aikajänteen pidentämistä ja sen kytkemistä pääkaupunki­seudun ja Helsingin seudun yhteiseen maan­käytön ja asumisen ohjelmointiin. Khs päätti 27.11.2006, että MA-ohjelman valmistelussa noudatetaan seuraavia linjauksia:

 

-                                       Selvitetään tarvittavia toimenpiteitä runsaan 5 000 asunnon rakentamiseksi vuosittain ottaen huomioon alueiden investointien rahoitus ja mahdolliset uudet toimintatavat mm. yksityisen sektorin kanssa.

-                                       Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tavoitteet määritellään aluekohtaisesti, kun taas kokonais-luvut sovitaan seutukohtaisesti.

-                                       Erityisryhmien sekä nuorten, opiskelijoiden ja senioreiden asumiselle asetetaan omat erilliset tavoitteet.

 

Edellä olevien linjausten mukaisesti valmisteltiin luonnos vuosien 2008–2017 MA-ohjelmaksi. Ohjelmaluonnoksessa asetettiin tavoitteet mm. kaupungin asuntotuotannon määrälle, monimuotoisuudelle, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaiselle rakentamiselle, asu­misväljyydelle, talotyypeille, kaupungin tontinluovutusperiaatteille, erityisryhmien asumisen järjestämiselle, maankäytön suunnittelulle, sekä investointien oikea-aikaiselle kohdentamiselle. Ohjelman aikajänne on aiemman viiden vuoden asemesta kymmenen vuotta.

 

Ohjelmaluonnoksen valmistelun lähtökohtana oli Kvston 30.11.2005 asunto-ohjelmasta käymä lähetekeskustelu, kaupungin strategiset tavoitteet sekä tavoite vahvistaa kaupungin asukasrakennetta ja sen kautta myös veropohjaa. Ohjelmassa on otettu huomioon ne asiakokonaisuudet, jotka tulee sisällyttää seudullisiin maankäyttö- ja asunto-oh­jelmiin.

 

MA-ohjelmaluonnos merkittiin tiedoksi Khssa 2.5.2007. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot 30.8.2007 mennessä seuraavilta tahoilta: asuntolautakunta, asuntotuotantotoimikunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, nuorisolautakunta, opetuslautakunta, rakennuslautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta, terveyslautakunta, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta, Helsingin Asuntohankinta Oy Ab, Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajien kokous, henkilöstökeskus, asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Helsingin kaupungin aravakiinteistöjen vuokralaisneuvottelukunta, Helsingin seudun kauppakamari, Vuokralaisten keskusliitto, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) ja Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA). Suomen Kiinteistöliitolta pyydetyn lausunnon antoi Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry.

 

Pyydettyjen lausuntojen lisäksi lausunnon antoivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy), Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Helsingin Yrittäjät ry (kaksi lausuntoa), Nuoret asujat stadissa ry
(NASTA), Nuorisoasuntoliitto ry (NAL).

 

Khlle on lausuntojen lisäksi osoitettu MA-ohjelman valmisteluun liittyen seuraavat kirjeet: Asukasliitto ry (3.3.2006), Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö yhdessä (27.11.2006 ja 2.4.2007), Nuorisosäätiö, Asumispalvelusäätiö ASPA, Nuorisoasuntoliitto, S-Asunnot Oy ja Y-Säätiö yhdessä (11.4.2006) ja Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2007 sekä Vesalan Pienkiinteistöyhdistys ry. ja Kontula-Seura ry. yhdessä (30.10.2006).

 

MA-ohjelmaluonnoksesta saaduista lausunnoista on tehty yhteenveto, joka on erillisenä liitteenä jaettu Kvston jäsenille. Yhteenvedon lopussa on muistio siitä, miten lausunnoissa esiintuodut näkökannat ovat vaikut­­taneet MA-ohjelmaehdotuksen päätösosaan.

 

Haasteellisimpana tavoitteena lausunnonantajat ovat pitäneet 5 000 asunnon vuosituotantoa. Tavoitetta sinänsä on pidetty asuntopoliittisesti perusteltuna mutta vaikeasti toteutettavana. MA-ohjelman alkuvuosina asuntotuotantomahdollisuudet ovat suunnilleen nykyisen asunto-ohjelman tavoitetasolla, keskimäärin 3 500 asuntoa vuosittain, koska ohjelman alussa edetään jo luotujen tuotantoedellytysten mukaan. Vasta tilanteessa, missä nyt käynnissä olevien alueiden lisäksi satamilta vapautuvien alueiden tuotanto on täysimääräisesti käynnissä (arviolta vuodesta 2013 eteenpäin), voidaan tuotantotasoa nostaa lähemmäksi tavoitetasoa ja jopa muutamana vuotena sen yli. Tuotantomäärän lisää­minen nyt enimmillään 4 500 asunnon tasosta edellyttää kaavoitusperiaatteiden tarkistamista sekä uusien alueiden ottamista mukaan toteutettavaan tuotantoon.

 

MA-ohjelman toimenpideosaan on kirjattu tarve laatia uusia osayleiskaavoja ja mahdollisesti käynnistää uuden yleiskaavan valmistelu siten, että ohjelmakaudelle saadaan asuntorakentamiseen uusia maa-alueita ja lisää rakentamistehokkuutta.

 

Asuntotuotantotavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös, että alueiden nopealle ja samanaikaiselle toteuttamiselle luodaan Helsingin olosuhteisiin soveltuvia kumppanuusmalleja yhteistyössä toteuttajien, muiden maanomistajien kuten valtion ja kolmannen sektorin kanssa. tuotannon toteuttaminen edellyttää myös, että investointiohjelmaa nopeutetaan.

 

MA-ohjelmaan liittyy kolme asiakokonaisuutta: Hitas-järjestelmän kehittäminen, kaupungin oman vuokra-asuntotuotannon rahoitusmalli ja kau­pungin asuinkiinteistöjen kiinteistöstrategia, joista on tarkoitus tehdä erilliset päätökset. Hitas-järjestelmän kehittämistä koskeva ehdotus on tulossa asuntolautakunnan esityksenä Khn ja Kvston päätettäväksi vuoden 2008 alkupuolella. Samoin kaupungin omasta vuokra-asunto­tuotannon rahoitusmallista päätettään Kvstossa erikseen. MA-oh­jel­maan liittyy myös kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen kunnossapitoa ja kehittämistä koskeva kiinteistöstrategia. Tarkoitus on, että asuinkiinteistöjen kiinteistöstrategiaan sisällytetään MA-ohjelman asuinkiinteistöja koskevat linjaukset. Kiinteistölautakunta on 6.11.2007 tehnyt Khlle esityksen kiinteistöstrategiaksi vuosille 2008–2011. Khs tulee päättämään kiinteistöstrategiasta Kvston MA-ohjelmapäätöksen jälkeen.   

 

Helsingin MA-ohjelmaa on valmistettu rinnan Helsingin seudun MA 2017 ohjelman kanssa. MAL-neuvottelukunnan 9.11.2007 hyväksymien tavoitteiden mukaan Helsingin seudulle rakennettaan vuosittain n. 13 300 asuntoa vuosina 2008–2017. Sitovana tavoitteena on, että tästä tuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemina ara-vuokra-asuntoina. Helsingin osuus kokonaistuotantotavoitteesta on MA-ohjelman mukaisesti 5 000 asunnon rakentaminen vuosittain, joista 1 000 asuntoa toteutetaan ara-vuokra-asuntoina.

 

Seudullisena tavoitteena on myös luoda kunnissa edellytykset muulle valtion tukemalle kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Asumiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisella pyritään mm. vahvistamaan seudun kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita. Toinen seudullinen tärkeä tavoite on eritysryhmien asumisesta huolehtiminen. Näiden ryhmien asumistarpeista huolehditaan yhteisesti sovittavilla kriteereillä.

 

Kvstolle on erikseen jaettu liite 1 Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008–2017. Siinä on aluksi päätösosa, joka sisältää kaupungin vision ja asunto- ja maapoliittiset päämäärät sekä ohjelmakauden 2008–2017 tavoitteet ja toimenpiteet.  Sitten on perusteluosa, jossa on kuvattu MA-ohjelman viitekehys ja perustelut päätösosan tavoitteille ja toimenpiteille.     

 

Kvstolle on myös jaettu erikseen liite 5, jossa on yhteenveto ohjelmaluonnoksesta saaduista lausunnoista. Lausunnoille lähtenyt ohjelmaluonnos ja siitä saadut lausunnot sekä Khlle osoitetut MA-ohjel­maan liittyvät kirjeet ovat Kvston esityslistan tämän asian sähköisinä liitteinä 2–4 ja 6. Lisäksi ryhmille on jaettu kaikki liitteet paperiversioina.

 

Khs toteaa lisäksi, että kaupunki on 18.1.2008 omalta osaltaan allekirjoittanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisin toimin. Aiesopimuksen linjaukset on sisällytetty Khn Kvstolle tekemään ehdotukseen Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmaksi 2008–2017. Aiesopimus edellyttää vielä Khn hyväksynnän, jotta se tulee voimaan Helsingissä.  Hyväksymisestä on tarkoitus päättää Kvston käsiteltyä MA-ohjelman. 

 

Aiesopimuksessa on mm. 10 000 euron asuntokohtainen käynnistys­avustus muille kuin eritysryhmille tarkoitetuille korkotukivuokra-asun­noille.  Kaupungin saaman selvityksen mukaan tämä avustus koskee myös asumisoikeusasuntoja, vaikka sitä ei erikseen ole aiesopimuksessa mainittu.

 

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-neuvot­te­lu­kunta on 18.1.2008 osaltaan hyväksynyt seudun MAL 2017 ‑oh­jel­man.   

 

Khs ilmoittaa vielä, että mikäli Kvsto hyväksyy ehdotuksen, Khs tulee tekemään erillisen täytäntöönpanopäätöksen MA-ohjelman 2008–2017 edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden tekijöistä sekä kehottamaan kaikkia kaupungin lautakuntia ja johtokuntia sekä virastoja ja laitoksia ohjeellisena noudattamaan Kvston hyväksymää MA-ohjelmaa.

 


KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Laadukkaan asumisen Helsin­ki, Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelmana 2008–2017 asumisen vision, asunto- ja maapoliittiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sekä merkitä muun taustamateriaalin tiedoksi.

 

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008–2017

 

ASUMISEN VISIO – LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI

 

Helsinki tarjoaa asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Helsinki on seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka.

 

ASUNTO- JA MAAPOLIITTISET PÄÄMÄÄRÄT

 

1                    Lisätään monipuolista asuntotarjontaa, parannetaan asumisoloja ja tasapainotetaan asuntomarkkinoiden toimintaa.

2                    Otetaan huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä. Asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa seurataan erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa. Noudatetaan yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita.

 

3                    Turvataan työvoiman saatavuus ja tuetaan täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

 

4                    Rakennetaan uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Huolehditaan asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa.

 

5                    Vahvistetaan vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta. Ylläpidetään ja parannetaan olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti.

 

6                    Osallistutaan ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta.

 

OHJELMAKAUDEN 2008–2017 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

 

1

Asuntotuotannon määrä

 

Tavoitteena on nostaa asuntotuotannon määrä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Kaupungin ja valtion omistamalla maalla aloitetaan ohjelmakaudella keskimäärin 4 000 asunnon rakentaminen vuosittain.

 

Tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen laatia uusia osayleiskaavoja ja mahdollisesti käynnistää uuden yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteisen yleiskaavan valmistelu siten, että ohjelmakaudella saadaan asuntorakentamiseen uusia maa-alueita ja joillekin alueille lisää rakentamistehokkuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarpeen huolehtia siitä, että yleiskaavassa suunniteltu rakennusoikeus toteutuu ja viheralueiden säilyminen turvataan.

 

Tavoitteen toteuttaminen edellyttää lisäksi alueita, joille eheä kaupunkikuva huomioiden on mahdollista ja tarkoituksenmukaista rakentaa perinteistä korkeampia asuinrakennuksia.

 

Asuntotuotannon tehostamiseksi panostetaan edellisellä ohjelmakaudella aloitettuun kerrostalojen kehittämiseen sekä kaupunkimaisen pientalon kehittämiseen. Tavoitteena on tehokas maankäyttö elinympäristön viihtyisyyttä vaarantamatta.

 

2

Hallinta- ja rahoitusmuoto

 

Vuosittaisesta uustuotannosta 20 % eli keskimäärin 1 000 asuntoa toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti valtion tukemana vuokra-asun­totuotantona, noudattaen seudulla yhteisesti sovittuja tavoitteita. Uustuotannosta 20 % eli keskimäärin 1000 asuntoa toteutetaan aiesopimuksen mukaisena välimallin vuokra-asuntotuotantona. Yhteenlaskettu 40 %:n vuokra-asuntotuotannon toteutuminen varmistetaan tarvittaessa kaupungin omana tuotantona.

 


Hallinta- ja rahoitusmuotojakauma määritellään kullekin toteutettavalle alueelle erikseen. Määrittelyssä noudatetaan pääperiaatteena sitä, että 20 % vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan Hitas-omistusasun­toi­na, osaomistusasuntoina ja asumisoikeusasuntoina sekä 40 % sääntelemättöminä vapaarahoitteisina omistus- ja vuokra-asuntoina.

 

Jos yksityiselle maalle MA-ohjelmassa määritetty tuotanto ei toteudu, se kompensoidaan kaupungin maalle toteutettavalla tuotannolla.

 

Hallinta- ja rahoitusmuodon osalta seurataan ensisijaisesti toteutumia sekä toissijaisesti varauksia.

 

3

Kaupungin oma tuotanto

 

Kaupungin omana tuotantona rakennetaan 1 500 asuntoa vuosittain. Valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen osuus on vähintään 50 % eli 750 asuntoa vuodessa. Sääntelemättömiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja toteutetaan korkeintaan 10 % eli 150 asuntoa vuodessa. Hitas-omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan 600 asuntoa vuodessa. Jatkossa mahdollisesti rakennettavat kaupungin omalla rahoitusmallilla toteutettavat vapaarahoitteiset vuokra-asunnot sekä osaomistusasunnot sisällytetään samaan 40 % kiintiöön Hitas-omistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen kanssa.

 

4

Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka

 

Seudullisesti sovittujen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan periaatteiden mukaisesti valtion tukemia vuokra-asuntoja tuotetaan vuosittain keskimäärin 1 000 asuntoa.

 

Noin puolet valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta kohdistuu ns. nimetyille ryhmille. Nimetyillä ryhmillä tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa määriteltyjä, asumisessaan tukea tarvitsevia erityisryhmiä sekä opiskelijoita, itsenäistyviä nuoria ja senioreja. Nimettyjen ryhmien tavoitetta toteutetaan luovuttamalla tontteja uustuotantoon sekä integroimalla erityisasumista normaaleihin valtion tuella rakennettaviin vuokrataloihin.

 


Nimetyille ryhmille varataan tontit vuosittain seuraavasti:

 

-                                       Vaikeasti asutettavien asunnottomien, asumisessaan tukea tarvitsevien nuorten ja muiden erityisryhmien asunnoille keskimäärin 25 % valtion tukemasta vuokra-asunto­tuo­tannosta. Pitkäaikais­asunnottomuuden hoitoon tarkoitettujen asumisyksiköiden toteuttaminen edellyttää hankkeiden investointi- ja käyttötalouden tukijärjestelmien kehittämistä valtion toimesta.

-                                       Opiskelija- ja nuorisoasunnoille keskimäärin 10 % prosenttia valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta. Opiskelija-asuntoja rakennetaan vähintään 100 asuntoa vuodessa.

 

Opiskelija- ja nuorisoasumisessa panostetaan uustuotannon ohella vanhan rakennuskannan uusiokäyttöön muusta käytöstä vapautuvia rakennuksia saneeraamalla.

 

Vanhusten palvelutalot toteutetaan valtion tukemina vuokra-asuntoina ja senioriasunnot toteutetaan pääsääntöisesti muina kuin valtion tukemina vuokra-asuntoina. Senioriasuntojen uustuotantoon luovutetaan tontteja yleisten tontinluovutusperiaatteiden mukaisesti, vastaten noin 100 asunnon vuosituotantoa.

 

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja Helsinkiin muuttamisen mahdollistamiseksi selvitetään keinot lyhytaikaisten työsuhdeasuntojen hankkimiseksi.

 

Valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennetaan kaupungin ja valtion omistamalle maalle sekä maankäyttösopimuksin asetettavilla velvoitteilla yksityiselle maalle.

 

5

Uustuotannon keskikokotavoitteet

 

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kas-vun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneisto­neliö­metrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen
kokojakau­ma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.

 


Keskipinta-alaa ohjataan ensisijaisesti tontinluovutuksen yhteydessä, jolloin otetaan huomioon asuntojen kysynnän huoneistotyyppikohtainen kohdistuminen ja toteuttamisedellytykset. Keskipinta-alatavoitetta seurataan yksittäistä kohdetta laajemmalta, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesti rajatulta alueelta.

 

6

Kerrostalojen kehittäminen

 

Kerrostalorakentamista kehitetään siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja. Kerrostalojen kehittämisprojektin jatkotoimenpiteillä parannetaan kerrostaloasumisen houkuttelevuutta sekä asuinympäristöjen, asuinrakennusten ja asuntojen toiminnallista laatua. Asumisen laadun ja asumisvaihtoehtojen monipuolisen kirjon edistämiseksi asuntojen ja asuinrakennusten suunnittelussa kiinnitetään huomiota elinkaarirakentamiseen ja kustannuksiin sekä ratkaisuihin, joilla parannetaan esteettömyyttä, muuntojoustoa ja energiatehokkuutta.

 

Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntojen ja tilojen muunneltavuuteen ja yhdistettävyyteen asukkaiden tarpeiden muut-tuessa.

 

Kaavamääräyksillä edistetään yhteisöllisiä ratkaisuja, kuten kerros- ja talosaunoja sekä yhteispihoja.

 

7

Kaupunkimaisen pientalon kehittäminen

 

Kaupunkimaisen pientaloasumisen projektein sekä erilaisin arkkitehti- ja tontinluovutuskilpailuin kehitetään uutta, Helsinkiin kulttuurisesti ja kaupunkikuvallisesti soveltuvaa pientalomallistoa. Kehittämisessä huomioidaan myös taloudelliset, keski- ja pienituloisille soveltuvat ratkaisut sekä huonetilojen muunneltavuus eri elämänvaiheita varten.

 

8

Omatoiminen rakentaminen ja rakennuttaminen

 

Kaupunki luovuttaa tontteja ja kiinteistöjä myös omatoimiseen kerrostalorakennuttamiseen ja -rakentamiseen. Vastaavasti voidaan luovuttaa rakennuksia niiden muuttamiseksi asunnoiksi.

 

Omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen lisäämiseksi neuvontaa vahvistetaan.


9

Kaupungin tontinluovutus ja aluekokonaisuuksien toteuttaminen

 

Kaupunki luovuttaa asuntotontteja sekä vuokraamalla että myymällä. Tontinluovutuksessa noudatetaan edellä kohdissa 2, 3, 4 ja 5 esitettyjä tavoitteita. Kaupungin tontinluovutuksella pyritään asuntotuotannon kohtuuhintaisuuteen ja monipuolisuuteen.

 

Sääntelemätöntä vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa varten tontit luovutetaan tontinluovutuskilpailuun perustuen joko myymällä tai vuokraamalla. Säätelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintataso määritellään tontin käyttötarkoituksen ja sijainnin mukaisesti noudattaen kunkin alueen kohtuullista käypää hintaa.

 

Hitas-omistusasuntotuotantoon ja valtion tukemaan vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon tarkoitetut tontit luovutetaan vuokraamalla.

 

Valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintataso määritellään valtion asuntorahaston päättämien enimmäistonttihintojen mukaisesti, jolloin Hitas-ehdoin luovutettavien tonttien hintataso on sijainnista riippuen 20–25 % edellä kuvattua hintatasoa korkeampi.

 

Kaupungin omaan asuntotuotantoon osoitettavat tontit luovutetaan varausmenettelyä käyttäen lukuun ottamatta sääntelemättömän omistus­asuntotuotannon tontteja. Luovutettaessa aluekokonaisuus kaupungin omana tuotantona toteutettavaksi voidaan aluerakenteen edellyttämät omistustontit myydä tai vuokrata ilman kilpailumenettelyä sekä halutun aluerakenteen saavuttamiseksi ylittää omistusasuntotuotannon tavoitteet.

 

Täydennysrakentamiskohteiden tontinluovutuksessa otetaan huomioon ympäröivän alueen väestörakenne ja olemassa olevan asuntokannan hallintamuotorakenne.

 

Kaupungin käyttämien perinteisten toteutustapojen rinnalla kehitetään uusien alueiden toteuttamiseen soveltuvia uusia menettelytapoja yhdessä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Uusia menettelytapoja voivat olla esimerkiksi erilaiset kumppanuushankkeet, kilpailuttamismenettelyjen monipuolinen ja entistä laajempi hyödyntäminen sekä tarvittaessa harkittu kehitys- tai toteutusyhtiöiden käyttäminen. Toteutukseen osoitettavien suurten aluekokonaisuuksien luovuttamista selvitetään mm. Jätkäsaaren aloitusalueelta, Hernesaaresta, Hermannin ja Sörnäistenrannasta sekä Kruunuvuorerannan ja Helsinkiin liitettävän Lounais-Sipoon alueelta. Suurempien kerralla luovutettavien alueiden toteutusaikatauluista tehdään sitovia.

 

Kaavoituksen, tontinluovutuksen ja uusien toteuttamismenettelyjen kehittämiseksi muodostetaan hallintokuntien yhteistyöryhmä.

 

Tontinluovutuksissa varmistetaan, että kaikilla alueilla toteutetaan eri hallinta- ja rahoitusmuotoja. Asuinalueiden yksipuolistumista vältetään. Uusien asuntoalueiden toteuttaminen pyritään aloittamaan omistusasuntotuotannolla.

 

10

Alueidentiteetit

 

Asuinalueiden omaleimaisuutta vaalitaan olemassa olevilla alueilla ja kehitetään uusilla rakentamisalueilla. Uusilla rakentamis­alueilla kaupunginosien toiminnallinen rakenne, ympäristön laatu, asuntotarjonta ja palvelut luodaan vaalien alueiden luonnon- ja kulttuuriympäristön ominaispiirteitä ja korostaen alueiden keskinäistä erilaisuutta.

 

Kaupunki edistää rakentamisen laatua ja hyvää asuinympäristöä arkkitehtuurin keinoin. Kestävyys, kauneus, viihtyisyys ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen keskeisiä ominaisuuksia, joilla tulee olla suuri merkitys Helsingin kaupunkikuvassa ja asuntorakentamisessa.

 

11

Hitas-järjestelmän kehittäminen

 

Asuntorakentamisen hintaa ja laatua sääntelevää Hitas-järjestelmää jatketaan ohjelmakauden ajan. Sen kehittämisestä päätetään kaupunginvaltuustossa vuoden 2008 aikana.

 

Hitas-järjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet määräytyvät kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.

 

12

Kaupungin oma asuntorahoitusmalli

 

Asunto-ohjelmakauden 2004–2008 aikana selvitettäväksi edellytetystä kaupungin omasta vuokra-asuntotuotannon rahoitusmallista päätetään kaupunginvaltuustossa vuoden 2008 alussa. Ehdotus asuntorahoitusmalliksi sisältää esitykset kaupungin oman vapaarahoitteisen vuokra-

asuntotuo­tan­non ja osaomistustuotannon rahoituksesta sekä kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjausten rahoituksesta.

 

Kaupungin omaa rahoitusmallia koskevat toimenpiteet määräytyvät kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti.

 

13

Täydennysrakentamisen edistäminen

 

Täydennysrakentamisen avulla pyritään vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta ja siten turvaamaan alueiden palvelutaso. Täydennysrakentamisessa noudatetaan kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden periaatteita ja se toteutetaan ensisijaisesti joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Kaupunkirakenteen tiivistämisen tulee olla kaavoituksellisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

 

Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia luodaan kaavoituksen keinoin mm. tehostamalla vanhojen alueiden rakentamisoikeuksia sekä mahdollistamalla tonttien tai rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja edistämällä ullakkorakentamista.

 

14

Vanhan asuntokannan parantaminen

 

Olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kunnossapitoa ja perusparantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa.

 

Puuttuvien hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin edistetään hissiprojektilla. Hissiprojekti pyrkii lisäämään valtion hissiavustuksen käyttöä tiedotuksen ja neuvonnan avulla, kehittämällä hissirakentamiseen liittyviä säännöksiä, hissirakentamisen tekniikkaa sekä erilaisia ratkaisuja hissin sijoittamiseksi vanhaan rakennukseen. Valtion hissi­avustusta täydennetään edelleen kaupungin omalla 10 %:n hissiavustuksella.

 

Asuntojen yhdistämistä sekä toisiinsa että liikehuoneistoihin, sekä asunnoiksi rakennettujen huoneistojen palauttamista asumiskäyttöön edistetään sekä lupapolitiikan ja toteutukseen liittyvän neuvonnan avulla.

 

Eri hallintokunnat edistävät omilla toimillaan hissien rakentamista ja täten myös ullakkorakentamista.

15

Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan peruskorjaukset

ja kehittäminen

 

Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan kunnossapidon ja parantamisen tavoitteena on pitää yllä ajanmukaista asumistasoa ja parantaa kaupungin vuokra-asumisen houkuttelevuutta. Perusparantamisen yhteydessä laatutasoa voidaan nostaa esimerkiksi rakentamalla puuttuvat hissit ja parvekkeet, huolehtimalla pihojen, rakennusten ja asuntojen esteettömiksi saattamisesta sekä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, materiaalitehokkuutta ja ääneneristävyyttä. Perusparannuksissa kiinnitetään erityistä huomiota kustannustehokkuuteen.

 

Asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vaihtoehtojen turvaamiseksi huolehditaan kaupungin vuokra-asuntokannan säilymisestä riittävän suurena. Aravarajoituksista vapautuvat asunnot säilytetään pääsääntöisesti kaupungin vuokra-asuntokäytössä ja niiden osalta selvitetään mahdollisuudet säilyttää rajoituksista vapautuvat asunnot kiinteistöyhtiöiden vuokrantasauksen piirissä.

 

Kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden kunnossapitoa ja kehittämistä varten yhtiöille laaditaan neljän vuoden välein kiinteistöstrategiat, jotka kaupunginhallitus hyväksyy. Kiinteistöstrategiaa laadittaessa tulee selvittää peruskorjausten yhteydessä toteutettavan täydennysrakentamisen mahdollisuudet kaupungin kiinteistöyhtiöissä ja niiden tonteilla.

 

Vuokra-asuntojen uustuotantoa toteutetaan myös pientaloina.

 

Kiinteistöyhtiöiden, ATT:n ja kiinteistöjen kehittämisyksikön roolit peruskorjausten sekä uustuotannon yhteydessä selvitetään.

 

16

Rakentamisen energiatehokkuus

 

Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä. Suoraa sähkölämmitystä ei sallita uudisrakentamisessa pääasiallisena lämmitysmuotona.

 

Uudisrakentamisessa siirrytään energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja matalaenergiarakentamiseen. Vanhan rakennuskannan perusparantamisessa sovelletaan energiatehokkaita ratkaisuja.

Energiatehokkuutta käytetään myös tontinluovutuskilpailujen yhtenä laatukriteerinä.

 

17

Kaupungin vuokra-asuntojen välitys

 

Kaupungin vuokra-asuntokannan asukasrakenne pyritään pitämään ikärakenteen, perhemuotojen ja sosioekonomisen aseman osalta monipuolisena. Riittävän monipuolisen kysynnän turvaamiseksi panostetaan asuinalueiden elinvoimaisuuteen, kaupungin vuokra-asumisen vetovoimaisuuteen, asuntokannan kunnossapitoon ja parantamiseen sekä asunnonvälitysprosessin palvelutasoon.

 

Erityisasumiseen soveltuvan asuntokannan koordinoitua hallintaa ja asuntojen tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä kehitetään.

 

Edistetään palvelussuhdeasuntokannan mahdollisimman joustavaa käyttöä tuettaessa palvelusektoreita, joilla rekrytointi on haasteellista.

 

Selvitetään kaupungin oman, kohtuuhintaisen vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon kohdentaminen ilman tulorajoja oman, erillisen asunnonjakojärjestelmän kautta.

 

18

Asuntojen hankinta

 

Selvitetään kaupungin asuntohankintayhtiön asema ja tehtävät, uusien hankintojen tarpeellisuus sekä mahdollisuus kehittää yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallintaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä vuoden 2009 alkuun mennessä.

 

19

Autopaikkojen toteuttaminen

 

Kaupunki selvittää vuoden 2009 alkuun mennessä millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat toteutetaan siten, että kustannukset kohdentuvat nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille.

 

20

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen

 

Uudet asuinalueet, myös pientaloalueet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että joukkoliikenteen hyvä palvelutaso varmistetaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen takia olemassa olevaa ja tulevaa raideliikenneverkkoa on käytettävä tehokkaasti hyväksi asuntoalueiden toteuttamisessa.

 

Asuntorakentamisessa otetaan huomioon pyöräilyn tarpeet. Asemakaavoihin voidaan lisätä määräykset tonttikohtaisista polkupyöräpaikkojen vähimmäismääristä.

 

Uusilla asuinalueilla ja täydennysrakentamisessa selvitetään mahdollisuutta toteuttaa vähäautoisia ja autottomia kortteleita.

 

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN

JA SEURANTA

 

Maankäytön ja asumisen ohjelman hyväksymisestä päättää kaupungin­valtuusto. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta, toteuttajatahoista ja määräajoista tehdään erillinen täytäntöönpanopäätös, jonka hyväksyy kaupunginhallitus.

 

Ohjelmaa toteuttavat omassa työssään kaupungin hallintokunnat ja liikelaitokset. Keskeisiä välineitä ovat kaavoitus ja tontinluovutus sekä kaupungin omistaman asuntokannan hallinta.

 

Maankäytön ja asumisen ohjelman valmistelun lähtökohtana on pidetty kaupungin arvoja ja yhteisstrategioita. Valmistelussa ja täytäntöönpanossa huomioidaan lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymät poikkihallinnolliset ohjelmat kuten elinkeinostrategia ja henkilöstöstrategia, vanhuspalveluohjelma, lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma sekä ekologisen kestävyyden ohjelma.

 

Ohjelman toteutumisen seuranta ja tavoitteiden tarkistukset tehdään valtuustokausittain. Ohjelman toteuttamista seuraa talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto yhteistyössä asunto-ohjelmasihteeristön kanssa, johon on nimetty edustajat keskeisistä hallintokunnista.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Ryöti Miliza, suunnittelija, puhelin 310 25407

 

 

LIITTEET

Liite 1

Laadukkaan asumisen Helsinki, Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 - 2017

 

Liite 2

Lausunnoilla ollut ohjelmaluonnos 2008-2017 (sähköinen liite)

 

Liite 3

Ohjelmaluonnoksesta saadut lausunnot (sähköinen liite)

 

Liite 4

Helsingin Yrittäjien toinen lausunto (30.11.2007, sähköinen liite)

 

Liite 5

Yhteenveto lausunnoista

 

Liite 6

MA-ohjelman valmisteluun Khlle osoitetut kirjeet (sähköinen liite)

 

Liite 7

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi

 

Liite 8

Aiesopimuksen liite

 

Liite 9

Kvstossa 30.1.2008 tehdyt vastaehdotukset ja esitetyt toivomusponnet

 

 

 

 


5

TARKASTUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2007-1886

 

Lea Krank (Vihr.) pyytää (17.1.2008) vapautusta tarkastuslauta­kunnan varajäsenen luottamus­toimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Lea Krankin Olli Vidingin henkilökohtaiseksi vara­jäseneksi tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajä­sen toimikauden jäljellä olevak­si ajaksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                          myöntää Lea Krankille va­pautuksen tarkastuslautakunnan varajäsenen luot­tamustoimesta sekä

2                          valita Marikaisa Niskasen Olli Vidingin uudeksi henkilökoh­taiseksi vara­jäseneksi tarkastuslautakuntaan vuo­den 2008 lopussa päättyväksi toimikau­dek­si.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättä­nee tarkastaa pöy­täkirjan tämän asian osalta heti.

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

 

 

 

 

 


6

HELSINGIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA

 

Khs 2006-1960

 

Khs toteaa, että Helsingin kansainvälistä toimintaa ovat ohjanneet kaupungin kansainvälistämisstrategiat, joista ensimmäinen hyväksyttiin Kvstossa 14.9.1994 ja toinen Khssa 21.6.1999.  Lisäksi Khs hyväksyi 23.5.2005 Helsingin kansainvälisen toiminnan ohjelman ”käytettäväksi kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivoina.”

 

Kvston strategiaseminaarin yhteydessä 3.–4.3.2005 todettiin, että kansainvälisen toiminnan strategia tullaan käsittelemään Kvstossa myöhem­min.

 

Kaupunginjohtaja asetti tammikuussa 2006 työryhmän selvittämään Helsingin kansainvälisen toiminnan tuloksellisuutta ja painopisteitä. Selvityksen tekijänä toimi Net Effect Ltd, joka haastatteluihin perustuen laati selvityksen ”Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kartoitus ja arviointi 1995–2005”.

 

Helsingin kansainvälinen toimintaympäristö ja kaupunkiin kohdistuvat haasteet, kansainvälisen toiminnan volyymi ja kansainvälisten toimijoiden työnjako johtajistossa ja keskushallinnossa ovat muuttuneet ratkaisevasti vuonna 1999 hyväksytyn strategian laatimisen jälkeen. Lisäksi kehittynyt seudullinen yhteistyö edellyttää kansainvälisen toiminnan strategian tarkastelua laajemmin kuin ainoastaan Helsingin kaupungin kannalta. Näiden syiden vuoksi kaupungin kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja painopisteet on tarkoituksenmukaista ottaa uuteen kokonaistarkasteluun.

 

Tämän vuoksi kaupunginjohtaja päätti 13.9.2006 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän laatimaan Kvstossa käsiteltävän Helsingin kansainvälisen toiminnan strategian. Työryhmään kuuluivat puheenjohtajana kaupunginsihteeri Matti Ollinkari, jäseninä elinkeinojohtaja Eero Holstila, tietokeskuksen johtaja Asta Manninen, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo sekä viestintäpäällikkö Eero Waronen, sekä pysyvinä asiantuntijoina lähialuesihteeri Olli Keinänen, EU-vastaava Maija-Liisa Linkola, markkinointipäällikkö Kari Halonen ja osastopäällikkö Eija Hanni. Hankkeen sihteeristön muodostavat Riikka Lahdensuo, Minna Maarttola, Paula Katajamäki ja Merja Koski.

 

Keskushallinnon yksiköiden edustajat – päälliköt, asiantuntijat ja sihteeristö – muodostivat työryhmän, joka luonnosteli strategian päälinjat. Strategiaprosessin aikana kuultiin keskeisten sidosryhmien asiantuntijoita. Lisäksi 22.–23.3.2007 järjestettiin sidosryhmille ja kaupungin viras­tojen kansainvälisille asiantuntijoille työseminaari Helsingin kansainvälisen strategian suuntaviivoista. Kaupunginjohtajan kanssa käytyjen lähetekeskustelujen jälkeen strategialuonnos esiteltiin viranhaltijoille keskeisillä kansallisilla ja paikallisilla yhteistyöfoorumeilla. Näihin kuuluvat mm. pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmä, Uudenmaan liitto, Helsingin kaupungin ja ulkoministeriön yhteistyöryhmä sekä Helsingin kau­pungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunta.

 

Khs toteaa, että uuden strategian merkittävimmät muutokset suhteessa aiempiin ovat pääkaupunkiaseman entistä parempi huomioon ottaminen, seudullisen yhteistyön korostaminen, kansallisen tason yhteistyön suunnitelmallisuus, Suomenlahden talousalueen yhteistyön korostuminen osana laajempaa Itämeriyhteistyötä, sekä globaalien kumppanien hakeminen.

 

Kansainvälinen toiminta tähtää pohjimmiltaan valtuuston hyväksymissä yhteisstrategioissa määriteltyjen tavoitteiden edistämiseen kansainvälisen toiminnan keinoin. Tavoitteiden toteuttamisessa kansainvälisen toiminnan merkitys ja osuus on jatkuvasti kasvanut. Lisäksi kansallisen tason käytännön yhteistoiminta on aktivoitunut. Helsinki ei tee ulkopolitiikkaa, mutta tiedostaa asemansa, vastuunsa ja erityiset toimintamahdollisuutensa kansainvälisessä yhteistyössä.

 

Uutta on myös strategian toteuttamisen tehokkuuteen tähtäävä toiminnan aiempaa suunnitelmallisempi koordinointi ja konkreettinen tavoite­asetanta. Yhdessä seudullisen, kansallisen ja kansainvälisen verkostotyön kehittämisen kanssa on mahdollisuus aiempaan päämäärätietoisemmin toteuttaa kansainväliselle toiminnalle asetetut tavoitteet.

 

Kansainvälisen toiminnan strategiassa ja esityslistan asian 7 kohdalla on selostettu niitä toiminnallisia ja organisatorisia keinoja, joilla nämä tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.

 

Valmisteluasiakirjat, Net Effect Ltd ‑konsulttiyhtiön selvitys, luettelo kuulluista asiantuntijoista, virastoseminaarin ohjelma, kooste virastojen ja laitosten kansainvälisistä verkostoista ja keskeisten yhteistyöjärjestöjen esitteet ovat nähtävillä Khn ja Kvston kokouksessa.

 

Khs toteaa lopuksi, että ehdotus Kvston päätökseksi sisältää kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden hyväk­symisen. Strategia-asiakirjan toimenpiteet -luettelo käsittää puolestaan tällä hetkellä olevia tai lähitulevaisuudessa vireille saatettavia asioita, joita tulevaisuudessa käsitellään vuosittain tavanomaisten suunnitteluprosessien yhteydessä. Osa toimenpiteistä käsitellään yhteisen koordinoidun toimintasuunnitelman puitteissa, osa normaalissa suunnitteluprosessissa osana talousarviokäsittelyä.

 

Edellä olevaan viitaten Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösesityksen, lähettää strategia-asiakirja tiedoksi kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille kehotuksin ottaa huomioon strategiassa hyväksytyt tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä soveltuvin osin niiden omaa toimialaa koskevat, strategia-asiakirjassa mainitut toi­men­piteet.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia -asiakirjassa mainitut tavoitteet ja toimintaperiaatteet kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi.

 

Lisätiedot:
Ollinkari Matti, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36098

 

 

LIITE

Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia 2008

 

 

 

 


7

HALLINTOKESKUKSEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

 

Khs 2007-2756

 

Khs toteaa, että hallintokeskuksessa on neljä osastoa: hallintopalvelut, oikeuspalvelut, turvallisuus- ja valmiusosasto sekä viestintä. Lisäksi virastossa on virastopäällikön suorassa alaisuudessa rootelit sekä toimistotasoisena yksikkönä holhoustoimen edunvalvontatoimisto.

 

./.                   Kvsto päätti 29.3.2006 (asia 7) hyväksyä hallintokeskuksen nykyisen johtosäännön, jota on muutettu 29.11.2006 (asia 7). Johtosääntö on
jaettu erikseen.

 

Kvston tämän kokouksen asian 6 kohdalla käsitellyssä selvityksessä on selostettu muun ohella Helsingin kansainvälisen toiminnan strate­gian täytäntöönpanoa ja kansainvälisten asioiden koordinoinnin organisointia. Toiminnan toteuttaminen edellyttää hallintokeskuksen johtosäännön muuttamista uudistuvaa toimintaa vastaavaksi.

 

Toiminnan tarkoituksellisen vastuunjaon toteuttaminen edellyttää uuden osastotasoisen yksikön perustamista hallintokeskukseen ja siten hallintokeskuksen johtosäännön muuttamista. Helsingin kansainvälisen toiminnan strategian mukaan täytäntöönpanossa noudatettaisiin seuraavia periaatteita:

 

Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin kansainvälistä toimintaa. Hallintokeskukseen perustetaan valmistelusta vastaavaksi yksiköksi osasto, joka huolehtii kaupungin kansainvälisen yhteistyön koordinoimisesta, kansainvälisestä kaupunkipolitiikasta ja vieraanvaraisuuteen liittyvistä asioista.

 

Vastuu kansainvälisestä viestinnästä ja kaupungin kansainvälisestä yleismarkkinoinnista on hallintokeskuksen viestinnällä. Kansainväli­­­­sestä elinkeinopolitiikasta sekä elinkeino-, matkailu-, tapahtuma- ja kongressimarkkinoinnista vastaa talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu. Henkilöstökeskus huolehtii kaupungin maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä ja henkilöstön kansainvälisen osaamisen lisääntymisestä. Tietokeskus vastaa Helsingin toimintaympäristön seurannasta ja ajankohtaisen kaupunkitiedon keräämisestä.

 

Nämä yksiköt muodostavat verkostomaisesti toimivan kansainvälisen toiminnan ryhmän, joka koordinoi Helsingin kansainvälisen strategian toimeenpanoa ja seurantaa. Ryhmään kuuluvat myös keskeisten, kansainvälistä toimintaa tekevien virastojen päälliköt. Kansainvälisen toiminnan ryhmän puheenjohtajana toimii hallintokeskuksen kansainvälisen toiminnan päällikkö.

 

Sääntötoimikunta on käsitellyt esityksen (15.1.2008) eikä sillä ole huo­mautettavaa siihen.

 

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto toteaa (10.12.2007), että heillä ei ole huomauttamista hallintokeskuksen johtosäännön muutosehdotukseen.

 

Khs pitää johtosääntömuutoksia perusteltuina ja esittää hallintokeskuk­sen johtosäännön muuttamista esitetyllä tavalla.

 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentin mukaan viranhaltija voidaan ottaa virkaan ilman julkista hakumenettelyä, kun kysymys on saman lain 24 §:n mukaisesta siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvästä perustellusta syystä.

 

Hallintokeskukseen on tarkoitus perustaa uusi kansainvälisen toiminnan päällikön virka. Samalla on tarkoitus lakkauttaa hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virka. Hallintokeskuksen kaupunginsihteeri Matti Ollinkari on tarkoitus siirtää kansainvälisen toiminnan päällikön virkaan.

 

Edellä sanotun perusteella Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston täytäntöönpanon yhteydessä

 

1                          perustaa hallintokeskukseen kansainvälisen toiminnan päällikön virka (vakanssinro 088135) sekä lakkauttaa hallintokeskuksen kaupunginsihteerin virka (vakanssinro 016615) ja

2                          siirtää kaupunginsihteeri Matti Ollinkari hallintokeskuksen kansainvälisen toiminnan päällikön virkaan 1.3.2008 lu­kien.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee 1.3.2008 lukien kumota hallintokeskuksen johtosäännön 8 §:n sekä muuttaa 1 §:n, 2 §:n 1 ja 4 momentin, 11 §:n 1 momentin ja 12 §:n 1 momentin kuulumaan seuraavasti:

 

1 §

Toimiala                            Helsingin kaupungin hallintokeskuksen tehtävänä on toimia kau­pun­gin­valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston yleisenä valmistelu‑ ja toimeenpanoviranomaisena, avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajistoa näiden johtaessa ja valvoessa kaupungin hallintoa sen mukaan kuin erikseen on säädetty, huolehtia keskitetyistä kansainvälisestä toiminnasta, oikeuspalveluista, turvallisuus- ja val­miusasioista ja viestinnäs­tä sekä holhous­­toimen edunvalvontapalveluista kaupungin­valtuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

 

2 §

Organisaatio                     Virastossa on seuraavat osastot:

 

                          hallintopalvelut

                          kansainvälinen toiminta

                    oikeuspalvelut

                    turvallisuus- ja valmiusosasto

                    viestintä

 

– –

 

Viraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintopalvelujen sekä tur­val­lisuus- ja valmiusosaston päällikkönä on osastopäällikkö. Kansainvälistä toimintaa johtaa kansainvälisen toiminnan päällikkö. Oikeuspalvelujen päällikkönä on kaupunginlakimies. Viestinnän päällikkönä on viestintäpäällikkö. Lisäksi virastossa on kaupunginsihteereitä ja muuta henkilökuntaa.  

 

11 §

Kelpoisuusvaatimukset  Viraston päällikön, osastopäällikön, kansainvälisen toiminnan päällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulutut­kinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.  

 

12 §

Henkilökunnan ottaminen

 

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto.

 

– –

 


Samalla kaupunginvaltuusto päättänee lisätä hallintokeskuksen johtosääntöön 1.3.2008 lukien uuden 4 a §:n, joka kuuluu seuraavasti:

 

4 a §

Kansainvälisen toiminnan toimiala

 

Osasto huolehtii kaupungin kansainvälisen toiminnan järjestämisestä ja koordinoimisesta, kansainvälisestä kaupunkipolitiikasta sekä vieraanva­raisuuden järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että ennen johtosäännön muutosten voimaan tuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

 

 

LIITE

Hallintokeskuksen johtosääntö, Kvsto 29.11.2006

 

 

 

 


8

VUODEN 2007 TALOUSARVION MAANHANKINTAMÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN

 

Khs 2008-103

 

Kiinteistövirasto esittää (17.1.2008), että maanhankintamäärärahoja saataisiin ylittää seuraavasti:

 

8 01 01         Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, Khn käytettäväksi (2 000 000)

 

Suluissa olevaan määrärahaan on Kvsto jo myöntänyt yhteensä 32,9 milj. euron ylitysoikeudet.

 

1                          Senaatti-kiinteistöt luovutti kaupungille tilasta Viikinmäki RN:o 2:21 alueita arvoltaan 1 563 162 euroa. Vaihtokirja allekirjoitettu 26.2.2007. (Khs 29.3.2005, 423 §)

                     

2                          Aluejärjestely, joka perustui Suomen valtion ja Helsingin kaupungin välillä 4/6.2.1986 allekirjoitettuun Kamppi–Töö­lönlahti-alueen maapoliittiseen periaatesopimukseen. Valtio (Senaatti-kiinteistöt) luovutti kaupungille alueita arvoltaan 10 752 800 euroa. Luovutuskirja allekirjoitettu 25.4.2007. (Kvsto 13.12.2006, 320 §)

 

Em. kohdat ovat yhteensä 12 315 962 euroa. Vuoden 2007 talousar-vion määrärahaa ylitysoikeudet mukaan lukien (34,9 milj. euroa) on käyttämättä 433 245,32 euroa. Määrärahan ylitystarve on siten 11 882 716,68 euroa. Maa-alueiden vaihdot käsitellään kirjanpidossa bruttomääräisinä. Aluejärjestelyissä kirjataan vastaavat tulot kirjanpitoon.

 

Määrärahaa tulisi saada ylittää 11 900 000 euroa.

 

8 01 03         Kiinteistöjen hankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen ym., kiinteistölautakunnan käytettäväksi (2 500 000)

 

Vuoden 2007 talousarviomääräraha alakohdassa 8 01 03 01 on 1 250 000 euroa. Siitä on käyttämättä 131 128 euroa. Tässä kohdassa aluevaihtoihin vuonna 2007 tarvittava määräraha on 696 018 euroa. Määrärahan ylitystarve on siten 564 890 euroa. Aluejärjestelystä kirjataan vastaava tulo kirjanpitoon.

 

Määrärahaa tulisi saada ylittää 565 000 eurolla.

Khs toteaa, että nyt päätettävät ylitysoikeudet ovat yhteensä 12 465 000 euroa. Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessään osoittamaan määrärahat kiinteistöviraston käyttöön.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen ja kiinteistölautakunnan ylittämään vuoden 2007 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

 

Luku/kohta

 

euroa

 

 

 

8 01 01

Kiinteistöjen ostot ja lunastukset

11 900 000

8 01 03

Pienehköjen kiinteistöjen ostot

565 000

 

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

 

 

 

 

 


9

ASUNNOTTOMIEN PALVELUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN JA RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMINEN

 

Khs 2006-401

 

Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kvsto päätti 31.5.2006 (asia 5) hyväksyä asunnotto­mien palvelukeskuk­sen, Hietaniemenkatu 5b, peruskorjauksen 13.4.2006 päivätyn han­kesuunnitelman arvonlisäverolliseen enimmäishintaan 6,1 milj. euroa, ilman arvonlisäveroa 5 milj. euroa, hintatasossa RI = 113,4 ja THI = 142,1, helmikuussa 2006. Hankkeen laajuus on enintään 3 500 br-m².

 

Hankesuunnitelman kustannusindeksillä korjattu enimmäishinta on arvonlisäverollisena 6,45 milj. euroa, kun RI = 124,9 ja THI =150,2, lokakuussa 2007.

 

Kvston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeuden päätös 2.7.2007 nro 07/0950/2 ei puolla hankkeen täytäntöönpanon keskeyttämistä eikä hankkeen valmistelussa ole todettu olevan virheellisyyksiä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on edelleen valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely on kesken.

 

Hankkeen peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, julkisivut ja ikkunat kunnostetaan ennen sisäpuolisia muutostöitä.

 

Lautakunta päätti 3.5.2007 hyväksyä Hietaniemenkatu 5b:n julkisivukor­jauksen ja ikkunoiden uusimistyön 11.4.2007 päivätyn teknisen han­kesuunnitelman arvonlisäverolliseen enimmäishintaan 790 000 euroa, ilman arvonlisäveroa 650 000 euroa, hintatasossa RI = 120,6 ja THI = 144,1 maaliskuussa 2007.

 

Sisäpuolisten muutostöiden urakkatarjousten perusteella laskettu ar­vonlisäveroton kustannusarvio on 5 287 000 euroa, arvonlisäverollinen 6 425 000 euroa kustannustasossa RI = 124,9, THI = 150,2 (10/2007).

 

Koko hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostuu julkisivukorjaus mukaan lukien arvonlisäverottomana 6,0 milj. euroa ja arvonlisäverollisena 7,28 milj. euroa, kustannustasossa RI = 124,9, THI = 150,2 (10/2007) mikä ylittää Kvston 31.5.2006 (asia 5) hyväksymän hankesuunnitelman mukaisen tarjoushintaindeksillä korjatun enimmäishinnan 12,9 %.

 

Lyhyt kuvaus hankkeesta

 

Hietaniemenkatu 5b, asunnottomien palvelukeskukseksi peruskorjattava rakennus on vuonna 1907 rakennettu kellarin ja kaksi kerrosta käsittäväksi miesten asuntolaksi, joka on vuosina 1949–1950 korotettu viisi kerrosta ja ullakon käsittäväksi asuntolarakennukseksi. Rakennus on kiinteistöviraston omistuksessa.

 

Rakennus siirtyy peruskorjauksen jälkeen kokonaisuudessaan sosiaaliviraston käyttöön. Rakennus korjataan hankesuunnitelman mukaisesti asunnottomien palvelukeskukseksi, joka sisältää kolmeen ylimpään kerrokseen tulevaa päihteetöntä ryhmäasumista, toiseen kerrokseen tulevan pääasiallisesti talon asukkaille tarkoitetun päivätoimintakeskuksen sauna-, pesula- ja ruokalatiloineen sekä katutasoon tulevan päihteellisiä asunnottomia palvelevan asumismuodon ns. ensisuojan. Rakennuksen piha-alue aidataan ja kunnostetaan käyttäjille soveltuvaksi. Lisäksi rakennuksen ympärille rakennetaan kameravalvonta.

 

Peruskorjaushankkeen rakennuttamispalvelut on tilattu HKR-Rakennut-tajalta.

 

Kiinteistövirasto päätti aloittaa elokuussa 2007 vuokralaisista tyhjenevän rakennuksen julkisivukorjauksen ja huonokuntoisten ikkunoiden kunnostus- ja uusimistyön erillisenä julkisivun korjaustyön urakkana.

 

HKR-Rakennuttajan julkisivusta teettämiin tarkempiin kuntotutkimuksiin perustuen julkisivukorjaukset oli tarkoituksenmukaista tehdä laajemmin kuin mitä toiminnallisessa hankesuunnitelmassa oli suunniteltu tehtäväksi. Rakennuksen kaikki ikkunat päätettiin uusia ja ikkunoiden uusimisesta johtuvaa rappauskorjausta sekä muuta rappauskorjausta tehtiin laajamittaisemmin.

 

Kiinteistöviraston virastopäällikkö päätti 9.7.2007 hyväksyä Hietaniemenkatu 5b:n teknisen hankesuunnitelman mukaisen julkisivukorjauksen ja ikkunoiden uusimistyön urakoitsijan valinnan ja urakan tilaamisen HKR-Rakennuttajalta.

 

Julkisivu-urakka on käynnissä ja valmistuu 15.2.2008.

 

Tilakeskuksen päällikkö on 18.7.2007 hyväksynyt kohteen luonnospiirustukset.

Sisäpuoliset työt toteutetaan omana urakkana. Rakentaminen on suunniteltu alkavaksi viimeistään 3.3.2008, jolloin hanke valmistuu 30.4.2009.

 

Rakennuslupapäätös on saatu 13.11.2007. Rakennusluvasta on tehty oikaisuvaatimus 30.11.2007.

 

Kustannukset                  Julkisivukorjauksen ja ikkunoiden uusimistyön urakkatarjousten perusteella laskettu arvonlisäveroton kustannusarvio on 665 800 euroa,
arvonlisäverollinen 807 000 euroa kustannustasossa RI = 122,5, THI = 147,2 (5/2007).

 

Sisäpuolisten muutostöiden urakkatarjousten perusteella laskettu arvonlisäveroton kustannusarvio on 5 287 000 euroa, arvonlisäverollinen 6 425 000 euroa kustannustasossa RI = 124,9, THI = 150,2 (10/2007).

 

Koko hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostuu päivitetty julkisivukorjaushinta mukaan lukien arvonlisäverottomana 6,0 milj. euroa ja arvonlisäverollisena 7,28 milj. euroa, mikä ylittää Kvston 31.5.2006 (asia 5) hyväksymän hankesuunnitelman mukaisen tarjoushintaindek­sillä korjatun enimmäishinnan 12,9 %.

 

Rakennuskustannusten suhdannenousun ja julkisivututkimusten perusteella tehtävän perusteellisemman julkisivujen kunnostustyön ja ikkunoi­den uusimistyön johdosta alkuperäisen hankesuunnitelman hinta ylittyy.

 

./.                   Ulko- ja sisäpuolen urakoiden yhteenlaskettu urakkavaiheen kustannusarvio 28.11.2007 on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

 

Urakoiden tarjouspyyntömenettely

 

Asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5b, peruskorjauksen urakoiden hankinta on kilpailutettu avoimen kansallisen hankintamenettelyn mukaisesti.

 

Hankkeesta on julkaistu ilmoitus sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa 19.10.2007.

 

Tarjoukset on pyydetty ilmoittautuneilta urakoitsijoilta rakennus-, säh­kö‑, putki- ja ilmanvaihtoteknisistä sekä rakennusautomaatiotöistä.

 

Rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja muut sille alistettuina sivu-urakoitsijoina.

Urakkatarjoukset              HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut kohteen urakat.

 

Aikataulu                          Työt voidaan aloittaa maaliskuussa 2008 ja työn on suunniteltu valmistuvan toukokuussa 2009.

 

Rahoitus                           Hankkeen rahoitukseen on varauduttu talonrakennushankkeiden raken­tamisohjelmassa vuosina 2007–2009.

 

Rakennustöiden aloitus                      Hankesuunnitelmasta on valitusprosessi käynnissä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kiinteistöviraston tilakeskus esittää rakennustöiden aloittamista valitusprosessin aikana.

 

Hankkeen rakennusluvasta on tehty oikaisuvaatimus 30.11.2007.

 

Lautakunta esittää Asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5b, peruskorjauksen 13.4.2006 päivätyn hankesuunnitelman enimmäis­hinnan korottamista siten, että hankkeen kokonaiskustannukset saavat olla arvonlisäverottomana 6,0 milj. euroa, arvonlisäverollisena 7,28 milj. euroa.

 

Samalla lautakunta esittää, että rakennustyöt saadaan aloittaa Helsingin hallinto-oikeuden 2.7.2007 tekemän päätöksen perusteella, vaikka hankkeesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen käsittely on kesken.

 

Vielä lautakunta toteaa päättäneensä ehdolla, että Kvsto hyväksyy Hietaniemenkatu 5b peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen, valita kilpailutusten perusteella kohteen urakoitsijat.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.1.2008) hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta antamassaan lausunnossa, että julki­sivukorjaus katsottiin järkeväksi tehdä erillisenä hankkeena, koska hankkeesta oli valitusprosessi käynnissä ja julkisivut oli joka tapauksessa kunnostettava.

 

Hankkeen urakkatarjouksiin perustuvat kokonaiskustannukset julkisivukorjaus mukaan laskettuna ovat arvonlisäverollisina 7,28 milj. euroa (veroton hinta 6,0 milj. euroa) hintatasossa 10/2007.

 

Kvston 31.5.2006 päättämä enimmäishinta on samassa hintatasossa 6,45 milj. euroa.

 

Urakkahinta ylittää enimmäishinnan 12,9 %. Tähän on syynä suhdannetilanteen lisäksi julkisivujen kunnostustyö, joka tehtiin tutkimuksiin pohjautuen perusteellisemmin kuin mitä alkuperäisessä hankesuunnitelmassa oli esitetty.

 

Hanke sisältyy vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmaan vuosille 2007–2009 ajoitettuna.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista esityksen mukaisesti.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (18.1.2008) lautakunnan esityksestä aloittaa hankkeen sisäpuoliset työt, vaikka peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymisestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja rakennusluvan myöntämisestä on tehty oikaisuvaatimus, mm. seuraavaa:

 

Valittajat olivat hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa vaatineet, että päätös hankesuunnitelman hyväksymisestä kumotaan. Valittajat väittivät valituksessa, että päätöksen valmistelussa on ollut menettelyvirheitä ja että hankesuunnitelma on asemakaavan vastainen. Valittajat vaativat myös täytäntöönpanon keskeyttämistä siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Hallinto-oikeus jätti tutkimatta väitteen hankesuunnitelman asemakaavan vastaisuudesta, koska kysymys ratkaistaan rakennuslupaa haettaessa. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen siltä osin, kun on väitetty, että valmistelu on ollut virheellistä ja puutteellista. Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, ettei syytä täytäntöönpanon keskeyt­tämiseen ole ilmennyt.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisusta on valitettu korkeimmalle hallinto-oikeu­delle. Valittajat ovat esittäneet samat vaatimukset ja samat perusteet. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta saadun tiedon mukaan asiassa annettaneen ratkaisu kevään 2008 aikana. Asia ei ole kuitenkaan vielä valmistelussa, joten on ilmeistä, ettei asiassa anneta ratkaisua ennen töiden suunniteltua aloittamisajankohtaa 3.3.2008.

 

As. Oy Hietaniemenkatu 8, As. Oy Hietaniemenkatu 12 ja Asunto Oy Hietaniemenkatu 10 ovat tehneet rakennusluvasta määräajassa oikai­su­vaatimuksen ja vaatineet, että päätös kumotaan siltä osin kuin sii­nä on myönnetty rakennuslupa asuntolarakennuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen siten, että rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan ensisuoja makuusaleineen ja toiseen kerrokseen sijoitetaan päiväkeskuksen vastaanotto-, keittiö- ja ruokailutila. Vaatimusta on perusteltu sillä, että hanke on voimassa olevan asemakaavan vastainen, koska rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sijoitettava toiminta ei ole asemakaavan sallimaa asuntolatoimintaa.

Kuntalain 98 §:ssä säädetään lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanosta. Lainkohta kuuluu seuraavasti:

 

Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos oikaisu­vaatimus tai valitus käy täytäntöönpanoon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

 

Valituksessa, joka koskee peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä, on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, ettei syytä päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiselle ole ilmennyt. Rakennuslupaa koskevassa oikaisu­vaatimuksessa ei ole vaadittu täytäntöönpanon keskeyttämistä.

 

Oikeuspalvelut toteaa, ettei nyt kyseessä olevien päätösten täytäntöön­pano johda siihen, että muutoksenhaku kävisi hyödyttömäksi. Edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua hyödyttömyyttä on kuntalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 192/1994) tarkennettu vielä niin, että päätöksen täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, mikäli täytäntöönpanon peruuttamisesta ei aiheudu kovin suurta vahinkoa.

 

Hallituksen esityksen mukaan täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä myös silloin, kun erittäin painavat syyt tätä vaativat. Erittäin painavilla syillä on hallituksen esityksessä tarkoitettu sitä, että täytäntöönpanon edut ovat haittoja suuremmat.

 

On ilmeistä, ettei sisätöiden aloittaminen aiheuta kovin suuria vahinkoja ja että täytäntöönpanon edut ovat haittoja suuremmat. Voidaan myös katsoa, että hankesuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen kumoaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa on epätodennäköistä, kun otetaan huomioon valituksen ilmeinen perusteettomuus. Samoilla perusteilla oikaisuvaatimuksen ja mahdollisen myöhemmän kunnallisvalituksen menestyminen on epätodennäköistä.

 

Asunnottomien palvelukeskuksen sisäpuoliset muutostyöt voidaan siten aloittaa, vaikka hankesuunnitelma ja rakennuslupa ovat vailla lainvoimaa.

 

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy asunnottomien palvelukeskuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen, Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan kiinteistölautakuntaa aloittamaan hankkeen 2. vaiheen sisäpuolisen peruskorjauksen esitetyn aikataulun mukaisesti.

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä asunnottomien palvelukeskuksen, Hietaniemenkatu 5b, peruskorjauksen 13.4.2006 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen siten, että hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat enintään 6 000 000 euroa (verollinen hinta 7 280 000 euroa) hintatasossa 10/2007.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Ulko-ja sisäpuolen urakoiden yhteenlaskettu urakkavaiheen kustannusarvio 28.11.2007

 

 

 

 


10

KISELEFFIN/SUNNIN TALON PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2007-2688

 

Kiinteistölautakunta toteaa (4.12.2007) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kiseleffin talon 3. ja 4. kerros ja Sunnin talon 2. ja 3. kerros ovat tällä hetkellä tyhjillään. Sunnin 1. kerroksessa ja Kiseleffin 1. ja 2. kerroksessa on liiketiloja. Molempien rakennusten LVISA-tekniikka peruskorjataan.

 

Hankkeen laajuus 6 705 br-m².

 

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä 14,1 milj. euroa eli arvonlisäverollisena 17,2 milj. euroa kustannustasossa 8/2007 (RI 123,4; THI 148,6).

 

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008–2011.

 

Kiseleffin/Sunnin talon (Aleksanterinkatu 26–28) peruskorjauksesta on laadittu 28.9.2007 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen ja rakennusviraston yhteistyönä.

 

Kiseleffin ja Sunnin talon 3. kerrokseen on tulossa vuokralaiseksi hallintokeskuksen oikeuspalvelut. Kiseleffin ja Sunnin talojen 1. ja 2. kerroksen liiketiloja tulee markkinoimaan Helsingin Leijona Oy.

 

Hallintokeskus on antanut 16.11.2007 oikeuspalveluiden tiloista puoltavan lausunnon ja Helsingin Leijona Oy on antanut 20.11.2007 oman lausuntonsa, jossa he ilmoittavat olevansa valmiita hankkeen ohjaukseen liiketilojen osalta.

 

Hankkeen tarpeellisuus

 

Molempien rakennusten tekniikka edellyttää peruskorjausta. Tiloissa on tällä hetkellä sekavat, osin yhteiset ilmanvaihtojärjestelmät ja joistakin tiloista puuttuu ilmastointi kokonaan. Myös sähköistyksen osalta järjestelmät vaativat täydellisen uusimisen. Peruskorjauksessa rakennukset erotetaan teknisesti omiksi kiinteistöikseen ja LVISA-tekniikka eriytetään.

 

Hankkeen yhteydessä parannetaan myös toiminnallisia puutteita. Sunnin talosta puuttuu hissi ja liikuntavammaisten tarpeet on huomioitu huonosti. Poistumistiejärjestelyt ovat molemmissa rakennuksissa puutteelliset.

 

Hankkeen laajuus           Hankkeen laajuus on 6 705 br-m², 2 859 hy-m², 3 349 ht-m²,

 

Kustannukset ja rahoitus

 

Rakennusviraston laatiman kustannusarvion mukaan peruskorjauksen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 14,1 milj. euroa eli arvonlisä­verollisena 17,2 milj. euroa kustannustasossa 8/2007 (RI 123,4;
THI 148,6 ).

 

Alv. 0 %

Alv. 22 %

 

 

2 103 euroa/br-m²

2 565 euroa/br-m²

4 932 euroa/hy-m²

6 016 euroa/hy-m²

4 210 euroa/ht-m²

5 135 euroa/ht-m²

 

Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskuksen investointiohjelman korjaushankkeista vuosilla 2008–2011.

 

Aikataulu                          Toteutussuunnittelu alkaa huhtikuussa 2008 ja loppuu maaliskuussa 2009, rakentaminen aloitetaan syyskuussa 2009 ja hanke valmistuu huhtikuussa 2011.

 

Suunnittelijat                    Hankesuunnitelma on tilattu HKR-Rakennuttajalta. Suunnittelijoina ovat toimineet:

 

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta, Tasa Oy

Kari Raimoranta, Rauli Ukkonen

(tilaus HKR:n arkkitehtisuunnittelun puitesopimuksen perusteella)

 

Rakennesuunnittelija:

HKR-ARK, tekninen toimisto / Mirja Viita

(tilaus suoraan HKR-ARK:n tekniseltä toimistolta)

 

Sähkösuunnittelija:

Insinööritoimisto Lausamo Oy / Mirja Lehtonen

(tilaus HKR:n sähkösuunnittelun puitesopimuksen perusteella)

 


LVI-suunnittelija:

Tuomi Yhtiöt Oy / Kimmo Lahti

(tilaus HKR:n lvia-suunnittelun puitesopimuksen perusteella)

 

Keittiösuunnittelu:

HKR-ARK, tekninen toimisto / Helinä Lohilahti

(tilaus suoraan HKR-ARK:n tekniseltä toimistolta)

 

Vuokravaikutus               Kiseleffin talon oikeuspalvelujen vuokra on 22,16 euroa/ht-m². Vuokra koostuu sekä pääomasta 19,16 euroa/ht-m² että ylläpitovuokrasta 3,00 euroa/ht-m²/kk. Huoneistoala on 933 ht-m².

 

Lautakunta esittää Kiseleffin/Sunnin talon peruskorjauksen 28.9.2007 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 705 br-m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on 14,1 milj. euroa arvonlisäverottomana, 17,2 milj. euroa arvonlisäverollisena, kustannustasossa 8/2007, RI 123,4 ja THI 148,6.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (3.1.2008) hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että rakennusten tekniikka ja ylempien kerrosten käyttöönotto toimistotiloiksi edellyttävät täydellistä peruskorjausta. Rakennukset kuuluvat kaupungintalokorttelien elävöittämishankkeeseen. Sunnin talon 1. kerroksessa ja Kiseleffin talon 1. ja 2. kerroksessa on liiketiloja. Peruskorjauksessa po. tilojen käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Lisäksi Sunnin talon 2. kerrokseen on esitetty ravintola-/näytte­lytilaa, josta olisi tarjoiluhissiyhteys 1. kerroksen keittiöön.

 

Rakennusten ylimmät kerrokset ovat nyt tyhjillään ja niihin on tarkoitus sijoittaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut peruskorjauksen jälkeen.

 

Hankkeen laajuus on 6 705 br-m². Hankeen arvonlisäverolliset rakenta­miskustannukset ovat 17,2 milj. euroa (veroton hinta 14,1 milj. euroa) kustannustasossa 8/2007. Hankkeen neliökustannukseksi tulee 2 565 euroa/br-m².

 

Hanke sisältyy vuosien 2008–2010 taloussuunnitelmaan vuosille 2009–2011 ajoitettuna.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

 


./.                   Khs toteaa lisäksi, että kaupunginmuseo on 20.11.2007 antanut hanke­­suunnitelmasta puoltavan lausunnon. Lausunto on esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä 2.

 

Khn vähemmistön (Helistö, Lehtipuu ja Moisio) mielestä Khn olisi tullut palauttaa hankesuunnitelma uudelleen valmisteltavaksi siten, että Kiseleffin ja Sunnin talon käyttö arvioidaan kokonaisuudessaan kaupungintalokorttelien elävöittämishankkeen näkökulmasta.

 

Näin ollen hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tilatarpeet ratkaistaan toisin ja korttelin kolmas kerros suunnitellaan myös julkiseen tai kaupalliseen käyttöön.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Kiseleffin/Sunnin talon peruskorjauksen 28.9.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 6 705 br-m² ja rakentamiskustannusten enim­mäishinta on 14 100 000 euroa arvonlisäverottomana, 17 200 000 euroa arvonlisäverollisena, kustannustasossa 8/2007, RI 123,4 ja THI 148,6.

 

Lisätiedot:
Pakarinen-Hellsten Päivi, va. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 40350

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hankesuunnitelma 28.9.2007

 

Liite 2

Kaupunginmuseon lausunto 20.11.2007

 

Liite 3

Hankeaikataulu 23.11.2007

 

 

 

 


11

SUUTARILAN RYHMÄRAKENTAMISTONTTIEN VUOKRAUSPERUSTEET

 

Khs 2008-30

 

40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40046 tontit nro 4–5 ja tontit nro 7–8, korttelin nro 40048 tontit nro 10–16, korttelin nro 40220 tontit nro 1–4 sekä korttelin nro 40221 tontit nro 1–5; Sarastustie, Aamukasteenkuja, Asteroidikuja

 

Kiinteistölautakunta toteaa (18.12.2007) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Suutarilan ryhmärakentamisessa tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten omakotitalojen rakentamista pienille omakotitonteille, jotka vuokrataan kaupungin normaalein omakotitonttien vuokrausehdoin suoraan perheille tai yksityishenkilöille.

 

Kiinteistövirasto on kilpailuttanut rakentamisprojektin johdon ja valinnut rakennusalan ammattilaisryhmän palvelemaan tulevia rakentajia. Näiden ei kuitenkaan tarvitse itse rakentaa, hankkia urakoitsijoita eikä kilpailuttaa työtä tai tavaraa. Sen tekee heidän puolestaan jo valituksi tullut rakentamisen projektiorganisaatio. Kukin perhe on tässä hankkeessa oman talonsa rakennuttaja (tilaaja). Tilaajat tekevät yhdessä rakentamista koskevat päätökset rakentajakonsultin heille valmistelemien ehdotusten mukaan.

 

Kohde on kehittämishanke, josta odotetaan toteutusmallia pienille tonteille ja tonttiryhmille.

 

Suutarilan 20 omakotitontille esitetään nyt vahvistettavaksi vuokrausperusteet siten, että vuokrausperusteena pidetään 22 euron (ind.100) suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka vastaa tämän päivän hintatasossa 369 euroa/k-m2.

 

Varauspäätös ja ryhmärakentaminen

 

Helsingin Suutarilaan Aamukasteenkujan, Sarastustien ja Asteroidikujan varteen on kaavoitettu 20 pientalotonttia. Nämä rakentamattomat tontit ovat pinta-alaltaan pieniä, keskimäärin vain n. 400 m2:n suuruisia ja tehokkuudeltaan luokkaa 0,4.

 

Khs varasi 13.2.2006 tontit omatoimista ryhmärakentamista varten 31.12.2007 saakka ehdolla, että tonttien rakentaminen organisoidaan tarjouskilpailulla valittavan rakennuttajakonsultin avulla.

 

Lautakunta merkitsi 26.6.2007 tiedokseen Suutarilan ryhmärakentamisen periaatteet.

 

Lautakunta ratkaisi 20.11.2007 rakennuttajakonsultin valintaa koskeneen tarjouskilpailun ja valitsi Notocom Oy:n kilpailun voittajaksi kokonaistaloudellisin perustein sekä oikeutti tonttiosaston osastopäällikön tekemään Notocom Oy:n kanssa tontteja koskevan varaussopimuksen.

 

Asemakaava- ja tonttitiedot

 

Ryhmärakentamishanke käsittää 20 varsin tiiviisti rakennettavaksi kaavoitettua pientalotonttia.

 

Alueelle on 5.1.2001 tullut voimaan asemakaava nro 10815.

 

Aamukasteenkujaa reunustaa kolmesta tonttirivistä koostuva omakoti-alue (AO-1) käsittäen korttelit 40220 ja 40221 sekä korttelin 40048 tontit 10–16. Tontteja on yhteensä 16 ja ne on ryhmitelty n. 1 000 m2:n kokoisen leikki- ja oleskelupuiston (VK) ympärille. Tontit ovat keskimäärin n. 400 m2:n suuruisia ja niille saa rakentaa 160 k-m2-suuruisen omakotitalon sekä lisäksi autosuojan ja varastotilaa enintään 25 k-m2/ asunto.

 

Tontit 40046/4 ja 5 kuuluvat erillispientalojen korttelialueeseen (AO) ja ne ovat muita tontteja jonkun verran suurempia (577 m2 ja 626 m2). Näidenkin tonttien rakennusoikeus on 160 k-m2 ja lisäksi saa rakentaa autosuojan ja varastotilaa yhteensä enintään 25 k-m2/asunto.

 

Kylmän kuistin saa rakentaa rakennusalan ja edellä mainitun rakennus­oikeuden estämättä. Edellä mainituille tonteille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa.

 

Tärkeä suunnitteluun vaikuttava tekijä on kaavamerkintä, joka estää pääikkunoiden sijoittamisen rakennuksen yhdelle julkisivuseinälle kortteleissa 40220, 40221 ja 40048.

 

Erityisesti AO-1-korttelialueilla asemakaava pyrkii rakennusten sijaintia, rakentamistapaa ja julkisivuja koskevilla asemakaavamääräyksillä ohjaamaan toteutusta kokonaisilmeeltään yhtenäiseksi ja harmoniseksi. Kattokulmaksi on näillä korttelialueilla määritelty 1:1,5 ja pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi vaaleansävyinen pystyrimoitettu puu. Myös katto­materiaalien ja -värityksen sekä pensas- tai puuaitojen tulisi olla yhtenäisiä.

 

Tontit 40046/ 7 ja 8 kuuluvat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen (AR), jossa tonttitehokkuus on 0,2. Tontin 7 pinta-ala on 888 m2 ja rakennusoikeus 177,6 k-m2. Tontin 8 pinta-ala on 800 m2 ja rakennusoikeus 160 k-m2.

 

Asemakaavamääräysten mukaan rakennettavien asuinhuoneiden kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden lentomelua vastaan on oltava 35 dB(A). Autopaikat sijoitetaan omille tonteille.

 

Alueesta ei ole kaavoituksen yhteydessä laadittu lähiympäristön suunnitteluohjetta.

 

Perusratkaisu perustuu viitesuunnitelmiin

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto on tilannut Arkkitehtitoimisto 1:1 Oy:ltä asemakaavaa täydentävät viitesuunnitelmat. Suunnitelmilla on selvitetty tonteille soveltuvat taloratkaisut ja määritelty niille sopiva yhtenäisyyden ja monimuotoisuuden suhde sekä pyritty varmistamaan syntyvän ympäristön laatu. Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston edustajat ovat osallistuneet viitesuunnitelmien tekemisen oh­jaukseen.

 

Suunnitelmilla on selvitetty pienten tonttien rajatut mahdollisuudet ratkaista asuintalojen, autojen ja jätteiden sijoitus tontilla asemakaavan ja rakentamismääräysten asettamien ehtojen mukaan.

 

Viitesuunnitelmien mukainen esimerkkiratkaisu perustuu ulkoisesti saman talotyypin käyttöön kaikilla tonteilla siten, että koko 160 k-m2:n rakennusoikeus tulee käytetyksi. Jokaisen asunnon huoneistoala on 140 m2. Lisäksi tulevat kuisti ja 25 k-m2:n suuruiset varasto- ja autotallitilat.

 

Tavoitteena on kohtuuhintainen omakotitalo

 

Viitesuunnitelmien jatkovaiheessa tonttiosasto on tutkinut omakotitalojen taloudellista ja laadullista toteutuskelpoisuutta.

 

Ryhmärakentamiseen liittyvää volyymiä ja ns. skaalaetuja on pyritty hyödyntämään tarjoamalla viitesuunnitelmia talotehtaille ja materiaali-toimittajille edelleen kehitettäviksi siten, että yksittäisten talojen toteutuskustannukset olisivat edullisia. Talotehtaille tarjottiin mahdollisuutta talotyypin yleispätevyyden parantamiseen niin, että talotyyppi soveltuisi käytettäväksi paitsi Suutarilassa myös muilla yhä yleistyvillä pikkutonteilla. Viranomaistoiminnan ja talovalmistajien yhteistyön lisääminen on meillä Suomessa hyvinkin ajankohtaista, sillä 2/3 pientaloista valitaan talotoimittajien ns. valmistalopaketteina.

 

Rakennusvalvontavirasto julkaisi 2006 syksyllä ns. Helsinki-pientalo-projektin yhteistyön edistämiseksi. Hankkeeseen ilmoittautui 16 talo- ja materiaalitoimittajaa. Projektiin ilmoittautuneelta toimittajalta tiedusteltiin heidän kiinnostustaan Suutarilan hanketta kohtaan. Hankkeelle valittu rakennuttajakonsultti voi nyt jatkaa kohteen toteutussuunnittelua yhteistyössä niiden talotehtaiden kanssa, jotka tuolloin ilmoittautuivat mukaan. Tavoitteena on luoda luonnossuunnitelmien mukaisesta esimerkkitalosta teollinen tuote talopakettimarkkinoita varten.

 

Tonttien sijainti                Suutarilan ryhmärakentamistontit sijaitsevat Kehä III:n ja sen eteläreunalla olevan 400 kV:n korkeajännitejohdon välittömässä läheisyydessä. Alue on vanhaa peltoaluetta.

 

Tontit ympäristöineen ovat Kehä III:n liikennemelun ja Helsinki–Vantaa lentokentän lentomelun vaikutusalueella. Tontteja suojaava melueste on rakennettu Kehä III:n varteen.

 

Pohjaolosuhteet ja muut rakentamiseen vaikuttavat paikalliset olosuhteet

 

Tonttien kantavan maaperän päällä on n. 4,5–6,5 m:n paksuinen savikerros. Tontit ovat topografialtaan hyvin tasaisia.

 

Alueen halki Aamukasteenkujan eteläpuolella korttelissa 40048 kulkee entisen valtaojan uoma, joka joudutaan rakennettaessa täyttämään. Tontteja joudutaan muutoinkin täyttämään melko paljon, sillä ne sijaitsevat alueen katuihin nähden notkelmassa. Tonttien kulmakorkeuksien perusteella suunniteltu maanpinnan tasaus edellyttää alustavasti ar­vioiden n. 0,3–1,5 m:n paksuisia täyttöjä tonteilla. Koska maaperä on savea, tontit joudutaan esirakentamaan täyttöjen muutoin aiheuttamien kohtuuttomien painumien vuoksi. Talot joudutaan perustamaan paaluille.

 

Khs on 22.8.2007 myöntänyt kiinteistöviraston tonttiosastolle erillismäärärahan tonttien esirakentamista varten.

 


Ehdotus vuokrausperusteiksi

 

Vertailutiedot

 

Kvsto päätti 15.2.2006 (asia 13) oikeuttaa lautakunnan vuokraamaan Vuosaaren asuntotontin 54105/7 sekä asuinpientalotontit 54106/6–7 ja 54107/9–10 pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta. Vuosaaren tontit on vuokrattu erityisen korkealaatuisten ilman hitas-ehtoja toteutettavien omistus­asuntojen rakennuttamista varten, joten yksikköhinnan voidaan ajatella vastaavan alueen markkinahintaa.

 

Kvsto päätti 21.6.2006 (asia 16) oikeuttaa lautakunnan vuokraamaan Suutarilan omakotitalotontin 40202/18 (AO, e = 0,20) pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 on 100” pistelukua 100 vastaavaa 24 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tämä tasainen puutarhatontti sijaitsee rauhallisella pientaloalueella.

 

Omakotitonttien 40046/4–5, 40046/7–8, 40048/10–16, 40220/1–4 ja

40221/1–5 vuokra

 

Sijaintinsa ja ympäristönsä vuoksi otsikossa mainitut tontit eivät ole yhtä haluttuja kuin pientalotontit yleensä. Tontit sijaitsevat Kehä III:n ja sen eteläreunalla olevan 400 kV:n korkeajännitejohdon välittömässä läheisyydessä, mikä tulee ottaa huomioon yksikköhintaa selvästi alentavana tekijänä. Alentavana tekijänä voitaneen myös ottaa huomioon tonttien maaperästä johtuvat normaalitasoon nähden jonkin verran korkeammat perustamiskustannukset.

 

Esitetyin perustein ja edellä selostettujen päätösten jälkeen tapahtunut maan arvon kohoaminen huomioon ottaen voitaisiin lautakunnan mielestä otsikossa mainittujen tonttien vuosivuokrat määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1051 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 22 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerros­alan osalta.

 

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien varasto- ja auto­suojatilojen sekä asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei esitetä perittäväksi.

 


Tonttien laskennallisen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 369 euroa/k-m2 (ind. 1 677). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi tällöin n. 1,48 euroa/m2/kk.

 

Khs ilmoittaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraa­maan 40. kaupunginosan korttelin nro 40046 tontit nro 4, 5, 7 ja 8, korttelin nro 40048 tontit nro 10–16, korttelin nro 40220 tontit nro 1, 2, 3 ja 4 sekä korttelin nro 40221 tontit nro 1, 2, 3, 4 ja 5 lautakunnan määrää­mästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Asuntotonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 22 euroa.

 

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien varastotilojen ja autosuojan sekä asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

 

2                    Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia omakotitonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Sijaintikartta

 

 

 

 


12

MEILAHDEN LÄHIVIRKISTYSALUEEN SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11642)                

 

Khs 2007-212

 

15. kaupunginosan (Meilahti) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspal­velujen alueen ja katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodos­tuu uusi kortteli 15643).

 

Alue sijaitsee Meilahdenpuiston itäreunassa.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa 21 000 k-m2 uutta toimitilarakentamista Paciuksenkadun lounaispuolelle Meilahdenpuiston alueelle, uuden kadun rakentamisen välittömästi rakennuksen taakse ja sen varteen yleisen pysäköintialueen.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.12.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 21.12.2004 Meilahdenpuiston ja Meilahden liikuntapuiston asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaavaluonnoksessa oli uutta toimitilarakentamista Paciuksenkadun var­ressa (19 000 k-m2) ja uusi osittain kallioon louhittu tennishalli nykyisten tenniskenttien pohjoispuolella (6 500 k‑m2).

 

Lautakunta on 2.6.2005 puoltanut Meilahden liikuntapuiston asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaava on tullut voimaan 21.4.2006.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palveluiden aluetta (P) ja virkistys- ja liikuntapalveluiden aluetta (VU). Yleiskaavassa on esitetty Paciuksenkadulta Nordenskiöldinkadulle pääliikenneverkon maanalainen osuus.

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa asemakaavat nro 8910 (vahvistettu 24.5.1985) ja 9035 (vahvistettu 20.5.1986). Kaavojen mukaan alueet ovat urheilu- ja virkistyspalvelualetta (VU), virkistysaluetta (VL) ja katualuetta.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Meilahden liikuntapuistosta on tehty yleissuunnitelma vuonna 1993.

 

Biomedicum on teettänyt Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:llä luonnos­­suunnitelmat Paciuksenkadun varren tontin rakentamisesta.

 

Kiinteistölautakunta on 31.10.2006 tehnyt esityksen Khlle tontin varaamisesta Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille vuoden 2007 loppuun asti.

 

Maanomistus

 

Kaupunki omistaa alueen.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Alue sijaitsee Paciuksenkadun varressa Iho- ja allergiasairaalan itäpuoleisessa laaksossa. Paciuksenkadun ja laakson välinen tasoero on enim­millään 7 m. Alueella on laaja pysäköintikenttä. Sen läpi kulkee paljon käytetty kevyen liikenteen reitti Töölöstä läntiseen Helsinkiin ja Espooseen. Meilahdentien ja Tukholmankadun risteyksen välinen Paciuksenkadun katualue kuuluu muutosalueeseen.

 

Rakennettu ympäristö

 

Alueen koillispuolella Mäntytien varressa on 1950-luvulla rakennettuja nelikerroksisia asuinkerrostaloja ja kirkko. Mäntytie on enimmillään 10 m Paciuksenkatua korkeammalla. Kaakkoispuolella Paciuksenkadun varressa on kuusikerroksisia pistekerrostaloja. Eteläpuolelle on kaavoitettu urheiluhalli, joka rakennettaneen lähivuosina. Länsipuolella mäen päällä on Iho- ja allergiasairaala.

 

Liikenne      Pääkatuna toimivan Paciuksenkadun liikennemäärä on n. 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Meilahdentien (tonttikatu) liikennemäärä on n. 6 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisellä urheilupuiston pysäköintialueella on 152 autopaikkaa, joista 74 on 24 tunnin aikarajoituksella (liityntäpysäköinti), 64 paikkaa 4 tunnin aikarajoituksella ja 14 paik­kaa 2 tunnin aikarajoituksella.

 

Luonnonympäristö

 

Laakson pohjalla sijaitsevan pysäköintikentän reuna-alueet on hoidettu puistomaisesti. Laakso rajautuu lännessä ja lounaassa Meilahden selän­teen jyrkkään reunavyöhykkeeseen, joka antaa kaupunkikuvalle puis­tomaista ilmettä. Reunavyöhykkeen kasvillisuus on havupuuvaltaista puustoa.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaava-alu­een rakentaminen edellyttää alueella johtosiirtoja ja nykyisen verkoston lisärakentamista.

 

Maaperä      Nykyinen korkeustaso alueella on +3,9–+22,10. Alueen maaperä on vaihteleva, osin kallioinen alue esiintyy näkyvissä tai on hyvin lähellä maanpintaa. Alueen länsiosassa esiintyy tiiviin kerroksen päällä karkea­­­rakeinen kitkamaalaji ja alueen itäosassa hiekkaa. Alueen halki kaakko-luodesuunnassa on savimaa-alue, jossa savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 1–6 m.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Paciuksenkadun vilkas liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä.

 

Paciuksenkadun liikenteen aiheuttama lähtömelutaso on n. 76 dB. Hen­­gitettävien hiukkasten ja typpidioksidin ohjearvojen tiedetään ylittyvän usein Helsingin vilkkaimmin liikennöityjen pääkatujen varsilla.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa toimitilarakenta­minen Paciuksenkadun varteen niin, että se on kaupunkimainen ja korkeasoisesti rakennettu ennen yleiskaavaan merkityn tunnelin rakentamista ja sen jälkeen. Laakson pohjalle uuden Steinheilinkadun (muutetussa ehdotuksessa Zaidankatu) varteen varataan alueen läpi kulkevan seudullisen viheryhteyden reitti ja yleisen pysäköinnin alue.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty toimitilarakentamista Paciuksenkadun varteen ja yleisen pysäköinnin alue uuden Zaidankadun varteen. Lautakunnan jatkosuunnittelun pohjaksi hyväksymässä luonnoksessa esitettyä ratkaisua on kehitetty edelleen ottaen huomioon tutkimuslaitoksen muuttuneet tilantarpeet ja esite­tyt mielipiteet. Nähtävillä olleessa suunnitelmassa mukana olleet puis­toalueet etelä- ja länsireunassa on jätetty pois tästä ehdotuksesta. Ne ovat mukana myöhemmin tehtävässä Iho- ja allergiasairaalan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen välisen huolto­tunnelin mahdollistavassa kaavamuutoksessa.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 29 190 m2, josta toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) on 7 271 m2, yleistä pysäköintialuetta (LP) 2 100 m2 ja katualuetta 19 819 m2. Kerrosalaa on 21 000 m2.

 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

 

Paciuksenkadun ja uuden Zaidankadun väliin muodostuu uusi kortteli 15643. Iho- ja allergiasairaala-alueen itärinne ja Paciuksenkadun varren uudet rakennukset reunustavat liikuntapuistosta Meilahdentielle ulottuvaa laaksoa. Kaikki rakentaminen on pyritty sijoittamaan sairaalan itärinnettä ja sen puustoa mahdollisimman paljon säilyttäen. Pääosa rakentamisesta sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle pysäköimispaikalle.

 

Tontille saa rakentaa toimitilaa, joka palvelee tutkimus- ja opetustoimintaa tai sitä tukevaa toimintaa sekä toimistoja. Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat +34,0 ja +30,0. Tontille saa ilmastointikonehuoneen ja enintään 200 k-m2 saunatiloja rakentaa enintään 3,5 m rakennuksen vesikaton ylimmän korkeusaseman yläpuolelle. Katolle sijoitettavien tilojen on sovittava rakennuksen arkkitehtuuriin ja oltava vähintään 2 m Paciuksenkadun puo­­­leista julkisivua sisempänä. Tontin autopaikat ovat rakennuksen alla.

 

Rakennusaloja on kolme ja ne saa liittää toisiinsa matalin lasikäytävin. Käytävien enimmäiskorkeusasema on +22,0. Rakennukset on pääosin rapattava. Zaidankadun puolella vähintään kahden alimman kerroksen julkisivussa on käytettävä puuta ja luonnonkiveä. Puuverhous yhdis­tää uudet rakennukset viereen suunniteltuun puulla verhottavaan ur­heilu­halliin. Rakennukset on suunniteltava erilaisia arkkitehtonisia aihei­ta käyttäen ja niissä on käytettävä lämpimiä, keskenään erilaisia värisävyjä.

 

Rakennusten välisten syvennysten kadun puoleinen osa, kansipihat, kevyen liikenteen reitti tontin luoteisosassa ja tontin kaakkoisosan portaikko levähdyspaikkoineen, on rakennettava luonnonkivirakentein ja ‑pinnoin, istutuksin, valaistuksen ja ympäristötaiteen keinoin miellyttäviksi paikoiksi jalankulkijoille ja rakennuksen käyttäjille.

 

Korttelin, LP-alueen ja katualueen kohdalle on merkitty alueen osa, jolle HUSin ja Iho- ja allergiasairaalan välinen maanalainen huolto- ja pysäköintiliikennetunneli suoja-alueineen saa ulottua. Tunnelia koskeva selvitystyö on kesken. Työn valmistuttua tehdään alueen kolmas kaavamuutos, johon tunneli kokonaisuudessaan merkitään.

 

Yleinen pysäköintialue (LP)

 

Zaidankadun varteen on merkitty Meilahden liikuntapuistoa ja muita alueen käyttäjiä palveleva 70 paikan yleinen pysäköintialue, joka raken­netaan osittain rinteeseen. Kaavaehdotuksessa on määräys maaston mukaan polveilevasta luonnonkivitukimuurista, jonka avulla pysäköintialue saadaan istutettua Iho- ja allergiasairaalan itärinteen alareunaan. Nykyinen pysäköintialue muuttuu pääosaltaan korttelialueeksi.

 

Liikenne      Korttelialueen länsipuolelle on osoitettu uusi katuyhteys Zaidankatu, joka palvelee uusien toimistorakennusten liikenteen lisäksi urheilupuiston liikennettä. Kadun alkupäässä tulee olemaan myös Meilahden sairaalan huoltotunnelin liikennettä, jolloin sen liikennemäärän ennustetaan olevan n. 1 500–2 000 autoa vuorokaudessa. Kadun varteen esite­­tään rakennettavaksi myös kevyen liikenteen väylä, joka toimii päärait­tiverkoston osana.

 

Paciuksenkadun lounaisreunaan on tarkoitus rakentaa jalankulku- ja polkupyörätie. Kadun varteen on merkitty puurivi. Koska katualueen tilanvaraus on tehty yleiskaavassa esitetyn tunnelin tarvitseman tilan mu­kaan, on puurivi esitetty istutettavaksi kohtaan, jossa se pystytään säilyttämään tunnelin rakentamisen jälkeenkin.

 

Tontin luoteisreunaan merkitty kevyen liikenteen reitti on esteetön yhteys Paciuksenkadulta Meilahdenpuistoon.

 

Luonnonympäristö

 

Laakson pohjalla ja Paciuksenkadun varressa olevat istutukset tulevat muuttumaan. Rakentaminen on sijoitettu niin, että mahdollisimman paljon Iho- ja allergiasairaalan itärinnettä ja sen puustoa säilyy.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää johtosiirtoja sekä kunnallistekniikan lisärakentamista.

 

Zaidankadulle joudutaan rakentamaan uutta vesihuoltoverkostoa korvaamaan korttelin 15643 alueella sijaitsevat vesihuoltoverkoston osat. Uudet rakennukset liitetään Zaidankadulle rakennettavaan vesihuoltoverkostoon. Lisäksi Paciuksenkadulle rakennetaan sadevesi­vie­märöintiä n. 120 m korvaamaan nykyinen sadevesiviemäröinti korttelin 15643 alueella. Korttelin alueella olevat viestikaapelit siirretään Paciuksenkadulle.

 

Alueelle rakennetaan kaukolämpöputki Paciuksenkadun ja Meilahdentien risteyksen pohjoispuolelta Zaidankadulle.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Kitkamaa- ja kallioalueella rakennukset perustetaan maa- tai kalliovaraisena, savialueella tukipaaluin.

 

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimin­toihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Paciuksenkadun liikennemäärän ei arvioida olennaisesti kasvavan nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Yleiskaava 2002:n mukaisessa ennustetilanteessa vuonna 2025 liikennemäärä alueen pääkaduilla on jopa nykyistä alhaisempi.

 

Paciuksenkadun ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu melumallin avulla. Mallilla suoritettujen laskentojen mukaan uuden toimitilarakennuksen julkisivulle kohdistuva mitoittava päiväajan keskiäänitaso on n. 72–73 dB.

 

Hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet voivat alueella nousta ajoittain haitallisen korkeiksi, kuten muuallakin Helsingin vilkkaim­min liikennöityjen pääkatujen varsilla.

 

Kaavaehdotuksessa edellytetään rakennuksen ulkoseinän kokonaisääneneristävyyden määrittämistä keskiäänitason LAeq 73 mukaan. Lisäksi rakennuksen ilmanotto tulee järjestää kattotason yläpuolelta rakennuksen suojaisalta puolelta.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta on ehdottanut 8.12.2004 toimitilakorttelin länsipuolelle merkityn kadun nimeksi Steinheilinkatua, Steinheilsgatan, Meilahdes­­sa asuneen kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin (1762–1831) mukaan. (Hänen mukaansa on nimetty myös Fabianinkatu.)

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja
ympäristön asumisolosuhteisiin

 

Asemakaava mahdollistaa uuden tutkimuslaitoksen rakentamisen Meilahdenpuiston koillisreunaan.

 

Paciuksenkadun varsi on rakennettuna kaupunkimainen ja väreiltään lämmin. Katua reunustavat rapatut rakennukset, joita yhdistävät matalat lasikäytävät. Kadun varrelle istutetaan puurivi. Kävelyreitti siirtyy kauemmas ajoradasta ja muuttuu miellyttävämmäksi kulkea. Uusi pyöräreitti rakennetaan Paciuksenkadun varteen. Taideprojekti ja kadun varren "taskupuistot" taitavasti toteutettuna synnyttävät paikalle oman vetovoimaisen ilmeen – myös vastapäisistä asunnoista katsottuna.

 

Virkistysalue pienenee ja muuttuu rakennetuksi. Pysäköintikenttä poistuu ja tilalle rakennetaan noin puolta pienempi yleisen pysäköinnin alue. Kadun varteen esitetään rakennettavaksi myös kevyen liikenteen väylä, joka toimii pääraittiverkoston osana. Rakentaminen ei lisää oleellisesti liikennettä alueella. Tulevaisuudessa yleiskaavan tunneliratkaisu tulee parantamaan liikenteen sujuvuutta Paciuksenkadun ja Nordenskiöl­dinkadun välillä.

 

Nykyisin käytettävissä olevilla arviointimenetelmillä ei pystytä luotettavasti arvioimaan, vaikuttavatko suunnitellut rakennusmassat päästöjen laimenemisolosuhteisiin lähiympäristön kannalta olennaisella tavalla. Ilmanlaadun arvioinnin osalta jatkosuunnittelussa otetaan huomioon asemakaavan muutosehdotuksesta saatavat lausunnot ja pyritään toimimaan hyvässä viranomaisyhteistyössä muiden asiantuntijatahojen kanssa.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

 

-                                       Kadut ja yleiset alueet

1 200 000 euroa

-                                       Kaukolämpö

200 000 euroa

-                                       Sähkö

100 000 euroa

-                                       Vesihuolto

250 000 euroa

-                                       Johtosiirrot

850 000 euroa

-                                        

 

-                                       Yhteensä

2 600 000 euroa

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Suunnittelun luonnosvaiheen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.4.2004).

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Se sekä kaavan lähtökohdat ja tavoitteet olivat nähtävillä 24.5.–4.6.2004. Kaavan valmistelija oli Töölön kirjastossa paikalla 27.5.2004.

 

Lautakunta hyväksyi 21.12.2004 Meilahdenpuistoa ja Meilahden liikuntapuistoa koskevan asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

 

Suunnittelualue jaettiin niin, että ensin tehtiin tennishallin kiireellisyyden takia liikuntapuiston kaavamuutos, jota lautakunta puolsi 2.6.2005. Kaava on tullut voimaan 21.4.2006.

 

Paciuksenkadun varren asemakaavan muutostyön käynnistymisestä ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 11.5.2006.

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Töölön kirjastossa 22.5.–9.6.2006. Kaavan valmistelija oli Töölön kirjastossa paikalla 23.5.2006.

 


Nähtävillä ollut muutosluonnos poikkesi luonnosvaiheesta kerrosalan (24 000 k-m2) ja rakennusten sijoittelun osalta.

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2004–2006 kaavoituskatsauksissa.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavatyön aikana on tehty yhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston kanssa.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 20 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

 

Kirjallisista mielipiteistä on seuraavassa tiivistelmät. Keskenään pääosin samansisältöisistä mielipiteistä on laadittu yhteinen lyhennelmä. Lautakunnan vastineet mielipiteissä esitettyihin näkökohtiin esitetään jäljempänä aihepiireittäin.

 

Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki ilmoittaa, ettei yhtiöllä ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Mielipiteessään Olli A. Jänne toteaa Biomedicum Helsingin puolesta, että suunnitelma parantaa toteutuessaan merkittävästi Meilahden alueen korkeatasoisen tutkimus- ja opetustoiminnan ja sen ympärille syntyvän yritystoiminnan edellytyksiä.

 

Perustettava kaupunginosayhdistys Meilahti-seura (c/o xxxxx xxxxxxxx ja Xxxx xxxxxxxxxxx), As Oy Timonlinna Mäntytie 6 sekä xxxxx xxxxxxxx ja 12 muuta allekirjoittajaa, Asunto Oy Akateeminen Mäntytie 5, Asunto Oy Mäntytie 4, Asunto Oy Valpurintie 2, xxxxxx ja xxxxxx xxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxx, xxxxx ja xxxxxxxxx xxxxxxxxx, Pyhän Marian seurakunta, Vähä-Meilahti seura ry, Länsi-Helsingin Vihreät ry, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Iho- ja allergiasairaalan hallintoryhmä ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri arvostelevat mm. alueen kaavoittamista rakentamistarkoituksiin pala palalta, Meilahden liikuntapuiston ja Paciuksenkadun varren asemakaavojen läpiviemistä erillisinä hankkeina ja ympäristöarvioinnin tekemistä ilman asukasjärjestön jäsen­tä.

 

Luonnoksen suunnitelmaa pidettiin aikaisempaan alustavaan luonnokseen nähden huonompana: rakennusoikeutta on viidennes enemmän, rakennukset ovat korkeampia ja ne on sijoitettu tontille kadun suuntaisesti (luonnoksessa kulmittain katuun nähden). Korkeat rakennukset rumentavat kaupunkikuvaa, rajoittavat näköalaa, alentavat asuntojen hintoja, huonontavat asukkaiden viihtyisyyttä ja aiheuttavat sellaista kohtuutonta haittaa, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huo­mioon ottaen. Suunnitelma pilaa 1950-luvun Meilahden arkkitehtonises­ti ehyen ympäristön ja tärkeän kulttuurimaiseman vanhoine villoineen ja urheilupuistoineen sekä tukkii luonnonmaiseman visuaalisesti ylimitoitetulla rakentamisella. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Alue tulisi istuttaa puistoksi.

 

Liikenne lisääntyy ja tiivis kuilumainen rakentaminen kasvattaa melu- ja päästöhaittaa viereisten asuinrakennusten ikkunoiden ja parvekkeiden avautuessa Paciuksenkadun suuntaan. Kaupungin aiemmin lupaamia melunvähennystoimia ole tehty. Suunnittelualueen ja sen lähialueiden pysäköintipaikkojen arveltiin vähenevän, toivottiin Paciuksenkadun varteen parempia kevyen liikenteen reittejä ja -alikulkuja, Iho- ja allergiasairaalan asiakkaiden liikkumisen turvallisuuden takaamista, uusia liiken­nevalojärjestelyjä, Munkkiniemen aukion liikenteen parantamista, Meilahdentien liikenteen vähentämistä sekä ehdotettiin maanalaisia pysäköintipaikkoja ja maanalaista ajoyhteyttä Iho- ja allergiasairaalan alta Meilahden sairaala-alueelle.

 

Mielipiteessä toivottiin asemakaavan valmistelusta luopumista nyt esitetyltä pohjalta ja sen arvioimista uudelleen ympäristövaikutusten ja asukkaiden oikeuksien valossa unohtamatta kaupunkikuvan erityispiirteitä.

 

Osa mielipiteen esittäjistä pyytää mielipiteessään mm. kaupungin perusteltua kannanottoa ja kaupunkia myös ilmoittamaan viipymättä kirjallisesti kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä (maankäyttö- ja rakennuslain 65 ja 67 §).

 

./.                   Mielipiteet on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 21.12.2006 Khlle. Mielipiteet sisältävät esityksen sivut 9–16 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa korkeatasoisen tutkimus- ja opetustoiminnan sijoittuminen Meilahden sairaala-alueen välittömään läheisyyteen. Tulevaisuudessa alueilla voi olla myös maanalainen yhteys.

 

Kaavaluonnos laadittiin vuonna 2004 Meilahden liikuntapuiston ja Meilahdenpuiston alueelle. Tennishallin kiireellisyyden takia oli tarkoituksen­mukaista tehdä ensin liikuntapuiston kaavamuutos. Alueelle laaditaan lähiaikoina kolmas kaavamuutos maanalaisen yhteyden järjestämiseksi HUSin sairaala-alueen ja Iho- ja allergiasairaalan välille. Muita kaavamuutoksia ei alueelle ole tällä hetkellä suunnitteilla. Nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus on 8.11.2006 vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Siinä suunnittelualue on taajamatoimin­to­jen aluetta. Ympäristövaikutusten arvioinnit tehdään yhteistyössä eri asiantuntijaviranomaisten kanssa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös asukkaiden esiin tuomat näkökohdat.

 

Meilahti ja Mäntytien varsi voi kaavamuutoksen toteutuessakin olla arvostettu asuinalue. Rakentaminen ei myöskään uhkaa kaupunkihistoriallisesti tärkeän puistoalueen kylämäistä ilmettä, koska rakentaminen sijoittuu lähinnä nykyisen pysäköintipaikan alueelle. Lähimmät vanhat raken­nukset puiston puolella ovat n. 280 m:n päässä kaava-aluees­ta. Kävelyetäisyydellä on mm. laaja viheralue ulkoilureitteineen ja urheilupalveluineen, merenrantaa sekä erinomainen julkinen liikenne. 1950-luvun Meilahti rajautuu lännessä Paciuksenkatuun. Uusien rakennusten etäisyys alueen lähimpiin 1950-luvun asuinrakennuksiin on vähimmillään 60 m ja kirkkoon yli 40 m. Kaavamääräyksin on pyritty siihen, että uudet rakennukset sopivat materiaaleiltaan ja väreiltään vanhan alueen läheisyyteen kaupunkirakenteen tiivistyessä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lisäksi asiakohdittain seuraavaa:

 

Rakentaminen

 

Lautakunnan 21.12.2004 hyväksymässä luonnoksessa uudet rakennuk­set oli sijoitettu kulmittain katuun nähden eivätkä rakennukset olleet kiinni toisissaan Paciuksenkadun tason yläpuolella. Rakennusoikeutta oli tontille merkitty tuolloin 19 000 k-m2. Rakennuskorkeudet vastasivat keväällä 2006 nähtävillä olleen luonnoksen korkeuksia.

 

Suunnittelun edetessä Biomedicumin tilantarve kasvoi ja tontti pieneni, koska Paciuksenkadun varteen tarvittiin Yleiskaava 2002:n mukainen tilavaraus maanalaisen ajotunnelin suuaukoille. Lisäksi todettiin, että käyttötarkoituksen mukainen tutkimustoiminta vaatii hyvin toimiakseen rakennusten yhdistämistä toisiinsa. Keväällä 2006 nähtävillä olleessa muutosluonnoksessa rakennusoikeutta oli 24 000 k-m2, rakennukset kadun suuntaisia ja yhdistetty toisiinsa korkein lasikäytävin.

 

Ehdotuksessa tonttia ja rakennusalaa on edelleen em. luonnokseen nähden kavennettu, jotta Paciuksenkadun varteen saataisiin kaupunki­mainen, kadun käyttäjien ja vastapäisten asukkaiden viihtyisyyttä lisäävä puurivi. Rakennusten muurimaisuutta on vähennetty: rakennuksia on madallettu puolitoista metriä ja rakennuksia yhdistävät lasikäytävät ovat aikaisempaa huomattavasti matalampia. Rakennusten väliset etäi­syydet ovat 16 m. Matalampien yhdyskäytäväosien ansiosta vastapäisistä rakennuksista voi nähdä puistoon. Rakennusoikeus on vähen­tynyt 24 000 k-m2:stä 21 000 k-m2:iin.

 

Rakennusten julkisivut on kaavaehdotuksen mukaan suunniteltava arkkitehtonisilta aiheiltaan keskenään erilaisiksi, muurattava ja rapattava sekä maalattava keskenään erivärisiksi lämpimillä sävyillä. Puiston puo­­lella kahden alimman kerroksen julkisivussa on käytettävä viereen tulevan urheiluhallin tapaan puuta ja sen lisäksi luonnonkiveä. Paciuksenkadun varteen on istutettava puurivi ja rakennusten väleihin on rakennettava korkealaatuisin materiaalein ja istutuksin kaupunkimaiset "taskupuistot", joissa on mukava levähtää. Lisäksi kevyen liikenteen reiteillä ja kansipihoilla on viihtyisyyttä lisättävä myös valaistuksen ja ympäristötaiteen keinoin, mikä lisää paikan vetovoimaa kevyen liikenteen käyttäjien ja vastapäisten asukkaiden näkökulmasta. Em. keinoilla tavoitellaan korkealaatuista, yllätyksellistä, väreiltään lämmintä ja kadun­varsi-istutuksiltaan vehreää ympäristöä vilkkaasti liikennöityyn paikkaan.

 

Rakentamisesta aiheutuva meluhaitta pyritään minimoimaan.

 

Liikenne

 

Uusien toimistorakennusten aiheuttama lisäys liikennemääriin ei ole niin merkittävä, että sen vaikutukset näkyisivät pääkadun liikenteessä. Lisäksi yleiskaavan tunneliratkaisu tulee parantamaan liikenteen sujuvuutta Paciuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun välillä.

 

Kaavaehdotuksen pysäköintialue on yleinen ja se palvelee mm. urheilupuiston käyttäjiä. Kirkossa kävijöiden on siis jatkossakin mahdollista pysäköidä alueelle. Lisäksi uuden kadun varteen voidaan tarvittaessa merkitä lyhytaikaisia asiointipaikkoja.

 

Paciuksenkadun varteen on varattu riittävästi tilaa katupuille ja kevyen liikenteen väylälle. Uuden korttelin työntekijöiden tarvitsemat pysäköintipaikat ovat tontilla rakennuksen alla.

 

Mäntytien pysäköintipaikat on merkitty asukaspysäköintipaikoiksi ja ovat näin ollen pääsääntöisesti asukkaiden käytössä. Ulkopuolista pysä­köintiä ei juurikaan esiinny pysäköintipaikkojen maksullisuuden vuok­si. Paciuksenkadun itäreunan jalkakäytävää on tarkoitus leventää yleis­kaavaan merkityn tunnelin rakentamisen yhteydessä.

 

Paciuksenkadun ja Tukholmankadun liikennevalojen siirtäminen Valpurintien kohdalle ei ole mahdollista, koska Paciuksenkadun ja Tukholman­­kadun liittymä edellyttää turvallisesti toimiakseen liikennevalot.

 

Munkkiniemen aukion liittymän välityskyvyn lisääminen ei ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia ole mahdollista. Liittymän liikennevaloissa on joukkoliikenne-etuisuudet, jotka myös vaikuttavat Ramsaynrannan suunnan välityskykyyn.

 

Toimivan alikulkutunnelin (polkupyörät, esteettömyys) rakentaminen Paciuksenkadun ja Meilahdentien liittymään edellyttäisi pitkien ramppien rakentamista. Nykyiselle katualueelle rampit eivät mahtuisi. Kyseinen kohta ei myöskään ole kevyen liikenteen verkon osalta merkittävä. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on tarkoitus tutkia kevyen liikenteen alikulun rakentamista Paciuksenkadulle Munkkiniemen sillan kohdalle.

 

Meilahdentien läpiajoa on pyritty vähentämään rakentamalla kadulle hidasteita.

 

Iho- ja allergiasairaalan alueelle ja sen ympäristöön laaditaan erillinen asemakaavan muutos, jossa tullaan selvittämään tontille ajon järjestäminen ja pysäköintitarpeet sairaala-alueiden välisen huoltotunnelin lisäksi. Suunnittelua tehdään yhteistyössä HUSin kanssa.

 

Viheralue

 

Maisemallisesti ja ekologisesti tärkeä Meilahden selänteen rinnevyöhyke Iho- ja allergiasairaalan itäpuolella säilyy pääosin koskemattomana. Uusi kortteli sijoittuu pääosin nykyiselle liikuntapuiston pysäköintialueelle, joten varsinaisessa virkistyskäytössä oleva alue ei pienene.

 


Liikennemelu ja päästöt

 

Liikennemelua on arvioitu SoundPlan 6.3 -laskentaohjelmalla pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia käyttäen. Ohjelmaa varten on luotu kolmiulotteinen akustinen maastomalli. Malli pitää melulähteiden päästö- ja sijaintitietojen lisäksi sisällään mm. maanpinnan ja rakennusten korkeudet sekä arvioidut akustiset pehmeydet.

 

Mallilla tarkasteltiin uuden toimitilarakennuksen julkisivulle kohdistuvaa liikennemelua ja arvioitiin toimitilarakennusta vastapäätä sijaitsevien lä­himpien asuinrakennusten julkisivuille kohdistuvaa liikennemelua. Tarkastelu tehtiin ilman uutta rakennusta sekä sen kanssa.

 

Pistelaskentojen mukaan suurin keskiäänitaso Paciuksenkadun varressa olevien asuinrakennusten julkisivuilla on nykytilanteessa n. 70 dB. Uuden toimitilarakentamisen jälkeen suurin keskiäänitaso kohoaa toimi­tilaa vastapäätä olevien rakennusten julkisivuilla heijastuksen vuoksi suurimmillaan n. 1–2 dB. Meluisimmassa kohdassa Paciuksenkadun varressa olevien asuinrakennusten julkisivuilla kohoamista tapahtuu n. 1 dB:n verran. Ihminen havaitsee n. 3 dB:n muutoksen melutasossa, minkä takia arvioitua melutason nousua voidaan pitää melko vähäisenä.

 

Erillisten meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia on mietitty asemakaavatyön yhteydessä. Rinteessä sijaitsevien asuinraken­nusten suojaamistoimenpiteitä esimerkiksi rakenteellisia esteitä tai ääntä absorboivia materiaaleja käyttäen ei ole pidetty toteuttamiskelpoisina. Kaavaehdotuksessa on esitetty Paciuksenkadun varteen uuden toimitilarakennuksen kohdalle puuriviä. Puuistutuksin voidaan luoda miellyttävämpi katuympäristö, mutta vaikutusta mitattavaan meluta­soon sillä ei ole.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tietoinen liikenteen aiheuttamista ilmanlaatuongelmista Helsingissä. Hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet nousevat ajoittain haitallisen korkeiksi Helsingin vilkkaim­­min liikennöityjen pääkatujen varsilla.

 

Suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista ja typen oksideista on epäsuoraan tai suoraan peräisin liikenteen päästöistä. Pitoisuudet ovat tyypillisesti suurimpia talvisin ja keväisin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat erityisesti kevätpölykautena, jolloin jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Typenoksidien pitoisuudet ovat suurimmillaan ruuhka-aikoina, erityisesti talvisin ja keväisin tyynillä pakkassäillä, jolloin ilman sekoittu­minen on heikkoa. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet voivat kohota katukuiluissa, mikäli kuiluihin muodostuvat huonot laimenemisolosuhteet.

 

Nykyisin käytettävissä olevilla arviointimenetelmillä ei pystytä luotettavasti arvioimaan, vaikuttavatko suunnitellut rakennusmassat päästöjen laimenemisolosuhteisiin lähiympäristön kannalta olennaisella tavalla. Ilmanlaadun arvioinnin osalta jatkosuunnittelussa otetaan huomioon asemakaavaehdotuksesta saatavat lausunnot ja pyritään toimimaan hyvässä viranomaisyhteistyössä muiden asiantuntijatahojen kanssa.

 

Perustellut kannanotot

 

Mielipiteen esittäjistä osa pyytää kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunkisuunnittelulautakunnan tai kaupungin perusteltua kannanottoa esittä­miinsä näkökohtiin, osa kaupungin perusteltua ja kirjallista kannanottoa muistutukseensa maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 2 momentin mukaisesti.

 

Lautakunta toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 65 § koskee kaavaehdotuksen myöhempää nähtävilläolo- ja muistutusvaihetta. Kaupun­gin kannanoton esittää tuolloin Khs.

 

Ehdotuksen valmisteluvaiheessa esitettyihin mielipiteisiin vastaa lautakunta ehdotuksen käsittelyn yhteydessä.

 

Niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähe­tetään kaupunkisuunnitteluviraston toimesta jäljennös kaupunkisuun­nittelulautakunnan kirjeestä Khlle sekä pöytäkirjanote.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.2.–12.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 5 jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Energian jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Xxxxx xxxxxxx katsoo (9.3.2007), että Biomedicum 3:n rakennuskomplek­­si tuhoaisi Meilahden rakennetulle ympäristölle ominaiset erityispiirteet, haittaisi asiakkaiden kulkua uuteen tennishalliin ja urheilupuistoon. Ehdotetut 3 kaksiosaista lähes 40 m korkeaa rakennusta 22 m korkeine yhdistävine lasikäytävineen eivät arkkitehtuuriltaan sulautuisi nykyiseen rakennuskantaan. Nykyisen pysäköintialueen jäädessä rakennusten alle joudutaan kaupunkikuvaan vaikuttavaa puistomaista, vanhaa, jylhää havumetsää kaatamaan useita metrejä ja kalliota louhimaan, jotta saadaan uusi pysäköintialue ja uusi katu. Hän vastustaa kyseisen metsän kaata­mista muista kuin metsänhoidollisista syistä.

 

xxxxxxxn mielestä ikkunanäkymien oleellinen muuttuminen on haitta ja heikentää elinolosuhteita rakennushankkeen toteutuessa. Parannus­eh­dotuksessa rakennusten väliin on jätetty aukkoja, mutta ne ovat liian kapeita ja väärässä kulmassa Mäntytien taloihin nähden ja niiden lasikäytävät ovat liian korkeita, jotta tavoiteltu hyöty saavutettaisiin.

 

xxxxxxx pitää oikeustajunsa vastaisena tämänkaltaista asemakaavan muutosta ja massiivista rakennushanketta, kun alue on merkitty asema­­kaavaan puisto- ja virkistysalueeksi, urheilukentiksi, urheilupuistoksi ja muutenkin selkeästi kaikkien kaupunkilaisten yhteiseksi oleskelualueeksi.

 

Kaupunkisuunnitteluvirastossa (Helsingin Sanomat 7.1.2007) on tekeillä tutkimus yhteistyössä Museoviraston kanssa Helsingin kaupunginosien rakennettujen alueiden ominaispiirteistä ja mahdollisista suojelupäätöksen saavista alueista. Meilahden piti olla vuorossa tänä vuonna, mutta onkin siirretty tulevaisuuteen. Meilahti tulisi lisätä selvityslistalle heti, ennen kuin peruuttamattomalla hankkeella pilataan ympäristö ikuisiksi ajoiksi.

 

Paciuksenkadun toisessa päässä ovat kolossaaliset toimitilat jo osaltaan tuhonneet Meilahdelle ominaista kaupunkikuvaa. Toteutuessaan Biomedicumin rumat konttivarastot jatkaisivat Paciuksenkadun toisella puolen samaa lohdutonta näkymää.

 

xxxxxxxn mielestä autoilu tulee jatkuvasti lisääntymään. Liikenne aiheuttaa päästöjä, melua ja muita vastaavia haittoja runsaasti. Metsään avau­tuva esteetön näkymä hyvittää Mäntytien varren asukkaille alueen läpikulkuliikenteestä johtuvaa mielipahaa. Suunnitteilla oleva moottoriliikennetunneli entisestään haittaisi asumisviihtyisyyttä.

 

Asukkaiden ja yhteisöjen tekemiin valituksiin on xxxxxxxx mielestä vastattu kiitettävillä muutosyrityksillä ja suunnitelmilla. Rakennusten lopullinen muoto ei kuitenkaan ole vielä aivan selvillä, minkä vuoksi hän toistaiseksi vastustaa hankkeen eteenpäin viemistä. Kiinteistö Oy Helsingin Biomedicum tarvitsee paljon suuremman tontin kuin Paciuksenkadun varren pieni kenttä. Järkevämpi ratkaisu olisi, että kaupunki osoittaisi tilat jostakin muualta.

 

xxxxxxx ehdottaa seuraavaa, jos rakennushanketta ei saa estettyä:

 

1                    Kuilumaisen vaikutelman välttämiseksi rakennusten pitää olla niin matalia, että niiden kattojen yli näkee metsään Män­tytieltä, ne tulee sijoittaa siten, että niiden väliin jää runsaasti tyhjää tilaa, niiden tulee väritykseltään ja arkkitehtuuriltaan sointua Iho- ja allergiasairaalan hienostuneeseen tyyliin.

 

2                    Kevyen liikenteen väylä ja sen varteen istutettavat runkopaksuudeltaan 30 cm leveät puut tulee heti alusta alkaen sijoittaa kuten kaupunkisuunnittelulautakunta vastineessaan ehdotti.

 

3                    Taloissa ei saa olla yhdistäviä lasikäytäviä, sisäkulkuyh­teys rakennusten välillä voidaan toteuttaa kellarikerrosten kautta, muuten normaalisti ulkokautta.

 

4                    Alueen luonne rakennettunakin tulee säilyttää sellaisena, että siellä voi oikaista mistä haluaa kuten seudulla nykyi­sinkin on tapana. Asukkaat pelkäävät, että Biomedicum 3 aitaa alueensa ja estää ihmisten vapaan liikkumisen ympäristössä.

 

5                    Kattosaunahankkeesta on ehdottomasti luovuttava.

 

6                    Talojen kattojen tulee olla tasaiset ja yhdenmukaiset alueella jo ennestään olevan Iho- ja allergiasairaalan tyylin kanssa. Konehuoneet voidaan nykytekniikan avulla sijoittaa maan alle.

 

xxxxxxx vaatii, että Meilahden urheilupuiston ja lähivirkistysalueen asemakaavan muutoksesta luovutaan toimitilarakentamisen osalta. Alueen vetovoimaisuutta tulee kehittää liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien kannalta.

 

xxxxxxx pyytää muistutuksessaan kaupungin perusteltua kannanottoa esitettyihin näkemyksiinsä.

 

Xxxx xxxxxxxxxxx lähikiinteistössä asuvana vastustaa (12.3.2007) kaavamuutosta ja rakentamista, koska se tuo mukanaan merkittäviä haittoja:

 

Kuilumainen rakentaminen vilkasliikenteisen Paciuksenkadun reunassa aiheuttaa päästöjä ja meluhaittoja. Jo nykyinen melutaso on liian korkea (n. 70 dB). Lisääntyvä melu on kestämätöntä, koska melulla on ter­veysvaikutuksia liittyen mm. infraääniin, rakennusten resonointiin jne. Mäntytien varren asuintalojen ikkunoiden ja asuntojen parvekkeiden pääsuunta on Meilahdenpuistoon päin.

 

Rakennusmassa on ruma ja huonontaa alueen kaupunkikuvaa. Kor­ke­at rakennukset rajoittavat merkittävästi näköalaa.

 

xxxxxxxxxxxx katsoo edellisen perusteella, ettei kaavamuutosvalmistelu ole edennyt lain mukaisesti, ja esittää, että asemakaavan muutoksen valmistelusta luovutaan.

 

Asunto Oy Timonlinna katsoo (11.3.2007) lähikiinteistönä, että kaavamuutos ja rakentamisen toteuttaminen kaavoitusta koskevan lainsää­dännön mukaisesti ei nykyisen ehdotuksen puitteissa ole mahdollista. Muistutuksessa korostetaan etenkin seuraavia kaavamuutoksen mukanaan tuomia ongelmia:

 

Tiivis kuilumainen rakentaminen vilkasliikenteisen Paciuksenkadun reunassa aiheuttaa merkittävän muutoksen huonompaan jo nyt haitallisissa liikenteen aiheuttamissa päästöissä ja meluhaitoissa. Taloyhtiön kuten muidenkin Mäntytien asuintalojen ikkunoiden ja parvekkeiden pää­suunta on Meilahden puistoon päin. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitetyssä versiossa rakennusten sijoittelu ei ole olennaisesti muut­­tunut kuilumaisesta rakenteesta. Rakennusten välinen lasikäytävä on madaltunut, mutta edelleen olemassa olevana vaikuttaa melun heijastumiseen. 1–2 dB melutason nousu nykyisestä aivan liian korkeasta n. 70 dB:stä on kestämätön. Suunniteltujen rakennusten aiheuttamaa meluhaittaa arvioitaessa käytetty dB-asteikko on huono ja antaa Asunto Oy Timonlinnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tilanteesta väärää tietoa maallikoille. Korvin havaittava melutason muutos ei ole koko totuus. Melulla on paljon terveysvaikutuksia mm. infraäänet, raken­nusten resonointi jne. Hiukkaspäästöjen hyvin todennäköisen lisään­­tymisen aiheuttamiin terveyshaittoihin ei ole otettu kantaa!

 

Yhtiön mielestä rakennukset rumentavat alueen kaupunkikuvaa. Korkeina ne tulisivat merkittävästi rajoittamaan näköalaa ja uhkaamaan kohtuuttomasti lähitalojen asukkaiden ympäristöterveyttä ja viihtyvyyttä aiheuttaen lähialueella elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä ja lähialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille kohtuutonta haittaa, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Tämän takia yhtiö katsoo, ettei kaavamuutosvalmistelu ole edennyt lain mukaisesti.

 

Edellä olevan perusteella yhtiö esittää, että asemakaavan muutosvalmistelusta luovutaan.

 

Vähä-Meilahti seura ry huomauttaa (10.3.2007) asemakaavan muutoksen laatimistavasta, jossa on kavennettu kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia asemakaavan valmistelussa ja toisaalta kaavoitustyössä on jätetty selvittämättä asemakaavaehdotuksen todelliset vaikutukset.

 

1                    Meilahden urheilupuistoon ja Paciuksenkadun varteen laadittujen kaavamuutosten pilkkominen erillisiksi hankkeiksi on merkki alueen maankäytön suunnittelun kiirehtimisestä. Tämän vuoksi myös todellisten vaihtoehtojen pohtiminen ja kaavojen yhteisvaikutus alueen läpiajoliikenteeseen, pysäköintipaikkojen tarpeeseen ja ympäristöön on jäänyt selvittämättä.

 

2                    Kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.12.2006 päivätyssä kokouspöytäkirjassa todetaan hankkeen vaikutuksesta lähialueen liikennemääriin seuraavaa: "Meilahdentien (tonttikatu) liikennemäärä on noin 6 700 ajoneuvoa vuorokaudes­sa" ja toisaalta "uusien toimistorakennusten aiheuttama lisäys liikennemääriin ei ole niin merkittävä, että sen vaikutukset näkyisivät pääkadun liikenteessä." Kuinka paljon liikennettä voidaan sallia tonttikadulle? Hankkeen vaikutusta Meilahdentien liikennemäärään ei ole arvioitu lainkaan, eikä etenkään tulevan uuden urheilupuiston liikennemäärän lisäyksen kanssa.

 

3                    Kaupunkisuunnittelulautakunta lausuu kokouspöytäkirjassa, että ympäristövaikutusten arvioinnit tehdään yhteistyös­sä eri asiantuntijaviranomaisten kanssa ja että arvioinnissa otetaan huomioon asukkaiden esiin tuomat näkökohdat. Kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta tällaista yhteistyötä ei ole ollut, ei myöskään paikallisten asukkaiden eikä asukasyhdistysten mielipiteillä ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaista painoarvoa.

 

Asukasyhdistys ehdottaa kaavaluonnoksen palauttamista kaupunkisuun­­nitteluvirastoon, jotta ehdotuksessa huomioidaan aidosti maankäyt­­tö- ja rakennuslain 9 § ja -asetuksen 1 §, eli arvioidaan laajasti suunnittelualueen ja lähialueelle tehtyjen ja suunniteltujen kaavahankkeiden yhteisvaikutukset.

 

Seura pyytää maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaista perusteltua kannanottoa tähän muistutukseen.

 

Meilahti-seura sällskapet Mejlans ry toteaa (10.3.2007), että vuoden 2002 yleiskaavassa alue on varattu julkisen toiminnan alueeksi.

 

Asukkaille jaetussa kaavoituskatsauksessa kohdetta esiteltiin havainnekuvin, joissa Paciuksenkadun varteen oli sijoitettu kolme yksittäistä n. 3-kerroksista rakennusta kulmittain kadun varteen hieman samaan tapaan kuin asuinrakennukset Paciuksenkadun alkupäässä.

 

Vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa kaavamuutos kuitattiin maininnalla. Tarkempi tutustuminen kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Töölön kirjastossa nähtävillä olleisiin suunnitelmiin paljasti suunnitelman saaman uuden laajuuden: kerrosalaa oli viidennes enemmän, korkein rakennus oli 2 m korkeampi ja alueelle suunniteltiin uutta katua rakennusten viereen. Huomattavinta oli rakennusmassojen muurimainen sijoittaminen Paciuksenkadun varteen.

 

Meilahti-seura, lähialueen taloyhtiöt, muut kiinteistönomistajat ja lukuisat asukkaat esittivät mielipiteensä kaupunkisuunnittelulautakunnalle korostaen seuraavia ongelmia:

 

Tiivis kuilumainen rakentaminen Paciuksenkadun reunassa aiheuttaa merkittävän muutoksen huonompaan jo nyt haitallisissa liikenteen pääs­töissä ja meluhaitoissa. Madaltuneinakin rakennusten väliset lasikäytävät vaikuttavat melun heijastumiseen. Mäntytien varren asuintaloissa ikkunoiden ja asuntojen parvekkeiden pääsuunta on Meilahdenpuistoon päin. Lisäksi lasikäytävät estävät luonnollisen liikkumisen rakennusten välistä urheilupuistoon eikä kulkua rakennusten eteläpuolelta puistoon ole luotettavasti selvitetty.

 

Meilahti on hyvä esimerkki luonnonläheisestä, asukasystävällisestä alueesta, mutta sellaisena se ei tule pysymään jos alueelle rakennetaan tyyliltään sopimattomia kaupunkikuvaa rumentavia ja ympäristöhaittaa pahentavia laitoksia. Korkeat rakennukset tulisivat merkittävästi rajoittamaan asuntonäköalaa, huonontamaan kohtuuttomasti lähitalojen asukkaiden viihtyvyyttä aiheuttaen lähialueella elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä ja lähialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille kohtuutonta haittaa, joka ei ole perusteltua asemakaa­van tarkoitus huomioon ottaen. Mitä iloa on puisto- ja metsämaisemasta, jos se kätketään rakennusmuurin taakse? Puisto on tarkoitettu myös näköaistein koettavaksi puiston ulkopuolelta.

 

Meilahdessa erilaisten ulkoliikuntalajien harrastusmahdollisuuksia on runsaasti. Urheilupuiston käyttäjät, alueen nähtävyyksien katselijat, Seurasaaressa kävijät, Iho- ja allergiasairaalan sekä Ronald McDonald ‑säätiön palveluja käyttävät saapuvat paikalle omilla autoillaan. Kiihkeimpänä sesonkiaikana Tamminiementien varsi, Seurasaaren ulkomuseon pieni parkkialue, Heikinniementien pieni parkkipaikka ja Meilahdentien varsi ovat täynnä autoja sen lisäksi että nyt rakennusuhan alla oleva kapea kiilamainen kenttä on täyteen parkkeerattu. On suunniteltu, että parkkiongelma tullaan hoitamaan maanalaisilla parkkihalleilla. Ne on kuitenkin tarkoitettu omilla autoillaan työhön saapuville Biomedicumin työntekijöille. Pelkona on, että menetettävältä parkkipaikalta autot siirtyvät lähikaduille.

 

Päätösperusteluissa vähätellään rakentamisen vaikutuksia liikenteen aiheuttamaan melutasoon lähiympäristössä. Väite, että 1–2 dB melutason nousu nykyisestä jo aivan liian korkeasta n. 70 dB olisi vähäinen, on kestämätön. Suunniteltujen rakennusten aiheuttamasta meluhaitasta ei voi sanoa mitään definitiivistä. Käytetty dB-asteikko (logaritminen asteikko) on huono tällaisessa yhteydessä ja antaa seuran saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tilanteesta väärää informaatiota maallikoille. On muistettava, että äänenpainetasoina 1 dB:n muutos on 10 % ja äänienergian muutoksena se on 20 %:n muutos. Vastaavasti 3 dB merkitsee äänienergian 2-kertaistumista ja 10 dB 10-kertautumista. Ha­vaittava melutason muutos (3 dB kuten kaupunkisuunnittelulautakun­nan vastineessa sanotaan) ei ole siis koko totuus. Melulla on paljon erilaisia terveysvaikutuksia liittyen mm. infraääniin, rakennusten reso­noin­tiin jne. Korvin havaittava melutason muutos ei ole ainoa seikka. Hiukkaspäästöjen osalta kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymissä perusteluissa on kyetty vain kuvaamaan hiukkasten syntytapaa ottamatta kantaa niiden hyvin todennäköisen lisääntymisen aiheuttamasta ter­veys­haitasta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen perusteluissa kiitellään rakennusten arkkitehtonisia ansioita. Havainnekuvien perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista päätellä, missä määrin toteutettavat rakennukset tulevat miellyttämään tai olemaan miellyttämättä.

 

Edellä olevan perusteella seura esittää, että asemakaavan valmistelusta nyt esitetyltä pohjalta luovutaan, ja kehottaa vahvasti arvioimaan uudelleen muutoksen ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä lähialueiden asukkaiden oikeudet unohtamatta alueen kaupunkikuvan erityispiirteitä. Lisäksi seura pitää ensiarvoisen tärkeänä, että suunnittelua jatketaan yhteistyössä lähialueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa huomioiden edellä esitetyt huolenaiheet.

 

Meilahden kaupunginosayhdistys on mielellään yhteistyössä kaavasuun­nittelusta vastaavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kans­sa alueen kehittämiseksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007) muistutusten joh­dosta aihepiireittäin seuraavaa:

 

Maakuntakaava ja yleiskaava

 

Kaavamuutos on maakuntakaavan ja Yleiskaava 2002:n mukainen. Niissä suunnittelualue on taajamatoimintojen sekä hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii asemakaavan muutoksia Helsingin yleiskaava 2002:ssa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvok­kaiksi määritellyille alueille. Asemakaavojen lisäksi laaditaan rakentamistapaohjeita, joiden avulla pyritään turvaamaan alueiden keskeisiä arvoja. Myös Meilahden 1950-luvun asuntoalueelle on tarkoitus laatia tällaiset rakentamistapaohjeet. Ohjeita tehdään käytettävissä olevien resurssien mukaan.

 

Paciuksenkadun rakentaminen liittyy Meilahden sairaala-alueen kehittämiseen. Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan mm., että Meilahden alueella toimii Suomen merkittävin erikoissairaanhoidon ja tutkimus­toi­minnan keskittymä. Kaupungin elinkeinopoliittisena tavoitteena on edistää sen kehittämistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen.

 

Kaavatyön eteneminen

 

Vuonna 2004 laadittiin kaavaluonnos Meilahden liikuntapuiston ja Meilahdenpuiston alueelle. Tennishallin kiireellisyyden takia oli tarkoituksen­mukaista tehdä kaavamuutos ensin liikuntapuiston osalta. Alueelle on tarkoitus laatia lähiaikoina kolmas kaavamuutos maanalaisen yhtey­den järjestämiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaala-alueen ja Iho- ja allergiasairaalan välille. Hankkeitten toteuttamisen eri vaikutuksia on tarkasteltu koko alueen kannalta.

 

Alustavassa luonnosvaiheessa (syksyllä 2005) uudet rakennukset oli sijoitettu kulmittain katuun nähden eivätkä rakennukset olleet kiinni toisissaan Paciuksenkadun yläpuolella. Rakennusoikeutta oli tontille merkitty tuolloin 19 000 k-m2.

 

Suunnittelun edetessä tilantarve kasvoi ja tontti pieneni, koska Paciuksenkadun varteen tarvittiin Yleiskaava 2002:n mukainen tilavaraus maan­alaisen ajotunnelin suuaukoille. Lisäksi todettiin, että käyttötarkoituksen mukainen tutkimustoiminta vaatii hyvin toimiakseen rakennusten yhdistämistä toisiinsa. Keväällä 2006 nähtävillä olleessa luonnoksessa rakennusoikeutta oli 24 000 k-m2, rakennukset kadun suuntaisia ja yhdistetty toisiinsa korkein lasikäytävin. Rakennuskorkeudet vastasivat ensimmäisen luonnosvaiheen rakennusten korkeuksia.

 

Suunnitelmaa kehitettiin saatujen mielipiteiden pohjalta. Ehdotuksessa tonttia ja rakennusalaa luonnokseen nähden kavennettiin, jotta Paciuksenkadun varteen saataisiin kaupunkimainen, kadun käyttäjien ja vasta­päisten asukkaiden viihtyisyyttä lisäävä puurivi. Rakennusten muurimaisuutta vähennettiin madaltamalla rakennuksia 1,5 m ja rakennuksia yhdistäviä lasikäytäviä 8 m. Rakennusten väliset etäisyydet ovat 16 m. Rakennusoikeus on vähentynyt 24 000 k-m2:stä 21 000 k-m2:iin.

 

Rakentaminen

 

Kaupungin kasvaessa ja toimintojen monipuolistuessa myös kaupunkirakenne tiivistyy. On perusteltua rakentaa hyvien julkisten liikenneyh­teyksien äärellä olevia virkistysarvoiltaan vähäisiä alueita.

 

Uusi rakentaminen ei sijoitu olemassa oleville liikunta-alueille vaan nykyiselle liikuntapuiston pysäköintialueelle ja Paciuksenkadun viereiseen penkereeseen. Näiden alueiden virkistysarvo puiston käyttäjien kannalta on vähäinen. Paciuksenkadun varren rakentaminen suojaa puistoa melulta, jolloin siellä oleskelu on nykyistä miellyttävämpää. Liikuntapuiston uudessa asemakaavassa on pallokentän rakennusala Mississipinraitin varressa. Lisäksi rinteeseen rakennettava liikuntahalli monipuo­­listaa alueen sisäliikuntamahdollisuuksia.

 

Ikkunanäkymät muuttuvat suunnitelman toteutuessa. Kaavassa on kuitenkin useita rakentamista ja istutuksia koskevia määräyksiä, joilla pyritään korkealaatuiseen ympäristöön kaupunkirakenteen tiivistyessä myös asunnoista katsottuna. Rakennusten julkisivut on suunniteltava arkkitehtonisilta aiheiltaan keskenään erilaisiksi, muurattava, rapattava sekä maalattava keskenään erivärisiksi lämpimillä sävyillä. Paciuksenkadun varteen on istutettava puurivi ja rakennusten väleihin on rakennettava korkealaatuisin materiaalein ja istutuksin kaupunkimaiset "taskupuistot". Kaavan määräyksillä pyritään myös sopeuttamaan uudet rakennukset Mäntytien 1950-luvun hienojen rakennusten läheisyyteen. Havainnekuvin voidaan kertoa vain tulevien rakennusten muodosta, koosta, väristä ja materiaalista. Rakennusten lopullinen ulkonäkö suun­nitellaan kaavan määräämissä puitteissa rakennussuunnitteluvaiheessa.

 

Uudet rakennukset ovat korkeudeltaan enintään 15–18 m Paciuksenkadusta ja niiden väliset lasikäytävät 5,5 ja 8 m. Xxxxx xxxxxxxn muistutuksessa rakennusten korkeudeksi mainittiin virheellisesti 40 m ja lasikäytävien korkeudeksi 22 m. Rakennuksen käytön kannalta kerrosten väliset kulkuyhteydet ovat tärkeitä.

 

Konehuoneiden rakentaminen ylimmän kerroksen yläpuolelle on raken­nuksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Konehuoneiden ja saunatilojen rakentaminen ei heikennä kaupunkikuvaa eikä oleellisesti lisää ympäristöhäiriöitä alueella.

 

Ympäristö

 

Maisemallisesti tärkeä rinne Iho- ja allergiasairaalan itäpuolella säilyy pääosin koskemattomana. Uusi katu ja pysäköintialue on sijoitettu puus­­torajan itäpuolelle niin, ettei merkittävää louhintaa tai puuston kaatoa käytettävissä olevien tietojen mukaan tarvita. Jos louhintaa pysäköintipaikan kohdalla joudutaan tekemään, on tarvittava matala tukimuu­ri rakennettava luonnonkivestä.

 

Rakennusviraston mukaan keskusta-alueella, myös tässä tapauksessa, kadunvarsille istutettavien puiden ympärysmitta on 30 cm.

 

Liikenne

 

Vuonna 2007 tehdyssä liikennelaskennassa Meilahdentien keskiarkivuo­rokausiliikenne oli 5 912 autoa. Zaidankadun liikennemääräksi on ennustettu 1 500–2 000 autoa vuorokaudessa. Osa lännen suunnasta Zaidankadulle tulevasta liikenteestä tullee Meilahdentietä. Meilahdentien liikennemäärä tulee lisääntymään enintään 500 autoa vuorokaudes­sa. Meilahdentien läpiajoliikenteen haittoja on pyritty pienentämään 30 km/h nopeusrajoituksin ja hidastein. Mikäli lisääntyvästä liikenteestä syntyy haittoja, voidaan hidasteiden määrää tarvittaessa lisätä.

Yleiskaava 2002:een merkityn autoliikenteen tunneliyhteyden Paciuksenkadulta Nordenskiöldinkadulle tarkoituksena on parantaa pääkatujen liikenteen sujuvuutta. Vuodelle 2025 laaditussa yleiskaavan mukaisen katuverkon liikenne-ennusteessa Paciuksenkadun liikenne vähenee. Asemakaavan toteuttamisen ei arvioida oleellisesti vaikuttavan ympäristön asumisolosuhteisiin.

 

Nykyisellä urheilupuiston pysäköintialueella on 152 autopaikkaa, joista 74 on 24 tunnin aikarajoituksella (liityntäpysäköinti), 64 paikkaa 4 tun­nin aikarajoituksella ja 14 paikkaa 2 tunnin aikarajoituksella. Uudelle pysäköintialueelle mahtuu 70 autoa ja Zaidankadulle voidaan merkitä n. 30 autopaikkaa. Pysäköintipaikkojen määrä vähenee n. 50:llä. Mikäli pysäköintiä siirtyy lähialueen kaduille, sitä tullaan rajoittamaan pysäköintirajoituksin.

 

Kaava-alueen etelä- ja pohjoisosiin on merkitty kevyen liikenteen yhtey­det, jotka vievät suoraan puiston kevyen liikenteen reiteille. Toinen yhteyksistä on portaikko. Muutos ei vähennä yhteyksien määrää. Kadun vartta ei saa kaavan mukaan aidata.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Tehdyn melumallinnuksen mukaan liikenteen aiheuttama mitoittava päiväajan keskiäänitaso Paciuksenkadun varressa olevien asuinrakennusten julkisivuilla on nykytilanteessa n. 70 dB. Keskiäänitaso on vakiin­tunut vaihtelevan melun voimakkuuden arviointitavaksi. Keskiäänitason määritelmän mukaan suurimmat hetkelliset äänipaineen arvot saavat eniten painoa lopputuloksessa. Paciuksenkadun suunnittelualueella melu on luonteeltaan tavanomaista liikennemelua, johon ei ole syytä epäillä sisältyvän oleellisia erityisen häiritseviä komponentteja.

 

Melumallinnuksen avulla tehdyn arvioinnin perusteella uuden toimitilarakentamisen jälkeen suurin keskiäänitaso voi kohota toimitilaa vastapäätä olevien rakennusten julkisivuilla heijastuksen vuoksi suurimmillaan n. 1–2 dB. Paciuksenkadun varressa kohoamista on arvioitu tapahtuvan kuitenkin vain hieman alle desibelin verran, jolloin alueella suurin keskiäänitaso asuinrakennusten julkisivulla olisi päiväaikana n. 71 dB. Ihminen havaitsee n. 3 dB:n muutoksen melutasossa, minkä johdosta arvioitua melutason nousua voidaan pitää melko vähäisenä. Lisäksi Paciuksenkatua lähimpänä olevien asuinrakennusten julkisivuille voimassa olevassa asemakaavassa nro 9318 (vahvistettu 26.1.1988) annettua 38 dB:n ääneneristävyysvaatimusta voidaan pitää melutason ohjearvoihin nähden riittävänä.

 

Kaavan toteuttamisen mahdollista vaikutusta ilmanlaatuun on arvioitu mm. liikennemäärätietojen sekä katualueen ja rakennetun ympäristön profiilin perusteella. Arviointia on tehty yhdessä mm. ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Tulevan toimitilarakentamisen ei arvioida muodostavan ilmanlaadun kannalta haitallista kuilumaista ympäristöä, missä ilmanlaatu huononisi nykyisestä. Leveä katutila (60 m) ja matalilla lasikäytävillä yhdistetyt rakennusmassat mahdollistavat alueen tuulettumisen jatkossakin.

 

Asemakaavan toteuttaminen ei uhkaa asukkaiden ympäristöterveyttä tai viihtyisyyttä eikä aiheuta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tai kohtuutonta haittaa asukkaille.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (22.3.2007) muutosehdotukseen huomautettavaa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (2.2.2007) mm., että Meilahden alueella toimii Suomen merkittävin erikoissairaanhoidon ja tutkimustoiminnan keskittymä. Vuorovaikutus yliopiston tutkijoiden ja yritystoiminnan välillä tulee entisestään lisääntymään. Kaupungin elinkeinopoliittisena tavoitteena on edistää terveydenhoitoalan keskittymän kehittämistä ja alan yritysten sijoittumista Meilahteen ja sen läheisyyteen. Asemakaavaehdotus on suunniteltu palvelemaan tätä tilantarvetta.

 

Khs päätti 4.12.2006 varata asemakaavaehdotuksen mukaisen korttelin Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille nyt HUS:n alueella Meilahdessa toimivan tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten.

 

Asemakaavaehdotus on erityisesti em. näkökannat huomioon ottaen hyvin perusteltu ja lautakunta puoltaa sitä.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (8.2.2007) mm., että asemakaavan muutos supistaa Paciuksenkadun puistoaluetta. Paciuksenkadun vartta ei kuitenkaan voida pitää nykyisessä muodossa virkistyskäytön kannalta kovinkaan merkittävänä paitsi kevyen liikenteen reittien osalta. Kadun varsi on suurimmaksi osaksi jyrkkää luiskaa, joka käytännössä on melko vähäinen suojavyöhyke raskaasti liikennöityä katua vasten eikä anna suojaa Meilahdenpuistolle.

 

Asemakaavan muutos muuttaa Meilahdenpuiston Paciuksenkadun reunan rakennetuksi ympäristöksi, mutta ratkaisu on perusteltu ja laadukas. Paciuksenkadun katualueen leventämisen suunnitelma on syytä laatia toteutuksen laadun varmistamiseksi yhtenä suunnitelmana toimitilarakennusten kanssa.

 

Katualueen levennys on toimitilarakentamisesta johtuvaa. Siksi toimitilarakennushankkeesta vastaavan tahon tulee osallistua Paciuksenkadun rakentamisen kustannuksiin.

 

Pysäköintialueen pieneneminen on haitta Meilahdenpuistossa. Alueen pysäköintipaikkojen tarve on ajoittain suuri liikuntapuiston tapahtumien aikoihin. Seurasaaren läheisyys vaikuttaa myös pysäköintitarpeeseen. Luvatonta ja maastoa kuluttavaa puistopysäköintiä tulee torjua osoittamalla riittävästi suunniteltua ja valvottua pysäköintitilaa.

 

Katujen ja yleisen pysäköintialueen rakentamisen arvioidut kustannukset ovat n. 1 240 000 euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset 20 000 euroa.

 

Asemakaavapiirustuksen merkkien selitysosassa on Steinheilinkadun nimi kirjoitettu väärin.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että Paciuksen­kadun varren rakentuessa katualueen ja tontin väliin on jätettävä tilaa Yleiskaava 2002:n mukaiselle tunnelivaraukselle, mikä käytännössä tarkoittaa katualueen leventämistä. Katua on lisäksi levennettävä pyörätien ja puurivin takia, mikä on tavallista kevyen liikenteen reittien parantamista.

 

Kaava-alueen yleisiä pysäköintipaikkoja ei ole mahdollista lisätä. Puistopysäköintiä voidaan valvoa maastoliikennelain mukaisesti ja sitä voitaneen myös estää rakenteellisin keinoin.

 

Lautakunnassa 21.12.2006 käydyssä keskustelussa toivottiin uudelle kadulle toista nimeä Steinheilinkadun sijaan. Nimistötoimikunta esitti uuden kadun nimeksi Zaidankatua. Muutos on tehty kaavakarttaan.

 

Helsingin Vesi toteaa (29.3.2007) mm., että Zaidankatuun on rakennettava uutta sadevesiviemäriä 290 m. Kustannusarvio on n. 145 000 euroa.

 

Tontilla 15643/1 on katualueelle siirrettäviä vesijohtoja n. 270 m, sekavesiviemäreitä n. 200 m ja sadevesiviemäreitä n. 170 m. Kustannusarvio on n. 360 000 euroa. Siirrot tulee toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti. Tontin luoteiskulman istutusalueelle tulee merkitä 6 m leveä johtokuja siirrettävää sekavesiviemäriä varten.

 

Helsingin Vesi puoltaa asumakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007) mm., että tontin luoteiskulman rajaa on muutettu niin, ettei sekavesiviemärin tuleva linjaus sijoitu tontille. Asemakaavan selostusta on muutettu kustannusten ja johtomäärien osalta Helsingin Veden esittämien huomautusten mukaan.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Lautakunta toivoi 21.12.2006 käydyssä keskustelussa, että uuden kadun nimi liittyisi alueen sairaalahistoriaan. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 22.8.2007 esittää uuden kadun nimeksi Zaidankatua Steinheilinkadun sijaan. Nimi liittyy Allergiasairaalan perustajaan, professori Zaida Eriksson-Lihriin (1895–1974). Kadun nimi on muutettu kaavakarttaan.

 

Helsingin Veden lausunnon johdosta tontin luoteiskulman rajaa on muu­­tettu niin, ettei sekavesiviemärin tuleva linjaus ole tontilla. Selostusta on muutettu kustannusten ja johtomäärien osalta.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

Lautakunta puoltaa muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

 

Khs toteaa, että ehdotuksesta on vielä pyydetty ympäristökeskuksen lausunto.

 

Ympäristökeskuksella ei ole (19.12.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Khs toteaa vielä, että kahden muistuttajan muistutuksessaan pyytämä kunnan perusteltu kannanotto on käsitelty Khssa erillisenä asiana. Khlla ei ollut lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan muistutuksista antamaan vastineeseen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 15. kaupunginosan lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen ja katualueen (muodostuu uusi kortteli 15643) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.12.2006 päivätyn ja 11.10.2007 muutetun piirustuksen nro 11642 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11642 (Paciuksenkadun varren alue Meilahdenpuiston itäreunassa)

 

Liite 2

Havainnekuva (Paciuksenkadun varren alue Meilahdenpuiston itäreunassa)

 

Liite 3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 21.12.2006 sivut 9 - 16 (esitetyt mielipiteet asemakaavaan nro 11642), erillinen liite

 

 

 

 


13

VALLILAN KORTTELIN NRO 390 OSAN SEKÄ RAUTATIE- JA KATUALUEIDEN (PASILAN KONEPAJA-ALUE, OSA-ALUE 2) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11630)

 

Khs 2007-366

 

22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 390 osan sekä rautatie- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Aluetta rajaavat mm. Teollisuuskatu ja Konepajanraitti.

 

 

Tiivistelmä                       Pasilan konepajan kortteliin 390 laaditaan asemakaavan muutokset osa-alueittain alueelle hyväksytyn asemakaavan muutosluonnoksen pohjalta. YIT-Rakennus Oy on teettänyt arkkitehtitoimisto ARK-house arkkitehdit Oy:lla luonnoksen alueen suunnittelusta asemakaavan muutoksen pohjaksi.

 

Suunnittelun lähtökohta on konepaja-alueen vahvan luonteen säilyttäminen ja hyödyntäminen osana uutta kaupunkitilaa, alueen liittäminen ympäröiviin kaupunginosiin kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja liiken­teellisesti luontevalla tavalla sekä korkeatasoinen asuntorakentaminen.

 

Osa-alue 2 liittyy volyymiltään ja rakenteeltaan viereisen Vallilan teollisuusalueen mittakaavaan. Asuinrakennukset muodostavat suurkorttelin, joka rajaa keskelleen laajan meluttoman ja autottoman korttelipihan. Teollisuuskadun varteen sijoittuu mittakaavaltaan suuripiirteinen ”käär­metalo”, joka samalla toimii alueen melumuurina. Puistoon rajoittuvat ”tähtitalot” eroavat kadunvarsirakennuksesta mittakaavaltaan ja luonteeltaan. Ne sijaitsevat puiston tasoa ylempänä ja rajaavat jalustamuurilla pihoille oman reviirin julkisesta puistoalueesta.

 

Arkkitehtuuriltaan Teollisuuskadun puoleinen rakennus viestii alueen teollista perinnettä kompaktilla ja suurimittakaavaisella sommittelulla verrattuna puistotalojen rikkaampaan massoitteluun ja pieneen mittakaavaan. Rakennukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on modernilla tavalla perinteistä rakentamista teollisuusalueille tyypillisin mate­riaalein.

 

Venttiilikuja on merkittävä uusi kevyen liikenteen yhteys Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun välillä. Alppiharjun julkiset palvelut ovat näin helposti uusien asukkaiden saavutettavissa.

 

Konepajan kahden asuntokokonaisuuden, osa-alueen 1 ja osa-alueen 2, väliin jää noin hehtaarin suuruinen puisto, jonka taustana on komea maalaamoverstas.

 

Konepaja-alueen halki on suunniteltu joukkoliikennekatu raitiovaunulinjaa 9 varten. Linjan liikennöinti aloitetaan vuonna 2008.

 

Alueen kokonaiskerrosala on 42 800 m2. Uusien asukkaiden määrän ar­vioidaan olevan 1 070.

 

Alueen rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2008.

 

Asemakaavan perusteet

 

VR-Yhtymä Oy esittää (25.10.2001), että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin VR-Yhtymä Oy:n omistaman Vallilan korttelin 390 ns. Pasilan kone­paja-alueen uudelleenkaavoittamiseksi.

 

VR-Yhtymä Oy on tehnyt YIT-Rakennus Oy:n kanssa sopimuksen alueen kehittämisestä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.12.2006) mm. seuraavaa:

 

Lautakunnan päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotusten laatimisen pohjaksi.

 

Lautakunta hyväksyi 14.12.2006 Pasilan konepajan osa-alu­een 2 asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotuk­sen pohjaksi, kuitenkin siten tarkistettuna, että asuntojen keskipinta-alan tulee kaava-alueella olla vähintään 75 m2 ja puiston puoleisten rakennusten kattomaisemasta annetaan asemakaavamääräys.

 

Lähtökohdat

 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

 

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä konepajan aluetta koskee valtioneuvoston päätös 1.6.2001 valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista.

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi.

 

Asemakaavat

 

Kaava-alue on osa Pasilan konepajan teollisuuskorttelia 390. Tällä alueella on voimassa vuonna 1901 vahvistettu asemakaava nro 449. Alueen luoteispäässä kaava-alueeseen kuuluu vähäinen kaistale rautatiealuetta. Sillä on voimassa asemakaava nro 10489 vuodelta 1997.

 

Rakennuskielto

 

Alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella asemakaavan muuttamista varten 28.8.2007 saakka. (Khs päätti 20.8.2007 jatkaa rakennuskieltoaikaa 28.8.2009 saakka.)

 

Päätökset ja suunnitelmat

 

Pasilan konepajan alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta tehdyn sopimuksen piiriin (ympäristöministeriön päätös 9.12.1998).

 

Kvsto hyväksyi 26.1.2005 raitiolinja 9:n (Kirurgi–Itä-Pasila) perustamissuunnitelman.

 

Khs hyväksyi 14.3.2005 kaupungin puolesta Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnokseen pohjautuvan maankäyttösopimuksen. Sopimus on allekirjoitettu 10.5.2005.

 


Rakennettu ympäristö

 

Konepajakorttelin osa-alue 2 on tasaista ratapihaa, jolla on lukuisa mää­rä raiteita. Alueella sijaitsee purettava puurakennus ja junavaunujen siirtelyyn käytetty siirtolaite, eli traverssi.

 

Alueen lounaispuolella Sahanmäellä sijaitsee konepajan osa-alueeksi 1 kutsuttu viiden asuinkorttelin kokonaisuus, jonka rakentaminen on alka­nut syksyllä 2005. Alueen itäpuolelle sijoittuu konepaja-alueen arvokas rakennuskanta suojeltavine rakennuksineen. Pohjoisessa aluetta rajaa Teollisuuskatu. Teollisuuskadulle on tehty asemakaavan muutos, joka mahdollistaa eritasoliittymän Ratapihantielle.

 

Liikenne      Aluetta rajaa pääkatuluokkainen Teollisuuskatu, jonka liikennemäärä syksyllä 2005 oli 22 900 ajoneuvoa/d, josta busseja arkipäivisin n. 350. Teollisuuskatua parannetaan vuosina 2006–2007 ja liikennemäärän ennustetaan nousevan. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat hyvät. Konepaja-aluetta sivuavilla kaduilla (Aleksis Kiven katu ja Teollisuuskatu) on kahdeksan bussilinjan pysäkit. Alueelle sijoittuu raitiolinja 9:n pysäkki. Sturenkadulla ja Ratapihantiellä Pasilan aseman kohdalla on raitioliikennettä. Pasilan asemalle on matkaa n. 500 m.

 

Tulevaisuudessa Teollisuuskadun pääkatuyhteys jatketaan Keski-Pasi­lan puolelle Veturitielle. Lisäksi yhteys Teollisuuskadulta Jämsänkadun ja Kumpulantien kautta Mäkelänkadulle muutetaan pääkatutasoiseksi. Ratapihantien katuluokka taas alennetaan pääkadusta alueelliseksi kokoojakaduksi.

 

Palvelut       Palveluiden suhteen alueen sijainti on hyvä. Läheisyydessä on runsaat kantakaupungin julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaupallisten palvelujen kerrosalan määrä suhteessa asukaslukuun osoittaa erittäin hyvää palvelutasoa.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Teollisuuskadulla on nykyistä maakäyttöä palvelevat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Konepajan alueella on vanhoja omia verkostoja. Teollisuuskadun verkostot ulottuvat idästä Kuortaneenkatu 13:n kohdalle. Tasankoalueella ei ole juurikaan kuivatusrakenteita ja suuri osa alueelle satavasta vedestä muodostuu orsi- ja pohjavedeksi. Sahanmäen alueen rakentamisen yhteydessä rakennetaan joukkoliikennekadulle kunnallisteknisiä johtoja.

 


Luonnonolosuhteet

 

Suurin osa konepaja-alueesta on alavaa, tasaista itä-länsisuuntaista laaksovyöhykettä. Itäpäässä laaksopainanne jatkuu aina merenrantaan saakka.

 

Maaperä- ja pohjasuhteet

 

Alue on laaksoaluetta, jossa ylin maakerros on täytemaata. Täytemaakerroksen paksuus on pääosin 0,5–3 m. Täytteessä on paikoin sekalaista ainesta: hiekkaa, kiviä, lohkareita, rakennusjätettä, hirsiä ym. Täytteessä on orsivesikerros, jonka korkeusasema on pääasiassa +14,4–+15,6.

 

Uuden korttelin 22402 alueella ja puistoalueen eteläosassa täytteen alla on eloperäisiä maakerroksia, joiden paksuus on 0,1–1,1 m. Täytteen tai turpeen alla olevan hienorakeisen maakerroksen paksuus on enimmillään n. 8 m ja kovan pohjan syvyys n. 13 m. Saven alla on hiekka- ja moreenikerros ennen kallionpintaa. Näissä kerroksissa virtaavan pohjaveden määrä on arvioitu vähäiseksi. Pohjavedenpinnan korkeustaso on alueella pääosin +13,5–+15,0.

 

Uudessa korttelissa 22401 ja puistoalueen pohjoisosassa täytemaakerroksen alla on ohuempia, enintään 1–2 m:n paksuisia hienorakeisia maakerroksia. Maaperätutkimusten määrä tällä alueella on kuitenkin vähäisempi.

 

Orsivedenpinnan säilyttäminen on tärkeää konepaja-alueen puisten pohjarakenteiden takia. Orsivesipinnan alentumista todettiin vuonna 1978 sähköjunahallin rakennustyön aikana ja sen jälkeen orsivesipinnan korkeusasema on ollut usein liian alhainen. Alueelle on rakennettu pohja- ja orsiveden havaintoverkosto vuonna 1978. Teollisuuskadun suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttu uuden orsivesipadon rakentamiseen vaunuhallin ympärille. Padon sisäpuolelle tarvitaan hyvälaatuista korvausvettä ja se on otettava huomioon kuivatussuunnittelussa.

 

Erityispiirteet ja suojelukohteet

 

Konepajan alue sisältyy vuoden 1993 luetteloon valtakunnallisesti arvok­­kaista kulttuuriympäristöistä.

 

Ympäristöministeriö hyväksyi 9.12.1998 sopimuksen valtakunnallisesti arvokkaiden asema-alueiden suojelusta. Pasilan konepaja on sopimuksen tarkoittama kohde. Museoviraston mukaan konepajan alue on mer­kittävin yksittäinen kokonaisuus rautateiden suojelusopimuksen kohdeluettelossa.

 

Alueen arvokkaimpaan rakennuskantaan kuuluu seitsemän rakennusta. Suojelurakennukset antavat koko alueelle sen erityisluonteen, mutta niitä ei sijaitse nyt käsiteltävällä asemakaavan muutosalueella.

 

Ympäristön häiriötekijät

 

Ilmanlaatu

 

Helsingin kantakaupungin alueella ilmanlaatu on heikompi kuin kaupungin reuna-alueilla. Tämä johtuu pääasiassa liikenteen päästöistä ja liikenteen nostamasta pölystä. Vallilassa on vilkasliikenteisiä pääkatuja melko pienellä alueella ja ilmanlaatu on yhtä heikko kuin Kampissa ja Töölössä. Alueen tuntumassa on tehty typpioksidimäärityksiä vuonna 2003. Ajoneuvoliikenteen aiheuttaman typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi arvioidaan 30–40 μg/m3. Vuoden 2020 vuosikeskiarvon ennuste Pasilan konepaja-alueella on 20–30 μg/m3. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ilmanlaatuvaikutusten arvioinnin tarkistamista tehdään parasta aikaa, uusia ennusteita on käytettävissä vasta vuoden 2007 aikana.

 

Sturenkadun itäpuolella sijaitsee Meira Oy:n kahvipaahtimo, joka ai­heuttaa ympäristöönsä hajua. Toiminta on alkanut vuonna 1937. Kaava-alueella selvän hajun esiintymisen määräksi on arvioitu enintään 3 % kokonaisajasta.

 

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

 

Konepaja-alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina 2000–2003. Tutkimusta ja suunnittelua jatketaan vaiheittain edelleen. Korttelin 22402, kortteleiden välisen katualueen ja puistoalueen maaperässä on todettu raskasmetallien ja mineraaliöljyjen aiheuttamaa pilaantuneisuutta. Orsivedessä on todettu mineraaliöljyä niillä alueilla, joilla sitä on myös maaperässä (ratapiha ja telien pesupaikka). Pilaantumista on lähinnä maan pintakerroksessa, mutta pistemäisesti sitä on myös syvemmällä.

 

Liikennemelu

 

Ajoneuvoliikenne aiheuttaa voimakasta melua katualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Melutaso Teollisuuskadun varrella on n. 65–75 dB(A). Alueen keskellä keskiäänitaso on päivällä alle 55 dB.

 

Tavoitteet                          Koko konepaja-aluetta koskevana tavoitteena on luoda edellytykset kantakaupungissa keskeisesti sijaitsevan teollisuuskorttelin muuttamiseen asunto- ja toimitilakäyttöön siten, että valtakunnallisesti arvokas rakennuskanta säilyy alueelle ominaisluonteen antavana kerrostumana. Alue liitetään ympäristöönsä sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti onnistuneella tavalla. Uudisrakentamisen on oltava korkeatasoista alueen erityisluonne huomioon ottaen.

 

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on suurkorttelikokonaisuuden suunnittelu kaupunkitilallisesti ja arkkitehtuuriltaan luovalla ja vaikuttavalla tavalla uudeksi urbaaniksi osaksi kantakaupunkia.

 

Asuntokortteleiden tulee olla alueen teollinen perinne ja historia muistaen tilallisesti viihtyisiä ja hyvät asumisolosuhteet tarjoavia kortteleita, joiden ilme tulee olla modernilla tavalla perinteistä kantakaupunkia.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on yhdessä aluetta kehittävän YIT-Rakennus Oy:n sekä arkkitehtitoimisto ARK-house arkkitehdit Oy:n kanssa laatinut alueelle suunnitelman asemakaavan muutosluonnoksen pohjaksi.

 

Osa teollisuuskorttelia 390 on muutettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi, puistoalueeksi ja katualueeksi.

 

Teollisuuskadun ja rakenteilla olevien viiden Aleksis Kiven kadun varteen sijoittuvan asuntokorttelin väliin on suunniteltu suurkortteli, jonka Aleksis Kiven kadulta Teollisuuskadulle johtava kevyen liikenteen raitti Venttiilikuja jakaa kahdeksi asuntokerrostalojen korttelialueeksi (uudet korttelit 22401 ja 22402). Konepajanpuisto asettuu arvokkaan teollisuusrakennuksen, maalaamoverstaan edustalle asuinkortteleiden väliin alueen keskeisen kevyen liikenteen raitin, Konepajanraitin reunustama­na.

 


Kokonaismitoitus

 

Kaava-alueen pinta-ala on 3,3 ha, josta korttelialuetta on 1,9 ha, puistoaluetta 0,9 ha ja katualuetta 0,4 ha. Rakennusoikeutta on yhteensä 42 800 k-m2. Alueen asukasluku on 1 070 asukasta laskettuna 1 asukas/40 k-m2.

 

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

 

Konepaja-alueen teollinen historia, arvokas rakennuskanta ja perinteinen punatiili antavat alueelle aivan oman erikoisluonteen, joka välittyy myös alueen uudisrakentamiseen.

 

Asuinrakennukset muodostavat suurkorttelin, jonka sisälle jää laaja meluton ja autoton sisäpiha. Teollisuuskadun varteen, alueen melumuu­riksi sijoittuu lähes 300 m pitkä ”käärmetalo”, joka massaltaan on jaettu korkeussuunnassa kahteen osaan. Kuusikerroksisen punatiilisen jalustan päälle sijoittuvat värikkäät kappalemaiset lamellit, jotka osin ovat ulokkeena katujulkisivussa. Lamellien korkeudet vaihtelevat kolmes­ta kuuteen.

 

Puistoaluetta reunustavat viisikerroksiset ”tähtitalot”, jotka on nostettu puistopinnasta korkeammalle oman rauhallisen reviirin aikaansaamiseksi. Samalla podestiosa muodostaa puistolle viihtyisän suojaisen sei­nämän aurinkoiseen ilmansuuntaan. Puistoa reunustavien rakennusten kattomaisemaa elävöitetään terassi- ym. rakentein.

 

Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m2 huoneistoalaa.

 

Korttelin sisäpihalta on pääsy Alppiharjun ja Vallilan suuntaan kortteleiden välistä Venttiilikujaa pitkin.

 

Konepajan alueen teollista historiaa viestitään rakennusten arkkitehtuurissa. Teollinen suuri mittakaava näkyy Teollisuuskatuun rajoittuvan käär­metalon yksinkertaisessa perusmuurissa, jolta nousevat metalliset värikkäät pienoislamellit keventämään rakennuksen massaa. Puistotalot ovat kolmisakaraisia viisikerroksisia rakennuksia, jotka sijoittuvat nau­hana puiston laitaan rajaamaan yksityistä ja julkista tilaa. Kaikki rakennukset avautuvat aurinkoiseen ilmansuuntaan, lounaaseen joko pihalle tai puistoon. Puistotalojen väliin on jätetty näkymäakseleita.

 

Punatiilimiljöön historiaa vaalitaan käyttämällä perinteisen väristä punatiiltä päämateriaalina julkisivuissa. Koska suomalainen niukka luonnonvalo tekee tiiliympäristöstä usein synkkiä, on julkisivukäsittelyssä tiilisyyttä raikastettu värillisin pinnoin, jotka rajautuvat tietyin rationaalisin säännöin. Materiaalina on kirkkaanvärinen, valaistu metalli.

 

Autopaikat sijoittuvat kokonaan maan alle. Ajo pysäköintikellariin on Traverssikujalta ja Teollisuuskadulta. Pysäköinti voidaan alueella raken­taa vain yhteen kerrokseen. Tämän vuoksi pysäköintiä sallitaan sijoittaa myös muutosalueen ulkopuolelle Aleksis Kiven kadun varrella oleviin asuinkortteleihin, johon niiden asemakaavassa on varauduttu, sekä viereisen korttelin pysäköintilaitokseen.

 

Puistoalue (VP)

 

Alueen kahden asuntokorttelikokonaisuuden väliin on muodostettu noin hehtaarin suuruinen puistoalue, Konepajanpuisto. Se tullaan suunnittelemaan konepaja-alueen teollisen historian värittämäksi, mielenkiintoiseksi kaupunkipuistoksi, jonka takaseinäksi asettuu historiallisesti arvo­kas maalaamoverstas. Vallilan ja Alppiharjun yhdistävä Venttiilikuja kulkee puiston poikki.

 

Katualueet

 

Alueen itälaidalle on kaavoitettu joukkoliikennekatu, Traverssikuja, jolla uusi raitiolinja 9 tulee kulkemaan Aleksis Kiven kadulta Teollisuuskadulle. Traverssikujalla sähköjunahallin kohdalla on pysäkki. Joukkoliiken­nekadun itäreunaan on tarkoitus rakentaa jalankulku ja polkupyörätie. Huoltoajo on sallittu kadun molemmissa päissä, mutta läpiajo ei ole sallittu.

 

Venttiilikujaa on jatkettu Aleksis Kiven kadulta Teollisuuskadulle. Se muo­dostaa tärkeän kevyen liikenteen väylän alueelta viereisiin kaupun­ginosiin, jossa julkiset palvelut sijaitsevat.

 

Joukkoliikenne

 

Konepaja-alueen kuten muidenkin kantakaupungin uusien asuinalueiden joukkoliikenne tulee perustumaan raitioliikenteeseen. Joukkoliikenteen suunnitteluohjeissa on esitetty uusia asuinalueita koskevia palvelu­tasotavoitteita mm. kävelyetäisyyksistä. Kvsto hyväksyi 26.1.2005 raitiolinja 9:n perustamissuunnitelman. Sen mukaan reitti kulkee Aleksis Kiven kadulta keskeisesti konepaja-alueen läpi Itä-Pasilaan ja sieltä edelleen Länsi-Pasilan kautta Ilmalaan.

 

Joukkoliikennekatua ei ole suunniteltu bussilinjalle. Asuntokortteleiden pysäköinti- ja huoltoliikennettä sijoittuu joukkoliikennekadun päihin. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan vaunuhallin huoltoliikennettä hoi­detaan myös joukkoliikennekadun kautta.

 

Palvelut       Koko konepaja-alueen osalta uusien asukkaiden ja työpaikkojen määrä merkitsee n. 800 k-m2 lisätarvetta päivittäistavarakaupan pinta-alassa. Konepaja-alueelle tulevat kaupalliset palvelut sijoittuvat alueen suojeltaviin rakennuksiin ja ratkaistaan niitä koskevan asemakaavan yhteydessä.

 

Teollisuuskadun varteen on määrätty rakennettavaksi pieniä liike-, toimisto- tai työtiloja.

 

Tämän hetken tiedon mukaan konepajan alueelle ei tulla tarvitsemaan uutta päiväkotia eikä koulua.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Teollisuuskadulle rakennetaan kunnostuksen yhteydessä uusi sadeve­siviemäröinti ja alueen vaatimat uudet vesihuoltojohdot.

 

Konepajan alueelle rakennetaan niin paljon uutta kerrosalaa, että energiahuollon verkostoja on vahvistettava. Kaukolämpöverkostoa täydenne­tään rakentamalla Pasilan suunnasta isompi kaukolämpöjohto, joka jatketaan Aleksis Kiven kadulle konepajarakennusten länsipuolelta. Teollisuuskadulle on rakennettu kaukojäähdytysputkisto.

 

Alue kuuluu Suvilahden ja Vallilan sähköasemien 10 kV:n keskijännitteen verkostoihin ja verkostoja vahvistetaan sähköntarpeen mukaisesti.

 

Kortteleiden jätehuolto järjestetään tonttikohtaisesti jätekeräysastioiden varaan.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Alueen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää pilaantuneen maape­rän ja orsiveden kunnostamista. Ympäristölupahakemusta ja kunnostustyön suunnittelua varten tulee tehdä täydentäviä tutkimuksia. Maaperän puhdistamistarve saattaa ulottua Teollisuuskadun alle, vaikka vuonna 2003 tehdyissä tutkimuksissa pilaantumista ei todettu.

 

Pohjaveden suojelu

 

Korttelissa 22402 ja sen eteläpuoleisella alueella on kaavamääräyk­senä pohjaveden pysyvän alentamisen kielto, mikä koskee myös orsivettä. Korttelialueelta edellytetään kerättäväksi kattovedet puupaaluperustusten alueelle johdettavaksi ja kortteleiden omistajat sopivat tarkem­man toteutustavan. Piha- ja virkistysalueen vedet suositellaan imeytettäväksi maaperään. Tähän sopii esimerkiksi loivapiirteisten vettä hyvin läpäisevien kiviainespintojen käyttö. Pysäköintikerroksen perustusten kuivatus ja alapohjan tuuletus tulee ottaa huomioon imeytyksiä suunniteltaessa.

 

Ympäristön häiriötekijät

 

Liikenteen tuottamien ilman epäpuhtauksien takia Teollisuuskadun (liikenne-ennuste 32 000 ajoneuvoa/d) puolella asuintiloihin johdettava tuloilma tulee ottaa vähintään 20 m:n etäisyydeltä ajoradan reunasta. Vilkas­liiken­tei­sen kadun varressa ilmanlaatu on heikko, mutta rakennusten toiselle puolelle muodostuu laaja piha- ja virkistysalue, jossa liikenteen päästöt eivät aiheuta viihtyvyys- tai terveyshaittaa.

 

Maanalaiset pysäköintilaitokset sijoitetaan rakennusten alle ja kaavassa edellytetään poistoilman johtamista vesikaton tason yläpuolelle rakenteissa.

 

Teollisuuskadun puolella keskiäänitason ennustetaan olevan päivällä 67–70 dB(A) ja yöllä 60–62. Julkisivulta edellytetään vähintään 35 dB(A):n ääneneristävyyttä. Pitkän rakennuksen päädyissä riittää 32 dB:n ääneneristävyys. Uudet rakennukset rajoittavat ajoneuvoliikenteen melun leviämistä konepaja-alueen keskiosiin, johon muodostuu laaja liikennemeluton alue. Pihan puolella alitetaan asumiseen käytettävien ulko-oleskelualueiden ohjearvotasot. Maanpinnan tasolla liikenteen keskiäänitaso on hyvin alhainen, mutta 11 ja 12 kerrosten korkeudella n. 50 dB päiväaikana.

 

Raitiotieliikenteen määräksi arvioidaan 262 ohiajoa vuorokaudessa. Vuo­roväli on ruuhka-aikana 6 min, muulloin 9–12 min. Keskiäänitaso jää alle ohjearvotasojen. Kaavamääräyksellä edellytetään, että raitiotieliikenteen tärinän tunnusluku on asunnoissa korkeintaan vw,95 < 0,30 mm/s ja runkoääni korkeintaan LAsmax ≤ 35 dB(A). Tärinä- ja äänilähteen vaimentaminen ratarakenteessa on huomattavasti helpompaa kuin rakennuksen perustuksissa. Vaimennustarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös suojeltavien vaunuhallien tuleva käyttötarkoitus.

 

Asemakaavaratkaisun vaikutukset

 

Konepaja-alueen rakentaminen muuttaa kaupunkirakennetta oleellisesti. Sata vuotta konepaja on aidattuna alueena muodostanut kulkuesteen Alppilan ja Vallilan kaupunginosien välille. Itä-Pasilan yhdistäminen uudella kevyen liikenteen sillalla alueen puistoakselille liittää Pasilan kiinteästi kantakaupunkiin. Alueelle rakennettavat kevyen liikenteen uudet yhteydet parantavat myös palveluiden saavutettavuutta. Uusi puistoista ja kevyen liikenteen väylistä rakentuva tilasarja muodostuu keskeiseksi kulkuväyläksi. Samalla alueella oleva arvokas rakennuskanta tulee osaksi julkista ympäristöä.

 

Osa-alueen 2 asemakaavan toteuttaminen tuo alueelle n. 1 070 uutta asukasta.

 

Kaupunkikuvallisesti vaikutus on merkittävä. Teollisuuskortteli liitetään luontevaksi osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta ja -kuvaa. Yhtenäisen, laajan uudisrakennuskokonaisuuden rakentuminen kantakaupunkirakenteen sisällä on erittäin harvinaista.

 

Rakennusten sijoittelulla rajoitetaan liikennemelun leviämistä kortteleiden sisäosiin, jonne muodostuu hiljainen oleskelualue ja kevyen liikenteen raitisto. Liikenteen haitat on otettu huomioon myös kaavamää­räyk­sissä.

 

Alueen toteutuksesta kaupungille aiheutuvien kustannusten määrä on n. 1,89 milj. euroa. Katu- ja puistorakenteiden kustannusarvio on 0,81 milj. euroa ja vesihuollon 0,45 milj. euroa. Sähkön- ja lämmönjakelun kustannusarvio on 0,63 milj. euroa.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 18.10.2006 esittää alueen uuden kadun nimeksi Traverssikuja ja uuden puiston nimeksi Konepajanpuisto. Perusteluina toimikunta viittaa alueen merkittävään teolliseen historiaan sekä Pasilan konepajan perinneyhdistyksen haastatteluun.

 

Toteutus                            Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2008 ja kestävän

noin seitsemän vuotta.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vuorovaikutus asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.4.2002

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 9 mielipidekirjettä, jotka koskivat koko konepajan aluetta. Kirjeissä tuotiin esille suojelurakennus­ten tulevan käytön monipuolisuus, niiden saaminen uusien ja ympäristön asukkaiden käyttöön ja myös arvonsa mukaiseen käyttöön. Teollisuuskadun leventämistä kritisoitiin ja toivottiin sen saamista tunneliin Pasilan kohdalla. Uudisrakentamisen mittakaavaa kritisoitiin suhteessa säilyviin rakennuksiin. Riittävien puisto- ja virkistysalueiden saamiseksi alueelle ja kevyen liikenteen yhteyksiin kiinnitettiin myös huomiota. Lisäk­si tulevien asuntojen koosta, monipuolisesta omistusrakenteesta ja niiden suojaamisesta liikenteen melulta jätettiin mielipiteitä.

 

Nähtävilläolo

 

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 30.10.–17.11.2006 kaupun­kisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla ja 30.10.–18.11.2006 Pasilan kirjastossa.

 

Asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 2.3.–2.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tö­keskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     YIT Rakennus Oy mainitsee (27.3.2007) mm., että se vastustaa asemakaavamääräystä, jonka mukaan asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m2 huoneistoalaa. Yhtiö esittää määräyksen poistamista kokonaan tai neliömetrimäärän tarkistamista merkittävästi alaspäin. Perusteluina yhtiö mainitsee suurten asuntojen myyntiongelmat, yksin asu­vien asuntokuntien määrän ennustetun kasvun Helsingissä ja asunto-ohjelmaan kirjatun pientalotuotannon kasvutavoitteet. Yhtiön mielestä sivukäytävällinen rakennusmassa sopii alueelle hyvin, mutta ratkaisu edellyttää pienasuntoja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007), että se käsitellessään Pasilan konepaja-alue 2:n asemakaavan muutosluonnosta lisä­si määräyksen asuntojen huoneistoalan vähimmäiskeskipinta-alasta alueella.

 

VR-Yhtymä Oy mainitsee (28.3.2007) mm., että Traverssikujalla sallittu huoltoliikenne ulotetaan maalaamorakennuksen keskialueelle, jolla sijaitsee ainoastaan Traverssikujalle aukeava tila. Yhtiö katsoo, että huol­toliikenteen rajaus Traverssikujalla tulisi hoitaa joustavasti liikenne­merkein.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007), että huoltoajon salliminen vain Traverssikujan molemmissa päissä estää kadun muuttumisen läpiajokaduksi. Maalaamorakennuksen tuleva käyttö on vielä täysin avoin ja huoltoajo on mahdollista järjestää hallien välisellä kujalla.

 

Lausunnot                        Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy mainitsevat (16.4.2007), että muutosehdotuksen mukainen lisärakentaminen vaatii molempiin asuntokortteleihin jakelumuuntamotilat tai määräalat erillismuuntamoille. Mikäli jakelumuuntamo on mahdollista sijoittaa sähkönjakelun kannalta keskeisesti, niin alueen sähkönjakelu on toteutettavissa myös yhdellä kaksoismuuntamolla. Kaksoismuuntamon optimaalinen sijainti on Venttiilikujan varressa. Muutosaluetta palveleva keskijännitemaakaapeliverkko rakennetaan alueelle Teollisuuskadun pohjoispuolelta.

 

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

 

Pelastuslautakunnalla (8.5.2007) ja Museovirastolla (28.5.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Museoviraston mielestä asuntokorttelin tulee kunnioittaa alueen teollista perinnettä ja historiaa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (29.5.2007) mm., että kaupungin ja VR‑Yh­tymä Oy:n (jäljempänä VR) kesken on neuvoteltu kaupunkisuun­nittelulautakunnan 6.3.2003 hyväksymään Pasilan konepajan alueen asemakaavan muutosluonnokseen pohjautuva maankäyttösopimus. Kiinteistölautakunta esitti kokouksissaan 31.8.2004 Khlle sopimuk­sen tekemistä ja 8.2.2005 sopimuksen täydentämistä maksuehdon osalta. Khs on 27.9.2004 hyväksynyt sopimuksen ja 14.3.2005 tarkistetun sopimuksen kaupungin puolesta. Sopimus on allekirjoitettu 10.5.2005.

 

Maankäyttösopimuksella on mm. sovittu kaupungille aiheutuvien yhdyskuntarakenteen muutoskustannusten ja kaava-alueen rakentamis­edellytysten paranemisen korvaamisesta.

 

Sopimuksen mukaan VR suorittaa kaupungille 9 898 266 euron suuruisen korvauksen. Korvauksena VR luovuttaa kaupungille toimistorakennusten (KT) rakentamiseen rakennusoikeutta n. 24 382 k-m2 (6 904 m2) ja yleisiin alueisiin n. 51 675 m2:n suuruiset määräalat. VR:llä on oikeus suorittaa luovutettava toimistorakennusoikeus vaihtoehtoisesti myös rahana 31.12.2007 mennessä.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

 

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (10.5.2007) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä siten tarkistettuna, että Venttiilikuja merkitään asemakaavaan yhtenäisenä Konepajanpuiston läpi kulkevana katualueena, katualueen päällystäminen graniitilla poistetaan ja korttelialueiden eteläreunassa kulkeva pelastustie mahtuu kokonaan sille tarkoitetulle kaistalle.

 

Uusien katualueiden investointikustannukset ovat n. 450 000 euroa. Uuden puistoalueen investointikustannukset ovat n. 420 000 euroa ja vuosittaiset ylläpitokustannukset n. 12 000 euroa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007), että Venttiilikuja on puiston kohdalla merkittävä osa puistosuunnitelmaa ja laadittavassa rakennustapaohjeessa sen materiaalit ja kuljettavuus on otettu huomioon. Ehdotusta on tarkistettu siten, että Venttiilikuja on merkitty puistoalueelle yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueen osaksi. Katu­alueiden tarkemmat materiaaliratkaisut selvitetään rakennustapaohjeessa. Konepajan alueella on kaavoissa yhtenäiset materiaalimerkinnät kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen toteuttamiseksi miljöökoko­naisuutena. Materiaaleina on sallittu graniitin lisäksi asfaltti. Pelastus­tien mitoitus on tarkistettu.

 

Helsingin Vesi mainitsee (5.6.2007) mm., että aluetta varten on raken­nettava uutta yleistä vesijohtoa n. 150 m, jätevesiviemäriä n. 130 m ja sadevesiviemäriä 130 m. Yleisen vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 160 000 euroa (alv = 0), joka on n. 4 euroa/k-m2. Kustannustaso on keskimääräistä huomattavasti halvempi. Osa aluetta palvelevista linjoista rakennetaan jo viereisen kaava-alueen yhteydessä. Mikäli sadevesiviemäriä ei voida rakentaa Venttiilikujalle maanvaraisena, se tulee toteuttaa yksityisenä viemärinä.

 

Helsingin Vesi puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007), että sadeve­si­viemäri rakennetaan yksityisenä.

 

Ympäristölautakunta toteaa (18.5.2007) mm., että Pasilan konepajan alueen suunnittelu joukkoliikenteeseen hyvin tukeutuvana täydennysrakentamiskohteena on erittäin kannatettavaa. Uutta asuinaluetta reunustavasta Teollisuuskadusta muodostuu kuilumainen katuympäristö, jossa ilmanlaadun raja-arvot ovat vaarassa ylittyä. Hiukkasille asetetut raja-arvot astuivat voimaan 1.1.2005. Typpidioksidille asetetut raja-ar­vot tulevat sitovasti voimaan 1.1.2010.

 

Kaupunki on parhaillaan valmistelemassa ilmanlaatuasetuksen velvoittamaa ilmansuojelun toimintaohjelmaa, jossa määritellään pitkän aikavälin toimet raja-arvojen ylittymisten estämiseksi. Ohjelmaa varten tehdään leviämismallinnoksia, joilla tutkitaan Helsingin katukuilujen tulevaa ilmanlaatutilannetta ja selvitetään keinoja ja mahdollisuuksia raja-arvoylitysten välttämiseksi. Mallilaskelmat valmistuvat syksyllä 2007.

 

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty melun leviämisestä laskelmia, joihin esitetyt meluntorjuntaratkaisut perustuvat. Tiedot melun leviämisestä tulisi liittää kaava-aineistoon, jotta melusuojauksen riittävyyttä voitaisiin arvioida. Raitioteiden jyrkät kaarrekohdat ovat osoittautuneet monissa paikoissa melun kannalta ongelmallisiksi ja vaativat vielä jatkotarkastelua.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007), että Teollisuuskadun varteen suunnitellut uudet asuinrakennukset muodostavat kadulle päin muurin, jonka suojaan sisäpihan rakennukset jäävät. Ratkaisu on hyvä sekä sisäpihan melunsuojauksen että ilmanlaadun kannalta. Kevyelle liikenteelle muodostuu korttelin sisään meluton ja saasteeton raitisto korvaamaan Teollisuuskadun vartta. Tiedot melun leviämisestä on liitetty kaava-aineistoon. Raitiovaunun jyrkkä kaarrekohta on melun kannalta selvitetty rakennusviraston toimesta katupiirustuksia laadittaessa.

 

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (14.6.2007) mm., että kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelus­ta tehdyn sopimuksen piiriin ja että alueen suunnittelusta tulee järjestää viranomaisneuvottelu. Selostukseen tulee liittää laajemman alueen asemakaavan muutosluonnos ja melunleviämiskartta sekä selvitys pohjaratkaisujen suuntaviivoista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007) mm., että viranomais­neuvottelu on järjestetty 17.10.2007. Kokouksessa sovittiin suunnittelun etenemisestä ja alueen kehittämisen suuntaviivoista.

 

Asemakaavan selostukseen on liitetty koko konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnos, melun leviämiskartta ja rakennusten pohjaratkaisuluonnoksia.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

 

                    Venttiilikuja on merkitty puistoalueelle yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueen osaksi ja sen materiaalina sallitaan asfaltti graniitin lisäksi.

 

                    Selostusta on täydennetty vesihuoltoa ja melun leviämistä koskevien selvitysten osalta. Lisäksi selostukseen on liitetty 6.3.2003 hyväksytty asemakaavan muutosluonnoskartta ja selvitys pohjaratkaisujen suuntaviivoista.

 

Asemakaavakarttaan on lisäksi tehty vähäisiä teknisiä tarkistuksia ja asemakaavamääräyksiä tarkennettu pidemmälle edenneen suunnittelun mukaisesti.

 

Ohjeelliset tontinrajat on muutettu YIT Rakennus Oy:n toivomuksesta.

 

Asemakaavamääräyksiä on täydennetty siten, että Teollisuuskadulta on sallittu ajoneuvoliittymä vain kaavassa osoitetusta kohdasta.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

Khs toteaa vielä YIT Rakennus Oy:n muistutuksen johdosta, että ot­taen huomioon ympäröivien asuinalueiden huomattava pienasuntovaltaisuus kaupunkisuunnittelulautakunnan asemakaavaan sisällyttämä vaatimus asuntojen 75 m2:n keskipinta-alasta on perusteltu.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 22. kaupunginosan korttelin nro 390 osan sekä rautatie- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.12.2006 päivätyn ja 22.11.2007 muutetun piirustuksen nro 11630 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11630 (Pasilan konepaja, osa-alue 2)

 

Liite 2

Havainnekuva (Pasilan konepaja, osa-alue 2)

 

 

 

 


14

OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28305 OSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA TONTIN 28305/3 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11690)

 

Khs 2007-2024

 

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28305 osan asemakaavaehdotus ja korttelin nro 28305 tontin nro 3 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

 

Maapadontie 5

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin 28305/3 laajentamisen ja uuden nelikerroksisen opiskelija-asuntolarakennuksen (2 800 k-m2) rakentamisen laajennusosalle. Tonttia on laajennettu länteen ja etelään. Osa nykyistä Maapadontien päätteenä olevaa kääntöpaikkaa on liitetty tonttiin. Uudet autopaikat sijoittuvat entisten jatkeeksi ja tontin eteläreu­naan rakennettavaan autokatokseen.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kiinteistö Oy Artti otsikossa mainitun tontin haltijana pyytää (11.9.2002) asemakaavan muuttamista siten, että tonttia laajennettaisiin uuden opiskelija-asuntolan rakentamiseksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (30.8.2007) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

 

Asemakaavat

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1970. Kaa­van mukaan tontti 28305/3 on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa ja niille suurin sallittu kerros­luku kolme, autosuojan rakennusala ja alue, jolle autopaikat on sijoitettava. Rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetreinä tontille (5 500). Käyttämätöntä rakennusoikeutta on 482 k-m2. Tontin laajennusosa on kaavoittamatonta aluetta.

Maanomistus

 

Kaupunki omistaa alueen.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Alue sijaitsee Oulunkylässä, Tuusulanväylän ja Kivipadontien välissä Patolan kerrostaloalueen lounaisnurkassa. Tuusulanväylän pohjoiseen vievä ramppi on alueen kohdalla kallioleikkauksessa. Kerrostaloalueen länsipuolella on metsäkaistale. Maasto on suhteellisen tasainen, paitsi alueen luoteiskulmassa, jossa on kukkula. Kerrostaloalueen keskellä on pieni puisto, johon suunnittelualue itäreunastaan rajoittuu. Kyseisen tontin pohjoisosaan on rakennettu kaksi opiskelija-asuntolaraken­nus­ta (yhteensä 5 018 k-m2). Rakennuksissa on kolme asuinkerrosta ja maan­päällinen kellarikerros.

 

Palvelut       Kilometrin säteelle mahtuvat niin Oulunkylän ja Maunulan keskustojen kaupalliset ja julkiset palvelut kuin myös Käpylän asema päivittäistavaramyymälöineen. Patolassa runsaan puolen kilometrin päässä on sunnuntaisin avoinna oleva pieni päivittäistavaramyymälä. Oulunkylän kes­kustassa on liikekeskus Ogelin muiden palveluiden lisäksi mm. kaksi päivittäistavaramyymälää, joista toinen on myös sunnuntaisin avoinna. Oulunkylän kirjasto, terveysasema ja työväenopiston toimipiste ovat liikekeskuksen vieressä. Käpylän aseman vieressä on suuri päivittäista­varakauppa ja Maunulan keskustassa suurehko päivittäistavaramyymälä ja kirjasto sekä terveysasema Suursuolla. Käskynhaltijatiellä kulkee useampia bussilinjoja sekä keskustaan että poikittaissuuntaan. Tuusulanväylän sillalla on Jokerilinjan pysäkki, josta on sujuva vaihtomahdollisuus Tuusulanväylän linjoille.

 

Luonnonympäristö

 

Alueen länsipuolella on Tuusulanväylään rajoittuva metsäkaistale.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto.

 

Maaperä      Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin moreenia. Alueen pohjoisosassa esiintyy moreenikerroksen yläpuolinen savialue, savikerroksen arvioitu paksuus on 1–2 m.

 


Ympäristöhäiriöt

 

Tuusulanväylä ramppeineen lännessä ja Käskynhaltijantie etelässä aiheuttavat alueelle liikennemelua.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyisen opiskelija-asunto­ton­­tin laajennus ja uuden asuntolakerrostalon rakentaminen laajennus­osalle.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Tonttia 28305/3 on laajennettu länteen kaavoittamattomalle metsäalueelle ja etelään Maapadontien kääntöpaikalle ja puistokaistaleelle. Laajennusosalle on osoitettu rakennusala nelikerroksiselle asuntolarakennukselle ja tontin lisäautopaikat nykyisen pysäköintialueen jatkoksi ja autokatokseen tontin eteläreunaan.

 

Mitoitus        Kaava-alueen pinta-ala on 10 388 m2, josta asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AKS) on 9 504 m2 ja katualuetta 884 m2. Kerrosalaa on 8 000 m2.

 

Asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialue (AKS)

 

Tontin rakennusoikeus on 8 000 k-m2, lisäystä 2 500 k-m2.  Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä koko tontille. Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaa n. 2 800 k-m2:n uudisrakennuksen rakentamisen tontille. Suurin sallittu kerrosluku on neljä. Ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto- ja huoltotiloja sekä teknisiä tiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa porras­huoneiden 15 m2/kerros ylittävän osan edellyttäen, että se lisää porras­huoneen viihtyisyyttä. Rakennusoikeuden lisäksi ja kerrosluvun estämät­tä saa ullakolle sijoittaa saunatiloja. Tontin eteläreunaan on rakennettava autokatos, jonka saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerros­alan lisäksi. Uudet autopaikat sijoittuvat rakennetun pysäköintialueen jatkoksi sen eteläpuolelle ja autokatokseen. Pysäköintipaikka on jaettava istutuksin enintään 10 autopaikan ryhmiin. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/120 k-m2. Tontin länsireunan rakennusalojen länsi- ja eteläsivuille on merkitty seinien ja ikkunoiden ääneneritysvaatimusta osoittava merkintä (32 dBA).

 

Liikenne      Olemassa olevasta, varsin laajasta Maapadontien kääntöpaikasta on lohkaistu osa tonttiin ja puistoaluetta on muutettu katualueeksi. Tontin laajennusosa rajoittuu uudelleen muotoiltuun kääntöpaikkaan. Liittymäkielto on merkitty Käskynhaltijantien rajalla AKS-tontille ja Maapadontien katualueelle (kääntöpaikalle).

 

Luonnonympäristö

 

Tontin länsipuolella oleva metsäkaistale säilyy ja vaimentaa osaltaan Tuusulanväylän liikenteen aiheuttamaa melua.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Asemakaavan toteuttaminen vaatii kaukolämpöverkoston lisärakentamista.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin moreenia, alueen pohjoisosan maaperässä esiintyy savialue. Rakennukset pe­rustetaan kitkamaa-alueella maanvaraisesti ja savialueella tukipaaluin.

 

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimin­toihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Tuusulanväylä ramppeineen lännessä ja Käskynhaltijantie etelässä aiheuttavat alueelle liikennemelua. Liikennemelua on arvioitu melumallilla mitoittavien ennusteliikennemäärien mukaan. Ennustetilanteessa vuon­na 2025 Tuusulanväylän liikennemäärän on arvioitu olevan n. 65 000 ajoneuvoa/vrk. Käskynhaltijantien liikennemäärän ei arvioida oleellisesti muuttuvan nykyisestä liikennemäärästä n. 12 900 ajoneuvoa/vrk.

 

Tontin länsiosan rakennukset suojaavat osaltaan pihatiloja Tuusulanväy­län liikennemelulta. Melumallinnuksen mukaan suurimmalla osaa tontista alitetaan melutason ohjearvot (VNp 993/1992) ulkona. Leikkiin ja oleskeluun osoitetulla alueella päästään päiväaikana alle 50 dB:n keskiäänitason. Tontin eteläreunaan rakennettava autokatos voidaan lisäksi toteuttaa siten, että se suojaa pihaa Käskynhaltijantien melulta. Kaavassa annetuilla ääneneristävyysvaatimuksilla varmistetaan melutason ohjearvojen saavuttaminen asuinrakennusten sisällä.

Alue sijaitsee Tuusulanväylän ja Käskynhaltijantien päästöjen haitta-alueen ulkopuolella.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kaavan toteuttaminen eheyttää ja täydentää korttelirakennetta. Toteuttaminen lisää opiskelija-asuntotarjontaa hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Uudisrakennus kaventaa tontin länsipuolella olevaa metsävyö­hykettä, mutta antaa toisaalta pihatiloille ja naapurirakennuksille suojaa liikennemelua vastaan parantaen osaltaan lähiympäristön asumisolosuhteita. Maapadontien kääntöpaikan uudelleen muotoilulla ja asuntolatontin autopaikkojen lisäyksellä ei ole vaikutusta naapuritonttien liikenneoloihin.

 

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia kaukolämpöverkon lisärakentamisesta 35 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 8.11.2006).

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 28.11.–8.12.2006.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä mm. kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin Energian ja Helsingin Veden kanssa.

 

Ympäristökeskus on 12.12.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 


Esitetyt mielipiteet

 

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle ei ole saapunut mielipidekirjeitä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.10.–19.11.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta mainitsee (6.11.2007) mm., että tontti 28305/3 on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella opiskelijoille tarkoitettuja valtion lainoittamia vuokra-asuntoja varten ajaksi 16.10.1970– 31.12.2030 Kiinteistö Oy Artille, joka on Helsingin yliopiston osakuntien omistama yhtiö.

 

Kiinteistö Oy Artti on hakenut jo 11.9.2002 asemakaavan muutosta ja tontin varausta nyt esillä olevaa lisärakentamista varten.

 

Kiinteistöviraston tonttiosasto lähetti Kiinteistö Oy Artille 30.11.2004 kirjeen, jossa päivitettiin hankkeen tuolloinen tilanne, sekä todettiin, että on syytä odottaa asemakaavan muutoksen etenemistä ennen kuin asiaa käsitellään kiinteistötoimessa.

 

Asemakaavan muutosehdotusta on syytä puoltaa, koska se mahdollistaa n. 50 opiskelija-asunnon rakennuttamisen muutoin hyvin vähäisessä käytössä olevalle alueelle. Hanke lisää opiskelija-asuntojen tarjontaa hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Rakennus antaa pihatiloille ja naapurirakennuksille suojaa Tuusulantien melulta. Kaavassa annetuilla ääneneristävyysvaatimuksilla varmistetaan melutason ohjearvojen saavuttaminen asuinrakennuksen sisällä.

 

Muutosehdotuksessa muodostuu uusi tontti 28305/7, jolla on jo ennestään kaksi opiskelija-asuntolarakennusta, joiden käytetty rakennusoikeus on 5 018 k-m2.

 

Uuden tontin rakennusoikeudeksi on merkitty 8 000 k-m2, joten kaavan muutoksen mukainen lisärakennusoikeus on 2 500 k-m2.

 

Tekstissä todetaan lisärakennusoikeuden olevan 2 800 k-m2. Tarkkaan ottaen uudelle tontille voidaan nähtävästi rakentaa lisää 2 982 k-m2 eli 60 k-m2 keskikoolla 50 asuntoa.

 

Ympäristökeskus mainitsee (9.11.2007) ympäristölautakunnan päättäneen 6.11.2007, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (12.11.2007) huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

 

Helsingin Vesi mainitsee (13.12.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

 

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (13.12.2007), että tontiksi ja katualueeksi otettavalla kapealla puistokaistaleen osalla ei ole merkittävää virkistyksellistä tai suojaavaa vaikutusta. Kääntöpaikan uudelleen muotoilu maksaa n. 25 000 euroa. Kadun tai puiston ylläpitokustannuksiin kaavanmuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.

 

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan korttelin nro 28305 osan asemakaavan ja korttelin nro 28305 tontin nro 3 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.8.2007 päivätyn piirustuksen nro 11690 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11690 (Oulunkylän tontti 28305/3 ym.)

 

Liite 2

Havainnekuva (Oulunkylän tontti 28305/3 ym.)

 

 

 


15

HAAGAN TONTIN 29139/6, KORTTELEIDEN 29144 JA 29145, TONTTIEN 29146/3 JA 9 SEKÄ TONTIN 10 OSAN, KORTTELEIDEN 29148 JA 29149 YM. ALUEIDEN (TEUVO PAKKALAN TIEN LÄNSIPUOLI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11590)

 

Khs 2007-179

 

29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin nro 29139 tontin nro 6, kortteleiden nro 29144 ja 29145, korttelin nro 29146 tonttien nro 3 ja 9 sekä tontin nro 10 osan, kortteleiden nro 29148 ja 29149 sekä katu- ja puistoalueiden ja yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 29141).

 

Alue sijaitsee Pohjois-Haagassa Eliel Saarisen tien pohjoispuolella ja Hämeenlinnanväylän länsipuolella.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutoksella Pohjois-Haagan Teuvo Pakkalan tien alueen ja sen ympäristön kaupunkirakennetta täydennetään ja eheytetään.

 

Eliel Saarisen tien pohjoispuolinen pysäköintitontti- ja puistovyöhyke sekä Maiju Lassilan tien katualue muutetaan asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialueeksi, jolle uudet 5-kerrok­si­set rakennukset sijoitetaan siten, että ne eivät tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen.

 

Puretun päiväkodin tontti Teuvo Pakkalan tie 14 (29145/12) muutetaan Pohjois-Haagan keskeisen Ida Aalbergin puistoksi nimettävän puiston osaksi. Uusia rivitaloja sijoitetaan puiston pohjoisreunalle Ida Aalbergin tien varrelle. Ida Aalbergin tie 4:n tonttiin 29139/6 liitetään tontin länsipuolinen olemassa oleva aidattu piha-alue ja tontin itä- ja eteläreunasta samansuuruiset alueet muutetaan puiston osiksi.

 

Asemakaavan perusteet

 

Asunto Oy Ida Aalbergin tie 4 pyytää (22.10.2004) omistamansa tontin 29139/6 asemakaavan muuttamista siten, että tontilla olevaa, voimassa olevan asemakaavan mukaan lastentarhalaitosta varten varattua siipirakennusta voitaisiin käyttää asunto-, toimisto- ja sosiaalista toimintaa palvelevina tiloina. Lisäksi tehtäisiin kaupungin kanssa maan­vaihto siten, että päiväkodin käytössä ollut aidattu puiston osa liitettäisiin hakijan tonttiin ja yhteensä samansuuruiset osat tontin itä- ja eteläreunoista puistoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Khs on kehottanut kau­punkisuunnitteluvirastoa laatimaan asemakaavan muutoksen puretun päiväkodin tontille Teuvo Pakkalan tie 14.

 

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta merkitsi 16.4.1998 selvityksen Haagan viheralueet – kaupunkirakenteen tiivistämisen reunaehdot tiedoksi ja ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavan muutoksia laadittaessa. Selvityksessä määritellään, minne Haagan nykyisille viheralueille voidaan sijoittaa täy­dennysrakentamista ilman, että viheralueiden virkistykselliset, maise­malliset tai luonnonarvot merkittävästi vaarantuvat. Eliel Saarisen tien ja Maiju Lassilan tien väliset kaksi pientä puistoa on selvityksessä osoitettu mahdollisesti rakennettaviksi alueiksi.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta Hämeenlinnan­väylään asti. Asutuksen pohjoispuolinen puistoalue on varattu virkistys­alueeksi.  Eliel Saarisen tien kohdalle on merkitty joukkoliikenteen kehä­mäinen runkolinja (Jokeri) asemineen.

 

Asemakaavat

 

Alueella on pääosin voimassa asemakaava nro 9249 (vahvistettu 30.3.1987). Kaava-alueen reunoilla on voimassa yhteensä 6 eri asema­kaavaa vuosilta 1952–1975.

 

Teuvo Pakkalan tien ja Maria Jotunin tien varrella olevat korttelit 29144-29146 ovat pääosin asuinkerrostalojen korttelialueita (AK). Tont­ti, jolla päiväkoti sijaitsi, on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Eliel Saarisen tien ja asuinkorttelien välinen alue on Maiju Lassilan tien katualuetta, autopaikkojen korttelialuetta (LPA), puistoa (VP) ja pieni osa yleistä pysäköintialuetta (LP).

 

Tontti 29139/6 (Ida Aalbergin tie 4) on 1950-luvulta peräisin olevassa asemakaavassa osoitettu 4-kerroksisille asuinkerrostaloille ja siipiraken­nus lastentarhalaitosta varten. Tontin länsipuolelle puistoon on merkitty rakennusala enintään 2-kerroksista, enintään 7 m korkeaa pikaradan asemarakennusta varten.

Muutoin alueella ovat voimassa 1950- ja 1970-luvuilla vahvistetut Haagan alkuperäiset asemakaavat, joiden mukaan alue on puistoa ja katuja.

 

Maanomistus

 

Yksityiset taloyhtiöt omistavat asuinkerrostalo- ja pysäköintitontit 29139/6, 29144/1-4, 29145/1-8, 13, 29148/1 ja 29149/1. Muu osa alueesta on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistamat tontit on vuok­rattu kiinteistöyhtiöille.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa, jonka pääosan muodostavat 1950-luvulla rakennetut asuinkerrostalot. Paikoitellen, esimerkiksi Teuvo Pakkalan tien alueella, on myöhemmin rakennettuja osia.

 

Kaava-alueen eteläreunassa on Eliel Saarisen tie, joka tässä kohdassa on kaikelle liikenteelle sallittu. Eliel Saarisen tie ja kapeat puistokaistaleet sen molemmin puolin ovat aikoinaan jääneet kahden rakennetun alueen, ns. Pohjois-Haagan ensimmäisen osa-alueen ja Pohjois-Haa­gan lisäosan väliin.

 

Alueen pohjoisreunassa olevan Ida Aalbergin tien varressa on 1950–1960-luvuilla rakennettuja asuinkerrostaloja. Alueen keskellä on Pohjois-Haagan keskeinen leikkipuisto, jolla ei ole virallista nimeä.

 

Alueen asukasluku on laskussa. Vuosina 1996–2005 Haagan peruspiirin asukasluku on laskenut 1 481 asukkaalla eli 5,5 %, josta pienten las­ten (0-6-vuotiaiden) osuus 478 lapsella eli 32,2 %. Lasten määrä alueella on vähentynyt niin paljon, että kaiken kaikkiaan kolme päiväkotia on jouduttu lakkauttamaan. Pohjois-Haagan leikkipuistoa ei käytä enää yksikään päiväkoti ulkoiluun. Alueen ongelma on myös asuinkerrostalojen hissittömyys, ja samaan aikaan eläkeikäisten suuri osuus väestöstä. Täydennysrakentaminen olisi palvelujen säilymisen kannalta eduksi.

 

Rakennettu ympäristö

 

Kaava-alue on pääosa ns. Pohjois-Haagan lisäosaa, joka on rakennettu vuosina 1971-1973 entisen ampumarata-alueen paikalle. Alue kaavoitettiin vuonna 1970 arkkitehtitoimisto Järvinen-Valjakan suunnitelman mukaan ajan ihanteen mukaisina neliönmuotoisina ns. tuulimyllykortteleina, elementtitekniikkaa käyttäen. Teuvo Pakkalan tien, Maiju Lassilan tien ja Maria Jotunin tien varrella sijaitsevat 3-9-kerroksiset betonielementtirakenteiset kerrostalot, jotka erottuvat toisistaan vain eriväristen julkisivuosien avulla.

 

Pysäköinti osoitettiin alueen reunoille, ruutukaavan jakojäännöksille, ettei se häiritsisi tuulimyllykorttelien kokonaisuutta. Myöhemmin vuoden 1987 kaavamuutoksella poistettiin kaksitasoisten pysäköintilaitosten rakentamisvelvoitteet ja osoitettiin katujen varsille pieniä pysäköintitaskuja.

 

Erityisesti alueen eteläreunalla Eliel Saarisen tien varrella sijaitsevat kaksi pysäköintitonttia ovat nykyään epämääräisiä, hahmottumattomia alueita, ja antavat sisääntulonäkymässä koko alueesta hoitamattoman vaikutelman. Näillä asunnoista erillisillä pysäköintitonteilla eivät asukkaat juurikaan säilytä autojaan, vaan ne ovat muodostuneet lähialueen työntekijöiden autojen, työkoneiden, yms. alueelle kuulumattoman säily­tyspaikaksi. Kun samaan aikaan taloyhtiöt ovat peruskorjausten edes­sä, on taloyhtiöissä alkanut saada kannatusta ajatus näiden erillisten pysäköintitonttien muuttamiseksi tuottavampaan käyttöön.

 

Tontilta 29145/12 (Teuvo Pakkalan tie 14) on syksyllä 2002 purettu päi­väkotirakennus. Tyhjällä tontilla on tasainen hiekkakenttä.

 

Tontilla 29139/6 (Ida Aalbergin tie 4) on kaksi vuonna 1959 rakennettua 4-kerroksista asuinkerrostaloa, jotka edustavat tyypillistä 1950-lu­vun rakentamistapaa harjakattoineen ja rapattuine julkisivuineen. Läntisemmän asuinkerrostalon matalassa siipirakennuksessa toimii yksityinen vanhusten hoivakoti entisissä kaupungin päiväkodin tiloissa määräaikaisella luvalla.

 

Pohjois-Haagan leikkipuistossa Ida Aalbergin tien varrella on leikkialueita, leikkikenttärakennus, kahluualtaat ja pallokenttä sekä useita ulkoiluteitä. Itä-länsisuuntainen ulkoilutie johtaa alikäytävän kautta Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän itäpuolelle.

 

Palvelut       Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa, jossa kaupalliset palvelut ovat Thalian aukiolla, ostoskeskuksessa Näyttelijäntie 14:ssä sekä asuinrakennusten pohjakerroksissa etenkin Näyttelijäntien varrella kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Näyttelijäntie 14:ssä ovat myös työväenopiston opetustilat. Ala- ja yläasteen koulut ja lukio sijaitsevat kaikki alle kilometrin etäisyydellä.

 

Alueella on monipuolinen lasten leikkipuisto. Alueen länsipuolella Eliel Saarisen tien ja Ilkantien kulmauksessa on vanhusten palvelutalo Leevi. Teuvo Pakkalan tien varrella on nuorisotalo, sähköliike, ravintola ja kaksi toimistoa. Voimassa olevan asemakaavan mukaan useammatkin myymälä-, liike- ja palvelutilat ovat mahdollisia, mutta viime vuosina nämä tilat ovat vähentyneet.

 

Päivittäistavarakaupan tarkastelu

 

Pohjois- ja Etelä-Haaga on rakennettu pääasiassa 1950- ja 1960-lu­vuilla, jolloin vähittäiskaupat olivat pieniä. Alueella oli kymmeniä elintarvikeliikkeitä, maito-, liha- ja siirtomaatavaraliikkeet erillisinä pieninä puo­teina. Nyt sen ajan kaupallisesta tarjonnasta on vain rippeet jäljellä. Erikoiskauppa on pääasiassa kaikonnut suuriin keskuksiin eivätkä pienet päivittäistavaraliikkeet pysty kilpailemaan tasavahvasti uusien kauempana sijaitsevien suurempien yksiköiden kanssa. Alkuperäiset liikehuoneistot ovat jääneet jäljelle mm. toimistojen ja agentuuriliikkeiden käyttöön muistuttaen alueen aikaisemmista vaiheista.

 

Päivittäistavarakaupan määrä Haagassa alueella, jota rajaavat päätiet, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I, on 4 200 k-m2. Alueen päivittäistavarakaupan tarjontasuhde on 0,17 k-m2/asukas, kun keskitaso Helsingissä on n. 0,30 k-m2/asukas. Tarjonnan vajaus on 42 %, mikä vastaa n. 2 300 k-m2:n päivittäistavarakaupan mitoitusta.

 

Haagassa kaupallisen kehittämisen tavoitteena olisi parantaa päivittäistavarakaupan tarjontasuhdetta ja lisätä Haagan alueelle jäävää ostovoi­maa esimerkiksi siten, että alueelle voitaisiin sijoittaa yksi kohtalaisen suuri yksikkö, kooltaan 1 500–2 000 k-m2 tai kaksi n. 1 000 k-m2:n yksikköä. Tällöin on hyväksyttävä, että nykyinen myymäläverkko harvenee uuden rakentamiseen liittyen. Tarjontasuhde kuitenkin paranisi jonkin verran valikoimien monipuolistuessa, mutta tämän edellytyksenä on, että pysäköintipaikkojen määrä on riittävä. On todennäköistä, että 2 000 k-m2:n yksikön rakentamiseen liittyisi suunnilleen 1 000 k-m2:n vähennys, jolloin nettolisäys olisi 1 000 k-m2 ja tarjontasuhde paranisi 0,17–0,24 eli vajaus puolittuisi.

 

Kaava-alueen sijainti Pohjois-Haagan itäreunassa ei ole Haagan asutukseen nähden keskeinen. Alue sijaitsee kuitenkin välittömästi suhteellisen tiiviin asutuksen tuntumassa, joten se on yksi varteenotettava mahdollisuus uudistaa Pohjois-Haagan päivittäistavarakauppaa ja parantaa tarjontasuhdetta.

 


Luonnonympäristö

 

Maastossa alue sijoittuu kahdelle kallioiselle mäen rinteelle ja niiden väliseen laaksoon. Mäet ovat osaksi puistoina, osaksi rakennettua aluetta. Laakso on rakennettu Teuvo Pakkalan tien asuntoalueeksi.

 

Pohjois-Haagan keskeisen puiston pinta-ala on n. 5 ha. Puiston ytimen muodostaa kaava-alueen luoteiskulmassa sijaitseva leikkipuisto, johon liittyvät etelä- ja itäpuolella kapeahkot, lehtipuuvaltaista sekametsää ja avokalliota sisältävät alueet.

 

Teuvo Pakkalan tien alueen kerrostalokorttelien sisään jäävät korttelipi­hat ovat 30 vuodessa kasvaneet erilaisia istutettuja lehtipuita ja pensaita täynnä oleviksi suojaisiksi keitaiksi, joissa kasvillisuuden lisäksi on viihtyvyyttä lisääviä pihatoimintoja, leikki- ja ulko-oleskelualueita.

 

Suojelukohteet

 

Puiston pohjoisrinteessä on I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka ovat suureksi osaksi hautautuneet maahan. Yksi luolista on edelleen väestönsuojakäytössä.

 

Alueen eteläreunassa on jäljellä ampumaratarakennuksen sokkeli. Li­säk­si alueella on useita kauniita avokallioita, jotka ovat alueelle tunnus­omaisia ja joiden säilyttämistä voidaan pitää perusteltuna.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on rakennettua teknisen huollon verkostoa.

 

Maaperä      Alue on suurelta osin kallioista ja kalliopaljastumien aluetta. Paljastumien reunoilla on yleensä ohuena kerroksena moreenia ja hiekkaa. Kes­kiosassa on savialue ja etelässä saven lievealue.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Hämeenlinnanväylän ja Eliel Saarisen tien liikenne aiheuttaa melua, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyiset liikennemäärät ovat Hämeenlinnanväylällä n. 48 500 ajoneuvoa/vrk ja Eliel Saarisen tiellä n. 4 700 ajoneuvoa/vrk ja Nuijamiestentiellä 4 900 ajoneuvoa/vrk. Liikenne aiheuttaa alueelle melua 55–70 dB ja lisäksi päästöjä ja laskeu­mia.

 

Maaperän puhtaus

 

Suunnittelualueella on toiminut ampumarata vuodesta 1924 aina 1940-luvulle saakka. Ampumarata-alueen maaperään on joutunut hauleja ja luoteja, jotka sisältävät raskasmetalleja, lähinnä lyijyä, jotka ovat pilanneet maaperää. Suuri osa luodeista on jäänyt ampumaradan päätyvalliin, joka sijaitsee puistossa tonttien 29145/12 ja 29139/6 (Teuvo Pakka­lan tie 14 ja Ida Aalbergin tie 4) välissä. Alueen maaperää on tutkittu vuosina 1997–2003, ja tutkimuksissa on todettu kohonneita lyijy-, kupari-, sinkki-, antimoni- ja kadmiumpitoisuuksia. Maaperä on pilaantunut pääosin pintakerroksessa eli 10 cm, mutta päätyvallin alueella on voimakkaasti pilaantunutta maa-ainesta löydetty n. 0,4–0,9 m:n syvyyteen asti.

 

Tavoitteet                          Kaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että epämääräiset alueen osat rakentuvat osaksi kaupunkia ja alueen reunamille katujen varsille osoitetaan ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista keskiosan jäädessä puistoksi.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Eliel Saarisen tien varrella oleville epämääräisille, hahmottumattomille alueen osille annetaan rakentamisella omaleimaisuutta ja liitetään ne osaksi kaupunkia. Eliel Saarisen tiestä tehdään kaupunkimainen katu, jota rakennukset rajaavat.

 

Koska alueen asukasluku on laskussa, täydennysrakentaminen on palvelujen säilymisen kannalta eduksi. Koska lapsiperheiden määrä on myös laskussa alueella, on tavoitteena osoittaa leikkipuiston läheisyyteen perheasunnoiksi sopivia uusia asuntoja. Hissillisten ja muutoin esteettömien asuintalojen aikaansaaminen on alueelle tarpeellista ja koko kaupungin kannalta edullista.

 

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

 

Olemassa olevissa asuinkerrostalokortteleissa 29144 ja 29145 asuntoyhtiöiden LPA-tontit on yhdistetty asuntotontteihin, jos ne sijaitsevat vierekkäin. Kerrosalamerkintöjä on yksinkertaistettu sallimalla kaikissa rakennuksissa asuinkerrosalan lisäksi myymälä- ja kokoontumistilat.

 

Vehmaat pihat on merkitty alueen osiksi, joilla olevat puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena, ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy.

 

Tonttiin 29139/6 liitetään tontin länsipuolinen olemassa oleva aidattu piha-alue, n. 325 m2, joka on ollut lasten päiväkodin ja vanhusten hoiva­­kodin ulkoilukäytössä. Tontin itä- ja eteläreunasta muutetaan saman­suuruiset alueet puiston osiksi. Rakennusoikeus ilmaistaan merkinnällä 6770 + 500, jonka mukaan asuntokerrosalaa tulee olla vähintään 6 770 k-m2 ja palvelu-, myymälä-, toimisto- ja muita vastaavia tiloja enin­tään 500 k-m2.

 

Muut merkinnät ovat nykytilanteen ja voimassa olevan asemakaavan mukaisia.

 

Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen
asuinrakennusten korttelialue (AKR)

 

Uusia rivitaloja ja/tai pienkerrostaloja sijoitetaan puiston pohjoisreunalle Ida Aalbergin tien varrelle Ida Aalbergin tie 4:n länsipuolelle. Uuden asuin­korttelin 29141 tulee rakennusmuotojensa ja -materiaaliensa avulla muodostaa yhtenäinen kokonaisuus Ida Aalbergin tie 4:n ja muiden alueen rakennusten eli viereisen korttelin 29139 kanssa.

 

Kortteliin tulee rakentaa asuntoja, joiden keskipinta-alan oltava vähintään 75 m2 huoneistoalaa.

 

Kortteli sijoittuu Pohjois-Haagan leikkipuiston äärelle siten, että pihoilta on suora yhteys katuja ylittämättä leikkipuistoon. Kortteli soveltuu siten erittäin hyvin lapsiperheiden asunnoiksi. Rakennusten julkisivujen enim­mäiskorkeus on 7 m ja rakennusoikeus 1 200 + 300 k-m2, jonka mukaan asuntokerrosalaa tulee olla vähintään 1 200 k-m2 ja palvelu-, myymälä-, toimisto- ja muita vastaavia tiloja enintään 300 k-m2.

 

Asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten
korttelialue (AL)

 

Eliel Saarisen tien pohjoispuolinen pysäköintitontti- ja puistovyöhyke sekä Maiju Lassilan tien katualue muutetaan kahdeksi asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialueeksi (AL) ja lähempänä Hämeenlinnanväylää sijaitseva korttelin osa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K).

 

Näille korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten rakennusalat on sijoitettu tuulimyllykorttelin kulmien kohdalle siten, että uudet rakennukset eivät tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen. Läntisellä rakennusalalla asuntokerrosalaa tulee olla vähintään 1 900 m2 ja palvelu-, myymälä-, toimisto- ja muita vastaavia tiloja enintään 400 m2. Itäisellä rakennusalalla asuntokerrosalaa tulee olla vähintään 1 800 m2 ja palvelu-, myymälä-, toimisto- ja muita vastaavia tiloja enintään 400 m2. Rakennusten enimmäiskerrosluku on I ja V, joista 1‑kerroksisessa rakennusosassa ja rakennuksen alla saa olla pysäköin­­titiloja. Osa pysäköintipaikoista voidaan sijoittaa nykyisten katujen kohdalle.

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

 

Teuvo Pakkalan tien itäpuolinen tontti 29146/12 osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K).

 

Korttelialueen pohjoispuolella olevat asuinrakennukset korttelissa 29146 sijoittuvat maastossa ylemmälle tasolle. Niiden eteläpuolelle sijoitetaan matala, enintään 2-kerroksinen liikerakennus, 1 500 k-m2. Sen itäpuolelle osoitetaan enintään 5-kerroksinen toimistorakennus, 2 200 k-m2. Myymälätilan enimmäismäärä on 1 900 k-m2.

 

Korttelialueen pohjoisosaan on merkitty ajoyhteys itäpuoliselle pysäköin­titontille, koska asuinkorttelin 29146 olemassa oleville autotalleille on mahdollista ajaa vain kyseisestä kohdasta.

 

Puisto (VP)

 

Pohjois-Haagan keskeiselle puistolle annetaan nimi Ida Aalbergin puisto. Puistoon liitetään puretun päiväkodin tontti 29145/12, josta on tarkoi­­­tus kunnostaa kenttämäinen puiston osa. Puistoon rakennetaan uusi itä-länsisuuntainen ulkoilutie, joka johtaa leikkipuistosta Hämeenlinnanväylän alikäytävälle maastossa miellyttävässä tasaisessa kohdassa.

 

Autopaikkojen korttelialueet (LPA)

 

Kaava-alueen LPA-tontit on liitetty AK-korttelialueisiin lukuun ottamatta viittä pysäköintitonttia. Keskellä korttelia 29145 sijaitsevalla LPA‑tontilla 15 on usean eri taloyhtiön autopaikkoja.

 

Korttelissa 29146 oleva LPA-tontti 29146/14 on varattu As. Oy Teuvo Pakkalan tie 12:n (29145/17) asukkaiden autopaikoille, mutta sen läpi on osoitettava huoltoajoyhteys itäpuoliselle asuntotontille.

Liikenne      Maria Jotunin tie ja Teuvo Pakkalan tie liitetään suoraan Eliel Saarisen tiehen. Katuihin tehdään pienet mutkat ajonopeuksien hillitsemiseksi. Maiju Lassilan tie ja Järviluomantie muutetaan korttelin 29145 osaksi.

 

Eliel Saarisen tie rakennetaan puistomaiseksi kaduksi puurivistöineen. Kadun eteläreunaan on merkitty n. 7 m leveä tilavaraus raide-Jokeria varten.

 

Eliel Saarisen tien pyörätieverkkoa täydennetään leventämällä kadun pohjoisreunan jalkakäytävä yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi.

 

Luonnonympäristö

 

Kaikkia kortteleita, lukuun ottamatta K-tonttia 29146/12, koskee mää­räys, jonka mukaan tonteilla tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 tontin pinta-alan 100 m2 kohti.

 

Suojelukohteet

 

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ympäristöineen on merkitty muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännök­senä suojeltavaksi.

 

Ampumarata, joka toimi alueella 1900-luvun alkupuolella, oli aikoinaan merkityksellinen alue, jossa mm. Suomen presidentit kävivät ampumaharjoituksissa. Vanhan ampumaratarakennuksen jalusta ja kallio on mer­kitty Järviluomanpuistossa suojeltavaksi alueen osaksi.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Suunnittelualue sijaitsee valmiin yhdyskuntarakenteen läheisyydessä ja on siten helposti liitettävissä kunnallisteknisiin verkkoihin. Ida Aalbergin tielle rakennetaan uutta jätevesiviemäriä n. 100 m. Alueen eteläosassa joudutaan olemassa olevia johtoja siirtämään. Tontti- ja puistoalueilla sijaitseville johdoille on kaavaan merkitty johtokujat. Kaavassa on määräys, jonka mukaan LPA-alueille saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Saatavilla olevien maaperätietojen mukaan rakennukset voidaan perus­taa maanvaraisesti. Lopulliset perustamistavat määrittävät rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävät tonttikohtaiset pohjatutkimukset.

 

Asemakaavan toteutuminen edellyttää raskasmetalleilla pilaantuneiden maamassojen poistamista Ida Aalbergin puiston maaperästä niistä aiheu­tuvien terveysriskien vuoksi. Pilaantunut maa kaivetaan pois ja korvataan uudella, puhtaalla maalla. Maaperän kunnostuksesta on laadittu yleissuunnitelma, joka perustuu tehtyihin tutkimuksiin ja mittauksiin. Yleissuunnitelmassa esitetty kunnostettavan alueen laajuus perustuu tehtyihin tutkimuksiin, ympäristöministeriön määrittelemiin pilaantuneisuuden ohje- ja raja-arvoihin sekä alueelle laadittuun riskinarviointiin. Kunnostustavoitteena on kunnostusajankohtana voimassa olevat raja-arvopitoisuudet alueella todetuille haitta-aineille. Kunnostettavan alueen laajuus on n. 10 000 m2. Yhteensä pilaantunutta, kunnostettavaa maata arvioidaan olevan n. 4 000 m3 eli 6 800 tn. Pilaantunut maa kuljetetaan paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja jatkokäsitellä kyseisellä tavalla pilaantuneita massoja. Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja on paikalla kunnostuksen aikana. Rakennusvirasto hakee ympäristölupaa alueen kunnostamiseksi toimivaltaiselta ympäris­töviranomaiselta. Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä vuosina 2006–2007.

 

Kaavassa on pilaantunutta maaperää koskeva määräys: Puistoalueella, vanhan ampumaradan ampumavallissa ja sen ympäristössä oleva pilaantunut maa-aines on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu melumallin ja pistelaskennan avulla mitoittavan ennustevuoden 2025 mukaisessa tilanteessa. Hämeenlinnanväylän liikennemäärän on arvioitu ennustevuonna olevan n. 66 600 ajoneuvoa/vrk. Eliel Saarisen tien liikennemäärän ei arvioida olennaisesti kasvavan nykyisestä.

 

Uusien asuinrakennusten pihoille muodostuu melutason ohjearvot (valtioneuvoston päätös nro 993/1992) alittavia alueita. Myös olemassa ole­vien asuinrakennusten pihoilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

 

Kaavassa on annettu määräyksiä rakenteiden ääneneristävyyksistä siten, että melutason ohjearvot sisällä täyttyvät.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta on 10.5.2006 päättänyt esittää alueelle seuraavia nimiä: Ida Aalbergin puisto, Maiju Lassilan polku ja Järviluomanpuisto.

 


Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja asumiseen

 

Asemakaavan toteutuessa kaupunkirakenne täydentyy ja selkiytyy. Palvelut alueella paranevat. Kun uudet asuinliikerakennukset rakennetaan Eliel Saarisen tien varteen, saadaan alueelle sieltä puuttuvia hissillisiä asuintaloja. Nämä uudet talot sijaitsevat lähellä palvelutalo Leeviä ja sopivat siten erittäin hyvin Pohjois-Haagan alkuperäisten, nyt jo eläkeikäisten asukkaiden uusiksi asunnoiksi.

 

Leikkipuiston reunaan saadaan asuntoja lapsiperheille. Puretun päiväkodin tontille tulee uusi puistonosa, joka sijaitsee lähellä asuntoja. Jouk­koliikenneyhteydet paranevat huomattavasti, kun Jokeri-linja voidaan muuttaa pikaraitiotielinjaksi. Kun pihojen puusto suojellaan, viihtyisyys lisääntyy.

 

Uudet rakennukset ovat asemakaavamääräysten mukaan 1950-luvun haagalaisen rakennuskannan tyyppisiä, mikä osaltaan lisää alueen vie­hätystä.

 

Vaikutukset liikenteeseen, asumisolosuhteisiin ja virkistykseen

 

Liikenne, liikennemelu ja ilmansaasteet eivät juurikaan lisäänny kaavamuutoksen vuoksi, sillä uusia katuja ei rakenneta, vaan poistetaan aikaisemmin rakennetut turhia mutkia sisältäneet Maiju Lassilan tie ja Järviluomantie. Maaperä puhdistetaan ampumaradan toiminnan jäljiltä.

 

Pohjois-Haagan keskeinen leikkipuisto saa nimen Ida Aalbergin puisto. Puistoon liitetään tasainen alue Teuvo Pakkalan tien päästä (entinen päiväkotitontti). Näin puisto palvelee paremmin myös Teuvo Pakkalan tien asukkaita.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 2,15 milj. euron (alv 0 %) kustannukset, josta katujen osuus on 1,10 milj. euroa, puistojen 0,29 milj. euroa, vesihuollon 0,02 milj. euroa, sähkön 0,06 milj. euroa, kaukolämmön 0,06 milj. euroa, vesihuoltojohtojen siirtokustannukset 0,18 milj. euroa sekä sähköjohtojen siirtokustannukset 0,04 milj. euroa sekä pilaantuneen maaperän kunnostuskustannukset 0,40 milj. euroa.

 


Kaupalliset vaikutukset

 

Kaava parantaa kaupallisten palvelujen tarjontaa Haagassa. K-tontille 29146/12 voidaan sijoittaa yksi kohtalaisen suuri päivittäistavaramyymälä n. 1 500–1 900 k-m2 tai kaksi n. 1 000 k-m2:n yksikköä. Tällöin alueen nykyinen myymäläverkko harvenee todennäköisesti n. 1 000 k‑m2. Tarjontasuhde kuitenkin paranee jonkin verran valikoimien monipuolistuessa. Nettolisäys on 1 000 k-m2. Haagan päivittäistavarakaupan palvelujen tarjontasuhde paranee nykyisestä arvosta 0,17 arvoon 0,24 k-m2/asukas, joka lähestyy kaupungin keskiarvoa 0,30 k‑m2/asu­kas.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 20.5.2003).

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2003–2006 kaavoituskatsauksis­sa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuuksissa 11.6.2003 ja 22.3.2005.

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pohjois-Haagan opetuspisteen aulassa, osoite Näyttelijän­tie 14, 19.9.–7.10.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 22.9.2005.

 

Vuorovaikutuksen helpottamiseksi on alueen kaupunginosaseuran ja taloyhtiöiden edustajat kutsuttu jäseniksi alueen suunnittelutyöryhmään, joka on kokoontunut vuosina 2004–2006 yhteensä 9 kertaa.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Alueen asukkaat vastustivat puretun päiväkodin tontin rakentamista kiivaasti suunnittelutyön alussa. Kun tontin muuttamista asuinkäyttöön selvitettiin tarkemmin, todettiin, että kapeana alueena tontti olisi vaikeasti rakennettavissa asuntotontiksi, uudet asunnot tulisivat olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen, ja alue on paremmin miellettävissä puiston osana. Uuden asuntotontin osoittamista kaava-alueelle pidettiin kuitenkin tärkeänä kaupungin asuntotonttipulan, Pohjois-Haa­gan asukasluvun laskun ja palvelujen heikkenemisen vuoksi. Ehdotettiin mm. asuinkerrostaloja Eliel Saarisen tien varrelle, Ida Aalbergin puis­­ton eteläosaan, toimistotaloon Hämeenlinnanväylän varteen. Lopul­ta parhaaksi paikaksi osoittautui puiston osa Ida Aalbergin tien varrella kaava-alueen pohjoisreunassa.

 

Eliel Saarisen tien pohjoispuolisen pysäköintitontti–puisto–katu-vyöhyk­keen muuttaminen rakentamiseen on saanut osakseen paljon vastustusta, sillä se muuttaa asukkaille tuttuja näkymiä alueella. Alueen raken­­taminen on kuitenkin perusteltua, koska voimassa olevan asemakaavan mukaiset pysäköintitontit ovat erillään asunnoista, Maiju Lassilan tie on liikenteen kannalta turha ja puistot ovat usealta sivultaan katujen ympäröimät ja pinta-alaltaan niin pieniä ja hankalasti hoidettavia.

 

Asukasvastustuksessa olennaisimmaksi ovat osoittautuneet ikkunanä­kymät ja niiden pysyminen nykyisenlaisina. Puistokaistaleille ja osittain pysäköintitonteille on vuosien kuluessa kasvanut runsas puusto. Maiju Lassilan tien varressa olevassa kahdessa asuinkerrostalossa on huoneistoja, joiden olohuoneiden pääikkunat ja parvekkeet avautuvat juuri tälle alueelle.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 21 mielipidekirjettä, joista 16 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 5 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat kirjeet

 

Pohjois-Haagan yhteiskoulu Oy pitää (23.6.2003) hyvänä, että valmisteilla oleva asemakaavan muutos sisältää nimenomaan asumiseen tarkoitettuja lisäalueita. Pohjois-Haagan väestörakenne painottuu vahvasti vanhempiin ikäluokkiin, joten toimenpiteet, joilla voidaan lisätä lapsiperheiden asumismahdollisuuksia, ovat tervetulleita. Alueen nykyi­nen 1950-luvun rakennuskanta kaipaa rinnalleen täydentävää, modernia näkemystä ja toteutusta. Tulisi huolehtia oikein mitoitettujen lapsiperheiden tarpeet huomioon ottavien kohtuuhintaisten omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asuntojen saatavuudesta.

 

Asunto Oy Maria Jotunin tie 4–12 hallitus toteaa (24.6.2003), että se pitää esitettyä täydennysraken­­tamista hyvänä ja osittain kaupunkikuvaa siistivänä. Tulevien asuin‑, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten ratkaisut tulee miettiä huolellisesti riittäviksi myös mahdollisia tulevaisuuden käyttötarkoitusmuutoksia silmällä pitäen. Erityisen tärkeää on, ettei Pohjois-Haagan vielä puutarhamaista ja avaraa ympäristöä hukata tai pilata liiallisella maanpäällisellä pysäköinnillä.

 

Kaupunginosan väestörakenteen ja yhteiselon kannalta olisi välttämätöntä saada alueelle enemmän omistusasuntokantaa, sillä Pohjois-Haagassa on vuokrataloja jo nykyisin paljon. Hallitus on huolissaan siitä, että alueelta on poistunut ja poistumassa useita päiväkoteja. Kun kuitenkin ollaan kaavoittamassa lisää asuntoja, ovat asukkaat pakotettuja auton käyttöön, jotta lapset pystytään saattamaan päivähoitoon. Kaupungin eri tahojen tulisi nähdä tämä ongelma laajemmin, sillä ongelma lienee seurausta sosiaalitoimen säästöponnisteluista ja siitä seuraavista suuremmista päiväkotikokonaisuuksista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että täydennysrakentamisen osalta kaavamuutos on laadittu kirjeessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

 

Asuntojen hallintamuotoa ei ole mahdollista määrätä kaavassa. Päivähoidon järjestämisestä vastaa sosiaalivirasto, jolle kopio kirjeestä on lähetetty tiedoksi.

 

Asunto Oy Maria Jotunin tie 4–12 hallitus katsoo toisessa kirjeessään (7.4.2005), ettei alueelle tulisi lisätä sosiaalista asumista tukevia asumismuotoja eikä vuokra-asumiseen tähtäävää kaavoittamista, koska taloyhtiö kokee alueen ympäristössä näitä asumismuotoja jo olevan varsin runsaasti. Kunkin rakennuspaikan yhteyteen, lähinnä rakennuspaikan alle, olisi rakennettava riittävä määrä pysäköintipaikkoja, ottaen huomioon myös arvioitu ajoneuvojen määrän kasvu tulevaisuudessa. Taloyhtiö omistaa pysäköintitontin 29149/1. Yhtiö toivoo, että kaavoitukses­sa pyritään toisaalta maksimoimaan muutosalueella olevien tonttien rakennusoikeus, kuitenkin ottaen huomioon, että alueelle ominainen vehreys ja avoimuus voitaisiin säilyttää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa määrätään alueen maankäyttö, esimerkiksi asuinkerrostalojen tai liikerakennusten korttelialueeksi, mutta siinä ei voida osoittaa asuntojen rahoitus­muotoa, eli sitä tuleeko alueelle omistus-, osaomistus-, asumisoi­keus- tai vuokra-asuntoja. Kullekin korttelialueelle osoitetaan asemakaavassa autopaikkojen vähimmäismäärät. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto seuraa liikennettä ja sen kehitystä ja määrittelee sel­vitystensä perusteella autopaikkojen vähimmäismäärät ottaen huomioon tulevaisuuden autopaikkatarpeet. Yhtiön omistamalle tontille osoitetaan kaavaehdotuksessa mahdollisimman suuri kerrosala kuitenkin alueen rakentamaton luonto säilyttäen. Autopaikat osoitetaan raken­nuk­sen alle.

 

xxxx ja Xxxxxx xxxxxxxx (9.6.2003), Xxxxxx xxxxxxxx (19.6.2003, 4.4.2005), Xxxxxx xxxx (11.6.2003), Xxxxx xxxxxxxxx (17.6.2003), Xxxxxxxx, xxxx ja xxxx xxxxx sekä xxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx (18.6.2003), Xxxx xxxxxxxx (17.6.2003) ja Xxxx xxxxxxxxxxx (8.4.2005) vastustavat Eliel Saarisen tien pohjoispuolisen alueen eli kortteleiden 29148 ja 29149 rakentamista. Vastustustaan he perustelevat sillä, että alue on jo nykyisin niin tehokkaasti rakennettu, ettei ole tasapuolista muihin alueisiin verrattuna, jos tälle alueelle vielä lisätään asuntoja. Alue on liian kapea ja kärsii Eliel Saarisen tien pakokaasuista ja muista häiriöistä.

 

xxxxx xxxxxxxxx on sitä mieltä, että kaavoitettua puistoa ei saa poistaa kaavasta. Alueen puusto pehmentää raskaasti rakennettua aluetta, sitoo pölyä ja vaimentaa liikenteen melua. Jalankulku alueelta länteen Pietari Hannikaisen tielle pitäisi myös ottaa alueen suunnittelussa huo­mioon.

 

xxxx xxxxxxxxxx mielestä koivikkokaistale Maiju Lassilan tien varrella vaikuttaa olennaisesti 1970-luvun hissittömien betonilaatikkotalojen viih­tyvyyteen. Vain vehmaat rauhalliset näkymät parvekkeilta ja olohuo­neista kyseiseen metsikköön tuovat asunnoille attraktiivisuutta. Alueella ei tarvita lisää palveluja. Uusia asukkaita on taloihin tullut juuri rauhallisuuden ansiosta.

 

xxxx xxxxxxxxxxx kertoo ostaneensa asuntonsa elokuussa 2004 juuri puistomaisten näkymien vuoksi ja maksaneensa tästä syystä enemmän kauppahintaa.

 

xxxx ja xxxxxx xxxxxxx katsovat lisäksi, että heille naapureina kaupun­kisuunnitteluviraston pitäisi toimittaa aineisto suoraan kotiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että em. asukkaiden mielipiteet on otettu kaavoitustyössä huomioon siten, että rakennusalat uudella asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialueella (AL) on merkitty olemassa olevien asuinkerrostalojen ikkunattomien päätyjen kohdalle sellaisiin kohtiin, joissa uudet rakennukset eivät tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen. Muille alueen osille on osoitettu merkintä, jonka mukaan alueella olevat puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy.

Alueen puusto siis säilyy ja samoin sen pehmentävä ja pölyä sitova vaikutus sekä kauniit, viehättävät näkymät alueen asunnoista. Tutkimus­ten mukaan näin vähäinen määrä puustoa ei kuitenkaan vähennä liikenteen melua.

 

Eliel Saarisen tien pohjoispuolinen uusi AL-korttelialue on voimassa olevan asemakaavan mukaan taloyhtiöiden pysäköintialueita, yleistä pysäköintialuetta, katua ja puistoa. Puistoa alueesta on vain 0,28 ha eli n. 25 % koko muuttuvasta alueesta. Lisäksi puistoa säilyy kaavamuutoksen mukaan alueen länsipäässä n. 0,15 ha.

 

Uusi ulkoilutie Maiju Lassilan polku on osoitettu Maria Jotunin tiestä länteen päin Pietari Hannikaisen tielle asti, joten jalankulkuyhteys Pietari Hannikaisen tielle paranee.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto tiedottaa kaavan vireilletulosta ja kaava-aineiston nähtävilläolosta kaikille osallisille, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa taloyhtiöitä, joiden isännöitsijöitä pyydetään tiedottamaan asiasta osakkaille ja asukkaille. Kaavoituskatsaus jaetaan joka vuosi kaikkiin helsinkiläisiin koteihin, ja vuosina 2003–2006 tämä kaavahanke on mainittu kaavoituskatsauksissa.

 

Xxxx xxxxx (13.6.2003) sekä Xxxx xxxx ja xxxxx xxxxxxxxx (19.6.2003) ovat lähettäneet mielipiteensä, joka koskee puretun päiväkodin tonttia 29145/12. xxxxx vetoaa siihen, että asukastilaisuudessa 11.6.2003 ehdotus jättää tontti rakentamatta sai valtaisan kannatuksen. Hän esittää myös mielipiteitä siitä, millaiset rakennukset paikalle sopisivat, jos tontti kuitenkin rakennetaan. Puistossa on nyt levotonta, ja jos puiston reunaan rakennetaan vuokratalo, lisäisi se turvattomuutta.

 

xxxxxxxxx toteavat, että asukastiheys on läntisessa suurpiirissä suurem­pi kuin useissa muissa suurpiireissä. Vuokra-asuntoja on keskimäärin 44 % asuntokannasta. Liian tiheä rakentaminen ja varsinkin liian suuri vuokra-asuntojen osuus pitäisi minimoida. Puretun päiväkodin tontille ei pidä rakentaa asuntoja eikä pysäköintipaikkoja, vaan siihen olisi järkevää sijoittaa koirapuisto, koska lähialueella ei ole sellaista ja alueella on paljon koiria ja iäkkäitä asukkaita.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että puretun päiväkodin tontin rakentamisesta päätettiin luopua alueen asukkaiden vastustuksen vuoksi ja siksi, että tontti on hankalan muotoinen ja sijaitsee nykyisten asuintalojen takana puiston reunassa. Sen sijaan asuintalojen rakentamista Ida Aalbergin tien varteen puiston pohjoisreunalle on katsottu sopivaksi.

Asunto Oy Ida Aalbergin tie 4 vastustaa (5.4.2005) uuden asuntotontin kaavoittamista Pohjois-Haagan leikkipuiston ja taloyhtiön väliselle puistoalueelle. Kyseinen puiston osa kuuluu olennaisena osana ”Idan puistoon” ja paikalle rakentamisesta aiheutuisi korvaamaton menetys puistolle, kun puut jouduttaisiin kaatamaan ja kalliota räjäyttämään. Lou­hinta- ja räjäytystöillä saattaisi olla suuriakin vaikutuksia lähimmän kiinteistön eli juuri taloyhtiön rakennusten rakenteisiin ja yhtiön siipirakennuksessa olevan hoitokoti Eskillin dementiapotilaiden kannalta. Yhtiön mielestä pitäisi pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja osoittaa puretun päiväkodin tontille rakentamista, jolloin vältyttäisiin maanraken­nustöiltä.

 

Uusi rakennus sopisi paremmin 1970-luvun rakennusten kuin 1950-lu­vun rakennusten viereen. Lisäksi yhtiö valittaa siitä, että suunnitelmasta tiedotettiin vain suullisesti Teuvo Pakkalan tien kaavahankkeen asukastilaisuudessa 22.3.2005, jolloin yhtiön asukkaita ei ollut juurikaan paikalla. Yhtiö pitää kohtuuttomana, että suunnitteluun esitetään näin myöhäisessä vaiheessa näin suuri muutos, eikä asiasta erikseen tiedotettu.

 

Xxxxx xxxxxxxxxx kannattaa (13.5.2005) rakentamista esitettyyn paikkaan em. taloyhtiön osakkaana. Yleinen etu on, että kaupunki rakennetaan tiiviimmin, jolloin energian siirto- ja liikennekustannukset putoavat merkittävästi, ja palvelujen saanti paranee. Keskuspuiston luonto riittää. Jokainen korkea talo kaupungissa säästää Suomen luontoa kaupun­gin ulkopuolella. Haagaan olisi rakennettava enemmän. Ida Aalbergin tien ja Teuvo Pakkalan tien lähistölle voisi tulla paljon enemmän rakentamista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että siinä puiston osassa, johon uutta asuinkorttelia nyt esitetään, ei ole varsinaisia puistotoimintoja. Siellä on rinne, avokalliota ja metsää. Alueen sivuitse, sen itäpuolelta kulkee polku. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä luonto- tai virkistysarvoja Haagan viheralueet -raportin mukaan. Sen sijaan alueen on raportissa todettu olevan heikommin kulutusta kestävän.

 

Vaikka ideasta sijoittaa uudisrakentamista Ida Aalbergin tien varteen kerrottiinkin ensimmäisen kerran asukastilaisuudessa suullisesti, on sen jälkeen myös taloyhtiölle tiedotettu asiasta selvästi, taloyhtiön isän­nöitsijä on ollut mukana asiasta käytävissä neuvotteluissa eikä taloyhtiö ole enää ilmaissut vastustusta kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheen jälkeen rakennusaloja on siirretty etäämmälle yhtiön rakennuksista, kuten taloyhtiö on toivonut.

 

Xxxxx xxxxxxxxxx kiinnittää huomiota (11.3.2005) tontin 29139/6 tonttijakoon. Hänen mielestä ei ole tasapuolista luovuttaa yhtiön itäisen B-ta­lon päädystä läntisemmän A-talon päädyn lähelle aluetta. xxxxxxxxxx itse asuu B-talon päädyssä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontin 29139/6 A-talon päädyn etäisyys tontin rajasta on tällä hetkellä n. 6 m ja B-talon päädys­sä n. 22,8 m. Koska hoitokoti Eskil toimii A-talossa ja tarve pihaan on juuri siellä, on tasapuolista ja perusteltua osoittaa lisää piha-aluetta A-talon päähän ja poistaa sitä B-talon päädystä, jota ei tarvita pihatoiminnoille ja joka on Hämeenlinnanväylän melualuetta.

 

Asemakaavaluonnosta koskevat kirjeet

 

Xxxxxx xxxx arvostelee (11.9.2005) mm. sitä, että kaupunkilaisten verorahoja on tuhlattu, kun Eliel Saarisen tien joukkoliikennekatuosuus on sal­littu vain 2 bussilinjalle ja takseille, eikä ole huomattu edes varata pysäkkisyvennyksiä, joten esimerkiksi ambulanssienkin ajo on mahdoton. Hän arvostelee myös Haagan keskiosan rakentamista todeten, että uudisrakentamisen myötä Pohjois-Haagan vihreästä rauhallisesta kaupunginosasta tulee slummi, suoperäiseen maastoon rakennetut talot ovat alttiita homeelle, minkä lisäksi luonto häviää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kirje ei koske nyt käsiteltävänä olevaa kaavaehdotusta. Eliel Saarisen tie Laajasuontiestä Ilkantiehen on osoitettu ainoastaan joukkoliikenteelle Haagan keskiosan ase­makaavalla nro 10949, joka on tullut voimaan 24.5.2002. Kadun salliminen kaikelle liikenteelle edellyttää asemakaavan muutosta. Katua käyttävien bussilinjojen määrä on koko ajan lisääntynyt. Joukkoliikennekadulla kulkee tällä hetkellä 6 bussilinjaa: Jokeri-bussi 550, 41, 52A, 40, 43 ja 51. Jokeri-bussi 550 liikennöi 5 minuutin välein arkisin. Kadun liikennesuunnitelman mukaan pysäkkisyvennyksiä ei ole tehty, mutta hälytysajoneuvo saa hälytysajossa ajaa myös vastaantulevan liikenteen kaistaa käyttäen.

 

Haagan keskiosan rakentaminen on tällä hetkellä esirakentamisvaihees­sa. Tilanne tulee muuttumaan, kun esirakentaminen, alueelle suun­nitellut rakennukset ja uusi liikuntapuisto valmistuvat noin vuoden 2010 paikkeilla. Esirakentamisella saadaan maaperä niin kantavaksi ja kuivaksi, ettei hometta esiinny.

 

Xxxxxx xxxxxxxx vastustaa (2.10.2005) edelleen Maiju Lassilan tien ja Eliel Saarisen tien välisen alueen rakentamista. Alueen säilyminen virkistysalueena on alueen asukkaille erittäin tärkeää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueella ei ole todettu olevan erityisiä luonto- tai virkistysarvoja Haagan viheralueet -raportin mukaan. Sen sijaan alue on raportissa todettu kuluneeksi ja/tai roskaan­­tuneeksi, mahdollisesti rakennettavaksi alueeksi. Alueen asukkaat puolustavat aluetta sen puuston ja kasvillisuuden vuoksi. Se tulee kaavassa säilymään, kun rakennusalat on osoitettu olemassa olevien rakennusten ikkunattomien päätyjen kohdalle ja muu osa alueesta määrätty alueen osaksi, jolla olevat puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidet­tava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden mer­kitys ympäristölle säilyy.

 

Xxx xxxxxxxx mielestä (7.10.2005) alueelle sopivat asunnot, ei liiketilat, sillä Thalian aukiolla ja vanhassa ostoskeskuksessa on jo palvelut. Nykyinen asuntoalue on rauhallinen, mikä osaltaan johtuu juuri siitä, että se on suurimmalta osalta asumiskäytössä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueen asuntopainotteinen luonne tulee säilymään uudisrakentamisesta huolimatta. Uudet rakennukset on kaavassa sijoitettu siten, etteivät ne tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen. Alueen itäosaan (KL-kortteli­alu­eel­le) ei ole mahdollista osoittaa asumista Hämeenlinnanväylän liikennemelun takia

 

Xxxxx xxxxx toteaa (4.10.2005) mm., että Ida Aalbergin tien liikennetun­gos on jo tarpeeksi kiusallinen, kun koko katu on täynnä autoja. Ida Aalbergin tien varteen ei tarvita lisää taloja pahentamaan tilannetta.

 

Kiinteistö Oy Keulatornin talotoimikunta ja Pohjois-Haaga seura pyytävät (5.10.2005) ottamaan huomioon Ida Aalbergin tien vaikean liikennetilanteen. Tien vartta käytetään pysäköintipaikkana, sillä pysäköin­tipaikkoja alueella on niukasti. Lisäksi tietä käytetään kuorma-auto­jen pysäköintiin, mikä varsinkin talvella aiheuttaa tällä mäkisellä katu­osuudella ongelmia. Vaaratilanteita sattuu usein.

 

Yhteyden Keskuspuistoon toivotaan säilyvän rakentamisesta huolimatta ja ettei mäkeä rakennettaisi liian tiheään, vaan otettaisiin huomioon alueen rakentamisen väljä luonne.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pysäköintiongelmat Ida Aalbergin tien varrella johtuvat paljolti siitä, että 1950-luvulla rakennetuilla kiinteistöillä ei ole tarvittavia pysäköintipaikkoja tonteillaan. Nykyisin uudisrakennettaessa on autopaikat rakennettava asemakaavan mu­kaisesti tontille, joten uusien rakennusten pysäköinti ei kuormita katua enempää. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston mukaan Ida Aalbergin tien liikennejärjestelyjä on mahdollista tarkistaa, esimerkiksi kuorma-autojen osalta.

 

Jalankulkuyhteys Keskuspuistoon paranee, kun kaavan toteuduttua olemassa oleva ulkoilutien linjaus muutetaan suoremmaksi.

 

Uusi asuinkortteli Ida Aalbergin tien varteen rakennetaan keskimäärin tonttitehokkuudella e = 0.4, mikä on väljempi kuin Pohjois-Haagassa keskimäärin.

 

Tilastotiedot

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

 

Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)

47 765

60 700

 

 

Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AKR)

3 658

1 500

 

 

Asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialuetta (AL)

4 324

4 500

 

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K)

2 793

3 700

 

 

Puistoaluetta (VP)

61 189

 

 

 

Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)

6 308

 

 

 

Katualuetta

 

18 873

 

 

 

Yhteensä

142 126

70 400

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.2.–12.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tö­keskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n ja Museoviraston jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Asunto Oy Ida Aalbergintie 4:n hallitus sekä Xxxxxx xxxxxxxx ja Xxxxx xxxxxxx toteavat (12.3.2007) Pohjois-Haagan olevan yksi sodan jälkeen rakennetuista arvolähiöistä. Taloyhtiön tontin länsipuolinen Ida Aalbergin puiston osa on osa tärkeää viherkäytävää, arvokas luontokohde ja siksi suojelun arvoinen. Alueelle ehdotetut muutamat asunnot eivät olennaisesti helpo­ta paikallista asuntopulaa, mutta sen sijaan ne rajoittaisivat merkittävästi alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttöä ja tärvelisivät korvaamattomasti arvokasta luonnon- ja kulttuurimaisemaa sekä Ida Aalbergin puiston kokonaisuutta.

 

Xxxx xxxxxxxx, Asunto Oy Ida Aalbergintie 4:n hallituksen puheenjohtaja, toteaa (12.3.2007), että kaavan laatimis- ja muutosvaiheissa on ollut puutteita. Kaavamuutoksen valmistelu ei ole edennyt kirjallisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti, sillä Ida Aalbergin tien var­relle esitetty uusi korttelialue 29141 ei sen mukaan kuulu muuttuviin alueisiin.

 

Alueen suunnittelu ei noudata alueelle laaditun Haagan viheralueet ‑raportin suosituksia, jonka sivulla 57 olevassa kartassa 20 kyseisen alueen osa on merkitty viheralueena kehitettäväksi alueeksi.

 

Kaavaehdotus ei ole myöskään yleiskaavan mukainen.

 

Kaavamuutosluonnoksen jälkeen Ida Aalbergin tielle esitetty korttelialue onkin yllättäen muuttunut AR:stä AKR:ksi ja julkisivun enimmäiskorkeus 5 m:stä 7 m:ksi. Suolanen katsoo, että asukkaita on johdettu tietyllä tavalla harhaan, kun kaavamuutosehdotus ei ole ollut julkisesti nähtävillä Pohjois-Haagan ostoskeskuksessa. Hän pitää muutosta AKR:ksi merkittävänä, koska se mahdollistaa vuokra-asunnot. Vuokra-asuntoja ei tulisi rakentaa lisää, sillä Ida Aalbergin tien varrella on jo nykyisin epävakaa tilanne. Kohtuuhintaisten ympäristöön sopeutuvien omistusasuntojen lisäämistä lapsiperheille hän pitää kuitenkin suotavana.

 

xxxxxxxx katsoo, että edellä mainittujen seikkojen vuoksi asukkaille tulisi järjestää uusi kuulemistilaisuus ja kaavaluonnos on asetettava uudelleen nähtäville.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007) muistutusten johdosta aihepiireittäin seuraavaa:

 

Arvokkaan alueen läheisyyteen rakentaminen

 

Alkuperäinen 1950-luvulla rakennettu Pohjois-Haaga on kiistatta yksi Helsingin arvokkaista toisen maailmansodan jälkeen rakennetuista jälleenrakennuskauden asuinalueista. Helsingin yleiskaava 2002:ssa se on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Yleiskaavamerkintä ei kuitenkaan ulotu esitetyn uuden korttelin 29141 kohdalle asti.

 

Asuntorakentamiseen suunniteltu puiston osa

 

Puiston osalla, johon uusia rakennuksia esitetään, on voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennusala enintään 2-kerroksista 7 metriä korkeaa pikaradan asemarakennusta varten.

 

Alueen luonto- tai virkistysominaisuuksia on arvioitu Haagan viheralueet – kaupunkirakenteen tiivistämisen reunaehdot -selvityksessä, jonka lautakunta merkitsi tiedoksi 16.4.1998. Selvityksessä todetaan, että kyseinen alue ei ole luonto- tai virkistysominaisuuk­siensa kannalta arvokas vaan heikommin kulutusta kestävää kalliomaa­ta. Kartassa 20 on selvitetty, miten 1990-luvulla esitetyt rakennettavat alueet sopivat rakentamiseen Haagaan luonto- ja virkistysominaisuuksien kannalta, loppuosa puistoista on merkitty vihreällä pohjavärillä ”viheralueena kehitettävänä alueena”. Uuden asuinkorttelin 29141 pinta-ala on vain n. 0,37 ha. Puistoksi jää edelleen suurin osa, n. 6,1 ha Ida Aalbergin puistoa, joka on rakennettua leikkipuistoa ja kohtuullisesti kulutusta kestävää lehtomaista tai tuoretta kangasta.

 

Ehdotuksessa rakentamiseen osoitetulla puiston osalla kulkee pohjois-eteläsuuntainen hiekkapintainen ulkoilutie, joka kaavan mukaan säilyy osittain muutetulla paikalla. Muuta virkistyskäyttöä tällä kallioisella puiston osalla ei ole.

 

Haagassa on pula perheasunnoista, ja sitä helpottamaan on perusteltua osoittaa pienehkö asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Ida Aalbergin puiston ja leikkipuiston reunaan puiston osalle, jolla ei ole aktiivista virkistyskäyttöä. Asemakaavaehdotus ei siten rajoita alueen ulkoilu- ja virkistyskäyttöä eikä tärvele luonnonarvoja.

 

Muutoksesta tiedottaminen

 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 24.2.2005 eli kaavahankkeen alkuvaiheessa, ja sen kartassa olevat aluerajaukset ovat alustavia. Pohjois-Haagaan oli tarpeen saada lisärakentamista, sillä asukasluku on laskussa, palvelut heikkenemässä ja perheasunnoista pulaa. Useita sijaintivaihtoehtoja tutkittiin asemakaavaa laadittaessa. Teuvo Pakkalan tien päässä olevan puretun päiväkodin tontin sijaan päädyttiin esittämään täydennysrakentamista Ida Aalbergin tien varteen puiston osalle, jossa ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä virkistystoimintoja ja jossa katuyhteys on olemassa.

 

Asunto Oy Ida Aalbergintie 4:lle on tiedotettu muutoksesta asukastilaisuudessa keväällä 2005, yhtiön isännöitsijä on osallistunut alueen suunnittelutyöryhmän kokouksiin useaan kertaan ja välittänyt työryhmälle yhtiön hallituksen mielipiteitä, yhtiö on lähettänyt kirjeen asiasta 7.4.2005 ja saanut kirjeeseensä vastauksen lautakunnan käsiteltyä asian 26.10.2006. Taloyhtiön osakkaat ja asukkaat ovat siis olleet muutoksesta tietoisia.

 

On tavanmukaista, että kaavan alkuperäisiin tavoitteisiin tulee valmistelun aikana muutoksia. Ehdotus asetetaan nähtäville (maankäyttö- ja rakennuslain 65 §), jotta osallisilla on mahdollisuus ottaa näihin muutoksiin kantaa (muistutus). Virallinen nähtävilläolo järjestetään vakiintuneen käytännön mukaan kaupunkisuunnitteluviraston tiloissa. Mikäli muistutusten ja lausuntojen johdosta tehtyjen muutosten arvioidaan olevan olennaisia, kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaan uudelleen julkisesti nähtäville.

 

Puiston osa yleiskaavassa

 

Yleiskaava 2002:ssa uusi rakentamiseen esitetty alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila). Ida Aalbergin puiston keskellä on yleiskaavakartalla itä-länsisuuntainen kapea virkistysaluevyöhyke. Ehdotus on siis yleiskaavan mukainen.

 

Uusi asuntokortteli 29141 ja sen merkinnät

 

Korttelin kohdalla on erittäin kalteva maasto, jossa korkeusasemat ovat tasossa +27–+34,6 eli korkeuseroa korttelissa on lähes 8 m. Näin kalte­vaan maastoon on erittäin hankala rakentaa 2-ker­roksisia rivitaloja siten, että enimmäiskorkeus ei nouse yli 5 m:n. Myös eri asuntojen päällekkäisiä tiloja saattaa olla rakennussuunnittelussa mahdotonta välttää, etenkin kun kohteeseen tultaneen sijoittamaan erikokoisia huoneistoja. Tämän vuoksi on käyttötarkoitus kaavan laadintavaiheessa laajennettu paitsi rivitalot myös muut pienet kytketyt asuinrakennukset sallivaksi. Lopputulos tulee kuitenkin olemaan samanlainen kuin alkuperäinen suunnitteluajatus: uudet rakennukset ovat 2-kerroksisia, eivätkä nouse olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen, vaan jäävät lähinnä rinteen alle Ida Aalbergin tie 4:stä katsottuna.

 

Päätökset asuntojen rahoitusmuodosta tehdään vasta kaavoitusvaiheen jälkeen. Asemakaavassa ei voi määritellä sitä, tuleeko asunnoista vuokra- vai omistusasuntoja.

 

Xxxxx xxxxxxxxx, xxxxxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxx ja xxxxxxxx xxxxx, jotka kaikki ovat Asunto Oy Maiju Lassilan tie 2:n osakkaita, valittavat (12.3.2007) useasta kaavaehdotukseen sisältyvästä seikasta.

 

Muistuttajat eivät hyväksy Teuvo Pakkalan tien johtamista suoraan Eliel Saarisen tielle, koska katu jakaisi taloyhtiön omistaman pysäköintitontin kahteen osaan ja sitä, että heidän taloyhtiönsä joutuisi lunastamaan arvotonta katumaata. Kaupungin pitäisi korvata yhtiöltä ostettava maa-alue mieluummin maana kuin rahana. Päätöksiä ei tulisi tehdä ennen kuin koelaskenta on tehty ja hinta- ja rasitetiedot hankittu.

 

He epäilevät myös, että uusien asuintalojen pysäköinti tulee häiritsemään heidän taloyhtiönsä asukkaita, sillä pysäköintiä ei ole osoitettu riittävästi, ja osa pysäköinnistä on osoitettu katujen varsille. Joka tapauksessa liikennöinti uusiin taloihin tekisi nykyisestä Maiju Lassilan tiestä levottoman takapihan. He kysyvät, miten ajettaisiin nykyisen Järviluomantien kohdalle suunnitellulle uudelle asuintalolle, miten eri kadunpätkät nimetään, kun Maiju Lassilan tie poistuu, miten uusien talojen huolto- ja jätekuljetukset on suunniteltu, entä Shellin öljynkuljetukset. Kaavassa ei ole niille tilaa.

 

Muistuttajat esittävät, että kaavaehdotuksen mukainen Maiju Lassilan polku muutetaan jalankulkukaduksi, joka asfaltoidaan, valaistaan ja pidetään kunnossa, sillä se on lyhin reitti kauppoihin, kirkkoon, apteekkiin, lastentarhaan ja kouluun mentäessä. Nykyisin polku on hoitamaton eikä siinä ole valaistusta.

 

Myös Järviluomantien ja Maiju Lassilan tien jalkakäytävien kohdalle tarvittaisiin edelleen kunnolliset jalankulkutiet. Kaavasta puuttuvat kaikki jalankulkureitit.

 

Maria Jotunin tien uusi liittymä Eliel Saarisen tielle aiheuttaa vahinkoa korvaamattomien luonnonarvojen kannalta, sillä sen vuoksi on räjäytettävä kalliota.

 

Uudet rakennukset tulevat liian lähelle nykyisiä rakennuksia, ja ovat kuin muuri nykyisten talojen edessä. Muuttorekat ja jäteautot eivät pääse kääntymään. Uusissa rakennuksissa on epämukavaa asua, koska vieressä on Eliel Saarisen tie, Jokeri-liikenne ja huoltoasema.

 

Uusilla tonteilla olevista puista joudutaan kaatamaan suuri osa. Alue pitäisi säilyttää puistona.

 

Kaava kohtelee maanomistajia epätasavertaisesti, kun taloyhtiön pysäköintitontin kohdalla on 2-kerroksisen rakennuksen rakennusala ja kaupungin maalla 5-kerroksisen rakennuksen rakennusala.

 

Kaavassa on sekalainen numerointi tonteilla.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007) muistutuksen johdosta aihepiireittäin seuraavaa:

 

Kaavamuutos Maiju Lassilan tie 2:n asukkaiden kannalta

 

Teuvo Pakkalan tien alueen kaavamuutos perustuu siihen tosiasiaan, että Maiju Lassilan tie ja osa Maria Jotunin tietä ovat liikenteellisesti tarpeettomia ja asuinkerrostalojen pysäköintitontit Maiju Lassilan tien ja Eliel Saarisen tien välissä vähäisessä käytössä. Mutkat kaduissa voidaan myös muuttaa korotuksiksi tai muiksi hidasteiksi. Ei ole perusteltua pitää alueen pääkadun varrella vajaakäyttöisiä alueita. Sen sijaan on parempi muuttaa nämä alueet tehokkaampaan käyttöön ja osoittaa niille asuntoja, myymälöitä, toimistoja ja julkisia palvelutiloja.

 

Teuvo Pakkalan tien itäpuolella Eliel Saarisen tien kulmassa on kaavaehdotuksessa liike-toimistotontti 29146/12, jolla on 5-kerroksisen ja 2‑kerroksisen rakennuksen rakennusalat. Uusien rakennusten rakennusalat on sijoitettu siten, etteivät uudet rakennukset tule olemassa olevien asuntojen ikkunanäkymien eteen.

 

Kiinteistöviraston tonttiosastolta saadun tiedon mukaan tonttimaan arvo määräytyy tontin koko rakennusoikeuden mukaan, ei yksittäisten raken­nusalojen mukaan. Tontin kokonaisrakennusoikeus jaetaan eri maanomistajien omistamien maapinta-alojen suhteessa. Näin ollen Asunto Oy Maiju Lassilan tie 2:lle kuuluu taloyhtiön omistamaa maapinta-alaa vastaava osuus uusien tonttien kokonaisrakennusoikeudesta.

 

Asunto Oy Maiju Lassilan tie 2:n hallituksen puheenjohtaja on kaavan valmisteluvaiheessa ilmoittanut, että taloyhtiö on yhtiökokouksessaan hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen.

 


Uusien rakennusten liikenne ja pysäköinti

 

Maiju Lassilan tie ja Maria Jotunin tie ovat nykyisin katuja, joiden kautta kulkee kaikki liikenne alueelle. Kaavaehdotuksen mukaan näiden poistuvien katuosuuksien kohdalle tulee ajo vain kahdelle uudelle rakennuk­selle sekä korttelin keskellä olevalle pysäköintialueelle. Liikennemäärät vähenevät huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna.

 

Uusien rakennusten pysäköinti on pohja- ja/tai kellarikerroksissa. Maiju Lassilan tie 2:n asukkaiden ikkunanäkymänä olevat metsiköt on merkitty alueen osiksi, joilla puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoi­maisina ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Nykyisen Järviluomantien kohdalle suunnitellulle uudelle rakennukselle ajetaan Maria Jotunin tietä ja LPA-tontin 29145/1 eteläosaa pitkin.

 

Asemakaavakartassa ovat katujen nimet merkittyinä. Alueen yleistä ajoneuvoliikennettä palvelee kaksi olemassa olevaa katua, Teuvo Pakkalan tie ja Maria Jotunin tie, jotka liittyvät suoraan Eliel Saarisen tiehen. Shellin öljynkuljetusten reitti on tutkittu, ja se kulkee osittain K-ton­tin 29146/12 kautta.

 

Jalankulkuyhteydet

 

Kaavassa ehdotettu Maiju Lassilan polku on jalankululle ja polkupyöräilylle varattava puiston osa. Se on lyhin jalankulkuyhteys Teuvo Pakkalan tien alueelta Thalianaukiolle, myymälöihin, lasten päiväkoteihin ja kouluun. Sen vuoksi on perusteltua hoitaa Maiju Lassilan polku valaistuna katumaisena kevyen liikenteen raittina, ei kuitenkaan katuna, sillä se kulkee puistossa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut Maiju Lassilan polun tällaisesta hoidosta rakennusviraston kanssa.

 

Ida Aalbergin puistoon on kaavaehdotuksessa osoitettu useita ulkoiluteitä, uusia ja olemassa olevia. Jalkakäytävät säilyvät Teuvo Pakkalan tien ja Maria Jotunin tien pääosan varrella, ja uusilla katuosuuksilla tulee olemaan uudet jalkakäytävät. Lisäksi kaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan jalankulku tonttien läpi on sallittava, joten Järviluo­mantien ja Maiju Lassilan tien kohdalta on edelleen vapaa pääsy jalan.

 

Kallio Järviluomanpuistossa

 

Maria Jotunin tien uusi liittymä Eliel Saarisen tielle on osoitettu siten, että sen vuoksi on mahdollisimman vähän räjäytettävä kalliota. Kalliot ovat alueelle tyypillisiä, mutta tällä kalliolla ei ole todettu olevan erityistä arvoa. Kallion päällä olevalla Haagan vanhan ampumaradan sokkelilla on historiallista arvoa, minkä vuoksi se on merkitty kaavaan suojeltavaksi alueen osaksi (s).

 

Uudet rakennukset, niiden huolto ja pihapuusto

 

Uudet rakennukset sijoittuvat vilkkaan kaupunkikadun Eliel Saarisen tien varteen, niiltä on hyvät yhteydet tiuhan bussiliikenteen ansiosta ja lähistöllä on palveluita mutta myös vehreyttä ja luontoa omalla pihalla ja ympäristössä. Uusien rakennusten kulmien etäisyys Maiju Lassilan tie 2:n lähimpien rakennusten kulmista on 12 ja 14 m, kun taloyhtiön rakennusten vastaavat etäisyydet ovat 5 ja 7 m.

 

Teuvo Pakkalan tien alueella on tarkoituksenmukaista sijoittaa jätesäiliöt Teuvo Pakkalan tien ja Maria Jotunin tien säilyvän osan varteen.

 

Uusilla tonteilla olevat puut ja pensaat on kaavaehdotuksen mukaan säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisina ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Osa alueesta on koko ajan ollut asemakaavan mukaista puistoa, mutta rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla ei ole ollut mahdollisuuksia hoitaa aluetta puistona sen pienen koon takia. Kaavamuutoksen myötä alueen puuston hoito siirtyy tonttien omistajien vastuulle.

 

Tonttinumerot

 

Kun tontin rajat muuttuvat, on sille annettava uusi numero. Olemassa olevilla tonteilla saattaa siten olla monta numeroa: rakentamisen aikainen numero ja asemakaavan muutoksen mukainen numero. Teuvo Pakkalan tien alueella on käynyt näin.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (23.3.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

 

Yleisten töiden lautakunta katsoo (15.3.2007), että puretun päiväkodin tontin muuttaminen puiston osaksi parantaa lähivirkistyksen edellytyksiä ja mahdollistaa sujuvamman yhteyden Keskuspuiston suuntaan. Puhdistustoimien jälkeen puistosta on mahdollista rakentaa yhtenäi-

nen, miellyttävä oleskelu- ja läpikulkupaikka. Uuden asuinkerrostalojen, rivitalojen ja kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen osoittaminen Ida Aalbergin tien varteen ei sanottavasti vähennä jäljelle jäävän puistoalueen arvoa. Nykyisen puiston toiminnot eivät sijoitu uuden korttelin alueelle kuin yhden käytävän osalta, ja sillekin osoitetaan uusi sijainti. Uutta korttelia varten ei tarvitse rakentaa katua.

Poistuvan Maiju Lassilan tien ja Eliel Saarisen tien välissä olevan puiston muuttaminen asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilarakennusten korttelialueeksi on perusteltua.

 

Katujen rakentaminen maksaa 1,1 milj. euroa ja niiden vuosittainen ylläpito n. 27 500 euroa. Puistojen rakentaminen maksaa 140 000 euroa ja vuosittaisen ylläpidon kustannukset kasvavat n. 2 500 eurolla. Pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksiksi arvioidaan n. 450 000 euroa.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (3.4.2007) mm., että liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) kautta on perustettava ajoyhteys kaava-alueen itäpuoliselta huoltoasematontilta 29146/12, koska säiliöautot eivät pystyne liikennöimään yksinomaan kadulta, vaan niiden pitänee voida jatkaa matkaa toiseen suuntaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että säiliöautojen ajoreitit on tutkittu, ja ajo-merkintää K-korttelialueella levennetty 3 m ja pidennetty 16 m siten, että säiliöautot pystyvät ajamaan huoltoasematontilta K-korttelialueen pohjoisosaa pitkin osoitettua ajoyhteyttä pitkin Teuvo Pakkalan tielle.

 

Kiinteistölautakunnan lausunnossa ei oteta kantaa kahden yksityisen asunto-osake­yhtiön omistaman maan arvonnousuun. Arvonnousua on käsitelty kiinteistöviraston tonttiosastolla ja todettu, että Asunto Oy Maiju Lassilan tie 2:n omistaman tontin 29148/1 sen enempää kuin Asunto Oy Maria Jotunintie 4–12:n omistaman tontin 29149/1 osalta ei ole tarpeen käydä Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja, koska kaavamuutoksen johdosta ei synny Khn päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä.

 

Ympäristölautakunta toteaa (27.3.2007), että alueen eteläosan uusien asuinkortteleiden pihat ovat avoimet Eliel Saarisen tielle päin. Tie toimii nykyisin Jokeri-bussiyhteytenä ja jatkossa raideyhteytenä. Lautakunnan mielestä kaavaan tulee liittää selvitykset melun leviämisestä ja meluntorjuntatarpeesta ennusteiden mukaisessa liikennetilanteessa. Tavoitteena tulee olla, ettei melutaso ylitä pihoilla valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaista ohjearvotasoa 55 dB(A). Ilman melusuojausta melutaso ylittänee ohjearvon pääosalla piha-alueista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että kaava­se­lostukseen on liitetty melun leviämislaskenta. Melun leviämisen estämiseen on kaavan valmistelutyössä kiinnitetty erityistä huomiota. Koska avarimmat ja valoisimmat näkymät alueen nykyisistä ja uusista asunnoista ovat juuri melulähteen Eliel Saarisen tien suuntaan, on päädytty esittämään ainoastaan matalahkoa melusuojausta, joka ei peitä näkymiä. Uusien asuntotonttien Eliel Saarisen tien puoleiselle korttelin rajalle on rakennettava vähintään 1,2 m korkeat kivimuurit, joihin saa tehdä aukkoja ainoastaan jalankulkua varten. Lisäksi rakennuksiin on tehtävä syvennykset. Melulaskennan mukaan ohjeellisilla leikki- ja oleskelualueilla alitetaan 55 dBA:n melutaso päivällä.

 

Helsingin Vesi toteaa (19.3.2007) mm., että Eliel Saarisen tien pohjoispuolella tonteilla 29145/14, 18 ja 19 sekä tontilla 29146/12 sijaitsee yleisen vesihuollon vesijohto, jätevesiviemäri ja sadevesi­viemäri. Johdot on siirrettävä katualueelle ja tonttien johtokuja-alueille. Vesijohtoa on siirrettävä 460 m, jätevesiviemäriä 220 m ja sadevesi­viemäriä 240 m. Johtosiirtojen kustannusarvio on 500 000 euroa (alv = 0). Tontille 29145/14 tulee merkitä johtokujat siirrettäviä johtoja varten. Johtosiirrot tulee toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

 

Kaavaselostuksen liitteenä olevassa vesihuoltokartassa ei ole otettu huomioon kaikkia tarvittavia johtosiirtoja poistuvien katujen Maria Jotunin tien osan ja Maiju Lassilan tien alueella, vaikka rakennusalat ulottuvat johtojen päälle.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että johtokujat putkisiirtoja varten on merkitty nykyisen Maiju Lassilan tien kohdalle tontille 29145/14.

 

Selostuksen liitekarttaa vesihuollon osalta on korjattu siten, että johdot eivät sijoitu rakennusalojen alle poistuvien katujen Maria Jotunin tien osan ja Maiju Lassilan tien alueella.

 

Pelastuslautakunta toteaa (13.3.2007) mm., että pelastusjärjestelyihin tulee kiinnittää huomiota uusien 5-kerroksisten asuinrakennusten osalta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että Maiju Lassilan tien kohdalla on pelastusreitti edelleen kaavan toteuduttuakin.

 

Museovirasto toteaa (4.4.2007), että alueella sijaitsevat I maailmansodan aikaiset muinaisjäännökset on asianmukaisesti huomioitu ja merkitty sm-merkinnällä kaavakarttaan. Rakennetun ympäristön osalta Museovirasto viittaa kaupunginmuseon asiasta antamaan lausuntoon.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että kaupunginmuseo ei ole antanut kaavasta lausuntoa. Kaavan nähtäville asettamisen jälkeen on kaupunginmuseon toimesta julkaistu raportti Helsingin rakennuskulttuuri, Pohjois-Haagan rakennusinventointi. Raportissa on inventoitu Pohjois-Haagan rakennukset ja luetteloitu 1950–1960-luvuilla rakennetut rakennukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Kaava-alueella on kaksi luetteloitua rakennusta, Asunto Oy Ida Aalbergintie 4:n asuinrakennukset.

 

Pohjois-Haagaan tullaan tulevaisuudessa laatimaan suojelukaava tai aluetta suojelevat rakentamistapaohjeet.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Ehdotusta on lausuntojen johdosta muutettu seuraavasti:

 

                    Korttelin 29146 K-tontilla olevaa ajo-merkintää on levennetty 3 m ja pidennetty 16 m.

 

                    Johtokuja on merkitty nykyisen Maiju Lassilan tien kohdalle kortteliin 29145.

 

                    Selostuksen vesihuoltoa käsittelevän liitekarttaan on korjattu uudet johdot.

 

                    Selostukseen on lisätty melunleviämislaskenta.

 

Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisiä tarkistuksia.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan korttelin nro 29139 tontin nro 6, kortteleiden nro 29144 ja 29145, korttelin nro 29146 tonttien nro 3 ja 9 sekä tontin nro 10 osan, kortteleiden nro 29148 ja 29149 sekä katu- ja puistoalueiden ja yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen (muodostuu uusi kortteli 29141) ase­makaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.10.2006 päivätyn ja 11.10.2007 muutetun piirustuksen nro 11590 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11590 (Teuvo Pakkalan tien länsipuolinen alue Pohjois-Haagassa)

 

Liite 2

Havainnekuva (Teuvo Pakkalan tien länsipuolinen alue Pohjois-Haagassa)

 

 

 

 


16

HAAGAN KORTTELIN 29154 OSAN JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTTIEN 29104/11, 29146/2, 7, 8, 10 JA 11 YM. ALUEIDEN (TEUVO PAKKALAN TIEN ITÄPUOLI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11580)

 

Khs 2007-178

 

29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin nro 29154 osan ja virkistysalueen asemakaavaehdotus sekä korttelin nro 29104 tontin nro 11, korttelin nro 29146 tonttien nro 2, 7, 8, 10 ja 11 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 29154 ja 29155).

 

Alue sijaitsee Pohjois-Haagassa Eliel Saarisen tien ja Nuijamiestentien risteyksen ympärillä.

 

Tiivistelmä                       Kaavalla täydennetään Eliel Saarisen tien ja Nuijamiestentien risteyksen ympäristöä. Asutuksen melusuojaksi Hämeenlinnanväylän varteen osoitetaan uusi toimistorakennusten (KT) kortteli 29154, jolle saa raken­taa 6–kerroksisia rakennuksia ja jonka kerrosala on n. 13 510 m2. Poutuntien ja Eliel Saarisen tien väliin osoitetaan uusi asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AKR) kortteli 29155, joka sisältää sekä 2-kerroksisia rivitaloja että 2–4-ker­roksisen kerrostalon, yhteensä 4 100 k-m2.

 

Nuijamiestentien jatkeeksi pohjoiseen osoitetaan uusi katu Walentin Chorellin tie ja sen risteyskohtaan Eliel Saarisen tielle ohjeellinen liikenneympyrä puuriveineen.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ja 25.11.1999 Haagan keskiosan kaavaluonnoksen alueelle laadittavien asemakaavan muutosten pohjaksi. Näissä suunnitelmissa Poutuntien ja Eliel Saarisen tien väliin on osoitettu ympäristöön sopeutuvaa täydennysrakentamista.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on varattu kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitila) Hämeenlinnanväylään asti. Asutuksen pohjoispuolinen puistoalue on varattu virkistysalueeksi. Hämeenlinnanväylä on mer­kitty moottorikaduksi, jolla on Eliel Saarisen tien kohdalla liittymä pohjoisesta päin. Eliel Saarisen tien kohdalle on merkitty joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja (Jokeri) asemineen.

 

Asemakaavat

 

Alueella ovat voimassa asemakaavat nro 2890 (vahvistettu 16.1.1950), 6585 (24.11.1971), 7289 (5.6.1975), 8629 (17.1.1983), 9249 (30.3.1987) ja 9687 (26.6.1991).

 

Asemakaavojen mukaan Hämeenlinnanväylä on liikennealuetta ja sen vierialue suojaviheraluetta. Kortteli 29146 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä korttelin kaakkoiskulman tontti 7 huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH).  Eliel Saarisen tie ja Nuijamiestentie ovat katuja. Kone Oy:n toimitalon tontti korttelissa 29104 Eliel Saarisen tien eteläpuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Nuijamiestentien, Poutuntien ja Eliel Saarisen tien rajaama alue on puistoa.

 

Alueen pohjoiskulmassa oleva pieni puistokolmio, 620 m2, on asemakaavoittamaton.

 

Maanomistus

 

Toimistotalotontti 29104/11 on yksityisomistuksessa. Muu osa alueesta on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistamat AK- ja LPA-tontit on vuokrattu kaupungin kiinteistöyhtiölle.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Alue sijaitsee välittömästi Hämeenlinnanväylän länsipuolella, ja sen halki kulkee Eliel Saarisen tie. Alueella on kaksi rakennettua osaa, asuinkerrostalokortteli 29146 ja toimistotalo korttelissa 29104. Muu osa alueesta on rakentamatonta, vähäisessä käytössä olevaa joutomaanluonteista aluetta tai metsää.

 

Kortteli 29146 kuuluu ns. Pohjois-Haagan lisäosaan, joka on rakennettu vuosina 1971-1973 entisen ampumarata-alueen paikalle. Teuvo Pakkalan tien varrella sijaitsevat korttelin 3-9-kerroksiset betonielementtirakenteiset kerrostalot. Korttelin laaja pysäköintitontti sijaitsee asuintalojen itäpuolella, Hämeenlinnanväylän läheisyydessä. Sen eteläpuolella on Shellin huoltoasemarakennus, joka on rakennettu vuonna 1959 keskelle suurehkoa tonttia. Hämeenlinnanväylän suojaviheralueel­la on kevyen liikenteen raitti. Hämeenlinnanväylän bussipysäkiltä alas Eliel Saarisen tielle on rakennettu portaat ja ramppi, jotka sijoittuvat myös kaava-alueen puolelle.

 

Korttelissa 29104 Eliel Saarisen tien eteläpuolella on vuonna 2001 rakennettu punatiilinen 5-kerroksinen toimistotalo (Kone Oy), jonka huoltopiha sijaitsee Eliel Saarisen tien puoleisessa osassa tonttia. Toimistotalo on osa Hämeenlinnanväylän viereistä punatiilisten 4–6-kerroksis­ten toimitilarakennusten rivistöä.

 

Maasto on vaihtelevaa koko alueella, ja sen vuoksi mm. pysäköintialue korttelissa 29146 on rakennettu alemmalle tasolle kuin asuinkerrostalot. Hämeenlinnanväylä on alueen kohdalla muuta aluetta n. 2–6 m ylempänä.

 

Eliel Saarisen tietä pitkin liikennöi joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja Jokeri nykyisin bussilinjana. Vaihtopysäkit bussista Jokeriin sijaitsevat Hämeenlinnanväylällä ja sen alikulkutunnelissa Eliel Saarisen tiellä.

 

Alueen asukasluku on laskussa. Vuosina 1996–2005 Haagan peruspiirin asukasluku on laskenut 1 481 asukkaalla eli 5,5 %, josta pienten lasten (0-6-vuotiaiden) osuus 478 lapsella eli 32,2 %. Täydennysraken­taminen on palvelujen säilymisen kannalta eduksi. Alueen ongelma on asuinkerrostalojen hissittömyys, ja samaan aikaan eläkeikäisten suuri osuus väestöstä.

 

Palvelut       Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa, jossa kaupalliset palvelut ovat pääosin Thalian aukiolla ja ostoskeskuksessa Näyttelijäntie 14:ssä, jossa ovat myös työväenopiston opetustilat. Poutuntiellä on Marjatta-koulu ja Pietari Hannikaisen tiellä Pohjois-Haagan yhteiskoulu.

 

Teuvo Pakkalan tien varrella olevissa kadunvarsitiloissa on nuorisotalo, ravintola, kaksi sähkö- ja konealan yritystä sekä kahden yhdistyksen toimipisteet. Shellin tontilla toimii miehittämätön huoltoasema, autokorjaamo ja -myymälä.

 

Luonnonympäristö

 

Alue on ennen rakentamista ollut pääosin tuoretta kangasmetsää. Metsää on jäljellä Poutuntien ja Eliel Saarisen tien välisellä alueella, jossa kasvaa vanhoja kuusia ja mäntyjä. Nuijamiestentien varressa on kaunis avokallio. Kone Oy:n tontin eteläosassa on säilytetty alkuperäistä havu­puustoa ja kalliota.

 

Hämeenlinnanväylän suojaviheralueella kevyen liikenteen raitin ympäristössä on nurmea ja havupuuistutuksia.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee runsaasti yhdyskuntateknisen huollon verkostoja.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Tontilla 29146/7 on toiminut huoltoasema vuodesta 1958 lähtien. Huoltoasematontin maaperää on kunnostettu vuonna 2003, jolloin vaihdettiin maanalaiset säiliöt putkistoineen ja samalla asema muutettiin kylmä­asemaksi. Maaperä kunnostettiin raja-arvotasoon, koska huoltoase­matoiminta tontilla jatkui. Vanhan huoltamorakennuksen alapuolisen maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tutkimustietoa.

 

Maaperä      Kaava-alueen länsiosa on kitkamaa-aluetta, jossa on paikoitellen kalliopaljastumia. Kortteli 29154 sijoittuu savialueelle, jossa saven paksuus on enimmillään 5 m. Eliel Saarisen tien eteläpuolella maaperä on vaihteleva: länsiosa on kitkamaa-aluetta, jossa on kalliopaljastumia, itäosa on kallioista aluetta ja keskiosa saven lievealuetta, jossa saven paksuus on enimmillään n. 4 m.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Hämeenlinnanväylän, Nuijamiestentien ja Eliel Saarisen tien liikenne aiheuttaa melua sekä pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyiset liikennemäärät Hämeenlinnanväylällä ovat n. 48 100 ajoneuvoa/vrk, Nuijamiestentiellä n. 4 900 ajoneuvoa/vrk ja Eliel Saarisen tiellä n. 4 700 ajo­neuvoa/vrk.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen ja ‑toimintojen tiivistäminen ja asutuksen suojeleminen liikenteen haitoilta. Tavoitteena on osoittaa alueelle uusia asuin- ja toimitilarakennuksia, jotka ovat omaleimaisia ja haagalaisiksi tunnistettavia.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Alue sijaitsee keskeisesti Hämeenlinnanväylän varrella, Eliel Saarisen tien ja Nuijamiestentien risteyksessä ja sen ympäristössä, ja siitä on muodostunut joukkoliikenteen vaihto- ja pysähdyspaikka erityisesti Jokerin toteuduttua. On perusteltua jatkaa toimitilarakennusten rivistöä pohjoiseen, jolloin alueen asutukselle saadaan suojaa Hämeenlinnanväylän liikenteen haitoilta. Alue on nykyisin sijaintiinsa nähden harvaan rakennettu ja vähäisessä käytössä. Nuijamiestentielle on tarpeen osoittaa jatke pohjoiseen päin.

 

Alueen eteläosalle osoitetaan myös ympäristön huomioon ottavaa täydentävää asuntorakentamista. Poutuntien täydennyskorttelin tulee sopia yhteen viereisen Marjatta-koulun rakennuksen kanssa ja muodostaa sen kanssa harmoninen kokonaisuus.

 

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

 

Asuntotontit 29146/8 ja 10 ja niiden länsipuolinen pieni LPA-tontti 29146/2 on yhdistetty yhdeksi tontiksi, koska tonteilla on sama haltija ja ne ovat samaa kokonaisuutta. Kerrosalamerkintöjä on yksinkertaistettu sallimalla kaikissa rakennuksissa asuinkerrosalan lisäksi myymälä- ja kokoontumistilat. Korttelipihat on merkitty alueen osiksi, joilla olevat puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena, ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy. Muuten merkinnät ovat nykytilanteen mukaisia.

 

Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen
asuinrakennusten korttelialue (AKR)

 

Eliel Saarisen tien eteläpuolisen uuden asuinkorttelin tulee rakennusmuotojensa ja -materiaaliensa avulla muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen korttelin 29115 kanssa. Korttelin itäreunassa on rakennusala, jolla olevan rakennuksen tulee olla melusuojauksen vuoksi vähintään 8 m korkea ja kaupunkikuvan vuoksi enintään 4-kerroksisen rakennuksen korkuinen. Rakennus voidaan toteuttaa siten, että keskiosan kauniin kallion päälle rakennetaan kaksikerroksinen rivitalo ja rakennusalan pohjois- ja eteläpäähän pistemäiset 4-kerroksiset kerrostalot, jotka kaikki on melusuojauksen takia kytkettävä yhteen vähintään 8 m korkealla muurilla, rakennuksella tai muulla rakenteella.

 

Muut rakennukset ovat kaksikerroksisia rivi- tai pienkerrostaloja, jotka on pohjoisosaltaan sijoitettava Eliel Saarisen tiehen päin vinoon kulmaan melusuojauksen vuoksi ja jotta kortteli muodostaisi yhdessä Marjatta-koulun rakennuksen kanssa harmonisen kokonaisuuden.

 

Kortteliin tulee rakentaa asuntoja, joiden keskipinta-alan oltava vähintään 75 m2 huoneistoalaa. Asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: 1 talopesula/kort­teli­alue ja kuivaustiloja 6 m2/20 asuntoa, 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa sekä harraste-, kokoontumis- ja vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta. Kiinteistöt voivat rakentaa tiloja yhteisellä sopimuksella.

 

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

 

Hämeenlinnanväylän varrelle Eliel Saarisen tien pohjoispuolelle on osoitettu uusi KT-korttelialue 29154. Tonttitehokkuus on e = 1.95, mitä on pidettävä perusteltuna melusuojauksen vuoksi korttelissa, joka sijaitsee melulähdettä n. 2–4 m alempana. Enimmäiskerrosluku on kuusi. Asemakaavamerkinnän mukaan korttelin rakennusalalla tulee olla yhtenäinen, vähintään 8 m korkea rakennus. Rakennukseen saa tehdä lyhyitä katkoksia, mutta rakennusosat on liitettävä toisiinsa vähintään 8 m korkealla melua estävällä muurilla, rakenteella tai rakennuksella.

 

Eliel Saarisen tien eteläpuolisen korttelialueen 29104 pohjoiskulma, n. 200 m2, muutetaan joukkoliikenteelle varatuksi katualueen osaksi (jl) raide-Jokeria varten, ja korttelin luoteiskulman katualue korttelin osaksi liikenneympyrän vuoksi.

 

Molemmilla KT-korttelialueilla on asemakaavamerkinnän mukaan rakennuksen ulkopuolinen melutaso 76 dB, jonka perusteella on määritettävä vaatimus ulkoseinän kokonaisääneneristävyydelle. Korttelialueille saa sijoittaa myös myymälä- ja palvelutiloja ja on toivottavaa, että Eliel Saarisen tien puoleisiin tiloihin syntyisi myymälä- ja palvelutiloja, jotka tukevat Jokerin vaihtopysäkkialuetta.

 

Puisto (VP)

 

Kaava-alueen pohjoiskulmassa oleva puistokolmio on osittain asemakaavoittamaton, minkä vuoksi se liitetään tähän kaavaan. Alueelle on merkitty olemassa olevat ulkoilutie ja maanalainen putki.

 

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

 

Olemassa oleva asuinkerrostalokorttelin LPA-tontti 29146/6 pienenee n. 600 m2:llä. Tilaa säästävästi järjestäen tarvittavat autopaikat mahtuvat alueelle. Walentin Chorellin tien puoleiselle reunalle on istutettava puurivi. Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia johtoja.

 

Huoltoaseman korttelialue (LH)

 

Keskeisen sijaintinsa vuoksi ei nykyistä laajaa huoltoasematonttia voida enää pitää perusteltuna. Korttelialue pienenee n. 2 200 m2:llä eli 56 % nykyisestä voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelialueesta.  Keskellä nykyistä huoltoasematonttia sijaitseva, vuonna 1959 rakennettu huoltoasemarakennus joudutaan purkamaan. Rakennusala uutta huoltoasema-liikerakennusta varten osoitetaan välittömästi Eliel Saarisen tien varteen. Korttelialueelle saa sijoittaa myös myymälä- ja palvelutiloja, jotka siten tukevat Jokerin vaihtopysäkkialuetta. Polttoaineen jakeluautomaattikatos ja polttoainesäiliöt säilyvät nykyisillä paikoillaan.

 

Katualueet

 

Eliel Saarisen tiestä rakennetaan puistomainen katu puurivistöineen ja puuistutuksia sisältävinä liikenneympyröineen. Kadun eteläreunalle osoitetaan joukkoliikenteelle varattu katualueen osa (jl) raide-Jokeria varten.

 

Eliel Saarisen tien, Nuijamiestentien ja Walentin Chorellin tien liittymään rakennettava kiertoliittymä parantaa liikenneturvallisuutta ja hillitsee ajonopeuksia. Eliel Saarisen tien pyörätieverkkoa täydennetään leventämällä kadun pohjoisreunan jalkakäytävä yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi.

 

Nuijamiestentien jatkeeksi pohjoiseen, toimistokorttelin liikennettä palvelemaan rakennetaan uusi katu, Walentin Chorellin tie.

 

Liikenne      Hämeenlinnanväylän ja toimitilakorttelin väliin jää tilavaraus yleiskaavan mukaisen rampin rakentamista varten.

 

Hämeenlinnanväylän vieressä kulkeva kevyen liikenteen raitti siirretään kulkemaan Walentin Chorellin tien itäreunalle.

 

Palvelut       Palvelut lisääntyvät kaavan toteuduttua. Huoltoasema säilyy ja voi laajentua ja sisältää myös muita liiketiloja. Liiketilat ovat myös mahdollisia kaikissa risteyksen kulmissa.

 

Luonnonympäristö

 

Eliel Saarisen tien eteläpuolella oleva avokallio on länsiosaltaan, tulevan korttelipihan puolelta merkitty luonnonmukaisena säilytettäväksi.

 

Korttelin 29146 asuntotonttien pihat on merkitty alueen osiksi, joilla olevat puut ja pensaat on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena, ja tarvittaessa uudistettava siten, että niiden merkitys ympäristölle säilyy.

 

Kaikkia asuinkortteleita koskee määräys, jonka mukaan tonteilla tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 tontin pinta-alan 100 m2 kohti.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Suunnitellut rakennukset voidaan liittää nykyisiin teknisen huollon verkkoihin. Korttelin 29154 alueelle sijoittuu valtakunnallinen kaasun siirtojohto sekä tietoliikenne- ja sähkökaapeleita, jotka on siirrettävä. Hämeen­linnanväylän sivuojan vedet on johdettava Nuijamiestentielle rakennettavaan sadevesiviemäriin nykyiseltä kevyen liikenteen alikäytävältä lähtien Eliel Saarisen tien risteykseen saakka. Eliel Saarisen tien kohdalla tehdään verkostoihin liittyviä järjestelyjä. Korttelin 29104 kulmaan on merkitty johtokuja 1 000 mm:n vesijohtoa varten.

 

Uutta verkostoa rakennetaan Walentin Chorellin tielle. Alueen itäosassa oleva maakaasuputki siirretään kaava-alueen itäpuolelle Keskuspuistoon.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Kitkamaa- ja kallioalueille rakennukset voidaan perustaa maanvaraises­ti. Savialueilla ovat pilariperustukset mahdollisia, koska savikerros on melko ohut, mutta paaluperustamiseen on syytä varautua. Lopulliset perustamistavat ratkaistaan tonttikohtaisilla pohjatutkimuksilla.

 

Vanhan huoltoasematontin maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tutkimustietoa, joten voimassa olevan asemakaavan mukaiselle huoltoase­matontin kohdalle on kaavassa osoitettu määräys, jonka mukaan alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ja saastuneet maa-ainek­set on puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

 

Liikenteen aiheuttamaa melua on tarkasteltu melumallin avulla mitoittavan ennustevuoden 2025 mukaisessa tilanteessa. Hämeenlinnanväy­län liikennemäärän on arvioitu ennustevuonna olevan n. 66 600 ajoneu­­voa/vrk. Nuijamiestentien ja Eliel Saarisen tien liikennemäärän ei arvioida olennaisesti kasvavan nykyisestä.

 

Eliel Saarisen tien eteläpuolelle suunnitellun uuden asuntokorttelin 29155 pihoille muodostuu melutason ohjearvot (valtioneuvoston päätös nro 993/1992) alittavia alueita. Myös olemassa olevien asuinrakennusten pihoilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona.

 

Kaavassa on annettu määräyksiä rakenteiden ääneneristävyyksistä siten, että valtioneuvoston em. päätöksen mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyvät.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 10.5.2006 esittää alueelle seuraavia nimiä: Walentin Chorellin tie ja ja Poutunpolku.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan toteutuessa kaupunkirakenne täydentyy ja selkiytyy. Toi­mistorakennusten avulla saadaan asutukselle melusuojaus, ja viihtyisyys lisääntyy. Palvelut alueella paranevat, kun uusi huoltoasema-lii­ke­rakennus ja toimistotalon palvelutilat toteutuvat. Jokeri-linja on mah­dol­lista muuttaa pikaraitiotielinjaksi, ja sen aseman ympärille muodostuu miellyttävä kaupunkimainen korttelisto. Asuntoalueelle muodostuu selkäranka ja suoja Hämeenlinnanväylälle päin, minkä vuoksi tilanne paranee melun ja ilmansaasteiden suhteen alueella. Maaperä puhdistetaan nykyisellä huoltoasematontilla. Kun asuinkerrostalokorttelin pihojen puusto suojellaan, viihtyisyys säilyy pihoilla.

 

Puistojen pinta-ala Teuvo Pakkalan tien itäpuolisella alueella pienenee, mutta suojeltavaa puustoa osoitetaan asuinkerrostalokorttelin pihalle, suojeltava kallioalue rivitalokortteliin sekä puurivit Eliel Saarisen tien varrelle ja liikenneympyrään. Asutusta osoitetaan nykyisin vähäisessä käytössä olevalle puistoalueelle, jossa ei ole luonnonsuojelukohteita eikä merkittäviä virkistyselementtejä.

 

Alueen itäosaan rakennetaan Walentin Chorellin tie, joka palvelee paitsi toimistokorttelin 29154 liikennettä myös parantaa pohjoispuolisen Ida Aalbergin puiston saavutettavuutta.

 

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 1,45 milj. euron kustan­nukset (alv 0 %), josta katujen rakennuskustannukset ovat 0,40 milj. euroa, puistojen 0,1 milj. euroa, vesihuollon 0, 07 milj. euroa, sähkön 0,14 milj. euroa, kaukolämmön 0,08 milj. euroa, vesihuollon johtosiirtojen 0,10 milj. euroa, sähkön johtosiirtojen 0,02 milj. euroa sekä tietoliikennekaapeleiden siirtojen kustannukset 0,04 milj. euroa. Kaasuputken siirron kustannukset käyttökatkoskorvauksineen ovat 0,5 milj. euroa.

 

Kaupungin kustannukset rakennettavaa kerrosneliömetriä kohden ovat n. 74 euroa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 20.5.2003).

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2003–2006 kaavoituskatsauksissa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuuksissa 11.6.2003 ja 22.3.2005.

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja työväenopiston Pohjois-Haagan opetuspisteen aulassa (Näyttelijäntie 14) 19.9.–7.10.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 22.9.2005.

 

Vuorovaikutuksen helpottamiseksi on alueen kaupunginosaseuran ja taloyhtiöiden edustajat kutsuttu jäseniksi alueen suunnittelutyöryhmään, joka on kokoontunut vuosina 2004–2006 yhteensä 9 kertaa.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kiinteistöviraston tonttiosaston, Turvatekniikan keskuksen sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin kanssa.

 


Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 8 mielipidekirjettä, joista 5 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 3 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat kirjeet

 

Oy Shell Ab pitää (10.6.2003, 8.3.2005) nykyistä huoltoaseman paikkaa liikenteellisesti ja saavutettavuuden kannalta hyvänä ja toivoo, että polttoaineen jakelu sallittaisiin edelleen paikalla. Näin vuonna 2003 uudistettu mittarikenttä voisi säilyä nykyisellä paikallaan, mutta huoltoase­marakennuksen säilymistä yhtiö ei pidä olennaisena.

 

Polttonesteiden jakelulle tärkeintä on aseman saavutettavuus ja näkyvyys. Näihin seikkoihin tulisi kaavamuutoksessa kiinnittää erityistä huo­miota.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että korttelialue huoltoasemaa varten on kaavassa merkitty suunnilleen nykyisen huoltoaseman kohdalle, mutta lähemmäksi Eliel Saarisen tietä. Mittarikenttä on säilytetty. Ajo polttoaineen jakeluautomaateille on välittömästi uudesta liiken­­neympyrästä haarautuvan Walentin Chorellin tien kautta. Saavutettavuus paranee nykyisestä, sillä Walentin Chorellin tie haarautuu kohtisuoraan pohjoiseen Eliel Saarisen tiestä nykyisen mutkallisemman yhteyden sijaan. Vuonna 1959 rakennettu vanha huoltoasemarakennus joudutaan kaavan mukaan purkamaan Walentin Chorellin tien rakenta­misen ja pohjoispuolisen LPA-tontin käytön tehostamisen myötä.

 

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy, jolla on vuokratalokiinteistöt tonteilla 29146/8 ja 10 sekä pysäköintialueet tonteilla 29146/2 ja 6, ilmoittaa (5.4.2005), että talojen asukkaille tulee varmistaa pysäköintipaikat asun­tojen välittömässä läheisyydessä jatkossakin. Asemakaavan muutoksen mahdollisesti aiheuttamat pysäköintijärjestelyt eivät saa aiheuttaa kustannuksia kiinteistöyhtiölle. Hämeenlinnanväylän ja Eliel Saarisen tien varteen rakennettavat toimisto‑, liike- ja palvelurakennukset tulee rakentaa niin matalina, etteivät ne estä näkymiä nykyisiltä asunnoilta ja että ne toimivat samalla meluvalleina.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:n toivomukset pysäköintipaikoista on otettu huomioon kaavamuutoksessa. Autopaikat eivät vähene, vaan ne sijoitetaan nykyistä paremmin tilaa säästävästi. Myöskään kaava sinänsä ei aiheuta kiinteistölle kustannuksia, vaan kustannuksia muodostuu yhtiön omista peruskorjauksista ja pysäköintialueen parantamisesta.

 

Melusuojana toimivat toimisto-liikerakennukset on rakennettava niin korkeina, että ne todella suojaavat aluetta melulta. Matalat rakennukset eivät saa aikaan riittävää melusuojausta.

 

Xxxxx xxxxxxxxx pitää suunnitelmia toimistotalojen ja asuintalojen rakentamiseksi hyvinä ja kysyy, tulisiko Hämeenlinnanväylän tunnelivaihtoehtoa tutkia tarkemmin ennen rakentamista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tunneleilla saavutettava hyöty on siinä, että maanpintaa saadaan vapaaksi liikenteeltä muuhun käyttöön. Kaava-alueen kohdalla Hämeenlinnanväylä sijaitsee tasoilla +15,8–+22,1, n. 2–7 m ympäröivää aluetta ylempänä, minkä vuoksi väy­län painaminen tunneliin aiheuttaisi muutoksia usean kilometrin mittaiselle väylän osalle. Suunnitelma olisi laadittava koko tunnelin osalle ja sen maanpäällisen osan maankäytölle. Kyseessä olisi yleiskaavata­soinen suunnitelma, joka olisi laadittava yhteistyössä väylän haltijan Tiehallinnon kanssa. Helsingin yleiskaavassa ei ole varauduttu tällä kohdalla tunneliin.

 

Pulkkisen mielipiteet koskevat pääosin Teuvo Pakkalan tien länsipuolta, jossa hän itse asuu. Niihin on vastattu Teuvo Pakkalan tien länsipuo­lisen asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä.

 

Xxxxx xxxxx ehdottaa (26.6.2003) uutta tieyhteyttä Nuijamiestentie–Kaupintie, josta Aku Korhosen tie Lassilassa on jo olemassa. Tämä vanha ehdotus vähentäisi hänen mukaansa kauttakulkuliikennettä Pohjois-Haagassa. Shell-huoltoasemaa hän pitää tarpeellisena erityisesti koska Nesteen huoltoasema Ilkantiellä joutuu väistymään.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Nuijamiestentien jatkaminen pohjoiseen Walentin Chorellin tienä ja siitä edelleen yhdistyen Aku Korhosen tiehen vähentäisi kauttakulkuliikennettä Pohjois-Haagas­sa, erityisesti Näyttelijäntiellä. Etelä-Haagan puolella on jo nykyisin tällainen Hämeenlinnanväylän rinnakkaistie Matkamiehentie–Nuijamies­tentie. Asemakaavoitettavana hankkeena Pohjois-Haagan rinnakkaistie olisi niin suuri, että se olisi käsiteltävä omana erillisenä kaavanaan.

 

Huoltoasematontti pysyy alueella, vaikkakin erimuotoisena ja ‑kokoisena.

 


Asemakaavaluonnosta koskevat kirjeet

 

Xxxxxx xxxx vastustaa (11.9.2005) Pohjois-Haagan uudisrakentamista yleensä ja Eliel Saarisen tien joukkoliikennekatua. Näihin mielipiteisiin vastataan Teuvo Pakkalan tien länsipuolen kaavan yhteydessä.

 

Itäpuolen kaavassa hän pitää mielettömänä ajatuksena toimistokorttelin rakentamista melusuojaksi, sillä siellä työntekijät joutuvat istumaan 8 tuntia päivässä meluisan Hämeenlinnanväylän vieressä. Melusuojaa hän ei alueen asukkaana koe tarvitsevansa.

 

Poutuntien varteen ei tarvita asuntoja, sillä rakentaminen samoin kuin Holmin asuinkorttelin korjaustyöt aiheuttavat melua, pölyä ja hälyä sekä asuntojen arvon laskemista.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusten ulkoseinärakenteet rakennetaan määräysten mukaisesti sellaisiksi, että ne ehkäi­sevät ulkomelun pääsyn sisätiloihin. Toimistotyöpaikoissa saa sisämelu olla korkeintaan 35 dB.

 

Alueella asuvat eivät useinkaan aisti melua yhtä voimakkaana kuin siellä harvoin käyvät. Meluselvitysten mukaan alueen etelä- ja itäreunoilla on nykyisin 60–70 dB:n melu, mitä on pidettävä liian korkeana ja tutkimusten mukaan ihmiselle haittoja aiheuttavana. Sen vuoksi alueelle tarvitaan melusuojausta.

 

Rakentamisessa syntyy aina jonkin verran melua ja pölyä. On kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että rakentaminen kestää vain rajallisen ajan, noin 1 ½–2 vuotta rakennusta kohti. Sen sijaan uusista asunnoista saatava ilo ja hyöty kestävät vuosikymmeniä.

 

Xxxxx xxxxx katsoo (4.10.2005), ettei meluvallitoimistotaloja tarvita, kos­ka Helsingissä on 134 %:n työpaikkaomavaraisuus ja paljon purkuvalmiita toimistotaloja. Poutuntien rivi- ja pienkerrostalot hän hyväksyy.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Eliel Saarisen tien pohjoispuolella, Hämeenlinnanväylän varrella on sopiva paikka rakentaa uusia toimistotaloja. Näin saadaan asuntoalueelle melusuojaus, jonka rakentaminen muutoin olisi vaikeaa saada toteutetuksi.

 

Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:n Teuvo Pakkalan tien alueen asukkaiden valitsema talotoimikunta vastustavat (10.10.2005) toimis­torakennusten rakentamista Hämeenlinnanväylän varteen, alueelle suunniteltuja liikennejärjestelyjä Nuijamiestentien jatkeeksi alueensa pysäköintipaikoille ja liikenteen kääntöpaikan sijoittamista talojensa viereen, asukkaiden kerhotilan kohdalle. Kerhotila nurmikkoineen on asuk­kaiden aktiivisessa käytössä. Siellä järjestetään grillijuhlia, lasten kevätjuhlia, syntymäpäiväjuhlia ja kirpputoritapahtumia.

 

Kaikki liikenne uusiin toimistorakennuksiin tuodaan heidän talojensa läheisyyteen, mistä aiheutuu liikenteen melua, pakokaasuja ja onnettomuusriskiä lapsille. Suunnitelma heikentää heidän alueensa asumisviihtyvyyttä. He ihmettelevät myös Hämeenlinnanväylän ali kulkevan kävelytien väitettyä heikkoa kuntoa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Hämeenlinnanväylän liikennemäärä on nykyisin 48 500 ajoneuvoa/vrk, mikä aiheuttaa alueen reunalle melua n. 65–70 dB. Selvitysten mukaan tämä melu vähenee 10–20 dB, kuten myös ilmansaasteet ja epäpuhtaudet, kun melu- ja saastelähteen ja asutuksen väliin saadaan toimistorakennusten muodostama este.

 

Toimistorakennuksille on päästävä autolla, jalan ja polkupyörällä, minkä vuoksi Walentin Chorellin tie on tarpeellinen. Sen varteen suojaan melulta ja saasteilta siirretään nykyisin aivan Hämeenlinnanväylän varressa kulkeva ulkoilutie. Walentin Chorellin tie helpottaa myös mielipiteen esittäjien pääsyä pysäköintialueelleen.

 

Asukkaiden kerhotila sijaitsee korttelin 29146 pohjoisimmassa rakennuksessa ja sen edessä oleva nurmikkoalue n. 40–60 m:n päässä Hämeenlinnanväylästä. Nurmikkoalueella on jo nykyisin n. 65–70 dB:n melu ja lisäksi ilmansaasteita, eikä paikkaa voida pitää sopivana asukkaiden vapaa-ajan viettopaikkana. Sopivampi paikka grilli- ja lastenjuhlille, syntymäpäiville ja kirpputoritapahtumille on rakennuksen länsipuolinen piha, joka on paremmin suojattu ympäristöhäiriöiltä, sekä entinen päiväkotitontti 29145/12 Teuvo Pakkalan tien länsipuolella, joka muutetaan puistoksi samaan aikaan käsittelyssä olevalla Teuvo Pakkalan tien länsipuolen kaavamuutoksella.

 

Hämeenlinnanväylän ali kulkeva ulkoilutie tulee kaavan mukaan edelleen olemaan tärkeä ja hyvässä kunnossa pidettävä kevyen liikenteen raitti.





Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

 

Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)

15 697

20 320

 

 

Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AKR)

8 196

n.  4 100

 

 

Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KT)

12 224

n. 19 500

 

 

Puistoaluetta (VP)

1 098

 

 

 

Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)

6 102

 

 

 

Huoltoaseman korttelialuetta (LH)

1 750

n. 875

 

 

Katualuetta

 

9 762

 

 

 

Yhteensä

 54 829

n. 44 805

 

 

 

Alueen kokonaisrakennusoikeus lisääntyy n. 17 785 k-m2:llä.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.2.–12.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle, jon­ka kotikunta on toisella, väestötieto­järjestelmään merkityllä paik­ka­kunnalla tai jonka osoite muutoin on kun­nan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tö­keskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

 

Lausunnot                        Ympäristökeskuksella (26.3.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (23.3.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kiinteistölautakunnan mielestä (20.2.2007) uuden toimistotontin 29154/1 autopaikkoja tulisi tarvittaessa voida sijoittaa myös Walentin Chorellin tien länsipuolisen maantasoisen autopaikkatontin 29146/15 alle. Tämä saattaisi edistää toimistotalon toteutumista. Autopaikkatontti on vuokrattu Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy:lle pysäköintialueeksi. Huol­toasematontti on vuokrattu Oy Shell Ab:lle 31.12.2001 saakka. Kaavaehdotuksen toteuttaminen edellyttää em. maanvuokrasopimusten muuttamista.

 

Lautakunnalla ei ole muutoin huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että kaavakarttaan on lisätty merkintä, jonka mukaan kortteleiden 29146 ja 29154 autopaikkoja saa sijoittaa autopaikkatontille 29146/15 (LPA). Osalle LPA‑tonttia 29146/15 on lisätty rakennusala, jolle voidaan rakentaa toinen pysäköintitaso (II) maaston muotojen mukaan. Lisäksi kaava mahdollistaa pysäköintipaikkojen sijoittamisen maan alle. Toimistorakennuk­sen autopaikkoja saa sijoittaa LPA-tontilla vain maan alle.

 

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (8.3.2007) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä todeten mm., että hyvin suunniteltuina toimis­­­torakennukset rajaavat Pohjois-Haagan asuntoaluetta Hämeenlinnanväylästä, ja Eliel Saarisen tien varren muutokset parantavat kaupun­kikuvaa.

 

Toimistorakennuskokonaisuus tulee suunnitella siten, ettei se toimi melua heijastavana ja lisäävänä seinämänä Keskuspuistoon päin.

 

Toimistorakentamisen alta on siirrettävä valtakunnalliseen maakaasuverkkoon kuuluva kaasuputki Hämeenlinnanväylän itäpuolelle.

 

Kevyen liikenteen kulkuyhteys Eliel Saarisen tien kautta Hämeenlinnan­väylän bussipysäkille on varmistettava kaavaehdotuksessa. Nykyinen ramppiyhteys katkeaa toimistokorttelin 29154 rakentamisen myötä.

 

Katujen rakentaminen maksaa arviolta 784 000 euroa ja niiden vuotuinen ylläpito n. 19 600 euroa. Puistojen rakentaminen maksaa n. 30 000 euroa ja vuosittainen ylläpito n. 650 euroa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että kaavassa edellytetään toimistorakennuskokonaisuuden rakentamista yhtenäiseksi, jotta se toteutuessaan toimisi melusuojana Hämeenlinnanväylän län­sipuolisen asuinalueen suuntaan. Rakennuksen akustisesti kovat pinnat voivat heijastaa melua Hämeenlinnanväylän vastakkaiselle puolelle Keskuspuistoon päin, mutta heijastumisesta johtuva melun lisäys on arvioitu vähäiseksi.

 


Suunnitelma maakaasuputken siirtämiseksi Hämeenlinnanväylän itäpuo­lelle on laadittu kaavatyön kuluessa.

 

Kaupunki siirtää kustannuksellaan Hämeenlinnanväylän pysäkeille johtavat kevyen liikenteen raitit ja hakee hankkeita varten suunnittelusopi­muksen Uudenmaan tiepiiriltä.

 

Pelastuslautakunta toteaa (13.3.2007) mm., että huoltoaseman korttelialueen rakennusalaa uutta huoltoasemaliikerakennusta varten ei voi­da osoittaa vanhan paikoillaan säilyvän polttoaineen jakeluautomaat­tikatoksen ja polttoainesäiliöiden päälle. Alue tulee rajata siten, että säiliöt ja katos jäävät rakennusalueen ulkopuolelle.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että rakennusalaa huoltoaseman korttelialueella on pienennetty ja siirretty pois olemassa olevien polttoaineen jakeluautomaattikatoksen ja polttoainesäiliöiden päältä.

 

Helsingin Vesi toteaa (19.3.2007) mm., että uuden toimistokorttelin 29154 alueella oleva yleinen sadevesiviemäri on siirrettävä n. 300 m:n pituudelta Walentin Chorellin tien alle ja uuden asuinkorttelin 29155 alueella olevat jätevesiviemäri ja sadevesiviemäri n. 90 m:n pituudelta katujen alle.

 

Johtosiirtojen kustannusarvio on n. 330 000 euroa (alv = 0). Johtosiirrot tulee toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

 

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyllä huomautuksella.

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (12.4.2007) mm., että kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella LT-aluee­seen rajautuen. Kaavalla osoitetaan uusia asuin- ja toimitilarakennuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi paikalla, jossa joukkoliikenteen yhteydet ovat hyvät. Toimistotaloilla suojataan asuintaloja melulta. Toimistotalojen meluntorjunta on otettu huomioon rakennusten ulkoseinien ääneneristävyydessä ja rakennusten ilmanottoaukkojen sijoittamisessa. Näin kaupunki tuodessaan uutta asutusta alueelle vastaa myös meluntorjun­nasta.

 

Uudenmaan tiepiiri ei hyväksy asemakaavaselostuksen liitteenä olevas­sa liikenteen yleissuunnitelmassa esitettyä suuntaisliittymää Eliel Saarisen tielle / Pirkkolantielle ja viittaa 14.4.2003 antamaansa lausuntoon yleiskaavaehdotuksesta.

 

Toimistokortteli 29154 kaventaa nykyistä LT-aluetta ja edellyttää hiljakkoin rakennettujen kahden kevyen liikenteen raitin siirtämistä korttelin länsipuolelle kaupungin toimesta. Näitä hankkeita varten tulee kaupungin hakea suunnittelulupaa tiepiiriltä. Yhteydet tulee suunnitella turvallisiksi, sujuviksi ja esteettömiksi.

 

Kaventunut LT-alue riittänee Hämeenlinnanväylän tuleviin tarpeisiin, kun LT-alueelle ei sijoiteta ramppeja, meluesteitä tai kevyen liikenteen väylää.

 

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.10.2007), että Kvston hyväksymässä Yleiskaava 2002:ssa on Eliel Saarisen tielle / Pirkkolantielle johtavat suuntaisliittymät Hämeenlinnanväylältä. Nämä pohjoiset ram­­pit Pirkkolantien kohdalla sisältyvät varauksena alkuperäiseen Hämeenlinnanväylän suunnitelmaan. Ramp­peihin on varauduttu Helsingissä kaavoituksen kaikissa vaiheissa. Varauksen säilyttämistä on edel­leen pidetty tarpeellisena seuraavista syistä: Rampit keventäisivät Kehä I:n kuormitusta Hämeenlinnanväylän ja Kantelettarentien välisellä lyhyellä osuudella, rampit ovat verkollinen ratkaisu Pohjois-Haagan läpiajon rajoittamiseksi, rampit tarjoavat mm. Maunulasta yhteyden länteen Kehä I:lle kuormittamatta Kehä I:n vilkasliikenteisintä osaa Keskus­­puiston kohdalla ja lisäämättä osaltaan Pohjois-Haagan läpiajoa, rampeilla voi olla tulevaisuudessa merkitystä myös joukkoliikenteelle linjastoa kehitettäessä, mm. sektorinvaihtolinjat linjan 516 tapaan.

 

Kaupunki siirtää kustannuksellaan Hämeenlinnanväylän pysäkeille johtavat kevyen liikenteen raitit ja hakee hankkeita varten suunnittelulupaa tiepiiriltä.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Lausuntojen johdosta ehdotusta on muutettu seuraavasti:

 

                    Kaavakarttaan on lisätty merkintä, jonka mukaan LPA-ton­tille 29146/15 saa sijoittaa kortteleiden 29146 ja 29154 autopaikkoja. Korttelin 29154 autopaikkoja saa sijoittaa vain maan alle.

 

                    Osalle LPA-tonttia 29146/15 on lisätty rakennusala, jolle voidaan rakentaa toinen pysäköintitaso (II) maaston muotojen mukaan.

 

                    Rakennusala huoltoasematontilla (LH) 29146/16 on pienennetty ja siirretty pois polttoaineen jakeluautomaattikatoksen ja polttoainesäiliöiden päältä.

 

Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisiä tarkistuksia.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan korttelin nro 29154 osan ja virkistysalueen asemakaavan sekä korttelin nro 29104 tontin nro 11, korttelin nro 29146 tonttien nro 2, 7, 8, 10 ja 11 sekä katu-, puisto-, liikenne- ja erityisalueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 29154 ja 29155) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.10.2006 päivätyn ja 11.10.2007 muutetun piirustuksen nro 11580 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11580 (Teuvo Pakkalantien tien itäpuolinen alue Pohjois-Haagassa)

 

Liite 2

Havainnekuva (Teuvo Pakkalantien tien itäpuolinen alue Pohjois-Haagassa)

 

 

 

 


17

LAAJASALON TONTIN 49012/1 SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11689)

 

Khs 2007-1519

 

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49012 tontin nro 1 sekä puisto-, venesatama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Laajasalontien länsipuolella ja ulottuu Kuukiventieltä lähelle Orisaarentietä.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos koskee ensisijaisesti Yliskylänlahden rannan puistoaluetta ja sillä sijaitsevia rakennuksia ja kulkuteitä. Kaavanmuutoksella merkitään arvokkaat rakennukset suojeltaviksi ja määritellään niihin liittyvät piha-alueet. Rakennusten käyttö ei saa piha-alueen ulkopuolella aiheuttaa haittaa tai rajoittaa puiston käyttöä. Alueen kulkuyhtey­det merkitään kaavaan. Venesatama-alue rajataan nykytilanteen mu­kaiseksi. Vesialueelle merkitään laiturialueet. Puistolle ja tärkeimmille poluille annetaan nimet. Pysäköintiin käytetystä puistoalueesta osa liitetään tonttiin 49012/1. Kaavanmuutos ei mahdollista uudisrakentamista.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.5.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kiinteistöviraston tilakeskus on esittänyt, että puistossa oleville rakennuksille muodostetaan tontit.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on virkistysaluetta lukuun ottamatta tonttia 49012/1, joka on pientalovaltaista asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa asemakaavat nro 5677 (vahvistettu 23.9.1965), nro 6569 (vahvistettu 15.6.1971) ja nro 7340 (vahvistettu 12.5.1977). Kaavojen mukaan suurin osa alueesta on puistoa (P). Puistossa olevia rakennuksia ja kulkuyhteyksiä ei ole esitetty asemakaavassa venesata­man ajoyhteyttä (merkintä l) ja ohjeellista polkua lukuun ottamatta. Venesatama-alue (UVL) käsittää myös venesataman laiturit, mutta muita, kaavan vesialueella olevia laitureita ei ole merkitty kaavan. Tontti 49012/1 on kerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AKR). Tehokkuusluku on e = 0.25, jonka mukaan tontin rakennus­oikeudeksi tulee 1 125 k-m2. Tontille saa lisäksi rakentaa autosuojia 25 m2/asunto. Tontille saa rakentaa yhden asunnon tontin pinta-alan täyttä 400 m2 kohti, eli 11 asuntoa. Alueeseen kuuluu myös jon­kin verran Laajasalontien katualuetta.

 

Maanomistus

 

Tontti on yksityisomistuksessa ja muu osa alueesta kaupungin omistuk­sessa.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Muutosalue käsittää Yliskylänlahden ranta-alueen, joka muodostuu viheralueesta ja venesatama-alueesta aidattuine talvisäilytysalueineen. Viheralueella on melko voimakkaat korkeuserot. Puusto on mäntyvaltaista, mutta alueella on myös rantaniittyä, lepikkoa ja kaislikkoa. Pääulkoilureitti alueen läpi yhdistää Laajasalon pohjoisosat Tullisaareen.

 

Viheralueella alueen eteläosassa kalliojyrkänteen vieressä on vanha kaksikerroksinen huvila, jolla on sekä historiallisia että rakennustaiteellisia arvoja. Rannassa lähempänä venesatama-aluetta on pienempi, niin ikään arvokas kesähuvila ulkorakennuksineen. Venesatama-alu­eel­la on kerhorakennus. Alueen läpi kulkevaa Kuukiventien ja Tullisaaren välistä pääulkoilureittiä on äskettäin kunnostettu.

 

Tontilla 49012/1 on 11 rivitaloasuntoa autotalleineen. Viheralueen osa on käytössä tontin pysäköintialueena, johon on ajo viheralueen puolelta ja joka muilta osin on rajattu siitä pensasaidalla.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen päätavoitteena on suojella viheralueella olevia huviloita ja määritellä puitteet niiden käytölle. Muutoksella halutaan myös selkiinnyttää viheralueen polkureitistöä ja saattaa aluevaraukset ajan tasalle.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Huvilat suojellaan ja niille osoitetaan piha-alueet. Huviloille ei ole perusteltua muodostaa tontteja, koska huviloiden tilalle ei tule sallia uudisrakentamista, jos huvilat tuhoutuvat. Koska huvilat poikkeavat toisistaan sekä luonteensa että sijaintinsa suhteen, huviloiden ja piha-alueiden käytölle on asetettu erilaiset reunaehdot. Eteläisemmän huvilan käytölle on määrätty autoliikennettä rajoittava ehto, koska pitkä ajoyhteys puistoraittia pitkin on arvioitu vakavaksi riskitekijäksi ulkoilijoiden kannalta varsinkin talvioloissa, jolloin osalle huvilan ohi kulkevasta raitista säännöllisesti muodostuu hankala jäätilanne. Pohjoisempi rantahuvila, jonka ajoyhteys ei muodosta vakavaa riskiä, soveltuisi sijaintinsa puolesta julkisempaan käyttöön.

 

Muutoksessa on määritelty virkistysalueen yhteyksiä ja yhteystarpeita niiden käytön mukaan. Aluevarauksien rajoja on joiltakin osin muutettu niin, että ne paremmin vastaavat nykytilannetta.

 

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

 

Rivitalotonttia 49012/1 (entistä AKR-tonttia) on laajennettu käsittämään myös osan puistoon rakennetusta pysäköintialueesta, ja kaavamää­räyksiä on muutettu ajan tasalle. Pysäköintialueelle saa sijoittaa enintään 2,5 m korkeita autokatoksia siltä osin kuin tontin rakennusoikeutta ja aputilaoikeutta on käyttämättä. Muilta osin lisäalueen autopaikat on erotettava virkistysalueelta pensasaidalla. Lisäalue ei tuo lisää rakennusoikeutta, vaan alkuperäisen tontin rakennusoikeus 1 125 k-m2 on merkitty rakennusalalle. Asuntojen lukumääräksi on merkitty 11 alkuperäisen kaavan mukaan.

 

Lähivirkistysalue (VL)

 

Virkistysaluetta on hieman laajennettu venesataman kohdalla, jossa ulkoiluraitti on ollut voimassa olevan kaavan mukaisen venesatama-alu­een sisäpuolella, ja alueen pohjoisosassa, jossa raitti on ollut Laaja­sa­lontien katualuevarauksen puolella. Virkistysalueella on "ajo"-merkin­nällä osoitettu yhteys venesatamaan ja pientalotontin pysäköintialueelle niin, että vieressä on siitä eroteltu kevyen liikenteen raitti. Venesataman jälkeen väylät on yhdistetty niin, että kevyen liikenteen raitilla on sallittu ajo huviloiden yhteiselle ohjeelliselle pysäköimisalueelle (merkin­tä p/s) sekä pohjoisemmalle huvilalle. Tästä etelään raitilla on pelkäs­tään huoltoajo sallittu. Rannan virkistysaluesuikaleelle korttelin 49012 kohdalla on osoitettu enintään 1,5 m leveä, vain jalankulkijoille varattu polkuyhteys.

 

Molemmat huvilat on merkitty suojeltaviksi (merkintä sr-2). Lisäksi pohjoisemman huvilan talousrakennukset on merkitty suojeltaviksi ympäristön kannalta arvokkaina (sr-3). Molemmille huviloille on merkitty pihapiiri. Koska huvilat sijaitsevat eri tavalla esimerkiksi rantaan nähden ja kos­ka päivittäinen ajo eteläisemmälle huvilalle ei ole järjestettävissä aiheuttamatta vaaratilanteita virkistysalueen käyttäjille, pihapiirejä koskevat erilaiset määräykset.

 

Eteläisemmän huvilan "piha-1"-merkinnän mukaan suojel­tavan rakennuksen saa kunnostaa sellaiseen käyttöön, joka ei alueen ulko­puolella haittaa tai rajoita yleistä virkistys­käyttöä eikä edellytä päivittäistä autoliikennettä eikä autopaikkoja lähietäisyydellä. Kallion kohdalla aluetta ei saa aidata. Muilta osin alueen saa aidata enintään 110 cm:n korkuisella pensas-, puu- tai kiviaidalla. Tarvittavat autopaikat on kunnostettava p/s-merkitylle alueelle.

 

Pohjoisemman huvilan "piha-2"-merkinnän mukaan suojeltavan rakennuksen sekä talous­rakennukset saa kunnostaa ensi­sijaisesti julkiseen tai puoli­julkiseen käyttöön, kuten kahvilaksi tai kerho­tiloiksi, mutta rakennuksessa saa myös olla asuintiloja. Alueen saa aidata enintään 110 cm:n korkuisella pensas-, puu- tai kiviaidalla. Alueella saa olla enintään kaksi autopaikkaa ensisijaisesti inva-autoille. Muut tarvittavat autopaikat on kunnostettava p/s-merkitylle alueelle.

 

Venesatama (LV)

 

Venesatama-alueen rajaa muutetaan niin, että siihen ei sisälly vesialuetta, ja niin, että raja noudattaa talvisäilytysalueen aitaa. Kevyt liikenne on edelleen sallittu venesatama-alueen kautta rantaviivaa pitkin.

 

Vesialue (W)

 

Vesialueeksi muutetulla voimassa olevan kaavan mukaisella venesatama-alueella osoitetaan venesatamaan liittyvä laiturialue (vl), joka on rajattu vastaamaan paremmin Yliskylänlahden vesiolosuhteita. Vesialueelle on myös merkitty nykyiset pienemmät laiturit, osa osoitettuina nimetyille kiinteistöille.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 8.2.2006 esittää kevyen liikenteen pääraitin nimeksi Tuurholmanpolku, koska polku jatkuu tämännimi­­senä länteen, ja toisen raitin nimeksi Axel Lindbergin polku, koska Uppbyn tilan omistajan (1896–1902) Axel Lindbergin mukaan nimetty tie on raitin paikalla Khn vuonna 1953 hyväksymässä ns. nimikartassa ja nimi esiintyy myöhemmissäkin kartoissa. Puiston nimeksi esitetään Tengströminpuisto Tengströmin kulttuurisuvun mukaan.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kaavan laatimisen yhteydessä on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutuksia rakennussuojelun, luonnonmaiseman ja puiston virkistyskäytön kannalta. Selvästi myönteisiä vaikutuksia ovat sekä rakennussuojelun edistäminen että ulkoilijoiden turvallisuuden paraneminen ajoyhteys- ja polkujärjestelyjen muutosten myötä. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen ja voimassa olevaan kaavaan.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 20.3.2007) sekä asemakaavan muutosluonnos. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.3.–18.4.2007.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut seitse­män asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä.

 

Helsingin kristillisen opisto vastustaa (18.4.2007) rantapolun merkitsemistä kaavaan korttelin 49012 kohdalla. Opiston ranta-alue on opiston yleishyödyllisen ja kokonaisvaltaisen toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä ja kulku rannalla korttelin 49012 kohdalla häiritsee kesäisin opiston lyhytkurssitoimintaa, lentopallon peluuta, nuotioiltoja, saunomista ja yleensä opiston omaa virkistyskäyttöä. Opisto, joka aikoinaan on saanut kaavoituksella merenrantapaikan, vastustaa sille annettujen oikeuksien riistämistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueen ensimmäisessä asemakaavassa nro 7340 (vahvistettu 12.5.1977) korttelin 49012 ja rantaviivan välinen n. 10 m:n levyinen alue merkittiin puistoksi. Korttelin 49012 länsipuolella puistoalue jatkuu leveämpänä luoteeseen Kuukiven­tien kääntöpaikalle. Puisto on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, mutta Helsingin kristillinen opisto on ulottanut ulko-oleskelu­alueensa rantaviivaan saakka. Lautakunta on 15.4.2003 antanut kielteisen lausunnon ja Khs 18.6.2003 kielteisen päätöksen Helsingin kristillisen opiston ja Asunto Oy Kuukiventie 2–4:n (erillisistä) kaavanmuutoshakemuksista, joissa haettiin rannan puistoalueiden liittämistä tontteihin.

 

Rantaosuus avautuu lounaaseen ja sieltä on luonnonkauniit näkymät Yliskylänlahden yli kohti Tullisaarta. Muutosehdotuksessa esitetty jalan­kulkupolku helpottaa rannan yleistä virkistyskäyttöä. Rakennusvirasto voisi sinänsä toteuttaa polun myös ilman kaavamerkintää, mutta koska kaavanmuutoksen yhtenä tavoitteena on selkiyttää puistoreitistöä, on johdonmukaista, että myös pieni rantapolku on mukana.

 

Asunto Oy Kuukiventie (tontti 49012/3) vastustaa (18.4.2007) rantapolun merkitsemistä kaavaan korttelin 49012 kohdalla, koska polku lisäisi rauhallisen alueen rauhattomuutta ja häiritsisi kristillisen opiston toimintaa, koska polku ei johda mihinkään ja koska yhtiö haluaa varata mahdollisuuden kaavanmuutokseen, jolla ranta-alueet liitettäisiin tontteihin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edelliseen vastineeseen.

 

Myös Asunto Oy Kuukiventie 3 (tontti 49030/1) vastustaa (18.4.2007) rantapolun merkitsemistä kaavaan korttelin 49012 kohdalla samoin perustein kuin Asunto Oy Kuukiventie. Lisäksi yhtiö esittää, että turvallisuussyistä jalankulku ja muu kevyt liikenne tulisi ohjata satamasta rakentamalla kevyen liikenteen väylä satamaan johtavan tien viereen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kuukiventieltä satamaan johtava ajoliikenne on kaavanmuutoksessa erotettu kevyestä liikentees­tä. Rantapolun osalta lautakunta viittaa ensimmäiseen vastineeseen.

 

Yliskylän Venekerho ry ilmoittaa (20.4.2007) olevansa halukas ottamaan käyttöönsä rannassa olevan pienemmän suojeltavan huvilan ehdolla, että venekerhon nykyisen alueen ja huvilan välinen ranta-alue saadaan kerhon käyttöön mm. veneiden telakointiin. Käyttö vaatii maantäyttöä ja rannan ruop­pausta. Venekerho ehdottaa lisäksi Killingholman ja Tullisaaren välisen, melkein umpeen kasvaneen salmen ruoppausta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rantahuvila olisi hyvä saa­da nykyistä julkisempaan käyttöön, ja venekerhotoiminta olisi sinän­sä sopiva. Välialue, jonka liittämistä venesatama-alueeseen pidetään ehtona tälle järjestelylle, on kuitenkin arvokasta rantalepikkoa, jonka hävittäminen ei tule kyseeseen. Tämä on keskusteluissa todettu myös rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kannaksi.

 

Laajasalo-Degerö Seura on (18.4.2007) sitä mieltä, että luon­nos muuten vastaa hyvin alueen käytölle asetettuja tavoitteita mutta seudullisen ulkoilureitin linjausta korttelin 49012 kohdalla tulisi vielä tutkia. Esitetty ratkaisu johtaa Laajasalontien varressa korkeaan penkereeseen kaiteineen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelmaa on luonnos­vaiheen jälkeen muutettu niin, että tonttiin 49012/1 liitetään pienem­pi osa puistoalueen nykyisestä pysäköintialueesta, jolloin sekä venesataman ajotie että tuleva erillinen kevyen liikenteen raitti (eli mielipiteessä mainittu pääulkoiluraitti) voidaan siirtää poispäin Laajasalontieltä. Maaston korkeussuhteiden takia ajo pysäköintialueelle olisi todennäköisesti jatkossa tontin puolelta.

 

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx esittää (18.4.2007), että ajo tulisi joko kieltää tai erottaa kevyen liikenteen raitista venesataman etelä- ja itäpuolella. Mäen takia pyöräilijöiden nopeudet voivat olla korkeita, penk­ka estää näkemät ja autoilijoiden ja pyöräilijöiden väistämissäännöt ovat epäselvät. Laakkonen kysyy myös, miten yhteys Laaja­sa­lotien ylittävälle sillalle hoidetaan. Lisäksi hän toteaa, ettei ulkoilureittien käyttö tontille ajoon ole hyvä ajatus.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että autoliikennettä puistossa on ennen kaikkea venesatamaan, mutta myös suojeltavat huvilat edellyttävät ajoyhteyden mahdollisuutta eikä tätä liikennettä ole mielekästä osoittaa venesataman kautta. Ajoliikennettä ei ole tarkoituksenmukaista kieltää kokonaan venesataman itä- ja eteläpuolella myöskään siksi, että veneiden laskujen ja nostojen aikana nosturiautot saattavat tukkia ajon venesataman rannassa. Ajoliikenne on aiheuttanut useita vaaratilanteita sataman ja Kuukiventien välisellä tieosuudella, joka on jyrkkä ja johon raskain liikenne vesillelaskuluiskan sijainnin johdosta keskittyy. Tällä osuudella kevyt liikenne erotetaan ajoliikenteestä. Rakennusviraston teettämässä selvityksessä ja konsulttityössä on katsottu, ettei liikenteen erottaminen ole tarpeellista muilla reittiosuuksilla, joilla on tasai­nen maasto.

 

Yhteys Laajasalontien ylittävälle sillalle jatkuu katualueella, jota ei ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää kaava-alueeseen. Ajo tontin 49012/1 pysäköintialueelle ei muutosehdotuksen mukaan ole ulkoilureitiltä, mutta kaavamerkintä mahdollistaa ajon puistoon merkityltä ajotieltä. Korkeussuhteiden takia ajo ohjataan todennäköisesti jatkossa tontin kautta.

 

Xxxxx xxxx kiinnittää (18.4.2007) huomiota vilkkaassa käytössä olevan alueen puutteelliseen valaistukseen, roskapönttöjen puutteeseen ja liiken­ne­merkkien tarpeellisuuteen. Työmatkapyöräilijöitä ei kiinnosta kiertää koko lahtea, mutta rantapolun tarve on vaaleanpunaisen huvilan kohdalla. Ranta-alueet tulisi siivota.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suurin osa mielipiteessä esitetystä ei koske kaavaa vaan kohdistuu virkistysalueen toteutukseen ja ylläpitoon. Pohjoisemman, vaaleanpunaisen suojeluhuvilan ja rannan väliin on kaavaehdotuksessa osoitettu kapea polku jalankulkijoita varten. Sama merkintätapa koskee rantapolkua korttelin 49012 kohdalla, eikä kyseinen polku ole tarkoitettu työmatka- tai muitakaan pyöräilijöitä varten.

 

Tilastotiedot

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

 

Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)

4 665

1 125

 

 

Lähivirkistysaluetta (VL)

53 791

 

 

 

Venesatama-aluetta (LV)

6 376

150

 

 

Vesialuetta (W)

70 404

 

 

 

Katualuetta

 

767

 

 

 

Yhteensä

135 236

1 275

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.8.–3.9.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tökeskuksen, liikuntalautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Asunto Oy Kuukiventie 2 vastustaa (16.8.2007) rannan lähivirkistysalueelle korttelin 49012 lounaispuolelle osoitettua, jalankululle varattua enintään 1,5 m:n levyistä polkua. Yhtiö pitää polkua tarpeettomana, koska se johtaa Kuukiventien päähän eikä jatku siitä. Korttelin 49012 toisella puolella on hyvät, kaavaehdotuksessa parannettavaksi esitetyt kulkuyhteydet. Alue muuttuisi rauhattomaksi tuomatta suurta lisäarvoa. Kaupunki voisi käyttää polun rakentamiseen ja hoitamiseen kuluvat varat paremmin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007), että alueen ensimmäisessä asemakaavassa nro 7340 (vahvistettu 12.5.1977) korttelin 49012 ja rantaviivan välinen n. 10 m:n levyinen alue merkittiin puistoksi. Korttelin 49012 länsipuolella puistoalue jatkuu leveämpänä luotee­seen Kuukiventien kääntöpaikalle. Puisto on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, mutta tontin 49012/1 (Kuukiventie 2) kohdalla hoidettu nurmikkoalue on ulotettu rantaviivaan saakka (myös naapuritontilla 49012/2 pihatoiminnot jatkuvat rantaviivaan saakka). Näin ranta hahmottuu tontin osaksi, mikä käytännössä estää rannan yleisen käytön. Lautakunta on 15.4.2003 antanut kielteisen lausunnon ja Khs 18.6.2003 kielteisen päätöksen Helsingin kristillisen opiston ja Asunto Oy Kuukiventie 2–4:n (erillisistä) kaavanmuutoshakemuksista, joissa haettiin rannan puistoalueiden liittämistä tontteihin.

 

Rantaosuus avautuu lounaaseen ja sieltä ovat luonnonkauniit näkymät Yliskylänlahden yli kohti Tullisaarta. Muutosehdotuksessa esitetty jalan­kulkupolku helpottaa rannan yleistä virkistyskäyttöä. Rakennusvirasto voisi sinänsä toteuttaa polun myös ilman kaavamerkintää, mutta koska kaavanmuutoksen yhtenä tavoitteena on selkiyttää puistoreitistöä, on johdonmukaista että myös pieni rantapolku on mukana.

 

Asunto Oy Kuukiventie (Kuukiventie 8) vastustaa (16.8.2007) rantapolun merkitsemistä kaavaan korttelin 49012 kohdalla, koska rantapolun rakentaminen lisäisi rauhallisen alueen rauhattomuutta ja lähialueilla on jo hyvin toimivia rantapolkuja. Kristillisen opiston ranta-alue on vilkkaassa julkisessa käytössä ja polku häiritsisi sen toimintaa. Rantapolku ei johtaisi mihinkään tai polku jatkuisi luonnonpolkuna puiston läpi yksityisten asuntoyhtiöiden pysäköintialueelle. Yhtiö haluaa varata mahdollisuuden uuteen kaavamuutokseen, joka liittäisi ranta-alueet tontteihin, mikä esimerkiksi naapurikorttelin 49011 osalta on tehty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007), että asemakaavapäällikön asiana nro 7/15.11.2007 on lausunto Helsingin kristillisen opiston säätiön kaavanmuutoshakemuksesta. Lautakunta toteaa edelleen, ettei tähän mennessä Laajasalossa ole kaavoitettu kaupungin omis­tamia rantoja yksityiseksi tonttimaaksi. Kuukiventien päässä oleva kortteli 49011, joka alueen asemakaavassa nro 7340 vuodelta 1975 merkittiin rantaan saakka ulottuvaksi asuinkortteliksi, oli periaatteessa kokonaisuudessaan yksityisomistuksessa kaavan laadinta-ajankoh­ta­na. Muilta osin lautakunta viittaa edelliseen vastineeseen.

 

Lausunnot                        Ympäristölautakunnalla ei ole (28.8.2007) huomauttamista ehdotuksesta.

 

Riku Eskelinen ehdotti Johanna Sandbergin kannattamana, että päätös muutetaan kuulumaan ”Ympäristölautakunnan mielestä kaavaan merkityn korttelin 49012 kohdalla rannassa kulkevaa polkua ei tule rakentaa. Polku kulkisi Helsingin kristillisen opiston saunarakennuksen lipan editse ja häiritsisi alueen nykyisellään luonnonkaunista rantaa ja sen virkistyskäyttöä. Polku johtaisi vain Kuukiventielle, joka ei ole virkistysreittien varrella. Polulta itsessään ei ole näkymiä lahden ylitse Tullisaarta kohti. Alueen ulkopuolella siitä lounaiseen sijaitsevalla alueella, josta avautuu merinäkymä Tullisaareen, on tällä hetkellä miltei rantaan saakka sijaitseva asuinalue ilman polkuja. Polun rakentaminen ei avaisi näin mahdollisuutta yleiseen virkistykseen, vaan se johtaisi suoraan lounaassa sijaitsevan asuinalueen pihoille ja takapihoille. Polun rakentamisen edut ovat pienemmät kuin sen aiheuttamat haitat ihmisten viihtyvyydelle alueella. Ympäristölautakunnan mielestä turhan polun rakentamiseen ei pidä ryhtyä.”

 

Äänestettiin siten, että esityslistan pohjateksti voitti äänin 4–3 (Saukkonen, Eskelinen ja Sandberg). Hämäläinen äänesti tyhjää.

 

Kaupunginmuseon johtokunnalla (21.8.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (15.8.2007) ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta.

 

Liikuntalautakunta mainitsee (18.9.2007) mm., että kevyen liikenteen reitistön merkitseminen muutosehdotukseen ja sen käytön (jalankulku / pyöräily / ajoneuvoliikenne) määrittäminen selkiyttää virkistysalueen reitistöä ja ylläpitoa sekä parantaa ulkoilijoiden turvallisuutta.

 

Helsingin Vesi mainitsee (23.7.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (18.9.2007) mm., että tavoitteena tulisi yleisesti ottaen olla, että rakennuksille merkitään tontit. Vaikka asemakaavan muutosesitys ei aivan vastaa kiinteistöviraston kantaa, lautakunta puoltaa sitä, koska se mahdollistaa kaupungille tarpeettomien rakennusten myymisen ja säilyttämisen sekä selventää kulkuyhteyksiä puistoalueella.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (23.8.2007) mm., että asemakaavaselostuksessa on mainittu ajoyhteys virkistysalueen kautta pientalotontin pysäköintialueelle, mutta sitä ei ole piirretty kaavaehdotukseen. Ajoyhteys on syytä merkitä.

 

Kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset rakennusvirastolle ovat seuraavat: ajotien ja raitin rakentamiskustannukset n. 95 000 euroa ja polkujen n. 30 000 euroa. Nykyisiä, asemakaavan muutoksen mukaiselle p/s-alueelle meneviä kevyen liikenteen raitteja on paikoin levennettävä, koska niille on osoitettu ajoneuvoliikennettä. Leventämisestä aiheutuvat kustannukset ovat n. 14 000 euroa. Rakentamisesta aiheutuvat viheralueen kunnostukset ja muu maisemointi maksaa n. 38 000 euroa.

 

Ylläpitokustannukset kasvavat vuodessa n. 1 000 eurolla. Yhteensä koko hankkeen kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 205 000 euroa.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007) mm., että tarkoituksena oli, että ajoyhteys pientalotontille Tuurholmanpolun kautta voisi toteutua Tuurholmanpolun ajoyhteysmerkinnän likimääräisyyden puitteissa. Selvyyden vuoksi Tuurholmanpolun varaukseen on tehty tarkistus niin, että yhteys tulevalle tontille 49012/4 osoitetaan.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

 


KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49012 tontin nro 1 sekä puisto-, venesatama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.5.2007 päivätyn ja 15.11.2007 muutetun piirustuksen nro 11689 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Asemakaavakartta nro 11689 (Laajasalon tontti 49012/1 ym.)

 

 

 

 


18

HELSINGIN KRISTILLISEN OPISTON SÄÄTIÖN HAKEMUS LAAJASALON TONTIN 49012/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

 

Khs 2007-1813

 

Helsingin kristillisen opiston säätiö pyytää (17.8.2007) asemakaavan muuttamista niin, että Laajasalon Yliskylänlahden koillisrannan puistoaluetta liitettäisiin opiston omistamaan tonttiin 49012/2.

 

Säätiö perustelee muutospyyntöään toiminnallisilla ja historiallisilla syillä, yhdenvertaisuusperiaatteella ja kustannuksilla. Rantakaista on ollut opiston käytössä vuodesta 1953, kun opiston päärakennus rakennettiin, ja muodostunut erittäin merkittäväksi opiston toiminnalle. Jos kaupunki toteuttaa polun, aita käy tarpeelliseksi ja nuotiopaikka ja lentopallokenttä joudutaan lopettamaan. Opistolla on ollut käsitys, että ranta voi puistomerkinnästä ja kaupungin maanomistuksesta huolimatta olla vain opiston käytettävissä. Ympäristöä on rakennettu myöhemmin ja virkistysaluetarpeet ovat syntyneet vasta sen jälkeen, kun ranta oli jo muodostunut osaksi opiston aluetta. Viereinen kortteli 49011 ulottuu asema­kaavassa rantaan saakka. Niemenkärjessä rannan varaaminen virkistykseen olisi ollut luonnollisempaa kuin korttelin 49012 kohdalla, jolloin opisto ei olisi joutunut kohtuuttomasti rajoittamaan toimintaansa. Kaavan muuttaminen säästäisi kaupungilta puistokaistan hoito- ja kunnossapitokustannukset.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007) mm., että kyse on rantakaistaleesta, joka sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 24.5.2007 puoltamaan, Yliskylänlahden ranta-alueita koskevaan asemakaavan muutosehdotukseen nro 11689. Muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot käsitellään asemakaavapäällikön asiana nro 6/15.11.2007.

 

Alueella on voimassa 12.5.1977 vahvistettu asemakaava nro 7340. Tontti 49012/2 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa sisäoppilaitoksen henkilökunta-asuntoineen (YOA). Korttelin ja rantaviivan välissä on runsaan 10 m:n levyinen puistoalue (P), joka idässä jatkuu Yliskylänlahden venesataman ohi ja joka lännessä johtaa Kuukiventien kääntöpaikalle.

 

Puistoalue on kaupungin omistuksessa. Puistokaistaletta ovat yksityiset täyttäneet, ja sekä opisto että rivitaloyhtiö ovat ulottaneet ulko-oleskelu­alueensa rantaviivaan saakka. Lisäksi rannassa on pari yksityistä laituria.

Lautakunta päätti 24.5.2007 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, jossa rannan puistoalue (mutta ei tontti 49012/2) on mukana osana laajaa puistoaluetta. Ehdotuksessa puistokokonaisuuden asemakaavamerkintä muuttuu lähivirkistysalueeksi (VL) ja mm. kulkuyhteysverkostoa selkiinnytetään. Kyseiselle ranta-alueelle on osoitettu likimääräisenä enintään 1,5 m:n levyinen jalankulkupolku, joskin polku olisi ollut toteutettavissa myös ilman erityistä merkintää. Vesialueelle on osoitettu laiturialueita korttelin 49012 tonttien käyttöön.

 

Kaupungin omistaman puiston olemassaolo ei ole ollut yleisesti tiedossa eikä sen virkistyskäyttö ole ollut mahdollista, koska puisto on hahmot­tunut siihen rajautuvien tonttien osaksi. Yleisten töiden lautakunnan 15.11.2001 ohjeellisena noudatettavaksi hyväksymän Yliskylän viheraluesuunnitelman laatimisen yhteydessä kävi kuitenkin selvästi ilmi, että halukkaita rantapuiston käyttäjiä olisi. Kyseinen rantaosuus avautuu lounaaseen ja sieltä ovat luonnonkauniit näkymät Yliskylänlahden yli kohti Tullisaarta.

 

Rantavyöhykkeen varaaminen virkistysalueeksi on useimmilla Laajasalon alueilla ollut kaavoituksen lähtökohta. Yleensä rantaan on osoitettu vähintään kulkuyhteys, ellei ole ollut edellytyksiä laajempaan viherkoko­naisuuteen. Periaatteesta on poikettu lähinnä maastoesteiden takia, eräissä tapauksissa myös esimerkiksi historiallisesti arvokkaan huvila­ympäristön suojelemiseksi, mikäli kulkuyhteydelle on löytynyt mielekäs vaihtoehtoinen reitti.

 

Laajasalon pohjoisosan asemakaavoissa on noudatettu yllä kuvattua periaatetta. Poikkeuksena on korttelin 49011 ulottaminen rantaan saak­ka, mikä johtunee maastomuodoista, ja siitä, että rannan varaamisen puistoksi katsottiin vievän kohtuuttoman suuren osan niemen­kär­ki­kiin­teistön pinta-alasta. Kiinteistö ulottui rantaan saakka.

 

Säätiö on myös aikaisemmin yhdessä tontin 49012/1 omistajan Asunto Oy Kuukiventie 2–4:n kanssa esittänyt rannan liittämistä tontteihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 15.4.2003 esityksestä kielteisen lausunnon ja Khs teki kielteisen päätöksen 18.6.2003.

 

Lautakunta katsoo, ettei hakijan esittämää asemakaavan muutosta tulisi laatia.

 

Khs toteaa, että hakijat eivät ole antaneet vastinetta annettuun määräaikaan 4.1.2008 mennessä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hylätä esityksen 49. kaupunginosan korttelin nro 49012 tontin nro 2 asemakaavan muuttamisesta.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Ote voimassa olevista asemakaavoista ja ote asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11689 (Laajasalon tontti 49012/2)