KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

HANKINTASÄÄNNÖN TARKISTAMINEN

Khs 2005-530

Mietintö 7 - 2008

Yhteenveto Hankintasäännön ajan tasalle saattaminen on tarpeen lainsäädäntömuutosten ja muiden havaittujen tarkistustarpeiden johdosta. Hankintasääntö on aikaisempaa suppeampi.

Hankintalainsäädännössä on ohjeistettu kattavasti menettelytavat hankinnoissa, jotka ylittävät laissa määritellyt kynnysarvot. Hankintasääntö ei tuo niihin lisäohjeistusta muutoin kuin kaikkia hankintoja koskevissa yleisissä määräyksissä.

Nykyistä joustavammat menettelyt otettaisiin käyttöön niissä hankinnoissa, jotka eivät kuulu hankintasäädösten soveltamisalaan. Arvoltaan vähäiset eli alle 15 000 euron hankinnat (ns. pienhankinnat), voidaan tehdä kilpailuttamatta ja muutoinkin kevyin menettelyin.

Kaupungin käyttämät tavara- ja palveluhankintojen hankintaehdot vaihtuvat julkisen hallinnon yleisesti käyttämiin ehtoihin. Hankintavaltuuksia käsitellään jatkossa arvonlisäverottomina.

Hankintasäännön ohella kaupungin ohjeistusta harmaan talouden torjumiseksi sekä eräitä muita ohjeita tarkistetaan.

Taustaa hankintasäännön tarkistamiselle

Lainsäädännön muutokset

Khs toteaa, että eduskunta on hyväksynyt julkisia hankintoja koskevan lain (hankintalaki) ja lain vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki) 16.1.2007. Uudet lait ovat tulleet voimaan 1.6.2007 alkaen. Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) on tullut voimaan 1.6.2007.

Samalla on kumottu laki julkisista hankinnoista (1505/1992), asetus hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista (342/1994), asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista (380/1998) ja asetus kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (381/1998).

Hankintalakiin sisältyy useita muutoksia. Näkyvin muutos uudessa laissa on kansallisen kynnysarvon käyttöönotto. Uusi hankintalaki koskee julkisen sektorin kansallisen kynnysarvon ylittävien tavara- ja palveluhankintojen sekä rakennusurakoiden kilpailuttamista. Erityisalojen hankintalaki koskee EU-kynnysarvon ylittävien vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alan hankintojen kilpailuttamista.

Hankintalain mukaiset arvonlisäverottomat kansalliset kynnysarvot, joiden alle jääviin hankintoihin hankintalakia ei sovelleta, ovat seuraavat:

- Tavara- ja palveluhankinnat, suunnittelukilpailut ja palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset, joiden arvonlisäveroton arvo on vähemmän kuin 15 000 euroa.

- Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (liite B ryhmä 25) ja liitteen B mukaiset julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 3 §:n mukaisesti hankittavat palvelut, joiden arvonlisäveroton arvo on vähemmän kuin 50 000 euroa.

- Rakennusurakat ja käyttöoikeusurakat, joiden arvonlisäveroton arvo on vähemmän kuin 100 000 euroa.

Kuntien hankintayksiköitä koskevat arvonlisäverottomat EU-kynnysarvot ovat 1.1.2008–31.12.2009 seuraavat:

Hankintalaki

- tavara- ja palveluhankinnat 206 000 euroa ja

- rakennusurakat ja käyttöoikeusurakat 5 150 000 euroa.

Erityisalojen hankintalaki

- tavara- ja palveluhankinnat 412 000 euroa ja

- rakennusurakat 5 150 000 euroa.

Hankintatoiminnan keskeiset periaatteet hyvän hankintatavan osalta säilyvät lakiteknisistä muutoksista huolimatta lähes ennallaan. Hankintayksikön on vastaisuudessakin käytettävä hyväksi vallitsevat kilpailuolosuhteet sekä kohdeltava kaikkia hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintamenettelyihin on otettu uusia toimintatapoja. Hankintoja koskeva ilmoitusvelvollisuus laajeni kansallisen kaikkiin kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Valintaperusteiden suhteellisen painoarvon ilmoittaminen tuli pakolliseksi EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Harmaiden markkinoiden torjuntaan liittyvä laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli ns. tilaajavastuulaki (1233/2006) on tullut voimaan 1.1.2007.

Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajan tulee ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tai alihankintasopimuksen tekemistä pyytää sopimuspuoleltaan selvitys lakisääteisten velvoitteiden noudattamisesta ja sovellettavista työehdoista. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu.

Laissa asetetut velvoitteet koskevat myös tilaajina toimivia julkisyhteisöjä ja mm. kuntia. Hallituksen esityksen mukaan lain säännökset määrittävät tilaajan selvitysvelvollisuuden vähimmäistason.

Tilaajavastuulaki koskee mm. tilaajina vuokratyövoimaa käyttäviä. Lisäksi lakia sovelletaan rakentamiseen ja siihen liittyvään korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoimintaan, ei sen sijaan mm. tavarahankintoihin.

Hankintasäännön tarkistamistyöryhmän työ

Kaupungin hankintaohjeistuksen kehittämistä on tehty pitkään. Kaupunginjohtaja asetti 9.6.2004 työryhmän selvittämään kaupungin silloisen ohjeistuksen riittävyyttä harmaiden markkinoiden ehkäisemiseksi. Työryhmän muistion johdosta kaupunginjohtaja asetti jäljempänä mainitun hankintasäännön tarkistamista valmistelevan työryhmän. Kaupunginjohtajan päätös 9.6.2004 sisälsi myös useita muita harmaiden markkinoiden ehkäisemiseksi tarkoitettuja toimia, mm. neljännesvuosi-ilmoitteluun, koulutukseen, henkilötunnisteiden käyttöön ja sähköiseen kulkulupakäytäntöön liittyen.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 23.2.2005 asettaa hankintasäännön tarkistamista varten työryhmän, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Olavi Tikka rakennusvirastosta, jäseninä hallintopäällikkö Markku Nyyssölä asuntotuotantotoimistosta, hankintapäällikkö Ulf Wirén hankintakeskuksesta, hankintapäällikkö Markku Vettenranta Helsingin Energiasta, hankepäällikkö Irmeli Grundström kiinteistövirastosta, kaupunginasiamies Risto Lammi kaupunginkanslian oikeuspalveluista, projektinjohtaja Paula Mäntynen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja hankintapäällikkö Petri Parrukoski terveyskeskuksesta sekä sihteerinä toimistopäällikkö Antti Hietala rakennusvirastosta.

Työryhmän oli tehtävä esitys hankintasäännön ja kaupungin muun ohjeistuksen uusimisesta harmaiden markkinoiden ehkäiseminen -työryhmän muistiossa esitetyn mukaisesti ja hankintalainsäädännön muutoksista aiheutuvien muutostarpeiden huomioon ottamiseksi. Työryhmän oli tarkasteltava myös mahdollisuuksia hankintojen ketjuttamisen rajoittamiseen ja tehtävä mahdolliset asiaa koskevat esitykset hankintasäännön tarkistuksen yhteydessä.

Työryhmän tuli tehdä esityksensä 31.3.2006 mennessä. Kaupunginjohtaja on myöntänyt työryhmälle lisäaikaa lainsäädännön voimaantulon viivästymisen vuoksi 5.2.2006, 18 § 30.6.2006 saakka, 2.8.2006, 63 § 29.12.2006 saakka ja 3.1.2007, 1 § 30.4.2007 saakka.

Hankintasäännön tarkistamistyöryhmän esitys on valmistunut 13.4.2007. Työryhmän esitys on mietinnön liitteenä 1.

Työryhmän ehdotuksen liitteinä olleet ehdotus Helsingin kaupungin hankintasäännöksi, hankintaprosessin yleiskuvaus ja ehdotus ohjeeksi harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä ovat nähtävänä kokouksessa.

Hallintokeskus pyysi hankintasäännön tarkistamistyöryhmän esityksestä lausunnot suurimmilta hankintoja tekeviltä lautakunnilta sekä asuntotuotantotoimistolta, hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, talous- ja suunnittelukeskukselta ja tarkastusvirastolta. Lisäksi lausunnot pyydettiin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ltä, Helsingin kauppakamarilta, Rakennusteollisuus RT:ltä, Suomen Yrittäjät r.y:ltä sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta ja Verohallinnolta.

Saadut lausunnot ovat mietinnön liitteinä 2–21. Suomen Yrittäjät r.y. ei ole antanut pyydettyä lausuntoa asiasta.

Hankintasäännön tarkistamistyöryhmä on saatujen lausuntojen johdosta tehnyt 23.1.2008 tarkistetut ehdotukset hankintasäännöksi, hankintalain mukaiseksi hankintaprosessin yleiskuvaukseksi sekä ohjeeksi harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä.

Työryhmän tarkistettu ehdotus on mietinnön liitteenä 22. Ehdotuksen liitteet (hankintaprosessin yleiskuvaus ja ohje harmaan talouden torjumiseksi) ovat nähtävänä kokouksessa.

Voimassa oleva hankintasääntö on liitteenä 23.

Khs toteaa, että muuttunut lainsäädäntö on otettu huomioon työryhmän ehdotuksissa.

Sääntötoimikunnan ehdotus hankintasäännöksi

Sääntötoimikunta on antanut (12.9.2008) työryhmän tarkistetusta ehdotuksesta lausuntonsa. Lausunto on liitteenä 24.

Sääntötoimikunnan ehdotus hankintasäännöksi on liitteenä 25.

Khs toteaa, että sääntötoimikunta esittää hankintasääntöehdotukseen tehtäväksi tarkistuksia, joista osa on teknisluonteisia ja stilistisiä. Tärkeimmät hankintasäännön asiasisältöä koskevat ehdotukset liittyvät vähäisten hankintojen määrittelyyn ja hankintavaltuuksien käsittelyyn ilman arvonlisäveroa.

Khn esitys hankintasäännöksi on sääntötoimikunnan ehdotuksen mukainen.

Uuden hankintasäännön keskeisiä asioita

Yleistä Khs toteaa, että ehdotus hankintasäännöksi poikkeaa jossain määrin rakenteeltaan ja sisällöltään nykyisestä hankintasäännöstä, mikä pääosin johtuu muuttuneesta lainsäädännöstä. Hankintasäännön tarkistamistyöryhmä totesi mm., että ”hankintasäännön uudistamisen lähtökohtana on ollut uusi hankintalainsäädäntö. Koska se on varsin yksityiskohtainen, työryhmän laatimassa hankintasääntöehdotuksessa ei ole toistettu lainsäädännön sisältöä.”

Voimassa olevaan hankintasääntöön verrattuna ehdotuksesta on karsittu pois ne säännökset, joista määrätään uusitussa hankintalainsäädännössä. Näin vältytään päällekkäisten säädösten mahdollisilta ristiriitaisuuksilta. Ehdotuksessa ei ole myöskään mukana niitä sopimuksen sisältöä koskevia säännöksiä, joista on omat kohtansa käytettävissä yleisissä sopimusehdoissa.

Edellä sanottu huomioon ottaen uuden hankintasäännön sisältö on aikaisempaa suppeampi.

Hankintasäännön 2 luvussa olevat yleiset säännökset vastaavat valtaosin voimassa olevan hankintasäännön määräyksiä. Yleiset määräykset koskevat kaikkia hankintasäännön soveltamisalaan kuuluvia hankintoja, siis myös EU-hankintoja.

Kaupungin oma työ ja ns. in-house-hankinnat

Kaupungin oma työ eli hallintokuntien välillä tapahtuva palvelujen ym. hankinta ei kuulu hankintasäännön piiriin. Tältä osin ohjeistus ei muutu voimassa olevaan ohjeeseen verrattuna.

Hankintasääntöä ei sovelleta myöskään ns. in house-hankintoihin eli hankintoihin hankintayksikön sidosyksiköiltä. In-house-hankinnat eivät kuulu myöskään hankintasäädösten piiriin.

Sidosyksikköhankinnoista on kyse, kun hankintayksikkö tekee hankinnan omistamaltaan yritykseltä, johon se käyttää taloudellista tai hallinnollista määräysvaltaa. Se milloin on kyse lain tarkoittamasta in-house
-hankinnasta, joudutaan käytännössä määrittelemään tapauskohtaisesti ottaen huomioon omistuksen lisäksi mm. se, kilpaileeko yritys yleisesti markkinoilla.

Sopimusehdot

Hankintasäännön myötä kaupungin tavara- ja palveluhankinnoissa käyttämät sopimusehdot vaihtuvat julkisyhteisöjen yleisessä käytössä oleviin ehtoihin, joita ovat Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE 1994) ja Julkisen hallinnon IT -hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007). Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 19.3.2008 merkitä tiedoksi kaupungin tavara- ja palveluhankinnoissa hankintasäännön uudistuksen yhteydessä käyttöön otettavia hankintaehtoja selvittäneen työryhmän raportin. Samalla kaupunginjohtaja päätti kehottaa sääntötoimikuntaa ottamaan hankintasääntöä käsitellessään hankintasääntöön tarvittavat maininnat kaupungin hankinnoissa uuden hankintasäännön voimaantulon yhteydessä käyttöön otettavista Julkisten hankintojen yleisistä sopimusehdoista (JYSE 1994) ja Julkisen hallinnon IT -hankintojen yleisistä sopimusehdoista 2007 (JIT 2007).

Sopimusehtojen yhtenäisyys edistää markkinoiden toimivuutta ja tarjoushalukkuutta kaupungin hankinnoissa.

Rakentamiseen ja konsulttitoimintaan liittyviä yleisiä ehtoja (YSE, AYSE ja KSE), jotka ovat nykyisin käytössä, noudatetaan edelleen.

Hankintavaltuudet

Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hankintayksiköitä ovat mm. kuntien viranomaiset. Hankintavaltuuksia ei voida siirtää työsuhteessa olevalle. Hankintapäätökset tekee toimielin tai viranhaltija niille annettujen hankintavaltuuksien rajoissa.

Sääntötoimikunta on 6.3.2004 antanut ohjeen työsuhteisten oikeudesta toteuttaa hankintoja. Ohjeessa on annettu määräykset siitä, miten viranhaltija voi oikeuttaa työsuhteessa olevan toteuttamaan hankintoja viranhaltijan vastuulla.

Hankintasäännössä vakiinnutetaan edellä mainittu käytössä oleva, toimiva järjestely työsuhteisten tekemistä hankinnoista.

Hankintasäännön soveltaminen erisuuruisiin hankintoihin

Keskeiset uudistukset voimassa olevaan hankintasääntöön sekä hankintasäännön tarkistamistyöryhmän ehdotukseen nähden ovat hankintasääntöehdotuksen 3 ja 4 luvuissa. Luvut käsittelevät niitä hankintoja, joita hankintalainsäädäntö ei hankintalain kansallisten kynnysarvojen taikka erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvojen alittumisen johdosta koske. Lainsäädäntö lähtee siitä, että kynnysarvot alittavia hankintoja koskevat menettelytavat määritellään hankintayksiköiden omilla ohjeilla.

Hankintasäännön tarkistamistyöryhmä ehdotti, että hankintalain kansalliset kynnysarvot tai erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvot alittavista hankinnoista annetaan määräykset hankintasäännön 3 luvussa. Työryhmän ehdotus lähti siitä, että kaikki kansallisen kynnysarvon tai erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvon alittavat hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava. Työryhmä ehdotti myös, että hankinnat on merkittävä pöytäkirjaan tai päätösluetteloon, jos hankinnasta on järjestetty tarjouskilpailu tai jos hankinnan arvonlisäveroton arvo on yli 7 500 euroa.

Sääntötoimikunta totesi lausunnossaan, että kansallisen kynnysarvon asettamisella on täsmennetty vähäisen hankinnan sisältöä. Vähäiset hankinnat on mahdollista toteuttaa hankintayksikön sisäisin ohjeistuksin sekä kevyemmin ja joustavammin menettelyin kuin hankintalain piiriin kuuluvat hankinnat. Euromääräisesti pienissä hankinnoissa kilpailuttamisella ei, kilpailuttamisen kustannukset huomioon ottaen, välttämättä saavuteta suuria hyötyjä kaupungin kannalta. Tällaisissa hankinnoissa tulisi voida käyttää kevyitä ja hankinnan kohteen mukaan määriteltyjä joustavia menettelytapoja. Sääntötoimikunta ehdotti vähäisen hankinnan rajaksi kaupungin ohjeistuksessa 15 000 euroa.

Vähäisiksi hankinnoiksi on hankintasäännössä määritelty, hankintalain tavara- ja palveluhankintoja koskevaa kansallisista kynnysarvoa noudattaen, alle 15 000 euron hankinnat. Tällaiset hankinnat voidaan tehdä kilpailuttamatta. Vähäisissä hankinnoissa kilpailuttamisen kustannukset saattavat olla saavutettavaan hyötyyn nähden vähäiset.

Mahdollisuus arvoltaan vähäisten ns. pienhankintojen tekemiseen kilpailuttamatta ja muutoinkin kevyin menettelyin nopeuttaa hankintojen tekemistä sekä keventää hankintayksiköiden ja tarjoajien hankintamenettelyyn liittyvää työmäärää ja kustannuksia. Juuri menettelyjen joustavuuden lisääminen ja yksinkertaistaminen ovat olleet lainsäätäjänkin keskeisiä tavoitteita kun kansallinen kynnysarvo on otettu käyttöön.

Hallintokuntien hankinnoissa vähäisten hankintojen osuus on verrattain suuri, ja useimmiten näissä hankinnoissa on kyse yksinkertaisista rutiiniluonteisista hankinnoista. Kevennetyt menettelytavat helpottavat näiden hankintojen tekemistä. Hankintatoimen resursseja voidaan näin kohdistaa entistä tehokkaammin monimutkaisten, runsaasti valmistelua vaativien ja suurten hankintojen hoitamiseen.

Hankintasäännössä on kuitenkin korostettu, että pienetkin hankinnat on pyrittävä tekemään suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, ja myös niissä on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä kaupungin yhteishankintayksiköiden tekemiä yhteishankintoja ja puitejärjestelyjä.

Suuremmissa hankinnoissa on perusteltua pyrkiä hyödyntämään markkinoita ja kilpailua. Tämän vuoksi on kilpailuttaminen asetettu pääsäännöksi kansallisen kynnysarvon alittavissa, mutta arvoltaan vähintään 15 000 euron hankinnoissa. Käytettävistä menettelytavoista on tarkemmat ohjeet kuin vähäisissä hankinnoissa.

Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikka hankintayksiköt voivat melko väljästi soveltaa omia menettelytapojaan hankintasäädösten piiriin kuulumattomissa hankinnoissa, ei hyvään hallintoon kuuluvia periaatteita kuitenkaan voida ohittaa. Myös näitä hankintoja koskevat hallintolain ja kuntalain tasapuolisuus-, avoimuus- sekä menettelytapavelvoitteet sekä EU:n perustamissopimuksen mukaiset syrjimättömyys-, avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa noudatetaan hankintalakia tai erityisalojen hankintalakia, joissa on yksityiskohtaiset määräykset menettelytavoista, sekä lisäksi hankintasäännön yleisiä määräyksiä (2 luku) ja hankintasopimuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevia määräyksiä (5 luku).

Mietinnön liitteenä 26 on kaavio, jonka tarkoitus on helpottaa hankintasäännön soveltamisalan hahmottamisessa erityyppisissä hankinnoissa.

Hankintamenettelyt

Hankintasäännössä on otettu huomioon tarpeet käyttää erilaisia menettelyjä erityyppisissä hankinnoissa. Kilpailuttamisen järjestämisen tapaa ei ole määritelty, vaan tapa on mahdollista valita hankinnan laajuuden, arvon, laadun ja markkinatilanteen mukaan ja siten, että se tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Hankintojen dokumentointia koskevilla määräyksillä 3 ja 4 luvuissa on pyritty välttämään tarpeettoman raskaat menettelytavat hankinnan arvoon nähden.

Tytäryhteisöjen ja säätiöiden hankinnat

Uudessa hankintasäännössä ei ole määräystä säännön soveltamisesta kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen ja säätiöiden hankinnoissa. Hankintasäännön tarkistamistyöryhmä on tarkistetussa ehdotuksessaan 23.1.2008 todennut, että hankintaohjeet hankintayksiköinä toimiville kaupunkikonserniin kuuluville tytäryhteisöille ja säätiöille on sopivinta antaa konserniohjeissa.

Khs katsoo, että tarvittava ohjeistus hankinnoista on tarkoituksenmukaisinta antaa konserniohjeessa, jossa muutoinkin määrätään keskeisistä tytäryhteisöjen ohjaukseen liittyvistä asioista. Konserniohjeeseen on tarkoitus ottaa määräys, jonka mukaan kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta, noudattavat hankinnoissaan kaupungin hankintasääntöä ja sen nojalla annettuja ohjeita.

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä tarkistaa konserniohjeita tytäryhteisöjen ja säätiöiden hankintoja koskevalla em. määräyksellä.

Talousarvion noudattamisohjeiden ja tilahankeohjeiden tarkistaminen

hankintasäännön johdosta

Khn 10.12.2007 hyväksymissä vuoden 2008 talousarvion laatimisohjeissa todetaan, että hallintokuntien päättämät hankintavaltuusrajat tarkoittavat arvonlisäverollista arvoa. Uudessa hankintasäännössä lähtökohtana on, että säännössä mainitut euromääräiset kynnysarvot määritetään arvonlisäverottomina arvoina. Tämä vastaa hankintasäädöksissä käytettyä hankinnan ennakoidun arvon määrittelyä kynnysarvoja laskettaessa.

Vastaavaa käytäntöä on perusteltua ryhtyä noudattamaan myös muussa kaupungin ohjeistuksessa. Tämä edellyttää talousarvion noudattamisohjeiden muuttamista.

Vähäisen hankinnan arvoksi on vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeissa määritelty 7 500 euroa. Tämän rajan ylittävät hankinnat on noudattamisohjeiden mukaan kilpailutettava ja niistä tehtävät päätökset merkittävä päätösluetteloon. Talousarvion noudattamisohjeissa todetaan lisäksi, että vähäisen hankinnan raja tullaan tarkistamaan siinä yhteydessä, kun voimaan tulevan uuden hankintalain johdosta uusitaan kaupungin hankintaohjeita.

Khs pitää perusteltuna sääntötoimikunnan ehdotusta siitä, että hankinnan vähäisyys kaupungin eri ohjeistoissa määritellään yhdenmukaisesti 15 000 euroksi.

Päätösluetteloon tai pöytäkirjaan merkitseminen koskee vain yli 15 000 euron hankintoja. Alle 15 000 euron hankinnoissa hankinnan merkitsemistä toimielimen pöytäkirjaan tai viranhaltijan päätösluetteloon ei edellytetä, vaan hankintamenettely ja hankinta on dokumentoitava tarkoituksenmukaisella tavalla. Näin kaupungin ohjeistus on linjassa hankintalain tavara- ja palveluhankintoja koskevan kynnysarvon kanssa, ja ohjeistus on käytännön hankintatyön kannalta selkeämpää. Asiaa koskeva tarkistus tehdään talousarvion noudattamisohjeisiin. Talousarvion noudattamisohjeita on eräiltä osin tarpeen muutoinkin tarkistaa uuden hankintasäännön johdosta.

Myös Khn hyväksymissä tilahankkeiden käsittelyohjeissa suunnitelmien hyväksymisrajat ovat tällä hetkellä arvonlisäverollisia. Myös tilahankeohjeet on tarkistettava tältä osin.

Talous- ja suunnittelukeskus tekee ehdotuksen muutoksista, jotka toteutetaan erikseen myöhemmin vuoden 2008 aikana.

Hankintasääntöön liittyvä muu ohjeistus

Hankintakäsikirja

Hankintasäännön tarkistustyöryhmän ehdotukseen liittyy hankintalain mukaisen hankintaprosessin yleiskuvaus, jonka tarkoituksena on helpottaa hankintalain soveltamista.

Hankintakeskus valmistelee parhaillaan yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa käytännön tarpeita palvelevaa hankintakäsikirjaa, johon hankintaprosessin yleiskuvauksessa mainittuja asioita on tarkoitus sisällyttää. Koska hankintakäsikirjaa on mahdollista tarkistaa ja täydentää mm. hankintaprosessin osalta huomattavasti hankintasääntöä joustavammin käytännön hankintatyössä ilmenevien tarpeiden mukaisesti, ei tarkistamistyöryhmän esittämää hankintaprosessin yleiskuvausta ole tarkoituksenmukaista ottaa hankintasäännön liitteeksi.

Hankintakäsikirja on hankintoja valmisteleville suunnattu tietopankki, jossa on kuvattu hankintojen valmistelua ja koko hankintaprosessia. Hankintakäsikirjassa käsitellään mm. hankintojen valmistelua, hankintamenettelyn valintaa ja asiakirjojen laatimista. Lisäksi siihen on liitetty erilaisia asiakirjamalleja käytännössä yleisimmin esiintyviä tilanteita varten.

Hankintakäsikirja valmistuu käyttöön hankintasäännön hyväksymisen jälkeen. Hankintakeskus huolehtii käsikirjan saattamisesta hallintokuntien saataville.

Harmaan talouden torjunta

Kaupungin nykyinen harmaan talouden torjuntaa koskeva ohjeistus on vuosilta 2002 ja 2005.

Khs on 28.10.2002 hyväksynyt toimintaohjeen harmaiden markkinoiden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Voimassa oleva ohje on liitteenä 27.

Khs päätti, hyväksyessään harmaiden markkinoiden ehkäiseminen ‑työryhmän muistion, 23.2.2005 kehottaa hallintokuntia edellyttämään henkilötunnisteen käyttöä kaikissa työmaakohteissa sekä siivous-, kiinteistönhoito- ja muissa ostopalvelukohteissa, joissa käytetään ulkopuolista työvoimaa. Sama koskee vuosisopimuksia. Henkilötunnisteen käyttöä edellytetään kaikilta työmaalla työskenteleviltä.

Hankintasäännön tarkistamistyöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksen harmaan talouden torjuntaa koskevien ohjeiden uusimisesta tilaajavastuulain johdosta. Työryhmässä on vielä syksyllä 2008 tarkistettu ohje-ehdotusta sanonnallisesti. Tarkistettu ohje-ehdotus on liitteenä 28.

Tilaajavastuulain ja hankintalainsäädännön velvoitteiden yhteensovittamisen vuoksi ohje-ehdotus on nykyiseen ohjeeseen verrattuna oleellisesti laajempi. Ohje koskee myös muita kuin tilaajavastuulain piiriin kuuluvia hankintoja.

Ohjeessa määritellään perusteluineen ne hankintojen menettelytavat sekä hankintailmoituksen, tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen ehdot, joita noudatetaan harmaan talouden torjumiseksi.

Ohjeen soveltaminen on määritelty erikseen tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa sekä muissa eli tilaajavastuulain soveltumisalaan kuulumattomissa hankinnoissa. Tilaajavastuulaki koskee vuokratyövoiman käyttöä, rakentamista ja siihen liittyvää korjaus-, hoito- tai kunnossapitohankintaa. Laki ei koske alle 7 500 euron hankintoja.

Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa noudatetaan kaikkia ohjeessa edellytettyjä menettelytapoja (rekisteröitymisen selvittäminen, verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisen selvittäminen hankinnan yhteydessä ja sopimussuhteen aikana, työehtosopimuksen ja keskeisten työehtojen selvittäminen, henkilötunnisteiden käyttö ym.). Tällä täytetään tilaajavastuulaissa hankintayksikölle asetettu selvitysvelvollisuus.

Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuulumattomissa hankinnoissa (esim. tavara- ja palveluhankinnat) ohjetta noudatetaan vain osittain. Työryhmä on pitänyt tarpeellisena, että näissä hankinnoissa varmistetaan se, että toimittaja on maksanut verot ja lakisääteiset eläkevakuutusmaksut.

Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle kynnysarvojen alittumisen johdosta jäävissä hankinnoissa em. selvitysten pyytäminen on jätetty hankintayksikön harkintaan. Nykyisessä ohjeessa selvitysvelvollisuus koskee kaikenlaisia hankintoja, joten vähäisten hankintojen osalta määräys lievenee.

Työnantajamaksujen ja arvonlisäveron ym. maksamisen laiminlyöntejä ja muita ongelmia voi käytännössä päästä syntymään pitkissä aliurakointiketjuissa ja sellaisissa hankinnoissa, joihin liittyy työvoiman käyttöä. Kaupungin ohjeistukseen esitetään uutena asiana otettavaksi maininta rakennusurakoiden sekä katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitourakoiden ketjuttamisen rajoituksista.

Rakennusurakoissa sekä katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitourakoissa rakennuttajaan sopimussuhteessa olevan urakoitsijan aliurakoitsijalla on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Pitemmälle menevä ketjuttaminen on sallittua vain kaupungin kirjallisella suostumuksella perustellusta syystä.

Ketjuttamisen rajoitukset eivät koske palveluhankintoja. Niissä ketjuttaminen on harvinaista ja tarpeet rajoituksille voidaan harkita yksittäistapauksittain.

Ketjuttamisen rajoittamisesta annetaan ohjeet harmaan talouden ohjeessa. Ketjuttamisen rajoitukset toteutetaan ottamalla asiaa koskevat maininnat tarjouspyyntöihin ja urakkaohjelmiin.

Nykyistä paremmat ja kattavammat ohjeet harmaiden markkinoiden torjumiseksi on tarkoituksenmukaista antaa hankintasäännön vahvistamisen yhteydessä. Uusi harmaan talouden torjumista koskeva toimintaohje on tarkoitettu pysyväisohjeeksi, joka on Khn pysyväisohjeita koskevan päätöksen mukaisesti voimassa 10 vuotta.

Khn tarkoituksena on, mikäli mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä hyväksyä pysyväisohjeena noudatettava, Khn mietinnön liitteenä 28 oleva ohje harmaan talouden torjumiseksi kaupungin hankintojen yhteydessä. Samalla voidaan kumota Khn 28.10.2002 ja 23.2.2005 antamat ohjeet.

Khs toteaa vielä, että kaupungilla on käytössä kaupunginjohtajan päätöksellä 1.4.2005 ns. neljännesvuosi-ilmoitusmenettely verohallinnon kanssa. Ilmoitusmenettelyn piirissä ovat kaikki kaupungin virastot ja liikelaitokset, ja ne ilmoittavat rakennusurakkansa ja palvelujen ostonsa verohallinnolle talous- ja suunnittelukeskuksen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

Hankintasäännön tarkistus ei edellytä muutoksia kaupungin ohjeistukseen neljännesvuosi- ilmoitusmenettelyn osalta.

Hankintakoulutus Khs toteaa, että hankintojen hoitaminen vaatii lainsäädännön jatkuvasti monimutkaistuessa yhä vahvempaa asiantuntemusta. Hankintatoimi on enenevässä määrin muuttumassa erityisosaamisalaksi, joka edellyttää paitsi hyvää säädösten ja muun ohjeistuksen hallitsemista, myös markkinoiden ja hankintakäytäntöjen tuntemista. Erityisesti palveluiden kilpailuttamisessa, taloudellisesti suurissa hankinnoissa sekä uudentyyppisissä hankinnoissa, joissa riskit saattavat olla merkittäviä, on tärkeää, että hankinnoista huolehtivilla henkilöillä on riittävä hankintaosaaminen.

Hankintasäännön vahvistamisen jälkeen on tarpeen järjestää koulutustilaisuuksia kaupunkikonsernin hankintoja valmisteleville henkilöille sekä niille luottamushenkilöille, jotka joutuvat päättämään hankinnoista. Koulutustilaisuuksissa käsiteltäisiin hankintasäännön uusia määräyksiä ja niihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten harmaiden markkinoiden ehkäisemistä ja hankintojen valvontaa ylipäänsä. Myös hankintakäsikirjan hyödyntäminen hankintatoiminnassa tulee olemaan esillä koulutustilaisuuksissa.

Hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestämisestä on huolehtinut lähinnä hankintakeskus yhteistyössä mm. henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa. Mm. näiden tahojen järjestämää koulutusta tarvitaan myös jatkossa.

Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, kehottaa hankintakeskusta yhteistyössä rakennusviraston, hallintokeskuksen oikeuspalvelujen sekä henkilöstökeskuksen kanssa järjestämään koulutusta hankintasäännöstä ja harmaita markkinoita koskevista uusista ohjeista.

Yhteishankinnat Nykyisessä hankintasäännössä on maininta yhteishankinnoista. Uuteen hankintasääntöön sisältyy vastaava maininta siitä, että Khs päättää yhteishankittavat tuotteet ja niistä vastaavat kaupungin yhteishankintayksiköt.

Yhteishankintayksiköitä ja yhteishankittavia tuotteita koskevat kaupungin päätökset ovat peräisin 1990-luvulta ja ne ovat päivityksen tarpeessa. Yhteishankintoja koskevien Khn päätösten tarkistaminen on tarkoitus tehdä erikseen vuoden 2009 aikana.

Muuta Nyt vahvistettavaksi esitettävä hankintasääntö on tehty Helsingin kaupungin tarpeisiin ja kaupungin omista lähtökohdista käsin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhtenäistä hankintaohjeistusta ei nyt esillä olevan asian osalta ole, lähinnä kaupunkien hankintatoimien erilaisen organisoinnin takia, katsottu tarkoituksenmukaiseksi aikaansaada.

Hankintasäännön tarkistustyön lisäksi on hankintatoimen muu kehittäminen ollut esillä viime vuosina. Hankintastrategian laatiminen koko kaupungin tasolla ja hallintokunnittain on vireillä, samoin hankintojen raportointiin, hankintayhteistyöhön yms. liittyvät asiat, joita on käsitelty kaupunginjohtajan johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 tekemän hankintastrategiatyöryhmän muistion hyväksymisen yhteydessä. Näiden asioiden valmistelu etenee hankintasäännöstä erillisinä.

Khs esittää hankintasäännön hyväksymistä sääntötoimikunnan esittämässä muodossa.

Jäsen Ojalan eriävän mielipiteen mukaan sivun 28 toisessa kappaleessa, joka alkaa ”Rakennusurakoissa sekä katujen ja muiden - -” olisi tullut todeta, että urakan ketjuttaminen pidemmälle ei ole mahdollista ilman erityisen perusteltua syytä ja siihen on saatava rakennuttajan (kaupungin) kirjallinen suostumus.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee vahvistaa Helsingin kaupungin hankintasäännön kaupunginhallituksen mietinnön nro 7–2008 liitteen 25 mukaisena siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2009 alkaen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee kumota kaupunginvaltuuston 23.10.2002 hyväksymän hankintasäännön 1.1.2009 lukien.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Mietintö 7 - 2008

SÖRNÄISTEN KORTTELEIDEN NRO 10252 JA 10571 OSIEN YM. ALUEIDEN (KALASATAMAN METROKORTTELIT) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11760)

Khs 2008-735

10. kaupunginosan (Sörnäinen) kortteleiden nro 10252 ja 10571 osien sekä katu- ja satama-alueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 10593–10599).

Alue sijaitsee Kalasataman metroaseman kummallakin puolella ja rajoittuu mm. Hermannin rantatiehen, Kaasutehtaan alueeseen, Tukkutorinkujaan ja Helsingin Energian alueeseen.

Tiivistelmä Kalasataman metroaseman keskuskorttelit tulevat muodostamaan uuden kaupunginosan ytimen. Osayleiskaavan mukaisesti uusi kaupunkirakenne yhdistää alueen puoliskot toisiinsa: laaja puistokiila avartaa maisemia etelään kohti keskustaa ja liittää Kulosaaren sillan pohjoispuoliskon etelään. Kaupunginosan läpi kulkeva kokooja- ja joukkoliikennekatu kulkee alueen keskellä.

Kaupalliset ja julkiset palvelut keskittyvät maantasoon metroaseman uuden lippuhallin yhteyteen, joihin ne avautuvat katutasossa olevien yhteyksien lisäksi. Liike- ja palvelukerrosala sijoittuu kokonaan maantason ja metron laituritason välille. Liiketilat voidaan myös rakentaa neljä korttelia yhdistävänä vajaan 30 000 k-m²:n suuruisena liiketilana kellaritasossa. Metron laituritasolle ja sen yläpuolelle rakentuvat toimistotilat. Viisi yhdensuuntaista toimistosiipeä ulotetaan metroradan yli seitsemännestä kerroksesta ylöspäin, jolloin syntyy porttimainen korostus Kulosaaren sillan kaupunkitilassa. Sillan molemmat puolet muodostuvat tiiviisti rakennetuiksi kortteleiksi, jotka ulottuvat nykyisiin jalkakäytäviin.

Keskuskortteleihin muodostettava liikenneterminaali koostuu kaksikerroksisesta maanalaisesta, runsaan 850 autopaikan pysäköintilaitoksesta, josta johdetaan sisäyhteys metron uuteen lippuhalliin, sekä raitiovaunu- ja bussipysäkeistä, jotka ovat suorassa yhteydessä metron uuteen lippuhalliin. Mikäli liiketilat rakennetaan kellariin, sijoittuvat pysäköintipaikat toiseen maanpäälliseen kerrokseen (575 paikkaa).

Ytimen ulkolaitaan muodostetaan perinteiset korttelit toimitilarakennuksia varten. Korttelit rakentuvat umpikortteliperiaatteen mukaisesti sekä Hermannin rantatien varrella että alueelle johdettavan uuden kadun – Leonkadun – kummallakin puolella.

Kaupunkikuvallisena korostuksena on kaksi 16-kerroksista asuinrakennustornia, jotka suuntautuvat ja avautuvat etelälounaaseen, Pohjoissataman yli keskustaan.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.2.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta.

Lautakunta hyväksyi 22.11.2007 Kalasataman metrokortteleiden asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta.

Kvsto hyväksyi 30.1.2008 Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavan. Siinä alue on keskustatoimintojen ja palvelujen aluetta.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat:

– Hermanninranta, satama- ja varastoalueet, asemakaava nro 8750, ympäristöministeriö vahvistanut 16.4.1985.

– Sompasaareen satama-alue, asemakaava nro 8460, sisäasiainministeriö vahvistanut 24.6.1982.

– Suvilahden voimalaitos ja kaasutehdas, asemakaava nro 3635, sisäasiainministeriö vahvistanut 3.2.1956.

– Junatien katualue, ympäristöministeriö vahvistanut 30.3.1988.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Muut suunnitelmat

Alueen kaupunkirakennetta on tutkittu osayleiskaavatyön aikana konsulttitoimeksiantoina ja viraston omana työnä. Asemakaavan muutosehdotus perustuu pääosin arkkitehtitoimisto Aki Davidsson Oy:n ja alikonsulttien kaupunkisuunnitteluviraston tilauksesta laatimaan "Kalasataman metrokortteleiden liikenteen, pysäköinnin, teknistaloudellisten asioiden yleissuunnitelmaan".

Alueen yleiskuvaus

Alueen pohjoispuoli on elintarvikkeiden tukkuvaraston ja rakentamattoman Englantilaiskallion hallitsemia. Alueen eteläpuolisko on sataman rakennusten ja kenttien hallitsemia. Osin tämäkin alue on rakentamaton.

Alueen läpi kulkee metrorata ja Itäväylä.

Rakennettu ympäristö koostuu kahdesta huomattavan kookkaasta varastorakennuksesta, jotka on rakennettu 1980- ja 1990-luvulla, sekä pienemmästä varastorakennuksesta, joka on todennäköisesti rakennettu 1930-luvun lopulla. Alueen vierellä on Pohjois-Sörnäisten entinen teollisuusalue, joka on rakentumassa nykyaikaiseksi toimitila-alueeksi.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda tulevan kaupunginosan toiminnallisesti monipuolinen ydin, joka toimii kaupunkikuvassa maamerkinomaisena porttina Kalasatamaan saavuttaessa kaikista neljästä ilmansuunnasta.

Metroaseman ympärille pyritään kokoamaan keskeisimmät ja paljon tilaa vaativat kaupalliset ja julkiset palvelut. Yksityiselle elinkeinoelämälle varataan näkyviä paikkoja Helsingin voimakkaimman kasvun alueelle. City-asumiselle varataan tornimaiset rakennukset lähellä laajaa keskuspuistoa. Metroaseman yhteyteen muodostetaan pienoisterminaali, johon johdetaan kaksi raitiovaunulinjaa, neljä päättyvää bussilinjaa ja ohikulkevia bussilinjoja. Samalla pyritään muodostamaan laaja "park-and-ride"-pysäköintiterminaali alueen pysäköintilaitoksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kalasataman metroaseman keskuskorttelit tulevat muodostamaan uuden kaupunginosan ytimen. Osayleiskaavan mukaisesti uusi kaupunkirakenne yhdistää alueen puoliskot toisiinsa; laaja puistokiila avartaa maisemia etelään kohti keskustaa ja liittää Kulosaaren sillan pohjoispuoliskon etelään. Aluetta halkova kokoojakatu kulkee alueen keskellä.

Korttelirakenne koostuu seitsemästä toimistovaltaisesta korttelista, joita kiertää perinteinen ortogonaalinen katuverkko. Kalasataman kiilamaisen keskuspuiston kärki kuuluu kaava-alueeseen. Metroaseman äärellä olevien kortteleiden korkeat rakennukset ovat 12–16-kerroksisia. Muiden kortteleiden toimistorakennukset noudattelevat ympäröivien kortteleiden korkeussuhteita.

Keskuskortteleihin muodostettava liikenneterminaali koostuu 575–850 autopaikan pysäköintilaitoksesta, josta johdetaan sisäyhteys metron uuteen lippuhalliin, sekä raitiovaunu- ja bussipysäkeistä, jotka ovat suorassa yhteydessä metron uuteen lippuhalliin.

Alueelle päättyvät pohjois-koillissuunnan bussilinjat jättävät matkustajansa olemassa olevan lippuhallin kohdalle. Lähtöpysäkki sijaitsee uuden lippuhallin yhteydessä samoin kuin raitiovaunupysäkit. Uuden lippuhallin eteen rakennetaan laajat kevyen liikenteen alueet, joihin saatto- ja taksiliikenne voidaan ohjata.

Metroaseman sivulaiturirakenne mahdollistaa suoran yhteyden laitureille sekä Kulosaaren sillalta että tulevien toimistotalojen pihoilta, jotka sijoittuvat laitureiden tasoon.

Ytimen reunaan muodostetaan perinteiset korttelit toimitilarakennuksia varten. Korttelit rakentuvat umpikortteliperiaatteen mukaisesti sekä Hermannin rantatien varrella että alueelle johdettavan uuden kadun – Leonkadun – kummallakin puolella.

Kaupunkikuvallisena korostuksena on kaksi 16-kerroksista korkeata asuinrakennustornia, jotka suuntautuvat ja avautuvat etelälounaaseen, Pohjoissataman yli keskustaan.

Mitoitus	Alueen kerrosalat jakautuvat seuraavasti:
	Keskustatoimintojen korttelialue (C)	96 600 k-m²
	Toimistorakennusten korttelialue (KT)	73 200 k-m²
	Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)	10 400 k-m²

Kerrosalaa on yhteensä 180 200 m². Lukuun ei sisälly pysäköintitiloja eikä kellaritiloihin rakennettavia huoltoa, tekniikkaa ja varastointia palvelevia tiloja yhteensä n. 40 000 k-m². Näille ei ole erikseen määritelty rakennusoikeutta siksi, että tilat ovat luonteeltaan varsinaista kerrosalaa palvelevia tiloja eikä niiden laajuutta tässä suunnitteluvaiheessa ole syytä lyödä tarkasti lukkoon.

Tämä mitoitus mahdollistaa liiketilojen sijoittamista maantasokerrokseen ja vaihtoehtoisesti joko kellariin yhtenäisesti yhteen tasoon tai erilleen korttelialueiden toiseen kerrokseen.

Alueen pinta-ala on 85 559 m².

Keskustatoimintojen korttelialueet (C)

Korttelialueet käsittävät neljä korttelia, joiden kerrosalat jakaantuvat seuraavasti:

	Kortteli	Kerrosala m²

	10595	25 600
	10596	18 900
	10597	34 100
	10598	10 400

Näiden kortteleiden maanpinnan alapuoliset osat ovat ma-LPY -merkinnällä varattu kahteen tasoon rakennettavaa pysäköintilaitosta varten. Asemakaavan muutoksen taustaselvityksenä olevan maankäyttösuunnitelman mukaan pysäköintitilat on mitoitettu n. 880 autoa varten. Näihin kellaritiloihin on myös järjestetty kaikkien kortteleiden keskitetty huolto. Tiloihin ajetaan Työpajankadun ramppia pitkin sekä Kalasatamankatuun liittyvää ramppia myöten. Kellaritiloihin on lisäksi varattu teknisiä tiloja ja väestönsuojia.

Siinä tapauksessa, että tuleva rakennuttaja päättää rakentaa yhtenäisen hypermarketin yhteen tasoon, on tämä mahdollista toteuttaa ensimmäiseen kellaritasoon. Silloin pysäköinti järjestetään toiseen maanpäälliseen kerrokseen (575 paikkaa). Asemakaavamääräys mahdollistaa tällaisen järjestelyn.

Itäväylän alapuolella tasojen +3 ja +12 välillä olevaan tilaan kaava sallii liiketilojen, palvelutilojen ja pysäköintitilojen rakentamista. Ne voidaan tarvittaessa liittää viereisiin kortteleihin. Tilojen rakentaminen edellyttää käytännössä, että kallio, jonka päällä liikenneväylä nyt on, louhitaan pois tien alta. Tämä on teknisesti mahdollista tehdä.

Asemakaavamääräyksen mukaan kadunvarsikerrokseen ja kahteen sen yläpuolella olevaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia palvelutiloja. Toiseen maanpäälliseen kerrokseen saadaan rakentaa myös pysäköintitiloja, joihin ajo on Kalasatamankadun kautta. Viitesuunnitelmassa metron lippuhalliin suorassa yhteydessä olevissa kortteleissa on liikekerrosalaa kahdessa tasossa. Itäisimmissä, rannanpuoleisissa kortteleissa on viitesuunnitelmassa liikekerrosalaa ja pysäköintiä katutasossa. Terveysasema rakentuu kolmeen maanpäälliseen kerrokseen.

Toimistoja ei saa sijoittaa kadunvarsikerrokseen, joka kokonaisuudessaan varataan liiketiloja ja julkisia palvelutiloja varten.

Metron laiturin tasoon on korttelissa 10595 ja 10597 Kulosaaren sillan pohjoispuolella varattu laajat katuaukiotilat, jotka toimivat sisääntuloteinä ja auttavat orientoitavuutta. Torit avautuvat suoraan metroaseman pohjoiselle laiturille. Toritaso on ensisijaisesti varattu toimistokäyttöön, kuten kaikki muutkin yläpuoliset kerrokset. Metrorataan nähden poikittaiset toimistosiivet kohoavat 12 kerrosta katutasosta laskien. Lisäksi ullakolle saa rakentaa teknisiä tiloja sekä saunat oleskelutiloineen.

Nämä rakennusmassat saa ulottaa seitsemännestä kerroksesta ylöspäin metroradan ja osin Kulosaaren sillan päälle. Asemakaavamääräyksen mukaan näitä ulokkeita kannattavat rakenteet ja poistumisteitä saadaan rakentaa Kulosaaren sillan ja metroradan väliseen, 7 m leveään aukkoon siten, ettei niistä aiheudu haittaa liikenteelle.

Työpajankadun suuntaiset rakennusmassat ovat 6-kerroksisia katutasosta laskien. Niistä neljä rakentuu metron laituritason yläpuolelle. Kulosaaren sillan etelänpuoleiset korttelit ovat 6-kerroksisia. Niiden kahteen alimpaan kerrokseen sijoitetaan liike- ja palvelutiloja, ja sillan jalankulkutasosta ylöspäin saa rakentaa neljä kerrosta toimistotiloja. Näissäkin kortteleissa on sisäinen katuaukio, joka voidaan yhdistää Kulosaaren sillan kevyen liikenteen väyliin. Aukioille saa sijoittaa viereisen AK-korttelialueen leikki- ja ulko-oleskelutiloja. Kaavan ma-1-merkinnällä on mahdollistettu liike- ja palvelukerrosalan rakentamista Kulosaaren sillan alle.

Keskustatoimintojen kortteleiden kevyt liikenne järjestetään viitesuunnitelman mukaisesti maantasossa metroradan pohjoispuolella.

Toimistorakennusten korttelialueet (KT)

Hermannin rantatien ja sen jatkeen varteen osoitetut uudet toimistorakennusten korttelit 10599, 10593 ja 10594 ovat perinteisiä toimistokortteleita, jotka rakentuvat samoja periaatteita noudattaen kuin viereiset jo rakennetut korttelit. Rakennusalat kiertävät korttelia 18 m leveinä. Korttelissa 10593 rakennusala täyttää koko korttelin. Autopaikat rakennetaan korttelialueelle yhteen tai kahteen tasoon pihakannen alle. Rakennusten korkeus vaihtelee siten, että metrokortteleiden pohjoispuoleisen korttelin 10599 rakennukset ovat 6-kerroksisia. Kulosaaren sillan kupeessa oleva kortteli 10593 rakentuu 10-kerroksisena parina kadun toisella puolella olevalle tilastokeskuksen käytössä olevalle talolle. Eteläisin kortteli 10594 rakentuu 7-kerroksisena.

Pyrkimyksenä on ollut toteuttaa elävää kaupunkikuvaa katutasossa. Siksi on erikseen määritelty kerrosalat myymälätiloja, ravintoloita ja kahviloita varten. Jotta ravintoloille luodaan riittävän hyvät edellytykset, asemakaavaan on lisätty määräys: Rakennusalan osa, johon on rakennettava vähintään kerrosalan osoittavan luvun verran ravintolaksi tai kahvilaksi soveltuvaa tilaa, joka on varustettava katon ylimmän tason yläpuolelle johdettavalla ilmastointihormilla sekä rasvanerottelukaivolla. Näin tulevan yrittäjän kynnys käynnistää toimintaa on madallettu. Viereinen tuoretukkutori luo hyvät edellytykset monipuoliselle ravintolatoiminnalle. Ravintola- ja kahvilatiloja on määrätty yhteensä vähintään 400 k-m² neljään eri paikkaan ja liiketiloja vähintään 700 k-m² myös neljään paikkaan vilkkaimpien liikennealueiden varsille ja tulevan kaasutehtaan kulttuurikeskuksen kupeeseen. Kaava mahdollistaa lisäksi koko pohjakerroksen käyttämisen liike-, kokoontumis- ja näyttelytilojen tarpeisiin.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Keskustakortteleiden eteläpäähän on varattu tontit kahdelle poikkeuksellisen korkealle, 16-kerroksiselle asuinrakennukselle. Ne muodostavat vertikaalisen päätteen keskustakortteleille ja vuorottelevat korkeiden toimistorakennusten kanssa metroaseman pohjoispuolella. Asuinrakennusten katto ulottuu aina noin tasolle +66.0 asti, eli käytännössä tuomiokirkon kupolin korkeuteen.

Rakennuksista avautuvat hienot näköalat erityisesti keskustan ja avomeren suuntaan. Rakennukset integroituvat viereisiin keskustatoimintojen korttelialueisiin siten, että ulko-oleskelu- ja leikkitiloja varten on kaavamääräyksellä varattu alueet viereisiltä katuaukioilta, jotka sijaitsevat alimman asuntokerroksen tasossa. Asemakaavamääräys edellyttää, että asuinrakennusten sisääntulon on oltava kaksi kerrosta korkea. Korttelialueiden autopaikat ja tekniset tilat sekä varastot saadaan sijoittaa viereisten korttelialueiden kellareihin tonttien pienuuden vuoksi. Jotta viitesuunnitelman mukainen tornien hoikka luonne toteutuisi, on kaavamääräyksiin lisätty vaatimus ulokkeena rakennettavien parvekkeiden ulottamisesta vähintään 2,4 m alueen keskeisen kokoojakadun, Kalasatamankadun katutilaan. Parvekkeita ei saa kannattaa maasta ja niitä saa rakentaa vain tason +12 yläpuolelle. Kummankin rakennuksen pääsisäänkäynnin eteen on varattu väljä katuaukio, joka mahdollistaa korkeatasoisen sisääntulon järjestelyä.

Puistoalueet (VP)

Osayleiskaavan eräänä keskeisenä kaupunkirakenteellisena teemana olevasta kiilamaisesta keskuspuistosta osa sisältyy asemakaavaehdotukseen. Puistosta pyritään tekemään keskustamainen korkeatasoinen ympäristö. Jotta sen reunalla olevat liiketilat voisivat elävöittää ja rikastuttaa puiston toimintoja, on määräyksissä maininta, jonka mukaan korttelialueiden eteen, puistoalueelle on rakennettava 8 m leveä luonnonkivipintainen vyöhyke, joka tarjoaa tilaa sekä ulkotarjoilulle että myös kevyen liikenteen väylälle. Puisto jatkuu katuaukiona Kulosaaren sillan ja metroradan sillan alla ja muuttuu taas puistoksi siltojen pohjoispuolella. Näin turvataan edustavat kaupunkinäkymät Helsingin keskustan suuntaan sekä maantasossa että kulkuvälineistä liikennesilloilla.

Puistoon saa myös rakentaa pieniä enintään 50 k-m²:n suuruisia paviljonkeja. Paviljonkeja saa rakentaa myös siltojen alla oleville katuaukioille. Näidenkin avulla halutaan luoda edellytykset toiminnallisesti monipuoliselle puistoakselille.

Rautatiealue (LRM)

Metroasemaa, rataa ja laiturialueita varten on voimassa olevan asemakaavan mukainen varaus. Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle saadaan rakentaa kaikki tarvittavat tilat ja rakenteet. Kaupallisten palvelujen rakentamista rajoitetaan niin, että alueelle saa rakentaa korkeintaan 25 m²:n kokoisia myymälätiloja.

Aluevaraus mahdollistaa lisäksi itäisen, uuden sisäänkäynnin järjestämisen Kalasatamanpuiston ja Englantilaisaukion suunnasta. Tältä osin voidaan yhdistää kevyt liikenne aseman laiturialueelle ja toimistorakennusten laituritasossa oleville aukioille. Metroaseman tilat ovat yhteensä 2 550 k-m².

Asemakaava mahdollistaa kevyen liikenteen sillan rakentamisen metroradan ja Kulosaaren sillan väliseen aukkoon. Tämä yhteys voisi liittää metroaseman laituritason Sörnäistenniemen ranta-alueelle suunniteltuihin uusiin kortteleihin, jotka ovat tämän kaava-alueen ulkopuolella.

Katualueet

Alueen uusi katuverkko on suunniteltu osayleiskaavan mukaisesti perinteistä ruutumaista korttelirakennetta noudattaen.

Katujen mitoituksessa on erityisesti otettu huomioon joukkoliikenteen tarpeet. Saapuvan bussiliikenteen tilat on varattu Hermannin rantatieltä, josta matkustajat pääsevät suoraan läntiseen sisäänkäyntiin. Raitiovaunuliikenteen pysäkit ovat alueen kokoojakadulla, Kalasatamankadulla metron sisäänkäynnin vieressä. Ensimmäisessä vaiheessa, raitiovaunun kiertäessä metrokortteleita palatakseen keskustan suuntaan, on varattu pysäkkitilat myös Hermannin rantatiellä. Asemakaavaehdotuksessa on varauduttu kahden raitiovaunulinjan viemiseen metroaseman liikenneterminaaliin.

Tulevien pysäköintitilojen ja huollon liikennettä varten on varattu ramppi Työpajankadulle. Kadut ovat melko leveitä: Leonkatu, joka toimii läntisenä sisäänajokatuna ja aluksi myös yhteytenä Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välillä, on 21 m:n levyinen. Työpajankatu on 23,5 m:n levyinen ja kokoojakatuna toimiva Kalasatamankatu 26 m:n levyinen. Kevyelle liikenteelle on varattu tontinosat siten, että läpimenevä reitti yhdistää kaikki joukkoliikenteen pysäkkialueet toisiinsa. Samalla saadaan joustava yhteys Kalasatamanpuistoon. Yhteys tulee olemaan tärkeä Korkeasaareen metrolla saapuvien kävijöiden raitti. Yhteyden viivasuora linjaus tulee helpottamaan orientoitavuutta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on rakennettuja teknisen huollon johtoja, joista osa on sijoitettu Kulosaaren sillan kanteen. Verkostot siirretään metrokorttelin ympäristöön tuleviin katutiloihin ja yhdistetään olemassa oleviin järjestelmiin.

Maaperä ja maaperän rakennettavuus

Alue sijoittuu pääosin kallioiselle kitkamaa-alueelle. Pohjois- ja lounaisosassa on pienehköt savimuodostumat, joiden päälle tehdyn täytön paksuus on yli 3 m. Käytettävissä olevan tiedon perusteella rakenteet perustetaan kantavan pohjamaan tai kallion varaan. Kaava-alueen lounaisnurkassa perustamistapana voi olla myös paaluperustus.

Ympäristöhäiriöt

Pilaantunut maaperä

Sörnäistenrannan–Hermanninrannan alueella on tutkittu maaperän pilaantuneisuutta osa-alueittain usean vuoden aikana. Maaperä on monin paikoin todettu laaja-alaisesti pilaantuneeksi alueen aiemman teollisen käytön ja täyttöihin aikoinaan käytetyn huonolaatuisen täyttöaineksen seurauksena. Kalasataman keskustakortteiden asemakaava-alue ei tutkimusten perusteella kuitenkaan kuulu merkittävimpiin pilaantuneisiin osa-alueisiin.

Suuri osa alueen pintamaasta on kalliota. Englantilaiskallion päällä on paikoin ohut irtomaakerros, jossa on todettu öljyä ja suuri lyijypitoisuus. Englantilaiskallion pohjoispuolella, korttelissa 10599 on todettu lievää pilaantumista metalleilla. Itäväylän eteläpuolisissa kortteleissa ei tutkimuksissa ole havaittu merkittävää pilaantuneisuutta. Kaava-alueella on suuria rakennuksia, joiden alapuolinen maa on toistaiseksi tutkimatta. Tutkimuksia ei myöskään ole korttelin 10594 alueelta. Koska alueella on täyttömaata ja siellä on toiminut pitkään polttonesteen jakeluasema, on maaperän pilaantuminen mahdollista. Alueen maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan olevan kunnostettavissa siten, että alue kohtuullisin ja tavanomaisin toimin voidaan ottaa kaavan osoittamaan käyttöön.

Teollisuuslaitokset

Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Hanasaaren energiahuoltoalue. Hanasaaren B-voimalaitos on käyttämiensä kemikaalien perusteella luokiteltu suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaksi laitokseksi. Laitoksen aiheuttamia riskejä on selvitetty Sörnäistenrannan–Hermanninrannan osayleiskaavoituksen yhteydessä. Nykyisten voimalaitostoimintojen mahdollisia onnettomuuksia, joiden vaikutusten on arvioitu voivan ulottua energiahuoltoalueen ulkopuolelle, ovat laitosrakennuksen suuri tulipalo, kattilaräjähdys ja öljysäiliöpalo. Näistä merkityksellisimmäksi kaava-alueen kannalta arvioidaan laitosrakennuksen suurpalo, jonka savukaasut saattaisivat levitä hyvin laajalle alueelle.

Asemakaavaehdotuksessa voimalaitosta lähimmät korttelit on varattu toimistorakennuksille ja niiden rakennusalat sijaitsevat n. 250 m:n etäisyydellä voimalaitosrakennuksesta. Lähimmät asunnot sijaitsevat n. 400 m:n etäisyydellä. Turvatekniikan keskus on Sörnäistenrannan–Hermanninrannan osayleiskaavasta antamissaan lausunnoissa esittänyt voimalaitoksen ulkopuolisille toiminnoille suojaetäisyyssuositukseksi 200 m. Koska kaava-alue sijaitsee osittain Hanasaaren B-voimalaitoksen konsultointivyöhykkeellä, tulee asemakaavan muutosehdotuksesta pyytää pelastuslaitoksen ja Turvatekniikan keskuksen lausunnot.

Kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee Tukkutorin alue, jolla toimii pakastamo. Pakastamon jäähdytykseen käyttämän ammoniakin merkitystä on tutkittu Etelä-Hermannin asemakaavoituksen yhteydessä. Turvatekniikan keskus ja pelastuslaitos ovat tuolloin lausunnoissaan todenneet asutukseen tarvittavaksi vähimmäisetäisyydeksi 100 m. Asemakaavaehdotuksessa lähimpänä Tukkutoria sijaitsevat korttelit ovat toimitiloja ja ne sijaitsevat n. 450 m:n etäisyydellä pakastamosta. Pakastamotoiminta ei ole este kaavaehdotuksen esittämälle toiminnalle.

Voimalaitoksen normaalista polttoprosessista aiheutuvat savukaasut johdetaan käsiteltyinä ilmaan korkean piipun kautta, jolloin niiden vaikutus voimalaitoksen lähialueella on vähäinen.

Liikennemelu

Itäväylän ajoneuvoliikenne sekä metroliikenne aiheuttavat alueelle melua. Liikennemelua on arvioitu mitoittavaan ennusteliikennemäärään perustuen SoundPlan 6.4 -laskentaohjelmalla.

Liikenne-ennusteen mukaan Itäväylän liikennemäärä on vuonna 2025 n. 74 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Melulaskentojen mukaan keskustatoimintojen korttelialueen Itäväylän puoleisille julkisivuille kohdistuu suurimmillaan n. 78 dB:n keskiäänitaso. Kortteleihin 10596 ja 10598 suunniteltujen asuinrakennusten ylimpien kerrosten pohjoisjulkisivuille kohdistuu suurimmillaan n. 70 dB:n keskiäänitaso. Kalasatamanpuiston alueella ajoneuvoliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on pääasiallisesti 55–60 dB.

Kaavassa on annettu rakenteellista meluntorjuntaa koskevia määräyksiä, joiden perusteella sisätiloissa tulee saavuttaa melutason ohjearvot (VNp 993/1992). Asuinkerrostaloja koskien kaavassa on kielletty ainoastaan Itäväylälle aukeavien parvekkeiden rakentaminen ja muilta osin määrätty parvekkeet lasitettaviksi.

Raideliikenteen aiheuttama runkoääni tulee ottaa huomioon keskustatoimintojen korttelialueilla 10595 ja 10597 olevien rakennusten jatkosuunnittelussa. Tavanomaisille liike- ja toimistotiloille esitetään runkomelutason tavoitearvoksi rajaa L_ASmax 45 dB.

Liikenteen päästöt

Ennusteliikennemäärän perusteella Itäväylän pakokaasujen haitta-alueen arvioidaan ulottuvan n. 52 m:n päähän väylästä. Haitta-alueella oleville kortteleille on annettu rakennusten ilmanottoa koskeva määräys.

Luonnonympäristö

Alue tulee olemaan kokonaisuudessaan ihmisen muokkaama eikä luonnonkallioita lukuun ottamatta luonnonelementtejä säilytetä. Kalliot tulevat olemaan osa Kalasatamankatua siltojen alla.

Asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset kaupunkirakenteeseen

Toimitilojen, palvelujen ja asuntojen lomittaminen joukkoliikenteen keskeiseen terminaalipisteeseen ehkäisee pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen hajaantumista ja edesauttaa kestävän kehityksen periaatteen toteuttamista. Kaava monipuolistaa kantakaupungin itäisten alueiden toiminnallista rakennetta.

Satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen vähentää raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja. Uuden toimitilarakentamisen aiheuttama lisääntynyt henkilöautoliikenne kuormittaa etupäässä pääkatuverkkoa.

Metroaseman yhteyteen rakennettava joukkoliikenteen pienoisterminaali parantaa itäisen ja pohjoisen Helsingin joukkoliikenneyhteyksiä. Aseman yhteyteen suunniteltu laaja pysäköintilaitos luo edellytyksiä liityntäpysäköinnin toteuttamiselle Lahden ja Porvoon moottoriteiden suunnan henkilöautoliikenteelle. Tämä vähentää osaltaan henkilöautoliikenteen painetta keskustan suuntaan.

Vaikutukset kulttuuriympäristöön

Alueen historiallinen tausta on energiahuoltoa, satamaa, liikennettä ja varastointia palveleva suljettu alue kantakaupungin äärilaidalla. Se muuttuu integroiduksi osaksi olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Työn ja työväen perinnettä jatkavat kaupunginosat saavat historiallisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti uuden kerrostuman viereensä. Kulttuurihistoriallisesti katsoen ei ole syntymässä vastakkaisuutta vaan täydennystä ja vuorovaikutusta. Se näkyy kaavan visuaalisena tavoitteena yhdistää rantoja olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen näköala-akseleilla.

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun
ympäristöön

Kaupungin silhuetissa kaavan mahdollistamien korkeiden rakennusten räystäslinjat asettuvat noin tasoon +66.0 m. Ne jäävät selkeästi Kallion dominantin, Kallion kirkon (+90 m) alapuolelle eivätkä kilpaile sen kanssa. Uuden kaupunkirakenteen korkeat rakennukset tulevat muodostamaan näkyvän kaupunkikuvallisen korostuksen sekä Arabianrannan suunnasta katsottuna että Itäväylältä, Hämeentien sillalta ja Junatieltä katsottaessa. Korkeat rakennukset tulevat näyttävästi näkymään uutena kaupunkikuvallisena korostuksena sekä Katajanokan pohjoispuoleisessa että Kruununhaan rannanpuoleisessa katukuvassa. Metroaseman ympäristö nousee hallitsevaksi visuaaliseksi korostukseksi itäisessä kantakaupungissa. Leveiden katulinjausten ansiosta Itäväylältä ja metrolta avautuvat komeat näkymät keskustan suuntaan tulevat säilymään puiston suuntautuessa keskustan ytimeen.

Uusien rakennusten sijaitessa kiinni jalkakäytävässä, Itäväylän kaupunkikuvallinen asema muuttuu vapaasti kulkevasta moottorikatumaisesta väylästä katumaiseksi. Osin Itäväylän päälle ulottuvat massat vahvistavat porttimaista asetelmaa. Tässä kohtaa kantakaupunkiin tulija huomaa tulevansa tiiviiseen kaupunkiin. Vastavuoroisesti kulkija selvästi jättää täällä kaupungin taakseen ja siirtyy väljemmille esikaupunkialueille.

Alueen olemassa oleva rakennuskanta puretaan.

Vaikutukset ihmisten terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Asemakaavan muutos luo edellytykset melun ja liikenteen päästöjen osalta terveelliselle elinympäristölle. Maaperän pilaantuneisuudesta ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, kun alue on otettu asemakaavan mukaiseen käyttöön. Maaperän pilaantuminen on tutkimusten perusteella lievää ja mahdollinen pilaantunut maaperä kunnostetaan ennen rakentamista, jolloin mahdollinen haitta poistuu asemakaavan muutoksen myötä. Kaavassa on annettu maaperän pilaantuneisuuden tutkimista ja kunnostamista koskeva määräys.

Voimalaitoksen normaalipäästöistä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueella asemakaavan mukaisille toiminnoille. Voimalaitoksella mahdollisesti tapahtuvista suuronnettomuuksista etenkin voimalaitoksen tulipalo saattaa savukaasujen leviämisen takia aiheuttaa tilapäistä haittaa kaava-alueella siten, että suojautuminen savukaasuilta on tarpeen.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 23,3 milj. euroa.

	Kadut, aukiot ja raitit	2,2 milj. euroa
	Sillat	17,6 milj. euroa
	Puistot	0,9 milj. euroa
	Raitiotiet	1,2 milj. euroa
	Vesihuolto	0,9 milj. euroa
	Kaukolämpö	0,3 milj. euroa
	Sähkö	0,2 milj. euroa

Kustannuksiin ei sisälly metron sähkönsyöttöaseman siirrosta aiheutuvia kustannuksia.

Perusteellisessa konsulttityönä laaditussa selvityksessä on tutkittu kaava-alueen teknisiä toteuttamistapoja. Erityisesti kalliolle rakennetun metroradan muuttaminen sillaksi ja Itäväylän alla olevan kallion poistaminen ja korvaaminen liiketiloilla ja pysäköintilaitoksella on huolellisesti selvitetty. Rakentaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti toteutettavissa, kun kaupungin toteuttamiskustannukset 23,3 milj. euroa suhteutetaan kerrosalaan 190 000 m². Kerrosalaa kohti kustannukset ovat varsin kohtuulliset eli 120 euroa.

Sosiaaliset vaikutukset

Metrokortteleihin tulee rakentumaan monipuolinen palvelukeskus. Palvelut on mitoitettu paikallisen tarpeen mukaan, mutta on myös otettu huomioon laajemmin Kallion, Sörnäisten ja Vallilan tarpeet. Esimerkiksi Vallilan terveyskeskuksen tiloille on varattu paikka metrokortteleissa. Metrokorttelit tarjoavat entistä monipuolisemman palvelutason lähialueen asukkaille. Kaupalliset palvelut puolestaan tarjoavat vaihtoehtoja olemassa oleville palveluille. Koska Kalasataman metrokorttelit sijaitsevat selvästi Kalliota ja Vallilaa ja Hermanniakin alemmalla tasolla, on tärkeätä, että aiottu raitiovaunuyhteys Pasilan suuntaan Junatie–Teollisuuskadun akselissa voidaan toteuttaa. Muussa tapauksessa vain metro tarjoaa mukavan yhteyden niille, joiden kannalta ylämäki on hankala.

Laajemmin tarkasteltuna uuden kaupunginosan ytimen syntyminen olemassa olevien kaupunginosien viereen avartaa ja laajentaa näiden asukkaiden kokemuspiiriä, millä seikalla on monipuolistava vaikutus alueen sosiaaliseen elämään. Suljetun alueen avaamisella on positiivinen vaikutus ympäristössään.

Kortteleihin esitettyjen asuntotonttien rakennuksiin on tulossa suuria asuntoja, jotka omalta vähäiseltä osaltaan ovat omiaan tasapainottamaan lähialueiden pienasuntovaltaista asuntorakennetta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.5.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.5.2007.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 15.10.2007).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 22.10.–9.11.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 30.10.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, sosiaaliviraston, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Muiden viranomaisten kanssa yhteistyö on toteutunut osayleiskaavatyön yhteydessä eikä siihen ole erikseen ollut tarvetta tässä suunnitteluvaiheessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä

asemakaavaluonnoksesta saadut mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 6 mielipidekirjettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 2 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteet käsiteltiin asemakaavan muutosluonnoksen käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 22.11.2007.

Esitetyt mielipiteet kohdistuivat alueen tuulisuuteen, merenpinnan mahdollisiin nousuvaikutuksiin ja polkupyörien pysäköintiin.

Mielipiteet on otettu huomioon niin, että metroaseman sisäänkäyntien yhteydessä on poikkeuksellisen leveät kevyen liikenteen alueet, joihin polkupyörät voidaan pysäköidä katettuun tilaan. Tuulisuuteen ei suunnittelulla sinänsä ole voitu vaikuttaa, mutta korttelin sisälle on viety kevyen liikenteen reittejä. Mahdollisen merenpinnan nousuun tasolle +2.3 on varauduttu kaikkialla, missä se on ollut mahdollista olemassa oleva rakennuskanta huomioon ottaen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.4.–5.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, rakennuslautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Turvatekniikan keskuksen lausunnot.

Lausunnot Turvatekniikan keskus toteaa (7.5.2008), että kaavaehdotuksessa liike- ja toimistorakennusten etäisyys Hanasaaren voimalaitoksesta on n. 250 m ja lähimpien asuinrakennusten etäisyys vastaavasti n. 400 m. Turvatekniikan keskuksen arvion mukaan kaavoituksessa on otettu huomioon Hanasaaren voimalaitoksen aiheuttamat suuronnettomuuden riskit, ja se pitää määriteltyjä etäisyyksiä riittävinä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (11.6.2008) mm., että huolimatta alueen rakentamisen haasteista asemakaavaehdotuksen mahdollistamien palveluiden rakentaminen ja työpaikkojen toteutuminen aluerakentamisprojektin alkuvaiheessa on tärkeää koko Kalasataman alueen houkuttelevuudelle. Joukkoliikenneterminaalin ja joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen edistää kaupallisten palveluiden saamista alueelle. Asemakaavan muutosehdotuksesta ei esitetä huomautuksia.

Kiinteistölautakunta toteaa (13.5.2008) mm., että se pitää mahdollisena keskuskortteleiden hankkeen suuruus ja monimutkaisuus huomioon ottaen, että tilatussa selvitystyössä ja myöhemmin pidettävässä suunnittelu- ja toteutuskilpailussa saattaa tulla esiin asioita, joiden takia nyt hyväksyttäväksi ehdotettavaa asemakaavan muutosta joudutaan vielä myöhemmin tarkistamaan.

Metroradan pohjoispuolelle n. 2,5 ha:n alueeseen kohdistuu tuoretukkuvaraston vuokrasopimus, joka päättyy 30.9.2015. Vuokrasopimuksen lyhentämisestä on kuitenkin allekirjoitettu sopimus, jonka mukaan vuokra-aika lyhenee ja kaupunki myy alueelle kaavoitettavan toimitilakorttelin 10599 (30 000 k-m²) Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (22.5.2008) mm., että se kannattaa monipuolisten käyttömahdollisuuksien järjestämistä julkisiin ulkotiloihin. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käyttää yleisiä varoja yksityisten ulkotarjoilualueiden rakentamiseen. Siksi Kalasatamanpuiston luoteisreunaan suunnitellut luonnonkivipintaiset jalankulku- ja edustustilat tulee ulkotarjoilualueiden osalta sijoittaa korttelialueelle.

Asuinkerrostalojen korttelialueen kaavamerkinnöissä on maininta asukkaiden käyttöön rakennettavista yhteiskäyttötiloista, joista 2/3 saa sijoittaa Kalasatamanpuiston yhteiskerhotilarakennukseen. Yleiselle puistoalueelle ei tule sallia yksityistä käyttöä palvelevien rakennusten rakentamista, vaan ne tulee sijoittaa kortteleihin.

Maanalaiseen tilaan johtavan ajoluiskan tilanvaraus Työpajankadulla on vain 6 m leveä. Toimivan kaksisuuntaisen ajoluiskan leveyden tulee olla vähintään 7 m. Tämä mahdollistaa tarpeelliset suojaetäisyydet ajoluiskan seiniin ja vastaantulevaan liikenteeseen.

Tukkutorinkuja on merkitty vain jalankululle varatuksi kaduksi tai tieksi. Tukkutorinkujan kaavamerkinnän tulisi mahdollistaa myös huoltoajo ja tontille ajo.

Tarkat määräykset yleisillä alueilla käytettävistä materiaaleista tulisi poistaa, koska ne suunnitellaan vasta katu- ja puistosuunnitelmien yhteydessä.

Kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 23,3 milj. euroa. Kustannuksiin ei sisälly metron sähkönsyöttöaseman siirrosta aiheutuvia kustannuksia.

Asuntojen ja toimitilojen hintaan kohdistuu liikennemelun ja päästöjen aiheuttamat vaatimukset, samoin toimitilojen runkorakenteiden tärinän huolellinen eliminointi. Liikennemelun määrä on ilmoitettu arviona, joka voi todellisuudessa olla toisenlainen. Saavutettavat sisä- ja ulkotilojen melurajat tulisi esittää tarkkoina vaatimuksina.

Teknisesti rakentaminen on mahdollista, mutta kallista. Alueen rakennuskelpoiseksi saattaminen on myös vaativa ja kallis toimenpide. Näitä kustannuksia ei ole esitetty kaava-aineistossa. Toimistotaloihin ei voida rakentaa avattavia ikkunoita, ei parvekkeita eikä terasseja. Alueen tulvasuojauksen tulisi näkyä myös asemakaavassa.

Kaavassa tulee osoittaa selkeämmin metron sähkönsyöttöaseman paikka.

Kaavamääräyksiin merkitty maksaruoho katoilla tuntuu tarpeettomalta tässä suunnitteluvaiheessa.

Kyseessä on Helsingin tulevan täydennysrakentamisen pioneerikohde. Hankkeen teknisen, arkkitehtonisen ja kaupunkikuvallisen laadun tulee vastata tulevaisuuden vaatimuksia kaikissa suhteissa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että tavoitteena on suunnitella Kalasatamanpuisto korkealaatuiseksi. Se sivuaa toiselta puoleltaan keskuskortteleiden rakennuksia. Määräys kiveyksestä on sama, mitä on käytetty Töölönlahden kortteleissa. Tulevaisuudessa kiinteistövirasto vuokraa alueet asemankaavan mukaisia toimintoja varten, kuten Helsingissä yleensä.

Lausunnossa tarkoitettu yhteiskerhotilarakennus on jo olemassa. Se sijaitsee Kalasatamanpuistossa ja sisältyy Sörnäistenniemen asemakaavaan omalla tontillaan.

Maanalainen huolto- ja pysäköintiramppi levennetään 7-metriseksi, kuten lausunnossa esitetään. Samoin lisätään pp/h-merkintä Tukkutorinkujalle.

Yleisille alueille on asemakaavaan sisällytetty vain oleellisimmat materiaaleja koskevat maininnat, joilla on merkitystä julkisten tilojen luonteelle. Ne koskevat yllä mainittua kivipintaa keskustan rakennusten vieressä ja raitiovaunupylväitä.

Tässä vaiheessa ei vielä ole selvillä metron sähkönsyöttöaseman tuleva paikka, joten sitä ei voi yksityiskohtaisesti määritellä asemakaavassa. Asemakaava kuitenkin mahdollistaa sähkönsyöttöaseman rakentamisen metroradan alle tai sen viereen.

Toimistorakennusten kattoterasseja koskevaa määräystä on yksinkertaistettu.

Kustannusarviota on tarkennettu sähkö- ja lämpöhuollon osalta, jolloin kokonaiskustannukset ovat n. 24,3 milj. euroa.

Meluun liittyviä asioita ja tulviin varautumista on käsitelty Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon annetussa vastineessa.

Alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannukset muodostuvat pääosin johtosiirroista.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (15.5.2008) mm., että raitiotieratojen minimikaarresäteen on oltava 23 m ja radat on toteutettava omille ajoradan pinnasta korotetuille kaistoille myös kaava-alueen ulkopuolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että lausunnossa esitetyt näkökohdat otetaan huomioon toteutuksen suunnittelussa ja katualueiden tarkemmassa suunnittelussa.

Rakennuslautakunta kiinnittää (27.5.2008) huomiota seuraaviin yksityiskohtiin:

Keskustatoimintojen korttelialue (C)

Kortteleiden rakennusoikeus tulisi määritellä asemakaavassa selkeämmin erityisesti koskien kellarissa sijaitsevia pysäköintitiloja sekä liiketiloja ja niiden varastoja, erityisesti silmällä pitäen tilojen välistä joustomahdollisuutta. Sama koskee merkintöjä ma 1 ja ma-LPY. Määräykset, jotka koskevat tasakaton terasseja ja katuaukion rajausta, menevät liian detaljitasolle.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Asuinrakennuksilla ei ole omaa piha-aluetta. Leikki- ja ulko-oleskelutiloja saa sijoittaa viereisten kortteleiden pihoille. Määräystä tulisi tarkentaa esimerkiksi aluerajauksella. Viereiset korttelit, joiden tiloja saa sijoittaa asuntotonttien kellareihin, tulisi nimetä.

Puistoalue (VP)

Määräykset, jotka koskevat valaisin- ja raitiopylväitä, menevät liian detaljitasolle.

Määräys ”Tonttien välisiin rajaseiniin saa tehdä ovia, ikkunoita ja muita tarpeellisia aukkoja” on tarpeeton, koska seuraava kohta (rajaseinän rakentamatta jättäminen) on sama asia.

Muut kommentit

Moderniin, keskitettyyn imutekniikkaan perustuvia jätekeräyksen ratkaisuja tulee ottaa käyttöön.

Vaativan rantarakentamisen vuoksi on niin kunnallistekniikan kuin rakennusten alimpien kerrostasojen korkeusaseman määrittelyssä jo kaavavaiheessa otettava huomioon tulevien tulvatilanteiden torjunta.

Jatkosuunnittelussa on tärkeää painottaa tuuliolosuhteiden muutoksia ja sadannan lisääntymisen vaikutusta kovenevina vaatimuksina rakennuksien ulkovaipoille.

Umpikortteleita sisältävä, tiivis kaupunkirakenne edellyttää myös, että varhaisessa vaiheessa kiinnitetään huomiota pelastusteiden järjestämiseen.

Osa-alue on vaativa ja siitä tulee järjestää kaupunkikuvallisen laadun takaamiseksi arkkitehtuurikilpailuja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että toimitilojen ja asuntojen rakennusoikeus on määritelty. Pysäköintipaikoille, ajorampeille, maanalaisille varastoille ja teknisille tiloille ei ole erikseen esitetty rakennusoikeutta, vaan nämä tilat saa rakentaa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi. Täten asemakaava on joustava ja tarjoaa mahdollisuuksia rakentaa juuri sen verran maanalaisia sekundääritiloja kuin mitä varsinainen hyötykäytössä oleva kerrosala edellyttää.

Kattoterassia koskevaa määräystä on yksinkertaistettu.

Asuinrakennusten tarvitseman pihan aluerajaus tulee muotoutumaan jatkosuunnittelussa, eikä tässä vaiheessa ole edellytyksiä eikä tarvettakaan rajata tiloja.

Julkisten puistoalueiden valaisinpylväiden korkeus on rajattu ja raitiovaunun ilmajohtojen tyyppi on määritelty samanlaiseksi kuin Arabianrannassa toteutettu ja Helsingissä perinteisesti käytetty. Molemmat ovat tärkeitä puiston luonteen kannalta ja ovat olleet lähtökohtana kunnallisteknisessä yleissuunnittelussa.

Määräystä tonttien välisistä aukoista ja rajaseinistä on vakiomääräyksenä käytetty tällaisissa asemakaavoissa, joissa halutaan luoda joustavia edellytyksiä tarkoituksenmukaiselle rakentamiselle.

Lausunnossa mainittua jätekuljetusjärjestelmää tutkitaan alueen kunnallisteknisessä yleissuunnittelussa. Pelastusteiden suunnittelu kuuluu myös luonnollisena osana kunnallistekniseen yleissuunnitteluun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy rakennuslautakunnan käsitykseen arkkitehtuurikilpailujen tärkeydestä ja historian dokumentoinnin merkityksestä.

Pelastuslautakunta kiinnittää (6.5.2008) huomiota eräisiin yleisiin turvallisuuteen liittyviin seikkoihin todeten mm., että maanalaiset tilat tulisi suunnitella kokonaisuutena niin, että turvallisuutta voidaan hallita riippumatta alueiden vaiheittaisesta rakentamisesta. Toimistorakennusten ulokkeiden ulottuessa metroradan päälle ja rakennettaessa tiloja Kulosaarensillan alle tulisi ottaa huomioon silloille mahdollisesti aiheutuvia riskejä. Samoin tulisi arvioida metrojunan palon vaikutuksia rakennuksiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on samaa mieltä näistä kysymyksistä ja toteaa (18.9.2008), että ne kuuluvat rakennussuunnitteluun ja kunnallistekniseen suunnitteluun.

Ympäristölautakunta mainitsee (27.5.2008) mm., että alueen pysäköintipaikkamäärät ovat huomattavasti suurempia kuin keskustan ja kantakaupungin autopaikkanormit.

Asuntojen hintojen erottamista autopaikkojen hinnoista ei ole selvitetty kaavaselostuksessa.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että metroradan päälle rakennettavien rakennusten vaikutukset alueen typpioksidin ja hiukkasten määrään selvitetään.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että asemakaavan muutosehdotuksessa on noudatettu kaupunkisuunnittelulautakunnan määrittelemiä autopaikkamäärien laskentaohjeita, joiden lievennykseen ei ole katsottu olevan aihetta.

Muutosehdotukseen sisältyy vain kaksi asuintornia, joten asuntojen hinnan erottaminen autopaikkojen hinnasta ei ole ollut ensisijainen asia. Sen sijaan se liittyy viereiseen Sörnäistenniemen asuntopainotteiseen asemakaavaan. Silti asemakaava tarjoaa hyviä edellytyksiä asuntojen ja autopaikkojen hinnan erottamiseen, koska autopaikat eivät mahdu AK-korttelialueelle ja ovat pysäköintilaitoksessa. Tuleva rakennuttaja ja tulevan laitoksen omistaja voivat neuvotella sellaisesta järjestelystä, jossa laitoksessa varaudutaan tekemään vuokrasopimuksia normien mukaiselle autopaikkamäärälle, joiden rakennuskustannuksiin rakennuttaja ei osallistu. Tämä järjestely edellyttää, että laitos toimii vuorottaispysäköinnin periaatteella ilman nimikkopaikkoja.

Kaavaehdotuksen viitesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa kortteleissa 10595 ja 10597 sijaitsevista rakennusmassoista ulottuu neljä toimistosiipeä metroradan ja pienin osin myös Kulosaarensillan päälle. Kaavamääräyksen mukaan ulokkeet saa rakentaa seitsemännestä kerroksesta ylöspäin. Kaavaehdotuksen mahdollistaman massoittelun ei arvioida vaikuttavan oleellisesti ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöjen leviämiseen ja sekoittumiseen. Katuympäristö suunnitellaan tarkemmin toteutukseen tähtäävien katusuunnitelmien yhteydessä.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (19.5.2008) mm., että ylemmän asteen kaavat on asemakaavassa otettu huomioon ja kaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Asemakaavan selostuksessa on ilmastonmuutoskysymystä syytä käsitellä perusteellisemmin mm. tuulisuuden ja tulvavaaran kannalta tuomalla esiin, miten varautuminen näihin on osoitettu asemakaavassa. Selostuksessa on myös osoitettava, paljonko vanhoja rakennuksia jää tulvariskialueelle.

Melu- ja ilmapäästöt kuormittavat kaava-aluetta. Korttelissa 10598 asuinkerrostalon käytössä olevaksi pihaksi lienee tarkoitettu korttelin katuaukiota/toria. Liitteenä olevan melukartan mukaan yli puolella aukion pinta-alasta melun ohjearvot ylittyvät. Myös viereinen puisto on miltei kokonaan melualuetta. Parvekkeiden ja terassien melutasosta ei ole esitetty arviota. Asukkaille ei ole osoitettu riittäviä vähämeluisia ulko-oleskelutiloja. Kaavassa ja kaavaselostuksessa tulee osoittaa, miten tällä alueella saavutetaan melun ohjearvot.

Kaavassa esitetyn ulkopuolisen melutason lisäksi on esitettävä myös rakenteiden ääneneristysvaatimus. Esitettyjen meluntorjuntatoimenpiteiden perusteellinen arviointi on mahdollista vain, jos selostuksessa esitetään eri korkeuksille lasketut meluarvot.

Kaavassa on määräys korvausilman suodattamisesta ja ottamisesta muualta kuin Itäväylän puolelta. Suodatuksella vaikutetaan tuloilman hiukkaspitoisuuksiin, mutta ei typen oksidien pitoisuuteen. Kaavaselostukseen tulee kuulua selvitys ilman epäpuhtauksien leviämisestä ja toimenpiteistä ohjearvojen saavuttamiseksi.

Kaava-alueen eteläpuolella sijaitseva Hanasaaren B-voimalaitos on luokiteltu suuronnettomuutta aiheuttavaksi laitokseksi ja luoteispuolella on ammoniakkia käyttävä pakastamo. Selostuksessa kerrotaan, että voimalaitoksella tapahtuvasta suuronnettomuudesta aiheutuu tilapäistä haittaa ja että suojautuminen savukaasuilta on tarpeen. Selostuksesta ei käy ilmi, millaisesta terveysvaikutuksesta saattaa olla kyse. Myöskään ammoniakin osalta arviota ei ole esitetty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008) asiakohdittain seuraavaa:

Tuulisuus

Metrokorttelit sijaitsevat meren sisälahtivyöhykkeellä, joka ei ole erityisen altista tuulisuudelle. Lisäksi ympäröivien alueiden kaupunkirakenne heikentää tuulen voimaa. Kaava-alueen katu- ja puistoalueet eivät tuulisuudeltaan poikkea Helsingin tavanomaisista olosuhteista. Junatien ja Kulosaarensillan varteen tulevat uudet rakennusmassat suojaavat näitä väyliä tuulisuudelta nykytilanteeseen verrattuna.

Tässä asemakaavassa ei ole annettu erityisiä määräyksiä tuulisuuteen varautumisesta. Tämä tapahtuu alueen eri osien rakentamisen ja ylläpidon jatkosuunnittelun ja toteutuksen yhteydessä.

Tulvavaara

Asemakaavassa on otettu huomioon sekä merenpinnan noususta aiheutuvat tulvat että paikallisten rankkasateiden aiheuttamat tulvat.

Merenpinnan nousun aiheuttamiin tulviin varautumisessa, noudatetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön opasta Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa – Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Oppaan mukaan Helsingin edustalla kerran 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus on +2.3 m. Lukemassa on yhden metrin varaus ilmastomuutoksen merenpintaa kohottavalle vaikutukselle. Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä on edellä mainittuun vedenkorkeuteen lisättävä rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä. Koska kaava-alue ei sijaitse aivan rannan tuntumassa, voidaan lisäkorkeudeksi ottaa minimiaaltoiluvara 0,3 m, jolloin rakennusten alin suositeltava rakentamiskorkeus on +2.6 m.

Kaava-alueen katujen korkeustasot tulevat olemaan +3.00 tai enemmän, lukuun ottamatta lyhyttä osuutta Hermannin rantatien ja Työpajankadun risteyksessä, jossa korkeustaso on n. +2.6. Alueen korkotasot antavat mahdollisuuden suunnitella uudisrakennukset siten, että merivedenpinta voi nousta tasolle +2.6 aiheuttamatta haittaa ihmisille tai rakennuksille. Pysäköinti- ja toimitilakorttelit korkeustason +2.6 alapuolella rakennetaan vesitiiviinä ja varustetaan kuivatuspumppauksella. Kaava-alueella olevat vanhat rakennukset puretaan.

Paikallisten rankkasateiden aikainen tulvavesi johdetaan pääosin pintavaluntana katuverkostoa pitkin suoraan tai Kalasatamanpuistossa sijaitsevaa tulvareittiä pitkin mereen. Hermannin rantatien ja Työpajankadun risteyksestä, joka on alueen alin kohta, rakennetaan Työpajankadun alle sijoittuva tulvaputki, joka vie veden mereen. Putki mitoitetaan kerran 50 vuodessa tapahtuvalle 10 minuutin rankkasateelle, jonka intensiteetti on 275 l/s/ha, kun normaali mitoitussade on kerran kahdessa vuodessa toistuva 10 minuutin sade, rankkuudeltaan 125 l/s/ha.

Melu- ja ilmanpäästöt

Kaavassa on määrätty kortteleissa 10596 ja 10598 sijaitsevien asuinkerrostalojen ullakolle tai ylimpään kerrokseen rakennettavaksi vähintään puolen kerroksen kokoinen terassi talossa asuville. Terassit on mahdollista toteuttaa liikenteen melu- ja ilmapäästöjen kannalta riittävän etäälle päästölähteistä ja tarvittaessa osittain tai kokonaan melulta suojattuina ratkaisuina. Myös korttelin 10598 katuaukion viihtyisyyttä on pyritty parantamaan määräämällä kadun reunaan rakennettavaksi vähintään 3 m korkea lasiseinä. Kalasatamapuiston ja sitä ympäröivien katualueiden tarkemmassa jatkosuunnittelussa voidaan melun leviämiseen vaikuttaa mm. melua estävillä rakenteilla siten, että puistoalueelle muodostuisi melutason ohjearvot alittavia alueita.

Melulaskennan mukaan asuinkerrostalojen julkisivuille kohdistuva liikenteen aiheuttama päiväajan mitoittava keskiäänitaso on metroasemalle aukeavilla julkisivuilla suurimmillaan n. 70 dB ylimmissä kerroksissa ja pienimmillään alle 55 dB toritason kerroksissa. Muille asuinkerrostalojen julkisivuille kohdistuva keskiäänitaso on pääsääntöisesti n. 60–65 dB ja se on suurimmillaan Kulosaarensillan ja ylimpien kerrosten välisillä korkeuksilla.

Kaavassa on annettu ääneneristysvaatimuksia kahdella erilaisella kaavamääräyksellä. Asuinrakennusten osalta on määrätty ulkovaipan ääneneristävyysvaatimus äänitasoerona siten, että sisällä saavutetaan melutason ohjearvojen mukainen keskiäänitaso. Keskustatoimintojen ja toimistorakennusten korttelialueen rakennuksille on esitetty rakennuksen ulkopuolinen melutaso, jonka perusteella voidaan määrittää vaatimus ulkovaipan kokonaisääneneristävyydelle. Ääneneristävyysvaatimus määräytyy melutason ohjearvojen mukaan riippuen sisätilojen käyttötarkoituksesta, eikä sitä sen takia ole tarkoituksenmukaista määrätä kaavassa äänitasoerona. Ääneneristävyysvaatimukset on määritetty käyttäen suurinta julkisivulle laskettua keskiäänitasoa, jolloin se on riittävä kaikilla kerroskorkeuksilla.

Kalasatamankadun puolelle rakennettavat ulkonevat parvekkeet on määrätty lasitettaviksi. Parvekkeet eivät saa avautua vain Itäväylän suuntaan. Hyvin suunnitelluissa ja toteutetuissa parvekkeissa, joissa on erityisesti kiinnitetty huomiota parvekkeiden meluntorjuntaan ja pohjoiseen aukeavan seinän eristävyyteen, arvioidaan olevan mahdollista saavuttaa melutasoissa päiväajan ohjearvo. Tavanomaisilla parvekelasituksilla 55 dB:n ohjearvo ylittynee ainakin osalla parvekkeista. Parvekkeiden katsotaan kuitenkin tässä vaativassa kaupunkikuvallisessa paikassa olevan perusteltuja ja lisäksi lisäarvoa asunnon käytettävyyteen, vaikka parvekkeita ei melun kannalta kaikilta osin voisikaan pitää pitkäaikaiseen oleskeluun sopivana.

Ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöjen haitta-alueen laajuus on kaavan valmistelussa arvioitu käyttäen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV:n) etäisyyssuosituksia liikennemäärän funktiona. Lisäksi apuna on käytetty Cargotecin uuden pääkonttorin suunnittelun yhteydessä tehtyä typpidioksidipitoisuuksien leviämislaskentaa Itäväylän ympäristössä. Itäväylän liikennemäärän on Kulosaaren sillan kohdalla vuonna 2025 arvioitu olevan n. 74 000 ajoneuvoa/vrk ja sitä vastaava haitta-alueen leveys on n. 52 m. Haitta-alueen ulkopuolella typen oksidien pitoisuuden arvioidaan olevan hyväksyttävällä tasolla asuinrakennusten sijoittamisen kannalta. Kaavassa on lisäksi annettu määräys, jolla on ohjattu raitisilman ottoa asuinkerrostalojen sekä Itäväylään rajautuvien rakennusten osalta. Kaavamääräystä täydennetään vielä siten, että tuloilman sisäänottokohdan tulee sijaita kattotason korkeudella.

Kaavaselostusta on täydennetty edellä mainituin osin. Täydennykset koskevat melu- ja ilmapäästöjen arviointia ja jatkosuunnittelun ohjeistusta. Lisäksi alueen tarkempaa jatkosuunnittelua ohjattaessa tullaan näihin asioihin kiinnittämään huomiota.

Terveellisyys ja turvallisuus

Kaava-alueen asunnot sijaitsevat lähimmillään n. 400 m:n päässä voimalaitosrakennuksesta ja n. 700 m:n päässä öljyvarastosta. Turvatekniikan keskuksen edellyttämä suojaetäisyys voimalaitokseen on 200 m. Voimalaitoksella mahdollisista onnettomuuksista tällä etäisyydellä on arvioitu merkittävimmäksi suuret tulipalot, joiden savua voi kulkeutua laajalle alueelle. Savua voi kulkeutua kaava-alueelle ja muuhun lähiympäristöön siten, että siltä on tarpeen suojautua. Tavanomaisia savun aiheuttamia haittoja palopaikan ympäristössä ovat lyhytaikaisessa altistuksessa hengitysteiden ja silmien ärsytys. Riittävä suojaetäisyys mahdollistaa suojautumisen sisätiloihin ikkunat ja ilmanvaihto sulkemalla tai alueelta poistumisen.

Tukkutorin pakastamon ammoniakkijäähdytysjärjestelmä on uusittu turvallisuusselvityksen perusteella 1990-luvun lopussa. Koska ammoniakki on voimakkaasti ärsyttävä aine, voi suuresta vuodosta aiheutua silmien ja hengitysteiden oireita etäälläkin laitoksesta. Pelastuslaitos ja Turvatekniikan keskus ovat Tukkutorin pakastamon turvallisuudesta ja sen lähiympäristön (Etelä-Hermannin) maankäytön suunnitelmista antamissaan lausunnoissa todenneet pakastamon suojaetäisyydeksi asuinrakennuksiin 100 m. Kaava-alueen asunnot ovat lähimmillään 700 m:n ja toimitilat 450 m:n päässä pakastamosta. Ammoniakin käyttö loppuu Tukkutorilla, kun suunnitellun uuden pakastamon kylmäaineeksi vaihtuu hiilidioksidi.

Kaavaselostusta on täydennetty tulviin varautumisen, melun, ilmanpäästöjen, terveellisyyden ja turvallisuuden osalta.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (8.5.2008) mm., että kaukolämpöinvestointien suuruus on 1 milj. euroa ja että kaavaselostuksen liitekarttaan on lisättävä johto-osuus Kalasatamankadulle välille Leonkatu–Työpajankatu.

Kaava-alueella sijaitsee useita keskijännitekaapeleita, jotka palvelevat laajasti alueen ulkopuolista sähkönjakelua mm. Kulosaarta ja Hermanninrantaa. Sähkönjakelun turvaamiseksi kaapelit on siirrettävä katualueille ennen rakennustöiden aloittamista. Sähkönjakeluun sallitaan ainoastaan siirtotöiden vaatima keskeytys. Kaavan mukaiset toiminnot vaativat täysin uuden sähkönjakeluverkon rakentamisen. Jokaiselle keskustatoimintojen ja toimistorakennusten korttelialueelle on järjestettävä kyseistä tonttia palveleva muuntamotila sekä asuntotontteja palveleva muuntamotila asuntotornin tontille tai Kalasatamanpuistoon. Muuntamotiloja ei pidä rakentaa tulvarajan alapuolelle, koska muuntamoissa on pystyttävä työskentelemään turvallisesti myös silloin, kun merivesi on poikkeuksellisen korkealla. Uuden sähkönjakeluverkon kustannusarvio on n. 0,5 milj. euroa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että kaavaselostuksen kustannusarvioon tehdään Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n esittämät korjaukset. Kaavaselostuksen liitteenä olevassa lämpöhuollon viitesuunnitelmassa ei ole Kalasatamankadulle piirretty kaukolämpölinjaa välille Leonkatu–Työpajankatu, koska katuosuus on kokonaisuudessaan kadun alle tulevan pysäköintilaitoksen kansirakennetta, eikä tässä suunnitteluvaiheessa ole varmuutta, onko kansirakenteessa riittävästi tilaa johdolle. Kaava ei kuitenkaan estä osuuden rakentamista, mikäli jatkosuunnittelussa tilaa todetaan olevan.

Nykyisen sähköverkon siirrot ja uuden sähköverkon rakentaminen muuntamoineen ovat sidoksissa alueen toteutusjärjestykseen. Muuntamoiden lopulliset sijoituspaikat voidaan ratkaista vasta toteutussuunnitteluvaiheessa. Tällöin otetaan huomioon myös työturvallisuusnäkökohdat, kuten varautuminen meriveden korkeuden vaihteluun.

Alueelle ei ole tulossa Helsingin Energian muuntamoa, vaan pelkästään kiinteistöjen omia muuntamoita.

Helsingin Vesi mainitsee (18.6.2008) mm., että kaava-alueelle rakennetaan sekä uutta vesihuoltoverkostoa että olemassa olevia johtoja joudutaan siirtämään. Uudisrakentamisen kustannukset ovat n. 1,04 milj. euroa ja vesihuoltoverkoston siirtojen n. 0,36 milj. euroa. Johtosiirtojen samoin kuin mahdollisten väliaikaisjärjestelyjen suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

Mikäli Junatien tai Kalasatamankadun kuivatusta ei voida rakentaa kortteleiden 10595–10598 välisellä alueella normaalitapaan maanvaraisena, tulee kuivatus toteuttaa yksityisenä viemärinä. Leonkadun alle, tonttien 10594/1 ja 10593/1 kohdalle merkityn maanalaisen tilan korkeusasema tulee määritellä sellaiseksi, että kadulle voidaan rakentaa normaali maanvarainen vesijohto ja viemäri.

Kalasatamanpuistoon suunniteltua jätevedenpumppaamoa varten tulee kaavaan merkitä määräys, joka sallii pumppaamon rakentamisen. Pumppaamon ilmanvaihdon hoitamiseksi tulee varautua ohjaamaan pumppaamon tuuletusputki tontille 10598/2 sijoittuvan rakennuksen katolle. Kaavamääräyksiin tulee tontin kohdalle lisätä, että kyseiseen rakennukseen saa tarvittaessa korvauksetta sijoittaa katolle ulottuvan ilmanvaihtokanavan/hormin pumppaamon ilmanvaihtoa varten.

Alueella vallitseva vesijohtoverkon painetaso, +60 mvp, ei ole riittävä korkeimpien rakennusten ylimpiin kerroksiin. Nämä rakennukset on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Helsingin Vesi varautuu vesihuoltoverkon rakentamiseen alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.9.2008), että johtosiirtojen kustannuksissa noudatetaan Khn päätöstä. Maanalaisten tilojen päälle tulevien putkien asennustavat ratkaistaan toteutussuunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksiä on täydennetty siten, että jätevesipumppaamon rakentaminen Kalasatamanpuistoon on mahdollista ja pumppaamon ilmanvaihtohormi voidaan johtaa tontille 10598/2 sijoittuvan rakennuksen katolle.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen perusteella on tehty seuraavat muutokset:

– Työpajankadun ramppia on levennetty 1,5 m.

– Kaasutehtaankatua on levennetty 9 m.

– Tukkutorinkujalle on lisätty pp/h-merkintä, joka mahdollistaa huoltoliikenteen.

– Puistoalueelle sallitaan tarvittavien kunnallisteknisten tilojen rakentaminen.

– Suluissa olevat ääneneristävyysluvut on poistettu äänen eristämistä koskevista määräyksistä.

– Tontille 10598/2 sallitaan jäteveden pumppaamon ilmanvaihtohormin rakentaminen.

– C-, KT- ja AK-korttelialueiden ilmanvaihtoa koskevaa määräystä on tarkennettu.

– C-korttelialueiden kattoterassien määräystä on yksinkertaistettu.

– Ohjeellisia katukorkeuksia on lisätty kaavakarttaan.

– Kaavaselostusta on täydennetty melun ja ilmanpäästöjen arvioinnin sekä tulviin varautumisen osalta.

– Kustannusarviota on tarkennettu.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala ha	Kerrosala m²
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	0,1434	10 400
	Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)	1,6019	73 200
	Keskustatoimintojen korttelialuetta (C)	1,3661	96 600
	Puistoaluetta (VP)	0,6807
	Rautatiealuetta (LRM)	0,5927
	Torialuetta	0,2447
	Katualuetta	3,9264

	Yhteensä	8,5559	180 200

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Lautakunta puoltaa muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

Jäsen Helistö ehdotti, että AK-korttelialueen yhteiskäyttötiloja koskevasta asemakaavamääräyksestä poistetaan lause: ”Näistä 1/3 saa sijoittaa tontille ja loput Kalasataman puiston yhteiskerhotilarakennukseen.”

Helistön ehdotus raukesi kannattamattomana.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 10. kaupunginosan kortteleiden nro 10252 ja 10571 osien sekä katu- ja satama-alueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn ja 18.9.2008 muutetun piirustuksen nro 11760 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11760 (Kalasataman metrokorttelit)
	Liite 2	Havainnekuva (Kalasataman metrokorttelit)

MALMIN KORTTELIN NRO 38128 (S-MARKET), YLEISEN PYSÄKÖINTIALUEEN, KATUALUEEN JA KAUPUNGINOSAN RAJAN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11778)

Khs 2008-1023

38. kaupunginosan (Malmin) korttelin nro 38128, yleisen pysäköintialueen, katualueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Kirkonkyläntien ja Syystien risteyksessä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyistä suuremman päivittäistavarakaupan ja pienliikkeiden rakentamisen nykyisen kaupan tilalle. Kerrosala kasvaa nykyisestä 1 700 m²:stä 3 500 m²:iin. Uusi rakennus kadun varressa kaavan mukaisine luonnonkivipintaisine muureineen ja puuriveineen muuttaa Kirkonkyläntien ja Syystien risteysalueen avoimesta pysäköintialueesta kaupunkimaisesti rakennetuksi.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Syystie 19 pyytää (6.9.2007) omistamansa tontin 38128/7 (korttelissa yksi tontti) asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen teknisesti elinkaarensa lopulla olevan liikerakennuksen tilalle on mahdollista rakentaa nykyistä suurempi rakennus, joka vastaa paremmin alueen kaupallista palvelukysyntää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.3.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa asemakaavat nro 7429 (hyväksytty 17.2.1977), nro 7837 (vahvistettu 8.5.1978) ja nro 10514 (vahvistettu 26.11.1997). Kaavojen mukaan alue on liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja katualuetta. Rakennusoikeutta KL-korttelialueella on 1 700 k-m² ja enimmäiskerrosluku yksi.

Alueen yleiskuvaus

Tontin yksikerroksinen päivittäistavarakauppa S-market on rakennettu tontin takaosaan Takaniitynkujan läheisyyteen. Pysäköinti on rakennuksen ja Kirkonkyläntien katualueen välissä. Takaniitynkujan varrella on yleinen pysäköintialue (LP).

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueen ympärillä on pääasiassa 3–4-kerroksisia asuinkerrostaloja, omakotitaloaluetta sekä julkisia rakennuksia (mm. työväentalo ja koulu). Aluetta vastapäätä, Kirkonkyläntien toisella puolella on kaksi huoltamoa.

Liikenne Nykytilanteessa tonttiin rajautuvat Takaniitynkujan, Syystien ja Kirkonkyläntien katualueet. Tontti liittyy katuverkkoon vain Takaniitynkujalta.

Liikennemäärät Kirkonkyläntiellä ovat n. 12 000 ajoneuvoa/vrk, Syystiellä 5 000 ajoneuvoa/vrk ja Takaniitynkujalla n. 1 000 ajoneuvoa/vrk. Lisäksi alueella on vilkas kevyt ja julkinen liikenne.

Palvelut Alueella on päivittäistavaramyymälä ja jätelajittelupiste. Alueen itäpuolella on kaksi huoltoasemaa ja taksitolppa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on nykyiseen verkostoon liitettävissä.

Maaperä Alue sijaitsee pehmeikköalueen reunassa. Maanpinta on tasolla +15.00–+17.00. Maaperä on pääosin savea. Saven paksuus on alueen koillisreunassa n. 1 m ja lounaisreunassa n. 8 m. Pohjavesi on tasolla n. +13–+15.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyistä isomman ja asukkaita paremmin palvelevan päivittäistavarakaupan rakentaminen Kirkonkyläntien varteen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti on liikerakennusten korttelialuetta. Tontilla on kerrosalaa 3 500 m², josta saa käyttää päivittäistavaramyymälän rakentamiseen enintään 2 000 m². 1 500 k-m² on mahdollista käyttää pienliikkeiden rakentamiseen. Yleisen pysäköinnin alue on siirretty nykyistä lähemmäs Syystietä.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 7 382 m². Tontin koko on 6 243 m² ja kerrosala 3 500 m². Katualuetta on 1 139 m².

Liikerakennusten korttelialue (KM)

Tontin rakennusala on siirretty lähelle Kirkonkyläntietä. Rakennus on rakennettava kiinni Kirkonkyläntien puoleiseen rajaan. Rakennuksen korkeus saa Syystien ja Takaniitynkujan puolella olla enintään 11,5 m ja muualla 8,5 m katutasosta. Kirkonkyläntien ja Syystien puoleisiin julkisivuihin on rakennettava suuria ikkunoita ja lisäksi Kirkonkyläntien puolelle pitkä lasiuloke elävöittämään katunäkymää. Rakennus on rapattava lämpimin värein. Tontin sekä Kirkonkyläntien ja Syystien rajalle, sisäänkäyntialuetta lukuun ottamatta, on rakennettava luonnonkivipintaiset tukimuurit rajaamaan rakennuksen ja muurin välin istutusvyöhykettä. Vyöhykkeen on oltava katutasoa korkeammalla ja sille on Kirkonkyläntien puolella istutettava puurivi. Tavoitteena on kaupunkimainen ja laadukas ympäristö katualueen käyttäjille.

Tontin eteläosaan on sijoitettava hyötyjätteen keräilypiste.

Liikenne Asemakaavan muutosehdotuksen myötä liikennemäärät kasvavat yhteensä n. 1 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikenne tontille ohjataan Takaniitynkujan kautta. Vilkkaimpina hetkinä autoliikenteen sujuvuus saattaa häiriintyä jonkin verran. Näiden haittojen vähentämisen mahdollistamiseksi tontista liitetään Syystien katualueeseen pieni kaistale.

Lisääntyvän liikennemäärän ennustetaan jakautuvan muualle katuverkkoon nykyisten liikennemäärien suhteessa. Kauppaan ennustetaan suuntautuvan myös entistä enemmän kevyttä liikennettä, minkä takia tontille on kaavassa määrätty rakennettavaksi pysäköintipaikat 50 polkupyörälle. Nykyiset joukkoliikennepalvelut ovat riittävät myös jatkossa.

Tapaninkylän päivittäistavarakaupan selvitys

Koillinen esikaupunkialue päivittäistavarakaupan verkossa

Tarjontasuhde

Helsingin koillisella esikaupunkialueella on suhteellisen harva päivittäistavarakaupan verkko. Päivittäistavarakaupan tilojen tarjontasuhde (kerrosalaa asukasta kohti) on selvästi alle Helsingin keskitason. Kun tarjontasuhde on keskimäärin Helsingissä 0,37 neliötä asukasta kohti, se on koillisella esikaupunkialueella 0,28 neliötä eli 75 % keskitasosta.

Vantaan keskittymien merkitys

Osaltaan koillisen esikaupunkialueen päivittäistavarakaupan alhaiseen mitoitukseen ovat vaikuttaneet kauppakeskusten suuret myymälät Vantaan puolella Tammistossa ja Jumbon kauppakeskuksessa sekä toisaalta Tikkurilassa. Vantaa on ollut kaavoituksessaan hyvin salliva kaupan suuryksiköiden suhteen ja periaate on koskenut myös päivittäistavarakauppaa. Suuriakin yksiköitä on rakennettu alueille, joilla asutusta ei ole nimeksikään.

Kaupan hankkeiden rakentaminen Vantaalla on vaikuttanut siihen, että Helsingin koillisen esikaupunkialueen kulutuskysynnästä huomattava osa suuntautuu Vantaan alueen keskuksiin ja päivittäistavarakaupan suurmyymälöihin.

Malmin aluekeskuksen rooli

Aikoinaan Malmin aluekeskus suunniteltiin seudullisen keskusverkon osaksi. Tuolloin Tikkurila oli tarkoitettu Malmin ohella pääradan suunnan toiseksi aluekeskukseksi. Kehä III:n tuntumaan ei ollut tarkoitettu nykyisen Jumbon tyyppistä kaupallista keskittymää.

Malmin aluekeskus ei ole saanut sellaista seudullista merkitystä, mitä alun perin keskusta rakennettaessa tavoiteltiin. Osittain tätä selittävät odotettua voimakkaampi kulutuksen kasvu ja sitä kautta kaupan tilojen rakentamisen ennakoitua suurempi tarve sekä kaupan tilojen lisätarpeen sijoittaminen alueille, joiden autoliikenteen tavoitettavuus on hyvä.

Malmin keskuksen vaikutusalueella asutus on pientalovaltaista ja kerrostaloasutusta on vain siellä täällä, esimerkiksi Pukinmäessä ja Tapulikaupungissa sekä Malmin keskuksen tuntumassa. Pientaloalueilla myymäläverkko on harva tai entiset pienmyymälät kokonaan kadonneet. Toisaalta pientaloasumiseen kuuluu asumismuotona yleisesti asiointi autolla myös päivittäistavarakaupassa. Tällaisessa asiointitavassa kaupan läheisyys on vain yksi asiointikohteen valinnan peruste. Uudenaikaiset väljät ja monipuoliset kaupat ovat houkuttelevia. Vanhemmat, asutuksen lomaan jääneet pienemmät kaupat eivät ole kilpailukykyisiä uusiin suurmyymälöihin nähden.

Väestökehitys

Väestömäärä koillisella esikaupunkialueella ei kasva oleellisesti ennen Malmin lentokentän rakentamista, ei myöskään Tapaninvainion alueella.

Alue	Vuosi 2007	Vuosi 2016

Tapaninvainio	8 028	7 527
Koillinen esikaupunki	89 146	93 888

Alueen kaupallinen kehittäminen ei perustu väestönkasvuun ja markkinoiden kasvuun tätä kautta, vaan pelkästään ostovoiman kasvuun sekä alueelta ulos siirtyvän kulutuksen vähentämiseen. Ostovoiman kasvuksi lasketaan ½ prosenttia vuodessa eli kymmenessä vuodessa 5 %, mikä riittää kompensoimaan lähialueen väestön vähenemisen.

Päivittäistavarakaupan verkko ja toimipaikat alueella

Malmin aluekeskuksen pohjoispuolella on Helsingin laajin päivittäistavarakaupan ”tyhjiö”, myymälöitä on Malmilla, Tapanilassa, Tapulikaupungissa, Siltamäessä ja Kirkonkyläntien varrella Kirkonkyläntie 34:ssä ja Kirkonkyläntie 47:ssä. Viimeksi mainitut kaksi kauppaa ovat lähimmät päivittäistavarakaupat n. 12 500 asukkaalle. Helsingin keskimääräisellä tarjontasuhteella tämä asukasmäärä vastaisi yli 4 000 k-m²:n päivittäistavarakaupan mitoitusta. Kirkonkyläntie 34 on lähin päivittäistavarakauppa 4 800 asukkaalle.

Asukasluku eri etäisyyksillä Kirkonkyläntie 34:stä

Etäisyys m		Asukkaita

200	619
400	2 177
600	4 959
800	9 119
1 000	14 247

Tavoitteet alueen päivittäistavarakaupan kehittämiselle

Tavoitteena on

- uudistaa myymäläverkkoa,

- parantaa tarjontasuhdetta,

- tarjota mahdollisuus aluekeskuksen ulkopuolella helppoon asiointiin sekä

- vahvistaa paikallisuutta niin, että alueelta ulos suuntautuva kulutus vähenee.

Hankkeen vaikutukset

Kirkonkyläntie 34:ssä on vuonna 1971 valmistunut rakennus, jossa toimii S-market, jonka kerrosala on 1 484 m². Autopaikkoja myymälän yhteydessä on n. 115.

Alueelle on suunniteltu liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, rakennusoikeus on 3 500 k-m². Pysäköintipaikat sijoitetaan pääasiassa kellariin, vähimmäisvaatimuksena on 1 autopaikka/50 k-m². Asemakaavamääräyksissä edellytetään vähintään 50 polkupyöräpaikan varaamista tontilta.

Kaavassa rakennusala on sijoitettu Kirkonkyläntien varteen nykyisen pysäköintialueen kohdalle.

Vaikutusten arviointi

- Uusi nykyaikainen, aikaisempaa suurempi päivittäistavaramyymälä merkitsee alueelle jäävän kulutuksen kasvua, kaupallisen palvelutason parantamista ja tarjontasuhteen nousua.

- Hanke vähentää alueelta pois suuntautuvaa kulutusta, lyhentää keskimääräistä asiointimatkaa ja edustaa siten kestävää kehitystä.

- Hanke vahvistaa paikallisuutta ja vetovoimainen kaupan suuryksikkö antaa mahdollisuuden vähäiselle määrälle muita palveluita, kuten erikoiskauppaa tai ravitsemispalveluja, mitä on pidettävä edelleen paikallisuutta vahvistavana.

- Hanke parantaa kaupunkikuvaa, mikä myös vahvistaa paikallisuutta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaavan toteuttaminen edellyttää rakennetun vesijohdon ja kaapeleiden siirtoja sekä nykyisessä liikerakennuksessa olevan muuntamon sijoittamista uuteen paikkaan.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Saatavilla olevien maaperätietojen mukaan rakennus perustetaan tukipaaluilla kantavan pohjamaan varaan. Lopullinen pohjarakennustapa määritetään tonttikohtaisella perustamistapatutkimuksella. Tiedossa ei ole pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttanutta toimintaa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja asukkaiden elinolosuhteisiin

Kaavan toteuttaminen kohentaa huomattavasti alueen kaupunkikuvaa. Uuden rakennuksen sijoittuminen kadun varteen ja kaavan mukaiset luonnonkivipintaiset muurit puuriveineen ja istutuksineen tontin ja kadun välissä muuttavat Kirkonkyläntien ja Syystien risteysalueen avoimesta pysäköintialueesta kaupunkimaisesti rakennetuksi.

Muutoksella ei ole oleellista vaikututusta asukkaiden elinolosuhteisiin, koska paikalla on nykyisinkin päivittäistavarakauppa.

Vaikutukset liikenteen järjestämiseen

Liikennemäärien muutokset on ratkaistavissa uuden katualueen puitteissa. Katualueeseen on liitetty pieni kaistale Syystietä ja Takaniitynkujaa. Tonttimaasta on liitetty jätelajittelupisteen vaatima tila Takaniitynkujan katualueeseen.

Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen palvelukyky on jo nykyisellään riittävä asemakaavan muutoksen vaikutuksiin nähden. Kirkonkyläntielle on tulevaisuudessa kaavailtu Jokeri 2 -linjaa. Nykyinen Kirkonkyläntien katutila kaava-alueen kohdalla on riittävä näköpiirissä olevien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Tontille edellytettävät 50 polkupyörän pysäköintipaikkaa riittävät myös Jokeri 2 -linjan myötä lisääntyvän kevyen liikenteen liityntäpysäköintiin.

Vaikutukset palveluihin

Uusi nykyaikainen, aikaisempaa suurempi päivittäistavaramyymälä merkitsee alueelle jäävän kulutuksen kasvua, kaupallisen palvelutason parantamista ja tarjontasuhteen nousua. Hanke vähentää alueelta pois suuntautuvaa kulutusta, lyhentää keskimääräistä asiointimatkaa ja edustaa siten kestävää kehitystä. Vetovoimainen kaupan suuryksikkö antaa mahdollisuuden vähäiselle määrälle muita palveluita, kuten erikoiskauppaa tai ravitsemispalveluja sekä parantaa kaupunkikuvaa. Kaikki edellä mainittu vahvistaa paikallisuutta.

Jätelajittelupiste siirtyy Takaniitynkujan varteen ja laajenee nykyisestä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 135 000 euron (alv 0 %) kustannukset. Rakennettujen vesijohtojen siirto maksaa n. 35 000 euroa ja muuntamon siirto n. 100 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille Kiinteistö Oy Syystie 19:n hakemuksen johdosta (saapunut 12.9.2007).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.11.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pukinmäen kirjastossa 26.11.–14.12.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 27.11.2007.

Viranomaisyhteistyö

Työn aikana on tehty yhteistyötä Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta.

Malmi-Seura ry toteaa (11.12.2007), että Malmin S-marketilla on keskeinen sijainti Malmin pääraitin Kirkonkyläntien varressa. Kohde sijaitsee paikassa, jossa kaupunkirakenne vaihtuu pientaloalueesta keskustatoimintojen alueeksi. Tämä merkittävä asema on otettava huomioon suunnittelussa. Pohjoisesta saavuttaessa kohde voisi, yhdessä raitin muiden keskustamaisten korttelien kanssa, toimia visuaalisena porttina Malmin keskustalle.

Seura pitää S-marketin kehittämistä erittäin myönteisenä, sillä nykyisellään kohde on kaupunkikuvallisesti varsin ankea. Lisäämällä rakennuksen volyymia ja tuomalla se kadun tuntumaan saadaan rakennus osallistumaan katutilan muodostumiseen. Huolellisesti suunniteltuna rakennuksesta saadaan tärkeä täydennys Malmin keskustan kaupunkikuvaan. Seura toivookin, että rakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen kaupunkikuvallinen potentiaali niin rakennuksen arkkitehtuurin kuin sen ympäristösuunnittelun suhteen.

Uudisrakentamisen myötä rakennuksen kaupallinen merkitys kasvaa, mikä lisää myös huolto- ja ajoneuvoliikenteen määrää tontille. Seura toivoo, että turvallisuusnäkökohdat, yksityisautoilu ja joukkoliikenne otetaan liikennesuunnittelussa huomioon.

Hanke parantaa kaupallisia palveluja lähinnä Tapaninvainiolla ja osittain myös Pukinmäessä ja Ylä-Malmilla. S-market on toiminut alueella lähikauppana ja sellaisena tulevankin liikerakennuksen asema säilynee. Seura on tyytyväinen alueen lähikauppatarjonnan turvaamiseen. Siksi jalkaisin ja polkupyörällä saapuvat asiakkaat kannattaa ottaa huomioon suunnittelussa koko ajan ja rakentaa piha-alueesta viihtyisä ja turvallinen. Huoliteltu viherrakentaminen ja piha-alueen taitava jakaminen autoilijoiden ja kävelijöiden kesken ja esimerkiksi pienimuotoinen torimyynti sekä erikoiskaupat alueella lisäävät houkuttelevuutta ja tarjoavat alueella asioiville myös kaupunkimaista hengähdystilaa. Seura toivoo uudisrakennukseen sijoittuvan myös sellaisia pieniä yksityisiä liikkeitä, jotka kuuluvat Malmin seudun perinteeseen ja jotka ovat olennaisesti vähentyneet suurten kauppaketjujen paineessa.

Seuran mielestä nyt käsiteltävä suunnitelma on tervetullut ja sen mahdollisimman pikainen toteutus toivottavaa.

xxxx xxxxxxxx on (20.11.2007) sitä mieltä, että Malmi on paras esimerkki vanhasta, hyvin säilyneestä ja tiiviisti rakennetusta Helsingin esikaupunkialueesta ja se muistuttaa Lontoon esikaupunkialueiden High Street:ejä. Tällainen High Street alkaa usein aseman ja radan ylittävältä sillalta, laskeutuu kiemurtelevana ja tiiviinä sivuten kadun varteen rakennettuja 2–3-kerroksisia asuin- ja kaupparakennuksia. Tällainen ympäristö on Suomessa hyvin harvinainen. Nykyinen S-market katkaisee tämän ketjun rumalla ja isolla pysäköintikentällään.

xxxxxxxx mielestä on hyvä, että rakennusta ollaan sijoittamassa uudelleen Kirkonkyläntien varteen. Ei kuitenkaan riitä, että tyydytään tyypilliseen market-rakentamiseen. Tärkeintä olisi jatkaa ”Malmin High Street” ‑linjaa. Viitanen pelkää, että ongelma pysäköinnistä siirretään rakennuksen toiselle puolelle. Miksi Helsingissä rakennetussa ympäristössä yleensä täytyy olla pysäköintipaikkoja tässä mittakaavassa? Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Eikö kaavoituksella juuri pitäisi voida vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen? Auton kotiin jättäminen on paras ympäristöteko ilmastonmuutoksen aikakautena. Miksi autoilijoita palkitaan ilmaisella pysäköinnillä? Miten palkitaan kävellen, joukkoliikenteellä ja pyörällä saapuvat?

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon mielipiteissä esitettyjä näkökohtia: rakennus on sijoitettu Kirkonkyläntien varteen, tontin kerrosalasta ainakin 1 500 m² on mahdollista käyttää pienliikkeiden rakentamiseen, rakennuksen Kirkonkyläntielle ja Syystielle avautuvissa julkisivuissa on oltava isoja ikkunoita ja Kirkonkyläntien puoleiseen julkisivuun on rakennettava pitkä lasiuloke elävöittämään kadun vartta. Lisäksi laadukkaaseen lähiympäristöön pyritään edellyttämällä tontin Kirkonkyläntien ja Syystien puoleisille tontin rajoille luonnonkivipintaista tukimuuria, joka reunustaa rakennuksen ja kadun väliin jäävää kadun pintaa ylempänä olevaa istutusvyöhykettä. Kirkonkyläntien puoleiselle vyöhykkeelle on istutettava puurivi.

Pysäköinnin osalta tontilla sovelletaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymää autopaikkojen laskentaohjetta, jonka mukaan myymälöitä varten pitää rakentaa esikaupunkialueilla vähintään 1 autopaikka jokaista 50 k-m²:ä kohden. Myymälähankkeissa toteutetaan yleensä vähimmäisnormia enemmän pysäköintipaikkoja. Kaupalliset toimijat pyrkivät turvaamaan autopaikkojen saatavuuden myös vilkkaimpina kaupantekoajankohtina, kuten joulunaluspäivinä. Liikennesuunnittelun ja katujärjestelyiden lähtökohtana ovat yleensä tavanomaiset vilkkaan liikenteen ajankohdat. Tällöin katuliikenteen sujuvuus saattaa rajoittaa autoliikennettä vilkkaimpina kaupantekoaikoina. Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan tutkimassa pysäköintipaikkojen enimmäisnormiston asettamista esikaupunkialueille. Tässä tapauksessa ei ole kuitenkaan edellytyksiä soveltaa muuta kuin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää ohjetta, jonka mukaan normin ylittävä autopaikkarakentaminen on mahdollista.

Valtaosa S-marketin uusista pysäköintipaikoista sijoitetaan kellariin rakennuksen alle. Maantasopaikat vähenevät. Takaniitynkujan yleisen pysäköinnin alue on tarpeen vieressä olevaa vanhan työväentalon asiakaspysäköintiä ja vanhusten palveluasumistontin pysäköintiä varten.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava tontille vähintään 50. Osa paikoista tulee rakentaa niitä varten merkitylle alueelle pääsisäänkäynnin viereen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Jäsenet Lahti, Palmroth-Leino ja Puoskari ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.

Toiseksi pöytäkirjan tarkastajaksi jäsen Lahden tilalle valittiin varajäsen Alku tämän asian osalta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 25.4.–26.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (4.6.2008) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (2.6.2008) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (24.6.2008) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi.

Tontin 38128/8 alueella sijaitsee yleinen vesijohto, jolle on asemakaavan muutoksen mukaan rakennettava korvaava vesijohtoyhteys Takaniitynkujalle n. 50 m:n matkalle. Siirron alustava kustannusarvio on 35 000 euroa (alv = 0).

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.6.2008) mm., että uusi nykyaikainen, aikaisempaa suurempi päivittäistavaramyymälä merkitsee alueen kaupallisen palvelutason parantamista. Hanke vähentää alueelta pois suuntautuvaa kulutusta, lyhentää keskimääräistä asiointimatkaa ja edustaa siten kestävää kehitystä. Vetovoimainen kaupan suuryksikkö antaa mahdollisuuden vähäiselle määrälle muita palveluja kuten erikoiskauppaa tai ravitsemuspalveluja sekä parantaa kaupunkikuvaa. Kaikki edellä mainittu vahvistaa paikallisuutta.

Tontti on HOK-Elanto Oy:n kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Syystie 19:n omistuksessa. Yhtiön omistaman maan kerrosalan lisäys ja arvonnousu eivät ole siinä määrin merkittäviä, että yhtiön kanssa olisi ollut tarpeen käydä Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisia neuvotteluja maankäyttösopimuksen solmimiseksi. Asemakaavan muuttamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät Helsingin Vedeltä ja Helsingin Energialta saadun tiedon mukaan lopullisesti pääosin maanomistajan kannettaviksi.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että voimassa olevassa asemakaavassa Takaniitynkujan ja LP-alueen leveys on yhteensä n. 11,5 m, jolloin ajoradan ollessa 5 m, jää pysäköintiä varten n. 6,5 m. Asemakaavan muutoksessa nykyisen LP-alueen siirto keskemmälle Takaniitynkujaa kaventaa ajoradan ja pysäköintialueen leveyden yhteensä n. 9,5 m:iin, jolloin ajoradan leveys kapenee 4,5 m:iin ja pysäköintialueen 5 m:iin. Tämä voi tuoda ongelmia ja vaaratilanteita liikenteen lisääntyessä Takaniitynkujalla asemakaavan muutoksen myötä. Mitoitus tulisikin säilyttää lähellä nykyistä mitoitusta.

Selostuksessa esitetään, että jätelajittelupisteen alue sijaitsee Takaniitynkujan katualueella. Muutosehdotuksessa jätelajittelupiste on kuitenkin merkitty tontille. Ehdotukseen on merkitty muuri Takaniitynkujalle kevyen liikenteen väylän ja lajittelupisteen välille. Selostukseen tulee korjata jätelajittelupisteen sijainniksi kaupan tontti ja mainita muurin rakentaminen Takaniitynkujan katualueen rajalle kaupan toimesta.

Asemakaavan muutoksesta aiheutuu kustannuksia LP-alueen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta n. 135 000 euroa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.9.2008) mm., että Takaniitynkujan katualuetta on levennetty metrillä.

Selostukseen on kirjoitettu selvemmin, että jätelajittelupiste ja muuri sijaitsevat tontilla eivätkä katualueella.

Virasto katsoo, etteivät lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38128, yleisen pysäköintialueen, katualueen ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.3.2008 päivätyn ja 22.9.2008 muutetun piirustuksen nro 11778 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakartta nro 11778 (Malmin tontti 38128/7 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva

LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN JÄRJESTELMÄTARKASTELU

Khs 2008-1648

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.6.2008) mm. seuraavaa:

Yhteenveto ja suositus

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008:ssa on etsitty ratkaisua Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon raideratkaisuksi 2010-luvulla. Vaihtoehtoina ovat olleet raitiovaihtoehto ja supistetun metron vaihtoehto Kampista Laajasaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnan keväällä 2007 tekemän päätöksen mukaisesti ratkaisua on etsitty Kruunuvuorenselällä suunnalla Pohjoisranta–Sompasaari–Korkeasaaren pohjoispää–Kruunuvuori. Kruunuvuorenselällä on tutkittu sekä siltavaihtoehtoa että upotettua betonielementtitunneliratkaisua.

Pyrkimys löytää supistetusta metrosta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto ei ole osoittautunut mahdolliseksi. Ratkaisu merkitsisi n. 600–650 milj. euron rakennuskustannuksia. Tällöin hyväksyttävää kustannustehokkuutta suhteessa hyötyihin ei ole saavutettavissa.

Raitiovaihtoehdon rakentamisen kokonaiskustannukset ovat Kruunuvuorenselän siltavaihtoehtona 125 milj. euroa ja tunnelivaihtoehtona 205 milj. euroa. Kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut siltaratkaisu, jonka hyötykustannussuhde on myös hyvä. Vaihtoehto mahdollistaa kaupunkirakenneratkaisun, jossa Kruunuvuorenrannasta voidaan tehdä heti sen rakentamisen alkuvaiheessa joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä painottava asuntoalue ja luoda samalla puitteita sen kehittämiseksi myös virkistystä, vapaa-aikaa ja turismia palvelevaksi alueeksi. Samalla luodaan puitteet myös Sompasaaren yhdistämiseksi suoralla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydellä keskustan suuntaan ja Korkeasaaren kansanpuiston ja Helsinkipuiston keskeisten alueiden yhteyksien parantamiselle.

Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu ei ole nyt ajankohtaista. Laajasalon ja Santahaminan raideratkaisut ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Metro on osoittautunut huomattavan kalliiksi toteuttaa Laajasalon alueella. Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on haettu nopeaa raitiotieratkaisua, pikaraitiotietä, jossa Laajasalon ja Santahaminan alueella ei tarvittaisi maanalaisia asemia ja säästettäisiin tunnelikustannuksissa pohjaolosuhteiltaan vaikeimmalla alueella Koirasaarentien suunnassa. Raide-Jokerin toteuttaminen pääkaupunkiseudulla tuo kalustovalikoimaan uuden vaunutyypin, jolla voi olla samat tekniset perusominaisuudet kuin Helsinkiin hankittavilla uusilla raitiovaunuilla.

Pikaraition ja metron yhdistelmästä on löytynyt kustannuksiltaan edullisin ja palvelutasoltaan hyvä vaihtoehto varautumiselle Santahaminan pitkän aikavälin raideratkaisuksi. Se jättää myös mahdollisuuden kantakaupungin uusille metroratkaisuille. Laajasalon raitioratkaisusta ei myöskään palata myöhemmin takaisin metron liityntäjärjestelmään.

Järjestelmätarkastelun perusteella on laadittu suositus. Sen mukaan Laajasalon raideyhteydeksi 2010-luvulla valitaan raitiovaihtoehto ja siltayhteys. Laajasalon suunnittelussa varaudutaan myöhemmin toteuttamaan pikaraitioyhteys välille Santahamina–Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätetään myöhemmin erikseen.

Lähtötilanne järjestelmävertailulle

Lautakunta käsitteli 31.5.2007 Laajasalon joukkoliikennejärjestelmien vertailua ja päätti, että suunnittelua jatketaan ensisijaisesti pohjoisen raitiotievaihtoehdon pohjalta. Samalla lautakunta päätti, että ennen lopullista joukkoliikennejärjestelmäpäätöstä selvitetään vielä ns. supistettua metroa.

Päätöksen mukaan selvitetään teknisenä ratkaisuna Kruunuvuorenselällä sekä betonielementtitunnelivaihtoehtoa että siltavaihtoehtoja.

Laajasalon järjestelmävaihtoehdot

Vertailtavat vaihtoehdot ovat:

Vaihtoehto 0+ (vertailuvaihtoehto)

Vaihtoehto 0+ on nykyisen järjestelmän mukainen vertailuvaihtoehto. Liikenne Kruunuvuorenrannasta Helsingin keskustaan tapahtuu liityntäliikenteenä Herttoniemen metroaseman kautta.

Vaihtoehto RAITIO

Vaihtoehdossa RAITIO on kolme raitiolinjaa Helsingin keskustaan. Ne liitetään osaksi kantakaupungin raitioverkkoa. Tässä järjestelmävertailussa linjat on suunniteltu heilurilinjoiksi.

Vaihtoehto supistettu METRO (Kamppi– Laajasalo)

Supistetussa metrovaihtoehdossa asemat toteutetaan ensi vaiheessa vain Kamppiin, Esplanadille, Kruunuvuorenrantaan ja Koirasaarentielle. Tavoitteena on supistaa metron välivaiheen rakennuskustannus mahdollisimman pieneksi ja tällä tavoin luoda edellytyksiä metron rakentamiselle jo Kruunuvuorenrannan toteuttamisen alkuvaiheessa.

Raidevaihtoehtoihin liittyy kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuorenselän poikki.

Kaikkien vaihtoehtojen linjastorakenne Laajasalossa on sellainen, että alueelta on suorat bussiyhteydet myös Herttoniemen metroasemalle. Näiden linjojen ja Kruunuvuorenselän ylittävien linjojen välillä on vaihtoyhteys.

Kaikkiin vaihtoehtoihin voi liittyä täydentävänä elementtinä vesibussiyhteys.

Tekniset ratkaisut ja vaihtoehdot

Lautakunnan päätöksen mukaisesti on Kruunuvuorenselällä tutkittu sekä silta- että betonielementtitunneliratkaisua. Niiden suunnittelun reunaehdot ovat osin täsmentyneet työn aikana. Sillalla ja tunnelissa on varauduttu erilaisiin näköpiirissä oleviin liikenteellisiin tarpeisiin ja vaihtoehtoihin.

Silta on mitoitettu 15 m leveäksi ja profiililtaan sellaiseksi, että myös metro voi käyttää sitä. Täten sillalla on raitiovaiheessa:

– kevyen liikenteen raitti sillan molemmilla reunoilla

– raitiorata Laajasaloon

– yöliikenteen bussien yhteys raitiotieraiteilla

– pelastustoimen yhteys raitiotieraiteilla

– varaus metrolle, jolloin eteläinen raitti poistuu. Raitioliikenteelle ja pelastustoimelle sekä yöliikenteen busseille jää tila vaihtuvasuuntaiselle liikenteelle.

– varaus pikaraitioyhteydelle Santahaminaan. Pikaraitio käyttää Laajasalon raitiolinjojen kanssa yhteistä tilaa. Laajasalon raitiolinjat säilyvät. Pelastustoimi ja yöliikenne bussein käyttävät samaa tilaa. Raitit säilyvät sillan molemmin puolin.

Betonielementtitunnelissa kevyen liikenteen raitti on 3-aukkoisen poikkileikkauksen keskiaukossa. Samalla se on metron pelastautumistie, joka on mitoitettu pelastusajoneuvoille. Ratatunneleissa ei ole mahdollista metrovaiheessa liikennöidä yöliikenteen bussein eikä pelastustoimen ajoneuvoin. Pikaraitiovaihtoehdossa tämä on mahdollista. Kevyen liikenteen tunnelia voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa käyttää pelastustoimen varareittinä myös metrovaihtoehdossa poistamalla se kevyen liikenteen käytöstä.

Laajasalon raideyhteydessä on sillat Tervasaaren kupeesta Sompasaareen ja Sompasaaresta Korkeasaareen sekä Korkeasaaren itäpuolella rantaväylän yli. Siltojen leveys on 11 m. Siltojen käytön määräävät Laajasalon lisäksi Sompasaaren ja Korkeasaaren tarpeet. Silloilla on kevyen liikenteen raitti ja tila raitiotielle tai busseille. Korkeasaaren joukkoliikennepysäkki on saaren pohjoispäässä noin tasolla +8 m. Siltoja voivat käyttää yöliikenteen bussit ja pelastustoimi. Sillat Korkeasaaressa menevät rantaväylien yli, koska Korkeasaaren huoltoliikenne ja alatason jalankulku on haluttu erottaa siltayhteyden liikenteestä.

Vaikutukset kaupunkirakenteeseen

Suora raideliikenneyhteys lyhentää huomattavasti etäisyyksiä joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä Laajasalosta ja etenkin Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Yhteyden myötä Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteellinen asema muuttuu keskeisemmäksi. Tämä vaikuttaa Kruunuvuorenrannan houkuttelevuuteen asumisen ja palvelujen kannalta, kuten myös Kruunuvuorenrannan maanarvoon. Suora joukkoliikenneyhteys ja mahdollisuus sen jatkamiseen edelleen Kruunuvuorenrannasta luo myös edellytyksiä tulevaisuuden lisärakentamiselle.

Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon linjat palvelisivat myös Korkeasaareen suuntautuvaa joukkoliikennettä. Sompasaaren yhdistäminen sillalla Tervasaareen parantaa Kalasataman saavutettavuutta ja yhteyttä keskustaan nopeuttaessaan sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen yhteyksiä huomattavasti. Paremmilla yhteyksillä on suuri merkitys myös Sompasaaren tulevalle kaupunkirakenteelle.

Joukkoliikenneyhteys vaikuttaa palvelemiensa alueiden, erityisesti Kruunuvuorenrannan liikkumiskulttuuriin. Joukkoliikennettä käyttävien osuus kasvaa ja yksityisautoilun määrä vähenee. Myös polkupyöräily keskustan suuntaan lisääntyy. Joukkoliikenneyhteys pienentää selvästi liikenteen aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Uusien siltojen myötä muodostuisi myös hieno merellinen kevyen liikenteen verkosto Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari–Mustikkamaa–Kulosaari Helsingin itäisille esikaupunkialueille. Kevyen liikenteen verkko ulottuu Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan ja siltavaihtoehdoissa noin kilometrin pituisella sillalla, tunnelivaihtoehdossa noin kilometrin pituisella tunnelilla.

Matkustajamäärät Matkustajamääriä on tarkasteltu tilanteessa, jolloin Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakennusalueet on rakennettu ja alueella on n. 28 000 asukasta.

Kruunuvuorenselän ylittää tarkastelutilanteessa 21 000–23 000 matkustajaa/vrk. Raitiovaihtoehdossa saadaan myös hyvä vaihtoyhteys Sompasaaren linjoille. Kulosaaren sillalle jää enää Laajasalosta 5 000–7 000 matkustajaa/vrk, vaikka joukkoliikenteen käyttäjät lisääntyvät ja matkat suuntautuvat entistä enemmän kantakaupungin suuntaan.

Raideyhteys tukee myös osaltaan tavoitteita muodostaa Kruunuvuorenrannasta vetovoimainen vapaa-ajan ja turismin alue. Niihin liittyvää lisäliikennettä ei kuitenkaan ole arvioitu.

Suora yhteys muodostaa myös kevyelle liikenteelle, erityisesti pyöräilylle vetovoimaisen uuden yhteyden.

Hyötykustannuslaskelma

Hyötykustannuslaskelman periaate

Hyötykustannuslaskennassa arvotetaan rahaksi hyödyt ja kustannukset, jotka syntyvät tehdystä investoinnista sen käyttöaikana (tässä esitetään peruslaskelma, jossa pitoaika on 40 vuotta ja diskonttauskorko 3 %). Laskelmissa käytetyn ajan jälkeenkin investoinnilla on jäännösarvoa. Se lasketaan hyödyksi, mutta sen merkitys on vähäinen.

Seikat, joita ei ole arvotettu tai voitu arvottaa rahaksi, pyritään tunnistamaan muutoin päätöksenteon pohjaksi. Rahamääräisen tarkastelun ulkopuolelle jäävät mm. vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan. Niihin sisältyy arvoja, joita ei ole arvotettavissa objektiivisesti rahaksi. Tässä ei ole myöskään arvioitu esimerkiksi hyötyjä, jotka tulevat Korkeasaaren kansanpuistolle paranevista yhteyksistä.

Rakennuskustannukset

Laajasalon raideyhteydestä on laadittu vuosien kuluessa useita selvityksiä. Pohjoisesta raitioyhteydestä Kruunuvuorenselällä on vuonna 2008 valmistunut siltayhteyttä ja betonitunneliyhteyttä koskevat konsulttityöt, Pohjoisrannan ja Sompasaaren läppäsiltaa koskeva konsulttityö ja selvitys Sompasaaren ja Korkeasaaren välisestä siltayhteydestä Korkeasaaren pohjoispäätä koskevine järjestelyineen (valmistumassa).

Metron osalta on ollut käytettävissä muun muassa länsimetron hankesuunnitelman laskentaperusteet.

Vaihtoehtojen rakennuskustannukset ovat seuraavat:

	Raitio sillalla	125 milj. euroa
	Raitio tunnelissa	205 milj. euroa
	Supistettu metro sillalla	596 milj. euroa
	Supistettu metro tunnelissa	655 milj. euroa

Silta tai tunneli tarkoittaa ratkaisua Kruunuvuorenselällä. Muilta osin vaihtoehtojen ratkaisut ovat pääosin yhteisiä. Siltayhteydestä on laadittu sekä palkkisiltavaihtoehto että 1- ja 2-pyloninen vinoköysisiltavaihtoehto. Kustannusarvio perustuu kalliimpiin vinoköysisiltavaihtoehtoihin.

Raitioliikenteen lisääntyessä varikkotarve kasvaa. Varikoiden kustannukset sisältyvät keskimääräisinä kustannuksina jo liikennöintikustannuksiin. Vallilassa on nykyisen varikon alle suunniteltu 100–150 vaunulle varikkoa, koska raitioliikenne lisääntyy myös kantakaupungin linjaston laajetessa.

Koska Laajasalon raideyhteys vähentää rantametron kysyntää linjan mitoittavassa kohdassa Kulosaaren sillalla, metrokaluston tarve vähenee molemmissa vaihtoehdoissa, myös supistetussa metrovaihtoehdossa sen metrolinjan lyhyyden vuoksi. Metrovarikkotarve ei täten lisäänny.

Vaihtoehdot eroavat bussiliikenteen määrän suhteen. Varikkokysymys on toisenlainen, koska se liittyy myös linjojen liikennöitsijään.

Mikäli jokin Laajasalon linjoista ei ole heilurilinja ja päättyy esimerkiksi Rautatientorille, se aiheuttaa kääntöpaikan järjestämiseksi lisäkustannuksia.

Liikennöintikustannukset

Liikennöintikustannukset perustuvat laadittuihin liikennöintisuunnitelmiin ja liikennelaitoksen ilmoittamiin yksikkökustannuksiin. Liikennöintikustannukset on laskettu liikennelaitoksen uusien korvausperusteiden mukaan uudelle kalustolle. Yhden raitiovaunun hintana on pidetty 2,3 milj. euroa ja yhden metroyksikön (vaunuparin) hintana 4 milj. euroa. Pääomakustannukset on yksikkökustannuksissa laskettu 30 vuoden pitoajalle ja 5 %:n korolle. Ne sisältyvät esitettäviin liikennöintikustannuksiin.

Raitiolinjojen kustannukset on laskettu Helsingin keskustaan asti osana heilurilinjoja kantakaupungin linjastossa. Uuden kaluston tarve on 16 vaunua linjalla ja 2 varavaunua. Hankintahinta on 41 milj. euroa.

Kulosaaren silta mitoittaa rantametron kapasiteettitarjonnan. Suora raideyhteys Laajasaloon vähentää Kulosaaren sillan matkustajamääriä 10 000–11 000 matkustajaa/vrk vaihtoehtoon 0+ nähden Laajasalon kokonaisliikenteen kasvusta huolimatta. Rantametron tiheämmällä vuorovälillä on huomattava vaikutus metron kalustotarpeeseen. Liikennöintiin tarvitaan koko rantametrossa vaihtoehdossa 0+ linjalla 8 ja varalle 1 yksikköä (vaunuparia) enemmän kuin Laajasalon raidevaihtoehdoissa. Tämä merkitsee liikennöinnissä 3,43 milj. euroa/vuosi. Tarvittavan kaluston hankintahinta on 36 milj. euroa. Tämä saadaan säästönä raitiovaihtoehdossa.

Supistettu metrolinja on lyhyt ja nopea. Linjalle tarvitaan liikenteeseen vain 5 vaunuparia ja 1 vaunu varalle. Niiden hankintahinta on 22 milj. euroa. Supistetussa metrovaihtoehdossa säästetään metrokaluston hankinnassa täten 14 milj. euroa.

Vähäisimpien matkustajamäärien vuoksi lipputulot ovat vaihtoehdossa 0+ 1,7 milj. euroa/vuosi pienemmät kuin raidevaihtoehdoissa. Tämä on otettu huomioon seuraavissa vertailuluvuissa.

Vaihtoehtojen liikennöintikustannukset pääomakustannuksineen ovat seuraavat:

	Vaihtoehto 0+	12,4 milj. euroa/vuosi
	Raitio	12,0 milj. euroa/vuosi
	Supistettu metro	7,6 milj. euroa/vuosi

Raitiovaihtoehdossa ja supistetun metron vaihtoehdossa henkilöautoliikenne vähenee Laajasalossa n. 6 000 henkilömatkaa/vrk. Tämä merkitsee, että henkilöautokilometrit vähenevät n. 16 miljoonaa km/vuosi (keskikuormitus 1,3 henkeä/henkilöauto, matkan keskipituus n. 11 km).

Henkilöautoliikenteen ”liikennöintikustannuksiksi” on laskettu uutena hankitun henkilöauton käyttökustannukset ilman pääomakustannuksia (0,24 euroa/km, Autoliitto 2008). Tämä merkitsee raidevaihtoehdoissa säästöksi 3,8 milj. euroa/vuosi vaihtoehtoon 0+ verrattuna. Paranevan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollista vaikutusta esimerkiksi toisen auton hankintapäätökseen ei ole arvioitu.

Uusille henkilöautoista siirtyville pyöräilijöille on laskettu kustannussäästö kulkutavan vaihdosta 0,5 milj. euroa/vuosi. Joukkoliikenteestä siirtyvillä on oletettu olevan kausikortti, joten heille ei ole laskettu säästöjä.

Palvelutaso

Suora, kiinteä yhteys tuo Kruunuvuorenrannan yhtä lähelle Helsingin keskustaa kuin Lauttasaari ja Kulosaari nyt ovat. Metron liityntäyhteys Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen metroaseman kautta Helsingin keskustaan on ovelta ovelle matka-aikana 33 minuuttia. Suoran yhteyden vastaava matka-aika on raitiovaunulla ja polkupyörällä 19 minuuttia. Supistetulla metrolla matka-aika on 16 minuuttia. Yhteys kilpailee täten myös henkilöauton kanssa, jonka matka-aika on 25 minuuttia.

Nyt tehdystä järjestelmätarkastelusta on esitetty keskimääräiset kokonaismatka-ajat ja vaihtomäärät erikseen koko Kruunuvuorenrannasta ja koko muusta Laajasalosta koko kantakaupungin alueelle. Raideyhteyden toteutuessa käytännöllisesti katsoen kaikki kantakaupunkiin Kruunuvuorenrannasta tulevat matkat käyttävät uutta raideyhteyttä. Kantakaupungista on myös hyvät jatkoyhteydet muulle seudulle. Muussa Laajasalossa tilanne on toinen, koska uusi yhteys kilpailee myös rantametron kanssa.

Tunnusluvut Kruunuvuorenrannasta ja muusta Laajasalosta kantakaupunkiin ovat seuraavat:

	Vaihtoehto 0+		Raitio		Supistettu metro

Kruunuvuorenranta
*kokonaismatka-aika minuuttia/matka	40,3	29,8		28,6
*vaihtojen määrä vaihtoa/matka	1,54	0,77		1,07

Muu Laajasalo
*kokonaismatka-aika minuuttia/matka	35,9	34,8		32,7
*vaihtojen määrä vaihtoa/matka	1,52	1,05		1,39

Kruunuvuorenrannan matka-ajat kantakaupunkiin lyhenevät raidevaihtoehdoissa keskimäärin 10–12 minuuttia. Vaihtomäärät vähenevät raitio- vaihtoehdossa noin puoleen ja supistetussa metrossa noin kahteen kolmasosaan. Muussa Laajasalossa vastaavat luvut ovat pienempiä, koska kilpailutilanne itämetron kanssa on erilainen.

Raidevaihtoehtojen kokonaishyötyjä matka-aikojen suhteen on kuvattu arvottamalla hyödyt rahana (9,5 euroa/tunti) koko pitoajalta vaihtoehtoon 0+ nähden. Hyödyt ovat seuraavat, kun rantametrolla on kaikissa vaihtoehdoissa sama vuoroväli:

Vaihtoehto	Laajasalo	Muu pääkaupunkiseutu	Yhteensä

Raitio	130 milj. euroa	20 milj. euroa	150 milj. euroa
Supistettu metro	133 milj. euroa	9 milj. euroa	186 milj. euroa

Hyödyistä vähennetään hyötykustannuslaskennassa 28 milj. euroa, koska vaihtoehdossa 0+ rantametron lyhyempi vuoroväli parantaa sen palvelutasoa.

Hyötykustannuslaskelmassa otetaan lisäksi huomioon, että vähenevä henkilöautoliikenne parantaa muun liikenteen sujuvuutta (18 milj. euroa) ja lyhentää pyöräilijöiden matka-aikaa (8 milj. euroa).

Infran ylläpito

Raitiotien ja metron ylläpitokustannukset on laskettu liikennelaitoksen ilmoittamien, nykytietoihin perustuvien yksikkökustannusten perusteella. Raitioradan ylläpito, ns. ratapalvelu, maksaa vuosittain 0,20 milj. euroa/km ja metroradan 0,40 milj. euroa/km. Metroasemat ovat huomattavia kiinteistöjä. Niiden ylläpitokustannukset ovat 0,30 milj. euroa/asema, missä on otettu huomioon asemien nykyistä pienempi koko.

Infrassa on lisäksi 0,0–0,5 % ylläpitokustannus suhteessa rakennuskustannukseen vakiintuneiden laskentatapojen mukaisesti. Siltojen osalta on lisäksi vuotuinen ylläpitokustannus, läppäsillat 0,20 milj. euroa/vuosi ja muut sillat 0,10 milj. euroa/vuosi.

Muut arvotetut tekijät

Vertailussa on arvioitu vaihtoehtojen vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Suurin muutos aiheutuu henkilöliikenteen vähenemisestä. Raitiovaihtoehdon liikenneturvallisuushyödyt ovat 21 milj. euroa ja supistetun metrovaihtoehdon 29 milj. euroa.

Hyötykustannustarkastelussa on myös arvotettu pyöräilystä syntyvät terveyshyödyt. Myös päästöjen vaikutus on arvotettuna mukana vertailussa.

Hyötykustannussuhteet

Hyötykustannuslaskelma koskee edellä käsiteltyjä tekijöitä, jotka normaalisti arvotetaan rahaksi perinteisissä hyötykustannuslaskelmissa. Peruslaskelmat on tehty kahdella tavalla. Toisaalta se on laskettu koko investoinnille, toisaalta niin, että osuus Pohjoisrannasta Korkeasaareen (45 milj. euroa) ei ole mukana:

	Koko investointi	Investointi ilman osuutta Pohjoisranta Korkeasaari

Raitio
*siltavaihtoehto	1,52	1,73
*tunnelivaihtoehto	0,95	0,80
Supistettu metro
*siltavaihtoehto	0,47	0,41
*tunnelivaihtoehto	0,54

Supistetun metron hyötykustannus jää alhaiseksi. Vain raitiovaihtoehdon siltavaihtoehto ylittää arvon 1,0. Myös tunnelivaihtoehto jää hieman alle 1,0:n. Erillisenä hankkeena Pohjoisranta–Korkeasaari yhteyksien hyötykustannus on 1,2, joten sen mukaan ottaminen parantaa vaihtoehtoja, joissa muutoin hyötykustannus on sitä alhaisempi.

Herkkyystarkastelut

Liikenne- ja viestintäministeriön ohje valtion liikenneväylähankkeiden arvioimiseksi sisältää hieman erilaisen tavan diskonttauslaskelman tekemiseksi kuin Helsingin kaupungin käytäntö. Laskenta-ajanjakso on 30 vuotta ja diskonttauskorko 5 %. Jäännösarvo on laskelmissa enintään 25 %.

Liikenne- ja viestintäministeriön tavalla lasketut hyöty-kustannussuhteet jäävät 35–40 % pienemmiksi kuin Helsingin tavalla lasketut. Siltaa pitkin kulkeva raitiovaihtoehto on selkeästi kannattava myös tällä tavoin laskettuna.

Vertailu aikaisempiin selvityksiin

Sekä kaupunkisuunnitteluvirasto että liikennelaitos ovat tehneet vuonna 2007 raideyhteydestä hyötykustannusarvioita. Vertailua ei ole tehty nyt lähtökohtana olleelle pohjoiselle vaihtoehdolle. Suurin yksittäinen hyötykustannuksiin vaikuttava tekijä on ollut rakennuskustannusten nousu toisaalta Kruunuvuorenselän tunneliyhteydessä, toisaalta koko supistetun metron linjalla. Aikaisemmin myös vaihtoehdossa 0+ mukana ollut lauttayhteys nosti raidevaihtoehtojen hyötykustannussuhdetta, koska lautan liikennöinti on kallista ja sen hyötykustannus täten alhainen.

Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan

Raitioyhteys vaikuttaa ympäristöönsä aina Pohjoisrannasta Kruunuvuorenrantaan asti. Toisaalta se on osa paljon suurempaa muutosta, jonka aiheuttaa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentaminen Kruunuvuorenselän ympäristössä.

Eniten vaihtoehdot eroavat Kruunuvuorenselällä. Siltayhteys näkyy ja sillalta näkee. Siltayhteys on samalla selkeämmin näkyvä portti Laajasaloon kuin betonitunneliyhteys. Myös betonitunneliyhteys näkyy maisemassa Korkeasaaren itäpuolella. Näkyvissä ovat raitiotien ulostuloaukko ja penkereet sekä betonielementtien usean hehtaarin suuruinen rakennusallas.

Siltayhteydestä on laadittu vuosien mittaan useita maisema-arvioita sekä aiemmin suunnitellusta Hylkysaarta sivuavasta linjauksesta että pohjoisesta siltayhteydestä Korkeasaaresta Kruunuvuoreen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn 31.7.2007 jälkeen ei ole laadittu uusia arvioita joukkoliikennevaihtoehtojen vaikutuksista maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuurihistoriaan. Tässä esitetyt arviot pohjautuvat aikaisempiin arvioihin. Kuvasovitteet on tehty nyt käsiteltävän järjestelmätarkastelu 2008 yhteydessä tehdyistä suunnitelmista.

Joukkoliikenneyhteydet sijoittuvat Kruunuvuorenselälle, joka on Helsingin merellinen keskusta maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Merellinen Helsinki ja Kruunuvuorenselkä osana sitä ovat osa Suomen kansallismaisemaa. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde.

Laaja Kruunuvuorenselkä muodostaa sitä ympäröivien alueiden maisematilan ytimen, Suomenlinnan saariryhmä muodostaa maiseman kiintopisteen ja Kruunuvuorenselän maisematilan eteläisen reunan. Näkymät selän yli ovat katveettomia ja laajoja maisemapanoraamoja. Selkä on myös keskeinen sisääntulomaisema Helsinkiin saavuttaessa.

Yhteys Tervasaaresta Korkeasaareen

Raitiovaunu kulkee Kruununhaasta Liisankadun päästä kannaksella Tervasaareen sivuten sitä ja edelleen Sompasaareen n. 300 m pitkällä sillalla, jossa on kaksoisläppä. Sen aukko on 55 m läppien ollessa auki. Läpän ollessa kiinni sen alle jää 7 m korkea aukko 25 m leveälle osuudelle veneille. Sompasaaresta raitiovaunu kulkee n. 400 m pitkällä sillalla Korkeasaaren pohjoisosaan, jossa raitiovaunupysäkki sijoittuu sisääntuloalueen rinteeseen. Korkeasaaren nykyiset kulkureitit säilyvät lähes ennallaan raitiovaunusillan alla.

Tervasaaresta Sompasaareen johtava silta katkaisee pääosin vapaan näköyhteyden Merihaasta ja Hanasaaresta Kruunuvuorenselälle. Läppäsilta tuo maisemallisesti raskaan rakenteen muutenkin ahtaaseen salmeen. Sompasaaresta Korkeasaareen johtavan sillan näkymiä katkaiseva vaikutus on suurin piirtein sama kuin Kalasataman osayleiskaavassa esitetyillä silloilla. Siltojen vapaa alituskorkeus on 7 m ja sillan tukirakenteista riippuen siltojen ali näkee Kruunuvuorenselälle. Silta- ja pengerratkaisut kuitenkin eristävät taakseen jäävät vesialueet Kruunuvuorenselän avoimesta tilasta.

Vaikutuksia välittömään lähiympäristöön voidaan arvioida liikenneyhteydestä tehdyn selvityksen perusteella sekä työn alla olevan Sompasaari–Korkeasaari osuuden tarkastelun perusteella. Edellisen raportin lopputuloksena suositellaan Tervasaaren ja Sompasaaren välille avattavaa läppäsiltaa jatkosuunnittelun pohjaksi ja pitkän maapenkereen sijasta kokonaisuudessaan siltamaista ratkaisua, joka säilyttää paremmin näköyhteyden Kruunuvuorenselälle.

Aikaisemmissa arvioissa kulttuurihistoriallisista vaikutuksista todetaan muun muassa, että Pohjoissataman yhteys Kruunuvuorenselälle säilyy ja Pohjoissataman kulttuurihistoriallinen merkitys säilyy. Sen sijaan silta sulkee vapaan kulun Sörnäisten satamaan. Silta poistaa pohjoispuoleltaan suuren osan kookkaasta vesiliikenteestä sekä purjeveneliikenteen, mikä vähentää vesialueen käyttöä. Samalla silta heikentää sisälahtien ja satama-alueiden merenkulun perinteitä, jotka ovat olleet erottamaton osa Helsinkiä vuodesta 1864 lähtien. Silta siis tältä osin heikentää Hanasaari–Suvilahti–Sompasaari -alueen merellistä imagoa. Siltojen alituskorkeus on sama kuin Kulosaaren sillassa, joten siltaratkaisut eivät heikennä Vanhankaupunginselälle suuntautuvaa vesiliikennettä.

Sompasaaresta Korkeasaareen johtava silta nousee lähellä Korkeasaarta niin, että vapaa alituskorkeus on 7 m. Silta leikkaa Korkeasaaren pohjoiseen rinteeseen ja kulkee eri tasossa nykyisten rantoja kiertävien reittien kanssa. Raitiovaunupysäkki sijoittuu Mustikkamaalta Korkeasaareen johtavan sillan päätteeksi. Liikenneyhteys vaatii koko Korkeasaaren sisääntuloalueen suunnittelun uudelleen, sillä kulkureitit ja maaston pengerrykset muuttavat nykyisen ilmeen täysin. Julkinen liikenneyhteys edellyttää Korkeasaaren pohjoisosan muuttamista julkiseksi puistoksi. Eläintarhan lipunmyynti siirtyy Mustikkamaalta Korkeasaaren puolelle ja eläintarhan alue rajataan aidalla erilleen julkisesta puistonosasta.

Korkeasaaren osalla tapahtuvia muutoksia tutkitaan tarkemmin 12.6.2008 käynnistyvässä kansainvälisessä ideakilpailussa, joka järjestetään kutsukilpailuna.

Yhteys Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan

Matalatunnelivaihtoehto

Yhteys kulkee tunnelissa eikä sillä ole siltaan verrattavia vaikutuksia maisemaan tai kaupunkikuvaan. Vaikutukset keskittyvät tunnelin Korkeasaaren päähän.

Raitiotie laskeutuu Korkeasaaren itäpuolella teräsbetoniseen katettuun kaukalorakenteeseen, joka muuttuu myöhemmin teräsbetonitunneliksi. Betoniset rakenteet maisemoidaan ympäröiden ne mereen rajoittuvalla penkereellä n. 300 m:n matkalla. Kevyen liikenteen johtaminen betonitunnelien väliin edellyttää siltaa, joka nousee korkeimmillaan 7 m:iin ja laskeutuu sieltä tunneliin. Järjestelyt edellyttävät huolellista suunnittelua ja maisemointia.

Suunnitelmissa on myös varauduttu tunnelielementtien rakennusaltaan sijoittamiseen Korkeasaaren itäreunaan. Rakennusallas on n. 160 x 190 m:n suuruinen, sen lisäksi tulevat louhetukipenkereet, jotka kasvattavat rakennelman n. 350 x 350 m:n suuruiseksi. Rakennelma on kaupunkikuvallisesti ongelmallinen. Kysymykseen tulee myös elementtien rakentaminen muualla kuin Suomessa.

Siltavaihtoehto

Yleissuunnitelmassa on tutkittu kolmea siltatyyppiä: yksi- ja kaksipylonista vinoköysisiltaa sekä laattapalkkisiltaa. Suunnittelutyö ei sisältänyt sillan laajempaa esteettistä suunnittelua, vaikka esteettisyys pyrittiin ottamaan huomioon siltojen perusratkaisuissa. Tarkastelu keskittyi selkeästi teknis-taloudellisiin tekijöihin. Siltaosuuksien arkkitehtonisen ilmeen tarkempi suunnittelu on ajankohtaista vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Koska tekniset ratkaisut kuitenkin vaikuttavat voimakkaasti sillan yleisilmeeseen ja saattavat näin ollen herkässä maisemassa olla yksi tärkeä valintaperuste, on tarkastelluista siltavaihtoehdoista tehty havainnollistavat valokuvasovitukset. Tarkastelupisteiksi on valittu näkymät Suomenlinnasta, Katajanokalta, Mustikkamaalta ja Kulosaaresta.

Kaikissa siltavaihtoehdoissa raitiotie- ja kevyen liikenteen väylä ylitettyään Korkeasaaren pohjoisreunan, laskeutuu Palosaareen noin tasolle +3, josta väylä nousee tasolle +22 ja laskee Kruunuvuoren rantalinjalla tasolle +7. Palosaaren molemmin puolin joudutaan tekemään 150–200 m pengertä.

Esitetty n. 900 m pitkä silta on Helsingin kaupunkikuvassa poikkeuksellisen suuri elementti. Vastaavasti Lapinlahden moottoritiesilta on n. 600 m ja Kulosaaren ja Lauttasaaren sillat 375–360 m pitkiä. Sillan kansi nousee 22 m:n korkeudelle, kun Helsingin nykyiset sillat eivät ylitä 15 m. Vinoköysisiltojen pylonit nousevat 55–80 m:iin ja voivat olla kantakaupungin kirkontorneja korkeampia. Sillat näkyvät laajalle alueelle avarassa Kruunuvuorenselän maisematilassa.

Molino Oy/professori Sinkkilä on laatinut aiemmin (30.3.2007) arvion Kruunuvuorenselän liikennejärjestelyjen silloisten pitkä- ja lyhytsiltavaihtoehtojen vaikutuksesta maisemaan ja kaupunkikuvaan. Pitkäsiltavaihtoehto vastaa sijainniltaan ja korkeudeltaan pääosin nykyisiä siltavaihtoehtoja.

Molino Oy:n arviossa todetaan muun muassa, että sillan mittakaava ja laaja näkyvyysalue on keskeinen ongelma. Sillan mittakaava viittaa erheellisesti keskeiseen valtaväylään. Silta luo laajoja katvealueita, peittää kaukomaisemaa ja jakaa Kruunuvuorenselän kahteen osaan. Silta hallitsee näkymää pohjoisilta alueilta. Se peittää avautuvista näkymistä pois avaraa merinäkymää ja eteläistä saaristoa. Etelästä havainnoitaessa silta rajaa pois näkymästä ison osan Kruunuvuorenselän pohjoisosan vihreänä hahmottuvaa saariketjua.

Arvion loppuyhteenvetona todetaan, että linjaus on aiemmin tutkittuja eteläisiä vaihtoehtoja parempi, koska linjaus kulkee kauempana maisematilan keskikohdasta ja voidaan johtaa Korkeasaaren ja Palosaaren pohjoispuolelta. Se ei kuitenkaan poista suuren sillan tuottamia haittoja kaupunkikuvaan. Siltavaihtoehto on mittasuhteiltaan ja sijoitukseltaan paikkaan huonosti soveltuva, kun arviointiperustana käytetään maisemallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

Sillan vaikutuksista kulttuurihistoriallisiin arvoihin voidaan todeta, että vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin vaikutukset maisemaan. Yhteyden kielteinen merkitys Kruunuvuorenselän kulttuurihistoriallisille arvoille ei ilmeisesti ole kuitenkaan niin suuri, että se vaarantaisi linnoituksen asemaa maailmanperintökohteena.

Sillan positiivisena puolena on, että sillalta avautuu maisemia ja sieltä voi hahmottaa laajasti maisema- ja kaupunkikokonaisuutta. Silta myös kertoo liikenneyhteydestä kantakaupungin ja Kruunuvuorenrannan välillä. Tunnelilla ei saavuteta näitä positiivisia vaikutuksia, mutta maisematila säilyy ennallaan.

Vaikutukset Kruunuvuorenrannan maankäyttöön

Asemakaavoitus Kruunuvuorenrannan keskeisillä alueilla, joiden kautta raitiotie- ja metrolinja kulkevat, on käynnistynyt ja asuntorakentaminen alkaa muutaman vuoden kuluttua. Varautuminen kahteen vaihtoehtoiseen raideliikennejärjestelmään aiheuttaa ongelmallisia varauksia Kruunuvuorenrannan maankäyttöön.

Raitiotie Tunnelivaihtoehdossa raitiotie kulkee kalliotunnelin jälkeen n. 50 m kallioleikkauksessa ja liittyy sitten alueen katuverkkoon. Kallioleikkaus ei sijaitse maankäytön kannalta keskeisellä alueella.

Siltavaihtoehdossa raitiotielinjaus on sidottu metrolinjaukseen. Linjaus kulkee Kruunuvuoren keskeisellä alueella ennen katuverkkoon liittymistä kallioleikkauksessa n. 60 m:n matkan, tunnelin suuaukkoa edeltää n. 40 m matka, jossa tunnelin päällä on alle 5 m:n maakerros. Rakentamatta jätettävä alue on n. 100 x 20 m. Mikäli metroon varautumisesta luovuttaisiin, voidaan raitiotie johtaa kuten tunnelivarauksessa.

Metro Vaihtoehdoissa on varauduttu metron mahdolliseen rakentamiseen myöhemmin.

Haakoninlahden pohjukassa on pehmeikköalue, jonka kohdalla metro joudutaan rakentamaan betonitunneliin. Betonitunnelin rakentaminen jälkikäteen jo rakennetun asuinalueen keskelle edellyttää tunnelin ympärille varausta n. 30–40 m:n levyiselle työmaa-alueelle, joka täytyy jättää rakentamattomaksi. Siltavaihtoehdossa varaus on n. 40 x 200 m pitkä ulottuen Kruunuvuoresta Haakoninlahden länsirannalle ja tunnelivaihtoehdossa 40 x 120 m.

Varaus sijaitsee Kruunuvuorenrannan keskeisellä paikalla Haakoninlahden torin ympäristössä. Haakoninlahden ympäristön on arvioitu olevan yksi Kruunuvuorenrannan vetovoimaisimmista asuinympäristöistä. Varautuminen haittaa huomattavasti tarkoituksenmukaisen ja korkeatasoisen asuinalueen rakentamista. Metrovaraus edellyttää siltavaihtoehdossa n. 8 000 m²:n, tunnelivaihtoehdossa n. 4 800 m²:n rakentamatta jättämistä.

On myös mahdollista rakentaa metron betonitunneli joko osittain tai koko matkalla valmiiksi jo raitiotievaiheessa, jolloin metron työmaavaraus ei haittaisi rakentamista maan pinnalle. Lähellä maanpintaa sijaitseva betonitunneli rajoittaa kuitenkin sen päälle rakentamista. Myös metron runkoääni vaikuttanee viereisten talojen sijaintiin ja rajoittanee niihin sijoittuvia toimintoja. Tunnelivaihtoehdon tunneli maksaa n. 4,2 milj. euroa ja siltavaihtoehdon n. 7 milj. euroa.

Pikaraitiotie

Pikaraitiotie ei vaadi erillistä varausta Kruunuvuorenrannassa, sillä se voi käyttää raitiotien kanssa samaa rataa.

Vaikutukset Helsinkipuistoon ja virkistykseen

Yleiskaava 2002:n mukainen Helsinkipuisto on laaja kokonaisuus ja tärkeä osa jatkuvasti kehittyvää kaupunkia. Kruunuvuorenselkä ympäristöineen on tässä kehityksessä tärkeässä asemassa. Kruunuvuorenselän maisemakokonaisuudessa kansallispuistoperinteen mukainen virkistyskäyttö ja merelliset toiminnot ovat keskeisessä asemassa.

Tervasaaren, Sompasaaren kärjen ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan kulkeva reitti yhdistää virkistysalueita ja luo uusia reittivaihtoehtoja kevyelle liikenteelle. Korkeasaaren eläintarha on yksi Helsingin suosituimmista matkailukohteista ja sen saavutettavuus joukkoliikenteellä paranee merkittävästi raitiovaunuyhteyden ansiosta.

Uusi reitti muodostaa suoremman yhteyden valtakunnalliselle pyöräreitille Kulosaaren ja Pohjoisrannan välillä. Kevyen liikenteen reitit kulkevat saarten suojassa, jolloin tuulisuus on vähäisempi ja reitti miellyttävämpi. Sillat yhdistävät tulevan Kalasataman alueen rantapuistot ja ‑kävelyreitit osaksi viherverkostoa. Erillisten puistoalueiden sijaan rannoista muodostuu merellisten puistojen verkosto. Sompasaaren kärjen rantapuistojen ja pienvenesataman sijainti yhteyksien keskellä vaikuttaa merkittävästi alueen tulevaan luonteeseen. Uudet reittiyhteydet tuovat suuremmat käyttäjämäärät viheralueille, mikä tulee ottaa huomioon sekä olemassa olevien että tulevien viheralueiden suunnittelussa. Viheralueiden voimakkaampi liittyminen kaupunkirakenteeseen muuttaa niiden laatua ja luonnetta positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi saarten kansanpuistoperinnettä voidaan elvyttää. Viheralueiden käyttö koko alueella monipuolistuu ja niihin liittyville palveluille ja toiminnoille syntyy lisää kysyntää.

Suunniteltu yhteys Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan kulkee vaihtoehtoisesti matalatunnelissa tai sillalla. Molempien yhteyksien luonne kävely- tai pyöräreittinä on ongelmallinen mittakaavaltaan. Noin kilometrin mittainen tunneliyhteys ei tarjoa mahdollisuutta nauttia merellisestä maisemasta. Toisaalta samanpituinen silta linjattuna avoimen selkäveden yli on tuulinen ja suojaton. Virkistysreitteinä suojaisammat yhteydet tulevat olemaan suositumpia.

Kruunuvuorenranta ei varsinaisesti kuulu Helsinkipuistoon. Hyvä joukkoliikenneyhteys ja kevyen liikenteen yhteys tukee kuitenkin myös tavoitteita saada alueelle vetovoimaista vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvää toimintaa. Raitioyhteys voi olla merkittävä osa merellistä kiertomatkaa turisteille siihen liittyvine vesibussiosuuksineen. Reitti voidaan liittää osaksi Korkeasaaren kansanpuistoon ja Kruunuvuorenrannan ympäristöön tutustumista.

Siltayhteyttä voitaisiin näkyvyytensä ansiosta hyödyntää esimerkiksi Helsingin kansainvälisessä markkinoinnissa käyttäen sitä esimerkkinä siitä, kuinka kaupunki tukee kestävää kaupunkirakenteen kehitystä ja vähentää hiilidioksipäästöjä investoimalla voimakkaasti vain kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle tarkoitettuun infrastruktuuriin.

Vaikutus vesiliikenteeseen

Uudet sillat rajoittavat korkeatakilaisten alusten pääsyä siltayhteyden pohjoispuolelle. Tervasaarenkannaksen ja Sompasaaren ja Sompasaaren ja Korkeasaaren väliset sillat on mitoitettu 7 m:n alikululle, joka on myös Hakaniemen ja Kulosaaren silloissa. Silta Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan on mitoitettu 18 m:n alikululle, mikä on tavanomainen alikulkukorkeus huviveneväylillä Suomessa.

Hanasaari B:n kuljetukset

Hanasaari B voimalaitokselle on hiili- ja öljykuljetuksia n. 60–100/vuosi. Läppäsiltaa joudutaan avaamaan täten 120–200 kertaa/vuosi eli keskimäärin kerran joka toinen päivä. Proomujen ja alusten hinaajat pääsevät normaalisti poistumaan hinattavansa jätettyään Hanasaaresta siltaa avaamatta, koska niissä on kaadettavat mastot.

Silta on suurten hiililaivojen saapuessa avattuna n. 11 minuuttia, koska silta on avattava turvallisuussyistä jo laivan ohittaessa Katajanokan kärjen. Pienempien alusten osalta aika voi olla hieman lyhyempi.

Sillan aukiolon aiheuttamia häiriöitä joukkoliikenteelle ja sen käyttäjille voidaan vähentää tilapäisjärjestelyin ja informaation keinoin. Nykyisen laivojen liikenteenohjausjärjestelmän (VTS) vuoksi ei yksikään suuri alus voi saapua lähelle satamaa ilman, että sen tulosta tiedetään melko tarkasti 2–3 tuntia ennen saapumista. Tätä voitaneen hyödyntää luotaessa raitioliikenteen kulunohjaus- ja infojärjestelmää läppäsillan avaamistilanteita varten.

Muu vesiliikenne

Huviveneliikenteen venepaikat Tervasaarenkannaksen ja Sompasaaren välisen sillan takana joudutaan järjestämään korkeatakilaisten alusten osalta uudelleen, koska veneet eivät mahdu sillan alitse. Niiden venepaikat vaihdetaan sillan eteläpuolisiin paikkoihin. Siltayhteyden rakennuskustannuksiin on sisällytetty varaus tätä varten.

Vaikutukset merialueella

Raideyhteyden täytöt, siltapilarit ja tunnelielementit ja niiden rakennusallas voivat aiheuttaa mm. virtausmuutoksia ja veden laadun muutoksia Kruunuvuorenselän merialueella. Esimerkiksi veden viipymään tunnelilinjaan pohjoispuolella voi tulla muutoksia. Veden vaihtuvuutta parantavat kuitenkin vallitsevat lounaistuulet. Oman erityispiirteensä alueen virtaamiin antaa Vantaanjoen valuma.

Tässä vaiheessa virtaamavaikutuksia on arvioitu ainoastaan muun muassa Jätkäsaaren ja Koivusaaren meritäytöistä tehtyjen selvitysten pohjalta. Niiden perusteella pysyvät muutokset veden laadussa raideyhteyden vuoksi olisivat pieniä.

Massanvaihdot aiheuttavat myös tilapäisiä muutoksia veden laadussa raidelinjan ympäristössä ja merihiekan ottopaikan ja läjitysalueiden ympäristössä. Rakentaminen edellyttänee tunnelivaihtoehdossa suojaustoimenpiteitä.

Raideyhteyden toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten selvittäminen on osa raideyhteyden suunnittelun jatkotyötä. Tunneliyhteyteen liittyy Kruunuvuorenselällä huomattavien massamäärien käsittelyä.

Täydentävät selvitykset

Järjestelmätarkasteluun liittyen on tehty eräitä täydentäviä selvityksiä. Nämä koskevat ajatusta Itämetron haaroittamisesta Herttoniemestä ja Santahaminan raidevaihtoehtoja, jos alue rakennetaan tulevaisuudessa.

Itämetron haaroittaminen Herttoniemestä

Yleiskaava 2002 valmisteltaessa esitettiin keskustelussa myös vaihtoehtoisia suunta- ja linjausvaihtoehtoja Kruunuvuorenselän poikki tulevalle itsenäiselle raideyhteydelle. Tällaisena vaihtoehtona esitettiin muun muassa itämetron haaroittamista Herttoniemestä Laajasaloon. Tällaiseen ratkaisuun ei päädytty. Asia on kuitenkin nostettu uudelleen keskusteluun.

Selvitys osoittaa, että vaihtoehdon rakentamiskustannukset ovat suuret ja hyödyt vähäiset. Itäisten esikaupunkien Herttoniemen itäpuolella olevien alueiden matka-ajat pitenevät metron haaroituksen ja pidentyvien vuorovälien vuoksi. Täten myös Lounais-Sipoon liitosalueen metroliikenteen palvelu ilmeisesti heikkenisi.

Koko joukkoliikennejärjestelmän palvelutaso ei parane matka-aikojen suhteen. Myöskään tavoiteltu joukkoliikenteen osuuden lisäys ei tällöin toteudu. Lisäksi vaihtoehdossa ei ole kevyen liikenteen yhteyttä Kruunuvuorenselän poikki.

Santahaminan raidevisiot

Suunnittelutarve

Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu ei nyt ole ajankohtaista. Laajasalon ja Santahaminan raideratkaisut ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan maankäytön mahdolliseen muutokseen ja metroon.

Raide-Jokerin toteutuessa lähivuosikymmeninä se tuo raideverkkoon uuden, metroa kevyemmän joukkoliikennevälineen. Nopeana (pika)raitiotienä toteutettuna tällaiseen kalustoon perustuva järjestelmä voisi olla vaihtoehto myös Santahaminan raideratkaisuksi. Sen kapasiteetti riittää hoitamaan alueen liikennettä. Kruunuvuorenselän ylittävä kokonaisliikenne Laajasalon suunnasta olisi noin kolmannes liikennemäärästä, joka nyt on Kulosaaren sillalla.

Helsingin keskustassa pikaraitiotie voisi asettua metron varauksen paikalle. Kalusto voisi olla peruskomponenteiltaan samaa kuin Helsinkiin hankittava uusi raitiokalusto. Uusi kalusto voi olla myös sellaista, että ohjaamo on molemmissa päissä.

Metro- ja pikaraitio -vaihtoehtojen vertailemiseksi on tätä työtä varten muodostettu maankäytön ja raideyhteyden rakennekaaviot Santahaminaan. Maankäyttömallina on käytetty rakennetta, jossa puolet maankäytöstä sijoittuu Santahaminan keskuksen yhteyteen. Keskus sijoittuisi noin kilometrin päähän Hevossalmesta, jonka ali sekä raideyhteys että ajoneuvoliikenteen yhteys on tuotava.

Vaihtoehtoja kuvaavat tunnusluvut

Vaihtoehdoista on tuotettu samalla periaatteella tunnuslukuja kuin edellä on esitetty Laajasalon järjestelmävaihtoehdoista, mutta suppeampana tarkasteluna.

Matkustajamäärät

Ennusteiden mukaan Santahaminan rakentaminen merkitsisi n. 26 000 uutta joukkoliikennematkustajaa/vrk. Laajasalossa ja Santahaminassa olisi yhteensä 50 000 asukasta yleiskaava 2002 suunnitteen mukaisesti. Laajasalon ja Santahaminan kokonaismatkustajamäärä on matkustajamääräennusteessa n. 62 000 matkustajaa/vrk. Näistä menisi kantakaupungin itäpuolisten siltojen kautta raidevaihtoehdoissa n. 47 000 matkustajaa, joista Kulosaaren sillalla olisi 3 000–6 000 matkustajaa/vrk. Vertailuvaihtoehdossa 0+ kaikki n. 42 000 matkustajaa olisivat Kulosaaren sillalla.

Palvelutaso

Keskimääräiset matka-ajat kantakaupunkiin olisivat Kruunuvuorenrannasta pikaraitiovaihtoehdoissa 29–27 minuuttia, supistetussa metrovaihtoehdossa hieman pidemmät. Vaihtoehdossa 0+ vastaava luku olisi n. 40 minuuttia. Vaihdot vähenisivät pikaraitiovaihtoehdossa alle puoleen. Supistetussa vaihtoehdossa vaihtoja olisi huomattavasti enemmän erilaisen järjestelmän vuoksi.

Muusta Laajasalosta ja Santahaminasta muutokset olisivat samansuuntaisia, mutta vähäisempiä.

Rakennuskustannukset

Rakennuskustannukset Kamppiin asti ovat pikaraitiovaihtoehdossa n. 500–580 milj. euroa, supistetussa metrovaihtoehdossa n. 770–830 milj. euroa.

Liikennöintikustannukset ja ylläpito

Liikennöintikustannukset ovat pikaraitiovaihtoehdossa suuremmat kuin supistetun metron vaihtoehdossa ”vanhan” Laajasalon raitioliikenteen kustannusten vuoksi. Supistettu metro on huomattavasti suurempi kiinteistö kuin pikaraitio. Siinä on muun muassa Laajasalossa neljä maanalaista asemaa, kun taas pikaraitiossa ei ole maanalaisia pysäkkejä. Täten ylläpitokustannukset ovat myös korkeammat. Pikaraitiovaihtoehdon liikennöinti- ja ylläpitokustannukset ovat yhteensä n. 24 milj. euroa/vuosi ja supistetun metrovaihtoehdon n. 22 milj. euroa/vuosi.

Uusi vaihtoehto Santahaminaan – pikaraition ja metron yhdistelmä

Uuden vaihtoehdon tarve

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun ja Santahaminan raidevisioiden analysoinnin aikana on noussut esiin uusi vaihtoehto Santahaminan mahdolliseen rakentamiseen liittyen. Tähän on kolme keskeistä syytä:

1 Metrovaihtoehto on Laajasalo–Santahamina -alueella rakennuskustannuksiltaan varsin kallis pikaraitioon nähden. Alueelle kohdistuvat rakennuskustannukset ovat metrovaihtoehdossa yli 200 milj. euroa korkeammat, koska joudutaan rakentamaan neljä maanalaista asemaa ja noin kaksi kilometriä tunnelirataa huonoissa pohjaolosuhteissa.

Pikaraitiossa ei ole maanalaisia seisakkeita ja se voi käyttää yhteistä rataa Laajasalon raitiolinjojen kanssa Koirasaarentiellä ja Haakoninlahdentiellä.

2 Jos Laajasaloon toteutetaan ensi vaiheessa raitioyhteys, siellä ei ole tarkoituksenmukaista palata takaisin metron liityntäliikennejärjestelmään. Pikaraitio on myös kapasiteetiltaan riittävä hoitamaan Santahaminan aiheuttaman lisäliikenteen.

3 Varautuminen metroon Kruunuvuorenrannassa on selvästi ongelmallisempaa kuin pikaraitioon. Metro aiheuttaa Haakoninlahden pohjoispuolella tilanvarausongelmia ja siitä johtuvia kustannuksia.

Näillä perusteilla on muodostettu uusi vaihtoehto, jossa pikaraitio tulee Santahaminasta Katajanokalle. Katajanokalla tapahtuu vaihto metroon sen kanssa yhteisellä asemalla laiturin poikki ilman tasonvaihtoa. Metro ulottuu Pasilaan.

Uutta vaihtoehtoa kuvaavia tunnuslukuja

Matkustajamäärät

Uudessa vaihtoehdossa pikaraition matkustajamäärä Kruunuvuorenselällä on 25 000 matkustajaa/vrk. Ruuhka-ajan liikenne on hoidettavissa 4 minuutin vuorovälillä ja yhdellä yksiköllä. Laajasalon raitiolinjojen matkustajamäärä on Kruunuvuorenselällä n. 17 000 matkustajaa/vrk.

Rakentamiskustannukset

Katajanokan aseman kustannus oli pikaraitiovaihtoehdossa ja supistetussa metrossa mukana vain varauksena. Katajanokan aseman rakentaminen lisää uudessa vaihtoehdossa kustannuksia arviolta 40 milj. euroa ja metrovaihtoehdossa 30 milj. euroa. Pikaraition korvaaminen metrolla Katajanokalta Kamppiin ja Töölön suuntaan lisää kustannuksia Kamppiin asti laskettuna lähinnä metron Kampin yhdysraiteiden ja kookkaampien asemien vuoksi n. 50 milj. euroa.

Uuden vaihtoehdon rakennuskustannukset Santahaminasta Kamppiin asti laskettuna ovat siltavaihtoehdossa n. 590 milj. euroa ja tunnelivaihtoehdossa 670 milj. euroa. Vastaavat metrovaihtoehdon luvut ovat 800 milj. euroa ja 860 milj. euroa. Uuden vaihtoehdon rakennuskustannukset ovat täten n. 200 milj. euroa pienemmät kuin metrovaihtoehdossa.

Liikennöintikustannukset ja ylläpito

Liikennöintikustannuksissa ja ylläpitokustannuksissa ei tapahtune suuria muutoksia. Uuden pikaraitiovaihtoehdon liikennöintikustannukset ovat edelleen suuremmat kuin supistetussa metrovaihtoehdossa, mutta ylläpitokustannukset ovat edelleen sitä pienemmät.

Palvelutaso

Kruunuvuorenrannan matka-ajat kantakaupunkiin pitenevät keskimäärin 0,5–1 minuuttia aikaisempiin raidevaihtoehtoihin nähden. Vaihtomäärät kasvavat, kun Santahaminan uusi pikaraitioyhteys ei tarjoa enää lisäpalveluna vaihdottomia yhteyksiä Kruunuvuorenrannasta kantakaupunkiin aikaisempien raidevaihtoehtojen tapaan.

Muusta Laajasalosta ja Santahaminasta matka-ajat kantakaupunkiin pitenevät keskimäärin 1–1,5 minuuttia aikaisempiin raidevaihtoehtoihin nähden, kun uusi pikaraitioyhteys ei tarjoa vaihdottomia yhteyksiä alueelta kantakaupunkiin aikaisempien raidevaihtoehtojen tapaan. Santahaminan pikaraitioyhteydeltä on kuitenkin edelleen mahdollisuus vaihtaa Laajasalon raitiolinjoille yhteisellä pysäkillä Haakoninlahdentiellä ja Koirasaarentiellä. Kaikki vaihdot ovat joustavia, koska ne tapahtuvat yhteisellä raitiopysäkillä Laajasalossa tai yhteisellä laiturilla Katajanokan asemalla.

Vaihtomäärät kasvavat samalla 1,5-kertaisiksi eli vaihtoja on suunnilleen sama määrä kuin vaihtoehdossa 0+. Vaihdot ovat kuitenkin joustavampia kuin vaihtoehdossa 0+, jossa lähes kaikki vaihdot tapahtuvat tasonvaihtona metroon.

Uuden vaihtoehdon arvotettu matka-aikasäästö, n. 500 milj. euroa, on kuitenkin yhtä hyvä kuin supistetun metron vaihtoehdossa Pasilaan. Täten palvelutasomielessä n. 200 milj. euroa suuremmalle supistetun metron investoinnille ei saataisi katetta juuri ollenkaan.

Raideyhteyden toteuttaminen

Sujuvan raideyhteyden avulla Kruunuvuorenrannasta ja muusta Laajasalosta tulee pääkeskuksen lähialue. Tällaisten alueiden arvo on noussut huomattavasti viime vuosikymmeninä suhteessa seudun muihin alueisiin.

Raideyhteyden taloudellinen vaikutus on arvioitu suureksi. Sillä on myös kaupunkirakenteellisesti ja asuntopoliittisesti suuri merkitys sekä asukkaille että pääkeskuksen toimivuudelle.

Saavutettavuuden paraneminen alkaa konkretisoitua rakennusmaan ja tätä kautta asuntojen ja toimitilojen arvon nousuna heti, kun päätös raideyhteyden toteuttamisesta on tehty. Kaupunki omistaa suuren osan Kruunuvuorenrannan maista. Siksi arvonnousua on realisoitavissa huomattavassa määrin kassavirtoina kaupungille. Täten päätös raideyhteyden toteuttamisesta eli hankepäätös on tarkoituksenmukaista pyrkiä tekemään samanaikaisesti maankäyttöratkaisun hyväksymisen kanssa, esimerkiksi yleiskaavaehdotusta Kvstossa hyväksyttäessä.

Uusi joukkoliikenneyhteys Laajasaloon tulisi ottaa käyttöön täysimääräisenä heti, kun yhteys on rakennettu. Raitiolinjojen toteuttamista voidaan vaiheistaa ja liikennöidä väliaikaisesti yhteyttä osin busseilla. Uusilla, rakentuvilla alueilla se tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Kvsto on 10.10.2007 hyväksynyt uusien raitiovaunujen hankesuunnitelman. Sen mukaan hankinta voisi toteutua 40 vaunun osalta vuoteen 2015 mennessä. Ne toisaalta korvaavat vanhaa kalustoa, toisaalta palvelevat raitioverkon laajennuksia. Hankesuunnitelmaan liittyy optio kaluston lisähankinnasta. Jos pidetään raitioyhteyden valmistumisajankohtana vuotta 2015, kalusto on saatavissa raitiolinjoille option kautta, jos varsinainen hankinta menee muuhun käyttöön.

Vuorovaikutus

Yhteenveto kaupunkisuunnitteluviraston keskustelupalstalla

käydystä keskustelusta: Silta vai tunneli Kruunuvuorenrantaan?

Kaupunkisuunnitteluviraston tiedotuslehti Kaupunkisuunnittelu 2/2008 jaettiin laajasalolaisiin ja herttoniemeläisiin talouksiin viikolla 18. Kruunuvuorenrannan kaavoituksen lisäksi lehdessä käsiteltiin laajasti keskustan ja Laajasalon välisiä joukkoliikenneyhteyksiä sekä esiteltiin silta- ja tunnelivaihtoehdot. Suunnitelmat ja raportit olivat esillä myös kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla (www.hel.fi/ksv).

Keskustelun ajankohta oli 29.4.–25.5.2008. Keskustelua mainostettiin Kaupunkisuunnittelulehden lisäksi viraston verkkosivuilla, missä keskustelukanava sijaitsi. Keskustelussa julkaistiin kaikki saapuneet viestit, yhteensä 38 viestiä. Kruunuvuorenrannan suunnittelun omalla keskustelupalstalla oli lisäksi tänä aikana 13 viestiä, joissa käsiteltiin joukkoliikenne-aihetta. Viestejä oli yhteensä 51.

Keskustelussa siltavaihtoehto sai enemmän kannatusta kuin tunneli. Karkeasti ottaen 27 puheenvuoroa oli puhtaasti siltavaihtoehdon kannalla ja 12 tunnelin kannalla. 2 puheenvuoroa kysyivät lauttavaihtoehdon perään. Lähestulkoon kaikki viestit korostivat nopean joukkoliikenneyhteyden ja erityisesti raideliikenteen välttämättömyyttä alueelle. Joukkoliikenneyhteydestä huolimatta autoliikenteen pelätään kasvavan räjähdysmäisesti Koirasaarentiellä ja Laajasalontiellä.

Sillan kannattajat toivoivat komeaa, tyylikästä ja ainutlaatuista siltaa, jonka kautta merellistä Helsinkiä voivat ihastella niin paikalliset kuin turistitkin. Sillan puolestapuhujat kokivat tunnelin kevyelle liikenteelle pelottavaksi, lähes painajaismaiseksi ränniksi, joka ei houkuttele ulkoilijoita, kun taas silta olisi ylpeydenaihe, kestävä ja ekologinen sekä palvelisi kaikkia liikennemuotoja. Sekä vinoköysisillalla että palkkisillalla oli omat puolustelijansa. Palkkisillan koettiin sulautuvan paremmin saaristomaisemaan, kun taas vinoköysisilta (enemmän kannatusta) olisi itsessään nähtävyys. Sillan alituskorkeutta toivottiin korotettavaksi 20–25 m:iin 2 puheenvuorossa. Joku ehdotti sillan avaamista myös autoliikenteelle, koska tällöin voitaisiin säästyä rakentamasta Herttoniemeen kaavailtuja mittavia liikennejärjestelyjä.

Tunnelin kannattajat pelkäsivät Helsingin merinäkymien menettämistä. Tunneli koettiin kauniiksi, luonnonmukaiseksi, kaupunkikuvallisesti varmemmaksi vaihtoehdoksi ja sen käyttökelpoisuutta myös huonolla säällä kehuttiin. Sillan huonoiksi puoliksi mainittiin rumuus, meluhaitat, kylmyys ja tuulisuus. Myös Pohjoisrannan, Tervasaaren ja Korkeasaaren pelättiin menevän pilalle siltarakenteista.

Joissain puheenvuoroissa epäiltiin, ettei raideyhteyttä saada toteutettua vuosikymmeniin. Yksittäisiä ehdotuksia olivat lisäksi ratikkayhteys Kaitalahdesta Kulosaaren metroasemalle, raideliikenteen jatkaminen Herttoniemen asemalle saakka, tietullit Kulosaareen, ratikkayhteyden linjaaminen Kruununhaasta Hakaniemensillan kautta Merihakaan, Hanasaareen, Sompasaareen ja Korkeasaareen, pyöräilyreitti Tullisaaresta Kulosaareen.

Keskustelu löytyy kokonaisuudessaan internetistä, osoitteessa www.hel.fi/ksv >Osallistu ja vaikuta >Keskustelukanavalle >Silta vai tunneli Kruunuvuorenrantaan.

Muut esitetyt mielipiteet

Mielipide 1

Professori Trevor Harris on laatinut ”Asiantuntijalausunnon koskien silta/tunneliyhteyttä Katajanokalta uuteen suunnitteilla olevaan Laajasalossa sijaitsevaan Kruunuvuoren kaupunginosaan”. Hän ilmoittaa, että Shell Internationalin kiinteistöosasto on pyytänyt lausuntoa, mutta esiintyvät huomiot ovat hänen omiaan. Hän pitää haitallisina kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmia Shellin toimeksiantona tehtyihin suunnitelmiin nähden. Hän pitää ongelmallisena erityisesti esitettyä tunnelin suuaukkoa Kruunuvuoressa ja sen toteuttamisen aikataulua. Jos metrovaihtoehto ei lähitulevaisuudessa ole realistinen, voisi raitiotunneli myös olla mahdollinen, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että siihen liittyvät työt ajoitetaan tapahtuvaksi samanaikaisesti uuden satama-alueen muun rakentamisen kanssa.

Vastine 1

Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus toteuttaa raitiotieyhteys sen rakentamisen alkuvaiheessa. Nyt tehdyn järjestelmätarkastelun perusteella esitetään, että Santahaminan tulevaisuuteen varautuen Laajasalossa varaudutaan metron sijaan pikaraitiotiehen, joka ei vaadi lisävarauksia Kruunuvuorenrannassa.

Mielipide 2

Kruununhaan asukasyhdistys ja Kruununhaka-seura ovat osoittaneet kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneratkaisua koskevan kirjeen. Siinä todetaan muun muassa, että Kruununhaka on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilytetään. Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteyden suunnittelussa näyttävät lisäksi unohtuneen maakuntakaavan määräykset kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen säilyttämisestä sekä merialueen täyttöjen ekologiset ja kaupunkikuvalliset sekä vesiliikenteeseen liittyvät vaikutukset.

Kirjeessä korostetaan, että vanhan asuntokadun läpi, venesataman päälle ja virkistysalueen kupeeseen suunniteltu Lauttasaaren sillan pituinen raitiotiepengerrys ja yhtä pitkä silta ovat pääkaupungin vanhimman kaupunkiympäristön ja Helsinkipuiston kannalta erittäin väkivaltainen hanke. Tervasaari on luokiteltu Helsinkipuiston selkävesialueen kulttuurikohteeksi. Koko Kruununhaan merialue ja myös Kruunuvuorenselkä ovat osa Helsinkipuistoa.

Kirjeessä kysytään myös, onko raitiovaunuyhteys esitetyllä reitillä nopea ja kilpailukykyinen joukkoliikenneratkaisu. Lauttayhteyttä tarjotaan myös ratkaisuksi. Lisäksi halutaan selvitettävän myös itämetron haaroittamista Kruunuvuorenrantaan. Lopuksi todetaan, että Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteyden vaatimat täyttöpenkereet ja sillat tuhoavat Helsingin merellisen luonnon- ja kulttuuriperinnön kokonaisuuden. Kruununhaan läpi ja Kruunuvuorenselän arvokkaan merimaiseman halki kulkevasta raitiotielinjauksesta tulee luopua.

Vastine 2

Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaava 2002:n alueella, mutta kirjeessä viitatuilta osin yleiskaava 2002 vastaa sisällöllisesti maakuntakaavaa. Kruununhaka ja Tervasaari kuuluvat Helsingin yleiskaavassa 2002 rasterimerkinnällä osoitettuun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Aluetta koskee määräys, jonka mukaan aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Liisankatu on kantakaupungin katuverkon kokoojakatumainen osa, jolla jo osittain on raitiovaunuliikennettä. Raitiotieverkon laajentaminen palvelee Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon yhteyksien lisäksi kantakaupungin sisäisen joukkoliikenteen kehittämistä. Raitiovaunu kuuluu perinteisenä osana kantakaupungin kaupunkikuvaan ja raitiolinjan jatkaminen on sopusoinnussa yleiskaavamääräyksen kanssa.

Raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 on ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisten vaihtoehtojen teknis-taloudellinen ja verkostollinen toteutettavuuskelpoisuusselvitys. Selvitys ei sellaisenaan ole toteuttamiseen tähtäävä suunnitelma. Seuraavassa hankesuunnitelmavaiheessa suunnitelmat tarkentuvat koko raitiovaihtoehdon reitillä Kruununhaasta Laajasaloon. Esimerkiksi Pohjoisrannasta Sompasaareen ulottuvasta jaksosta tulee laatia huomattavasti tarkempi suunnitelma. Jatkossa myös Liisankadusta laaditaan liikennejärjestely- ja katusuunnitelmat, joissa katu rakennetaan korkealuokkaiseksi, ympäristöönsä sopeutuvaksi kaduksi ja jolta ajoneuvoliikenteen läpiajo poistetaan.

Kantakaupungin merellisyyteen ja kerroksellisuuteen on kuulunut eri aikakausina toteutettuja siltoja, täyttöjä ja rantarakenteita. Uusien vastaavien kaupungin kehittämisen kannalta tarpeellisten rakenteiden ei sinällään voida katsoa olevan ristiriidassa tai tuhoisia alueen arvojen ja ominaisuuksien säilyttämisen kannalta. Yksityiskohtaisemman jatkosuunnittelun tehtävänä on arvioida erilaiset vaikutukset sekä ne toimenpiteet, joilla kaupungin elinvoimaisuuden edellyttämät hankkeet sovitetaan yhteen ekologisten, maisemallisten, kaupunkikuvallisten ja muiden tärkeiden tavoitteiden kanssa.

Nyt tehty järjestelmätarkastelu antaa myönteisen vastauksen kysymykseen, onko raitiovaunuyhteys esitetyllä reitillä nopea ja kilpailukykyinen joukkoliikenneratkaisu. Kirjeessä mainitusta lauttayhteydestä on tehty useita selvityksiä. Lauttayhteys ei voi korvata Laajasaloon suunniteltua kaupunkirakenneratkaisua raitioyhteyksineen. Sitä vastoin vesibussiliikenne kuuluu täydentävänä ratkaisuna merellisen Helsingin kulkuvälinekokoelmaan. Itämetron haaroittamisesta Kruunuvuorenrantaan on tehty selvityksiä jo yleiskaava 2002:ta valmisteltaessa. Sellaiseen ratkaisuun ei päädytty. Nyt järjestelmätarkastelun yhteydessä tehty täydentävä selvitys päätyy samaan johtopäätökseen.

Mielipide 3

Helmi Tuominen on lähettänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle sähköpostiviestin, joka koskee Kruunuvuoren kaavoitusta. Siinä todetaan tiivistettynä, että Siltavaihtoehdossa 18 m:n alikulku tulee estämään isolle osalle purjeveneistä liikennöinnin. Helsingin merellisyys kärsii. Alikulun korkeutta tulisi nostaa ainakin 4 m:llä. Mastojen korkeus on nousemaan päin normaalissa perheveneessä. Metron meluhaitta sillalla on valtava. Metron tulisi kulkea tunnelissa ympäristömelun vuoksi. Kevyen liikenteen kannalta tunneli on turvallisempi ja kuljettavissa kesät talvet.

Vastine 3

18 m:n alikulkukorkeus on normaalisti Suomessa pienveneväylillä käytetty alikulkukorkeus. Kruunuvuorenselältä pohjoiseen väylä päättyy maankäyttöön ja liikenne on täten melko vähäistä. Hyvin pieni osa purjeveneistä Suomessa ylittää mastonkorkeudeltaan 18 m. Sillan alikulkukorkeus on kompromissi, johon on vaikuttanut muun muassa tekniset ratkaisut ja kevyen liikenteen raitin kaltevuus.

Raideliikenteen kiskomelun torjumiseksi on nykyään kehittyneitä menetelmiä. Järjestelmätarkastelun perusteella on luovuttu metrovarauksesta sillalla. Sillalla kulkee raitiovaunuja. Tämä antaa joustoa sillan suunnitteluun myös kaltevuuksien suhteen, koska sallitut kaltevuudet ovat suuremmat kuin metrossa. Jatkosuunnittelussa selviää, voidaanko sillan alikulkukorkeutta hieman korottaa.

Suositus Laajasalon raideyhteydeksi perusteluineen

Laaditun Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008:n ja muiden selvitysten perusteella on laadittu seuraava suositus perusteluineen.

1. Raideyhteys 2010-luvulla

RAITIO vai supistettu METRO?

– Supistetun metron matkustajakysyntä suhteessa tarjottuun kapasiteettiin on yhden vaunuparinkin junalla vähäinen. Metro välineenä on kapasiteetiltaan liian suuri n. 20 000 matkustajaa/vrk poikkileikkausliikenteen kuljettamiseen.

– Supistetun metron rakennuskustannus on n. 600–650 milj. euroa. Suurten rakennuskustannusten vuoksi hyötykustannus on alhainen. Laajasalon metrolle ei ole löydetty halpaa ratkaisua, jonka hyödyt suhteessa kustannuksiin olisivat hyväksyttävissä.

– Raitiovaihtoehdon hyödyt ovat suuret ja hyötykustannus kohtuullisen hyvä. Kokonaisinvestointi on saatavissa hyväksyttävälle tasolle niin, että toteutus on mahdollista Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

– Supistetun metron valinta sitoisi Laajasalon ja mahdollisesti rakennettavan Santahaminan tulevaisuuden metroon ja sulkisi pois nopean (pika)raitiovaihtoehdon.

SILTA vai BETONIELEMENTTITUNNELI?

– Siltayhteys on rakennuskustannuksiltaan (125 milj. euroa) merkittävästi halvempi kuin betonielementtitunnelivaihtoehto (205 milj. euroa). Vaihtoehtojen hyödyt ovat suunnilleen samat, joten siltavaihtoehdon hyötykustannus on huomattavasti tunnelia parempi.

Siltayhteyden rakentaminen voi perustua koeteltuun tekniikkaan Suomessa. Rakentamisen riskit ovat myös vähäiset huonoista pohjaolosuhteista riippumatta. Elementtitekniikalla toteutetulle tunnelille on löydettävissä osaamista maailmalta, mutta riskit ovat suuremmat. Suuremmat riskit liittyvät rakennuskustannuksiin, toteuttamiseen ja huonoihin pohjaolosuhteisiin.

– Vaihtoehdot eroavat toisistaan Kruunuvuorenselällä teknisen ratkaisun näkymisen ja kulkijoiden näkymien suhteen. Silta näkyy tunnelia enemmän ja sillalta näkee tunnelia paremmin. Näihin seikkoihin liittyy arvostuksia, joissa mielipiteet hajoavat. Mielipiteet ovat painottuneet käydyssä vuoropuhelussa enemmän siltayhteyden kannalle. Viime kädessä kysymys on mitattavien ominaisuuksien ja erilaisten arvojen keskinäisestä painottamisesta.

EHDOTUS: Laajasalon raideyhteydeksi 2010-luvulla valitaan RAITIO- vaihtoehto ja SILTAyhteys.

2. Varautuminen pitemmän aikavälin raideratkaisuihin Laajasalossa ja Santahaminassa

Selvitykset osoittavat, että nopea (pika) raitio on tasavertainen vaihtoehto metrolle Santahaminassa sen mahdollisesti rakentuessa. Pikaraitioyhteys on kuitenkin rakennuskustannuksiltaan Laajasalosta Helsingin keskustaan n. 250 milj. euroa halvempi kuin metro.

– Pääkaupunkiseudun kalustovalikoimaan tulee Raide-Jokerin, pikaraitiotien, myötä uusi kalustotyyppi. Pikaraitio-rata kalustoineen on täten myös realistinen vaihtoehto Santahaminassa.

– Jos Laajasaloon toteutetaan ensi vaiheessa raitioyhteys, siellä ei ole tarkoituksenmukaista palata takaisin metron liityntäliikennejärjestelmään. Pikaraitio on kapasiteetiltaan riittävä hoitamaan Santahaminan aiheuttaman lisäliikenteen.

– Varautuminen metroon Kruunuvuorenrannassa on selvästi ongelmallisempaa kuin pikaraitioon. Metro aiheuttaa Haakoninlahden pohjoispuolella tilanvarausongelmia ja siitä johtuvia kustannuksia.

EHDOTUS: Laajasalon suunnittelussa varaudutaan myöhemmin toteuttamaan pikaraitiotieyhteys välille Santahamina–Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätetään myöhemmin erikseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä tiedoksi 5.6.2008 päivätyn ”Laajasalon raidevaihtoehtojen liikennejärjestelmätarkastelu 2008”

-raporttiluonnoksen.

Samalla lautakunta päätti esittää Khlle,

– että Laajasalon ensimmäisen vaiheen raideyhteydeksi valittaisiin raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten, että raitiotieyhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina ja

– että Laajasalon suunnittelussa varauduttaisiin myöhemmin toteuttamaan pikaraitiotieyhteys välille Santahamina–Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätettäisiin myöhemmin erikseen.

Lisäksi lautakunta päätti esittää Khlle, että se kehottaisi

– joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Laajasalon raitiotieyhteyden hankesuunnitelman laatimisen sekä

– kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään raideyhteyden edellyttämien kaavojen laatimisen.

Pyydetyt lausunnot Joukkoliikennelautakunta toteaa (17.6.2008) mm., että Laajasalon joukkoliikenneyhteyksistä on laadittu vuodesta 1999 lähtien useita suunnitelmia ja järjestelmävertailuja. Kaupunkisuunnittelu- ja joukkoliikennelautakunnat käsittelivät Laajasalon joukkoliikennejärjestelmään liittyviä selvityksiä edellisen kerran kesällä 2007. Joukkoliikennejärjestelmän valintaa varten on suunnitelmia tämän jälkeen tarkennettu. Silta- ja tunneliratkaisujen suunnitelmat on viety yksityiskohtaisemmalle tasolle ja rakentamiskustannukset ovat tarkentuneet. Eri joukkoliikennevälineiden liikennöinnin yksikkökustannukset on tarkennettu liikennelaitoksella valmistuneiden 2010-luvun ennusteiden mukaisesti. Myös linjastojärjestelyjä on tarkistettu.

Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhdessä tekemä selvitys kokoaa yhteen Laajasalon joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtojen vaikutukset sellaisella tarkkuustasolla, että selvityksen pohjalta voidaan tehdä valinta joukkoliikennejärjestelmästä. Erityisen tärkeää tämä on Kruunuvuorenrantaan rakennettavan uuden asuinalueen kannalta, sillä Helsingin tavoitteena on tehdä alueesta alusta lähtien vahvasti joukkoliikenteeseen tukeutuva. Tällöin joukkoliikennejärjestelmä voi vaikuttaa keskeisesti alueen imagoon, markkinointiin ja maan arvoon.

Järjestelmävertailussa vaihtoehtoina ovat olleet Herttoniemen metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä (vertailuvaihtoehto), raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Tervasaaren kautta keskustaan sekä supistettu metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin. Supistetussa metrovaihtoehdossa asemat toteutetaan ensi vaiheessa vain Kamppiin, Esplanadille, Kruunuvuorenrantaan ja mahdollisesti Koirasaarentielle. Raitio- ja metrovaihtoehdoista on arvioitu Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä sekä silta- että tunneliratkaisut. Sekä raitio- että metrovaihtoehtoihin liittyy kevyen liikenteen yhteys Helsingin keskustaan Kruunuvuorenselän yli tai ali.

Rakentamiskustannusten osalta talvella 2007 tehdyt yleissuunnitelmatasoiset silta- ja tunnelisuunnitelmat sekä Töölön metron alustava yleissuunnitelma ovat tuoneet lisätietoa. Metron osalta myös linjaus on muuttunut ja linjapituus kasvanut lähes kilometrillä. Erityisesti metrovaihtoehtojen kustannukset ovat näistä syistä kasvaneet selvästi aiemmista arvioista. Sillalla kulkevan metron rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 596 milj. euroa ja tunnelissa kulkevan metron kustannuksiksi 655 milj. euroa. Raitiovaihtoehdot ovat selvästi edullisemmat rakentaa ja niiden kustannusarviot ovat vastaavasti 125 milj. euroa (silta) ja 205 milj. euroa (tunneli).

Käyttökustannuksiltaan vertailuvaihtoehto (bussi) ja raitiovaihtoehto ovat jotakuinkin samanhintaisia, kun taas metrovaihtoehto on yli kolmanneksen (4,5 milj. euroa/vuosi) edullisempi.

Matka-ajat Laajasalosta keskustaan lyhenevät raitio- ja metrovaihtoehdoissa selvästi vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Metrossa keskinopeus Laajasalon ja keskustan välillä on 57 km/h ja raitiovaihtoehdoissa vastaavasti 23 km/h. Raitiovaihtoehdossa vaihtojen määrä vähenee noin puoleen ja metrossa noin kolmanneksella.

Vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu sekä Helsingin kaupungin omaksuman käytännön (40 vuoden laskenta-aika, 3 %:n korko) että liikenne- ja viestintäministeriön käytännön (30 vuoden laskenta-aika, 5 %:n korko) mukaisesti. Valtaosa vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellisista hyödyistä syntyy liikennöintikustannussäästöistä, lipputulolisäyksistä, matka-aikasäästöistä ja kulkutapamuutoksista. Metrovaihtoehtojen hyödyt ovat yli 50 % raitiovaihtoehtoja suuremmat, mutta toisaalta niiden investointi- ja ylläpitokustannukset ovat raitiovaihtoehtoihin nähden moninkertaiset. Raitiovaihtoehdoista siltavaihtoehto on investoinneiltaan selvästi pienempi ja hyöty-kustannussuhde (1,73 Helsingin omaksumalla laskentakäytännöllä) on selvästi paras.

Tunnelissa kulkevan raitiovaihtoehdon hyöty-kustannussuhde on 0,89 ja metron hieman alle 0,5. Liikenne- ja viestintäministeriön laskentakäytännöllä hyöty-kustannussuhteet heikkenevät, mutta vaihtoehtojen järjestys säilyy samana. Tällöinkin raitiovaihtoehto siltaa pitkin on edelleen yhteiskuntataloudellisesti kannattava (H/K 1,13).

Vaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteisiin vaikuttaa jonkin verran, sisällytetäänkö Sompasaaren siltayhteyksien vaikutukset tunnuslukuihin. Metrovaihtoehdon kannattavuutta parantaa lisäksi, mikäli metro ulotetaan Laajasalossa vain Kruunuvuorenrantaan ja Koirasaarentien asema jätetään toteuttamatta. Metron hyöty-kustannussuhde jää parhaimmillaankin kuitenkin n. 0,6:een. Selvityksessä on lyhyesti tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa metro haaroitetaan Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan. Tämä vaihtoehto ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.

Yhteiskuntataloudellisen vertailun perusteella Laajasalon joukkoliikennejärjestelmä tulisi toteuttaa perustuen raitioliikennevaihtoehtoon siltaa pitkin. Tämä edellyttää n. 125 milj. euroa investointeja infrastruktuuriin. Lisäksi vaihtoehdon edellyttämä raitioliikenteen lisäys tarkoittaa n. 41 milj. euroa investointeja raitiovaunukalustoon. Koska samalla kuitenkin rantametron mitoittava matkustajakysyntä Kulosaaren sillalla vähenee noin kymmenenneksen Kruunuvuorenselän raitioyhteyden vuoksi, rantametrossa tarvittava tulevaisuuden kaluston kokonaishankintatarve vähenee yhdeksällä vaunuparilla, joiden hankintahinta on yhteensä 36 milj. euroa.

Raitioliikenteen laajeneminen Laajasaloon tarkoittaa myös, että Helsingin raitioliikenteen järjestämiseen tarvittava raitiovaunumäärä ei mahdu enää nykyisille varikoille ja käytännössä uusi raitiovaunuvarikko tulee toteuttaa kallion sisään nykyisen Vallilan raitiovaunuvarikon alle. Tämän investoinnin kustannus on karkeasti arvioituna n. 60 milj. euroa, mutta investointikustannusta ei täysimääräisesti tule kohdentaa Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän kustannukseksi.

Raitioliikenne on Helsingin joukkoliikennemuodoista häiriöherkin. Väärin pysäköidyt autot johtavat raitioliikenteen poikkeusreitteihin päivittäin. Raitioliikenne on joukkoliikennemuodoista hitain ja sen volyymin merkittävä kasvu Jätkäsaaren ja Sompasaaren raitioliikenteen myötä tulee hidastamaan raitioliikenteen matka-aikoja nykyisestä. Laajasalon raitioliikenteen lisäys vaikuttaa samansuuntaisesti ja nykytilanteeseen verrattuna keskustan raitioliikenteen ennustetaan hidastuvan pahimmillaan jopa 20 %.

Kvsto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut tavoitteeksi nopeuttaa raitioliikennettä 4 %:lla ja Laajasalon raitioteiden toteuttamisen edellytyksenä tuleekin olla raitioliikenteen toimivuutta parantavien ratkaisujen toteuttaminen. Näitä ovat esimerkiksi täysin raitioliikennettä suosivien liikennevaloetuuksien toteuttaminen sekä merkittävät toimenpiteet henkilöautojen väärinpysäköinnin vähentämiseksi raitiokiskoilla.

Raitiovaihtoehdossa käytetty alustava linjasto perustuu kolmeen Laajasalon ja Helsingin keskustan väliseen linjaan. Järjestely muuttaa olennaisesti Helsingin nykyisten raitiolinjojen reittejä. Jatkossa linjastosuunnittelua tulee tarkentaa pyrkien löytämään ratkaisu, jossa tarjonta sekä Helsingin keskustassa että Laajasalossa vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää ja joka raitioliikenteen kustannustehokkuutta parantaen tuottaa matkustajille hyvän palvelutason. Ratkaisu kytkeytyy raitioliikenteen muihin kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi raitioliikenteen laajentamiseen Jätkäsaareen ja Sompasaareen. Nyt parhaaksi osoittautunutta vaihtoehtoa voidaan tällä tavoin edelleen kehittää.

Joukkoliikennelautakunta merkitsi tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raporttiluonnoksen.

Samalla lautakunta päätti esittää Khlle,

– että Laajasalon suunnittelun ja kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenteen järjestämisen raideyhteydeksi valitaan raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten, että raitiotieyhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

– että Laajasalon kehittämisessä ja suunnittelussa jatkossa varaudutaan myöhemmin toteuttamaan nopea raitiotieyhteys välille Santahamina – Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätettäisiin myöhemmin erikseen.

– että Khs kehottaisi joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Laajasalon raitiotieyhteyden hankesuunnitelman laatimisen edellä esitettyjen linjausten mukaisesti.

– että Khs kehottaisi joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa sekä Laajasalon raitioliikenneratkaisun että kantakaupungin muun raitioliikenteen hyvän palvelutason varmistamiseksi toteuttamaan raitioliikennettä nykyistä voimakkaammin suosivat liikennevaloetuudet keskustassa ja valmistelemaan esityksen henkilöautojen väärinpysäköinnin merkittäväksi vähentämiseksi raitioliikennekiskoilla.

Joukkoliikennelautakunta toteaa asian käsittelystä lautakunnassa seuraavaa:

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Hirvikangas ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Jäsen Snäll kannatti Hirvikankaan tekemää esitystä.

Asiassa toimitettiin äänestys.

Lautakunta päätti äänin 7–2 (Hirvikangas ja Snäll) hyväksyä esittelijän muutetun esityksen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.10.2008), että Laajasalon Kruunuvuorenrannasta on tavoitteena tehdä 2020-luvun puoliväliin mennessä 10 000 asunnon ja tuhannen työpaikan vetovoimainen uusi kaupunginosa. Tälle alueelle ja samalla koko Laajasalolle on tärkeää saada kestävän kehityksen mukainen joukkoliikenneyhteys kantakaupunkiin. Raideyhteys pystyy selvitysten mukaan parhaiten palvelemaan tulevaisuuden suuria matkustajamääriä Laajasalosta kantakaupunkiin. Yhteys on hyvä rakentaa samaan aikaan alueiden rakentumisen kanssa.

Hankkeen alkuvaiheesta johtuen, tämän hetken kustannusarviot ovat suuntaa antavia. Raitiotievaihtoehto on selvityksen mukaan metrovaihtoehtoa edullisempi ja siltavaihtoehto on puolestaan tunnelivaihtoehtoa edullisempi.

Laajasalon raideyhteyden investointikustannuksiin on varattu taloussuunnitelmaehdotuksen rakentamisohjelmassa vuosina 2010–2013 yhteensä 105 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa siltavaihtoehtoon perustuvan raitiotieyhteyden mukaisen hankesuunnitelman valmistelun käynnistämistä.

Tässä vaiheessa ei ole syytä ottaa kantaa 2. vaiheen raideratkaisuihin suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi.

Khs toteaa, että lautakunnat ovat esityksissään ehdottaneet, että ensi vaiheessa joukkoliikenne järjestetään raitiotienä siltayhteyksin Laajasalosta Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan ja että pitkällä aikavälillä varaudutaan Laajasalon kehittämisessä ja suunnittelussa toteuttamaan nopea raitioyhteys välille Santahamina–Katajanokka.

Khs katsoo, että ensi vaiheen päätös tarvitaan pikaisesti hankkeen toiminnallisen ja taloudellisen jatkosuunnittelun tueksi, jotta Kruunuvuorenrannan rakentaminen voi edetä suunnitellusti. Sen sijaan muut pidemmän aikavälin raideratkaisut tullaan selvittämään juuri käynnistyneen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä.

Khs ilmoittaa, että se tulee päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottamaan joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatiman hankesuunnitelman ja asemakaavan raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Khs tulee lisäksi kehottamaan joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa raitioliikenteen palvelutason varmistamiseksi edistämään raitioliikennettä nykyistä voimakkaammin suosivia liikennevaloetuuksia keskustassa ja vähentämään henkilöautojen väärinpysäköintiä raitiokiskoilla.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 ‑raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportti, erillinen liite


KOKOUSKUTSU	Huom! Kokousaika

Kokousaika	12.11.2008 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Ympäristönsuojelumääräykset (Kvsto 1.9.2004)
	Liite 2	Ympäristönsuojelumääräysten muutokset (Kvsto 14.6.2006)
	Liite 3	Pysäköintitaksojen tarkistuspäätös (Kvsto 19.1.2005)
	Liite 4	Kiinteistötoimitusmaksutaksa (Kvsto 16.1.2008)

Nimi	Ammatti/tehtävänimike

xxxx, xxxxxxxx	xxxxxxxxxxxx
xxx, xxxxx	xxxxxxxxxxxx
xxxxxx, xxxxx	xxxxxxxxxxxx
xxxxxxxx, xxxxa	xxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxx, xxxx	xxxxxxxxxxxx
xxxxx, xxxxx	xxxxxxxxxxxx
Pohjonen, Tiina	kehittämispäällikkö
xxxxxx, xxx	xxxxxxxxxxxx

Pääomavuokra n.	15,20 euroa /ht-m²/kk	ja
Ylläpitovuokra	2,60 euroa /ht-m²/kk	(v. 2007 tasossa)

Yhteensä	17,80 euroa /ht-m²/kk

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 19.2.2008
	Liite 2	Opetusviraston lausunto 6.5.2008
	Liite 3	HKR-Rakennuttajan tarjous 19.2.2008

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11535

LIITTEET	Liite 1	Piirustus 5663-3
	Liite 2	Piirustus 5664-3
	Liite 3	Piirustus 5665-3
	Liite 4	Piirustus 5666-3
	Liite 5	Piirustus 5667-3
	Liite 6	Piirustus 5668-3