KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

SOSIAALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN VÄLIKYSYMYS KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VOIMAVAROISTA JA KAUPUNGIN ELIMISSÄ ESIINTYVISTÄ PYRKIMYKSISTÄ KOROTTAA PÄIVÄHOITO-, TERVEYSKESKUS- JA MUITA MAKSUJA

Khs 2008-1429

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt 4.6.2008 Kvston työjärjestyksen 23 §:ssä tarkoitetun välikysymyksen, joka kuuluu seuraavasti:

”Täten me allekirjoittaneet Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet jätämme Helsingin kaupunginhallituksen vastattavaksi valtuuston työjärjestyksen 23 §:n mukaisen välikysymyksen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen voimavaroista ja kaupungin elimissä esiintyvistä pyrkimyksistä korottaa päivähoito-, terveyskeskus- ja muita maksuja.

Helsingin terveys- ja sosiaalitoimen palvelut eivät vastaa todellisia tarpeita. Viisi vuotta sitten tehtyjen säästöjen seurauksena palvelun saannin kriteerit ovat tiukentuneet. Sosiaaliviraston vaje, joka on tosin pienentynyt, on korkea aika poistaa kokonaan. Kynnys palvelujen saamiseen on viime vuosina kasvanut. Erityisiä ongelmia on toisaalta lastensuojelun, lasten päivähoidon ja toisaalta vanhustenhuollon sekä päihdeongelmaisten palvelujen tuottamisessa. Lastensuojeluun kaupunki ei ole kyennyt turvaamaan riittäviä voimavaroja. Vanhustenhuollon keskeisissä hoitolaitoksissa vallitseva pitkittyvä työvoimapula on erittäin vakavasti vaarantanut palveluiden järjestämisen esimerkiksi siten, että vanhusten aterioinnista huolehtiminen on kohtuuttomasti vaikeutunut. Helsingin kaupungilla on vaikeuksia saada työvoimaa hoiva-alalle, koska palkkaus ei vastaa työn rasittavuutta ja vaativuutta. Niinpä tiedustelemme, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä palvelujen saatavuuden ja niiden laadun parantamiseksi.

Sosiaalidemokraatit eivät hyväksy sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotuksia.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että valtuusto käy keskustelua ja edellyttää, että kaupunki varaa v. 2009 budjettiin tarvittavat määrärahat, jotta Helsingissä ei tarvitse nostaa sosiaali- ja terveystoimen maksuja. Taloudellisesti kaupunki ei olennaisesti hyödy sosiaali- ja terveysmaksujen korottamisesta, kun valtio leikkaa valtionosuusjärjestelmän avulla korotuksista tulevan taloudellisen hyödyn merkittäviltä osin itselleen. Sitä vastoin vähävaraisten eläkeläisten, yksinhuoltajien ja lapsiperheiden talouksissa nämä korotukset ruoan hinnan koko ajan noustessa olennaisesti vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja lisäävät niiden kotitalouksien lukumäärää, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.”

Sosiaalivirasto toteaa (6.6.2008) lausuntonaan jätettyyn välikysymykseen seuraavaa:

Sosiaalitoimen talousarviossa ei ole viime vuosina toteutettu palvelujen saatavuutta heikentäviä säästötoimenpiteitä. Talousarvion menomäärärahat ovat kasvaneet 172 miljoonaa euroa, vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuoden 2009 talousarvioraami, 1 072 miljoonaa euroa, mahdollistaa edelleen tilahankkeiden lisäksi 24 miljoonan euron toiminnan lisäykset.

Palveluiden saatavuus on hyvällä tasolla, eivätkä palvelun saannin kriteerit ole tiukentuneet. Useilla eri sektoreilla toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan tyytyväisyys Helsingin sosiaalitoimen palveluihin ei ole heikentynyt. Palvelujen korkea taso ja hyvä laatu ovat nähtävissä myös kuuden suurimman kaupungin menojen kustannusvertailussa.

Pääosa sosiaalihuollon maksuista on tulosidonnaisia tai palveluja, joista perittävistä maksuista ei ole säännöksiä sosiaalihuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa ja joista voidaan periä enintään tuotantokustannukset.

Sosiaalitoimen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa on säännökset lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta, maksukaton ylittävästä laitoshoidosta perittävästä maksusta ja lasten päivähoidosta perittävästä maksusta. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että edellä mainituista palveluista peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset enimmäismaksut.

Todettakoon, että Helsinki, Espoo ja Vantaa määrittelevät 1.8.2008 alkaen maantieteelliset kuntarajat ylittävät päivähoidon yhteiskäyttöalueet ja samalla asiakasmaksut yhtenäistetään. Espoo ja Vantaa ovat jo päättäneet enimmäismaksujen käyttöönotosta. Samansisältöinen päätösehdotus on myös Helsingin sosiaalilautakunnan käsiteltävänä 17.6.2008.

Terveyskeskus toteaa (5.6.2008) lausuntonaan jätettyyn välikysymykseen seuraavaa:

Terveystoimelle kohdennetun rahoituksen osalta voidaan todeta, että terveystoimen talousarviossa ei ole viime vuosina toteutettu palveluiden saatavuutta heikentäviä säästötoimenpiteitä. Terveydenhuollon rahoitusta on vuodesta 2005 lisätty varsin paljon mm. kiireettömän hoidon lakisääteisten määräaikojen saavuttamiseksi. Hoitotakuuseen osoitettiin vuoden 2005 talousarviossa noin 10 milj. euroa ja HUSille 25 milj. euroa, minkä jälkeen rahoitusta on edelleen lisätty mm. hammashuoltoon. Helsinki teki hoitotakuuseen liittyen selvästi suuremmat taloudelliset lisäresursoinnit kuin muualla maassa tehtiin. Perusterveydenhuollossa yhteyden saanti terveysasemille on toteutunut melko hyvin. Yhteydensaantia varmistaa terveyspalvelujen neuvontapuhelin. Hammashuollossa kaikille yli kuusi kuukautta jonottaneille pystytään aloittamaan hoito. Terveyskeskuksen somaattisessa erikoissairaanhoidossa sekä psykiatrisessa avohoidossa hoidon tarpeen arviointi toteutuu niin ikään hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. HUSin jonottajamäärät ovat murto-osa lähtötilanteessa vallinneesta. Yli kuusi kuukautta jonottaneiden määrä on vuoden 2005 lähtötilanteesta vähentynyt lähes 90 %:lla. Kokonaisuutena voidaan siis todeta, että palveluiden saatavuus on varsin hyvällä tasolla, ja että palvelun saannin kriteerit eivät ole viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden tiukentuneet.

Terveyskeskuksen tekemät asiakastyytyväisyys- ja laatumittaukset eivät myöskään viittaa siihen, että palveluiden saatavuus tai niiden laatu olisi heikentynyt. Vanhustenhuollon laitosten henkilökuntatilanteen osalta terveyskeskus on toiminut aktiivisesti mm. rekrytointitapahtumissa, työssä jaksamisen tukemista koskevissa projekteissa sekä henkilökunnan kouluttamisessa sekä työn sisällön kehittämisessä.

Terveystoimen maksukorotusten osalta toteamme, että kaupunginhallituksen johtosääntönsä perusteella hyväksymien periaatelinjausten mukaisesti terveyslautakunta on päättänyt, että terveyskeskus perii palveluistaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksulain ja asetusten mukaiset enimmäismaksut. Tämä merkitsee sitä, että maksujen korotukset tulevat voimaan tämän päätöksen mukaisesti ilman erillistä lautakunnan käsittelyä ellei erikseen nimenomaisesti toisin päätetä. Terveyskeskus katsoo, ettei tätä linjausta ole syytä muuttaa.

Khs toteaa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen lausuntoihin viitaten, että sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa ei ole viime vuosina toteutettu palvelujen saatavuutta heikentäviä säästötoimenpiteitä. Kokonaisuutena voidaan siis todeta, että palveluiden saatavuus on varsin hyvällä tasolla, ja että palvelun saannin kriteerit eivät ole viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden tiukentuneet.

Virastojen tekemät asiakastyytyväisyyskyselyt ja laatumittaukset eivät myöskään viittaa siihen, että palveluiden saatavuus tai niiden laatu olisi heikentynyt. Esim. vanhustenhuollon laitosten henkilökuntatilanteen osalta terveyskeskus on toiminut aktiivisesti mm. rekrytointitapahtumissa, työssä jaksamisen tukemista koskevissa projekteissa sekä henkilökunnan kouluttamisessa sekä työn sisällön kehittämisessä.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vanhustenhuollon hoitoketjun parantamiseen liittyen on lisätty sekä laitoshuollon ostopalveluita että parannettu henkilökuntamitoitusta kotihoidossa, palvelutaloissa, vanhustenkeskuksissa ja akuuttisairaaloissa.

Kaupungilla noudatetaan kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti tehtävien vaativuuden arviointia ja siihen perustuvaa palkkauksen määrittelyä. Merkittävä osa järjestelyerästä kohdistettiin juuri päättyneellä järjestelyeräkierroksella erityisesti sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ammattiryhmiin.

Khs toteaa edelleen päättäneensä 14.2.2000, §197, terveydenhuollon potilasmaksuja koskevina linjauksina, että potilasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja asetusten mukaisten enimmäismäärien suuruisina. Terveyslautakunta on tehnyt linjauksen mukaiset päätökset asiakasmaksuistaan.

Päivähoidon maksuista kaupunginhallitus toteaa, että PKS-alueella on tarkoitus määritellä maantieteelliset kuntarajat ylittävät päivähoidon yhteiskäyttöalueet ja samalla yhtenäistää asiakasmaksut. Espoo ja Vantaa ovat jo päättäneet enimmäismaksujen käyttöönotosta. Samansisältöinen päätösehdotus on myös Helsingin sosiaalilautakunnan käsiteltävänä 17.6.2008.

Muutoksista sosiaali- ja terveystoimen maksujen periaatteisiin päätetään osana tulevaa budjetin valmistelua ja strategiatyötä.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että valtionosuusjärjestelmässä maksujen korotukset on otettu huomioon kuntien valtionosuuksia vähentävinä, kuluvana vuonna vähennys on valtakunnallisesti 25 milj. euroa ja vuonna 2009 vähennys on 35 milj. euroa. Nämä tulojen vähennykset tapahtuvat riippumatta kuntien päätöksistä maksujen korottamisesta. Vuoden 2009 talousarvion raamin valmistelussa sosiaali- ja terveystoimessa on huomioitu 3,5 milj. euron maksutulojen lisäys, joka vastaa arvioitua valtionosuustulojen vähennystä.

Mainittakoon vielä, että huhtikuun lopun henkilöstöraportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä on kasvanut noin 2,5 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja palkkasumma on kasvanut lähes 9 %. Osa em. kasvusta johtuu toteutetuista organisaatiomuutoksista. Koko kaupungin vastaavat luvut olivat keskimäärin 1,7 % ja 7,6 %.

Sosiaali- ja terveystoimen merkitys kaupungin tuottamissa palveluissa on keskeinen ja tulee korostumaan väestön ikääntymisen vuoksi. Kaupungin tavoitteena on tarjota kuntalaisille määrällisesti riittävät, tehokkaasti tuotetut ja laadultaan korkeatasoiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat jatkossakin kaupungin toimintojen kehittämisen painopiste ja tämä tullaan ottamaan huomioon myös uuden strategiaohjelman valmistelussa.

Vielä Khs toteaa, että vuoden 2009 budjetin valmistelu on kesken. Khs tekee oman talousarvioesityksensä 27.10. ja valtuusto käsittelee vuoden 2009 talousarviota 5. ja 12.11.

Khs katsoo yllä olevan riittäväksi vastaukseksi kysymykseen.

Khs toteaa vielä, että Kvston työjärjestyksen 23 §:n mukaan Khn on annettava vastaus välikysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka yhden kuukauden kuluttua välikysymyksen jättämisestä ensiksi pidetään. Välikysymys ja siihen annettu vastaus on otettava kokouksen esityslistalle.

Välikysymykseen annettu vastaus on merkittävä tiedoksi, ellei valtuusto päätä palauttaa asiaa kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa keskuudestaan tarkastusvaliokuntaa tutkimaan välikysymyksessä kosketeltua asiaa ja tekemään siitä valtuustolle ehdotusta. Muuta päätöstä välikysymystä ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei saa tehdä.

Jos valtuusto on päättänyt palauttaa asian Khlle uudelleen valmisteltavaksi, on uusi vastaus annettava samassa ajassa palautuspäätöksestä lukien, kuin edellä välikysymykseen vastaamisesta määrätään.

Työjärjestyksen 38 §:n mukaan, milloin valtuusto on päättänyt asettaa keskuudestaan tilapäisen valiokunnan, on kysymys valiokunnan kokoonpanosta ja valinnasta pantava pöydälle käsiteltäväksi seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Khn vähemmistön (Kantola, Malinen, Lindeman, Pajamäki ja Vehviläinen) mielestä Khn olisi tullut kumota 14.2.2000, § 197, tekemänsä päätös ja samalla päättää että jatkossa Khs päättää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi vastauksen välikysymykseen.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-154, 2008-909, 2008-453

Khs toteaa, että kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2007 osoittaa, että takana on hyvä vuosi verotuloilla ja toiminnallisilla aikaansaannoksilla mitattuna. Kaupunkilaisille voitiin tarjota monipuolisia palveluja ja parempaa kaupunkiympäristöä. Kansantaloudella meni hyvin ja Helsingin verotulot kasvoivat vuonna 2007. Myös Helsingin Energian hyvistä tuloksista otettiin ylimääräisiä tuloutuksia toiminnan rahoitukseen. Vaikka sosiaali- ja terveystoimen menot ylittyivät, pysyi kokonaisuus hyvin talousarviossa.

Kaupungin tilinpäätökseen kuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kaupunki laati vuodelta 2007 konsernitaseen, -tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman. Konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatiminen on lakisääteistä vuodesta 2008 alkaen.

Vuoden 2007 tilikauden tulos oli 363,0 milj. euroa ja ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten jälkeen muodostui 257,8 milj. euroa. Tuloksen ylijäämäisyys johtui lähinnä 123,0 milj. euroa talousarviota suuremmista verotuloista ja Helsingin Energian 217,6 milj. euron ylijäämästä.

Vuosikate, 544,7 milj. euroa, kattoi poistot (294,2 milj. euroa) ja investoinneista (648,6 milj. euroa) 84 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 958 euroa. Vuosikate per asukas on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 587 eurosta 958 euroon.

Tilanne näyttää toiselta, jos tarkastellaan kaupungin taloutta ilman liikelaitoksia. Vuosikate oli ilman liikelaitoksia 167,2 milj. euroa, poistot 197,8 milj. euroa ja investointien omahankintameno 347,9 milj. euroa eli vuosikate kattoi poistoista 85 prosenttia ja investoinneista vain 48 prosenttia.

Vuosikate ilman liikelaitoksia oli 294 euroa/asukas. Näin laskettu vuosikate on noussut viiden viimeisen vuoden aikana vuoden 2003 arvosta 87 euroa/asukas vuoden 2007 arvoon 294 euroa/asukas.

Tuloslaskelman vertailua edelliseen vuoteen vaikeuttaa Helsingin Energian sähköverkkoliiketoiminnan eriyttäminen erilliseen osakeyhtiöön 1.10.2006. Vuoden 2006 luvut sisältävät sähköverkkotoiminnan ajalta 1.1.–30.9.2006. Tämän vaikutus näkyy varsinkin toimintatuottojen ja -kulujen vertailussa edelliseen vuoteen.

Kaupungin toimintatuotot pienenivät yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna, kun toimintakulut puolestaan kasvoivat 3,5 prosenttia. Toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 2,1 prosenttia ja toimintakulut 5,3 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt viiden viimeisen vuoden aikana samalla tasolla vaihdellen 41,5 prosentista 44,9 prosenttiin.

Satunnaisia tuottoja kirjattiin vuonna 2007 yhteensä 117,0 milj. euroa, pääasiassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden (= käyttöomaisuuden) myyntivoittoja. Tilikauden 363 milj. euron tuloksesta siirrettiin rahastoihin 74,4 milj. euroa, joista merkittävin oli siirto Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastoon 47 milj. euroa. Rahastoista tuloutettiin 17,5 milj. euroa. Lisäksi investointivarausten lisäys pienensi tulosta 48,4 milj. euroa. Lisäyksestä Helsingin Sataman osuus oli 33 milj. euroa. Näin tilikauden ylijäämäksi muodostui 257,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämään sisältyvät liikelaitosten ylijäämät, jotka olivat: Helsingin Energia 217,6 milj. euroa, Helsingin Vesi 2,9 milj. euroa, Palmia 3,3 milj. euroa ja Helsingin Tekstiilipalvelu 11 642 euroa. Helsingin Satama ja liikennelaitos tekivät nollatuloksen.

Rahavarat olivat vuoden lopussa 52,5 milj. euroa suuremmat kuin vuoden alussa.

Kassatulot olivat 5 027,9 milj. euroa ja kassamenot 4 916,6 milj. euroa. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 67 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 67 päivän kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 57 päivästä 67 päivään, mikä kertoo, että kaupungin maksuvalmius on pysynyt hyvänä koko kauden.

Investointien tulorahoitus % -tunnusluku on kasvanut viime vuosina tasaisesti vuoden 2003 arvosta 69,8 prosenttia vuoden 2007 arvoon 85,3 prosenttia. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyyden investointien omahankintamenoon.

Lainanhoitokate oli 4,4 vuonna 2007. Se kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate on viiden viimeisen vuoden aikana pysynyt yli kahden.

Taseen 31.12.2007 loppusumma oli 10 212,3 milj. euroa ja kasvua edellisestä vuodesta 428,1 milj. euroa. Vastaavaa puolella suurin lisäys oli ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa 194,3 milj. euroa. Lisäys johtuu Vuosaaren Sataman keskeneräisistä investoinneista. Maanhankinnat lisäsivät maa- ja vesialueiden tase-arvoa 81,2 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolella suurimmat lisäykset olivat tilikauden tuloksen ylijäämäisyydestä johtuen omassa pääomassa 311,2 milj. euroa sekä Helsingin Sataman lainanotosta johtuen pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa 75,2 milj. euroa.

Ottolainoja lyhennettiin 93,9 milj. euroa. Helsingin Satamalle otettiin uutta lainaa Vuosaaren Sataman investointeihin 130 milj. euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 35,3 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluvun arvo on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 34,1 prosentista 39,6 prosenttiin. Lainakanta oli vuoden lopussa 718 milj. euroa eli 1 263 euroa/asukas.

Omavaraisuusaste, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta, oli 76,9 prosenttia. Omavaraisuusaste on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana 74,7 prosentista 76,9 prosenttiin. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta.

Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan, lähinnä Helsingin Energian ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilassa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot, kun vuoden 2007 vuosikate kattoi poistoista 85 prosenttia.

Vuoden 2007 positiiviseen talouskehityksen, huomattavasti parantuneen työllisyyden sekä kansantalouden suhdannehuipusta seuranneen edellisvuosia myönteisemmän verotulokehityksen ansiosta kaupungin taloutta voidaan tasapainottaa pitkäjänteisesti. Talouden tasapainoon saattaminen on tärkeää, koska tulevaa talouskehitystä varjostaa kansainvälisen talouden kasvava epävarmuus ja sen mahdolliset heijastumat Suomen ja pääkaupunkiseudun kehitykseen sekä ikääntymisestä seuraavat vaikutukset työvoiman tarjontaan ja sitä kautta veropohjaan.

Khs on 31.3.2008 käsitellyt ja allekirjoittanut Helsingin kaupungin tilinpäätöksen. Khs esittää, että Kvsto hyväksyisi vuoden 2007 tilinpäätöksen.

Khs toteaa vielä, että tilinpäätöksen valmistelun jälkeen sosiaalivirasto ilmoitti, että sen työllisyyden hoitaminen talousarviokohdan toinen toiminnallinen tavoite, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa on 400 henkilöä, ei toteutunut. Työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa oli 391 henkilöä. Työharjoitteluun/työelämävalmennukseen ohjaus tapahtuu työvoimatoimistoista ja ohjausvastuu on työvoimahallinnolla. Sosiaalivirasto puolestaan järjestää harjoittelupaikat. Paikat on järjestetty kaikille, jotka sosiaalivirastoon on ohjattu. Sosiaalivirasto on pyrkinyt ohjaamaan etenkin perheellisiä henkilöitä ensisijaisesti palkkatuettuun työhön silloin kuin edellytykset ovat täyttyneet. Palkkatuetun työn piirissä olikin 756 henkilöä, kun tavoite oli 600 henkilöä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 hyväksyä vuoden 2007 tilinpäätöksen siten, että tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 363 027 081,73 euroa,

2 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten rahastojen osalta seuraavasti:

Helsingin Energian ylijäämä, 217 563 608,88 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energian taseen omaan pääomaan.

Helsingin Veden tilikauden ylijäämä, 2 861 047,88 euroa, siirretään teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Veden taseen omaan pääomaan.

Helsingin Sataman tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Liikennelaitoksen tilikauden yli-/alijäämä on 0,00 euroa.

Helsingin Tekstiilipalvelun tilikauden ylijäämä 11 642,65 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Helsingin Tekstiilipalvelun omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen Palmian tilikauden ylijäämä 3 276 242,71 euroa, siirretään liikepalvelulautakunnan esityksen mukaisesti Palvelukeskuksen taseen omaan pääomaan.

Asuntolainarahaston ylijäämä 1 504 174,88 euroa, asuntotuotantorahaston ylijäämä 22 733 795,23 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä 884 618,27 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä 2 178 043,80 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä – 3 575 968,69 euroa siirretään rahastojen sääntöjen mukaan niiden rahastopääomiin.

3 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen muun toiminnan

tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston säätöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti-alueen investointimenoja vastaava määrä 5 204 928,34 euroa, Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastoon siirretään Kamppi-Töölönlahti-alueen maan myynneistä kertyneet tulot 46 961 007 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä 8 651 109,84 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksestä asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 29 000 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoerovarausta tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden ylijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, 34 082 483,05 euroa, kirjataan kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

4 hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen siirtää Helsingin

Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti 200 000 000 euroa kirjattavaksi Helsingin kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

5 hyväksyä sosiaaliviraston työllisyyden hoitaminen talousarviokohdan sitovan tavoitteen, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa 400 henkilöä, poikkeaman 391 henkilöä.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, taloushallintopäällikkö, puhelin 310 25100

LIITE

Helsingin kaupungin tilinpäätös 2007

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN LIIKUNTAHALLIT OY:LLE

Khs 2008-335

Helsingin Liikuntahallit Oy on kaupunkikonserniin kuuluvan Jääkenttäsäätiön kokonaan omistama, harjoitusjäähalleja omistava ja operoiva yhtiö, joka tuottaa jäähallipalveluja pääosin nuorisolle Paloheinän ja Konalan harjoitushalleissa.

Helsingin Liikuntahallit Oy (jäljempänä HLH) toteaa (11.2.2008) mm., että se on vuokrannut Kostenor Oy:ltä Konalassa, Malminkartanonkuja 1:ssä sijaitsevan teollisuusrakennuksen, joka on muutettu jäähallikäyttöön vuonna 1997. Halli muutettiin aikoinaan jäähallikäyttöön silmällä pitäen noin seitsemän vuoden väliaikaista käyttöä. Palvelujen kysyntä on kuitenkin osoittanut hallin jatkuvan tarpeellisuuden. Halli tuottaa vuositasolla noin 4 000 jääaikaa harrastajien käyttöön. Uusi vuokrasopimus on 5 + 5 vuoden mittainen. Hallin saneeraus on nyt tullut ajankohtaiseksi. HLH on sopinut Kostenor Oy:n kanssa hallin saneeraus- ja peruskorjaussuunnitelmasta niin, että HLH saneeraa hallin sisätilat sekä jäähdytyslaitteiston ja vuokranantaja korjaa hallin julkisivut, uusii vesikaton sekä saneeraa viemäröintijärjestelmän.

HLH:n osalta kustannukset nousevat noin 510 000 euroon (alv 0 %). Huomattava osa saneerauksen yhteydessä hankittavasta kalustosta (mm. kaukalot, jäädytyslaitteet) voidaan vuokrakauden päätyttyä siirtää käytettäväksi muualla. Jääkenttäsäätiön ja HLH:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman. Peruskorjaukseen ei saada opetusministeriöltä valtionapua koska vuokra-aika ei ylitä 15 vuotta.

HLH Oy anoo lainaa urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta yhteensä 400 000 euroa kymmenen (10) vuoden takaisinmaksuajalla hankkeen rahoittamiseksi.

Liikuntalautakunta toteaa (1.4.2008) mm. seuraavaa:

Jäähallikapasiteetti

Jääliikuntakaukaloita on Helsingissä tällä hetkellä seuraavasti:

1. Jääkenttäsäätiö (ja sen täysin omistama Helsingin Liikuntahallit Oy)

Nordensjöldinkatu (1+1)*

Konala (2)

Hernesaari (2)

Paloheinä (2)

Longinoja (3) – omistaja Helsinki Ice Sport Center (Jääkenttäsäätiön määräysvalta noin 90 prosenttia)

2. Liikuntavirasto

Pirkkola (2)

Oulunkylä (1)

3. Nuorisojääkenttä

Myllypuro (2)

4. Hartwall Areena (1+1)*

*molemmat pääareenat harrastusliikuntakäytössä vain rajoitetusti

Käpylän tekojääradan sekä Pukinmäkeen ja Rautatientorin siirrettävien tekojääratojen valmistumiset ovat viime vuosina omalta osaltaan parantaneet erityisesti yleisöluistelumahdollisuuksia.

Uudet jäähallihankkeet

1. Vuosaari

Kiinteistö Oy Vuosaaren Liikuntakeskus on suunnittelut Vuosaareen monitoimihallia, johon tulisi 2 jääkaukalon lisäksi muita sisäliikuntatiloja. Hankkeen valmistelu on ollut käynnissä 1990-luvun lopulta. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt (12.6.2003) hankkeelle 2 800 000 euron lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta. Vuokrasopimus tontista on astunut voimaan 1.1.2006. Hankkeella ei ole vielä rakennuslupaa. Hankkeen vetäjät ovat ilmoittaneet, että rakennuskustannusten nousun vuoksi suunnitelmia on jouduttu uusimaan.

2. Oulunkylä

Liikuntatoimen vuoden 2007 talousarvion yhteydessä on esitetty, että Oulunkylän liikuntapuistoon toteutetaan uusi jäähalli (1 kaukalo) osin rakennusmestari Aimo Mäkisen perinnön turvin. Hallin operoijana toimii liikuntavirasto. Kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä liikuntaviraston kanssa tehnyt rakentamisesta esiselvityksen asemakaavamuutoksen pohjaksi. Kaavamuutos on valmisteilla. Uuden jäähallin rakentaminen voisi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2009.

Liikuntaviraston taloussuunnitelmassa ei ole muita uusia jäähallihankkeita.

3. Arctic Sport Center, Kivikko

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 26.3.2008 myöntänyt lainan Kivikon liikuntapuiston alueelle tulevan liikuntahallin rakentamista varten. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.3.2008 hyväksynyt liikuntalautakunnan esityksen maa-alueen vuokraamisesta samaan tarkoitukseen. Liikuntahalliin on tulossa maastohiihtomahdollisuuksien lisäksi 1 jääliikuntakaukalo. Halli valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2008.

4. Salmisaari

Salmisaaressa on asemakaavassa tontti, joka mahdollistaa liikuntatilakokonaisuuden sisällä myös jäähallitilojen rakentamisen (2 kaukaloa). Tontti on varattu suunnittelua varten YIT:lle 31.12.2008 asti. Hanke voisi valmistua aikaisintaan vuoden 2009 lopulla.

Jääkenttäsäätiön Hernesaaren jääliikuntatilat ovat poistumassa alueen asuntorakentamisen käynnistyessä muutaman vuoden kuluttua ja hallin teknisen käyttöiän lähestyessä loppuaan. Salmisaaren ”liikuntahalli” voisi tuoda alueelle korvaavat tilat. Jääkenttäsäätiöllä on YIT:n kanssa esisopimus jääliikuntatilojen vuokraamisesta uudesta hallista.

5. Myllypuron jääurheilun monitoimihalli

Myllypuroon on suunniteltu jääurheilun monitoimihallia ns. Jääolympiaa. Hallin tulisi pikaluistelun sisäradan lisäksi 2 jääliikuntakaukaloa (pääasiassa taitoluistelun käyttöön), yleisöluistelualue sekä muita liikuntatiloja. Hallia olisi myös mahdollista käyttää pikaluistelukilpailujen lisäksi jääpallon arvo-otteluihin. Hallin kustannusarvio on ensimmäisessä vaiheessa noin 22 miljoonaa euroa (alv 0 %) ja toisessa vaiheessa mahdollisesti toteutettavan hiihtoputken kustannus on noin 6 miljoonaa euroa (alv 0 %).

Myllypuron Jääurheilukeskus Oy on jättänyt heinäkuussa 2007 Helsingin kaupungille esityksen, jossa se esittää hallin ensimmäisen vaiheen rakentamisen pääasiallista rahoittamista kaupungin myöntämällä noin 15 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainalla. Liikuntalautakunta on lausunnossaan 20.11.2007 todennut, että tässä tilanteessa tarvitaan vielä eri osapuolten välisiä neuvotteluja Myllypuron jääurheilukeskuksen rahoituksesta ja siihen liittyvistä mahdollisista omistusjärjestelyistä, tilajärjestelyiden vaihtoehdoista sekä lisäselvityksiä sen käyttötalouteen liittyvistä laskelmista.

Konalan jäähallin remontti

Konalan hallin toiminnan jatko oli muutama vuosi sitten epävarmaa, kun alueelle pyrittiin kaavoittamaan asuntorakentamista. Tämä ei kuitenkaan toteutunut ja hallin toimintaa on jatkettu lyhytaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Helsingin Liikuntahallit Oy on nyt solminut kiinteistön omistajan kanssa viiden vuoden vuokrasopimuksen, jossa on optio viidestä lisävuodesta. Sopimuksen yhteydessä on myös sovittu hallin jatkotoiminnan turvaavasta perusparantamissuunnitelmasta. Helsingin Liikuntahallit Oy perusparantaa hallin sisätilat ja jäähdytyslaitteiston ja kiinteistön omistaja julkissivut, vesikaton ja viemäröinnin. Helsingin Liikuntahallit Oy:n osuus perusparantamisen kustannuksista on 510 000 euroa (alv 0 %).

Liikuntavirasto on neuvotellut Helsingin Liikuntahallit Oy:n kanssa perusparantamishankkeesta. Neuvotteluiden pohjalta hankkeen rahoitus muodostuu seuraavasti:

oma rahoitus 306 000

Helsingin kaupungin laina 204 000

Yhteensä 510 000

Konalan jäähallin perusparantaminen on taloudellisesti edullinen vaihtoehto jäähallipalveluiden edelleen tuottamiseen Länsi-Helsingin alueella. Hanke on liikuntatoimen näkökulmasta kannatettava. Helsingin Liikuntahallit Oy:n liikuntatoimintaa palveleva rakennushanke on urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukainen.

Lautakunta esittää, että Helsingin Liikuntahallit Oy:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta kuitenkin korkeintaan 204 000 euroa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuusto on 12.6.2002 myöntänyt Helsingin Liikuntahallit Oy:lle 1 345 503 euron suuruisen lainan Paloheinän harjoitusjäähallin rakentamiskustannusten rahoittamiseen. Kaupunginhallitus pitää liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten päätösehdotuksen mukaisen lainan myöntämistä Helsingin Liikuntahallit Oy:lle Konalan jäähallin perusparannuksen rahoittamiseen perusteltuna. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä18,8 milj. euroa ja päätösehdotuksen mukainen korko tällä hetkellä 4,75 %.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Helsingin Liikuntahallit Oy:lle 204 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Konalan jäähallin perusparannuksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin 10 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennyksistä vapaa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Yhtiön omistamaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 % puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymä muu vakuus.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

RAKENTAMISEN TUOTANTO-ORGANISAATION MUODOSTAMINEN

Khs 2007-1705

Khs päätti 11.6.2007 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan ehdotuksen ”rakentamispalvelun” mahdollisesta perustamisesta kaupungin organisaatioon.

Lisäksi Khs päätti asettaa valmistelutyötä varten ohjaus-ryhmän ja nimetä sen jäseniksi Risto Rautavan (puheenjohtaja), Sirkka-Liisa Vehviläisen (varapuheenjohtaja), Otto Lehtipuun, Outi Ojalan,

Jan D. Oker-Blomin (19.11.2008 alkaen Maria Björnberg-Enckellin) ja Terhi Peltokorven (28.1.2008 alkaen Sole Molanderin).

Kaupunginhallitus päätti myös, että ehdotuksista pyydetään lausunnot asianomaisilta lautakunnilta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sekä sihteereinä organisaatiopäällikkö Vesa Paavola ja erityissuunnittelija Hannu Kurki (kokoussihteeri).

Ohjausryhmän valmistelutehtäviä on hoitanut kaupunginjohtajan asettama asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettu työryhmä. Työryhmä on valmistellut ohjausryhmän käyttöön mm. seuraavat aineistot

- HKR-Tekniikan, HKR -Ympäristötuotannon, kiinteistöviraston geoteknisen osaston ja Helsingin Sataman teknisen osaston nykyisin hoitamien 32:n prosessin kuvaukset

- työryhmän jäsenten näkemykset ”Rakentamispalvelun” perustamisen eduista ja haitoista nykytilanteeseen verrattuna.

Ohjausryhmän raportti on liitteenä 1. Raportin liitteenä ovat selvitykset yhdistymisen säästöpotentiaalista (KPMG Kunta Oy, 5.2.2008) ja Helsingin Sataman teknisten resurssien organisoinnista (Ernst & Young, 7.2.2008).

Ohjausryhmä ehdottaa, että

1 liikepalvelulautakunnan alaisuuteen perustetaan Rakentamispalvelu -niminen nettobudjetoitu yksikkö. Sekä lautakunnan että yksikön nimi arvioidaan uudelleen jatkotyön aikana.

2 Rakentamispalvelun tehtäväksi määritetään rakennusalan asiantuntija- ja tuotantopalvelujen tuottaminen pääasiassa kaupunginhallinnon yksiköille.

3 Rakentamispalveluun siirretään

- HKR-Tekniikan tehtävät ja henkilöstö

- HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö lukuunottamatta käsityöpajaa

- kiinteistöviraston geoteknisen osaston pohjatutkimustehtävät ja niitä hoitava henkilöstö

- Helsingin Sataman tekniseltä osastolta vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijatehtävät ja satama-alueiden kunnossapitotyöt sekä niitä hoitava henkilöstö.

4 HKR-Ympäristötuotannon käsityöpaja siirretään sosiaalivirastoon.

Edellä olevan perusteella ohjausryhmä esittää, että kaupunginhallitus kehottaisi

- sääntötoimikuntaa valmistelemaan edellä kuvatun organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset

- talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan suunnitelman organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi, mihin sisältyy

- Rakentamispalvelun osastotasoinen organisaatio

- organisaatiomuutoksen edellyttämät henkilöstösiirrot vakanssin tarkkuudella

- muutokset tilaajien ja tuottajien välisissä prosesseissa ja sopimuskäytännöissä

- taloushallinnon organisointi

- muutokset muiden tukipalvelujen järjestämisessä.

Valmistelutyötä varten asetetaan rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla toimiva työryhmä.

Esityksestä pyydetään lausunnot 30.4.2008 mennessä yleisten töiden lautakunnalta, satamalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Tämän valmistelutyön jälkeen asia viedään kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen ja jäsen Outi Ojala eivät yhtyneet ohjausryhmän esitykseen vaan jättivät raportin liitteenä olevan eriävän mielipiteen.

Kaupunginhallitus päätti 25.3.2008 kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan edellä kuvatun organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset.

Samalla Khs päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan suunnitelman organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi siten, että muutos voidaan toteuttaa 1.1.2009 alkaen.

Lisäksi Khs päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa selvittämään EU:n komission 11.12.2007 tekemään ns. Destia - päätökseen liittyen liikelaitoksesta kunnallisena toimintamuotona mahdollisesti aiheutuvat kilpailuneutraliteetin ongelmat sekä talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tarvittavat toimenpide-ehdotukset Helsingin kaupungin liikelaitosten osalta.

Vielä Khs päätti, että esityksestä pyydetään lausunnot 30.4.2008 mennessä yleisten töiden lautakunnalta, satamalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikepalvelulautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta sekä henkilöstötoimikunnalta.

Jäsen Ojala teki ehdotukseen nähden vastaehdotuksen, jonka mukaan esitys rakentamisen tuotanto-organisaation kehittämisen jatkovalmistelusta tulisi hylätä. Koska ehdotusta ei kannatettu, esitys raukesi.

Varapuheenjohtaja Vehviläinen teki Malisen kannattamana esittelijän ehdotukseen nähden seuraavan vastaehdotuksen:

”Khs kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset rakentamispalvelu-nimisen nettobudjetoidun yksikön perustamiseksi yleisten töiden lautakunnan alaisuuteen ohjausryhmän esitykseen jätetyn eriävän mielipiteen mukaisesti.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Vehviläisen ehdotuksen äänin10-5. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Malinen, Ojala, Pajamäki ja Vehviläinen.

Jäsen Ojala jätti päätökseen vastaehdoksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Kiinteistölautakunta (15.4.2008) toteaa, että kiinteistötoimen ja kaupungin maanomistuksen näkökannalta kiinteistölautakunta pitää tärkeänä, että kiinteistövirastossa on itsellään käytössä geotekninen asiantuntemus. Geoteknistä asiantuntemusta tarvitaan kaavoitusta ennakoivassa suunnittelussa ja taloudellisesti edullisten kaavoitusratkaisujen tekemisessä, kolmiulotteisessa asemakaavoituksessa ja tontinmuodostuksessa, esirakentamisen kehittämisessä, kalliorakentamisen ennakoinnissa ja esimerkiksi mahdollisimman edullisten tunneliratkaisujen tutkimisessa. Kiinteistölautakunta pitää myös välttämättömänä, että maaperätietokannat sekä pohjaveden ja maaperän liikkeiden valvonta ja seuranta säilyy viranomaistoimintana. Näin turvataan jatkuva tietojen saatavuus ja varmistetaan myös pitkällä tähtäyksellä maaperään liittyvien riskien hallinta. Tehty esitys turvaa nämä näkökohdat.

Asiaa on käsitelty viraston yhteistoimintamenettelyn mukaisesti viraston laajennetussa johtoryhmässä 31.3. ja 14.4.2008. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ilmoittivat, etteivät he tule antamaan erillistä lausuntoa tässä yhteydessä, vaan viittaavat järjestöjen antamaan kaupunkitason lausuntoon. He pitävät myös tärkeänä arvioinnin tekemistä 3-4 vuoden kuluttua rakentamispalvelun aloittamisesta.

Rakentamisen tuotanto-organisaation kehittämisestä ja mahdollisen organisaatiomuutoksen arvioiduista vaikutuksista on informoitu geoteknisen osaston henkilökuntaa osasto- ja toimistokokouksissa.

Kiinteistölautakunta toteaa lisäksi, että rakentamispalvelun toiminnasta tulisi tehdä arviointi 3 - 4 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta ja varmistaa, että toiminta on tarkoituksenmukaista ja esitetyt tavoitteet on

saavutettu.

Satamalautakunta (22.4.2008) toteaa, että kaupungin rakentamispalveluiden uudelleen organisointia valmisteltaessa on perusteltua korostaa toiminnan taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta. Rakentamisessa saavutetaan hyötyjä siitä, että eri alojen osaamista ja resursseja keskitetään yhteen yksikköön. Henkilöstöresurssien tehokas käyttö on myös perusteltua ennustetun työvoimapulan vuoksi.

Satamalautakunta pitää hyvänä Rakentamispalvelu -ohjausryhmän raportissa ehdotettua periaatetta erottaa tilaajaorganisaatio tuottajasta. Tällöin toimintaa selkeämmin ohjaa toisaalta tarve ja toisaalta kustannustehokastuotanto. Satamalautakunta pitää tärkeänä, että tilaajaorganisaatioissa kuten esimerkiksi Helsingin Satamassa on luonnollisesti turvattava riittävä teknisen kehittämisen ja tilaamisen asiantuntemus.

Helsingin Sataman Vuosaaren satamakeskusosastoa kehitetään selkeäksi tilaajaorganisaatioksi. Suurempien kokonaisuuksien, kuten puhtaanapidon sekä ratojen, sähköverkon ja vesihuollon kunnossapidosta neuvotellaan eri palveluntarjoajien kanssa. Kaupungin organisaatioiden osalta neuvottelut ovat käynnissä vesihuollosta Helsingin Veden, sähköverkon ylläpidosta Helsingin Energian ja puhtaanapidosta HKR ympäristötuotannon kanssa. Palvelusopimusten ulkopuoliset pienemmät huolto- ja kunnostustyöt yhdistetään niihin sataman aluspalvelutehtäviin, joita ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa ostopalveluina.

Rakentamispalvelu -ohjausryhmän raportissa ehdotetaan organisaatioiden työtilojen ja varikoiden yhdistämisistä. Satamalautakunta katsoo, että tällaisilla järjestelyillä saavutetaan taloudellisia säästöjä, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun Helsinkiä täydennysrakennetaan ja alueiden saatavuus vaikeutuu ja sen seurauksena maan hinta kallistuu.

Helsingin Satamalla on vesikalustovarikko, kunnossapitovarikko sekä tekninen varikko. Nämä on järkevää yhdistää kaupungin muiden teknisten tukikohtien ja työtilojen kanssa. Helsingin Sataman vesikalustovarikkoa ja HKR Ympäristötuotannon tukikohtaa ollaankin yhdistämässä jo tänä keväänä.

Helsingin Sataman osalta Rakentamispalvelu -ohjausryhmä ehdottaa, että Rakentamispalveluun siirretään Helsingin Sataman tekniseltä osastolta vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijatehtävät ja satama-alueiden kunnossapitotyöt sekä niitä hoitava henkilöstö.

Helsingin Satama teettää kahta eri konsulttityötä, joiden tarkoituksena on määrittää resurssit, joita Helsingin Satama tarvitsee jatkossa matkustajasatamiensa infrastruktuurin ja rakennusten tekniseen ylläpitoon ja kehittämiseen osana ydintoimintaansa. Helsingin Satama tarvitsee näitä selvityksiä joka tapauksessa suunnitellessaan toimintaa pitkäjänteisesti. Toimeksiannot eivät suoraan kytkeydy Helsingin rakentamispalvelun organisaatiokaavailuihin, mutta niitä hyödynnetään kun mietitään miltä osin Helsingin Sataman teknisen osaston toimintaa on tarkoituksenmukaista yhdistää kaavailtuun Rakentamispalvelut -yksikköön. Meneillään olevissa selvityksissä ei oteta kantaa siihen, miten palvelut tuotetaan. Selvitykset valmistuvat toukokuun loppuun mennessä.

Helsingin Satamalta siirtyy pois laituriomaisuutta, joka säilyy jatkossakin rantaviivana ja joka vaatii peruskorjausta ja kunnossapitoa. Helsingissä kaikkiaan lisääntyy vesirakentamisessa tarvittavan asiantuntemuksen tarve. Siihen liittyvää suunnittelu-, rakentamis- ja rakennuttamisosaamista on tällä hetkellä lähinnä Helsingin Satamassa ja jonkin verran myös HKR:ssa ja Liikuntavirastossa. Satamakäytöstä vapautuvien alueiden ottaminen uuteen käyttötarkoitukseen edellyttää lähinnä tilaajana toimivien vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijoiden lisäystä kaupungin henkilöstössä. Sen sijaan - tuotannon edellyttämän pääomia vaativan kaluston vuoksi - on järkevää toteuttaa varsinainen rakentaminen ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla, kuten nykyisinkin pääosin menetellään. Vuosaaren satama valmistuu vesirakenteiden osalta täyteen laajuuteensa tämän vuoden lopussa. Kantakaupungin matkustajasatamissa näköpiirissä olevan vesirakentamisen tuottaa jatkossakin alalle erikoistuneet urakoitsijat.

Satamalautakunta korostaa, että sataman toimintavarmuudesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Helsingin Satama tarvitsee riittävän asiantuntemuksen huolehtimaan infrastruktuurinsa teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä. Sataman päivittäisen toiminnan kannalta erityisen tärkeätä on matkustaja- ja tavaraliikennettä palvelevien teknisten laitteiden, mm. maihinnoususiltojen ja ajoramppien häiriötön ja moitteeton toiminta. Olemassa olevien teknisten laitteiden tuntemus ja palvelun nopea saatavuus ovat molemmissa tapauksissa kriittisiä tekijöitä.

Helsingin Sataman luottamusmiehet/henkilökunnan edustajat ovat antaneet asiasta lausunnon, joka on lausunnon liitteenä.

Yleisten töiden lautakunta (24.4.2008) toteaa, että kaupunginhallituksen päätöksessä mainitut valmistelut organisaatiomuutoksen edellyttämistä johtosääntömuutoksista ja suunnitelmat organisaatiomuutoksen toteuttamisesta ovat kesken, joten niiden osalta ei lopullista lausuntoa voida antaa.

Selvitystyössä puhutaan rakentamistoimintojen keskittämisestä Helsingissä. Ottaen huomioon rakennusviraston nykyisen, lähes 2000 hengen organisaation, jolle kuuluu koko rakentamisen elinkaari suunnittelusta ja rakentamisen valmistelusta katujen ja muiden yleisten alueiden ylläpitoon, on kyse enemmänkin rakentamistoimintojen eriyttämisestä kahteen eri virastoon.

Aikataulu

Kaupunginhallituksen päätökseen 25.3.2008 sisältyi kehotus selvittää EU:n komission 11.12.2007 tekemään ns. Destia -päätökseen liittyen liikelaitoksesta kunnallisena toimintamuotona mahdollisesti aiheutuvat kilpailuneutraliteetin ongelmat. Jos ehdotuksen mukaista Rakentamispalvelut –yksikköä ei voida jatkossa kehittää kunnalliseksi liikelaitokseksi, ovat nyt ehdotetut organisaatiomuutokset ennenaikaisia ja ne tulisi tehdä vasta selvityksen jälkeen.

Rakennusviraston yhteisestä toiminnanohjaus-, laskenta- ja muista ATK-järjestelmistä joudutaan luopumaan ja Rakentamispalvelulle joudutaan luomaan uudet omat erilliset järjestelmät. Tämä on suuri ja erittäin vaativa tehtävä. Aikaa tähän työhön tulee varata vähintään 1-2 vuotta. Jos järjestelmät eivät toimi häiriöttä, vaarantuu Rakentamispalvelun tuotantokyky oleellisesti.

Säästöpotentiaali

Ohjausryhmän raportissa ja sen perusteella tehdyssä selvityksessä yhdistymisen säästöpotentiaalista esitetään, että taloudelliset hyödyt rakentamispalvelujen perustamisesta saadaan tilasäästöinä, säästöinä kalustojen yhteiskäytöstä ja säästöinä henkilöstökustannuksissa. Esitetyt säästöt voidaan toteuttaa nykyiselläkin organisaatiolla.

Toiminnalliset vaikutukset

Rakennusvirastossa on sekä tuottajalla että tilaajalla käytössä sama ATK-pohjainen asiakaspalvelujärjestelmä. Järjestelmän käyttöönotto on tehostanut oleellisesti asiakaspalvelun laatua ja varmuutta. Jos tuottaja eriytetään, tämä yhteistyö tulee heikkenemään ja asiakaspalvelun laatu laskee.

Helsingin Sataman ja geoteknisen osaston toimintojen osalta asiakaskohtaiset yhteiskäyttömahdollisuudet eivät parane tuotteiden ja toimintojen erilaisuuden vuoksi ja koska niiden palveluja käyttävät eri asiakasryhmät kuin nykyisen rakennusviraston.

Lisäkustannukset

Eriyttämisen johdosta Rakentamispalveluun muodostettava uusi hallintoyksikkö kasvattaa kokonaiskustannuksia. Pelkästään toiminnanohjaus- ja laskentajärjestelmän rakentamisen kustannukset olisivat arviolta noin 1 milj. euroa. Lisäksi vuotuiset käyttökustannukset kasvavat merkittävästi. Arvio tarvittavasta hallinnon henkilömäärän lisäyksestä on kokonaisuudessaan 10 – 15 henkeä. Pelkkien palkkakustannusten lisäys on arviolta noin 500 000 – 750 000 euroa vuodessa.

Sekä investointien että ylläpidon töiden teettäminen rakennusviraston ulkopuolisella yksiköllä vaatii huomattavasti nykyistä tarkemmat sopimukset ja teettämiseen liittyvät asiakirjat sekä töiden toteutuksessa nykyistä huomattavasti tarkemman valvonnan työmaakokouksineen, kirjauksineen, katselmuksineen ja vastaanottomenettelyineen. Arvioitu lisäkustannus on noin 2 – 2,5 % HKR-Ympäristötuotannolla teetettävien töiden arvosta ja on nykyisellä tuotantomäärällä on noin 2 500 000 euroa vuodessa.

Laatu, varmuus, joustavuus

HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka ovat jo nykyisellään niin suuria yksiköitä (yhteensä noin 1300 työntekijää), ettei Rakentamispalvelun perustaminen tuo mitään lisäetuja paremman toimintavarmuuden kannalta. Koska henkilöstö on ammatillisesti pitkälle erikoistunutta, ei etuja saavuteta myöskään sijaistusten hoitamisessa.

Rakentamispalvelussa kaikki siihen liitettävät yksiköt toimisivat edelleen kukin omalla toimialallaan. Helsingin infrastruktuuria rakennetaan joko rakennuttamalla eli kilpailuttamalla rakentaminen yksityisillä urakoitsijoilla tai omajohtoisella rakentamisella. HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon omajohtoisessa tuotannossa on yhteensä noin 186 milj. euron liikevaihdosta hankintojen ja aliurakoiden osuus yli 100 milj. euroa vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan.

Lopuksi

Selvitystyössä keskitytään ainoastaan rakentamispalvelun perustamisella saavutettaviin mahdollisiin etuihin ja kustannussäästöihin, joiden merkitystä on yliarvioitu. Muutoksen aiheuttamia lisäkustannuksia tai uudelleenorganisoinnin vaikutuksia toimintaan ei selvitetä. Lisäkustannukset ovat arviolta noin 3 milj. euroa vuodessa.

Rakentamispalvelun perustamista selvittäneen ohjausryhmän päätöksen mukaan toinen tarkasteluvaihtoehto oli toiminnan kehittäminen nykyisen työnjaon pohjalta. Tämän vaihtoehdon kehittämispotentiaalia, mahdollisia kustannusvaikutuksia taikka vaikutuksia toimintaan ei ole selvitetty ollenkaan.

Yleisten töiden lautakunta toteaa, että Rakentamispalvelun perustamista selvitettäessä ei ole tullut esille sellaisia Rakentamispalvelun perustamisella saavutettavia hyötyjä tai nykyisten organisaatioiden toimintaan liittyviä puutteita, jotka puoltaisivat toimivan organisaation hajottamista ja uudelleenorganisointia.

Liikepalvelulautakunta (29.4.2008) toteaa, että tällä hetkellä liikepalvelulautakunnan alaisista yksiköistä Palmia siirtyy johtokuntansa alaisuuteen 1.1.2009 alkaen. Tekstiilipalvelun yhdistäminen HUS:n pesulatoimintoihin on myös suunnitteilla. Näin ollen lautakunnan alaisuuteen ovat nykyisistä yksiköistä jäämässä hankintakeskus ja tukkutori.

Lautakunnan toimialaan on sen perustamisesta alkaen kuulunut palvelujen tuottaminen kaupungin toisille hallintokunnille. Suunniteltu rakentamispalvelu tuottaisi rakentamisen tuotanto- ja asiantuntijapalveluja pääasiassa kaupunginhallinnon yksiköille. Tässä mielessä uusi yksikkö soveltuisi hyvin lautakunnan toimialaan.

Rakentamispalvelun muodostamisella on useita yhtymäkohtia Palmian perustamiseen vuoden 2003 alusta alkaen. Tuolloinkin useammassa virastossa hoidetut kaupungin sisäiset palvelutuotannon tehtävät keskitettiin yhteen, asiakashallintokuntien ulkopuoliseen liikelaitokseen. Lautakunnan mielestä tuolloinen organisaatiomuutos on onnistunut hyvin ja sille asetetut tavoitteet saavutettu.

Organisaatiomuutos on myös osoittanut, että useita hallintokuntia palvelevalla toiminnalla on paremmat kehittämisen ja tehostamisen mahdollisuudet silloin, kun toiminta ei kuulu yhden asiakashallintokunnan alaisuuteen. Tästä myös seuraa asiakasvirastojen tasapuolinen kohtelu, kuten myös rakentamispalvelun ohjausryhmän raportissa todetaan. Esitetty organisaatiomuutos merkitsisi rakentamisen roolien selkeytymistä nykyisestä. Henkilöstön, tilojen ja kaluston yhteiskäytön lisäämisestä syntyvä säästöpotentiaali on myös raportissa luotettavasti esitetty.

Koska hankintakeskus ei kilpailuta rakennusurakoita, ei ole estettä sen ja perustettavan rakentamispalvelun kuulumiselle saman lautakunnan alaisuuteen. Nykyinen HKR-Tekniikka on hankintakeskuksen jälkeen kaupungin merkittävin hankintayksikkö. Organisaatiomuutos merkitsisi yleisten hankintojen ja teknisten erikoishankintojen saamista saman lautakunnan alaisuuteen, jolloin hankintojen päällekkäisyyksiä voitaisiin poistaa ja hankintoihin liittyvää osaamista tehostaa.

Palmian siirtyessä oman johtokunnan alaisuuteen vuoden 2009 alusta, vähenee lautakunnan työmäärä. Mikäli rakentamispalvelu liitetään liikepalvelulautakunnan alaisuuteen säilyy lautakunnan työmäärä ennallaan.

Liikepalvelulautakunnan nimi tulee organisaatiomuutoksen yhteydessä muuttaa paremmin sen toimialaa kuvaavaksi. Liikepalvelulautakunnan mahdolliseen nimenmuutokseen tulee ottaa kantaa rakentamispalvelun mahdollisen siirtymisen yhteydessä. Tällöin lautakunnan toimialaa paremmin kuvaisi esimerkiksi teknisen palvelun lautakunta.

Liikepalvelulautakunta pitää esitettyä organisaatiomuutosta hyvin perusteltuna ja toteuttamiskelpoisena.

Sosiaalilautakunta (29.4.2008) toteaa, että Työhönkuntoutus on sosiaaliviraston aikuisten palvelujen sosiaalisen ja taloudellisen tuen alainen yksikkö, joka tarjoaa työhönkuntoutumispalveluja vajaatyökykyisille ja vaikeasti työllistyville henkilöille. Perustehtävänä ei ole tuotannollinen toiminta, vaan tuotanto kytkeytyy aina vajaa-työkyisten ja vaikeasti työllistyvien kuntoutumiseen. Tällä hetkellä kuntoutumispalveluja järjestetään seuraavissa alayksiköissä

- Pakilan työkeskus (Jakokunnantie 26 – 28)

- UUSIX-verstaat (Kyläsaarenkatu 8 J)

- Ulkotyö- ja kuljetuspalvelut (Työpajankatu 2 E)

- Kiinteistöpalvelut (Työpajankatu 2 E)

- Koti- ja laitospalvelut (Työpajankatu 2 E)

- Tekstiilityökeskus (Vilhonvuorenkatu 11 A ja B)

- Toimistopalvelut (Työpajankatu 2 E)

Työhönkuntoutuksen yksiköissä on samanaikaisesti 800 asiakasta. Yleisen työllisyystilanteen parantumisen ja kuntouttavia työllistämispalveluja tarvitsevien asiakkaiden ongelmien syventymisen vuoksi Työhönkuntoutuksen toimintaa ollaan seuraavan kolmen vuoden aikana kehittämässä ja organisoimassa uudelleen. Kehittämistoiminnan tavoitteena on saada tuotannollinen toiminta paremmin palvelemaan asiakkaiden kuntoutumista sekä tehostaa nykyistä toimintaa.

Yksikön Uusix-verstailla, Pakilan työkeskuksessa ja Tekstiilityökeskuksessa on puun, metallin, kankaiden ym. materiaalien työstämisen tuotannollista toimintaa sekä tähän tarvittavat koneet, laitteet ja ammatti-taitoinen, kokenut henkilökunta. Tuotteita valmistetaan myyntiin virastoille mutta myös kaupungin ulkopuolisille asiakkaille. Yksikön kehittämissuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on näiden alayksiköiden tuotannollisuuden ja kuntoutuksellisuuden arvioinnin toteuttaminen ulko-puolisena konsulttiselvityksenä.

Ympäristötuotannon käsityöpajan palveluja ovat erityisosaamista vaativat puu- ja betonityöt ja vihertöistä erikoispuistojen rakentaminen. Käsi-työpajatoiminnan kytkeminen Työhönkuntoutuksen muuhun toimintaan edellyttää käsityöpajan toiminnan arvioinnin liittämistä edellä mainittuun liiketaloudellisen toiminnan ja kuntoutuksellisen toiminnan konsulttis-selvitykseen.

Työllisyystilanteen parantumisen myötä kaupungin työllisyyden hoidon määrärahat ovat supistumassa. Tämä merkitsee sitä, että palkkatuella työllistäminen tulee vähenemään. Talousarvioin noudattamisohjeen mukaan palkkatuella työllistettyjä voidaan käyttää lisätyövoimana työ-tehtävissä, jotka edistävät työllistettyjen sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Käsityöpajalla työllistettyjä on ollut 5-16 yhtäaikaisesti. Jotta käsityöpajan toiminta voisi jatkua häiriöttä, kokonaistyöntekijämäärä ei saa äkillisesti pudota nykyisestä. Tämä edellyttää sopimusta siitä, että käsityöpajalle voidaan siirtymäaikana palkata työntekijöitä työllistämis-tukivaroin työnjohdon arvioima määrä kuntoutettavien asiakkaiden riittävän ohjaamisen turvaamiseksi. Oman vakituisen henkilökunnan määrä tarkentuu, kun käsityöpajan siirto sosiaalivirastoon on toteutettu ja ulkopuolinen konsulttiselvitys pajan liiketoiminnan ja kuntoutuksellisen toiminnan edellytyksistä on tehty.

Käsityöpaja tulee olemaan yksi uusi työpaikka kuntouttavia työllistämispalveluja tarvitseville asiakkaille. Myös synergiaetuja työhönkun-toutuksen muiden alayksikköjen olemassa olevan tuotannollisen toiminnan kanssa voidaan nähdä. Käsityöpajan menot v. 2007 ovat olleet n. 770 000 euroa, tulot n. 710 000 euroa ja nettotappio poistojen jälkeen 80 000 euroa. Tulos on parantunut viime vuosina ja edelleen tarkemmalla taloudenpidolla yksikkö voidaan saada taloudellisesti kannattavaksi.

Raportin mukaan käsityöpaja tarvitsee uudet tilat, koska nykyisen rakennuksen tontin myynnistä on käyty neuvotteluja. Kiinteistöviraston tonttiasiamiehen mukaan asia ei ole nyt ajankohtainen, joten toiminta voisi jatkua käytännössä nykyisissä tiloissa ainakin vuoden 2009 ajan. Tämä on tärkeää seikka pyrittäessä toiminnan jatkumiseen siirtohankkeesta huolimatta.

Sosiaalilautakunta kannattaa esitettyä käsityöpajan siirtoa sosiaalivirastolle 1.1.2009 lukien edellyttäen, että toiminnan muutos ei aiheuta sosiaalivirastolle lisäkustannuksia. Lisäksi sosiaalilautakunta pitää välttämättömänä, että käsityöpajan toiminta saa jatkua nykyisissä tiloissa vuoden 2009 loppuun. Vielä sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että siirtymävaiheessa sosiaalivirastolla on riittävät työllistämismäärärahat työllistettävien palkkaamiseen kuntoutettavien asiakkaiden ohjauksen turvaamiseksi. Sosiaalivirasto edellyttää myös, että siirtämistä valmistelevassa työryhmässä on riittävä sosiaaliviraston edustus.

Henkilöstötoimikunta (6.5.2008) toteaa, että henkilöstötoimikunnan työnantajaa edustavat jäsenet puoltavat asian jatkovalmistelua ehdotetussa muodossa.

Henkilöstötoimikunnan henkilöstöä edustavat jäsenet toteavat kannanottonaan asiaan seuraavaa:

”Henkilöstötoimikunnan henkilöstöä edustavat jäsenet eivät hyväksy Rakentamispalvelun perustamista. Rakentamisen keskittäminen ei tuo lisäarvoa nykyiseen tapaan tuottaa palvelut. Emme pidä järkevänä sivuuttaa pitkäaikainen ja tuloksellinen kaikkien osapuolten yhteiseen sitoutumiseen perustunut kehittämistyö. Nykyinen organisaatio on kehittänyt ja ohjannut kaupungin infrastruktuurin ja rakennusten rakentamista sekä ylläpitoa kaupungin tarpeet huomioiden. Rakennusviraston toiminta on saanut kuntalaisilta ja tilaajahallintokunnilta hyvän sekä myönteisen palautteen.

Tuotettu palvelu on ollut kustannustehokasta ja omalta osaltaan kontrolloinut markkinahintojen tasoa. Eriyttämisen kustannusvaikutusten selvittelyssä on keskitytty ainoastaan mahdollisesti syntyviin etuihin ja säästöihin, jättäen samalla nykyisen kehitetyn mallin hyödyt tarkastelematta. Konsulttiselvityksessä ei huomioida asiaan liittyviä riskejä ja muutoksesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotannon eriyttäminen tilaajasta tuo lisäkustannuksia jo senkin takia, kun joudutaan luopumaan yhteisistä laskenta- ja atk-järjestelmistä, mikä on kuitenkin ollut merkittävä synergiaetu.

Henkilöstö on koulutuksensa tai työkokemuksensa kautta erikoistunut tiettyihin tehtäviin. Henkilöstön yhteiskäyttö ei ole toimiva ratkaisu. Tilojen yhteiskäyttö ei edellytä organisaatiomuutosta.

HKR-Ympäristötuotanto ja HKR-Tekniikka ovat jo niin suuria yksiköitä, ettei Rakentamispalvelun perustaminen tuo lisäetuja. Kaupungin kokonaistaloudellinen etu ei edellytä esitettyä toimintojen uudelleen organisointia.

Varsinaiset asiantuntijatahot, yleisten töiden lautakunta ja kaupunginjohtajan asettama työryhmä, eivät usko mahdollisesti perustettavan rakentamispalveluorganisaation toimivuuteen. Samalla kannalla on koko viraston johto ja henkilöstö.

Työryhmän työskentelyn aikana ei ole tullut esille mitään sellaisia Rakentamispalvelun perustamisella saavutettavia hyötyjä tai nykyisten toimijoiden tilanteeseen liittyviä puutteita, joilla voisi perustella toimivan organisaation hajottamista.

Henkilöstötoimikunnan henkilöstöä edustavat jäsenet ovat nykyisen organisaatiomallin säilyttämisen kannalla. Esitämme sen pohjalta tapahtuvaa toiminnan edelleen kehittämistä. Henkilöstö ja työnantajapuoli ovat antaneet tarvittavan näytön yhteiseen sitoutumiseen perustuvasta toiminnasta.”

Kaupunginjohtaja asetti 2.4.2008 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan johdolla toimivan, asianomaisten yksiköiden edustajista ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostetun työryhmän tekemään ohjausryhmän esityksen mukaista jatkovalmistelua siten, että mahdollinen organisaatiomuutos voitaisiin toteuttaa 1.1.2009 alkaen. Työryhmä on selvittänyt vaihtoehtoja rakentamispalvelun organisaatiorakenteeksi, tarvittavia vakanssisiirtoja ja järjestelmämuutoksia.

./. Työryhmän raportti on liitteenä 8.

Sääntötoimikunta toteaa (23.5.2008) seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa valmistelemaan ehdotuksen ”rakentamispalvelun” mahdollisesta perustamisesta kaupungin organisaatioon. Lisäksi kaupunginhallitus päätti asettaa valmistelutyötä varten ohjausryhmän. Ohjausryhmä ehdotti 25.2.2008, että

1 liikepalvelulautakunnan alaisuuteen perustetaan rakentamispalvelu –niminen nettobudjetoitu yksikkö. Sekä lautakunnan että yksikön nimi arvioidaan uudelleen jatkotyön aikana.

2 Rakentamispalvelun tehtäväksi määritetään rakennusalan asiantuntija- ja tuotantopalvelujen tuottaminen pääasiassa kaupunginhallinnon yksiköille.

3 Rakentamispalveluun siirretään HKR-Tekniikan tehtävät ja henkilöstö, HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö lukuun ottamatta käsityöpajaa, kiinteistöviraston geoteknisen osaston pohjatutkimustehtävät ja niitä hoitava henkilöstö sekä Helsingin Sataman tekniseltä osastolta vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijatehtävät ja satama-alueiden kunnossapitotyöt sekä niitä hoitava henkilöstö.

4 HKR-Ympäristötuotannon käsityöpaja siirretään sosiaalivirastoon.

Kaupunginhallitus päätti 25.3.2008 kehottaa sääntötoimikuntaa valmistelemaan edellä kuvatun organisaatiomuutoksen edellyttämät johtosääntömuutokset.

Sääntötoimikunta on valmistellut liitteenä olevan ehdotuksen rakentamispalvelun johtosäännöksi sekä ehdotuksen liikepalvelulautakunnan tilalle perustettavan teknisen palvelun lautakunnan johtosäännöksi. Lisäksi toimikunta on valmistellut ehdotuksen rakennustoimen johtosäännön muuttamiseksi ja muutoksiksi kaupunginhallituksen johtosääntöön.

Rakentamispalvelun ja teknisen palvelun lautakunnan johtosääntöehdotukset on laadittu viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaisesti.

Uuden viraston perustamisen johdosta on rakennustoimen johtosäännöstä poistettava maininnat HKR-tekniikasta ja HKR-Ympäristötuotannosta. Sääntötoimikunta esittää, että samassa yhteydessä rakennustoimen johtosääntöä tarkistetaan stilistisesti ja sääntöteknisesti vastaamaan viimeaikaista johtosääntökäytäntöä.

Lisäksi sääntötoimikunta esittää johtosäännöstä poistettavaksi läsnäolovelvollisuutta lautakunnan kokouksissa ja pöytäkirjan pitämistä koskevat pykälät (4 ja 5 § voimassa olevassa johtosäännössä), koska näitä asioita koskevat maininnat on tarkoitus kaikkien hallintokuntien osalta ottaa hallintosääntöön.

Samalla sääntötoimikunta esittää viraston päällikön tehtävistä poistettavaksi 15 §:n 13 kohdan, joka koskee vuokrasopimuksissa edellytettyjen maanomistajan lupien myöntämistä kaupungin vuokratonttien hoitoon liittyvissä asioissa. Kiinteistölautakunnan 25.4.2006 tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöviraston vuokraamien tonttien puiden kaatoluvat käsitellään vain yhdessä viranomaisessa (rakennusvalvontavirasto).

Sääntötoimikunnan ehdotus rakennustoimen johtosäännöksi on liitteenä.

Khn johtosäännön 13 §:n 2 momenttia esitetään tarkistettavaksi teknisen palvelun lautakuntaa koskevalla maininnalla.

Lisäksi sääntötoimikunta esittää liikepalvelulautakunnan johtosäännön kumottavaksi.

Sääntötoimikunta on kuullut asiantuntijana vs. osastopäällikkö Antti Hietalaa rakennusvirastosta.

./. Rakentamispalvelun johtosääntö on liitteenä 9, teknisen palvelun lautakunnan johtosääntö liitteenä 10, rakennustoimen johtosääntö liitteenä 11 ja muutoksen kaupunginhallituksen johtosääntöön liitteenä 12.

./. Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto on 27.5.2008 käsitellyt sääntötoimikunnan ehdotukset. Johtosääntöjaoston lausunto on liitteenä (liite 14).

Khs ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösesityksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä perustaa rakentamispalveluun

- hallinnon osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 4 700–4 900 euroa kuukaudessa,

- pohjatutkimuksen osastopäällikön virka, johon siirretään suostumuksensa mukaisesti toimistopäällikkö Hannu Halkola 5 000 euron kokonaispalkalla

- ympäristötuotannon yksikön johtajan virka, johon siirretään suostumuksensa mukaisesti tulosryhmän johtaja Hannu Virtasalo 5 770 euron kokonaispalkalla,

- talonrakennuksen ja logistiikan yksikön johtajan virka, johon siirretään suostumuksensa mukaisesti tulosryhmän johtaja Kauko Nygren 5 770 euron kokonaispalkalla.

Khs toteaa, että rakentamispalvelun toimitusjohtajan virka ja hallinnon osastopäällikön virka on tarkoitus julistaa haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin. Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan rakentamispalvelun toimitusjohtajan ja hallinnon osastopäällikön virkojen julistamisesta haettavaksi 14 päivän hakuajoin.

Vielä Khs toteaa, että kaupunginjohtajan tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösesityksen, asettaa asianomaisten virastojen ja henkilöstöjärjestöjen edustajista muodostettava työryhmä koordinoimaan organisaatiomuutoksen toteuttamisen valmistelua. Työryhmän tehtäväksi tulee mm. tehdä yksityiskohtainen esitys organisaatiomuutoksen edellyttämistä henkilöstösiirroista, talous- ja tuotannonohjausjärjestelmissä tehtävistä muutostöistä ja toimitilajärjestelyistä. Lisäksi tarkoituksena on asettaa työryhmä valmistelemaan käsityöpajan siirtämistä rakennusvirastosta sosiaalivirastoon.

Khn vähemmistön (Kantola, Malinen, Lindeman, Pajamäki ja Vehviläinen) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että yleisten töiden lautakunnan alaisuuteen perustetaan rakentamispalvelu -niminen nettobudjetoitu yksikkö. Rakentamispalveluun siirretään

- HKR-Tekniikan tehtävät ja henkilöstö

- HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö

- Helsingin Sataman tekniseltä osastolta se osa henkilöstöä, joka on tehtäviensä perusteella luontevaa siirtää Vuosaaren Sataman käynnistäessä toimintansa.

Jäsen Lindeman ehdotti päätösehdotuksen hylkäämistä. Lindemanin ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Lindeman jätti asiaan eriävän mielipiteensä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee perustaa rakentamispalvelu – nimisen nettobudjetoidun yksikön ja hyväksyä sille liitteen 9 mukaisen johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2009 alkaen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee perustaa rakentamispalvelun toimitusjohtajan viran, jonka virastopäälliköiden palkkajärjestelmän mukainen HAY-luokka on 15 ja kokonaispalkka 6 750 € kuukaudessa,

Rakentamispalveluun siirretään

- HKR-Tekniikan tehtävät ja henkilöstö (noin 500 henkilöä),

- HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö lukuunottamatta käsityöpajaa ja ajoneuvojen siirto –yksikköä. (noin 900 henkilöä)

- rakennusviraston hallinto-osastosta noin 16 henkilöä,

- kiinteistöviraston geoteknisen osaston pohjatutkimustehtävät ja niitä hoitava henkilöstö (23),

- Helsingin Sataman tekniseltä osastolta noin 20 henkilöä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että HKR-Ympäristötuotannon käsityöpajan tehtävät ja henkilöstö (12) siirretään sosiaalivirastoon 1.1.2009 alkaen.

Vielä kaupunginvaltuusto päättänee kumota liikepalvelulautakunnan johtosäännön ja hyväksyä liitteen 10 mukaisen teknisen palvelun lautakunnan johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2009 alkaen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa rakennustoimen johtosäännön 1.1.2009 alkaen liitteen 11 mukaisesti.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee tehdä kaupunginhallituksen johtosääntöön 1.1.2009 alkaen seuraavat muutokset:

Muutetaan kaupunginhallituksen johtosäännön 13 §:n 2 momentti kuulumaan seuraavasti:

13 §

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

‑ ‑ ‑

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat

joukkoliikennelautakuntaa,

pelastuslautakuntaa,

teknisen palvelun lautakuntaa ja

ympäristölautakuntaa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570

LIITTEET	Liite 1	Ohjausryhmän raportti
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan lausunto
	Liite 3	Satamalautakunnan lausunto
	Liite 4	Yleisten töiden lautakunnan lausunto
	Liite 5	Liikepalvelulautakunnan lausunto
	Liite 6	Sosiaalilautakunnan lausunto
	Liite 7	Henkilöstötoimikunnan lausunto
	Liite 8	Työryhmän raportti
	Liite 9	Rakentamispalvelun johtosääntö
	Liite 10	Teknisen palvelun lautakunnan johtosääntö
	Liite 11	Rakennustoimen uusi johtosääntö
	Liite 12	Rakennustoimen nykyinen johtosääntö
	Liite 13	Kaupunginhallituksen johtosääntömuutos
	Liite 14	Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaoston lausunto

HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI VUODELTA 2007

Khs 2008-1333

Khs toteaa, että ympäristöraportointi on osa kaupungin toiminnan vuosittaista raportointia. Helsingin kaupungin ympäristöraportti on kaupungin organisaatioon kuuluvien hallintokuntien yhteisraportti. Ympäristökeskuksen kokoamaan raporttiin ovat tuottaneet tietoja kaikki kaupungin 29 virastoa ja seitsemän liikelaitosta. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt on kuitenkin rajattu ympäristöraportin ulkopuolelle.

Raportoinnin tavoite on, että ympäristöasioiden hallinta on osa koko kaupunginhallinnon johtamista ja että tiedonsaanti ympäristöongelmista ja -tavoitteista tehostuu. Ympäristöraportti on laadittu vuodesta 2000 lähtien. Kaupungin ympäristöraportointia valvoo ja koordinoi kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa ovat edustettuina ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävimmät virastot ja laitokset.

./. Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2007 on tämän asian liitteenä. Se on lisäksi 11.6.2008 lähtien luettavissa internetissä osoitteessa http://www.hel.fi/ymparistoraportti.

Helsingin kaupunki ympäristötoimijana

Helsingin ympäristöpolitiikan 2005–2008 mukaan Helsingin päämäärä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Kaupunki tiedostaa globaalin vastuunsa ja pyrkii määrätietoisesti vähentämään osuuttaan ympäristön kuormituksesta. Helsinki tehostaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja korjaa jo syntyneet haitat.

Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että ympäristöasioiden hallinta sisällytetään osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka on voimassa vuoteen 2010 asti. Ohjelman toteutumista on seurattu kestävän kehityksen yleisindikaattoriraportilla ja erillisellä ohjelman seurannan väliraportilla vuonna 2006. Ympäristöasioissa ohjelman toteuttamisen pääkanava on ollut kaupunginhallituksen vuonna 2005 hyväksymä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO). Vuoden 2007 loppuun mennessä HEKO:n 54 toimenpiteestä kaikkiaan 42 oli toteutunut osittain tai kokonaan.

Helsinki on jo vuosia asettanut talousarviossaan sitovia ympäristötavoitteita. Vuonna 2007 näitä tavoitteita oli viisi kappaletta. Tavoitteista jäivät toteutumatta joukkoliikenteen kuljetusosuus aamulla keskustan suuntaan ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla sekä jätevedenpuhdistuksen tavoite mereen johdettavan typpikuorman osalta. Sen sijaan mereen johdetun fosforikuorman määrä, katupölyn määrän pysyminen ilmanlaatuasetuksen raja-arvojen alla sekä elinkaarikustannuslaskelmien tekeminen kaikista valtuuston päättämistä rakennushankkeista toteutuivat suunnitellusti.

Kaupungin keskeiset ympäristötoimet ja -vaikutukset

Ilmastonmuutos ja energiapolitiikka

Vuonna 2007 valmistui Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Ilmastostrategia on laadittu yhteistyössä seudun kaupunkien kesken, ja sen tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä yli kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. YTV:n hallitus hyväksyi ilmastostrategian joulukuussa 2007 ja Helsingin kaupunginhallitus päätti puolestaan helmikuussa 2008 hyväksyä ilmastostrategian.

Kaupunki laati vuonna 2007 kokonaisselvityksen kaupungin energiapolitiikan tulevaisuuden linjauksista. Selonteko käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2008. Selonteon mukaan Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi.

Vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästöt olivat 4 % pienemmät kuin vuonna 1990 ja 15 % pienemmät kuin edellisvuonna. Päästöihin vaikuttavat vuosittain mm. pohjoismaiset sähkömarkkinat (lähinnä vesivoimatilanne) ja talven kylmyys.

Maankäyttö ja rakentaminen

Kantakaupungin tärkeimpiä ja suurimpia suunnittelukohteita olivat edelleen Jätkäsaari, Kalasatama ja Keski-Pasila, jotka muutetaan pääosin asuin- ja toimitilakäyttöön Länsisataman ja Sörnäisten sataman tavaraliikennetoiminnan siirtyessä Vuosaareen syksyllä 2008. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty ympäristövaikutuksia, jotka ovat liittyneet pääasiassa aiempien toimintojen aiheuttamaan maaperän pilaantuneisuuteen, liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaittoihin ja alueiden läheisyyteen jäävien energiantuotanto- ja satamatoimintojen haittoihin ja riskeihin.

Helsingin Ekorakentamisen ohjelman laatiminen käynnistyi vuonna 2007 keväällä ja se valmistui luonnosvaiheeseen vuoden 2007 lopulla. Työ jatkuu vuonna 2008 lausuntokierroksen ja työn loppuun saattamisen merkeissä.

Helsingin Viikki sai kaksi kansainvälistä palkintoa kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta, Grand Prix, Cadre de Vie Bâti Durable ja Sustainable City Award 2007.

Pilaantunutta maaperää kunnostettiin vuonna 2007 yhteensä 53 kohteessa. Vuoden mittavimmat puhdistustyöt tehtiin Musiikkitalon tontilla ja asuinkäyttöön muutettavilla Viikinmäen entisellä ampumarata-alueella ja Pasilan entisellä konepaja-alueella sekä Salmisaaressa ja Toukorannassa.

Luonnonsuojelussa tehtiin aktiivisesti ohjelmatyötä. Luonnonsuojeluohjelma valmistui lausuntovaiheeseen vuonna 2007, ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (LUMO) sekä pienvesiohjelma valmistuivat vuonna 2007. Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat laadittiin vuoden aikana Haltialan aarnialueelle, Ruutinkoskelle, Pitkäkoskelle sekä Niskalan arboretumille.

Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus

Puhdistetun jäteveden ja meriveden lämpöenergiaa kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa hyödyntävä Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen tuotanto saatiin vuonna 2007 hyvin käyntiin. Laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat 80 % pienemmät kuin vaihtoehtoisissa tuotantoratkaisuissa. Suomen kuntatekniikan yhdistys valitsikin laitoksen Vuoden Kuntatekniikan Saavutukseksi esimerkillisenä kestävän kehityksen hankkeena.

Helsingin kaupungin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön (nyk. TEM) välinen energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007. Sopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian käytön edistämiseen. Myös Helsingin Energia on solminut vastaavan sopimuksen, jossa se sitoutuu oman energiankäytön tehostamisen lisäksi edistämään asiakkaiden energiansäästöä.

Lämmön ominaiskulutus oli vuoteen 2007 mennessä vähentynyt 4,9 %, ja sähkön ominaiskulutus kääntyi vuonna 2007 laskuun. Tavoitteita oli asetettu myös kulutusseurannan kattavuudelle sekä energiakatselmoinneille: vuoden 2007 lopussa kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli 90 % ja katselmuksia oli tehty ja raportoitu 80 %:ssa kiinteistöistä.

Vuoden 2007 jätevesien aiheuttama kuormitus säilyi edelleen alhaisena ja vaatimusten mukaisena. Fosforin osalta saavutettiin Viikinmäen puhdistamolla kaikkien aikojen paras puhdistustulos, typen osalta tulos hieman heikkeni, eikä talousarvion sitova toiminnallinen tavoite aivan toteutunut.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuonna 2007 10 % enemmän jätettä kuin edellisvuonna. Eniten kasvua oli hyödynnettävässä rakennusjätteessä. Loppusijoitettavan sekajätteen määrä väheni puolestaan hieman. Hyödynnettävän biojätteen määrä kasvoi edellisvuosien tapaan.

Kotitalouksien pienille jätekuormille tarkoitettujen Sortti-asemien asiakasmäärä kasvoi 12 % edellisvuoteen verrattuna. Myös hyötyjätteiden aluekeräysjärjestelmän uudistamisesta sovittiin YTV:n ja alueen kaupunkien kanssa.

Liikenne ja liikenteen vaikutukset

Helsingin autokanta kasvoi edellisvuodesta prosentin, ja vuoden 2007 syksyllä liikennettä oli Helsingin pääkatuverkossa vajaa prosentti enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muutaman aiemman vuoden tapaan keskustan liikenne jopa väheni hieman, kun kaupungin rajan ja poikittaislinjojen liikenne taas kasvoi 1-2 %.

Vuonna 2007 tehtiin 219,9 miljoonaa kaupungin sisäistä joukkoliikenteen matkaa, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Joukkoliikenteen osuus (70,44 %) syksyn 2007 arkiaamuliikenteessä keskustaan oli lähes sama kuin vuotta aiemmin.

Ilmanlaadun kannalta vuosi 2007 oli hieman tavanomaista parempi. Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt, mutta liikenteen päästöjen seurauksena ylittyi kuitenkin typpidioksidin raja-arvo (40 µg/m³) Mannerheimintien mittausasemalla.

Vuoden 2007 aikana valmisteltiin Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelmaa 2008-2016, joka koostuu pitkäntähtäimen toimista ilman epäpuhtauspitoisuuksien alentamiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi sittemmin toukokuussa 2008 ilmansuojelun toimintaohjelman hallintokuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen Helsingin kaupungin meluselvitys valmistui kesäkuussa 2007. Meluselvityksen valmistumisen jälkeen aloitettiin ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman valmistelu.

Hankinnat, ympäristökasvatus, ympäristöriskit

Vuonna 2007 ympäristökriteereitä käytettiin luottamuksellisen materiaalin tuhoamisen kilpailutuksessa, kopiopalveluiden kilpailutuksessa sekä pesu- ja puhdistusaineiden ja henkilökohtaisen hygienian ja desinfektion kilpailutuksessa. Hankintakeskus valmisteli projektia, jossa selvitetään kestävän kehityksen huomioon ottamista kaupungin yhteishankinnoissa.

Kaupungin paperinsäästöviikkoa vietettiin syksyllä 2007. Viikon aikana levitettiin monin keinoin tietoa paperinsäästön mahdollisuuksista ja hyvistä käytännöistä. Viikko huipentui paperittomaan päivään 12. lokakuuta.

Harakan, Gardenian Töyhtöhyypän sekä Nuorten Luontotalon luontokouluissa kävi vuonna 2007 yhteensä noin 6 230 koululaista. Ympäristökeskus ja Gardenia järjestivät yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa opastettuja 38 luontoretkeä Helsingin lähiluontoon ja niille osallistui yli 1391 retkeläistä.

Helsingissä tapahtui vuonna 2007 379 öljyvahinkoa, kun vuosien 2004-2006 keskiarvo on 273. Vaarallisten aineiden aiheuttamia onnettomuuksia oli 23, edellisten vuosien keskiarvon ollessa 37. Vuonna 2007 Helsingin vesialueella tai lähistöllä sattui kaksi alusöljyonnettomuutta sekä kaksi "läheltä piti" -onnettomuutta, joissa mereen ei päässyt öljyä.

Ympäristötalous

Helsingin yhteenlasketut ympäristökulut (poistot mukaan lukien) vuodelta 2007 olivat hallintokuntien ilmoitusten perusteella 96,4 miljoonaa euroa, joka oli 2,7 % kaupungin kaikista toimintakuluista (3 538 milj. €). Suurimmat kuluerät olivat ympäristöperusteiset sähkö- ja polttoaineverot sekä jätevesien puhdistuksen aiheuttamat kulut.

Hallintokuntien ilmoittamat vuoden 2007 ympäristötuotot olivat yhteensä 70 miljoona, joka oli 4,7 % kaupungin kaikista toimintatuotoista

(1 478 milj. €). Suurimmat tuotot tulivat jätevesimaksuista (75 % kaikista ympäristötuotoista).

Kaupungin vuoden 2007 ympäristöinvestoinnit olivat 39,3 miljoonaa euroa hallintokuntien ilmoitusten mukaan. Investointeja tehtiin noin 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Merkittävimmät investoinnit tehtiin viemäriverkoston laajentamiseen ja saneeraamiseen sekä pilaantuneiden maiden puhdistukseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2007.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2007

METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISTA KOSKEVAN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN TARKISTAMINEN

Khs 2005-1209

Kvsto päätti 17.5.2006 (asia 24) Khn ehdotuksen mukaisesti hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen tarkistetun hankesuunnitelman siten, että järjestelmäksi hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava järjestelmä, jonka kustannusarvio on 70 000 000 euroa (alv. 0 %).

Joukkoliikennelautakunta esittää (30.4.2008) seuraavaa:

Joukkoliikennelautakunta on tehnyt Khlle 19.5.2005 (159 §) esityksen metron kulunvalvontatekniikan uusimisesta ja metron automatisoinnista. Lautakunta esitti kaupunginhallitukselle metron kulunvalvontatekniikan uusimista niin, että hankitaan noin 70 milj. euroa maksava täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava kulunvalvontajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä käyttöönotettuna.

Kokouksessaan 17.5.2006 (asia 24) Kvsto päätti Khn ehdotuksen mukaisesti hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen tarkistetun hankesuunnitelman siten, että järjestelmäksi hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava järjestelmä, jonka kustannusarvio on 70 000 000 euroa (alv 0 %).

Lisäksi Kvsto hyväksyi seuraavat kaksi toivomuspontta:

1 Kvsto edellyttää, että liikennelaitos selvittää käyttäjien turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja huomioi selvityksen tulokset hankkeen valmistelussa. (Sirpa Puhakka)

2 Kvsto edellyttää, että jokaiselle metronkuljettajalle suunnitellaan ja rakennetaan uudelleenkoulutuksen ja sijoituksen kautta ohjelma kuluvan vuoden aikana. (Mika Ebeling)

Liikennelaitos käynnisti hankepäätöksen perusteella Helsingin metron automatisointia koskevan tarjouskilpailun 27.4.2007 lähetetyllä tarjouspyynnöllä.

Tarjouksen jätti määräaikaan 1.8.2007 mennessä kolme tarjoajaa.

Joukkoliikennelautakunta toteaa tarjousmenettelyn ja sen kuluessa saatujen lisätietojen ja vertailun perusteella, että hankintaa ei ole edellytyksiä toteuttaa alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena, vaan hankesuunnitelma on tarkistettava ottaen huomioon todetut lisätarpeet.

Lähtökohdat

Käytössä olevan kulunvalvontatekniikan vanheneminen vaikeuttaa lyhyelläkin aikavälillä nykyisen kulunvalvontajärjestelmän pitämistä toimintakykyisenä. Metron jatkaminen Matinkylään edellyttää kulunvalvontajärjestelmän uusimista.

Tavoitteena on, että uusi kulunvalvonta- ja automaattimetrojärjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuonna 2013 ennen kuin länsimetron liikennöinti Matinkylään alkaa.

Hankepäätöksen mukaista enimmäishintaa on tarkistettava ottaen huomioon (A) alkuperäisen hankepäätöksen jälkeen tapahtuneet kustannusnousut ja (B) hankinnan kohteen muuttuminen jäljempänä selvitetyllä tavalla.

(A) Alkuperäisen hankepäätöksen jälkeen tapahtunut kustannusnousu

Joukkoliikennelautakunnan ehdotuksen (19.5.2005) hinta-arvio 70 milj. euroa perustui kevään 2005 hintatasoon. Kvston hankepäätöksen (17.5.2006) yhteydessä tätä hinta-arviota ei muunnettu päätöshetken hintatasoarvion mukaiseksi.

Hankkeen mittavuuden vuoksi hankkeen määrittely ja tarjouspyynnön laatiminen vei aikaa niin, että tarjouspyynnöt lähetettiin 27.4.2007. Tarjoukset saatiin 1.8.2007 mennessä. Tarjousvertailu käynnistyi välittömästi ja se jatkuu edelleen.

Tarjoukset pyydettiin kiinteähintaisina, joten saadut hinnat edustavat metron automatisoinnin toteutusajan 2009 – 2013 hintatasoa.

Seuraavasta taulukosta käy ilmi alkuperäisen hankesuunnitelman hinta-arvio eriteltynä. Rinnalla esitetään alkuperäisen hankesuunnitelman hinta-arvio kevään 2008 hintatasossa (Eurostat: Labour cost index EU 27 14.3.2008) sekä alkuperäisen hankesuunnitelman hinta-arvio toteutusajan kustannustasossa oletuksella, että kustannukset nousevat vuoden 2008 tasosta vuosittain 3 %:lla.

Hankesuunnitelma / eritellyt hankintaosuudet	Alkuperäisen hankepäätöksen hinta	Alkuperäisen hankepäätöksen nykyarvo	Alkuperäisen hankepäätöksen arvo toteutusajan hintatasossa
Oma työ	1,3	1,4	1,6
Toimitushinta varauksineen	68,2	75,5	84,8
Muut ostetut palvelut (konsultit yms.)	0,5	0,5	0,6
Hankesuunnitelman arvo	70,0	77,4	86,9
Kustannusten nousu, %	-	+ 11 %	+ 24 %

Yhteensä kustannusnoususta aiheutuva enimmäishinnan tarkistamistarve on 16,9 milj. euroa eli arvioitu kustannusnousu edellä mainituilla oletuksilla on yhteensä 24 % verrattuna joukkoliikennelautakunnan hankepäätösesityksen tekohetken (2005) tasoon.

(B) Hankinnan kohteen muuttuminen

Hankkeen tarkemmassa määrittelyvaiheessa ja tarjouspyyntöä laadittaessa liikennelaitos on ottanut huomioon Kvston hankepäätöksen yhteydessä käymän keskustelun sekä valtuuston hyväksymät toivomusponnet. Tämä on johtanut siihen, että turvallisuuden varmistamiseen on kiinnitetty huomiota aiempaakin valmistelua enemmän.

Hankkeen määrittelyvaiheessa on lisäksi käynyt ilmi, että tiettyjä investointeja (uudet laiturinäytöt, asetinlaitteet), joiden uusiminen tulee eteen joka tapauksessa lähivuosina, on syytä toteuttaa automatisointihankkeen yhteydessä.

Tarjousmenettelyn kestäessä on liikennelaitos arvioinut, että hankintaan tulee sisällyttää seuraavat hankinnat, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen hankepäätökseen:

Lisäominaisuudet:

- kaikkien nykyisten metroasemien laiturinäyttöjen uusiminen

- nykyisen metron kaikkien viiden (5) asetinlaitteen uusiminen, kun alun perin oli tarkoitus, että ainoastaan Hakaniemen ja Herttoniemen asetinlaitteet uusitaan

- junan ohjaukseen tarvittavan tietoliikenneverkon eriyttäminen muusta tietoliikenneverkosta (kamerat, hätäpuhelimet, kuulutukset) käytettävyyden parantamiseksi/varmistamiseksi.

Turvallisuuden varmistaminen:

- puolueettoman turvallisuusarvioijan (ISA, Independent Safety Assessor) käyttäminen uuden järjestelmän turvallisuuden arvioimisessa

- tarvittavan konsulttityöpanoksen lisääminen alun perin suunnitellusta.

Laituriturvallisuuden parantaminen:

- Laituriovien hankkiminen kaikille asemille

Kaikkiaan hankinnan kohteen muutoksista aiheutuva enimmäishinnan tarkistamistarve lisähankintavarauksineen on yhteensä 28,0 milj. euroa.

Hankepäätöksen enimmäishinnan tarkistaminen

Edellä olevan perusteella tulisi Helsingin metron kulunvalvontatekniikka ja automaattimetrojärjestelmää tarkoittavan hankesuunnitelman enimmäishinnaksi tarkistaa 115,0 milj. euroa niin, että tästä enimmäiskustannuksesta 10,5 milj. euroa (oma työ, muut ulkopuoliset palvelut, varaus lisäominaisuuksia varten) on sidottu rakennuskustannusindeksin tasoon 4/2008.

Kulunvalvontatekniikan uusimisen / automaattimetron hyödyt

Kirjeen liitteenä on hyöty-kustannuslaskelma metron kulunvalvontatekniikan uusimisella saavutettavista liiketaloudellisista hyödyistä sekä niistä kokonaishyödyistä, joissa otetaan huomioon myös matkustajien matka-aikojen lyhentymisestä aiheutuvat yhteiskuntataloudelliset hyödyt.

Kulunvalvontatekniikan uusiminen ja automaattimetrojärjestelmä mahdollistavat lyhyempien junien liikennöinnin, mikä puolestaan pienentää metrojärjestelmän jatkorakentamisessa infrastruktuuri-investointien kustannuksia mm. sen vuoksi, että asemat länsimetrossa ja Sipoon metrossa voidaan toteuttaa lyhyempinä kuin Helsingin metrossa.

Automaattimetrojärjestelmä on Helsingin metrojärjestelmän perusinvestointi, jonka hyödyntäminen toteutuu täysimääräisesti metrojärjestelmän laajentuessa Espooseen ja Sipooseen.

Kulunvalvontajärjestelmän elinkaari on yli 20 vuotta ja järjestelmän lähtökohtana on, että sen laajentaminen uusimmille metrolinjoille voidaan toteuttaa joustavasti.

Rahoitus

Kvston 14.11.2007 vahvistamassa taloussuunnitelmassa 2008 – 2010 hankkeeseen on budjetoitu yhteensä 40 milj. euroa.

Rahoitus hoidetaan liikennelaitokselle myönnettävän, infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen tarkoitetun peruspääoma B:n lisäyksenä. Hankkeen rahoitus täsmentyy taloussuunnitelman 2009 – 2011 yhteydessä.

Länsimetro Oy:n osuus automaattimetrojärjestelmän hankinnasta

Joukkoliikennelautakunta arvioi, että automaattimetrojärjestelmän yleiskustannusten ja keskusjärjestelmän osuus koko metron kulunvalvontatekniikan uusimishankkeesta on noin 50 milj. euroa. Tästä kustannuksesta länsimetroa palveleva osa tullaan Espoon kanssa erikseen sovittavalla tavalla sisällyttämään länsimetron kustannukseksi, jonka Länsimetro Oy rahoittaa omien investointiensa yhteydessä. Länsimetrolle kohdistettava osuus tulee siis alentamaan Helsingin metrolle kohdistuvan kulunvalvontatekniikan uusimista ja automaattimetrojärjestelmää koskevan hankkeen kustannusta.

Metron kulunvalvontatekniikan toteuttaminen länsimetron osalta

Liikennelaitoksen Helsingin metron kulunvalvontatekniikan uusimista ja automaattimetrojärjestelmää koskevassa tarjouspyynnössä on pyydetty optiotarjousta järjestelmän ulottamisesta myös länsimetron rakennettavalle uudelle rataosuudelle.

Länsimetron osalta kulunvalvontatekniikan toteuttaminen ja automaattimetrojärjestelmä sisältyvät länsimetroa koskevaan hankepäätösesitykseen ja toteutetaan Länsimetro Oy:n tekemien hankintapäätösten perusteella.

Liikennelaitoksen Helsingin metron kulunvalvonta- ja automaattimetrojärjestelmästä tekemään hankintasopimukseen tullaan ottamaan länsimetron vastaavan järjestelmän toteuttamista koskeva optioehto edellä selvitetyn mukaisesti.

Joukkoliikennelautakunta toteaa käsittelyn perusteella, että hankepäätöksen enimmäishintaa on tarpeen korottaa 45 milj. euroa, josta 17 milj. euroa aiheutuu kustannustason noususta ja 28 milj. euroa esityksessä selvitetyistä hankkeeseen tehdyistä tarpeellisista muutoksista, kuten laituriovista ja muista turvallisuutta parantavista toimenpiteistä.

Joukkoliikennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankepäätöksen tarkistamista niin, että hankkeen enimmäishinnaksi määritetään 115,0 milj. euroa niin, että 10,5 milj. euron osuus hankinnasta on sidottu rakennuskustannusindeksiin tasossa 4/2008 niin, että liikennelaitos voi hankepäätöksen perusteella toteuttaa kuljettajattomaan, täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymiseen mahdollistavan liikenteenohjausjärjestelmän niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuoteen 2013 mennessä.

./. Päivitetty hyöty-kustannuslaskelma on liitteenä 1.

Liikennelaitos toteaa (13.5.2008) seuraavaa:

Esityslistan liitteenä olevissa hyöty-kustannuslaskelmissa sivulla 3 (3. kpl) todetaan, että pelkän kulunvalvonnan uusiminen maksaisi noin 25 milj. euroa ja että järjestelmän parantaminen lisäominaisuuksilla (uudet laiturinäytöt, junien hätäpuhelin- ja kuulutusjärjestelmät, junien matkustajatilojen videovalvontajärjestelmä, paloilmoittimet) maksaisi noin 15 milj. euroa. Pelkän kulunvalvonnan uusimisen hinta-arvion tulee olla 25 milj. euron sijasta 30 milj. euroa, jolloin arvioitu kokonaishinta kulunvalvontatekniikan uusinvestoinnista on 45 milj. euroa. Sivun 4 taulukossa esitetty välttämättömän kuluvalvontatekniikan uusimisinvestoinnin arviohinta 45 milj. euroa on esitetty oikein.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (19.5.2008), että Kvsto hyväksyi 17.5.2006 metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman siten, että järjestelmäksi hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava järjestelmä, jonka kustannusarvio on 70 000 000 euroa (alv 0 %).

Joukkoliikennelautakunnan esittämän tarkistetun hankesuunnitelman kustannusarvio on 115 milj. euroa eli 45 milj. euroa (yli 60 %) hyväksyttyä hankepäätöstä enemmän. Esityksen mukaan hankesuunnitelman muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on 28 milj. euroa ja kustannustason muutoksesta aiheutuva lisäys 17 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että edellä todetun suuruinen kustannusarvion nousu on lähtökohtaisesti kestämätön ja kyseenalaistaa alkuperäisen hankesuunnitelman laatutason.

Kvston hyväksymän hankesuunnitelman mukaan investoinnin takaisinmaksuajaksi nykyisellä metroverkolla muodostui 20 vuotta 5 % laskentakorkoa käyttäen. Lisäksi suunnitelmassa todettiin, että metroverkon laajentuessa automatisoinnista saatavat hyödyt kasvavat. Kannattavuustarkastelussa vertailuvaihtoehtona oli (0+) eli välttämätön kulunvalvontatekniikan uudistamisinvestointi, kustannusarvioltaan 15 milj. euroa.

Kun kannattavuustarkasteluun nyt on sisällytetty länsimetro, muodostuu investoinnin takaisinmaksuajaksi 5 % laskentakorolla 13 vuotta. Vertailuvaihtoehtona oleva välttämätön kulunvalvontainvestointi on nyt 30 milj. euroa eli kaksinkertainen aiempaan kustannusarvioon nähden. Vertailuvaihtoehtoon on lisäksi sisällytetty järjestelmää parantavia investointeja (15 milj. euroa), jotka lautakunnan esityksen mukaan olisi joka tapauksessa toteutettava, mutta jotka nyt sisältyvät automatisointihankkeeseen. Ne eivät kuitenkaan olleet mukana aiemmassa kannattavuustarkastelussa. Näin ollen automatisointihankkeen vertailuvaihtoehdon kustannukset ovat kolminkertaistuneet alkuperäisestä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että metron kulunvalvonnan automatisointihanke on metrojärjestelmän perusinvestointi, jonka hyödyt kasvavat metroverkon laajentuessa. Myös länsimetron hankesuunnitelma perustuu automatisoituun metroon. Kannattavuustarkastelun mukaan hanke on perusteltu edellyttäen, että laskelmissa todetut säästöt mm. pintaliikenteessä toteutuvat.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta vuoden 2010 alusta lukien. Järjestelyn yhteydessä tulee huolehtia siitä, että joukkoliikenteen infrainvestointien rahoituskustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyksi liikennöintikustannuksiin, joiden perusteella eri kuntien maksuosuudet määräytyvät. Tätä silmällä pitäen metron automatisointihankkeen rahoitus on tarkoituksenmukaista hoitaa lainarahoituksella, jonka hoitokuluista vastaa liikennelaitos.

Rahoitustarve tullaan ottamaan huomioon taloussuunnitelman 2009 - 2011 valmistelussa. Taloussuunnitelmassa 2008 - 2010 on hankkeeseen budjetoitu liikennelaitoksen investointisuunnitelmassa yhteensä 40 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä. Samalla talous- ja suunnittelukeskus kuitenkin kiinnittää huomiota liikenneinvestointien hankesuunnittelun kehittämistarpeeseen ottaen huomioon tulevien vuosien mittavat investoinnit.

Hyväksyessään hankesuunnitelman Kvston tulisi samalla

- hyväksyä, että liikennelaitos rahoittaa hankinnan lainarahoituksella talousarviossa vuosittain päätettävien lainanottovaltuuksien puitteissa siten, että laina neuvotellaan talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta, ja

- oikeuttaa liikennelaitos sitovasti sopimaan hankkeen toteuttamiseen liittyvät hankintasopimukset.

Khs toteaa, että hankesuunnitelman tarkistusesitys perustuu osaksi yleisen kustannustason muutoksiin ja osaksi tarpeisiin sisällyttää hankintaan järjestelmän toiminnallisuutta ja turvallisuutta koskevia parannuksia.

Khs katsoo, että metron kulunvalvonnan automatisointihanke on kustannusten noususta huolimatta tarpeen toteuttaa.

Täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymiseen mahdollistava liikenteenohjausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2013 mennessä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelman tarkistuksen joukkoliikennelautakunnan esityksen 30.4.2008 mukaisesti siten, että hankkeen kustannusarvio on 115 000 000 euroa, josta 10 500 000 euron osuus hankinnasta sidotaan rakennuskustannusindeksiin tasossa 4/2008.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee

- oikeuttaa liikennelaitoksen sitovasti sopimaan hankkeen toteuttamiseen liittyvät hankintasopimukset.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päivitetty hyöty-kustannuslaskelma 30.4.2008

HENKILÖSTÖKESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT -YKSIKÖN MUUTTAMINEN KUNNAN LIIKELAITOKSEKSI

Khs 2008-1157

Khs toteaa, että se hyväksyi 17.9.2007 kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset kehottaen talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden tahojen kanssa hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

Omistajapoliittisten linjausten mukaan henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut ‑nettobudjetoidusta yksiköstä muodostetaan kunnan liikelaitos.

Kuntalain liikelaitossäädökset

Kuntalakiin on otettu säännökset kunnallisesta liikelaitoksesta. Laissa määritellään kunnallinen liikelaitos ja säädetään sen perustamisesta sekä hallinnon ja talouden ohjauksen järjestämisestä. Kunnallinen liikelaitos on yläkäsite, joka tarkoittaa sekä kunnan tai kuntayhtymän yksin perustamaa että kuntien ja kuntayhtyminen yhteistä tehtävää varten perustamaa liikelaitosta. Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos. Kunnan liikelaitos on osa kunnan organisaatiota ja liikelaitoksen kirjanpito on osa kunnan kirjanpitoa. Kunta voi perustaa kunnan liikelaitoksen liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävä varten. Liikelaitos toimii ensisijaisesti palvelujen tuottajana. Liikelaitos perustetaan valtuuston päätöksellä. Kunnan liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. Käytännön toiminnassa on kuitenkin mahdollista käyttää vakiintunutta nimilyhennettä tai muuta markkinointinimeä.

Johtokunta Kunnan liikelaitoksella tulee olla johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta on kuntalain 17 §:n tarkoittama kunnan toimielin. Johtokunta perustetaan johtosäännöllä kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisuuteen. Kuntalain 18 §:n mukaan valtuusto voi päättää, että johtokunnan valitsee muu toimielin kuin valtuusto. Johtokuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan.

Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kuntalain 87 c §:n mukaan johtokunnan tehtävänä on

1 päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamissa rajoissa sekä seurata ja raportoida niiden saavuttamisesta,

2 hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja ‑suunnitelma,

3 valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä,

4 päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä,

5 päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista,

6 valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.

Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan johtokunnan muista tehtävistä voidaan määrätä johtosäännöllä.

Kuntalain 51 § mukaista otto-oikeutta ei voi käyttää asioissa, jotka on laissa nimenomaisesti säädetty johtokunnan tehtäväksi.

Talous Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion ja ‑suunnitelman erillinen osa. Talousarvion ja -suunnitelman valmistelun perustana ovat valtuuston liikelaitokselle hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa, ettei liikelaitoksen käyttötalouteen ja investointeihin oteta määrärahaa ja tuloarviota kunnan talousarvioon. Liikelaitoksen sitovia eriä kunnan talousarviossa ovat laissa erikseen määritellyt erät, joita ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan tuki tai toiminta-avustus liikelaitokselle, kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Mainittujen erien lisäksi valtuusto voi määritellä sitovaksi myös muun erän. Liikelaitoksen tulojen tulee pitkällä aikavälillä kattaa myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei rahoiteta oman pääoman ehtoisella rahoituksella.

Perustettavan kunnallisen liikelaitoksen aloittavan taseen muodostamisessa noudatetaan kirjanpitolakia ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita kirjanpitolain soveltamisesta. Periaatteena on, että kunnan liikelaitoksen aloittava tase muodostetaan kunnan kirjanpitoon merkityistä kirjanpitoarvoista. Liikelaitosta perustettaessa peruspääoma osoittaa liikelaitokseen siirretyn nettovarallisuuden määrän, joka lasketaan siirrettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Peruspääoma on kunnan oman pääoman ehtoinen sijoitus liikelaitokseen. Osa nettovarallisuudesta voidaan merkitä peruspääoman sijasta pitkäaikaiseksi lainaksi kunnalta. Liikelaitoksen on suoritettava korvaus peruspääomasta. Korvauksen määrästä päättää valtuusto. Korvauksen määrää ei ole erikseen säädetty. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston liikelaitosyleisohjeen mukaan korvaus peruspääomasta samoin kuin sisäisen lainan korko käsitellään tuloksesta riippumattomana kulueränä.

Johtokunnan on laadittava kalenterivuosittain liikelaitoksen erillistilinpäätös. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitoksen perustaminen

Khs toteaa, että henkilöstökeskus on valmistellut yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa esityksen henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut ‑nettobudjetoidun yksikön muuttamisesta kunnan liikelaitokseksi 1.1.2009 alkaen.

Liikelaitostamisesitys perustuu seuraaville yleisille lähtökohdille:

Liikelaitos on liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten kehitetty toimintamalli, jolla saavutetaan haluttu laatu ja tuotto/kustannusvastaavuus. Valtuusto ohjaa liikelaitoksen toimintaa asettamalla sille toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden puitteissa laitos voi järjestää toimintansa haluamallaan tavalla.

Toimintojen liikelaitostamisella halutaan:

- tehostaa yksikön toimintaa ja varmistaa tuotteiden ja palvelujen laatu

- selkeyttää yksikön vastuuta operatiivisesta toiminnasta

- lisätä yksikön toiminnan ja talouden läpinäkyvyyttä

- eriyttää palvelun tilaaja ja tuottaja toisistaan.

Liikelaitos on juridisesti osa kuntaa ja sitä koskevat kunnallista päätöksentekoa koskevat säädökset.

Viimeisimmän käytettävissä olevin tiedon mukaan Suomen kunnissa on noin 140 liikelaitosta, joiden toiminta oli eriytetty kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa. Kunnan liikelaitoksia toimi 18 toimialalla 65 kunnassa.

./. Liikelaitokselle on laadittu alustava alkava tase per 1.1.2009 sekä alustavat tulos- ja rahoituslaskelmat vuosille 2009–2011 (erillinen liite 1). Vuonna 2009 liikelaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 3,0 milj. euroa ja toimintakuluiksi 2,9 milj. euroa. Liikelaitoksen tuotot ovat pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisiä tuottoja, jotka veloitetaan virastoilta, liikelaitoksilta ja yhteisöiltä. Tuottoja voi muodostua myös Helsingin seudun yhteisistä koulutushankkeista. Suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut n. 40 %, palvelujen ostot n. 50 % ja vuokrakulut n. 8 %. Laskelma perustuu 8 % korvaukselle peruspääomasta.

Alustavan alkavan taseen loppusumma on 290 000 euroa ja peruspääoma 150 000 euroa. Liikelaitokselle ei tule perustamislainaa. Lopullinen alkava tase muodostuu tilinpäätöksen 31.12.2008 kirjanpitoarvoista.

Johtosääntö Khs käsitteli 12.11.2007 kuntalain muutoksista aiheutuvia muutoksia kaupungin liikelaitosten johtosääntöihin. Khs päätti antaa sääntötoimikunnalle valmisteluohjeeksi liikelaitosten johtokuntien jäsenmäärästä, että Helsingin Energian, Helsingin Sataman ja liikennelaitoksen johtokunnissa on yhdeksän jäsentä, Helsingin Veden ja palvelukeskuksen johtokunnissa seitsemän jäsentä ja muiden liikelaitosten johtokunnissa viisi jäsentä.

./. Sääntötoimikunta on (13.5.2008) tehnyt ehdotuksen liikelaitoksen johtosäännöksi. Ehdotus liikelaitoksen johtosäännöksi on erillisenä liitteenä 2. Toimikunta toteaa, että johtosääntöehdotus on laadittu viimeaikaisen johtosääntökäytännön mukaisesti. Uuden liikelaitoksen perustamisen johdosta on henkilöstökeskuksen johtosäännöstä poistettava maininnat kehittämispalvelu-yksiköstä. Ehdotus henkilöstökeskuksen johtosäännöksi on erillisenä liitteenä 3.

Lisäksi toimikunta esittää Khn johtosäännön 11 §:n 2 momenttiin (sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala) lisättäväksi henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitoksen johtokuntaa koskevan maininnan.

Khs toteaa, että perustettavan liikelaitoksen nimi on Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos. Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä OiVa Akatemia. Johtosäännön mukaan liikelaitos tuottaa kehittämis-, koulutus- ja konsultointipalveluja ensisijaisesti Helsingin kaupunkikonsernille. Liikelaitoksella on viranhaltijoista ja asiantuntijoista nimettävä viisijäseninen johtokunta. Johtokunnan tehtävät vastaavat kuntalain johtokunnalle määräämiä tehtäviä liikelaitoskohtaisin täydennyksin.

Alustava liiketoimintasuunnitelma

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitoksen ensisijaisina asiakasryhminä ovat virastot, liikelaitokset ja konsernin tytäryhteisöt. Liikelaitos markkinoi palveluratkaisujaan ensisijaisesti Helsingin kaupunkikonsernille.

Palvelut Liikelaitos tarjoaa palveluratkaisuja seuraavilla alueilla:

- johdon ja työyhteisöjen kehittämispalvelut

- esimiesten kehittäminen

- asiantuntijuuden kehittäminen

- järjestelmäosaamisen, toiminnan ja prosessien kehittäminen

Toimintatapa Liikelaitos tarjoaa palveluratkaisuja omana tuotantona sekä yhteistyössä ulkopuolisen kumppaniverkoston kanssa tuotettuina. Liikelaitoksella on kumppanuussuhteet yliopistoihin ja korkeakouluihin. Yhteistyöllä varmistetaan uusimman tutkimustiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaan palveluratkaisuissa. Yhteistyökumppaneina toimivat myös yksityiset konsultointi- ja koulutusorganisaatiot. Liikelaitoksen sisäisten ja ulkoisten verkostojen kautta saatava lisäarvo hyödynnetään asiakkaan palveluratkaisuissa.

Liikelaitoksessa on hyvä ja laaja kaupunkiorganisaation tuntemus. Kustannushyötyä tavoitellaan palveluiden tuotteistamisella. Palvelutuote/

-ratkaisu voidaan tarjota kaupunkiorganisaatiossa useille asiakasryhmille. Liikelaitos toimii joustavasti palveluiden räätälöinnissä ja yhteen- sovittaa useammankin asiakkaan esim. pienten virastojen tarpeet.
Asiakkaiden keskinäinen verkostoituminen on lisäarvo asiakkaille yhteisissä yli hallintokuntarajojen menevissä valmennuksissa.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitos tulee toimimaan alkuvaiheessa nykyisissä toimitiloissaan osoitteessa Ensi linja 1.

Henkilöstö Henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut ‑yksikön henkilöstö muodostuu kehittämisen ja konsultoinnin sekä hallinnon, talouden ja asiakkuuksien tukipalveluiden osaajista. Nykyinen henkilöstömäärä on 20.

Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Näin varmistetaan edelläkävijyys ja uudistuminen. Muutoksessa liikelaitokseksi henkilöstöä valmennetaan uuteen toimintatapaan ottaen huomioon muutoksen aiheuttamat uudet haasteet ja niiden vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin.

Henkilöstön kehittämispalveluiden muuttamisesta liikelaitokseksi ei aiheudu muutoksia henkilöstön asemaan. Liikelaitokseksi muuttamista ja vaikutuksia henkilöstön kehittämispalveluiden toimintaan on käsitelty yhteisissä kehittämistilaisuuksissa ja kokouksissa sekä osastokokouksessa 11.2.2008.

./. Kaupungin henkilöstötoimikunta toteaa (19.5.2008) käsitelleensä esityksen henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut -yksikön muuttamisesta kunnan liikelaitokseksi ja puoltaa esityksen hyväksymistä. Henkilöstötoimikunnan lausunto on erillisenä liitteenä 4.

Khs pitää liikelaitoksen perustamista tarkoituksenmukaisena. Nykyistä itsenäisemmän toimintamallin tavoitteena on turvata kaupungin omana palveluna tuotettujen koulutus- ja kehittämispalvelujen kilpailukyky ja korkea laatu. Tavoitteena on myös kaupungin tuottamien koulutus- ja kehittämispalvelujen keskittäminen yhteen vahvaan yksikköön.

Khn esitys liikelaitoksen johtosäännöksi on sääntötoimikunnan ehdotuksen mukainen. Niin ikään esitys henkilöstökeskuksen johtosäännöksi ja esitys Khn johtosäännön muuttamisesta ovat sääntötoimikunnan ehdotuksen mukaisia.

Khs toteaa, että johtosääntöehdotuksen mukaan liikelaitoksen johtokunnassa on viisi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee Khs toimikaudekseen.

Khs ilmoittaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn liikelaitoksen perustamista koskevan esityksen, niin Khs tulee

- valitsemaan liikelaitoksen johtokuntaan viisi jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä ensisijaisesti kaupunginhallinnon omista toimialaa tuntevista henkilöistä sekä

Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

- kehottamaan henkilöstökeskusta yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin liikelaitoksen perustamiseksi.

Jäsen Ojalan mielestä asia olisi tullut hylätä. Ojalan esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Ojala jätti asiaan eriävän mielipiteensä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 perustaa 1.1.2009 alkaen Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -nimisen liikelaitoksen, jonka tehtävänä on tuottaa koulutus-, kehittämis- ja konsultointipalveluja ensisijaisesti Helsingin kaupunkikonsernille,

2 siirtää henkilöstökeskuksen kehittämispalvelut ‑yksikön nykyiset toiminnot ja henkilöstön perustettavaan liikelaitokseen,

3 hyväksyä, että liikelaitoksen aloittava tase muodostetaan liikelaitokseen siirtyvien tase-erien kirjanpitoarvoista vuoden 2008 tilinpäätöksessä ja siirtyvä nettovarallisuus merkitään peruspääomaksi,

4 hyväksyä, että liikelaitoksen peruspääoman tuottotavoite vuonna 2009 on 8 % peruspääomasta, minkä jälkeen tuottotavoite päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä,

5 perustaa liikelaitoksen toimitusjohtajan viran, jonka kaupungin virastopäälliköiden HAY-palkkajärjestelmän mukainen vaativuusluokka on 12 ja kokonaispalkka 6 000 euroa kuukaudessa

6 kehottaa kaupunginhallitusta julistamaan toimitusjohtajan viran julkisesti haettavaksi 14 päivän hakuajoin ja virkaan kuuluvin palkkaeduin

7 hyväksyä Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtosäännön esityslistan tämän asian erillisen liitteen 2 mukaisesti,

8 hyväksyä henkilöstökeskuksen johtosäännön 1.1.2009 lukien erillisen liitteen 3 mukaisesti sekä

9 muuttaa 1.1.2009 lukien kaupunginhallituksen johtosäännön 11 §:n 2 momentin kuulumaan seuraavasti:

11 §

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimiala

- -

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat lisäksi asiat, jotka koskevat

ammattikorkeakoulua

eläintarhan johtokuntaa

henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitoksen johtokuntaa

henkilöstökeskusta

kaupunginmuseon johtokunta

kaupunginorkesterin johtokuntaa

kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa

liikuntalautakuntaa

nuorisolautakuntaa

opetuslautakuntaa

taidemuseon johtokuntaa

tietokeskusta

työterveyskeskusta ja

työväenopistojen johtokuntia.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Malinen Matti, controller, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Alustava tase sekä alustavat tulos- ja rahoituslaskelmat
	Liite 2	Sääntötoimikunnan ehdotus henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtosäännöksi
	Liite 3	Sääntötoimikunnan ehdotus henkilöstökeskuksen johtosäännöksi
	Liite 4	Henkilöstötoimikunnan lausunto 19.5.2008

HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOKSEN HAAGAN KOULUTUSYKSIKÖN PERUSKORJAUKSEN VÄISTÖTILOJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-1585

Kiinteistölautakunta toteaa (29.4.2008) seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön tilat peruskorjataan. Tämä hankesuunnitelma käsittää kiinteistöviraston tilakeskuksen Helsingin Energialta Myllypuron keskusvarastosta ja piirikeskusrakennuksesta sekä opetusviraston Senaatti-kiinteistöltä Pasilan virastokeskuksesta vuokraamien tilojen muutostyöt oppilaitoksen peruskorjauksen aikaisiksi väistötiloiksi. Väistötilahanke käsittää lisäksi Myllypuron keskusvaraston pihalle sekä oppilaitoksen pihalle Haagaan sijoitettavien, väistötiloina toimivien parakkirakennusten kustannukset.

Hankkeen laajuus on 7 505 brm².

Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana 5 900 000 euroa, 7 200 000 euroa arvonlisäverollisena kustannustasossa RI 124,8, THI 153,8, 1/2008.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2008 - 2011.

Kaupunginvaltuusto on 14.11.2007 hyväksynyt Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön tilojen peruskorjauksen hankesuunnitelman kustannuksiltaan yhteensä 21 700 000 euroa arvonlisäverottomana, 26 430 000 euroa arvonlisäverollisena.

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön peruskorjauksen väistötiloista on laadittu 18.3.2008 päivätty hankesuunnitelma kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston ja HKR-Rakennuttajan yhteistyönä.

Opetuslautakunta on päättänyt 15.4.2008/§ 81 antaa puoltavan lausunnon 18.3.2008 päivätystä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön peruskorjauksen väistötilojen hankesuunnitelmasta.

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagassa sijaitseva kone- ja autoyksikön käytössä oleva rakennus peruskorjataan vuosina 2009 - 2011. Kolmessa eri vaiheessa toteutettavan peruskorjaustyön aikana ei korjattavissa tiloissa voida työskennellä tai järjestää opetusta. Kulloinkin korjattavana olevalle osalle tarvitaan väistötilat niin, että opetussuunnitelman mukainen opetus voidaan asianmukaisesti järjestää.

Väistötilat rakennetaan Helsingin Energialta vuokrattaviin entisen Myllypuron voimalaitoksen keskusvarasto- ja piirikeskusrakennuksiin sekä opetusviraston Senaatti-kiinteistöiltä Pasilan virastotalosta vuokraamiin tiloihin, jotka tällä hetkellä toimivat Helsingin tekniikan alan Vallilan koulutusyksikön peruskorjauksen aikaisina väistötiloina. Tiloihin tehdään toiminnan edellyttämät muutostyöt sekä rakennetaan tarvittavat sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät.

Väistötiloiksi vuokrataan lisäksi parakki Myllypuroon opiskelijoiden puku- ja pesutiloiksi sekä parakit hallinnon ja opettajien tiloja sekä opetustiloja varten oppilaitoksen pihalle Haagaan.

Myllypuron keskusvarastorakennukseen rakennettavia väistötiloja on tarkoitus käyttää Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Kullervonkadun peruskorjauksen aikaisina väistötiloina Haagan peruskorjauksen jälkeen.

Hankesuunnittelun yhteydessä tehtiin vaihtoehtoinen selvitys väistötilojen sijoittamisesta Hernesaaressa sijaitsevaan entiseen telakkahalliin. Alustavan vertailun perusteella ei hankkeiden kustannuksiin muodostunut merkittävää eroa. Väistötilojen sijoittaminen Myllypuroon osoittautui kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, koska keskusvarastoon rakennettavia tiloja voidaan käyttää myöhemmin muiden opetustoimen hankkeiden väistötiloina.

Väistötilavaihe 1:

Auto-osastolle rakennetaan tilat 2008 - 2009 ja se muuttaa Myllypuroon ja Pasilaan kesällä 2009. Oppilaitoksen tiloissa Haagassa on käytössä nykyiset metalliosaston, hallinnon ja opiskelijahuollon tilat sekä yleiset opetus- ja liikuntatilat.

Väistötilavaiheet 2 ja 3:

Auto-osasto palaa peruskorjattuihin tiloihin Haagaan ja metalliosasto muuttaa Myllypuroon kesällä 2010. Hallinnon ja opiskelijahuollon tilat sekä yleiset opetustilat toimivat väistötiloissa. Koko peruskorjaushanke valmistuu kesällä 2011.

Hankkeen laajuus Hankkeen laajuus yhteensä on 7 505 brm² ja

huoneistoala yhteensä 7 390 htm² josta

- Myllypurossa on 5 160 htm²

- Pasilassa 1 505 htm²

- Haagassa 725 htm²

Kustannukset ja rahoitus

Rakennusviraston laatiman, 27.3.2008 päivätyn kustannusarvion mukainen hankesuunnitelman kustannusarvio on arvonlisäverottomana 5 900 000 euroa eli arvonlisäverollisena 7 200 000 euroa kustannustasossa 1/2008 (RI 124,8; THI 153,8 ).

Tähän kustannusarvioon tilakeskus esittää varauksen lisäkustannukseksi yhteensä 100 000 euroa arvonlisäverottomana ja 122 000 euroa arvonlisäverollisena rakennuslupavaiheessa mahdollisesti tulevalle vaatimukselle rakentaa Myllypuron keskusvarastorakennukseen yksi ylimääräinen poistumistieporras.

Kustannusarvio sisältää parakkikustannuksia yhteensä 370 000 euroa arvonlisäverottomana eli 451 400 euroa arvonlisäverollisena.

Kustannusarvio sisältää hankkeelle kohdistuvia muuttokustannuksia yhteensä 640 000 euroa arvonlisäverottomana eli 780 800 euroa arvonlisäverollisena. Nämä kustannukset muodostuvat raskaiden kojeiden, laitteiden ja kiintokalusteiden siirto- ja asennustöistä.

Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskukselle osoitetulla investointimäärärahalla.

Rahoitussuunnitelma:

- vuoden 2008 talousarviossa 1,7 M € (alv. 0%)

- vuoden 2009 talousarvioon ehdotetaan 2,4 M € (alv. 0 %)

- vuoden 2010 talousarvioon ehdotetaan 1,2 M € (alv. 0 %)

- vuoden 2011 talousarvioon ehdotetaan 0,7 M € (alv. 0 %)

Hankkeen kokonaisrahoitustarve on yhteensä

5 900 000 euroa (alv. 0 % ) / 786 euroa / brm²

7 200 000 euroa (alv. 22 %) / 849 euroa / brm²

Aikataulu Toteutussuunnittelu 2008. Koko väistötilahanke ajoittuu vuosille
2008 - 2011.

Vuokravaikutus Väistötilojen arvioitu yhteenlaskettu vuokrakustannus on hankesuunnitelmassa esitetyn erittelyn mukaisesti yhteensä 178 819 euroa/kk.

Investointikustannuksen mukainen pääomavuokra on kohdistettu kokonaan Myllypuron keskusvarastorakennuksen vuokraan ja jaettu tässä laskelmassa viiden vuoden ajalle.

Lautakunta esittää 18.3.2008 päivätyn Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön peruskorjauksen väistötilojen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 7 505 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 5 900 000 euroa eli arvonlisäverollisena 7 200 000 euroa kustannustasossa 1/2008 (RI124,8, THI 153,8).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.5.2008) lausunnossaan, että väistötilat sijoitetaan pääasiassa Helsingin Energialta vuokrattaviin Myllypuron voimalaitosalueella sijaitseviin keskusvaraston ja piirikeskusrakennuksen tiloihin. Lisäksi tarvitaan kaksi parakkirakennusta, toinen Myllypuroon ja toinen oppilaitoksen pihalle Haagaan.

Hankkeen laajuus on enintään 7 505 brm2, josta Myllypurossa on n. 5160 htm2. Hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat yhteensä 7,2 milj. euroa (veroton hinta 5,9 milj. euroa) kustannustasossa 1/2008. Hankkeen neliökustannukseksi tulee noin 850 euroa/brm2.

Tarkoitus on käyttää nyt korjattavia tiloja myös Kullervonkadun toimipisteen peruskorjauksen väistötiloina

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön peruskorjauksen väistötilojen 18.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 7505 brm² ja arvonlisäverolliset enimmäiskustannukset ovat

7 200 000 euroa (veroton hinta 5 900 000 euroa) hintatasossa 1/2008.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 18.3.2008
	Liite 2	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 27.3.2008

ULLANLINNAN TONTIN 135/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11731)

Khs 2008-77

7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 135 tontin nro 1 asemakaavan muutosehdotus.

Neitsytpolku 1b

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Rakennukseen tulee n. 25 asuntoa. Tontin keskiosasta rakennusta puretaan, jotta tontille saadaan ulko-oleskelualue toisen kerroksen tasolle. Rakennusoikeus on 3 547 k-m² ja maantasokerroksessa on lisäksi 851 m², yhteensä 4 398 m². Rakennusoikeutta on 2 728 m² enemmän kuin aiemmassa asemakaavassa ja se vastaa tontille jäävän rakennuksen kokoa sen jälkeen, kun osa rakennuksesta on purettu. Rakennuksen määrätyille sivuille tulee uusia parvekkeita. Maantasokerrokseen tulee asukkaiden autohalli, jonne voidaan sijoittaa 19 autopaikkaa. Loput kiinteistön tarvitsemista autopaikoista (6 ap) sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Mahdolliset pilaantuneet rakenteet ja maaperä on kunnostettava ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Neitsytpolku 1b / Finlands Svenska Omsorgsstiftelse rs., FDUV pyytää (28.2.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti muutetaan asuntotontiksi, koska kiinteistö on tyhjillään ja muutos antaa mahdollisuuden luoda uusia asuntoja hyvälle paikalle. Hakija ja rakennusyhtiö Peab Seicon ovat teettäneet hankkeesta luonnossuunnitelman, jonka on tehnyt CEJ-arkkitehdit Oy.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.11.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava. Kaavan mukaan tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tontille on merkitty rakennusala vain Neitsytpolun varteen. Rakennusoikeus on 1 670 k-m² ja kerrosluku viisi. Asemakaavassa ei ole tonttia koskevia suojelumääräyksiä. Ympäröivät tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta.

Nykytilanne

Ullanlinna on Helsingin eteläisimpiä asuinalueita. Ullanlinnan nykyinen asuntokanta on suurelta osin rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Korttelissa sijaitsevat muut tontit ovat pääosin asuinkäytössä. Katutasossa on joitakin liiketiloja. Läheiset puistot ja rannat ovat kaupunkilaisten yhteistä ulkoilualuetta.

Tonttia reunustavat lähinaapurit on asemakaavassa merkitty kuuluvaksi asuinrakennusten korttelialueeseen. Ympäröivät rakennukset ovat asuinkerrostaloja: Neitsytpolku 3 vuodelta 1956, Puistokatu 11a vuodelta 1921, Puistokatu 11b vuodelta 1924 ja Puistokatu 9 vuodelta 1914. Neitsytpolku 1a:ssa on kuitenkin vuonna 1924 valmistunut toimistorakennus.

Tontilla olevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Runar Finnilä vuonna 1927 autokorjaamoksi. 1930-luvulla kolmikerroksista rakennusta korotettiin kahdella kerroksella ja se muutettiin akkutehtaaksi (Uno Valhelm). Sittemmin rakennukseen tehtiin vielä useita muutoksia. 1970-luvulla tehdastoiminta lopetettiin ja rakennus peruskorjattiin ja muutettiin Helsingin yliopiston käyttöön (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka). Tällöin Neitsytpolun puoleisen rakennusosan kattoa korotettiin ja ullakko otettiin toimistokäyttöön. Vuosina 2003–2004 kiinteistön omistaja (FDUV) teetti Maa ja Vesi Oy:llä tutkimuksen kiinteistön perustusten ja rakenteiden puhtaudesta. Tutkimustulosten perusteella on ilmeistä, että ainakin ensimmäisen kerroksen rakenteet ovat likaantuneet.

Tontilla käytetty kerrosala on rekisteritietojen mukaan 4 728 m². Rakennus on syvärunkoinen. Tontilla ei ole piha-aluetta, koska kolme alinta kerrosta täyttävät koko tontin. Neitsytpolun puoleinen rakennusosa on 6-kerroksinen, mutta ylin kerros on sisäänvedetty. Julkisivussa on terastirappaus. Pihasiipi on 4-kerroksinen ja myös sen ylin kerros on vajaa kerros. Pihajulkisivujen tiilipinta on maalattu. Rakennuksessa ei ole kellaria. Rakennus on tyhjillään. Tontilla ei ole autopaikkoja.

Liikennemäärä Neitsytpolulla on melko vähäinen, noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnittelualueella olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja hyvien asumisolosuhteiden turvaaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennukselle on merkitty uusi käyttötarkoitus. Rakennus on merkitty asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin keskiosasta rakennusta puretaan, jotta tontille saadaan piha-alue. Piha-alue sijaitsee toisen kerroksen tasolla. Rakennuksen määrätyille sivuille saa rakentaa sen ominaisluonteeseen sopivia parvekkeita. Maantasokerrokseen tulee asukkaiden autohalli. Loput kiinteistön tarvitsemista autopaikoista sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Mahdolliset pilaantuneet rakenteet ja maaperä on kunnostettava ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Mitoitus Tontin pinta-ala on 1 045 m². Rakennusoikeus 3 547 k-m² ja maantasokerroksessa on lisäksi 851 m², yhteensä 4 398 m². Tontin tehokkuusluku on tällöin e = 4,2. Rakennusoikeutta on 2 728 m² enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa ja se vastaa tontille jäävän rakennuksen kokoa sen jälkeen, kun osa rakennuksesta on purettu.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontti muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennukselle on merkitty koko tontin laajuinen rakennusala. Rakennusoikeus on 3 547 k-m². Ensimmäiseen kerrokseen saa lisäksi rakentaa autosuoja-, varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja sekä väestönsuojia 851 m². Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 100 m² huoneistoalaa.

Rakennuksen Neitsytpolun puoleinen osa on 5–6-kerroksinen. Pihasiipi on 3–4-kerroksinen. Näiden osien väliin on merkitty 1-kerroksinen rakennusosa, jonka katolle on merkitty ulko-oleskelualue. Kyseiseltä alueelta rakennuksen nykyiset ylemmät kerrokset (2. ja 3. kerros) on tarkoitus purkaa. Rakennusta ei saa korottaa. Teknisiä laitteita tai muitakaan rakennelmia ei saa rakentaa vesikaton yläpuolelle lukuun ottamatta pysäköintitilan poistoilmahormia. Viisikerroksisen rakennusosan katolle saa kuitenkin sijoittaa parvekkeita, joiden syvyys saa olla enintään 3,5 m.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa asuinympäristöön soveltuvia työ- tai liiketiloja, mikäli sisäänkäynti näihin tiloihin on suoraan kadulta. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja Neitsytpolun puolelle.

Julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla rappaus. Katujulkisivun pohjakerros ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Sen tulee poiketa muusta julkisivusta värin tai materiaalin osalta. Ulko-ovien ja ikkunoiden tulee sopia rakennuksen ominaisluonteeseen.

Rakennukseen saa rakentaa sen ominaisluonteeseen sopivia parvekkeita ainoastaan niille osoitetuille paikoille. Parvekkeita ei saa tukea maasta. Neitsytpolun puoleiset parvekkeet saavat ulottua enintään 1,0 m tontin rajan ulkopuolelle, niitä ei saa lasittaa edes osittain ja niissä tulee olla teräspinnakaiteet tai värittömät lasikaiteet. Pihanpuoleisten parvekkeiden tulee olla sisäänvedettyjä. Pihan puolella lähellä naapuritonttia Neitsytpolku 3 ikkunoiden tai valoaukkojen tulee olla läpinäkymättömiä, mikä merkitsee sitä, että ikkunat kuitenkin läpäisevät valoa.

Tontin keskiosasta rakennusta puretaan, jotta tontille saadaan ulko-oleskelualue. Ulko-oleskelualue sijaitsee toisen kerroksen tasolla. Se on järjestettävä viihtyisäksi istutuksin ja puu- tai luonnonkivimateriaalein. Naapuritontin 9 puoleiselle rajalle on korkeuserojen takia tehtävä aita ja istutettava pensasaita. Porrashuoneista on oltava suora kulkuyhteys ulko-oleskelualueelle.

Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi asemakaavassa määrätään, että asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varastotilat ja vähintään seuraavat yhteistilat: talopesula, kuivatustiloja 6 m²/20 asuntoa, 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa sekä harraste-, kokoontumis- tai vastaavia yhteistiloja 1,5 % tontin kerrosalasta. Jätehuollon tilat on sijoitettava rakennukseen.

Rakennuksen ilmastointikonehuoneet ja muut tekniset laitteet on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen, ullakolle tai rakennusoikeuteen

sisältyviin tiloihin kerroksissa.

Tonttien välisiin rajaseiniin saadaan tehdä aukkoja. Rakennus on suunniteltava siten, että rajaseiniä vastaava pelastusturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin.

Liikenne Tontin autopaikkavaatimus on kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymän laskentaohjeen mukaisesti asuntoja varten 1 autopaikka/140 k-m² ja työ- ja liiketiloja varten 1 autopaikka/350 k-m², mikä tarkoittaa yhteensä 25 autopaikkaa. Maantasokerrokseen saa tehdä asukkaiden autohallin, jonne voidaan sijoittaa 19 autopaikkaa.

Hankkeen suunnittelija on selvittänyt mahdollisuutta louhia talon alle uusi kellari. Selvityksen mukaan kellarin louhiminen olemassa olevan rakennuksen alle on taloudellisesti kannattamatonta. Nyt rakennuksessa ei ole maanalaisia tiloja. Rakennuksen perustukset ovat n. 0,5 m alimman lattian alla olevassa kalliossa. Naapuriyhtiöt vastustavat kallion louhimista. Kellarin louhinta tarkoittaisi, että louhinta olisi tehtävä vaiheittain tarkkuuslouhintana nykyisen talon pystyssä pysymisen varmistamiseksi ja talon perustuksia pitäisi jatkaa alaspäin yli kerroksen verran. Louhinta ja perustusten jatkaminen ja vahvistaminen maksaisi arviolta yli 2,5 miljoonaa euroa (hintataso 10/2007). Yhden autopaikan hinta pysäköintilaitoksessa maksaa nyt n. 40 000 euroa. Ostettavia paikkoja on 6 eli niiden kustannus on n. 240 000 euroa.

Näin ollen loput autopaikoista (6 paikkaa) on sijoitettava yleiseen pysäköintilaitokseen. Lähimmät yleiset pysäköintilaitokset sijaitsevat Tähtitornin vuoren alla ja Kasarmitorin alla.

Ajo autohalliin on Neitsytpolun puolelta. Pysäköintitilojen poistoilmahormi on johdettava rakennuksen korkeimman kohdan yläpuolelle. Pysäköintitilojen poistoilmaa ei saa johtaa ulko-oleskelualueelle.

Rakennukseen jää ajoaukko, josta on kulku naapuritontille Neitsytpolku 1a.

Ympäristöhäiriöt

Maaperän ja rakenteiden pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakennusluvan myöntämistä. Pilaantuneet rakenteet ja maaperä on kunnostettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Liikennemäärä Neitsytpolulla on vähäinen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Olemassa olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön parantaa alueen asuntotarjontaa. Kaupunkikuvallisten, kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilyminen turvataan rakennuksen julkisivuja, parvekkeita sekä vesikattoa koskevilla määräyksillä. Keskusteluissa kaupunginmuseon kanssa on päädytty siihen, että rakennukselle ei ole tarpeen merkitä suojelumerkintää. Hyvien asuinolosuhteiden muodostuminen turvataan erityisesti asuntojen kokoa, ulko-oleskelualuetta, yhteis- ja varastotiloja sekä rakenteiden ja maaperän kunnostamista koskevilla määräyksillä. Ulko-oleskelualueen avaaminen rakennusta purkamalla parantaa ympäröivien kiinteistöjen näkymiä ja valaistusolosuhteita.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitus on käynnistynyt tontin omistajan (Kiinteistö Oy Neitsytpolku 1b / Finlands Svenska Omsorgsstiftelse rs.) aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.5.2006). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli esillä 29.5.–16.6.2006 Rikhardinkadun kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Asemakaavan muutosluonnos oli esillä 4.–22.6.2007 Rikhardinkadun kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on käsitellyt käyttötarkoituksen muutosta.

Kaupunginmuseon (tutkija Sari Saresto) mukaan rakennukselle ei ole tarpeen merkitä suojelumerkintää, mutta Neitsytpolun puoleisen julkisivun muutoksia on tarpeen rajoittaa ja käsitellä kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

Ympäristökeskus (ympäristötarkastaja Eeva Pitkänen) on ilmoittanut 12.6.2006, että tontilla on sen tietojen mukaan tehty vuonna 2002–2003 silloisen tontin omistajan toimesta maaperän ja rakenteiden pilaantuneisuusselvityksiä (Maa ja Vesi 2003). Tutkimuksissa todettiin mm. alapohjan alapuolisessa maapohjassa lievää pilaantuneisuutta. Alapohjan eristeinä on käytetty bitumia. Kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee arvioida sekä maaperän että rakenteiden pilaantuneisuuden edellyttämä kunnostustarve muutettaessa rakennus asuinkäyttöön soveltuvaksi.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunnon 16.5.2007 mukaan syvärunkoisen kadunvarsirakennuksen katujulkisivulle suunniteltuja parvekkeita tulisi tutkia pitäen yhtenä vaihtoehtona ranskalaisia ovia. Uloke kadun yläpuolelle tulisi olla korkeintaan 1 m:n ja kaiteen tulisi olla siro teräspinnakaide tai eteerinen lasikaide. Pariovien avaamista kadun suuntaan tulee tutkia mahdollisten asemakaavan desibelimääräysten puitteissa. Sisäpihan ratkaisut ovat osittain niin ahtaita, ettei asuntoikkunoiden eteen jää vapaaksi 8:aa m. Sisäpihalle rakennettavia parvekkeita tulee tutkia esitettyä rohkeammaksi varsinkin kadunvarsirakennuksen osalta. Neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. huomautuksin.

Kiinteistöviraston (toimistopäällikkö Kalevi Vanhanen ja toimistopäällikkö Esko Patrikainen) mukaan asemakaavan muutoksen perusteella on mahdollisesti tarpeen valmistella maankäyttösopimus.

Rakennusvalvontaviraston (arkkitehti Ossi Lehtinen) kanssa on käyty läpi valonsaantiin, paloturvallisuuteen ja pelastautumiseen liittyviä asioita sekä uusiin ikkunoihin ja parvekkeisiin liittyviä seikkoja.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 8 mielipidekirjettä (Ympäristökeskuksen mielipide on selostettu kohdassa ”Viranomaisyhteistyö”.), joista kolme koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja viisi asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi on esitetty suullisia mielipiteitä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asunto Oy Neitsytpolku 3 on 12.6.2006 sitä mieltä, että tontilla olevan rakennuksen käyttötarkoitus on ehdottomasti pidettävä ennallaan. Perusteluina vaatimukselle esitetään, että korttelialue lähiympäristöineen on jo ahtaasti rakennettu asuinkäyttöön. Lisärakentaminen vaikeuttaisi pysäköintiä, alueella tulee olla muitakin kuin asuinrakennuksia ja muutos häiritsisi naapurissa toimivan kirkon kirkkorauhaa. Osa ikkunoista ja ilmahormeista on liian lähellä Neitsytpolku 3:a. Asunto-osakeyhtiö vastustaa lisäikkunoita ja hormien asennusta. Rakennuksen osittainen purkaminen aiheuttaa vakavan ympäristöhaitan ja rakenteiden ja tontin ongelmajäteasia tulisi selvittää perusteellisesti ennen muutostöitä. Peruskallion räjäytystyöt ja rakennuksen purkutyöt aiheuttavat vaurioita naapuritalojen rakenteisiin. Rakennustöitä ei voi tehdä Neitsytpolku 3:n tontin kautta.

xxxxx xxxxxxxx vastustaa 21.6.2006 kaavamuutosta. Annettu informaatio on erittäin vajavainen. Kaavoittajan on selvitettävä kiinteistön omistussuhteet ja se mitä tarkoittaa "asumiskäyttöön". Autopaikkojen määrä on täysin riittämätön.

Asemakaavan muutosluonnos

Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:llä ei ole 21.6.2007 lausuttavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Bostadsaktiebolaget Parkgatan 9 ei voi 13.6.2007 hyväksyä kiinteistön rajamuuriin suunniteltua ikkuna-aukkojen avaamista.

xxxxxx xxxxxxxxxxx on 20.6.2007 sitä mieltä, että Neitsytpolku 1b:n itäseinämään suunniteltujen ikkunoiden tekeminen on täysin kohtuutonta ja valtava rakennusrasite. Näkyvyys pienen pihan yli vastapäisiin asuntoihin tulee laskemaan kaikkien asuntojen arvoa eikä ole eduksi kummallekaan osapuolelle. Lain vaatima 4–8 m:n esteetön näkymä ei tule toteutumaan pyykkitelineiden ja istutusten vuoksi.

xxxxxx xxxxx, xxxxxxx xxxxxxx, xxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx vastustaa 11.6.2007 ikkunoiden rakentamista Neitsytpolku 1b:n itäseinään. Puistokatu 9:n pihalla tontin rajan lähellä olevat puut tulevat häiritsemään uusien naapureiden näkyvyyttä suunnitelluista ikkunoista ja aiheuttamaan riitaa. Lisäksi asuntojen arvot laskevat, jos valkoiseen seinään rakennetaan ikkunoita, joista on suora näky huoneistoihin.

Bostads Ab Park Asunto-Oy on 15.6.2007 sitä mieltä, että rakennus ei saa nousta nykyistä korkeutta ylemmäksi. Ilmastoinnin koneet ja hormit tulee sijoittaa niin, ettei niistä aiheudu haittaa. Rajaseiniin ei saa tehdä uusia aukkoja eikä rakennustyön purkupöly saa aiheuttaa haittaa. Lisäksi yhtiö kiinnittää huomiota ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittamiseen ja malliin. Sisäpihan ratkaisua yhtiö pitää hyvänä mutta rajalle haluaa pensasistutuksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että esitetyt kannanotot on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavatyössä ja kaavamääräyksiä laadittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen jättäneiden esittämiin kysymyksiin on vastattu sähköpostilla ja puhelimella.

Kaavamuutoksen mahdollistaman hankkeen myötä nyt tyhjillään oleva rakennus saadaan asuinkäyttöön ja se tarjoaa hyvät asumisen olosuhteet. Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että tontille tulee riittävät asukkaita palvelevat aputilat, kuten yhteistiloja ja talopesula, ja että piha-alueesta tehdään viihtyisä. Lisäksi kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaamiseksi on katutasolle mahdollista tehdä työ- tai liiketiloja.

Kaavamääräyksissä rajoitetaan rakennuksen korkeutta sekä parvekkeiden kokoa ja sijaintia. Kaavamääräyksiä, jotka koskevat Neitsytpolun puoleista julkisivua, on tarkennettu kaupunginmuseon ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan kannanottojen perusteella. Kaavamääräyksillä rajoitetaan teknisten laitteiden sijaintia ja naapuritontin lähelle tulevien ikkunoiden läpinäkyvyyttä. Rajalle on määrätty aita ja pensasaita. Kaavassa on määräys, että maaperän ja rakenteiden pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakennusluvan myöntämistä, ja että pilaantuneet rakenteet ja maaperä on kunnostettava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Tontille ei louhita kellaria. Ympäristölle aiheutuvien haittojen välttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä annetaan määräykset rakennusluvassa tai rakennustyön aikana.

Tontin autopaikkavelvoite on merkitty kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymän asuntotonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaisesti 1 autopaikka/140 k-m². Kyse on ohjeessa mainitusta nk. saneerauskaavasta. Sillä tarkoitetaan yksittäisiä kohteita koskevia kaavamuutoksia, joissa tontilla olevan rakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan. Ohjeen mukaan tontille tulee tehdä 25 autopaikkaa. Autopaikkojen osalta kaavassa määritellään autopaikkojen vähimmäismäärät. Enimmäismäärää ei ole määritelty. Viitesuunnitelman mukaan rakennukseen tehdään n. 25 asuntoa ja maantasokerroksen autohalliin 19 autopaikkaa. Loput 6 autopaikkaa on näin ollen hankittava yleisestä pysäköintilaitoksesta.

Asemakaavan muutosluonnoksesta esitettyjen mielipiteiden johdosta hakijan edustaja laati tarkistetun viitesuunnitelman ja järjesti hankkeen esittelytilaisuuden naapuritaloyhtiöille 24.10.2007. Tilaisuudessa oli paikalla n. 30 henkilöä naapuriyhtiöistä. Käydyssä keskustelussa ei ilmennyt suunnitelman vastustusta. Todettiin kuitenkin, että hankkeen toteutuminen vaatii neuvotteluja ja sopimuksia naapureiden kesken. Viitesuunnitelman mukaan uusien ikkuna-aukkojen avaaminen Puistokatu 9:n suuntaan ei ole välttämätöntä. Uusien ikkuna-aukkojen avaaminen tontin rajamuuriin edellyttää naapureiden suostumusta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs toteaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.1.–18.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon ja kiinteistölautakunnan lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (25.2.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 19.2.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunnalla ei ole (6.3.2008) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseo toteaa (19.3.2008) mm., että kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistuksessa vuosina 1990–1991 tontin rakennuskanta on luokiteltu tutkittavaksi kohteeksi ympäristöllisin perustein / kaupunkikuvallisen arvon perusteella (2/Y).

Pitkään tyhjillään olleen rakennuksen säilymisen kannalta on olennaista, että se otetaan jälleen käyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksen ja asumisviihtyvyyden tuomat uudet vaatimukset edellyttävät rakennuksessa mittavia muutoksia ja purkuja. Uusi käyttötarkoitus muuttaa näkyvästi myös rakennuksen katujulkisivua, kuitenkin niin, että julkisivun hierarkkinen idea, ikkuna-aukotuksen rytmi ja jäsentely sekä julkisivumateriaali säilyvät.

Rakennuksen mahdollista suojelua arvioidessaan kaupunginmuseo päätyi siihen, ettei esitä rakennukselle suojelumerkintää. Kaupunkikuvallisten arvojen säilymiseksi kaavassa on rakennuksen julkisivuja, parvekkeita sekä vesikattoa koskevat määräykset.

Kaupunginmuseo puoltaa esitettyä asemakaavan muutosehdotusta.

Kiinteistölautakunta toteaa (15.4.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tontinomistajan Kiinteistö Oy Helsingin Neitsytpolku 1 B:n aloitteesta. Yhtiön osakekannan nykyinen omistaja Finlands Svenska Omsorgsstiftelse r.s. on 20.6.2006 tehnyt esisopimuksen osakekannan myymisestä Peab Seicon Oy:lle.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajan nykyisen tontin arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.

Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajan kanssa on tehty sopimus.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 7. kaupunginosan korttelin nro 137 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.11.2007 päivätyn piirustuksen nro 11731 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11731 (Ullanlinnan tontti 135/1)
	Liite 2	Valokuvasovitukset muutettavasta rakennuksesta (Ullanlinnan tontti 135/1)

ETU-TÖÖLÖN MAANALAISTEN ALUEIDEN VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN (ETU-TÖÖLÖ, YLEISET KATU-, PUISTO- JA AUKIOALUEET SEKÄ TONTIT NRO 13465/3 JA 5)

Khs 2008-1265

13. kaupunginosan (Etu-Töölö) yleiset katu-, puisto- ja aukioalueet sekä korttelin nro 13465 tontit nro 3 ja 5; Mannerheimintie, Cygnaeuksenkatu ja Töölönkatu, Hakasalmen puisto, H. F. Antellin aukio ja J. R. Aspelinin aukio

Kiinteistölautakunta toteaa (13.5.2008) seuraavaa:

Kaupunginhallitukselle esitetään vuokrausperusteiden vahvistamista Töölönlahden pysäköintilaitoksen tarvitsemille Etu-Töölön maanalaisille alueille. Pysäköintilaitos on tarkoitus toteuttaa Mannerheimintien ja sitä reunustavien alueiden alle lähinnä Kansallismuseon, Finlandiatalon ja Kaupungin museon väliin.

Töölönlahden pysäköinti Oy on kaupungin perustama ja omistama yhtiö, jonka osakkeet on tarkoitus myydä eniten tarjoavalle yksityisen pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi. Ennen osakkeiden myyntiä yhtiön ja kaupungin välillä on tarkoitus tehdä pitkäaikainen maanvuokrasopimus maanalaisista alueista, johon otetaan ehdot pysäköintilaitoksen toteuttamisesta ja käytöstä. Lisäksi sopimukseen otetaan muun muassa ehdot Finlandiatalon, Musiikkitalon ja Kansallismuseon ajo-oikeuksista sekä Finlandiatalon, Musiikkitalon ja Töölönlahden tulevien toimitalojen asemakaavan edellyttämistä auto- ja -väestönsuojapaikoista.

Asemakaavatilanne Asemakaavamuutoksessa nro 10855 Kansallismuseon, Finlandiatalon ja kaupungin museon väliin jäävälle Mannerheimintien ja sitä reunustavien alueiden alle on osoitettu pysäköintilaitos. Pysäköintilaitokseen on tarkoitus tehdä noin 650 autopaikkaa, joista osa olisi linja-autojen pysäköintipaikkoja. Lisäksi pysäköintilaitokseen on tarkoitus tehdä noin 3 800 väestönsuojapaikkaa.

Pysäköintilaitokseen toteutettavista auto- ja väestönsuojapaikoista suurin osa osoitetaan Finlandiatalon, Musiikkitalon ja Töölönlahden tulevien toimitalojen asemakaavan edellyttämiksi velvoitepaikoiksi. Finlandiatalon nykyiset maanpäälliset autopaikat ja Arkadianmäen väestön-suojaan osoitetut väestönsuojapaikat siirretään pysäköintilaitokseen.

Finlandiatalon ja Musiikkitalon huoltoyhteydet tapahtuvat pysäköintilaitoksen kautta. Lisäksi pysäköintilaitoksesta tullaan järjestämään maan-alainen jalankulkuyhteys Finlandiataloon ja Musiikkitaloon.

Pysäköintilaitoksen eteläinen ajotunneli on osoitettu osittain kaupungin museon tontin nro 13465/5 alle. Pysäköintilaitoksen pohjoinen ajotunneli on osoitettu Cygnaeuksenkadun, Töölönkadun ja Kansallismuseon tontin nro 13422/5 alle ja sen maanpäällinen ajoluiska Cygnauksenkadun itäpäähän.

Hanketilanne Edellä kuvattu hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensin toteutetaan kaupungin museon tontille eteläinen ajotunneli ja toisessa vaiheessa varsinainen pysäköintilaitos.

Kaupunginvaltuusto päätti 11.4.2007 (94 §) hyväksyä Töölönlahden pysäköintilaitoksen eteläisen (Karamzininrannan) ajotunnelin 26.1.2007 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 18 363 000 euroa (veroton hinta 15 052 000 euroa) hintatasossa 8/2006. Ajotunnelin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2008 ja se valmistuu syksyllä 2009.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti 20.8.2007 (1049 §) perustaa pysäköintilaitoksen toteuttamista varten Töölönlahden pysäköinti Oy -nimisen yhtiön. Yhtiö on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin.

Hankkeen toinen vaihe eli varsinaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen on tarkoitus toteuttaa niin, että kaupunki järjestää syksyllä 2008 tarjouskilpailun pysäköintiyhtiön osakkeiden ostamisesta ja maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Tarjouskilpailussa tarjoaja saa esittää omat suunnitelmansa pysäköintilaitoksen toteuttamisesta. Kaupunki myy yhtiön koko osakekannan kilpailussa kokonaistaloudellisesti ja laadullisesti edullisimman tarjouksen tehneelle.

Ennen tarjouskilpailua yhtiön ja kaupungin välillä on tarkoitus tehdä pitkäaikainen maanvuokrasopimus maanalaisista alueista.

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen vuokrausperusteet

Edellä mainittua tarjouskilpailua varten tulisi pysäköintilaitoksen toteuttamista varten tarvittaville kaupungin omistamille maanalaisille alueille määrätä vuokrausperusteet.

Kiinteistölautakunnan mielestä maanalaiset alueet voitaisiin vuokrata Töölönlahden pysäköinti Oy:lle 31.12.2069 saakka.

Koska kysymys on tulevasta yksityisen maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta, tulisi vuokra määräytyä pääoma-arvon 5,40 euroa/m² mukaan (ind. 1951). Tämä vastaa tällä hetkellä pääoma-arvoa 93 euroa/m² (ind. 1719).

Vastaavaa pääoma-arvoa kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2007 käyttää Kampin maalaisten alueiden osalta, joille Kampin Luola Oy toteuttaa parhaillaan yksityistä pysäköintilaitosta. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2005 käyttää pääoma-arvoa 5,70 euroa/m² (ind. 1951) Stockmann Oyj Abp:lle yksityistä pysäköintilaitosta varten vuokrattujen Mannerheimintien maanalaisten alueiden osalta.

Kiinteistölautakunnan mielestä pysäköintilaitoksen eteläisen ajotunnelin ja pohjoisen ajotunnelin ja sen maanpäällisen ajoluiskan osalta vuosivuokra tulisi kuitenkin määräytyä pääoma-arvon 1,50 euroa/m² mukaan (ind. 1951). Tämä vastaa tällä hetkellä pääoma-arvoa 26 euroa/m² (ind. 1719). Tämä olisi perusteltua, koska ajotunneliyhteydet ovat varsin pitkiä ja kalliita toteuttaa. Lisäksi eteläistä ajoyhteyttä tulevat käyttämään myös Musiikkitalo ja Finlandiatalo huoltoajoonsa.

Kiinteistölautakunnan mielestä asemakaavassa nro 10855 esitettyjen pysäköintilaitoksen maanpäällisten henkilöyhteyksien ja lähinnä Hakasalmenpuistoon osoitettujen maanpäällisten teknisten yhteyksien osalta ei tulisi erikseen periä vuokraa.

Lisäksi kiinteistölautakunnalla tulisi olla oikeus tehdä tarvittaessa vuokra-alueeseen toteutuksen edellyttämiä tarkennuksia.

Töölönlahden rakennusten velvoitepaikat pysäköintilaitoksessa

Tulevan pysäköintilaitoksen noin 650 autopaikasta ja 3 800 väestön-suojapaikasta suurin osa tulee Finlandiatalon, Musiikkitalon ja Töölön-lahden tulevien toimitalojen asemakaavojen mukaisiksi velvoitepaikoiksi.

Töölönlahden pysäköinti Oy:n ja kunkin velvoitepaikkoja tarvitsevan tahon välillä tehdään erillinen sopimus velvoitepaikoista sekä niiden käyttöoikeudesta.

Koska tällaisten asemakaavaan perustuvien velvoitteiden tulisi olla pysyviä, pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen tulisi ottaa ehto velvoitepaikkojen pysyvyydestä maanvuokrasopimuksen päättyessä 31.12.2069.

Esitettävän ehdon mukaan maanvuokrasopimuksen päättyessä ase-makaavan mukaisia voimassa olevia auto- ja/tai väestönsuojapaikka-sopimuksia vuokralaisen kanssa tehneillä velvoitepaikkojen haltijoilla olisi oikeus saada pysyvästi ja korvauksetta velvoitepaikkansa pysäköintilaitoksesta tilassa tuolloin olevien paikkojen lukumäärän rajoissa. Väestönsuojavelvoitepaikkojen haltijat kuitenkin vastaisivat väestön-suojatilan määräystenmukaisuudesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi velvoiteautopaikkojen haltijat olisivat velvollisia maksamaan autopaikkojen käytöstä kulloinkin alueella perittävää markkinahintaista vuokraa. Kaupunki ja kukin velvoitepaikan haltija olisivat velvollisia tekemään vielä erillisen sopimuksen velvoitepaikoista maanvuokrasopimuksen päättyessä.

Mikäli kaupunki ja vuokralainen maanvuokrasopimuksen päättyessä päättäisivät kuitenkin jatkaa sopimusta, edellä mainittujen velvoitepaikkaoikeuksien alkaminen siirtyisi jatkettavan maanvuokrasopimuksen päättymiseen saakka.

Muutoin voitaisiin noudattaa soveltuvin osin liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Khs toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Töölönlahden pysäköinti Oy:lle Helsingin kaupungin 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) sijaitsevat esityslistan liitteessä Töölönlahden pysäköintiyhtiölle osoitetut likimääräiset maanalaiset katu-, puisto- ja aukioalueet 13P103 ja 13K100 (Mannerheimintie, Cygnaeuksenkatu ja Töölönkatu, Hakasalmen puisto, H. F. Antellin aukio ja J. R. Aspelinin aukio) sekä maanalaiset alueet tonteista nro 13465/3 ja 5 asemakaavan nro 10855 osoittamissa korkeustasoissa asemakaavan mukaista maanalaista pysäköintilaitosta varten 31.12.2069 saakka seuraavin ehdoin:

1 Pysäköintilaitoksen tarvitsemien maanalaisten alueiden vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elin-kustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 5,40 euron suuruista neliömetrihintaa.

Pysäköintilaitoksen pohjoisen ajotunnelialueen ja eteläisen ajotunnelialueen ja sen Cygnaeuksenkadun maanpäällisen ajoluiska-alueen osalta vuosivuokra määräytyy kuitenkin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”loka-kuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 1,50 euron suu-ruista neliömetrihintaa.

Rakennustöiden aikana edellä mainituilla perusteilla määräytyvästä vuokrasta peritään kulloinkin 20 prosenttia.

2 Vuokralaisella on oikeus toteuttaa maanpäälle asemakaavan nro 10855 mukaiset pysäköintilaitoksen henkilökulku-yhteydet ja tekniset yhteydet sekä käyttää ja ylläpitää niitä. Alueiden osalta ei peritä erikseen vuokraa.

3 Kiinteistölautakunnalla on oikeus tehdä tarvittaessa vuokra-alueeseen toteutuksen edellyttämiä tarkennuksia.

4 Maanvuokrasopimuksen päättyessä asemakaavan mukaisia voimassa olevia auto- ja/tai väestönsuojapaikkasopimuksia vuokralaisen kanssa tehneillä velvoitepaikkojen haltijoilla on oikeus saada pysyvästi ja korvauksetta velvoitepaikkansa pysäköintilaitoksesta tilassa tuolloin olevien paikkojen lukumäärän rajoissa. Väestönsuojavelvoitepaikkojen haltijat kuitenkin vastaavat väestönsuojatilan määräystenmukaisuudesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi velvoiteautopaikkojen haltijat ovat velvollisia maksamaan autopaikkojen käytöstä kulloinkin alueella perittävää markkinahintaista vuokraa. Kaupunki ja kukin velvoitepaikan haltija ovat velvollisia vielä tekemään erillisen sopimuksen velvoitepaikoista maanvuokrasopimuksen päättyessä.

Mikäli kaupunki ja vuokralainen maanvuokrasopimuksen päättyessä päättävät kuitenkin jatkaa sopimusta, edellä mainittujen velvoitepaikkaoikeuksien alkaminen siirtyy jatkettavan maanvuokrasopimuksen päättymiseen saakka.

5 Muutoin noudatetaan soveltuvin osin liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Kartta

OULUNKYLÄN TONTIN 28163/12 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11768)

Khs 2008-941

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28163 tontin nro 12 ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Kyläsepänkuja 7

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.2.2008) mm., että otsikossa mainitun tontin omistaja on 8.3.2005 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että koilliseen kaventuvaan tonttiin liitettäisiin kolmiomainen osa tontin pohjoisreunaan rajautuvasta puistoalueesta.

Lähtökohdat

Kaavatilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta.

Alueella ovat voimassa asemakaavat nro 3313 (vahvistettu 5.10.1953) ja nro 8202 (vahvistettu 5.10.1980). Asemakaavassa nro 3313 tontti on asuntotontti. Tontille saa rakentaa yhden rakennuksen, jossa on enintään kaksi asuntoa (A2). Rakennusoikeus on määritelty sallimalla kaksikerroksisen rakennuksen rakentaminen tontin pinta-alan viidennekselle. Ympäristöön tehdyissä asemakaavan muutoksissa tämän on tulkittu vastaavan tehokkuusluvun 0.4 mukaista rakennusoikeutta. Laajennusalue on asemakaavassa nro 8202 puistoa.

Maanomistus

Tontti on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa puistoalueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontilla on vuonna 1958 rakennettu omakotitalo (165 k-m²). Tontti sijaitsee pussikadun varrella pääradan luoteispuolella Oulunkylässä Käpylän ja Oulunkylän asemien välillä. Alue rajoittuu koillispuolellaan aukeaan ja alavaan Kylänvanhimman puistoon, jossa aiemmin toimi myös leikkipuisto. Puistossa on kaksi hiekkapintaista kenttää ja rakennettuja maavalleja. Kyläsepänkujan alueella on kolme vanhaa huvilamaista asuinrakennusta ja uudempia pientaloja. Muutosalueen pohjoispuolella on voimassa olevan asemakaavan mukaisella puistoalueella Kyläsepänkujan levennyksenä asvaltoitu alue, joka on toiminut mm. hiekkasiilojen sijoituspaikkana ja varikkokenttänä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Käytettävissä olevien maaperätietojen mukaan maaperä on kaava-alueen lounaisreunassa kitkamaata ja koillisreunassa savimaata, missä saven paksuus on n. 1–4 m.

Ympäristöhäiriöt

Pääradan junaliikenteen arvioidaan aiheuttavan tontille melua siten, että melutason ohjearvot ulkona ylittyvät nykytilanteessa tontin pohjoisnurkassa. Pääradan lähin raide sijaitsee hieman yli sadan metrin päässä tontin kaakkoisreunasta.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pientalotontin laajennus liittämällä siihen puistoaluetta tontin pohjoisreunassa. Samalla mahdollistetaan tontin täydennysrakentaminen naapuritonttien tapaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Pientalotonttiin on liitetty tontin pohjoispuolella olevasta, varikkokäytössä olleeseen asvalttialueeseen rajutuvasta puistokaistaleesta kolmionmuotoinen osa. Puistoalueella ei ole merkitystä virkistysalueena eikä sen liittäminen tonttiin vaikuta varsinaisen Kylänvanhimman puiston virkistyskäyttöön. Muodostuva tontti voidaan jakaa kahdeksi ja rakentaa uusi pientalo naapuritontin tapaan tontin koillisrajan suuntaisesti. Täydennysrakentaminen eheyttää puistoon rajautuvan korttelin reunan.

Mitoitus Uuden tontin pinta-ala on 1 400 m². Puistoaluetta muutetaan korttelialueeksi 323 m². Rakennusoikeus on 560 k-m² (lisäystä n. 130 k-m²).

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Tonttitehokkuus säilyy nykyisenä (e = 0.4). Laajennetulle tontille on merkitty rakennusala nykyiselle rakennukselle ja tontin koillisreunaan rakennusala uudisrakennusta varten. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Rakennuksissa on oltava avoräystäät ja harja- tai pulpettikatto. Tontin kerrosalasta on varattava vähintään 20 m²/asunto autosuojaa tai -katosta varten ja 5 m²/asunto varastoa varten.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaava-alueella oleva maaperä on savea sekä kitkamaata. Kitkamaa-alueella rakennukset perustetaan maanvaraisina ja pehmeikköalueella tukipaaluin. Lopullinen perustamistapa määritellään tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella.

Maaperän ei oleteta olevan pilaantunutta kaava-alueella.

Ympäristöhäiriöt

Melutilannetta on arvioitu Helsingin kaupungin meluselvityksen yhteydessä vuonna 2007 tehtyjen ohjearvoihin verrannollisten melun leviämislaskentojen perusteella. Muodostettavan tontin koillisreunaan sijoittuvan uuden asuinrakennuksen arvioidaan antavan tontille riittävän melusuojan siten, että piha-alueella saavutetaan melutason ohjearvot. Raideliikennemelun ei arvioida oleellisesti kasvavan tulevaisuudessa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Asvalttikentän ja tontin välisen puistokaistaleen osan liittäminen tonttiin ei vaikuta varsinaisen Kylänvanhimman puiston virkistyskäyttöön. Täydennysrakentaminen tontin koillisrajan suuntaisesti naapureiden tapaan eheyttää puistoon rajautuvan korttelin reunan. Rakennusoikeus kasvaa n. 130 k-m².

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.11.2007).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 13.–23.11.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Ympäristökeskus on lähettänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sähköpostikannanoton, joka kohdistui raidemeluun:

EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen (tilanne 2006) mukaan raidemelu ylittää tontin koillisreunassa 55 dBA, joka on valtioneuvoston päätöksen mukainen ohjearvo asuinalueiden melulle. Tulevaisuudessa melu voi lisääntyä, kun junaliikenne kasvaa. Uudisrakennus kannattaa sijoittaa ja suunnitella niin, että piha-alue jää mahdollisimman suojaan melulta esimerkiksi sijoittamalla rakennusala L-muotoon.

Kannanotto on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että uudisrakennus on sijoitettu melulta suojaavasti tontin koillisreunaan. Raideliikennemelun ei arvioida oleellisesti kasvavan tulevaisuudessa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.4.–19.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja rakennusviraston lausunnot.

Lausunnot Kiinteistövirasto mainitsee (9.5.2008) mm., että puistokaistaleen osan liittäminen muodostuvaan tonttiin 28163/19 ei vaikuta varsinaisen Kylänvanhimman puiston virkistyskäyttöön. Kaupunki myy omistamansa tontinosan asemakaavan muutoksen tultua voimaan.

Virastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Rakennusvirasto mainitsee (16.5.2008) mm., että täydennysrakentaminen eheyttäisi puistoon rajautuvan korttelin reunan. Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan korttelin nro 28163 tontin nro 12 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.2.2008 päivätyn piirustuksen nro 11768 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11768 (Oulunkylän tontti 28163/12)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontti 28163/12)

OULUNKYLÄN TONTIN 28012/9 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11769)

Khs 2008-942

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Veräjämäki) korttelin nro 28012 tontin nro 9 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

Otto Brandtin tie 6

Asunto Oy Otto Brandtin tie 6 pyytää (17.5.2005) otsikossa mainitun hallitsemansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tonttiin liitettäisiin sen koillispuolelta kiilamainen alue tonttiin rajautuvasta katualueesta. Lisäalueelle rakennettaisiin autokatos.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.2.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003 tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Yleiskaavassa on alueen pohjoispuolella joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja Jokeri (bussi tai raitiotie).

Alueella ovat voimassa asemakaavat nro 8998 (hyväksytty 22.4.1985) ja nro 10770 (hyväksytty 21.6.2000). Voimassa olevissa asemakaavoissa tontti on asuinpientalojen korttelialuetta. Asuntojen lukumäärä on enintään kahdeksan, kerrosluku kaksi ja tonttitehokkuus e = 0.4. Katualue on Maaherrantieltä Otto Brandtin tielle vievän kadun eli Veräjän katualuetta.

Maanomistus

Kaupunki omistaa tontin ja katualueen.

Alueen yleiskuvaus

Pohjoiseen viettävällä rinnetontilla on kaksi vuonna 1986 rakennettua neljän asunnon rivitaloa. Autopaikat ovat avopaikkoina pihalla. Tontti rajautuu pohjoisessa ja idässä katualueeseen sekä etelässä ja lännessä pientalotontteihin. Pohjoispuolella on Maaherrantie, joka on tonttia korkeammalla vanhalla teollisuusraidepenkereellä. Oulunkyläntieltä Veräjän liittymään saakka Maaherrantie on sallittu yleiselle liikenteelle ja Maaherrantieltä Otto Brandtin tielle laskeutuvan Veräjän liittymästä itään vain busseille (Jokerilinja 550). Veräjän katualueelle tontin kohdalle on rakennettu meluvalli.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Käytettävissä olevien tietojen mukaan maaperä tontilla muuttuu länsireunan kitkamaa-alueesta itäreunan savialueeseen, jossa saven paksuus on suurimmillaan n. 3–5 m. Maaperän ei oleteta olevan pilaantunutta kaava-alueella.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alueella alitetaan melutason ohjearvot ulkona. Maaherrantie on tontin kohdalla sallittu vain Jokerilinjan busseille, joiden vuoroväli on ruuhka-aikana lyhimmillään 5 minuuttia suuntaansa. Veräjän liikennemäärä on myös merkitykseltään vähäinen.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin laajennus, jolle voidaan rakentaa autokatos.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Pientalotonttiin on liitetty tontin pohjoispuolella olevasta Veräjän katualueesta meluvalliin rajautuva kolmiomainen alue. Liitettävällä alueella ei katualueena ole merkitystä.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 2 632 m². Tontin laajennuksen pinta-ala on 241 m². Rakennusoikeus on 1 053 k-m² (lisäystä 97 k-m²).

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Käyttötarkoitus säilyy asuinpientalojen korttelialueena ja tehokkuus nykyisenä (e = 0.4). Tontin kerrosalasta on varattava vähintään 20 m²/asunto autosuojaa tai -katosta varten ja 5 m²/asunto varastoa varten. Tilat saa rakentaa asuinrakennusten rakennusalan estämättä. Rivitaloille on merkitty niiden nykyistä laajuutta noudattavat rakennusalat. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennusaloille on merkitty niille sallittu asuntojen enimmäismäärä (4 as.). Tontin laajennusosalle on merkitty auton säilytyspaikan rakennusala.

Ympäristöhäiriöt

Alueella alitetaan melutason ohjearvot ulkona. Veräjän katualueelle tontin kohdalle rakennettu meluvalli suojaa jo piha-aluetta Veräjän liikennemelulta. Ylempänä ja kauempana olevan Maaherrantien vähäisen liikennemelun osalta suunnitellun autokatoksen suojaava vaikutus on pieni. Olemassa olevat asuinrakennukset suojaavat piha-aluetta melulta. Jokerilinjan mahdollinen muuttaminen raidelinjaksi muuttaa melun sävyä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Liitettävällä alueella ei katualueena ole merkitystä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.11.2007).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 13.–23.11.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.

Ympäristökeskus on lähettänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sähköpostikannanoton, joka kohdistui joukkoliikenneyhteyden aiheuttamaan mahdolliseen liikennemeluun:

Kaava-alue sijaitsee Jokeri-joukkoliikenneyhteyden varrella. Jatkossa yhteys toteutettaneen pysyvänä raideyhteytenä. Suunniteltu autokatos kannattaa suunnitella ja sijoittaa niin, että se mahdollisimman hyvin samalla suojaa myös tontilla olevia rivitaloja liikennemelulta.

Lautakunta toteaa, että alueella alitetaan melutason ohjearvot ulkona. Veräjän katualueelle tontin kohdalle rakennettu meluvalli suojaa jo piha-aluetta Veräjän liikennemelulta. Ylempänä ja kauempana olevan Maaherrantien vähäisen liikennemelun osalta suunnitellun autokatoksen suojaava vaikutus on pieni. Olemassa olevat asuinrakennukset suojaavat piha-aluetta melulta. Jokerilinjan mahdollinen muuttaminen raidelinjaksi muuttaa melun sävyä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 11.4.–12.5.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston lausunto.

Lausunto Rakennusvirasto toteaa (25.4.2008) mm., että tonttiin liitettäväksi ehdotetulla kolmiomaisella katualueen osalla ei ole merkitystä tai tarvetta katualueena. Virasto ehdottaa, että tonttiin liitettävän katualueen osan raja kulkisi meluvallin harjan päällä, koska meluvallin tontin puoleinen reuna olisi asemakaavan muutoksen jälkeen hankalasti ylläpidettävissä. Myös tontin puoleisen meluvallin reunan kuivatuksen järjestäminen olisi vaikeaa.

Kadun ylläpitokustannuksiin kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.

Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun tiedon mukaan rajan siirtäminen meluvallin päälle tarkoittaisi tontin kokonaispinta-alan, rakennusoikeuden ja tontin vuokran kohtuutonta kasvua sekä asemakaavan muuttamista. Laajentamisella ei saavutettaisi tontin kannalta etua, koska meluvallin rinnettä ei voi käyttää autokatoksen sijoittamiseen. Liitettävän alueen raja on 0,7 m:n etäisyydellä meluvallin reunasta. Meluvallin tontin puoleisen reunan ylläpito ja kuivatus on mahdollista hoitaa myös esitetyllä rajauksella.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan korttelin nro 28012 tontin nro 9 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.2.2008 päivätyn piirustuksen nro 11769 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11769 (Oulunkylän tontti 28012/9 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontti 28012/9)

SYYSTIEN PALVELUTALON PERUSPARANNUKSEN SEKÄ PALVELUKESKUKSEN JA PÄIVÄTOIMINTAYKSIKÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-399

Sosiaalilautakunta toteaa (12.2.2008) mm. seuraavaa:

Hankesuunnitelma esittelee lähtötiedot, joiden mukaan Syystien palvelutalon perusparannus sekä palvelukeskuksen ja päivätoimintayksikön toiminta tullaan suunnittelemaan.

Taustatiedot	Hankkeen nimi:		Syystien vanhusten palvelutalon perusparannus sekä palvelukeskuksen ja päivätoimintayksikön perustaminen
		Osoite:	Syystie 15, 00780 Helsinki
		Rakennusvuosi:	1979
		Kiinteistön omistaja:	Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot
		Tontin omistaja:	Helsingin kaupunki
		Rakennustyyppi:	kerrostalo/4 kerrosta
		Asuntoja:	Yht. 134, joista 100 yksiötä ja 34 kaksiota
		Ryhmäkoti Syyskoti:	12 asukasta
		Asumispaikkoja yht:	146

Hankkeen perustelut Helsingissä vanhusten palvelujen yleisenä linjauksena on Kvston 19.4.2006 hyväksymän vanhuspalveluohjelman mukaisesti vahvistaa avohoitoa ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä vähentää kallista laitoshoitoa pitkäaikaissairaanhoidosta. Muutos avohoitopainotteiseen vanhusten palvelujen rakenteeseen merkitsee sitä, että vanhainkoteihin ja palvelutaloihin tulee entistä enemmän apua tarvitsevia henkilöitä. Palvelutalojen toiminta tulee siksi jatkossa painottumaan entistä enemmän ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan. Tämä palveluasumisen rakennemuutos edellyttää palvelutalojen peruskorjauksia.

Sosiaalivirasto on kartoittanut vuoden 2004 aikana kaikki kaupungin omat vanhusten palvelutalot. Kartoituksen pohjalta tehtiin arvio kunkin talon soveltuvuudesta ympärivuorokautisen palveluasumisen käyttöön.

Palveluasumiskäytössä on tällä hetkellä 13 palvelutaloa, jotka sopivat huonokuntoisten, ympärivuorokautista apua tarvitsevien palveluasumis-käyttöön. Näistä yksi on Syystien palvelutalo.

Palvelutalon tilat eivät vastaa nykyisiä toiminnan vaatimuksia, koska tilat on suunniteltu pääosin itsenäisesti selviytyvien asukkaiden tarpeita ajatellen. Kiinteistössä on lisäksi teknisiä korjaustarpeita.

Vanhuspalveluohjelman tavoitteena on ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Keskeisiä kotona asumista tukevia vanhusten palvelumuotoja ovat palvelukeskukset, päivätoiminta ja omaishoidon tukeminen.

Koillisen suurpiirin alueella ei ole vanhusten palvelukeskusta eikä myöskään riittävästi päivätoimintapaikkoja. Koillisella alueella on ikäihmisten määrä kasvamassa lähivuosina merkittävästi. Lähialueella asuu vuonna 2010 väestöennusteen mukaan noin 3 300 yli 65-vuotiasta. Syystien tilat ovat joukkoliikenteellisesti hyvin saavutettavissa koko koillista suurpiiriä ajatellen. Lähistöllä on myös Malmin sairaala ja terveys-keskus.

Toiminnalliset muutokset

Syystien palvelutalo tulee muuttumaan ryhmäkotipainotteiseksi. Palvelutaloon rakennetaan viisi uutta ryhmäkotia. Ryhmäkoteihin sijoitetaan pääosin muistihäiriöistä kärsiviä ikäihmisiä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua. Itsenäisen asumisen palveluasuntojen määrä pienenee vastaavasti.

Henkilöstön määrä tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä 47:stä noin 100 työntekijään. Henkilöstön kasvun johdosta tarvitaan lisää henkilö-kunnan toimisto- ja sosiaalitilaa. Henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat ovat alimitoitetut ja muutoinkin huonot.

Palvelutalon yhteyteen perustetaan ikäihmisille tarkoitettu palvelukeskus ja päivätoimintayksikkö. Palvelukeskuksen tiloihin sijoitetaan nyt tilapäisissä tiloissa toimiva pohjoisen alueen omaishoidon toimintakeskus.

Syystien palvelutalo, palvelukeskus ja päivätoimintayksikkö tulevat muodostamaan toiminnallisen kokonaisuuden, jota tullaan kehittämään monipuolisen vanhustenkeskuksen toimintamallin mukaisesti Riistavuoren vanhustenkeskuksessa tapahtuvan pilotoinnin kokemusten perusteella. Monipuolinen vanhustenkeskus tarjoaa ympäröivän alueen asukkaille ja kotihoidon asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia palveluja, kuten esim. hyvinvointipalveluja, kuntouttava toimintaa, päivätoimintaa, lyhytaikaishoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista. Tavoitteena on, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelun ja hoidon, heidän tarvitsematta muuttaa yksiköstä enää muualle elämänsä loppuvaiheessa.

Hankkeen laajuus ja kustannukset

Hankkeen laajuus on 11 425 brm² ja 7845 htm².

./. Tilaohjelma ja hankesuunnitelma ovat tämän esityksen liitteinä.

Hankkeen rakennuskustannusarvio on 22, 423 milj. euroa (alv 22 %) eli
18, 380 milj. euroa (alv 0 %).

Neliötä kohti rakennuskustannukset ovat 2 858 euroa/htm² (alv 22 %),
2 343 euroa/brm² (alv 0 %).

Hankkeen lopullinen hinta tulee olemaan arvonlisäveroton, koska kiinteistöyhtiö saa täyden arvonlisäveropalautuksen.

Vuokramenot vuonna 2007 ovat 435 000 euroa (alv 0 %) eli 7,09
euroa/m²/kk (alv 0 %).

Vuoden 2010 (12 kk) arvioidut vuokrat ovat 1 176 800 euroa/vuosi
(alv 0 %), 12,50 euroa/htm².

Jos hankkeelle saadaan valtion korkotukiavustusta (maks. 35 %),
vuokra tulee olemaan edellä mainittua alempi.

Hankkeen perustamiskulut (kalusteet ja muut hankinnat) ovat noin
0,8 milj. euroa.

Syystien palvelutalon, palvelukeskuksen ja päivätoimintayksikön käyttökustannukset tulevat olemaan n. 7,6 milj. euroa vuodessa. Syystien nykyisen palvelutalon käyttökustannukset ovat n. 4,2 miljoonaa euroa, joten hanke tuo vanhusten palvelujen käyttömenoihin n. 3,5 miljoonan euron lisäyksen vuosittain. Kustannusten nousu johtuu henkilöstömenoista, koska henkilöstö tulee lähes kaksinkertaistumaan. Lisämäärärahan tarve otetaan huomioon vuoden 2010 talousarviota suunniteltaessa.

Rahoitussuunnitelma Hankkeen rahoittaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot, joka hakee kohteelle valtion korkotukilainaa ja -avustusta vuodelle 2008. Avustuksen osuus on maks. 35 % kustannuksista.

Käyttökustannusten osalta rahoitus sisältyy taloussuunnitelmaan.

Toteutus ja aikataulu Kohteen rakennuttaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot, joka tilaa rakennuttamisen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolta.

Kohteen toteutussuunnittelu aloitetaan helmikuussa 2008. Rakentaminen alkaa vuoden 2008 lopussa. Rakennus otetaan käyttöön perusparannuksen jälkeen vuonna 2010.

Väistötilat ja asukkaiden asumissuunnitelma

Asukkaille ja heidän omaisilleen on tiedotettu peruskorjauksesta joulu-kuussa ja tammikuussa pidetyissä tilaisuuksissa. Seuraava tilaisuus on 1.4.2008. Tiedotteet jaetaan myös kirjallisena kaikille asukkaille ja palvelutalon ilmoitustauluille.

Palvelun piirissä olevia asukkaita on n. 70. He sijoittuvat Syystien palvelutaloon jatkossakin ja siirtyvät perusparannuksen ajaksi väistötilaksi varattuun Hopeatien palvelutaloon.

A-talossa asuvat n. 36 ryhmäkodin asukkaat ja erittäin paljon hoitoa tarvitsevat asukkaat (Rava-arvo yli 3) sijoitetaan väistötilaan ryhmäkotiin.

Palvelutalossa on 40–45 asukasta, jotka eivät tällä hetkellä ole palvelu-talon palvelun piirissä. Heistä osa on järjestänyt palvelunsa yksityisin palveluin tai esim. omaisten avulla. Lisäksi on joitakin sellaisia asukkaita, jotka ovat ainoastaan asunnon tarpeessa. Kaikille näille asukkaille tehdään kevään 2008 aikana henkilökohtainen haastattelu, jonka perusteella selvitetään mahdollinen palvelun tarve ja sopiva asumismuoto. Tähän työhön varataan yksi päätoiminen kokenut sosiaaliohjaaja, joka tekee haastattelut huhtikuun aikana. Niille asukkaille, jotka selvitysten perusteella ovat palvelujen tarpeessa, käynnistyy normaali sijoitusmenettely (SAS).

Muita asukkaita autetaan tarpeen mukaan asunnon hankkimisessa. Sosiaalivirasto vastaa perustehtävänsä mukaisesti siitä, että ketään ei jätetä asunnotta. Asunto pyritään järjestämään lähialueelta, mikäli asukas niin toivoo. Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston kanssa on jo käynnistetty neuvottelut asukkaiden mahdollisuuksista sijoittua Syystien palvelutalon naapurissa sijaitsevaan Salavakujan kiinteistöyhtiöön sitä mukaa kuin asuntoja vapautuu.

Sosiaalilautakunta hyväksyy omalta osaltaan ja esittää edelleen Khn hyväksyttäväksi Syystien vanhusten palvelutalon perusparannuksen sekä palvelukeskuksen ja päivätoimintayksikön perustamisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 11 425 brm² ja rakentamiskustannukset ovat 22,4 milj. euroa (alv 22 %) ilman arvonlisäveroa 18,4 milj. euroa (alv 0 %).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (10.4.2008) hankesuunnitelmasta, että tarkoituksena on perusparantaa vuonna 1979 valmistunut Syystien palvelutalo ja rakentaa sen yhteyteen uusi palvelukeskus-osa. Palveluasuntoja korvataan ryhmäkodeilla siten, että niiden määrä vähenee nykyisestä 134 asunnoista 25 asuntoon. Ryhmäkoteja tulee nykyisen yhden lisäksi viisi uutta. Ryhmäkodit tulevat huonokuntoisten ja dementoituneiden asukkaiden käyttöön. Asukaspaikkojen määrä vähenee 146:sta 122:een.

Hankkeen laajuus on yhteensä 11 425 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 22,423 milj. euroa (veroton hinta 18,38 milj. euroa). Hankkeen lopullinen hinta tulee olemaan arvonlisäveroton, koska kiinteistöyhtiö saa täyden arvonlisäveropalautuksen. Neliöhinnaksi tulee 2 343 euroa/htm² (alv=0), mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Hankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot, joka tulee hakemaan hankkeelle korkotukilainaa ja siihen sidottua korkotukiavustusta, joka on enintään 35 % hankkeen kustannuksista.

Hanke sisältyy voimassa olevaan taloussuunnitelmaan vuosille
2008–2009 ajoitettuna sosiaalitoimen ns. vuokrahankkeena.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

Kiinteistöviraston tilakeskus toteaa (15.4.2008), että sillä ei ole huomauttamista Syystien palvelutalon perusparannus- ja kehittämishankkeesta.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Syystien vanhusten palvelutalon perusparannuksen sekä palvelukeskuksen ja päivätoimintayksikön liitteenä olevan hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 11 425 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 22 423 000 euroa (veroton hinta 18 380 000 euroa) hintatasossa 10/2007.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Hankesuunnitelma

MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47131/5, 12 JA 14 - 22 JA KORTTELEIDEN 47133 JA 47134 YM. ALUEIDEN (VESALAN HAKOSTARONTIEN - JÄÄMÄENTIEN JA RIKALANTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11651)

Khs 2007-1706

47. kaupunginosan (Mellunkylä, Vesala) korttelin nro 47131 tonttien nro 5, 12 ja 14–22, kortteleiden nro 47133 ja 47134, korttelin nro 47135 tonttien nro 2–4, 7, 13, 16, 17, 19–25, 29 ja 30, korttelin nro 47136 tonttien nro 4–7, 10, 14–18 ja 22–29 sekä katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutosehdotus.

Hakostarontie, Jäämäentie, Rikalantie, Muinaistutkijantie, Penttalantie

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa Hakostarontien–Jäämäentien–Rikalantien omakotialue Vesalan eteläosassa säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0.2 lukuun e = 0.25.

Omakotitaloista esitetään 28 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi siten, että niitä saa korjata ja laajentaa rakennuksen tyyliin hyvin sopivalla tavalla, mutta niitä ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Uudisrakennusten sovittamiseksi nykyiseen, jälleenrakennuskaudella alkunsa saaneeseen ympäristöön on kaavassa merkintöjä ja määräyksiä, jotka koskevat mm. etupihaa, rakennusten kokoa, julkisivuja ja aitaamista sekä asuntojen lukumäärää tonteilla ja tonttien minimikokoa.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.6.2007) mm., että tontin 47133/30 omistaja on 4.6.1998 hakenut asemakaavan muutosta tonttitehokkuuden nostamiseksi luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Muiden tonttien osalta kaupunkisuunnitteluvirasto on ollut aloitteen tekijänä.

Alueen historiasta Rintamamiehille ja sotainvalideille oli vuonna 1946 myyty maanhankintalain perusteella Bredbackan tilasta 38 asuintilaa. Kaupunki laati alueelle palstoitussuunnitelman. Tontit olivat suuria, keskimäärin n. 2 000 m², mikä mahdollisti tonttikohtaisen hyötyviljelyn. Asuinrakennukset sijoitettiin yleensä tonttien etuosaan, Hakostarontiellä ja Jäämäentiellä vinosti katuun nähden.

Alueen ensimmäisten 24 talon rakentaminen alkoi elokuussa 1946. Rakennusliike Talo ja Silta rakensi 14 taloa, muut tehtiin hartiapankilla. Rakennukset perustuivat Iso Tupa -talotyypin piirustuksiin. Ne olivat 1940-luvun rintamamiestaloja perusmuodoltaan, pohjaratkaisultaan, mitoitukseltaan ja julkisivuiltaan. Puurakenteisten, puolitoistakerroksisten talojen kerrosala oli alle 90 m².

Alueelle laadittiin ensimmäinen asemakaava 1980-luvun alussa. Lähtökohtana oli tehostaa maankäyttöä, kun alue sijaitsi lähellä metroasemaa. Tonttien jakamista haluttiin uudenkin sukupolven tarpeisiin. Hyötyviljely oli supistunut. Tonttitehokkuudeksi määriteltiin e = 0.20. Lisäksi osoitettiin 30 m²:n rakennusoikeus talousrakennusta varten asuntoa kohti. Kaava ei sisältänyt määräyksiä lisä- ja täydennysrakentamisen ohjaamiseksi. Keskimmäisen korttelin halki tehtiin uusi katu (Penttalantie ja -kuja), jotta tonttien jakaminen helpottuisi.

Alueella on säilynyt alkuperäistä, yhtenäistä katumiljöötä, etenkin Rikalantiellä ja Hakostarontiellä. Tyyppitaloista on purettu muutama. Suuri osa alueen tonteista on 1980–1990 luvuilla jaettu kahteen tai kolmeen osaan, ja täydennysrakentaminen on muuttanut alueen ilmettä.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut tällä alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava nro 8360 vuodelta 1982. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuusluku on 0.20 ja kerrosluku enintään kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta. Yhteenlaskettu asuinrakennusten rakennusoikeus on 14 427 k-m².

Kaavan erityispiirteenä on, että 19 tontilla on syvä kadunvarren istutusalue, etupiha, joka osittain ympäröi olemassa olevaa rintamamiestaloa. Tällä on tavoiteltu näiden talojen välillistä suojelua ja kadunvarren vehreyttä.

Aivan alueen koillisreunassa on pieni suojaviheralueen (EV) kaista, joka kuuluu asemakaavaan nro 9009 (vahvistettu vuonna 1987) ja jolla on kevyen liikenteen reitti Muinaistutkijantieltä Länsimäentielle ja Mellunkylänpuron varteen.

Rakennuskielto

Khs päätti 17.1.2000 määrätä alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella rakennuskieltoon. Perusteluna oli asemakaavan muutostyö, jossa tutkitaan ympäristön ja rakennusten suojelutarvetta ja rakennusoikeuden lisäämistä. Rakennuskieltoa on viimeksi jatkettu 17.1.2008 saakka. Rakennuskielto ei käytännössä ole vaikuttanut nykyisen kaavan mukaisiin rakennushankkeisiin.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa kadut ja suojaviheralueen.

Rakennettu ympäristö

Alue on vanhin osa Vesalan eteläosan pientaloaluetta.

Alue on rakennettu pääasiassa kahdessa eri jaksossa. Noin puolet asuinrakennuksista on rakennettu ennen vuotta 1966 jälleenrakennuskaudella, ja toinen puoli asemakaavan laatimisen jälkeen vuodesta 1983 eteenpäin. Rakentaminen on jatkunut myös asemakaavan muuttamiseen liittyvän rakennuskiellon aikana, jolloin rakennushanke on sovitettu sekä nykyisen että uuden kaavan puitteisiin.

Pääosalla tontteja asuinrakennusten ja asuntojen lukumäärä on yksi.

Alueen pinta-ala on 8,6 ha, josta korttelimaata on 7,2 ha. Alueella oli alun perin 39 tilaa. Tilojen ja tonttien jakamisen myötä niitä on nyt 79, joiden pinta-ala on 475–2 134 m². Keskimääräinen tonttikoko on 914 m². Asuinrakennuksissa on kerrosalaa yhteensä n. 11 600 m², ja nykyisestä asuinrakennusten rakennusoikeudesta on käytetty 80 %.

Suojelukohteet

Alueella on 28 ympäristön kannalta arvokasta asuinrakennusta, jotka on rakennettu jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla. Suojelulle on lisäedellytyksenä, että rakennus on näkyvällä paikalla myös täydennysrakentamisen jälkeen ja/tai kuuluu suojeltavien rakennusten ryhmään. Rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa, ja jos sitä on laajennettu tai muutettu, niin muutokset on tehty rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennukset täyttävät nämä edellytykset. Kaksi rakennuksista on perustuksiltaan huonokuntoisia, joten niitä ei esitetä suojeltaviksi.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on +11,3–+18,7. Maaperä on pääosin hiekkaa, alueen itäosassa esiintyy hiekka/savivyöhyke, jossa hiekkakerroksen alapuolisen savikerroksen arvioitu syvyys maanpinnasta on 2–12 m. Paikoin esiintyy savi/moreenivyöhyke, jossa savikerroksen arvioitu syvyys maanpinnasta on 2–4 m.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto.

Ympäristöhäiriöt

Länsimäentien liikenne aiheuttaa jonkin verran melua alueen koillisosaan.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tonttien käyttömahdollisuuksien ja asumisväljyyden parantaminen nostamalla tonttitehokkuutta luvusta 0.2 lukuun 0.25 sekä ympäristön kannalta arvokkaan rakennuskannan ja kaupunkikuvan suojelu.

Asemakaavan muutosehdotus

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Asuinrakennusten rakennusoikeutta on tämän mukaan yhteensä 18 034 k-m² (lisäystä voimassa olevaan kaavaan 3 607 k-m²).

Asuntojen enimmäismäärä tontilla on yksi asunto kutakin alkavaa 600 m² kohti, kuitenkin niin, että yli 1 600 m²:n tontille saa rakentaa enintään 4 asuntoa. Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 600 m².

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 60 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei sovelleta laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen 17.1.2000 eikä Penttalantien länsipuolen kadunvarren tontteihin, jotka on nyt rakennettu kaikki yksikerroksisina.

Istutettava tontinosa eli etupiha katujen varressa rajataan niin, että se on suojeltavien rakennusten tonteilla nykyistä selvästi pienempi, jolloin rakennuksen laajentamisen ja yleensä rakentamisen mahdollisuudet jossain määrin parantuvat. Pohjois-eteläsuuntaisten katujen varsilla määritellään rakennuksen harjan suunta katuun nähden (70 astetta). Näillä katuosuuksilla ei-suojeltavien rakennusten tonteilla etupiha on nykyistä selvästi laajempi, jolloin kadunvarsien istutusmerkinnät ovat samankaltaisia. Etupihalle on mahdollista sijoittaa ajotien ja tilapäisen autopaikan lisäksi oleskelu- ja leikkipaikkoja.

Pisin yhtenäinen julkisivu saa olla 13 m. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaaleilla sävyillä peittomaalattu puu tai vaalea rappaus. Asuinrakennuksen pääkattomuodon tulee olla harjakatto ja kattokaltevuuden 1:2–2:3.

Samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta. Aitaamisvelvoitetta ei aseteta, mutta jos tontti kadun puolelta aidataan, on käytettävä korkeintaan 1,2 m korkeata pensas- tai säleaitaa. Tämä määräys koskee myös tonttien välisiä aitoja 5 m:n etäisyydelle kadusta.

Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/asunto ja 1 vieraspaikka/tontti.

Katualueet

Katualueet ovat nykyisen asemakaavan mukaisia lukuun ottamatta Muinaistutkijantien uutta jatketta itään. Tässä suojaviheraluetta ja sillä olevaa kevyen liikenteen tietä muutetaan jalankululle varatuksi kadun osaksi, jolla pyöräily ja tontilleajo on sallittu.

Suojelukohteet

Alueen omakotitaloista esitetään 26 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Sr-3-merkinnän nykyistä rakennusta koskeva osa kuuluu: "Ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen laajennukset ja ulkoasua koskevat muutokset ja korjaukset tulee tehdä rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla." Lisäksi kaavassa on määräys uudesta tilalle purkutilanteessa rakennettavasta rakennuksesta. Kaikilla suojelluilla rakennuksilla on laajennusmahdollisuus, joskin joillakin kulmatonteilla on ahdasta.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kitkamaa-alueella rakennukset perustetaan maanvaraisena, savialueella tukipaaluin savimaakerroksen alapuolisiin kantaviin maakerroksiin.

Alueen rakennusten perustusten suunnitteluun ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien vaurioitumisen ehkäisemiseksi.

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Alueen koillisosassa Länsimäentietä lähinnä olevilla tonteilla on melusuojausta koskevia määräyksiä.

Nimistö Nimistötoimikunta on 29.5.2000 esittänyt, että uuden katuosuuden nimeksi annetaan kylätoimikunnan esityksen mukaan Muinaistutkijantie – katu jatkuu näin samannimisenä yli Jäämäentien risteyksen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Alueen ilme muuttuu vähitellen tiiviimmäksi, mutta alue säilyy omakotialueena. Suojeltavaksi esitetyt jälleenrakennuskauden rakennukset säilyvät ja niitä peruskorjataan. Joidenkin savimaalla olevien paaluttamattomien rakennusten purkaminen pakottavasta syystä saattaa tulla selvitettäväksi. Rakennusoikeuden nostaminen antaa mahdollisuuden parempaan asumisväljyyteen. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä n. 3 600 k-m², ja käyttämätöntä rakennusoikeutta olisi yhteensä n. 6 500 k-m². Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Toteutus Alueelle rakennetaan lisää maanomistajien haluamassa aikataulussa.

Suunnittelun vaiheet

Suunnittelu jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe ajoittuu pääosin vuosiin 1999–2000, jolloin kaavatyö käynnistettiin ja ensimmäinen luonnos oli nähtävillä. Toinen vaihe ajoittuu vuosiin 2005–2006, jolloin valmistettiin ja asetettiin nähtäville toinen, tarkistettu luonnos ja tehtiin asemakaavan muutosehdotus myös molemmissa vaiheissa saadun palautteen perusteella. Vaiheiden välillä muutettiin esikaupunkialueilla useiden vastaavien alueiden asemakaavoja, mistä saatiin esimerkkitapauksia suojelevien kaavojen sisällöstä.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallisille vuoden 1999 kesäkuussa pidetyn keskustelutilaisuuden kutsussa.

Asemakaavan muutosehdotus on laadittu 22.2.2000 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella.

Kaavamuutoksen vireilletulon jälkeen sen ensimmäisen suunnitteluvaiheen aikana järjestettiin vuosina 1999–2000 kolme asukastilaisuutta, joissa keskusteltiin kaavamuutoksen tavoitteista ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Myöhemmin esitetyt kirjalliset mielipiteet kattavat myös keskustelutilaisuuksissa esitetyt.

Marraskuussa 1999 alueen asukkaiden yhteinen kylätoimikunta valitsi piiristään nelihenkisen seurantaryhmän, jonka kanssa yhdessä kaavan valmistelijat ovat käyneet läpi kaavan sisältöä ja muokanneet sitä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelussa on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

./. Mielipiteet eri vaiheista on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 14.6.2007 Khlle. Mielipiteet sisältävät esityksen sivut 8–22 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.

Kirjeet ennen ensimmäistä luonnosta

Ennen ensimmäistä luonnosta saapuneessa 2 kirjeessä, joista toisessa oli 51 muuta allekirjoittajaa, kiinnitettiin huomiota mm. pintamateriaalirajoitukseen ja etupihaan.

Mielipiteet ensimmäisessä luonnosvaiheessa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos olivat nähtävillä 29.2.–17.3.2000. Luonnoksesta esitettiin 15 mielipidettä, joista 4 laajemman ryhmän allekirjoittamia ja 11 yksittäisiltä tontinomistajilta. Kaupunginmuseo ja ympäristökeskus antoivat lausunnon.

Mielipidekirjeissä (joissakin useita allekirjoittajia, yhdessä 38) kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: etupihan suuruuteen, istutus- ja muiden määräysten väljentämiseen, suojelumerkintään (sr-3) ja sen poistamiseen, talojen julkisivumateriaaleihin ja värisävyihin, kattokaltevuuteen, tontin vähimmäiskokoon, prosenttiosuuteen yhteen kerrokseen rakentamisesta, kerroslukuun, tonttien aitaamiseen, rakennusten sijoittelua koskeviin määräyksiin, autopaikkojen määrään, rakennusten suojelussa maanomistajien tasavertaiseen kohteluun ja huonoon maaperään.

Ympäristökeskuksen mielestä tavoitteeksi esitetty miljöön ja ympäristötekijöiden säilyttäminen on erittäin hyvä.

Kaupunginmuseo mainitsee, että 1940-luvun lopulla muotoutunut omakotialue on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa Hakostarontiellä ja Rikalantiellä sekä Jäämäentien alkupäässä. Penttalantien varsi on uudempaa eikä ilmeeltään yhtenäistä.

Alueen alkuperäiselle luonteelle on ominaista talojen sijoitus 6 asteen kulmaan katulinjaan nähden. Tontteja rajaavat pensas-, yleisimmin orapihlaja-aidat, ja pihoilla on etupuutarhat runsaine istuksineen. Säleaidat ja monimuotoiset rakennusmassat ovat alueen luonteelle vieraita.

Ensimmäisen luonnosvaiheen jälkeen luonnokseen tehdyt muutokset

Esitettyjen mielipiteiden johdosta uuteen asemakaavan muutosluonnokseen tehtiin aikaisempaan luonnokseen verrattuna seuraavat muutokset:

– Aputilarakennusoikeus on nostettu 20 %:iin asuntorakennusoikeudesta eli samaan kuin muillakin vastaavilla alueilla.

– Ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa enintään 60 % kerrosalasta (aiemmin 65 %). Rakentaminen voi tällä määräyksellä peittää tontista n. 20 %, joka on varsin yleinen peitto-osuus vastaavissa asemakaavoissa.

– On lisätty määräys, että yksikerroksista rakennusta voi laajentaa yksikerroksisena. Penttalantien länsireunassa nykyisten yksikerroksisten talojen ryhmässä sallitaan kokonaan yksikerroksinen rakentaminen.

– Etupiha-alueita on jonkin verran pienennetty.

– Rakennusalan rajaan kiinnirakentamismerkintä (nuoli) on poistettu kaikilta tonteilta. Tontin rakennusoikeuden järkevä käyttö johtaa luontevasti siihen, että tontin reunassa rakennetaan rakennusrajaan asti.

– Harjan suuntaa koskeva määräys on yksinkertaistettu ja osin poistettu.

Uusi luonnos vastaa muille rintamamiestaloalueille viime vuosina laadittuja asemakaavan muutoksia etupihan merkintää ja laajuutta lukuun ottamatta. Etupiha on rakennusten katuun nähden viistosta asennosta johtuva tämän alueen erikoisuus.

Muilta osin lautakunnan vastine esitetään yhteisesti ensimmäisen ja toisen luonnosvaiheen mielipiteille.

Jälkimmäisen luonnosvaiheen mielipiteet

Tarkistettu asemakaavan muutosluonnos lähetettiin tontinomistajille 10.4.2006 ja oli nähtävillä 20.4.–9.5.2006. Osallisille järjestettiin tilaisuus keskustella asemakaavan valmistelijan kanssa 27.4. ja 4.5.2006.

Muutetusta luonnoksesta esitettiin 4 kirjallista mielipidettä. Nämä kattavat myös päivystysaikana esitetyt näkökohdat.

Näissä mielipidekirjeissä kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: merkinnän sr-3 sijasta miljöön suojelemiseen tarkennetuilla kaavamääräyksillä siitä, minkälainen korvaava rakennus saadaan rakentaa rintamiestalon tilalle; purkamiskiellon kohtuuttomuuteen, maaperään ja havainnekuvaan. Kaavamaista suojelumääräystä pidetään asutuksen tiivistämistavoitteen vastaisena. Kaksi mielipiteen esittäjää vaatii suojelumerkinnän poistamista tontiltansa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Aluerajaus

Kaavamuutoksen aivan alkuvaiheessa tutkittiin myös muutosalueen ulottamista Kontulantielle ja Länsimäenteille. Pidettiin kuitenkin parempana, että kaavamuutos koskisi yhtenäistä korttelimaata, jolla omakotitonttien lisärakentamista ja omakotitalojen suojelua tutkitaan. Siksi aluerajausta supistettiin. Melusuojaus ei kuitenkaan olisi kiireimpien toteutettavien kohteiden joukossa, koska melutaso Länsimäentiellä on verraten alhainen.

Suunnitteluaikataulu

Suunnitteluaikataulu on kieltämättä saattanut olla alkuun nopeavauhtinen. Kun kylätoimikunta valitsi asemakaavoituksen seurantaryhmän, se osaltaan korvasi alussa puuttunutta aikaa. Myöhemmin kaavoitus hidastui, ja muiden vastaavien alueiden asemakaavan muutoksista saatiin myös esimerkkitapauksia. Erona muiden vastaavien alueiden kaavamuutoksiin on täällä etupiha, joka on alueen ominaispiirre.

Havainnekuva

Havainnekuva ei ole sitova, vaan ainoastaan yksi, kuviteltu ratkaisu rakennusten sijoittamiselle. Havainnekuva on toisessa vaiheessa tarkistettu, mutta kerrosalatiedot ovat edelleen yleensä kaupungin rakennusrekisteristä.

Suojelu

Hakostarontien–Jäämäentien–Rikalantien alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi ja on yksi alue merkittävimpien jälleenrakennuskauden pientaloalueiden inventoinnissa 2003 (Sirkka Sädevirta – Riitta Salastie – Maria Karisto: Korsutieltä Näätäkujalle; kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto).

Jälleenrakentamiskauden pientaloalueet suojellaan Helsingissä suojelemalla yksittäiset ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset merkinnällä sr-3. Merkinnälle on lisäedellytyksenä, että rakennus on osa ryhmää tai että se on näkyvällä paikalla. Kaikki edellytykset täyttyvät Hakostarontien alueella.

Osalla kaava-aluetta on tähän asti suojeltu rakennuksia ns. välillisellä suojelulla, tässä tapauksessa rajaamalla rakennusala kolmelta sivulta suojeltavan rakennuksen mukaiseksi. Tämä ei kuitenkaan estä rakennusten purkamista tai merkittäviä muutoksia niiden ulkonäössä.

Suoran suojelun arvona on, että rakennusosia korjattaessa tai vaihdettaessa itse rakennuksen alkuperäisyys säilyy.

Pakottavat syyt sallivat purkamisen, näinhän huonoon kuntoon päästettyjen talojen kohdalla on tehtykin. Rakennuksen omistaja voi saattaa pakottavan syyn tutkittavaksi, kun hänen mielestään purkaminen ja purkulupa on tullut ajankohtaiseksi. Tällaisesta tilanteesta on kokemuksia kuitenkin vain palovahinkojen seurauksena.

Tonttien 47135/29 ja 47136/7 rakennuksista on poistettu suojelumerkintä. Käytäessä paikalla havaittiin näissä taloissa rakennusteknisiä ongelmia, jotka ovat aiheutuneet riittämättömän perustamisen johdosta ja aiheuttaneet mm. rakenteiden painumista ja siitä johtuvia vaurioita ympäröiviin rakenteisiin. Havaittujen rakennusteknisten ongelmien korjaaminen on erittäin kallis toimenpide, joka vaatisi kiinteistön omistajalta kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia.

Etupiha

Etupihan laajuudella pyritään säilyttämään vinossa katulinjaan nähden olevien rakennusten näkyvyys kumpaankin suuntaan katua ja kadun varren vehreys. Vino asettelu puolestaan on yksi tämän alueen asemakaavallinen erikoisuus, joka tuo alueen kaupunkikuvaan sen omaleimaisuuden. Siksi etupihasta ei voi luopua, mutta sitä on merkittävästi supistettu ensimmäisestä luonnosvaiheesta ja useilla tonteilla myös voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

Tontilla 47135/23 etupihaa on nykyiseen kaavaan verrattuna olennaisesti pienennetty ja autotallin sijoittaminen huomattavasti helpompaa. Ongelma on syntynyt, kun kulmatontti on nykyisen kaavan aikana jaettu niin, että sille on jäänyt vain erittäin vähän vapaata, ei-istutettavaksi määrättyä tilaa.

Rakennusoikeus ja peitto

Iso Tupa -tyyppitalossa on varauduttu alun perin n. 50 % eli kolmen huoneen laajennukseen, mikä on myös uuden asemakaavan tavoitteiden mukaista. Rakennus pitenisi 8 m:stä 12 m:iin. Lisätila lisää asuttavuutta ja asumisväljyyttä.

Vehreyteen ja väljyyteen vaikuttavat ennen kaikkea rakennusten massa ja se, paljonko rakentaminen tontin pinta-alasta peittää. Rakennusten massa on uudessa kaavassa 20 % suurempi kuin nyt voimassa olevassa. Voimassa olevan kaavan mukaan rakentaminen peittää tontista enintään 25 % ja uuden kaavan mukaan 20 %. Ero ei ole suuri, mutta lisää ennen kaikkea pihatilan osuutta.

Suojellut rakennukset sijoittuvat tonteilla niin, että koko rakennusoikeuden e = 0.25 käyttäminen on mahdollista.

Tonttikoko

Tonttien vähimmäiskoko on pyritty sovittamaan niin, että otetaan huomioon pyrkimys väljyyden säilyttämiseen ja ettei pakoteta ylisuuriin asuntoihin. Rakennusoikeus 600 m²:n minimitontilla on 150 k-m², ja 1 200 m²:n tontin voi vielä jakaa kahtia.

Kerrosluku

Määräys siitä, että enintään 60 % rakennusoikeudesta saa toteuttaa yhdessä kerroksessa, johtaa 1 ½–2-kerroksiseen rakentamiseen. Vaikka puolitoistakerroksisuus on perinteinen rakennustapa näillä alueilla, ei kaksikerroksisiakaan taloja ole haluttu kieltää.

Aitaus

Tonttien välisiä aitoja koskevat määräykset on poistettu. Sen sijaan kadunvarren aidoista on korkeutta ja materiaalia koskevat määräykset säilytetty, koska niillä on olennainen merkitys kaupunkikuvalle. Aitausvelvollisuus on näiltäkin osin poistettu.

Julkisivumateriaalit

Kaavaehdotuksessa pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi on määritelty puu tai rappaus. Tämä on yhdenmukaista rintamamiesalueen luonteen kanssa ja kaupunkikuvan kanssa.

Tummat värisävyt

Tumma värisävy on vanhoissa rakennuksissa paikallaan, jos niissä sellainen on ollut. Jälleenrakennuskauden talojen vaalea väri on kuitenkin ollut vallitseva.

Kattokaltevuus

Kattokaltevuusrajat esitetään asemakaavassa tavanomaisen puurakentamisen mukaisina.

Autopaikat

Autopaikoista asemakaavassa annetaan vähimmäisehto (1 autopaikka/asunto ja tilapäinen paikka/tontti). Tarvittaessa tontinomistaja voi sijoittaa tontille myös useamman paikan.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	72 134	18 034
	Katualuetta	13 869

	Yhteensä	86 003	18034

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.8.–1.10.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu ennen virallisen nähtävilläpidon ajankohtaa saapunut kirje, jota tässä tapauksessa on pidetty ennakoivana muistutuksena.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslaitoksen, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus xxxx ja xxxxx xxxxxxxxx pyytävät (31.7.2007) vapautusta rakennuksensa suojelusta, koska talon lattiat ja savupiippu ovat pahasti kallistuneet ja painuneet. Korjaus näiden osalta on mahdotonta. Lisäksi seinät ovat pahasti vinossa ja eristeet ovat osittain painuneet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että kyseisellä tontilla (47135/16) paikalla käytäessä todettiin rakennuksen sydänmuurin ja ulkoseinien olevan kallellaan itään koko korkeudeltaan pari prosenttia. Myös osa sisäseinistä ja 1. kerroksen lattioista oli vinossa. Savuhormien tai palomuurien rapautumisesta ei ollut nuohouksessa huomautettu. Kaltevuus on yleensä selvästi huomattavissa. Vaikuttaa siltä, että sydänmuurin epätasainen painuminen on vetänyt puurakenteita mukanaan. Painuminen voi puolestaan johtua paaluttamattoman painavan rakenteen aiheuttamasta saven kokoonpuristumisesta tai myöhemmin asennetun salaojituksen aiheuttamasta saven kuivumisesta. Viimeisten sisäkorjausten jälkeen näyttää siltä, että muutos on hidasta tai pysähtynyt.

Tästä syystä suojelumerkintä on edelleen perusteltu. Pakottavasta syystä rakennuksen purkaminen on mahdollista.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (18.9.2007) mm., että asemakaavan muutosehdotusta on syytä puoltaa, koska se nostaa alueen tonttitehokkuusluvun e = 0.25:een eli 25 % ja mahdollistaa nykyiseen kaavaan verrattuna asuntojen n. 3 600 k-m²:n lisärakentamisen. Tämä vastaa 25 uutta 150 k-m²:n suuruista asuntoa.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunnalla (18.10.2007) ja ympäristökeskuksella (27.9.2007) ei ole huomauttamista ehdotukseen.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (30.10.2007) mm., että tonttitehokkuuden nostamisen myötä täydennysrakentaminen muuttaa alueen kaupunkirakennetta ja vehreää kokonaisilmettä yhä tiiviimmäksi. Yleiskaavassa oleva alueen ominaisluonteen säilyttäminen on johtokunnan mielestä jossain määrin ristiriitainen sallitun täydennysrakentamisen kanssa. Johtokunta viittaa kaavamerkintöihin ja -määräyksiin, joilla uutta rakentamista kuitenkin sopeutetaan vanhaan ja säilytetään vehreyttä mm. etupihoilla. Johtokunta pitää esitettyjä rakennusten suojelumerkintöjä perusteltuina ja tarpeellisina.

Johtokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Pelastuslaitos esittää (7.9.2007) asemakaavan muutosehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

– Sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti.

– Alueen täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että pelastuslaitoksen esittämät tarkennukset eivät ole asemakaavassa tarpeen, sillä niistä huolehditaan tavanomaisessa pelastusvalmiuden ylläpidossa tai rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaava-alue ei tässä suhteessa poikkea muista Helsingin pientaloalueista.

Helsingin Vesi mainitsee (6.11.2007) mm., että Hakostarontien seitsemälle ja Penttalanpolun kolmelle tontille tulee lisätä kaavamääräys, ettei niiden kadunpuoleiseen reunaan saa istuttaa syvälle juurtuvia puita tai pensaita.

Määräys on Helsingin Veden mukaan tarpeen, jotta istutetut puut ja pensaat eivät tulisi vaikeuttamaan ja lisäämään yleisten vesijohtojen ja viemärien kunnossapito- ja korjaustöitä. Katualueeseen rajautuvien suoja-alueiden leveys on 3 m.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että ehdotukseen on lisätty Helsingin Veden esittämä määräys.

Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy mainitsevat (10.10.2007), että Helen Sähköverkko esittää muutosalueen pohjoispuolelle suojaviheralueelle merkintää erillismuuntamolle lisärakentamisen aiheuttamaa tarvetta varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008) mm., että tässä vaiheessa kaava-aluetta ei enää voida laajentaa, mutta muuntamo voitaneen aikanaan sijoittaa suojaviheralueelle poikkeamismenettelyllä, kuten muuntamoiden kohdalla varsin usein on menetelty.

Lausuntojen johdosta asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos

Helsingin Veden lausunnon johdosta on ehdotukseen lisätty seuraava asemakaavamääräys:

– Korttelin 47133 tontille 14, korttelin 47134 tonteille 1, 3, 11, 13, 14 ja 15 sekä korttelin 47135 tonteille 7, 23 ja 24 ei Penttalanpolun ja Hakostarontien varteen 3 m:n leveydeltä saa istuttaa syvään juurtuvia puita tai pensaita.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47131 tonttien nro 5, 12 ja 14–22, kortteleiden nro 47133 ja 47134, korttelin nro 47135 tonttien nro 2–4, 7, 13, 16, 17, 19–25, 29 ja 30, korttelin nro 47136 tonttien nro 4–7, 10, 14–18 ja 22–29 sekä katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.6.2007 päivätyn ja 29.4.2008 muutetun piirustuksen nro 11651 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11651 (Hakostarontien - Jäämäentien - Rikalantien alue Vesalassa)
	Liite 2	Havainnekuva (Hakostarontien - Jäämäentien - Rikalantien alue Vesalassa)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 14.6.2007 sivut 8 - 22 (esitetyt mielipiteet, asemakaavan muutos nro 11651), erillinen liite

VUOSAAREN KORTTELIN NRO 54099 (NK. KAHVIKORTTELI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11727)

Khs 2007-2670

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54099 asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit nro 54148 ja 54149).

Alue sijaitsee Gustav Pauligin kadun, Leikosaarentien, Kahvikadun ja Bertha Pauligin kadun rajaamalla alueella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa neljän asuinkorttelin rakentamisen ja uusien kevyen liikenteen yhteyksien avaamisen alueelta poistuvan kahvipaahtimon tilalle. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahdeksaan, lisäksi Kahvikadun varressa on 12-kerroksinen torni. Rakennuksissa on kattokorkeuteen ulottuvia aukkoja, ja sisäpihalta näkee ulos. Rakennusoikeus on 71 000 k-m². Tonttitehokkuus on keskimäärin e = 1.9. Maantasokerrokseen rakennetaan monikäyttöistä toimitilaa. Alueen asukasluku on n. 1 700. Kokonaisrakennusoikeus pienenee muutoksessa 29 700 k‑m²:llä.

Asemakaavan perusteet

Paulig Oy pyytää (16.8.2006) otsikossa mainitun omistamansa korttelin asemakaavan muuttamista siten, että paahtimokäytössä oleva kortteli muutetaan asumiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007) mm., että se hyväksyi 24.5.2007 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen jatkotyön pohjaksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta ja työpaikka-aluetta. Keskustatoimintojen alue sisältää käyttötarkoituksena myös asumisen. Työpaikka-alue oli varattu paahtimolle, joka muuttaa Vuosaaren sataman viereiselle alueelle.

Asemakaavat

Voimassa olevassa asemakaavassa nro 10370 (vahvistettu 7.4.1998) alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta ja autopaikkojen korttelialuetta. Rakennusoikeus on 100 700 k‑m² ja keskimääräinen tonttitehokkuus e = 2.26. Lisäksi alueelle sai rakentaa kaksi pysäköintitaloa. Kerrosluku on viidestä kahdeksaan, ja paahtimon vesikaton ylin korkeusasema +30–+37.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Paulig Oy:n uudelle paahtimolle on laadittu asemakaava nro 11384 (Kvsto 31.8.2005) Vuosaaren sataman yritysalueelle. Paahtimo on rakenteilla.

Paulig Oy on teettänyt tarkasteluja nykyisen paahtimoalueen maankäytöstä: Paahtimokortteli, Vuosaari, korttelin 54099 kehittämissuunnitelma, konseptiluonnokset 10.4.2006 ja Kahvikortteli, korttelin 54099 kehittämissuunnitelma, luonnokset 30.6.2006, Kahvikortteli, Vuosaari 54099, suunnitteluohje (Paulig Group, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy).

Pohjavesialueen rajan tulkinnasta ja alimmista kaivutasoista kaava-alueella on sovittu Uudenmaan ympäristökeskuksen, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston geoteknisen osaston, kaupunkisuunnitteluviraston, Paulig Oy:n, WSP Finland Oy:n ja Arkkitehtuuritoimisto B & M:n välisessä neuvottelussa 11.1.2007.

Kortteliin on tekeillä katuympäristön yleissuunnitelma Paulig Oy:n ja kaupungin yhteistilauksena. Työn tekee Arkkitehtuuritoimisto B&M ja se valmistuu joulukuussa 2007.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on osa Vuosaaren keskustaa. Alueella toimii Paulig Oy:n kahvipaahtimo. Teollisuusrakennukset on rakennettu vuonna 1968.

Palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat Vuosaaren keskustassa. Peruskoulu on Leikosaarentien eteläpuolella.

Luonnonympäristö

Leikosaarentien varressa on 12–28 m leveä männikkökaista, jonka pohjakasvillisuus on kulunutta. Pysäköintipaikalla ja toimisto-osan sisääntulon yhteydessä on puustoa ja istutuksia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on liitettävissä nykyiseen verkkoon.

Maaperä Alueen maaperä on kitkamaata. Maalajeina on hiekka ja moreeni.

Tontilla on 1960-luvun lopulta harjoitettu elintarviketeollisuuden tuotantoa ja varastointia, jotka eivät ole aiheuttaneet haittaa maaperälle. Alueelle on vähäisessä määrin varastoitu öljytuotteita teollisuuden tarpeisiin.

Ympäristöhäiriöt

Alueen pohjoispuolella on 110 m:n etäisyydellä Vuotie ja 140 m:n etäisyydellä Vuosaaren metroasema, johon nykyinen metrorata päättyy. Vuotien liikennemäärä kaava-alueen kohdalla oli vuonna 2006 n. 7 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tavoitteet Tavoitteena on luoda korkealuokkainen asuntoalue, joka liittää Aurinkolahden Vuosaaren keskustaan ja tuo uuden lisän Aurinkolahden kokonaisuuteen. Tavoite on kaupunkimainen alue, joka sisältää myös monikäyttöistä toimitilaa, muodostaa alueen keskelle kaikille avoimen oleskelutilan ja lisää kevyen liikenteen yhteyksiä.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Aurinkolahden rakenteen muodostavat leveiden puuistutuksin varustettujen ajoneuvokatujen suuntaan melko umpinaiset suurkorttelit, joiden sisällä on erilaisia taloratkaisuja, kävelyalueita tai puistoja. Poikkeuksena ovat rantakorttelit, joissa rakennukset ovat poikittain katulinjaan nähden sekä Iiluodontien pistetalot.

Kullakin osa-alueella on oma identiteettinsä. Rantakortteli on rakenteeltaan avoin, ja sen läpi näkyy merelle. Leikosaarentien eteläpuolella kadunvarren suuntaisten talomassojen taakse kätkeytyy pientaloja, sen pohjoispuolella kortteleiden keskellä on rivitaloja sekä matalia kerrostaloja. Iiluodontiellä on pistetalojen lisäksi 26-kerroksinen asuintorni.

Kahvikortteli on viimeinen vielä toteutumaton ja lähellä keskustaa oleva Aurinkolahden osa. Se saa eteläisiä ja itäpuolisia naapureitaan astetta kaupunkimaisemman muodon ja vähän niitä suuremman, mutta selvästi Iiluodontien kortteleita pienemmän tehokkuuden. Suunnitelma sisältää neljä asuinkorttelia, niiden pohjakerroksissa monikäyttöistä toimitilaa ja alueen keskellä yleiseen käyttöön jäävän välialueen.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 44 588 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta on 38 632 m² ja katualuetta 5 956 m². Asuinrakennusoikeutta on 71 000 k-m², mikä vastaa n. 1 700 asukasta. Kokonaisrakennusoikeus pienenee kaavamuutoksessa 29 700 k-m²:llä eli 30 %.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Neljä kerrostalokorttelia muodostaa ympäröivästä kaupunkirakenteesta poikkeavan kokonaisuuden. Ne ovat muodoltaan ja jäsentelyltään selkeästi rajattuja umpikortteleita. Rakennuksissa on kattokorkeuteen ulottuvia aukkoja, ja sisäpihalta näkee ulos. Rakennusten korkeus on kaavassa määritelty räystäskorkeuksina. Kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahdeksaan, lisäksi Kahvikadun varressa on 12-kerroksinen torni. Korkeuden vaihtelu antaa kokonaisuudelle moni-ilmeisyyttä. Korttelit voidaan jakaa useisiin tontteihin, mikä antaa elävyyttä kaupunkikuvaan. Asuntojen keskikoko on vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Rakennusoikeus on 71 000 k-m² (keskimäärin e = 1.9). Lisäksi pohjakerroksiin rakennetaan monikäyttöistä toimitilaa, yhteensä enintään 10 % kaavan kerrosalan määrästä. Kortteleittain on vaihtelua siinä, kuinka suuri osa toimitilasta on määrätty pakolliseksi. Määräyksellä painotetaan Vuosaaren keskustasta rantaan johtavaa akselia eli Kahvikadun viereisiä kortteleita. Tontilla 54099/9 määrätään toteutettavaksi toimitila, joka soveltuu päiväkodille. Myös ensimmäisen ja toisen kerroksen asuntoja saadaan käyttää työtiloina, mikäli niille voidaan järjestää sisäänkäynti suoraan kadulta tai pohjakerroksen työtilojen kautta.

Keskeiset rakennusten ulkonäköä, kuten kattoterasseja, aukotusta, vesikaton muotoa, räystäslinjaa, kattokaltevuutta, julkisivumateriaaleja ja väritystä, parvekkeita ja pihan käsittelyä koskevat määräykset annetaan kaavassa. Kattoterasseja on rakennettava vähintään 30 %:iin yläkerran asunnoista. Rakennusmassan katkaisevien aukkojen sijainti on määrätty. Vesikaton tulee olla vaaka- tai viistosuuntainen, aukkojen yli ulottuva ja taitekohdat kaavassa merkityissä kohdissa ja korkeuksissa. Julkisivumateriaalin tulee olla poltettua, paikalla muurattua tiiltä, jonka värisävyt ovat ruskeita tai vaaleita. Parvekkeiden ja katosten sallitut ulottuvuudet julkisivulinjasta on määrätty. Tonteilla olevat ajoväylät on määrätty kivettäväksi tai laatoitettavaksi. Sisäpihat on määrätty istutettavaksi ja niillä tulee olla suureksi kasvavia puita. Kortteleiden kadunpuoleisille sivuille on määrätty istutettavaksi puurivit. Muurien materiaaliksi on määrätty luonnonkivi. Kaavaa yksityiskohtaisemmin rakentamista tullaan ohjeistamaan rakennustapaohjeella.

Liikenne Kahdessa suunnassa alueen halkaisee leveydeltään vaihteleva oleskelutila, joka on osin katualuetta ja osin rasitteena tonteilla. Se mahdollistaa jalankulun ja polkupyöräilyn alueen halki sekä huoltoajon porrashuoneiden eteen. Alueen ilme määritellään katuympäristösuunnitelmassa, ja katualueelle on tarkoitus toteuttaa ympäristötaideteos.

Joukkoliikenne tukeutuu metroon, johon on matkaa 200–500 m. Bussilinjat kulkevat Iiluodontietä ja Leikosaarentietä, lähimmälle pysäkille on matkaa n. 100–500 m.

Ajoneuvoliikenne käyttää kaava-aluetta kiertäviä katuja. Ajo pysäköintitiloihin ja jätehuollon tiloihin on näiltä kadulta. Vain huoltoajo on sallittu alueen sisällä. Epätoivottua huoltoajoon liittyvää pysäköintiä ohjataan varustus- ja materiaalivalinnoin.

Pysäköinti on kellareissa. Autopaikkojen minimivaatimus on lautakunnan hyväksymän ohjeen (asunnot 1 autopaikka/95 k-m²) mukainen. Asuntojen autopaikoista 30 % saadaan toteuttaa vuorottaiskäyttöpaikoiksi toimitilojen kanssa, kuten muissakin Aurinkolahden kaavoissa. Alueen omien autopaikkojen lisäksi rakennetaan rasitesopimuksen mukaisesti osa korttelin 54185 autopaikoista sisältäen kaikki sen vuorottaiskäyttöpaikat kortteliin 54099, ja varataan rasitesopimuksen mukaisesti korttelin 54185 kaavan edellyttämä autopaikkojen lisärakentamismahdollisuus kortteliin 54099. Aluetta ympäröivien katujen varsille sijoitetaan asiointi- ja vieraspysäköintipaikkoja.

Palvelut Maantasokerroksen toimitilat mahdollistavat palveluiden mm. päiväkodin sijoittumisen alueelle. Vuosaaren keskustan palvelut sijaitsevat 50–400 m alueelta pohjoiseen. Peruskoulu sijaitsee Leikosaarentien eteläpuolella 150 m alueelta länteen.

Luonnonympäristö

Olemassa oleva kasvillisuus ei säily. Kortteleiden edustoille julkisten alueiden puolelle rakennetaan kaupunkimainen puuistutus- ja vihervyöhyke katuympäristösuunnitelmassa esitettävällä tavalla. Sisäpihat istutetaan osin myös maanvaraisesti ja isoin puin.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueen läheisyydessä on olemassa oleva teknisen huollon verkko, jota täydennetään tarvittavilta osin. Kaavassa on määräys muuntamoiden sijoituksesta ja osoitetaan tilat keskitetylle jätehuoltojärjestelmälle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Saatavilla olevien maaperätietojen perusteella rakennukset ja kunnallistekniikka voidaan perustaa maanvaraisesti. Tarkemmat maaperätutkimukset ja lopulliset perustamistaparatkaisut tehdään rakennusten suunnittelun yhteydessä.

Kaava-alue rajautuu Vuosaaren pohjavesialueeseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kiinteistöviraston geoteknisen osaston raportin ”Vuosaaren pohjavesialue, Huvilamäen vedenottamon ympäristö, esitys rajauksesta, GEO 6651, 31.5.2001” mukaista pohjavesialueen rajaa. Kartta on selostuksen liitteenä. Pohjavesien suojelemiseksi korttelissa 54099 noudatetaan rakennusvalvontaviraston rakentamistapaohjeessa tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta (rakennusvalvontavirasto, 15.6.1999/20.11.2004) annettuja ohjeita työmaan järjestelyistä, materiaalien valinnoista, maankaivusta ja täytöstä sekä kiinteistöjen liikenne- ja pysäköintialueista. Kaivutasoissa sallitaan paikallisia poikkeamia, joista on sovittava erikseen.

Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ja mahdollisesti pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Vuotien ajoneuvoliikenne kaava-alueen kohdalla kasvaa vuoteen 2025 mennessä n. 16 000 ajoneuvoon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on n. 10 %. Liikenteen aiheuttama keskiäänitaso lähimmän uudisrakennuksen seinälinjalla on 60 dB(A), joten ohjearvon mukaiseen sisämelun enimmäistasoon päästään normaalein seinärakentein. Suunniteltujen rakennusten sisäpihat muodostavat liikennemelulta suojatut alueet. Leikosaarentien ja Gustav Pauligin kadun varren rakennuksille on annettu ääneneristävyyttä koskeva kaavamääräys bussiliikenteeseen varautumisen perusteella.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 7.3.2007 esittää alueelle tulevien uusien katujen nimeksi Kahvipavunkuja (aluetta halkova itä-länsisuuntainen kuja) ja Jauhajankuja (Leikosaarentien puoleinen kuja). Tontinosalle, joka toimii kujan tapaan, annettiin nimeksi Paahtajankuja (Bertha Pauligin kadun puoleinen kuja). Nimistötoimikunnan perusteluna on alueella harjoitettu kahvipaahtimotoiminta ja paahtamisen ammattinimikkeet.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Nykyisessä kaavassa kaava-alueella on liike- ja toimistorakentamiseen soveltuvaa rakennusoikeutta 63 700 k-m², jonka poistuminen vähentää vastaavasti mahdollisuutta rakentaa tällaista toimitilaa Vuosaaren keskustassa. Kun vireillä olevat kaavamuutokset saadaan tehtyä, on Vuosaaren keskustassa rakentamismahdollisuuksia liike- ja toimistotiloille 102 000 k-m², mikä edelleen mahdollistaa runsaan valikoiman yrityksiä alueelle.

Alue tulee kaavamuutoksen jälkeen selvästi väljemmin toteutetuksi kuin nykyisen kaavan mukainen rakentaminen tulisi. Nyt rakennusoikeutta on 100 700 k-m², kun kaavamuutoksen jälkeen sitä on 71 000 k-m².

Sosiaalivirasto on arvioinut alueen asuntorakentamisen vaikutukset päiväkotipaikkojen tarpeeseen. Sen perusteella asemakaava määrää rakennettavaksi päiväkodiksi sopivaa tilaa.

Kaavamuutos lisää kevyen liikenteen reitistöä Aurinkolahdesta Vuosaaren keskustan ja Keski-Vuosaaren suuntaan.

Kahvipaahtimon toiminnan loppuminen parantaa viihtyvyyttä ja elinoloja. Kahvinhaju ja paahtimon rekkaliikenne loppuvat. Rakentaminen liittää Aurinkolahden Vuosaaren keskustaan ja avaa läpikulun suljettuna olleen paahtimokorttelin läpi. Paahtimon raskaan liikenteen loppuminen mahdollistaa Gustav Pauligin kadun mitoituksen tarkistuksen.

Leikosaarentien varren puusto ei säily, kuten ei nykyisessäkään kaavassa. Muuttuminen asuntoalueeksi lisää mahdollisuuksia alueen vihertämiseen, puuistutuksiin ja sadevesien imeytykseen.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 2,67 milj. euron kustannukset (alv 0 %), mistä kadunrakennuskustannukset ovat n. 1,5 milj. euroa, vesihuollon n. 0,5 milj. euroa, sähköhuollon n. 0,6 milj. euroa ja lämpöhuollon n. 0,07 milj. euroa. Kadun- ja vesihuollon rakennuskustannuksiin on laskettu myös Bertha Pauligin kadun ja Kahvikadun kustannukset.

Toteutus Rakentaminen voi käynnistyä Paulig Oy:n kahvipaahtimon siirryttyä Vuosaaren sataman yritysalueelle vuonna 2009. Kahvikortteliin laaditaan rakentamistapaohje ja katuympäristösuunnitelma. Julkiseen tilaan toteutetaan taideprojekti.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.10.2006). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin 23.10.2006 Vuotalon aulassa, jossa päivystyksen aikana kävi n. 50 henkeä.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä Arkkitehtuuritoimisto B & M:n laatima viitesuunnitelma ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuotalossa ja viraston internetsivuilla 7.–28.3.2007. Luonnosta koskeva kaavapäivystys, jossa kaavan laatija sekä viitesuunnitelman laatija olivat tavattavissa, pidettiin 14.3.2007. Luonnoksesta kävi keskustelemassa n. 40 henkeä.

Lautakunta hyväksyi 24.5.2007 alueen asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavaehdotus on kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotusta työstettäessä on keskitytty kortteleita koskevien yksityiskohtien hiomiseen ja katuympäristön suunnitteluun. Kaavamääräykset ovat tarkentuneet. Suurin kaavakarttaan tehty muutos on istutettavien puurivien merkitseminen kaavaan.

Yksityiskohtaisemmin kortteleiden ja katualueen rakentamista tullaan ohjeistamaan tekeillä olevissa rakentamistapaohjeessa ja katuympäristösuunnitelmassa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon, kaupungin taidemuseon, talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston, pelastuslaitoksen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto sosiaalivirastolta. Lausunnossa esitetty päiväkodin rakentamismahdollisuus on otettu huomioon kaavaehdotuksessa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 32 mielipidekirjettä, joista 19 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 13 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat korttelin käyttötarkoitukseen, rakentamistehokkuuteen, kerroslukuun, rakentamistapaan, palveluihin, asukastiloihin, kulkureitteihin, paahtimon osien säilyttämiseen, kasvillisuuteen, pysäköintiin ja toimitilojen riittävyyteen.

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat käyttötarkoitukseen, rakentamistapaan, rakentamistehokkuuteen, kerroslukuun, kulkuyhteyksiin, kasvillisuuteen, toimitilojen riittävyyteen, tehtaan osien säilyttämiseen, palveluihin, asukastilan tarpeeseen ja pysäköintiin.

Mielipiteissä kannettiin huolta liike- ja toimistotilojen riittävyydestä Vuosaaren keskustassa. Alueelle haluttiin vieraspysäköintipaikkoja, raskaiden ajoneuvojen pysäköintiä ja autopaikkoja naapurikortteleiden käyttöön. Rakentamistehokkuutta pidettiin suurena. Väritystä pidettiin tummana. Alueelle haluttiin avointa korttelirakennetta, matalia taloja, suurempia pihoja sekä pientaloja. Leikosaarentien varren männyt haluttiin säilyttää. Alueelle haluttiin puisto, leikkipuisto, päiväkoti, asukastalo ja koirapuisto. Alueen halki haluttiin diagonaalisia kevyen liikenteen väyliä. Pelättiin alueen aiheuttavan poikittaista kävelyliikennettä Sikuripuistoon. Osia paahtimosta haluttiin säilyttää. Suunnitelman katsottiin lisäävän liikaa ajoneuvoliikennettä.

Mielipiteet on käsitelty kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn yhteydessä 24.5.2007, ja ne on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että kortteleiden aukotusta lisättiin Gustav Pauligin kadun puolella, väritystä vaalennettiin ja istutusmääräyksiä lisättiin.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.1.–4.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 7 jäljempänä selostettua muistutusta, joista 3 on saapunut myöhässä.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxxx xxxxx kysyy (15.1.2008), miksi tehdään tavoitteita, mutta niitä ei noudateta. Suunnitelmassa ei ole monikäyttöistä tilaa, vaan pelkästään suljettu asuntokortteli. Keskelle ei jää kaikille avointa tilaa vaan suljettu piha-alue.

xxxxxxx xxxxxxxxxx ehdottaa (17.1.2008), että alueelle sijoitettaisiin kuntosalille tarkoitettu rakennus.

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry toteaa (1.2.2008) mm., että Pauligin korttelin kaavoitus aiheuttaa vaaran, että ympäristöpalkintoja saanut Aurinkolahti todetaan liian tehokkaasti rakennetuksi. Muualla Aurinkolahdessa on avoimet korttelit. Rakennukset ovat liian tummia ja korkeita, aukot teennäisiä ja puusto häviää. Alueelle tulisi varata vastaava yhteiskerhotila kuin muualla Vuosaaressa on toteutettu. Pauligin vanha museo sopisi tilaksi.

Asunto Oy Helsingin Merikeiju toteaa (4.2.2008) mm., että yhtiön aiemmin esittämiä näkökohtia ei ole juurikaan otettu huomioon. Alueesta muodostuu samanlainen ylitehokkaasti rakennettu kuin Leikosaarentien itäpää ja Kahvikorttelin itäpuolinen alue. Julkisivujen tulisi olla valkoisia tai ainakin vaaleita. Isot aukot julkisivuissa tuntuvat vierailta. Muutama istutettu puu ei korvaa Leikosaarentien varren männikön häviämistä. Umpikorttelirakenne on epäonnistunut ja kadut tuulisia. Raskaiden ajoneuvojen pysäköintialue sopisi Vuotien ja Pauligin alueen pohjoispuolisen työpaikka-alueen yhteyteen. Mielellään olisi nähty jonkun Pauligin vanhan rakennuksen jäävän koko Aurinkolahden asukkaiden kokoontumistilaksi.

Myöhästyneet muistutukset

xxxxxx xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx mielestä (5.2.2008) väritys ei voi olla paahdetun vaan ainoastaan raakakahvin väri. Alueella on vaaleita värejä käytetty muissakin talojen värityksissä. Jättäkää puut Leikosaarentien Pauligin kohdalle ihmisten iloksi.

Asunto Oy Helsingin Rakuuna toivoo (6.2.2008) maltillisuutta rakentamisessa. Ei tulisi rakentaa liian tiivistä ja massiivista, kuten suunnitelmat näyttävät tekevän. Asukkaat ovat tottuneet näkemään puita ja nurmikkoja. Massiiviset rakennukset omine sisäpihoineen estävät asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä. Ei keskikaupungin kortteleita Aurinkolahteen. Yhtiö esittää, että Gustav Pauligin kadun pohjoisnurkka jätetään nurmikoksi ja pensaille. Gustav Pauligin katu 4:ää vastapäätä saa olla enintään neljä kerrosta ja rakennuksen tulee olla valkea. Kadun tulee pohjoisosaltaan olla ainakin yhtä leveä kuin rantaan ulottuva osuus. Liikuntavammaisille tulee olla nykyistä paremmat väylät. Kivenkäyttö ja laatat tuottavat kaikuvia katuja ja pihoja. Puita tulee olla mahdollisimman paljon. Pauligin korttelin pohjoispuolelle ei tule sijoittaa raskaiden ajoneuvojen pysäköintiä vaan lastentarha ja leikkikenttä.

xxxx xxxxxxxx katsoo (12.2.2008), että suunnittelu olisi pitänyt antaa Aurinkolahden eteläosan valkoiseksi suunnitelleille arkkitehtitoimistoille. Nyt tulos näyttää olevan melko omituinen. Alueelle sopisivat paremmin tornitalot Iiluodontien tapaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008) muistutusten johdosta mm. seuraavaa:

Asuntokortteleihin saa kaavassa olevan kerrosalan lisäksi rakentaa erilaisia toimitiloja yhteensä 10 %. Toimitiloja on mahdollista rakentaa 1. ja 2. kerroksiin. Erillisiä toimitilatontteja ei ole kaavoitettu, koska hankkeita ei ole. Kaava-alueen pohjoispuolella on useita rakentamiskelpoisia toimitilatontteja.

Kortteleiden yhteiseen sekä muiden alueella liikkujien käyttöön jää alueen keskellä oleva 18–40 m leveä tila, joka samalla muodostaa uudet kevyen liikenteen kulkuyhteydet pohjois-etelä- ja itä-länsisuunnassa. Tilan oleskeluluonnetta korostetaan merkitsemällä se pihakaduksi.

Umpikorttelirakenne turvaa asuinkortteleihin rauhallisen pihaympäristön keskeisellä paikalla olevalla alueella, jolla tulee olemaan runsaasti läpikulkevaa jalankulkuliikennettä.

Kahvikorttelin kerrosluvut 4–8 (yksi12-kerroksinen) sopeutuvat Aurinkolahden kerroslukuihin 2–9 (yksi 26-kerroksinen) ja tehokkuudet et = 1.84 Aurinkolahden tehokkuuksiin et = 0.45–4.9. Voimassa olevan kaavan kerrosluvut kahvikorttelissa ovat 5–8 ja keskimääräinen tehokkuus et = 2.26. Kerrostalotonteilla kahvikorttelin länsipuolella tehokkuudet ovat kahvikortteliin suunniteltuja suurempia ja itä- ja eteläpuolella jonkin verran pienempiä.

Väriskaala vaihtelee Aurinkolahden eri osissa (valkea, keltainen, maavärit, punatiili). Kahvikortteliin suunnitellut, kahvin erilaisten paahtojen teemaan liittyvät sävyt täydentävät kaupunginosan värikokonaisuutta. Kaava määrittelee kahteen kortteliin vaaleampia ja kahteen tummempia sävyjä.

Aukotus rakennusmassoihin on tehty näkymien avaamiseksi. Tarkoitus on, että ulkopuolelta syntyy näkymiä pihoille ja että pihoilta näkee ulos. Tuloksena on kantakaupungin umpikorttelia avoimempi ratkaisu.

Leikosaarentien varteen ei ole mahdollista jättää elinvoimaisen leveää metsäkaistaa ilman, että se kohtuuttomasti pienentäisi asuntotonttien pihoja ja haittaisi niiden asuttavuutta. Kortteleiden hyvä asuttavuus on asetettu etusijalle.

Kallahden yhteiskerhotilat, joihin mielipiteissä viitataan, ovat asunto- ja kiinteistöyhtiöiden yhdessä toteuttamia ja hallinnoimia tiloja. Aurinkolahden kerhotilat on tähän saakka toteutettu talokohtaisesti. Hankkeita yhteiskerhotilan perustamiseksi ei ole kaupunkisuunnitteluviraston tiedossa, eikä siksi ole tarkoituksenmukaista osoittaa sitä varten tonttia. Kaavaehdotus sisältää asuntokortteleissa lisäkerrosalaa, jonka puitteissa tila voidaan toteuttaa. Kaavamääräystä tarkennetaan tältä osin. Kahvikorttelin omille kerhotiloille on määrätty vähimmäiskooksi 100 m², mikä johtanee alueen yhtiöiden yhteiskerhotiloihin.

Kahvikorttelin keskelle julkiseen käyttöön varattu alue erottuu selkeästi yksityisestä alueesta, ja sellaisena selkeästi hahmottuu kaikkien sekä kahvikorttelin ja ympäröivillä alueilla asuvien että läpikulkijoiden käytettävissä olevaksi. Alueelle on määrätty puuistutukset. Kahvikorttelin sisäpihat toteutetaan yhtiöiden yhteispihana, joka edistää tonttien välistä sosiaalista kanssakäymistä.

Rakennuksen korkeus Gustav Pauligin katu 4:ää vastapäätä säilyy samana kuin nykyisessä kaavassa, ja muodostaa samankorkuisen parin Gustav Pauligin katu 4:lle. Katu on samanlevyinen koko pituudeltaan. Kaduille toteutetaan puuistutukset samassa aikataulussa kuin muukin katurakentaminen.

Liikuntavammaisten huomioonottaminen ei tuota ongelmia alueen tasaisuuden takia. Yksityiskohdat käsitellään katusuunnittelussa ja rakennuslupien yhteydessä. Kiveyksillä elävöitetään ympäristöä vaihtoehtona asfaltille.

Gustav Pauligin kadun pohjoispää tai kahvikorttelin pohjoispuolinen alue eivät kuulu kaava-alueeseen. Alueen korttelit on varattu toimitilarakentamiseen.

Aurinkolahden alueesta on tehty tuulisuustutkimus kaavoituksen luonnosvaiheessa. Tekeillä oleva kaavamuutos ei oleellisesti muuta alkuperäistä rakennetta. Eniten kovia tuulia on tornitalon (Cirrus) ja palvelukeskus Albatrossin välissä, meren rannalla ja kanavan varrella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 24.5.2007 asemakaavaluonnosta käsitellessään vastannut korttelirakennetta, korkeuksia, tehokkuuksia, väritystä, puita, raskaiden ajoneuvojen pysäköintiä, kevyttä liikennettä, katuleveyksiä, tuulisuutta, toimitiloja, yhteistiloja ja rakennusten säilyttämistä käsitteleviin mielipiteisiin. Mielipiteiden perusteella kaavaluonnokseen oli lisätty kortteleiden aukotusta Gustav Pauligin kadun puolella, väritystä vaalennettu ja istutusmääräyksiä lisätty.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (7.1.2008) sekä ympäristökeskuksella (1.2.2008) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseo mainitsee (26.2.2008) mm., ettei museo ole esittänyt suojelutavoitteita kahvipaahtimon rakennuksille. Museo on dokumentoinut rakennukset ja kahvin valmistamisen prosessin valokuvaamalla.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Pelastuslautakunta esittää (12.2.2008) asemakaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia: Palo- ja pelastusliikenteen ajoneuvojen vaatima tilantarve ja käytettävyys on otettava huomioon pihan ja istutettavien puiden suunnittelussa. Tonttien yhteisen maanalaisen pysäköintitilan paloturvallisuus tulee suunnitella kokonaisuutena. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon, että jo käyttöönotettujen tilojen paloturvallisuustaso säilyy myös viereisten tilojen rakentamisen aikana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että kaavaa laadittaessa korttelipihojen mitoitusta on tarkasteltu palo- ja pelastusajoneuvojen tilantarpeen kannalta. Pelastusreitit on mahdollista järjestää. Kaava sisältää määräyksen, joka edellyttää autohallin suunnittelua kokonaisuutena. Yksityiskohtaisempi ja toteutuksen vaiheittaisuuteen liittyvä suunnittelu kohdentuu rakennussuunnitteluvaiheeseen ja tarkastellaan rakennusluvan yhteydessä.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (14.2.2008) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja tarkennuksin:

Alueen sisällä oleva katualue tulisi merkitä kortteliin kuuluvaksi. Pintavesien johtamiseen tarvittava pituuskaltevuus 1 cm/m on varmistettava kaavan yhteydessä. Mahdollisesti toteutettava ympäristötaide on sijoitettava kokonaan joko katu- tai tonttialueelle. Päiväkodille on osoitettava riittävä ulkoalue, ja päiväkodin liikenne otettava huomioon. Kortteleiden tarvitsemat pysäköintialueet, myös vieras- ja mahdolliset kuorma-autopaikat, on pyrittävä osoittamaan tonteille. Keskitetty jätehuolto on hajautettua parempi. Kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus katkeaa korttelin ulkopuolelle.

Kaava-alueen katualueiden rakennuskustannukset ovat n. 1 800 000 euroa. Katualueiden ylläpitokustannukset kasvavat n. 18 000 eurolla vuodessa. Katualueiden rakennuskustannuksiin on laskettu myös Bertha Pauligin kadun ja Kahvikadun rakentamisen kustannukset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että kortteleiden välissä oleva katualue korostaa alueen julkista luonnetta. Alueelle laadittu katu- ja aukioalueiden yleissuunnitelma osoittaa, että alueen pintakuivatus voidaan toteuttaa ohjeiden mukaisesti. Kaupungin taidemuseon suunnitelmiin kuuluu julkisen taiteen sijoittaminen Kahvikortteliin. Taide sijoitetaan kadulle. Museon nimeämän taiteilijan on tarkoitus olla mukana katusuunnittelussa. Kaavan määräys päiväkodin ulkotilasta on sosiaaliviraston toivoman mukainen. Päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne hoidetaan Bertha Pauligin kadulta. Asiaa koskeva määräys on lisätty kaavaan. Autohalliin rakennetaan vuorottaiskäyttöisiä autopaikkoja, jotka ovat myös alueen työntekijöiden käytettävissä. Vieraspaikat on koko Aurinkolahden alueella osoitettu kadulle, ja Kahvikorttelin kaava noudattaa samaa periaatetta. Kuorma-autopaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista tuoda asuinkortteleiden väliin. Koska kaava avaa ennen suljetun korttelin läpi uusia kevyen liikenteen yhteyksiä, edellyttää niiden jatkuvuus myös uusia suojateitä viereisille kaduille. Niiden katusuunnitelmia joudutaan tarkistamaan.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.3.2008) mm., ettei sillä ole huomautettavaa itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa Paulig Oy:n omistaman korttelin 54099 arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa. Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty sopimus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008), että maankäyttösopimusluonnos on valmis ja menossa Khn käsittelyyn samassa kokouksessa kaavaehdotuksen kanssa.

Helsingin Vesi puoltaa (5.3.2008) asemakaavan muutosehdotusta seuraavin huomautuksin. Kaava-alue sijoittuu Hautalan pohjavedenottamon suojavyöhykkeelle mikä edellyttää, että pohjaveden laadun ja antoisuuden nykytason säilyttämiseksi kaava-alueen suunnittelu ja rakentaminen on tehtävä rakennusvalvontaviraston julkaiseman rakennustapaohjeen mukaisesti ja että alueelle on laadittava rakennus- ja toimenpidelupien edellyttämät työnaikaiset pohjaveden hallinta- ja laaduntarkkailusuunnitelmat. Helsingin Vesi luetteloi alueella tapahtuvassa rakentamisessa ja toiminnassa sekä laadittavissa sopimuksissa huomioon otettavat toimenpiteet ja erityismääräykset. Luettelo käsittää maaleikkauksia, alinta kuivatustasoa, sade- ja jätevesiviemäröintiä, alueella käytettäviä pinnoitteita, öljysäiliöitä, rakentamisaikaista koneiden huoltoa ja säilytystä, vastuita mahdollisten poikkeusolojen, varavedenoton ym. tonteille aiheuttamista pohja- tai orsivesitasojen muutoksista johtuvista vahingoista tai haitoista. Tontilla 54148/1 oleva tornitalo on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Ehdotus ei edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Alueen vesihuolto edellyttää yleisen sadevesiviemärin rakentamista Kahvipavunkujaan n. 210 m ja Jauhajankujaan n. 40 m. Lisäksi aluetta varten tullaan rakentamaan Bertha Pauligin katuun yleistä vesijohtoa n. 270 m sekä jätevesiviemäriä ja sadevesiviemäriä kumpiakin n. 170 m.

Uuden vesihuoltoverkoston suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 320 000 euroa (alv. 0 %, RI 2000 = 100, 1/2008 = 124,8).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.4.2008) mm., että Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu, että kaava-alue rajautuu Vuosaaren pohjavesialueeseen, mutta jää sen eteläpuolelle. Raja kulkee Bertha Pauligin kadulla. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan kiinteistöviraston geoteknisen osaston raportin ”Vuosaaren pohjavesialue, Huvilamäen vedenottamon ympäristö, esitys rajauksesta, GEO 6651, 31.5.2001” mukaista pohjavesialueen rajaa. Pohjavesien suojelemiseksi korttelissa 54099 noudatetaan rakennusvalvontaviraston rakentamistapaohjeessa tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta (rakennusvalvontavirasto, 15.6.1999/20.11.2004) annettuja ohjeita työmaan järjestelyistä, materiaalien valinnoista, maankaivusta ja täytöstä sekä kiinteistöjen liikenne- ja pysäköintialueista. Kaivutasoissa sallitaan paikallisia poikkeamia, joista on sovittava erikseen. Kaavaselostukseen on lisätty maininta, että tontilla 54148/1 oleva tornitalo on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Muistutusten johdosta tehdyt muutokset

– Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu, on muutettu pihakaduksi.

– Asuntokortteleiden lisäkerrosalan käyttötarkoituksiin on lisätty kokoontumistila.

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– Päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne on määrätty hoidettavaksi Bertha Pauligin kadulta.

– Kaavaselostukseen on lisätty maininta, että tontilla 54148/1 oleva tornitalo on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Muut muutokset

– Kaavaan on lisätty korttelipihojen yhtenäistä suunnittelua ja rakentamista koskeva määräys.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54099 (muodostuvat uudet korttelit nro 54148 ja 54149) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.11.2007 päivätyn ja 29.4.2008 muutetun piirustuksen nro 11727 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11727 (Vuosaaren kahvikortteli)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren kahvikortteli)


KOKOUSKUTSU
	Huom. kokousaika!
Kokousaika	18.6.2008 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Tilintarkastuskertomus 29.4.2008
	Liite 2	Tilintarkastajan loppuraportti 29.4.2008
	Liite 3	Arviointikertomus 23.4.2008
	Liite 4	Khn lausunto 19.5.2008 arviointikertomuksesta
	Liite 5	Hallintokuntien lausunnot arviointikertomuksesta

LIITTEET	Liite 1	Voimassa oleva perussopimus
	Liite 2	HUSin hallituksen esitys perussopimuksen muuttamiseksi
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 29.4.2008
	Liite 4	Sosiaalilautakunnan lausunto 6.5.2008

LIITTEET	Liite 1	Juha Liiran eroanomus 21.5.2008 liitteineen
	Liite 2	Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaoston lausunto