KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

 

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

 

11 - 2008

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

21.5.2008 klo 18

Kokouspaikka

Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 

Asia

 

Sivu

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

 

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

3

Lainan ja takauksen myöntäminen Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle

3

 

4

Taidehallin peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan ja kaupungin rahoitusosuuden korottaminen

8

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

5

Länsimetron hankesuunnitelman hyväksyminen

13

 

6

Uusien metrovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen

42

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

7

Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

48

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

8

Asukaspuisto Ilomäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen

49

 

9

Munkkiniemen katu-, puisto- ja liikennealueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11539)

55

 

10

Lauttasaaren korttelin 31139 ja tonttien 31126/2 - 6 sekä 16 - 20 ym. alueiden (Vattuniemen puistotien alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11635)

75

 

11

Kunnallisaloite, joka koskee luopumista Keskustatunnelin rakentamisesta

103

 

12

Myllypuron 15 asuinpientalotontin, 41 erillispientalotontin ja kahden yhteiskäyttötontin vuokrausperusteet

111

 

13

Luettelo vuonna 2007 tehdyistä kiinteistökaupoista

119

 

14

Vartiokylän tonttien 45199/2 ja 3 (kauppakeskus Candela) vuokrausperusteet

123

 

15

Lausunto Pirjo ja Ralf Åkerfeltin tekemästä kuntajakoesityksestä

127

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

16

Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

130

 

 

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3

LAINAN JA TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN VUOSAAREN URHEILUTALO OY:LLE

 

Khs 2007-2667

 

Vuosaaren Urheilutalo Oy toteaa hakemuksessaan (4.12.2007) mm. seuraavaa:

 

Vuosaaren Urheilutalon uimahallin laajennustarve on ollut ajankohtainen vuosikymmenen ajan johtuen Vuosaaren asukasmäärän kaksinkertaistumisesta viimeisten 15 vuoden aikana. Nykyinen asukasmäärä on n. 37 000. Vesiliikunnan uusien lajien myötä allastilojen tarve on kas­vanut myös merkittävästi. Laajennus parantaa uinninopetuksen, koulukäytön, uimaseurojen harjoittelun, kuntouinnin sekä muun vesiliikunnan edellytyksiä merkittävästi. Nykyisen uimahallin käyttöaste on erittäin korkea ja kustannukset käyntiä ja aukiolotuntia kohden ovat alhaisimpia muihin halleihin verrattuna.

 

Hankesuunnitelman (6.6.2007) mukaisen laajennuksen kokonaisala on 4 500 m2 ja vesipinta-alan lisäys 435 m2.  Kustannusarvio on (5/2007) tasossa 10 147 000 euroa, josta on tarkoitus kattaa 4 100 000 euroa kaupungin lainalla, muu osuus opetusministeriöltä haettavalla avustuksella veikkausvaroista sekä rahoituslaitoslainoilla.

 

Uimahallin laajennussuunnitelma käsittää seuraavia toimintoja ja tiloja:

 

-                                       opetusallas

-                                       25 m:n harjoitusallas (4 rataa)

-                                       hyppyallas (osana 25 m:n allasta)

-                                       vesiliukumäki

-                                       vesiliukumäen alastuloallas (vesipeti)

-                                       puku- ja pesuhuonetilat sekä saunat

 

Liikuntaesteisiä varten harjoitusallas varustetaan allashissillä.

 

Suunnittelun käynnistämistä on ennakkoon ajateltu valmisteltavaksi siten, että suunnittelijat on valittavissa ja suunnittelu käynnistettävissä välittömästi kun rahoituspäätös on saatu. Laajennusosan rakennustyöt käynnistyisivät vuoden 2009 helmikuussa ja laajennus otettaisiin käyttöön elokuun alussa 2010.

 

Uimahallitilojen laajennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei urheilutalon käyttö keskeydy rakennustyön aikana. Laajennus otetaan käyttöön tilojen valmistuttua ja sen jälkeen on tarkoitus toteuttaa nykyisten tilojen peruskorjaus ja muutostyöt edelleen siten, ettei käyttökeskeytyksiä tule.

 

Kustannussuunnitelma

 

 

euroa

(alv. 0 %)

euroa

(alv. 22 %)

Yhteensä

euroa

 

 

 

 

Laajennus

9 887 000

2 175 000

12 062 000

Rakennusaikainen rahoitus

260 000

 

260 000

 

 

 

 

Yhteensä

10 147 000

2 175 000

12 322 000

 

Hankkeen kustannusarvio on kustannustasossa 5/2007 (Haahtela – indeksi 83). Jos kohde sprinklataan niin lisäkustannukset ovat 220 000,00 euroa (alv. 0 %) ja 268 400,00 euroa (alv. 22 %).

 

Suunniteltu rahoitus

 

Helsingin kaupungin liikuntalaitosrahaston laina

4 100 000 euroa

Valtion avustus                                       

750 000 euroa

Lainat rahoituslaitoksilta                                           

5 300 000 euroa

 

 

Yhteensä                                                                 

10 150 000 euroa

 

Vuosaaren Urheilutalo Oy anoo urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston myönnettäväksi 4 100 000 euron lainan 20 vuodeksi Vuosaaren Urheilutalon laajennuksen rahoittamiseen. Yhtiö esittää, että viisi ensimmäistä vuotta olisivat lyhennyksistä vapaat, jonka jälkeen laina maksetaan pois vuosittain tasalyhennyksinä. Lisäksi Vuosaaren Urheilutalo Oy esittää, että tarvittaville rahoituslaitoslainoille myönnetään kaupungin takaus.

 

Liikuntalautakunta toteaa (11.3.2008) mm., että Vuosaaren Urheilutalo sijaitsee Helsingin itäisimmässä kaupunginosassa Vuosaaressa. Urheilutalon omistaa Vuosaaren Urheilutalo Oy. Yhtiö on perustettu 24.3.1972. Yhtiön pääosakas on Helsingin kaupunki (52 %). Vuonna 1980 valmistuneessa kiinteistössä on uimahalli, liikuntahalli, kuntosaleja ja muita oheistiloja.   

 

Lautakunta on antanut edellisen kerran lausuntonsa Vuosaaren Urheilutalon peruskorjauksesta ja laajennuksesta 12.2.2002. Laajennus piti sisällään uima-allastilojen lisäksi mm. katsomollisen liikuntahallin, keilahallin ja ulko-altaita. Suunnitellun peruskorjauksen ja laajennuksen kustannusarvio oli silloin n. 22 milj. euroa (alv. 0 %).

 

Laajennusta on tässä hankesuunnitelmassa karsittu ja se on suunniteltu toteutettavaksi ensin ja peruskorjaus vasta sen valmistumisen jälkeen, joten uimahallia ei tarvitsisi sulkea kokonaan rakentamisprojektin aikana. Suunnitelman mukaan rakennustyöt käynnistyisivät helmikuussa 2009 ja halli otettaisiin käyttöön elokuussa 2010. Peruskorjaus alkai­si laajennuksen valmistuttua kesällä 2010 ja valmistuisi maaliskuussa 2011.

 

Laajennushanke sisältää opetusaltaan, 25 m:n altaan (4 rataa), hyppyaltaan osana 25 m:n allasta, vesiliukumäen ja tarvittavat uudet puku-, pesu- ja saunatilat. Toisessa vaiheessa perusparannetaan uimahallin nykyisiä tiloja ja tehdään niihin joitakin muutostöitä ja pienehköjä uudisrakentamisluonteisia töitä.

 

Laajennuksen kustannusarvio on 10 147 000 euroa (alv. 0 %). Lisäksi toisessa vaiheessa toteutettavan peruskorjauksen kustannusarvio on 2 540 000 eli yhteensä koko rakennushankkeen arvo on 12 687 000 euroa (alv. 0 %). Hankkeelle on haettu valtionavustusta 750 000 euroa vuodelle 2008.

 

Yhtiö arvioi, että laajennus kasvattaa toimintamenoja 650 000 eurolla vuodessa. Vastaavasti tulot kasvavat arvion mukaan 800 000 eurolla vuodessa. Pääomamenot kasvavat 850 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa laitosavustustarpeen nousua nykyisestä 800 000 eurosta 1 500 000 euroon vuodessa eli 700 000 eurolla. Tämän lisäksi yhtiölle osoitetun tuetun käytön määrärahan tarve kasvaa arviolta 25 000 euroa vuodessa. Toisessa vaiheessa toteutettava peruskorjaus lisää myös pääomamenojen osalta laitosavustuksen tarvetta tulevaisuudessa.

 

Helsingin uimahallien kävijämäärät ovat olleet muutaman viime vuoden ajan selvässä nousussa uusien vesiliikuntamuotojen (mm. vesijuoksu ja ‑voimistelu) ja leutojen talvien aiheuttamien rajoitettujen talviliikuntamahdollisuuksien seurauksena. Toiminnallisesti ja taloudellisesti on tar­koituksenmukaista tuottaa lisää uintiliikuntapalveluja laajentamalla jotain Helsingin nykyisistä uimahalleista. 

 

Vuosaaren asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vajaan 20 vuoden aikana: 13 800 vuonna 1990, 25 247 vuonna 2000 ja 34 000 vuonna 2007. Alueella ei ole toteutettu tänä aikana uusia merkittäviä sisäliikuntahankkeita.

 

Vuosaaren Urheilutalon laajennus on kaupungin liikuntatoimen näkökulmasta kannatettava hanke. Se tuo lisää uima-allastiloja kasvaviin tarpeisiin sekä parantaa erityisesti uinnin opetuksen, muiden ohjattujen ryhmien ja vesijuoksun harrastusmahdollisuuksia. Se mahdollistaa myös eri asiakasryhmien joustavan ohjauksen tarpeiden mukaisiin allastiloihin. 

 

Vuosaareen Urheilutalo Oy:llä on myös varattuna tontti uimahallin suunnittelua varten Herttoniemessä, mutta yhtiö on pitänyt Vuosaaren uimahallin peruskorjausta ja laajennusta ensisijaisena hankkeena. 

 

Lautakunta esittää, että Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle myönnetään urheilu- ja ulkoilurahastosta lainaa 40 % investointihankkeen kokonaisarvosta, kuitenkin enintään 4 100 000 euroa.

 

Khs päätti omistajapoliittisista linjauksista lokakuussa 2007. Vuosaaren Urheilutalo Oy:n osalta omistajapoliittisissa linjauksissa todetaan, että yhteistyömahdollisuudet Urheiluhallit Oy:n kanssa selvitetään. Vuosaaren Urheilutalon laajennusta koskevan rahoituspäätöksen yhteydessä on syytä selvittää nämä yhteistyömahdollisuudet tai muut mahdollisesti tarpeelliset järjestelyt.

 

Khs pitää liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten lainan myöntämistä Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle perusteltuna. Myös rahalaitoslainan takaa­minen on tarkoituksenmukaista, jotta pääomamenoihin kohdistuva laitosavustuksen lisätarve voidaan pitää korkokulujen osalta kohtuullisena. Liikuntavirastosta saadun tiedon mukaan urheilutalon perusparannukseen tullaan todennäköisesti anomaan erikseen lainaa kahden vuoden kuluttua. Edellä lautakunnan lausunnossa mainitut kaupungin omistajapoliittisen linjauksen mukaiset yhteistyövalmistelut Urheiluhallit Oy:n kanssa ovat käynnissä.

 

Khs toteaa edelleen, että Vuosaaren Urheilutalo Oy:llä on tällä hetkellä kaupungilta 500 000 euron suuruinen laina (Kvsto 11.5.2005). Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastossa on käytettävissä 21,8 milj. euroa lainojen myöntämiseen. Päätösehdotuksen mukainen korkoehto on samanlaisissa lainoissa vakiintuneen käytännön mukainen ja korko on tällä hetkellä 4,75 %.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää 4 100 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle urheilutalon laajennuksen ja peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että viisi ensimmäistä vuotta ovat vapaavuo­sia.

 

Lainan korko: Lainasta peritään peruskoron suuruinen korko.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi urheilutalokiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun ta­lous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän reaalivakuuden.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 hyväksymiä yleisiä laina- ja panttausehtoja.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle urheilutalon laajennuksen ja peruskorjauksen rahoittamiseen tarkoitettujen enintään 5 300 000 euron suuruisten lainojen, niiden korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi ehdolla, että yhtiö panttaa takauksen vastavakuudeksi urheilutalokiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka nauttivat etuoikeutta 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän reaalivakuuden.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

 

 

 

4

TAIDEHALLIN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN JA KAUPUNGIN RAHOITUSOSUUDEN KOROTTAMINEN

 

Khs 2007-1894

 

Kvsto päätti 26.9.2007 (asia 11) hyväksyä omalta osaltaan Helsingin Taidehallin peruskorjauksen 9.8.2007 tarkistetun hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on enintään 1 970 br-m² ja rakentamiskustannukset enintään 5 500 000 euroa (alv. = 0) kustannustasossa 5/2007 ja että kaupunki osallistuu Helsingin Taidehallin peruskorjaukseen yhteensä enintään 2 750 000 eurolla.

 

Taidehalli hakee (14.4.2008), viitaten jäljempänä kuvattuun Helsingin Taidehallin kustannusarvion nousuun, 750 000 euron lisärahoitusta Taidehallin peruskorjauksen tarkistettuun kustannusarvioon. Kustannusarvion muutoksiin ovat vaikuttaneet yleisen rakentamisen hintatason nousu, viranomaisista johtuneet useat muutokset suunnitelmissa ja tästä aiheutuneet lisäsuunnittelutyökustannukset sekä saatujen urakkatarjousten suuruus.

 

Helsingin kaupungin, opetusministeriön ja Taidehallin säätiön edusta-jien kesken 8.4.2008 käydyssä neuvottelussa todettiin lisärahoitustarpeen olevan 1 500 000 euroa (alv. = 0). Neuvotteluissa sovittiin, että jo aiemmin noudatetun periaatteen mukaisesti lisäkustannukset jaetaan puoliksi Helsingin kaupungin ja valtion välillä. Täten Taidehalli hakee Helsingin kaupungilta 750 000 euroa Helsingin Taidehallin peruskor­jauksen suunnitelmien mukaiseksi toteuttamiseksi. Vastaavaa neuvotteluissa sovittua summaa ollaan hakemassa myös valtiolta.

 

Hakemuksen liitteenä olevassa 8.4.2008 päivätyssä kustannusselvityksessä todetaan mm. seuraavaa:

 

Hankesuunnitelman ja tarkistetun hankesuunnitelman kustannusarviot

 

Helsingin Taidehallin hankesuunnitelma on laadittu 10.4.2006 perus­tuen Taidehallin peruskorjaushankkeen tarveselvitykseen 4.3.2005. Hankesuunnitelmassa peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu 5 500 000 euroa (alv. 0 %) tammikuun 2006 hintatasossa.

 

Elokuussa 2007 laadittiin avustushakemuksia varten tarkistettu hankesuunnitelma, jossa kustannusarvio oli toukokuun 2007 hintatasossa 5 500 000 euroa (alv. 0 %). Tarkistettu hankesuunnitelma ja sen kustannusarvio perustui hankesuunnitelmasta poiketen suunnitelmaratkaisuun, jossa tavara- ja huoltoliikennettä sekä henkilöliikennettä palveleva yhteinen hissi oli sijoitettu nykyisen rakennusmassan ulkopuolelle, jolloin rakennusmassan alapuolisia vaativia louhintatöitä voitiin merkittävästi vähentää. Tämä suunnitelmaratkaisu oli rahoittajien taholta asetettu myös tarkistetun hankesuunnitelman tavoitteeksi.

 

Suunnittelun edetessä käydyissä viranomaisneuvotteluissa (mm. kaupunkisuunnitteluvirasto) esitettyä suunnitelmaratkaisua ei kuitenkaan hyväksytty, vaan edellytettiin suunnitelman tarkistamista siten, että po. hissi siirrettäisiin takaisin rakennusmassan sisäpuolelle. Tällöin myös vaativa ja kallis louhinta- ja perustusten vahvistamistyö rakennusmassan alapuolella lisääntyi. Karkeasti voidaan arvioida tämän aiheuttaneen hankkeelle lisäkustannuksia yhteensä n. 400 000 euroa (alv. 0 %). Tällöin kustannusarvioksi muodostuisi toukokuun 2007 hintatasossa 5 900 000 euroa (alv. 0 %). (Huomattakoon, että kustannusarvion päivitys hankesuunnitelmasta 10.4.2006 toukokuun 2007 hintatasoon antaisi rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna n. 450 000 euron lisäkustannusvaikutuksen.)

 

Luonnos- ja lupasuunnitteluvaiheen kustannusarvio

 

Luonnossuunnitteluvaiheen aluksi suoritettiin rakennusmittaus ja hormitutkimukset, joiden perusteella voitiin päätellä, että ullakkotilaa on voitava hyödyntää talotekniikan reitteinä, joka ratkaisu edellyttää Taidehallin vesikaton ja vesikattorakenteiden uudistamista. Hankesuunnitelmas­sa alun perin oletettiin vesikatto vain paikkamaalattavaksi. Tämän toisaalta tilallisista ja toisaalta suojellun kohteen edellyttämistä järjestelmä­ratkaisuista johtuvan vesikattotyön lisäkustannus on 300 000 euroa (alv. 0 %).

 

Rakennuslupavaiheen ennakkolausuntokierroksella ei luonnoksissa esitettyä kattosäteilijäratkaisua näyttelysaleihin viranomaiskäsittelyissä (mm. kaupunkikuvaneuvottelukunta) hyväksytty, jolloin muissa kuin kuvanveistosalissa lämmitysratkaisuksi on jouduttu valitsemaan toinen mahdollinen vaihtoehto eli lattialämmitys. Tämä muutos tarkoittaa po. salien lattioiden avaamista kokonaisuudessaan ja palauttamista entiselleen paikkauskorjauksin. Tämän lisätyön kustannusarvio on 40 000 euroa (alv. 0 %).

 

Lämmitysjärjestelmän muutos jouduttiin tekemään siinä vaiheessa, kun taloteknisten töiden suunnitelmat oli laadittu valmiiksi ja olivat urakkalaskennassa. Suunnitelman muutos aiheuttaa merkittävän muutossuun­nittelun kaikille suunnittelualueille, jonka lisäkustannukseksi voidaan arvioida 30 000 euroa (alv. 0 %).

 

Elokuussa 2007 laadittujen avustushakemusten liitteenä oleva tarkistettu hankesuunnitelman kustannusarvio on laadittu toukokuun 2007 hinta­tasoon. Kun kustannusarviossa huomioidaan sekä suunnittelunaikainen että rakennusaikainen kustannusnousu tulee arviota korottaa n. 6 %:lla eli n. 330 000 euroa (alv. 0 %).

 

Edellisten kohtien (2.1.– 2.4.) muutokset ja tarkistukset aiheuttavat kustannusarvion tarkistamistarpeen yhteensä 700 000 eurolla (alv. 0 %).

 

Päivitetty kustannusarvio

 

Tarkistetun hankesuunnitelman päivitetyksi kustannusarvioksi muodostuu 6 600 000 euroa (alv. 0 %).

 

Arviossa on huomioitu kohdassa 1 mainitusta hissimuutoksesta johtuva 400 000 euron korotus ja kohdassa 2 mainituista eri kustannustekijöistä johtuva 700 000 euron korotus eli yhteensä 1 100 000 euron lisäkustan­nukset.

 

Kustannusarvio saatujen urakkatarjousten jälkeen

 

Taloteknisten töiden urakat ovat vielä urakkalaskennassa ja niihin tehdään mm. edellä mainituista lämmitysjärjestelmistä tehtävät suunnitelmatarkastukset ja tarjoukset saadaan takaisin toukokuun 2008 aikana.

 

Rakennusteknisten töiden urakka on kilpailutettu projektinjohtourakkana, jolloin edullisimman urakkatarjouksen tarjoushinta on 4 705 200 euroa (alv. 0 %). (Hinta sisältää projektinjohtopalkkion ja kiinteän kustannuskorvauksen yhteenlasketun tarjoushinnan 458 000 euroa ja tarjotun kattohinnan muille kuin em. palkkiokustannuksille 4 247 200 euroa).

 

Jos asetetaan kattohintaa vastaavien kustannuksien tavoitteeksi kattohinta – 10 % ja arviossa huomioidaan lisäksi em. näyttelysalien lattiamuutostöiden lisäkustannus 50 000 euroa ja samoin huomioidaan rakennuttajakustannuksissa lisääntyneiden suunnitelmakustannusten lisäkustannus 50 000 euroa, saadaan seuraava kustannusarvio:

 

Rakennuttajan kustannukset                                         750 000 euroa

Rakennustekniset työt                                                  4 350 000 euroa

LVIA-työt                                                                          1 000 000 euroa

Sähkötyöt                                                                            400 000 euroa

Varaus arvaamattomille kustannuksille                        500 000 euroa

                                                                                                                       

Yhteensä (alv. 0 %)                                                       7 000 000 euroa

 

Varaus arvaamattomille kustannuksille sisältää myös varautumisen taloteknisten töiden urakkatarjousten suhdannekorjaukselle.

 

Arvio ei sisällä (vastaten muiden aiempien arvioiden sisältöä):

 

-     rakennushistoriallista selvitystä ja sen vaikutuksia

-     tarveselvitys- ja hankeselvitysvaiheen kustannuksia

-     irtokalusteita, -varusteita ja -laitteita (mm. AV-laitteita)

-     irtaimistoa, sisustusta, viherkasveja, näyttelytarpeistoa ymv.

-     rahoituskustannuksia

-     rakennusaikaisia korkoja

 

Khs toteaa, että pääosin jo urakkatarjouksiin perustuvan uuden enimmäishinnan perusteet ovat hyväksyttävät.

 

Lähtökohtana hankepäätöstä tehtäessä oli, että peruskorjaus rahoitetaan puoliksi valtion ja kaupungin kesken. Kummankin rahoitusosuudeksi tuli 2 750 000 euroa eli 50 %. Opetusministeriö päätti 12.12.2006 osallistua Taidehallin peruskorjaukseen 2 750 000 eurolla edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeeseen vastaavalla summalla.

 

Ehdotus lisärahoituksen (= 1,5 milj. euroa) jakamisesta tasan valtion ja kaupungin kesken on hankepäätöksen mukainen ja siten perusteltu. Kaupungin kustannusosuus on enintään 3,5 milj. euroa (alv. = 0), kuten valtionkin. Kaupungin rahoitusosuus tulisi sitoa valtion vastaavaan rahoitusosuuteen ja hyväksyä kaupungin osuudelle enimmäishinta päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Khs pitää Taidehallin peruskorjausta kaupungin kannalta tärkeänä. Taidehallin asema pääkaupunkiseudun vanhimpana vaihtuvien näyt­te­lyiden tilana vaatii näyttelytilojen saattamista sellaiseen kuntoon, että ne vastaavat kansainvälisiä museostandardeja ja että tilat palvelevat Taidehallin kävijöitä nykyistä paremmin. 

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä omalta osaltaan Helsingin Taidehallin peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen siten,

 

-                                       että hankkeen rakentamiskustannukset ovat enintään 7 000 000 euroa (alv. = 0) kustannustasossa 3/2008 ja

-                                       että kaupunki osallistuu Helsingin Taidehallin peruskor­jaukseen samalla osuudella kuin valtio, kuitenkin enintään 3 500 000 eurolla (alv. = 0).

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

 

 

 

 

 

5

LÄNSIMETRON HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2006-2154

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (27.3.2008) lausuntonaan seuraavaa:

 

Johdanto                           Metro Ruoholahti–Matinkylä kuuluu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ2007) ensimmäiseen hankekoriin vuosille 2008–2015. Hanke on suunnitelmassa kiireellisyysjärjestyksessä toisena heti Kehäradan jälkeen. YTV:n hallitus hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman 2.3.2007. Liikenne- ja viestintäministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja YTV:n välinen aiesopimus PLJ2007:stä on valmisteilla.

 

Ruoholahti–Matinkylä metron hankesuunnitelma valmistui joulukuussa 2007. Espoon ja Helsingin yhteinen Länsimetro Oy on tarkastellut hankesuunnitelmaa ja tehnyt siihen joukon korjauksia. Hankkeen kokonais­kustannusarvio on maanrakennuskustannusindeksin tasossa 131,5 (lokakuu 2007) yhteensä 713,6 milj. euroa.

 

Valtioneuvosto on kehysriihessään 11.3.2008 esittänyt valtion rahoitukseksi hankkeelle 200 milj. euroa niin, että valtion maksuosuus ajoittuu vuosille 2010–2014. Valtio on aikaisemmissa päätöksissään osoittanut hankkeen suunnitteluun 30 % suunnittelukustannuksista kuitenkin enintään 15 milj. euroa. Siten valtion kokonaiskustannusosuus koko hankkeesta on 215 milj. euroa eli 30 % kokonaiskustannuksista. Valtion kustannus on sidottu indeksiin eli indeksin noustessa valtion euromääräinen osuus kasvaa vastaavasti.

 

Kaupunkien maksuosuudet perustuvat kaupunkien kesken sovittuun rajalta poikki -periaatteeseen. Kaupungit maksavat metron toteuttamisesta koituvat kustannukset omilla alueillaan.  Länsimetro Oy:n laatiman kustannusarvion mukaan Helsingin osuus hankkeen kustannuksista on 28,9 % (206,2 milj. euroa), josta valtion osuus on valtioneuvoston kehys­päätöksen mukaisesti 30 %. Helsingin netto-osuudeksi Länsimetron kustannuksista tulee näin 144,3 milj. euroa.

 

Khn tulee antaa ohjeet hankkeen jatkamiselle sekä kehottaa jatkamaan metron asemakaavojen valmistelua niin, että rakentamisen käynnistyminen on mahdollista vuonna 2009.

 

Länsimetro Oy                  Espoo ja Helsinki perustivat Keskinäisen Kiinteistöyhtiö Länsimetro Oy:n 6.6.2007. Yhtiön tehtävänä on Länsimetron rakentaminen. Yh­tiön hallituksessa ovat Olavi Louko (pj), xxxxxx xxxxx, xxxxxx xxxxxx, xxxxx xxxxx ja xxxxx xxxxx Espoosta sekä xxxxx xxxxxxxxxxx (vpj) ja xxxxx xxxxxxx Helsingistä. Hallitus nimitti yhtiön toimitusjohtajaksi 15.6.2007 pitämässään kokouksessa DI Matti Kokkisen.

 

Lähtökohdat ja välipäätökset

 

Länsimetron hankesuunnitelman laatiminen käynnistettiin Espoon valtuuston 25.9.2006 ja Helsingin kaupunginhallituksen 2.10.2006 teke­mien päätösten mukaisesti. Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut ratkaista asemien paikat sekä metrotunnelin sijainti asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Samalla on laadittu yleissuunnitelmatarkkuustasolla olevat suunnitelmat metrotunneleista niihin liittyvine järjestelmineen. Asemista on laadittu hankesuunnitelmatasoiset suunnitelmat periaatteellisine pääpiirustuksineen. Hankesuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana oli nykyisen metron laituripituus. Lisäksi suunnitel­mien perusteella laskettiin hankkeen kustannusarvio.

 

Espoon kaupunginhallitus teki 18.6.2007 periaatepäätöksen metroase­mien sijainnista. Asemat ovat Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola, Jousenpuisto ja Matinkylä sekä asemavaraus Niittykummussa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Lauttasaaren ja Koivusaaren ase­mien periaateratkaisut 21.6.2007.

 

./.                   Länsimetron hankesuunnitelma valmistui joulukuussa 2007. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarkennettu ja täydennetty monilta osin. Merkittä­vin muutos on se, että alkuperäisen suunnitelman mukaisista pitkistä 3 vaunuparin (135 m) asemista on siirrytty 2 vaunuparin (90 m) asemiin. Tämä muutos on johtanut sekä tunneleissa että asemilla mm. pois­tumistiejärjestelyjen muutoksiin. Länsimetro Oy:n laatima tarkistettu hankesuunnitelma on erillisenä liitteenä 1. Länsimetron hankesuunnitel­ma (joulukuu 2007) sekä hankkeen yhteydessä tehty metron kapasiteettitarkasteluraportti ovat nähtävillä kokouksessa.

 

Asemat                              Hankesuunnitelman mukaisesti Länsimetrolle rakennetaan seitsemän asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Otaniemi, Tapiola, Jousenpuisto ja Matinkylä. Lisäksi tunnelirakentamisen yhteydessä louhitaan Niittykummun asemavaraus.

 

Sisäänkäyntijärjestelyjä on arvioitu asemakohtaisesti. Kaikilla asemilla Jousenpuistoa lukuun ottamatta varaudutaan kahteen sisäänkäyntiin. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa esitetään Tapiolan ja Matinkylän asemien läntisten sisäänkäyntien toteuttamista varauksena eli laiturihallissa varaudutaan em. sisäänkäyntien toteuttamiseen myöhemmin.

 

Tärkeimmät liityntäterminaalit tulevat Matinkylään ja Tapiolaan, joihin ohjataan nykyisin Kampin terminaaliin liikennöivät bussilinjat. Asemille on suunniteltu liityntäpysäköintipaikkoja niin henkilöautoille kuin polkupyörillekin. YTV on laatinut alustavan liityntälinjastosuunnitelman. Kam­pin paikallisliikenneterminaali vapautuu Länsimetron myötä muuhun käyttöön. Tässä yhteydessä länsisuunnan busseilla hoidettavan yöliikenteen lähtölaiturikysymys on ratkaistava erikseen.

 

Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien osalta laaditaan vielä vaihtoehtoisia suunnitelmia. Lauttasaaressa vertaillaan yhdellä ja kahdella sisäänkäynnillä varustettujen asemien vaikutuksia sekä arvioidaan tarkoi­tuksenmukaista tapaa liityntäpysäköinnin järjestämiseksi. Koivusaaressa tutkitaan mahdollisuutta säästää kustannuksia toteuttamalla tasonvaihdot aseman länsipäässä liukuportaiden sijasta hissein. Tarkoituksenmukaisimmat vaihtoehdot valitaan toteutettaviksi suunnitelmien valmistuttua syksyyn 2008 mennessä ja nämä vaihtoehdot tuodaan tällöin erikseen Khseen. Nyt tehtävän hankepäätöksen mukainen kustannus on enimmäiskustannus, vaihtoehtoisilla suunnitelmilla voidaan vielä mahdollisesti saavuttaa säästöjä.

 

Länsimetron toteuttaminen edellyttää Koivusaaren maankäytön kehittämistä. Tähän tähtäävä alueen osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2008 alussa.

 

Metrotunneli                     Metrotunneli rakennetaan kahtena rinnakkaisena tunnelina, joiden keskinäinen etäisyys vaihtelee likimääräisesti 10–25 m:n välillä. Tunnelien välille rakennetaan n. 100 m:n välein yhdystunnelit. Niiden tehtävänä on hoitaa tunnelien välistä paineentasausta sekä toimia tarvittaessa pelastautumisreitteinä tunnelista toiseen. Metrotunneliin rakennetaan lisäk­si n. 600 m:n välein paineentasaus-, ilmanvaihto-, savunpoisto- ja poistumistiekuilut, jotka ulottuvat maan pinnalle. Tunnelin suunnitteluun ovat osallistuneet molempien kaupunkien pelastusviranomaiset.

 

Tunneliin rakennetaan seitsemän raiteenvaihtopaikkaa, jotka mahdollistavat mahdollisimman sujuvan liikennöinnin poikkeustilanteissa sekä edesauttavat huoltotöiden sujuvaa hoitamista. Ruoholahden kääntöraide säilyy käytettävissä Länsimetron toteuttamisen jälkeenkin.

 

Hankesuunnitelmaan ei sisälly raiteenvaihtopaikkaa Lauttasaaressa, joten hankesuunnitelman mukaan Lauttasaari ei voi toimia junien kääntöpaikkana.

Suunnitelman kehittäminen

 

Rakentamista palvelevat pohjatutkimukset, joilla varmistetaan kallioperän sijaintia ja kallion laatua jatkuvat keskeytymättä siihen saakka kunnes rakentaminen käynnistyy. Saatavaa tutkimustietoa käytetään kalliorakentamisen hienosäätöön ja tarvittaessa suunnitelmaan tehdään tutkimustulosten niin edellyttäen tarkennuksia.

 

Hankesuunnittelun rinnalla on tehty erillistarkasteluna metron kapasiteettitarkastelu, johon on sisällytetty näköpiirissä olevat liikennejärjestel­män ja maankäytön kehittämishankkeet. Tämän tarkastelun perusteella osoittautui mahdolliseksi muuttaa laituripituus aikaisemmasta kol­melle vaunuparille suunnitellusta kahden vaunuparin mittaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa laituripituuden lyhentymistä 135 m:stä 90 m:iin.

 

Kapasiteettitarkasteluissa lähtökohtana on automaattimetro, jonka vuoroväli on käynnistysvaiheessa 2,5 minuuttia. Automaattimetron teoreettinen minimivuoroväli on 1,5 minuuttia. Metron liikennöinti on tarkoitus hoitaa siten, että linjaa liikennöidään kahdella junaryhmällä; Vuosaari–Matinkylä ja Mellunmäki–Tapiola. Tällöin ruuhka-aikana osuuden Itäkeskus–Tapiola vuoroväli on 2,5 minuuttia kun taas osuuksilla Vuosaari­–Itäkeskus, Mellunmäki–Itäkeskus ja Tapiola–Matinkylä vuoroväli on 5,0 minuuttia. Liikennöintisuunnitelma mitoittaa uusien metrovaunujen tarpeen. Joukkoliikennelautakunta käsittelee metrojunien hankepäätösesitystä edellä selostetun liikennöintisuunnitelman pohjalta 20.3.2008.

 

Mikäli tarjonnan määrä ratkaistaisiin kysynnän perusteella siten, että molempien kaupunkien alueilla kysyntä/tarjontasuhde olisi sama, tulisi linjaa liikennöidä junaryhmillä Vuosaari–Matinkylä ja Mellunmäki–Laut­tasaari, jolloin tiheän vuorovälin liikenne olisi vain välillä Itäkeskus–Lauttasaari. Tiheän liikenteen ulottamista Tapiolaan saakka on erityisesti Espoo pitänyt tärkeänä ja tällöin on päädytty siihen, että Lauttasaaren kääntöraiteita ei kustannusten säästämiseksi toteuteta. Rat­kai­su merkitsee sitä, että osuudella Lauttasaari–Tapiola tarjonta suhteessa kysyntään on merkittävästi korkeampi kuin muualla metrolinjan keskeisellä osuudella. Ratkaisu merkitsee myös sitä, että metron kalustotarve muodostuu suuremmaksi kuin kysynnän perusteella tehdyssä ratkaisussa (lisätarve 6–7 yksikköä, investointikustannus n. 25 milj. euroa). Myös linjan liikennöintikustannukset kasvavat. Parempi tarjonnan taso tuleekin ottaa huomioon linjan hoitokulujen jakamisessa eri kun­tien välillä siten, että välin Lauttasaari–Tapiola ylimääräiset liikennöintikustannukset tulee jakaa ko. välin matkustajamäärien suhteessa.

Vaikutukset liikennejärjestelmään

 

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ2007) päämääränä on tuottaa yhteinen näkemys pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän pitkän aikajänteen kehittämisen suuntaviivoista ja keskeisim­mistä kehittämistoimista sekä varmistaa sovittavien toimien toteuttaminen ja rahoitus osapuolten yhteistyönä.

 

Metro Ruoholahti–Matinkylä kuuluu PLJ2007:n ensimmäiseen hankekoriin vuosille 2008–2015. Hanke on suunnitelmassa kiireellisyysjärjestyksessä toisena heti Kehäradan jälkeen. YTV:n hallitus hyväksyi liiken­nejärjestelmäsuunnitelman 2.3.2007.

 

Tärkeistä hankkeista huolimatta PLJ2007 on joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittymisen osalta Helsingin näkökulmasta riittämätön. Helsingin asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikennejärjestelmäsuunnitelmaa voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen Helsingissä. Metro Ruoholahti–Matinkylä on hanke, jonka toteutuminen on ehdoton edellytys Helsingin tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeella on myös erityinen asema Helsingin keskustan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

 

Kustannusarvio ja kustannusten jakaantuminen

 

Hankkeen kustannusarvio on laskettu hankesuunnitelman ja sen kehittämisen myötä suunniteltujen ratkaisujen perusteella.

 

Kustannusarvion on 713,6 milj. euroa laskettuna lokakuun 2007 kustannustasossa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

-                                       Metrotunneli 235,8 milj. euroa,

-                                       Rata 145,5 milj. euroa

-                                       Asemat 240,3 milj. euroa.

-                                       Pohjatutkimukset, rakennussuunnittelu ja rakennuttaminen 92,0 milj. euroa.

 

Kaupunkien kesken kustannukset jakautuvat seuraavasti:

 

 

Espoo

Helsinki

 

 

 

Metrotunneli ja rata

71,2 %

28,8 %

Asemat

71,3 %

28,7 %

Suunnittelu, rakennuttaminen ja pohjatutkimukset

71,1 %

28,9 %

 

 

 

Yhteensä

71,1 %

28,9 %

 

Jatkossa läpinäkyvyys ja kustannusvastaavuus edellyttävät, että joukkoliikenteen infran käytöstä peritään infrainvestointien kaikki kustannuk­set, ml. rahoituskustannukset, kattavaa inframaksua, joka jakaantuu YTV-alueen kuntien maksettaviksi samassa suhteessa, kuin kunkin kun­nan asukkaat joukkoliikenneinfraa käyttävät.

 

Valtion osuus hankkeen kustannuksista on 30 %.

 

Alustavan suunnitelman mukaisesti rakentaminen käynnistyy vuoden 2009 loppupuolella ja jatkuu vuoden 2014 puolelle.

 

 

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

 

 

 

Espoo

3,6

13,0

59,8

108,7

76,4

76,5

28,5

‑11,3

355,3

50 %

71,1 %

Helsinki

2

5,3

24,2

44,0

30,9

31,0

11,5

-4,6

144,2

20 %

28,9 %

Valtio

 

1,7

6

7,3

67,7

52,5

48

30,9

214,1

30 %

 

 

5,6

20

90

160

175

160

88

15

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

713,6

 

 

 

Hankkeen vaikuttavuus

 

Ruoholahti–Matinkylä metro-/raideyhteyden ympäristövaikutusten ar­vioin­nin (YVA) yhteydessä laadittiin vertailussa olleiden vaihtoehtojen (Kehitetty bussijärjestelmä, Metro, Pikaraitiovaunu, Kombi) yhteiskuntataloudelliset tarkastelut (10.3.2006), jolloin tutkituista vaihtoehdoista metrovaihtoehto osoittautui yhteiskuntataloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi.

 

Tarkistettujen hyöty/kustannustarkastelujen mukaan hankkeen H/K‑suhde 5 %:n korkokannalla sekä 25 %:n ja 50 %:n jäännösarvoilla laskettuna on alle 1,0 (0,88–0,93) mutta 3 %:n korkokannalla tarkasteltuna H/K-suhde ylittää luvun 1,0 (1,17–1,27). Tarkistetutkin metron H/K-suhteet ylittävät kuitenkin muiden vaihtoehtojen vastaavat, vuoden 2006 tarkasteluissa saadut arvot, myös perusvaihtoehtona käytetyn kehitetyn bussijärjestelmän arvot.

 

YVA:n yhteydessä tehtyjen liikennemallitarkastelujen perusteella mikään tutkituista vaihtoehdoista ei lisännyt olennaisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta nykyisen tyyppiseen tai kehitettyyn bussijärjestelmään verrattuna. Kuitenkin monet käytännön esimerkit muualta osoittavat, että siirryttäessä bussijärjestelmästä raideliikennejärjestelmään joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden on todettu kasvaneen.

 

Helsingissä on tutkittu joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kehitystä Vuosaaressa metron käyttöönoton jälkeen. Oheisesta kuvasta käy ilmi, että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvoi heti metron käyttöönoton jälkeen Vuosaaressa 5,8 prosenttiyksiköllä 44,6 %:iin ja on sen jälkeen kasvanut 46,6 %:iin vuonna 2007.

 

 

Raideliikenteen houkuttelevuudesta kertoo myös se, minkälainen on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Helsingin keskustaan tulevassa liikenteessä. Alla olevasta kuvasta käy ilmi, että länsisektorilla (Jorvaksentien suunta) joukkoliikenteellä on selvä kasvupotentiaali, kun sen kulkumuoto-osuutta verrataan pohjoissektoriin (Töölön sektori – Koillissektori) tai Itäsektoriin (Itäväylän suunta), joita molempia palvelee vahva raideliikenteen akseli, pohjoissektoria rautatiet ja itäsektoria metro.

 

 

Yhteenvetona hankkeen vaikuttavuudesta voidaan todeta, että metron toteuttaminen edesauttaa tavoitteita varmistaa seudun joukkoliikennejärjestelmän toimivuus sekä länsisektorilla että länsi–itä-suuntaisessa poikittaisliikenteessä.

 

Hankkeen rahoitus         Länsimetro Oy vastaa hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksesta. Länsimetro Oy:n osakassopimuksen mukaan kaupungit päättävät oman rahoitusosuutensa järjestelyistä.

 

Helsinki on varautunut Länsimetro Oy:n rahoitustarpeisiin liikennelaitok­sen talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Vuoden 2008 suunnittelukustannusten osalta liikennelaitoksen talousarviossa on riittävät määrärahat. Taloussuunnitelmavuosien 2009–2010 osalta määrärahavaraukset noudattelevat edellä selvitettyä Länsimetron kustannusarviota. Tarpeelliset täsmennykset tullaan tekemään seuraavan talousarvion laatimisen ja päätöksenteon yhteydessä.

 

Espoon valmistelusta saadun tiedon mukaan Espoo järjestänee suunnittelurahoituksen budjetin kautta ja rakentamisaikainen rahoitus hankitaan Länsimetro Oy:lle kaupungin takaamana lyhyenä lainana ja rakentamisen loppuvaiheessa lainat vaihdetaan pitkiksi mahdollisesti esim. 30 vuoden lainoiksi rahoitusmarkkinatilanteen mukaisesti.

 

Helsinki järjestää rahoituksen kokonaisuutenaan budjettirahoituksella. Hanke sisältyy talousarviossa liikennelaitoksen investointeihin ja liikennelaitos huolehtii pääomasuorituksista Länsimetro Oy:lle. Liikennelaitoksen vuoden 2008 talousarviossa on varauduttu hankkeen suunnittelusta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen Helsingin osalta.

 

Myös Helsingille jo toteutuneet suunnittelukustannukset tullaan siirtämään yhtiölle osaksi hankkeen kokonaiskustannuksia.

 

Hankkeen kokonaiskustannus Helsingin osalta on 144,3 milj. euroa. Investoinnin pääomakustannukset 30 vuoden kuoletusajalla 5 %:n korkoa käyttäen ovat 9,4 milj. euroa / vuosi.

 

Riskit                                  Hankkeen toteuttamiseen liittyvät merkittävimmät riskit liittyvät käytettävissä oleviin suunnitteluresursseihin, tietoon kallioperän ominaisuuksista, rakentamisresurssien ja materiaalien kustannuskehitykseen, viranomaistoimien aikatauluvaikutuksiin sekä rakentamisajan muutostenhallintaan.

 

Hankesuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet molempien kaupunkien pelastusviranomaiset, kaupunkisuunnittelijat, lupaviranomaiset, pohjarakennusyksiköt sekä merkittävä joukko muita tahoja. Tällä on pyritty vähentämään suunnitteluvaiheen riskejä. Pohjatutkimukset ovat olleet käynnissä joulukuusta 2006 lähtien poistamassa puutteellisista lähtötiedoista koituvia riskejä. Kustannusriskejä on pyritty pienentämään koordinoimalla pääkaupunkiseudun merkittävien tunnelihankkeiden suunnittelu- ja hankintaprosesseja.

 

Riskien jatkuva arviointiprosessi on oleellinen osa Länsimetron suunnittelua ja toteutusta myös jatkossa.

 

Asemakaavojen muutosten valmistelu

 

Esitetyn hankesuunnitelman aikataulu edellyttää, että tarpeelliset asemakaavamuutokset valmistellaan nopealla aikataululla.

 

Lautakunta esittää Khlle, että Länsimetron hankepäätös tehtäisiin edellä olevan esityksen ja Länsimetro Oy:n hankesuunnitelman joulukuu 2007 / helmikuu 2008 mukaisesti niin, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv. 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Helsingin osuus kustannuksista vastaavasti 144,3 milj. euroa (alv. 0 %), kun valtion osuus on 30 % kokonaiskustannuksista.

 

Lautakunta toteaa asian käsittelystä lautakunnassa seuraavaa:

 

Merkittiin, että asiassa kuultiin asiantuntijana toimitusjohtaja Matti Lahdenrantaa ja että kuulemisen jälkeen Lahdenranta poistui kokoushuoneesta.

 

Merkittiin, että asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheen­johtaja Karhu esittelijän ehdotuksesta poiketen esitti, että esityslistan sivun 8 neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

 

Koivusaaren alueen osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2008 alussa.

 

Jäsen Rissanen kannatti Karhun tekemää esitystä.

 

Asiassa toimitettiin äänestys.

 

Lautakunta päätti äänin 5–4 (vähemmistössä puheenjohtaja Karhu ja jäsenet Rissanen, Snäll ja Jäntti) hyväksyä esittelijän esityksen.

 

Merkittiin, että asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Karhu esittelijän ehdotuksesta poiketen esitti, että ehdotusosa muutetaan kuulumaan seuraavasti:

 

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että Länsimetron hankepäätös tehtäisiin edellä olevan esityksen ja Länsimetro Oy:n hankesuunnitelman joulukuu 2007 / helmikuu 2008 mukaisesti siten, että Koivusaaren asema jätetään toistaiseksi jatkosuunnittelun varaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv. 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä/ lokakuu 2007) ja Helsingin osuus kustannuksista vastaavasti 144,3 milj. euroa (alv. 0 %), kun valtion osuus on 30 % kokonaiskustannuksista, jos Koivusaaren asema toteutuu.

 

Asiassa toimitettiin äänestys.

 

Lautakunta päätti äänin 5–4 (vähemmistössä puheenjohtaja Karhu ja jäsenet Rissanen, Snäll ja Jäntti) hyväksyä esittelijän esityksen.

 

Lautakunta esittää Khlle, että Länsimetron hankepäätös tehtäisiin edellä olevan esityksen ja Länsimetro Oy:n hankesuunnitelman joulukuu 2007/helmikuu 2008 mukaisesti niin, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 713,6 milj. euroa (alv. 0 %, maanrakennuskustannusindeksi 131,5 pistettä / lokakuu 2007) ja Helsingin osuus kustannuksista vastaavasti 144,3 milj. euroa (alv. 0 %), kun valtion osuus on 30 % kokonaiskustannuksista.

 

Kaupunginsuunnittelulautakunta toteaa (17.4.2008) seuraavaa:

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aiempi käsittely

 

Lautakunta päätti 21.6.2007 merkitä Länsimetron hankesuunnittelutilanteen tiedoksi ja hyväksyä Länsimetron Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien listatekstissä esitetyt jatkosuunnitteluperiaatteet tarkistetun esityksen mukaisesti.

 

Hyväksytyt jatkosuunnitteluperiaatteet

 

Lauttasaaren metroasemalle järjestetään kolme sisäänkäyntiä. Pääsi­säänkäynti sijoitetaan ostoskeskuksen yhteyteen. Toinen sisäänkäynti sijoitetaan Gyldénintien varrelle ja kolmas sisäänkäynti Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumaan.

 

Koivusaaren metroaseman laiturialue sijoitetaan hankesuunnitelmassa Koivusaareen mahdollisimman lähelle Lauttasaaren länsirantaa, mutta kuitenkin niin, että asemahalli ei sijoitu pahimman kallioruhjeen kohdalle.

 

Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Koivusaaren keskellä ja toinen Lauttasaaren puoleisella rannalla. Kävely-yhteys Lauttasaaresta on tarkoitus järjestää säältä suojattuna Vaskisalmen yli.

 

Länsimetron hankesuunnitelman (joulukuu 2007) asemaratkaisut

 

Lauttasaaren asema on hankesuunnitelmassa esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnan jatkosuunnittelupäätöksen mukaisena.

 

Koivusaaren asemasta on hankesuunnitelmassa esitetty kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto A on kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukainen. Vaihtoehto B sijaitsee Vaskilahden alla siten, että läntinen sisäänkäynti on Koivusaaressa ja itäinen Lauttasaaren länsirannalla.

 

Länsimetro Oy:n laatiman tarkistetun hankesuunnitelman 14.3.2008

asemaratkaisut Lauttasaaressa ja Koivusaaressa

 

Hankesuunnitelman tarkistuksen aikana on Lauttasaaren aseman kolmannesta sisäänkäynnistä Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumassa luovuttu lähinnä kustannussyistä.

 

Lauttasaaressa vertaillaan jatkosuunnittelussa vielä yhdellä ja kahdella sisäänkäynnillä varustettujen asemien vaikutuksia sekä arvioidaan tarkoituksenmukaista tapaa liityntäpysäköinnin järjestämiseksi.

 

Koivusaaren asemaksi on tarkistetussa hankesuunnitelmassa ja hankepäätösesityksessä esitetty Vaskilahden alla oleva vaihtoehto, jotta asema palvelisi mahdollisimman hyvin Lauttasaaren nykyistä ja kehittyvää maankäyttöä sekä Koivusaaren aluetta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on osallistunut tiiviisti Länsimetron kaikkiin suunnitteluvaiheisiin ja nyt viimeisenä hankesuunnitteluun. Suunnittelun eri vaiheissa on tehty yli kuntarajojen ulottuvaa yhteistyötä eri ryhmissä kaavoittajien, liikennesuunnittelijoiden, pelastuslaitosten, rakennusvalvonnan, teknisten virastojen ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen teknisten asiantuntijoiden kesken. Hankkeesta on järjestetty useita yleisötilaisuuksia ja hankkeelle on perustettu nettisivut. Hanketta on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Lautakunnalla ei ole erityistä huomautettavaa joukkoliikennelautakunnan hankepäätösesitykseen Länsimetron toteuttamisesta.

 

Lautakunta haluaa kuitenkin vielä korostaa hankkeen suurta merkitystä seudun taloudellisen ja ekologisesti tehokkaan maan­käytön ja joukkoliikenneverkon kehittämisessä. Länsimetro kytkee Espoon eteläosat seudulliseen raideliikennejärjestelmään ja liittää Etelä-Espoon kaupunkikeskukset, Tapiolan ja Matinkylän, tiiviimmin pääkaupunkiseudun toi­minnalliseen kokonaisuuteen sekä edistää Helsingin keskustan saavutettavuutta ja siten sen elinvoimaa ja kilpailukykyä. Metroverkon vahvistaminen tarjoaa myös selkeät ja parantuvat edellytykset jo nykyisen käytössä olevan metroverkon hyödyntämiselle sekä nykyisen kaupunkirakenteen tehostamiselle ja täydentämiselle. Lisäksi laajentuva metrojärjestelmä palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä koko pääkaupunkiseudulla.

 

Hankesuunnitelma ei edellytä Helsingin voimassa olevan yleiskaavan muuttamista. Nykyinen kaupunkirakenne ja tuleva maankäyttö ovat olleet asemien sijoittelun ja koko suunnittelun lähtökohtia. Metroasema-alueilla on käynnistetty maankäyttöselvityksiä suunnittelun edetessä.

 

Länsimetron toteuttaminen edellyttää Koivusaaren maankäytön kehittämistä. Tähän tähtäävä alueen osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2008 alussa.

 

Metroverkon edellyttämän Helsingin maanalaisen asemakaavan laadinta on käynnissä. Meneillään olevien lisäselvitysten valmistuttua asemakaava pyritään esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle tämän kevään aikana. Metron rakentaminen voi alkaa, kun asemakaava on hyväksytty.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (29.4.2008), että lautakunnan mielestä Katajaharjun ja Koivusaaren alueelle tulisi kaavoittaa merkittävästi lisää asunto- ja toimitilakerrosalaa, jotta metroaseman käyttö ja kannattavuus turvattaisiin. Kaupungin länsimetroon tekemät investoinnit tulisi mahdollisimman pitkälle voida kattaa lisäkerrosalan tuomilla tonttien myynti- ja vuokratuotoilla.

 

Kvston 13.2.2008 päättämän MA-ohjelman mukaan asuntotuotannon tavoite on 5 000 asuntoa vuodessa. Tämä edellyttää kaikissa mahdollisissa kohteissa merkittävää panostusta. MA-ohjelma lähtee siitä, että Koivusaareen rakennetaan vuodesta 2012 alkaen yhteensä 100 000 kerrosneliötä eli 1 050 asuntoa. Lisäksi olisi hyvin perusteltua rakentaa metroaseman piiriin merkittävästi myös toimitiloja kuten Espoon puolelle ja Ruoholahteen on jo rakennettu. Toimitilojen kysyntä suuntautuu voimakkaasti länsisuuntaan, eikä Helsingillä ole juurikaan tontteja tarjottavissa.

 

Lauttasaaren metroaseman sisäänkäynti olisi luontevaa sijoittaa ostoskeskuksen yhteyteen ja samalla uusia vanha ostoskeskus. Jos se ei ole ensi vaiheessa mahdollista, sisäänkäynti jouduttaneen sijoittamaan Lauttasaarentien pohjoispuolella sijaitsevan huoltoaseman tontille.

 

Käyttöoikeus metrotunnelia varten sekä ajotunneleita, kuiluja ja muita mahdollisia rakenteita ja laitteita varten on hankittava erikseen.

 

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on ollut mukana Länsimetron han­kesuunnittelussa asiantuntijana ja siten vaikuttanut hankesuunnitelman sisältöön. Lisäksi osasto on tehnyt ja tekee parhaillaan hankkeeseen liittyviä pohjatutkimuksia Helsingin alueella.

 

Rakennustekniseltä kannalta hankesuunnitelmaa voidaan pitää toteutuskelpoisena. Sijoittamalla tunnelit syvemmälle Lauttasaarensalmessa olisi mahdollista saavuttaa säästöjä rakentamiskustannuksissa, mutta toiminnalliset seikat puoltavat esitettyä linjausta.

 

Hankkeeseen liittyvistä riskeistä on tuotu esiin mm. käytössä olevien suunnitteluresurssien riittävyys. Suunnitteluajan pidentäminen saattaisi vähentää teknisiä ja taloudellisia epävarmuuksia. Toisaalta hankkeen nopeaa toteuttamista voidaan pitää yhteiskunnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisena.

 

Koivusaaren alueen osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa. Koska kaavoitus on kesken, ei vielä ole voimassa olevaa kaavaa, josta kävisi ilmi, miten alue rakennetaan. Koivusaaren asemaan tulee varautua hankesuunnitelmassa. Aseman toteuttamisen tulee perustua hankesuunnitelmaan ja tulevaan osayleiskaavaan, jossa maankäytön periaatteet ratkaistaan.

 

Lautakunta puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

 

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 4–4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Äänestyksessä esittelijän ehdotuksen mukainen kanta voitti jäsen Kautin tekemän ja jäsen Liemolan kannattaman ehdotuksen, jonka mukaan lausunnosta olisi tullut poistaa kokonaan kaksi ensimmäistä kappaletta. Äänestyksessä voittaneen ehdotuksen kannalla olivat puheenjohtaja Hagelberg, jäsenet Kaunola ja Muhonen sekä varajäsen Hytönen. Hävinneen ehdotuksen kannalla olivat jäsenet Kauti ja Liemola sekä varajäsenet Kantola ja Lillqvist.

 

Jäsen Kauti jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen:

 

Lausunnon kaksi ensimmäistä kappaletta olisi tullut poistaa ennenaikaisina. Koivusaaren asunto- ja toimitilarakentamisesta tehtävät päätökset tulee ratkaista kaavoituksen yhteydessä. Koivusaaren metroasema olisi voitu käsitellä hankesuunnitelmassa Lauttasaari-Seuran kiinteistölautakunnalle 24.4.2008 osoittamassa kirjeessään esittämällä tavalla.

 

Pelastuslautakunta toteaa (8.4.2008), että Länsimetron hankesuunnitelma sisältää nykyisen metroradan jatkamisen nykyiseltä Ruoholahden metroasemalta Lauttasaaren ja Koivusaaren kautta Keilaniemeen, Otaniemeen, Tapiolaan sekä Jousenpuistoon aina Espoon Matinkylään saakka. Kaikki suunnitellut seitsemän metroasemaa sekä Niittykummun metroaseman louhintavaraus ovat maanalaisia. Metrotunneli rakennetaan kahtena rinnakkaisena tunnelina, joiden keskinäinen etäisyys vaihtelee n. 10–25 m:n välillä. Ratatunneleiden välille rakennetaan n. 100 m:n välein yhdystunneleita, joiden tehtävänä on toimia matkustajien pelastautumisreitteinä tunnelista toiseen ja sitä kautta joko metroasemalle tai n. 600 m:n välein sijoittuville pystykuiluille, mistä matkustajat pääsevät ylös maanpintaan portaita pitkin. Metroliikennöinti toteutetaan automatiikan avulla kulkevilla junilla.

 

Uusista metroasemista Lauttasaari ja Koivusaari ovat Helsingin kaupun­gin puolella. Pelastuslaitoksen lausunnossa ei oteta kantaa Espoon puolella oleviin metroasemiin. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa hanke tulee käsitellä kokonaisuutena ja ratkaisujen tulee olla yhteen­sopivat molempien kaupunkien alueella.

 

Pelastuslaitos on ollut aktiivisesti mukana Länsimetron suunnittelussa sen aloituksesta asti yhdessä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena on ollut luoda nykyaikainen ja matkustajille turvallinen ratkaisu. Maanalaisen metroliikenteen olosuhteista on tehty hankkeen puolesta riskikartoitus. Riskikartoituksen mukaan metroliikenteen pahin vaaratilanne on matkustajia täynnä olevan junan tai junien syttyminen palamaan. Tulipalon syynä voi olla tekninen vika kuten oikosulku, onnettomuus kuten junan suistuminen raiteilta, tuhopoltto tai sabotaasi.

 

Hankesuunnitelmassa esitettyä suunnitelmaratkaisua on käsiteltävä kokonaisuutena. Metron henkilöturvallisuus muodostuu useasta osatekijästä ja sen tulee olla tasapainoinen kokonaisuus. Perusperiaatteena on, että matkustajat pystyvät tulipalo- tai muussa uhkatilanteessa omatoimisesti käskyn saatuaan pelastautumaan nopeasti turvalliseen paikkaan, mikä tunneliosuudella on joko palo- ja savuosastoitu toinen ratatunneli tai n. 600 metrin välein sijaitseva poistumisporras suoraan ulko­ilmaan. Asemien osalta on suunnittelussa noudatettu samoja säännöksiä kuin normaaleissa rakennuksissa.

 

Suunnitelmassa esitetty vaihtoehto tunnelin poistumiskulkutien leveydestä (1 200 mm) ei ole riittävä pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan kannalta. Pelastuslaitoksen käyttämät työvälineet ja liikkuminen tilanteen aikana edellyttää riittävän leveää kulkuväylää junan ja tunneliseinän välissä. Palomiesten suorittamassa ihmisen pelastamisessa syntyy väistämättä ruuhkautumista toisaalta siinä, että palomiehet joutuvat liikkumaan vasten poistuvaa suurta ihmisjoukkoa päästäkseen metrojunan luokse ja toisaalta siinä, ettei tilaa ole riittävästi esimerkiksi kantaa mahdollisesti pahasti loukkaantuneita matkustajia turvaan ripeästi. Tämä hidastaa olennaisesti pelastustöitä.

 

Helsingissä nykyisin käytettävissä metrojunissa voi kahden vaunuparin ratkaisussa samanaikaisesti olla n. 600 matkustajaa, jolloin myös matkustajien poistuminen näin kapeassa kulkutiessä on hidasta. Poistumisen hitauteen vaikuttaa myös kulkutien radan puoleinen reuna, jolla ei ole kaidetta, korkeuseron (n. 0,8 m) ollessa huomattava sähköistetylle radalle. Erityisesti liikuntarajoitteisten tai mahdollisesti loukkaantuneiden matkustajien muita hitaampi oma tai toisten ihmisten avustamana liikkuminen aiheuttaa riskin ruuhkautumiseen näin suuressa ihmisjoukossa. Hitaammin liikkuvien ohittaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Pelastuslaitoksen kokemuksen mukaan kulkutien ehdoton minimileveys metron tunneliympäristössä on 1 600 mm.

 

Tulipalotilanteiden lisäksi on pystyttävä varautumaan myös junan raiteilta suistumiseen sekä tilanteisiin, missä junan teliä joudutaan pelastuslaitoksen toimesta nostamaan ylöspäin. Tällainen operaatio vaatii tilaa myös kulkutason alapuolella, jotta pelastushenkilöstö pystyy asentamaan tarvittavan nostokaluston junan molemmille sivuille turvallisesti. Nyt esitetyssä suunnitelmassa tila puuttuu kulkutien alta.

 

Asemat ja junat on varustettu standardin mukaisella hätäkuulutusjärjestelmällä SFS EN 60849. Tämän lisäksi myös ratatunnelit tulee varustaa em. järjestelmällä.

 

Rataosuuksien välillä olevien, ratatunnelit yhdistävien, paineentasausluukkujen toiminnan varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska niiden toimimattomuus aiheuttaa tunneleiden välisen palo- ja savuosastoinnin pettämisen. Luukkujen on oltava EI 120 osastoituja ja vikavalvottuja.

 

Liikenteen automatisoinnin aiheuttamat toimenpiteet henkilöturvallisuuteen ja poikkeustilanteiden hallitsemiseen tulee selvittää tarkemmin. Kantaa automatisoinnin vaikutuksiin voidaan ottaa, kun suunnitteluratkaisut ovat selvillä.

 

Operatiivisen toiminnan tarvitsema maanpäällinen tilantarve metroase­mien, pystykuilujen ja tunneleiden rakentamisessa käytettävien ajotunneleiden ympäristössä on otettava huomioon katusuunnittelussa.

Metroasemien henkilömäärämitoituksessa on käytetty 2 000 henkilöä. Samaa henkilömäärää tulee käyttää myös asemien poistumisteiden mitoituksessa.

 

Lauttasaaren asemalla oleva laituritason ylittävä kulkutie on varustettava esimerkiksi umpiseinällä, mikä estää tavaroiden heittämisen radalle.

 

Jatkosuunnittelussa on huomioitava lisäksi EU-päätös 20.12.2007 ja standardi CEN TS 45545 koskien ratatunneleiden turvallisuutta.

 

Pelastuslaitos on jo aikaisemmin todennut lausunnossaan kaupunkisuunnitteluvirastolle kantansa väestönsuojan sijoittamista Lauttasaaren metroaseman liityntäpysäköinnin tiloihin. Väestönsuojan rakentaminen liityntäpysäköintilaitokseen on teknisesti mahdollista. Väestönsuojan sijoittaminen kyseiseen tilaan sisältää kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, kuten toteutuuko hanke ja millä aikataululla, kuka rahoittaa väestönsuojan rakentamisen sekä mistä osoitetaan käyttö- ja huoltohenkilöstö. Metron rakentamiseen liittyvä väestönsuoja on tarkoitettu ensisijaisesti liikkuvalle väestölle suojapaikaksi, joten se tulee huomioida metrohankkeessa. Mm. näistä seikoista johtuen väestönsuojan rakentaminen jälkikäteen mahdollisesti valmistuvaan liityntäpysäköintilaitokseen ei ole suositeltava vaihtoehto. Pelastuslaitos pitää parempana vaihtoehtona väestönsuojan rakentamista metroaseman yhteyteen.

 

Tunnelien välisten yhdyskäytävien välinen etäisyys on oltava n. 100 m. Hankesuunnitelmassa esitetään 100–150 m.

 

Tunnelien välisten radanvaihtokohtien osastoivien rullapalo-ovien tulee vastata EI 120 luokkaa.

 

Matkustajille jaettavat ilmaisjakelulehdet muodostavat junaan jäädessään huomattavan lisäyksen junan palokuormaan. Metrojunien ilmaisjakelulehtien poiston logistiikka on suunniteltava siten, että se voidaan suorittaa käytännöllisesti ja helposti. Myös mahdollinen lehtien välivarastointi ennen poiskuljettamista asemilta täytyy suunnitella turvalliseksi.

 

Liukuportaiden käyttö savunpoistoreittinä ei pelastuslaitoksen mielestä ole missään olosuhteissa hyväksyttävissä. Liukuportaiden käyttö savun­poistoreittinä on henkilöturvallisuusriski.

 

Rakennuslautakunta toteaa (15.4.2008), että Helsingin alueelle ollaan perustamassa kahta uutta Länsimetron asemaa, jotka ovat Lauttasaaren ostoskeskus ja Koivusaari.

 

Lauttasaaren asema on varsin laaja kompleksi kaikkine rakenteineen, erityisesti, jos väestönsuoja tai pysäköintilaitos toteutetaan sen yhteyteen. Mm. sisäänkäynnin integrointi elimelliseksi osaksi Lauttasaaren ostoskeskusta voi onnistuessaan jopa parantaa ostoskeskuksen käytettävyyttä ja miljöötä ja palvella metron käyttäjiä erinomaisesti. Aseman suunnitteluun tulee suhtautua kunnianhimoisesti niin toiminnallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Rakenteet tulisi mahdollisuuksien mukaan integroida olemassa oleviin rakenteisiin niitä kehittämällä.

 

Metroasema tuo mukanaan suuren määrän erilaisia teknisiä tilavarauksia itse sisäänkäyntien lisäksi. Näitä ovat poistumistiet, paineentasauskuilut, hissikuilut, IV-kuilut (poistoilmakuilut ja ilman sisäänottokuilut), mahdollisen väestönsuojan tai pysäköintilaitoksen kuilut, sisäänajot ja poistumistiet. Varaukset tulee selvittää realistisesti ja varmistua rakenteiden kaupunkikuvaan soveltuvuudesta jo asemakaavavaiheessa.

 

Erityisen vaativa kaupunkikuvallisesti on aseman yhteyteen kaavailtu pysäköintilaitos sisäänajoineen. Se tulisi suunnitella osana Lauttasaarentien miljöön kehittämissuunnitelmaa.

 

Gyldénintien sisäänkäynti ja liityntäliikenteen sujuvuus ahtaalla asuntokadulla ovat myös suunnittelukohteena vaativia. Rakenteiden sovittamiseen olemassa olevaan miljööseen on syytä varata riittävät suunnitteluresurssit sekä riittävät ja realistiset tilavaraukset asemakaavassa.

 

Koivusaaren aseman maanpäälliset järjestelyt perustuvat kahteen sisäänkäyntiin. Niiden sijainti on Länsiväylän tuntumassa ja maanpäälliset osat vaikuttavat olevan tiemaisemaan liittyvinä varsin ongelmattomia, joskin Koivusaaren puoleisten hajallaan sijaitsevien rakennelmien integrointi osaksi rakennettavaa miljöötä on varmistettava asemakaavassa.

 

Länsimetro on suunniteltava niin arkkitehtonisesti kuin kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena kuten parhaat ulkomaiset esimerkit. Teknisen toimivuuden ja pelastusturvallisuuden ratkaisuissa tulee käyttää viimeistä tietotaitoa. Saman tulee koskea metron sisätilojen, kaikkien rakennelmien ja ulkotilojen arkkitehtisuunnittelua. Länsimetro on myös koko Helsingin käyntikortti.

 

Kuilurakennukset           Metrotunnelin maanpäällisiksi osiksi on rakentumassa asemien ohella useita varsin kookkaita kuilurakennuksia. Ruoholahdessa ja Lauttasaaressa ne sijoittuvat olemassa olevaan kaupunkiympäristöön ja Koivusaaressa niiden sijoittuminen Länsiväylän ja rannan väliin asettaa niille erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia.

 

Erityisen vaativa alue on ”vanha” Lauttasaari, jossa näitä kuilurakennuk­sia on luonnossuunnitelman mukaan sijoittumassa kaupunkikuvallisesti erittäin aroille alueille Katajaharjun korkeimpaan kohtaan Länsiväylän eteläpuolella, Gyldénintien/Otavantien väliselle alueelle ja avoimelle risteysalueelle Lauttasaaren sillan länsipäässä.

 

Kun kuilurakennukset tässä hankesuunnitelmassakin selvästi mielletään vain osaksi itse tunnelin vaatimaa teknistä rakentamista asemista poiketen, ja kun niiden sijoittuminen kaupunkirakenteeseenkin on tarkoitus esittää vain maanalaisten kaavojen yhteydessä, on olemassa selvä riski sille, että niiden suunnittelukin jää vain osaksi tunnelirakentamishanketta. Maanpäällisten rakennusten ja rakenteiden suunnitteluun on panostettava ja niiden on oltava positiivinen lisä kaupunkikuvaan.

 

Hankesuunnitelmassa todetaan ikään kuin jo toteutuneena tosiasiana, että tunnelista 400–600 m:n välein tulevien suhteellisen kookkaiden kuilurakennusten suunnittelussa olisi otettu huomioon mm. kaupunkikuvalliset näkökohdat. Näitä kuilurakenteiden maanpäällisiä osiahan ei itse asiassa ole suunniteltu kaupunkikuvallisessa mielessä vielä lainkaan, ainoastaan niiden mittojen suuruusluokka on selvillä teknisten suunnitelmien perusteella. Sijoituspaikkojen asemakaavasuunnittelussa on ollut lähtökohtana niiden sijoittuminen kaupungin omistamalle maalle.

 

Hankesuunnitelmassa tulisi todeta näiden suunnitelmien vaatimustaso. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on kaikista tilavarauksista oltava riittävän korkeatasoinen viitesuunnitelma.

 

Valaistus                           Valaistus tulee suunnitella kiinteänä osana asemien ja uusien rakenteiden arkkitehtuuria. Hankesuunnitteluvaiheessa suunnitteluryhmään tulee ottaa mukaan taiteilija ja valaistussuunnittelija. Uusien rakenteiden valaistuksen on oltava arkkitehtonisesti ja valaistusteknisesti laadukas. Ympäristövalaistuksen kuten pysäköintialueiden, kulkuväylien ja katosten suunnittelussa on otettava kaupunkitilojen ja katuverkon olemassa oleva ja kaupungin tai muiden toimijoiden jo suunnittelema valaistus huomioon ja sovitettava ratkaisut niihin. Länsimetroon liittyvien rakenteiden lisäämisen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tulee tuottaa kokonaisuudelle myönteistä lisäarvoa myös pimeään aikaan.

 

Esteettömyys                    Hankesuunnitelmassa todetaan, että esteettömyys on metroasemilla ja niiden ympäristössä erikoistasoa. Kuitenkin samassa yhteydessä on maininta siitä, että vain kunkin aseman pääsisäänkäynti on tarkoitus rakentaa esteettömäksi.

 

Pyörätuolin ja muiden liikkumisapuvälineiden käyttäjille sekä esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuville tämä voi merkitä huomattavaa lisä­matkaa, koska sisäänkäynnit ovat varsin etäällä toisistaan. Voi myös helposti ennustaa, että järjestely aiheuttaa aivan ilmeisen tapaturmavaaran, kun mm. lastenvaunuja hissin puuttuessa kuitenkin kuljetetaan liukuportaissa.

 

Metroasemien toteutuksen lähtökohtana on oltava, että kaikki niiden sisäänkäynnit ovat esteettömiä.

 

Palo- ja poistumisturvallisuus

 

Turvallisuusratkaisujen kerrotaan edustavan korkeinta kansainvälistä tasoa. Turvallisuussuunnittelua säädelleiden ohjeiden joukossa on muun muassa Rakennusinsinöörien liiton ohje RIL 233-2007 Maanalaisten tilojen paloturvallisuussuunnittelu. Ohjeen pääpaino on henkilöturvallisuudessa, koska maanalaisista tiloista poistuminen tulipalotilanteessa vaatii erityistoimia usein pitkien poistumisreittien ja savun ylöspäin kulkeutumisen takia.

 

Henkilöturvallisuusasiat liittyvät myös työturvallisuuteen. Lautakunta katsoo, että suunnittelutyön perusteena on käytettävä henkilö- ja työturvallisuuden takaavia ratkaisuja.

 

Lauttasaaren metroaseman poistumisjärjestelyt

 

Luonnossuunnitelmissa Lauttasaaren aseman poistumisjärjestely poikkeaa siitä hankesuunnitelmassakin esitetystä periaatteesta, että kaikki portaat ja liukuportaat, joita käytetään asemien poistumisteinä, on osastoitu.

 

Osa laituritason poistumisreitistä kulkee pitkin avointa porras/liuku­por­rasyhteyttä kerroksen laituritasoa ylempänä olevalle avoimelle ”sillalle”, ja vasta tältä on kulku osastoituun poistumistiehen. Poistumisreitin kulkeminen avoimessa tilassa laiturihallin yläosassa, mihin savukaasut palotilanteessa tietysti ensin kohoavat, heikentää tämän reitin turvallisuutta aivan olennaisesti. Ratkaisun turvallisuusasioita on syytä vielä harkita tarkoin.

 

Poistumisportaiden käyttö pelastustöissä

 

Mikäli poistumisportaiden käyttö pelastustöiden järjestelyyn sallitaan, tulee jo tässä vaiheessa selvästi ottaa kantaa portaiden minimimittaan.

 

Poistumisteiden paineistaminen

 

Hankesuunnitelmassa on perustelematta todettu, ettei liukuporras-pois­tumisteitä paineisteta. Mikäli liukuportaat ovat kuitenkin osa säännösten edellyttämää poistumistiejärjestelmää, tulee niiden täyttää samat vaatimukset kuin muidenkin poistumisteiden.

 

Jos osa poistumisteistä paineistetaan ja osa jätetään paineistamatta, tulee ratkaisun perustana olla saavutettava turvallisuustaso. Näin ollen ei voida kategorisesti lähteä siitä, että liukuporras-poistumistiet ovat ne, joista paineistus jätetään pois. Jos tarvittavaa paineistusta ei voida teknisistä syistä toteuttaa, on todettava, ettei liukuporras-poistumistie ole oikea ratkaisu tällaisessa tapauksessa.

 

Rakennesuunnittelu      Maa- ja kallioperäolosuhteiden tietoja on tarkennettu kattavilla maa- ja kallioperätutkimuksilla sekä pohjaveden seurantamittauksilla. Kallion laadun tutkiminen on vielä vaiheessa, mutta tähän mennessä tehdyt kallionäytekairaukset osoittavat, että tunnelit voidaan rakentaa pää­asiassa normaalein menetelmin. Tieto on kustannusvaikutusten kannalta positiivinen.

 

Tunnelien ja niiden lujitusrakenteiden käyttöiäksi mainitaan 100 vuotta. Asemien rakennesuunnittelua käsittelevässä osassa ei ole elinkaareen tai käyttöikään liittyvää mainintaa. On oletettavaa, että myös rakennesuunnittelun perustana on 100 vuoden käyttöikä.

 

Rakentamisen ympäristövaikutusten minimointiin ja seurantaan hankesuunnitelmassa kerrotaan panostettavan paljon sekä suunnittelun että rakentamisen aikana. Seikka on tärkeä ja vaatii erityistä huomiota ja valvontaa etenkin rakentamisvaiheessa.

 

Länsimetron rakentamiseen liittyviä lopullisia teknisiä ratkaisumalleja ei ole vielä arvioitavissa. Alustavia suunnitelmaehdotuksia on esitelty viranomaistahoille kesän ja syksyn 2007 aikana. Käyttäjien turvallisuuteen liittyviä seikkoja parannetaan nykyiseen Helsingissä toimivaan metroon verrattuna. Näistä mainittakoon mm. laituritasolta vaunuihin johtava kaksoisovijärjestelmä ja savulta osastoidut liukuporrasyhteydet laituritasolta ylöspäin.

 

Kuten esillä olevassa hankesuunnitelmassakin on todettu, seuraavassa suunnitteluvaiheessa eli rakennussuunnittelussa, etsitään tehokkaimmat ja taloudellisimmat toteutuskelpoiset tekniset ja rakenneratkaisut. Kuluvan vuoden aikana länsimetron suunnitteluryhmä esittää kyseisiä ratkaisuja sekä rakennusvalvonta- että pelastusviranomaisille. Näiden tapaamisten yhteydessä tullaan sopimaan pelisäännöistä, joilla suunnittelutyötä voidaan edelleen jalostaa ja tarkentaa.

 

Lautakunta kantaa yleisellä tasolla huolta rakennusvirheiden lisääntymisestä. On pyrittävä käyttämään kaikki mahdolliset keinot niiden välttämiseksi, esimerkiksi laatimalla etukäteen kokemuksiin perustuva virheluettelo työvirheiden syntymisen eliminoimiseksi. Huolelliseen suunnitteluun ja tehokkaaseen toteutuksen valvontaan on kiinnitettävä riittävästi osaajia.

 

Pohja- ja kalliorakennesuunnittelu- sekä paloturvallisuussuunnittelutehtävän osalta hanke luokitellaan kuuluvaksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti vaativuusluokkaan AA. Tällä hetkellä tiedossa olevat suunnittelijat ovat Suomen eturivin asiantuntijoita

ja täyttävät edellä mainitun luokan pätevyysvaatimukset.

 

Lautakunta katsoo, että Länsimetron hankesuunnitelma on hyvä lähtökohta tarkemmalle suunnittelulle. Lautakunta edellyttää, että tässä lausunnossa esitetyt kommentit ja ehdotukset otetaan huomioon Länsimetron jatkosuunnittelussa.

 

Yleisten töiden lautakunta toteaa (10.4.2008), että ei ole erityistä huomautettavaa joukkoliikennelautakunnan esitykseen, joka koskee Länsimetron toteuttamisen hankepäätöstä ja lautakunta puoltaa sen hyväksymistä.

 

Länsimetron toteuttamisen myötä tapahtuva joukkoliikenneverkon kehittäminen on tärkeää koko pääkaupunkiseudulle. Länsimetro kytkee Espoon eteläosat seudulliseen raideliikennejärjestelmään ja liittää Etelä-Espoon keskukset tiiviimmin pääkaupunkiseudun toiminnalliseen kokonaisuuteen, edistää Helsingin keskustan saavutettavuutta ja vähentää painetta Helsingin keskustaan suuntautuvaan yksityisautoiluun. Metroverkon vahvistaminen tarjoaa myös selkeät ja parantuvat edellytykset jo nykyisen käytössä olevan metroverkon hyödyntämiselle sekä nykyisen kaupunkirakenteen tehostamiselle ja täydentämiselle. Lisäksi laajentuva metrojärjestelmä palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä koko pääkaupunkiseudulla.

 

Länsimetron hankesuunnitelma sisältää kaikki olennaiset tiedot hankkeen teknisistä ja taloudellisista toteuttamisedellytyksistä ja antaa siitä luotettavan kokonaiskuvan. Rakennusvirasto on osallistunut suunnitelman laatimiseen tiiviisti oman asiantuntijuusalueensa osalta. Suunnittelussa on tehty yli kuntarajojen ulottuvaa yhteistyötä eri ryhmissä kaavoittajien, liikennesuunnittelijoiden, pelastuslaitosten, rakennusvalvonnan, teknisten virastojen ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen teknisten asiantuntijoiden kesken. Hankkeen tiedotuksesta on huolehdittu useissa yleisötilaisuuksissa ja hankkeelle on perustettu myös internet-sivut.

 

Hankesuunnitelmassa on käsitelty metroasemien lähiympäristön katujärjestelyt ja esitetty niitä koskevia ratkaisuja ja suosituksia. Jatkosuunnittelun yhteydessä on tarpeen arvioida asemien ympäristön katu- ja kevyen liikenteen yhteyksiä laajemminkin sen varmistamiseksi, että myös niitä kehitetään metron käyttöä tukeviksi. Länsimetron jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömät ratkaisut sekä tulviin varautuminen. Rakennusvirasto varautuu osaltaan tarvittaviin katujen ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu- ja saneeraustoimiin yhteistyössä metrohankkeen kanssa käytössään olevien määrärahojen mahdollistamalla tavalla.

 

Ympäristökeskus toteaa (10.4.2008), että virasto osallistui Länsimetron ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ohjaukseen. Perusteellisesti laadittu arviointiselostus on antanut hyvän pohjan hankkeen jatkovalmistelulle. Ympäristövaikutuksia onkin tarpeen selvittää huolellisesti myös yksityiskohtaisen suunnittelun mm. Lauttasaaren ja Koivusaaren asemia ja niiden lähiympäristöä koskevan suunnittelun yhteydessä. Länsimetron asemien yhteyteen tulee henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen lisäksi varata riittävästi turvallisia ja houkuttelevia säilytysmahdollisuuksia polkupyörille. Sujuvien pyöräily-yhteyksien kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota.

 

Ympäristökeskus pitää Länsimetron toteuttamista erittäin kannatettavana ja kiireellisenä joukkoliikennehankkeena, eikä sillä ole huomautettavaa joukkoliikennelautakunnan 27.3.2008 päivättyyn esitykseen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (18.4.2008), että kaupungin strategisena tavoitteena on joukkoliikenteen aseman vahvistaminen raideliikennettä painottaen. Länsimetro on strategian toteuttamisen kannalta keskeinen hanke. Metro Ruoholahti–Matinkylä kuuluu PLJ2007:ssä ensimmäiseen hankekoriin vuosille 2008–2015.

 

Metroverkon laajeneminen osaksi koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää luo edellytykset kaupunkirakenteen tehostamiselle ja täydentämiselle. Helsingin puolella länsimetron toteuttaminen edellyttää Koivusaaren maankäytön kehittämistä.

 

Hankesuunnitelman laatimisesta on vastannut Helsingin ja Espoon länsimetron toteuttamista varten perustama Länsimetro Oy. Talous- ja suunnittelukeskuksesta on Khn nimeämänä henkilö Länsimetro Oy:n hallituksessa. Hankesuunnitelman sisältöön talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole huomautettavaa.

 

Kaupungit ovat sopineet Länsimetro Oy:n osakassopimuksessa hankkeen kustannusten jaon. Sopimuksen mukaan kumpikin maksaa omalle alueelleen kohdentuvat rakentamiskustannukset ja yhteiset kustannukset jaetaan alueellisesti kohdennettujen kustannusten suhteessa. Osapuolet hoitavat osuutensa rahoituksesta harkitsemallaan tavalla itsenäisesti. Hankkeeseen saatava valtion osuus osoitetaan yhtiölle ja kohdistetaan yhtiön toimesta kummankin osapuolen rahoitusosuuksien hyväksi.

 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on hankesuunnitelman mukaan 713,6 milj. euroa (hintataso lokakuu 2007). Hankesuunnitelman mukaan Helsingin osuus hankkeen kustannuksista on 206,2 milj. euroa (28,9 %), josta valtion osuus valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaisesti 30 %. Helsingin rahoitusosuudeksi tulee siten 144,3 milj. euroa.

 

Helsingin rahoitusosuus on tarkoitus järjestää liikennelaitoksen talousarvion kautta osin Länsimetro Oy:lle annettavalla lainarahoituksella, osin oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Lainanantovaltuudet päätetään vuosittain talousarviossa.

 

Liikennelaitoksen vuoden 2008 talousarviossa on varauduttu hankkeen suunnittelusta vuonna 2008 aiheutuviin kustannuksiin. Suunnittelukustannukset vuoden 2008 osalta rahoitetaan pääomarahoituksella. Vuonna 2007 Khn määrärahoista maksettu Länsimetro Oy:n osakepääoma 140 000 euroa on myös tarkoitus siirtää liikennelaitoksen taseeseen.

 

Helsingille jo toteutuneet kustannukset, n. 2 milj. euroa, tullaan siirtämään Länsimetro Oy:lle osaksi hankkeen kokonaiskustannuksia.

 

Taloussuunnitelmassa 2008–2010 on hankkeeseen budjetoitu liikennelaitoksen talousarviossa Helsingin rahoitusosuutta varten yhteensä 41,3 milj. euroa. Tarvittava rahoitus tullaan ottamaan huomioon taloussuunnitelman 2009–2011 valmistelussa.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että metron liikennöinnistä tulee seudullista, kun metron liikennöinti laajenee Espooseen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaa­tion perustamisesta vuoden 2010 alusta lukien. Järjestelyn yhteydessä tulee huolehtia siitä, että joukkoliikenteen infrainvestointien, kuten länsimetron, rahoituskustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyksi liikennöintikustannuksiin, joiden perusteella eri kuntien maksuosuudet määräytyvät. Välin Lauttasaari–Tapiola liikennöintikustannukset tulee sopia jaettavaksi ko. välin matkustajamäärien perusteella kyseisen välin muuta metroverkkoa suhteellisesti paremman liikennetarjonnan vuoksi.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä.

 

Khs toteaa, että Länsimetro on strategisesti merkittävä hanke joukkoliikenteen kehittämisessä. Metro Ruoholahti–Matinkylä kuuluu PLJ2007:ssä ensimmäiseen hankekoriin vuosille 2008–2015. Länsimetro tulee olemaan osa Länsimetron ja Helsingin olemassa olevan metron muodostamaa pääkaupunkiseudun metrojärjestelmää.

 

Hankesuunnitelmassa on esitetty automaattisen metrolinjan toteuttamis­edellytykset ja tilavaraukset koko Länsimetron osuudelle sekä liitty­minen nykyiseen metrojärjestelmään. Hankesuunnittelussa on ratkaistu asemien paikat ja metrotunnelin sijainti asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Metrotunneleista ja asemista on laadittu hankesuun­nitelmatasoiset suunnitelmat. Hankesuunnitelma on tarkentunut ja täydentynyt joukkoliikennelautakunnan esityksessä kuvatulla tavalla mm. laituripituuden ja liikenteessä käytettävien vaunuparien sekä tunnelien ja asemien poistumistiejärjestelyjen osalta.

 

Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon voimassa olevat ja tekeillä olevat yleiskaavat. Metroasemien alueilla on käynnistetty maankäyttö­selvitykset, tärkeimpänä Koivusaaren maankäyttö. Alueen maankäyttö ja mitoitus ratkeavat Koivusaaren alueen kehittämiseen tähtäävässä osayleiskaavatyössä, joka on käynnistynyt 2008 alussa. Hankesuunnitelmassa on varauduttu Helsingin alueella Lauttasaaren aseman ohella myös Koivusaaren asemaan. Jotta metroaseman käyttö ja kannattavuus turvattaisiin, Koivusaaren alueelle tulisi kaavoittaa merkittävästi lisää asunto- ja toimitilakerrosalaa.

 

./.                   Khs toteaa Lauttasaari-Seura ry:n lähettäneen (22.4.2008) Koivusaaren metroasemaa koskevan kirjeen, joka on erillisenä liitteenä 3.

 

Metroverkon edellyttämä Helsingin maanalaisen asemakaavan laadinta on vireillä.

 

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja -virastoa kiirehtimään Länsimetron rakentamisen edellyttämien asemakaavojen valmistelua.

 

Hankesuunnitelma perustuu automatisoituun metroon. Hankesuunnitel­massa on varauduttu automaattimetron kulunvalvontajärjestelmän ohjauslaitteiden tilavarauksiin sekä muihin Länsimetroon kuuluviin osuuksiin automatisoinnista. Suunnitelma sisältää myös automaattimetron laituriovet Länsimetron osuudella. Koko metrojärjestelmän kulunvalvonta on käsitelty Kvston 17.5.2006 hyväksymässä metron kulunvalvonnan uusimisen hankesuunnitelmassa. Viimeksi mainittua hankesuunnitelmaa on mm. Länsimetrohankkeen takia jouduttu tarkistamaan eräiltä osin. Tämän hankesuunnitelman kustannustarkistus on tarkoitus tuoda erikseen Kvston käsittelyyn vielä kevään aikana.

 

Pelastuslautakunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota Länsimetron turvallisuusjärjestelyihin. Hankesuunnitelmassa on lähdetty siitä, että turvallisuusratkaisut edustavat korkeinta kansainvälistä luokkaa. Suunnitelmassa on varauduttu poikkeustilanteisiin, joissa juna jostain syystä pysähtyy asemien välille ja matkustajat pitää saada pois junasta tunnelin kautta. Järjestelyissä otetaan huomioon pelastuslautakunnan lausun­nossa esitetyt näkökohdat.

 

Länsimetron hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu riskinarvio. Asemien tunneleiden ja poistumisteiden turvallisuussuunnittelu jatkuu toteutussuunnitteluvaiheessa, jolloin otetaan kantaa mm. poistumisteiden ja reittien mitoitukseen.

 

Rakennuslautakunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota asioihin, jotka tarkentuvat vasta rakennussuunnitteluvaiheessa. Lausunnoissa esitettyihin asioihin tullaan kiinnittämään huomiota jatkosuunnittelun yhteydessä. Metrotunnelin kuilut on tarkoitus sijoittaa katu- ja puistoalueille ja niiden tarkempi sijainti sekä arkkitehtuuri selviävät jatkosuunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen ympäristövaatimukset ja olosuhteet. Asemien esteettömyyden osalta on suunnittelussa lähdetty siitä, että vähintään pääsisäänkäynti on esteetön.

 

Hankesuunnitelmassa esitetty hankkeen kokonaiskustannusarvio 713,6 milj. euroa (sidottu maanrakennusindeksiin, alv. 0 %, maanrakennusindeksi 131,5 pistettä; lokakuu 2007) on hankkeen enimmäiskustannus. Erityisesti asemien osalta suunnittelu etenee vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimisella, jolloin on vielä mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä. Hankkeen tarkemman rakennussuunnittelun yhteydessä etsitään tehokkaimmat ja taloudellisesti toteutuskelpoiset tekniset ratkaisut ja rakenneratkaisut. Koska asemaratkaisut tulevat vielä tarkentumaan nyt päätettävän kustannusarvion puitteissa, on asemien lopulliset suun­nitelmat tarkoituksenmukaista saattaa myöhemmin erikseen Khn päätettäväksi.

 

Länsimetron liikennöinti tapahtuu välillä Matinkylä–Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki. Linjan valmistuttua yhteisen osuuden vuoroväli on 2,5 minuuttia ja muilla osuuksilla 5,0 minuuttia. Liikennöintiin voidaan ongelmitta käyttää nykyistä kalustoa. Länsimetron liikennöintitarve edellyttää kuitenkin uuden junakaluston hankkimista. Koko metrolinjaston kalustotarvetta koskeva hankesuunnitelmaesitys on erillisenä asiana Kvston esityslistalla.

 

Tavoitteena on, että rakentaminen Helsingin alueella voi alkaa vuonna 2009 ja osuus Matinkylään olisi valmiina 2013–2015.

 

Helsingin rahoitusosuus on tarkoitus järjestää liikennelaitoksen talousarvion kautta osin Länsimetro Oy:lle annettavalla lainarahoituksella, osin oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Lainanantovaltuudet päätetään vuosittain talousarviossa. Tarvittava rahoitus tullaan ottamaan huomioon taloussuunnitelman 2009–2011 valmistelussa. Vuoden 2008 osuuteen on varauduttu talousarviossa.

 

Valtioneuvosto on kehysriihessään 11.3.2008 esittänyt valtion rahoitukseksi hankkeelle 200 milj. euroa niin, että valtion maksuosuus ajoittuu vuosille 2010–2014. Valtio on aikaisemmissa päätöksissään osoittanut hankkeen suunnitteluun 30 % suunnittelukustannuksista kuitenkin enintään 15 milj. euroa. Siten valtion kokonaiskustannusosuus koko hankkeesta on 215 milj. euroa eli 30 % kokonaiskustannuksista. Valtion kustannus on sidottu indeksiin eli indeksin noustessa valtion euromääräinen osuus kasvaa vastaavasti.

 

Metron liikennöinnistä tulee seudullista, kun metron liikennöinti laajenee Espooseen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet yhteisen joukkoliikenteen tilaajaorganisaation perustamisesta vuoden 2010 alusta lukien. Järjestelyn yhteydessä tulee huolehtia siitä, että joukkoliikenteen infrainvestointien, kuten länsimetron, rahoituskustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyksi liikennöintikustannuksiin, joiden pe­rus­teella eri kuntien maksuosuudet määräytyvät. Välin Lauttasaari–Tapiola liikennöintikustannukset tulee sopia jaettavaksi ko. välin matkustajamäärien perusteella kyseisen välin muuta metroverkkoa suhteellisesti paremman liikennetarjonnan vuoksi.

 

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa joukkoliikennelautakuntaa ja liikennelaitosta huolehtimaan siitä, että joukkoliikenteen infrainvestointien, kuten länsimetron, rahoituskustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyksi liikennöintikustannuksiin, joiden perusteella eri kuntien maksuosuudet määräytyvät, sekä huolehtimaan siitä, että välin Lauttasaari–Tapiola liikennöintikustannukset sovitaan jaettavaksi ko. välin matkustajamäärien perusteella kyseisen välin muuta metroverkkoa suhteellisesti paremman liikennetarjonnan vuoksi.

 

Khn vähemmistön (Oker-Blom, Peltokorpi ja Urho) mielestä Khn olisi tullut päättää, että Koivusaaren asema jätetään Länsimetron hankesuunnitelmassa varaukseksi ja siitä päätetään alueen osayleiskaavan yhteydessä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Länsimetron toteuttamisen hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 27.3.2008 sekä tarkistetun, 14.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman mukaisesti siten, että hank­keen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 713 600 000 euroa (alv. 0 %, maanrakennusindeksi 131,5 pistettä; lokakuu 2007) ja Helsingin kaupungin osuus kustannuksista 144 300 000 euroa (alv. 0 %), kun valtion osuus kustannuksista on 30 % kokonaiskustannuksista laskettuna.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään suunnitelmat Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien toteuttamisesta em. kokonaiskustannusarvion puitteissa.

 

Lisätiedot:
Lahdenranta Matti, toimitusjohtaja, puhelin 310 35091
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Länsimetron hankesuunnitelma

 

Liite 2

Länsimetron vaikutukset Lauttasaaren joukkoliikenteen palvelutasoon

 

Liite 3

Lauttasaari-Seura ry:n kirje 22.4.2008

 

 

 

 

6

UUSIEN METROVAUNUJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2007-2038

 

Joukkoliikennelautakunta toteaa (27.3.2008) seuraavaa:

 

Lautakunta päätti 19.9.2007 esittää Khlle, että esitys metrovaunujen hankesuunnitelmasta hyväksyttäisiin esityksen mukaisesti ja että vuosille 2011–2014 ajoittuva hankinnan kokonaishinta on 170 milj. euroa
ja lisäksi optiona mahdollisesti hankittavien junien kokonaishinta on 45 milj. euroa (hintataso syyskuu 2007, alv. 0 %).

 

Lisäksi lautakunta päätti esittää Khlle, että jos varsinainen hankinta on arvoltaan yli 136 milj. euroa (vastaa yli 32 junayksikön hankintaa), tulee ylimääräisten junayksiköiden investointi- ja käyttökustannusten maksa­misesta sopia Espoon kaupungin kanssa ennen uusien metrovaunujen hankintaa.

 

Metron liikennöintisuunnitelmaa on tarkennettu päätöksen jälkeen, koska kysyntäennusteiden perusteella linjaa voidaan liikennöidä aina 2020-luvun lopulle saakka tiheällä osuudella 2,5 minuutin ja linjan itä- ja länsipäissä 5,0 minuutin vuorovälein aiemmin suunnitellun 2,0 minuutin ja 4,0 minuutin vuorovälien sijaan. Vuorovälin pidentyminen vähentää tarvittavan kaluston määrää ja siksi joukkoliikennelautakunnan on syytä tehdä uusi esitys Khlle.

 

HKL-Metroliikenteen nykyinen kalusto muodostuu 1980-luvun alkupuolella liikenteeseen otetuista Suomessa valmistetuista 3 ns. nokkajunasta ja 39 sarjajunasta sekä 2000-luvun alussa liikenteeseen otetuista Saksassa valmistetuista 12 junasta. Kukin juna muodostuu kahdesta vaunusta.

 

Sarjajunien peruskorjaus on käynnissä. Peruskorjattuja on liikenteessä 24 junaa. Peruskorjaus valmistuu vuonna 2009. Nokkajunien peruskorjauksesta on olemassa optio, mutta optiota ei ole tarkoitus käyttää, koska nokkajunien peruskorjaus on oleellisesti sarjajunien peruskor­jausta kalliimpaa.

 

Nyt peruskorjattava kalusto on tarkoitus poistaa liikenteestä noin vuosina 2023–2027. Sitä ennen on hankittava junakalustoa ainakin länsimetroa (Ruoholahti–Matinkylä) varten. Lisäksi tulee harkita ainakin optiona kaluston hankkimista tuleviin nykyisen linjan laajennuksiin. Kokonaan uusien metrolinjojen kalustohankinta voitaneen tässä vaiheessa siirtää tulevaisuuteen.

 

Kalustotarve on laskettu metron uuden liikennöintisuunnitelman perusteella. Metron vuoroväli on suunnitelman mukaan ruuhka-aikana runko-osuudella 2,5 minuuttia ja itä- ja länsipäässä 5 minuuttia. Kysyntäennus­teiden mukaan ko. vuorovälit riittävät tyydyttämään kysynnän aina 2020-luvun jälkipuolelle saakka eli siihen saakka, kun nykyisten metrovaunujen korvaaminen uusilla tulee ajankohtaiseksi.

 

Hankesuunnitelman mukaisen vaunuhankinnan lähtökohtana on, että hankittavat vaunut suunnitellaan pelkästään automaattiajoa varten. Metron automatisointi antaakin edellytykset merkittäviin metron palvelutasoparannuksiin. Metron automatisointi mahdollistaa vuorovälien lyhentämisen. Hyödyt nykyisille ja uusille metron käyttäjille ovat suuret.

 

Matinkylään ulottuvan länsimetron uuden kaluston lisätarve on 14–15 junayksikköä, jos runko-osuus on Lauttasaareen ja 20–22 junayksikköä, jos runko-osuus on Tapiolaan. Tarkka hankittavien vaunuyksiköiden määrä tarkentuu automaattimetrohankinnan ja Länsimetron rakennussuunnittelun yhteydessä.

 

Optio on tarkoitus käyttää nykyisen metron tulevien laajennusten, Kivenlahden ja Sipoon liitosalueen edellyttämää kaluston lisäystä varten. Option suuruus on 14–18 junayksikköä, joka tarkentuu siinä vaiheessa, kun jatkoyhteydet suunnitellaan ja määritellään laajennusten edellyttämä mahdollinen vuorovälin tihentäminen.

 

Tässä vaiheessa on hankesuunnitelma syytä tehdä maksimitarpeen mukaisesta 40 junayksiköstä. Varsinainen hankinta koskee ensimmäisessä vaiheessa enimmillään 22 yksikköä ja näiden junien toimitukset tapahtuisivat vuosina 2011–2014. Optio metron tulevia laajennuksia varten on 18 yksikköä. Jos päädytään pitkään junatyyppiin, kalustomäärät puolittuvat. Kaluston poistoaika on 30 vuotta ja arvioitu käyttö­ikä 40 vuotta.

 

Maailmalla viimeaikoina tehtyjen metrovaunukauppojen perusteella voidaan arvioida yhden nykyisen pituisen metrojunayksikön hinnaksi 3,9–4,8 milj. euroa mm. hankintaerän suuruudesta riippuen. Hankesuunnitelmassa tulisi kuitenkin varautua mahdollisten lisäominaisuuk­sien aiheuttamiin lisäkustannuksiin n. 10 %:lla. Hankinnan kokonaishinta ensimmäisessä vaiheessa olisi siten n. 105 milj. euroa ja kokonaisuu­tena n. 185 milj. euroa, jos optio käytetään kokonaan.

 

Edellä esitetyn perusteella arvioidaan, että liikennelaitoksen tulisi vuodelle 2009 varata hankkeen käynnistämiseksi 10 milj. euroa ja vuosille 2011–2014 lisäksi yhteensä 95 milj. euroa. Lisäksi tulee varata 80 milj. euroa mahdollista optiota varten vuosille 2015–2016.

 

Liikennelaitoksen esityksessä taloussuunnitelmaksi 2008–2010 on varauduttu hankkeen aloittamiseen varaamalla 10 milj. euroa vuodelle 2009. Junien rahoituksesta hoidetaan lainarahoituksella n. 95 milj. euroa ja loput n. 10 milj. euroa tulorahoituksella. Optio hoidetaan pääsääntöisesti lainarahoituksella.

 

HKL-Metroliikenne saa metrojunilla liikennöinnistä liikennöintikorvausta, jolla pitkällä aikavälillä rahoitetaan metrojunien investointi- ja käyttökustannukset. Jatkossa läpinäkyvyys ja kustannusvastaavuus edellyttää, että liikennöintikorvaukseen sisältyvät myös kalustohankintojen rahoituskustannukset. Maksetut liikennöintikorvaukset jakaantuvat YTV:n kuntien maksettavaksi samassa suhteessa kuin kunkin kunnan asukkaat metroliikennettä käyttävät.

 

Länsimetrohankkeen valmistelussa on lähdetty siitä, että koko linjaa liikennöitäisiin junaryhmillä Vuosaari–Matinkylä ja Mellunmäki–Tapiola, jolloin välillä Itäkeskus–Tapiola vuoroväli olisi 2,5 minuuttia ja muilla osuuksilla 5,0 minuuttia. Mikäli tarjonnan määrä ratkaistaisiin kysynnän perusteella siten, että molempien kaupunkien alueilla kysyntä/tar­jonta­suhde olisi sama, tulisi linjaa liikennöidä junaryhmillä Vuosaari–Matin­kylä ja Mellunmäki–Lauttasaari, jolloin tiheän vuorovälin liikenne olisi vain välillä Itäkeskus–Lauttasaari. Tiheän liikenteen ulottamista Tapiolaan saakka on erityisesti Espoo pitänyt tärkeänä.

 

Ratkaisu merkitsee sitä, että osuudella Lauttasaari–Tapiola tarjonta suhteessa kysyntään on merkittävästi korkeampi kuin muualla metronlinjan keskeisellä osuudella. Ratkaisu merkitsee myös sitä, että metron kalustotarve muodostuu suuremmaksi kuin kysynnän perusteella tehdyssä ratkaisussa (lisätarve 6–7 yksikköä, investointikustannus 25 milj. euroa). Myös linjan liikennöintikustannukset kasvavat. Parempi tarjonnan taso tuleekin ottaa huomioon linjan hoitokulujen jakamisessa eri kuntien välillä siten, että välin Lauttasaari–Tapiola ylimääräiset liikennöintikustannukset tulee jakaa ko. välin matkustajamäärien kuntalaisuuksien suhteessa.

 

Lautakunta esittää Khlle, että esitys metrovaunujen hankesuunnitelmasta hyväksyttäisiin esityksen mukaisesti ja että vuosille 2011–2014 ajoittuva hankinnan kokonaishinta on 105 milj. euroa (hintataso maaliskuu 2008, alv. 0 %) ja lisäksi optiona mahdollisesti hankittavien junien kokonaishinta on 80 milj. euroa (hintataso maaliskuu 2008, alv. 0 %).

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (14.4.2008), että metron kalustotarve perustuu liikennöintisuunnitelmaan, jossa on otettu huomioon metron automatisointi ja länsimetro. Metron automatisointi mahdollistaa vuorovälien lyhentämisen nykyisestä.

 

Länsimetron alustavaan liikennöintisuunnitelmaan perustuen Matinkylään ulottuvan metron kaluston lisätarve on 20–22 junayksikköä. Tarvittava junayksiköiden määrä tarkentuu automatisointihankkeen ja länsimetron suunnittelun edetessä. Tämän 1-vaiheen hankinnan kokonaishinta on 105 milj. euroa. Hankesuunnitelmaan sisältyy lisäksi 18 juna­yksikön hankintaoptio, jonka hankinta-arvo on 80 milj. euroa. Tällä varaudutaan metron tulevien laajennusten (Kivenlahti ja Sipoon liitosalue) edellyttämään kalustotarpeeseen.

 

Hankesuunnitelma käsittää siten yhteensä 40 junayksikön hankinnan enimmäishintaan 185 milj. euroa (alv. 0 %).

 

Metrovaunujen hankinta on tarkoitus rahoittaa pääosin lainarahoituksella, jonka hoitokuluista vastaa liikennelaitos. Hankinnan 1-vaiheen rahoittamiseksi liikennelaitos tarvitsee lainarahoitusta vuosina 2011–2014 yhteensä 95 milj. euroa. Liikennelaitoksen tulorahoituksen osuus on alle 10 % hankinnasta. Optiohankinnan toteutuessa lainarahoitusta tarvitaan lisäksi n. 80 milj. euroa vuosina 2015–2016. Taloussuunnitelmassa 2008–2010 on hankkeeseen budjetoitu liikennelaitoksen investointisuunnitelmassa 10 milj. euroa vuodelle 2009. Rahoitustarve tullaan ottamaan huomioon taloussuunnitelman 2009–2011 valmistelussa.

 

Liikennelaitoksen tulee huolehtia siitä, että investoinnin rahoituskustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyksi liikennöintikorvauksiin, joiden perusteella muiden kuntien maksuosuudet määräytyvät.

 

Länsimetron osalta välin Lauttasaari–Tapiola liikennöintikustannukset tulee kohdentaa ko. välin matkustajamäärien perusteella. Tämä on perusteltua kyseisen välin muuta metroverkkoa suhteellisesti paremman liikennetarjonnan aiheuttamien ylimääräisten kalusto- ja liikennöintikustannusten vuoksi.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä. Hyväksyessään hankesuunnitelman Kvston tulisi samalla

 

-                                       hyväksyä, että liikennelaitos rahoittaa lainarahoituksella 1‑vaiheen hankinnasta enintään 95 milj. euroa sekä optiohankinnan enintään 80 milj. euroa talousarviossa vuosittain päätettävien lainanottovaltuuksien puitteissa siten, että laina neuvotellaan talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta, ja

-                                       oikeuttaa liikennelaitos sitovasti sopimaan hankkeen toteut­tamiseen liittyvät hankintasopimukset.

 

./.                   Khs toteaa, että hankesuunnitelma on jaettu esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä.

 

Khs katsoo, että uuden metrokaluston hankkiminen on perusteltua metrolinjaston kehittämisen kannalta.

 

Hankinta rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Hankinnassa otetaan huomioon Länsimetron suurempi liikennetarjonta osuudella Lauttasaari–Tapiola, mikä liikennelaitoksen on otettava huomioon kuntaosuuksia määritettäessä liikennöintikustannusten jakamisessa.

 

Khn tarkoituksena onkin, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa liikennelaitosta huolehtimaan siitä, että investoinnin kustannukset tulevat kokonaisuudessaan sisällytetyiksi liikennöintikorvauksiin, joiden perusteella kuntien maksuosuudet määräytyvät.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                    hyväksyä uusien metrovaunujen hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan 27.3.2008 päivätyn esityksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaishinta on 105 000 000 euroa (hintataso maaliskuu 2008, alv. 0 %) ja optiona mahdollisesti hankittavien metrojunien kokonaishinta on 80 000 000 euroa (hintataso maaliskuu 2008, alv. 0 %),

2                    hyväksyä, että liikennelaitos rahoittaa lainarahoituksella 1. vaiheen hankinnasta enintään 95 000 000 euroa ja optiohankinnan enintään 80 000 000 euroa talousarviossa vuosittain päätettävien lainanottovaltuuksien puitteissa siten, että laina neuvotellaan talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta ja

3                    oikeuttaa liikennelaitoksen sitovasti sopimaan hankkeen toteuttamiseen liittyvät hankintasopimukset.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Uusien metrovaunujen hankesuunnitelma

 

 

 

 

7

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VALINTA

 

Khs 2008-48

 

Ulla Lehti pyytää (9.4.2008) vapautusta käräjäoikeuden lauta­miehen tehtävästä paikkakunnalta poismuuton vuoksi 1.7.2008 lukien.

 

Kajsa Lybeck pyytää (25.4.2008) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ajanpuutteen vuoksi.

 

Paavo J. Airaksinen pyytää (29.4.2008) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Ulla Lehden,
Kajsa Lybeckin ja Paavo J. Airaksisen käräjä­oikeuden lautamiehiksi toimikau­deksi 2005–2008. Kvston olisi valit­tava uudet lautamiehet heidän tilalleen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

1                          myöntää Ulla Lehdelle va­pautuksen kärä­jäoi­keuden lautamie­hen tehtävästä 1.7.2008 lukien,

2                          myöntää Kajsa Lycbeckille ja Paavo J. Airaksiselle vapau­tuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä sekä

3                          valita kärä­jäoi­keuden lauta­mie­hiksi vuoden 2008 lopus­sa päättyväksi toimikaudek­si

 

a                    Kirsi Asikainen (s. 4.1.1970) 1.7.2008 lukien sekä

 

b                    Veronica Granö–Suomalaisen (s. 1.9.1952) ja valtiotieteen ylioppilas Johanna Talvelan (s. 6.9.1981).

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

 

 

 

8

ASUKASPUISTO ILOMÄEN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

 

Khs 2004-101

 

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Hanke sijaitsee osoitteessa Ilomäentie 8, 00840 Helsinki. Hankkeessa on yhdistetty lasten päiväkoti Koulutanhua ja leikkipuisto Kiiltomatoa korvaavat tilat yhteishankkeeksi, jolle hankesuunnittelun pohjalta ase-makaavamuutoksella luotiin oma tontti.

 

Khs päätti 13.4.2004 hyväksyä lasten päiväkoti ja asukaspuisto Ilo­mäen 22.12.2003 päivätyn hankesuunnitelman siten, että sen laajuus on enintään 1 466 br-m² ja kokonaiskustannukset enintään 3,9 milj. euroa arvonlisäverollisena kustannustasossa RI = 105,6. Hanke suunniteltiin pääsuunnittelijana Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy työpiirustusvaiheeseen asti. Sosiaalilautakunta hyväksyi luonnospiirustukset 7.3.2006 ja kiinteistölautakunta 4.4.2006.

 

Työpiirustusvaiheen kustannuslaskennassa kustannukset ylittyivät 20 % ja hanke pysäytettiin. Suunnittelu aloitettiin uudelleen vuoden 2006 lopussa. Pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Pirjo Kantola Oy.

 

Rinnan lasten päiväkoti ja asukaspuisto Ilomäen suunnittelun kanssa on käynnissä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimesta Kiilto-madonpuiston suunnittelu. Asukaspuisto-osuuden piha-alueet liittyvät suoraan puistoon.

 

Rakennusprojektista on vastannut HKR tilakeskuksen toimeksiannosta ja sosiaaliviraston käyttäjinä suunnittelussa ovat olleet lasten päivähoidon vastuualueen ja lapsiperheiden vastuualueen edustajat.

 

Päivähoidon ja leikkipuiston tarve

 

Laajasalon peruspiirin alle 18-vuotiaan väestön määrän ennustetaan kaupungin tietokeskuksen väestöennusteen 2006–2015 mukaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2013 saakka ja kohoavan sen jälkeen. Päivähoitoikäisten 1–6-vuotiaiden lasten määrän ennustetaan vähenevän Laajasalossa vuoteen 2010 asti. Pienten koululaisten määrä on koko peruspiirissä laskenut ja Yliskylän osa-alueella säilynyt ennallaan. Väestöennustekauden lopulla erityisesti pienten lasten määrä alkaa kasvaa.

 

Päiväkoti Ilomäki, joka korvaa päiväkoti Koulutanhuan purettavan rakennuksen, sijaitsee Laajasalon keskustassa alueen palvelujen välittö­mässä läheisyydessä. Päivähoidon palveluverkon näkökulmasta on tärkeää, että väestömuutosten ja niiden aiheuttamien palvelutarpeiden uudelleen arviointien takia käytössä on keskeisellä paikalla ja hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä julkisten liikennevälineiden avulla
alueen eri osista hyvin saavutettava päivähoidon toimipiste. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on, että päiväkoti Ilomäki tulee palvelemaan myös Kruunuvuoren rannan tulevaa asuinaluetta. Asukaspuiston ja päiväkodin toimintatilojen yhdistämisellä luodaan perheitä palveleva monipuolinen kokonaisuus.

 

Leikkipuisto on lasten ja nuorten kohtaamispaikka, turvallinen koululaisten iltapäivänviettopaikka, lapsiperheiden alueen tietopiste ja lapsiper­heiden varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistaja. Palvelustrategiansa mukaisesti lapsiperheiden vastuualue vahvistaa toiminnassaan ehkäisevän työn ja varhaisen tuen työmuotoja. Verkostoituminen ja kumppanuustyö vähentävät pitkällä aikavälillä korjaavan työn tarvetta. Leikkipuistoissa toiminnan järjestäjinä voi olla myös ulkopuo­li­sia toimijoita.

 

Leikkipuistojen kaksi suurinta käyttäjäryhmää ovat pienet lapset hoitajineen aamupäivisin ja koululaisten iltapäivätoimintaan osallistuvat 7–8‑vuotiaat.

 

Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on ennakkotietojen mukaan laskenut vuonna 2005 koko Helsingissä n. 3 %:lla. Kaakkoisen suurpiirin alueella, johon Laajasalokin kuuluu, on asiakasmäärä pysynyt lähes ennallaan (597 vuonna 2004  ja 595 vuonna 2005). Lapsiperheiden palvelujen keskeinen tavoite on riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen paraneminen. Tavoitteeseen pyritään keskittämällä toimintaa enenevässä määrin asiakkaiden omaan toimintaympäristöön. Leikkipuisto on luonteva varhaisen tuen areena.

 

Asemakaava ja tontti       Lasten päiväkoti ja asukaspuisto Ilomäen tontti 49037/1 on erotettu asemakaavamuutoksella Kiiltomadonpuistosta. Kvston 15.12.2004 hyväksymä kaavamuutos on saanut lainvoiman 28.1.2005. Tontti muodostaa YL-merkityn julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen, johon liittyy pienehkö yleinen pysäköintialue (LP).

 

Tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa ja kiinteistöviraston hallinnassa.

 

Laatutaso                          Uudisrakennus toteutetaan tämän päivän laatutasoa noudattaen siten, että rakennus sulautuu ympäristöönsä niin toiminnallisesti, arkkitehto­ni­sesti kuin rakenteellisestikin.

 

Tilojen, kalusteiden, varusteiden sekä taloteknisten järjestelmien ja laitteiden laatu noudattaa vallitsevaa päiväkotirakennusten laatutasoa. Rakennus-, sähkö- ja lvi-teknisissä suunnitelmissa on kiinnitetty huomiota sisäilman laatuun, valaistukseen sekä äänenvaimennukseen. Suunnittelussa pyritään viihtyisään, terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön sekä lasten, että henkilökunnan kannalta.

 

Rakenteet, materiaalit, kalusteet ja varusteet ovat kulutusta kestäviä, helposti puhdistettavia ja käyttökustannuksiltaan edullisia. Suunnitelmissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja käytetään M1-luokiteltuja materiaaleja.

 

Lasten päiväkoti ja asukaspuisto Ilomäen bruttoala on 1 466 br-m² (huoneistoala on 1 242 m²). HKR-Rakennuttajan laatiman 6.3.2008 päivätyn kustannusennusteen mukaan hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat 4 369 000 euroa eli 2 980 euroa/br-m² (3 518 euroa/m²) ja arvonlisäverolliset 5 297 000 euroa eli 3 635 euroa/br-m² (4 265 euroa/m²). Kustannukset on laskettu joulukuun 2007 hintatasossa RI = 125,0 ja THI = 153,8.

 

Urakkatarjousvaiheen (helmikuu 2008) kustannukset ylittävät hankepäätöksen enimmäishinnan 19,3 %:lla.

 

Hankkeen ensimmäinen versio pysäytettiin kustannusten nousun vuoksi. Nyt suunniteltu ja kilpailutettu versio on pyritty suunnittelemaan alusta pitäen kustannustietoisesti ja ennen työpiirustusvaiheen kustannuslaskentaa hankkeesta karsittiin ja halvennettiin kaikki mahdollinen käyttäjien toiminnallisia tarpeita unohtamatta.

 

Hanke kilpailutettiin joulukuussa 2007. Rakennusurakkatarjouksia saatiin vain kaksi kappaletta kuudelta mahdolliselta ehdokkaalta. Hanke ylitti enimmäishinnan 28 %.

 

Rakennusurakka päätettiin kilpailuttaa uudelleen helmikuussa 2008. Hankkeen pihatöiden urakka erotettiin rakennusteknisestä urakasta, pihaurakka kysyttiin erikseen HKR-Ympäristötuotannolta. Lisäksi tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia muutettiin siten, että myös pienemmät rakennusliikkeet voivat tehdä urakkatarjouksen, koska aikaisempi urakkakilpailu oli osoittanut, että suuret rakennusliikkeet eivät kiinnostu tämänkokoisista hankkeista.

 

LVISA-tarjoukset olivat joulukuun tarjouskierroksella hyväksyttävällä tasolla verrattuna työpiirustusvaiheen kustannusennusteeseen. Näiden tarjousten halvimmat urakoitsijaehdokkaat ovat suostuneet pidentämään urakkatarjouksiensa voimassaoloaikaa.

 

Rakennusurakkatarjouspyynnöt lähetettiin helmikuussa 2008  15 urakoitsijaehdokkaalle, joista 7 jätti tarjouksen. Tarjousten lukuisasta määrästä huolimatta hintataso jäi korkeaksi. Rakennusurakoinnin kysyntä pitää hintatason edelleen korkeana pääkaupunkiseudulla. Tilakeskuksen kilpailuttamien uusien päiväkotirakennusten urakkahintataso on vuoden 2007 aikana ollut n. 2 900–3 000 euroa/br-m2 arvonlisäverottomana, joten nyt kilpailutettu asukaspuisto Ilomäen hintataso on sa­mas­sa linjassa.

 

Kohteen hintatasoa nostavat tontille rakennettavat kaksi erillistä pihaa. Tontilla toimivat sekä päiväkoti että asukaspuisto, kun normaalitapauksessa asukaspuistojen pihat rakennetaan puistoon rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kautta. Tontilla on vanha täyttömäki, jota joudutaan muotoilemaan pihojen ja pintavesien hallinnan vuoksi. Tontin pohja-olosuhteet ovat niin huonot, että kaikki pihavarastotkin joudutaan paaluttamaan ja päällystetyt piha-alueet joudutaan rakenteellisesti keventämään. 

 

Aikataulu                          Hankkeen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuoden 2008 alusta. Nyt hankepäätöksen muutoksen kautta aloitus on tähdätty toukokuuhun 2008 ja käyttöönotto toukokuulle 2009.

 

Kustannukset ja rahoitus

 

Hanke sisältyy talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan, so­siaalitoimen uudisrakennushankkeet, talousarviokohta 8 02 01 02, jossa hankkeelle on varattu 1 590 000 euron määräraha vuodelle 2007 ja 1 100 000 euron määräraha vuodelle 2008. Vuoden 2007 määrärahaan on anottu ylitysoikeutta vuodelle 2008. 

 

Tilakeskuksessa tehtyjen laskelmien huoneistoalana on käytetty 1 242 m² ja sen mukaan pääomavuokra on 15 euroa ja ylläpitovuokra vuonna 2007 tasoa 3,24 euroa/m²/kk, eli yhteensä 18,24 euroa/m²/kk. Vuokrakulut ovat yhteensä 22 654 euroa/kk.

 

Sosiaaliviraston sosiaalijohtaja on hyväksynyt vuokran lausunnossaan luonnosvaiheen suunnitelmien hyväksymisestä 15.8.2007. 

 

./.                   Urakkavaiheen kustannusarvio 6.3.2008 on erillisenä liitteenä. (Rakennusurakka kilpailutettu uudelleen helmikuussa 2008).

 

Kokonaiskustannus ylittää hankepäätöksen enimmäishinnan 19,3 %. 

 

Urakkatarjoukset              HKR-Rakennuttaja on kilpailuttanut kohteen urakat.

 

Joulukuussa 2007 kilpailutettuun rakennusteknisten töiden urakkakilpai­luun lähetettiin tarjouspyynnöt kuudelle urakoitsijalle, joista yksi jätti hyväksyttävän tarjouksen arvonlisäverolliselta urakkahinnaltaan 3 977 200 euroa. 

 

Helmikuussa 2008 kilpailutettuun rakennusteknisten töiden urakkakilpailuun lähetettiin tarjouspyynnöt 15 urakoitsijalle, joista 7 jätti tarjouksen. Tarjousten arvonlisäverollinen vaihteluväli on 3 391 220–3 946 700 euroa.

 

Pihatöiden urakka kysyttiin HKR-Ympäristötuotannon Itäiseltä viheryksiköltä.

 

Putkitöistä lähetettiin tarjouspyynnöt kahdelletoista urakoitsijalle, joista seitsemän jätti tarjouksen. Tarjousten arvonlisäverollinen vaihteluväli on 246 684–361 120 euroa.

 

Ilmanvaihtotöistä lähetettiin tarjouspyynnöt yhdeksälle urakoitsijalle, joista 4 jätti tarjouksen. Tarjousten arvonlisäverollinen vaihteluväli on 223 260–248 026 euroa.

 

Sähkötöistä lähetettiin tarjouspyynnöt yhdelletoista urakoitsijalle, joista yksi jätti tarjouksen. Tarjouksen arvonlisäverollinen hinta on 313 418 euroa.

 

Automaatiotöistä lähetettiin tarjouspyynnöt 5 urakoitsijalle, joista 4 jätti tarjouksen. Tarjousten arvonlisäverollinen vaihteluväli on 20 546–30 683 euroa.

 

Lautakunta esittää asukaspuisto Ilomäen uudisrakennuksen 22.12.2003 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat 4 369 000 euroa eli 2 980 euroa/br-m2 ja arvonlisäverolliset 5 297 000 euroa eli 3 635 euroa/br-m2, joulukuun 2007 hintatasossa RI = 125,0 ja THI = 153,8.

 

Samalla lautakunta toteaa hyväksyneensä hanketta koskevat halvimmat tarjoukset ehdolla, että Kvsto hyväksyy enimmäishinnan korotuksen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (7.4.2008) hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisesta, että hankkeen urakkatarjouksiin perus­tuvat rakentamiskustannukset ovat arvonlisäveroineen 5,297 milj. euroa. Kustannukset ylittävät hankepäätöksen enimmäishinnan 19,3 %.

 

Hanke on määrätietoisesti pyritty saamaan enimmäishinnan puitteeseen suunnittelemalla hanke kerran uudestaan ja kilpailuttamalla se kahdesti. Viimeksi käydyssä kilpailussa hintaa on saatu alaspäin mutta ei hintapuitteeseen asti.

 

Koska päiväkoti on tarpeen keskeisellä ja hyvin tavoitettavalla paikalla ja koska sen toteuttaminen ei näytä mahdolliselta nyt esitettyä alhaisemmalla hinnalla, enimmäishintaa tulisi korottaa tilakeskuksen esityksen mukaisesti.

 

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korottamista esityksen mukaisesti.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä asukaspuisto Ilomäen uudisrakennuksen 22.12.2003 päivätyn hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen siten, että hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset ovat enintään 5 297 000 euroa (veroton hinta 4 369 000 euroa) hintatasossa 12/2007.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Urakkavaiheen (helmikuu 2008) kustannusarvio 6.3.2008

 

 

 

 

9

MUNKKINIEMEN KATU-, PUISTO- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11539)

 

Khs 2006-1245

 

30. kaupunginosan (Munkkiniemen) katu-, puisto- ja liikennealueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Munkkivuoren kaakkoisosassa Huopalahdentien ja Ulvilantien kulmauksessa.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa 4–5-viisikerroksisen toimistorakennuksen (13 000 k-m2) rakentamisen Huopalahdentien ja Ulvilantien kul­maukseen nykyiselle puistoalueelle.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (6.4.2006) mm., että kiinteistölautakunta on 3.5.2005 varannut alueen NCC Property Development Oy:lle Wyeth Finlandin uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 19.5.2005 Munkkivuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön asemakaavan muutosperiaatteet. Periaatteissa muutosalueesta mainitaan seuraavasti: ”Huopalahdentien ja Ulvilantien risteyksen eteläpuoliselle alueelle tutkitaan toimistorakentamista. Tavoitteena on, että rakentaminen luontevasti täydentää alueen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokasta kaupunkikuvaa ja sopii sijainniltaan, materiaaleiltaan ja kooltaan ympäristöönsä. Kaavoitusvaiheessa selvitetään lisäksi mm. rakentamisen vaikutukset liikennemääriin ja -meluun.”

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toi­mitila). Tontin eteläosassa Turunväylän moottoriliikenneväylälle on mer­kitty tunneliosuus. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavat

 

Alueella on pääosin voimassa vuonna 1955 vahvistunut asemakaava. Kaavassa muutosalue on puistoa. Kaavateknisistä syistä asemakaavan muutosalueeseen on liitetty katualuetta vuonna 1979 vahvistuneesta asemakaavasta ja liikennealuetta vuonna 1960 vahvistuneesta asemakaavasta.

 

Maanomistus

 

Alue on kaupungin omistuksessa.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Alue sijaitsee rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän 1950-luvulla rakentuneen Munkkivuoren asuinalueen vieressä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Munkkivuoren ostoskeskus ja Munkinseudun Kiinteistö Oy:n rakennus, jossa toimii mm. Lääkärikeskus Dextra. Itäpuolelta aluetta rajaa Huopalahdentie ja eteläpuolella alkaa Turunväylä.

 

Tulevalla tontilla on Ulvilantien varressa 1950-luvulla rakennettu tiilestä muurattu korkea muuntaja. Muilta osin alue on rakentamaton. Alueen länsipuolella on vuonna 1958 valmistunut kolmikerroksinen tiilestä muu­rattu asuinkerrostalo. Tonttia vastapäätä osoitteessa Ulvilantie 3 on vuonna 1957 valmistunut vaalea kolmikerroksinen moderni kerrostalo.

 

Palvelut       Kaava-alueen vieressä oleva Munkkivuoren ostoskeskus tarjoaa laajat kaupalliset palvelut. Lisäksi Munkkivuoren alueella on useita kouluja, päiväkoti, nuorisotalo ja kirkko.

 

Luonnonympäristö

 

Alueella kasvaa sekametsää, mm. kookkaita mäntyjä. Tulevan tontin alue on suurelta osin avokalliota. Alue soveltuu huonosti virkistyskäyttöön kohtalaisen pienen kokonsa ja Huopalahdentien liikenteen aiheuttaman melun vuoksi. Munkkivuoren asuinalueen pohjoispuolella on laajat virkistyskäyttöön soveltuvat puistoalueet.

 

Liikenne      Huopalahdentie on pääkatu ja sen liikennemäärä Munkkivuoren ostoskeskuksen kohdalla on n. 27 500 ajoneuvoa arkivuorokautena. Ulvilantie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä on ostoskeskuksen eteläpuolella 8 900 ajoneuvoa/vrk ja pohjoispuolella 6 500 ajoneuvoa/vrk, Raumantien liikennemäärä on 3 300 ajoneuvoa/vrk ja Naantalintien 2 300 ajoneuvoa/vrk. Professorintien ja Huopalahdentien risteysten välistä osuutta Ulvilantiestä käytetään läpiajoon, kun halutaan välttää Munkkiniemen aukion ruuhkia.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaavan toteuttaminen vaatii kaukolämpöjohdon rakentamista.

 

Maaperä      Alueen nykyinen maapinnan korkeustaso on +7,1–+14,6. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on kallioista kitkamaata, jossa kallio on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Merkittävin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja on alueen liikenne. Nykyinen liikennemäärä Huopalahdentiellä on n. 27 500 ajoneuvoa/vrk.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen toimistorakennuksen rakentaminen alueelle.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa osa nykyisestä puistoalueesta muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavamääräyksillä pyritään varmistamaan rakentamisen korkea laatu.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 17 026 m2. Muodostuvan toimistorakennusten tontti on kooltaan 8 027 m2 ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 13 000 k‑m2 (tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 1.62). 

 

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

 

Uusi tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Tontille on merkitty rakennusala 4–5-kerroksiselle rakennukselle. Rakennuksen rungon keskelle on merkitty rakennettavaksi valokatteinen tila. Suurin sallittu kerrosluku Ulvilantien puoleisessa rakennusrungossa on neljä ja Huopalahdentien sekä Turunväylän suuntaisissa rakennusrungoissa viisi. Huopalahdentien suuntaisen viisi kerrosta korkean osan päälle saa lisäksi rakentaa porrashuone-, ilmastointi- ja saunatiloja.

Rakennuksen keskelle jäävät valokatteisten tilojen rakennusalat on rajattu muuta rakennuksen päätyä sisemmäksi. Tällä pyritään siihen, että melko syvärunkoinen rakennus hahmottuisi kaupunkikuvassa useasta eri osasta koostuvaksi ja sopeutuisi siten paremmin kapeampirunkoisten asuinrakennusten yhteyteen. 

 

Rakennuksen viisi kerrosta korkeiden osien pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi on määrätty vaalea rappaus. Lisäksi julkisivuihin on suunniteltu runsaasti lasipintoja. Vaalea julkisivumateriaali yhdistää rakennuksen Huopalahdentien varressa olevien vaaleiden rakennusten riviin. Ulvilantien puolella olevan neljä kerrosta korkean osan pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi on määrätty punatiili tai puu. Materiaalilla pyritään luomaan yhtenäinen ja rauhallinen ilme Ulvilantien varteen. Viereinen osoitteessa Ulvilantie 2 oleva rakennus on punatiiltä, samoin tontille jäävä vanha muuntajarakennus, lisäksi punatiili tai puu on samansävyinen tontille jäävien männynrunkojen kanssa.

 

Ajoyhteys tontille on Ulvilantien puolelta suurin piirtein tontin keskikohdalta. Muilta tontin rajoilta ajoyhteyden järjestäminen on kielletty.

 

Tontille on merkitty istutettava tontinosa, jolla olevat kaupunkikuvallises­ti merkittävät puut tulee säilyttää. Istutettavat tontin osat on pyritty merkitsemään siten, että tulevan toimistorakennuksen ja osoitteessa Ulvilantie 3 olevan rakennuksen väliin ja Ulvilantien varteen jäisi olemas­sa olevaa puustoa pehmentämään uuden rakennuksen liittymistä ympäristöönsä. Huopalahdentien varteen on määrätty istutettavaksi puurivi.

 

Autopaikkamäärät tontilla ovat vähintään 1 autopaikka/75 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/60 k-m2. Lisäksi tontin piha-alueelle saa rakentaa enintään 15 asiakaspysäköintiin tarkoitettua asiakaspaikkaa. Asiakaspaikoille on merkitty ohjeelliset rakennusalat. Jos koko rakennusoikeus käytetään, tontille tulee 170–214 autopaikkaa. Paikat sijoitetaan rakennuksen alle kahteen kellarikerrokseen. Ajoyhteys maanalaisiin pysäköin­titiloihin on merkitty tontin pohjoisosaan. Tiloihin johtava ramppi on mahdollista kattaa.

 

Puistoalueet (VP)

 

Kaava-alueen eteläosa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VP). Alue on mukana muutoksessa kaavateknisistä syistä.

 

Yleisen tien alue (LT)

 

Kaava-alueeseen kuuluu kaavateknisistä syistä pieni kolmion muotoinen yleisen tien alue Huopalahdentien ja Turunväylän risteyksestä.

 

Liikenne      Ulvilantien ja Huopalahdentien liittymän toimivuutta parannetaan rakentamalla uusi kaista Ulvilantieltä Huopalahdentielle kääntyviä varten. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylityksen turvallisuutta parannetaan rakentamalla Raumantien ja Ulvilantien sekä Huopalahdentien ja Ulvilantien liittymien suojateille keskikoroke.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Tontilla on olemassa oleva aluetta palveleva sähkömuuntamo, jolle on osoitettu rakennusala. Maanalaisten tilojen jätevedet sekä sade- ja sulamisvedet on pumpattava kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriver­kostoon. Alueen eteläosassa sijaitsee jätevesitunneli. Alue on liitettävis­sä kaukolämpöverkkoon Raumantielle rakennettavasta kaukolämpö­verkosta.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Alueen maaperä on kallioista kitkamaata, jossa kallio on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa. Rakennukset perustetaan maan tai kallion va­raan.

 

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Huopalahdentien liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu pistelaskennan avulla. Raskaan liikenteen osuuden 5 % ja nopeusrajoituksen 40 km/h on oletettu pysyvän nykyisinä. Ennusteen mukaan mitoittava keskiäänitaso rakennusalan Huopalahdentien puoleisella sivulla tulee kasvamaan nykyisestä enintään arvoon 69 dB(A) vuoteen 2025 mennessä. Melutason ohjearvot liike- ja toimistohuoneiden osalta saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Uusi toimistorakennus tarjoaa korkeatasoista toimistotilaa halutulta alueelta ja mahdollistaa uusien yritysten sijoittumisen Helsingin kaupun­­gin alueelle. Toimistorakennus ja sen tuomat työpaikat lisäävät Munkkivuoren ostoskeskuksen päivittäisiä käyttäjiä.

 

Kaavan toteuttaminen tiivistää Huopalahdentien varren kaupunkirakennetta ja jatkaa alueelle syntynyttä toimistorakennusten riviä. Samalla se rajaa Munkkivuoren asuinalueen Huopalahdentiestä. Rakennus tulee nykyisen Turunväylän liittymän varteen ja muodostaa maamerkin nykyi­sin melko huomaamattoman Turunväylän alkuun. Yleiskaavassa on varaus Turunväylän maanalaista osuutta varten. Tunnelin myöhemmin mahdollisesti toteutuessa Turunväylän liikennealuetta on mahdollista kaventaa nykyisestä, jolloin nyt kaavoitettavan toimistorakennuksen eteläpuolelle on mahdollista tutkia lisärakentamista.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia kaukolämpö­johdon rakentamisesta ilman arvonlisäveroa 20 000 euroa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi­ointisuunnitelma (päivätty 14.2.2005). Hanketta on valmisteltu Munkkivuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön kehittämissuunnittelun yhtey­dessä. Suunnittelun kuluessa kaava-alue on laajentunut etelään osal­listumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä rajauksesta.

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä suunnitteluaineistoa ja luonnosta asemakaavan muutosperiaatteiksi esiteltiin yleisötilaisuudessa Munkkivuoressa Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla 7.3.2005.

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa ja Munkkiniemen kirjastossa 7.–25.11.2005. Toimistotalotonttia ja Huopalahdentien alikulua koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.11.2005 Munkkivuoren ala-asteen tiloissa.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, Helsingin Energian ja Helsingin Veden kanssa.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Asemaakaavan muutos on tehty NCC Property Development Oy:n arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy:llä teettämän viitesuunnitelman pohjalta. Suunnittelun alkuvaiheessa tontille suunniteltiin pitkänomaisen rakennuksen sijasta kahta noppamaista rakennusta. Kaavamuutosehdotuksen mukaiseen rakennusmassaan päädyttiin siksi, että se paremmin sopii Munkkivuoren muun rakennuskannan yhteyteen.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 10 asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa joitakin luonnosta koskevia mielipiteitä kirjoitettiin tarkoitusta varten esillä olleeseen vihkoon. Näissä mielipiteissä esitettiin samoja liikennettä koskevia mielipiteitä kuin kirjeinä saapuneissa mielipiteissä.

 

Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa (4.11.2005) mielipiteessään, ettei kaavahanke liity suoranaisesti sen hallinnoimiin kiinteistöihin ja ettei sillä ole huomauttamista kaavaluonnokseen.

 

Kaupunkikuvaa ja tontin käyttötarkoitusta koskevat mielipiteet

 

xxxx xxxxxxxx ja xxxxxxx xxxxx-xxxxxxxx eivät hyväksy (21.11.2005) tehtyä muutosesitystä. He katsovat, ettei Munkkivuori tarvitse toimistotaloa. Sen sijaan alueelle voisi rakentaa ikäihmisille sopivia palveluasuntoja. Lisäksi he huomauttavat, että tontin ja Turunväylän varteen suunniteltavan meluaidan rakentaminen vaikeuttaa eläinten liikkumista alueella.

 

As. Oy Ulvilantie 2 (17.11.2005) ja Asunto Oy Helsingin Ulvilantie 3 vastustavat (28.11.2005) konttorirakennuksen rakentamista, koska Munk­kivuori on aina ollut, ja sen tulisi pysyä asumislähiönä, jossa puistot ja viheralueet luovat asukkaille viihtyvyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia. Munkkivuori on Yleiskaava 2002:ssa varattu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Nykyisessä asemakaavassa kaava-alue on merkitty puistoksi ja olemassa oleva puisto vaimentaa Huopalahdentien liikennemelua. Tällä hetkellä Ulvilantiellä ei ole yhtään toimistorakennusta. Yhtiöt katsovat, että jos kyseiselle tontille kuitenkin joskus on pakko rakentaa, tulisi rakennuksen olla matalahko asuinrakennus.

 

xxxx xxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx vastustavat (1.12.2005) kaavamuutosta. Rakennus on aivan liian korkea suhteessa Ulvilantien toisella puolella oleviin asuintaloihin ja Dextran rakennukseen, eikä sovi kaupunkikuvallisesti suunniteltuun paikkaan. Rakennukselle ei jää suojaavaa puustovyöhykettä tai rinnettä, kuten on pohjoisempana sijaitsevalla Canonin toimistotalolla. Rakennuspaikka on liian ahdas suurelle rakennukselle.

 

Länsi-Helsingin Yrittäjät suhtautuvat (1.12.2005) positiivisesti Munkkivuoren alueen kehittämiseen kaavoituksen keinoin. Uusi toimistorakennus tuo alueelle toimintaa ja esitetyt arkkitehtoniset hahmotelmat vaikuttavat oikeansuuntaisilta.

 

xxxxx xxxxxxxx vastustaa (2.11.2005) kaavahanketta. xxxxxxxxx mielestä ainutlaatuinen viisi- ja kuusikymmentäluvuilta säilynyt arkkitehtonisesti omaa aikaansa kuvaava kaupunkimiljöö rikkoutuu entisestään. Toimistorakennukset eivät kuulu alueen alkuperäiseen toiminnalliseen ajatukseen eivätkä ne ole alueella välttämättömiä. Lisärakentaminen tekee asuinalueesta ahtaan eikä edistä asuinviihtyvyyttä, lisäksi rakentaminen vähentää viheralueita.

 

Asunto-Oy Ulvilantie 5:n hallituksen mielestä (30.11.2005) alue tulee voimassa olevan asemakaavan mukaisesti säilyttää puistona. Jos alue kaavoitetaan rakentamiseen, ainoa mahdollinen harkittavissa oleva vaihtoehto on normaali kolmikerroksinen asuintalo. Perusteluina hallitus esittää, että talot Ulvilantien alkupäässä ovat kaikki kolmikerroksisia asuintaloja, eikä niiden rakennuskorkeutta tule ylittää.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta mm., että alue on Yleiskaava 2002:ssa varattu rakentamiseen merkinnällä kerros­talovaltainen alue, asuminen/toimitila. Alueelle on siten mahdollista osoittaa joko asumista tai kuten nyt kaavassa toimistorakentamista. Lautakunnan 19.5.2005 hyväksymissä asemakaavan muutosperiaatteissa alueen käyttötarkoitus on toimistorakentaminen. Kuten mielipiteissä mainitaan, Ulvilantien varressa ei ole toistaiseksi ollut toimistorakennuksia. Kaupunkikuvallisesti ja toiminnaltaan uusi toimistotalo liittyy Huopalahdentien varressa olevien kookkaiden toimistorakennusten joukkoon, mutta Huopalahdentien pääkatuluonteen vuoksi siltä ei voida suoraan osoittaa ajoliittymää tontille.

 

Mielipiteissä toivotun palvelutalon sijoittamista toisaalle Munkkivuoren alueelle on kaupunkisuunnitteluvirastossa tarkoitus tulevaisuudessa tutkia.

 

Toimistorakennuksen suunnittelussa on ympärillä olevat asuinrakennuk­set ja niiden korkeus otettu huomioon siten, että rakennuksen Ulvilantien puoleinen siipi on kerrosta matalampi kuin Huopalahdentien puoleinen ja rakennuksen julkisivumateriaali on määrätty ympäristöön ja viereisiin rakennuksiin sopivaksi.

 

Mielipiteissä mainitaan alueen puiston vaimentavan melua. Käytännössä tontille tuleva rakentaminen tulee estämään asuinalueelle leviävää Huopalahdentien liikennemelua huomattavasti tehokkaammin.

 

Toimistorakennustontin ja Munkkivuoren asuinalueen väliin ei jää puistoaluetta, kuten pohjoisempana olevan Menuetto-toimistotalon kohdalla. Tontille on kuitenkin merkitty istutettava tai luonnontilassa säilytettävä tontin osa rakennuksen ja Ulvilantien väliin. Tontille jäävä puusto pehmentää rakennuksen liittymistä asuinalueeseen.

 

Munkkivuorta ympäröivät lännessä ja pohjoisessa päin laajat ja yhtenäi­set viher- ja ulkoilualueet. Tonttimaaksi muuttuva puistoalue on muista viheralueista melko irrallinen osa-alueensa, jota tuskin on kovin aktiivisesti käytetty virkistyskäyttöön.

 

Liikennettä koskevat mielipiteet

 

xxxx xxxxxxxxxx ja xxxxxxx xxxxx-xxxxxxxxxx mielestä (21.11.2005) liikennetilanne Ulvilantien alkupäässä on täysi katastrofi jo nyt. Pienessä mutkassa kohtaavat linja-autot 57, 58 ja 18 sekä kaikki ostoskeskuk­seen, kahteen kouluun, päiväkotiin, kirkkoon ym. menevät autot.

 

As. Oy Ulvilantie 2:n mielestä (17.11.2005) konttorirakennuksen rakentaminen lisäisi Ulvilantien liikennettä ja vähentäisi alueen asumisviihtyvyyttä ja lasten turvallisuutta esimerkiksi koulumatkoilla. Suunniteltu sisäänajoliittymä Ulvilantieltä olisi liikenteellisesti hankala ja vaarallinen paikka ja rikkoisi myös Ulvilantien puistomaista ilmettä. Lisäksi syntyy pysäköintiongelmia.

 

Asunto Oy Helsingin Ulvilantie 3 mainitsee (28.11.2005), että uudelle kiinteistölle tulisi n. 230 autopaikkaa ja että ajoyhteys tontille järjestettäisiin Ulvilantieltä suurin piirtein yhtiön kiinteistöä vastapäätä. Yhtiö pitää liikerakennuksen sijaintia liikenteellisesti erittäin ongelmallisena, koska Ulvilantie on kapea asuinkatu, jota ei ole suunniteltu liikerakennuksen mukanaan tuomalle liikenteelle. Ulvilantien risteys ruuhkautuu jo nykyisin asukas-, läpiajo-, bussi- ja koulun saattoliikenteen sekä ostoskeskuksen liikenteen vuoksi.

 

Yhtiö ehdottaa, että Ulvilantie 2a:n kiinteistön liikenne tulee järjestää Huopalahdentieltä, pohjoisesta tulevalle liikenteelle tulee rakentaa Huopalahdentieltä oma kääntyvä kaista ja mahdollisesti etelästä tuleva liikenne olisi ratkaistavissa Huopalahdentien alittavalla pysäköintitiloihin johtavalla tunnelilla. Yhtiö katsoo, että samalla tulisi pyrkiä vähentämään Munkkiniemen ja Munkkivuoren kautta Huopalahdentielle kulkevaa läpiajoliikennettä, ja ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi tähän Tietokujan avaamista läpiajoliikenteelle.

 

Yhtiö muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan ase­makaava on laadittava siten, että mm. luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle. Jos kaavan liikenteellisiä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, ei asemakaavan voida katsoa täyttävän lain mukaisia vaatimuksia.

 

xxxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx katsovat (1.12.2005), että uusi toimistorakennus ruuhkauttaisi pahoin Ulvilantien risteysalueen. Risteys ruuh­­kautuu jo nykyisestäkin liikenteestä. Jotta alueelle voitaisiin järkevästi sijoittaa rakennus, ajoyhteys tulisi ehdottomasti järjestää Huopalahdentien kautta.

 

Länsi-Helsingin Yrittäjät katsovat (1.12.2005), että esitetty liittymä toimistotontille osuu jo nykyisellään vaikeimpaan liikenteen solmukohtaan ja vaikeuttaa liikenteen kehittämistä tulevaisuudessakin. Huopalahdentien, Ulvilantien ja Raumantien risteysalue kerää suuren osan Munkkivuoren ja osin Munkkiniemenkin liikenteestä. Aamuruuhkan aikaan liikenne tukkeutuu, koska eri suuntiin pyrkivälle liikenteelle on vain yksi kaista. Yksittäinen ostoskeskukseen pyrkivä auto voi estää pääsyn Huo­­palahdentielle. Nyt esitetty järjestely johtaa tilanteeseen, jossa toimistolle pyrkivä auto ei pääse seisovien autojen takia tontille ja tulee näin aiheuttaneeksi tulpan myös risteyksestä poistuvalle liikenteelle.

 

Munkkiniemen ala-asteen johtokunta vastustaa (28.11.2005) suunnitelmaa sen liikenteellisen puutteellisuuden vuoksi ja edellyttää lisäselvityksiä, liikenteenohjaustoimenpiteitä ja laajempaa keskustelua asiasta. Toimistorakennukseen kohdistuva sekä rakennusaikainen että lopullinen liikennerasite on melkoinen. Johtokunta katsoo, että tontille etelän suunnasta tuleva työmatkaliikenne tulee kulkemaan Munkkiniemen läpi Laajalahdentien ja Professorintien kautta Ulvilantielle, mikä lisää liiken­nettä Munkkiniemen ala-asteen välittömässä läheisyydessä. Jo tällä hetkellä erityisesti Professorintien ylitys tuottaa selkeitä vaaratilanteita monille oppilaille niin aamu- kuin iltapäivisin. Pienimmät oppilaat menevät lisäksi suurina joukkoina Professorintien yli Munkinpuistoon iltapäivä­toimintaan. Kadun ylitys ei ole turvallinen, vaikka Dosentintien ris­teyk­­seen on saatukin liikennevalot. Läpiajoliikenteen rajoittaminen, seu­­raaminen tai kieltämisen valvominen ovat kaikki viranomaisille lähes mahdottomia tehtäviä.

 

xxxxx xxxxxxxx toteaa (2.11.2005), että Raumantiellä on jo nyt liikaa liikennettä ja Ulvilantien ja Huopalahdentien risteys on hyvin ruuhkainen. Liikenne on usein tukkoista, varsinkin talvella ja lasten turvallisuuden vuoksi lisäliikenne ei ole toivottavaa. Autopaikoista on jo nyt pulaa, eikä pysäköintipaikkoja haluta enempää varsinkaan viheralueiden kustannuksella. Raumantie tukkoutuu lopullisesti, jos sinne tulee lisää asukaspysäköintiä. 

 

Asunto-osakeyhtiö Ulvilantie 11a:n hallitus esittää (30.11.2005), ettei ajoyhteyttä suunniteltavalle tontille tule ohjata Ulvilantien puolelta vaan Huopalahdentieltä. Munkkivuori on suunniteltu väljäksi, viihtyisäksi ja liikenteellisesti rauhalliseksi asuinalueeksi. Lisärakentamisessa on huolehdittava siitä, ettei alueen asukkaiden asuinympäristön laatua heikennetä. Ulvilantie on asuinkatu, jota ruuhkauttaa aamun ja iltapäivän vilkas läpiajoliikenne. Ruuhkat vaikeuttavat bussiliikenteen sujuvuut­ta, asukkaiden pääsyä liikenteeseen ja asiakkaiden pääsyä ostoskeskukseen sekä aiheuttavat liikenneturvattomuutta jalankulkijoille. Toi­mistorakennuksen liikenteen ohjaaminen Ulvilantien kautta lisäisi ruuhkautumista ja ongelmia entisestään.

 

Yhtiö katsoo, että tontin ajoyhteyden liikennesuunnitelma on esitetyssä muodossa kelvoton eikä sitä saa toteuttaa. Sen sijaan tontin sisäänajon järjestämien Huopalahdentien puolelta vastaavalla tavalla kuin toimistorakennus Menuetossa (Huopalahdentie 24) ei haittaisi Ulvilantien liiken­­nettä eikä Munkkivuoren asuinaluetta. 

 

Asunto-Oy Ulvilantie 5:n hallitus katsoo (30.11.2005), että liikennemäärien tasaamiseksi ajoyhteys tontille on järjestettävä myös Huopalahdentien puolelta. Ruuhka-aikoina on jo nykyisin vaikeuksia kääntyä Ulvilantien yli tontille. Hallitus on huolissaan ostoskeskuksen ja lääkärikeskuksen palveluista, jos liikenne alueella tukkeutuu. 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta mm., että Ulvilantie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä tällä hetkellä on n. 8 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Uusi toimistokiinteistö lisää ruuhka-aikana Ulvilantien liikennemäärää n. 15–18 %. Suuri osa tästä liikenteestä käyttää Huopalahdentietä, joten Munkkiniemen läpiajo ei oleellisesti lisäänny. Tietokujan avaaminen liikenteelle ei näin ollen ole perusteltua. Ulvilantien ja Huopalahdentien liittymän toimivuutta voidaan parantaa rakentamalla uusi kaista Ulvilantieltä Huopalahdentielle kääntyviä varten, mikä helpottaa liikenteen lisäyksen tuomaa ongelmaa. Lisäkaista on mahdollista aloittaa jo uuden toimistokiinteistön tonttiliittymän kohdalta, mikä helpottaa iltaruuhkan aikana toimistokiinteistöstä ja Raumantieltä tulevien pääsyä Huopalahdentielle.

 

Huopalahdentie on Ulvilantien ja Turunväylän välillä 7-kaistainen pääkatu, jonka liikennemäärä on 27 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Huopalahdentiellä ovat Ulvilantien ja Turunväylän liikennevalo-ohjatut liitty­mät 120 m:n etäisyydellä toisistaan. Toimistokorttelin tonttiliittymän rakentaminen Huopalahdentieltä on teknisesti mahdollista. Tonttiliittymä on kuitenkin jo suuntaisliittymänä kahden valo-ohjatun liittymän välillä liikenneturvallisuuden kannalta erittäin huono ratkaisu. Ulvilantien valo-ohjaus syöttää koko ajan liikennettä Huopalahdentielle, joten etelän suuntaan ajava joutuu lyhyen matkan aikana ylittämään vähintään kaksi kaistaa moottoritielle kääntyvän liikenteen seassa. Tonttiliittymän rakentaminen taas eritasoisena ratkaisuna tulee erittäin kalliiksi.

 

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylityksen turvallisuutta on mahdollista parantaa rakentamalla Raumantien ja Ulvilantien sekä Huopalahdentien ja Ulvilantien liittymien suojateille keskikoroke.

 

Uuden kiinteistön pysäköinti on järjestetty kiinteistön alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Lyhytaikaista vieras- ja asiakaspysäköintiä varten tontilla esitetään rakennettavaksi 15 pysäköintipaikkaa.

 

 

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

 

 

 

 

 

Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)

8 027

13 000

 

 

Puistoaluetta (VP)

3 952

 

 

 

Katualuetta

4 854

 

 

 

Yleisen tien aluetta (LT)

 

193

 

 

 

Yhteensä

17 026

13 000

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö teki varajäsen Slätiksen kannattamana esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi siten, että tontille 30101 suunnitellaan asuintalojen korttelialue Ulvilantien varteen. Alue on yleiskaavassa varattu rakentamiseen merkinnällä ”kerrostaloval­tainen alue, asuminen/toimitila”. Tontti on kaupunkirakenteellisesti hyvällä paikalla Munkkivuoressa ja se on luonnollinen täydennysrakentamispaikka asuintalolle. Munkkivuoren ostoskeskuksen läheisyys ja alueen palvelut ovat erityinen syy kaavoittaa alueelle asumista eikä toimistoja.

 

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 7–2 (Helistö, Slätis) hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Vähemmistö oli asian palauttamisen kannalla.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.5.–19.6.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tö­keskuksen, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla (16.8.2006), pelastuslautakunnalla (15.8.2006) ja ympäristökeskuksella (27.6.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (24.8.2006) mm., että Ulvilantien leventämisestä aiheutuvat kustannukset ovat 36 000 euroa, jonka lisäksi tulee kustannuksia myös liikennevalojen siirroista. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Helsingin Vesi mainitsee (16.8.2006) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) mm., että se päätti 3.5.2006 varata NCC Property Development Oy:lle alueen Wyeth Finlandin uuden toimitalon tutkimista ja suunnittelua varten 31.12.2006 saakka. Varausta ei ole myöhemmin jatkettu. Varaushetkellä hankkeeseen sitoutuneen pääkäyttäjän Wyeth Finlandin suunnitelmat ovat muuttuneet varauspäätöksen jälkeen yhtiön päätettyä sijoittua aikataulusyistä muualle.

 

Lautakunta toteaa edelleen, että kaavamuutos on kyseisen yrityksen ratkaisusta huolimatta perusteltu, koska menestyvän elinkeinopolitiikan harjoittaminen edellyttää, että kaupungilla on tarjolla yrityksiä kiinnostavia toimitilatontteja. Yritysten toimitilaratkaisut tehdään usein erittäin lyhyellä aikajänteellä. Kaupungilla tulisikin olla riittävä valmiiksi asemakaavoitettu tonttivaranto, jolla nopeat rakentamispäätökset olisivat mahdollisia.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kiinteistölautakunta pyytää lausunnossaan kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan, onko puheena oleva tontti jaettavissa kahdeksi eri tontiksi, jolloin sen rakentamismahdollisuudet uudessa tilanteessa lisääntyisivät.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.3.2008) mm., että kiinteistölautakunta on 19.12.2006 lisäksi tehnyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle samoin perustellun esityksen, että kaupunkisuunnittelulautakunta vielä selvittäisi, onko kohteena oleva tontti jaettavissa kahdeksi itsenäisesti toteuttamiskelpoiseksi yksiköksi.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa edelleen, että kaavamuutoksen valmistelun alkuvaiheessa alueen suunnittelussa tutkittiin useampaa eri vaihtoehtoa. Mukana oli myös vaihtoehto, jossa Huopalahdentien varteen kaavailtiin kolmea n. 6 500 k-m2 käsittävää noppamaista rakennus­massaa. Näistä kaksi olisi ollut rakennettavissa omille tonteilleen nykyisten liikennejärjestelyjen aikana ja kolmas Pasilanväylän länsipään rakentamisen jälkeen, jolloin myös Turunväylän liittymistä Huopalahdentiehen on tarkoitus oikaista ja kaventaa. Kaavamuutosehdotuksen mukaiseen rakennusmassaan päädyttiin siksi, että se sopii parem­min Munkkivuoren muun rakennuskannan yhteyteen. Lisäksi tarkemman suunnittelun yhteydessä ilmeni, että Pasilanväylän yleissuunnitelman mukainen Turunväylältä pohjoiseen päin kaartuva ramppi (R2) rajoittaa huomattavasti alueen maanalaisten tilojen suunnittelua. Maanalaiset pysäköintitilat voidaan sijoittaa vain rampin pohjoispuolelle, jolloin alueen jakaminen kahdeksi eri tontiksi tekisi pysäköinnin järjestämisen hyvin hankalaksi.

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri mainitsee (19.10.2006) mm., että rakennukseen on suunniteltu kaksi pysäköintikerrosta maan alle. Ylem­män pysäköintitason korkeusasema on +8 eli sama kuin Huopalahdentien tasaus ja alemman pysäköintitason korkeusasema on +5.

 

Uudenmaan maakuntakaavassa ja Helsingin yleiskaava 2002:ssa on osoitettu Turunväylän liikennetunneli Professorintien sillalta Hakamäentielle. Pasilanväylän yleissuunnitelman (1992) mukaiset Turunväy­län/Pa­­silanväylän pääliikennetunneli ja Huopalahdentielle liittyvät rampit sijaitsevat osin kaava-alueen toimistotalon ja myös viereisten kortteleiden 30101 ja 30111 alapuolella. Päätunnelin katto on arvioita tasolla ‑6,5.

 

Uudenmaan tiepiiri katsoo, että pää- ja ramppitunnelien (erityisesti ramp­pi R2) rakennettavuus toimistotalon alapuolella tulee selvittää. Pasilanväylän suunnitelma ja sen rakentamiselle asettamat reunaehdot tulee käsitellä kaavaselostuksessa ja liitekuvilla. Liikennetunnelit on merkittävä maanalaisina varauksina asemakaavaan ja etsittävä kellaritiloille se taso, jonka alle ei saa mennä Pasilanväylän suunnitelmat huomioon ottaen. 

 

Rajauksiltaan ja sisällöltään vanhentunutta ja puutteellista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on syytä tarkistaa. Tämä merkinnee kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville laittamista ja uutta lausuntokierrosta.

 

Lisäksi Uudenmaan tiepiiri toteaa, että ympäröivien tie- ja katuverkon liikennemelun ja päästöjen vaikutus tulee selvittää tarkemmin. Edellytetäänkö julkisivuissa tavallista korkeampaa ääneneristystä ja täytyykö ilmastointiaukot sijoittaa päästöt huomioon ottaen?

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.3.2008) mm., että Uudenmaan tiepiirin lausunnon johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto neuvotteli vuoden 2006 lopulla ja 2007 aikana tiepiirin kanssa asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutosehdotuskarttaa, asemakaavaselostusta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa korjattiin neuvotteluissa esiin tulleiden asioiden osalta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi Uudenmaan tiepiiriltä uutta lausuntoa korjatusta asemakaavakartasta ja selostuksesta, jonka liitteenä oli päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tiepiiriltä myöhemmin saatua lausuntoa selostetaan jäljempänä.

 

Pasilanväylän länsipään toteuttaminen on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) hallituksen 2.3.2007 hyväksymässä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sijoitettu toiselle jaksolle, joka ajoittuu vuosille 2016–2030.

 

Uudenmaan tiepiirin lausunnossaan mainitsemat Pasilanväylän yleissuunnitelman mukaiset pääliikennetunnelin ja ramppien aluevaraukset suoja-alueineen on merkitty kaavakarttaan. Pasilanväylän päätunnelia varten on asemakaavan muutosehdotukseen merkitty 50 m leveä alueen osa, jonka yläpuolella saa louhia tasoon +3,0. Alueen osa on kaavaehdotuksessa merkinnällä ma/lt: Maanalainen tila, johon saadaan sijoittaa maanalaisen liikennetunnelin rakenteita suojavyöhykkeineen. Korttelialueella sijaitsevalla ma/lt merkityllä alueella ei saa louhia tason +3,0 alapuolella.

 

Päätunnelin pohjoisen rampin 20 m leveällä alueella ei saa louhia korkeusasemien +5–+3 muodostaman kaltevan tason alapuolelle ja päätunnelin eteläisen rampin 20 m leveällä alueella ei saa louhia korkeusasemien +11–+7 muodostaman kaltevan tason alapuolelle. Alueet ovat kaavaehdotuksessa merkinnällä maalt (+5–+3) ja maalt (+11–+7): Maanalainen tila, johon saadaan sijoittaa maanalaisen liikennetunnelin rakenteita suojavyöhykkeineen. Korttelialueella sijaitsevalla maalt‑mer­kityllä alueella ei saa louhia sulkuihin merkittyjen korkeusasemien muo­dostaman kaltevan tason alapuolella.

 

Kaava-alueen osallistumista ja arviointia suunniteltiin osana Munkkivuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristöön suunniteltujen kaavamuutosten kanssa. Koko alueesta tehdyssä suunnitelmassa mainitaan arvioitaviksi asioiksi kaavan toteuttamisen vaikutukset kaupunkikuvaan, asuinympäristöön, liikenneturvallisuuteen, liikenteen toimimiseen ja sen aiheuttamaan meluun. Arvioinnit esitetään asemakaavaselostuksessa. Kaavaluonnosvaiheessa muutosalue laajeni etelään päin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä rajauksesta. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetettiin kirje (25.10.2005) samoille osallisille kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kirjeessä kerrottiin kaava-alu­een laajenemisesta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on arviointien suhteen edelleen ajantasainen ja kaava-alueen rajauksen muuttumisesta on tiedotettu Uudenmaan tiepiiriä lukuun ottamatta asiallisesti.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tiepiirin lausunnon johdosta tarkistettu ja päivitetty suunnittelualuetta ja suunnitteluvaiheita koskevilta osin. Uudenmaan tiepiiri on lisätty alueen suunnitteluun osallisiin viranomaisiin ja vaikutukset Pasilanväylän suunnitelmiin on lisätty kaavan valmistelun aikana arvioitaviin vaikutuksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamista uudelleen nähtäville ei ole pidetty tarpeellisena. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut asiasta Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

 

Liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu pistelaskennan avulla. Huopalahdentien liikennemäärän ei arvioida kasvavan olennaisesti nykyisestä arvosta 34 300 ajoneuvoa/vrk. Turunväylän vuoden 2025 ennusteliikennemääräksi on arvioitu n. 52 000 ajoneuvoa/vrk.

 

Pistelaskennan mukaan mitoittava keskiäänitaso rakennusalan Huopalahdentien ja Turunväylän puoleisilla sivuilla tulee kasvamaan nykyisestä enintään arvoon n. 69 dB vuoteen 2025 mennessä. Melutason ohjearvo liike- ja toimistohuoneiden osalta on sisällä 45 dB. Ohjearvo saavutetaan normaaleilla seinärakenteilla.

 

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (4.2.2008) uudessa lausunnossaan mm., että kaavan laadinnan yhteydessä on tehty yhteistyötä Uudenmaan tiepiirin kanssa. Maanalaiset liikennetunnelit on otettu huomioon kaavassa. Tunnelien myöhempi toteuttaminen edellyttää aikanaan tarkempaa suunnittelua ja asemakaavoitusta.

 

Korjatusta asemakaavakartasta ja asemakaavaselostuksesta Uudenmaan tiepiiri toteaa, että kaavakartalla katoksen rakennusalan (kt) kulma sivuaa LT-alueen rajaa. Kaikkien rakenteiden ja laitteiden perustuksineen ja kuivatuksineen tulee pysyä tontilla. Lisäksi tiepiiri huomauttaa, että kaavakartan kaavamää­räyksissä maalt- ja ma/lt-merkintöjen selityksistä puuttuu lt-mer­kin­nän t‑kirjain. Kaavaselostuksen liitteenä olevassa 18.6.2007 päivätyssä poikkileikkauksessa nimi laskeva ramppi on nouseva ja päinvastoin. Turunväylää koskevat liikenne- ja melutiedot vaikutuksineen voitaisiin lisätä selostukseen, mikäli ne ovat jo tiedossa.

 

Uudenmaan tiepiirillä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.3.2008), että asemakaavan muutosehdotuksessa olevaa katoksen rakennusalaa on hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä muutettu niin, ettei se ulotu LT‑alueen rajaan saakka.

 

Uudenmaan tiepiirin mainitsemat teknisluonteiset korjaukset on tehty asemakaavan muutosehdotukseen ja asemakaavaselostukseen.

 

Kiinteistövirasto varasi alueen NCC Property Development Oy:lle 31.12.2006 saakka. Yhtiö on rauenneesta tonttivarauksesta huolimatta edelleen kiinnostunut tontista ja on kaavamuutoksen vireillä olon aikana teettänyt Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula:lla jatkosuunnitel­mia tontin käytöstä. NCC on antanut tehdyt suunnitelmat kaupunkisuunnitteluviraston käyttöön. Jatkosuunnitelmissa on otettu huomioon Pasilanväylän eteläpuolisen rampin aiheuttamat rajoitukset maanalaisen pysäköinnin sijoittamiseen. Viitesuunnitelman kannalta muutokset tarkoittavat sitä, että osa lyhyemmän etelään päin olevan rakennussiiven alla olevista autopaikoista joudutaan siirtämään rakennuksen länsipuolelle jäävän piha-alueen alle, mikä oli mahdollista jo korjaamattoman asemakaavaehdotuksen puitteissa.

 

Lisäksi jatkosuunnittelussa rakennuksen hahmoa on muutettu siten, että rakennussiivet ovat nyt toisiinsa nähden jyrkemmässä kulmassa ja ruokalatiloihin liittyvä katosalue sijaitsee pääosin rakennuksen kaakkois­puolella, kun se aiemmin oli itäpuolella Huopalahdentien varressa.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen merkittyjä rakennusaloja on muutettu vähäisesti siten, että ne mahdollistavat päivitetyn suunnitelman mukaisen rakentamisen. Rakennusaloissa on sen verran väljyyttä, että ne mahdollistavat pienet tarkennukset suunnitelmissa myös jatkossa. Valokatteiselle tilalle merkitty rakennusala on korjatussa asemakaavan muutosehdotuksessa muutettu likimääräiseksi.

 

Pasilanväylän yleissuunnitelman mukaisen tunnelin ja Turunväylän kaventamisen jälkeen on mahdollista, että nyt kaavoitettavan tontin eteläpuolelle on kaavoitettavissa uusi toimisto- tms. tontti. Kaavassa on varauduttu tähän pitkällä tulevaisuudessa olevaan mahdollisuuteen siten, että nyt kaavoitettavalle tontille on merkitty likimääräinen ajorasite uutta tonttia varten.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

 

Asemakaavakarttaan, kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset:

 

–                    Pasilanväylän yleissuunnitelman mukaisten liikennetunnelien aluevaraukset ja maankäytön rajoitukset on merkitty kaavakarttaan ma/lt- ja maalt-merkinnöillä.

 

–                    Asemakaavan selostukseen on liitetty tonttia koskevat osat Pasilanväylän yleissuunnitelmasta.

 

–                    Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty ja päivitetty, ja se on liitetty asemakaavan selostukseen. 

 

Asemakaavakarttaan on lisäksi tehty seuraavat muutokset:

 

–                    Tontille on merkitty likimääräinen ajorasite, joka johtaa tontin eteläpuoliselle alueelle.

 

–                    Rakennuksen rakennusaloja on tarkistettu, siten että raken­nussiivet muodostavat jyrkemmän kulman.

 

–                    Valokatteisten tilojen rakennusaloja on hieman muutettu ja ne on merkitty likimääräisinä.  

 

–                    Rakennukseen liittyvän katoksen rakennusalaa on pienennetty ja siirretty rakennuksen kaakkoispuolelle.

 

Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisiä tarkistuksia.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtävälle.

 

Uudenmaan tiepiiri haluaa Turunväylän tiealueen haltijana (maankäyttö- ja rakennuslain 133 §) saada tiedon ja asiakirjat lausunnolle rakennuslupavaiheessa tästä ja tulevista lähialueen rakennushankkeista.

 

Lautakunta puoltaa muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan katu-, puis­to- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.3.2006 päivätyn ja 13.3.2008 muutetun piirustuksen nro 11539 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11539 (Munkkiniemen puisto- ym. alueet)

 

Liite 2

Havainnekuva (Munkkiniemen puisto- ym. alueet)

 

 

 

 

10

LAUTTASAAREN KORTTELIN 31139 JA TONTTIEN 31126/2 - 6 SEKÄ 16 - 20 YM. ALUEIDEN (VATTUNIEMEN PUISTOTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11635)

 

Khs 2007-593

 

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31139 ja korttelin nro 31126 tonttien nro 2–6 ja 16–20 sekä puisto-, pysäköinti-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uusi kortteli 31155).

 

Alue sijaitsee Vattuniemen itärannalla (mm. Veneentekijäntie, Vattunie­menkatu). 

 

Tiivistelmä                       Rakennusviraston puretun työtukikohdan ja olemassa olevan puiston muodostamalle alueelle on suunniteltu asuinkerrostalojen korttelialue, johon on suunniteltu myös päiväkoti. Iso osa alueesta jää puistoksi. Puistossa on muinaismuistolailla suojeltu rintavarustus. Nahkahousuntieltä on muodostettu kevyen liikenteen yhteys, Nahkahousunpolku, Ve­neentekijäntielle teollisuuskorttelin läpi. Teollisuus- ja varastokorttelin käyttötarkoitus säilyy. Korttelissa suojellaan ateljeerakennus. Vattuniemen puistotien linjausta on muutettu jonkin verran etelämmäksi. Alu­eel­la olevia pysäköintipaikkoja on järjestelty uudestaan.

 

Rakennusoikeus lisääntyy 1 925 k-m2. Uutta asuinkerrosalaa muodostuu 4 250 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelin kerrosala vastaa tehokkuutta (e) 1,3. Uusia asukkaita tulee n. 80.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.12.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Lautakunta hyväksyi 17.6.1997 Nahkahousuntien varrella kolmen tontin sekä korttelin 31126 läpi osoitettavan kevyen liikenteen kadun asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tonttien kaavamuutokset käsiteltiin jatkosuunnittelussa yksitellen. Kevyen liikenteen katu katsottiin tarkoituksenmukaiseksi kytkeä nyt käsiteltävänä olevaan varikon tontin muutostyöhön.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), työpaikka-aluetta (teollisuus/toi­misto/ satama) ja vähäinen osa-alue rannassa on kaupunkipuistoaluetta.

 

Asemakaavat

 

Tontti 31139/2 Vattuniemen puistotie 3:ssa on voimassa olevassa ase­makaavassa vuodelta 1985 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET), jonka tehokkuusluku on e = 1.4. Tontin länsi- ja eteläpuolella on vuonna 1982 vahvistetussa asemakaavassa puistoaluetta (P) ja itäpuolella vuonna 1996 vahvistetussa asemakaavassa pysäköintialuetta (LP) ja pieni puisto (VP). Vattuniemen puistotien eteläpuolella on osalla voimassa vuonna 2000 hyväksytty asemakaava, jossa on katualuetta ja kevyen liikenteen katualue. Kortteli 31126 on vuonna 1994 hyväksytyssä kaavassa enintään kaksikerroksisten teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jossa tehokkuusluku on e = 1.0.

 

Rakennuskiellot

 

Tontilla 31126/20 on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 mo­mentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Tonttia 31139/2 ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten sillä on voimas­sa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelia 31129 koskevat lautakunnan 8.2.2001 hyväksymät Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet, joiden mukaan korttelin käyttötarkoitus pidetään ennallaan. Periaatteet eivät koske tonttia 31139/2.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on teettänyt asemakaavaluonnoksen pohjaksi viitesuunnitelman yksityisellä konsulttitoimistolla Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy.

 

Maanomistus

 

Kaupunki omistaa alueen. Korttelin 31126 tontit kaupunki on vuokrannut yksityisille yrityksille. Vattuniemen puistotien eteläpuolella olevasta nurmipintaisesta puistoalueesta on osa tilapäisesti vuokrattu viereisellä tontilla toimivalle venealan yritykselle.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Tontilta 31139/2 (korttelissa vain yksi tontti) on purettu rakennusviraston työtukikohtarakennus. Suurin osa tontista on paljasta sorakenttää. Keskellä tonttia on kasvillisuuden peitossa oleva alue, jossa on muinais­muistolain suojaama Krimin sodan aikainen rintavarustus. Tontin länsipuolella on puistoalue ja itäpuolella on yleinen pysäköintialue.

 

Kortteli 31126 on teollisuus- ja varastotonttialuetta ja siinä toimii eri alojen pienyrityksiä. Tonteilla on kaksikerroksisia rakennuksia.

 

Veneentekijäntiellä on asiointiliikennettä viereisten kortteleiden yrityksiin ja Vattuniemen puistotietä myöten Vattunokassa olevaan venesatamaan, jonne on myös venekuljetuksia. Vattuniemen puistotien nykyinen sijainti ei kauttaaltaan ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaava-alueen kaakkoisosan rantajärjestelyjä ei myöskään ole kaavan mukaisesti toteutettu.

 

Puistoalueella Veneentekijäntien ja Vattuniemen puistotien kulmauksessa on punatiilellä verhoiltu muuntamo. 

 

Ympäröivien alueiden maankäyttö

 

Kaava-alueen ympäristössä maankäyttö on varsin vakiintunut. Alueen pohjoispuolella on uusi asuinkerrostalokortteli ja kaksi vastikään kunnos­tettua puistoaluetta. Länsipuolella on myös asuinkerrostaloja. Eteläpuolella on kaksikerroksisten teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet, jotka tulevat pysymään nykyisessä käytössä. Näistä etelänpuoleisessa korttelissa, joka rajautuu rantaan, on erilaisia veneilyyn liittyviä palveluja. Itäpuolella suunnittelualuetta, Vattunokassa on Helsingfors Segelklubb rf:n (HSK) venesatama.

 

Palvelut       Lähietäisyydellä ovat Lauttasaaressa kaupalliset ja julkiset palvelut.

 

Luonnonympäristö

 

Kaava-alueen keskellä on puistoalue. Puistossa on runsas kasvilajisto, joka pohjautuu entiseen pihapuutarhaan. Alueella on sijainnut vanha pihapiiri, josta on jäljellä mm. vanhoja lehmuksia rantaan johtavasta puukujanteesta, hedelmäpuita, marja- ja koristepensaita. Puisto on ollut toistakymmentä vuotta melko vähäisessä hoidossa. Se on kuitenkin jatkuvassa käytössä. Kulutus ja roskaantuminen näkyvät alueella. Puiston keskivaiheilla on hiekkapintainen leikki- ja oleskelualue. Vattuniemen puistotien eteläpuolella on nurmipintainen puistokaistale.

 

Suojelukohteet

 

Muinaisjäännös

 

Tontilla 31139/2 sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kyseessä on pienehkö, puolikaaren muotoinen maavalli, joka kuuluu Lauttasaaren Krimin sodan aikaiseen puolustusrintamaan, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1855. Lauttasaarta linnoitettiin osana Viaporia tukevaa linnoitusketjua. Maavalli on n. 15–20 m pitkä ja se on sisäpuolelta tuettu luonnonkivin. Tällä hetkellä vallitus on runsaan puuston ja pensaiston peittämä, mutta erottuu hyvin ympäristöstään.

 

Saaren vanha asuinpaikka

 

Suunnittelualue on eräs Lauttasaaren historian kannalta merkittävistä paikoista. Se kuului Lauttasaaren toisen jo 1700-luvulla olemassa olleen Bertaksen tilan maihin. Nykyisellä puistoalueella on ollut merkittävä asuinrakennus ainakin jo 1800-luvun puolenvälin tienoilla. Vuonna 1881 laaditussa isojakokartassa paikalla on iso huvilarakennus ympärillään puutarha. Päärakennuksen edustalta johtaa rantalaiturille suora puistokäytävä, jonka molemmilla puolilla on pihapuutarha symmetrisesti rakennettuine puistokäytävineen. Laiturille johtaneesta käytävästä on edelleen jäljellä vanha lehmuskujanne. Vanhimmilla lehmuksilla on ilmeikkäät, paksut rungot, halkaisijaltaan n. 80 cm. Entisestä pihapiiristä kertoo runsas kulttuurikasvilajisto.

 

Studio Pietinen

 

Tontilla 31126/20 on vuonna 1960 valmistunut ateljeerakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Rakennus suunniteltiin valokuvaajaveljeksille, Otso ja Matti Pietiselle valokuvausstudioksi. Tyylikäs valkoinen modernistinen studiorakennus luetaan kuuluvaksi professori Aarno Ruusuvuoren päätöihin. Kaupunginmuseo on määrittänyt 12.8.2003 antamassaan lausunnossa rakennuksen suojelutavoitteet.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Maaperä      Alueen maaperä on kitkamaata, moreenia ja hiekkaa. Kallion pinta on työtukikohdan länsipuolella lähellä maan pintaa alle 3 m:n syvyydessä. Tontin kaakkoiskulmassa ja itäreunassa on täytemaata 1–3 m maanpinnasta.

 

Maanpinta puiston ja tontin alueella laskee länsiosan +7:stä itään päin tasolle +2. Alue on hyvä, kovapohjainen rakentamiseen. Maanpintaa voidaan nostaa ja muotoilla suhteessa ympäröivään katuverkkoon ja ranta-alueeseen. Vattuniemen puistotien siirto on teknisesti mahdollinen.

 

Ranta-alueen korkeusasema tulee olla n. +2.3. Alimmat lattiat tulee sijoittaa tasolle +3.0. Em. tason alapuoliset tilat on vesipaine-eristet­tä­vä. Autopaikkojen sijoittaminen maan alle on edullista ratkaista alueen länsiosan rakennusten kellariin tai kansirakenteella siten, että lattiataso on +3.0 tai sen yläpuolella.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Tontilla 31139/2 on toiminut rakennusviraston työtukikohta, jonka takia maaperän pilaantumista on tutkittu. Tutkimusten perusteella ei ole syytä olettaa tontilla olevan maaperän pilaantumista. Näytteitä on otettu kuudesta koekuopasta. Kahdeksasta näytteestä on tutkittu raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn), kuudesta näytteestä öljyhiilivedyt, kolmesta PCB-yhdisteet ja kahdesta VOC-kokonaispitoisuus.

 

Ympäristökeskus on tehnyt kaava-alueen vieressä olevalla tontilla 31129/8 tarkastuskäynnin 16.1.2006 ja todennut, että veneiden korjauksessa syntyvää styreenin hajua oli havaittavissa hallirakennuksen vieressä Vattuniemen puistotien puolella. Hajujen ei kuitenkaan arvioida leviävän entiselle varikkotontille asti.

 

Kaava-alueen eteläreunassa ja eteläpuolella on satama-allas, joka liittyy venesatama-alueeseen ja pienteollisuuskortteliin, jossa huolletaan mm. veneitä. Pohjasedimentin koostumusta ei ole tutkittu.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on hyödyntää rakennusvirastolta vapautunut alue asuntorakentamiseen ja sijoittaa alueelle päiväkoti siten, että otetaan huomioon muinaismuistolain suojelema kohde tontin keskellä. Tavoitteena on saada aikaan kokonaisuus, jossa on hyvät asumisolosuhteet tarjoava korkeatasoinen asuntokortteli ja hyvät olosuhteet päiväkodin toiminnalle. Tavoitteena on arvokkaiden ympäristöominaisuuksien säilyttäminen sekä kehittää puistoa ja alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia luomalla mielenkiintoinen, toimiva puistoalue, joka ilmentää lauttasaarelaista identiteettiä ja viestii jälkipolville paikan historiasta. Lisäksi tavoitteena on suojella arvokas ateljeerakennus teollisuus- ja varastorakennusten korttelissa ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä muodostamalla suora kevyen liikenteen yhteys Vattuniemen poikki Länsirannalta itärannalle.

 

Ympäristökeskus piti kaavaprosessissa tärkeänä, että kaavan vaikutusten arvioinnissa kuvataan suunnittelualueen ja sen lähiympäristön toimintojen ja liikenteen vaikutuksia, jotka kohdistuvat asumiseen ja että selvitetään entisen varikon tarkempi käyttöhistoria ja tarvittaessa alueen maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Ympäristökeskuksen tavoite on lisäksi teollisuuskäyttöön merkittyjen tonttien muuttaminen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden tonteiksi läheisen asutuksen vuoksi.

 

Kaupunginmuseo korosti, että erityistä huomiota tulee kiinnittää Veneentekijäntie 20:ssä suojeltavan rakennuksen ympäristöön. Läheiselle tontille 31139/2 suunniteltava uudisrakentaminen ei saa viedä voimaa suojeltavalta rakennukselta eli uudisrakentamista ei tule sijoittaa liian lähelle suojeltavaa rakennusta. Uudisrakentamisen korkeus olisi myös sovitettava teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen mittakaavaan sopivaksi. Nahkahousuntien jatkeeksi suunnitellun kevyen liikenteen kadun tulee kaupunginmuseon mielestä olla niin kapea, että se mahtuu kulkemaan korttelin 31126 läpi olemassa olevien rakennusten välistä.

 

Sosiaaliviraston tavoitteena on perustaa alueelle kahden ryhmän (42 lasta) päiväkoti.

 

Muiden osallisten tavoitteet

 

Osallisten tavoitteet ilmenevät 27 kirjeessä, jotka on virastoon tullut kaavoituskatsauksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta.

 

Keskeinen toive on, että koko alue tulisi jättää rakentamatta ja paikalle tulisi muodostaa laaja puistoalue. Olemassa oleva puisto tulisi siistiä ja puusto tulisi säilyttää. Puiston tulisi saada valoa, mereltä tulisi näkyä vihreyttä ja olemassa olevista asuinrakennuksista tulisi säilyä näkymät merelle.

 

Tonttialue haluttiin monessa kirjeessä jättää avoimeksi tilaksi. Vaihtoehtoisina käyttötarkoituksina ehdotettiin palloilukenttää, tms. liikunta-aluetta, lasten leikkialuetta ja hiekkalaatikkoa, skeittipaikkaa, torimaista aukeaa palvelemaan alueella toimivia yrityksiä ja yhteisöjä, erilaisia tapahtumia, kuten venemessuja ja muunlaisia yleisötapahtumia sekä koirien ulkoilutusmahdollisuutta. Aukiolle ehdotettiin myös veneiden talvisäilytystä, pysäköintiä ym. purjehdusseuraa palvelevaa aluetta sekä kahvila-, myymälä- ja saniteettitiloja.

 

Kirjeissä esitettiin, että mikäli rakentaminen tontilla olisi välttämätöntä, rakentaminen saisi olla enintään yksi- tai kaksikerroksista esimerkiksi matala päiväkotirakennus, päiväkoti- ja vanhustentaloyhdistelmä, liikuntatila, nuorisotila tai korkealuokkaista pientalorakentamista. Korostuneimpia huolen aiheita olivat mm. liiallinen tehokkuus rakentamisessa, liian korkeat rakennukset, jotka vievät näköalat naapureilta ja haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin. Oli myös yksi ehdotus, että välttämätön rakentaminen tulisi sijoittaa tontin länsipuolella olevan puiston paikalle.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Työtukikohdan ja olemassa olevan puiston muodostamalle alueelle on suunniteltu asuinkerrostalojen korttelialue, johon on suunniteltu myös päiväkoti. Iso osa alueesta jää puistoksi. Puistossa on muinaismuistolailla suojeltu rintavarustus. Nahkahousuntieltä on muodostettu kevyen liikenteen yhteys, Nahkahousunpolku, Veneentekijäntielle teollisuuskorttelin läpi. Teollisuus- ja varastokorttelin käyttötarkoitus säilyy. Korttelissa suojellaan yksi rakennus (Studio Pietinen). Vattuniemen puistotien linjausta on muutettu jonkin verran etelämmäksi. Alueella olevia pysäköintipaikkoja on järjestelty uudestaan.

 

Kaava-alueen uuden asuinkorttelin sijoittuminen määräytyy alueeseen kohdistuvien ristiriitaisten tavoitteiden välillä tehdyn valinnan perusteella. Painavina lähtökohtina on pidetty lakisääteistä muinaismuiston suojelua ja olemassa olevan historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän puiston hyödyntämistä edelleen virkistyskäyttöön. Näistä lähtökohdista voidaan uuden rakentamisen yhteydessä myös säilyttää saaren histo­riaa ja vahvistaa alueen identiteettiä.

 

Asuinkortteli sijoittuu tiukasti venesatamaan vievän kadun, Vattuniemen puistotien viereen. Kadun sijainti siirtyy nykyistä hieman etelämmäksi, lähemmäksi teollisuuskorttelia. Rakennusten sijoittamiseen ja kadun siirtoon on vaikuttanut tarve säilyttää puistoa mahdollisimman paljon.

 

Uuden korttelin ja aiemmin rakennetun Veneentekijäntien pohjoispuolella olevan korttelin (ns. puhdistamon alueen) väliin jää yhtenäinen puistoalue. Se on suunniteltu jääväksi rannan puoleisesta osasta luonteeltaan avoimeksi oleskelu- ja leikkialueeksi, josta avautuvat avarat näkymät merelle pohjoiskoilliseen ja etelän suuntaan. Tälle ranta-alu­eelle johtavat kevyen liikenteen yhteydet, pohjoisesta Veneentekijän­kaarta myöden ja lännestä, uutta Nahkahousuntieltä rakennettavaa Nahkahousunpolkua pitkin. Uusi asuinkorttelialue muodostaa Vattunie­men itärannan asuinkorttelien eteläreunan, vasten rannan teollisuuskorttelia.

 

Kaupunkikuvallisesti on tiivistetty Vattuniemen puistotien ja Veneentekijäntien risteysaluetta. Uuden asuinkorttelin läntisin rakennus sekä puiston reunaan rakennettava aitamuuri rajaa selkeästi Veneentekijäntien kaarteen. Rakennus on Veneentekijäntietä luoteesta lähestyttäessä katunäkymän päätteenä. Asemakaava muuttaa Vattuniemen puistotien nykyistä katulinjausta. Vattuniemen puistotie liittyy kohtisuo­raan Veneentekijäntiehen, mikä parantaa liikenneturvallisuutta.

 

Veneentekijäntien kaarteesta on kulkuyhteys puistoon ja vanhalle lehmuskujanteelle. Kadun tasoon muodostetaan tasanne, josta on näkymät kujannetta myöten merelle ja uusien talojen vieritse venesatama-alueelle. Tasanteelta pääsee laskeutumaan puistoon suoraan portaita myöten tai esteettömästi kiertäen rakennusten sivussa kulkevaa pelastusreittiä myöten. Tässä on yleinen jalankulkuyhteys osoitettu tonttialueen kautta, koska täten on säästetty tilaa puiston puolella ja vältetty kahden vierekkäisen yhteyden tekeminen.

 

Ranta-alueen ja puiston kehittämiselle on nähty tarpeellisena siirtää nykyinen rannassa oleva pysäköintikenttä Vattuniemen puistotien varteen.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 3,4 ha ja kokonaiskerrosala 17 547 m2. Asuntokorttelin (AK) kerrosala on 4 250 m2, josta asuntokerrosalaa on 3 780 m2. Päiväkotia varten on osoitettu 470 m2 kerrosalaa. Korttelin tehokkuus on e = 1.3. Uusia asukkaita tulee n. 80. Teollisuus- ja varastokorttelin kerrosala on 13 297 m2, joka merkitsee 1 002 m2 vähennystä aiempaan.

 

Asuinrakennusten kesken kerrosala jakautuu seuraavasti: itäisin raken­nus n. 1 650 m² ja kaksi muuta rakennusta kumpikin n. 1 300 m². Kussakin rakennuksessa ylimmän kerroksen kerrosala on ¾ suurimman kerroksen kerrosalasta, mikä merkitsee, että ylimpään kerrokseen muodostuu tilaa kattoterasseille.

 

Mikäli asuinhuoneistojen keskipinta-ala on n. 75 m2 huoneistoalaa, tulee asuntojen lukumääräksi n. 37.

 

Koska maanpinta laskee rantaan päin, osa autohallikerroksesta on länsipäässä maan alla, mutta rannan puoleisessa päässä maan päällä.  Maanpinnan lopullisesta tasosta riippuen osa kerroksen aputiloista saat­taa tulla luetuksi kerrosalaan, minkä vuoksi karttaan merkityn kerrosalan lisäksi sallitaan rakentaa autohallikerroksen aputilat. Muissa kerroksissa kerrosalaan laskettavat aputilat, esimerkiksi jätehuoneet, lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarastot sisältyvät osoitettuun asuinkerrosalaan. Pääasiallisesti maanalaista autohallitilaa ei lasketa kerros­alaan.

 

Teollisuuskorttelialueen rakennusoikeus pienenee 1 002 k-m2, koska korttelin läpi osoitettu katu supistaa tonttien pinta-alaa. Lisäksi suojeltavan rakennuksen tontilta poistetaan ylimääräinen rakennusoikeus, koska tontille ei mahdu rakentamaan lisää. 

 

Asuinrakennusten korttelialue (AK)

 

Asuinkortteli on massoiteltu kolmeksi kaupunkivilla-tyyppiseksi rakennukseksi, joita kaupunkikuvassa sitoo yhteen veistoksellisena jalustana pihakannen seinämä katua vasten ja yhteneväinen räystäslinja. Pistemäiset rakennukset eivät muodosta puistoa vasten umpinaista rakennusrintamaa. Pihakansi on asukkaiden piha-aluetta, joka on osittain ympäröivää maastoa korkeammalla. Kannen ja rakennusrunkojen alle on sijoitettu asukkaiden autopaikat. Suunnitelmassa on pidetty tavoiteltavana rakentamisen keskittämistä mahdollisimman kapealle alueelle sekä tilaa vievien pysäköintikansiratkaisujen rajaamista mahdollisimman tiiviille alueelle. Kannen pinta-alaa on minimoitu sijoittamalla ajoyhteys rakennusrungon alle. Pihakannen likimääräinen korkeusasema (+6.25) on määräytynyt käytetyn alimman lattiakorkotason mukaan (taso +3.00).

 

Rakennukset, joilla on sama räystäslinja, ovat neljä- ja viisikerroksisia, johtuen maaston laskeutumisesta rantaan päin. Ylin kerros on toteutettava pääkerrokseen nähden vajaana (3/4). Rannan puoleiseen rakennukseen tulee rakennettavaksi minimivaatimusta korkeampia kerroksia. Ylimpiin kerroksiin voidaan rakentaa esimerkiksi kaksikerroksisia asuntoja, joissa on isot terassit.

 

Päiväkoti

 

Asuntokortteliin tulee rakentaa päiväkoti itäisimmän asuinrakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen. Päiväkotia varten on osoitettu 470 m2 kerrosalaa. Tilat joudutaan sijoittamaan kahteen kerrokseen, koska yhden kerroksen kerrosala on alle 350 m2, joka ei ole riittävä päiväkodille. Päiväkodin ulko-oleskelukäyttöön on osoitettu viereiseen puistoon muusta puistoalueesta erillinen osa, joka on pinta-alaltaan n. 840 m2. Lasten sisäänkäynti on edullista sijoittaa puiston puolelta, maanvaraiselta piha-alueelta, johon voi myös rakentaa tarvittavia vaunu- ym. varastoja. Huoltoyhteys on luontevaa hoitaa kadun puolelta.

 

Aputilat

 

Vaadittavat aputilat on rakennettava rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti. Aputilat sijoittuvat osin pohjakerrokseen kerrosalaan laskettavana tilana, osin kellaritiloihin. Joka porras­huoneen sisäänkäynnin välittömään yhteyteen on käytännöllistä sijoittaa lastenvaunu-, ulkoiluväline- ym. varastotilaa. Jätehuoneiden sijainniksi sopivat läntisimmän rakennuksen katutaso ja itäisimmän rakennuksen katutaso, jossa yhteydessä tai vieressä voi olla päiväkodin vastaava tila.

 

Piha-alueet

 

Asuntojen yhteisinä piha-alueina toimivat osin rakennusten väliin jäävät kansialueet. Kansipihalta on järjestettävissä portaat puiston puolelle ja esteetön yhteys Veneentekijäntielle.

 

Pysäköinti

 

Kortteleiden autopaikkamäärän mitoitusperuste on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän mitoitusohjeen mukaan vähintään 1 autopaikka/95 m² asuinkerrosalaa ja 2 autopaikkaa/päiväkoti. Tarvittava autopaikkamäärä on yhteensä 42. Autopaikat sijoitetaan pihakansien ja/tai rakennusten alle.

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (TY)

 

Korttelissa 31126 pääkäyttötarkoitus pysyy nykyisenä. Korttelissa muutetaan ja täsmennetään asemakaavamääräyksiä, jotka rajoittavat ympäristöhäiriöitä aiheuttavan laitoksen sijoittumista ja tontin käyttöä. Uusi määräys kuuluu: teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ym­päristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Lisämääräyksen mukaan korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön hajua tai muuta ilman pilaantumista tai josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla 55 dB(A). Tont­tia ei saa myöskään käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastointiin.

 

Tärkeimmät muutokset ovat kevyen liikenteen kadun osoittaminen korttelin läpi ja tontilla 31126/20 sijaitsevan rakennuksen suojelu. Ensin mai­nittu muutos pienentää jonkin verran viereisten tonttien pinta-alaa ja rakennusoikeutta. Kevyen liikenteen kadun pohjoispuolinen osa saa uuden korttelinumeron.

 

Tontilla 31126/20 oleva ateljeerakennus merkitään suojeltavaksi merkinnällä sr-1. Tontin rakennusoikeudesta on käytetty 49 %. Käyttämätön rakennusoikeus poistetaan, koska suojeltava rakennus sijaitse tontilla siten, että tonttimaata ei ole käytettävissä täydennysrakentamiseen. Rakennusta ei voi myöskään korottaa tärvelemättä sen arkkitehtonista arvoa. Rakennusoikeus pienenee 690 k-m2 ja on 650 k‑m2.

 

Puistoalueet (VP)

 

Aimo Tukiaisen puiston laajuus antaa mahdollisuudet kehittää eriluonteisia alueita. Iso osa varikkokentän länsipuolista puistoa ja puistoalueen ilmeen kannalta merkittävää puustoa säilytetään. Puisto erotetaan Veneentekijäntiestä aitamuurilla. Vanhan työtukikohdan ja ranta-alueen muodostama osa puistoa tullaan kehittämään avoimena alueena, joka liittyy eteläpuolella olevaan satama-altaaseen rantatorina. Päiväkodin tarvitsema lasten leikkialue on osoitettu työtukikohdan purettujen raken­nusten paikalle. Sen itäpuolelle jää historiallinen, suojeltu linnoituslaite, jonka kunnostaminen ja hoitaminen on suunniteltava yhteistyössä Museoviraston kanssa. Rintavarustuksen kaaren suojaan on taitavalla suunnittelulla järjestettävissä pieni oleskelu- tai leikkipaikka esimerkiksi pikkulapsille. Varustuksen kaakkoispuolelle on suunniteltu pieni kenttä, esimerkiksi muuta maanpintaa hieman alemmalla tasolla oleva ja reunoilta porrastettu petankkikenttä. Puiston koillisosaan on suunniteltu ns. aaltopuistoa, nurmialuetta, jossa maanpinta muodostaa aaltomaisia kohoumia. Puiston läpi muodostuu luonteva yhteys Veneentekijäntieltä rantaraitille.

 

Vattuniemen puistotien eteläpuolella oleva puisto muodostaa välivyö­hykkeen teollisuuskorttelin ja uuden asuinkorttelin väliin. Puiston läpi johdetaan kevyen liikenteen reitti. Reitti on linjattu siten, että puistossa kasvava komearunkoinen mänty voidaan säilyttää.

 

Liikenne      Vattuniemen puistotien sijainti siirtyy nykyistä hieman etelämmäksi, lähemmäksi teollisuuskorttelia. Täten voidaan säilyttää mahdollisimman laaja ja yhtenäinen osa puistoaluetta. Vattuniemen puistotien jatkeella sijaitsevan torin kautta on ajoyhteys venesatamaan ja teollisuuskorttelin tontille 31129/8. Ajoyhteys mahdollistaa mm. huolettavien veneiden siirron venesataman ja veneiden huolto- ja korjaustoimintaa harjoittavan yrityksen välillä.

 

Lauttasaaressa on kevyen liikenteen reittitavoitteena rantoja kiertävä yhteys, josta itärannalla pohjoisesta tuleva kevyen liikenteen katu on toistaiseksi rakennettu Vattuniemen puistotielle asti. Yhteys jatkuu tästä etelään katuverkossa kiertäen rantakorttelin. Länsipuolella olevan korttelin 31126 läpi on muodostettu kevyen liikenteen katu Nahkahousuntien jatkeeksi. Uusi katu muodostaa ainoan suoran Vattuniemen itä- ja länsirannat yhdistävän kevyen liikenteen yhteyden.

 

Yleistä pysäköintiä on sekä katualueella että uudella pysäköintialueella (LP) Vattuniemen puistotien eteläpuolella. Alue korvaa rannasta poistuvan alueen.

 

Palvelut       Aluetta palvelevat Lauttasaaren monipuoliset palvelut. Päivähoitopalvelujen kehittämiselle luo edellytyksiä asuinrakennusten kortteliin päiväkotia varten osoitettu rakennusoikeus.

 

Luonnonympäristö

 

Olemassa olevasta puistoalueesta säilyy, alueelle suunnitellusta uudesta asuinkorttelista huolimatta, huomattavin osa edelleen puistona. Tähän, Aimo Tukiaisen puistoksi nimettyyn alueeseen kohdistuvat asemakaavamääräykset tähtäävät puiston kehittämiseen sen omista lähtökohdista, jotka liittyvät alueen menneisyyteen paikalla olleen huvilan pihapiirinä.

 

Uutta puistoaluetta on osoitettu tasaiselle kenttämäiselle ranta-alueelle, jossa maanpintaa on taannoin osittain korotettu täyttämällä ja jonka keskellä on vanha linnoituslaite. Tämä osa on suunniteltu avoimen luonteiseksi leikki- ja oleskelualueeksi, jossa on kasvillisuutena enimmäkseen nurmikkoa ja pensasistutuksia tarpeellisissa kohdissa.

 

Suojelukohteet

 

Muinaismuistolailla suojeltu puolustusvallirakennelma on merkitty kaavaan.

 

Puistoalueen suunnittelussa on otettu huomioon vanha asuinpaikka Bertaksen tilan mailla. Lehmuskujanne on merkitty säilytettäväksi. Kaavamääräyksin pyritään säilyttämään myös muuta olevaa pihapuutarhakasvillisuutta. Lisäksi velvoitetaan hyödyntämään huvilapuutarhan kasvilajeja jatkosuunnittelussa ja tulevissa istutuksissa. Kun puistoalueelle osoitetaan välttämättömät toiminnot, se tulee osittain rakentaa kulutusta kestävämmäksi ja huvilapuutarhan säilyneet osat kunnostaa.

 

Tontilla 31126/20 oleva ateljeerakennus, Studio Pietinen, on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-1). Kaavassa on myös sisätiloja koskevia määräyksiä.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknilliseen verkostoon. Kaavamuutoksen toteuttaminen vaatii Vattuniemen puistotien osittaista uudelleen linjausta ja yhdyskuntateknillisen verkoston johtosiirtoja.

 

Veneentekijäntiellä oleva sähkökaapeli ja Vattuniemen puistotien eteläpuolella oleva muuntamo säilyvät paikallaan. Vattuniemen puistotien uudelleenlinjauksen takia siirretään uudelle katualueelle kaukolämpöjohto, vesijohto sekä tietoliikenne- ja sähkökaapeli. Lisäksi katualueelle rakennetaan uusi sadevesiviemäri. Uusi muodostuva asuinrakennusten korttelialue kytketään yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Ranta-alueen korkeusaseman tulee olla n. +2.3. Alimmat lattiat on järkevää sijoittaa tasolle +3.0, koska tason alapuoliset tilat on vesipaine-eristettävä. Rakennusviraston työtukikohdan alueella ei tutkimusten perusteella ole syytä olettaa olevan maaperän pilaantumista.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Pohjasedimentin koostumus tulee tutkia satama-altaassa ennen kuin rantaan ryhdytään tekemään rantatorin edellyttämiä täyttöjä. Tarvittaessa tulee pilaantuneiden sedimenttien leviäminen estää.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 18.10.2006 esittää kaava-alu­een puistolle nimeksi Aimo Tukiaisen puisto sekä uuden kevyen liikenteen kadun nimeksi Nahkahousunpolku. Nimistötoimikunta perustelee puiston nimeämistä kuvanveistäjän, professori Aimo Tukiaisen (1917−1996) mukaan mm. sillä, että taiteilijan ateljee sijaitsi puiston läheisyydessä. Helsingissä on useita hänen julkisia veistoksiaan, joista tunnetuin on Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Nahkahou­sun­polku nimettiin Nahkahou­suntien mukaan.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Kaavan toteuttaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja rakennettua ympäristöä. Uusi kortteli muodostaa nykyistä väljää katutilaa täsmentävän elementin. Rakennetussa ympäristössä suojellaan vuonna 1960 valmistunut ateljeerakennus (Veneentekijäntie 20). Kaupunkikuva tulee kohenemaan, kun puretun työtukikohdan alue kunnostetaan puistoksi ja uudet katu- ja pysäköintialueet sekä rantatori rakennetaan.

 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

 

Kaavalla on merkittävä vaikutus kevyen liikenteen olosuhteisiin. Yhteydet Veneentekijänkaaren eteläpäästä länteen paranevat, kun rannasta rakennetaan suora yhteys Nahkahousuntielle. Ajoneuvoliikenteeseen uusi asuinkortteli tuo vähäisen lisäyksen.

 

Vattuniemen puistotien uuden linjauksen johdosta joudutaan siirtämään kaukolämpöjohto, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita ja vesijohto sekä rakentamaan uusi sadevesiviemäri.

 

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön

 

Alueella olevaa puustoa joudutaan jonkin verran poistamaan, koska osa korttelista sijoittuu nykyiselle puistoalueelle, jossa kasvaa kookkaita puita. Jäljelle jäävä vanha puisto kunnostetaan. Kunnostamisen jälkeen puistossa erottuvat paremmin alueen historiaan liittyvät koriste- ja marjapensaat sekä hedelmäpuut ja jalot lehtipuut, puukuja sekä tervalepät, jotka ennen rantaviivan muuttamista ovat olleet osa luonnonmukaista rantalepikkoa. Uuden puistoalueen rakentamisen ja kunnostamisen yhteydessä siistitään muinaismuistolain alaisen linnoituslaitteen alue ja ympäristö. Nykyinen täyttöalueen rantaviiva, joka on tällä hetkellä luonnostaan vesakoitunut ja jota aallokko kuluttaa, on suunniteltu rakennettavaksi kovapintaiseksi ja kestäväreunaiseksi oleskelualueeksi. Puiston eteläreuna muuttaa luonnettaan, kun sinne tulee asuintaloja, jotka vaikuttavat alueen läpi avautuviin näkymiin ja muodostavat raken­netun rintaman Vattuniemen puistotietä vasten. Samalla kuitenkin voidaan jäsentää alueen käyttöä ja visuaalista ilmettä, joka varsinkin itäosalla on tällä hetkellä epämääräisen oloinen.

 

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen,
eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

 

Asemakaavan muutoksessa osoitettu asuntokerrosala ei ole suuruusluokaltaan niin merkittävä, että uudella väestömäärällä olisi huomattavia sosiaalisia vaikutuksia. Viime vuosina on tapahtunut ja tapahtuu yksittäisten uusien asuinkerrostalojen rakentamista. Lauttasaaren asukas­­määrän lasku on pysähtynyt ja lähtenyt kasvuun. Päiväkoti-ikäisten lasten määrä on lisääntynyt. Kaava mahdollistaa uusien päivähoitopalvelujen tarjoamisen. 

 

Saaren suhteellisen pieniasuntoiseen kerrostalokantaan asemakaava tuo vastapainoksi suurempia asuntoja määräyksissä edellytetyn huoneis­toalan 75 m2:n minimikeskikoon vuoksi.

 

Ihmisten virkistysmahdollisuudet paranevat, kun puistot kunnostetaan ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Kunnostettavat yleiset oleskelualueet luovat edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja lisäävät ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. 

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Olemassa olevan yhdyskunnan tiivistäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Kaupungille koituu aluksi yleisten alueiden rakentamisesta kuluja, mutta yhdyskuntatekniikan piiriin tulee uusia käyttäjiä, jotka osallistuvat jatkossa kustannuksiin.

 

Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti:

 

 

Kadut ja muut julkiset tilat

1 058 000 euroa

Puisto

375 800 euroa

Johtosiirrot

178 500 euroa

Vesihuolto

70 000 euroa

Aitamuuri

 

3 000 euroa

Yhteensä

1 685 300 euroa

 

Vaikutukset asumiseen

 

Uusi asuinkortteli tarjoaa korkeatasoisia asumismahdollisuuksia puiston vieressä merellisessä ympäristössä. Paikka tarjoaa mahdollisuudet korkeatasoiseen asuntorakentamiseen. Asumisen läheisyydessä on hienon puiston lisäksi asuntoalueille epätyypillisempiä toimintoja. Vieressä on venesatama sekä pienteollisuus- ja varastokortteleita. Näissä on monenlaista merellistä rantatoimintaa, kuten veneiden huoltoa ja korjausta. Uusiin kerrostaloihin saattaa valikoitua veneilystä kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät vierasta ympäristöä. Etelään aukeavista ikkunoista tulee olemaan suora näkymä rannan teollisuuskortteliin. Tonteilla harjoitetaan myös varastointia. Asemakaavamääräykset kuitenkin estävät uuden ympäristöhäiriöitä aiheuttavan laitoksen sijoittamisen alueelle.

 

Alueella liikennemäärät eivät ole suuria, mutta muutoin rauhallisesta sijainnista huolimatta on jonkin verran raskasta liikennettä venesatamaan sekä alueen yrityksiin. Vattuniemen puistotien uusi linjaus parantaa liikenneturvallisuutta Veneentekijäntien risteyksessä.

 

Vaikutukset yritystoimintaan

 

Asuntorakentamisen osoittaminen lähelle teollisuus- ja varastokortteleiden aluetta aiheuttaa huomion kiinnittämistä korttelin ympäristövaikutuksiin. Alueella ei voida sallia kaikkea sellaista ympäristöhäiriöiden aiheuttamista, joka puhtaalla teollisuusalueella on hyväksyttävää. 

 

Toteutus                            Alueen asuntorakentaminen edellyttää uuden tonttijaon laatimista ja vahvistamista, Vattuniemen puistotien rakentamista uuden linjauksen kohdalle sekä päätöksentekoa tontin luovutuksesta rakentamiseen. Puisto- ja muiden yleisten alueiden kunnostaminen ja rakentaminen ajoitettaneen siten, että uusi asuinkortteli on ensin valmistunut.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.12.2005).

 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Asemakaavan muutosluonnos viitesuunnitelmineen on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Lauttasaaren kirjastossa ja internetissä 4.–24.10.2006. Kaavan valmistelija oli 10.10.2006 Lauttasaaren kirjastossa vastaamassa kaavaluonnosta koskeviin kysymyksiin.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusvalvontaviraston, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston ja Museoviraston kanssa. Lausunnot on saatu kaupunginmuseolta ja Museovirastolta.

 

Museovirastolta on saatu asemakaavaosaston ennen suunnittelun aloittamista pyytämä lausunto (4.11.2005) kaava-alueella olevan rintavarustuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta sekä suositus asemakaavaan merkittävistä suojelumerkinnöistä. Museovirasto on myös lausunut kaavamuutosluonnoksesta (27.11.2006). Kaavamääräys ja alueen merkintä kaavakarttaan on laadittu lausunnon mukaisesti. Museoviraston mielestä puisto alueen käyttötarkoituksena antaa parhaat edellytykset muinaisjäännöksen suojelulle.

 

Kaupunginmuseo pitää lausunnossaan 2.11.2006 onnistuneena teollisuuskorttelin matalaa rakentamistapaa ja kevyen liikenteen kadun linjausta korttelin läpi. Kaupunginmuseo toteaa, että Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen suojelumääräyksissä on otettu huomioon museon 12.8.2003 antamassa lausunnossa esittämät suojelutavoitteet. Kaupunginmuseo korostaa, että tämän modernistisen rakennuksen pelkistetty, detaljeiltaan äärimmilleen hiottu arkkitehtuuri ei juuri kestä muutoksia ja lisäyksiä ilman, että sen ominaisluonne muuttuu. Aikaisemmin esittämäänsä kantaan viitaten, että uudisrakentamisen korkeus tulisi sovittaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, kaupunginmuseo toteaa, että mikäli rakentamista ei toteuteta matalampana, tulisi vielä tutkia vaihtoehtoa, jossa pohjoisin neljästä asuinrakennuksesta jätettäisiin kokonaan pois suunnitelmasta. Lausunnon mukaan kaavasuunnittelun tavoitteeksi asetettu puiston kasvillisuuden ja lehmuskujanteen säilyttäminen toteutuu paremmin, jos puistoaluetta jää Veneentekijäntien varressa enemmän. Muinaismuiston todetaan olevan merkitty kaavaan asianmukaisesti.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Asemakaavaluonnos laadittiin varsin ansiokkaan viitesuunnitelman pohjalta, jonka asemakaavaosasto oli teettänyt yksityisellä konsulttitoimistolla. Kaavaluonnoksen jatkokehittelyssä katsottiin kuitenkin perustelluksi tarkistaa kaavaratkaisua vuorovaikutuksessa saadun palautteen ja tarkemman suunnittelun perusteella. Nähtävillä ollut luonnos sai huomautuksia mm. siitä, että esitetty rakennuskortteli on nykyisellä puistoalueella liian laaja. Esitettiin myös epäilyjä, että tavoitteena oleva entisen huvilapuutarhan kasvillisuuden säilyttäminen on ristiriidassa rakentamisen määrän ja puistoon osoitetun päiväkodin leikkialueen toteuttamisen kanssa. Kaavaehdotus poikkeaa luonnoksesta siten, että yksi asuinrakennus on poistettu ja korttelialuetta pienennetty, joten nykyistä puistoaluetta jää vastaavasti jäljelle enemmän. Kokonaiskerros­ala on ehdotuksessa vajaan neljänneksen pienempi kuin luonnoksessa oli.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yhteensä 40 kirjettä. Kaksi kirjettä oli lähetetty vuonna 1997, kun kevyen liikenteen kadun muodostaminen teollisuus- ja varastokorttelin läpi oli aikaisemman, Nahkahousuntien kadun varrella olevia tontteja koskevan kaavaluonnoksen yhteydessä nähtävänä. Kirjeissä kannatettiin suunnitelmaa. 12 kirjettä on lähetetty kaavoituskatsauksen johdosta ja 15 osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta. Viime mainittujen joukossa on mielipiteet kaupunginmuseolta ja ympäristökeskukselta. Asemakaavan muutosluonnoksesta saapui 11 kirjettä. Näiden joukossa on myös ympäristökeskuksen kannanotto luonnokseen.

 

Kaavoituskatsauksen johdosta esitetyt mielipiteet

 

Kun kaavoituskatsauksessa oli kerrottu rakennusviraston tukikohdan poistuvan ns. varikon tontilta, saapui virastoon kirjeitä, joissa evästettiin tulevaa suunnittelua ja ehdotettiin viereisen puiston parantamistoimenpiteitä. Keskeinen yksimielinen viesti oli, että koko alue tulisi jättää rakentamatta ja paikalle tulisi muodostaa laaja puistoalue. Olemassa oleva puisto tulisi siistiä ja puusto tulisi säilyttää. Puiston tulisi saada valoa, mereltä tulisi näkyä vihreyttä ja olevista asuinrakennuksista tulisi säilyä näkymät merelle.

 

Tonttialue haluttiin monessa kirjeessä jättää avoimeksi tilaksi. Käyttötarkoituksina ehdotettiin palloilukenttää, tms. liikunta-aluetta, lasten leikkialuetta ja hiekkalaatikkoa, skeittipaikkaa, torimaista aukeaa aluetta palvelemaan alueella toimivia yrityksiä ja yhteisöjä, erilaisia tapahtumia kuten venemessuja ja muunlaisia yleisötapahtumia sekä koirien ulkoilutusmahdollisuutta. Aukiolle ehdotettiin myös veneiden talvisäilytystä, pysäköintiä ym. purjehdusseuraa palvelevaa aluetta sekä kahvila-, myymälä- ja saniteettitiloja.

 

Kirjeissä esitettiin, että mikäli rakentaminen tontilla olisi välttämätöntä, rakentaminen saisi olla enintään yksi- tai kaksikerroksista esimerkiksi matala päiväkotirakennus, päiväkoti- ja vanhustentaloyhdistelmä, liikun­tatila, nuorisotila tai korkealuokkaista pientalorakentamista. Korostuneimpia huolen aiheita olivat mm. liiallinen tehokkuus rakentamisessa, liian korkeat rakennukset, jotka vievät näköalat naapureilta ja haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin. Oli myös yksi ehdotus, että välttämätön rakentaminen tulisi sijoittaa tontin länsipuolella olevan puiston paikalle.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman johdosta

esitetyt mielipiteet

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet käsittelivät sekä aiemmissa kirjeissä esitettyjä seikkoja että osaston esiin tuomia suunnittelun lähtökohtia.

 

Kirjeissä esitettiin, että puisto samoin kuin sen monipuolinen puusto ja vanha puukujanne olisi säilytettävä ja ranta-alue olisi jätettävä vapaaksi. Lasten turvallisuuden vuoksi pidettiin tärkeänä, että puistoa ei olisi pelkästään rannassa. Puiston olemusta haluttiin korostaa ja muistutettiin sen puutalokauden pihapiirielementeistä: koriste- ja marjapensaista sekä hedelmäpuista. Korostettiin, että paikka on Lauttasaaren vanhimpia talonpaikkoja ja asuinympäristöjä. Ehdotettiin luonnonkivimuurin palauttamista Veneentekijäntien varteen ja rintavarustuksen suojelua. Puistoa esitettiin nimettäväksi Bertaksen puistoksi. Puistoon haluttiin koirien ulkoilutusmahdollisuus. Lisäksi ehdotettiin eliölajien kartoitusta.

 

Rakentamisen haluttiin sijoittuvan muualle kuin nykyiselle puistoalueelle ja toisaalta mahdollisimman lähelle Veneentekijäntietä ja Vattuniemen puistotietä. Vattuniemen puistotien siirtoa etelään päin pidettiin hyvänä ajatuksena. Päiväkotia ei haluttu liian lähelle rantaa. Rakentamisen toivottiin olevan rivitaloja tai matalia kerrostaloja. Kirjeissä pidettiin hyvänä enintään kolmen tai neljän kerroksen korkeutta. Rakennuksiin toivottiin samoja linjoja julkisivujen ja korkeuden osalta kuin viereisellä asuinkerrostalojen korttelialueella. Vattuniemen rakentamisen kokonaissuunnitelmaa kaivattiin. Puiston säilyttämiseksi katsottiin, että pienteollisuustontit voitaisiin muuttaa asuinkäyttöön.

 

Veneentekijäntien ja Vattuniemen puistotien risteystä pidettiin hankalana ja vaarallisena ja toivottiin sen uudelleen suunnittelemista. Yleisten pysäköintimahdollisuuksien turvaamista pidettiin tärkeänä. Tontille 8 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella 31129 pidettiin tärkeä­nä ajomahdollisuutta Vattuniemen puistotieltä.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa suunnittelualuetta oli laajennettu ottamalla mukaan yksityinen pysäköintitontti (LPA) alueen pohjoispuolella, Veneentekijänkujan päässä. Kahdentoista autopaikan osalta tontti estää yhtenäisen leveän ranta-alueen järjestämisen. Näiden autopaikkojen siirtämistä pidettiin kirjeissä pääsääntöisesti mahdollisena, kunhan paikkamäärä säilyisi entisellään. Toivottiin myös pysäköintialueen siirtämistä kokonaisuudessaan toiseen paikkaan.

 

Kaava-alueeseen oli liitetty myös osa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta 31126, kävely- ja pyöräily-yhteyden osoittamiseksi teollisuus- ja varastokorttelin läpi. Kirjeissä kannatettiin ajatusta. Kevyen liikenteen kadun linjauksessa pidettiin tärkeänä tontille ajon varmistamista sekä puiden ja maisemallisten seikkojen huomioimista. Ehdotettiin myös teollisuustonttien vuokrasopimusten pidentämistä.

 

Ympäristökeskus esitti 20.1.2006, että kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee kuvata suunnittelualueen ja sen lähiympäristön toimintojen ja liikenteen vaikutukset asumiseen. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää entisen rakennusviraston varikon tarkempi käyttöhistoria. Tarvittaessa tulee tehdä selvitykset alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta. Suunnittelualueen teollisuuskäyttöön merkityt tontit tulisi kaavaehdotuksessa muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden tonteiksi läheisen asutuksen vuoksi.

 

Kaupunginmuseo totesi 17.1.2006, että Vattuniemen alueesta ei ole tehty alueen kokonaisvaltaista kulttuurihistoriallista selvitystä. Kaupunginmuseo ilmoitti haluavansa olla mukana kaavatyössä. Alustavana kannanottona kaupunginmuseo esitti, että teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (31126) tulisi säilyttää mittakaavallisesti nykyisellään. Kaupunginmuseo painotti, että erityistä huomiota tulee kiinnittää tontilla 31126/20 (Veneentekijäntie 20) suojeltavan rakennuksen ympäristöön. Läheiselle tontille 31139/2 suunniteltava uudisrakentaminen ei saisi viedä voimaa suojeltavalta rakennukselta eli uudisrakentamista ei tule sijoittaa liian lähelle suojeltavaa rakennusta. Uudisrakentamisen korkeus olisi myös sovitettava teollisuus- ja korttelirakennusten korttelialueen mittakaavaan sopivaksi.  Nahkahousuntien jatkeeksi suunnitellun kevyen liikenteen kadun korttelin 31126 läpi tulee olla niin kapea, että se mahtuu kulkemaan olemassa olevien rakennusten välistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnittelussa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon mielipiteet. Suunnittelualueeseen alkuvaiheessa sisältynyt pysäköintitontti (LPA) ei ole mukana kaavamuutoksessa, koska pysäköintipaikkojen siirtomahdollisuus voidaan selvittää omana asianaan ja siirtäminen edellyttää asemakaavan muutosta myös tulevassa uudessa sijoituspaikassa.

 

Asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt mielipiteet

 

xxxxx ja xxxxx xxxxxx, xxxx x xxxxxx, Asunto Oy Helsingin Merikoralli (Veneentekijänkuja 6), xxxxx xxxxx, xxxx xxxxxxx ja xxxx xxxxxxx, Asunto Oy Helsingin Skuutti (Veneentekijänkuja 4), Lauttasaari-Seura, Solar Films Inc. Oy (Veneentekijäntie 20), Suomen Koneliike Oy (Veneentekijäntie 12) ja ympäristökeskus ovat esittäneet mielipiteensä asemakaavan muutosluonnoksesta.

 

Monissa kirjeissä esitettiin, että kaavassa säilytettäisiin enemmän kulttuurihistorian kannalta arvokasta puistoa. Vanhaa puustoa ja paikalla sijainneen huvilan jäljiltä harvinaista puutarhakasvillisuutta toivottiin säilyvän. Veneentekijäntien reunaan toivottiin myös Vanhan kiviaidan palauttamista.

 

Useissa kirjeissä esitettiin, että rakennus, joka on lähinnä rantaa, pitäisi joko poistaa kokonaan tai siirtää kauemmaksi rantaviivasta. Toisaalta oli kaksi mielipidettä, että läntisin talo tulee poistaa. Asuinrakennusten sijoittelua pidettiin myös onnistuneena. Rakennuksia toivottiin porrastettavaksi alenevasti rantaan päin. Alueen rakentamisessa olisi noudatettava Vattuniemen yleisiä periaatteita, joiden mukaan talokorkeus rantaa kohti alenee. Rantaa lähinnä olevan rakennuksen kerrosluvuksi tulisi sallia korkeintaan kolme tai neljä. Räystäskorkeuksia ja kerrosalaa ehdotettiin pienennettäviksi. Talojen julkisivujen tulisi olla yhteneväisiä Veneentekijänkujan toisella puolella olevien kanssa.

Päiväkodin sijaintia ehdotettiin muutettavaksi. Se ehdotettiin mm. sijoitettavaksi itäisimpään taloon. Myös päiväkodin siirtäminen lähimmäksi rantaa ja muiden talojen siirto sisämaahan päin tuotiin esille. Siirtoa esitettiin myös Vattuniemenkadun ja Veneentekijäntien kulmaukseen. Päiväkodin ulkoleikkialueen paikkaa pysäköintitontissa kiinni pidettiin kyseenalaisena. Leikkialue haluttiin siirrettäväksi pois kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta alueelta. Se tulisi sijoittaa siten, että arvokkaat puut ja puutarhakasvit säilyisivät mahdollisimman hyvin.

 

Puiston itäosan ja rantatorin ei katsottu kaipaavan keinotekoisia syvennyksiä eikä virikkeitä ja vempeleitä. Nykyinen asvaltoitu LP-alue tulisi säilyttää monitoimisena ranta-aktiviteet­ti­alueena, pelikenttänä, rantatapahtumien pitopaikkana ja myös väliaikaisesti pysäköintialueena vene­messujen yhteydessä. Raskaan liikenteen ohjaamiseen ja pysäköintimahdollisuuksiin katualueella kiinnitettiin huomiota. Vattuniemen puistotien nimen tilalle ehdotettiin Venekerhonväylää tai ‑tietä.

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) määräyksen toivottiin olevan joustava. Sallittavaa toimisto- ja näyttelytilojen osuutta tulisi lisätä, kun taas tonteilla edellytettävää autopaikkamäärää (1 autopaikka/60 k-m2) tulisi vähentää. Kaavaluonnoksen suojelumääräysten (sr-1) katsottiin vaikuttavan raskaasti rakennuksen käyttö- ja realisointiarvoon. Ympäristökeskus ehdotti teollisuuskortteleiden käyttötarkoitusmer­­kinnän sekä määräyksen tarkistamista, jotta ympäristöhäiriöitä rajoitettaisiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että kaavaluonnoksen jatkokehittelyssä katsottiin perustelluksi tarkistaa kaavaratkaisua tarkemman suunnittelun ja asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotus poikkeaa luonnoksesta siten, että läntisin asuinrakennus on poistettu ja korttelialuetta on pienennetty, joten nykyistä puistoaluetta jää vastaavasti jäljelle enemmän. Kokonaiskerros­ala on ehdotuksessa vajaan neljänneksen pienempi kuin oli luonnoksessa. Päiväkodin leikkialue on siirretty entisen työtukikohdan rakennusten paikalle ja itse päiväkoti on sijoitettu paikan välittömään läheisyyteen, itäisimpään asuinrakennukseen. Puistoalueen reunaan, Veneentekijäntietä vasten, paikalle, jossa aiemmin on ollut kiviaita, on mää­rätty rakennettavaksi aitamuuri, joka rajaa ja suojaa puistoa. Ranta-alueelle on kaavaan merkitty likimääräinen maanpinnan taso +2,5 m merenpinnan nollatasoa ylemmäksi. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) määräys on tarkistettu ympäristökeskuksen huomautuksen johdosta muotoon: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelissa sijaitsevan suojeltavan ateljeerakennuksen määräystä (sr-1) on tarkistettu osalta, joka koskee ateljeerakennuksen komeroseinän väritystä, missä tavoitteena on alkuperäinen väri.

 

./.                   Mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineet mielipiteisiin on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 21.12.2006 Khlle. Mielipiteet sisältävät esityksen sivut 21–30 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.

 

Tilastotiedot

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala m2

Kerrosala m2

 

 

Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)

3 262

4 250

 

 

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY)

13 943

13 297

 

 

 

Puistoa (VP)

9 393

 

 

 

 

Vesialuetta (W)

462

 

 

 

 

Pysäköintialuetta (LP)

342

 

 

 

 

Katu- ja torialueita

 

6 642

 

 

 

 

 

Yhteensä

34 044

17 547

 

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

 

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

 

Merkittiin, että esityslistan mukana jaetusta asemakaavakartasta puuttui määräys, jonka mukaan asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m2.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (7.3.2007) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 21.12.2006 lähettää 14.12.2006 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11635 Khlle puoltaen sen hyväksymistä. Tämän jälkeen on virasto havainnut asiaa koskevan esityslistatekstin pinta-alatie­doissa epätäsmällisyyksiä, jotka koskevat voimassa olevan asemakaa­van puisto-, vesi- ja katualueiden pinta-aloja. Epätarkkuudet johtuivat ajantasa-asemakaavan virheellisyyksistä.

 

Virasto on tehnyt vastaavat korjaukset kyseiseen kaavakarttaan. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on korjannut ylläpitämänsä ajantasa-asemakaavan samoilta osin.

 

Tehdyt korjaukset ovat vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia eivätkä muuta asemakaavaehdotuksen sisältöä.

 

Khs ilmoittaa, että muutettu ehdotus (piirustus nro 11635/14.12.2006, 7.3.2007) on ollut julkisesti nähtävänä 30.3.–30.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäris­tö­keskuksen, sosiaaliviraston, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Museoviraston jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutukset                     Asunto Oy Helsingin Skuutti (23.4.2007) Veneentekijänkuja 4:stä esittää tyytyväisyytensä siihen, että valmistelun yhteydessä esitettyjä mielipiteitä on otettu huomioon. Asunto-osakeyhtiö vaatii, että kaavaeh­dotusta ei kuitenkaan hyväksytä ilman talojen rakentamiskorkeuk­sien madaltamista. Kaavaehdotuksen rakennuskorkeudet merkitsisivät uusien rakennusten nousemista maisemassa silmiinpistävän korkeaksi. Yhtiö muistuttaa, että alue on kaupunkikuvallisesti vaativa ja se näkyy laajalle Lauttasaarenselälle, Ruoholahteen ja Jätkäsaareen. Tämä on todettu kaupunkisuunnitteluviraston 15.3.1998 laatimassa viereisen Ve­neentekijänkaaren alueen lähiympäristön suunnitteluohjeessa ja nyt suunniteltavana olevan tontin rakennusten suunnittelussa lähtökohtana on pidettävä samoja linjauksia kuin kyseisessä ohjeessa. Rakennusten korkeudet ja julkisivut eivät saa olla ristiriidassa viereisten tonttien raken­nusten kanssa. Rakennusten enimmäiskorkeuden tulee olla korkein­taan neljä kerrosta ja vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman enintään 18 m. Ainakin rannan puoleisin (itäisin) rakennus tulee toteuttaa ehdotettua matalampana ja näin noudattaa periaatetta, jossa kerros­korkeudet madaltuvat rantaa kohti.

 

Muistutuksessa viitataan myös aiempiin mielipiteisiin ja lausuntoihin, joissa pidettiin hyvänä enintään kolmen tai neljän kerroksen korkeutta. Kaupunginmuseon lausunnossa korostettiin, että uudisrakentamisen korkeus olisi sovitettava teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen mittakaavaan sopivaksi eikä uudisrakentaminen saa viedä voimaa viereisellä tontilla Veneentekijäntie 20:ssä olevalta suojeltavalta rakennukselta. Paikan ja ajan vaatimukset voidaan ottaa huomioon suurempia alueita suunniteltaessa tai alueilla, joissa olemassa olevaa rakennuskantaa ei ole tai sitä ehdotetaan purettavaksi, mutta tässä tapauksessa verrattain pienen tontin kolme uudisrakennusta on nykyistä kaavaehdotusta paremmin sovitettava yhteen alueen olemassa olevan rakennuskannan kanssa. Muistuttaja moittii lisäksi rakennuksen itäisessä, merenpuoleisessa päässä ensimmäisessä kerroksessa autohallitilojen sijoittamista maanpäälliseen kerrokseen ja siihen vedoten pitää viittä kerrosta perusteettomana.

 

Muistuttaja pyytää perusteltua kannanottoa mielipiteeseensä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että rakennuskokonaisuuden mittasuhteet ovat harkitut. Korttelin julkisivun hahmo muo­dostuu oleellisesti kolmesta noppamaisesta rakennusmassasta, joiden kattojen ylimmät tasot ovat samalla korkeudella. Näiden asuinrakennus­­ten alla on autohalli-, aputila- ja päiväkotikerros. Rinnemaaston vuoksi kerroksen läntinen pää, jossa on autohalli, on maanalainen ja itäpääty, jossa on päiväkoti, on maanpäällinen. Korttelin pitkissä julki­sivuissa tämän kerroksen yläpinta muodostaa vaakatason, josta kolme keskenään samankokoista rakennusosaa kohoavat. Vaakataso toimii pihaterassina sekä kadun puolella että rakennusten välissä ja erottuu selkeästi muista julkisivuista erillisenä. Itäisimmän rakennuksen madaltaminen johtaisi epätasapainoiseen sommitteluun. Outous olisi silmiinpistävä, erityisesti kadun puolella, jossa korkeimman ”jalustan” päällä olisi matalin rakennus.

 

Lautakunta on 21.12.2006 todennut vastineessaan asiasta annettuihin mielipiteisiin mm. seuraavaa: ”Ei ole tarkoituksenmukaista madaltaa taloja, eikä muutoinkaan määrätä samanlaisiksi kuin pohjoispuolella olevassa korttelissa. Paikan ja ajan asettamat vaatimukset ovat erilaiset, kuin 1990-luvun alussa. Pistetaloratkaisu jättää enemmän näkymiä kuin talo, jossa on useampi lamelli. Uudet talot monipuolistavat asuntokantaa, koska ne mahdollistavat erilaisia asuntojen pohjaratkaisuja kuin pitkä lamellitalo, joita saarella on paljon ennestään. Julkisivuihin määrätty vaalea väri luo riittävällä tavalla yhtenäisyyttä naapurikorttelin kanssa.”

 

Kaavaehdotuksen kortteliratkaisu on kaupunginmuseon lausunnossaan 2.11.2006 esittämän toisen vaihtoehtoisen rakentamistavan mukainen. Koska rakentamista ei katsottu perustelluksi osoittaa matalampana, poh­joisin rakennus jätettiin kokonaan pois suunnitelmasta.

 

Muistuttaja on erehtynyt kaavan tulkinnassaan merenpuoleisen päädyn ensimmäisen kerroksen osalta. Tilat eivät ole tarkoitettu autohallille, vaan niihin on osoitettu päiväkotitiloja.

 

Lauttasaari-Seura toteaa (27.4.2007) myönteisinä asioina, että tontille suunnitelluista kerrostaloista yksi on suunnittelun kuluessa pudonnut pois ja että päiväkoti ja leikkipuisto ovat aiempaa paremmassa paikassa. Seura toivoo kuitenkin Khn kiinnittävän huomiota tontin rajalla olevaan mahdollisuuteen avata vapaa rannan suuntainen kävelytie koko alueelle. Sen vuoksi yleiskaavassa oleva optio Vattuniemen puistotien ja Merenkulkijanrannan välissä olevalle kävelytielle pitäisi ehdottomasti toteuttaa tulevaisuudessa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että muistutuksessa tarkoitetaan kävelytietä kaava-alueen eteläpuolelle, teollisuus- ja varastokorttelin kohdalle rantaan, joka on kaava-alueen ulkopuolella. Asia otetaan näiden alueiden suunnittelussa huomioon.

 

Lausunnot                        Ympäristökeskuksella (19.4.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (10.4.2007) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

 

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (24.5.2007) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Muutosehdotus on laadittu yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Kadunrakentamisen kustannukset ovat yhteensä n. 935 000 euroa, josta rantamuurin osuus on n. 350 000 euroa. Puiston kunnostus ja uusien leikkipaikkojen rakentaminen maksaa n. 500 000 euroa. Katualueiden ylläpitokustannukset kasvavat n. 10 000 eurolla vuodessa. Puistoalueiden vuotuiset ylläpitokustannukset kasvavat myös n. 10 000 eurolla. 

 

Helsingin Vesi puoltaa (13.6.2007) muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä sadevesiviemäriä n. 110 m ja yleistä vesijohtoa joudutaan siirtämään n. 130 m:n matkalta. Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 138 000 euroa (alv = 0), josta uudisrakentamisen osuus on n. 60 000 euroa ja vesijohdon siirron osuus n. 78 000 euroa. Vesihuoltoverkoston siirtojen suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

 

Museovirastolla ei ole (23.4.2007) huomauttamista esitettyihin suunnitelmiin. Kaavassa on otettu huomioon Krimin sodan aikainen suojavalli, joka on varustettu asianmukaisella sm-1 -merkinnällä ja merkitty osaksi puistoaluetta. Museovirastoa on kuultu valmistelutyön yhteydessä ja kaavamääräyksissä on mainittu, että Museoviraston kanssa on neuvoteltava myös alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Rakennetun ympäristön osalta viitataan kaupunginmuseon lausuntoon.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että kaupunginmuseolta ei tässä yhteydessä ole pyydetty lausuntoa. Museo on aiemmissa lausunnoissaan pitänyt onnistuneena teollisuuskorttelin matalaa rakentamistapaa ja todennut mm., että Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen suojelumääräyksissä on otettu huomioon museon esittämät suojelutavoitteet. Kaupunginmuseo on myös esittänyt, että uudisrakentamisen korkeus tulisi sovittaa teollisuus- ja varastorakennus­ten korttelialueeseen, mutta todennut, että mikäli rakentamista ei toteuteta matalampana, tulisi vielä tutkia vaihtoehtoa, jossa pohjoisin neljästä asuinrakennuksesta jätettäisiin kokonaan pois suunnitelmasta. Kaavaehdotuksen kortteliratkaisu on em. vaihtoehdon mukainen.

 

Sosiaalivirasto toteaa (28.5.2007), että viraston päivähoidon vastuualue ja tilapalvelu ovat osallistuneet kaavamuutoksen valmisteluun. Päi­vähoidolle suunnitellut tilat vastaavat palveluntarpeeseen Lauttasaa­ressa. Toiminta voi toteutua omana tai ostopalveluna, mikä tarkentuu myöhemmin. Hanke sisältyy talousarvion 2007 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan. Kaavamääräysten tulee mahdollistaa sosiaaliviraston palvelujen ja tilojen muuttuvia tarpeita siten, että tilat mah­dollistavat palvelujen ja asumisen erilaisia vaihtoehtoja.

 

Sosiaalivirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin täsmennyksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että lausunnossa mainittuja tiloja tarkoittavaa kaavamääräys on muutettu muotoon: ”Rakennusalan osa, jolle on rakennettava ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen 470 k-m2 päiväkotitiloja tai muita sosiaalitointa palvelevia tiloja.” Lisäksi kirjainyhdistelmän pk tilalle on muutettu ys. Kerrosalan jakautu­mista eri käyttötarkoituksiin osoittavan määräyksen sanamuotoa on vas­taavasti tarkistettu.

 

Kiinteistölautakunta pitää (29.5.2007) asemakaavan muutosta kannatettavana, vaikka alueelle olisi ehkä ollut perusteltua suunnitella enem­mänkin asuntorakentamista. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa kuin ehkä päiväkotimääräyksen muunlainen muotoilu. Nytkin määräyksen tarkoitus toki selviää. Määräys mahdollistaa siis tilojen rakentamisen ja käyttämisen myös muuhun kuin päiväkotitarkoitukseen. Tämä on hyvä, koska kokemusten mukaan päiväkotitarpeet muuttuvat melko nopeastikin. Joustavinta olisi, jos tiloja voitaisiin käyttää vaihtoehtoisesti myös asumiseen, mutta nähtävästi tilat eivät sovellu luontevasti asumiskäyttöön.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.2.2008), että määräystä on tarkennettu edellä, sosiaaliviraston lausunnon vastineessa selostetulla tavalla.

 

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset

 

Lausuntojen johdosta on ehdotukseen tehty seuraavat muutokset:

 

–                    pk-rakennusalan kaavamääräys ”Rakennusala, jolla on rakennettava ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen päiväkotitiloja vähintään 470 k-m2. Mikäli kaupunki ei osoita päiväkotitiloihin käyttäjää, saa tiloja käyttää myös muina julkisten palvelujen, toimisto- tai liiketiloina.” on muutettu muotoon: ”Rakennusalan osa, jolle on rakennettava ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen 470 k-m2 päiväkotitiloja tai muita sosiaalitointa palvelevia tiloja.” Lisäksi kirjainyhdistelmän pk tilalle on muutettu ys.

 

–                    Kerrosalan jakautumista eri käyttötarkoituksiin osoittavan määräyksen sanamuotoon on tehty vastaava tarkistus.

 

Kaavamääräyksiin on tehty lisäksi muutama vähäinen tekninen tarkistus.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan korttelin nro 31139 ja korttelin nro 31126 tonttien nro 2–6 ja 16–20 sekä puisto-, pysäköinti-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.12.2006 päivätyn ja 7.3.2008 ja 21.2.2008 muutetun piirustuksen nro 11635 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11635 (Lauttasaaren tontit 31139/2 ja 31126/2 - 6 ja 16 - 20 ym.)

 

Liite 2

Havainnekuva (Lauttasaaren tontit 31139/2 ja 31126/2 - 6 ja 16 - 20 ym.)

 

Liite 3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 21.12.2006 sivut 21 - 30 (mielipiteet ja lautakunnan vastineet niihin asemakaavan muutosluonnoksesta, asemakaava nro 11635), erillinen liite

 

 

 

 

11

KUNNALLISALOITE, JOKA KOSKEE LUOPUMISTA KESKUSTATUNNELIN RAKENTAMISESTA

 

Khs 2007-2611

 

Khs toteaa, että xxxxx xxxxxxxx ja 11 746 muuta allekirjoittajaa ovat tehneet Kvstolle kunnallisaloitteen, joka koskee luopumista Helsingin keskustan alittavan nk. Keskustatunnelin rakentamisesta 28.11.2007.

 

Kuntalain 28 §:n 2 momentin (aloiteoikeus) mukaan aloite on otettava valtuustossa käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen­tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista.

 

Äänioikeutettuja oli Helsingissä vuonna 2004 toimitetuissa kunnallisvaaleissa 459 428 henkilöä ja vuonna 2007 eduskuntavaaleissa 481 302 henkilöä, joista Suomessa henkikirjoitettuja oli 441 229.
(Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2007).

 

Aloitteen on allekirjoittanut 11 747 henkilöä, joista oman ilmoituksensa mukaan 10 030 on yli 18-vuotiaita helsinkiläisiä, mikä täyttää lain edellyttämän vähintään kahden prosentin ehdon.

 

Aloitteen sisältö on seuraava:

 

”Kunnallisaloite Helsingin kaupungille – kenkää Keskustatunnelille!

 

Helsinki suunnittelee arviolta noin 330 miljoonaa euroa (kevään 2007 arvion mukaan jo yli 700 miljoonaa euroa) maksavan ja henkilöautoilua lisäävän keskustatunnelin rakentamista. Järkevillä joukkoliikenneinvestoinneilla voidaan keskustatunnelin väitetyt edut kuitenkin saada halvem­malla, saasteettomammin ja tasa-arvoisemmin. Kiireellisimmät jouk­koliikenneinvestoinnit ovat raideyhteys Etelä-Espooseen sekä poikittaisliikennettä palveleva Raide-Jokeri.

 

Me allekirjoittaneet äänestysoikeutetut helsinkiläiset esitämme, että Helsingin kaupunginvaltuusto päättää luopua keskustatunnelin rakentamisesta. Sen rakentamiseen tarvittavat rahat tulee käyttää joukkoliikenteen parantamiseen, joukkoliikenneinvestointeihin ja kävelykatujen toteuttamiseen, joka hyvin voidaan toteuttaa ilman keskustatunnelia.”

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.4.2008) aloitteen johdosta mm. seuraavaa:

 

Lautakunta päätti 13.3.2008 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnan mielestä asemakaavan tunnelivaraus voidaan poistaa ja Khn tulisi käsitellä asiaa uudelleen muun muassa huomattavasti nousseen kustannusarvion vuoksi.

 

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen:

 

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari jäsen Helistön kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen:

 

”Lausunto palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lautakunnan mielestä asemakaavan tunnelivaraus voidaan poistaa ja kaupunginhallituksen tulisi käsitellä asiaa uudelleen muun muassa huomattavasti nousseen kustannusarvion vuoksi.”

 

Suoritetussa äänestyksessä Puoskarin ehdotus voitti äänin 5–4 (Lahti, Palmroth–Leino, Sandbacka, Anttila).

 

Keskustatunnelin suunnittelu- ja päätöstilanne

 

Khs päätti 20.3.2006 merkitä saadut Keskustatunnelia koskevat lisäsel­vitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen nk. tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

 

Lautakunta päätti 26.4.2007 lähettää Keskustatunnelin 12.4.2007 päivätyn asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11660 Khlle puoltaen sen hyväksymistä. Lautakunta edellytti, että tunnelin kustannustaso on saatava tämän hetkisiä laskelmia selkeästi alhaisemmaksi ja että jatkossa on selvitettävä kaikki ne keinot ja mallit, miten tähän tavoitteeseen päästään.

 

Keskustatunneli sisältyy Uudenmaan maakuntavaltuuston 14.12.2004 hyväksymään maakuntakaavaan, Helsingin oikeusvaikutteiseen yleiskaava 2002:aan ja maanalaiseen yleiskaavaluonnokseen. Sen lisäksi Keskustatunnelille on tilanvarauksia asemakaavoissa: eduskunnan lisärakennuksen asemakaava nro 10760 (17.11.2000), Töölönlahden asemakaavat nro 10275 (18.9.1996) ja nro 10920 (27.2.2002), Kiasman asemakaava nro 10160 (30.3.1995) ja Kruununhaan yliopistokorttelin 1140 asemakaava nro 11104 (23.4.2003).

 

Keskustatunnelin toteuttamisesta ei ole päätöstä eikä hankkeelle ole varattu määrärahoja.

 

Keskustatunnelin arvioidut vaikutukset 

 

Tavoitteena on kehittää kävelykeskustaa siirtämällä merkittävä määrä keskustan katuverkon autoliikennettä keskustan ohittavalle maanalaisel­le pääkadulle. Näin voidaan parantaa keskustan liikenneturvallisuutta, viihtyisyyttä, ilmanlaatua, saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta sekä laajentaa kävelykeskustaa, nopeuttaa joukkoliikennettä ja parantaa satamilta vapautuvien Jätkäsaaren ja Kalasataman alueiden rakentamisen myötä nykyisestään lisääntyvän ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta. Keskustatunnelin tavoitteena on lisäksi parantaa rakentuvan Töölönlahden alueen, erityisesti idän suun­nan, liikenneyhteyksiä, jotka muutoin olisivat riittämättömät.

 

Keskustatunnelin liikenne koostuu ydinkeskustasta alkavasta ja sinne päättyvästä liikenteestä, muualta niemeltä ja kantakaupungin pohjoisosista alkavasta ja sinne päättyvästä liikenteestä sekä muusta itä–länsi­suuntaisesta niemen poikittaisliikenteestä.

 

Ennusteen mukaan Keskustatunnelia käyttäisi vuonna 2025 n. 56 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista viidesosa on ydinkeskustan pysäköintilaitosten liikennettä. Tun­nelin on ennustettu vähentävän kantakaupun­gin ja muun seudun välisiä joukkoliikennematkoja n. 1 500:lla ja lisäävän kantakaupungin ja muun seudun välistä autoliikennettä n. 3 500 ajoneuvolla vuorokaudessa.

 

Keskustatunnelin toteuttamiselle asetetut edellä mainitut tavoitteet saavutettaisiin seuraavien liikenteen siirtymien kautta. Keskustatunnelin mahdollistama Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vähentäisi 13 000–28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa katuosuudella Ruoholahdenkatu–Simonkatu–Kaivokatu–Kaisaniemenkatu. Kantakaupungin pohjoisosan itä-länsisuuntaisesta liikenteestä siirtyisi tunneliin n. 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kavennetuilta Esplanadeilta n. 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Keskustatunnelin toteuttamisella olisi suurin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantava vaikutus keskustan läpikulkeville raitiovaunu- ja bussilinjoille, jotka käyttävät Kaivokatua. Kaivokadun liikenteen merkittävän vähentymisen johdosta joukkoliikenteen matka-ajat lyhenisivät ja säännöllisyys paranisi, liikennöintikustannukset pienenisivät ja matkustajien palvelutaso paranisi. Vaikutukset olisivat merkittävät myös Kaivo­kadun molemmin puolin katuosuuksilla Porkkalankatu–Simonkatu sekä Kaisaniemenkatu–Hakaniementori.

 

Merkittävimmät kävelyalueiden lisäykset voitaisiin toteuttaa Kaivokadun–Kaisaniemenkadun reitillä sekä Esplanadeilla.

 

Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu vähenevän pintakatuverkossa n. 20–25 onnettomuudella vuodessa ja tunnelissa on arvioitu tapahtuvan n. 4–5 onnettomuutta vuodessa, joten onnettomuuksien kokonaismäärä vähenisi lähes 20 onnettomuudella Keskustatunnelin toteuttamisen myötä.

 

Keskustatunnelin rakentaminen ei vaikuttaisi juurikaan Helsingin liikenteen kokonaispäästöihin. Hiilimonoksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt pienenevät tulevaisuudessa autokannan uudistumisen myötä. Hiilidioksidin päästöt sen sijaan lisääntyvät jonkin verran kokonaisliiken­nemäärien kasvun seurauksena.

 

Tunnelin rakentaminen vaikuttaisi kuitenkin positiivisesti keskustan ilmanlaatuun katutasolla pintaverkon liikenteen siirtyessä merkittävässä määrin tunneliin. Tunnelin poistoilmapiippujen kautta ulkoilmaan vapautuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutukset jäisivät hyväksyttävälle tasolle, kun poistopiiput ulottuisivat lähirakennusten kattotasojen yläpuolelle.

 

Melupäästöt vähenisivät tunnelin suuntaisilla kaduilla, kuten Kaivokadulla, Kaisaniemenkadulla, Kansakoulukadulla ja Simonkadulla. Vähenemistä tapahtuisi myös Ruoholahdenkadulla ja Rautatiekaduilla tunnelin suuaukkojen itäpuolella. Melutasojen kohoamista tapahtuisi lähinnä tunnelin suuaukkojen läheisyydessä, missä liikennemäärät kasvaisivat selvästi. Melulaskentojen mukaan melutaso ei merkittävästi muuttui­si lähimpien rakennusten julkisivuilla.

 

Vaihtoehtoiset Keskustatunnelin tavoitteiden saavuttamiskeinot

 

Aloitteessa esitetyillä vaihtoehtoisilla joukkoliikenneinvestoinneilla – kiireellisimpinä raideyhteys Etelä-Espooseen ja Raide-Jokeri – ei voida saavuttaa Keskustatunnelille asetettuja tavoitteita. Keskustatunnelin suunnitelmissa, liikenne-ennusteissa ja tavoiteasettelussa on oletettu Länsimetro toteutetuksi. Raide-Jokerilla on vain vähän vaikutusta keskustan liikenteeseen.

 

Keskustan autoliikennettä ei voida merkittävästi siirtää pois keskustan katuverkosta ilman Keskustatunnelia. Tämä merkitsee sitä, että liikenneturvallisuutta, viihtyisyyttä, ilmanlaatua, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja satamilta vapautuvien Jätkäsaaren ja Kalasataman
alueiden rakentamisen myötä nykyisestään lisääntyvän ydinkeskustan län­si- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta ei voida keskus­tassa merkittävästi parantaa. Kävelykeskustan toteuttaminen Keskustatunnelin mahdollistamassa laajuudessa ei myöskään olisi mahdollista. Töölönlahden liikenneyhteydet jäisivät riittämättömiksi etenkin idän suuntaan.

 

Keskustan autoliikenteen vastaava vähentäminen erilaisin rajoituksin heikentäisi keskustan saavutettavuutta ja siten keskustan elinvoimaa ja kilpailukykyä seudun muihin liikekeskusalueisiin verrattuna.

 

Johtopäätökset

 

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että kunnallisaloitteessa esitetty päätös keskustatunnelin rakentamisesta luopumisesta ei ole ajankohtainen, koska hankkeesta ei ole rakentamispäätöstä. Myöskään hankkeelle ei ole varattu määrärahoja, jotka olisivat vaihtoehtoisesti käytettävissä muihin hankkeisiin.

 

Keskustatunnelin toteuttamiseen liittyvät kävelykeskustasuunnitelmat eivät ole toteutettavissa ilman Keskustatunnelia.

 

Keskustatunneli sisältyy Kvston hyväksymään oikeusvaikutteiseen yleis­kaavaan. Tunneliin on varauduttu useissa keskustan asemakaavoissa ja koko hankkeelle on tekeillä asemakaava. Asemakaavan tehtävänä on turvata mahdollisuus Keskustatunnelin rakentamiselle, mikäli Kvsto sen toteuttamisen katsoo tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisek­si.

 

Myöskään kaupunkisuunnittelun kannalta ei ole perusteltua sulkea pois tulevaisuuden mahdollisuutta vuosikymmeniä suunnitellulta hankkeelta, joka on keskeinen kehitettäessä elinvoimaista, kilpailukykyistä ja viihtyi­sää kävelypainotteista keskustaa.

 

Lautakunnan mielestä yleiskaavaan perustuvasta asemakaavallisesta tilavarauksesta ei voida luopua. Lautakunta korostaa voimakkaasti, että asemakaavan valmistelu ei tarkoita rakentamispäätöksen tekemistä. Sitä varten tarvitaan oma valmistelu ja valtuuston erillinen päätös. Ase­makaavallisen tilavarauksen tekemisellä varaudutaan ottamaan huo­mioon kehittyvän Helsingin muut rakentamistarpeet ja niiden vaatimat tilajärjestelyt, myös maan alla. Mikäli valtuusto tulevaisuudessa päätyy tekemään erillisen päätöksen Keskustatunnelin rakentamisesta, niin Khn tulee antaa lautakunnalle sitä koskevat valmisteluohjeet.

Lautakunta päätti antaa kunnallisaloitteesta Khlle kokouksessa 3.4.2008 tehdyn päätöksen mukaisen lausunnon.

 

Päätös syntyi kahden äänestyksen jälkeen:

 

1                    Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari varajäsen Alkun kannattamana teki esityksen asian panemisesta pöydälle viikon ajaksi.

 

Suoritetussa äänestyksessä esitys hylättiin ja käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 4– 4 (Lahti, Palmroth–Leino, Sandbacka, Anttila) puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

 

2                    Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Anttila varapuheenjohtaja Sandbackan kannattamana teki ehdotuksen, että esityslistatekstistä sivulta 22a alkaen poistetaan seuraava teksti:

 

”Palautuspäätöksen 13.3.2008 mukainen lausunto

 

Aloiteoikeus

 

Kuntalain 28 § 2 momentin (aloiteoikeus) mukaan aloite on otettava valtuustossa käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteentekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista.

 

Äänioikeutettuja oli Helsingissä vuonna 2004 toimitetuissa kunnallisvaaleissa 459 428 henkilöä ja vuonna 2007 eduskuntavaaleissa 481 302 henkilöä, joista Suomessa henkikirjoitettuja 441 229.
(Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2007).

 

Aloitteen on allekirjoittanut 11 747 henkilöä, joista oman ilmoituksensa mukaan 10 030 on yli 18-vuotiaita helsinkiläisiä, mikä täyttää kahden prosentin ehdon.

 

Keskustatunnelin suunnittelu- ja päätöstilanne

 

Kaupunginhallitus päätti 20.3.2006 merkitä saadut Keskustatunnelia koskevat lisäselvitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.4.2007 lähettää Keskustatunnelin 12.4.2007 päivätyn asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11660 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Lautakunta edellytti, että tunnelin kustannustaso on saatava tämän hetkisiä laskelmia selkeästi alhaisemmaksi ja että jatkossa on selvitettävä kaikki ne keinot ja mallit, miten tähän tavoitteeseen päästään.

 

Keskustatunnelin toteuttamisesta ei ole päätöstä eikä hankkeelle ole varattu määrärahoja.

 

Lautakunnan kannanotto

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä asemakaavan tunnelivaraus voidaan poistaa ja kaupunginhallituksen tulisi käsitellä asiaa uudelleen muun muassa huomattavasti nousseen kustannusarvion vuoksi.”

 

Puheenjohtaja Anttila varapuheenjohtaja Sandbackan kannattamana ehdotti edelleen, että poistettava teksti korvataan seuraavalla kappaleella:

 

”Lautakunnan mielestä yleiskaavaan perustuvasta asemakaavallisesta tilavarauksesta ei voida luopua. Lautakunta korostaa voimakkaasti, että asemakaavan valmistelu ei tarkoita rakentamispäätöksen tekemistä. Sitä varten tarvitaan oma valmistelu ja valtuuston erillinen päätös. Asemakaavallisen tilavarauksen tekemisellä varaudutaan ottamaan huomioon kehittyvän Helsingin muut rakentamistarpeet ja niiden vaatimat tilajärjestelyt, myös maan alla. Mikäli valtuusto tulevaisuudessa päätyy tekemään erillisen päätöksen keskustatunnelin rakentamisesta niin, kaupunginhallituksen tulee antaa lautakunnalle sitä koskevat valmisteluohjeet.”

 

Suoritetussa äänestyksessä Anttilan ehdotus voitti äänin 4– 4 (Helistö, Alku, Loukoila, Puoskari) puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

 

Khs toteaa, että Keskustatunnelin rakentaminen edellyttäisi tunnelin hankesuunnitelmaa koskevan päätöksen ja rakentamismäärärahan hyväksymistä talousarviossa, jotka molemmat kuuluvat Kvston toimivaltaan. Tällaista valmistelua ei ole kaupungin viranomaisissa vireillä.

 

Lisäksi Khs toteaa, että Keskustatunnelin toteuttamisedellytykset ovat ratkaisevasti muuttuneet sekä ilmastopoliittisten että taloudellisten perusteiden takia. Khn tarkoituksena on valtuuston päätösten täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa keskeyttämään Keskustatunnelia koskeva asemakaavavalmistelu.

 

Khn vähemmistön mielestä (Hakola, Oker-Blom, Rautava, Urho, Wallden-Paulig ja Rihtniemi) Khn olisi tullut esittelijän ehdotuksen mukaisesti päättää merkitä tehty aloite tiedoksi ja todeta, ettei se anna aihetta enempiin toimenpiteisiin sekä jättää jäsen Lehtipuun ehdottama Khn perustelujen edellinen kappale lisäämättä.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tehdyn aloitteen tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

 

 

 

12

MYLLYPURON 15 ASUINPIENTALOTONTIN, 41 ERILLISPIENTALOTONTIN JA KAHDEN YHTEISKÄYTTÖTONTIN VUOKRAUSPERUSTEET

 

Khs 2008-1064

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45563 tontit nro
1–4, korttelin nro 45564 tontin nro 1, korttelin nro 45565 tontit nro 1–4, korttelin nro 45566 tontti 1, korttelin nro 45567 tontti 1, korttelin nro 45568 tontit nro 2–9, korttelin nro 45569 tontit nro 1–14, korttelin nro 45570 tontit nro 3–4, korttelin nro 45571 tontit nro 1 - 7, korttelin nro 45573 tontit nro 1–10 ja 15 sekä korttelin nro 45574 tontit 1–5;
Myllypadontie, Viilarintie

 

Kiinteistölautakunta toteaa (15.4.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Vartiokylän Myllypuron puukaupunkialueen asemakaavan muutos nro 11425 on tullut lainvoimaiseksi 2.11.2007.

 

Kaava-alueelle sijoittuu muun ohella kaupungin omistamat suunnitellut 15 asuinpientalotonttia (AP) 45563/1–4, 45564/1, 45565/1–4, 45566/1 ja 45569/10–14 sekä 41 erillispientalotonttia (AO ja AO-1) 45568/2–9, 45569/1–9, 45570/3–4, 45571/1–7, 45573/1–10 ja 45574/1–5 ja lisäksi yhteiskäyttörakennusten tontit (AH ja AH-1) 45567/1 ja 45573/15 eli yhteensä 58 tonttia.

 

Khlle esitetään, että asuinpientalotonttien vuokrausperusteena pidettäisiin 28 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa ja erillispientalotonttien vuokrausperusteena 30 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa. Yhteiskäyttörakennusten tonttien vuokrausperusteena pidettäisiin puolestaan 14 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa.

 

Ensimmäisten asuinpientalojen rakentamisen arvioidaan alkavan vuon­na 2009.

 

Varauspäätökset             Lautakunta päätti 5.2.2008 esittää Khlle, että asuinpientalotontit (AP) 45563/1–4, 45564/1, 45565/1–4 ja 45566/1 varattaisiin luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon hitas I -ehdoin. Asuinpientalotontit 45569/10–11 esitettiin varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ja asuinpientalotontit 45569/12–14 vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Samalla lautakunta päätti esittää Khlle, että erillispientalotontit 45568/2–9, 45569/1–9, 45570/3 ja 4, 45571/1–7, 45573/1–10 ja 45574/1–5 varattaisiin vapaarahoitteisten omistusasuntojen omatoimiseen rakennuttamiseen.

 

Yhteiskäyttörakennukset

 

Kaava-alueelle sijoittuu asumista palvelevien yhteiskäyttöisten kortteli-alueiden tontit 45567/1 (AH-1) sekä 45573/15 (AH). Tontin 45567/1 rakennusoikeus on 800 k-m² ja sille sijoitetaan kortteleiden nro 45563–45566 ja 45568–45569 asuinpientalotontteja palveleva yhteiskäyttörakennus. Tontin 45573/15 rakennusoikeus on 350 k-m² ja sille sijoitetaan kortteleiden nro 45570 ja 45572–45573 asuinpientalotontteja palveleva yhteiskäyttörakennus.

 

Yhteiskäyttörakennuksiin toteutetaan asemakaavan edellyttämiä huol­to-, kerho-, askartelu- ym. tiloja (1,5 % asuinpientalotonttien rakennusoikeudesta). Tontin 45567/1 rakennusoikeudesta vähintään 5 % on rakennettava liiketilaksi. Lisäksi po. tontille voidaan sijoittaa väestönsuo­ja­tiloja. Molemmista yhteiskäyttörakennuksista on varattava tilat muuntamoille.

 

Asemakaava- ja tonttitiedot

 

Kvsto päätti 15.2.2006 hyväksyä Vartiokylän Myllypuron puukaupunkialueen asemakaavan muutoksen nro 11425, joka on saanut lainvoiman 2.11.2007.

 

./.                   Kaava-alueen suunniteltujen asuinpientalotonttien (AP) ja erillispien­talotonttien (AO) sekä yhteiskäyttötonttien (AH ja AH-1) perustiedot ilmenevät erillisestä liitteestä 2. Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 34 100 k-m².

 

Kaavamuutos sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

 

-                                       AP-korttelialueilla yhteisiä asumista palvelevia huolto-, kerho-, askartelu- ym. tiloja on rakennettava yhteensä
vähintään 1,5 % rakennusoikeudesta. Tilat on sijoitettava
AH-korttelialueelle.

 

-                                       Kaikkiin rakennuksiin saa rakentaa kellarin lukuun ottamatta kortteleita 45563 ja 45564. Tonteilla, joilla rakennusten kerrosluku on kaksi, mutta luonnollinen maanpinta mahdollistaa kellarikerrokseen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, saa näitä tiloja rakentaa rakennusoikeuden lisäksi 30 % / rakennus kellarikerroksen alasta kerrosluvun estämättä.

 

-                                       AP- ja AO-korttelialueella asuinrakennukseen saa sijoittaa työtilaa enintään 20 % asuinrakennuksen pinta-alasta.

 

-                                       Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen maantasokerrokseen rakentaa autotalleja enintään 40 % siitä rakennuksen julkisivusta, josta talliin ajetaan.

 

-                                       Parvekkeita, erkkereitä, lasikuisteja ja viherhuoneita sekä varasto- ja aputiloja saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi enintään 8 % yksittäisen rakennuksen kerrosalasta.

 

-                                       AO-1 -korttelialueella rakennetusta kerrosalasta vähintään 40 % tulee olla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa.

 

Tonttien maaperätiedot ja rakennettavuus

 

Suurin osa alueesta on melko jyrkkäpiirteistä avokalliota, jonka pohjois­osassa maan pintakerros on lievästi soistunutta. Avokallioalueen kaakkoispuolella maanpinnassa on pääasiassa hiekkamaata, jonka alla, rinteen alareunassa sijaitsee savikerroksia ja löyhiä silttikerroksia, joiden paksuus alueen kaakkoisimmassa osassa on enimmillään 7 m. Alueen itäosan eteläreunassa on maan pinnassa täytemaata.

 

Alueen tyypillisimmät rakennuspohjat kallio, hiekka ja moreeni ovat rakennettavuudeltaan pääasiassa hyviä. Alueen pohjois- ja kaakkois-osassa lähellä maanpintaa sijaitsevan pohjaveden hallinta edellyttää paneutumista tonttien jatkosuunnittelussa (erityisesti korttelit 45563 ja 45564).

 

Tonttien perustamiskustannukset eivät ylittäne tavanomaisena pidettäviä perustamiskustannuksia.

 

Ehdotus vuokrausperusteiksi

 

Vertailutiedot

 

                      Vertailutietona todettakoon, että Kvsto päätti 12.12.2007 oikeuttaa lautakunnan vuokraamaan Mellunkylän Fallpakan alueen asuntotontit (A) 47266/2, 47269/2, 47275/1, 47277/1, 47277/2 ja 47277/3 pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 24 euroa. Tonteille raken­netaan valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä vapaarahoitteisia omistusasuntoja hitas-ehdoin.

 

Samalla Kvsto päätti, että asuinpientalotonttien (AP) 47276/1, 47276/2, 47276/3, 47276/4 ja 47276/5 sekä 47278/1, 47278/2 ja 47278/3 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 26 euroa. Tonteille rakennetaan vapaarahoitteisia omistus­asuntoja ilman hitas-ehtoja.

 

Asuinpientalotonttien (AP) vuokra

 

Myllypuron puukaupunkialue sijoittuu Myllypuron liikuntapuiston ja Myllypuron nykyisten rakennettujen kortteleiden väliin alueelle, jossa julkisten ja kaupallisten palveluiden saatavuus on varsin hyvä. Alueen julkiset liikenneyhteydet ovat valmiina. Alueen sijaintiin ei kuitenkaan liity erityisiä rakennusoikeuden yksikköhintoja korottavia tekijöitä.

 

Asuinpientalotontit toteutetaan yhtiömuotoisena, joten niitä ei voitane pitää täysin perinteisinä omakotitalokohteina. Tätä tukee myös tonttien varsin korkea tonttitehokkuus, joka vaihtelee tehokkuuksien e = 0,45–0,71 välillä.

 

Edellä esitetty vertailukohde ja mainitut seikat huomioiden lautakunnan mielestä asuinpientalotonttien (AP) 45563/1–4, 45564/1, 45565/1–4, 45566/1 ja 45569/10–14 vuosivuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 28 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerros­alan osalta.

 

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavista työtiloista perittäisiin samaa maanvuokraa kuin asuintiloista. Asuintiloja vastaavaa maanvuokraa pe­rittäisiin myös siltä osin kuin asemakaava sallii tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentamisen kellariin kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

 

Asuinpientalotontit 45569/10–11 on esitetty varattavaksi asuntotuotantotoimikunnalle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten ja asuinpientalotontit 45569/12–14 vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tontit toteutettaneen valtion korkotuettuna tuotantona. Arava- ja korkotukikohteiden maanvuokrasta esitetään perittäväksi normaali 80 % vapaarahoitteisten kohteiden maanvuokrasta.

 

Asuinpientalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 477 euroa/k-m² (ind. 1 703). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi tällöin n. 1,90 euroa/
m²/kk ja korkotukikohteen n. 1,53 euroa/m²/kk.

 

Erillispientalotonttien (AO) vuokra

 

Erillispientalotontit (AO ja AO-1) toteutetaan perinteisenä omakotitalo-rakentamisena, jossa jokainen asuinrakennus sijaitsee omalla tontilla. Tätä voidaan lautakunnan mielestä pitää rakennusoikeuden yksikköhintaa korottavana tekijänä. Toisaalta vähäisenä alentavana tekijänä voitaneen pitää tonttien varsin korkeaa tonttitehokkuutta, joka vaihtelee tehokkuuksien e = 0,40–0,79 välillä.

 

Edellä esitetty vertailukohde ja mainitut seikat huomioiden lautakunnan mielestä erillispientalotonttien (AO ja AO-1) 45568/2–9, 45569/1–9, 45570/3–4, 45571/1–7, 45573/1–10 ja 45574/1–5 vuosivuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 30 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuntokerrosalan osalta.

 

AO-1-tonteille 45574/4–5 ja 45571/6–7 asemakaavan edellyttämällä tavalla rakennettavista työtiloista (40 % kerrosalasta) perittäisiin asuintiloja vastaavaa maanvuokraa.

 

Erillispientalotonteilta perittäisiin asuintiloja vastaavaa maanvuokraa myös siltä osin kuin asemakaava sallii tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentamisen kellariin kaavassa osoitetun rakennus-oikeuden lisäksi. Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi raken­nettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

 

Erillispientalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 511 euroa/k-m² (ind. 1 703). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi tällöin n. 2,04 euroa/
m²/kk.

 

Yhteiskäyttörakennusten tontit

 

Lautakunnan mielestä AH-tontin 45573/15 ja AH-1-tontin 45567/1 vuosivuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannus­indeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 14 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa yhteiskäyttöön varatun kerrosalan osalta. Liiketilojen osalta perittäisiin vastaavaa maanvuokraa kuin yhteiskäyttötilojen osalta. Sen sijaan po. tonteille mahdollisesti sijoitettavien väestönsuoja- ja muuntamotilojen osalta maanvuokraa ei perittäisi. Esitys vastaa maanvuokrauksissa tavanomaisesti noudatettua käytäntöä, jossa yhteiskäyttötiloista peritään samaa maanvuokraa kuin julkisista tiloista. Julkisten tilojen rakennusoikeuden arvona on käytetty yleensä noin puolta alueen asuinrakennusoikeuden arvosta.

 

Yhteiskäyttörakennusten tonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo olisi esitetyin perustein n. 238 euroa/k-m² (ind. 1 703). Maanvuokran teoreettinen vaikutus rakennuksen käyttökustannuksiin olisi tällöin n. 0,80 euroa/m²/kk.

 

Vuokra-aika

 

Lautakunnan mielestä po. tontit tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisilla sopimuksilla ja vuokrausperusteet vahvistaa näin ollen 31.12.2070 saakka.

 

Khs ilmoittaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 45. kaupunginosan asemakaavan muutokseen nro 11425 sisältyvät jäljempänä mainitut suunnitellut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Korttelin nro 45563 tonttien nro 1–4, korttelin nro 45564 tontin nro 1, korttelin nro 45565 tonttien nro 1–4, korttelin nro 45566 tontin nro 1 ja korttelin nro 45569 tonttien nro
10–14 (asuinpientalotontteja, AP) vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 28 euroa.

 

Tonteille mahdollisesti toteutettavista työtiloista peritään samaa maanvuokraa kuin asuintiloista. Asuintiloja vastaavaa maanvuokraa peritään myös siltä osin kuin asema-kaa­van muutos nro 11425 sallii tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentamisen kellariin kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi.

 

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä maanvuokraa.

 

Tonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuinpientalojen rakentamiseen myön­nettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

 

2                    Korttelin nro 45568 tonttien nro 2–9, korttelin nro 45569 tonttien nro 1–9, korttelin nro 45570 tonttien nro 3–4, korttelin nro 45571 tonttien nro 1–7, korttelin nro 45573 tonttien nro 1–10 ja korttelin nro 45574 tonttien nro 1–5 (erillispientalotontteja, AO ja AO-1) vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliö­metrihintana 30 euroa.

 

Korttelin nro 45574 tonteille nro 4–5 ja korttelin nro 45571 tonteille nro 6–7 (AO-1-tontteja) asemakaavan edellyttämällä tavalla rakennettavista työtiloista (40 % kerrosalasta) perittään asuintiloja vastaavaa maanvuokraa.

 

Tonteilta peritään asuintiloja vastaavaa maanvuokraa myös siltä osin kuin asemakaavan muutos nro 11425 sallii tontin pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentamisen kellariin kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi.

 

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä maanvuokraa.

 

3                    Korttelin nro 45573 tontin nro 15 (AH -tontti) ja korttelin nro 45567 tontin nro 1 (AH-1-tontti) vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 14 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa yhteiskäyttöön varatun kerrosalan osalta.

 

Liiketilojen osalta peritään yhteiskäyttötiloja vastaavaa maanvuokraa.

 

Tonteille mahdollisesti sijoitettavien väestönsuoja- ja muun­tamotilojen osalta ei peritä maanvuokraa.

 

4                    Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asunto-tonttien ja omakotitonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistö-lautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Hitas-koh-teiden osalta noudatetaan lisäksi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Taulukko tonttien perustiedoista

 

 

 

 

13

LUETTELO VUONNA 2007 TEHDYISTÄ KIINTEISTÖKAUPOISTA

 

Khs 2008-974

 

Kiinteistölautakunta toteaa (1.4.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kvsto edellytti vuonna 1993, että sille esitetään vuosittain luettelo edellisenä vuonna tehdyistä kiinteistökaupoista.

 

Vuonna 2007 Helsingin kaupunki sai kiinteistöjen myynneistä tuloja yhteensä 112,06 milj. euroa, josta Kamppi–Töölönlahti-rahastoon siirrettiin 46,96 milj. euroa. Muut myyntitulot olivat siten 65,1 milj. euroa. Vuoden 2007 talousarvion kiinteistöjen myyntitulotavoite 49 milj. euroa ylitettiin 16,1 milj. eurolla (kassatulolla mitattuna 13,8 milj. eurolla). Tämä ylitys käytetään maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen kuten esirakentamiseen ja maaperän puhdistamiseen.

 

Suurimmat kaupat olivat Salmisaaresta myydyt toimistotontit, joista kertyi 42,5 milj. euroa sekä Kamppi–Töölönlahti-alueelta Leppäsuolta myydyt asuntotontit, joista kertyi tuloja yhteensä n. 36,2 milj. euroa.

 

Vuonna 2007 kiinteistöjen hankintaan käytettiin yhteensä 48,6 milj. euroa. Tonttien rakentamiskelpoisiksi saattaminen ja maaperän puhdistaminen voidaan myös tulkita maanhankinnaksi. Tähän käytettiin viime vuonna 30,3 milj. euroa. Kiinteistöjen hankintaan käytettiin siis yhteensä 78,9 milj. euroa.

 

Kvsto on edellyttänyt saavansa tässä yhteydessä myös tietoja maan hinnan kehityksestä. Selvityksessä todetaan, että pientalotonttien hinnat nousivat Helsingissä viime vuonna n. 11 % ja kerrosneliön keskimääräinen hinta oli 995 euroa.

 

Kvston ponsi edellyttää luetteloa kiinteistökaupoista

 

Kvston 26.5.1993 hyväksymän toivomusponnen mukaisesti tulee valtuustolle esittää luettelo edellisen vuoden kiinteistökaupoista.

 

./.                   Erillisenä liitteenä 1 olevista taulukoista ilmenee kiinteistöjen ostojen, myyntien ja vaihtojen kohteet, ostajat ja myyjät, kauppahinnat, pinta-alat, rakennusoikeudet, yksikköhinnat, käyttötarkoitukset sekä osoitteet.

 

./.                   Liitteenä 2 olevista kuvioista ilmenee kiinteistöjen ostojen ja myyntien euromäärät vuosina 2003–2007. Maanhankinnan kuluiksi on kuviossa esitetty myös esirakentamisen kustannukset. Kuvioissa on erikseen näytetty Kamppi–Töölönlahti-rahastoon siirretyt tulot. Kuviossa on käytetty kaupungin tilinpäätöksen mukaisia arvoja, jotka ovat suurempia kuin vain kiinteistöjen myyntien ja ostojen aiheuttamat kassatapahtumat, koska tilinpäätöslukuihin sisältyvät lisäksi vaihdot bruttomääräisinä sekä maankäyttösopimuksien tuotot ja kustannukset.

 

Kvsto halusi myös tietoja maan hinnan kehityksestä

 

Kun Kvsto merkitsi kiinteistökaupat tiedoksi 18.3.1998, hyväksyttiin samalla toivomusponsi, jossa Kvsto kehotti liittämään vuosittain tehtävään selvitykseen edellisen vuoden kiinteistökaupoista yhteenvedon maan hintatasosta ja sen muutoksista Helsingissä.

 

./.                   Liitteenä 3 olevasta käyrästä ilmenee pientalotonttien rakennusoikeuden hinnan keskiarvon kehitys Helsingissä vuosina 1980–2007.

 

./.                   Liitteenä 4 olevasta kuviosta taas näkyy pientalotonttien rakennusoi­keu­den keskimääräiset hinnat kaupunginosittain vuosina 2006 ja 2007.

 

Myyntitulotavoite ylitettiin

 

Vuoden 2007 talousarvioon oli kiinteistöjen myyntituloksi merkitty
49 milj. euroa sekä Kamppi–Töölönlahti-alueen osalta erikseen
28,5 milj. euroa. Liitteenä 1 olevissa taulukoissa on myyntituloja 99 051 135 euroa. Vaihdoissa luovutetun omaisuuden arvo oli lisäksi 12 972 068 euroa. Vaihtojen välirahat 289 616 euroa sisältyvät myynti-tuloihin.

 

Kaupungin kirjanpidossa kiinteistöjen myynnin tuloiksi kirjattiin yhteensä 112 057 782 euroa, koska tulot lasketaan suorien myyntien lisäksi muiden maanluovutustapojen osalta kirjanpitolain mukaisesti arvokir­jauksien perusteella.

 

Kun kokonaistuloista 112 057 782 euroa vähennetään aluevaihdoissa ja muissa maanluovutustavoissa luovutettujen alueiden arvo 13 milj. euroa, jää kaupungin kassaan saaduksi tuloksi 99 051 135 euroa. Kamppi–Töölönlahti-rahastoon siirrettiin 36 208 207 euroa, joten muut kassaan tulleet myyntitulot olivat 62 842 928 euroa.

 

Suurimmat kaupat olivat Salmisaaresta myydyt toimistotontit, joista kertyi 42,5 milj. euroa sekä asuntotonttien myynnit Leppäsuolta, joista kertyi myyntituloja yhteensä n. 36,2 milj. euroa.

 

Myyntitulon ylitys käytetään maan hankintaan esirakentamalla ym. tavoilla

 

Talousarvion tavoitteen ylittävää kiinteistöjen myyntituloa voidaan Kvston 27.8.1997 tekemän periaatepäätöksen mukaan käyttää kiinteistöjen hankintaan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen, vaikka varsinaista rahastoa ei katsottu tähän tarkoitukseen voitavan perustaa. Tavoitteen ylittävät myyntitulot on käytetty tai tullaan käyttämään näihin tarkoituksiin.

 

Maata hankittiin ostoin, vaihdoin sekä esirakentamisella ja puhdistamisella

 

Liitteessä 1 olevissa taulukoissa kiinteistöjen ostojen kauppahintojen summa on yhteensä 35 374 677 euroa. Yksittäisten kauppojen hinnat vaihtelevat 0 eurosta 30 609 755 euroon. Viimeksi mainittu kauppa oli asuintonttien ja virkistysalueiden osto etuosto-oikeuden perusteella Kapiteeli Oy:ltä.

 

Lunastuskorvauksia sekä maankäyttösopimusten kustannuksia makset­tiin yhteensä 11 274 895 euroa. Aluevaihdoissa kaupungin saamien alueiden arvo on yhteensä 1 942 702 euroa. Kiinteistöjen hankinnasta koitui kaupungille siten yhteensä 48 592 274 euron menot.

 

Maanhankintamenoihin voidaan lisäksi laskea tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen, esirakentamisen ja maaperän kunnostamisen kustannukset, jotka olivat viime vuonna yhteensä 30 269 180 euroa.

 

Yhteensä vuonna 2007 käytettiin maanhankintaan eli ostoihin ja maa-perän parantamiseen yhteensä 78,9 milj. euroa.

 

Vaihdot        Liitteen 1 taulukoissa esitetään ostojen ja myyntien lisäksi myös tehdyt aluevaihdot. Niiden arvot on edellä luettu ostoihin ja myynteihin. Vaihtojen arvo oli yhteensä 2 232 318 euroa.

 

Kaupungin tilinpäätös ja luettelo kiinteistökaupoista eivät kuvaa aivan
samaa asiaa

 

Kuten edellä olevasta selviää kaupungin vuoden 2007 tilinpäätöksen luvut ja kiinteistöviraston kokoama liitteenä 1 olevien taulukkojen summat eivät ole eivätkä voikaan olla aivan samoja, koska niissä tilastoidaan eri asioita. Liitteessä olevissa taulukoissa kerrotaan kaupungin saamien ja luovuttamien kiinteistöjen kauppakirjan mukaiset kauppa-hinnat, kun taas kirjanpidossa käytetään lisäksi kirjanpitolain mukaisesti mm. luovutettujen alueiden hankinta-arvoja ja myyntivoittoja ja ‑tap­pioi­ta sekä muita arvojen kirjauksia kuten maankäyttösopimuksien tuottoja ja kustannuksia.

 

Eri tilastojen lähtökohtana ovat kuitenkin samat vuonna 2007 tehdyt kiin­teistökaupat, joista tässä yhteydessä esitetään Kvston ponsien edel­lyttämä luettelo sekä tiedot maan hinnan kehityksestä.

 

Myyntitulotavoite saavutettiin

 

Vuoden 2007 talousarviossa myyntitulotavoite oli 49 milj. euroa, josta Kamppi–Töölönlahti-rahaston osuus oli 28,5 milj. euroa. Vuodelle 2008 kiinteistöjen myyntitulotavoite on 53 milj. euroa + 20 milj. euroa (Kamppi–Töölönlahti).

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan selvityksen vuonna 2007 tehdyistä kiinteistökaupoista.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Taulukot vuonna 2007 tehdyistä kiinteistökaupoista

 

Liite 2

Kaavio Helsingin kaupungin kiinteistöjen myynnistä ja hankinnasta

 

Liite 3

Kaavio pientalotonttien rakennusoikeuden keskihinnan kehityksestä Helsingissä 1980 - 2007

 

Liite 4

Kaavio pientalotonttien kauppahinnoista Helsingissä kaupunginosittain vuosina 2006 ja 2007

 

 

 

 

14

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45199/2 JA 3 (KAUPPAKESKUS CANDELA) VUOKRAUSPERUSTEET

 

Khs 2008-1063

 

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45199 tontit 2 ja 3;

Viilarintie, Laippatie, Tulppatie

 

Kiinteistölautakunta toteaa (15.4.2008) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Khlle esitetään vuokrausperusteiden määräämistä Roihupellon liiketonteille 45199/2 ja 3. Tonteille rakennetaan 30 000 k-m2:n suuruinen kaup­pakeskus Candela, joka täydentää viereisen kauppakeskus Lanternan palvelutarjontaa. Rakennukseen sijoittuu huonekalu-, sisustus-, rakennustarvike- ja kodintekniikkamyymälöitä.

 

Tontti 45199/2 on varattu Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle kauppakeskuksen suunnittelua varten. Tontilla 45199/3 sijaitsee nykyisin tuotantotiloja, jotka muuttuvat liiketiloiksi tulevaisuudessa. Tontti on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Keskinäinen työeläkevakuutus-yhtiö Varmalle ajaksi 1.10.1981–31.12.2015. 

 

Kauppakeskuksen rakentaminen käynnistyy Viilarintien puoleiselta tontilta 45199/2 vuoden 2008 syksyllä. Kauppakeskus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 lopussa.

 

Tonttien vuokrausperusteeksi esitetään 20 euroa/k-m2, mikä vastaa tämän päivän hintana 314 euroa/k-m2. Vuokra- ajan pituudeksi esitetään n. 50 vuotta.

 

Hakemus                          Oy Alfred A. Palmberg Ab ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ovat lähettäneet yhdessä kiinteistölautakunnalle 6.3.2008 päivätyn kirjeen, jossa pyydetään Roihupellon yritysalueelta sisustusalan kauppa-keskuksen laajennukseen osoitetuille tonteille vuokrausehtojen vahvistamista.

 

Vuokrasopimuksen tarve

 

Kauppakeskus Candelan suunnittelu on edennyt rakennuslupavaiheeseen, minkä johdosta Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle varatulle tontille 45199/2 ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle vuokratulle tontille 45199/3 tulisi vahvistaa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen vuokrausperusteet.

Asemakaavatilanne        Kauppakeskuksen suunnittelu on tapahtunut yhteistyössä varauksen-saajan kanssa. Tämän yhteistyön pohjalta alueelle on laadittu asema-kaavan muutosehdotus, joka on hyväksytty Khssa 31.3.2008.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan tontti 45199/2 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Tontin rakennusoikeus on
20 000 k-m2. Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen liikerakennuksen, jonka alle tulee pysäköintikellari. Pysäköintitiloihin pääsee sekä Laippatien että Tulppatien kautta maanalaisiin tiloihin johtavia ajoluiskia pitkin.

 

Tontilla 45199/3 (Varman tontti) sijaitsee liiketilaksi muutettava teollisuusrakennus, joka liitetään osaksi suunniteltua kauppakeskusta. Tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontilla on alue, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa ja jota saa käyttää ulkomyyntitilana. Rakennukset saa rakentaa kiinni tontinrajaan yhtenäiseksi kauppakeskukseksi.

 

Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vaa­tivaan erikoistavaran kauppaan luettavia toimialoja, jotka ovat huonekalu-, sisustus-, rakennustarvike-, rauta-, puutarha-alan tai kodintekniikkakauppaa. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden ja muun erikois-kau­pan, joka ei ole paljon tilaa vaativaa, osuus koko kauppakeskuksen yhteenlasketusta myyntipinta-alasta saa olla enintään 35 %. Myymälän myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla saa myydä elintarvik­keita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Tontille 45199/3 saa sijoittaa toimisto- ja muuta työtilaa enintään 15 % kerrosalasta.

 

Varauspäätös                   Khs päätti 9.1.2006 varata Oy Alfred A. Palmberg Ab:lle Vartiokylän Roihupellon yritysalueen tontit 45511/1–3 ja 45512/1–2 sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien toimisto- ja vastaa­vien tilojen suunnittelua varten 30.6.2007 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Alueelle tulevien liike-, näyttely- ja toimistotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

 

2                    Varauksensaajan tulee yhteistyössä Keskinäinen työeläke-vakuutusyhtiö Varman kanssa tutkia tontin 45195/6 liittämistä osaksi tulevaa kauppakeskusta.

 

3                    Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupun­ki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tontteja voida luovuttaa.

 

Khs on 3.9.2007 jatkanut tontin 45199/2 varausta 31.12.2008 saakka.

 

Varman tontti 45195/6 (uuden asemakaavan mukainen tontti 45199/3) on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Kiinteistö Oy Laippa­tie 2:lle kirjapainotoimintaa varten ajaksi 1.10.1981–31.12.2015. Tontilla sijaitsee liiketilaksi muutettava teollisuusrakennus, joka liitetään osaksi kauppakeskusta. Kun tontille on vahvistettu uudet vuokrausperusteet, tullaan tontille laatimaan uusi pitkäaikainen maanvuokrasopimus.

 

Hankkeen taustatietoja  Viilarintien toiselle puolelle valmistui vuoden 2005 marraskuussa Suomen suurin sisustusalan kauppakeskus Lanterna. Melko pian rakennuk­sen valmistumisen jälkeen on ilmennyt, että vastaavanlaisen liiketilan laajentamiselle on tarvetta. 

 

Sisustusalan kauppakeskuksen laajennuksen rakentamista voidaan pitää perusteltuna. Roihupellon alue sijaitsee moniin uusiin asuntoalueisiin nähden keskeisellä paikalla. Kauppakeskuksen laajennuksen toteuttaminen lisää mainitun alan palvelutarjontaa siellä, missä asuntorakentaminen on voimakkainta tällä hetkellä ja myös lähitulevaisuudessa. Kauppakeskus on myös liikenteellisesti hyvin saavutettavissa.

 

Hanke tukee myös kaupungin elinkeinopoliittista linjausta, vahvistaa Itä-Helsinkiä työpaikka-alueena.

 

Tontin 45199/2 suunnittelu on edennyt rakennuslupavaiheeseen. Lupa­hakemus on tarkoitus jättää tämän kevään aikana ja kauppakeskuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa syyskuussa 2008. Rakentamisen en­simmäisessä vaiheessa rakennetaan 20 000 k-m2:n suuruinen uudisrakennusosa. Nykyisten tuotantotilojen käyttötarkoituksen muuttaminen kauppakeskukseksi alkaa vuoden 2009 aikana. Kauppakeskuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2010 lopussa.

 

Pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen vuokrausperusteet

 

Viereisen Lanternan kauppakeskuksen vuokrausperusteena käytettiin Kvston 11.2.2004 hyväksymän päätöksen mukaisesti pääoma-arvoa 18,50 euroa/k-m2 (ind. 100), mikä vastaa tämän hetken pääoma-arvoa n. 315 euroa/k-m2. Tontin vuokra-aika on 1.1.2004–31.12.2050.

 

Lautakunnan mielestä uuden kauppakeskuksen pitkäaikaisissa vuokrauksissa vuokrausperusteena pääoma-arvon yksikköhintana tulisi käyttää 20 euroa/k-m2 (ind. 100). Vuokrausperuste vastaa tämän päivän hintatasossa yksikköhintaa n. 340 euroa/k-m2 (ind.1 703).

 

Ottaen huomioon hankkeen laajuus tontit tulisi vuokrata 50 vuoden pituisella maanvuokrasopimuksella.

 

Khs ilmoittaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 45. kaupunginosan korttelin nro 45199 suunnitellut tontit nro 2 ja 3 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2058 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Tonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 20 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

 

2                    Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hakemus

 

Liite 2

Asemakaavakartta

 

Liite 3

Havainnekuva

 

 

 

 

15

LAUSUNTO PIRJO JA RALF ÅKERFELTIN TEKEMÄSTÄ KUNTAJAKOESITYKSESTÄ

 

Khs 2008-738

 

xxxxx ja xxxx xxxxxxxx ovat 27.12.2007 esittäneet valtioneuvostolle kuntajaon muuttamista siten, että heidän omistamansa Vantaan kaupungin Länsisalmen kylässä sijaitseva tila Bygdebo II RN:o 6:54 siirretään kuulumaan Sipooseen (ja myöhemmin 1.1.2009 Helsinkiin).

 

xxxxx ja xxxx xxxxxxxx toteavat hakemuksessaan mm. seuraavaa:

 

Asumme vanhalla asuinalueella, jossa tonttien jaot/rajat on määritelty neljäkymmentäluvun loppuvaiheessa. Myöhäisemmässä vaiheessa on havaittu tarkistusmittauksien yhteydessä, että tonttimme on kahden kunnan alueella ja samoin myös asuinkiinteistömme ”halkaisee” kunnan raja.

 

Tämä ei ole varmaankaan ollut alkuperäisen suunnitelman mukaista ja anomme nyt täten Sipoon (myöhemmin todennäköisesti Helsingin) ja Vantaan kunnanrajan muuttamisen meidän omistaman Vantaan tontin länsipuoleisen rajan mukaan. Näin tontista tulisi yksi kokonaisuus ja koko talokin olisi saman kunnan puolella.

 

Tällä hetkellä asioimme monessakin asiassa kahteen eri kuntaan, joka hankaloittaa asiointia ja luo epäselviä tilanteita. Maksamme myös kiinteistöveron kahteen eri kuntaan. Olemme virallisesti kirjoilla Sipoon kuntaan.

 

Toivomme, että tähän muutoshakemukseen suhtaudutaan myönteisesti eri tahojen toimesta.

 

Olemme käyneet kirjeenvaihtoa Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Tapani Mäkisen kanssa asiasta.

 

Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan valtuustojen lausunnot sekä kunta­jakoesityksen johdosta kunnille tehdyt mahdolliset huomautukset 30.5.2008 mennessä.

 

Uudenmaan maanmittaustoimisto toteaa lausuntonaan (6.3.2008) seuraavaa:

 

Vantaan kaupungin (92) Länsisalmen kylän (410) tilaa Bygdebo II RN:o 6:54 (kiinteistötunnus 92-410-6-54) on ehdotettu siirrettäväksi Sipoon kuntaan. Koska ko. osa Sipoon kuntaa on päätetty siirrettäväksi Helsin­gin kaupunkiin 1.1.2009 alkaen, tarkoittaa ehdotettu siirto sitä, että em. tila siirrettäisiin suoraan Helsingin kaupunkiin.

 

Ehdotusta on perusteltu tarkoituksenmukaisuudella; yhtenä rakennuspaikkana käytettävä kahden tilan muodostama kokonaisuus sijaitsee kahden kunnan alueella siten, että kunnanraja halkaisee vakituisena asuntona käytetyn omakotitalon.

 

Maanmittaustoimisto on todennut esitetyn perustelun paikkaansa pitävyyden.

 

Em. omakotitalo on VTJ:ssä merkitty sijaitsevaksi Sipoon puoleisella osalla rakennuspaikkaa eli kiinteistön Bygdebo 753-417-1-14 alueella. VTJ:n mukaan kuntasiirron kohteena oleva tila Bygdebo II RN:o 6:54 on rakentamaton.

 

Maanmittaustoimisto toteaa, että ehdotuksessa tarkoitetun tilan
Bygdebo II RN:o 6:54 siirtäminen Helsingin kaupunkiin 1.1.2009 eli samalla kuin tietyt alueet Sipoon kunnasta (mm. tila Bygdebo 1:14) ja tietyt alueet Vantaan kaupungista siirretään Helsingin kaupunkiin, on teknisesti täysin ongelmaton. Lopputuloskin on rekisterinpidon näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja itse asiassa johtaa rekisteriteknisesti nykyistä selvempään tilanteeseen, varsinkin jos kaksi tilaa yhdistettäisiin yhdeksi tilaksi kuntasiirron toteuttamisen jälkeen. Yhdistäminen olisi silloin mahdollista tehdä omistajien hakemuksesta.

 

Maanmittaustoimistolla ei ole rekisterinpidollisesta tai muustakaan maanmittaustoimiston toimialan näkökulmasta mitään huomautettavaa ehdotukseen. Maanmittaustoimiston näkökulmasta ehdotus on toteutta­miskelpoinen.

 

Kiinteistövirasto toteaa (1.4.2008) lausuntonaan esitetystä kuntajaon muuttamisesta, että kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista, että Vantaan kaupungin Länsisalmen kylässä sijaitseva tila Bygdebo II RN:o 6:54 siirretään Helsingin kaupunkiin 1.1.2009 alkaen.

 

Vaikka tilan RN:o 6:54 pinta-ala on vain 293 m2, kiinteistövirasto korostaa, että sikäli kun kuntajaon muutosesitys hyväksytään, muutos tulee ottaa huomioon jo lainvoiman saaneen kuntajaon muutoksen lisäksi 1.1.2009 alkaen niissä kartoissa, joissa kuvataan Helsingin ja Vantaan kaupunkien välistä rajaa kyseisellä kohdalla.

Kuulutus kunnan asukkaiden ja asianosaisten oikeudesta tehdä huomautuksensa kyseisestä kuntajaon muuttamista koskevasta esityksestä on julkaistu kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä 20.3 (ruotsinkielinen ilmoitus 21.3.) 2008. Määräaika huomautusten tekemiseen on päättynyt 21.4.2008. Kuntajakoesityksen asiakirjat ovat olleet saatavilla hallintokeskuksen kirjaamossa. Määräajan kuluessa huomautuksia ei ole tehty.

 

Khn mielestä Etelä-Suomen lääninhallitukselle tulisi ilmoittaa, että kaupungilla ei ole huomauttamista esitetystä kuntajaon muuttamisesta.

 

KHS                                                         Kaupunginvaltuusto päättänee lausuntonaan ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että Helsingin kaupungilla ei ole huomauttamista kuntajaon muuttamisesta siten, että Vantaan kaupungin Länsisalmen kylässä sijaitseva tila Bygdebo II RN:o 6:54 siirretään Helsingin kaupunkiin 1.1.2009 alkaen.

 

Kaupunginvaltuusto toteaa lisäksi, että kuntajakolain 7 §:n 1 momentissa säädetty kuulutus esitetystä kuntajaon muuttamisesta on julkaistu kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä. Määräaika huomautusten tekemiseen on päättynyt 21.4.2008. Määräajan kuluessa huomautuksia ei ole tehty.  

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITE

Kuntajakoesityksen asiakirjat

 

 

 

 

16

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 

Khs 2007-2239, 2007-2240, 2007-2230, 2007-2393, 2007-2394, 2007-2609, 2007-2699, 2007-2702, 2007-2703, 2007-2706, 2007-2697, 2007-2698, 2007-2704, 2008-94, 2008-163, 2008-316, 2006-1989, 2007-2231, 2007-2242, 2007-2333, 2007-2234, 2007-2235, 2007-1996, 2007-2343, 2007-2474, 2007-2608, 2007-2610, 2007-2701, 2008-95, 2008-157, 2008-161, 2007-1315, 2007-2244, 2007-2243, 2007-2237, 2007-2245, 2007-2344, 2007-2557, 2007-2345, 2007-2475, 2007-2476, 2007-2606, 2007-2710, 2008-97, 2008-210, 2007-2247, 2007-2346, 2007-2390, 2007-2477, 2007-2607, 2007-2708, 2007-2705, 2007-2707, 2007-2712, 2007-2713, 2007-2714, 2008-98, 2008-100, 2008-101, 2008-167, 2008-159, 2008-164, 2006-2210, 2007-2232, 2007-2241, 2007-2391, 2007-2397, 2007-2478, 2007-2700, 2007-2709, 2007-2711, 2008-102, 2008-166, 2008-158, 2008-160

Mietintö 2 - 2008

 

Khs toteaa, että Kvston työjärjestyksen 22 §:n mukaan valtuu­tetuilla on oikeus tehdä aloit­tei­ta kaupungin yhteisistä asioista. Kvsto hyväksyi 9.10.2002 (asia 5) saman pykälän 2 momentin seuraavan sisältöisenä: ”Khn on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Valtuusto käsittelee varsinaisia aloitteita neljä kertaa kalenteri­vuodessa.”

 

Kvsto käsitteli valtuutettujen te­ke­miä aloitteita edelli­sen kerran 27.2.2008 (asia 5). Khs on kerän­nyt nyt esiteltä­vään mietin­töön ne aloit­teet, joista edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarvit­tavat sel­vityk­set. Va­kiin­tunutta käytäntöä noudatta­en on mie­tinnön liit­teenä A ole­vaan luette­loon otettu aloit­teet koko­naisuudessaan, minkä lisäksi luettelon liit­teiksi on otettu aloitteista hankitut lausunnot.

 

Kvsto hyväksyi 29.11.2000 (asia 8) seuraavan toivomusponnen: ”Kvsto edel­lyttää, että tehdyistä aloitteista laa­di­taan ajantasainen luettelo ja aikataulu, josta valtuutetut voivat seurata aloitteiden käsittelyä.” Mietinnön liitteenä B on avoinna olevia valtuutettujen aloitteita koskeva tuloste hallintokeskuksen diaarista.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa kaupunginhalli­tuksen mietinnön nro 2–2008 liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1–72 tulleen lopullisesti käsitellyiksi.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

 

 

LIITE

Mietintö 2-2008