KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

10 - 2008

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	7.5.2008 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Asuntolautakunnan varajäsenen valinta

5

5

Musiikkitalon enimmäishinnan korottaminen

6

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

6

Toimistotontin varaaminen CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle uutta toimistotaloa varten sekä Haagan tontin 29015/1 vuokrausperusteet

9

7

Kampin tontin 153/7 tason +12.0 yläpuolisen alueen ja a-b-c-d-merkityllä alueella tason +14.3 yläpuolisen alueen asemakaavan muuttaminen (nro 11725)

14

8

Suurmetsän kortteleiden nro 41235 ja 41236 ja lähivirkistys- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Suurmetsän ja Mellunkylän lähivirkistys- ym. alueiden (Maratontien pientaloalue ja Porvoonväylän liittymä) asemakaavan muuttaminen (nro 11600)

20

9

Mellunkylän tonttien 47203/7 ja 18 sekä liikenne-, puisto- ja katualueiden (Mellunmäen ostokeskus ja sen ympäristö) asemakaavan muuttaminen (nro 11692)

42

10

Vuosaaren kortteleiden nro 54080 ja 54084 ym. alueiden (Ulappasaarentien ympäristö) asemakaavan muuttaminen (nro 11672)

53

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2008-894, 2008-1041, 2008-1132, 2008-1133

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 25 ja 27.

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 310 36009

LIITE

Kyselytunnille 7.5.2008 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 28.4.2008 klo 12

A Kyselytunnilla käsiteltävät

Valtuutettu Tarja Kantola (nro 25):

Yhteistyö Tallinnan kanssa

”Kaupunginjohtaja Pajunen on yhdessä tallinnalaisen virkaveljensä kanssa esittänyt EU-rahoitteisen selvityksen tekemistä Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista. Hyvä, että kaukaisenkin tulevaisuuden vaihtoehtoja selvitetään.

Kysyn mitä muuta tämän päivän yhteistyölle Helsingin ja Tallinnan välillä kuuluu? Miten kaupungit voivat kehityksessä tukea toinen toisiaan?

Tallinna ja Turku ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja vuonna 2011. Turku suunnittelee tiettävästi yhteistyön tiivistämistä Tallinnan kanssa siinä yhteydessä. Miten Helsinki on mukana tässä yhteistyössä?” (Kj)

Valtuutettu Yrjö Hakanen (nro 27):

Lastensuojelutyön resurssit

”Uusi lastensuojelulaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Se sisältää sosiaalityöntekijöitä velvoittavia aikamääriä ja asiakastyön sisältöä koskevia määräyksiä, joiden tavoitteena on turvata lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalisen verkostonsa oikeudet varhaiseen tukeen, aitoon kuulemiseen ja yhteistyöhön lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Jo nyt on lain asianmukaisessa soveltamisessa ilmennyt ongelmia, jotka liittyvät erityisesti resurssien riittävyyteen.

Kysynkin, miten kaupunginhallitus varmistaa, että lain edellyttämät aikamäärät lastensuojeluilmoituksen kirjaamisesta, lastensuojelutarpeen selvittämisestä, lapsikohtaisen suunnitelman tekemisestä, sosiaalisen läheisverkoston kartoittamisesta, tarpeellisista tukitoimista ja tarvittaessa sijaishuollon järjestämisestä toteutuvat uuden lain määräysten mukaisesti? Miten kaupunginhallitus turvaa jo tänä vuonna ammatillisen pätevyyden ja kokemuksen omaavan henkilökunnan riittävyyden erittäin vaativassa ja ajoittain raskaassakin lastensuojelun sosiaalityössä sekä painopisteeksi asetetussa varhaisessa tuessa, jolla vakavampia ongelmia pyritään ehkäisemään ennalta?” (Stj)

B Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 26 (Kaj), 28 (Ryj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 4.6.2008.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 26.5.2008 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

4

ASUNTOLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2007-46

Eero Vesterinen (Kok.) pyytää (16.4.2008) vapautusta asuntolautakunnan varajäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta poismuuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Eero Vesterisen Marjatta Laitilan henkilökohtaiseksi varajäseneksi asuntolautakuntaan toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Eero Vesteriselle vapautuksen asuntolautakunnan varajäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Marjatta Laitilalle uuden henkilökohtaisen varajäsenen asuntolautakuntaan vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 310 36012

5

MUSIIKKITALON ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 2008-1003

Koy Helsingin Musiikkitalo toteaa (11.4.2008), että Koy Helsingin Musiikkitalo on Senaatti-kiinteistöjen, Yleisradion ja Helsingin kaupungin yhteishanke. Senaatti-kiinteistöt omistaa yhtiöstä n. 48 % ja Yleisradio ja kaupunki molemmat n. 26 %. Kvsto hyväksyi Musiikkitalon hankesuunnitelman 11.2.2004. Musiikkitalon laajuus on n. 36 000 br‑m². Hankesuunnitelman mukainen kokonaiskustannusarvio korjattuna tämän hetken tarjoushintaindeksiin (KL 85) on 108 milj. euroa (alv. 0 %).

Koy Helsingin Musiikkitalon valmistelevat rakennustyöt ovat käynnissä patoseinäurakan, huoltotunneliurakan ja pohjarakennusurakan osalta. Valmistelevat rakennustyöt valmistuvat vaiheittain siten, että viimeisenä valmistuva pohjarakennusurakka valmistuu elokuussa 2008. Pohjarakennusurakan valmistuminen on edellytys seuraavien urakoiden aloittamiselle. Valmistelevien rakennustöiden urakat on kilpailutettu erillisinä urakoina ja ne ovat olleet kustannuspuitteen mukaisia.

Koy Helsingin Musiikkitalo on kilpailuttanut hankkeen urakkaa normaalina kokonaishintaurakkana ja projektinjohtourakkana. Kummassakin urakkakilpailussa tuli vain yksi tarjous, jotka Musiikkitalon hallitus on hylännyt ylikorkeina tarjouksina. Molemmat hylätyt tarjoukset olisivat nostaneet Musiikkitalon kokonaiskustannukset lähes 180 milj. euroon (alv. 0 %).

Hylättyään projektinjohtourakkatarjouksen Musiikkitalon hallitus päätti asiantuntijalausunnon perusteella siirtyä neuvottelumenettelyyn projektinjohtourakassa ainoan tarjouksen tehneet SRV Viitoset Oy:n kanssa. Neuvottelumenettelyssä projektinjohtourakoitsija on pyytänyt ennakkohintoja eri alaurakoitsijoilta ja toimittajilta. Projektinjohtourakassa toteutetussa urakassa on perinteistä urakkamuotoa paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon urakoitsijoiden työmenetelmien soveltuvuus kyseiseen työhön.

Musiikkitalon neuvottelumenettelyn mukaisena projektinjohtourakoitsija toiminut SRV Viitoset Oy on tehnyt saamiensa alaurakkatarjousten ja muiden hankintatarjousten perusteella projektinjohtourakkatarjouksen 4.4.2008. Tarjous koostuu projektinjohtopalkkiosta ja ns. teknisestä hinnasta, joka käsittää aliurakat ja hankinnat sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset. Tarjous on yhteissummaltaan 90,5 milj. euroa (alv. 0 %). Kun tarjoukseen lisätään jo sovitut urakat, suunnittelu ja rakennuttajan kulut sekä Musiikkitalon aikaisemmin käymät urakat, tulee Musiikkitalon kokonaiskustannuksiksi n. 140 milj. euroa (alv. 0 %).

Projektinjohtoneuvottelumenettelyn seurauksena Musiikkitalon hinta on alentunut projektinjohtourakkatarjouksesta yli 35 milj. euroa. Hinta kuitenkin ylittää hyväksytyn kustannusarvion n. 32 milj. eurolla.

Alkuperäinen kustannusarvio on laskettu useiden eri laskentatoimistojen toimesta käyttäen rakennusalalla yleisesti käytettyjä laskentamenettelyjä. Laskentamenettely on antanut hyviä tuloksia normaaleissa kohteissa. Musiikkitalo on kuitenkin niin poikkeava kohde, että rakennuksen vaikeusastetta laskentamenetelmät eivät ole pystyneet huomioimaan.

Rakennusalan ylikuumenemisen vuosina 2006 ja 2007 tarjoushalukkuus vaikeisiin kohteisiin oli heikkoa ja tarjoushinnat korkeita. Vuonna 2008 rakennusala näyttäisi olevan siirtymässä normaaliin tilanteeseen. Osoituksena siinä on, että mm. tarjoushintaindeksi on pysynyt ennallaan jo useita kuukausia ja urakoitsijoiden tarjoushalukkuus parantunut.

Koy Helsingin Musiikkitalon hallitus suosittaa 7.4.2008 päätöksessään, että Musiikkitalon osakkaat korottaisivat Musiikkitalon tavoitehinnan 140 milj. euroon (alv. 0 %).

Khs toteaa, että Musiikkitalon rakentaminen kaupungin ydinkeskustaan on Töölönlahden rakentamisen aloittamisen ja keskustan kaupunkikuvallisen ilmeen kannalta hyvin merkittävä kohde. Rakennusalan korkeasuhdanteen aikana vuosina 2006–2007 urakoitsijoiden tarjoushalukkuus vaativiin kohteisiin oli erittäin huono. Rakennusalan suhdannenäkymien normaalistuminen on parantanut tarjoushalukkuutta ja alentanut tarjoushintoja. Musiikkitalon tarjoushinnan alentuminen yli 35 milj. eurolla on tästä hyvä osoitus. Khs pitää saavutettua tulosta hyväksyttävänä. Rakennustöitä olisi nyt mahdollista jatkaa keskeytyksettä, jolloin Musiikkitalo olisi valmis keväällä 2011. Rakennustöiden keskeyttäminen ja jatkorakentamisen siirtäminen myöhemmäksi aiheuttaisi lisääntyviä korko-, tontinvuokra- ja suojauskustannuksia.

Helsinki on käyttänyt Musiikkitaloon vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä 5,69 milj. euroa. Kuluvana vuonna on käytettävissä 13,4 milj. euroa ja vuodelle 2009 on taloussuunnitelmassa varattu 11,5 milj. euroa. Yhteensä on käytetty ja varattu 30,59 milj. euroa. Korotetusta enimmäishinnasta Helsingin osuus on 36,4 milj. euroa. Lisärahoitustarve talousarvioon ja ‑suunnitelmaan nähden on siten 5,81 milj. euroa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Musiikkitalon hankesuunnitelman enimmäishinnan korotuksen siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat enintään 140 000 000 euroa hintatasossa 3/2008 ja että Helsingin kaupungin rahoitusosuus (26 %) rakentamiskustannuksista on enintään 36 400 000 euroa.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

6

TOIMISTOTONTIN VARAAMINEN CAPMAN RE II KY:LLE JA CAPMAN REAL ESTATE I KY:LLE UUTTA TOIMISTOTALOA VARTEN SEKÄ HAAGAN TONTIN 29015/1 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2008-852

Kiinteistölautakunta toteaa (18.3.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Haagassa Hotelli Haagan ja Hotelli- ja ravintolaopiston pohjoispuolella Metsäläntien ja Nuijamiestentien rampissa sijaitseva tontti 29015/1 esitetään varattavaksi CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle uutta toimistotaloa varten. Toimistotalon käyttäjänä tulee toimimaan OneMed Group Oy, joka mm. myy, markkinoi ja tuo maahan terveyden-hoitotuotteita, laboratoriotuotteita ja -kemikaaleja sekä diagnostiikan ja biotekniikan tuotteita. OneMed konsernin henkilökunnan määrä on n. 600 henkeä, josta Suomessa sijaitsevassa pääkonttorissa on n. 150 henkeä. Vuonna 2007 OneMedin liikevaihdon arvioitiin olevan n. 320 milj. euroa.

Tontti esitetään vuokrattavaksi 60 vuoden pituisella vuokrasopimuksella, johon sisältyisi osto-optio. Tontin osto-option mukainen kauppahinta olisi tällä hetkellä n. 1,24 milj. euroa.

Tontin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi kesän aikana ja toimisto-talo olisi valmis vuoden 2010 alussa.

Hakemus Hakija on toimittanut kiinteistövirastoon 10.12.2007 päivätyn kirjeen, jossa yhtiöt pyytävät varausta ensisijaisesti Haagan korttelin 29154 eteläiseen puolikkaaseen. Suunnitteluvarauksen tarkoituksena on toteuttaa tontille toimistotalo, jonka pääasiallisena käyttäjänä tulisi toimi-maan OneMed Group Oy. OneMed Group Oy:n pääkonttori toimii vuoden 2009 loppuun asti Vantaalla Tamrotalossa, jonka jälkeen tarkoituksena on toteuttaa yhtiön kasvua tukevat nykyaikaiset ja joustavat tilat pääkaupunkiseudun alueelle. Uusien tilojen on määrä olla valmiina vuoden 2010 alussa.

Korttelin 29154 tonteilla sijaitsee maakaasuputki, jonka vuoksi rakentamisen aloittaminen tänä vuonna ei ole mahdollista. Tästä johtuen varauksen on katsottu tarkoituksenmukaisemmaksi kohdistaa vapaana olevaan tonttiin 29015/1.

Yhtiötä koskevia tietoja OneMed Group Oy (aikaisemmalta nimeltään Tamro MedLab) myy, markkinoi ja tuo maahan terveydenhoitotuotteita, laboratoriotuotteita ja -kemikaaleja sekä diagnostiikan ja biotekniikan tuotteita. Tamro Med-Lab muuttui 1.2.2007 itsenäiseksi yhtiöryhmäksi, OneMed Groupiksi ja Tamro MedLab -nimiset yhtiöt OneMed-nimisiksi. OneMed-ryhmään kuuluvat OneMed-yhtiöt Suomessa, muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä Förbandsmaterial AB ja Selefa Trade AB Ruotsissa ja Danpleje A/S Tanskassa.

Aikaisempi varaus Khs varasi 21.8.2006 korttelin 29015 Falck Security Oy:lle ja Insinööritoimisto Helsingin Projektisuunnittelu Oy:lle Falck Security Oy:n uuden toimitalon suunnittelua varten 30.6.2007 saakka.

Falck Security Oy on sittemmin 30.11.2006 ilmoittanut luopuvansa hankkeesta. Hanke on siten rauennut eikä varausta ole jatkettu.

Kaavatilanne Varauksen kohteena oleva tontti 29015/1 sijaitsee Haagassa Hotelli Haagan ja Hotelli- ja ravintolaopiston pohjoispuolella Metsäläntien ja Nuijamiestentien rampissa, jossa sijaitsi aikaisemmin Esson huolto-asema.

Alueella on voimassa asemakaavan muutos nro 11683, jonka Kvsto on 24.10.2007 hyväksynyt ja joka on tullut voimaan 7.12.2007. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen (KT) ja tontin rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 1,0. Tontin pinta-ala on 3 171 m² ja rakennusoikeus samoin 3 171 k-m².

Asemakaavassa rakennuksen päämassan ylin korkeusasema on

+ 41,0 m. Pysäköinti, tekniset tilat ja muut aputilat sijoittuvat kellareihin ja tason + 17,5 alapuolelle.

Tontin varaaminen Lautakunta pitää tontin varaamista CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle toimistotalon toteuttamiseksi elinkeinopoliittisista syistä perusteltuna. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa nyt Vantaalla toimivan OneMed Group Oy:n pääkonttorin siirtymisen Helsinkiin.

Tontin vuokraaminen osto-optiolla on perusteltua

Koska tontin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tulevan kesän aikana, tulisi tontin luovutusperiaatteet vahvistaa tässä yhteydessä.

Hakija pitää tärkeänä hankkeen toteutuksen kannalta, että tontti myydään tai vuokrataan osto-optiolla.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan perustella elin-keinopoliittisista syistä. Näin mahdollistetaan suuren terveydenhoito- ja biotekniikan tuotteita myyvän yrityksen Suomen toimintojen keskittämisen Helsinkiin.

Tontti tulisi vuokrata 60 vuoden pituisella vuokrasopimuksella. Vuokrausperusteena tulisi käyttää 23 euroa/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (ind. 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa 390 euroa/k-m² (ind. 1 695). Vuokralaisella olisi oikeus ostaa toimistotontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Esitetty hinta vastaa Pitäjänmäen toimistotonttien hintatasoa ja sitä voidaan pitää myös kyseisen tontin käypänä hintana.

Lautakunta esittää, että Khs varaisi Haagan tontin 29015/1 CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle uuden OneMed Group Oy:n toimistotalon suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulevan rakennuksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Samalla lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan lautakunnan määräämälle Haagan tontti 29015/1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2068 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue tai siitä muodostettu tontti kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu, käyttöönotettavaksi hyväksytty ja kiinteistölautakunnan hyväksymä rakennuksen pääkäyttäjä on sijoittanut toimitilansa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 23 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan perusteella.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisäksi lautakunta esittää, että lautakunta oikeutettaisiin tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan muut ehdot.

Khs ilmoittaa, että se tulee Kvston tämän asian täytäntöönpanopäätöksessään varaamaan 29. kaupunginosan korttelin nro 29015 tontin nro 1 CapMan RE II Ky:lle ja CapMan Real Estate I Ky:lle uuden OneMed Group Oy:n toimistotalon suunnittelua varten 31.12.2008 saakka kiinteistölautakunnan esittämin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 29. kaupunginosan korttelin nro 29015 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2068 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue tai siitä muodostettu tontti kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu, käyttöönotettavaksi hyväksytty ja kiinteistölautakunnan hyväksymä rakennuksen pääkäyttäjä on sijoittanut toimitilansa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan

23 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan perusteella.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan muut ehdot.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11638 ja sijaintikartta

7

KAMPIN TONTIN 153/7 TASON +12.0 YLÄPUOLISEN ALUEEN JA A-B-C-D-MERKITYLLÄ ALUEELLA TASON +14.3 YLÄPUOLISEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11725)

Khs 2002-1810

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 153 tontin nro 7 tason +12.0 yläpuolisen alueen ja a-b-c-d-merkityllä alueella tason +14.3 yläpuolisen alueen asemakaavan muutosehdotus.

Malminkatu 4

Tiivistelmä Saksalaisen koulun pihasiipeä korotetaan kahdella kerroksella ja tontin takaosaan rakennetaan kaksikerroksinen salitila.

Rakennuksen alkuperäiset, vuodelta 1933 olevat rakennuksen osat on merkitty suojeltaviksi rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaina (sr-2).

Kaavan mukainen kerrosala on 7 830 m² (e = 4.0), josta 500 m² saa olla maan alla. Rakennusoikeutta lisätään 40 k-m².

Tavoitteena on mahdollistaa koulun opetustoiminnan laajentaminen lisärakentamisella. Helsingin Saksalainen koulu eli Deutsche Schule Helsinki on Suomen vanhin kansainvälinen koulu. Kouluun kuuluvat esikoulu, peruskoulu ja lukio. Koulussa on n. 500 oppilasta. Tarkoitus on lisätä oppilasmäärää 140:llä.

Tavoitteena on myös lisärakentamisen sopiminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen sekä korttelikokonaisuuteen.

Asemakaavan perusteet

Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry pyytää (15.8.2002) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että se mahdollistaa lisärakentamisen tontilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.11.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Kaavoitustilanne

Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 8.11.2006, suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Saksalainen koulu osana Kampin aluetta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi keskustatoimintojen ja kävelykeskustan alueeksi.

Liikekeskustan kaavoitus- ja kehittämisperiaatteissa (Khs 24.8.1987) tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y).

Voimassa olevassa asemakaavassa nro 7476 (vahvistettu 21.10.1976) tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), jonka kerrosala on 7 790 m² (e = 4.0).

Osalla tonttia maan alla on voimassa 27.10.2004 hyväksytty Kamppiparkin laajennuksen ja keskustan huolto- ja pysäköintiliikenteen tunnelin länsiosan asemakaava nro 11275.

Kaupunkisuunnitteluviraston koulurakennusselvitys

Khs on merkinnyt 11.6.2007 tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston julkaisun ”Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980” ja kehottanut eri hallintokuntia ottamaan huomioon siinä esitetyt suojelutavoitteet. Saksalaisen koulun koulurakennus sijoittuu raportin luokituksessa luokkaan 2. Rakennuksen alkuperäiset osat ovat ajalleen tyypilliset, rakennuksen arkkitehtuurissa on laadukkaita elementtejä ja rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan liittyy merkittävä ja pitkä historia.

Rakennettu ympäristö

Rakennuksen kadun varrella oleva osa on seitsemänkerroksinen ja pihasiipi viisikerroksinen. Pihan perällä on yksikerroksinen osa. Rakennuksen käytetty kerrosala on 6 916 m² (e = 3.6).

Rakennuksen vanhimmat klassismin tyylisuuntaa edustavat osat ovat valmistuneet vuonna 1933 (arkkitehti Runar Eklund). Rakennuksessa on vuosien kuluessa tehty paljon sisäisiä muutoksia koulun tarpeiden muuttuessa.

Vuonna 1979 kadun varren rakennusosaa on korotettu kahdella kerroksella (arkkitehti Walter Schnizler).

Vuonna 1995 pihan takaosaan on rakennettu yksikerroksinen monitoimitila ja sen katolle oleskeluterassi (arkkitehti Axel Taegen). Keittiön yhteyteen on rakennettu jätehuoltotilat ja huoltokäynti tontin 153/2 kautta.

Osittain koulun tontin alle on rakennettu poikkeusluvalla vuonna 1992 naapuritontilta 2 naapuritontille 153/6 maanalainen ajoyhteys, josta on myös yhteysvaraus koulun tontille. Koululaisten käyttöpihaa on saatu lisää naapuritontilta 6 rasitesopimuksella. Vuonna 1999 on poikkeusluvalla korotettu pihasiipeä kahdella kerroksella.

Voimassa olevan asemakaavan mukainen autopaikkavelvoite on neljä autopaikkaa. Yksi autopaikka on sijoitettu koulun pihalle ja kolme autopaikkaa tontille 2 rasitesopimuksella.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutoksen kuvaus

Nykyiselle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO) on sallittu pihasiiven korottaminen kahdella kerroksella ja merkitty uusi rakennusala pihan takaosaan. Pihasiiven korotus on sovitettava olemassa olevaan rakennukseen ja ympäröivän korttelin kaupunkikuvaan. Rakennuksen pihajulkisivujen tulee olla vaaleaksi rapattuja. Rakennusoikeus on 7 330 k-m² + maanalaista 500 k-m² (e = 4.0). Rakennusoikeus kasvaa 40 k-m²:llä nykyisen kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta.

Rakennussuojelu

Rakennus on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen alkuperäisiä rakenteiden, julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen kaupunkikuvallista tai historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Mikäli rakennuksessa on tehty aikaisemmin tällaisia toimenpiteitä, on ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan historiallisia arvoja kunnioittaen ja arkkitehtuurin ominaispiirteet palauttaen.

Rakennuksen rakenteet, julkisivut detaljeineen, ikkunat, ulko- ja sisäovet, aulat ja juhlasali sekä portaikot kaiteineen tulee säilyttää ja tarvittaessa korjata alkuperäistoteutuksen mukaisina.

Rakennuksen vuonna 1933 valmistuneet osat on suojeltu merkinnällä sr-2.

Koulun pääjulkisivu on osa Kampintorille muodostuvaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta.

Pysäköinti, huolto- ja pihajärjestelyt

Koulua varten tulee varata vähintään neljä autopaikkaa ja enintään kahdeksan autopaikkaa. Ne tulee sijoittaa korttelissa 153 maan alle tai yleiseen pysäköintilaitokseen. Saattoliikenne järjestetään keskustan yleisen liikenteen ehdoilla Malminkadun puolelta. Huolto- ja lastausliikenne on tarkoitus järjestää Lapinlahdenkadun puolelta tontin 2 kautta.

Pihan alueelle ei saa tehdä avoimia aukkoja eikä maanalaisten pysäköinti- tai muiden tilojen poistoilmaa eikä muita ilmastointijärjestelyjä saa johtaa pihamaalle, vaan ne on johdettava rakennuksen katolle.

Pihatilat on järjestettävä viihtyisiksi sekä koululaisten käyttöön sopiviksi oleskelu- ja istutuskalustein sekä korkeatasoisin pintamateriaalein.

Pihalla on kaksi säilytettäväksi merkittyä puuta.

Asemakaavaratkaisun vaikutukset

Lisärakentaminen mahdollistaa koulun opetustoiminnan laajentamisen. Tämä antaa myös haastetta koulun pihan käytön suunnittelulle, koska piha pienenee kasvavaan käyttäjämäärään nähden.

Korotuksella ei ole merkittävää vaikutusta laajempiin näkymiin eikä se estä naapuritalojen valon saantia. Kaupunkikuvallisesti pihasiiven korotus jää korttelirakenteen sisään.

Asemakaavamääräyksillä on pyritty turvaamaan suunnitteluratkaisun korkea laatu sekä pihasiiven korotuksen sopiminen olemassa olevaan alkuperäisiltä osiltaan suojeltuun rakennukseen.

Toteuttaminen Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2008 ja sen on määrä valmistua syksyllä 2009.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.5.2006).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ja suunnitelma-aineistoa on ollut nähtävänä 15.5.–2.6.2006 kaupunkisuunnitteluvirastossa. Asiasta ei jätetty kannanottoja.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.1.–4.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslaitoksen, kiinteistölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan ja opetusviraston lausunnot.

Lausunnot Pelastuslaitos mainitsee (11.2.2008) mm., että asemakaavan muutosehdotukseen tulisi tehdä seuraava tarkennus: Lisärakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon oppilasmäärän kasvun vaikutus käyttäjien poistumismahdollisuuksiin rakennuksesta.

Opetusvirasto mainitsee (6.3.2008) mm., että koulussa on tällä hetkellä 506 oppilasta ja heistä helsinkiläisiä on yhteensä 302 (perusopetus 240, lukio 62). Kun oppilaiden määrä kasvaa uudisrakentamisen myötä 140:llä, tulee helsinkiläisten oppilaiden määrä olemaan tulevaisuudessa n. 390.

Lisääntyneen kansainvälistymisen mukanaan tuoma tarve saksankielisen opetuksen lisätarjontaan paluumuuttajille on ilmeinen. Kemikaaliviraston tarpeisiin perustettava Eurooppa-koulu tarjoaa pääosiltaan opetuksensa ranskan, englannin ja suomen kielellä, joten saksankielistä opetusta tulee lisätä muualla. Saksalaisen koulun asemakaavan muutos on tarpeellinen.

Uudisrakentaminen käsittää nelikerroksisen luokkasiiven korottamisen kahdella kerroksella sekä monitoimitilan laajentamisen. Kyseisillä toimenpiteillä saadaan käyttöön 8–10 uutta opetustilaa. Rakentaminen aloitetaan lokakuussa 2008 ja tilat otetaan käyttöön elokuussa 2009.

Koulu hakee Helsingin kaupungilta 1,2 milj. euron lainaa vuoden 2009 alusta alkaen. Avustuksen osalta koulu tekee Khlle hanke-esityksen, jossa on tarkemmin esitetty avustustarve. Tällöin opetuslautakunta antaa hankkeesta oman lausuntonsa.

Kiinteistölautakunta mainitsee (11.2.2008) mm., että tontin rakennusoikeus kasvaa 40 k-m²:llä nykyisen kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Asemakaavan muutos ei lisää merkittävästi tontin arvoa eivätkä maankäyttösopimusneuvottelut siksi ole tarpeen.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (26.2.2008) mm., että asemakaavan muutosehdotusta on tehty yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja että museon asettamat suojelutavoitteet on riittävästi otettu huomioon. Johtokunta katsoo, että muutosehdotuksen toteuttaminen turvaisi Saksalaisen koulun rakennuksen ja tontin kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilymisen.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa, että rakennusvalvontavirastosta saadun tiedon mukaan pelastuslaitoksen lausunnossa mainittu asia otetaan huomioon jatkosuunnittelun yhteydessä. Saksalaisen koulun ilmoituksen mukaan se joutuu suunnittelemaan lisärakentamisen sekä suomalaisten että saksalaisten viranomaisten palomääräysten mukaan.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 4. kaupunginosan korttelin nro 153 tontin nro 7 tason +12.0 yläpuolisen alueen ja a-b-c-d-merkityllä alueella tason +14.3 yläpuolisen alueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.11.2007 päivätyn piirustuksen nro 11725 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11725 (Kampin tontti 153/7)
	Liite 2	Havainnekuva (Kampin tontti 153/7)

8

SUURMETSÄN KORTTELEIDEN NRO 41235 JA 41236 JA LÄHIVIRKISTYS- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ SUURMETSÄN JA MELLUNKYLÄN LÄHIVIRKISTYS- YM. ALUEIDEN (MARATONTIEN PIENTALOALUE JA PORVOONVÄYLÄN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11600)

Khs 2006-2623

41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) kortteleiden nro 41235 ja 41236 ja lähivirkistys-, suojaviher-, liikenne- ja katualueiden asemakaavaehdotus sekä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Jakomäki) lähivirkistys- ja katualueiden ja 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko) lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus (muodostuu osa uutta korttelia 41235).

Alue sijaitsee Porvoonväylän Jakomäen liittymän eteläpuolella ja rajautuu idässä Vantaan kaupungin Rajakylän alueeseen.

Tiivistelmä Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Maratontien pientaloalueen rakentamisen tonttitehokkuudella e = 0.25, Kivikon Linnoittajantieltä Maratontielle johtavan Maratontunnelin rakentamisen kaksoistunnelina ja uuden itäsuunnan rampin rakentamisen Porvoonväylän liittymään.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.11.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta ja tilan RN:o 7:363 omistajan hakemuksesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) nykyinen Maratontien pientaloalue on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi. Porvoonväylä on yleiskaavassa moottorikatu, jolla on täydellinen eritasoliittymä Jakomäen nykyisen, vain länsisuunnan rampeilla varustetun liittymän kohdalla. Muu osa on virkistysaluetta.

Asemakaavat

Kivikon kallioselänteellä ovat voimassa 1993 ja 1997 vahvistetut Kivikon virkistysalueen ja Kivikon pohjoisosan asemakaavat, joissa kallioselänne on lähivirkistysaluetta ja kallioalueelle on osoitettu varaus Kivikon Linnoittajantien ja Maratontien yhdistävälle Maratontunnelille. Kallioselänteen I maailmansodan linnoituslaitteet ja yhdystiet sekä geologisesti arvokas muinainen rantakivikko on asemakaavoissa osoitettu suojelumerkinnöin (sm, s2).

Maratontien pientaloalueella ja Porvoonväylän liittymän eteläosalla ei ole asemakaavaa.

Rakennuskiellot

Kaavoittamaton osa alueesta on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Porvoonväylän Jakomäen liittymän uudet itäsuunnan rampit sisältyvät Uudenmaan tiepiirin, Helsingin ja Vantaan yhteisesti laatimaan Lahdenväylän ja Porvoonväylän kehittämisselvitykseen (väli Koskelantie–Kehä III), joka valmistui vuonna 2001. Jakomäen liittymän uusien ramppien rakentaminen ei sisälly Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2007–2011.

Maratontunneliin on varauduttu voimassa olevissa asemakaavoissa, mutta sen rakentamisajankohdasta ei ole päätöksiä. Tunneli ei sisälly Kvston taloussuunnitelmaan 2006–2010 eikä kaupunkisuunnittelulautakunnan 27.4.2006 hyväksymään liikenneväylien investointiohjelmaehdotukseen 2007–2011 .

Maanomistus

Alueen rakennetut kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Muu alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavoittamaton osa Maratontietä ja Porvoonväylän nykyisen liittymän alue ovat yleisen tien aluetta.

Rakennettu ympäristö

Maratontien pientaloalueella on kahdeksan pääosin 1950–1960-luvuilla rakennettua pientaloa. Alue on rakennettu 1950-luvulta lähtien silloisen Mellunkylän ja Suurmetsän välisen tien varteen. Nykyinen siltayhteys Jakomäkeen on rakennettu Porvoonväylän rakentamisen yhteydessä. Alueen käytetty rakennustehokkuus vastaa keskimäärin tonttitehokkuutta e = 0.10. Alueella on kaupungin vesijohto ja mahdollisuus liittyä kaukolämpöverkkoon, mutta jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisesti.

Maratontien silta yhdistää Jakomäen alueen Vantaan Rajakylän kautta Helsingin itäiseen esikaupunkialueeseen, Vesalaan, Kontulaan ja Mellunmäkeen. Silta on osa Porvoonväylän eritasoliittymää, jossa nykyisin on vain länsisuunnan rampit. Kaava-alueella länsisuunnan ramppi yhtyy Maratontiehen. Jakomäen liittymä on Porvoonväylän ainoa eritasoliittymä Helsingissä. Jakomäkeen ja Rajakylän alueelle kuljetaan nykyisin Kehä III:n ja melko vilkasliikenteisen rinnakkaiskatuverkon, mm. Maratontien kautta.

Porvoonväylän liikenne Jakomäen liittymän länsipuolella on nyt 23 000 ja liittymästä itään 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maratontien liikenne nykyisestä ramppiliittymästä itään Rajakylään päin on 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Rajakylän ja Vesalan pientaloalueiden kautta ohjautuva Jakomäen ja Kontulan välinen läpiajoliikenne koetaan haitalliseksi. Raskaan liikenteen läpiajo on kielletty. Rajakylän Seivästiellä kieltoa on tehostettu kadun kavennuksin.

Kaava-alueella Maratontien molemmin puolin on kapea jalankulku-pyörätie. Seudullinen kevyen liikenteen raitti Kivikon ulkoilupuistosta kulkee Maratontien sillan kautta Jakomäkeen ja sieltä Sipoon suuntaan.

Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Porvoonväylän pohjoispuolella Jakomäessä. Jakomäen keskuksessa n. 1 km:n etäisyydellä on lisäksi terveysasema, kirjasto sekä ala- ja yläasteen koulu ja lukio. Etäisyys Kontulan keskustaan on n. 1,5 km. Jakomäestä on bussiyhteys Helsingin keskustaan ja Maratontietä kulkee Vantaan sisäisen liikenteen bussilinjoja.

Luonnonympäristö

Kivikon kallioselänne on osa Kivikon ulkoilupuistoa. Kaava-alueella on Helsingin korkein kohta (62 m merenpinnan yläpuolella), jossa on mm. viime sotien aikana ollut ilmavalvontatutka. Kalliot ovat jäätikön siloittamia, ja alueella on Yoldia-meren aikaista rantakivikkoa. Kivikon kallioalue on luokiteltu Uudenmaan läänin kallioalueiden inventoinnissa maisemallisesti, geologisesti ja erityisesti biologisesti huomioon otettavaksi kallioaluekokonaisuudeksi.

Kallioselänteellä on I maailmansodan aikaisia kaivantoja sekä yhdysteitä, joihin liittyy monipuolista keto-, niitty- ja kalliokasvillisuutta. Ympäristökeskus on arvioinut kalllioselänteen pohjoisosan yhdeksi poikkeuksellisen lajirikkaaksi ja edustavaksi linnoitusketjuun kuuluvaksi kalliokoksi Helsingissä (arvoluokka I). Syrjäisen sijaintinsa vuoksi alue on säilynyt melko ehyenä ja laajana.

Pohjoisrinteessä linnoituskaivannot ja arvokas kasvillisuusalue ulottuvat yksityisessä omistuksessa olevalle kaavoittamattomalle alueelle.

Kivikon kallioselänne on kokonaisuutena luokiteltu myös linnustollisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi (arvoluokka II).

Suojelukohteet

Alueen linnoituslaitteet ovat muinaismuistolain tarkoittamia muinaismuistoja ja osa Helsingin maalinnoitusketjua, joka sisältyy luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä (Museovirasto ja ympäristöministeriö, 1993).

Yhdyskuntatekninen huolto

Maratontien varressa sijaitsee vesijohto, sähkö- ja puhelinkaapeleita ja kaukolämpöjohto, jotka jatkuvat Vantaan kaupungin puolelle. Juuri alueen koillisnurkan ulkopuolella on Vuosaaren voimalaitoksen kaasun syöttöjohto.

Maaperä Alue on pääasiassa avokallioaluetta, jonka pinnassa paikoin esiintyy karkearakeisia maalajeja. Porvoonväylän liittymärampin alueella on painanne, jossa turpeen alla on savea, paksuus alueen koillisnurkassa n. 7 m.

Ympäristöhäiriöt

Porvoonväylän ja Maratontien autoliikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Porvoonväylän liikennemelu on alueen merkittävin ympäristöongelma. Vantaan kaupunki on rakentanut Porvoonväylän eteläpuolelle meluesteen, joka ulottuu pieneltä osin kaava-alueelle. Helsinki-Malmin lentokentän helikopteri- ja pienkoneliikenne aiheuttaa alueelle jonkin verran lentomelua.

Porvoonväylän liikenne heikentää ilmanlaatua.

Tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on nykyisen pientaloalueen kaavoittaminen tonttitehokkuudella e = 0.25, varautuminen Maratontunnelin toteuttamiseen kaksoistunnelina ja Porvoonväylän liittymän täydentämiseen uudella itään suuntautuvalla rampilla.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Maratontiehen liittyvistä asuinkiinteistöistä on muodostettu asuinpientalojen korttelialuetta tonttitehokkuudella e = 0.25.

Virkistysalueen alittava Maratontunneli-varaus on suunniteltu kaksoistunneliksi, jossa kummassakin tunnelissa on yksi ajokaista. Maratontien katualueella on tilavaraus ajoradan lisäksi yhdistetyille jalankulku- ja pyöräteille kadun molemmilla reunoilla. Bussipysäkeille on varattu tila Porvoonväylältä tulevan rampin länsipuolelle.

Porvoonväylän liittymän liikennealue mahdollistaa itään suuntautuvan rampin rakentamisen ja kevyen liikenteen raitin rakentamisen siten, että Maratontien varressa kulkeva jalankulku-pyörätie yhdistyy Porvoonväylän eteläpuolella kulkevaan raittiin. Rampin yhteyteen ja Maratontunnelin katuosuudelle rakennetaan melueste.

Asuinpientalojen korttelialueet (AP)

Korttelialueiden ja tonttien muodostamisessa perustana on ollut nykyinen maanomistus. Lisäksi on otettu huomioon liikenteen vaatimat tilavaraukset ja suojeltavat linnoituslaitteet. Maratontien suuntainen runkovesijohtolinjan alue on rajattu katualueeseen kuuluvaksi. Kaavan toteutuminen edellyttää kaikkien ohjeellisten tonttien osalta maanvaihto- tai lunastustoimenpiteitä. Tonttitehokkuus on e = 0.25. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi. Asuntojen lukumäärää ei ole rajoitettu.

Liikennemelun torjumiseksi on kullekin tontille osoitettu rakennusala, jolle tulee rakentaa yhtenäinen rakennusmassa tai erilliset rakennukset tulee yhdistää toisiinsa melua eristävällä aidalla tai talousrakennuksella. Em. aidan voi tietyissä tapauksissa rakentaa myös tontin rajalle. Maratontien eteläpuolella eniten liikennemelulle alttiina olevilla tonteilla yhtenäinen rakennusmassa tulee ulottaa kiinni tontin rajaan ja tontin kadunpuoleiselle rajalle saa lisäksi rakentaa tontin rajassa kiinni olevan talousrakennuksen. Pelastuslaitoksen kanssa on neuvoteltu kaavaan sisällytetyistä palomuurin rakentamista koskevista kaavamääräyksistä.

Jokaisella asunnolla tulee olla pihan suojaisella puolella (äänivarjon puolella) oleskelupiha tai terassi. Liikennemelun haittojen torjumiseksi kaavassa on lisäksi rakennusten julkisivuja ja katon rakenteita koskevat määräykset.

Tonttien jakamista on rajoitettu. Tonttijakoa ei saa tehdä siten, että uusi tontinraja jakaa rakennusalan kahteen tai useampaan osaan. Kaavan mukaisen rakennusoikeuden käyttäminen kokonaan edellyttää osalla tonteista olemassa olevan rakennuksen purkamista.

Rakennusten kattomuoto on rajattu harja- tai pulpettikatoksi. Rakennusten pääasiallisena rakennusmateriaalina tulee käyttää puuta, rappausta tai ohutrappausta. Näiden kaavamääräysten kaupunkikuvallisena tavoitteena on alueen nykyiseen rakentamistapaan soveltuva rauhallinen materiaali- ja muotovalikoima. Yli 15 m:n pituinen rakennus on jaettava pienempiin yksiköihin porrastaen tai muulla vastaavalla tavalla.

Enintään 20 % rakennusoikeudesta saa käyttää toimistotilaksi tai ympäristölle haittaa tuottamattomaan liiketoimintaan edellyttäen, että tonttia käytetään myös asumiseen.

Lähivirkistysalue (VL)

Kivikon kallioalue on kaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Voimassa olevan kaavan virkistysaluerajausta on pientalotonttien korttelialueen rajalla tarkistettu: VL-aluetta on laajennettu käsittämään alueen yhdyshautojen alue kokonaan, toisaalta sitä on supistettu kaksoistunnelina toteutettavan Maratontunnelin vaatimusten mukaiseksi ja n. 70 m² yksityisessä omistuksessa olevaa VL-aluetta on liitetty asuinpientalojen korttelialueeseen. Ulkoilureitti Kivikon ulkoilupuistosta Maratontielle siirretään tunnelin toteutuessa katuosuuden reunaan. Virkistysalueen käyttäjiä varten on Maratontien varteen osoitettu ohjeellinen pysäköintialue ja ulkoilutieyhteys, joka yhtyy kalliolla nykyiseen ulkoilureittiin.

Voimassa olevan kaavan mukainen Yoldia-meren rantakivikon suojelualuemerkintä (s2) on säilytetty. Kasvillisuudeltaan arvokkaasta rinnelehdosta osa jää Maratontunnelin katuosuuden alle, muilta osin se on kaavassa virkistysaluetta. Luontoarvot rinnelehtoalueella tulevat pääosin säilymään.

Suojaviheralue (EV)

Porvoonväylän uuden itäsuunnan rampin tilavarauksen ja Vantaan kaupungin alueen väliin jäävä puustoinen alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV).

Liikenne Porvoonväylän itäsuunnan rampin tilavarausta on tarkistettu kehittämissuunnitelman pohjalta yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin kanssa. Rampin linjausta on tarkistettu siten, että Vantaan puolelle rakennettuja pientaloja ei tarvitse purkaa. Lisäksi rampin itä/eteläreunalle voidaan rakentaa meluaita ja Porvoonväylän eteläreunalla kulkeva raitti voidaan yhdistää Maratontien varressa kulkevaan jalankulku-pyöräteihin. Kyseiseltä raitilta on myös yhteys Porvoonväylän eteläreunan suunnitellulle linja-autopysäkille itään johtavan rampin tulevan alikulun kautta. Asemakaava ei estä myöskään kehittämisselvityksen mukaisen pysäkkiyhteyden rakentamista. Liikennealueelle on uuden rampin itäpuolelle osoitettu sijainniltaan likimääräinen melueste, jonka vähimmäiskorkeus on 2 m.

Maratontunnelissa on varauduttu kaksoistunneliin pelastuslaitoksen aloitteesta. Maratontien ja Linnoittajantien yhdistävä tunneliosuus on osoitettu virkistysalueella ohjeellisella merkinnällä (mak). Kaavamääräys edellyttää, että tunnelin ilmanvaihto järjestetään siten, ettei siitä ole haittaa asumiselle tai virkistykselle. Ilmanvaihtohormeista tai tunnelin poistumisteistä ei saa myöskään aiheutua haittaa lentoturvallisuudelle. Maratontunnelin ja Maratontien liittymään on osoitettu sijainniltaan likimääräinen melueste, jonka vähimmäiskorkeus on 3 m.

Kaavassa on joukkoliikenteen osalta varauduttu Maratontiellä erillisiin pysäkkisyvennyksiin, Linnoittajantiellä bussi pysähtyy ajoradalla. Maratontien molemmin puolin on varauduttu yhdistetyn jalankulku-pyörätien rakentamiseen. Eteläpuoleiselle raitille ohjataan lisäksi kahden tontin liikenne, koska ramppiliittymän uusi risteysjärjestely keskikorokkeineen mahdollistaa vain suuntaisliittymän.

Liikenne-ennusteessa vuodelle 2025 on Porvoonväylän liikenne Jakomäen liittymän länsipuolella 36 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maratontien ramppien liikennemäärä on ennusteen mukaan 4 300 ajoneuvoa/vrk (tuleva länsisuunnan liikenne) ja 1 100 ajoneuvoa/vrk (itäsuunnan ramppi). Maratontien liikennemäärä on Porvoonväylän liittymän länsipuolella 5 200 ajoneuvoa/vrk ja Vantaan rajalla 6 700 ajoneuvoa/vrk. Maratontunnelin liikennemäärä on 7 700 ajoneuvoa/vrk.

Malmin lentokentän lentoesterajoitus sisältyy asuinkortteleiden kaavamääräyksiin. Virkistysalueelle sijoittuvien tunnelin poistumistie- ym. rakenteiden tulee myös täyttää lentoturvallisuuden vaatimukset.

Palvelut Joukkoliikenteen palvelutasoa on mahdollista parantaa, kun Maratontien ja Porvoonväylän varteen on suunniteltu uudet pysäkit ja Maratontunnelin kautta voidaan johtaa uusi liityntäliikenteen linja.

Suojelukohteet

Maratontunnelin katuosuuden alle jää osa I maailmansodan aikaisia yhdyshautoja, mutta pääosa niistä säilyy. Säilyvät yhdyshaudat ja niihin liittyvät yhdystiet ovat kaavan virkistysalueella (VL) ja ne on asemakaavassa suojeltu kaavamerkinnällä (sm). Lähimpien pientalotonttien raja on 2 m kartoitetusta linnoituslaiterakennelmasta. Yhdyshautaan liittyvä vallirakennelma on näillä tonteilla merkitty 4 m leveänä kaistana muinaismuistoalueeksi (sm).

Viime sotien ilmatorjuntatutkan sijaintipaikka on kaavassa I maailmansodan linnoituslaitteita ja Yoldia-meren rantakivikkoa tarkoittavien suojelumerkintöjen alueella (sm, s2).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue voidaan saattaa normaalin yhdyskuntateknisen huollon palveluiden piiriin rakentamalla Vantaan Veden verkostoihin liittyvät jätevesi- ja sadevesiviemäriverkostot. Osa sadevesistä on johdettavissa tontti-, katu- ja liikennealueilta suoraan maastoon. Kaavan mukainen kerrosalan lisääntyminen edellyttää Jakomäestä rakennetun sähköverkon vahvistamista.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää, paitsi Porvoonväylän liittymärampin kohdalla olevalla savikkoalueella. Alueen toimintahistorian perusteella maaperän pilaantuneisuus on epätodennäköistä.

Ympäristöhäiriöt

Kaava-alueen melutilanne on selvitetty maastomalliin perustuvilla melulaskennoilla vuoden 2025 ennusteliikenteellä.

Rakennettavat uudet meluesteet on osoitettu Porvoonväylän uuden itäsuunnan rampin viereen sekä Maratontunnelin ja korttelialueen väliin. Maratontunnelin esteen vähimmäiskorkeus on 3 m ja rampin esteen 2 m.

Melulaskentojen mukaan 60–65 desibelin melualue ulottuu Maratontien varrella olevien pientalotonttien pohjoisosaan. Suojaisia pihatiloja, joissa päivän melutaso on alle 55 desibeliä, muodostuu rakennusten muodostaman melukatveen puolelle.

Kaava edellyttää liikennemelulle alttiina olevilta julkisivuilta 32 dB ääneneristävyyttä. Asuinrakennusten ulkovaipan ääneneristävyyden lentomelua vastaan tulee olla vähintään 30 dB.

Kaavamääräys edellyttää lisäksi, että kullekin asunnolle rakennetaan oleskelualue pihan melulta suojatulle osalle.

Porvoonväylän liikenteen aiheuttamien pakokaasujen haitta-alueen leveys on n. 25 m. Korttelialueet ovat tämän alueen ulkopuolella.

Nimistö Maratontunnelin pohjoisen katuosuuden kanssa yhtenevästi myös tunnelin eteläinen katuosuus, joka alkaa Linnoittajantien ja Patterikujan risteyksestä, on nimetty Maratontunneliksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Maratontien alueen täydennysrakentaminen ja rakennuskannan uusiutuminen tulee mahdolliseksi. Alue tulee normaalin kunnallistekniikan huollon piiriin, joten liittyminen kunnalliseen jätevesijärjestelmään tulee mahdolliseksi.

Maratontunnelin rakentaminen yhdistää Jakomäen muihin Helsingin itäisiin kaupunginosiin, ja yhteys Kontulasta ja Kivikosta Porvoonväylälle itään ja Kehä III:lle paranee. Tunneli lyhentää ajomatkaa Kontulasta Jakomäkeen ja vähentää läpiajoliikennettä Rajakylän ja Vesalan pientaloalueella.

Porvoonväylän itäsuunnan ramppeja ei voida toteuttaa ennen kuin myös Jakomäen puoleiselle rampille on laadittu asemakaava. Kun rampit toteutetaan, ne siirtävät liikennettä asuinalueiden katuverkosta Porvoonväylälle. Liikennemäärä Maratontiellä Vantaan Rajakylän rajalla pysyy ennallaan. Porvoonväylän liikennemääriin uudella rampilla ei ole merkittävää vaikutusta.

Maratontunnelin rakentaminen lisää liikennettä Linnoittajantiellä, mutta tähän on Kivikon pohjoisosan asemakaavassa varauduttu rakenteiden eristävyysmääräyksin sekä pihojen oleskelutilojen sijoittamisella rakennusten suojaiselle puolelle.

Maratontien varressa liikennemelu johtuu ensisijaisesti Porvoonväylän liikenteestä, joka ennusteiden mukaan kasvaa nykyisestä. Meluesteiden rakentaminen Maratontunnelin ja Porvoonväylän uuden rampin yhteyteen vähentää liikennemelun aiheuttamia haittoja. Kaavan edellyttämä rakennustapa, jossa yhtenäinen rakennusmassa suojaa pihatiloja ja kullekin asunnolle rakennetaan oleskelualue pihan suojaiselle puolelle, sekä kaavassa rakenteille asetetut ääneneristävyysvaatimukset vähentävät liikennemelun haittoja tonteilla.

Joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kun Porvoonväylän ja Maratontien pysäkit otetaan käyttöön ja mikäli Maratontunnelin kautta johdetaan uusi liityntäliikenteen linja. Kevyen liikenteen turvallisuus ja olosuhteet paranevat Maratontien uusien kävely- ja pyöräteiden myötä.

Ulkoilupuiston käyttäjille tarkoitettu uusi pysäköintialue parantaa puistoalueen käytettävyyttä. Kallioalueen linnoituslaitteiden ja kasvillisuudeltaan arvokkaan rinnelehdon hoito helpottuu, kun kaikki yhdyshaudat ovat kaupungin hoitamaa virkistysaluetta. Tonteilla tapahtuva rakentaminen ei vaikuta alueen luontoarvoihin, koska tontit sijoittuvat lehtoalueeseen nähden alarinteen puolelle. Maratontunnelin katuosuuden alle jää osa yhdyshaudoista ja lehtoalueesta. Koska valtaosa rinnelehtoalueesta on kaavassa virkistysaluetta eikä lehtoalueelle johdeta kulutusta, tulevat alueen luontoarvot pääosin säilymään.

Maratontunnelin kustannusennuste on 11,8 milj. euroa. Muiden kaava-alueen liikennerakenteiden kustannukset ovat: kadut 1,5 milj. euroa, tiealueet 1,3 milj. euroa, meluesteet 0,2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan ja katujen kustannukset kompensoituvat kaupungille aikanaan käyttömaksuina ja kiinteistöverona.

Toteutus Maratontunnelin toteuttaminen ei kuulu kaupungin lähivuosien liikenneväylien investointiohjelmaan. Porvoonväylän Jakomäen liittymän itään suuntautuvien ramppien rakentaminen ei sisälly Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2007–2011. Kaavassa osoitetut meluesteet rakennetaan siihen liittyvän katuosuuden tai tiehankkeen yhteydessä. Talous- ja suunnittelukeskuksen Viikki-projekti vastaa toteutuksen koordinoinnista osana Kivikon aluetta.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.4.2004).

Osallisille lähetettiin kaavaluonnos (kirje päivätty 14.12.2004). Kaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kontulan ja Jakomäen kirjastoissa ja Kontulan lähiöasemalla 3.–21.1.2005. Nähtävänäoloaikana oli Kontulan lähiöasemalla kaavan valmistelijoiden järjestämä päivystys kahtena iltapäivänä, joista toinen oli tarkoitettu erityisesti alueen yksityisille maanomistajille.

Kaavaluonnosta tarkistettiin tontin 41236/1 muodon osalta. Muutoksesta tiedotettiin kirjeitse 16.9.2005 niille Vantaan Pallotien tontinomistajalle, joita muutos naapureina koski.

Kaavaluonnosta tarkistettiin kaikkien tonttien osalta rakennusalojen ja melusuojausratkaisun osalta. Tarkistettu luonnos lähetettiin 29.6.2006 kaava-alueen yksityisille maanomistajille ja heillä oli mahdollisuus tapaamiseen kaavan laatijoiden kanssa elokuussa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Museoviraston, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Vantaan kaupungin sekä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston kanssa.

Ympäristökeskus piti 3.–21.1.2005 nähtävänä olleen kaavaluonnoksen liikennemelun suojausratkaisua riittämättömänä. Tämän vuoksi kaavaluonnosta tarkistettiin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavaehdotuksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 21 mielipidekirjettä, joista seitsemän koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja neljätoista kaavaluonnosta sen eri vaiheissa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty päivystysaikana, erillisissä tapaamisissa ja puhelimitse.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Rajakylän pientaloyhdistys pitää alueen kannalta tärkeänä Maratontunnelin toteutumista ja toivoo tunnelin pikaista rakentamista, koska läpiajo Rajakylän pientaloalueella heikentää oleellisesti asumisviihtyvyyttä.

Kontula-Seura ry ja Vesalan Pienkiinteistöyhdistys ry pitävät hyvänä alueen kaavoittamista pientaloalueeksi 0.25 tehokkuudella, kallioalueen säilyttämistä virkistysalueena ja Maratontunnelin sekä Porvoonväylän ramppien rakentamista.

xxxxxx xxxxxx Vantaan Rajakylästä kannattaa lämpimästi Maratontunnelin rakentamista ja toivoo, että tunneli rakennetaan mahdollisimman pian ja ennen uusien asuntojen rakentamista.

xxxx xxxx ilmoittaa saaneensa kaavan vireilletuloa koskevan kirjeen ja haluavansa alueen kiinteistönomistajana säilyttää puheoikeutensa
asiassa.

Suurmetsä-Jakomäki Seura ry ehdottaa kaava-alueen laajentamista Kivikon ulkoilupuistosta Jakomäkeen suunnitellulle kevyen liikenteen sillalle saakka Kaivantopuiston ja Kivikon ulkoilupuiston yhdistävän sillan rakentamiseksi. Seura ehdottaa Kivikon ulkoilupuiston kallioalueen korkeimman kohdan osoittamista kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ja säilytettävänä kohteena, koska alueella on viime sotien aikana sijainnut Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka. Seura toteaa lisäksi, että Porvoonväylän Maratontien liittymän itään suuntautuvat rampit on saatava paperille ja työn alle mahdollisimman pian.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Kaivantopuiston kevyen liikenteen silta on otettu käyttöön alkusyksystä 2006. Kivikon kallioalueen korkein kohta on jo voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu alueen linnoituslaitteiden ja Yoldia-meren rantakivikon perusteella kaavamerkinnöillä sm ja s2.

Porvoonväylän itäsuunnan rampit ovat tulevaisuuden varaus, eikä liikenteellistä painetta ramppien rakentamiseen ole. Kaupungin alueella yleisten teiden ensisijaisia parantamiskohteita ovat Kehä I:n parannushankkeet ja uusiin asuntoalueiseen, kuten Viikkiin ja Malmin alueeseen liittyvät hankkeet. Neuvotteluja ramppien rakentamiseksi ei ole syytä tässä vaiheessa aloittaa. Jakomäen puolella olevan itäsuunnan rampin kaavoittaminen sisällytetään kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelmaan hankkeen tullessa ajankohtaiseksi.

Ilmailulaitos toteaa, että kaavassa tulee ottaa huomioon lentokoneiden aiheuttama melu ja lentoesteiden korkeusrajoitukset ja niistä johtuvat rakentamisrajoitukset.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asuinpientalotonteilla on kaavamääräys rakenteilta vaadittavasta ääneneristävyydestä lentomelua vastaan. Korttelialueilla on kaavamääräys rakenteiden ylimmästä korkeusasemasta ja myös kallioalueelle mahdollisesti sijoittuvien tunneliin liittyvien rakenteiden osalta on lentoliikenne otettu huomioon kaavamääräyksissä.

Mielipiteet ensimmäisestä asemakaavaluonnoksesta

Alueen maanomistajille järjestetyssä tilaisuudessa keskustelu koski erityisesti liikennekysymyksiä.

Nähtävänäoloaikana kaavoittaja päivysti kahtena iltana Kontulan lähiöasemalla. Alueen maanomistajille tarkoitettuna iltana oli paikalla yhdeksän asukasta kaava-alueelta ja kaksi Vantaan Pallotieltä. Paikalla oli myös liikennesuunnittelija sekä kiinteistöviraston edustaja. Keskustelu koski erityisesti liikennekysymyksiä. Uutta itäsuunnan ramppia Porvoonväylälle vastustettiin, Maratontien tunnelikadun risteykseen ja ramppiliittymään haluttiin liikennevalot ja nopeusrajoituksia alueella toivottiin alennettavan.

Jehovan todistajat Helsingin seurakunta katsoo, että Linnoittajantien ja Maratontunnelin rakentaminen parantaa alueen liikenneoloja merkittävällä tavalla.

Suurmetsä-Jakomäki Seura ry ilmoittaa hyväksyvänsä kaavaluonnoksen. Seura uudistaa ehdotuksensa Porvoonväylän ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentamiseksi sekä ehdottaa käynnistettäväksi Porvoonväylän pohjoispuolisen itäsuunnan rampin kaavoittamisen ja neuvottelut tieviranomaisten kanssa ramppien rakentamiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa seuralle edellä annettuun vastaukseen ja toteaa lisäksi, että neuvotteluja ramppien rakentamiseksi ei ole syytä tässä vaiheessa aloittaa. Jakomäen puolella olevan itäsuunnan rampin kaavoittaminen sisällytetään kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusohjelmaan hankkeen tullessa ajankohtaiseksi.

Rajakylän pientaloyhdistys ja yhteensä 37 Vantaan Rajakylän asukasta vastustavat viidessä samasanaisessa kirjeessä Porvoonväylän itäsuunnan ramppien rakentamista. Kirjeiden mukaan raskas liikenne ja muu ajoneuvoliikenne lisääntyisi huomattavasti Marantontiellä ja samalla liikennemelu Marantontien ja ‑kujan sekä Pallotien ja Seivästien alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Porvoonväylän itäsuunnan ramppien samoin kuin idempänä Länsimäentien länsisuunnan ramppien tarkoitus on siirtää liikennettä asuinalueiden katuverkosta Porvoonväylälle. Liikennemäärä Maratontiellä Vantaan Rajakylän rajalla ei ennusteiden mukaan kasva. Porvoonväylä on merkittävä melulähde alueella, mutta sen liikennemääriin kaava-alueen uudella rampilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta.

xxxxx xxxxx ja 12 muuta allekirjoittajaa kaava-alueelta (edustajat kaikista taloista) vastustavat yhteisessä kirjeessään Porvoonväylän uusia ramppeja ja esittävät nykyisen Porvoonväylän liittymän poistamista. Lisäksi he vastustavat kaavaluonnoksen mukaista talousrakennuksen ja aidan muodostamaa melusuojausta tontilla ja katsovat, että kaupungin tulisi kustannuksellaan rakentaa meluesteet vähentämään tämänhetkistä meluhaittaa. Maratontien nopeusrajoitus tulisi laskea 30 kilometriin tunnissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että nykyistä Jakomäen eritasoliittymää ei ole tarkoituksenmukaista poistaa, koska silloin liikenne siirtyisi asuinalueiden kaduille. Uusien ramppien tarkoitus on osaltaan siirtää ajoneuvoliikennettä pois asuntokaduilta. Kaavaehdotuksessa tonttien melusuojausratkaisua on muutettu siten, että em. aitaratkaisu on poistettu. Kaavaan merkityn Maratontunnelin meluesteen kaupunki toteuttaa tunnelin rakentamisen yhteydessä ja uuden rampin viereen kaavassa merkitty melueste toteutetaan rampin rakentamisen yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tarkistanut vuonna 2003 Helsingin nopeusrajoitusjärjestelmän. Tuossa yhteydessä Porvoonväylän eritasoliittymään johtavan Somerikkotien ja Maratontien nopeusrajoitus 50 km/h päätettiin pitää nykyisellään. 30 km/h tunnissa olevia nopeusrajoituksia käytetään tämäntyyppisillä kaduilla ainoastaan pistekohtaisesti koulujen ja päiväkotien kohdilla.

Saumausliike T. Heikkinen Ky Vantaan Pallotieltä vastustaa Porvoonväylän itäramppia sen tonteille aiheuttaman melu- ja tärinätason vuoksi eikä pidä ramppia Jakomäki-Rajakylän alueiden kannalta tarpeellisena. Maratontunnelia tärkeämpänä Kivikon ja Kontulan asukkaille kirjoittaja pitää eritasoliittymän rakentamista Kehä I:lle Kivikon ja Myllypuron välille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa varataan liikennealue rampin rakentamiseksi ja osoitetaan meluesteiden likimääräinen sijainti ja korkeus. Rampin toteuttaminen edellyttää vielä tiesuunnitelman laatimista ja rahoituksen järjestymistä. Tiesuunnitelman laatii Uudenmaan tiepiiri. Rampin tärinävaikutusten selvittäminen kuuluu tiesuunnitelman yhteyteen.

Kehä I:n Kivikontien eritasoliittymä esitetään Kvston marraskuussa 2005 hyväksymässä taloussuunnitelmassa toteutettavaksi vuosina 2008–2009. Maratontunneli tulee palvelemaan myös Rajakylän asukkaita, koska osa nykyisestä läpikulkuliikenteestä ohjautuu tunneliin.

xxxxx xxxxx xxxxxxxx kuolinpesä kaava-alueelta vastustaa Porvoonväylän uutta ramppia, joka tulisi rakentaa sopivampaan paikkaan. Maratontien ja rampin liittymään tulee saada liikennevalot. Kuolinpesä vastustaa myös tonteille osoitettua vähintään 1,8 m korkeata meluaitaa. Jos aita tulee pakolliseksi, tulisi kaupungin se kustannuksellaan rakentaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että uusien ramppien tarkoitus on osaltaan siirtää ajoneuvoliikennettä pois asuntokaduilta. Itäsuunnan ramppeja ei voida rakentaa Länsimäentien eritasoliittymään Kehä III:n liittymän läheisyyden vuoksi.

Suunnitellut liikennejärjestelyt mahdollistavat myös liikennevalojen toteuttamisen. Liikennevalojen toteuttamisesta ei päätetä asemakaavan yhteydessä.

Kaavaehdotuksessa tonttien melusuojausratkaisua on muutettu siten, että em. aitaratkaisu on poistunut.

xxxx xxxx viittaa 11.4.2000 päivättyyn kaavaluonnokseen ehdottaen kuitenkin, että hänen omistamaansa tonttiin liitetään pohjoispuolelta lisäaluetta. Alun perin tila on ollut 2 497 m² ja yhdyskunnan rakentuminen (yleisen tien alueeksi on pakkolunastettu osa tilasta) on nakertanut kiinteistön pinta-alaa siten, että se kaavaluonnoksessa on vajaat 1 800 m².

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontin 41236/1 muotoa on muutettu. Asiasta on neuvoteltu Sulo Lindin kanssa.

xxxx ja xxxxxxx xxxxxxxx sekä Haso Ruutipuisto talotoimikunta Kivikosta vastustavat Maratontunnelin rakentamista, koska se lisää liikennettä ja melua Kivikon alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Maratontunnelin rakentaminen parantaa Jakomäen liittymistä Helsingin itäisiin kaupunginosiin. Läpiajoliikenne Rajakylän ja Vesalan pientaloalueella vähenee. Tunnelin rakentaminen lisää liikennettä Linnoittajantiellä, mutta tähän on Kivikon pohjoisosan asemakaavassa varauduttu rakenteiden eristävyysmääräyksin sekä pihojen oleskelutilojen sijoittamisella rakennusten suojaiselle puolelle.

Mielipiteet tarkistetusta luonnoksesta

Alueen yksityiset maanomistajat suhtautuivat tarkistettuun kaavaluonnokseen ja sen meluntorjuntaratkaisuun pääosin myönteisesti.

xxxxxx ja xxxx-xxxxxxx xxxxxxxx ehdottavat, että tonttia 41235/1 laajennetaan 4,2 m Maratontunnelin katualueeseen päin. Tarkoituksena on, että vanha rakennus voisi jäädä paikoilleen, kunnes uusi siipi on asumiskunnossa.

Ehdotuksen mukaan tontin rakennusala siirtyisi vastaavasti Maratontunneliin päin ja rakennusoikeus nousisi e-luvun mukaisesti. Kirjeeseen liittyy lisäksi hintalaskelma, jossa tontin luovutettava ja lunastettava osuus kompensoivat toisensa ja ehdotus, että kaupunki maksaa maanmittaustoimenpiteet. Laskelman hinnat perustuvat tonttiosaston tammikuussa 2005 antamaan hinta-arvioon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on neuvotellut tontin laajentamisehdotuksesta ympäristökeskuksen kanssa. Koska Porvoonväylän liikenteen tuottamat taustapitoisuudet ja tuulettumista estävät maasto-olosuhteet heikentävät ilmanlaatua tunnelin suuaukon lähettyvillä, ei rakentamista ole tarkoituksenmukaista siirtää lähemmäs Maratontunnelia.

Tontinjaon kustannusjako ja kauppahinnan määrittely kuuluvat kiinteistöviraston toimialaan. Kiinteistöviraston tonttiosasto sopii tontinmittauksen kustannusjaosta erikseen kaupan yhteydessä. Kauppahinta määräytyy vallitsevan hintatason mukaisesti ja tonttiosaston käytännön mukaan hintatiedustelujen yhteydessä annetut hinnat ovat normaalisti voimassa aina noin kolme kuukautta.

Kaavaluonnoksen määräystä, joka koskee melulta suojaavan aidan sijoittamista tontin rajalle, on tarkennettu siten, että rakennusmassaa korvaava aita ei ole mahdollinen Maratontien puoleisella rajalla.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
		Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	12 958	3 240
		Lähivirkistysaluetta (VL)
		Suojaviheraluetta (EV)	2 281
		Liikennealuetta (LT)	16 151
		Katualuetta	15 829
		Yhteensä	132 920	3 240

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 2.3.–2.4.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Museoviraston, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Vantaan Khn lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (25.4.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (23.3.2007) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Vantaan kaupunki on (14.3.2007) ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakuntakunta toteaa (6.3.2007) mm., että asemakaavan nro 11600 saadessa lainvoiman kaupunki tulee maankäyttö- ja rakennuslain 93 §:n perusteella saamaan omistukseensa yleisen tien alueen (kiinteistötunnus 91–895–2–8), josta on merkitty aluetta asuinpientalotontteihin 41235/1–7.

Kaavaehdotuksessa on yksityisten omistamia maita vähäisessä määrin merkitty lähivirkistysalueisiin ja suojaviheralueisiin. Tonttien muodostaminen ja asemakaavan toteuttaminen edellyttää kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä tehtäviä aluejärjestelyjä.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta.

Helsingin Vesi mainitsee (27.4.2007) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta jätevesiviemäriä n. 330 m, josta n. 150 m sijoittuu Vantaan kaupungin puolelle, ja yleistä sadevesiviemäriä n. 420 m, josta n. 60 m sijoittuu Vantaan kaupungin puolelle. Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat n. 90 euroa/k-m², mikä on keskimääräistä tasoa korkeampi.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (12.4.2007) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

– Viheralueelle merkitty ohjeellinen pysäköimisalue (p) tulee merkitä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Maratontieltä päin tuleville ulkoilijoille tulee järjestää virallinen ja hyvin hoidettu pysäköintialue.

– Viheralueelle merkityltä pysäköimisalueelta lähtevän ohjeellisen ulkoilutien tarpeellisuutta on syytä arvioida uudelleen, reitti on jyrkkä eikä sitä voida ylläpitää talvisin. Nykyinen ja osittain Maratontunnelin viereen tuleva uusi kevyen liikenteen raitti toimivat hyvin reittinä viheralueelle.

– Tunnelin eteläpuolinen puistokaista tulee merkitä suojaviheralueeksi (EV).

– Tonttiliittymä tonteilta 41235/3 ja 4 sijaitsee huonolla paikalla juuri linja-autopysäkin etupuolella. Ajo Maratontielle tulisi sijoittaa samaan liittymään tonttien 41235/1 ja 2 kanssa muotoilemalla ajoyhteyttä lähemmäs tonttien rajaa.

Maratontien rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 870 000 euroa. Kustannukset sisältävät myös suojaviheralueen (EV) kunnostamisen. Maratontunnelin rakentamisesta arvioidaan aiheutuvan n. 11 200 000 euron kustannukset. Kustannukset sisältävät tunnelin rakentamisen ja muut katutyöt Linnoittajantien sekä Maratontien päissä.

Asemakaavan muutoksesta johtuvat lähivirkistysalueelle (VL) kohdistuvat kunnostus- ja rakentamistoimet maksavat arviolta n. 115 000 euroa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.2.2008), että ohjeellinen pysäköimispaikan alue on muutettu lähivirkistysalueesta yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja Maratontunnelin ja asuinpientalojen korttelin 41235 välinen alue lähivirkistysalueesta suojaviheralueeksi (EV). Ohjeellinen ulkoilutieyhteys on kaavassa säilytetty. Merkintä ei pakota yhteyden rakentamiseen. Maaston jyrkkyydestä huolimatta alueella on nykyisin vastaavia polkuja.

Tonttiliittymien yksityiskohdat voidaan ratkaista katusuunnittelun yhteydessä. Kaavan katualuetta koskevat merkinnät ovat ohjeellisia. Kaavan liikennesuunnitelmassa tonteille 41235/1–4 sisäänajo on Maratontien keskikorokkeen vuoksi bussipysäkin länsipuolelta kadun jalankulku-pyörätien kautta. Jotta ajoneuvoliikenne jalankulku-pyörätiellä olisi mahdollisimman vähäistä, on tonteilta ulosajo katsottu mahdolliseksi myös bussipysäkin itäpuolelta tonttien 3 ja 4 yhteisestä tonttiliittymästä.

Pelastuslautakunta esittää (10.4.2007) kaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

– Sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti.

– Virkistysalueen ja virkistysreittien nimikkeistön ja opastuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sairaankuljetuksen ja pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan turvaaminen. Virkistysalueelle on järjestettävä opas- ja informaatiotauluja, joissa otetaan huomioon myös pelastustoimintaan liittyvien toimintojen saavutettavuus.

– Maratontunnelin suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisten ilmanvaihto- ja savunpoistohormien sijoittaminen, tunnelin poistumisteiden järjestäminen sekä sairaankuljetuksen ja pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan turvaaminen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.2.2008), että sammutusveden saanti ratkaistaan katusuunnittelun yhteydessä.

Ulkoiluteiden sillat eivät kestä ainakaan kaikilta osin pelastusajoneuvoja. Kaava-alueella ei ole talvikunnossa pidettäviä raitteja, mutta mikäli jokin yhteys otetaan talvikunnossapitoon, siltojen tulee kestää vähintään kunnossapitokalusto ja reittien on oltava riittävän leveitä kunnossapitokalustolle, jolloin ainakin ambulanssi voi käyttää samoja reittejä.

Asemakaavan selostukseen on liitetty kartta virkistysreiteistä.

Kaava mahdollistaa ilmanvaihto- ja savunpoistohormien sijoittamisen kallioalueelle. Sijainti tarkentuu tunnelin toteutussuunnittelussa.

Tunnelin molemmissa päissä on tilavaraus pelastusajoneuvon pysäköintiä varten. Tunnelin eteläpäässä raskas ajoneuvo mahtuu kääntymään eteenpäin ajaen, tunnelin pohjoispäässä tilaa on hieman vähemmän ja tunnelin suulla kääntyminen edellyttää peruuttamista. Liikenteenohjaus onnettomuustilanteissa ratkaistaan tunnelin toteutussuunnittelun yhteydessä.

Museovirasto toteaa (18.4.2007), että kaava-alueella sijaitsevat I maailmansodan aikaiset varustukset on asianmukaisesti merkitty sm-merkinnällä. Samaan tukikohtaan kuuluneita varustusten osittain tuhoutuneita jäännöksiä on myös korttelin 41235 alueella. Mikäli korttelissa aloitetaan rakennustyöt, toivotaan, että Museovirastolle varataan mahdollisuus linnoituslaitteiden mahdollisesti tuhoutuvien osien toteamiseen ja dokumentointiin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.2.2008), että Museoviraston kanssa on neuvoteltu asiasta. Asemakaavaa on täydennetty osoittamalla Maratontunnelin katualueen sekä tonttien 41235/5 ja 6 alueella olevat I maailmansodan aikaiset varustukset kaavamerkinnällä sm-2: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Ennen alueen rakentamistoimenpiteiden aloittamista on Museovirastolle varattava mahdollisuus tutkia ja dokumentoida alue.

Kaavan aikaisempi suojelumerkintä (sm) on muutettu muotoon sm‑1: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (2.5.2007) mm., että meluntorjunta ja hiukkaset on otettu huomioon rakennusten sijoittelussa ja ulkoseinien ääneneristävyydessä sekä kaavamääräyksissä ja että kaupunki, tuodessaan uutta asutusta melualueelle, vastaa myös meluntorjunnasta. Eritasoliittymän itäramppien rakentaminen on luonteeltaan maankäyttöliittymä, jonka kaupunki voi suunnittelusopimuksella ja kustannuksellaan toteuttaa. LT-alueella sijaitsevat meluesteet suunnitellaan aikanaan tiesuunnitelman yhteydessä, kuten myös kaduksi osoitettava Vantaan puolelle jatkuva kevyen liikenteen väylä moottoritien varressa.

Maantielain astuttua voimaan 1.1.2006 LT-alueen määräys on syytä muuttaa muotoon ”maantien alue”.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.2.2008), että maantien ja sen liittymien rakentamis- ja parantamistoimenpiteet toteutetaan erikseen laadittavien tiesuunnitelmien mukaisesti. Ehdotukset kustannusjaoiksi sisältyvät tiesuunnitelmien laatimiseen ja kustannusjaosta sopiminen tiesuunnitelmien vahvistusmenettelyyn. Kustannusjaossa noudatetaan tiesuunnitelmien laatimisajankohtana voimassa olevia säädöksiä ja yleisohjeita. (Maantielaki, maankäyttö- ja rakennuslaki 132/99 sekä Suomen kuntaliiton ja Tiehallinnon ohje "Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa", toukokuu 2001).

Kaavamerkinnän LT määräysteksti on muutettu muotoon ”Maantien alue”.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (26.4.2007) mm., että kaavaehdotuksessa on melun torjuntaan paneuduttu varsin hyvin. Kaavaselostuksen kohtaa Ympäristöhäiriöt on syytä täydentää Porvoonväylän haitta-alueen (n. 25 m) osalta kertomalla, mihin tehtyyn selvitykseen vaikutusalueen määrittely perustuu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.2.2008), että etäisyys perustuu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan julkaisemaan (vuonna 2000) yleistarkasteluun liikenneväylien ilmanlaadun haitta-alueiden laajuudesta. Kaavaselostusta on täydennetty tältä osin.

Lausuntojen johdosta tehdyistä I maailmansodan aikaisten varustusten suojelumääräysten muutoksista sekä Maratontunnelin ja korttelin 41325 välisen lähivirkistysalueen muuttamisesta suojaviheralueeksi ja ohjeellisen pysäköintialueen muuttamisesta yleiseksi pysäköintialueeksi on ilmoitettu kirjeitse niille maanomistajille, joita asia koskee.

Muut muutokset

Maratontunnelin molempien suuaukkojen osalta katualueelle on merkitty istutettavaksi tarkoitetut alueet.

Kaksi palosuojausta ja palomuurien teknistä luokkaa koskenutta kaavamääräystä on tarpeettomina poistettu. Palosuojaus käsitellään rakennuslupaprosessissa. Tontin rajalle rakennettavaa palomuuria koskeva määräys on muutettu muotoon: Tonttien rajalle saa rakentaa yhteisen palomuurin, jos naapurit siitä keskenään sopivat.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan kortteleiden nro 41235 ja 41236 sekä lähivirkistys-, suojaviher-, liikenne- ja katualueiden asemakaavan sekä 41. ja 47. kaupunginosan lähivirkistys- ja katualueiden (muodostuu osa uutta korttelia 41235) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.10.2006 päivätyn ja 18.2.2008 muutetun piirustuksen nro 11600 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11600 (Maratontien pientaloalue Suurmetsässä)
	Liite 2	Havainnekuva (Maratontien pientaloalue Suurmetsässä)

9

MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47203/7 JA 18 SEKÄ LIIKENNE-, PUISTO- JA KATUALUEIDEN (MELLUNMÄEN OSTOKESKUS JA SEN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11692)

Khs 2007-1648

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47203 tonttien nro 7 ja 18 sekä liikenne-, puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Ostoskeskuksen tontti sijaitsee Mellunmäentien ja Korvatunturintien kulmassa ja päiväkodin tontti ostoskeskuksen pohjoispuolella.

Tiivistelmä Korvatunturintien ja Mellunmäentien kulmauksessa sijaitsevalle ostoskeskuksen pysäköintialueelle muodostetaan tontti uutta kerrostaloa (6–7 kerrosta, 2 300 k-m²) varten. Uuden tontin paikalla olevat pysäköintipaikat siirretään ostoskeskuksen pohjois- ja itäpuolelle. Nykyinen kevyen liikenteen yhteys alueen läpi Mellunmäentieltä Korvatunturintielle osoitetaan asemakaavassa.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Mellunmäen liike- ja toimintakeskus pyytää (11.9.2006) omistamansa tontin 47203/7 asemakaavan muuttamista siten, että osa tontista muutettaisiin asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.5.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1971–1984. Ostoskeskuksen tontti on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (AL), ja sen rakennusoikeus on 4 700 k-m². Päiväkotitontti on merkitty sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Päiväkotitontin rakennusoikeus on 1 400 k-m². Päiväkodin autopaikat on osoitettu ostoskeskuksen edessä olevalta yleiseltä pysäköintialueelta. Päiväkodin ja ostoskeskuksen tonttien välissä on toriksi merkitty alue.

Maanomistus

Kaupunki omistaa päiväkotitontin. Ostoskeskuksen tontti ja pieni Siltapolun viereinen alue ovat yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Mellunmäen kerrostaloalueella n. 300 m:n etäisyydellä Mellunmäen metroasemasta.

Rakennettu ympäristö

Alueella sijaitsee osittain kaksikerroksinen ostoskeskus ja päiväkoti. Ostoskeskustontin länsipuolella on yhdeksänkerroksinen kerrostalo ja itäpuolella kuusikerroksisia kerrostaloja, joissa alin kerros on maanpäällinen kellari. Ympäristössä olevien asuntojen keskipinta-ala on 60 m². Pysäköintialue on vajaakäyttöinen.

Palvelut Ostoskeskuksen tiloissa on julkisia palveluita mm. seurakuntatiloja, ravintola, kukkakauppa ja päivittäistavaramyymälä, joka on auki myös sunnuntaisin. Parhaillaan alakertaan kunnostetaan asukastilaa. Kaava-alueella on päiväkoti ja kirjastoauton pysähtymispaikka. Bussilinja kulkee alueen välittömässä läheisyydessä.

Suojelukohteet

Ostoskeskus sisältyy kaupunginmuseon vuonna 2004 tekemään rakennushistorialliseen selvitykseen, jossa se on luokiteltu luokkaan 3 (ostoskeskusten arkkitehtoniset, ympäristö- tai säilyneisyysarvot eivät ole merkittävät).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin hiekkaa, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoitellen kallionpinta esiintyy näkyvissä tai on hyvin lähellä maanpintaa. Alueen eteläosassa esiintyy hienorakeisten maalajien alue, jonka yläpuolella on 1–3 m paksu moreenitäytekerros.

Tavoitteet Tavoitteena on nykyisen ostoskeskuksen säilyminen ja toimintojen monipuolistaminen. Tarpeettomaksi jäävän tontin osa käytetään täydennysrakentamiseen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Korvatunturintien ja Mellunmäentien kulmauksessa sijaitsevalle ostoskeskuksen pysäköintialueelle muodostetaan tontti uutta kerrostaloa varten. Uuden kerrostalotontin autopaikat sijaitsevat tontin etelälaidalla pysäköimispaikalla. Ostoskeskustontin pysäköintipaikat siirretään ostoskeskuksen pohjois- ja itäpuolelle. Nykyinen kevyen liikenteen yhteys alueen läpi Mellunmäentieltä Korvatunturintielle osoitetaan asemakaavassa.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 2,1 ha ja rakennusoikeus on 9 170 k-m², mikä on 3 070 k-m² enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Kerrostalo rakennetaan kuusikerroksisena, jossa on lisäksi vajaa ullakkokerros. Rakennus sijaitsee samassa koordinaatistossa alueella olevien muiden asuinrakennusten kanssa. Korttelin rakennusoikeus on 2 300 k-m². Asuntojen keskimääräinen huoneistoala on vähintään 75 m², kun se alueella yleisesti on 60 m². Julkisivujen materiaali on punatiiltä. Pysäköinti on osoitettu Mellunmäentien puoleiselle tontin osalle.

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten
korttelialue (YS)

Kortteli on mukana kaavamuutoksessa siksi, että korttelin autopaikat ovat kaavaan kuuluvalla LPA-alueella. Rakennusoikeus jää ennalleen.

Liikerakennusten korttelialue (KL-1)

Korttelialueen rakennusoikeus on 5 470 k-m² ja se vastaa nykyistä tilannetta. Ostoskeskukseen saa sijoittaa myös julkisia palveluita ja toimistotiloja. Myymälän tulee olla vähintään 600 k-m².

Puisto (VP)

Pieni puistoalue säilyy nykyisellään.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Kortteliin on osoitettu ostoskeskuksen 41 autopaikkaa sekä päiväkodin 7 autopaikkaa. Korttelin läpi on ajo ostoskeskuksen länsipäädyssä oleville pysäköintipaikoille.

Liikenne Ostoskeskuksen pohjoispuolella oleva LP-alue on muutettu LPA-tontiksi ja sille on osoitettu ostoskeskuksen sekä päiväkodin pysäköintipaikat. Kadut säilyvät pääosin nykyisellään. Korvatunturintien länsireunalle varataan tila jalkakäytävälle. Mellunmäentielle varataan kadunsuuntaisille pysäköintipaikoille tila, jolle voidaan sijoittaa haluttaessa Korvatunturintien varressa oleva kirjastoauton pysäkki. Ostoskeskuksen huoltoajoreitit on tarkistettu vastaamaan uutta tilannetta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. AK-korttelin liittäminen kaukolämpöverkkoon vaatii kaukolämpöjohdon rakentamisen Korvatunturintien pohjoisosassa olemassa olevasta kaukolämpöjohdosta.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi kitkamaata, kallion pinta esiintyy paikoin näkyvissä tai on hyvin lähellä maanpintaa. Alueen eteläosassa on hienorakeisen maalajien alue, jonka yläpuolella on moreenitäytekerros. Rakennukset voidaan perustaa hyvin luultavasti maanvaraisena, maaperän laadun varmistamiseksi tulee alueella suorittaa maaperän lisätutkimuksia.

Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta eikä sellaista aiheuttanutta toimintaa.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 7.3.2007 esittää ostoskeskuksen pohjoispuolella sijaitsevan torin nimeksi Jalkapoluntoria. Asukastilaisuudessa 13.3.2007 ja myöhemmin tulleissa kirjallisissa mielipiteissä asukkaat ovat toivoneet muuta kuin ehdotettua nimeä torille. Nimistötoimikunta on 9.5.2007 kokouksessa esittänyt torin nimeksi Korvatunturintoria.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset kaupunkikuvaan

Uusi asuinkerrostalo tulee olemaan samassa koordinaatistossa muiden ympäristön kerrostalojen kanssa ja se sopeutuu korkeudeltaan ympäristöönsä. Kerrostalon sijainti Korvatunturintien vieressä tiivistää katutilaa ja lisää kaupunkimaisuutta. Mellunmäen seudulle tyypillistä vihreyttä tuetaan säilyttämällä puita ja määräämällä Korvatunturintien varteen ostoskeskuksen pohjoispuolelle uusi puurivi. Mellunmäentien vieressä kerrostalotontin eteläpäässä olevia puita säilytetään.

Vaikutukset virkistys- ja asuinympäristöön

Kaava mahdollistaa ostoskeskuksen toimintojen jatkumisen. Nykyinen kevyen liikenteen yhteys alueen läpi Mellunmäentieltä Korvatunturintielle on osoitettu asemakaavassa. Yhteydet lähiympäristöön ja virkistysalueille säilyvät. Korvatunturintien länsireunan uusi jalkakäytävä Mellunmäentieltä ostoskeskuksen pohjoispuolella sijaitsevalle torille lisää turvallisuutta.

Vaikutukset palveluihin

Palvelujen säilymistä tuetaan määräämällä liikerakennusten korttelialueelle (KL-1) myymälätiloja vähintään 600 k-m². Kevyen liikenteen yhteyden osoittaminen asemakaavassa alueen läpi ylläpitää ostoskeskuksen saavutettavuutta jatkossakin.

Vaikutukset liikenteeseen

Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Vanhan ostoskeskuksen huoltoajoyhteydet ostoskeskuksen reunalle muuttuvat vähän. Ostoskeskuksen pohjoispuolella olevat pysäköintipaikat osoitetaan ostoskeskukselle ja päiväkodille. Nykyisin nämä pysäköintipaikat ovat käytännössä jo kyseisten tonttien käytössä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia kaukolämpöjohdon rakentamisesta 25 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille Kiinteistö Oy Mellunmäen liike- ja toimintakeskuksen hakemuksen johdosta (saapunut 13.9.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 12.3.2006).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 12.3.–2.4.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.3.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä pelastuslaitoksen, kiinteistöviraston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginkirjaston sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kolme mielipidekirjettä, joista yksi saapui ennen nähtävilläoloaikaa ja kaksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Lähialueen asukkaat ovat kysyneet isompia asuntoja alueelta.

xxxxxxx xxxxxxxxx toivoo (27.1.2004) Saariseläntien mäeltä laskeutuvan etelänpuoleisen lehmusrivin jatkuvan myös ostoskeskuksen kohdalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kirjeessä tarkoitetaan Jalkapolun eteläpuolella kulkevaa puuriviä, jota ei ole mahdollista jatkaa. Sen sijaan olemassa oleva puurivi on merkitty kaavaan katualueella ostoskeskuksen kohdalla.

As Oy Korvatunturintie 1:n ja As Oy Korvatunturintie 5 hallitusten puheenjohtajat toivovat (27.3.2007) ostoskeskuksen lastaustilan olevan isompi. Mielipiteessä kaivattiin liikennöimisväylää ravintolan ja kukkakaupan huoltoliikenteelle, ostoskeskukselle uutta jätekatosta, kerrostalon jätehuollolle uutta sijoituspaikkaa, kirjastoautolle uutta pysäköintipaikkaa, enemmän pysäköintipaikkoja ja Korvatunturintien länsireunan puuston säästämistä. Toriaukion nimeksi ehdotettiin Korvatunturinaukiota.

xxxxxxx xxxxxxxx ja neljä muuta asukasta ovat (29.3.2007) sitä mieltä, että huoltoliikenne, paloautot ja poliisi eivät pääse Ounasvaarantie 1 taloyhtiön A- ja E-rappujen eteen niin kuin nykyisin. Asukkaat toivovat myös kirjastoauton pysäköintipaikan pysyvän ennallaan ja pysäköintipaikkojen määrän lisäystä, uuden jalkakäytävän kulkevan Mellunmäentieltä ostoskeskuksen pohjoispuolelle, Korvatunturintien pysäköintipaikkojen merkitsemistä henkilöautoille sekä parempaa valaistusta alueelle. Lisäksi asukkaat esittävät, että uuden kerrostalon ja ostoskeskuksen jätehuolto olisi suunniteltava kunnolla ja ehdottavat toriaukion nimeksi Tunturinaukiota.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pelastuslaitoksen kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu, että pelastustienä ei koskaan voida käyttää toista tonttia vaan pelastusreitti tulee järjestää suoraan oman tontin kautta. Kirjastoautolle on jätetty tilaa uuden kerrostalotontin eteläpuolelle Mellunmäentien varteen, jossa on pysäköintipaikkoja. Uusi jalkakäytävä kulkee asukkaiden toivomalla tavalla ostoskeskuksen pohjoispuolelta. Korvatunturintien mahdolliset pysäköintipaikat eivät ole kaava-alueella. Valaistusasiat tutkitaan katurakentamisen yhteydessä. Kiinteistö Oy Mellunmäen liike- ja toimintakeskuksen tarkoituksena on järjestää uudelleen ostoskeskuksen jätehuolto. Asuinkerrostalojen korttelialueen jätehuolto voidaan sijoittaa kerrostalon maantasokerrokseen tai sen pohjoispuolella olevalle rakennusalalle. Lastaustilan koko ja huoltoliikennereitit on tarkistettu. Pysäköintipaikkamäärät ovat laskentaohjeiden (hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.5.1994) mukaiset. Korvatunturintien länsireunan puustoa ei pystytä säästämään, koska uudelle kerrostalolle ei jäisi riittävästi oleskelupihaa kerrostalon länsipuolelle. Toriaukion nimi on muutosehdotuksessa Korvatunturintori.

Tilastotiedot		Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)		2 957	2 300
	Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS)		3 400	1 400
	Liikerakennusten korttelialuetta (KL-1)		8 491	5 470
	Puistoaluetta (VP)		282
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)		1 330
	Katualuetta		4 408
	Yhteensä		20 868	9 170

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.8.–24.9.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (1.10.2007) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm., että kaavamuutos mahdollistaa 2 300 k-m² asuntorakentamista hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärelle sekä palvelujen säilyttämisen alueella.

Ostoskeskustontti 47203/7 ja Siltapolun viereisiin entisiin tontteihin kuuluvat pienet alueet ovat yksityisomistuksessa. Päiväkotitontti 47203/19 on kaupungin omistuksessa. Päiväkotitontti on mukana kaavamuutoksessa, koska sen pysäköintipaikat on osoitettu uudelle LPA-kortteli-alueelle. Päiväkotitontti on rakennettu eikä sen osalta tapahdu muutoksia.

Kaavamuutoksessa ostoskeskustontista 47203/7 varataan Korvatunturintien länsireunalle tila jalkakäytävää varten, joka tulee hankkia kaupungille.

Myös entisten yleisten rakennusten tontin 47203/4 ja autopaikkatontin 47203/6 pienet osat (188 m² ja 1 m²) tulee hankkia kaupungin omistukseen, koska ne muuttuvat kaavamuutoksessa Siltapolun jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi.

Uusi LPA-tontti 47203/22 tullaan vuokraamaan ostoskeskusyhtiölle kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Päiväkotitontin seitsemän autopaikkaa olisivat LPA-tontilla rasitteena.

Kaavamuutos korottaa Kiinteistö Oy Mellunmäen Liike- ja toimintakeskuksen omistaman ostoskeskustontin arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.

Lautakunnan mielestä kaavaehdotusta on syytä puoltaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.2.2008), että kiinteistölautakunta on 6.11.2007 tehnyt Khlle esityksen maankäyttösopimukseksi, jossa sovitaan kaupungille tulevasta korvauksesta ja kaavan toteuttamisen edellyttämistä aluejärjestelyistä. Mikäli Khs hyväksyy sopimuksen, sopimus tullaan allekirjoittamaan kiinteistövirastossa ennen kaavamuutoksen käsittelyä Kvstossa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (18.10.2007) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Kevyen liikenteen väylää siirretään lähemmäksi ajorataa ja ajoradan viereen osoitetaan pysäköintiä. Mellunmäentien nykyisen katutilan poikkileikkaus tulisi säilyttää myös asemakaavan muutoksen kohdalla. Kevyen liikenteen väylä säilyisi nykyisellä paikallaan ja kadunvarsipysäköinti poistettaisiin ehdotuksesta.

Ak-korttelin pysäköintialueella olevien suojeltujen puiden ja uuden istutettavan puun ympärillä tulee olla viherkaista.

Ostoskeskuksen tontilla on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue, joka johtaa suoraan kauppakeskuksen itäpuolella olevalle lastaus- ja huoltoalueelle, kaventaen myös sen sisäänajoa. Tästä saattaa aiheutua turvallisuusriski kevyen liikenteen väylän käyttäjille. Linjausta tulee vielä miettiä Korvatunturintien päässä.

LPA-tontilla ja ostoskeskuksen tontilla kulkevalle nykyiselle kaukolämpöjohdolle tulee merkitä muutosehdotukseen johtokujamerkintä.

Jalkakäytävien ja pysäköintipaikkojen toteutuessa asemakaavan muutoksen mukaisesti ovat rakentamiskustannukset yhteensä n. 74 000 euroa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.2.2008), että Mellunmäentien varteen on tarkoituksenmukaista rakentaa pysäköintipaikkoja ostoskeskuksen ja viereisen tontin asiakaspysäköintiä varten. Vaihtoehtoisesti kadun varteen voidaan sijoittaa myös kirjastoauton pysäkki, joka nyt on Korvatunturintiellä. Mellunmäentie on katuluokituksessa asuntoalueen kokoojakatu ja sen nopeusrajoitus on 40 km/h. Katualuetta koskevat kaavamerkinnät ovat ohjeellisia. Kaavaehdotusta ei ole tätä osin muutettu.

Puiden kohdalle on osoitettu istutettavaa aluetta.

Yleiselle jalankululle osoitettua aluetta koskien on lisätty kaavamääräys: Tontin pohjoisreunan yleiselle jalankululle osoitettu alue tulee toteuttaa jalkakäytävänomaisena myös rakennuksen huoltopihan kohdalla.

Kaukolämpöjohto on osoitettu johtokujamerkinnällä.

Helsingin Vesi mainitsee (23.10.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Autopaikkojen korttelialueella 47203/22 (kaavamerkintä LPA) sijaitsee yleinen sadevesiviemäri. Viemärin suoja-alueeksi tulee merkitä 6 m leveä johtokuja tai LPA:n kaavamääräystä tulee täydentää siten, että alueella saa käyttää ja pitää sekä alueelle saa sijoittaa yleisiä maanalaisia johtoja ja niihin liittyviä laitteita sekä rakenteita. Istutusmerkinnät tulee joko poistaa kyseisen sadevesiviemärin suoja-alueen kohdalta tai vaihtoehtoisesti istutus- tai johtokujamerkinnän kaavamääräykseen on otettava maininta siitä, että viemärin suoja-alueelle ei saa istuttaa syvälle juurtuvia puita tai pensaita.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.2.2008), että sadevesiviemäri on osoitettu johtokujamerkinnällä. Johtokujamerkinnän kaavamääräystä on täydennetty puiden ja syvälle juurtuvien pensaiden istutuskiellolla.

Lisäksi asemakaavaa on täydennetty uuden kerrostalon Mellunmäentien ja Korvatunturintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyyttä koskevalla määräyksellä.

Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Viraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47203 tonttien nro 7 ja 18 sekä liikenne-, puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.5.2007 päivätyn ja 26.2.2008 muutetun piirustuksen nro 11692 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11692 (Mellunmäen tontit 47203/7 ja 18 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Mellunmäen tontit 47203/7 ja 18 ym.)

10

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54080 JA 54084 YM. ALUEIDEN (ULAPPASAARENTIEN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11672)

Khs 2007-1259

54. kaupunginosan (Vuosaari, Keski-Vuosaari) kortteleiden nro 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Ulappasaarentien, Satamasaarentien ja Vuosaarentien välisellä alueella. Idässä suunnittelualuetta rajaavat Punakiventien asuin- ja koulukorttelit.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Vuosaaren vanhan, käytöstä poistetun lämpökeskuksen säilyttämisen piippuineen ja uutta asuntorakentamista sekä Ulappasaarentien että Satamasaarentien varteen.

Osoitteessa Ulappasaarentie 1–3 sijaitsevat 1960-luvun terassitalot suojellaan. Niiden jatkeeksi rakennetaan uusi terassitalo viereiselle lämpökeskuksen tontille. Lämpökeskus piippuineen sekä osa tontin pysäköintilaitosta suojellaan ja muutetaan asuinkäyttöön.

Terassitaloyhtiön nykyiset lämpökeskustontilla sijaitsevat autopaikat siirretään uusille erillisille pysäköintitonteille Ulappasaarentien varteen sekä terassitalotontin eteläosaan.

Satamasaarentien varrella olevalle puhelinkeskustontille sijoitetaan kaksi 6-kerroksista asuintaloa. Puhelinkeskus siirretään pihan alle.

Kirkkotontin sekä puisto- ja urheilualueen kaavamääräykset ajanmukaistetaan. Kevyen liikenteen väyliä linjataan uudelleen.

Asemakaavan perusteet

Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö pyytää (27.8.2001) omistamansa huoltorakennustontin 54084/2 muuttamista asuinkäyttöön.

Tontilla sijaitseva lämpökeskus on lopettanut toimintansa vuonna 1990, eikä yhtiöllä ole varallisuutta eikä sellaisia tuloja, joilla se voisi huolehtia lämpökeskuksen ja piipun sekä tontilla sijaitsevan pysäköintilaitoksen korjauskustannuksista. Yhtiöllä ei olisi varoja edes em. rakenteiden purkamiseen. Mikäli em. olosuhde jatkuu, maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettu tavoite turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomiseksi ei täyty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.4.2007) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alueen länsiosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi ja itäosa kaupunkipuistoksi. Alue on lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Kirkkotontilla 54080/3, siihen liittyvällä pienellä puistokaistalla sekä lämpökeskuksen tontilla 54084/2 on voimassa asemakaava vuodelta 1977. Lämpökeskuksen tontti on huoltorakennusten korttelialuetta (AH), jonka tonttitehokkuus on e = 0.4. Tontille osoitetut autopaikat saa rakentaa kahteen tasoon.

Muilta osin alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1970 ja 1979. Terassitalotontti 54084/1 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka rakennusoikeus on 14 730 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku VI. Tontin autopaikat on osoitettu viereiselle lämpökeskustontille. Satamasaarentien varrella oleva puhelinkeskustontti (54080/2) on kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten aluetta (YT). Tontin rakennusoikeus on merkitty kaavaan tehokkuusluvulla e= 0.6.

Alueen itäosan virkistysalue on merkinnällä UL osoitettu leikkikentäksi ja merkinnällä P ja VP puistoalueeksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Lautakunta hyväksyi 4.5.2006 Keski-Vuosaaren 1960-luvun alueen maiseman ja kaupunkikuvan suojelu- ja kehittämistavoitteet (Keski-Vuosaari, maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys. Kaupunkisuunnitteluvirasto 2006). Lisäksi lämpökeskuksen tontille on laadittu seuraavat selvitykset:

– Vuosaaren Lämpö Oy, savupiipun ja pysäköintihallin kuntotutkimus (Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö Oy, Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy, 2000)

– Selvitys Vuosaaren lämpökeskuksen säilyttämisestä ja uudisrakentamisesta lämpökeskuksen tontille (Kaupunkisuunnitteluvirasto, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, 2006)

– Vuosaaren vanha lämpökeskus, maaperän pilaantuneisuustutkimus ja rakenteiden haitta-ainetutkimus (Kaupunkisuunnitteluvirasto, WSP Environmental Oy, 2006).

Maanomistus

Tontit ovat yhteisön tai yksityisten omistuksessa ja puisto-, urheilu- ja katualueet kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue on osa Keski-Vuosaaren 1960-luvun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokasta aluetta.

Alue edustaa aikakautensa metsäkaupunki-ihannetta, jolle on tyypillistä mm. puistot korttelisaarekkeiden välissä, korkeahko rakentamistapa ja toisaalta tonteilla rakennusten väliin jäävät laajat piha-alueet.

Rakennettu ympäristö

Keski-Vuosaaren rakentaminen sijoittuu keskuspuiston ympärille, jonka osa myös kaava-alueeseen kuuluva virkistysalue on. Rakennukset ovat tyypillisimmillään joko pitkiä 3–4-kerroksisia lamellitaloja tai korkeampia, usein 6-kerroksisia pistetaloja. Ulappasaarentien länsireunalla on 8-kerroksisia lamellitaloja.

Alueella sijaitsee yksi asuntotontti (Ulappasaarentie 1–3; As Oy Säästöniemi). Tontilla on kolme 6-kerroksista terassitaloa. Taloissa on lisäksi julkisivulinjasta sisään vedetty ullakkokerros.

Ulappasaarentien ja Satamasaarentien kulmauksessa on Vuosaaren vanha lämpökeskus, joka on poistettu käytöstä. Tontilla on jäljellä myös sekä maanpäälliset öljysäiliöt tontin itäreunassa että maanalaiset säiliöt Ulappasaarentien reunassa sekä osittain maanalainen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitoksessa on rasitteena viereisen Asunto Oy Säästöniemen n. 150 autopaikkaa. Pysäköintilaitos on huonokuntoinen.

Satamasaarentien varrella on kunnallisteknisten rakennusten tontti, jolla sijaitsee punatiilinen, matala puhelinkeskusrakennus ja yksi asunto. Viereisellä tontilla sijaitsevat kirkko ja seurakuntatilat.

Palvelut Alue tukeutuu Vuosaaren keskustan palveluihin. Metroasemalle ja kauppakeskukseen on terassitalotontilta matkaa n. 600 m.

Päiväkoti ja ala-aste rajautuvat kaava-alueeseen ja leikkipuisto sekä kirkko seurakuntatiloineen sijaitsevat kaava-alueella. Kirjasto, urheilutalo sekä yläaste ja lukio sijaitsevat n. 500 m:n etäisyydellä.

Luonnonympäristö

Suurin osa kaava-alueen viheralueesta on rakennettua puistoa leikkialueineen ja pelikenttineen. Pohjoispäässä on koirakenttä ja ruusuistutuksia. Eteläisimmässä osassa on osittain luonnontilaista kosteikkoaluetta, jonne on rakennettu mm. pitkospuut.

Suojelukohteet

Terassitalot ja käytöstä poistettu lämpökeskusrakennus piippuineen ovat rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.

Ulappasaarentien katutila on Keski-Vuosaaressa poikkeuksellinen, sillä sen länsipuolen korttelit on rakennettu alueelle epätyypilliseen tapaan kiinni kadun varteen, ja vastakkaisella puolella pitkittäin katulinjaa reunustavat harvinaista rakennustyyppiä edustavat arkkitehti Touko Nerosen suunnittelemat terassitalot. Ne ovat valmistuneet vuosina 1969–1971. Suuret, n. 20 m²:n kokoiset keltakaiteiset huoneistoparvekkeet muodostavat länsipuolen julkisivujen hallitsevan aiheen. Pihan puolen julkisivut porrastuvat dramaattisesti, lisäksi julkisivua hallitsevat ulostyöntyvät sylinterimäiset porrashuonetornit. Rakennukset suunniteltiin alun perin Asuntosäästäjät-yhdistyksen nuorille jäsenille, joten asunnot ovat pienehköjä. Taloihin rakennettiin saunat sekä kattokerroksiin että kellariin uima-altaan yhteyteen. Katoille suunnitellut kattopuutarhat ja lasten leikkipaikat jätettiin toteuttamatta.

Arkkitehtien Touko Neronen ja Antti Miettinen suunnittelema lämpökeskusrakennus valmistui vuonna 1973. Ekspressiivinen betonitorni sekä siihen liittyvä autokellari kansirakenteineen muodostavat yhdessä terassitalojen kanssa vaikuttavan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Lämpökeskuksen muodon ilmeinen esikuva on Göteborgiin vuonna 1964 rakennettu arkkitehti Sven Brolidin suunnittelema vastaavanlainen asuinalueen lämpökeskuksen piippu. Se on kuitenkin tiilestä ja betonista muodostuva sekarakenne, kun taas Vuosaaren piippu on kokonaan betonirakenteinen.

Lämpövoimalan piippurakenteella on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys Keski-Vuosaaressa. Piippu on avoimessa kaupunkirakenteessa kauas näkyvä maamerkki, osa arkkitehtonista kokonaisuutta ja kaavallista ideaa. Se on tärkeä koroste sitä matalampien asuinkerrostalojen muodostamassa lähimiljöössä, samoin kuin itään puiston suuntaan avautuvassa maisemassa. Autokellarin kansirakenne ja sitä kiertävä viisto betonirakenteinen kaide muodostavat seinämän, joka on vahva kaupunkikuvallinen aihe.

Piippurakenteen merkitystä korostaa tieto siitä, että se on Keski-Vuosaaren ainoita jäljellä olevia rakennuksia, joiden funktio on muu kuin asuinrakennus. Muun muassa vesitorni, eteläinen ostoskeskus sekä muutamia pienempiä myymälärakennuksia on jouduttu purkamaan.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Alueen kaukolämpöjohdot sekä sähkö- ja telekaapelit sijaitsevat Ulappasaarentien ja Satamasaarentien katualueilla. Lisäksi vesi- ja viemärijohtoja sijaitsee tontin 54084/3 itäreunassa sekä puhelinkeskustontin länsireunassa.

Maaperä Kaava-alue sijaitsee kitkamaa-alueella. Tämän lisäksi alue sijaitsee Vuosaaren pohjavesialueella, joten rakentamisessa on noudatettava rakennusvalvontaviraston ohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta (rakennusvalvontavirasto 15.6.1999).

Ympäristöhäiriöt

Lämpökeskuksessa on tuotettu kaukolämpöä Vuosaaren alueelle. Polttoaineena on käytetty raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Lämpökeskustontilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin maaperän olevan pilaantunut öljyllä yhdessä tutkimuspisteessä.

Asuinkäyttöön muutettavan lämpökeskusrakennuksen lattia- ja seinärakenteista tutkittiin haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimuksen mukaan kahdessa näytteenottokohdassa betonin pintaosa on vähäisessä määrin pilaantunut öljyhiilivedyillä.

Tavoitteet ja taustaa Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämmön omistamalle ns. lämpökeskustontille (54084/2) suunnitellaan asuntorakentamista Ulappasaarentien vanhojen terassitalojen jatkeeksi yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samalla tavoitteena on säilyttää lämpökeskus piippuineen siten, että sille osoitetaan toteutettavissa oleva uusi käyttötarkoitus.

Samassa yhteydessä tavoitteena on ratkaista terassitalotontin 54084/1 (As Oy Säästöniemi) pysäköinti. Autopaikat on voimassa olevassa asemakaavassa määrätty lämpökeskustontille, jota hallitseva yhtiö Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö ei kykene ylläpitämään eikä kunnostamaan rakenteellisesti huonokuntoista pysäköintilaitosta, koska sillä yhtiön mukaan ei ole lainkaan tuloja liiketoiminnasta eikä kyseisistä pysäköintipaikoista.

Satamasaarentien varrella sijaitsevan puhelinkeskustontin muuttaminen asuinkäyttöön on myös kaavamuutostyön tavoitteena. Tällöin puhelinkeskus siirrettäisiin uuden muodostettavan asuntotontin pihan alle.

Virkistysalueen ja kirkkotontin osalta asemakaava on tarkoitus ajanmukaistaa mm. linjaamalla kulkureittejä uudelleen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa on Ulappasaarentien ja Satamasaarentien kulmauksessa sijaitseva lämpökeskustontti sekä kirkon viereinen puhelinkeskustontti Satamasaarentiellä muutettu asuntotonteiksi.

Uusi rakentaminen sopeutetaan nykyiseen Keski-Vuosaaren 1960-luvun kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Keski-Vuosaaren arkkitehtonisen maamerkin ja paikallishistorian kannalta tärkeän lämpökeskuksen ja sen piipun suojeleminen on peruslähtökohtia kaavamuutoksessa.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Lämpökeskustontista 54084/2 on muodostettu asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee rakentaa Ulappasaarentien nykyisten terassitalojen tyyliin soveltuva uusi terassitalo. Rakennuksen kerrosluku on VII(1/3). Tällöin rakennuksen seitsemänteen kerrokseen saa rakentaa kerrosalaa 1/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tämä vastaa volyymiltään naapuritalojen ullakkokerrosta.

Vanhaa lämpökeskusta piippuineen sekä sen arkkitehtuuriin olennaisesti kuuluvaa osaa pysäköintilaitoksen itäreunasta koskee määräys sr-2a: ”Rakennustaiteellisesti, paikallishistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen ja lisärakentaminen tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Ulkokuoren rakenteita ja materiaaleja ei saa muuttaa.”

Rakennuksen ja rakennusosien suojelu edellyttää rakennukselle taloudellisesti mahdollista käyttöä. Kaavassa lämpökeskus piippuineen sekä autohallin maanpäällinen itäreuna on osoitettu asuinkäyttöön. Tehdyn viitesuunnitelman mukaan lämpökeskukseen on mahdollista tehdä kolme parvellista asuntoa, joista kaksi on 2-kerroksista. Tämän lisäksi länsipuoliseen sektoriin pihatasolle on suunniteltu kerhotilaa ja maanalaiseen osaan ulkoiluvälinevarastoa.

Autohallin itäpuolelle on osoitettu rakennusala atriumtalolle. Suojeltava autohallin itäreuna käytetään osana atriumasuntoja. Muu osa nykyistä pysäköintihallia voidaan kunnostaa tai purkaa ja rakentaa uusi pysäköintihalli. Kaava mahdollistaa kaksi maanalaista pysäköintikerrosta.

Lämpökeskusrakennuksen lattiabetonissa tutkimuksissa havaittu öljyhiilivetypitoisuus edellyttää rakenteiden kunnostamista ennen asumiskäyttöön ottamista. Kaavassa on rakenteiden kunnostamista koskeva määräys.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Puhelinkeskustontti 54080/2 on muutettu asuinkerrostalotontiksi. Nykyinen puhelinkeskus sijoitetaan pihan alle. Tontille on mahdollista rakentaa kaksi pistetaloa. Rakennukset on sovitettava ympäröivään, 1960-luvun kerrostaloalueen rakennustapaan. Pysäköinti sijoitetaan kellariin ja pihan alle.

Rakennusten kerrosluku on merkitty kaavaan merkinnällä VI u 1/3. Ullakon tasolle voi rakentaa rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa enintään 1/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tämä mahdollistaa mm. 2-kerroksisia kattoterassiasuntoja rakennusten ylimpiin kerroksiin.

Tontin 54084/3 kaavamääräykset ajanmukaistetaan. Terassitalot on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: ”Rakennustaiteellisesti, paikallishistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen paikallishistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Muutos- ja korjaustyöt tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.”

Tontin pysäköintiä koskeva kaavamääräys muutetaan. Pääosa As Oy Säästöniemen lämpökeskustontilta siirrettävistä autopaikoista (85 autopaikkaa) osoitetaan Ulappasaarentien varteen, kahdelle uudelle pysäköintitontille (LPA). Tontit muodostetaan yhdistämällä Ulappasaarentiestä erotettava n. 1,5 m:n levyinen alue ja terassitalotontista sekä lämpökeskustontista erotettavat n. 3,5 m:n levyiset alueet. Loput kaavan pysäköintivelvoitteeseen kuuluvista autopaikoista sijoitetaan tontin nykyisille pysäköintialueille sekä tontin eteläreunaan. Tonttia on laajennettu tältä osin hieman Vuosaarentien katualueelle.

Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)

Kirkkotontin 54080/3 kaavamerkinnät ja -määräykset ajanmukaistetaan. Tontin pohjoisreunalla nykyisin kulkeva kevyen liikenteen väylä on siirretty tontilta puistoalueelle, ja toisaalta kirkkotontin eteläosaan on merkitty uusi kevyen liikenteen yhteys, joka on nykyisin jo rakennettu tontille. Myös tontin nykyiset pysäköintijärjestelyt on merkitty kaavaan.

Tontin rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Rakennusalaa on supistettu hieman tontin kaakkoisreunalla. Tontin puistonpuoleiseen reunaan on merkitty kapea istutuskaista.

Puisto (VP) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Pääosa viheralueesta on merkitty puistoksi. Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta on supistettu voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Kaavassa VU-merkinnällä on merkitty ainoastaan kenttäalue, jota on siirretty hieman länteen nykyiseltä paikaltaan. Siirtäminen mahdollistaa kevyen liikenteen pääreitin erottamisen kenttäalueesta pienellä viherkaistalla.

Myös muita kevyen liikenteen reittien linjauksia on tarkennettu tai siirretty, kuten kirkkotontilta siirretty pohjois-eteläsuuntainen pääreitti. Nykyistä koirakenttää puistoalueen pohjoisosassa on hieman pienennetty reitin linjauksen vuoksi.

Nykyisen leikkipuistorakennuksen kohdalle on merkitty rakennusala ja rakennusoikeus 250 k-m². Leikkipuistorakennusta voi vähäisessä määrin laajentaa.

Viheralueen itäreunalla on sadevesien purkuoja. Ojaa on mahdollista kehittää vesiaiheena. Vesiaihe on merkitty kaavakarttaan.

Liikenne Ulappasaarentie ja Satamasaarentie säilyvät luonteeltaan vähäliikenteisinä tonttikatuina. Kevyen liikenteen järjestelyjen osalta tulee muutoksia Ulappasaarentielle, jossa yleinen jalkakäytävä on osoitettu ainoastaan kadun länsireunaan. Satamasaarentien liikennejärjestelyihin ei ole esitetty muutoksia.

Pysäköintinormina asuntotonteilla on käytetty 1 autopaikka/95 k-m².

Luonnonympäristö

Alueen nykyinen luonnontilainen alue viheralueen eteläreunassa on jatkossakin mahdollista jättää luonnontilaiseksi ja kehittää kosteikkoaiheena.

Suojelukohteet

Terassitalot ja lämpökeskus piippuineen sekä osa pysäköintilaitosta on merkitty kaavassa suojeltaviksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Tonteilla 54084/3 ja 54080/4 sijaitseville vesi- ja viemärijohdoille on merkitty johtokuja.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata, jolloin rakennukset voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisina.

Lämpökeskustontilla tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa havaittu maaperän pilaantuminen öljyllä edellyttää maaperän kunnostamista ennen alueen ottamista asuinkäyttöön. Lisäksi rakennusten osien ja säiliöiden purun yhteydessä maaperän pilaantuneisuutta on syytä tarkastella laajemmin. Kaavassa on pilaantuneen maaperän kunnostamista koskeva määräys.

Kaavassa on lisäksi pohjaveden suojelua koskeva määräys.

Nimistö Nimistötoimikunta esittää 7.6.2006 Ulappasaarentien ympäristön käsittävän Vuosaaren keskuspuiston osalle nimeksi Punakivenpuisto. Nimistötoimikunnan esitys perustuu mm. Vuosaari.fi-sivuilla käytyyn verkkokeskusteluun, jossa asukkailta kysyttiin heidän tuntemistaan ja käyttämistään nimistä.

Nimistötoimikunnan esittää 14.12.2006 Punakivenpuiston kevyen liikenteen pohjois-eteläsuuntaiselle pääraitille nimeksi Vuosaaren puistopolku. Nykyisen Vuosaaren puistopolun eteläosa muutettiin Satamasaarentieksi siihen päättyvän kadun mukaisesti. Itä-länsisuuntaiselle raitille esitettiin nimeksi Lohikäärmeenpolku siihen rajautuvan leikkipuiston nimen mukaan. Lohikäärmeenpolulta erkanevan rinnakkaisen pohjois-eteläsuuntaisen reitin nimeksi esitettiin Selkälokinpolku.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen eheyttää kaupunkirakennetta Ulappasaarentien ja Satamasaarentien varrella. Uusi rakentaminen sopeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen noudattaen samoja kaupunkikuvallisia periaatteita kuin 1960-luvun rakentaminen.

Keski-Vuosaaren maamerkkinä toiminut, arkkitehtonisesti merkittävä lämpökeskus piippuineen voidaan säilyttää osoittamalla sille uusi, taloudellisesti toteutuskelpoinen käyttötarkoitus, joka mahdollistaa myös piipun ja lämpökeskuksen kunnossapidon jatkossa.

Lämpökeskus on kaupunkirakenteessa oleellisen tärkeä maamerkinomainen rakennelma ja alueen rakentamisen ajasta kertova, paikallishistorian kannalta merkittävä elementti. Käyttöä vaille jäänyt, verrattain hyvässä kunnossa säilynyt rakennus on järkevää ottaa hyötykäyttöön, mikä edellyttää suuriakin muutoksia sisätiloihin. Raskaassa huolto- ja varastokäytössä olleen interiöörin muuttamiselle ei rakennussuojelullisista syistä ole estettä.

Erityisesti lämpökeskuksen tontille tuleva asuntorakentaminen mahdollistaa monipuolisia ja poikkeuksellisiakin asumisvaihtoehtoja ja rikastuttaa siten asuntotarjontaa Keski-Vuosaaressa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin. Ulappasaarentien ajorata levenee hieman mutta kohtisuoraan sijoitetut pysäköintipaikat pienentävät jonkin verran ajonopeuksia ja joiltain osin jopa hillitsevät läpiajoliikennettä.

Puistossa sijaitsevat kevyen liikenteen väylät selkiytyvät hiukan nykyisestä. Kaavaehdotus linjaa alueen tärkeimmän kevyen liikenteen yhteyden, Vuosaaren puistopolun, entistä selkeämmällä tavalla. Kirkkotontilla ja sen kautta kulkeva, jo rakennettu kevyen liikenteen reitti parantaa yhteyksiä kirkolle keskustasta metroasemalta ja vanhusten palvelutalolta tultaessa.

Kaavan toteuttamisesta ei aiheudu merkittävää teknisen huollon verkoston täydennysrakentamista tai uudelleen järjestelyjä.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Luontoon ja maisemaan kohdistuvat muutokset ovat vähäisiä, koska uudet asuntotontit on muodostettu tonteista, joilla on jo jonkin verran rakentamista. Tämän lisäksi öljysäiliöiden ja varastoaitauksen poistumisen lämpökeskustontilta voidaan katsoa parantavan huomattavasti nykyistä ympäristöä.

Puistoalueella tarkoitus on säilyttää luonnontilaiset alueet, kuten eteläosan kosteikko pitkospuineen, edelleen luonnontilaisina. Polkujen uudelleenlinjaaminen ei vaikuta oleellisesti maisemaan tai luontoon.

Rakentaminen ei aiheuta haittaa pohjavedelle, mikäli rakentamisessa noudatetaan rakentamistapaohjetta tärkeille pohjavesialueille. Kaavassa on pohjaveden suojelua koskeva määräys.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri
väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Pilaantuneen maaperän kunnostus lämpökeskuksen tontilla tullaan toteuttamaan siten, ettei altistumista maaperässä oleville haitta-aineille tapahdu. Suojeltavan lämpökeskusrakennuksen rakenteet tullaan kunnostamaan siten, että niistä ei aiheudu ihmisille terveyshaittaa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueella on valmiit yhdyskuntatekniset verkostot sekä valmis katuverkko. Uusi rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Tältä osin asuintalojen täydennysrakentaminen alueelle on taloudellista ja kestävää kaupunkirakentamista.

Lämpökeskuksen, piipun alaosan ja pysäköintihallin itäosan kunnostaminen asuinkäyttöön ei tehtyjen selvitysten mukaan aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia uudisrakentamiseen verrattuna.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia, jotka johtuvat puiston uudelleen järjestelyistä sekä sähkö- ja kaukolämpöverkon uudistamisesta. Arvioidut kustannukset on eritelty alla (alv. 0 %):

Puiston uudelleen järjestelyt	30 000 euroa
Sähköverkon uudistus	100 000 euroa
Kaukolämpöverkon uudistus	17 000 euroa
Yhteensä	147 000 euroa

Toteutus Kaavan toteuttaminen lämpökeskuksen tontin osalta edellyttää öljysäiliöiden purkamista sekä maaperän ja lämpökeskuksen rakenteiden kunnostamista ennen kuin tontti voidaan ottaa asuinkäyttöön. Myös naapuritontin (terassitalotontin) pysäköintijärjestelyistä on päästävä ratkaisuun ennen kuin tontin rakentaminen on mahdollista.

Puhelinkeskustontilla puhelinkeskus tulee siirtää ensin pihan alle, ennen kuin nykyinen keskusrakennus on mahdollista purkaa ja rakentaa uudet asuintalot tontille.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.8.2003). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä (päivätty 1.2.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Vuodesta 2003 alkaen kaavaratkaisusta on neuvoteltu hakijan, Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämmön sekä terassitaloyhtiön, As Oy Säästöniemen ja kaupungin hallintokuntien kanssa.

Syksyn 2006 aikana on käyty kaksi neuvottelua Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämmön ja As Oy Säästöniemen kanssa kaupunkisuunnitteluvirastossa pysäköintikysymyksistä ja lisäksi useita puhelinkeskusteluja molempien yhtiöiden kanssa.

Alustavia luonnoksia ja suunnitteluperiaatteita esiteltiin Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksessa 28.11.2006 Vuosaaren urheilutalolla.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuosaaren kirjastossa (Vuotalossa) 7.–28.2.2007. Kaavan valmistelija päivysti 14.2. Vuotalossa. Osallisille lähetettiin 31.1.2007 päivätty kirje kaavaluonnoksen nähtävilläolosta sekä kaava-alueen rajaus. Nähtävillä olosta tiedotettiin myös lehti-ilmoituksella Vuosaari-lehdessä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, liikuntaviraston sekä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkimittausosaston kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Kaavatyön tultua vireille selvitettiin eri vaihtoehtoja lämpökeskuksen ja piipun uudiskäyttömahdollisuuksista mm. lasten leikkipuistorakennukseksi tai yksinomaan uuden muodostettavan asuntoyhtiön yhteistiloiksi. Taloudellisesti mahdolliseksi vaihtoehdoksi kuitenkin osoittautui ainoastaan asuinkäyttö. Ratkaisu myös mahdollistaa laadukkaiden ja tavanomaisesta poikkeavien asumisratkaisujen syntymisen, mikä rikastuttaa ja monipuolistaa asuntokantaa Keski-Vuosaaressa.

Terassitalotontille tutkittiin myös lisärakentamismahdollisuuksia mm. pysäköintijärjestelyjen rahoituksen hoitamiseksi, mutta taloyhtiö torjui lisärakentamisvaihtoehdot.

Esitetyt mielipiteet

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut viisi mielipidekirjettä, jotka koskivat 13.8.2003 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi valmisteluaikana on tullut kaksi erillistä kirjettä hakijalta ja kolme kirjettä naapuritaloyhtiöltä sekä yksi kirje Elisa Oyj:ltä. Kaupunginmuseo on antanut asiasta lausunnon (päivätty 28.6.2006).

Asemakaavan muutosluonnoksesta on tullut seitsemän mielipidettä. Suullisia mielipiteitä on esitetty Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksessa ja puhelimitse.

Hakijan kirjeessä toukokuussa 2005 mm. katsottiin, että lämpökeskus piippuineen ja muine rakennelmineen on huonokuntoinen ja tulee voida purkaa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ovat esittäneet mielipiteensä Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö, Elisa Networks Oy, Asunto Oy Ulappasaarentie 10, Vuosaari-Seura ry, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-säätiö rs yhdessä, ympäristökeskus ja As Oy Säästöniemi. Lisäksi on kaupunginmuseo antanut asiasta lausunnon.

Mielipiteet koskivat mm. viereisen asuntotontin, As Oy Säästöniemen pysäköintijärjestelyjä, lämpökeskuksen ja piipun puhdistamista ja mm. vuosaarelaiset yhdistykset kannattivat lämpökeskustontin muuttamista asuinkäyttöön.

Kaupunginmuseon mukaan rakennus on mm. paikallishistoriallisesti merkittävä maamerkinomainen rakennus ja viereisten terassitalojen ohella osa merkittävää useamman rakennuksen kokonaisuutta.

Kaavaluonnoksesta ovat esittäneet mielipiteensä kaupunginmuseon edustaja, sosiaalivirasto, As Oy Säästöniemi, Vuosaari-Seura ry, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-säätiö rs yhdessä, Asunto Oy Ulappasaarentie 10, Eino Laine ja Elisa Oyj teletilapalvelut.

Kaavaluonnoksesta saaduissa mielipiteissä lämpökeskustontille kaavan pohjaksi laadittua viitesuunnitelmaa ja lämpökeskuksen säilymistä pidettiin kannatettavina, mutta As Oy Säästöniemi vastusti edelleen autopaikkojensa siirtämistä pois lämpökeskustontilta. Yhdessä kirjeessä vastustettiin puhelinkeskustontin asuntorakentamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm., että osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulleet mielipiteet sekä hakijan kirje on otettu huomioon mm. siten, että kaupunkisuunnitteluvirasto teetti selvityksen syksyllä 2006 lämpökeskuksen ja piipun sekä pysäköintilaitoksen osan säilyttämisestä sekä uudisrakentamisesta lämpökeskustontille.

Selvitystyö koski myös ympäristöhygieniaa: lämpökeskuksen ja piipun haitta-aineita. Selvityksessä tutkittiin, millä edellytyksillä lämpökeskus sekä pysäköintilaitoksen itäosa voidaan muuttaa asuinkäyttöön siten, ettei siitä koidu terveyshaittaa. Maaperän pilaantuneisuusselvitys on myös tehty.

As Oy Säästöniemen autopaikkojen siirtämisestä lautakunta toteaa, että uuden perustettavan asuntoyhtiön tontille ei voida edellyttää rakennettavaksi vastikkeetta uutta pysäköintilaitosta naapuriyhtiön käyttöön ja entisin ehdoin.

As Oy Säästöniemen autopaikat on sijoitettavissa uusille Ulappasaarentien varteen muodostettavalle pysäköintitonteille. Kaavaehdotus mahdollistaa lisäksi lämpökeskustontille kaksikerroksisen pysäköinnin uuden asuinrakennuksen ja pihan alle uuden yhtiön autopaikkoja varten. Tästä pysäköintilaitoksesta on mahdollista osoittaa myös As Oy Säästöniemen käyttöön autopaikkoja (n. 40 paikkaa), mikäli yhtiöt keskenään niin sopivat.

Kirjallisista mielipiteistä on laadittu tiivistelmät. Pääosin samansisältöisiin mielipiteisiin on laadittu yhteinen vastine.

./. Mielipiteet ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineet on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 12.4.2007 Khlle. Mielipiteet sisältävät esityksen sivut 15–25 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	4 947	5 035
Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	23 211	19 530
Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK)	10 868	2 500
Puistoaluetta (VP)	42 334	250
Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU)	6 000
Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	1 247
Katualue	7 015
	Yhteensä	95 622	27 315

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.6.–2.7.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, liikuntalautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Muistutus As Oy Säästöniemi toteaa (21.6.2007), ettei muutosehdotuksessa ole otettu huomioon yhtiön oikeutettuja näkemyksiä, jotka koskevat taloyhtiön autopaikkojen lukumäärää ja erityisesti Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3 -nimisen yhtiön (entinen Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö) omistamalla tontilla 2 olevien, rasitteena perustettujen autopaikkojen järjestelyä ja uudelleen sijoittelua.

Autopaikkojen järjestely asemakaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla johtaa siihen, että yhtiön kohdalla asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut tavoitteet jäävät täyttymättä.

Muistutuksessa selostetaan yhtiön autopaikkoja koskevat rasitejärjestelyt lämpökeskustontilla ja todetaan, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 2.7.2004 jo lakkautetun 26 rasiteautopaikan osalta on yhtiöllä oikeus korvaukseen ja kompensaatioon.

Autopaikkojen sijoittaminen terassitalojen julkisivujen eteen muodostettaville pysäköintitonteille on yhtiön kannalta kohtuuton ja merkitsee elinympäristön sellaista merkityksellistä heikkenemistä, jota ei voida perustella asemakaavallisilla näkökohdilla. Esitetyllä asemakaavaratkaisulla haetaan vain kiinteistönmuodostamislain (KML) 161 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 160 §:ssä tarkoitettua perustetta lämpökeskustontilla olevien autopaikkarasitteiden lakkauttamiselle ja siihen liittyvänä järjestelynä toteuttaa asuntoyhtiön rakennuspaikan edellyttämät autopaikat jossain muualla. Ratkaisu on myös pahoin ristiriidassa asemakaavalla tavoitellun suojelun kannalta ja siten asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa.

Jalkakäytävän poistuminen Ulappasaarentien yhtiön tontin puoleiselta sivulta heikentää oleellisesti liikenneturvallisuutta, ja pysäköintitonteilla autopaikkojen sijoittaminen puurivistön väliin soveltuu autojen säilyttämiseen huonosti puista tippuvien nesteiden vuoksi.

Yhtiö toteaa, että kaavaehdotuksessa asuntotontiksi muutettua lämpökeskustonttia koskeva kaavamääräys mahdollistaa useampia maanalaisia pysäköintikerroksia. Tällöin sinne voitaisiin myös tulevaisuudessa sijoittaa As Oy Säästöniemen nykyisin rasitteena olevat autopaikat. Ratkaisu ei olisi Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n kannalta kohtuuton. Muistutuksessa viitataan tässä yhteydessä 2.10.1968 yhtiöiden välillä tehtyyn sopimukseen, jossa asuntoyhtiön autopaikat varattiin lämpökeskustontilta.

Arvioitaessa autopaikkarasitteen säilyttämisen rasittavuutta ja kohtuuttomuutta MRL 54 §:n 3 momentin merkityksessä on huomiota kiinnitettävä siihen, että Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3 on jo yksityisoikeudellisin sopimuksin sitoutunut asuntoyhtiötä kohtaan siihen, että se tontin 2 omistajana vastaa rasitteiden mahdollisten lakkaamisen aiheuttamista kustannuksista. Tällaisen sitoumuksen merkittävyyttä arvioitaessa voidaan lähteä siitä, että osapuolet varautuivat jo tuolloin siihen, että tontti 2 tulee myöhemmin lämpökeskustonttina tarpeettomaksi kunnallisen kaukolämpöverkon tullessa Vuosaareen ja tontin käyttötarkoituksen ja uudelleen järjestelyn saattaessa sen myötä tulla ajankohtaiseksi.

Muistutuksessa todetaan, että lämpöyhtiön ja asuntoyhtiön välinen sopimus ja sopimusjärjestely sitovat myös muita taloyhtiöitä, jotka ovat lämpöyhtiön osakkeenomistajia.

Mikäli rasitteet säilyvät lämpökeskustontilla, uusi tontinomistaja vastaa uusien autopaikkojen järjestämisestä. Tontin hankintakustannuksissa otettaisiin tällöin huomioon autopaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Näin ollen lämpöyhtiön osakkeenomistajille osakekannan myynnistä saatava rahamäärä olisi pienempi, kuin jos tontti voitaisiin myydä ilman autopaikkarasitteiden järjestämistä seuraavia velvoitteita. Tällä ei olisi osakkeenomistajien kannalta taloudellista merkitystä, koska kysymys on sellaisesta saamatta jäävästä edusta, johon näillä yhtiöillä ei ole ollut oikeudellista perustetta.

Kaavaehdotus sisältää myös autopaikkojen lukumäärän mitoitusta koskevan muutoksen. Voimassa olevan kaavan mukaan autopaikkoja tulee olla 1 autopaikka/asunto ja kaavaehdotuksen mukaan 1 autopaikka/95 k-m². Yhtiö ei pidä autopaikkanormin muuttamista asiallisena ja katsoo, ettei asemakaavassa tapahtuvalla mitoitusvaatimuksen alentamisella voida vähentää lämpökeskustontilla olevien autopaikkojen lukumäärää tai perustella rasitepaikkojen vähentämistä vastaisuudessa.

Yhteenvedossa yhtiö toistaa vielä edellä mainitun ja toteaa, että kaavoittajan tulee kaavaa muuttaessaan ottaa huomioon olemassa olevat sopimusjärjestelyt silloin, kun tämä voi tapahtua asemakaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä ja tuottamatta kenellekään kohtuutonta rajoitusta tai haittaa. Sen sijaan kaavaehdotuksen mukainen järjestely, jossa ei anneta mitään merkitystä rasitesopimuksille ja niissä sovituille velvoitteille, merkitsisi sitä vastoin asemakaavalla luotavaa kohtuuttomuutta asuntoyhtiölle. Kaavaehdotuksen mukainen autopaikkajärjestely ei myöskään täytä esiintuotujen seikkojen vuoksi asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Yhtiö pitää itsestään selvänä myös, ettei kaavaehdotukseen sisältyvällä autopaikkojen lukumäärän mitoituksen muuttamisella voi olla vaikutusta rasitepaikkojen lukumäärää vähentävänä tekijänä.

Yhtiö esittää, että asemakaavaan sisällytetään nykyisen asemakaavan mukaisesti kaavamääräys, jonka mukaan yhtiön nykyiset lämpökeskustontilla olevat autopaikat tulee sijoittaa lämpökeskustontille rakennettavaan maanalaiseen pysäköintitilaan ja että kaavaehdotuksesta poistetaan Ulappasaarentien varteen merkityt LPA-alueet. Siltä varalta, ettei rakennusteknisesti ole mahdollista mahduttaa kaikkia asuntoyhtiön rasiteautopaikkoja tulevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen, yhtiö esittää, että Ulappasaarentien ja Vuosaarentien kulmaukseen kaavaehdotuksessa esitetty uusi pysäköintialue varustetaan merkinnällä, joka sallii yhden maanalaisen kerroksen sisältävän pysäköintilaitoksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.1.2008), että Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3 (entinen Kiinteistö Oy Vuosaaren Lämpö) on 27.8.2001 esittänyt omistamansa lämpökeskustontin muuttamista asuinkäyttöön. Kaavamuutoshakemuksen perusteluina on, että tontilla sijaitseva lämpökeskus on lopettanut toimintansa vuonna 1990, eikä yhtiöllä ole varallisuutta eikä sellaisia tuloja, joilla se voisi huolehtia lämpökeskuksen ja piipun sekä tontilla sijaitsevan pysäköintilaitoksen korjauskustannuksista. Yhtiöllä ei kaavamuutoshakemuksen mukaan olisi varoja edes em. rakenteiden purkamiseen. Mikäli em. olosuhde jatkuu, maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettu tavoite turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomiseksi ei täyty.

Laitoksessa sijaitsee pääosa As Oy Säästöniemen autopaikoista. Kaavamuutoshakemuksen yhteydessä lämpöyhtiö ilmoittaa panneensa vireille myös rasitetoimituksen muutosta koskevan hakemuksen.

Yhtiöt eivät ole päässeet sopuun keskenään autopaikkarasitetta koskevassa asiassa. Tilanne on ajautunut umpikujaan ja autopaikkarasitteita ei ole eri oikeusasteiden päätöksen mukaisesti mahdollista purkaa mm. siitä syystä, että rasitteet eivät nykyiset asemakaavamääräykset huomioon ottaen ole käyneet kokonaan tarpeettomiksi. Nykyisessä asemakaavassa As Oy Säästönimen autopaikat määrätään lämpökeskustontille.

Kaavamuutos mahdollistaa nykyisen lämpökeskustontin muuttamisen asuinkäyttöön ja As Oy Säästöniemen pysäköintirasitteiden purkamisesta käytävien neuvottelujen aloittamisen uudelleen, koska kaavamuutosehdotuksessa As Oy Säästöniemen paikat on osoitettu uusille muodostettaville pysäköintitonteille Ulappasaarentien varteen ja myös vähäisessä määrin yhtiön omalle tontille.

Uuden perustettavan asuntoyhtiön tontille ei voida edellyttää rakennettavaksi vastikkeetta uutta pysäköintilaitosta naapuriyhtiön käyttöön, entisin ehdoin. As Oy Säästöniemen autopaikat, jotka sijaitsisivat uuden asuntoyhtiön pysäköintilaitoksessa ilman, että niistä saadaan vuokratuloja, on kohtuuton rasite uudelle perustettavalle asuntoyhtiölle eikä ratkaisua ole pidetty tästä syystä mahdollisena. Asemakaavalla ei MRL 54 §:n 3 momentin mukaan saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Autopaikkojen sijoittaminen maantasoon pysäköintitonteille tai omalle tontille on tavanomainen ratkaisu esikaupunkialueilla ja myös Keski-Vuosaaren alueella eikä siten kohtuutonta As Oy Säästöniemen asukkaille. Myös puurivi autopaikkojen välissä on normaali suunnitteluratkaisu, jolla halutaan keventää katunäkymää.

Pysäköinti kadun reunalla on niin ikään normaali ratkaisu eikä se ole ristiriidassa terassitalojen suojelun kanssa eikä siten myöskään ristiriidassa asemakaavan tavoitteiden kanssa. Jo nykyisin terassitalojen edessä on vinopysäköintipaikat koko julkisivujen pituudelta. Kaavan havainnekuvan osoittamalla tavalla nämä autopaikat on mahdollista muuttaa pitkittäispaikoiksi ja saada kapea istutuskaista kyseisten autopaikkojen ja uusien pysäköintitonttien väliin. Tämä korvaa nykyisen viherkaistan tontin reunassa ja on vain vähän nykyistä kapeampi.

Pohjaveden suojelun takia kaavamääräystä on korjattu siten, että lämpökeskustontilla saa olla vain kaksi pysäköintikellaria. Lämpökeskustontin uudesta pysäköintilaitoksesta on kuitenkin mahdollista osoittaa myös As Oy Säästöniemen käyttöön autopaikkoja (n. 40 paikkaa), mikäli yhtiöt keskenään niin sopivat. Autopaikkoja koskeva miniminormi kaavaehdotuksessa ei vähennä rasitesopimuksen mukaisia autopaikkoja. Yhtiöiden on neuvoteltava rasitteiden purkamisesta ja korvauksiin liittyvistä asioista keskenään.

Asemakaavassa ei ole syytä edellyttää As Oy Säästöniemen tontille tiukempaa pysäköintivaatimusta kuin muualla Vuosaaressa ja esikaupunkialueilla yleensä. Muistutuksessa esitetty ratkaisu, jossa terassitalotontin eteläpäähän kaavaehdotuksessa merkitylle uudelle pysäköintialueelle mahdollistettaisiin kaksitasoinen pysäköinti, on taloudellisesti mahdoton, koska As Oy Säästöniemi ei ole halunnut tontilleen lisärakennusoikeutta, jolla kustannukset voitaisiin kattaa. Myöskään ei voida ennustaa, millaiseen ratkaisuun pysäköintirasitteiden mahdollinen purkaminen johtaisi ja aiheutuisiko siitä korvauksia, jotka voisivat edes osittain kattaa kyseisen pysäköintikellarin rakentamisen. Yhtiön ehdottaman pysäköintikellarin kohdalla kulkee tällä hetkellä myös maanalainen kaukolämpöjohto. Asemakaavan muutoksen on oltava taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Toinen jalkakäytävä Ulappasaarentiellä on riittävä. Katu on hiljainen, eikä sillä ole läpiajotarvetta. Jalkakäytävä on kadun länsipuolella, jossa on myös liike- ja toimitiloja.

Lopuksi lautakunta toteaa, että kaavaa laadittaessa on oltu tietoisia yhtiöiden välisestä sopimustilanteesta. Rasitejärjestelyjen muutokset ja niistä mahdollisesti aiheutuvat korvauskysymykset tulevat ratkaistavaksi omana prosessinaan. Lämpökeskustonttia ei ole mahdollista muuttaa asuinkäyttöön, kuten aiemmin on todettu, ellei naapuriyhtiön autopaikkoja osoiteta muualle. Nykyistä tilannetta taas ei ole mahdollista ylläpitää. Pysäköintikellari tulisi pikaisesti kunnostaa eikä siihen ole mahdollisuutta, koska autopaikoista ei tule vuokratuloja Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:lle.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (2.7.2007) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (13.8.2007) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (6.11.2007) mm., että kaavan toteuttaminen edellyttää lämpökeskustontin ja terassitalotontin omistajien pääsemistä ratkaisuun lämpökeskustontin autopaikkarasitteesta. Kaupunki on valmis luovuttamaan omistamiensa LPA-tonttien 54080/5 ja 6 osat ja terassitalotontin laajennusalueen terassitalotontin omistajalle kaavamuutoksen edellyttämien aluejärjestelyjen yhteydessä. Myös puhelinkeskustontin osalta tullaan tekemään aluejärjestelyjä kaupungin ja tontinomistajan välillä.

Kaavamuutos korottaa Kiinteistö Oy Helsingin Satamasaarentie 3:n omistaman lämpökeskustontin arvoa merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa. Tontinomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on laadittu sopimusluonnos. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty sopimus.

Elisa Networks Oy:n ja muiden omistamien tonttien osalta ei Khn 9.2.2004 tekemä maapoliittinen päätös tule sovellettavaksi, koska Khn päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä ei synny.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Liikuntalautakunta toteaa (21.8.2007) mm., että kaava-alueen itäpuolinen alue on virkistysaluetta, joka on merkitty pääasiassa puistoksi. Liikuntaviraston hallinnassa oleva Punakiventien kenttäalue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi. Merkinnät selkeyttävät alueen hallintarajoja nyt voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

Kenttää ehdotetaan siirrettävän sen verran länteen päin, että pääreitti voidaan erottaa kenttäalueesta kapealla viherkaistalla. Tämä on hyvä, mutta pelkkä istutusalue ei takaa kentän ja kävely- ja pyörätien käyttäjien turvallisuutta vaan alueelle jouduttaneen rakentamaan aita. Kenttäalueen siirto merkitsee myös kentän valaistuksen uusimista.

Kenttäalueelle on osoitettu huoltoajo Satamasaarentieltä lähtevää Lohikäärmeenpolkua pitkin. Kentän eteläreunaan on merkitty rakennusala nykyisen huoltokopin mukaisesti.

Lautakunta toteaa lopuksi, että kevyen liikenteen reitistöön esitetyt muutokset tulevat nykyiseen verrattuna selkiyttämään alueen pyörä- ja jalankulkuliikennettä.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (21.8.2007) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon kanssa. Lisäksi johtokunta toteaa, että kaupunginmuseo on antanut lausunnon 28.6.2006 entisen lämpökeskuksen suojeluarvosta. Lämpökeskus on osa arkkitehtonisesti merkittävää Ulappasaarentien terassitalojen kokonaisuutta.

Johtokunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Johtokunta yhtyy asemakaavassa esitettyihin suojelutavoitteisiin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (23.8.2007) mm., että Lohikäärmepolku on tärkeä ja paljon käytetty sisäänkäynti leikkipuistoon ja urheilukentälle. Kaavaehdotuksessa sisääntuloa on kavennettu nykyisestä. Korttelin 54084 ja Lohikäärmepolun korkeusero on huomattava. Lohikäärmepolun pituuskaltevuudeksi Satamasaarentielle tulee n. 10 % ilman maanleikkausta. Leikkaamalla maata n. 1,5 m saadaan polun pituuskaltevuudeksi n. 6 %. Esteettömyyden kannalta hyvä pituuskaltevuus on 5 %, mutta se vaatisi maan leikkaamisen lisäksi myös polun nostamista noin metrillä leikkipuistorakennuksen kulmalla. Tontin 54084/4 korkeustaso Lohikäärmepolun vieressä on arviolta n. 13,5–14 m, jolloin 2,5 m:n matkalle tulee korkeuseroa n. 2–2,5 m. Korkeuseroista johtuvat rakenteet ja täytöt on tehtävä tonttien puolella niin, ettei kevyen liikenteen raitille varattu alue kapene entisestään.

Vuosaaren puistopolku on tällä hetkellä jalankululle ja pyöräilylle varattu katu. Ehdotuksessa Vuosaaren puistopolku jatkuu puistoon (Vuosaaren puistopolku johtaa nykyään Satamasaarentielle) ja sen status muuttuu kaava-alueen pohjoisosassa jalankululle ja pyöräilylle varatuksi alueen osaksi. Koko Vuosaaren puistopolun tulee olla statukseltaan sama, joko kevyen liikenteen puistoraitti tai katu.

Uusi käytävälinja on merkitty kulkemaan arvokkaan ruusukokoelman halki. Kokoelmaan on kerätty useita kymmeniä eri ruusulajeja ja -lajikkeita. Istutuksissa kasvaa suomalaisia perinneruusuja, kasvinjalostuksen ruusuristeymiä sekä tutkimuksissa löydettyjä tunnistamattomia ruusuja. Istutukset olisi otettava huomioon muutosehdotuksessa. Pääulkoilureittiä ei voi rakentaa ruusualueen halki.

Ulappasaarentien varteen merkityillä LPA-alueilla on kadun valaisinpylväät otettava huomioon autopaikkoja ja istutettavia puita suunniteltaessa. Muussa tapauksessa valaisinpylväiden siirto katualueelle on tehtävä muodostettavan tontin kustannuksella.

Asemakaavan muutoksesta johtuvat puistolle kohdistuvat kunnostus- ja rakentamistoimet maksavat arviolta yhteensä n. 120 000 euroa. Käytävien kunnostus- ja uudisrakentamisen osuus kustannuksista on n. 90 000 euroa. Puiston ylläpitokustannukset pysyvät lähestulkoon ennallaan.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.1.2008), että Lohikäärmeenpolku on sovitettavissa viereisten tonttien pihojen korkeusasemiin toteutussuunnittelun yhteydessä.

Kevyen liikenteen pääyhteys on merkitty likimääräisenä kaavakarttaan, joten sitä on mahdollista linjata ruusujen kohdalla toisin. Toisaalta ruusut ovat istutettuja eikä niiden mahdolliselle siirtämiselle tärkeän pääraitin tieltä raitin vierelle ole estettä.

Lausunnossa esitetyt puiston kunnostus- ja rakentamistoimista johtuvat kustannukset on lisätty asemakaavan muutosehdotuksen selostukseen.

Helsingin Vesi mainitsee (10.10.2007) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu pääosin valmiiksi eikä asemakaavan muutos edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Tonttia 54084/4 varten on rakennettava n. 55 m uutta yleistä sadevesiviemäriä. Sen kustannukset ovat n. 25 000 euroa. Helsingin Vesi varautuu yleisen vesihuoltoverkoston rakentamiseen tontin toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.

Helsingin Vesi pitää tärkeänä pohjaveden suojelua ja suojaamistoimenpiteitä kyseisellä veden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden laadun ja antoisuuden nykytason säilyttämiseksi tulee alueen rakennushankkeita ja toimintoja varten laatia rakennus- ja toimenpidelupien edellyttämät työnaikaiset pohjaveden hallinta- ja laaduntarkkailusuunnitelmat. Lisäksi rakennussuunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa rakentamistapaohjetta, jossa on määräykset tärkeälle pohjavedensuojelualueelle rakentamisesta.

Tontilla 54084/3 sijaitseva yleinen jätevesiviemäri ei sijaitse kokonaan asemakaavaan merkityllä johtokuja-alueella, vaan jää osan matkasta Punakivenpuiston rajan ja johtokujan rajan väliin. Johtokujaa tulee leventää Punakivenpuiston rajaan asti.

Tontin 54080/4 johtokuja-alueelle on osoitettu istutettava alueen osa. Istutusmerkintä tulee joko poistaa tai johtokujan kaavamääräystä täydentää siten, ettei johtokuja-alueelle saa istuttaa syvälle juurtuvia puita tai pensaita.

Helsingin Vesi puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (31.1.2008) mm., että muutosehdotuksessa on pohjaveden suojelua koskeva määräys.

Muutosehdotusta on täydennetty johtokujien osalta Helsingin Veden lausunnon edellyttämällä tavalla. Tontin 54084/3 johtokuja on levennetty ulottumaan puiston rajalle saakka ja istutusmääräystä on tarkennettu siten, että maanalaista johtoa varten varatulle alueen osalle ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita.

Lisäksi tontin 54084/4 osalta pysäköintilaitoksen kaavamääräystä on tarkennettu pohjaveden pinnan tason turvaamiseksi siten, että tontille saa rakentaa enintään kaksi maanalaista kerrosta.

Asemakaavan muutosehdotuksen selostukseen on lisätty lausunnoissa esiin tulleet kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54080 ja 54084 sekä katu-, puisto- ja urheilualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.4.2007 päivätyn ja 31.1.2008 muutetun piirustuksen nro 11672 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11672 (Vuosaaren korttelit 54080 ja 54084 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren korttelit 54080 ja 54084 ym.)
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen 12.4.2007 sivut 15 - 25 (esitetyt mielipiteet ja kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineet niihin, asemakaava nro 11672), erillinen liite