KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

VUODEN 2006 TALOUSARVION TOTEUTUMATTOMAT SITOVAT TAVOITTEET

Khs 2007-229, 2007-407

Helsingin Satama, kiinteistölautakunta, asuntotuotantotoimisto, ruotsinkielinen työväenopisto, nuorisoasiainkeskus, liikuntalautakunta, pelastuslaitos, liikennelaitos, sosiaalivirasto ja terveyskeskus perustelevat seuraavasti, miksi vuoden 2006 talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet eivät toteutuneet:

KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA

Helsingin Satama

Asiakastyytyväisyyden taso on ≥ 8,55

Asiakastyytyväisyyden toteutunut taso vuonna 2006 oli 8,21. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen perustuu TUTKA-järjestelmään, jossa mittaus tehdään kaksi kertaa vuodessa haastattelemalla asiakasraatia. Loppuvuonna tehdyssä mittauksessa tulos parani alkuvuodesta, mutta keskiarvo jäi alle tavoitteen. Sataman kapasiteetti on eräiltä osin lähes täysitehoisessa käytössä ja kapasiteetin rajallisuuden vuoksi on jouduttu tekemään järjestelyjä asiakkaiden toimintojen suhteen, mikä on ilmeisesti heijastunut asiakastyytyväisyyteen. Helsingin Satamassa on tehty useita kehittämistoimenpiteitä TUTKA-mittauksen palautteiden pohjalta.

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kiinteistövirasto

Laina-, avustus- ja asumisoikeushakemusten käsittelyaika on 3 päivää.

Tavoite ei toteutunut, käsittelyaika oli 5 päivää.

Syynä kiinteistöviraston tämän sitovan tavoitteen toteutumattomuuteen vuonna 2006 oli korjaus- ja energia-avustusten käsittelyn pitkittyminen. Vakiintunut käytäntö hakemusten käsittelyssä on aiempina vuosina ollut se, että hakemukset käsitellään valmiiksi keväällä päättyvän hakuajan jälkeen ja päätökset tukemisesta tehdään välittömästi sen jälkeen, kun valtio osoittaa kaupungille määrärahan tukien myöntämiseen.
Aiempina vuosina määräraha on vastannut valtiolle ilmoitettua käsiteltyjen hakemusten edellyttämää rahantarvetta.

Vuonna 2006 valtion osoittama määräraha korjausavustuksiin alitti hakemusten mukaisen tarpeen 0,72 milj:lla eurolla ollen yhteensä 5,96 milj. euroa. Energia-avustusten osalta vajaus oli 1,87 milj. euroa määrärahan ollessa 2,27 milj. euroa. Asuntolautakunnan päätöksellä määrärahavajaus päätettiin kattaa siten, että energia-avustukset myönnetään kiireellisyysjärjestyksessä ensin niille hakijoille, joiden rakennushanke on edennyt niin pitkälle, että sitovia sopimuksia työn suorittamisesta on jo tehty. Kiireellisyysjärjestyksessä viimeiseksi jääneille avustusta ei enää voitu myöntää. Muiden kuin vanhusväestön korjausavustuksista päätettiin leikata 11,2 % myönnettävissä olevan avustuksen määrästä.

Määrärahan riittämättömyys aiheutti sen, että kaikissa niissä energia-avustushakemuksissa, joihin ei ollut liitetty jäljennöksiä tehdyistä sopimuksista, ne jouduttiin pyytämään lisäselvityksenä ja hakemukset käsittelemään tältä osin uudestaan. Lisäselvitysten pyytäminen ja palauttaminen ajoittuivat ajanjaksolle kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin asiakkaat pääosin viettivät vuosilomiaan. Korjausavustukset käsiteltiin uudelleen mainitun prosentuaalisen avustusmäärän leikkauksen toteuttamiseksi, mikä osaltaan lisäsi niiden käsittelyaikaa noin kolmanneksella.

Välttämättömäksi tullut korjaus- ja energia-avustusten ylimääräinen käsittelykierros aiheutti sen, että näiden toimintojen osalta asuntoasiainosasto ei saavuttanut asetettua käsittelyaikaa koskevaa sitovaa tavoitetta vuonna 2006. Keskimääräiseen käsittelyaikaan sisältyvien muiden toimintojen käsittelyajat pysyivät asetetun tavoitteen mukaisissa rajoissa.

Asuntotuotantotoimisto

Toimisto sitoutuu rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa asunto-ohjelman määräämän kaupungin oman asuntotuotannon.

Asunto-ohjelman mukaisesta 1 130 uuden asunnon vuotuisesta tuotantotavoitteesta jäätiin ennakoidusti, pääasiassa rakentamiskelpoisten, valmiiden tonttien vähyyden vuoksi.

Asuntotuotantotoimistolla oli vuoden 2006 tuotanto-ohjelmaa varten käytettävissä rakentamiskelpoisia tontteja 585 asunnon verran. Ennakoitua korkeampien urakkatarjousten vuoksi osa ARA-hankkeista viivästyi ja hankkeiden hintahyväksyntä sekä aloitus siirtyivät seuraavalle vuodelle. Kaikkiaan käynnistyi 390 asunnon rakentaminen.

Kaupungin omassa asuntotuotannossa valmistui yhteensä 336 asuntoa, joista vuokra-asuntoja 145, asumisoikeusasuntoja 24, hitas-omistusasuntoja 103 ja sääntelemättömiä omistusasuntoja 64.

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Ruotsinkielinen työväenopisto

Sitova tavoite: opetustunnit 20 592

Kun vuonna 2005 laadittiin talousarviota vuodelle 2006 oletettiin, että valtionosuuteen oikeuttavia opetustunteja myönnettäisiin Arbikselle 20 592, kuten oli myönnetty vuodeksi 2005. Opetustunteja myönnettiin aluksi vain 18 777 sekä myöhemmin anomuksesta määrärahaa lisää n. 1 200 ylimääräisen tunnin pitämiseksi. Arbiksen järjestämät opetustunnit, 20 460 tuntia, ylittivät valtionosuuteen oikeuttavat tunnit, mutta alittivat Kvston asettaman tavoitteen 132 tunnilla.

Nuorisoasiainkeskus

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (25 000) ja suunnitelmallisesti tuetut nuoret (350).

Käyntikerrat nuorisotiloissa ja muualla järjestetyssä toiminnassa on volyymiltaan suurin, yli miljoona käyntiä vuodessa. Käyntikertatavoite saavutettiin ja ylitettiin 25 000 kävijällä eli 2,2 %. Vuoden 2006 toteuma oli 1 135 000 kävijää.

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret ‑tunnusluku on toinen uusista sitovista tavoitteista, jotka ovat yhdessä laaditut ja yhteiset pääkaupunkiseudun nuorisotoimien kanssa. Toinen uusi tavoite on suunnitelmallisesti tuetut nuoret. Molemmat tunnusluvut otettiin käyttöön vuoden 2006 alusta ja tavoitteiden asettamisessa oli käytettävä arvioita, koska vertailutietoja aikaisemmilta vuosilta ei ollut saatavissa.

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten kohdalla tavoitteesta jäätiin 8 500 nuorta eli 34 %. Toteuma oli 16 500 nuorta. Suunnitelmallisesti tuettujen nuorten kohdalla tavoite 350 nuorta ylittyi lähes kolminkertaisesti ja toteuma siinä oli 997 nuorta. Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2007 oli talousarvion laadintavaiheessa vaikeaa ja uusien suoritteiden saavuttaminen vuonna 2007 on haastavaa.

Liikuntavirasto, merellinen osasto

Kehitetään ja valvotaan kalataloutta Helsingin 14 600 hehtaarin ja muiden kuntien 3 000 hehtaarin vesialueilla. Kalanpoikasia istutetaan noin 250 000 kappaletta.

Tavoitteen jälkimmäistä osaa ei kuitenkaan saavutettu vuonna 2006, koska kalanpoikasia kasvattava yritys ei kuuman kesän vuoksi pystynyt vaadittuun toimitukseen. Vuonna 2006 kalanpoikasia istutettiin 86 595 kappaletta.

Istutustavoitetta on muutettu vuodelle 2007 seuraavasti: ”Kalanpoikasia istutetaan kalatalousmaksun puitteissa, siikaa 100 000–200 000 kappaletta ja meritaimenia 50 000 kappaletta.”

Merellisen osaston toinen sitova tavoite saavutettiin. Venepaikkoja tarjottiin yhdessä venekerhojen kanssa 12 220 (tavoite 11 350 paikkaa).

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen tavoitteena on toteuttaa kaikki palotarkastustoimintaan liittyvät lakisääteiset tehtävät

Tarkastustoimintaan liittyviä tavoiteasettelun mukaisia tehtäviä (7 500) toteutui 4 287 kpl eli 58 %.

Pelastuslaitos katsoo, että asetettu numeerinen tavoitetaso on Helsingin riskienhallinnan tehtäväkentän moninaisuus ja käytössä olevat resurssit huomioon ottaen ollut vaativa. Palotarkastuksiin on voitu ohjata n. 20 henkilön työpanos. Kun yhden tarkastajan realistisena työsuoritetasona voidaan pitää n. 200 turvallisuutta lisäävää tapahtumaa vuodessa, voidaan nykyisillä resursseilla pelastuslaitoksen mukaan aikaansaada n. 4 000 asianmukaisesti suoritettua tarkastusta vuodessa. Saavuttamatta jäänyt tavoite ei kuitenkaan tarkoita, että Helsingin kaupungin alueen pelastustoimen riskienhallinta olisi epäonnistunutta kuntalaisten turvaksi suunnatussa palvelun tuottamisessa vaan, että tarkastusten suorittaminen on resurssien puitteissa kohdennettu erityistä henkilö-, turvallisuus- ja ympäristöriskiä omaaviin kohteisiin.

Liikennelaitos

Asiakastyytyväisyys sekä tuotannon ja järjestelmän arvosanat ovat vähintään vuoden 2004 tasolla.

Matkustajien Helsingin joukkoliikenteelle antama yleisarvosana vuonna 2006 oli 8,10 (8,07 vuonna 2004) eli siltä osin tavoite toteutui. Järjestelmän ja tuotannon arvosanojen osalta tavoitteet eivät toteutuneet. Järjestelmän arvosana oli 8,34 (8,35 vuonna 2004) ja palvelutuotannon arvosana 8,12 (8,18 vuonna 2004). Palvelutuotannossa ovat laskeneet erityisesti bussiliikenteen arvosanat aikatauluissa pysymisen ja kuljettajien palvelutason osalta.

Liikennelaitos on tehnyt toimenpiteitä asiakaspalvelun parantamiseksi. Joukkoliikennelautakunta on hyväksynyt vuonna 2006 uudet bussiliikenteen kilpailuttamisperiaatteet, joissa painotetaan aikaisempaa enemmän laatutekijöitä kuten kuljettajien koulutus ja perehdyttäminen sekä asetetaan sanktiot laatupoikkeamista (mm. ajamattomien lähtöjen sanktiointi).

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Sosiaalivirasto

Lapsiperheiden palvelut

Tehdään riittävän varhainen alkuvaiheen tilannearvio. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on, että uusien lastensuojelun asiakkaiden lastensuojelun palvelutarve arvioidaan lapsen näkökulmasta kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta tai ilmoituksesta. Vuonna 2006 2/3:lle kaikista uusista lastensuojelun asiakkaista tehdään palvelutarpeen arviointi em. määräajassa.

Alkuvaiheen tilannearvioita tehtiin vuonna 2006 yhteensä 347 lapselle kolmen kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta, mikä on 44 % kaikista uusista asiakkaista. Talousarvion tavoite oli 66 %. Lastensuojeluilmoitusten määrä joillakin alueilla on erittäin suuri ja ilmoitusten tarkistaminen viivästyttää käynnistettävien alkuarviointien tekemistä. Huostaanottojen lisääntyminen lisää valmisteltavien asioiden määrää. Sosiaalityöntekijöiden puuttuminen, vaihtuvuus ja epäpätevyys hidastavat merkittävästi tavoitteen toteutumista.

Aikuisten palvelut

Kehitysvammahuollossa tuetussa työllistymisessä palkkatyösuhteessa olevien osuus nousee 5 % vuoteen 2005 verrattuna.

Tavoite ei toteutunut, nousu vuoteen 2005 verrattuna oli 2 %. Osa vuodelle 2006 suunnitelluista työsuhteista siirtyi alkavaksi 1.1.2007.

Terveyskeskus

Varsinaisen akuuttihoidon hoitojakson pituus enintään 20 päivää.

Varsinaisen akuuttihoidon hoitojakson pituuden osalta tavoite oli 20 päivää ja toteuma 27 päivää. Tavoitteen toteutumista arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että toteutunut taso oli edellisvuonna 28 päivää, tavoitelukua onkin korjattu selkeästi ylöspäin vuoden 2007 talousarviossa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä esityslistalla tämän asian perusteluissa esitetyt vuoden 2006 talousarvion sitovien toiminnallisten tavoitteiden poikkeamat.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

HERTTONIEMENRANNAN ASUNTOTONTIN 43011/27 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2007-143

Kiinteistölautakunta toteaa (9.1.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Herttoniemen Herttoniemenrannan korttelin 43011 asemakaavan muutos nro 11355 on tullut lainvoimaiseksi 1.7.2005.

Khs varasi 13.2.2006 tontin 43011/27 (5 170 k-m²) Nuorisosäätiölle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamista varten, ja sille tulisi nyt määrittää vuokrausperusteet.

Varauspäätös Khs varasi 13.2.2006 tontin 43011/27 (5 170 k-m²) Nuorisosäätiölle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamista varten muun ohella seuraavin ehdoin:

- Varauksensaajan tulee suunnittelussa noudattaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n 1.9.2005 laatimia julkisivusuunnitelmia tai vähintään niiden laatutasoa.

- Varauksensaajan tulee sopia tonttien 43017/1, 43011/17 ja 28–29 rakennusten omistajien kanssa korttelin 43011 tonttien 17 ja 27–29 rakennusten ja pihakansien alle sijoitettujen maanalaisten pysäköintitilojen ja niiden vaatimien kulkuyhteyksien yhteisjärjestelyistä.

Asemakaavatiedot Herttoniemen Herttoniemenrannan korttelin 43011 asemakaavan muutos nro 11355 on tullut lainvoimaiseksi 1.7.2005. Asemakaavan muutoksella toimitilatontti (KTY) 43011/20 muutettiin asuinkerrostalojen tontiksi (AK), ja sille annettiin ohjeellinen tontin numero 43011/27.

Asemakaavan muutos perustuu kahteen viitesuunnitelmaan. Tonttien 43011/17, 20, 22 ja 26 viitesuunnitelman laati arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy ja tontin 43011/25 Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy. Asemakaavan muutoksella Hitsaajankadun varrella sijaitsevan korttelin 43011 viisi toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tonttia (KTY) on muutettu asuntokäyttöön (AK). Korttelin kaksi K-tonttia on säilytetty edelleen toimisto- ja liikerakennusten korttelialueena.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut mahdollistaa yhteensä yhdeksän asuinkerrostalon rakentaminen korttelin 43011 länsi- ja itäosiin ja luoda lähinnä perheasumiselle vetovoimaisia ja laadukkaita asuntokohteita. Tavoitteena on edelleen ollut parantaa alueen palvelu-tasoa osoittamalla AK-tonteilla rakennusten ensimmäisiin kerroksiin monikäyttötiloja (mk) eli liike-, toimisto-, myymälä-, koulu-, päiväkoti- tms. tilaa.

Korttelin seitsemän uuden asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontin asuntokerrosala on yhteensä 33 250 k-m² ja monikäyttötilaa (mk) on osoitettu yhteensä 1 730 k-m².

AK-tonteille on asemakaavan muutoksella osoitettu pihakannen rakennusalat, joiden alapuolelle saa sijoittaa pysäköintitiloja. Asuintonttien välissä olevalle rajalle ei kaavamääräysten mukaan tarvitse rakentaa rajaseinää ja osan tontin autopaikoista saa sijoittaa viereiselle asuintontille. Asuntotonttien autopaikat on edellytetty sijoitettavaksi, liikuntavammaisille tarkoitettuja autopaikkoja lukuun ottamatta, pihakannen alle.

Tonttien väliset yhteisjärjestelyt tullaan hoitamaan rasitesopimuksin.

Tonttitiedot Tonttia 43011/27 ei ole merkitty kiinteistörekisteriin.

Tontin pinta-ala on n. 2 781 m². Tontille asemakaavan muutoksessa osoitettu rakennusoikeus on asuntokerrosalan osalta 4 650 k-m² ja monikäyttötilan osalta 520 k-m² eli yhteensä 5 170 k-m². Tontin laskennalliseksi tehokkuudeksi saadaan näin ollen e = 1,86.

Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kaavamääräysten mukaisesti tontille rakennettavien rakennusten kerrosluvun tulee olla V-VI.

Tonttia 43011/27 (entinen KTY-tontti 43011/20) koskeva kaupungin ja Oy Scantex Ab:n konkurssipesän välinen maanvuokrasopimus on päättynyt ja tontilla sijaitsevan rakennuksen omistusoikeus siirtynyt kaupungille 31.3.2003. Kiinteistöviraston tilakeskus on vuokrannut rakennuksen ja tonttialueen Vuotekno Oy:lle. Tilakeskus on irtisanonut huoneenvuokrasopimuksen päättymään 31.12.2006. Tilakeskus tulee huolehtimaan rakennuksen purkamisesta ja tonttiosasto maaperän puhdistamisesta.

Tontin maaperätiedot ja rakennettavuus

Helsingin geoteknisen kartan (1989) mukaan tontin 43011/27 alue on osittain kitkamaata ja osittain avokalliota.

Tontin rakennukset ja piha-alueet perustetaan maa- tai kalliovaraisina ja sen perustamiskustannukset ovat kohtuulliset. Maaperä ei aiheuta rakentamiselle tavanomaisesta poikkeavia kustannuksia, mahdollisia lisäkustannuksia aiheutuu lähinnä louhinnasta.

Tontin rakentaminen edellyttää nykyisen rakennuksen purkamista ja sen maaperä on kaavamääräysten mukaisesti tutkittava ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tilakeskus tulee edellä mainitulla tavalla huolehtimaan rakennuksen purkamisesta ja tonttiosasto maaperän puhdistamisesta. Tontin maaperä tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan rakennuksen purkamisen yhteydessä. Tila-keskuksen ilmoituksen mukaan rakennuksen purkamiselle on saatu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät luvat. Purkutöiden arvioidaan alkavan tammi–helmikuussa 2007 ja ne arvioidaan saatavan päätökseen toukokuuhun 2007 mennessä.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Kiinteistövirasto neuvotteli vuonna 2005 korttelin 43011 asuinkerrostalojen (AK) tonttien nro 28–29 ja 32–35 haltijoiden kanssa olemassa olleiden vuokrasopimusten purkamisesta ja tonttien uusista vuokrausperusteista. Kvsto päätti 26.10.2005 vahvistaa saavutetun neuvottelutuloksen mukaiset vuokrausperusteet siten, että tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen asemakaavan osoittaman asunto- ja monikäyttötilan kerrosalan osalta perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 31,50 euron kerrosneliömetrihintaa. Kerrosneliömetrihinta vastaa nykyhintatasoa 515 euroa/k-m².

Mainitut tontit on Kvston päätöksen mukaisesti vuokrattu vapaarahoitteista omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantoa varten ilman hitas-ehtoja 31.12.2065 saakka.

Vuokra Nyt puheena olevalle tontille 43011/27 rakennetaan valtion tukemia nuorille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ottaen huomioon korttelin 43011 muiden AK-tonttien vuokrausperusteet sekä tapahtunut maan arvonnousu, kiinteistölautakunnan mielestä tontin 43011/27 vuosivuokra tulisi määrätä pitäen perusteena asemakaavan muutoksen osoittaman asunto- ja monikäyttötilan osalta virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron kerrosneliömetrihintaa. Kerrosneliömetrihinta vastaa nykyhintatasoa (12/2006, ind.1 634) 425 euroa/k-m².

Valtion asuntolainan tai korkotuen turvin rakennettavalta kohteelta vuo-sivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

Kvston 1.10.1980 tekemän päätöksen mukaisesti asuntotontin vuosivuokra on 4 % tontin pääoma-arvosta.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on valtion asuntolainan tai korkotuen kestäessä 1,47 euroa/kk/m² ja tämän jälkeen 1,84 euroa/kk/m².

Vuokra-aika Alueellisen yhtenäisyyden säilyttämiseksi on kiinteistölautakunnan mielestä pidettävä perusteltuna, että tontin 43011/27 vuokra-aika on n. 59 vuotta eli vuokra-aika päättyisi 31.12.2065.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan asemakaavan muutoksen nro 11355 mukainen asuinkerrostalojen tontti 43011/27 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 43. kaupunginosan korttelin nro 43011 asemakaavan muutoksen nro 11355 mukainen asuinkerrostalojen tontti nro 27 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron kerrosneliömetrihintaa asemakaavan muutoksen osoittaman asunto- sekä monikäyttötilan kerrosalan osalta.

2 Tontin vuosivuokrasta peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksen nro 11355 kaavakartasta

HERTTONIEMEN KORTTELIN 43233 JA TONTTIEN 43214/2 - 5 YM. ALUEIDEN (ROIHUVUOREN KESKUSTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11560)

Khs 2006-1709

43. kaupunginosan (Herttoniemen) korttelin nro 43233, korttelin nro 43214 tonttien nro 2–5 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Roihuvuorentie, Tulisuontie

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien asuinrakennusten rakentamisen kortteliin 43233 ja uusien pysäköintipaikkojen varaamisen Roihuvuorentien varteen ostoskeskuksen lähelle. Roihuvuorentie siirretään ostoskeskuksen kohdalla idemmäksi, ja Tulisuontien ja Roihuvuorentien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Muutos luo edellytykset liikenteen turvallisuuden parantamiselle Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteyksessä, kuten myös ostoskeskuksen toimintamahdollisuuksien parantamiselle. Kaksi rakennusta, nk. apteekintalo ja yksiötalo osoitteissa Roihuvuorentie 28 ja 30 on merkitty suojelurakennuksiksi (sr‑2).

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.6.2006) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta on vuonna 2004 käsitellyt kolmea Roihuvuorta koskevaa selvitystä. Ensimmäinen näistä on Roihuvuoren ostoskeskus ja ympäristön kehittäminen (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2004:3, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy). Lautakunta päätti 4.3.2004 merkitä kehittämissuunnitelman tiedoksi ja hyväksyä jatkosuunnittelun tavoitteet. Jatkosuunnittelun tavoitteet ovat seuraavat: Tehty tarkastelu on tuonut tärkeitä uusia näkökohtia Roihuvuoren keskustan suunnitteluun. Apteekin rakennuksen suojelua tulisi harkita ja Tulisuontien eteläpuolisen liiketalon korvaamista asuintalolla. Tulisuontien linjauksen muutosta kannattaa tutkia, samoin kuin kirkon pohjoispuolisen pysäköintialueen kehittelyä. Jatkosuunnittelussa tulisi myös tutkia mahdollisuutta liittää Tulisuontien eteläpuolisen liikerakennustontin vajaasti rakennetut naapuritontit mahdolliseen asemakaavan muutosalueeseen.

Samaan aikaan edellisen kanssa laadittiin myös Roihuvuoren ostoskeskuksen kaupallinen selvitys (kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunniteluosaston selvityksiä 2004, Tuomas Santasalo Ky). Lautakunta päätti 4.3.2004 merkitä selvityksen tiedoksi ja jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi. Selvityksen mukaan Roihuvuoren ostoskeskuksen sijainti on hyvä alueen asutukseen nähden. Alueen kaupunkikuvallinen kehittäminen ja liikenneolosuhteiden parantaminen ovat tarpeen ostoskeskuksen kaupallisen houkuttelevuuden kannalta.

Koko Roihuvuoren alueelle laadittiin seuraavaksi Roihuvuori – alueen arvot ja ominaispiirteet, rakentamistapaohjeet (kaupunkisuunnitteluvirasto 2004:6, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy). Lautakunta päätti 15.4.2004 merkitä selvityksen tiedoksi sekä omalta osaltaan hyväksyä siihen liittyvät rakentamistapaohjeet. Raportti laadittiin yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa, ja rakennuslautakunta hyväksyi sen osaltaan 9.12.2003 Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 2 §:n tarkoittamiksi rakentamistapaohjeiksi. Työn tarkoituksena oli nostaa asukkaiden ja rakentajien tietoisuutta alueen arvoista ja mahdollisuuksista sekä esittää niihin pohjautuvia ohjeita palvelemaan korjaustoimintaa. Ohjeita sovelletaan nyt konkreettisissa korjaustilanteissa.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokasta asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa kahdeksan eri asemakaavaa. Nämä on vahvistettu vuosina 1954–1956, 1964, 1968, 1989, 1993 ja 2000.

Asemakaavojen mukaan ostoskeskuksen tontit 43214/2–4 sekä tontit 43233/2 ja 4 ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontti 43214/5 on asunto- tai liiketontti ja tontti 43233/3 julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), kaavan laatimisvaiheessa tarkoitettu Roihuvuoren nuorisotalolle. Roihuvuorentie ja Tulisuontie ovat katualuetta. Tulisuontien eteläpuolella on yleistä pysäköintialuetta (LP) ja katujen viereiset kaistaleet ovat puistoaluetta.

Muut suunnitelmat

Roihuvuoren ostoskeskuksen kohentaminen (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:3, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy) on suppea edellisen ostoskeskustyön jatkoselvitys, missä myös ostoskeskuksen vähittäiskauppojen edustajat olivat työn ohjausryhmässä.

Roihuvuoren keskusta, viitesuunnitelma (31.12.2004, Kirsti Sivén & Asko Takala arkkitehdit Oy) laadittiin korttelin 43233 suunnittelun pohjaksi.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa. Tontit on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, paitsi tontti 43233/3 ja osa tontista 43233/2.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee Helsingin keskustasta n. 7,5 km itään. Alue on osa 1950‑ ja 1960-luvulla rakennettua Roihuvuoren kerrostaloaluetta, joka Yleiskaava 2002:ssa on merkitty maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Roihuvuori on hyvin säilynyt kokonaisuus. Alueen kaikki 1950- ja 1960-luvulla rakennetut asuinrakennukset ovat edelleen olemassa, eivätkä niissä suoritetut korjaus- ja muutostyöt ole tärvelleet kokonaisuutta.

Rakennettu ympäristö

Ostoskeskus on Helsingin vanhimpia. Siinä on muista Helsingin ostoskeskuksista poikkeava, erillisiin, väljästi aukion laidalla sijaitseviin rakennuksiin perustuva ratkaisu. Arkkitehtuurin laadukkuudesta kertoo alkuperäisenä säilynyt ns. apteekin rakennus (Roihuvuorentie 28) ja sen hienot detaljit.

Ostoskeskus muodostuu kolmesta yksikerroksisesta myymälärakennuksesta keskusaukion ympärillä, ja niiden pohjoispuolella olevasta kuusi–kahdeksankerroksisesta ns. yksiötalosta, jonka pohjakerroksessa on liikkeitä. Näistä neljästä liiketilaa sisältävästä rakennuksesta kolme on rakennettu vuosina 1956–1958 kerrostaloalueen rakentamisen yhteydessä (Apteekin talo, yksiötalo ja HOK-Elannon talo). Rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan eleettömiä ja vaatimattomia oman aikakautensa luonteenomaisia rakennuksia. Huoltoliikenne kiertää ostoskeskusta tonttien takasivuilta. Yksiötalon pääty muodostaa komean taustan ostoskeskukselle etelästä saavuttaessa.

Tontin 43214/2 myymälärakennus (K-kauppa ja R-kioski) purettiin vuonna 2005. Paikalle on rakennettu uusi vastaavanlainen, ulkoasultaan hyvin samanoloinen rakennus. Tontin 43214/3 myymälärakennusta (HOK-Elanto) on laajennettu ja muutettu 1990-luvulla.

Kortteli 43233 on vajaasti rakennettu, tontilla 2 on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja tontti 3 on rakentamaton. Tontilla 4 on yksikerroksinen, vuonna 1981 rakennettu Roihuvuoren palvelutalo Oy:n liiketalo Tulisuontien varrella. Tontilla 2 on Roihuvuorentien varrella vuonna 1955 rakennettu ja useaan otteeseen muutettu ja laajennettu isännöitsijätoimisto Roihuvuoren Lämpö Oy:n yksikerroksinen toimistorakennus ja vanha lämpökeskus, nykyinen huoltoajoneuvojen varikko. Molemmissa joko rakennus tai tontti on vajaassa käytössä, eikä kumpaakaan ole arvioitu suojelurakennukseksi.

Alueen ympäristö

Aueen ulkopuolella Tulisuontien pohjoispuolella on vuonna 1969 rakennettu arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelema tyylikäs punatiilinen kirkko, joka hallitsee Roihuvuoren keskustaa.

Päiväkoti Lumikkia kirkon vieressä kunnostetaan parhaillaan Roihuvuoren nuorisotaloksi. Peruskorjaus on loppuvaiheessa, ja työt valmistuvat kesään 2007 mennessä.

Alueeseen rajautuu myös päiväkoti Roihuvuoren tontti Vuorenpeikontiellä. Päiväkoti korjattiin 1990-luvun lopussa.

Alueen itäpuolella korttelista 43233 itään on 1980- ja 1990-luvulla rakennettu ns. Strömsin alue, jonka rajalla kortteli 43233 on.

Ympäristön asuinkerrostalot ovat joko rapattuja 1950- ja 1960-luvun rakennuksia tai Strömsin alueella tiilipintaisia 1980-luvun taloja.

Palvelut Ostoskeskuksen myymälärakennuksissa on kaksi päivittäistavaramyy-mälää ja kioski. Nk. yksiötalon pohjakerroksessa on mm. kampaamo, kukkakauppa, tietokoneliike ja polkupyörähuolto. Apteekki on muuttanut Herttoniemen metroaseman lähistölle. Ns. apteekin talossa toimivat tällä hetkellä tietokoneliike, Itä-Helsingin musiikkiopiston musiikkileikkikoulu, pikaravintola ja olutbaari.

Roihuvuoren palvelutalossa Tulisuontien eteläpuolella toimivat ravintola, kampaamo ja kirpputori.

Luonnonympäristö

Roihuvuori on metsälähiö, mikä tarkoittaa, että luonnonmukaiset kalliot ja metsä ovat alueella voimakkaasti läsnä. Alueen länsipuolella on metsäselänne, itäpuolella Strömsinlahden puisto ja venesatama ja Tulisuontien pohjoispuolella itäinen metsäselänne sekä Marjaniemen siirtolapuutarha. Eteläpuolella on Porolahden rantapuisto. Muutosalue liittyy kevyen liikenteen raittien ja puistokaistaleiden välityksellä näihin laajoihin virkistysalueisiin.

Suojelukohteet

Roihuvuoren alue on kokonaisuutena maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jota tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Apteekin talo, joka on osa ostoskeskuksen kokonaisuutta, on ainoa alkuperäisenä laajentamattomana säilynyt liikerakennus. Myös ns. yksiötalo tontilla 43214/5, joka kuuluu ostoskeskuksen kokonaisuuteen, on hiljattain kunnostettu rakennus, jonka alkuperäinen ilme on hyvin säilynyt.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Roihuvuorentien länsireunassa on maan alla runsaasti putkia ja johtoja.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus on tasossa +15.5–+26.7. Olemassa olevien tietojen perusteella alueen maaperä on kitkamaalajialuetta, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoitellen esiintyy alueita, joilla kallion pinta on hyvin lähellä maanpintaa.

Pilaantuneet maat

Tontilla 43233/2 on toiminut lämpökeskus 1950–1980‑luvuilla. Lämpökeskus on toiminut raskaalla polttoöljyllä sekä asuinkiinteistöjen jätteillä palvellen lähialuetta, mm. asuintaloja, kirkkoa ja päiväkotia. Lämpökeskuksen rakennukset ovat piippua lukuun ottamatta edelleen pystyssä. Tiloissa toimii isännöitsijätoimisto Roihuvuoren Lämpö Oy. Raskaan polttoöljyn säiliöt ovat edelleen paikoillaan betonibunkkereissa rakennuksen kellarissa. Maaperä saattaa olla pilaantunut tontilla toimineen lämpökeskuksen vaikutuksesta.

Ympäristöhäiriöt

Roihuvuorentiellä on tällä hetkellä liikennettä Tulisuontien eteläpuolella n. 6 600 ja Tulisuontien pohjoispuolella n. 4 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan Tulisuontien eteläpuolella n. 8 000 ja Tulisuontien pohjoispuolella n. 5 500 ajoneuvoon vuoteen 2025 mennessä. Tulisuontien liikennemäärä on tällä hetkellä n. 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennuste vuodelle 2025 on n. 7 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne aiheuttaa jonkin verran melua kadunvarsien lähitaloihin.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentaminen kortteliin 43233. Samalla pyritään yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti suojelemaan niitä rakennuksia, joiden arvioidaan olevan kokonaisuuden kannalta arvokkaita. Muutoksen tavoitteena on myös luoda edellytykset liikenneturvallisuuden parantamiselle ja ostoskeskuksen toimintamahdollisuuksien ja sen viihtyisyyden parantamiselle.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa Roihuvuorentietä siirretään siten, että Tulisuontien liittymän kohdalle mahtuu kiertoliittymä. Tulisuontien eteläpuolella korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Ostoskeskuksen ympäristö säilytetään ja ns. apteekin talo ja yksiötalo merkitään sr-2-merkinnällä. Roihuvuorentien ja ostoskeskuksen rakennusten väliin mahtuu tien siirron jälkeen uusia pysäköintipaikkoja.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 3,14 ha. Uutta asuinkerrosalaa on 7 000 k-m² ja uutta liikekerrosalaa 1 000 k-m². Olemassa olevan ostoskeskuksen kerrosala on nostettu 2 050 k-m²:stä 2 200 k-m²:iin.

Muutoksella asuntokerrosala kasvaa 7 000 k-m² ja liike- ja julkisten rakennusten kerrosala vähenee 2 650 k-m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Asuinkerrostalojen korttelialueella 43233 uudisrakennukset on sijoitettu tontille siten, että Roihuvuorentien suuntaisesti on nelikerroksinen, pitkä rakennus, joka taittuu risteyksessä Tulisuontien suuntaiseksi. Myös vanhat rakennukset sijoittuvat tällä kohtaa Roihuvuorentien suuntaisesti. Tontin kaakkoisosassa on kuusikerroksinen pistetalo, joka on jatkoa etelästä tulevalle pistetalojen sarjalle. Rakennusoikeus on määritelty lukusarjalla 5300 + 1000, jonka ensimmäinen luku osoittaa asuntokerrosalan enimmäismäärän ja toinen luku rakennuksen pohjakerrokseen sijoitettavan liike- ja toimistotilojen enimmäismäärän. Pistetalon rakennusoikeus on 1 700 k-m². Tontin rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e = 1.09. Lisäksi on määräyksellä määritelty liike- ja toimistotilojen vähimmäismääräksi 600 k-m². Pysäköinti on sijoitettu rakennusten alle, ja osittain pihan alle. Tontin keskelle jää maanvaraista piha-aluetta, jossa voi olla istutuksia. Pistetalolle voi ajaa Tulisuontieltä pihakannen yli.

Rakennukselle on asemakaavassa sallittu myös alempaan kellaritasoon pysäköintikerros, joka on tarkoitettu muille kuin tontin asukkaille. Roihuvuoressa on suuri vaje pysäköintipaikoista, ja ylimääräisellä kellarikerroksella alueen pysäköintipaikkatarjontaa voitaisiin lisätä.

Asuinkorttelin kohdalta poistuu yleinen pysäköintialue, jossa on arviolta 20 autopaikkaa.

Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AK/s)

Tontilla 43214/13 (Roihuvuorentie 30) on vuonna 1956–1957 rakennettu, Esko Korhosen suunnittelema yksiötalo. Rakennus on puoliksi kuusi-, puoliksi kahdeksankerroksinen. Pohjakerroksen liikehuoneistot sisäänvedetyn arkadin takana, kuten myös yhteiset pysäköintipaikat ja korttelin läpi menevä huoltoajotie liittävät rakennuksen ostoskeskukseen. Rakennuksen keskellä on läpi talon rakennettu porrashuone, josta asuinkerroksissa puolen kerroksen korkeuserolla lähtee kumpaankin suuntaan keskikäytävä. Keskikäytävien varressa on joka kerroksessa yhteensä kuusitoista yksiötä. Talon kummassakin päädyssä keskikäytävän päätteenä on ulkopuolinen poistumistieporras. Rakennusta on jonkin verran muutettu korjaamisen yhteydessä, mutta se on edelleen ympäristössään tärkeä 1950-luvun rakennus, ja on siksi merkitty sr‑2‑merkinnällä. Rakennuksessa on 3 570 m² asuntokerrosalaa ja 480 m² myymälä- ja toimistotilaa.

Liikerakennusten korttelialue (KL)

Ostoskeskuksen uusi tontti 43214/10 (vanhassa kaavassa 43214/2) on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 900 k-m² ja kerrosluku yksi.

Liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (KL/s)

Tontit 43214/8 ja 11 (vanhassa kaavassa tontit 43214/4 ja 3) ovat liikerakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään. Vanha apteekin talo on merkitty sr-2-merkinnällä. Rakennusten välinen aukio on merkitty s-1-merkinnällä, jonka mukaan alue tulee korjata entistäen. Korttelialueen rakennusoikeus on 1 300 k-m² ja kerrosluku yksi.

Autopaikkojen korttelialueet (LPA)

Ostoskeskuksen ja Roihuvuorentien väliin on Roihuvuorentien siirtämisellä saatu mahtumaan kaksi autopaikkojen korttelialuetta, joiden paikat on varattu ostoskeskukselle. LPA-alueille annetun määräyksen mukaan alueet on erotettava Roihuvuorentien alueesta matalalla aidalla, johon pysäköintialueen puolella liittyy pensasistutus. Ostoskeskukselle varattavien pysäköintipaikkojen määrä nousee muutoksen mukaan n. 25:stä n. 80:een.

Kaava-alueella oleva puisto on muutettu autopaikkojen korttelialueeksi, mikä vähentää vihreyttä kadun vieressä. Suuri osa sen puista on kuitenkin istutettavalla alueen osalla, jossa ne voivat säilyä. Lisäksi pysäköintialueen reunan ja uuden katulinjauksen väliin tulee istuttaa puita.

Katualueet

Roihuvuorentietä siirretään siten, että Tulisuontien liittymän kohdalle mahtuu kiertoliittymä. Tulisuontien katualue on vanhassa asemakaavassa tässä kohdassa niin leveä, ettei sitä tarvitse leventää. Etelästä tultaessa Roihuvuorentien päätteenä tulee näkymään kirkko. Kadun siirron avulla saadaan turvallisempi liittymä ja ostoskeskukselle lisää pysäköintipaikkoja. Kirkon edestä poistuu arviolta 8 autopaikkaa.

Palvelut Muutoksen mukaan kaksi päivittäistavaramyymälää säilyvät ostoskeskuksessa. Lisäksi suojelumerkinnällä on varustettu apteekin talo ja yksiötalo, jolloin myös näissä rakennuksissa olevat palvelut voidaan säilyttää. Roihuvuoren palvelutalot Oy:n ja Roihuvuoren Lämpö Oy:n purettavissa rakennuksissa sijaitsevat toiminnot vanhoilla tonteilla 43233/2 ja 3 voidaan sijoittaa uuden asuinrakennuksen pohjakerrokseen tuleviin liike- ja toimistotiloihin Tulisuontien ja Roihuvuorentien varteen.

Luonnonympäristö

Muutoksella poistuu kaksi puistoaluetta Roihuvuorentien varrelta, jolloin puita joudutaan kaatamaan. Toisaalta katujen varressa on kaavamuutoksessa istutettavaa aluetta sekä katualueella että uudella asuinkerrostalotontilla.

Suojelukohteet

Ehdotuksessa on sr-2-merkinnällä merkitty vanha apteekkirakennus (Roihuvuorentie 28) ja yksiötalo (Roihuvuorentie 30). Näissä rakennusten ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää, ja erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja. Vanha apteekkirakennus on hyvin alkuperäisenä säilynyt komea rakennus. Alkuperäisyytensä takia rakennus onkin melko huonokuntoinen. Sr-2-merkintä tarkoittaa tässä myös, että rakennuksen katon palkkirakenteet sekä yläikkunoiden asema suhteessa sisätilaan tulee säilyttää. Yksiötalo on hyvin korjattu, ja siinä tulee rakennuksen porrashuone materiaaleineen säilyttää.

Yksikerroksisten liikerakennusten välinen torialue on merkitty s-1‑merkinnällä, mikä tarkoittaa, että tori on korjaus- ja muutostöiden yhteydessä korjattava entistäen. Korjaustöissä tulee käyttää alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja. Torilla oli alun perin betonilaatoitus, hyvin rajatut istutukset, jossa oli nurmea ja pensaita sekä pieni vesiallas. Vesiallasta ei vaadita palautettavaksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kortteliin 43233 Tulisuontien puoleiseen rakennukseen on varattava sähkönjakelua varten muuntamotila. Alueen tärkeille yhdyskuntatekniikan verkoston osille on asemakaavassa merkitty johtokuja.

Ympäristöhäiriöt

Asemakaavamääräyksen mukaan Roihuvuorentien ja Tulisuontien varteen tulevan asuinrakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dBA. Rakennus suojaa pihan liikenteen melulta ja saasteilta.

Maaperän pilaantuneisuustutkimukset tontilla 43233/2 on käynnistetty. Asemakaavassa on määräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuuden kunnostamistarve on selvitettävä ennen maarakentamiseen johtavan luvan myöntämistä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen eheyttää Roihuvuoren keskustaa. Uusien pysäköintipaikkojen varaaminen ostoskeskuksen lähelle parantaa ostoskeskuksen toimintamahdollisuuksia, ja näin ollen luo edellytykset ostoskeskustonttien kunnostamiselle vuokralaisten toimesta. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen n. 150 asukkaalle keskeiselle paikalle valmiiseen ympäristöön ja hyvien palveluiden lähelle. Samalla ostoskeskukselle tulee uusia asiakkaita.

Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen
sekä melun torjuntaan ja ilmanlaadun turvaamiseen

Roihuvuorentien ja Tulisuontien linjausten siirrot tekevät pysäköintipaikkojen lisäämisen mahdolliseksi. Uusi liittymän muoto muodostaa luonnollisen kiertoliittymän paikan. Kiertoliittymä on myös turvallinen vaihtoehto. Onnettomuustilastojen mukaan Helsinkiin rakennetut pienet kiertoliittymät ovat vähentäneet selvästi poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia ja etenkin henkilövahinko-onnettomuuksia. Karkeasti voidaan arvioida, että liittymissä, joihin on rakennettu kiertoliittymä, kaikki onnettomuudet ovat vähentyneet runsaaseen puoleen ja henkilövahinko-onnettomuudet noin kolmannekseen verrattuna kiertoliittymää edeltäneeseen tilanteeseen (Kaupunkisuunnitteluvirasto. Kiertoliittymien turvallisuus. Helsinki suunnittelee 2005:8).

Liikenteen melun vaikutus on otettu huomioon uuden asuinrakennuksen ulkoseinän ääneneristävyysvaatimuksessa. Uuden asuinrakennuksen muoto suojaa tontin pihan liikenteen melulta ja saasteelta. Uudet pysäköintipaikat Roihuvuorentien länsipuolella ovat riittävällä etäisyydellä viereisestä päiväkodista (Vuorenpeikontie 1).

Vaikutukset ihmisten turvallisuuteen ja sosiaalisiin oloihin

Kaavoittamalla pysäköintipaikkoja luodaan paremmat edellytykset ostoskeskuksen liiketoiminnan kannattavuudelle ja näin edesautetaan liikeyritysten kiinnostusta ympäristön kohentamiseen ja siistimiseen sekä valaistuksen parantamiseen.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Roihuvuorentien siirtämisestä ja uuden kiertoliittymän rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa arviolta 0,7 milj. euroa.

Toteutus Rakennusvirasto toteuttaa Roihuvuorentien siirron ja uuden kiertoliittymän. Ostoskeskustonttiyhtiöt toteuttavat LPA-alueita. Kiinteistövirasto neuvottelee täydennysrakentamisesta vuokratonteille korttelin 43233 tonttien vuokralaisten kanssa.

Kaupungin taidemuseo on omalta osaltaan kiinnostunut sijoittamaan taideteoksen Roihuvuoren keskustaan, mahdollisesti ostoskeskuksen sisäpihalle, alueen kunnostamisen yhteydessä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.1.2006).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Roihuvuoren kirjastossa 23.3.–12.4.2006. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 30.3.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kiinteistöviraston tonttiosaston sekä kaupunginmuseon kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 5 mielipidekirjettä, joista 1 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa työn lähtökohtia, 3 asemakaavan muutosluonnosta ja 1 Roihuvuoren keskustan tilannetta yleensä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Ympäristökeskus huomauttaa, että kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon liikenteen melu ja vaikutus ilmanlaatuun. Muuta huomautettavaa sillä ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että liikenteen melu ja sen vaikutus ilmanlaatuun on otettu huomioon kaavaa laadittaessa.

Roihuvuori-seura on 24.2.2006 ilmoittanut mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, että keskusta on suunniteltava jalankulkijoita varten. Seura vastustaa kiertoliittymää ja pitää nelikerroksista asuinrakennusta massiivisena. Voidaanko sitä keventää? Seura pitää myös tärkeänä, että ostoskeskuksen ympäristö on esteetön, joten pitäisi rakentaa sopivat luiskat. Myös lasi-, metalli- yms. keräilypiste pitäisi saada alueelle. Seura kysyy, miten kaavan vaikutuksia aiotaan arvioida.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että jatkosuunnittelussa on otettu huomioon liikenteen turvallisuus, etenkin kevyen liikenteen. Nelikerroksista rakennusta on visuaalisesti kevennetty kulman kohdalla. Kaava mahdollistaa seuran esittämät luiskat ja keräämispisteen. Lautakunta viittaa myös Roihuvuori-seuran seuraavaan kirjeeseen ja siihen antamaansa vastineeseen.

Roihuvuori-seura toteaa 18.4.2006 päivätyssä kannanotossaan asemakaavaluonnoksesta, että asukasilta selvensi, mitä hyötyä kiertoliittymästä on. Mutta seura toivoo edelleen, että suojatielle tulee painonapillinen liikennevalo lasten ja vanhusten liikkumista turvaamaan. Nelikerroksinen talo Roihuvuorentien ja Tulisuontien kulmaan olisi parempi, jos sen kulmaus olisi avoin. Ratkaisu toisi ilmavuutta ja viestisi Roihuvuoren perinteiselle arkkitehtuurille ominaista avoimuutta. Seura kannattaa pysäköintipaikkojen sijoittamista tämän talon alle. Päiväkodin ilmanotto on otettava huomioon ja pysäköintialuetta tarvittaessa pienennettävä niin, että haitta päiväkodille jää mahdollisimman pieneksi. Kaavan tulisi myös luoda edellytykset sille, että ostoskeskus voidaan toteuttaa esteettömästi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Roihuvuorentiellä on Vuorenpeikontien kohdalla jalankulkuvalot. Jalankulkuvaloja voidaan tulevaisuudessa harkita myös Prinssintien liittymän kohdalle, mikäli liikenneturvallisuus ja jalankulkuliikenteen toimivuus ei riittävästi parane kiertoliittymän rakentamisella.

Nelikerroksisen talon kulman avaamista on harkittu kaavan laatimisen yhteydessä. Suljettu kulma kuitenkin suojaa hyvin tontin pihan liikenteen melulta ja saasteelta. Rakennuksen keventämiseksi sen kulma on vedetty pari metriä alueen rajasta sisään, ja kulman kohdalle on määrätty muusta julkisivusta poikkeavaa julkisivumateriaalia, esimerkiksi lasia.

LPA-alueen pysäköintipaikkojen etäisyys päiväkodin tuloilmasäleiköstä on riittävä. Rakentamismääräysten mukaan vähimmäisetäisyys on 8 m, mutta kaavamuutoksessa etäisyys on 14 m. Pysäköintipaikkojen ja rakennuksen väliin on myös määrätty istutusalue.

Ostoskeskuksen kohdalla on ostoskeskuksen kohentamissuunnitelmassa varattu alue luiskalle.

Roihuvuoren liiketalot Oy esittää, että asemaluonnoksesta poistetaan KL/s-tontilta asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset sr-2 ja s-1. Yhtiö ei voi hyväksyä sitä, että tontilla 43214/8 oleva rakennus asetettaisiin purkamiskieltoon, koska sen kunnostaminen ja ylläpito tulevaisuudessa on kohtuuton kustannus yhtiön osakkaille. Lisäksi yhtiö esittää, että ostoskeskuksen torialue pidetään asfalttipintaisena. Osakkaat eivät halua lähteä kustantamaan pintojen muuttamista alkuperäistoteutuksen mukaisia materiaaleja käyttäen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että apteekin rakennuksen julkisivujen korjaus sisältyy rakennuksen normaaliin kunnossapitoon. Rakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty, jolloin korjaus mahdollisesti tulee kalliimmaksi, kuin mitä se olisi, jos kunnossapidosta olisi huolehdittu ajoissa. Kattopalkkien sekä yläikkunoiden säilyttäminen ei ole kohtuuton vaatimus.

Asemakaavan muutoksen eräs lähtökohta on ollut ostoskeskuksen alueen siistiminen ja kohentaminen. Alueen liikeyritykset ovat valittaneet ostoskeskuksen toimintamahdollisuuksien huononemisesta ja myymälöiden kannattamattomuudesta, koska ostoskeskuksen pysäköintialueet ovat olleet riittämättömät. Kaupunki on omalta osaltaan valmis varaamaan huomattavasti enemmän aluetta pysäköinnille, kuin mitä tähän asti on ollut. Kaupunki on myös panostanut alueen tutkimiseen ja kehittämisen suunnitteluun. Lisäksi kaupungin taidemuseo on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut sijoittamaan Roihuvuoreen kaupungin taideteoksen. Näin ollen ei ole kohtuutonta vaatia, että myös ostoskeskusyhtiöt omalta osaltaan panostavat alueen kohentamisen siten, että se yltäisi samaan tasoon kuin muu Roihuvuoren alue.

Asunto Oy Untuvainen kysyy, jatkuuko pyörätie Tulisuontien ja Prinssintien välillä ja voidaanko Tulisuontien pohjoispuolen pyörätie ohjata kirkon portaiden edestä. Onko LPA-alueen suunnittelussa otettu huomioon, että viereisen päiväkodin tuloilmasäleiköt ovat Roihuvuorentien puolella? Voidaanko Vuorenpeikontien kohdalla olevaa bussipysäkkiä siirtää pohjoisemmaksi, jolloin vähenisi yhtiön pihan kautta luvaton läpikulku, ja muuttuuko kevyen liikenteen väylä korttelin 43233 kohdalla ajoväyläksi?

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pyörätie tulee jatkumaan Roihuvuorentien itäreunaa kiertoliittymän ohi Prinssintielle ja siitä pohjoiseen. Tulisuontien pohjoispuolen kevyen liikenteen väylän tarkkaa sijaintia katualueella voidaan jatkosuunnittelussa tutkia.

LPA-alueen pysäköintipaikkojen etäisyys päiväkodin tuloilmasäleiköstä on riittävä. Pysäköintipaikkojen ja rakennuksen väliin on myös määrätty istutusalue.

Bussipysäkki on mahdollista siirtää, koska katualueella on sille tilaa. Kuitenkin asiaa tulee harkita huolellisesti ennen mahdollista siirtoa, koska pysäkki palvelee Vuorenpeikontien koulun oppilaita. Lisäksi bussipysäkki sijoittuu paremmin korttelin 43232 pysäköintialueen kuin uuden asuinrakennuksen kohdalle.

Kevyen liikenteen väylä korttelin 43233 kohdalla säilyy samanlaisena kuin vanhassa asemakaavassa.

xxxxx xxxxxxxxxx on sitä mieltä 11.5.2006, että Roihuvuoren keskustaa tulisi kunnostaa, ostoskeskuksen olutravintoloille tulisi löytyä toinen paikka ja torimyyntiä voisi harrastaa kirkon viereisellä tontilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutos edesauttaa omalta osaltaan Roihuvuoren keskustan kohentamista ja kunnostamista. Ostoskeskusyhtiöllä on vapaus vuokrata tilojaan kenelle haluaa. Näin ollen kaupunki ei voi poistaa ostoskeskuksen olutbaareja. Ostoskeskuksen kunnostaminen tuo kuitenkin enemmän tavallisia roihuvuorelaisia alueelle, jolloin olutbaarien näkyvyys kaupunkikuvassa yleensä vähenee. Torikauppa tulisi ohjata mieluummin ostoskeskuksen keskellä olevalle aukiolle kuin kirkon viereiselle alueelle.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	7 342	8 000 (7 000 + 1 000)
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AK/s)	3 154	4 050 (3 570 + 480)
	Liikerakennusten korttelialuetta (KL)	2 039	900
	Liikerakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (KL/s)	4 146	1 300
	Katualuetta	11 504
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	3 255

	Yhteensä	31 440	14 250

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.8.–18.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (14.9.2006) ympäristölautakunnan päättäneen 29.8.2006, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (17.10.2006) mm., että Roihuvuoren ostoskeskus muodostuu kolmesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) 43214 tontista sekä kolmesta liikerakennuksesta ja niiden pohjoispuolella olevasta asunto- ja liiketontista (AL), jonka rakennuksen pohjakerroksessa on liikkeitä. Lautakunta on vuokrannut tontit 43214/2 ja 4 Roihuvuoren Liiketalot Oy:lle ajaksi 1.1.1995–31.12.2024, tontin 43214/3 Helsingin Osuuskauppa Elannolle ajaksi 1.7.1956–31.12.2015 ja tontin 43214/5 Asunto Oy Helsingin Roihuvuorentie 30:lle ajaksi 1.6.1956–31.12.2015.

Tulisuontien kortteli 43233 on vajaasti rakennettu. Lautakunta on vuokrannut liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) tontin 43233/1 Kiinteistö Oy Roihuvuoren Palvelutalolle ajaksi 15.8.1981–31.12.2025 ja tontin 43233/2 Roihuvuoren Lämpö Oy:lle ajaksi 1.8.1955–31.12.2015. Julkisten lähipalvelujen korttelialueen (YL) tontti 43233/3 on rakentamaton.

Roihuvuoren Liiketalot Oy:lle vuokratun tontin 43214/2 (uusi numero 43214/10, liikerakennusten korttelialue, KL) osalta vuokrasopimusta muutetaan vain tontin numeroinnin osalta ja uuden tontin 43214/8 (liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, KL/s) vuokrasopimusta numeroinnin ja vuokra-alueen pinta-alan osalta.

HOK-Elannolle tontin (uusi numero 43214/11; liikerakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, KL/s) vuokrasopimusta muutetaan vain tontin numeroinnin osalta. Kun myymälätilat uudistetaan ja koko rakennusoikeus otetaan käyttöön, tarkistetaan vuokrasopimusta myös vuokran osalta.

Asunto Oy Helsingin Roihuvuorentie 30:lle tontin (uusi numero 43214/13; asuinkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään, AK/s) vuokrasopimusta tulee muuttaa numeroinnin ja vuokra-alueen pinta-alan osalta.

Uudis- ja täydennysrakentaminen AK-tontille 43233/5 edellyttää sopimusten tekemistä korttelin 43233 nykyisten maanvuokrasopimusten ennenaikaisista päättämisistä ja rakennusten purkamisista. Sopimusneuvottelut kiinteistöviraston tonttiosaston edustajien ja vuokralaisten Kiinteistö Oy Roihuvuoren Palvelutalon ja Roihuvuoren Lämpö Oy:n kanssa on aloitettu ja keskeisiä sopimuskysymyksiä ovat vuokrasopimusten päättämisistä yhtiöille suoritettavat korvaukset ja yhtiöiden sekä osakkeenomistajien liike-, toimisto- ja huoltotilojen toiminnan turvaaminen sekä sijoittaminen uuden asuinrakennuksen pohjakerroksiin. Sopimuksista sekä asuntotontin varaamisesta ja luovutuksesta asuntotuotantoon tullaan myöhemmin tekemään esitys Khlle.

Pysäköintitontit tullaan vuokraamaan hakemuksesta ostoskeskustonttien vuokralaisille.

Lautakunta puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se luo edellytykset Roihuvuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön palvelujen jatkokehittämiselle sekä alueella tapahtuvalle asuntojen täydennysrakentamiselle.

Helsingin Energialla ei ole (27.9.2006) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi toteaa (20.10.2006) mm., että nykyinen tontti 43214/4 on rakennetun vesihuoltoverkon piirissä. Kaavamuutoksessa tontti jakautuu kahteen tonttiin (8 ja 12, tontinnumero 8 muutetaan tässä yhteydessä tontinnumeroksi 14), jolloin muutosehdotukseen merkityltä uudelta tontilta 8 (nyt 14) ei ole enää suoraa yhteyttä ympäröivien katujen yleiseen vesihuoltoverkostoon. LPA-tonttia 43214/12 koskevana kaavamääräyksenä tulee esittää, että tonttialueelle saadaan sijoittaa ja rakentaa muita tontteja palvelevia teknisen huollon johtoja. Kyseisten liittymisjohtojen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavista rasitteista vastaa tontin rakennuttaja.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.1.2007), että asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty Helsingin Veden edellyttämä kaavamääräys.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että kaavan toteutus niin liike- ja asuinkortteleiden kuin yleisten alueidenkin osalta tehdään korkealaatuisesti Roihuvuoren ominaispiirteitä kunnioittaen. Autopaikkojen korttelialueet sijaitsevat keskeisesti ja vaikuttavat suuresti Roihuvuoren keskustan ilmeeseen. Niiden maaston muotoilu, materiaalien ja istutusten toteutus on tehtävä korkealaatuisesti ja luontevasti ympäristöön sopivasti. Autopaikkojen ja päiväkodin välinen istutusalue on tärkeä suojavyöhyke, ja se on istutettava tehokkaasti.

Lisäksi lautakunta huomauttaa, että asemakaavaehdotuksen havainnekuvassa on johtoa varten varatulle alueelle esitetty istutettavaksi puita. Johtoalueelle ei voi sijoittaa puita. Sen sijaan lautakunta ehdottaa, että asemakaavassa autopaikkojen korttelialueelle sijoitetaan muutamia puita. Tämä vähentää autopaikkoja, mutta puilla on suuri merkitys Roihuvuoren keskustan miljöössä, varsinkin kun puita joudutaan kaatamaan katualueen muutoksen vuoksi.

Kaavan toteutumisesta aiheutuu yhteensä n. 462 000 euron kustannukset. Kiertoliittymän osuus kustannuksista on n. 66 000 euroa. Roihuvuorentien siirtäminen ja Tulisuontien linjauksen muutokset ovat yhteensä n. 259 000 euroa. Kiertoliittymän ympärille kivetyn aukion kustannukset ovat n. 74 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.1.2007), että asemakaavan muutosehdotuksen havainnekuvan pienet puut johtojen kohdalla on muutettu pensaiksi. LPA-korttelialueille on lisätty määräys, jonka mukaan myös istutettavan alueen ulkopuoliselle alueelle on istutettava 1 puu /10 autopaikkaa. Muutosehdotuksessa on määräys, jonka mukaan alue on rajattava katualueelle päin matalalla aidalla, johon liittyy pensasistutus.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (31.10.2006) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto on teettämillään Roihuvuorta koskevilla selvityksillä ja ohjeilla tuottanut erinomaista materiaalia alueen arvojen esille tuomiseksi ja vaalimiseksi sekä kaavoituksen tueksi. Roihuvuoren keskustan olemuksen kannalta on olennaista apteekin talon suojelun lisäksi, että ostoskeskusrakennusten mitoitus ja sommitelma säilyy tulevaisuudessakin. Tämä tavoite toteutuu asemakaavan muutoksen myötä.

Johtokunta huomauttaa, että eniten keskustan ympäristöä muuttaisi kirkkoa vastapäätä rakennettava nelikerroksinen asuinrakennus Roihuvuorentien ja Tulisuontien varrelle. Nelikerroksisella uudisrakennuksella pyritään vahvistamaan ja kokoamaan keskustan hajanaista kaupunkikuvaa ja samalla tuomaan lisää asuntoja keskustan tuntumaan. Johtokunta esittää, että Roihuvuorentien varren vanhaa puustoa merkittäisiin kaavassa säilytettäväksi.

Kaavahanke edistää yleiskaavassa esitettyä Roihuvuoren asuinalueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piirteiden säilymistä. Samalla liikennejärjestelyjä muuttamalla ja pysäköintitilaa lisäämällä pyritään vahvistamaan ostoskeskuksen kaupallista asemaa Roihuvuoren keskustassa.

Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (24.1.2007) mm., että muutettavien alueiden olemassa olevista puista mahdollisimman paljon tulisi säilyttää. Osa Roihuvuorentien varren nykyisistä puista on asemakaavan muutosehdotuksen istutettavaksi merkityllä alueen osalla. Istutettavan alueen osan ja ohjeellisen istutettavan alueen osan määräykseen on lisätty lause: Alueella oleva hyväkuntoinen puusto on säilytettävä ja täydennettävä lisäistutuksilla.

Asemakaavan muutosehdotukseen lausuntojen johdosta tehdyt tarkistukset

Helsingin Veden lausunnon johdosta LPA-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan alueelle saadaan sijoittaa ja rakentaa muita tontteja palvelevia teknisen huollon johtoja.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta LPA-korttelialueille 43214/9 ja 12 on lisätty määräys, jonka mukaan myös istutettavan alueen ulkopuoliselle alueelle on istutettava 1 puu/10 autopaikkaa.

Kaupunginmuseon lausunnon johdosta on istutettavan alueen osan määräykseen lisätty lause: ”Alueella oleva hyväkuntoinen puusto on säilytettävä ja täydennettävä lisäistutuksilla.” Nämä alueet ovat Roihuvuorentien varrella.

Lisäksi asemakaavan muutoksen korttelin 43214 tontinnumero 8 on korjattu tontinnumeroksi 14. Saman korttelin tontin 12 määräystä on muutettu siten, että sille tulee sijoittaa ohjeellisten tonttien 43214/10, 11, 13 ja 14 autopaikkoja. Asemakaavan muutokseen on myös lisätty määräys, jonka mukaan ohjeelliselle tontille 43214/9 saa sijoittaa ohjeellisten tonttien 43214/10 ja 11 autopaikkoja.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä lausunnot eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 43. kaupunginosan korttelin nro 43233, korttelin nro 43214 tonttien nro 2–5 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.6.2006 päivätyn ja 24.1.2007 muutetun piirustuksen nro 11560 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11560 (Herttoniemen kortteli 43233 ja tontit 43214/2 - 5 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Herttoniemen kortteli 43233 ja tontit 43214/2 - 5 ym.)

VUOSAAREN TONTIN 54207/3 JA KORTTELIN 54209 YM. ALUEIDEN (VILLA HARBO JA SEN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11572)

Khs 2006-1676

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54207 tontin nro 3, korttelin nro 54209, lähivirkistysalueen ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä vesialueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Meri-Rastilassa Ison Kallahden rannalla Naissaarenraitin ja Harbonkadun päässä.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa edustuskäyttöön soveltuvan sauna- ja kokoustilan rakentamisen Villa Harbon edustalla sijaitsevalle rantatontille. Villa Harbo säilyy suojelurakennuksena ja myös huvilan puutarha rakennelmineen ja ympäristöineen suojellaan. Lähivirkistysalueen ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen kaavaa tarkistetaan maiseman- ja luonnonsuojelullisin perustein.

Asemakaavan perusteet

Planmeca Oy pyytää (16.6.2005) omistamansa tontin 54207/3 asemakaavan muuttamista siten, että Villa Harbo voidaan säilyttää ja kunnostaa ympäristöineen kokonaisuutena kunnioittaen sen rakennushistoriallista arvoa ja että rantatontille voidaan rakentaa uudisrakennus koulutus- ja edustuskäyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.6.2006) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on virkistysaluetta ja pientalovaltaista asuntoaluetta, joka on osittain merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 2000. Kaavan mukaan Villa Harbon tontti 54207/3 on asuinrakennusten korttelialuetta (A), johon saa sijoittaa myös toimisto- ja kokoontumistiloja. Villa Harbo on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1). Suojellun huvilan rakennusoikeus määräytyy nykyisten tilojen perusteella, eikä sitä ole merkitty asemakaavaan. Tontille on merkitty rakennusala ja 100 k-m² rakennusoikeutta talousrakennusta varten.

Rantatontti 54209/1 on asumista palvelevien huoltorakennusten ja yhteistilojen korttelialuetta (AH). Tontin rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0.10 eli n. 150 k-m². Kaavaselostuksen mukaan tontti on tarkoitettu alueen pientaloasukkaiden merellisiä toimintoja varten.

Kaava-alueella on lisäksi lähivirkistysaluetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Näiden läpi kulkee virkistysreitti, jolla huoltoajo on sallittu. Rantaan on osoitettu ohjeellinen rakennusala ja 400 k‑m² rakennusoikeutta melontakeskusta varten.

Maanomistus

Villa Harbon tontti on Planmeca Oy:n omistuksessa ja muut alueet kaupungin omistuksessa. Rantatontti on vuokrattu Planmeca Oy:lle.

Alueen yleiskuvaus

Aluetta ympäröivät Ison Kallahden rannan virkistysalueet ja rakenteilla oleva Ramsinrannan pientaloalue. Ranta-alue ja Villa Harbon huvila muodostavat maisemallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

Rakennettu ympäristö

Alueella on 1900-luvun alussa rakennettu Villa Harbon huvilarakennus, huvilaan liittyviä rakennelmia ja vuonna 2004 rakennettu Itä-Helsingin melojien varastorakennus.

Palvelut Julkiset ja kaupalliset lähipalvelut sijaitsevat Meri-Rastilan ostoskeskuksessa noin kilometrin päässä.

Luonnonympäristö

Alue on pääosin loivasti meren rantaan viettävää havupuuvaltaista metsää, jolle luonteenomaista ovat vanhat kilpikaarnarunkoiset männyt. Rantaviivan tuntumassa pääosa puustosta on tervaleppää. Rannassa on erittäin hyvin säilynyttä rantaniittyä ja ruovikkoa. Alueella elää kolme lepakkolajia.

Suojelukohteet

Nykyisessä asemakaavassa Villa Harbo on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1). Myös huvilaa ympäröivä puutarha huvimajoineen ja rakennelmineen on kulttuuri- ja puutarhahistoriallisesti arvokas.

Villa Harbon ranta-alue kuuluu osana Vuosaaren Kallahdenniemen I‑luokan lepakkoalueeseen. Alueella elää kolme eri lepakkolajia (pohjanlepakko, vesisiippa ja viiksisiippa/isoviiksisiippa), joiden elinolosuhteiden säilyttäminen vaatii erityistoimenpiteitä. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Liitteen lajit ovat tiukasti suojeltuja koko EU-alueella. Alueelta on löytynyt pieni viiksisiippojen kolonia kesällä 2003 Villa Harbon vanhasta rantavajasta, joka sijaitsee rantatontilla.

Kaava-alueen rannan vesirajassa kasvaa Helsingissä hyvin harvinaista rantaleinikkiä ja rantaniityllä Helsingissä varsin harvinaista rantanätkelmää. Myös muu kasvillisuus on monipuolinen ja rikas.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Topografialtaan alue on vaihtelevaa kallioista kitkamaa-aluetta, jonka korkeimmat avokalliot ovat noin tasolla +18. Käytettävissä olevien maaperätietojen mukaan ylimpänä on 0–1 m:n paksuinen karkearakeinen kivennäismaakerros ja sen alla kallio.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on

- edustuskäyttöön soveltuvan sauna- ja kokoustilan rakentaminen Villa Harbon edustalla sijaitsevalle rantatontille,

- Villa Harbon ja huvilan puutarhan rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja

- alueen maisemallisten ja luonnonsuojelullisten arvojen säilyminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa yrityksen edustuskäyttöön soveltuvan sauna- ja kokoustilan rakentamisen Villa Harbon edustalla sijaitsevalle rantatontille. Edustus- ja kokouskäytön tarpeet edellyttävät tontin rakennusoikeuden suurentamista. Maisemallisten ym. arvojen säilymisen turvaamiseksi uudisrakentamista ohjataan yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä, jotka perustuvat Planmeca Oy:n teettämään viitesuunnitelmaan.

Villa Harbo säilyy suojelurakennuksena (sr-1). Kaavamuutoksella suojelu laajennetaan koskemaan myös huvilan puutarhaa rakennelmineen ja lähiympäristöineen.

Nykyisiä korttelialueiden rajoja ei muuteta. Lähivirkistysalueen ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen osien määräyksiä tarkistetaan maiseman- ja luonnonsuojelullisin perustein.

Asuin-, majoitus- ja kokoontumistilojen korttelialue (A-1/s)

Villa Harbon tontin käyttötarkoitus muutetaan asuin-, majoitus- ja kokoontumistilojen korttelialueeksi (A-1/s). Huvilan rakennusoikeus on 246 k-m², mikä vastaa nykytilannetta. Tontilla oleva talousrakennuksen rakennusala ja 100 k-m² rakennusoikeutta poistetaan, eikä tontille osoiteta uutta rakennusoikeutta.

Koko korttelialue on kulttuurihistoriallisesti ja puutarhahistoriallisesti arvokasta aluetta, jolla ympäristö säilytetään (/s). Huvila ja leikkimökki on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-1). Alueelle tulee laatia puutarhahistorialliseen tutkimukseen perustuva kunnostussuunnitelma. Alkuperäisen puutarhan osana olevat arvokkaat kivipengerrykset, kiviportaat, terassit, huvimaja ja kaivot rakenteineen tulee säilyttää. Tontilla oleva maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa uusia niin, että sen puutarhahistoriallinen ja maisemallinen arvo säilyy.

A-1-korttelialuetta palvelevien rakennusten korttelialue (AH-1)

Rantatontin käyttötarkoitus muutetaan A-1-korttelialuetta palvelevien rakennusten korttelialueeksi (AH-1). Tontille ei saa sijoittaa asuin- eikä majoitustiloja. Tontin rakennusoikeus on 350 k-m² entisen tehokkuuslukumerkinnän e = 0.10 (n. 150 k-m²) sijaan.

Planmeca Oy on teettänyt uudisrakennuksesta viitesuunnitelman, joka osoittaa, että rakennus voidaan sovittaa sekä rantamaisemaan että Villa Harbon ympäristöön. Viitesuunnitelman keskeiset ratkaisut on sidottu asemakaavassa rakennuksen muotoa ja materiaaleja koskevin määräyksin.

Tontin tervaleppää kasvavalla ranta-alueella on luonnonsuojelullista arvoa (sl-1). Rantaviivan muuttaminen, rannan ruoppaaminen ja uusien laitureiden rakentaminen on kielletty. Puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Lähivirkistysalue (VL)

Lähivirkistysalueella on luonnonsuojelullista arvoa, ja alue liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen (sl-2). Puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella melontakeskuksen rakennusalaa (lv) on muutettu maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelullisin perustein siten, että lisärakentaminen on mahdollista vain nykyisen kanoottivajan koillispuolella. Rakennusoikeus 400 k-m² säilyy ennallaan.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella on luonnonsuojelullista arvoa, ja alue liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen (sl-2). Puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Liikenne Planmeca Oy:n mukaan rantatontille suunniteltua sauna- ja kokoustilaa käyttävät ensisijaisesti yrityksen vieraat, ja arvioitu ryhmäkoko on 5–20 henkilöä. Ryhmät saapuvat pääasiallisesti bussilla. Rakennuksessa on tarkoitus pitää myös koulutustilaisuuksia. Vieraat kuljetetaan linja-autolla Harbonkadun päähän, josta jatketaan jalan n. 100 m rantasaunalle. Henkilöautolla saapuville on Harbonkadulla yleisiä pysäköintipaikkoja. Rantatontilla ei sallita pysäköintiä.

Villa Harbon tontille ajetaan Naissaarenraitilta. Tontille saa sijoittaa enintään 6 pysäköimispaikkaa.

Rantatontin ja melontakeskuksen huoltoajo on Harbonkadulta yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattua rannan virkistysreittiä pitkin. Luvattoman ajon estämiseksi liikenteenohjaussuunnitelmassa on esitetty sulkulaitteet Harbonkadun ja Naissaarenraitin päähän tarvittaessa.

Luonnonympäristö

Luonnonympäristön arvojen säilyminen on turvattu maisemallisia, puutarhahistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja koskevilla suojelumääräyksillä.

Suojelukohteet

Villa Harbon tontti on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja puutarhahistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Huvila ja leikkimökki on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-1).

Lepakoiden suojelemiseksi asemakaavassa on määrätty, että lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Rakentamisen ja valaistuksen toteuttamisessa on otettava huomioon lepakoiden elinolosuhteiden säilyttäminen. Rantatontilla sijaitsevan vajan purku edellyttää korvaavia toimenpiteitä lepakoiden elinolosuhteiden säilyttämiseksi ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lupaa.

Alueen osat, joilla on luonnonsuojelullista arvoa, on osoitettu asemakaavassa merkinnöillä sl-1 ja sl-2.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Suojelumääräyksien tarkentaminen ja talousrakennuksen rakennusalan ja rakennusoikeuden poistaminen Villa Harbon tontilta parantavat edellytyksiä suojella arvokaan huvilarakennuksen lähiympäristöä.

Rantatontin ja melontakeskuksen rakentamista koskevien määräysten tarkentaminen parantaa edellytyksiä arkkitehtonisesti laadukkaaseen ja lähiympäristön kannalta hyvään rakentamiseen.

Vaikutukset liikenteeseen

Rantatontin ja huvilan edustus- ja kokouskäyttö tuovat alueelle jonkin verran lisää liikennettä. Rantatontin huoltoajo aiheuttaa jonkin verran lisää liikennettä rantapolulla. Asia ei kuitenkaan edellytä muutoksia alueen liikennejärjestelyissä. Mikäli rantapolulla ajetaan luvattomasti, on liikenteenohjaussuunnitelman mukaisten sulkulaitteiden toteuttaminen tarpeellista.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Nykyistä kaavaa yksityiskohtaisemmat asemakaavamääräykset parantavat mahdollisuuksia säilyttää alueen luonto- ja maisema-arvot. Rantavyöhykkeen maisema säilyy. Suunniteltu saunarakennus sopeutuu korkeudeltaan ja julkisivumateriaaleiltaan hyvin maisemaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt lepakoihin kohdistuvista vaikutuksista erillisen selvityksen (Yrjö Siivonen/Batcon Group, 29.12.2005). Jos hanke toteutetaan kaavamääräysten ja lepakkoselvityksessä esitettyjen ohjeiden mukaisesti ja jos suunnitellut lepakoiden elinolosuhteita säilyttävät ja kompensoivat toimenpiteet tehdään, hankkeesta ei ole merkittävää haittaa lepakoille.

Kaava-alueeseen sisältyvän vesialueen raja sijaitsee n. 100 m:n päässä itäpuolella sijaitsevasta Kallahden niitty-, harju- ja vesialueet Natura 2000 -alueesta. Asemakaavan muutoksesta ei katsota aiheutuvan haittaa Natura-alueelle.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri
väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Yleinen virkistysreitti rannalla säilyy. Tarkennetut kaavamääräykset turvaavat alueen virkistyskäyttöarvojen säilymisen aikaisempaa paremmin.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille Planmeca Oy:n hakemuksesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.11.2005).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Vuotalossa 13.12.2005.

Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa (päivätty 1.3.2006).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.3.–5.4.2006. Kaavan valmistelija oli tavattavissa Vuotalossa 30.3.2006.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kanssa.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on 13.1.2006 järjestetty neuvottelu lepakkoasiasta. Mukana olivat Uudenmaan ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen edustajat. Neuvottelussa todettiin, että jos suunnitellut lepakoiden elinolosuhteita säilyttävät ja kompensoivat toimenpiteet tehdään, hanke on mahdollinen. Asiasta pyydettiin lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 7 mielipidekirjettä, joista 3 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 4 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty Vuotalon kaavapäivystyksissä ja puhelimitse. Uudenmaan ympäristökeskukselta on saapunut lausunto lepakoita koskevasta asiasta.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

xxxxx ja xxxxx xxxxxxx toteavat (3.1.2006), että kaavamuutos muuttaa oleellisesti kokonaisuutta alueella ja että esillä ollut edustussaunan luonnos on rantatontille sopimaton. Nykyisen kaavan puitteissa olisi mahdollista rakentaa Villa Harbon tyylinen ja luontoarvoja paremmin säilyttävä saunarakennus. Alueen puuston ja rantakaislikon tulee säilyä eheänä kokonaisuutena. Kaavamuutos vaikuttaa oleellisesti tonttien arvoon.

As Oy Joolin hallituksen edustajat (5.1.2006) vastustavat hanketta sen esitetyssä laajuudessa. Saunarakennus on liian suuri ja tulee liian lähelle tontin rajoja. Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueesta edustuskäyttöön ei tue alueen asumis- ja virkistysarvoja. Hallituksen edustajat vastustavat hanketta myös meluhaittojen ja liikenteen tuomien ongelmien takia. Lisäksi he katsovat, että Villa Harbon tontille Naissaarenraitin varteen suunnitelluista autopaikoista aiheutuu yhtiölle kohtuutonta haittaa.

Itä-Helsingin Melojat -IHMe ry kannattaa (31.1.2006) kaavamuutosta. Alueelle rakennettava korkeatasoinen edustussauna edesauttaa osaltaan alueen rauhoittamista ja nostaa alueen arvostusta.

Mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksesta

xxxx ja xxxxx xxxxx vastustavat (4.4.2006) Villa Harbon tontille Naissaarenraitin varteen esitettyä pysäköintipaikkaa ja jätepistettä.

As Oy Joolin asukkaat vastustavat (6.4.2006) edustussaunan rakentamisesta esitetyssä laajuudessa. Yhtiö vastustaa rakennusoikeuden nostamista 350 k-m²:iin ja epäilee, että rakennuksen korkeusasemaa joudutaan nostamaan tulvariskin vuoksi. Yhtiö vastustaa Villa Harbon tontille kaavailtuja pysäköintipaikkoja ja jätepistettä ja katsoo niiden olevan ristiriidassa suojeluarvojen kanssa. Yhtiö vaatii alueen liikenteen rauhoittamista siten, että ajo rantapolulla estetään avattavilla puomeilla.

Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö pitävät (6.4.2006) tärkeänä, että autolla ajo Harbonkadulta ja Naissaarenraitilta rantapolulle estetään lukittavin puomein. Muilta osin järjestöillä ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen edellyttäen, että esitettyjä suojelumääräyksiä ei muuteta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta, että asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa yrityksen edustuskäyttöön soveltuvan sauna- ja kokoustilan rakentaminen Villa Harbon edustalla sijaitsevalle rantatontille, turvata Villa Harbon ja huvilan puutarhan rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja turvata kaava-alueen maisemallisten ja luonnonsuojelullisten arvojen säilyminen.

Käyttötarkoituksen muuttaminen

Edustussaunan rakentaminen on kaupunginosan kehittämisen ja monipuolisuuden näkökulmasta myönteinen asia. Nykyistä kaavaa laadittaessa tällaista mahdollisuutta ei ollut näköpiirissä, ja rantatontit ajateltiin alueen asukkaiden yhteisiä tiloja varten. Kiinnostusta yhteistilojen rakentamiseen ei ole ilmennyt, mutta jos tulevaisuudessa tällainen hanke syntyy, rannassa on vielä yksi AH-tontti tähän tarkoitukseen.

Rakennusoikeuden lisääminen

Rakennusoikeus on määritelty edustuskäytöstä aiheutuvien tilatarpeiden perusteella. Uudisrakennus on pienentynyt hakijan alkuperäisestä esityksestä, koska kaavoittaja piti majoitustilojen sijoittamista rantatontille sopimattomana. Rakennusoikeuden pienentäminen johtaisi siihen, että rantatontille ei voi rakentaa kansainvälisesti toimivan yrityksen edustuskäyttöön soveltuvaa rakennusta.

Tontin arvo

Tontin arvo nousee rakennusoikeuden kasvaessa. Kaavamuutoksen voimaan tulon yhteydessä kiinteistövirasto päivittänee tontin vuokrasopimuksen.

Liikenne ja rannan virkistysreitti

Villa Harbon ja edustussaunan käytöstä ei aiheudu kohtuutonta liikennehaittaa ympäristön asukkaille. Edustus- ja koulutuskäyttö tuovat alueelle jonkin verran lisää liikennettä, mutta eivät edellytä muutoksia alueen liikennejärjestelyissä. Mikäli rannan virkistysreitillä ajetaan luvattomasti, on liikenteenohjaussuunnitelman mukaisten sulkulaitteiden toteuttaminen tarpeellista. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää asian kaavamuutoksen jatkokäsittelyn yhteydessä.

Autopaikat

Nykyisessä kaavassa ei ole rajoitettu autopaikkojen määrää Villa Harbon tontilla, vaan määrätty ainoastaan paikkojen vähimmäismäärä. Autopaikkojen sijaintia ei myöskään ole osoitettu, joten niitä voidaan sijoittaa tontille periaatteessa vapaasti.

Muutosehdotuksessa autopaikkojen määrä on rajoitettu kuuteen hakijan esittämän yhdeksän sijaan. Autopaikkojen määrää ja sijaintia on harkittu toiminnallisten tarpeiden lisäksi huvilaympäristön suojelemisen kannalta. Asiasta on käyty keskusteluja myös As Oy Joolin edustajien kanssa. Huvilaympäristön arvokkaiden osien säilymisen kannalta paras ratkaisu olisi sijoittaa autopaikat Naissaarenraitin varteen. Tällöin ne tulisivat 7–8 m:n päähän lähimmästä asunnosta, jonka ikkunat ja terassi aukeavat autopaikkojen suuntaan. Visuaalista haittaa voidaan korjata erottamalla autopaikat raitista kaavan sallimalla matalalla luonnonkiviaidalla. Autopaikkojen sijoittaminen muualle, esimerkiksi huvilan sisäänkäynnin yhteyteen johtaisi todennäköisesti alkuperäisten puutarharakennelmien ja istutusten purkamiseen ja siirtämiseen.

Kuuden autopaikan sijoittaminen suojeltuun ympäristöön ja asuintalojen läheisyyteen edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua. Tämä on tarkoituksenmukaista tehdä kaavan edellyttämän puutarhahistorialliseen selvitykseen perustuvan kunnostussuunnitelman yhteydessä. Muutosehdotuksessa ei näin ollen ole osoitettu autopaikkojen sijaintia, ja asia ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Jätehuoltopisteen sijainti

Joissakin kaavoitustyön aikaisissa luonnoksissa on sijoitettu jätehuoltopiste Villa Harbon tontille autopaikkojen yhteyteen Naissaarenraitin varteen. Jätepiste voidaan sijoittaa myös Villa Harbon rakennuksen yhteyteen. Asia ratkaistaan huvilapuutarhan kunnostussuunnitelman yhteydessä.

Luontoarvojen säilyminen

Tulvariski

Kaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty rantatonttiin kohdistuva tulvariski, ja rakennuksen korkeusasema on määritelty tämän perusteella.

Kaupunginmuseo pitää (5.4.2006) rantatontin (54209/1) rakennusoikeutta suurena. Suojelumerkinnät ovat riittävät. Museo ehdottaa, että kaavaan tulisi lisätä ulkoilureittiä koskeva määräys, jonka mukaan polun leveyttä ja pintamateriaalia ei saa muuttaa. Lisäksi museo ehdottaa, että Villa Harbon tontin aitaamista koskevaa määräystä tarkennetaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennusoikeutta koskevaan asiaan on vastattu edellä.

Ulkoilureittiä tarkoittavaan kaavamerkintään on lisätty lause, jossa todetaan, että alue liittyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen. Lautakunta ei pidä yksityiskohtaisempia määräyksiä tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisina.

Aitaamista koskeva määräys on muutettu kaupunginmuseon esityksen mukaiseksi.

Lausunto lepakoita koskevassa asiassa

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon (22.3.2006) mukaan Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat luonnonsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettuihin EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Poikkeaminen näitä lajeja koskevasta luonnonsuojelulain 39 §:n mukaisesta rauhoituksesta voidaan myöntää luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituin perustein. Lupa voidaan myöntää muun muassa kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista syistä edellyttäen, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja ettei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella.

Maanomistajan tulee hakea luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa Uudenmaan ympäristökeskukselta vanhan rakennuksen purkua varten. Hakemuksessa tulee esittää suunnitellut toimenpiteet, jotka toteuttamalla voidaan lieventää rakentamishankkeen haitallisia vaikutuksia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Planmeca Oy ryhtynee Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on neuvotellut asiasta hakijan, ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Jos hanke toteutetaan kaavamääräysten ja lepakkoselvityksessä esitettyjen ohjeiden mukaisesti ja jos suunnitellut lepakoiden elinolosuhteita säilyttävät ja kompensoivat toimenpiteet tehdään, kaavan toteuttamiselle ei mitä ilmeisimmin ole estettä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²
		Asuin-, majoitus- ja kokoontumistilojen korttelialuetta (A-1)	3 480	246
		A-1-korttelialuetta palvelevien rakennusten korttelialuetta (AH-1)	1 508	350
		Lähivirkistysaluetta (VL)	2 271
		Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU)	2 388	400
		Vesialuetta	12 127

		Yhteensä	21 774	996

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.8.–4.9.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon johtokunnan, liikuntaviraston, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energialla (5.9.2006), yleisten töiden lautakunnalla (28.9.2006) ja ympäristökeskuksella (10.8.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta puoltaa (22.8.2006) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se mahdollistaa merkittävälle kansainvälisesti toimivalle yritykselle riittävän suuren koulutus- ja edustustilan rakentamisen. Asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman tarkistetaan rantatontin 54209/1 vuokrasopimusta.

Liikuntalautakunnalla ei ole (19.9.2006) huomautettavaa Villa Harbon ja rantatontin asemakaavan muutosehdotukseen. Sen sijaan urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU) tulisi muuttaa siten, että nykyisen kanoottivajan ja rantasaunatontin välinen osa VU-alueesta liitetään lähivirkistysalueeseen (VL). Kyseisellä ranta-alueella ei ole liikuntatoimen kannalta merkitystä, koska melontakeskustoiminta on sijoitettu kokonaan nykyisen vajarakennuksen koillispuolelle. Vesialueelle merkittyä laiturialuetta tulisi laajentaa rantaviivan suunnassa siten, että se ulottuisi koko melontakeskukselle varatulle alueelle. Tällöin ranta-alue olisi mahdollista saada tehokkaaseen käyttöön ja nykyisestä kanoottivajasta olisi suora yhteys rantaan. Lautakunta toteaa vielä, että asemakaavan muutosehdotus antaa mahdollisuuden melontakeskuksen kehittämiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että kaavaehdotusta on muutettu liikuntalautakunnan esityksen mukaisesti. Nykyisen kanoottivajan ja rantasaunatontin välinen osa VU-alueesta on liitetty lähivirkistysalueeseen (VL) ja vesialueelle merkittyä laiturialuetta on laajennettu niin, että se vastaa leveydeltään melontakeskuksen rakennusalaa.

Melontakeskuksen alueelle on lisäksi merkitty Helsingin Veden esityksestä johtokuja nykyistä sadevesiviemäriä varten. Melontakeskuksen rakennusalaa on suurennettu vastaavasti, niin että 400 k-m²:n rakennusoikeus on edelleen toteutettavissa. Muutoksista on neuvoteltu liikuntaviraston edustajan kanssa.

Helsingin Vesi puoltaa (26.10.2006) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Kaava-aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Melontakeskuksen rakennusala on muutettu nykyisen kanoottivajan koillispuolelle. Mikäli rakentaminen toteutuu, joudutaan yleinen sadevesiviemäri siirtämään rakennusalan ulkopuolelle ja sen lasku-uoma rakentamaan uudelleen. Siirtojärjestelyiden kustannukset ovat yhteensä n. 20 000 euroa. Mahdolliset siirtotyöt tulee toteuttaa vesi- ja viemärilaitostoiminnan ulkopuolisilla määrärahoilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että Helsingin Veden lausunnon perusteella kaavaehdotukseen on lisätty johtokuja sadevesiviemäriä varten. Melontakeskuksen rakennusalaa on laajennettu vastaavasti siten, että rakennusoikeus on toteutettavissa viemäriä siirtämättä.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (27.9.2006) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut kaupunginmuseon kanssa asemakaavan suojelutavoitteista, ja kaupunginmuseon esittämät näkemykset on pääosin otettu huomioon.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyvänä puolena kaupunginmuseo pitää sitä, että uusi asemakaava tarkentaisi Villa Harbon suojelumääräyksiä ja poistaisi arvokkaan huvilarakennuksen läheisyyteen merkityn talousrakennuksen rakennusalan ja rakennusoikeuden.

Sen sijaan ongelmallisena kysymyksenä kaupunginmuseo on pitänyt rantatontin rakennusoikeuden kasvattamista 350 k-m²:iin. Näin suuren rakennusoikeuden salliminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan on johtokunnan näkemyksen mukaan arveluttavaa, vaikkakin suunniteltu rakennus on pyritty sopeuttamaan korkeudeltaan ja julkisivumateriaaleiltaan maisemaan.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa edellä mainituin varauksin asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006), että rantatontin rakennusoikeutta käsitellään lautakunnan vastineessa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon.

Uudenmaan ympäristökeskus pitää (12.9.2006) tärkeänä alueen suojelukysymysten turvaamista asemakaavalla. Olennaista on rakennusten säilymisen lisäksi puuston ja maiseman luonteen säilyminen. Kaikki lisärakentaminen tulee sopeuttaa maisemaan ja olemassa oleviin Villa Harbon ja kaava-alueeseen kuulumattoman Villa Bergbackenin luonteeseen.

Villa Harbon nykyinen sauna on pienehkö perinteinen rantasauna ja selvästi alistettu päärakennukselle. Kaavaluonnoksessa rakennusten roolit vaihtuvat rakennusoikeuksien osalta. Vaikka edustustilarakennus onkin pyritty kerroskorkeudella, katon muotoilulla ja materiaaleilla sopeuttamaan maisemaan, on rakennusoikeus alueen kulttuurihistorialliseen luonteeseen nähden ylimitoitettu. Myöskään luonnonkiven käyttö esitetyssä määrin ei vakuuta esitetyn rakennusoikeuden sopeutumisesta ympäristöönsä.

Tontin 54209/1 rakentamiskorkeutta määriteltäessä tulee noudattaa Suomen ympäristökeskuksen suosittelemaa rakentamiskorkeutta. Siten rakentamiskorkeuden tulisi olla vähintään +2,60 mpy lisättynä aaltoiluvaralla n. +0,3 m.

Tehdyn lepakkoselvityksen mukaan vanhasta rantavajasta on löytynyt pieni viiksisiippalajien kolonia. Kaavamääräyksiin on lisättävä rantavajaa koskeva määräys, jonka mukaan vajan purkaminen edellyttää luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.12.2006) mm., että Uudenmaan ympäristökeskus pitää rantatontin rakennusoikeutta (350 k‑m²) alueen kulttuurihistorialliseen luonteeseen nähden ylimitoitettuna ja viittaa mm. Villa Harbon nykyiseen rantasaunaan.

Villa Harbolla ei nykyisin ole rantasaunaa. Lautakunnan näkemyksen mukaan kaavaehdotuksen mukaisen rantasaunan sopivuutta on tarkasteltava laadullisena kysymyksenä. Lisäksi on otettava huomioon kaavaehdotuksen suojelulliset ratkaisut kokonaisuutena ja verrattuna voimassa olevan kaavaan.

Kaavaselostusta on täydennetty viitesuunnitelma-aineistolla, joka kuvaa suunnitellun rantasaunan suhdetta vanhaan huvilaan. Sauna on sovitettu muodoltaan, korkeudeltaan ja materiaaleiltaan maisemaan siten, että Villa Harbon asema maiseman dominanttina säilyy.

Saunan rakentamista ohjataan yksityiskohtaisin kaavamääräyksin, jotka koskevat julkisivuja, kattoa ja rakennuksen korkeutta. Katon ylin korkeusasema saa olla enintään +7,0 m ja yksikerroksinen rakennus on ilmeeltään matala ja horisontaalinen. Villa Harbo sijaitsee maastossa +8,0 m korkeuskäyrän yläpuolella ja 2-kerroksinen rakennus jyrkkine kattoineen ja ullakoineen on ilmeeltään korkea ja vertikaalinen. Saunan ja huvilan väliin jää Villa Harbon ympäristökokonaisuuteen olennaisesti kuuluva puutarha.

Voimassa oleva kaava ei sisällä rantatontin rakentamista ohjaavia laadullisia määräyksiä. Se ei myöskään sisällä Villa Harbon puutarhaa ja piharakennusta eikä rantapuustoa koskevia suojelumääräyksiä. Suojelumääräyksien tarkentaminen ja talousrakennuksen rakennusalan ja rakennusoikeuden poistaminen Villa Harbon tontilta parantavat edellytyksiä suojella arvokkaan huvilarakennuksen lähiympäristöä.

Rakennussuojelun tavoitteiden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että rakennuksella on käyttäjä ja että käyttäjällä on edellytykset ja tahto ylläpitää rakennusta suojelutavoitteiden mukaisesti. Käyttäjän kannalta on oleellista, että rakennusta voidaan käyttää käyttäjän kannalta mielekkäällä tavalla. Asemakaavan muutosehdotus perustuu Villa Harbon nykyisen omistajan, Planmeca Oy:n toiminnallisiin tarpeisiin.

Rakennusoikeus on määritelty edustuskäytöstä aiheutuvien tilatarpeiden perusteella. Uudisrakennus on pienentynyt hakijan alkuperäisestä esityksestä, koska kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto piti majoitustilojen sijoittamista rantatontille sopimattomana. Rakennusoikeuden pienentäminen 350 k‑m²:stä johtaisi siihen, että rantatontille ei voida rakentaa kansainvälisesti toimivan yrityksen edustuskäyttöön soveltuvaa rakennusta.

Edustussaunan rakentaminen rantaan ei ole ristiriidassa alueen rakentamistavan kanssa. Lähiympäristössä Ison Kallahden rannalla on vastaavia rakennuksia mm. Hotelli Vuorannan ja Kokoushotelli Rantapuisto Oy:n (entinen Unitas Kongressikeskus Oy) käytössä. Hotellien saunojen lisäksi rantaan on kaavoitettu saunatontteja alueen asukkaille. Saunojen rakennusoikeudet ovat n. 90–410 k-m². Lisäksi kaava-alueelle edustussaunan läheisyyteen on osoitettu 400 k-m² rakennusoikeutta melontakeskusta varten.

Uudenmaan ympäristökeskus kritisoi myös luonnonkiven käyttöä julkisivuissa. Kaavamääräys on kirjoitettu muotoon ”julkisivut tulee pääosin latoa tai muurata lohkotusta luonnonkivestä”. Luonnonkiven määrää voidaan siis harkita rakennussuunnittelun edetessä. Viitesuunnitelmissa esitetyt julkisivut ovat harkittu osa rakennuksen arkkitehtonista kokonaisuutta.

Rakentamiskorkeutta koskevat lähtökohdat on otettu huomioon rakennuksen suunnittelussa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan alin rakentamiskorkeus kaava-alueella on +2,9 m.

Ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti kaavamääräyksiin on lisätty myös rantavajaa koskeva määräys, jonka mukaan vajan purkaminen edellyttää luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa. Asia on aiemmin mainittu vain kaavaehdotuksen selostuksessa.

Kaavaehdotuksesta on neuvoteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon edustajien kanssa 8.11.2006.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

- Nykyisen kanoottivajan ja rantasaunatontin välinen osa VU-alueesta on liitetty lähivirkistysalueeseen (VL).

- Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) melontakeskuksen kohdalle on merkitty johtokuja sadevesiviemäriä varten.

- Edellisen johdosta melontakeskuksen rakennusalaa on suurennettu, niin että 400 k-m²:n rakennusoikeus on edelleen toteutettavissa.

- Edellisen johdosta kaava-aluetta on laajennettu rakennusalan laajennusta vastaavasti eli n. 5 m koilliseen.

- Vesialueella (W) melontakeskuksen laiturialuetta (vl-3) on laajennettu niin, että se vastaa leveydeltään keskuksen rakennusalaa.

- Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) melontakeskukseen johtava yleiselle jalankululle varattu alueen osa on siirretty johtokujan kohdalle.

- Kaavamääräyksiin on lisätty, että alin rakentamiskorkeus kaava-alueella on +2,9 m.

- Kaavamääräyksiin on lisätty lepakkojen suojelua ja rantavajaa koskeva määräys, jonka mukaan vajan purkaminen edellyttää luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista lupaa.

- Selostuksen liitemateriaaliin on lisätty rantatontille suunnitellun edustussaunan ja Villa Harbon välistä suhdetta kuvaavaa aineistoa.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54207 tontin nro 3, korttelin nro 54209, lähivirkistysalueen ja urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.6.2006 päivätyn ja 14.12.2006 muutetun piirustuksen nro 11572 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11572 (Vuosaaren tontti 54207/3, Villa Harbo, ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren tontti 54207/3, Villa Harbo, ym.)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	14.3.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Hakemuksen perustelut
	Liite 3	Kartta tontista
	Liite 4	Vuokrakartta