KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

26.9.2007 pöydälle pantu asia

ELINTARVIKE-, VESI- JA YMPÄRISTÖNÄYTTEIDEN TUTKIMUSPALVELUITA TUOTTAVAN LIIKELAITOKSEN PERUSTAMINEN

Khs 2007-1445, 2005-2718

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteistyösopimus

Khs toteaa, että Kvsto päätti 20.6.2007 (asia 19) hyväksyä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluja koskevan 12.1.2007 päivätyn yhteistyösopimuksen, jolla osapuolet sitoutuvat perustamaan yhteisen laboratorion yhdistämällä Helsingin ympäristökeskuksen ympäristölaboratorion ja Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion fyysiset toiminnot ja toimitilat. Laboratoriota varten perustetaan kunnallinen liikelaitos Helsingin kaupungin organisaatioon.

Khs toteaa edelleen, että Vantaan ympäristölautakunta on 27.2.2007 hyväksynyt yhteistyösopimuksen ehdotuksen mukaisena, määrittänyt yhteistyösopimuksen voimaantuloajankohdaksi 1.1.2008 ja valtuuttanut kaupunginjohtajan sekä maankäytön- ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan yhdessä allekirjoittamaan sopimuksen Vantaan kaupungin osalta.

Kauniaisten kaupunginvaltuusto on 19.3.2007 hyväksynyt ehdotuksen yhteistyösopimukseksi siten, että kaupunginhallitus on oikeutettu sopimaan siihen tehtävistä teknisistä tarkistuksista.

Espoon kaupunginhallitus on 12.6.2007 ehdottanut, että valtuusto antaa elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalvelut Helsingin kaupungin hoidettavaksi kuntalain 76 §:n mukaisesti edellyttäen, että Helsingin kaupunki perustaa omaan organisaatioonsa kunnallisen liikelaitoksen ns. isäntäkuntamallilla sekä, että valtuusto hyväksyy Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluista. Espoon kaupunginhallituksen ehdotus käsitellään valtuuston kokouksessa 10.9.2007.

Esitys liikelaitoksen perustamiseksi

Ympäristölautakunta esitti 29.5.2007 Khlle ja edelleen Kvstolle, että Kvsto em. yhteistyösopimukseen perustuen perustaisi 1.1.2008 alkaen MetropoliLab-nimisen, elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluita tuottavan liikelaitoksen.

Samalla lautakunta esitti, että Kvsto hyväksyisi liikelaitoksen johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2008 sekä, että Kvsto tekisi Kvston 9.5.2001 hyväksymään ympäristötoimen johtosääntöön ympäristölaboratorion liikelaitostumisesta johtuvat muutokset, jotka tulisivat voimaan 1.1.2008 alkaen.

Lautakunta esitti edelleen, että Kvsto perustaisi laboratorion toimitusjohtajan viran kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan 12.

Lautakunta merkitsi 29.5.2007 kokouksen pöytäkirjaan, että Miina Kajos ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään tarkemmin virastomallisen organisaation vaihtoehto. Ehdotus ei saanut kannatusta. Kajos ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja seuraavat perustelut:

”Pidän pääkaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoimintojen yhdistämistä myönteisenä, mutta en näe riittäviä perusteluja toiminnan järjestämiseksi liikelaitosmallisena.

Vertailussa perustellaan liikelaitoksen paremmuutta virastoon verrattuna ainoastaan joustavammalla päätöksenteolla. Itse pidän kuntalaisten kannalta päinvastoin huolestuttavana, jos päätöksenteko karkaa yhä suppeammalta pohjalta muodostetulle toimielimelle, kuten liikelaitosmallissa ehdotetaan.

Erityisesti olen huolissani taloudellisesti tuottamattomien, mutta silti korvaamattoman tärkeiden laboratoriopalveluiden, kuten poikkeusoloissa tarvittavien ja muiden erikoisanalyysien sekä ilmaisen konsultoinnin tulevaisuudesta. Lisäksi mielestäni olisi jatkossakin tärkeää, että laboratorio toimisi tiiviissä yhteydessä valvontapuolen kanssa, minkä katson vaarantuvan liikelaitosmallisessa organisaatiossa.”

Khs toteaa, että yhteisen laboratorion toiminnan on tarkoitus käynnistyä 1.1.2008. Helsingin ympäristökeskus pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin osalta esitykset ja päätökset tehdään niin, että liikelaitoksen toiminnan käynnistyminen on mahdollista edellä mainitussa aikataulussa. Suunnitellussa aikataulussa pysymistä pidetään tärkeänä myös Vantaalla.

Laboratoriotoiminnan organisointi

Kunnan toimintoja voidaan harjoittaa virastomuotoisesti, kunnan liikelaitoksen toimesta tai yksityisoikeudellisen yhteisön, kuten esimerkiksi osakeyhtiön puitteissa.

./. Liikelaitos: Yhteistä laboratoriota suunnitellut työryhmä päätyi esittämään, että käyttökelpoisin laboratorion organisaatiomalli on liikelaitos, joka on siis vaihtoehto virasto-organisaatiolle ja osakeyhtiölle (Liite 1: Työryhmän raportti 30.6.2006). Liikelaitos on organisaatiovaihtoehto, joka mahdollistaa liiketoiminnassa noudatettavien periaatteiden huo-mioimisen ilman, että toimintaa tarvitsee siirtää kunnan organisaation ulkopuolelle.

Kunnan organisaatioon kuuluvan laitoksen etuina on nähty seuraavat asiat:

- selkeä poliittinen vastuu

- ohjaus ja valvonta

- päätöksenteon demokraattisuus, julkisuus, tasapuolisuus, vaikuttamismahdollisuus

- vahva oikeusturva

- tietojensaanti (luottamushenkilöt, asukkaat)

- asiakirjajulkisuus

Liikelaitoksen haitoiksi on määritelty seuraavat asiat:

- päätöksenteon hitaus

- päätöksenteon ja toiminnan välinen etäisyys

- toiminnallisen itsenäisyyden puuttuminen

- taloudellisen itsenäisyyden puuttuminen

- henkilöstöpolitiikan joustamattomuus

- toimintaa on usein vaikea erottaa kunnan muusta toiminnasta:

- kilpailutilanne vaarantuu

- liiketoimintaan kuulumattomat kustannustekijät

Valmistelutyöryhmä toteaa muistiossaan, että sinänsä virastomuotoisen ja liikelaitosmuotoisen toiminnan harjoittamisella ei ole itse toimintaan liittyen muodollisesti merkittäviä eroja. Toiminta on järjestettävissä käytännössä samaan tapaan. Sen sijaan merkittävää eroavuutta on toimintaa hoitavassa toimielimessä. Nyt puheena olevan toiminnan luonteesta johtuen johtokuntaa voidaan kuitenkin pitää lautakuntaan verrattuna käytännöllisempänä vaihtoehtona. Kysymys on erityisalaan liittyvästä, lähinnä liiketoiminnan luonteisesta toiminnasta. Tämän luonteiset toiminnat on yleensä pyritty järjestämään laitosmuotoisesti, johtokunnan ohjauksen ja valvonnan alaisuuteen.

Osakeyhtiö: Hankintalainsäädäntö puolestaan vaikuttaa nyt puheena olevassa tapauksessa olennaisesti kaupunkiorganisaation ulkopuolisen yhteisön mahdollisuuksiin toimia kaupunkien välisenä yhteistyömuotona.

Helsingin ja Vantaan elintarvike- ja ympäristölaboratorioiden toimintojen yhdistyttyä laboratoriopalveluja tuotettaisiin jossain määrin myös ulkopuolisille. Tästä johtuen laboratoriotoimintojen järjestäminen kaupunkien omistaman yhtiön muotoon johtaisi siihen, että myös kaupunkien tulisi kilpailuttaa hankintansa yhtiöltä.

Hankintalakia ei sovelleta sellaisiin hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, joita hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo samalla tavalla kuin omia toimipaikkojaan ja jotka harjoittavat pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa. Jos kuitenkin palveluja tuotetaan myös ulkopuolisille tahoille, johtaa se helposti siihen, etteivät omistajatahot voi tehdä ns. suorahankintoja. Palvelutoiminnan täysimääräistä kilpailuttamista ei työryhmän näkemyksen mukaan voida tässä vaiheessa pitää kehittämishank-een tavoitteena. Näin ollen työryhmä toteaa, että osakeyhtiö ei tässä tapauksessa sovellu kaupunkien välisen yhteistyön organisaatioksi.

Liikelaitoksen hallinto Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet sopivat liikelaitoksen johtosäännöstä ja sen vahvistaa Helsingin kaupunginvaltuusto. MetropoliLab-liikelaitoksen johtokunta ja sen alainen liikelaitos toimivat Helsingin kaupunginhallituksen alaisena.

Valmistelun lähtökohtana on ollut, että liikelaitoksen hallinto muodostetaan johtokunnasta ja toimitusjohtajasta. Liikelaitoksen johtosääntöehdotuksen mukaan liikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän jäsentä, joista Espoo, Helsinki ja Vantaa nimeävät kaksi jäsentä ja Kauniainen yhden jäsenen.

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimitusjohtajan valitsee Kvsto. Muita toimielimiä liikelaitokselle ei ole tarkoitus nimetä.

Liikelaitos tulee kuulumaan kaupungin liikelaitoksena normaalin konserniohjauksen ja -seurannan piiriin.

./. Liikelaitoksen johtosääntöluonnos on tämän asian erillisenä liitteenä 2.

./. Ympäristökeskuksen osastotasoisen yksikön, ympäristölaboratorion, toimintojen siirtyessä perustettavaan liikelaitokseen Kvston 9.5.2001 hyväksymää ympäristötoimen johtosääntöä esitetään tarkistettavaksi siten, että siitä poistettaisiin 3, 8 ja 10 §:stä ympäristölaboratorioon viittaavat osuudet. Muutokset esitetään tulevan voimaan 1.1.2008 alkaen. (Liitteet 3 ja 4: Ympäristötoimen voimassaoleva johtosääntö, Luonnos ympäristötoimen johtosäännöksi).

Liikelaitoksen talous Isäntäkunnan hallinnoiman liikelaitoksen talouden ohjaus järjestetään samalla tavoin kuin kunnan liikelaitoksessa. Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyy isäntäkuntana toimivan Helsingin kaupunginvaltuusto kaupungin talousarviossa. Liikelaitos on osa Helsingin kaupungin kirjanpitoa.

Liikelaitoksen avaavan taseen muodostamisessa noudatetaan kirjanpitolakia ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita. Periaatteena on, että kunnan liikelaitoksen avaava tase muodostetaan liikelaitokseen siirtyvien tase-erien kirjanpitoarvoista ja liikelaitoksen peruspääoma määräytyy siirtyvän nettovarallisuuden perusteella. MetropoliLab-liikelaitoksen avaava tase muodostetaan vuoden 2007 tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen perusteella.

Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuosille 2008– 2010 sekä liikelaitoksen aloittavan taseen muodostamisperiaatteet tulee päätettäväksi kaupungin vuoden 2008 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2008–2010.

./. Liite 5: Talousarvio ja ‑suunnitelma (Salassa pidettävä JulkL 24.1 § 17 k)

Yhdistetyn laboratorion käyttömenot on arvioitu olevan n. 3 milj. euroa/vuosi ja vuosittaiset tulot (myyntitulot ja varautumismaksu) n. 2,7 milj. euroa. Tavoitteeksi on asetettu, että menot ja tulot olisivat tasapainossa viidentenä toimintavuonna.

Laboratorion toiminnan kustannukset muodostuvat laboratorion ja johtokunnan kustannuksista. Laboratorion kustannuksiin kuuluu tutkimus- ja muusta palvelutoiminnasta sekä varautumisesta aiheutuvat kustannukset.

Kustannukset pyritään pääsääntöisesti kattamaan asiakkailta perittävillä palvelumaksuilla lukuun ottamatta varautumisen kustannuksia, jotka katetaan osakaskunnilta saatavilla maksuilla. Palvelumaksut hinnoitellaan omakustannusperiaatteella siten, että ne kattavat myös johtokunnan hyväksymät investoinnit ja peruspääomalle maksettavan korvauksen.

Osapuolet vastaavat osaltaan laboratorion toiminnan tuloksesta. Mahdolliset tappiot jaetaan asukasmäärien suhteessa, kuitenkin siten, että kustannusosuus on enintään 50 % ja vähintään 1 %. (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kaupunginjohtajien päätös 14.3.2006, 5 §, kustannusten jako yhteistyöhankkeissa). Asukasmäärät tarkistetaan vuosittain tammikuun tilanteen mukaan.

Espoo ja Kauniainen eivät osallistu kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminnan tappioiden kattamiseen. Espoota ja Kauniaista koskevan siirtymäkauden perusteena on se, että yhteisen laboratorion aloittaessa liikelaitoksen toimintamenot muodostuvat fyysisesti yhdistettävien Helsingin ja Vantaan laboratorioiden menoista (mm. henkilöstö- ja vuokramenot, palvelujen ja tarvikkeiden ostot), jotka olemassa olevista kiinteistä kustannuksista johtuen ovat alkuvaiheessa suuremmat kuin arvioidut tulot. Siirtymäkauden aikana tappiot katetaan Helsingin ja Vantaan kesken asukasmäärien suhteessa.

Siirtyvä omaisuus Omaisuuden siirtämisestä liikelaitokselle sovitaan erikseen. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy liikelaitoksen avaavan taseen.

Toimitilat Khs oikeutti 2.4.2007 ympäristökeskuksen solmimaan perustettavan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteisen laboratorion puolesta vuokrasopimuksen Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n kanssa. 25.4.2007 allekirjoitetulla sopimuksella ympäristökeskukselle on vuokrattu yhteensä 1 284 m²:n suuruiset toimitilat osoitteessa Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, sijaitsevasta rakennuksesta. Sopimus on alkanut 1.9.2007 ja on voimassa 31.12.2017 saakka, jonka jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Khs toteaa, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, kehottaa ympäristökeskusta huolehtimaan liikelaitoksen perustamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja oikeuttaa ympäristökeskuksen solmimaan tarvittavat sopimukset liikelaitoksen puolesta.

Henkilöstö Sekä Helsingin että Vantaan laboratorioissa työskentelevä henkilökunta siirtyy perustettavan liikelaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Siirtyvä henkilöstö tulee siirtymisajankohdasta lukien Helsingin henkilöstöetujen piiriin. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen palveluksesta kaupungin liikelaitokseen siirtyvä henkilöstö on edelleen Helsingin kaupungin palveluksessa, joten palvelussuhteen ehdot ja eläkeoikeus säilyvät ennallaan. Ympäristökeskuksesta uuteen laboratorioon siirtyvän henkilöstön osalta siirtopäätöksen tekee kaupunginjohtaja.

Henkilöstökeskus on vastannut Vantaalta siirtyvän henkilöstön palvelussuhde-etuuksiin liittyvien kysymysten selvittämisestä ja sopeuttamisesta uuteen tilanteeseen.

Espoosta ja Kauniaisista ei siirry henkilökuntaa yhdistettyyn laboratorioon.

Ympäristökeskuksen henkilöstötoimikunta on käsitellyt asiaa useassa kokouksessaan. Henkilöstötoimikunnalla ei ole huomautettavaa suunnitelman johdosta.

Kaupungin henkilöstötoimikunnassa asia on ollut esillä 22.2.2007. Henkilöstötoimikunnalla ei ollut huomauttamista hankkeeseen.

Henkilöstökeskus on 8.6.2007 käynyt kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisen neuvottelun siirtyvän henkilöstön asemasta henkilöstöjärjestöjen kanssa. Näissä neuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys henkilöstön asemasta siirtymisen yhteydessä.

Kaupungin henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto puoltaa 5.9.2007 MetropoliLab-liikelaitoksen johtosääntöehdotuksen sekä ympäristötoimen johtosääntömuutosten hyväksymistä muutoin, mutta jaoston henkilöstöjärjestöjä edustavien jäsenten mielestä MetropoliLab-liikelaitoksen johtajan kelpoisuusvaatimuksia tulisi täsmentää muotoon soveltuva ylempi korkeakoulututkinto kuten muissakin johtosäännöissä.

Helsingistä tulee yhdistettyyn laboratorioon vuoden 2008 alussa 39 henkilöä, kun tällä hetkellä määräaikaisina olevat, eläkkeelle siirtyvät ja uusiin tehtäviin sijoittuvat kaksi toimistosihteeriä on otettu huomioon. Vantaalta vastaavasti siirtyy vähennysten jälkeen 13 henkilöä. Yhdistetyn laboratorion aloitusmiehitys toimitusjohtajan ja taloussuunnittelijan vakanssien perustamisen jälkeen olisi 54 henkilöä. Luonnollisen poistuman kautta henkilöstö kehittyisi vuoteen 2013 mennessä seuraavasti:

	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Helsinki	39	38	38	37	36	34
Vantaa	13	11	11	10	8	8
Yhteensä	52	49	49	47	44	42

Liikelaitoksen vakanssitarpeet:

Johtosääntöehdotuksen mukaan liikelaitoksen johtajana toimii toimitusjohtaja.

Liikelaitoksen toiminnasta johtuvat osaamistarpeet edellyttävät, että laboratoriossa on myös uudenlaista taloushallinnon osaamista. Tämän vuoksi taloussuunnittelijan vakanssin perustaminen on välttämätöntä.

Uusien vakanssien perustaminen mahdollistaa vakanssijärjestelyjä, jotka voidaan toteuttaa liikelaitoksen toiminnan käynnistyttyä.

Khs ilmoittaa, että jäsen Ojalan eriävän mielipiteen mukaan asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään tarkemmin virastomallisen organisaation vaihtoehto.

Eriävän mielipiteen perustelut olivat seuraavat:

”Pidän pääkaupunkiseudun ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoimintojen yhdistämistä myönteisenä, mutta en näe riittäviä perusteluja toiminnan järjestämiseksi liikelaitosmallisena.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 perustaa 1.1.2008 alkaen MetropoliLab-nimisen, elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluita tuottavan liikelaitoksen,

2 perustaa liikelaitoksen toimitusjohtajan viran kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan 12 ja

3 hyväksyä esityslistan tämän asian erillisen liitteen 2 mukaisen MetropoliLab-liikelaitoksen johtosäännön tulevaksi voimaan 1.1.2008.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kaupunginvaltuuston 9.5.2001 hyväksymän ympäristötoimen johtosäännön 3 §:n 1 momentin sekä 8 §:n 1 ja 3 momentin kuulumaan seuraavasti:

3 §

Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan, hallintoyksikköä sekä useampaa kuin yhtä osastotasoista yksikköä koskevat asiat.

– –

8 §

Organisaatio Virastossa on seuraavat osastotasoiset yksiköt:

- ympäristövalvontayksikkö

- ympäristöterveysyksikkö

- ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikkö

- hallintoyksikkö

– –

Viraston päällikkönä on ympäristöjohtaja. Ympäristövalvontayksikön päällikkönä on ympäristövalvontapäällikkö, ympäristöterveysyksikön päällikkönä ympäristöterveyspäällikkö, ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikön päällikkönä ympäristötutkimuspäällikkö ja hallintoyksikön päällikkönä hallintopäällikkö.

– –

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee kumota ympäristötoimen johtosäännön 10 §:n 4 momentin, joka kuuluu seuraavasti:

10 §

Yksiöiden toimiala – –

Ympäristölaboratorio huolehtii lautakunnan toimialaan kuuluvista laboratoriopalveluista ja ‑tutkimuksista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

– –

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee, että johtosääntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2008.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristölaboratorioiden yhdistämisen edellytyksiä selvittävän työryhmän raportti 30.6.2006
	Liite 2	Liikelaitoksen johtosääntöluonnos
	Liite 3	Ympäristötoimen voimassaoleva johtosääntö
	Liite 4	Luonnos ympäristötoimen johtosäännöksi
	Liite 5	Salassa pidettävä liite JulkL 24.1 § 17 k

MÄKELÄNRINTEEN LUKION JA AIKUISLUKION PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN KOROTTAMINEN

Khs 1999-1398

Kiinteistölautakunta toteaa (12.6.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kvsto on hyväksynyt Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman 21.6.2000 siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään arvonlisäverollisena 8 310 165 euroa ja arvonlisäverottomana 6 811 611 euroa hintatasossa 2/1999 THI = 121,3 ja RI = 108,1. Hankkeesta on toteutettu tähän mennessä kolme vaihetta ja HKR-Rakennuttajan laskelmien mukaan hankkeella on vielä jäljellä hankkeen loppuunsaattamiseksi arvonlisäverollisena 2 979 335 euroa, arvonlisäverottomana 2 442 078 euroa kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Kiinteistövirasto on suunnitteluttanut hankkeen neljännen vaiheen ja laatinut neljännestä vaiheesta luonnossuunnitelmat. Neljäs vaihe sisältää mm. kuvaamataidon tilojen, jotka ovat nyt käyttökiellossa, perusparannuksen, hissin ja väestönsuojan rakentamisen, jotka sisältyivät alkuperäiseen hankesuunnitelmaan ja rakennuslupaan. HKR-Rakennuttaja on laatinut neljännen vaiheen luonnossuunnitelmista kustannusarvion, jonka perusteella neljännen vaiheen kustannuksiksi muodostuu arvonlisäverollisena 2 903 600 euroa, arvonlisäverottomana 2 380 000 euroa kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Neljännen vaiheen suunnittelun aikana on ilmennyt, että pihan ja rakennuksen kuivatus vaatii huomattavasti vaativampia toimenpiteitä kuin mihin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa oli osattu varautua. Talon alle kerääntyy mm. huomattavia määriä vettä ja liikuntasalin paikalle rakennettujen uusien luokkien lattianrajassa on havaittu kosteusvaurioita. Tilakeskus on laatinut rakennuksen kuivatusjärjestelmien uusimisesta luonnossuunnitelmat. Näiden suunnitelmien perusteella HKR-Raken-nuttaja on laatinut kustannusarvion jonka perusteella kuivatusjärjestelmien uusimisen kustannukset ovat arvonlisäverollisena 1 731 180 euroa, arvonlisäverottomana 1 419 000 euroa kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Yhteensä hankesuunnitelman loppuunsaattamiseksi tarvitaan siis neljännessä vaiheessa arvonlisäverollisena 4 634 780 euroa, arvonlisäverottomana 3 799 000 euroa. Tämä ylittää hankesuunnitelman indeksikorjatun enimmäishinnan arvonlisäverollisena 1 655 445 eurolla ja arvonlisäverottomana 1 356 922 eurolla eli 14 % kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Hankesuunnitelman enimmäishintaa olisi siis korotettava arvonlisäverollisena 1 655 445 eurolla ja arvonlisäverottomana 1 356 922 eurolla arvonlisäverollisena 11 639 995 euroon ja arvonlisäverottomana 9 540 980 euroon kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Hankesuunnitelma Opetuslautakunta on osaltaan käsitellyt ja hyväksynyt Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman 13.12.2005 ja Khs on hyväksynyt hankesuunnitelman 23.1.2006.

Rahoitus Perusparannus rahoitetaan tilakeskuksen investointi- ja perusparannusmäärärahoista talousarviokohdasta 8 02 04 35, Opetustoimen rakennusten perusparannukset.

Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannus korottaa kiinteistön vuokraa hankesuunnitelman mukaisesti n. 92 393 euroa vuodessa. Vuokravaikutus tarkistetaan hankkeen valmistuttua todellisten kustannusten ja huoneistoalamuutosten perusteella.

Kuivatusjärjestelmien perusparannuksella ei ole teknisenä perusparannuksena vuokravaikutusta.

Aikataulu Työt on tarkoitus aloittaa syksyn 2007 aikana ja saattaa loppuun vuoden 2008 aikana.

Kustannukset Perusparannuksen 4. vaiheen luonnosvaiheen kustannukset hintatasossa 2/2007 THI = 145,5 ja RI = 120,1 muodostuvat seuraavasti:

	€, alv. 0 %	€, alv. 22 %
Rakentaminen	1 583 000	1 931 260
Lisä- ja muutostyövaraus	150 000	183 000
Rakennuttaminen	272 000	331 840
Tilakeskus	100 000	122 000
Taidehankinta	70 000	85 400
Arkkitehtisuunnittelu	50 000	61 000
Rakennesuunnittelu	50 000	61 000
LVI-suunnittelu	20 000	24 400
Sähkösuunnittelu	25 000	30 500
Lisäsuunnittelu- ja tutkimusvaraus	60 000	73 200

Yhteensä	2 380 000	2 903 600

Kuivatusjärjestelmien perusparannuksen hankesuunnitteluvaiheen kustannukset hintatasossa 2/2007 THI = 145,5 ja RI = 120,1 muodostuvat seuraavasti:

	€, alv. 0 %	€, alv. 22 %
Rakentaminen	967 000	1 179 740
Lisä- ja muutostyövaraus	100 000	122 000
Rakennuttaminen	152 000	185 440
Tilakeskus	75 000	91 500
Arkkitehtisuunnittelu	20 000	24 400
Rakennesuunnittelu	40 000	48 800
LVI-suunnittelu	15 000	18 300
Sähkösuunnittelu	10 000	12 200
Lisäsuunnittelu- ja tutkimusvaraus	40 000	48 800

Yhteensä	1 419 000	1 731 180

Neljäs vaihe ja kuivatusjärjestelmien uusiminen

Yhteensä

3 799 000

4 634 780

Opetusvirasto (ja sittemmin kiinteistövirasto) on tilannut ja teettänyt kohteen suunnitelmat.

Kvsto on hyväksynyt Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman 21.6.2000 siten, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään arvonlisäverollisena 8 310 165 euroa ja arvonlisäverottomana 6 811 611 euroa hintatasossa 2/1999 THI = 121,3 ja RI = 108,1 ja arvonlisäverollisena 9 984 551 euroa ja arvonlisäverottomana 8 184 058 euroa hintatasossa 2/2007 THI = 145,5 ja RI = 120,1.

HKR-Rakennuttajan laskelmien mukaan hankkeella on vielä jäljellä hankkeen loppuunsaattamiseksi arvonlisäverollisena 2 979 335 euroa ja arvonlisäverottomana 2 442 078 euroa kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5. Perusparannuksen loppuunsaattava neljäs vaihe ja kosteusvaurioiden estämiseksi tarvittava kuivatusjärjestelmien uusiminen ylittävät hankesuunnitelman kustannusarvion arvonlisäverollisena 1 655 445 eurolla ja arvonlisäverottomana 1 356 922 eurolla kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Hankesuunnitelman enimmäishintaa olisi siis korotettava arvonlisäverollisena 11 639 955,39 euroon ja arvonlisäverottomana 9 540 980 euroon kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5, jotta hanke saadaan rakennettua loppuun ja tulevilta kosteusvaurioilta vältyttäisiin. Enimmäishinnan korotus on 14 %.

Opetusvirasto toteaa (5.9.2007) mm. seuraavaa:

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt 29.4.2003 suomenkielisen yleissivistävän kouluverkon tarkistamisen periaatteista siten, että Mäkelänrinteen lukion ja Mäkelänrinteen aikuislukion laajennus siirretään suunnittelukauden ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että alkuperäisen 3. vaiheen hankesuunnitelman mukaisesta kirjaston lisärakentamisesta 3. kerrokseen luovutaan.

Opetuslautakunta on 2.11.2004 hyväksynyt laajennetun 3. vaiheen perusparannuksen luonnokset. Suunnitelman mukaan kirjaston tiloja perusparannetaan 2. kerroksessa laajentamalla se viereiseen luokkatilaan. Lisäksi lisärakentamisen yhteydessä toteutettavaksi esitetyt oppilas-wc:t toteutetaan perusparantamalla ne nykyisten wc-tilojen paikalle kellarikerrokseen.

Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen 26.4.1999 päivätyssä hankesuunnitelmassa on neljä toteutusvaihetta. Jäljellä oleva neljäs vaihe sisältää mm. kuvaamataidon tilojen perusparannuksen sekä hissin ja väestönsuojan rakentamisen, jotka sisältyivät alkuperäiseen hankesuunnitelmaan ja rakennuslupaan. Kiinteistöviraston tilakeskus on suunnitteluttanut hankkeen neljännen vaiheen, jonka rakennussuunnitelmat on laatinut Arkkitehtitoimisto Hormia Oy, rakennesuunnitelmat Optiplan Oy, lvi-suunnitelmat Insinööritoimisto Kari Varpelaide Oy ja sähkösuunnitelmat Sähköinsinööritoimisto Delta Oy. Opetusvirastoa on suunnittelukokouksissa edustanut koulujen rehtorit, kouluisäntä ja opetusviraston projektiarkkitehti.

Hanke on kiireellinen, koska jo ennen neljännen vaiheen suunnittelun alkua ympäristökeskus asetti kellarikerroksessa olevat kuvaamataidon työtilat ja viereisen luokkatilan käyttökieltoon sisäilman huonon laadun vuoksi. Lisäksi suunnittelun aikana on ilmennyt, että alkuperäisen hankesuunnitelman mukaiset ja jo tehdyt rakennuksen kuivatustoimenpiteet eivät ole riittäviä. Ensimmäisessä vaiheessa liikuntasalin paikalle rakennettujen luokkien lattianrajassa on havaittu kosteusvaurioita ja rakennuksen alle kerääntyy suuria määriä vettä. Kiinteistöviraston tilakeskus on suunnitteluttanut myös rakennuksen kuivatusjärjestelmien uusimisesta luonnossuunnitelmat.

Hankkeen toteutus on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2007 ja valmistuvan vuoden 2008 aikana. Hanke on toteutettavissa kouluvuoden aikana vaiheistaen ilman varatiloja, edellyttäen että keittiö ja ruokasali voidaan pitää toiminnassa ja rakentamisesta johtuvat katkot ilmanvaihdossa, veden- ja sähkönjakelussa sekä atk-verkossa eivät haittaa koulutyötä. Hankkeen rakennuttaa HKR-Rakennuttaja.

Hanke sisältyy tilakeskuksen opetusviraston hankkeille varatun perusparannusmäärärahan käyttösuunnitelmaan vuodelle 2007–2008 ja sille on varattu yhteensä 2,0 milj. euroa (alv. 0 %).

Perusparannettavan neljännen vaiheen laajuus on 1 240 br-m² ja tehtävän kosteuskorjauksen 2 340 br-m².

Kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion hankesuunnitelman mukainen perusparannus korottaa kiinteistön vuokraa 92 393 euroa vuodessa. Vuokravaikutus tarkistetaan hankkeen valmistuttua. Kuivatusjärjestelmien perusparannuksella ei ole vuokravaikutusta.

Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen alkuperäisestä nelivaiheisesta hankesuunnitelmasta on toteutettu kolme vaihetta. Niiden tähänastiset verottomat kustannukset HKR-Rakennuttajan laskelmien mukaan kustannustasossa 2/2007 ovat arvonlisäverollisena yhteensä 6,99 milj. euroa eli verottomana 5,73 milj. euroa. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesta kustannusarviosta neljännen vaiheen käyttöön jää arvonlisäverollisena 2,98 milj. eli verottomana 2,44 milj. euroa.

HKR-Rakennuttajan ja tilakeskuksen laatiman kustannusarvion mukaan neljännen vaiheen kustannuksiksi muodostuu arvonlisäverollisena 2 903 600 euroa eli verottomana 2 380 000 euroa kustannustasossa 2/2007 (THI 145,5 ja RI 120,1). Rakennuksen kuivatusjärjestelmän uusimisen kustannukset ovat arvonlisäverollisena 1 731 180 euroa eli verottomana 1 419 000 euroa kustannustasossa 2/2007.

Kustannusarvion mukaan alkuperäisen hankesuunnitelman loppuun saattamisen ja rakennuksen kuivatusjärjestelmien parantamisen yhteenlasketut kustannukset ylittävät hankkeen alkuperäisen indeksikorotetun enimmäishinnan 1 655 445 eurolla, minkä vuoksi kiinteistölautakunta esittää Khlle Kvston 21.6.2000 hyväksymän Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista arvonlisäverollisena 11 639 955 euroon eli arvonlisäverottomana 9 540 980 euroon kustannustasossa 2/2007 (RI = 120,1 ja THI = 145,5).

Opetusvirasto toteaa vielä huomiona hallintokeskuksen lausuntopyynnön 1999–1398/613 liitteenä olevasta kiinteistölautakunnan 12.6.2007 päivätystä esityksestä, että esityksen tiedoista poiketen opetuslautakunta ei ole 13.12.2005 eikä Khs 23.1.2006 ole käsitellyt eikä hyväksynyt hankesuunnitelmaa ja että kiinteistöviraston tilakeskuksen tekemässä kustannusarviossa on taidehankinnalle varattu summa sisällytetty sekä HKR:n että tilakeskuksen kustannuksiin.

Opetusviraston näkemys on, että Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman mukaisen toteutuksen loppuunsaattaminen ja rakennuksen kuivatusjärjestelmien parantaminen on opetustoimelle kiireellinen ja tarpeellinen hanke. Puollamme hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista toteutuksen tarpeenmukaisella määrällä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.8.2007), että koulun viimeinen eli 4. vaihe korottaa enimmäishinnan arvonlisäverollisena 11 640 000 euroon hintatasossa 2/2007. Enimmäishinnan korotus, 1,655 milj. euroa eli 14 %, johtuu kuivatusjärjestelmien perusparannuksesta, joka joudutaan lisäämään hankkeeseen 4. vaiheessa.

Neljännen vaiheen suunnittelun aikana on ilmennyt, että pihan ja rakennuksen kuivatus edellyttää huomattavasti vaativampia toimenpiteitä kuin mihin on alkuperäisessä hankesuunnitelmassa varauduttu.

Talous- ja suunnittelukeskus korostaa huolellisen ennakkosuunnittelun tärkeyttä. Kuivatusjärjestelyt on tehtävä kestävällä tavalla, jolloin enimmäishintaa on korotettava esityksen mukaisesti.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kaupunginvaltuuston 21.6.2000 hyväksymän Mäkelänrinteen lukion ja aikuislukion perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen arvonlisäverollisena 11 639 955 euroon ja arvonlisäverottomana 9 540 980 euroon kustannustasossa 2/2007 RI = 120,1 ja THI = 145,5.

Lisätiedot:
Raunila Marjatta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Perusparannuksen 1-3 vaiheiden kustannukset, 26.4.2007
	Liite 2	Kustannusarvio 4-vaihe 26.4.2007
	Liite 3	Kustannusarvio kuivatusjärjestelmä 26.4.2007

PUNAVUOREN TONTIN 118/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11435)

Khs 2003-2094

5. kaupunginosan (Punavuoren) korttelin nro 118 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus

Hietalahdenranta 3

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa liikerakennustontin (AL) muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva 4-kerroksinen toimistorakennus puretaan ja tilalle rakennetaan 6-kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennusoikeus on 4 010 k-m², jossa on lisäystä 210 k-m² nykyiseen asemakaavaan verrattuna.

Asemakaavan perusteet

A-Vakuutus Oy pyytää (3.11.2003) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontin käyttötarkoitus muutettaisiin liikerakennusten korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.11.2005) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa vuonna 1973 vahvistettu asemakaava nro 7003. Kaavan mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta (AL). Tontin rakennusoikeus on 3 800 k-m² ja tonttitehokkuus e = 1.76. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus on +24.50.

Rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee Helsingin kantakaupungin reunalla, valmiiksi rakennetulla kerrostaloalueella. Tontilla on 4-kerroksinen A-Vakuutuksen entinen toimitalo, joka valmistui vuonna 1973. Rakennus on elementtirakenteinen ja rouhekivipintainen ja sen katolla on saunaosasto. Samojen arkkitehtien suunnittelemana (Kontio & Räike) se on muodostanut yhtenäisen kokonaisuuden viereisen tontin asuinrakennusten kanssa ennen niiden julkisivuremonttia. Toimistorakennus on jo pitkään ollut vajaakäytössä.

Naapuritontilla (118/2) sijaitsee kolme 6–8-kerroksista asuinrakennusta, jotka ovat valmistuneet vuosina 1974–1977. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 15 200 k-m²ja tonttitehokkuus e_t= 1.96. Rakennettu kerrosala on n. 19 500 m² (e_t= 2.50). Pihan alla on koko tontin suuruinen pysäköintikellari kahdessa tasossa, ja sinne on ajoyhteys sekä Punavuorenkadulta että Mallaskadulta.

Suojelukohteet

Kaupunginmuseo on lausunut 2.9.2005, että entisen A-Vakuutuksen toimitalolla ei ole niin merkittäviä rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, että rakennuksen asemakaavalliselle suojelulle olisi perusteita.

Maaperä Rakennuttaja on teettänyt tontilla maaperätutkimuksen. Ohjearvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei havaittu. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei todettu maaperän kunnostustarvetta.

Ympäristöhäiriöt

Hietalahdenrannan ja Mallaskadun liikenne aiheuttaa melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Keskimääräinen arkiliikenne Hietalahdenrannassa on n. 15 000 ajoneuvoa/vrk ja Mallaskadulla n. 6 000 ajoneuvoa/vrk. Lisäksi sataman toiminnasta aiheutuu ajoittain hetkellistä liikennemelusta erottuvaa melua.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin muuttaminen asuinkäyttöön.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksessa muilta osin asuinkäytössä olevan korttelin tontti 118/3 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla sijaitseva toimistorakennus puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Kaavanmuutos on laadittu viitesuunnitelman pohjalta, jonka on hakijan toimeksiannosta laatinut arkkitehti Timo Vormala Gullichsen Vormala arkkitehdit Ky:stä.

Mitoitus Rakennusoikeus on 4 010 k-m², jossa on lisäystä 210 k-m² nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Tonttitehokkuus on e = 1.86. Tontin pinta-ala on 2 158 m².

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Tontista muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK), joka täydentää yhteisen korttelipihan ympärille rakentunutta asuinkorttelia. Tontille saadaan rakentaa 6-kerroksinen asuinrakennus, jonka ylimmän kerroksen tulee olla osittain sisäänvedetty. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän kohdan korkeusasema on +24.50, mikä on sama kuin voimassa olevassa kaavassa. Tontilla saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja rakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa, mikäli sisäänkäynti näihin on suoraan kadulta. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja.

Liikenne ja pysäköinti

Tontin autopaikkavelvollisuus on asunnoille vähintään 1 autopaikka 125/k-m², liiketiloille enintään 1 autopaikka 150/k-m² ja toimistoille enintään 1 autopaikka 350/ k-m². Tämä tarkoittaa n. 34 autopaikkaa. Autopaikat sijoitetaan pääosin naapuritontin pihan alaiseen kellarikerrokseen, jonne on ajoyhteys Punavuorenkadulta ja Mallaskadulta. Muutama autopaikka sekä kaksi invapaikkaa rakennetaan kellariin oman tontin puolelle. Kellarista on sisäyhteys suunnitellun asuinrakennuksen porrashuoneisiin.

Tontti on hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa tarvittavat yhdyskuntatekniset verkostot.

Ympäristöhäiriöt

Ennustetilanteessa vuonna 2025 pistelaskentana tehdyissä melulaskennoissa käytetyt liikennemäärät kohdealueella ovat Hietalahdenrannalla 16 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Mallaskadulla 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskustatunnelin valmistuessa liikennemäärät voivat alentua näistä arvoista. Raskaan liikenteen osuuden on kaikilla kaduilla arvioitu olevan 8 %. Huipputunnin liikennemäärän on arvioitu olevan 10 % vuorokauden liikennemäärästä. Melutarkasteluissa nopeusrajoitusten oletetaan molemmilla kaduilla pysyvän nykyisinä 40 km/h.

Huipputunnin mukaan laskettu ajoneuvoliikenteen keskiäänitaso lähimmillään n. 16 m:n päässä Hietalahdenrannasta olevalla julkisivulla on 69 dB(A). Kaavassa on määrätty tälle julkisivulle sekä lähimmäksi Hietalahdenrantaa tulevalle päädylle ääneneristävyys 35 dB(A). Myös Mallaskadun puoleiselle julkisivulle määrätään kaavassa ääneneristävyys 35 dB(A) katuliikenteen ruuhkatuntien mukaan arvioituna. Määräyksellä on haluttu varmistaa riittävä ääneneristävyys julkisivulla Mallaskadun tunnelin suuaukon suuntaan.

Tontilta ei voida osoittaa yhteistä ulkoilu- ja oleskelualuetta, jossa alittuisi valtioneuvoston asettama ohjearvo 55 dB(A). Päiväajan keskiäänitaso Hietalahdenrannan puoleisilla parvekkeilla on suurimmillaan 65 dB(A). Sadan metrin säteellä tontista sijaitsevat sekä Telakanpuistikko että Sinebrychoffin puisto, joista jälkimmäiseen on esteetön jalankulkuyhteys tontilta.

Kaavassa määrätään kaikki parvekkeet lasitettaviksi. Hyvän, täysin suljetun parvekelasituksen avulla on kaikilla parvekkeilla mahdollista päästä alle tason 55 dB(A). Kaavamääräyksin on turvattu ilmanoton järjestäminen rakennuksen suojaisalta puolelta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen mukainen asuinrakennus lisää alueen asuntotarjontaa ja eheyttää Hietalahdenrannan kaupunkikuvaa. Suunniteltu asuinrakennus on nykyistä toimistotaloa 1½ kerrosta korkeampi ja sulkee siksi näkymiä osasta viereisten tonttien asuntoja.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistön omistavan A-Vakuutus Oy:n aloitteesta 3.11.2003. Hankkeen asiamiehenä toimii Pohjola kiinteistösijoitus Oy.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.7.2005). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 15.8.–2.9.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaupunkikuvaneuvottelukunta kehotti tutkimaan purettavan toimistorakennuksen suojelua sen arkkitehtoniset arvot huomioon ottaen.

Kaupunginmuseolta on pyydetty lausunto nykyisen toimistorakennuksen suojeluarvoista. Kaupunginmuseo katsoo, ettei A-Vakuutuksen toimitalolla ole niin merkittäviä rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, että rakennuksen asemakaavalliselle suojelulle olisi perusteita.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 39 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi kaksi suullista mielipiteitä on esitetty keskusteluissa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että asemakaavan muutoksen yhteydessä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat liikenteen melu ja vaikutus ilmanlaatuun sekä tontin maaperän kunnostustarve. Maaperäntutkimustarpeen kartoittamiseksi on tarpeen selvittää tontin käyttöhistoria. Ympäristökeskus pitää todennäköisenä, että alueella on esimerkiksi vanhoja täyttöjä, jolloin pilaantuneisuus- ja kunnostustarveselvitykset ovat aiheellisia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennuttaja on teettänyt tontilla maaperätutkimuksen, jonka mukaan ohjearvoja ylittäviä haitta-aineita ei tontilla ole.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on ilmoittanut, että tällä hetkellä osin katualueella sijaitsevien istutusalueiden tulisi niiden hoidon, rahoituksen ja vastuiden selvittämiseksi kuulua kokonaisuudessaan tonttiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakennuttajalle on esitetty mahdollisuus lunastaa katualuetta, mutta rakennuttaja ei ole tästä kiinnostunut.

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Aaria, Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadi, Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti ja Asunto Oy Helsingin Bulevardin Duetto ovat lähettäneet samansisältöiset kirjeet, joissa esitetään asemakaavan muutosluonnoksesta, että Mallaskadun meluongelmien vuoksi tulisi tunnelin kattamista jatkaa Mallaskadun päähän saakka tämän hankkeen yhteydessä. Lisäksi Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadi ja Asunto Oy Helsingin Bulevardin Duetto ja vastustavat asemakaavan muutosluonnoksessa esitetyn rakennuksen korkeutta. Ne perustelevat näkemystään näköalojen menetyksellä ja varjoisuuden lisääntymisellä.

Asunto Oy Hietalahden Puistikko vastustaa suunnitellun uudisrakennuksen rakennuksen korkeutta. Rajanaapurina oleva taloyhtiö toteaa myös, ettei rasitesopimuksista koskien ajoa yhtiön tontin kellarin kautta ole sovittu. Myöskään mahdollisimman vähän ympäristöhaittaa aiheuttavan jätehuollon järjestämisestä yhdessä ei ole sovittu.

xxxx ja xxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx ja xxxxxx xxxx, xxxxx xxxxxx ja xxxxxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxx, xxx xxxxxx, xxxx xxxxx, xxxx xxxxxx sekä xxxxx xxxxx ovat ilmoittaneet mielipiteissään asemakaavan muutosluonnoksesta vastustavansa uudisrakennuksen korkeutta. Lisäksi xxx xxxxxx muistuttaa, että asemakaavamuutos tulisi toteuttaa vasta alueen laajemman suunnittelun yhteydessä.

xxxx xxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxxxxx xxxxxxxx, xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxx ja xxxxxxxx xxxxxxxx sekä xxxxx xxxxxxx ovat ilmoittaneet mielipiteissään asemakaavan muutosluonnoksesta vastustavansa uudisrakennuksen korkeuden lisäksi rakennuksen aiheuttamia mahdollisia liikennemeluhaittoja.

Suullisesti on ilmoitettu kaksi mielipidettä kaavaluonnoksesta, joissa vastustetaan suunnitellun uudisrakennuksen korkeutta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitellun uudisrakennuksen räystäslinjan korkeus pysyttelee nykyisenkin kaavan sallimassa korkeudessa +24.50. Rakennuksen korkeus jää tällöin kolme kerrosta matalammaksi kuin Mallaskadun toisella puolella sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadin korkein kohta +34.00, joten kaupunkikuvallisen eheyden saavuttamiseksi tontille voisi rakentaa korkeammankin rakennuksen. Asuinrakennus tulee myös enemmän irti samassa korttelissa sijaitsevan As. Oy Hietalahden puistikon tontin rajasta ja pihasta kuin nykyinen A-vakuutuksen rakennus, joten korkeuden lisäämisestä johtuva pihan varjostusvaikutus jää vähäiseksi.

xxxxxxx xxxxxxxxxxx on tiedustellut asemakaavamuutoksen vaikutuksia pysäköintiin ja liikennemääriin. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on vastannut hänelle sähköpostitse.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan edellyttämä autopaikkamäärä on niin vähäinen (1 autopaikka 125 k-m² asuinkerrosneliötä kohti ja 1 autopaikka 150 toimistokerrosneliötä kohti, jolloin autopaikkojen määräksi tulee vähintään 34 kpl), ettei sillä ole merkittävää vaikutusta liikennemääriin.

xxxxx xxxxx, xxxxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, x. xxxxxxxx, xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx sekä xxxxx ja xxxxxxxx xxxxxxxx vastustavat koko asemakaavan muutosta, koska se johtaisi merkittävään asumistason heikkenemiseen naapuritonteilla eikä tontti myöskään heidän mielestään sovellu asumiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tyhjillään olevan toimistorakennuksen korvaaminen laadukkailla asunnoilla johtaa alueen ilmeen kohentumiseen ja imagon paranemiseen. Asuinrakentaminen myös monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa ja helpottaa asuntopulaa. Lisäksi suunniteltu asuinkerrostalo eheyttää Hietalahdenrantaa kaupunkikuvallisesti.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Lautakunta esittää asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Samalla lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää uusia ratkaisuja Mallaskadulla sijaitsevan tunnelinsuun meluhaittojen torjumiseksi.

Puheenjohtaja Rauhamäki ehdotti jäsen Puoskarin kannattamana yllä mainittua ”Samalla lautakunta edellyttää - - jne.” lisäystä päätösehdotukseen. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.1.–20.2.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston ja kiinteistölautakunnan jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Asunto Oy Hietalahden Puistikko vastustaa (13.2.2006) suunnitellun uudisrakennuksen korkeutta. Yhtiö huomauttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta antamansa mielipiteen 2.9.2005 jääneen täysin huomioon ottamatta kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Yhtiö korostaa, että esimerkiksi autopaikkojen osoittamista tai muitakaan yhtiön tonttiin kohdistuvia rasitteita ei ole millään tavalla otettu huomioon kaavamuutoksen suunnittelussa. Jätehuoltoratkaisuja ja niiden vaikutuksia naapurikiinteistöille ei ole valmistelussa tuotu esiin. Lisäksi yhtiö huomauttaa näköalojen menetyksestä, pihan varjostuksen lisääntymisestä sekä Mallaskadun tunnelin aiheuttamista ympäristöhäiriöistä. Tunnelin suunnittelussa tulee ottaa huomioon jo rakennetun ympäristön laadun varmistaminen ja parantaminen.

Suunnitelma muuttaa olennaisesti nyt vallitsevaa tilannetta olemassa olevien rakennusten ja osakkaiden näkökulmasta, vaikka uudisrakennuksen korkeus pysyttelisikin nykyisen kaavan sallimassa korkeudessa. Asemakaavan muutosehdotuksen lähiympäristölle aiheuttamia vaikutuksia ja haittoja ei ole riittävästi selvitelty ja niiden arvioituja vaikutuksia on kaavan valmistelun yhteydessä vähätelty. Muistutuksessa edellytetään, ettei kaavamuutosta viedä eteenpäin esitetyssä muodossa, vaan sitä valmistellaan uudelleen edellä vaadituin ja kirjeessä 2.9.2005 esitetyin tavoin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että edellä mainittujen epäkohtien lisäksi on kirjeessä 2.9.2005 huomautettu Asunto Oy Hietalahden puistikon yksinoikeudesta yhtiön alueeseen, tontin, rakennuksen ja rakennelmien, pihan ja pihakäytävien sekä muiden kulkuteiden käyttöön. Kirjeessä kiinnitetään huomiota esillä olleen luonnossuunnitelman puutteellisiin tietoihin koskien julkisivupintoja, katu- ja aukiotiloja sekä rakennetun alueen sisällä olevat tiloja, istutuksia, valaisimia, kalusteita ja vaakatasoja päällysteineen. Taloyhtiöiden tonttien rajalle vaaditaan lisäksi aitaa. Asemakaavan muutoksen toteuttamisen yhteydessä ei naapuriyhtiön osakkeiden arvo saa alentua.

Suunnitellun uudisrakennuksen räystäslinjan korkeus pysyttelee nykyisenkin kaavan sallimassa korkeudessa +24.50. Rakennuksen korkeus jää pääosaltaan kaksi kerrosta matalammaksi kuin Mallaskadun toisella puolella sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadin, jonka Hietalahdenrannan puoleisen julkisivun räystäskorkeus on pääosin tasolla +30.50. Suunniteltu rakennus sijoittuu tontin kaakkoisosassa kauemmaksi Asunto Oy Hietalahden Puistikon tontin rajasta ja pihasta kuin nykyinen A-vakuutuksen rakennus, mikä osaltaan vähentää korkeuden lisäämisestä johtuvaa pihan varjostusvaikutusta. Varjotarkastelu pihan valaistusolosuhteista on tehty ja esitelty edellisessä lautakuntakäsittelyssä. Se on myös lisätty asemakaavaselostuksen liitteeksi.

Autopaikoista on olemassa Asunto Oy Hietalahden Puistikon ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Autoilijoiden välinen rasitesopimus (28.5.1975) 29 autopaikasta. Näiden lisäksi on suunnitelmassa esitetty talon alle rakennettavaksi 4 autopaikkaa. Tämä tekee yhteensä 33 autopaikkaa. Samassa rasitesopimuksessa on sovittu myös, että tontilla 3 on oikeus käyttää tontilla 2 sijaitsevaan autohalliin johtavia ajoväyliä, että tontilla 3 on oikeus jalankulkuteihin tontin 2 alueella sijaitseville jätesäiliöille ja väestönsuojaan ja että tonteilla on puolin ja toisin oikeus jalankulkuteihin toisen tontin alueella. Esillä ollut luonnossuunnitelma on tehty asemakaavan muutoksen pohjaksi, ja mm. tarkemmat materiaali-, valaistus- ja istutusratkaisut tehdään pääosin rakennussuunnitteluvaiheessa ja ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä.

Tunnelin meluvaikutuksia on selvitelty jo aikaisemmin ja melusyöppöjen rakentamisesta ja asentamisesta tunnelin Hietalahdenrannan puoleisiin kattorakenteisiin on neuvoteltu.

xxxxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx (19.2.2006) ovat esittäneet 18-kohtaisen muistutuksen asemakaavan muutosehdotuksesta. Muistutuksessa on vaadittu muistutuksen esittämistä Khlle sekä sen kirjaamista lyhentämättömänä asemakaavaosaston vastausyhteenvetoihin.

xxxxxxxxx ja xxxxxxx vastustavat asemakaavan muutosta, koska se johtaisi merkittävään asumistason heikkenemiseen naapuritonteilla eikä tontti myöskään heidän mielestään sovellu asumiseen. Muistuttajat pitävät Asunto Oy Hietalahden Puistikon pihan sulkemista korkealla uudisrakennuksella arkkitehtonisena virheenä. He mainitsevat uudisrakennuksen mukanaan tuomina epäkohtina mm. seuraavat:

- varjostuksen

- lisääntyvän liikenteen aiheuttaman melun

- ilman laadun heikkenemisen

- näkymien menettämisen

- rakentamisaikaisen melun

- uudisrakennuksen pihan puutteen

- hyväkuntoisen toimistorakennuksen turhan purkamisen

- kaupunkikuvallisen toimimattomuuden.

Lisäksi muistutuksessa kiistetään meluarvioinnin oikeellisuus ja vaaditaan paikalla tehtyä keskiäänitason mittaamista. Muistuttajat katsovat myös, ettei uuden rakennuksen autopaikkoja ole voitu pitävästi osoittaa.

Muistutuksessa huomautetaan lisäksi siitä, ettei xxxxxxxxx ja xxxxxxxxxx luonnosvaiheessa 30.8.2005 tekemää kompromissiehdotusta ole kaupunkisuunnittelulautakunnassa lainkaan kommentoitu. Ehdotuksen mukaan uuden asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi valittaisiin kerrosmäärä, jolla uusi rakennus ei nouse vanhaa toimistorakennusta korkeammalle. Näin naapuriyhtiön asuntojen merinäköalat ja pihan ja asuntojen valoisuus säilyisivät.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että vakiintuneen käytännön mukaan muistutukset ovat esityslistan liitteenä, ja listatekstiin ne referoidaan oleellisin osin.

Uudisrakennuksen räystäslinjan korkeus on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Nykyinen toimistorakennus on sitä 1–2 kerrosta matalampi. Uudisrakennus tulisi osaltaan suojaamaan viereistä taloyhtiötä Hietalahdenrannan liikenteen melulta ja sen aiheuttamilta epäpuhtauksilta. Tontin käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta ilmanlaatuun ja liikenteen haittoihin. Rakentamisen aikaisen melun haitat ovat suhteellisen lyhytaikaisia.

Asemakaavojen meluselvitykset tehdään pohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla (1996), joka antaa riittävän luotettavan tiedon melukohteen keskiäänitasoista. Melumittauksilla saadaan selville vain mittausajan melutasot, joihin vaikuttavat mm. säätila ja muut mittauspaikan ja -ajankohdan olosuhteet.

Asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkirakenteellinen ratkaisu on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Pihan valaistusolosuhteista tehdystä varjotarkastelusta voidaan todeta, että uudisrakennuksen varjostusvaikutus eri vuorokauden- ja vuodenaikoina ei ole merkittävä. Siihen vaikuttaa mm. pihan suuntautuminen länteen sekä uudisrakennuksen sijoittaminen osittain nykyistä toimistorakennusta etäämmälle pihan puoleisesta tontinrajasta.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole sitovia säännöksiä leikkialueiden ja oleskelupaikkojen mitoitusperusteista eikä järjestämistavasta. Laissa (155 §) todetaan, että niitä täytyy olla riittävästi ja että tätä riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt. Riittävyys arvioidaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Lautakunta toteaa, että lähiympäristö tarjoaa sadan metrin säteellä kaksi puistoa leikkipaikkoineen, joista toiseen on lisäksi suora kevyen liikenteen yhteys tontilta.

Kiinteistön omistaja on yrittänyt markkinoida tiloja toimistokäyttöön, mutta halukkaita vuokralaisia ei ole löytynyt, eikä omistajalla itsellään ole enää tarvetta tiloille. Pitkään tyhjillään olevan toimistorakennuksen korvaaminen laadukkailla asunnoilla johtaa alueen ilmeen kohentumiseen ja imagon paranemiseen. Asuinrakentaminen myös osaltaan monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa. Lisäksi suunniteltu asuinkerrostalo eheyttää Hietalahdenrantaa kaupunkikuvallisesti.

Lausunnot Kiinteistölautakunta mainitsee (21.2.2006) mm., että se on arvioinut asemakaavan muutosehdotusta ja neuvotellut tontinomistajan kanssa tontin arvonnoususta Khn 9.2.2004 edellyttämällä tavalla. Neuvottelutulos on saavutettu ja lautakunta on 21.2.2006 tehnyt Khlle esityksen sopimuksen tekemisestä kyseisen asemakaavan muutoksen johdosta.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Sitä ei kuitenkaan tulisi viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin edellä mainittu lautakunnan esittämä sopimus on tontin osalta allekirjoitettu.

Rakennusvirasto toteaa (14.3.2006) mm., että muutosehdotuksessa osin katualueella sijaitsevien istutusalueiden tulisi niiden rahoituksen, hoidon ja vastuiden selvyyden vuoksi kuulua kokonaisuudessaan tonttiin. Muutosehdotusta tulisi tältä osin tarkentaa.

Rakennusvirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyllä huomautuksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että kyseinen katualueen osa tarvittaneen liikennealueeksi Telakkakadun kiilan tulevan asemakaavoituksen yhteydessä.

Adressi As. Oy Hietalahden Puistikon hallitus (7 henkeä sekä 312 muuta henkilöä, 4.5.2006) ovat allekirjoittaneet adressin Hietalahdenranta 3:n asemakaavan muutosehdotuksen hylkäämiseksi tai kohtuullistamiseksi. Adressissa vastustetaan kaavan mahdollistaman uudisrakennuksen korkeutta merinäköalojen menettämisen ja pihan varjostumisen vuoksi. Adressissa pidetään kohtuuttomana, että 27 asunnon lisärakentaminen aiheuttaa haittaa alueen nykyisille yli 500 asukkaalle. Adressissa viitataan aikaisempaan asemakaavamuutosluonnokseen E9323 ES, joka on rauennut vuonna 1998 pihan sijoittamisvaikeuden ja muille rakennuksille aiheutuvan näköestehaitan vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että adressissa viitataan aikaisempaan asemakaavan muutosluonnokseen vuodelta 1993. Silloin A-Vakuutus keskinäinen yhtiö haki asemakaavan muuttamista toimistotalon laajentamiseksi niin, että tontin tehokkuusluvuksi muodostuu e = 3,0. A-Vakuutus halusi keskittää hajallaan olevat toimitilansa samaan osoitteeseen. Luonnoksen rakennusoikeudeksi esitettiin 6 470 k-m².

Luonnoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisesti nykyisen rakennuksen korottamista kauttaaltaan tai lisärakentamisen keskittämistä tontin Mallaskadun puoleiseen päähän. Rakennuksen korottamista kauttaaltaan pidettiin teknisesti ongelmallisena toteuttaa ja lisäksi sen todettiin asettuvan laajalti korttelin 118 asuntojen näköesteeksi. Tornivaihtoehdossa esitettiin 8-kerroksisen lisärakennuksen sijoittamista Mallaskadun tunnelin suulle muodostamaan portin yhdessä tulevien Sinebrychoffin rakennusten kanssa. Myös asuntojen sijoittamista toimistotaloon oli tutkittu. Sitä pidettiin ongelmallisena toiminnallisten ja poistumistiejärjestelyjen takia. Pihan pienuuden vuoksi asumisen toteuttaminen tontille vakuutusyhtiön toimitilojen ohella todettiin mahdottomaksi toteuttaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitettiin asemakaavan muutosluonnoksen hyväksymistä tornivaihtoehdon pohjalta, jota pidettiin naapurikorttelin asuntojen näköalojen kannalta edullisimpana ja kaupunkikuvallisesti kohentavana ratkaisuna. Lautakunta päätti 7.10.1993 palauttaa asian todeten, ettei A-Vakuutuksen hakemukseen lisärakennusoikeuden kaavoittamisesta yhtiön omistamalle tontille voida tässä vaiheessa suostua, ja että asemakaavan muutosasiaan palataan aluetta laajemmin kehitettäessä.

Tilanne on nyt muuttunut, koska ympäristö on mm. Koffin korttelin käyttötarkoituksen muutoksen myötä asuntopainotteista. Mallaskadun kansiosuus on kunnostettu samassa yhteydessä puistoksi. Tontti on sijainniltaan ja ympäristöltään hienoa asumismiljöötä.

Nyt käsiteltävänä olevan hankkeen tarkoituksena on rakentaa nykyisen liikerakennuksen paikalle asuinrakennus. Suunnitelmissa esitetyn rakennuksen korkeus on nykyisenkin asemakaavan sallima. Sen aiheuttaman näköesteen on asemakaavan muutosluonnoksen pohjana olevassa konsulttityössä todettu vaikuttavan osaan taustalla olevan Asunto Oy Hietalahden Puistikon asunnoista. Asemakaavatyön yhteydessä on tontille tehty varjotarkastelu, joka osoittaa, ettei naapuriyhtiön pihan tilanne merkittävästi muutu uudisrakentamisen myötä. Varjoanalyysi on lisätty asemakaavan muutoksen selostuksen liitteeksi.

Tehdyt selvitykset Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt mahdollisia uusia ratkaisuja Mallaskadulla sijaitsevan tunnelinsuun meluhaittojen torjumiseksi.

Mallaskadun liikenteen melu kohdistuu eniten Hietalahdenrannan ja tunnelinsuun välisen osuuden viereisen nykyisen asuinkerrostalon parvekkeiden ja asuntojen sisämelutasoihin. Nyt valmisteilla olevan asemakaavamuutoskohteen melutilanteeseen Mallaskadun liikenne ei juurikaan vaikuta. Ainoa tehokas nykyisen rakennuksen meluntorjuntakeino olisi Mallaskadun kattaminen Hietalahdenrannan ja tunnelin suun välillä, mutta ratkaisu ei ole toteuttamiskelpoinen, koska nykyisen rakennuksen alakerrokset joutuisivat pimentoon.

Aikaisempien selvitysten perusteella melutilanne ja muut melun torjumismahdollisuudet ovat jo tiedossa. Lautakunnassa on 22.12.1994 käsitelty Mallaskadun tunnelin meluselvitystä ja sen pohjalta tunnelin itäpäähän on asennettu melusyöppöjä. Rakennusviraston kanssa on neuvoteltu melusyöppöjen rakentamisesta ja asentamisesta tunnelin Hietalahdenrannan puoleisiin kattorakenteisiin. Rakennusvirastolla on suunnitelma tunnelista heijastuvan melun vaimentamiseksi. Toteutusaikataulu on kuitenkin riippuvainen määrärahojen riittävyydestä.

Lautakunnan mielestä muistutukset, lausunnot ja adressi eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Khs toteaa, että xxxxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx ovat pyytäneet muistutukseensa kunnan perusteltua kannanottoa, joka on käsitelty Khssa erillisenä asiana.

Khs toteaa lisäksi, että muistutuksessa esitetty väite siitä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on virhe koskien tontin omistusta, pitää paikkansa ja oikea tieto on korjattu kaavaselostukseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 5. kaupunginosan korttelin nro 118 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.11.2005 päivätyn piirustuksen nro 11435 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11435 (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 2	Asemapiirros (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 3	Piirros uudisrakennuksesta (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 4	Näkymät nykytilanteesta (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 5	Varjotarkastelu maaliskuussa (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 6	Varjotarkastelu kesäkuussa (Punavuoren tontti 118/3)
	Liite 7	Varjotarkastelu joulukuussa (Punavuoren tontti 118/3)

PAKILAN TONTIN 34116/2, KORTTELEIDEN 34117 JA 34130 SEKÄ TONTTIEN 34133/14 JA 15 YM. ALUEIDEN (PAKILANPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11540)

Khs 2006-1993

34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34116 tontin nro 2, kortteleiden nro 34117 ja 34130, korttelin nro 34133 tonttien nro 14 ja 15 sekä katu- ja puistoalueen ja palloilukentän asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 34118 ja 34119).

Alue rajoittuu Pakilantiehen, Kehä I:n suojaviheralueeseen ja Palosuontien eteläisiin kortteleihin, Halkosuontiehen ja sen kortteleihin sekä Sysimiehentiehen.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa on Pakilanpuiston itäosaan suunniteltu pientalorakentamista Palosuontien varteen, uusi pysäköintialue Pakilan kirkon tarpeisiin ja rakennusala leikkipuistorakennusta varten puistoon Palosuontien ja Pakilan ala-asteen koulun väliin. Palosuontiellä ollut pihakatualue on muutettu katualueeksi. Puiston länsipäässä Pakilan yläasteen koulun tontin Halkosuontielle ulottunut tontinosa on muutettu uudelleen katualueeksi (Pilkekuja) ja pallokentän alue, jolla viipalekoulut ovat, on liitetty koulutonttiin. Pallokentän aluetta on laajennettu itään päin. Koulutontin pohjoispuolella puistossa oleva pysäköintialue on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi.

Asemakaavan perusteet

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto pyytää (7.10.2004) omistamiensa tonttien 34116/2 (kirkkotontti) ja 34117/1 asemakaavan muuttamista siten, että kirkon pysäköintipaikkoja lisättäisiin ja tontti 34117/1 muutettaisiin asuntotontiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.8.2006) mm., että kaavoitustyö on osaltaan käynnistetty kaupungin aloitteesta Pakilanpuiston suunnittelutavoitteiden pohjalta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta hyväksyi 24.2.2000 Pakilanpuiston ja siihen liittyvien kortteleiden suunnittelutavoitteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto valmisteli em. tavoitteiden pohjalta Pakilanpuiston alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11501. Lautakunta käsitteli asemakaavan muutosehdotusta 4.5.2006 ja päätti 11.5.2006 yksimielisesti ilman äänestystä palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Partiomajan eteläpuolella oleva LPA-alue poistetaan kaavasta ja jos kirkolla on tarvetta, voisi palautuksen aikana tutkia, voidaanko kortteliin 34116 lisätä pysäköintipaikkoja.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pääosin kaupunkipuistoa ja osin pientalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1955, 1979, 1981, 1984, 1995 ja 2001. Vuoden 1955 asemakaavassa on esitetty alueen perusrakenne puistoineen ja kortteleineen, jota on myöhemmissä muutoksissa (vuonna 1981) tarkennettu mm. poistamalla Pakilanpuiston itäpäästä Sysimiehentien varresta yleisen rakennuksen tontti ja lisäämällä Palosuontien itäpuolelle nykyinen seurakuntayhtymän omistuksessa oleva yleisen rakennuksen tontti sekä osoittamalla muinaismuistoalue kyseisen tontin ja Sysimiehentien väliselle puistoalueelle.

Muut suunnitelmat

Helsingin seurakuntayhtymä on teettänyt arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskällä alustavan idealuonnoksen asuntojen ja uusien pysäköintipaikkojen sijoittamiseksi Pakilan kirkkoraitin (Palosuontien) alueelle seurakuntayhtymän omistamalle tontille ja kaupungin omistamille tonteille ja puistoalueelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt Palosuontien alueen asemakaavatyön pohjaksi edellä mainitun idealuonnoksen edelleen kehittelyn samalla toimistolla. Toimisto on seurakuntayhtymän toimeksiannosta edelleen tarkistanut viitesuunnitelmaa.

Rakennusviraston viherosasto ja sosiaaliviraston kiinteistötoimisto ovat suunnitelleet esteetöntä leikkipuistoa tukikohtarakennuksineen ala-asteen koulun ja Palosuontien väliselle puistoalueelle. Hanketta on työstetty rakennusviraston, sosiaaliviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja asukasedustajan muodostamassa työryhmässä ja esitelty asukastilaisuuksissa vuonna 2001.

Maanomistus

Tontit 34116/2 ja 34117/1 omistaa Helsingin seurakuntayhtymä ja muut alueet kaupunki.

Rakennettu ympäristö

Alueen länsireunassa on Pakilan yläasteen koulu ja sen käytössä kaksi väliaikaista koulurakennusta koulutontin itäpuolisella urheilualueella (pallokentällä). Pallokentällä on talvikaudella jalkapalloilijoiden käytössä kuplahalli, joka kesäksi siirretään pois. Koulutontin pohjoispuolella puistoalueella on pysäköintialue, jonka pohjoisreunaa sivuaa itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen reitti. Halkosuontien varressa on 1940-luvun lopulla rakennettujen jälleenrakentamiskauden talojen kortteli. Niiden eteläpuolella puistoalueella on tonteille vuokrattujen palstojen rivi, joiden vuokra-aika oli umpeutunut, mutta sitä on useimpien kohdalla jatkettu. Palstat ovat osittain metsämaata, mutta enimmäkseen pihan jatkeena olevia puutarhapalstoja.

Jälleenrakentamiskauden talojen itäpuolella Halkosuontien varressa on ala-asteen koulu, jonka pihassa on myös tilapäinen parakkikoulu. Palosuontien länsipuolella on Pakilan NMKY:n (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) kerhotalo, Partiolippukunta Vuorenhaltiat ry:n omistama Pakilan Partiomaja ja lähimpänä Kehä I:tä kaupungin päiväkoti. Itäpuolella on Pakilan kirkko laajennuksineen ja seurakuntayhtymän omistama rakentamaton yleisen rakennuksen tontti. Pakilanpuiston itäosassa on 1. maailmansodan aikaisia, muinaismuistolain nojalla suojeltuja linnoituskaivantoja, joista osa ulottuu seurakuntayhtymän tontille. Pakilanpuistossa on lukuisia polkureittejä, mm. itä-länsisuuntainen seudullinen ulkoilureitti.

Palvelut Pakilanpuiston alueella on ala-asteen ja yläasteen koulut sekä päiväkoti ja puutarhamyymälä. Pakilantien varrella on päivittäistavarakauppoja.

Luonnonympäristö

Pakilanpuisto on metsäinen viheralue erilaisine metsätyyppeineen. Yleiskaava 2002:ssa puisto on merkitty kaupunkipuistoksi.

Suojelukohteet

Pakilanpuiston itäosassa on 1. maailmansodan aikaisia, muinaismuistolain nojalla suojeltuja linnoituskaivantoja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n liikenne aiheuttaa melu- ja päästöhaittoja. Kehä I:n liikennemäärä Pakilantien ja Tuusulanväylän välillä on nykyisin n. 95 000 ajoneuvoa/vrk. Väylällä on 80 km/h nopeusrajoitus. Liikenne-ennusteen mukaan väylällä olisi vuonna 2025 liikennettä 105 000 ajoneuvoa/vrk.

Kehä I:n meluesteet Pakilanpuiston kohdalla on rakennettu eri aikoina. Viimeksi meluvalleja korotettiin lisäkaistojen rakentamisen yhteydessä vuonna 2000. Pakilan kirkon ympärille on rakennettu puinen meluaita. Tuusulanväylän liittymän meluesteet rakennettiin vuosina 1997–1998. Melukaiteet ulottuvat Kehä I:llä luoteisrampin päähän saakka. Nykyiset meluesteet suojaavat melko hyvin kaava-aluetta Kehä I:n melulta. Ongelmana on Pakilan kirkon ja Tuusulanväylän liittymän välinen osuus, jossa ei ole noin 100 metrin matkalla meluesteitä lainkaan.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pientalojen täydennysrakentaminen Pakilaan Yleiskaava 2002:n mukaisesti. Pakilan kirkon ja Halkosuontien väliin Palosuontien tuntumaan luodaan korkeatasoinen pientaloalue, joka kytkee kirkon osaksi Pakilan kaupunkikuvaa. Pysäköintipaikkoja lisätään kirkon välittömässä läheisyydessä Palosuontien itäpuolella. Nykyinen Palosuontien katualueen levennyksenä oleva alimitoitettu autopaikkojen korttelialue muutetaan osaksi asuinkäyttöön. Nykyisen leikkikentän tuntumaan ala-asteen koulun itäpuolelle suunnitellaan esteetön metsäleikkipuisto ja leikkipuistorakennus.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa on osoitettu pientalorakentamista Palosuontien ja Halkosuontien varteen ja rakennusala leikkipuistorakennukselle nykyisen leikkikentän tuntumaan. Kirkon tilaisuuksia varten on sen pohjoispuolelle osoitettu autopaikkojen korttelialue. Pakilan yläasteen tonttia on laajennettu itään päin koskemaan nykyiset parakkikoulut ja pallokenttäalueen itärajaa on vastaavasti siirretty itään päin. Yläasteen koulun pohjoispuolella puistossa oleva pysäköintialue on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi ja kevyen liikenteen väylän linjaus on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta pysäköintialueen pohjoisreunassa. Liikerakennuksen tonttia Halkosuontien ja Pakilantien kulmauksessa on laajennettu vastaaman nykyistä vuokra-aluetta.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Palosuontien molemmin puolin on osoitettu pientalotontit (yhteensä 1,45 ha) nykyisten kortteleiden yhteyteen. Uutta asuntokerrosalaa on yhteensä 5 300 k‑m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0.36. Tonteille on osoitettu asuntokohtaiset rakennusalat, rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä ja asuntojen lukumäärä (yhteensä 35 asuntoa). Kerrosluku on kaksi, ja maaston salliessa saa kellarikerrokseen sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kerrosluvun estämättä sekä kerrosalan lisäksi autotallin. Tonteille on osoitettu rakennusalat autokatoksille, jotka saa rakentaa kerrosalan lisäksi. Rakennusten julkisivumateriaalin on oltava paikalla muurattua, poltettua punaista tiiltä. Rakennuksissa on oltava pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:6. Jokaiseen asuntoon tulee liittyä liikennemelulta suojaavalla tiilimuurilla rajattu oleskelupiha, jonka pinta-ala on vähintään 20 m². Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa kutakin asuntoa kohti rakentaa enintään 7 m² asunnon ulkopuolista varastotilaa oleskelupihan muurin sisäpuolelle. Seitsemän rakennusalan etelä- ja itäsivulle on merkitty seinien ja ikkunoiden ääneneritysvaatimusta osoittava merkintä (32 dBA).

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

Halkosuontien varressa oleva kukkamyymälän liiketontti on erotettu omaksi korttelikseen Pakilantien ja uuden Pilkekujan väliin. Tonttia on laajennettu nykyistä vuokra-aluetta vastaavaksi. Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus edelleenkin 650 k-m².

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

Pakilan yläasteen koulun tontin Halkosuontielle ulottunut ”kirvesvarsi” on muutettu takaisin katualueeksi (Pilkekuja) ja tonttia on laajennettu itään ohi viipaleluokkien. Muilta osin koulutontin kaava säilyy ennallaan. Tonttitehokkuus on e = 0.75.

Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)

Pakilan kirkon tontilla ei ole tehty muutoksia. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus (2 600 k-m²) säilyy ennallaan, samoin autopaikkojen vähimmäismäärä (1 autopaikka/80 k-m²). Tämä autopaikkamäärien laskentaohjeen (kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.1994) mukainen autopaikkatarve kirkkotontilla on 33 autopaikkaa, nyt tontilla on 12 autopaikkaa. Voimassa olevan kaavan mukaiselle kirkon käyttöön osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle mahtuisi 25 autopaikkaa, nykyisellä rakennetulla pysäköintialueella on 22 paikkaa eli kirkon käytössä on nyt 34 autopaikkaa.

Kirkon tontille on selvityksen mukaan mahdollista sijoittaa 24–25 autopaikkaa ja kaavaehdotuksen mukaiselle kirkon käyttöön varatulle autopaikkojen korttelialueelle kirkkotontin pohjoispuolella 29 autopaikkaa eli yhteensä 53–54 autopaikkaa. Lisäksi Palosuontien katualueelle on osoitettu 26 autolle pysäköintialue, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös kirkon tilaisuuksien aikana. Yhteensä paikkoja olisi siis käytössä n. 80. Lisäksi isompien tilaisuuksien aikana on mahdollista tilapäisesti pysäköidä myös lähialueen katuvarsille.

Urheilu- ja kerhotoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU)

Palosuontien länsipuolella olevat partiolippukunnan majan ja NMKY:n kerhotalon tontit on osoitettu urheilu- ja kerhotoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Tonttitehokkuutta on laskettu e = 0.5:stä e = 0.35:een ja rakennusaloja pienennetty. Tonteille on merkitty istutettavat tontinosat, joilla on oltava puita ja pensaita. Kummallakin tontilla on lisärakentamismahdollisuus.

Puistoalue (VP)

Pakilanpuiston kortteli-, katu-, suojaviher- ja urheilualueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu puistoksi. Puiston nykyinen pinta-ala (10,7 ha) supistuu n. 1,6 ha (9,05 ha). Leikkikentän länsipuolelle on merkitty rakennusala ja rakennusoikeus (300 k-m²) leikkipuistorakennusta varten sekä ajoyhteys ja pysäköintipaikat saattoliikennettä varten Halkosuontien varteen. Polkureittien linjausta leikkikentän tuntumassa on muutettu leikkipuiston turvallisuuden varmistamiseksi. Palosuontien itäpuolella olevan muinaismuistoalueen rajaa on tarkistettu kattamaan koko linnoitusalue.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU)

Pallokentän aluetta on siirretty itään päin. Palloilukäyttöä palveleva talviaikainen ylipainehalli on otettu huomioon kaavamääräyksessä.

Yleinen pysäköintialue (LP)

Yläasteen koulun tontin pohjoispuolella puistossa oleva pysäköintialue on osoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi koulun ja pallokentän tarpeisiin. Alueen autopaikoista saadaan enintään 50 % käyttää tontin 34119/1 (yläasteen koulu) autopaikkoja varten. Pysäköintialueen kautta on kulku pallokentälle.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Kirkon pohjoispuolelle kirkon välittömään läheisyyteen on osoitettu autopaikkojen korttelialue kirkossa käyvien tarpeisiin. Alueelle on mahdollista sijoittaa 29–30 autopaikkaa. Pysäköintialue on jaettava istutuksin ja olemassa olevaa puustoa käyttäen enintään 10 autopaikan suuruisiin osiin sekä aidattava pensasaidoin ja/tai tiilimuurein. Alueen reunakaistoilla on säilytettävä ja istutettava puita ja pensaita. Korttelialueen pohjoisreunaan on rakennettava liikennemelulta suojaava, vähintään 1,8 m korkea tiilimuuri.

Suojaviheralue

Pakilantien varressa oleva suojaviheralue on osoitettu edelleen suojaviheralueeksi. Aluetta on liikerakennuksen tontin laajennuksen myötä pienennetty.

Liikenne Pakilan yläasteen koulun tontin Halkosuontielle ulottunut tontinosa on muutettu takaisin katualueeksi, joka on nimetty uudelleen Pilkekujaksi. Koulutontin pohjoispuolella puistossa oleva pysäköintialue on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Pysäköintialueen kautta on kulku pallokentälle. Halkosuontien katualuetta Sysimiehentien ja ala-asteen koulun välillä on levennetty eteläreunastaan ja Palosuontietä itäreunastaan kirkkotonttiin saakka, mikä mahdollistaa jalkakäytävien rakentamisen myös kyseisille osuuksille. Palosuontiellä ollut pihakatualue on muutettu katualueeksi. Palosuontien katualueen levennys NMKY:n tontin kohdalla on laajennettu tontin pohjoisreunan tasalle, ja levennykselle on osoitettu ohjeellisena 26 pysäköintipaikkaa sekä istutettava alueen osa. Uusien asuntojen pysäköinti on tonteilla. Leikkipuiston kohdalle on varattu saattoliikenteelle vastaava tila kuin ala-asteen kohdalla on nykyisin.

Halkosuontien nykyinen liikennemäärä on n. 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunniteltu alue aiheuttaa Halkosuontielle lisää liikennettä n. 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikenteen lisäyksestä noin kolmannes suuntautuu Sysimiehentien suuntaan. Koulun kohdalla liikenne lisääntyy näin ollen n. 45 ajoneuvolla vuorokaudessa. Halkosuontiellä ala-asteen koulun kohdalla suuri osa nykyisestä liikenteestä on koulun saattoliikennettä. Koulun kohdalle on jo aiemmin rakennettu erittäin tehokkaat hidasteet, joiden ansiosta ajonopeudet pysyvät alhaisina. Syksyllä 2005 tehdyn liikennelaskennan mukaan 75 % autoilijoista ajoi alle sallittua 30 km/h nopeutta. 96 % ajoneuvoista ajoi alle 40 km/h.

Luonnonympäristö

Pakilanpuisto säilyy rakentamis- ja pysäköintialueita sekä leikkipuistoa lukuun ottamatta ulkoilumetsäympäristönä.

Suojelukohteet

Pakilanpuiston itäosassa oleva 1. maailmansodan aikaisten muinaismuistolain nojalla suojeltujen linnoituskaivantojen alue on osoitettu vastaavalla suojelumerkinnällä (sm). Sen rajaa on tarkistettu kattamaan koko linnoitusalue. Asuntotontit eivät ulotu linnoituskaivantojen alueelle. Rakennusten etäisyydet linnoitteisiin noudattavat muinaismuistolain määräyksiä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaava-alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntatekniikan verkoston lisärakentamista sekä johtosiirtoja.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maanpinnan nykyinen korkeustaso alueella on tasossa +25.9–+45.3. Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia, jossa kitkamaakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoitellen esiintyy kallioista aluetta, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa. Alueen länsireunassa sekä keskikohdalla on savi/moreenialue, jossa savikerroksen paksuus on 1–3 m.

Kaavassa osoitettujen uusien rakennusalueiden kohdalla maaperä on kalliota, jota peittää moreenimaakerros. Rakennukset perustetaan maa- tai kalliovaraisena.

Alueella ei ole todettu maaperän pilaantumista.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n liikenteen aiheuttamia häiriöitä on vähennetty sijoittamalla uudet asuinrakennukset mahdollisimman kauas melulähteestä Palosuontien itäpuolella kirkon pohjoispuolelle esitetyn pysäköintialueen taakse ja länsipuolella NMKY:n rakennuksen pohjoispuolelle pohjoiseen viettävään rinnemaastoon. Kirkko antaa asuinrakennuksille myös melusuojaa. Rakennusten länteen avautuvat oleskelupihat suojataan liikennemelulta tiilimuureilla.

Nimistö Yläasteen koulun tontin Halkosuontielle ulottunut ”kirvesvarsi” on muutettu uudelleen katualueeksi ja annettu sille nimeksi aiemmin käytössä ollut nimi Pilkekuja (Klabbgränden).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan toteutuessa Palosuontien alue kirkkoineen liittyy kiinteämmin osaksi Pakilan pientaloaluetta. Kirkonmäen ja lähikatujen pysäköintiongelmat helpottuvat kirkon käyttöön osoitetun uuden pysäköintialueen ja Palosuontien katualueen laajennuksen myötä. Liikenteen lisäys Halkosuontiellä on kokonaisliikennemääriin verrattuna vähäinen, alueelle tulee 35 uutta asuntoa. Pientalojen rakentaminen vähentää alueen puustoa, mutta rakentaminen tulee toteuttaa puustoa säästäen ja uutta ympäristöön sopivaa puustoa istuttaen. Laaja puistoalue ja hyvät ulkoilumahdollisuudet säilyvät rakentamisesta huolimatta. Puuston väheneminen ei vaikuta liikennemelun leviämiseen, uudet pientalot osaltaan suojaavat pohjoisia alueita Kehä I:n melulta. Mahdollinen puuttuvan melusuojauksen täydentäminen kirkon itäpuolella laskee melutasoa myös uudella pientaloalueella. Palosuontien alueen kaupunkikuva selkiytyy uusien pientalojen tiilijulkisivujen, oleskelupihojen ja kirkon pysäköintialueiden tiilimuurien yhtenäisellä materiaalilla sekä kirkon kanssa yhteneväisellä koordinaatistolla.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: kevyen liikenteen väylät 25 000 euroa, vesihuolto ja kuivatus 40 000 euroa, johtosiirrot 5 000 euroa eli yhteensä 70 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Lautakunta hyväksyi 24.2.2000 Pakilanpuiston ja siihen liittyvien kortteleiden suunnittelun tavoitteet.

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja osaltaan Helsingin seurakuntayhtymän hakemuksesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 31.1.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 2.3.2005.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 24.10.–11.11.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 2.11.2005.

Luonnoksen pohjalta valmisteltu asemakaavan muutosehdotus nro 11501 esiteltiin 4.5.2006 kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka pöydälle panon jälkeen 11.5.2006 päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Uudelleen valmistelun yhteydessä on neuvoteltu Helsingin seurakuntayhtymän kanssa.

Uudelleen valmistelun yhteydessä ei katsottu tarpeelliseksi asettaa luonnosta nähtäväksi. Aiemmin esitetyt mielipiteet on otettu tämän ehdotuksen valmistelussa huomioon. Niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on lähetetty pöytäkirjanote lautakunnan 11.5.2006 tekemästä päätöksestä ja jäljennös esityslistatekstistä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä mm. rakennusviraston, ympäristökeskuksen, liikuntaviraston, opetusviraston, sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Ympäristökeskuksella ei ole (10.3.2005) huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Sosiaalivirasto toteaa (21.11.2005), että rakennusviraston viherosasto ja sosiaaliviraston tilapalvelu ovat suunnitelleet esteetöntä leikkipuistoa tukikohtarakennuksineen ala-asteen koulun ja Palosuontien väliselle alueelle.

Länsi-Pakilan peruspiirissä oli asukkaita yhteensä 6 464 vuoden 2005 alussa. Näistä 1–6-vuotiaita lapsia 421, 7–8-vuotiaita lapsia 163 ja yhteensä alle 18-vuotiaita nuoria 1 471. Viimeisimmän kaupungin tietokeskuksen vuoteen 2015 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan vähenevän, samoin kuin alle kouluikäisten ja nuorten määrän ennustetaan laskevan.

Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on päiväkoti Pakila (Palosuontie 2). Lisäksi Länsi-Pakilan peruspiirin alueella lähellä kaava-aluetta sijaitsee päiväkoti Havukka (Ripusuontie 34). Suunnitteilla ei ole muutoksia näiden päiväkotien toimintaan.

Khn talousarvioehdotukseen vuodelle 2006 sisältyy sosiaalilautakunnan esittämä asukaspuisto Kuusenkulma. Sosiaaliviraston lapsiperheiden vastuualue on tarkistamassa palveluverkkoaan ja myös tämän leikkipuistohankkeen tarpeellisuutta arvioidaan vielä osana palveluverkkosuunnitelmaa. Tässä vaiheessa suunnittelua asemakaavaluonnoksessa tulee varautua asukaspuiston rakentamiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Pakilan ala-asteen tontin ja Palosuontien väliselle puistoalueelle leikkikentän länsipuolelle on merkitty rakennusala ja rakennusoikeus esisuunnitelmien mukaista leikkipuistorakennusta varten, ajoyhteys saattoliikennettä varten Halkosuontieltä sekä pysäköintipaikat. Polkureittien nykyistä linjausta leikkikentän tuntumassa on muutettu.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Viitesuunnitelmassa (10.2.2004) oli esitetty uudet pientalotontit Palosuontien molemmin puolin ja uusi, kirkon tilaisuuksia palveleva iso pysäköintialue Partiomajan tontille. Suunnitelmassa oli yhteensä 41 asuntoa. Asemakaavaluonnoksessa (24.10.2005) partiotontille esitettyä pysäköintialuetta oli pienennetty ja esitetty toinen pysäköintialue Palosuontien itäpuolelle. Asuntojen lukumäärää oli vähennetty 35 asuntoon. Esitetyt mielipiteet johtivat muutoksiin siten, että lautakunnalle toukokuussa 2006 esitetyssä asemakaavan muutosehdotuksessa partiotontille esitetty pysäköintialue oli siirretty tontin eteläpuolelle ja tehty pieniä tarkistuksia tonttirajoihin, rakennusoikeuteen ja rakennusaloihin sekä lisätty melusuojaukseen liittyvä määräys.

Uusi asemakaavan muutosehdotus (nro 11540) on valmisteltu lautakunnan antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta. Ohjeiden mukaan Partiomajan eteläpuolelle aiemmassa ehdotuksessa esitetty LPA-alue on poistettu kaavasta ja selvitetty pysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksia kirkkotontille. Tontille 34117/3 on lisätty kaksi auton säilytyspaikan rakennusalaa.

Esitetyt mielipiteet

Pakilanpuiston suunnittelutavoitteista (lautakunta 24.2.2000) esitettiin 21 kirjallista mielipidettä, jotka olivat samansuuntaisia kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitetyt mielipiteet. Ne kohdistuivat mm. Palosuontien alueen täydennysrakentamiseen, liikenteen lisääntymiseen Halkosuontiellä, kevyen liikenteen sijaintiin ja sujuvuuteen, rakentamisen aiheuttamaan puuston vähenemiseen ja melutason nousuun, Partiomajan tontin rauhoittamiseen rakentamiselta, puiston käyttöön julkisten palveluiden rakentamisen reservialueena, Halkosuontien omakotitalojen takatontteihin, kirkon pysäköintipaikkojen lisäämiseen, parakkikouluihin sekä koulutontin ja pallokenttäalueen laajentamiseen.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 34 mielipidekirjettä, joista 18 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 16 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa 2.3. ja 2.11.2005 sekä puhelimitse. Nimettömänä täytettyjä kirjallisia palautekaavakkeita on jätetty niin ikään keskustelutilaisuuksissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneiden mielipiteiden 18 jättäjästä 11 on jättänyt samansuuntaisen mielipiteen myös asemakaavan muutosluonnoksesta.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että uusia asuntotontteja on pienennetty. Asuntotontit eivät ulotu linnoituskaivantojen alueelle. Rakennusten etäisyydet linnoitteisiin noudattavat muinaismuistolain määräyksiä. Kirkon pysäköintialue on osoitettu sen välittömään läheisyyteen Palosuotien itäpuolelle.

Seuraavassa on yhteenveto mielipiteistä ja vastineet niihin. Vastineissa viitataan nyt käsiteltävään asemakaavaehdotukseen riippumatta siitä, mitä suunnitteluvaihetta mielipiteet koskevat.

Pakila-Seura ry muistuttaa (16.11.2005), että kaavaprosessi on alkanut seuran aloitteesta vuosia sitten, jolloin seura esitti Pakilanpuiston kehittämistä ulkoilu- ja urheilualueena sekä kulttuuripuistona.

Pakilalaiset ovat pyytäneet kaavoittamaan ainoaan asukaspuistoonsa urheilu-, lento- ja koripallokentät ja ovat saamassa kaavaluonnoksen mukaan pientalokaavan. Kaavaluonnos on muuta, kuin mitä asukkaat haluavat. Samalla urheilumahdollisuudet puistossa ovat entisestään vähentyneet, kun Kehä I:n meluvalli peitti koripallokentän alleen.

Suunnittelun eri vaiheissa on seura toimittanut kaupunkisuunnitteluviraston edustajille erilaisia selvityksiä, lausuntoja, mielipiteitä ja esityksiä Pakilanpuiston kehittämisestä. Seura uudistaa aikaisemmissa lausunnoissaan ja kirjelmissään esittämänsä näkemykset Pakilanpuiston kehittämisestä:

Puistoon ei pidä rakentaa asuntoja, koska kaavaluonnoksen pientaloalueet ovat takarinteessä ja Kehä I:n liikennemelualueella. Pientaloasuminen perustuu paljolti ulkona puuhasteluun, jota melu häiritsee olennaisesti tai tekee sen kokonaan mahdottomaksi. Takarinteessä olevien tonttien valon saanti on niukkaa ja haittaa ratkaisevasti esimerkiksi pihojen kasvullisuutta. Jos puistoon jotain on rakennettava, rakennettakoon julkisten palveluiden vaatimia rakennuksia, koska niiden toiminta ei kärsi melusta tai valon puutteesta ja koska juuri julkisista palveluista Pakilassa on pula. Pakilassa on Helsingin alhaisin peruspalvelutaso.

Pakilalaiset kokevat Pakilanpuiston kulttuuripuistokseen. Puistossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia muinaismuistolinnoitteita, kirkko ja sen seurakuntatilat, päiväkoti, NMKY:n rakennus, Partiomaja, ylä- ja ala-asteen koulut, kuplahallin käytössä oleva kenttä ja kevyen liikenteen väyliä. Puistoa tulisi kehittää näistä lähtökohdista Pakilan liikunta- ja kulttuuripuistoksi. Seuran toivomat urheilukentät ja rakennukset tulisi sisällyttää Pakilanpuiston kaavaan. Pakila on puutarhakaupunginosa, jossa ei ole normaalin sosiaalisen kanssakäymisen edellyttämiä yhteisiä liikuntamahdollisuuksia. Pientalojen pihoilla ei mahdu pelaamaan esimerkiksi lentopalloa.

Partiomajan nykyinen asema puistossa on erinomainen, mutta kaavaluonnoksessa Palosuontien varteen majan itäpuolelle ehdotettu pysäköintialue pilaa ratkaisevasti partiomajan metsäisen aseman. Seura esittää, että tästä pysäköintialueesta luovutaan ja alue säilytetään edelleen Partiomajan metsäisenä suojavyöhykkeenä.

Kun kirkon toiminta edellyttää riittäviä pysäköintitiloja, seura ehdottaa, että kirkon yläpuolista pysäköintialuetta laajennetaan Palosuontien suunnassa pohjoiseen mäkeä ylöspäin ja näin saadaan tarpeelliset pysäköintitilat kirkon lähelle. Pysäköintitiloja voidaan sijoittaa myös niille Palosuontien ja Halkosuontien alueille teiden varteen, mihin kaavaluonnoksessa on nyt esitetty pientaloja.

Pakilan Omakotiyhdistys ry toteaa (8.3. ja 16.11.2005), että Palosuontien varteen voidaan suositella pientalorakentamista, mutta rajatumpana kuin luonnoksessa on esitetty. Linnoitusalueelle ei pidä rakentaa mitään. Muinaismuistolain mukaan rauhoitettua aluetta on kunnioitettava. Pysäköintipaikka tulee rakentaa seurakunnan maalle, koska pysäköintialueen tarve on heidän. Partion alue tulee säilyttää entisellään.

Palosuontien leventäminen kirkon tarvitsemaa liikennettä varten on otettava huomioon. Pientalotonttien tehokkuuslukuna täytyy pitää Pakilan alueella vallitsevaa 0.25:tä ja suunnitella rakennukset mahdollisimman hyvin nykyiseen rakennuskantaan sopivaksi. Siten rakentaminen olisi kohtuullista.

Halkosuontiellä liikkuu sadoittain lapsia ja nuoria (ala-aste, yläaste, päiväkoti, leikkipuisto, partio, NMKY). Liikennesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon riittävästi kyseisten ryhmien turvallisuusnäkökohdat.

Halkosuontien varressa olevien vuokratonttien ns. takatonteista tulisi kirjata maininta kaava-asiakirjoihin, ellei kaavaan ole mahdollista saada erillistä nimeämistä.

Yläasteen koulun aluetta koskeva laajennus on sopiva, mutta puustoa ei tule vähentää esimerkiksi muita liikuntatarpeita varten, koska puuston merkitys melu- ja saastehaittoja estävänä on korvaamaton.

Pakilan kiinteistönomistajain yhdistys katsoo (16.11.2005), että tonttitehokkuus tulisi säilyttää e = 0.25:nä. Pientalojen tulisi sijaita vain Palosuontien ja Halkosuontien risteyksen alueella enintään kaksikerroksisina. Pysäköintialueet tulisi varata kirkon omistamista maa-alueista, toisin sanoen pääpysäköintialueen tulisi sijaita NMKY:n kiinteistöä vastapäätä. Pysäköintipaikkoja pitäisi olla alueella ainakin 120 autolle. NMKY:n eteen tulee tietysti varata pysäköintipaikkoja, joita kirkossakävijät myös voivat käyttää. Liikenne Halkosuontiellä tulee lisääntymään. Liikennesuunnittelun pitäisi esimerkiksi selvittää, paljonko uuden kirkon liikenne on lisääntynyt suosittuina kirkkopäivinä. Pientaloalueen rajaus linnoitusalueeseen tulisi täsmentää.

Pakilan ala-asteen vanhempainyhdistys ry toteaa (7.3.2005), että uusien asuintalojen aiheuttama liikenteen lisääntyminen ala-asteen koulun läheisyydessä on otettava suunnitelmissa huomioon. Halkosuontien ja Pakilantien risteys on jo tällä hetkellä ruuhkainen. Idässä Sysimiehentien liikenteen lisääntyminen pitää ottaa huomioon alueen kokonaissuunnitelmaa toteutettaessa. Leikkipuisto on ehdottaman tarpeellinen ja on ollut suunnitelmissa jo pitkään.

xxxx xxxxxx toteaa (9.3.2005) olleensa Pakila-Seuran kautta mukana, kun leikkipuistoa neljä vuotta sitten suunniteltiin. Paikalla on nyt siisti aidattu alue. Lapset ovat pitäneet metsästä, jossa voi leikkiä käyttäen mielikuvitustaan. Puistoista, joissa kaikki on valmiiksi rakennettua, he eivät pidä. Leikkipuistorakennusta ei tule rakentaa. Rakennus olisi ilkivallan kohteena. Itä-Pakilassa on asukaspuisto, jota tarvitsijat voivat käyttää. Puistoon lähelle Kehä I:tä tulisi istuttaa vahva havupuustovyöhyke suodattamaan tien saasteita.

Kirkko ja kaupunki haluavat viedä partiolaisilta toimintaedellytykset. Länsi-Pakilan ainoaa puistoa ei saisi täyttää asuinrakennuksilla ja kaiken huipuksi paljon suuremmalla tehokkuudella kuin Länsi-Pakilassa muuten.

xxxxx ja xxxxxxx xxxxxxxx katsovat (14.3.2005), että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja esitetyssä viitesuunnitelmassa lasten ja nuorten arvoja ei ole otettu huomioon, partion tilat ja ympäristö heikentyvät ja puisto pienenee. Tehokkaasta rakentamisesta (tehokkuus lähes 0.4) aiheutuva liikenne lisääntyy Halkosuontiellä. Melu kasvaa puuston kaatamisen vuoksi. Melua tai sen vähentämistä ei suunnitelmassa ollut otettu huomioon. Asuinrakentaminen ei ollut sopusoinnissa alueen yleisilmeen kanssa ja häiriökäyttäytymistä on vaikea arvioida, kun ei tiedetä asuntojen luonnetta ja mahdollisia uusia yksittäisiä valvomattomia rakennuksia.

xxxxxx xxxxxxx toteaa (9.3. ja 3.11.2005), että suunniteltu asuntoalue on Kehä I:n melualueella ja rakennusoikeus on Pakilan normaalia tehokkuutta suurempi. Kaupunki luovuttaa maata kirkon pysäköintialueeksi samalla kun kirkko myy omansa asunnoiksi. Uusien asuntojen vaikutus liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Halkosuontiellä on rakennusoikeuteen perustuvaa määrällistä laskentaa (= 10 % kasvu liikenteessä) suurempi.

Suojelualueen ympäristö tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin vain lain vaatimana suojaetäisyytenä. Suunnittelussa tulee koulujen liikunnan, leikkipuiston ja asukkaiden ulkoilutarpeet ottaa huomioon. Alueella ei ole väestönsuojaa. Asukkaiden mielipide alueen voimakkaalle lisärakentamiselle on eri keskustelutilaisuuksissa jo 10 vuotta ollut kielteinen.

xxxx xxxxxxxx toteaa (10.3. ja 15.11.2005), että keväällä 2005 kaavamuutosasiasta kerättiin mielipiteitä, joista suuri osa oli tiukasti vastustavia.

Tavoitteena on pientaloalue, joka "kytkee kirkon osaksi Pakilan kaupunkikuvaa". Uusi Hyvän Paimenen kirkko on metsän reunustaman lyhyen nousevan tien päässä. Pakilalaisille tämä metsäinen näkymä on olennainen osa kirkolle johtavaa kaupunkikuvaa, joka halutaan säilyttää.

Kaupunki on tilannut esisuunnittelun samalta arkkitehdiltä, joka on suunnitellut kirkon. Suunnitelman mukaan alueelle on hahmoteltu 5 000 m² rakentamista ja n. 40 asuntoa arviolta 160 ihmiselle. Rakennukset olisivat kaksikerroksisia, pohjoisessa alarinteessä jopa kolmekerroksisia. Puistomaisen alueen luonne muuttuisi ratkaisevasti.

Pakilanpuiston rakentamishanke on ensisijaisesti peruttava ja pyrittävä metsän siivoamisella, tiheikön karsimisella sekä kirkon pysäköintijärjestelyjen parantamisella kehittämään aluetta pakilalaisten omilla ehdoilla.

Jos hanke kaikesta huolimatta toteutetaan, on Palosuontien länsipuolinen alue säilytettävä lasten ja nuorten käytössä leikkipuistoa kehittäen. Partiomajaa tiestä rajaavaa pientä metsikköä ei saa muuttaa pysäköintialueeksi. Palosuontien itäpuolelle mahdollisesti rakennettaessa on meluvaimennussyistä puustoa (erityisesti havupuita) säilytettävä mahdollisimman paljon ja rakentamisen on oltava ratkaisevasti kevyempää sekä matalampaa kuin esitetyssä versiossa. Historiallisille suojelluille linnoitteille on jätettävä riittävät, useiden kymmenien metrien suoja-alueet.

xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx ym. (53 allekirjoittajaa) katsovat (11.3. ja 15.11.2005), että Pakilanpuisto täytyy ehdottomasti säilyttää puistona Sysimiehentien ja Palosuontien välillä. Alueen asukkaat käyttävät paljon puistoa ulkoiluun.

Alueen asukkaille ja varsinkin koululaisille Halkosuontien liikenne on usein liian runsasta ja esitetyn lisärakentamisen jälkeen liikenne vielä lisääntyisi.

Kirkossa kävijöillä on vaikeaa löytää pysäköintipaikkaa. Kirkon vierelle Palosuontien varteen on todella tarvetta rakentaa runsaasti pysäköintipaikkoja.

On ymmärrettävää, että kaupungin kannattaa kaavoittaa maata rakentamiseen ja näin saada lisää asukkaita ja veronmaksajia. Tähän on runsaasti käytettävissä maata Länsi-Pakilan pohjoispuolella Paloheinässä ja Saarnaajantien eteläpuolella. Näiden alueiden rinnalla ei ole asiallista tunkea muutamaa asuntoa Pakilanpuistoon. Puisto tulee säilyttää ja puistoa kehittää historiallisena muistomerkkinä ja viheralueena.

Asunto Oy Halkosuontie 17 toteaa (11.3. ja 16.11.2005), että Pakilassa puistoalueita on suhteessa kaikkein vähiten Helsingin asuma-alueista. On hyvä, että osittain hoitamatonta puistomaista metsää kehitetään ja suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Lähtökohtahan tulisi olla asukkaiden ja suunnittelijoiden yhteiset arvot. Urheilukentän laajempi suunnittelu Pakilan yläasteen taakse olisi toivottavaa.

Halkosuontien ja Palosuontien alueelle ollaan lisäämässä pientaloja ja pysäköintipaikkoja. Alue on linnoituskaivantojen vuoksi Museoviraston suojeluksessa, mutta asukkaat ja suunnittelijat saavat ilmeisesti Museovirastolta ristiriitaista tietoa rakentamisen mahdollisuuksista.

Kehä I on vilkkaimmin liikennöity väylä. Ennen kuin suunnitellaan liikenteen/pysäköintipaikkojen lisäämistä tai täydennysrakentamista, tulisi melutasoa nykyisestään vähentää. Liikenteen mahdollinen lisääntyminen n. 80 autolla (40 aamuisin, 40 iltapäivisin) on harhaanjohtavaa. Autoilu lisääntyy todellisuudessa monikertaiseksi. Mittaukset on tehtävä aamuruuhkan aikana, jolloin Halkosuontie on erittäin vilkkaasti liikennöity. Kadun varteen sijoittuu kaksi koulua, joissa on yhteensä lähes tuhat oppilasta. Sadat oppilaat kohtaavat päivittäin liikenteestä johtuvia vaaratilanteita. Koulujen lisäksi kadun varteen sijoittuvat päiväkoti ja seurakunnan päiväkerho. Suunnitelmassa mainittiin myös leikkipuiston uudisrakentaminen. Liikennettä on liikaa.

Seurakuntayhtymä on teettänyt idealuonnoksen asuntojen ja uusien pysäköintipaikkojen sijoittamiseksi Pakilan kirkkoraitin alueelle. Kirkkoraitti kattaa käytännössä koko Palosuontien ja Halkosuontien alueen, joka on täynnä autoja etenkin suurimpien juhlien aikaan. Paloheinän kirkkokansa siirtynee myös Pakilan kirkkoon seurakuntayhtymän uudelleen järjestelyjen kautta. Partiomaja ja Namikan talo palvelevat myös tällä hetkellä hyvin asukkaitaan ja sen myötä liikenne myös kasvaa.

Suunnitelman mukaan täydennysrakentamisen tavoitteena on luoda alueelle korkeatasoinen pientaloalue, joka kytkee kirkon osaksi Pakilan kaupunkikuvaa. Yhtiö vastustaa tällaista täydennysrakentamista. Suunniteltu rakentaminen poikkeaa täysin alueen muusta rakennuskannasta. Rinteeseen rakentaminen pirstoo koko suojaisan metsikön ja rakentaminen näinkin korkeaan rinteeseen Kehä I:n suuntaisesti aiheuttaa lisää meluhaittoja. Yhtiö vastustaa näin suurella tehokkuudella rakentamista (0.35).

xxx xxxxxxxx katsoo (11.3.2005), että suunnitelma pienentää oleellisella tavalla Pakilan ainoaa laajempaa viherkokonaisuutta. Lisärakentaminen tuo paljon autoliikennettä kaduille, joilla muutenkin liikkuu läheisten koulujen ja lastentarhojen takia paljon autoja. Viheralueen väheneminen ja autojen lisääntyminen heikentää ilman laatua. Lasten vapaiden metsäisten leikkipaikkojen määrä vähenee entisestään. Ulkoilijoiden kannalta lisärakentaminen pysäköintialueineen ei edistä alueen viihtyisyyttä. Vaikutukset luonnonympäristöön ja kaupunkikuvaan ovat kielteiset, joten suunniteltua pientaloaluetta ja pysäköintialuetta Palosuontien varteen ei tulisi rakentaa, tai rakennetaan oleellisesti pienempänä.

xxxx xxxxxxxx ehdottaa (11.3. ja 8.11.2005) puutarhapalstojen merkitsemistä kaavaan, koska ne eivät ole yleistä virkistysaluetta.

Pakilan seurakuntaneuvosto esittää (22.3.2005), että kaavamuutosluonnoksessa otettaisiin riittävästi huomioon kirkon pysäköintitarve, pysäköintialue sijoitettaisiin seurakuntayhtymän omistamalle alueelle, partiolaisten toiveet otetaan heidän näkemystensä mukaan huomioon sekä pysäköintipaikkaa ei rakennettaisi partiomajan välittömään läheisyyteen sekä asuinrakentamisen toteuttamisessa ei maksimoitaisi hyötyajattelua.

Asunto Oy Halkolaanin osakkeenomistajat ja asukkaat (xxxxxxx xxxxxx ym.) vastustavat (7.11.2005) leikkipuistorakennuksen ja saattoliikenneyhteyden rakentamista puistoon vastapäätä heidän asuntojaan ja esittävät sen siirtämistä Palosuontien tyhjälle tontille.

Uusien asuntojen tulo ruuhkauttaisi Halkosuontien liikennettä entisestään ja heikentäisi mm. lasten liikenneturvallisuutta. Ala-asteen koulun ja päiväkodin saattoliikenne ruuhkauttaa jo nyt liikennettä ja esitetyn leikkipuiston saattoliikenne pahentaisi edelleen tilannetta. Kirkon pysäköintialue on alimitoitettu ja lisäisi kadunvarsipysäköintiä Halkosuontiellä.

Pakilanpuisto on tärkeä viihtyisyystekijä asukkaille ja puusto toimii meluesteenä Kehä I:lle ja Tuusulantielle päin.

xxxx xxxxxx pitää (5.11.2005) esitettyä suunnitelmaa hyvänä ja toteaa kirkon viereen tarvittavan lisää autopaikkoja. Asuintalojakin voidaan jonkin verran rakentaa, joskin se hieman lisää liikennettä Halkosuontiellä. Kehä I: n melusuojausta ehdotetaan parannettavaksi ja pitemmällä aikavälillä tie jopa katettavaksi, jolloin kannelle voisi rakentaa esimerkiksi liityntäpysäköintiä ja tenniskenttiä. Halkosuontien pientalotonttien takana puistossa olevien kyseisille kiinteistöille vuokrattujen puutarhapalstojen kaavoitukseen tai käyttöön ei haluta muutoksia.

Asunto Oy Halkosuontie 21–23, xxxxx xxxxxxxx ym. (74 allekirjoittajaa) vastustavat (6.3. ja 14.11.2005) jyrkästi Pakilanpuiston asemakaavan muutosta, joka sallisi asuintalojen rakentamisen Halkosuontien varteen Palosuontien molemmille puolille. Seurakuntayhtymä omistaa vain yhden tonteista, joten suurin osa rakennuksista tulisi kaupungin omistamalle maalle, alueelle, josta valtaosa on muinaismuistolain alaista suojelualuetta. Kaavailluille tonteille on myös ehdotettu tavallista korkeampaa tehokkuuslukua, eli siis rakentaminen tulisi olemaan huomattavasti tiiviimpää kuin yleensä Pakilassa.

Pakilan kirkon laajennus on merkinnyt myös liikenteen lisääntymistä muutenkin vilkkaalla Halkosuontiellä. Pysäköintiongelmat vähänkin suurempien kirkkotapahtumien aikana ovat huomattavat. Kapealle Palosuontielle jää näin talvisaikaan hädin tuskin yhden kaistan verran ajotilaa. Uudet asukkaat toisivat tähän ongelmakohtaan kymmenittäin uusia autoja, jolloin vaaratilanteet lisääntyisivät. Halkosuontien tällä osuudella on vilkkaan autoliikenteen lisäksi paljon pieniä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Läheisen ala-asteen koulun oppilaat – samoin kuin Palosuontien päiväkodin lapset vanhempineen, partiolaiset ja NMKY:n harrastustiloissa kävijät – kulkevat tästä koteihinsa tai Sysimiehentien bussipysäkille. Halkosuontiellä on toisella puolella kapea jalkakäytävä, Palosuontiellä sellaista ei ole.

Nyt hävitettäväksi suunniteltu viheralue on myös toiminut puskurina Kehä I -moottoritietä vastaan. Kun puut alueelta kaadettaisiin rakennusten tieltä, melutaso Halkosuontien pohjoispuolella nousisi entisestään ja todennäköisesti ylittäisi sallitun 55 desibelin rajan. Liikennemelu haittaisi myös tuolle alueelle rakennettavien uusien asuntojen asukkaita.

Viheralueella on ensiarvoisen tärkeä asema pakilalaisten viihtyvyyden lisääjänä. Halkosuontien eteläpuolella Palosuontien molemmilla puolilla kasvava metsikkö on tällaisenaankin korvaamattoman arvokas virkistysalue paitsi lähialueen asukkaille myös alueella olevien julkisten tilojen käyttäjille: Partiomajan partiolaisille, päiväkodin ja päiväkerhojen lapsille, NMKY:n ja kirkon harrastustiloissa kävijöille ja monille muille.

Vuorenhaltiat ry ja Pakilan Partiotuki ry toteavat (7.2.2005, 14.11.2005, 15.11.2005), että Partiolippukunta Vuorenhaltiat ry juhlii 50-vuotista toimintaansa Pakilan Partiotuki ry:n omistamassa erähenkisessä hirsimajassaan Palosuontiellä. Alkuperäisestä tontista on jo vuonna 1961 lohkaistu puolet, kun naapurikiinteistöllä sijaitseva NMKY:n talo rakennettiin. Luonto ja ympäristö ovat oleellinen osa partiotoimintaa.

Partiolaisten vuokraamaa metsäistä tonttia on kaavoituksen eri vaiheissa ja erilaisissa suunnitelmissa esitetty pilkottavaksi joko pientalorakentamista tai kirkon pysäköintipaikan laajennusta varten. Molemmissa vaihtoehdoissa tontin koko pienenisi ratkaisevasti. Partiotoimintaan oleellisesti kuuluva yhteys luontoon katkeaisi myös näkö- ja melusuojana toimivien puiden katoamisen myötä.

Kaavaluonnoksessa oli partiolaisten hallussa olevaa maata edelleenkin kavennettu nykyisestä tilanteesta tarkoituksena rakentaa siihen pysäköintipaikkoja. Korvaavaksi ehdotettu maapala majan eteläpuolelta ei toteuta samoja edellytyksiä mainittuun toimintaan nähden.

Majan tonttia pienennettäisiin sen keskeisimmästä toimintasuunnasta eli pääoven puolelta. Partioon kuuluu monenlainen toiminta ulkona ja majan etupiha ja sitä jatkava metsäinen tontin osa ovat taanneet lippukunnalle hyvät toimintamahdollisuudet. Jos piha rajoittuisi pysäköintialueeseen, muuttuisivat myös sen käyttömahdollisuudet merkittävästi. Pysäköintialue estäisi pihan käytön mm. pallopeleissä ja monenlaisissa koulutustilanteissa, koska toiminnasta aiheutuisi riski leikkiville lapsille liian lähellä liikkuvia autoja, mutta toisaalta myös paikalle pysäköityihin autoihin liian lähellä leikkipaikkaa. Suunniteltu tontin laajennus ei poistaisi tätä ongelmaa, koska alue ei ole sijainniltaan oikeassa paikassa, eikä laadullisesti samanlainen, kuin suunnitellun pysäköintialueen kohta. Majalla järjestetään toimintaa säännöllisesti 4 iltana viikossa, eikä lippukunnalla ole käytössä muita toimitiloja.

Kirkko tarvitsee lisää pysäköintialuetta varsinkin suurimpina kirkollisina juhlapyhinä. Pakilan seurakuntaneuvosto on todennut, että he eivät ole vaatimassa pysäköintipaikkaa rakennettavaksi partiolaisten nykyisin hallitsemalle tontille. Pakilan Partiotuki ry ehdottaa, että pysäköintialue rakennettaisiin kokonaan seurakuntayhtymän omistamalle maalle.

Mahdolliset 2–3-kerroksiset pientalot voitaisiin rakentaa alemmaksi kohti Halkosuontietä. Näin säästyisi partiolaisten vuokratontti kokonaisuudessaan aktiiviseen nuorisotoimintaan.

xxxx xxxxxxxx vastustaa (17.11.2005) esitystä uusien asuinalueiden rakentamiseksi Pakilanpuistoon. Halkosuontien ja Pakilantien risteys on jo täysin tukkoinen ruuhka-aikoina, puhumattakaan lisäkasvusta.

xxxxx xxxxxxxx ym. toteaa (12.3. ja 16.11.2005), että kaavaluonnoksen mukaan Palosuontien ja Halkosuontien varteen tulisi 35 uutta asuntoa suuremmalla tonttitehokkuudella kuin Pakilassa yleensä.

Autojen määrä Halkosuontiellä lisääntyisi esitettyä 80 autoa/vrk enemmän. 35 perheellä on yhteensä ainakin 50 autoa. Jos jokaisella autolla käydään töissä ja illalla yhden kerran poistutaan kotoa, tarkoittaa se jo 200 autoa/vrk Halkosuontielle. Halkosuontie muuttuisi todella vilkasliikenteiseksi. Pakilan ala- ja yläasteen noin tuhannen koululaisen päivittäinen koulureitti kulkee Halkosuontien varrella oleville kouluille kävellen ja pyöräillen. Melu ja saasteongelmat lisääntyvät Pakilanpuiston rakentamisen vähentäessä puustoa.

Muinaismuistolain alainen alue tulisi siistiä ja kunnostaa, kuten on tehty Nuotiopuistossa Paloheinän puolella. On yleistä, että kirkon ympärillä on puisto tai jokin muu rakentamaton aukio.

Kirkko tarvitsee lisää pysäköintitilaa, mutta ei partiotontin kustannuksella. Seurakuntayhtymän tulisi rakentaa kirkon vieressä olevalle omalle tontilleen pysäköintipaikka kirkkovierailleen. Muutoin Pakilanpuisto pysyköön koskemattomana aikuisten ja lasten iloksi nyt ja tulevaisuudessa.

xxxxx ja xxxxx xxxxxxxx katsovat (17.11.2005), että Pakilanpuiston kaavoittaminen asuinrakennuksille muuttaa oleellisesti asuinalueen luonnetta. Puisto ja suojelukaavassa olevat rintamamiestalot soisi jätettävän ennalleen. Puistokaistale on pieni; sillä ei ole kokonaisasunto-tuotannon kannalta merkitystä ja siksi tuntuukin oudolta tuoda tuolle pienelle alueelle suuri määrä pienkerrostaloasuntoja.

Liikenne Halkosuontiellä tulee lisääntymään huomattavasti, sillä jokaisessa taloudessa on keskimäärin ainakin yksi auto. Niillä ajetaan noin neljä kertaa päivässä, jolloin liikenteen määrä kasvaa oleellisesti. Aamut ovat jo nyt erittäin ruuhkaisia, kun perheet tuovat lapsiaan autolla ala-asteelle ja yläasteelle. Lisäksi yläasteen viereen noussut jalkapallohalli jo sekin kasvattaa liikennettä huomattavasti.

xxxxx xxxxxxxx toteaa (4.12.2005), että Pakilanpuiston pientalokaavaa kohtaan virinnyt vastustus ei edusta kaava-alueen lähinaapuruston näkemystä, ja toivottaa uudisrakentamisen tervetulleeksi nykyisen synkän ja hoitamattoman metsikön sijaan.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on esittänyt (15.12.2005) meluhaittojen pienentämistä Pakilan kirkon ja sen yhteyteen suunniteltavan asuntoalueen osalta. Vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja tulee tutkia niin, että päästään arkkitehti Leiviskän laatiman viitesuunnitelman tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa vastineenaan mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

Pientaloalueet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pientalorakentamisen lisääminen Pakilaan Yleiskaava 2002:n mukaisesti. Yleiskaavassa Pakilanpuisto on pääosin kaupunkipuistoa ja osin pientalovaltaista aluetta. Halkosuontien eteläpuolelle molemmin puolin Palosuontietä on yleiskaavassa osoitettu pientalovaltaista asuinrakentamista. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen.

Pientalot sijoittuvat kaksikerroksisina pohjoiseen viettävään rinteeseen, jota maaston salliessa voidaan hyödyntää sijoittamalla autotallit alarinteen puolelle kellarikerrokseen. Asuntojen oleskelupiha suojataan liikennemelua vastaan tiilimuurilla. Kirkon pohjoispuolella olevien tonttien muotoa on tarkennettu siten, että Palosuontien itäpuolella oleva muinaismuistoalue säilyy koskemattomana. Palosuontien länsipuolelle osoitettua tonttia on pienennetty siten, että NMKY:n tontin eteen ulottunut tontin osa on liitetty katualueeseen ja asuntojen lukumäärää on vastaavasti vähennetty.

Uudisalueilla, tonttikoon ja sen myötä asuntojen lukumäärän ollessa tavanomaista pientalotonttia suurempi, voi rakentamistehokkuus olla alueen normaalia tehokkuutta korkeampi. Rakentamalla tontit tehokkaasti kytkettyjä asuntoja käyttäen säästyy puustoa ja tonteille muodostuu rakennusten väliin myös suojaisia ulko-oleskelutiloja.

Palosuontien pientalojen muotokieli poikkeaa tarkoituksellisesti Halkosuontien eteläpuolen vanhoista taloista. Etäisyyttä jälleenrakennuskauden taloryhmään on riittävästi – onhan välissä puistokaistale ja koulutontti. Talot hakevat tuntumaa Hyvän Paimenen kirkon tiiliarkkitehtuuriin ja koordinaatistoon. Toisaalta pientalojen ja kirkon väliin jäävä puuistutuksin ja tiilimuurein rajattava pysäköintialue antaa kirkolle tilaa. Suunnitelman tietoisena tarkoituksena on kytkeä kirkko osaksi Pakilan kaupunkirakennetta.

Puustoa joudutaan rakentamisen vuoksi tonteilta vähentämään, mutta alue tulee rakentaa puustoa säästäen ja uutta istuttaen. Puiden antama suoja liikennemelua vastaan on enemmänkin psykologinen, käytännön merkitystä melun vähentäjänä puustolla ei ole. Uusilla tonteilla on rakentamatta jäävällä alueen osalla, jota ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi tai liikenteeseen, säilytettävä tai sinne istutettava ympäristöön sopivia puita niin, että niiden määrä on vähintään yksi tontin 100 m² kohti.

Linnoitusalue

Pakilanpuiston itäosassa oleva 1. maailmansodan aikaisten muinaismuistolain nojalla suojeltujen linnoituskaivantojen alue on kaavassa osoitettu vastaavalla suojelumerkinnällä (sm). Sen rajaa on tarkistettu kattamaan koko linnoitusalue. Asuntotontit eivät ulotu linnoituskaivantojen alueelle. Rakennusten etäisyydet linnoitteisiin noudattavat muinaismuistolain määräyksiä.

Kirkon pysäköinti

Asemakaavan muutosluonnoksessa Palosuontien länsipuolelle partiotontille esitetty autopaikkojen korttelialue oli 4.5.2006 päivätyssä asemakaavan muutosehdotuksessa (nro 11501) siirretty tontin eteläpuolelle ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 11.5.2006 mukaisesti uudelleen valmistellussa ehdotuksessa poistettu kokonaan. Palosuontien itäpuolelle esitetystä autopaikkojen korttelialueen luoteisnurkasta on lohkaistu osa asuntotontin autotallia varten. Alueelle mahtuu 29–30 autopaikkaa. Pysäköintialueen pohjoisrajalle on rakennettava vähintään 1,8 m korkea tiilimuuri, joka toimii melusuojana Kehä I:n liikennemelua vastaan. Kirkon tontilla on mahdollisuus lisätä n. 12–13 autopaikkaa nykyisten 12 paikan lisäksi.

Autopaikkojen korttelialueella, kirkkotontilla ja Palosuontien katualueella olevien autopaikkojen lukumäärä on yhteensä n. 80. Kirkolla olevia tapahtumia on monenlaisia ja niiden keräämän yleisön ja autojen määrä vaihtelee. Maksimimäärän mukaista pysäköintialuetta ei ole perusteltua rakentaa, koska se olisi valtaosan ajasta käyttämättömänä. Suurimpien tapahtumien aikana autoja voidaan pysäköidä tarvittaessa kauemmas katujen varrelle.

Urheilu- ja kerhorakennusten korttelialue

Partiomajan ja NMKY:n tonttien koko on ennallaan mutta tonttitehokkuutta on pienennetty e = 0.5:stä 0.35:een. Korttelialueen käyttötarkoitukseen on urheilun lisäksi otettu kerhotoiminta.

Pallokenttä ja liikuntatilat

Pallokentän aluetta on laajennettu itään ja pohjoiseen päin suunnilleen saman verran kuin koulutontin laajennus sitä supistaa. Kentän itäreunaan on mahdollista sijoittaa myös lentopallo- ja/tai koripallokenttä. Metsäalue on kentän kohdalla niin kapea, ettei ole mahdollista laajentaa pallokentän aluetta enempää. Pakilanpuistossa on erilaisia metsätyyppejä, mm. korpimetsä välittömästi laajennetun pallokenttäalueen itäpuolella.

Kentälle talvikaudeksi pystytettävä palloilukäyttöön tarkoitettu ylipainehalli mahdollistaa kentän käytön myös talvikaudella, jolloin kenttää ei muuten huollettaisi. Kesäkaudella kenttä on käytettävissä vapaana kenttänä. Laajempi kenttä tai liikuntahalli toisi alueelle enemmän myös ulkopuolista liikennettä. Liikuntahallin rakentaminen edellyttäisi myös huomattavan paljon suurempaa pysäköintialuetta kuin nyt kaavaehdotuksessa esitetty yläasteen koulua ja palloilukenttää palveleva yleinen pysäköintialue ja söisi metsäistä puistoaluetta entisestään. Ala-asteen koulun tontilla on tarvittaessa tilaa rakentaa koulua/kouluja palveleva liikuntasali.

Liikenne ja katualueet

Palosuontien päässä kirkkotontin kohdalla ollut pihakatu on muutettu osaksi Palosuontien katualuetta. Halkosuontien katualuetta Sysimiehentien ja ala-asteen koulun välillä on levennetty eteläreunastaan ja Palosuontietä itäreunastaan kirkkotonttiin saakka, mikä mahdollistaa jalkakäytävien rakentamisen myös kyseisille osuuksille. Ala-asteen koulun kohdalle on jo aiemmin rakennettu erittäin tehokkaat hidasteet, joiden ansiosta ajonopeudet pysyvät alhaisina.

Halkosuontien nykyinen liikennemäärä on n. 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunniteltu alue aiheuttaa Halkosuontielle lisää liikennettä n. 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä liikenteen lisäyksestä noin kolmannes suuntautuu Sysimiehentien suuntaan. Koulun kohdalla liikenne lisääntyy näin ollen n. 45 ajoneuvolla vuorokaudessa. Halkosuontiellä ala-asteen koulun kohdalla suuri osa nykyisestä liikenteestä on koulun saattoliikennettä. Syksyllä 2005 tehdyn liikennelaskennan mukaan 75 % autoilijoista ajoi alle sallittua 30 km/h nopeutta. 96 % ajoneuvoista ajoi alle 40 km/h.

Jalkapallohallin kuten yläasteen koulunkin pysäköintiliikenne hoituu välittömästi Halkosuontien alusta Pilkekujaa pitkin eikä ruuhkauta katua pidemmälti. Tukkoisuutta esiintyy ajoittain Halkosuontien ja Pakilantien risteyksessä.

Leikki- ja asukaspuisto

Rakennusviraston viherosasto ja sosiaaliviraston tilapalvelu ovat suunnitelleet esteetöntä leikkipuistoa tukikohtarakennuksineen ala-asteen koulun ja Palosuontien väliselle metsäalueelle nykyisen leikkikentän ympäristöön. Tässä vaiheessa suunnittelua asemakaavan muutosehdotuksessa varaudutaan asukaspuiston rakentamiseen. Leikkipuiston kohdalle on varattu saattoliikenteelle vastaava tila kuin ala-asteen kohdalla on nykyisin. Leikkipuisto on tarkoitus sovittaa alueen metsäiseen luontoon ja leikkipuiston rakentamisesta huolimatta metsäistä ulkoilualuetta säilyy paljon.

Puutarhapalstat

Halkosuontien omakotitonttien takana puistossa olevat puutarhapalstat on vuokrattu suoraan omakotitalojen omistajille, eikä yhdistyksille kuten yleiset viljelypalstat. Ne ovat luonteeltaan tonttien pihan jatkeita eivätkä varsinaisia viljelypalstoja. Varjoisuuden ja maaperän happamuuden vuoksi ne eivät hyvin sovellu varsinaiseen viljelyyn. Palstat on jätetty merkitsemättä kaavaan kuten aikaisemmissa kaavamuutoksissa ja vuokrasopimuksia on jatkettu entisen käytännön mukaisesti. Puistoalueen kapeuden vuoksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista vuokrasopimusten päättyessä jättää ne uusimatta ja palauttaa palstat osaksi Pakilanpuiston metsäaluetta.

Liikennemelu

Kehä I:n melusuojausta on Pakinkylän liittymän toteuttamisen yhteydessä parannettu Pakilan kirkkotontin itäreunasta Pakilantielle ja melutaso on siltä osin Pakilanpuiston alueella tyydyttävä. Pahin tilanne on meluselvityksen mukaan kirkon tontin itäpuolella, jossa meluesteitä ei ole ja maasto nousee pohjoista kohden. Uudet rakennukset antavat melusuojaa paitsi tonteille, myös Halkosuontien pohjoispuolella oleville taloille. Kirkon pohjoispuolelle osoitetun autopaikkojen korttelialueen pohjoisrajalle rakennettava tiilimuuri suojaa sen katveeseen jäävää tonttia liikennemelulta.

Asemakaavan muutosehdotukseen uudelleen valmistelun
yhteydessä tehdyt muutokset

Nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus poikkeaa lautakunnan uudelleen valmisteltavaksi palauttamasta ehdotuksesta (nro 11501) seuraavilta osin:

Partiomajan eteläpuolelle aiemmin esitetty autopaikkojen korttelialue on poistettu ja muutettu osaksi muuta puistoaluetta.

Kaavaehdotukseen on lisäksi tehty seuraava muutos: Asuinpientalotonteilla on joidenkin rakennusalojen sijoitusta tarkistettu ja tontille 34117/3 on lisätty kaksi auton säilytyspaikan rakennusalaa.

Muilta osin asemakaavan muutosehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen (nro 11501) kaltainen.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	14 461	5 300
		Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL)	2 361	650
		Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO)	10 180	7 635
		Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK)	4 257	2 600
		Urheilu- ja kerhotoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU)	4 500	1 575
		Puistoaluetta (VP)	91 336	300
		Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU)	9 178
		Yleistä pysäköintialuetta (LP)	1 950
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	895
		Suojaviheraluetta (EV)	1 352
		Katualuetta	4 600

		Yhteensä	145 070	18 060

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.9.–30.10.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 16 jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Museoviraston ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxx ja xxxxx xxxxxxxx (16.10.2006), xxxxx xxxxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxx (15.10.2006), xxxxxxx xxxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxxx (15.10.2006), xxx xxxxxx (15.10.2006), xxxxxx xxxxxxx (15.10.2006), xxxxx xxxx ja xxxxx xxxxx (15.10.2006), xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx (17.10.2006), xxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx (23.10.2006) sekä xxxx xxxxxxxxx (15.10.2006) toteavat 15 samansisältöisessä muistutuksessa mm. seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.8.2006, ettei Halkosuontien rintamamiestalojen puutarhapalstojen vuokrasopimuksia jatketa, vaan tontit liitetään osaksi Pakilanpuistoa. Esittelijän mukaan "ne ovat luonteeltaan pihan jatkeita eivätkä varsinaisia viljelypalstoja. Varjoisuudesta ja maaperän happamuudesta johtuen ne eivät hyvin sovellu varsinaiseen viljelyyn. - - Puistoalueen kapeuden vuoksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista vuokrasopimusten päättyessä jättää ne uusimatta ja palauttaa palstat osaksi Pakilanpuiston metsäaluetta."

Päätös on tehty osittain virheellisen ja/tai puutteellisen tiedon pohjalta sekä kaikkia näkökantoja huomioon ottamatta. Kyseiset puutarhapalstat ovat hyvin viljelykelpoisia ja usein myös viljelyyn käytettyjä. Kaikki viljelykset voivat hyvin ja tuottavat runsaasti satoa vuosittain. Puiston leveydellä ei ole olennaista merkitystä, koska metsäaluetta ei ilmeisesti ole tarkoitus raivata nykyistä puistomaisemmaksi. Puistoalueen olennaisin osa rintamamiestalojen kohdalla on ja tulee siten olemaan kevyen liikenteen väylä ala- ja yläasteen oppilaille sekä alueen asukkaille. Jos taas metsäaluetta on tarkoitus myöhemmin raivata puistomaisemmaksi, siihen on puistossa riittävästi tilaa ilman puutarhapalstojakin.

Puutarhapalstat on nykyään erotettu puistosta / metsäalueesta ojalla, eli niihin ei pääse liikkumaan puiston puolelta, minkä vuoksi niiden liittäminen metsäalueeseen kuulostaa hieman keinotekoiselta. Asuintalotontteja puolestaan ei ole mitenkään erotettu viljelypalstoista, koska molemmilla tonteilla on aina ollut sama vuokralainen.

Puutarhatontit tulisi merkitä asemakaavaan asianmukaisella merkinnällä. Mikäli palstamerkintää ei voida käyttää, on puutarhatontit kuitenkin voitava erottaa Pakilanpuistosta erillisiksi asukkaiden vuokrattaviksi puutarha-alueiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.8. kokouksessa kirjatut virheet tulee korjata asiakirjoihin. "Varjoisuudesta ja maaperän happamuudesta johtuen ne eivät hyvin sovellu varsinaiseen viljelyyn." – lausunto on oikaistava, sillä maaperä on hyvin viljelykelpoista. Tähän virheelliseen tietoon perustuen ei ole oikeudenmukaista tehdä päätöksiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä ei ole määritellä vuokraoikeuksia. Näin ollen yllä mainittuihin virheellisiin tietoihin perustuva suositus jättää takatonttien vuokrasopimukset uusimatta niiden päättyessä tulee poistaa.

Muistuttajat toteavat myös maksavansa puutarhatonteista vuokraa ja haluavansa tehdä niin jatkossakin.

Kati ja Matti Nurminen pyytävät lisäksi, että kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa asian uudelleen käsittelyyn. He ilmoittavat muussa tapauksessa pidättävänsä oikeuden valittaa asiassa muiden Halkosuontien rintamamiestalojen asukkaiden kanssa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007) mm., että käsitellessään ehdotuksesta tehtyjä muistutuksia ja annettuja lausuntoja lautakunta päättää, esittääkö se ehdotuksen hyväksyttäväksi. Samalla lautakunta päättää ehdotukseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Lopullisen päätöksen asiasta tekee Kvsto.

Kaava-alueeseen rajoittuu 16 Halkosuontien vuokratonttia, joille on niiden eteläpuolelta vuokrattu viljelypalstat. Tonttien haltijoista 15 on jättänyt viljelypalstoihin liittyvän muistutuksen.

Lautakunta ei päättänyt kokouksessaan 17.8.2006 palstojen vuokrasopimusten jatkamatta jättämisestä. Lautakunta totesi tuolloin, että Halkosuontien omakotitonttien takana puistossa olevat puutarhapalstat on vuokrattu suoraan omakotitalojen omistajille, eikä yhdistyksille kuten yleiset viljelypalstat. Ne ovat luonteeltaan tonttien pihan jatkeita eivätkä varsinaisia viljelypalstoja. Varjoisuuden ja maaperän happamuuden vuoksi ne eivät hyvin sovellu varsinaiseen viljelyyn. Palstat on jätetty merkitsemättä kaavaan kuten aikaisemmissa kaavamuutoksissa ja vuokrasopimuksia on jatkettu entisen käytännön mukaisesti. Puistoalueen kapeuden vuoksi on kuitenkin tarkoituksenmukaista vuokrasopimusten päättyessä jättää ne uusimatta ja palauttaa palstat osaksi Pakilanpuiston metsäaluetta.

Lautakunta katsoo, että se on tehnyt päätöksensä riittävän tiedon pohjalta. Lautakunta toteaa lisäksi, että vuonna 2000 rakennusviraston irtisanomista viljelypalstojen vuokrasopimuksista on valtaosa uusittu entisin ehdoin ja rakennusviraston kanssa on entistä käytäntöä sovittu jatkettavaksi. Palstoja ei siten merkitä erityisesti asemakaavaan, vaan ne ovat edelleenkin asemakaavan mukaisella puistoalueella. Rakennusvirasto tekee viljelypalstojen vuokrasopimukset vain ja ainoastaan niiden kohdalla olevien tonttien haltijoiden kanssa. Yleisiksi yhdistysten hallinnoimiksi viljelypalstoiksi niitä ei vuokrata.

Pakilan Omakotiyhdistys ry toteaa (29.10.2006) mm., että se on lausunut mielipiteensä kaavamuutoksesta sen eri suunnitteluvaiheissa ja viittaa kyseisissä kirjelmissä esittämiinsä mielipiteisiin. Lisäksi yhdistys haluaa nostaa esille kaksi asiaa.

Ensimmäisenä on Halkosuontietä koskeva liikenneongelma, kun alueelle aiotaan rakentaa lisää asuntoja ja jokaiseen asuntoon voidaan laskea kuuluvan ainakin yksi auto, useimpiin kaksi. Jo tällä hetkellä Halkosuontien liikenne on asuntokadulle kohtuuttoman suuri eikä kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemiä liikennearvioita voi mitenkään pitää realistisina. Halkosuontien varrella sijaitsevan ala-asteen koulun kohdalla on arvioitu liikenteen lisääntyvän 45 ajoneuvolla vuorokaudessa ja koko Halkosuontielle kaikkiaan 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhdistyksen mielestä luvut pitää kertoa vähintään kahdella, kulkeehan jokainen ajoneuvo enemmän kuin yhden matkan kotoa päivittäin, aamulla kotoa koulun kautta töihin, iltapäivällä kotiin ja kotoa kauppaan, harrastuksiin jne. ja myöhemmin taas takaisin kotiin. Joten, kun nykyisin Halkosuontien liikennemäärä on kaupunkisuunnittelulautakunnan arvion mukaan 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, lisäys vuorokaudessa tulee olemaan ajokertoina laskettuna n. 300 ajoneuvoa.

Kun nykyinenkin liikenne on asuntokadun kannalta jo kohtuuttoman suuri, on tilanne lisäyksen jälkeen katastrofaalinen. Koska katu on kapea eikä leventämisen mahdollisuutta ole, tulee liikennesuunnittelussa ehdottomasti ottaa harkittavaksi mahdollisimman suuren osan liikenteestä suuntaaminen Sysimiehentien suuntaan sekä suunnitella tarvittavat toimenpiteet Halkosuontien turvallisuuden parantamiseksi. Koululaisten turvallisuuden takia on suunniteltava liikennevalojen ja/tai ylikulku-/alikulkusiltojen rakentamista koulun molemmin puolin. Liikenneturvallisuuden parantaminen on lasten koulutien kannalta ensiarvoisen tärkeää ja suunnittelutyö on välttämätöntä aloittaa jo ennen rakennustöitä, mikä aika myös tulee lisäämään liikennemääriä kyseisellä alueella.

Toisena asiana yhdistys tuo esiin Halkosuontien varressa olevien kaupungin vuokratonttien ns. puutarhapalstat, joiden vuokrasopimusten ehdot yhdistys on neuvotellut kaupungin kanssa. Tonttien vuokramiehet ovat solmineet vuokrasopimukset kyseisistä alueista sitoutuen vuokrasopimusten mukaisiin ehtoihin. Nämä puutarhatontit on kaavasuunnittelun eri vaiheissa kytketty Pakilan puistoalueeseen. Pakilan alueen asukasilloissa on kaavoittaja kuitenkin todennut, että kyseiselle alueelle koetetaan hakea joku muu nimitys kuin puisto. Hän on myös antanut ymmärtää, että 2000-luvulla solmittuja, toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia on tarkoitus kunnioittaa ja että kaupunki arvostaa sitä tonttien hoitotyötä, jota vuokramiehet alueella tekevät. Näihin puheisiin luottaen ovat alueen vuokramiehet solmineet vuokrasopimukset. Kyseisille puutarhatonteille ovat vuokramiehet istuttaneet omenapuita, marjapensaita, perustaneet keittiöpuutarhaa ja ennen kaikkea pitäneet aluetta siistinä ja hyvin hoidettuna. Nyt on kuitenkin ilmennyt, että kaavoittaja on, yhdistykselle ilmoittamatta muuttanut näkemystään. Hän on myös esittänyt, käymättä edes katsomassa, miten tontteja tällä hetkellä on hoidettu, etteivät tontit sovellu varsinaiseen viljelyyn ja siitä syystä palstat on jätetty merkitsemättä kaavaan. Lisäksi teksti vielä jatkuu, että vuokrasopimusten päätyttyä ne jätetään uudistamatta ja palautetaan osaksi Pakilanpuiston metsäaluetta.

Lisäksi yhdistys toteaa, ettei se ole nähnyt puuston vaikutukseen ainoastaan psykologisesti melua vähentävänä tekijänä liittyvää tutkimusta. Tähän asti on oltu siinä vakaassa uskossa, että puustolla nimenomaan on merkitystä liikenteen ääntä vähentävänä ja myös saasteilta suojaavana elementtinä. Tästä syystä kauneus- ja viihtyvyysarvojen lisäksi yhdistys arvostaa jokaista puuta, jonka annetaan kasvaa Pakilanpuistossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007) mm., että Pakilan Omakotiyhdistys ry viittaa kaavoitustyön kuluessa esittämiinsä mielipiteisiin. Mielipiteet koskivat mm. Palosuontien asuntorakentamisen tehokkuuden alentamista, linnoitusalueen rauhoittamista rakentamiselta, pysäköintialueen rakentamista seurakuntayhtymän tontille ja partiotontin säilyttämistä ennallaan. Niin ikään yhdistys toi esille Halkosuontien liikenneturvallisuusnäkökohdat, Halkosuontien omakotitonttien takana olevat viljelypalstat, yläasteen koulun tontin laajennuksen ja torjui puuston vähentämisen liikuntatarpeita varten. Mielipiteisiin on vastattu lautakunnan kirjeessä 17.8.2006 muiden esitettyjen mielipiteiden kanssa yhteisesti asiakohdittain.

Asemakaavaehdotuksen selostuksessa mainittu Halkosuontien liikennemäärä 700 ajoneuvoa vuorokaudessa on pyöristetty laskentatuloksesta 544 ajoneuvoa vuorokaudessa (pyöristys ”Worst Case Scenarios” mukaan). Kokonaisliikenne ei siis täydennysrakentamisen vuoksi kasva suuremmaksi kuin kaavaehdotuksen yhteydessä on arvioitu. Osa uusista asunnoista tuottaa liikennesuoritetta enemmän, mutta osa taas ei tuota liikennettä päivittäin lainkaan. Uusien asuntojen aiheuttama liikenteen lisäys on arvioitu suhteessa nykyisen asuntomäärän ja sen aiheuttaman liikennesuoritteen kanssa. Uusien asuntojen ei voida olettaa tuottavan enempää liikennettä kuin olemassa oleva asutus.

Pakilanpuiston asemakaavan muutostyön yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta merkitä Halkosuontien eteläpuolisten omakotitonttien takana metsäisellä puistoalueella olevat viljelypalstat asemakaavaan erityismerkinnällä. Palstat on rakennusviraston kanssa kuitenkin sovittu jätettäväksi ilman erityistä merkintää asemakaavaan ja ne ovat entisen käytännön mukaisesti asemakaavan mukaisella puistoalueella. Helsingissä ainoastaan Kehä I:n pohjoispuolella Halkosuontien ja eteläpuolella Kyläkunnantien jälleenrakennuskauden omakotitonteilla on tonttien takana niiden sodanjälkeisen rakentamisajankohdan perua olevat, vain niiden käyttöön vuokrattavat viljelypalstat. Palstoja ei ole tarkoitettu yleisiksi, yhdistysten kautta vuokrattaviksi palstoiksi, joille voi olla oma aluevarauksensa asemakaavoissa. Rakennusvirasto tekee vuokrasopimukset suoraan em. tonttien haltijoiden kanssa ja ulkopuolisille niitä ei vuokrata. Selostusta on tältä osin täydennetty.

Puiden, pensasaitojen tai metsävyöhykkeiden vaimennuskyvystä toteaa mm. Tapio Lahti artikkelissaan Ympäristömelun arviointi ja torjunta (Suomen ympäristön julkaisuja Ympäristöopas 101/2003, s.102), että sitä yliarvioidaan usein; kasvit eivät tosiasiassa voi tuntuvasti vaimentaa etenevän ääniaallon energiaa. Lievä, muutaman desibelin vaimennus havaitaan vasta, kun vyöhyke on hyvin tiheä ja useita kymmeniä metrejä paksu. Puiden lisäksi aluskasvillisuuden tulee olla tiheä. Käsitys kasvillisuuden vaimennuksesta perustunee viime kädessä psykologiseen vaikutukseen. Ihmiset luulevat kuulevansakin vähemmän, kun he näkevät vähemmän. Toisin sanoen näköyhteyden katkeaminen melun aiheuttajaan synnyttää sinänsä positiivisen vaikutelman.

Pakilanpuiston rakentamisen yhteydessä olemassa oleva, liikennemelun kannalta harva puusto vähenee, mutta sen sijaan uudet asuinrakennukset tiiliaitoineen antavat suojaa liikennemelua vastaan. Lisäksi tonteille on kaavamääräyksellä asetettu puiden säilytys- ja istutusvelvoite.

Lausunnot Helsingin Energialla (2.11.2006) ja pelastuslautakunnalla (12.12.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Liikuntalautakunta mainitsee (21.11.2006) mm., että kaavamuutosehdotus selkeyttää Pakilan kentän ja sen ympäristön tilanteen. Pallokentän länsiosa, jolla sijaitsevat koulun parakkirakennukset, on nyt liitetty koulutonttiin ja vastaavasti pallokentän aluetta on laajennettu saman verran itään päin. Aiemmin puistossa sijainneen pysäköintialueen tilalle on merkitty yleinen pysäköintialue koulun ja pallokentän pysäköintitarvetta varten. Kentälle kulku on pysäköintialueen kautta.

Palloiluun käytettävän ylipainehallin pitäminen kenttäalueella talvikausina on sallittu asemakaavamääräyksellä. Tämä on hyvä, koska se osaltaan mahdollistaa toiminnan jatkumisen alueella.

Pakilanpuistossa kulkeva itä-länsisuuntainen pääulkoilureitti ja reittiyhteydet viereisille asuntoalueille on otettu muutosehdotuksessa huomioon. Pakilanpuiston länsipäässä oleva tenniskenttä on yksityinen. Kenttäaluetta koskevasta vuokrasopimuksesta vastaa rakennusvirasto.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (21.11.2006) mm., että kaupunki omistaa kaava-alueen lukuun ottamatta Helsingin seurakuntayhtymän omistamia tontteja 34116/2 ja 34117/1.

Tontti 34116/2 säilyy YK-tonttina. YS-tontista 34117/1 muodostuu kaupungin omistamien tontinosien kanssa asuinpientalojen tontti 34117/4 ja pysäköintitontti 34117/5. Lisäksi on tontista 34117/1 merkitty alueita Pakilanpuistoon ja Palosuontien katualueeseen.

Kaavamuutos ei nosta tontin 34117/1 arvoa merkittävästi, joten Khn päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää aluevaihtoja kaupungin ja seurakuntayhtymän välillä.

Kaupungin omistuksessa oleville maille muodostuu muutoksessa kaksi uutta asuinpientalojen tonttia, joille on merkitty rakennusoikeutta yhteensä 3 800 k-m². Tonttien varausesitykset tehdään myöhemmin kaavan saatua lainvoiman.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi toteaa (27.11.2006) mm., että aluetta varten on rakennettava Palosuontielle uutta yleistä vesijohtoa n. 120 m ja sadevesiviemäriä 70 m. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 55 000 euroa (alv = 0).

Tontin 34130/2 tonttivesijohto ja -viemäri on liitetty Halkosuontiessä sijaitsevaan vesijohtoon ja viemäriin. Tonttijohdot jäävät tontin 34130/4 alueelle, minkä vuoksi tonttijohtoja joudutaan siirtämään. Palosuontiessä on yleinen viemäri, joka on selvästi korkeammalla kuin Halkosuontiellä sijaitseva viemäri. Kyseisten muutostöiden järjestelyistä ja kustannuksista tulee kiinteistöjen sopia keskenään.

Pakilantien varressa olevaa suojaviheraluetta (EV) on pienennetty liikerakennuksen tontin 34118/1 laajennuksen myötä. Suojaviheralueesta tontiksi muuttuvalla alueella on rakennusviraston sadevesiviemäri.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että AL-kortteliin 34118 on merkitty olemassa olevan sadevesiviemärin mukainen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (30.11.2006), että leikkipuiston perustamisesta aiheutuvat kustannukset ovat 456 000 euroa ja viheralueen käytäväverkoston laajentamisen kustannukset 77 000 euroa.

Lautakunta huomauttaa, että siltä osin kun Pakilanpuiston VP-alueella ei pystytä noudattamaan valtioneuvoston päätöksellä (993/92) annettuja melun enimmäisarvoja, on kaavamerkintä VP (puisto) muutettava merkinnäksi EV (suojaviheralue) tai asetettava riittävän melusuojauksen rakentaminen Pakilan kirkon ja Tuusulanväylän väliselle osuudelle kaavan toteutuksen ehdoksi. Rakennusvirasto tulee neuvottelemaan tienpitäjän kanssa melunsuojauksesta sekä hiljaisen asfaltin käyttämisestä Kehä I:n päällysteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että Kehä I:n ja asuntoalueen välinen VP-alue ei ole aktiivisessa käytössä olevaa virkistysaluetta, joten sen suojaaminen melulta ei ole tarpeellista eikä edellytä merkintää EV (suojaviheralue).

Pakilan kirkon itäpuolelle ei ole perusteltua rakentaa melusuojausta maaston pohjoiseen nousevan muodon ja Kehä I:n leveyden vuoksi. Meluesteen – meluvallin ja/tai -aidan – tulisi olla huomattavan korkea ja silti suojausvaikutus jäisi esteen lähituntumaan.

Kaavaehdotuksen määräyksiä asuntojen olopihojen eteläsivuille ja pysäköintialueen pohjoisreunaan rakennettavien tiilimuurien korkeudesta on tarkennettu siten, että muurien on oltava vähintään 2 m:n korkuisia, jolloin niiden suojausvaikutus paranee.

Ympäristölautakunta toteaa (14.11.2006), että Pakilanpuiston kaava-alue sijaitsee Suomen vilkkaimmin liikennöidyn väylän, Kehä I:n pohjoispuolella. Ympäristökeskus on antanut kaavoittajalle tammikuussa 2005 asemakaavamuutoksen valmistelua varten tietoja liikenteen haittatilanteesta ja haittojen torjunnasta. Ympäristökeskus huomautti tällöin, että alueen maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon melu- ja ilmanlaatutilanne ja että suurten väylien läheisyys ei ole soveliasta aluetta ns. herkille kohteille, kuten päiväkodeille, kouluille, vanhainkodeille ja sairaaloille.

Asemakaavaselostuksessa todetaan, että Kehä I:n liikenteen aiheuttamia häiriöitä on vähennetty sijoittamalla uudet asuinrakennukset mahdollisimman kauas melulähteestä, kirkon pohjoispuolelle esitetyn pysäköintialueen taakse. Kaavamuutoksen meluselvitys on kuitenkin puutteellinen. Selvitystä ei ole tehty liikenne-ennusteen mukaisena eikä kuvassa kerrota liikennemäärää. Selvitykseen ei ole otettu mukaan korttelin 34117 kahta eteläisintä, lähinnä Kehä I:tä sijaitsevaa asuintaloa. Myös näiden meluntorjunnan riittävyys tulee arvioida ja esittää ennen asemakaavan hyväksymistä. Lisäksi ääneneristävyysvaatimus 32 dB tulisi lisätä korttelin 34117 koillisreunassa olevaan pientaloon.

Asemakaavaehdotukseen ei ole otettu mukaan välittömästi Kehä I:n pohjoispuolella sijaitsevaa päiväkoti Pakilaa, joka on kokonaan liikenteen haitta-alueella. Leikkipihan etäisyys väylän reunasta on alle 20 m. Ympäristökeskuksen tutkimuksessa vuodelta 1994 ”Helsingin herkkien väestöryhmien toimipisteiden pihapiirin ilmanlaatu ja melutasot” (Helsingin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/94) todettiin jo, että melutaso päiväkodin piha-alueella on voimakas ja ilmanlaatu melko huono tai huono ja piha soveltuu huonosti lasten ulkoilupaikaksi. Tutkimuksessa suositeltiin päiväkotitoiminnan siirtämistä muualle.

Vuonna 1950 perustetun päiväkoti Pakilan tontti ympäristöineen ei täytä terveellisen ja viihtyisän ympäristön vaatimuksia. Ilmanlaatu päiväkodin pihalla vastaa kantakaupungin vilkkaasti liikennöityjen katukuilujen ilmanlaatua. Pakilassa Kehä I:n vaikutuspiirissä on mitattu vuonna 2004 passiivikeräimillä typpidioksidia. Viiden metrin etäisyydellä väylän reunasta raja-arvo ylittyy reilusti ja 20 m:n päässä usein. Pakilanpuiston kaavamuutoksen meluselvityksen mukaan päiväkoti Pakilan leikkipihan Kehä I:n puoleisessa reunassa päiväaikainen keskiäänitaso on yli 65 dB, kun sen tulisi olla alle 55 dB. Vain pienellä alueella päiväkotirakennuksen pohjoispuolella melutaso jää alle ohjearvon.

Lautakunta huomauttaa, että Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity väylä, jolla liikenne lisääntyy jatkuvasti. Päiväkotitoiminta nykyisestä päiväkoti Pakilasta tulisi mahdollisimman pian siirtää suojaisempaan paikkaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007) mm., että melun leviämiskarttoihin on tehty lausunnossa mainitut täydennykset. Kortteliin 34117 on lisätty melumääräykset kahdelle rakennusalalle.

Päiväkoti Pakilan tontti ei kuulu kaava-alueeseen. Tontin tuleva käyttö tutkitaan erillisenä hankkeena ja tarvittaessa asemakaavan muutoksena. Niin ikään kaava-alueen ulkopuolelle jätetylle Pakilan ala-asteen koulun tontille tehdään vastaavasti oma erillinen asemakaavan muutos, jossa koulun suojeluarvot otetaan huomioon.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (29.11.2006), että kaava-alue sijaitsee Kehä l:n (seututie 101, tieosa 006) pohjoispuolella osin Kehän LT-alueeseen rajautuen. Kaavaan ei sisälly maantien LT-aluetta. Asemakaavalla on osoitettu pientalorakentamista 35 uudelle asunnolle Pakilan kirkon takaisille alueille sekä järjestelty yleisten alueiden kortteleita. Uusi rakentaminen täydentää hyvin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Uuden asutuksen edellyttämä meluntorjunta on osoitettu rakennusten julkisivuilla ja tiilisillä tonttiaidoilla. Kaava-aineistoa on syytä täydentää melun leviämistä kuvaavilla kartoilla. Kirkon itäpuolelta Kehän varrelta puuttuu meluestettä, joka kaupungin tulee toteuttaa kustannuksellaan tuodessaan uutta asutusta olemassa olevan tien melualueelle.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että asemakaavamuutos on laadittu siten, että se ei edellytä uuden meluesteen rakentamista Kehä I:n varteen. Meluesteen vaikutus kaava-alueen melutasoihin olisi maastonmuotojen vuoksi muutenkin vähäinen.

Uudenmaan tiepiirille lähetetystä kaavaselostuksesta oli melun leviämiskartta jäänyt pois. Kaava-aineistoa on siltä osin täydennetty.

Museovirasto toteaa (8.11.2006), että alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite, joka on asianmukaisesti merkitty asemakaavan muutosehdotukseen. Museovirasto esittää kuitenkin, että Pakilan kirkko suojeltaisiin sr-merkinnällä sekä suojelumääräyksellä, jolla turvataan arkkitehtuuriltaan arvokkaan kirkkokokonaisuuden säilyminen. Arkkitehti Yrjö Vaskisen suunnittelema vanha osa valmistui vuonna 1950, akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema laajennus vuonna 2002.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007), että kirkkotontille 34116/2 on lausunnon johdosta merkitty suojelumerkintä sr-k (Suojeltava kirkkorakennus: Rakennustaiteellisesti arvokas kirkkorakennuskokonaisuus. Rakennuksen korjaus- ja muutostöitä tehtäessä tulee pyytää Museoviraston lausunto). Samalla rakennusala on tarkistettu käsittämään kirkkorakennukset ja kellotorni.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Kaavakarttaan on lausuntojen johdosta tehty seuraavat muutokset:

AL-tontille 34118/1 on lisätty olemassa olevan sadevesiviemärin mukainen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja tontille 34117/3 ääneneristävyysmääräykset kahdelle rakennusalalle.

Kaavamääräyksiä asuntojen oleskelupihojen eteläsivuille ja pysäköintialueen pohjoisreunaan rakennettavien tiilimuurien korkeudesta on tarkennettu siten, että muurien on oltava vähintään 2,0 m:n korkuisia.

Tontille 34116/2 on merkitty rakennusten ja kellotornin mukaisesti tarkistetuille rakennusaloille suojelumerkintä sr-k (Suojeltava kirkkorakennus: Rakennustaiteellisesti arvokas kirkkorakennuskokonaisuus. Rakennuksen korjaus- ja muutostöitä tehtäessä tulee pyytää Museoviraston lausunto).

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 34. kaupunginosan korttelin nro 34116 tontin nro 2, kortteleiden nro 34117 ja 34130, korttelin nro 34133 tonttien nro 14 ja 15 sekä katu- ja puistoalueen ja palloilukentän asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 34118 ja 34119) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.8.2006 päivätyn ja 8.3.2007 muutetun piirustuksen nro 11540 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11540 (mm. Pakilan kirkko ja Pakilanpuisto)
	Liite 2	Havainnekuva (Pakilanpuiston länsiosa, Pakilan yläaste)
	Liite 3	Havainnekuva (Palosuontien alue, Pakilan kirkko)


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	10.10.2007 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginjohtajan päätös 11.4.2007: Hankintakeskuksen muiden kuin hankintatehtävien uudelleen organisointi
	Liite 2	Muistio 24.1.2007
	Liite 3	Muistio 21.8.2007: Yhteenveto Kallion virastotalon digipainon toiminnasta
	Liite 4	Hankintakeskuksen digipainon yt-neuvottelukokous, neuvottelumuistio 8.6.2007
	Liite 5	Jyty Helsinki ry:n lausunto 16.4.2007
	Liite 6	JHL ry:n os. 010 hallituksen lausunto
	Liite 7	Hankintakeskuksen vastine Jyty Helsinki ry:n lausuntoon
	Liite 8	Hankintakeskuksen vastine JHL ry:n os. 010 lausuntoon
	Liite 9	Henkilöstötoimikunnan lausunto 7.9.2007

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginjohtajan päätös 11.4.2007: Hankintakeskuksen muiden kuin hankintatehtävien uudelleen organisointi
	Liite 2	Muistio 24.1.2007
	Liite 3	Muistio 21.8.2007: Yhteenveto postikeskuksen toiminnasta
	Liite 4	Jyty Helsinki ry:n lausunto 16.4.2007
	Liite 5	Jhl ry:n os. 010 hallituksen lausunto
	Liite 6	Hankintakeskuksen vastine Jyty Helsinki ry:n lausuntoon
	Liite 7	Hankintakeskuksen vastine JHL ry:n os. 010 lausuntoon
	Liite 8	Henkilöstötoimikunnan lausunto 7.9.2007

nro	päivä		klo		viikko

1	ke	16.1.2008	18	K	3
2	ke	30.1.2008	18		5
3	ke	13.2.2008	18	K	7
4	ke	27.2.2008	18		9
5	ke	12.3.2008	18	K	11
6	ke	26.3.2008	18		13
7	ke	9.4.2008	18	K	15
8	ke	23.4.2008	18		17
9	ke	7.5.2008	18	K	19
10	ke	21.5.2008	18		21
11	ke	4.6.2008	16	K	23
12	ke	18.6.2008	16		25

LIITTEET	Liite 1	Vuosaaren satamakeskuksen yleissuunnitelma 17.8.2007
	Liite 2	Kaksoisramppi laivapaikalle VC1
	Liite 3	Kaksoisrampin pituusleikkaus

LIITTEET	Liite 1	Varauskartta
	Liite 2	Asemakaavaluonnoskartta 9.8.2007