KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

 

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

 

13 - 2005

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KOKOUSKUTSU

 

 

 

Kokousaika

31.8.2005 klo 18

Kokouspaikka

Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Käsitellään

Tällä esityslistalla mainitut asiat

 

 

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

PUHEENJOHTAJA

 

1

Laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

 

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

 

3

Kyselytunti

3

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

4

Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

7

 

5

Takauksen myöntäminen Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiölle

8

 

6

Vuoden 2005 talousarvion esirakentamismäärärahan ylittäminen Viikinrannan Kaapelitunnelin rakentamista varten

10

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

7

Vuosaaren kerrostalotonttien (Aurinkolahti) 54293/3 - 5 myyminen

14

 

8

Myllypuron asuntotonttien 45131/2 ja 3, 45142/12 ja 14 sekä 45186/2 vuokrausperusteiden määrääminen

20

 

9

Kallion tontin 11322/1 ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11397)

26

 

10

Lauttasaaren tontin 31052/7 asemakaavan muuttaminen (nro 11371)

36

 

11

Pakilan tontin 34081/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11415)

47

 

12

Malmin pysäköimis- ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11407)

51

 

13

Vuosaaren vesialueen asemakaavan hyväksyminen ja tontin 54201/2 ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (Ramsinranta II, nro 11260)

56

 

14

Vuosaaren kortteleiden nro 54151, 54312 ja 54308 - 54310 ym. alueiden (Vuosaaren uusi kahvipaahtimo) asemakaavan muuttaminen (nro 11384)

76

 

15

Vuosaaren tonttien 54177/3 ja 4 sekä katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11336)

91

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

16

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

104

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

17

Eron myöntäminen sosiaalijohtaja Aulikki Kananojalle

105

 

 


1

LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


3

KYSELYTUNTI

 

Khs 2005-1302, 2005-1382, 2005-1803, 2005-1829, 2005-1830, 2005-1831, 2005-1832, 2005-1833, 2005-1834, 2005-1835, 2005-1836

 

 

PJ                                       Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 38, 40, 44 ja 46.

 

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220

 

 

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 22.8.2005 klo 12

 

A                   Kyselytunnilla käsiteltävät

 

Valtuutettu Pauli Leppä-aho (38):

 

”Kaupungin kiinteistöjen, katuosoitteiden ja päättyvien katujen merkintä on monin paikoin puutteellista ja epäselvää. Tämä aiheuttaa huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia: turhaa ajoa, ruuhkaa, melu- ym. saasteita, ajanhukkaa, vaaratilanteita ja jopa pelastustoimen tehtävien vaikeutumista.

 

Ongelmia voitaisiin korjata mm. valvomalla, että kyltit on asennettu ohjeiden mukaisesti, suurentamalla kylttien numeroiden ja tekstien kokoa, sekä parantamalla valaisua, jolloin ne voisi havaita myös etäältä huonoissa olosuhteissa. Merkitsemällä numeron eteen nuolella osoitteiden kasvusuunta, voisi etsijä ottaa heti oikean suunnan ja välttyä turhilta ajoilta.

 

Kysyn mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä asian korjaamiseksi.” (Ryj)

 

Valtuutettu Juha Hakola (nro 40):

 

”Kuluneen kesän aikana on ollut erityisen paljon kolari- tai muutoin vaurioituneita ajoneuvoja eri kaupunginosissa. On ymmärrettävää, että ne jotka haluavat tahallisesti piilottaa tiensä päähän tulleet ajoneuvonsa esim. taloyhtiöiden, koulujen tai kaupungin virastojen parkkipaikoille, suoriutuvat siitä varsin helposti. Nämä ongelmat jäävätkin usein taloyhtiöiden harmiksi.

 

Merkillepantavaa on kuitenkin se, että kaupungin pääväylien, kuten esimerkiksi Itäväylän ja Kehä I:n tienpientareilla, on ollut kevään ja kesän aikana jopa viikkokausia kolarivaurioituneita tai muutoin vain hylättyjä ajoneuvoja. Esimerkkinä voidaan mainita kesän alussa Kulosaaressa Itäväylän keskiviheriöllä yli kolme viikkoa lojunut kolariajoneuvo tai Kulosaaren sillan alkupäässä pyörätiellä ollut autonraato. Tiedän, että kyseisistä ajoneuvoista tehtiin useita ilmoituksia mm. kaupungin Rakennusvirastoon, jolle asian hoitaminen toiminnallisesti kuuluu.

 

Kysynkin, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo tulevaisuudessa ryhtyä, jotta kolari- ja romuajoneuvojen siirtotoimintaa saadaan tehostettua.” (Ryj)

 

Valtuutettu Elina Moisio (nro 44):

 

”Adoptiojärjestöiltä on tullut huolestuneita viestejä siitä, että Helsingin kaupunki olisi vähentämässä tai ajamassa alas rooliaan adoptioasioiden hoitajana.

 

Helsingin kaupunki on viranomaistahona merkittävä toimija adoptio­asioissa ja Helsingin kaupungin osuus tehdyistä adoptioista merkittävä. Monet maat edellyttävät, että adoptioissa vastapuolella on toimijana viranomaistaho eikä esimerkiksi järjestö.

 

Mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä adoptiotoiminnan turvaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi Helsingissä?” (Stj)

 

Valtuutettu Outi Alanko–Kahiluoto (nro 46):

 

”Melontaharrastus on pääkaupunkiseudulla jatkuvasti nousussa. Pyrkijöitä melontaseurojen jäseniksi on enemmän kuin niillä on resursseja ottaa vastaan.  Esimerkiksi Itä-Helsingissä Marjaniemessä ja Mustikka­maalla toimivien melontaseurojen on mahdotonta kasvattaa jäsenmääräänsä.

 

Kun merenrantoja rakennetaan ja lähivirkistysalueita kaavoitetaan rakentamiselle, on tärkeää huolehtia riittävästi asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksista. Melonta on edullinen ja ekologinen harrastus, joka kasvattaa kuntoa eikä aiheuta häiriötä herkälle saaristoluonnolle.

 

Kysyn, onko Helsingin kaavoituksessa varattu paikkoja mahdollisille uusille melontaseuroille. Olisiko mahdollista perustaa edelleen kasvavaan Herttoniemeen (Tuorinniemeen tai Kivinokan tuntumaan) melonta­­seura, ja voitaisiinko tulevassa Laajasalon Kruunuvuoren alueen kaavoituksessa varata kaavasta paikka melontaseuraa varten.” (Kaj)

 


B                   Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

 

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysy­mykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraa­vasti:

Nro 39 (Kj), 41 (Kaj), 42 (Stj), 43 (Stj), 45 (Stj), 47 (Sj) ja 48 (Kaj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kysely­tuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Seuraava kyselytunti    Seuraava kyselytunti pidetään 28.9.2005.

 

Kysymykset on toimitettava viimeistään 19.9.2005 klo 12 kaupunginkanslian kirjaamoon.

 

 


4

KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAJÄSENEN VALINTA

 

Khs 2005-922

 

Elina Seppä (SDP) pyytää (5.8.2005) vapautusta Khn varajäsenen luottamus­toimesta 1.9.2005 lukien, koska on vaihto-oppilaana Ranskassa aikana 1.9.2005–30.1.2006.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 19.1.2005 (asia 5) Elina Sepän Osku Pajamäen henkilökohtaiseksi vara­jäseneksi Khseen toimikaudeksi 2005–2006. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevak­si ajaksi.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

 

1                          myöntää Elina Sepälle va­pautuksen kaupunginhallituksen varajäsenen luot­tamustoimesta sekä

2                          valita Tiina Hiltusen Osku Pajamäen uudeksi henkilökoh­taisek­si vara­jäseneksi kaupunginhallitukseen vuo­den 2006 lopus­sa päättyväksi toimikau­dek­si.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättä­nee tarkastaa pöy­täkirjan tämän asian osalta heti.

 

Lisätiedot:
Help Raili, kanslianotaari, puhelin 169 2216

 

 

 

 

 


5

TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖLLE

 

Khs 2005-881

 

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiö toteaa (14.6.2005) mm., että se toteuttaa kuluvan vuoden aikana Punahilkantie 10:n vanhusten asuintalon rollaattoriluiskia koskevan perusparannushankkeen. Hankkeen rakennuttajana toimii asuntotuotantotoimisto. Valtion asuntorahaston 9.5.2005 hyväksymät hankkeen korjauskustannukset ovat yhteensä 193 672 euroa, mistä perusparannuskorkotukilainan lainoitusosuus on enintään 80 % eli 154 938 euroa ja loput katetaan korjausavustuksella. Korjausavustuksen määrästä ei vielä ole saatu lopullista vahvistusta.

 

Säätiö ei pysty kuitenkaan itse antamaan korkotukilainan saannin edellyttämiä vakuuksia. Rakennukset pihapiireineen on vuokrattu kaupungilta, eivätkä pitkäaikaiset vuokrasopimuksetkaan kelpaa pantiksi. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää siten kaupungin takauksen saaminen lainoille.

 

Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiö anoo kaupungin takausta Punahilkantie 10:n vanhusten asuintalon perusparannusta varten otettavalle enintään 154 000 euron suuruiselle korkotukilainalle.

 

Khs toteaa, että Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön kaupungin kanssa tekemät vuokrasopimukset eivät ole kiinnityskelpoisia, joten kaupungin takaus on välttämätön lainojen vakuuden järjestämiseksi. Säätiö kuuluu kaupunkikonserniin ja peruskorjauskohteena oleva vanhusten asuintalo on kaupungin omaisuutta ja se on vuokrattu säätiölle. Säätiöllä on sopimuksen mukaan rakennuksen peruskorjausvelvoite. Kvsto on tehnyt vastaavanlaisen takauspäätöksen 24.3.1999 säätiön lainoille. Kaupungin takaamien lainojen jäljellä oleva pääoma 31.12.2004 oli 1 675 121,75 euroa.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan kaupungin omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön Punahilkantie 10:ssä sijaitsevan vanhusten asuintalon enintään 154 000 euron suuruisen peruskorjauslainan, sen korkojen ja perimiskulujen maksamisen vakuudeksi.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 169 2525

 

 

 

 

 


6

VUODEN 2005 TALOUSARVION ESIRAKENTAMISMÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN VIIKINRANNAN KAAPELITUNNELIN RAKENTAMISTA VARTEN

 

Khs 2005-1207

 

Kiinteistölautakunta esittää (17.5.2005) mm., että kiinteistölautakunnalle myönnettäisiin 6,1 milj. euron määräraha 110 kV:n voimajohdon tunneloinnin tilaamiseen Kalastajanrannan asemakaavan asuntoalueen toteuttamiseksi.

 

Suunnitelman sisältö     Helsingin Energia on tehnyt kustannusarvion Viikinrannan kalliotunnelin toteuttamisesta. Arvioidut hankkeen kokonaiskustannukset ovat 7,1 milj. euroa, mistä kiinteistöviraston osuus on 6,1 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää kaapeloinnin edellyttämän kaapelitunnelin ja tarvittavien maanpäällisten kaapelireittien rakentamisen, kaapelit ja niiden liittämisen voimaverkkoon ja sähköasemaan näissä tarvittavien pylväsrakenteiden muutostöin, koko yhteyden käyttökuntoon saatettuna sekä korvattavan voimajohto-osuuden purkamisen pylväiden betoniperustuksia lukuun ottamatta.

 

Tausta                               Perusteluina lautakunta toteaa mm., että Kvsto on hyväksynyt Kalastajanrannan asemakaavan. Asemakaavassa puistoalue ja voimajohtolinjan vaara-alue muutettiin asuntoalueeksi. Kaupungin maalle on osoitettu rakennusoikeutta noin 10 000 k-m2. Alueen halki kulkee Viikinmäki–Herttoniemi 2x110 kV:n voimalinja, mikä tulee siirtää tunneliin ennen Kalastajanrannan alueen rakentamista. Voimalinjan tunnelointi on lähtökohtana myös rakenteilla olevan Vanhankaupunginkosken asuntoalueen asemakaavassa sekä siihen liittyvässä kaupungin ja Fortumin sopimuksessa. Voimajohdon kaapelointi ja siirtäminen tunneliin edellyttää kaikkien hankkeeseen liittyvien kustannusten korvaamista Helsingin Energialle. Helsingin Energian laatiman kustannusarvion mukaan koko hankkeen toteuttaminen maksaa 7,1 milj. euroa (alv. 0 %). Helsingin Veden ja Helsingin Energian osuus on hankkeesta 1,0 milj. euroa. Hankkeen loppuosan toteuttamiseksi haetaan 6,1 milj. euron määrärahaa kiinteistölautakunnalle.

 

Rakentamisen määrä     Viikinrantaan, Viikintien pohjoispuolelle, Vantaanjoen rannalle on laadittu Kalastajanrannan asemakaava nro 11317. Kvsto hyväksyi 2.3.2005 kaavan, jossa osoitettiin kaupungin omistamalle maalle asuntorakennusoikeutta noin 10 000 k-m2. Kiinteistölautakunta on varannut pientalotontit, joiden rakennusoikeus on yhteensä 3 620 k-m2, myytäväksi vapaarahoitteisten erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen rakentamiseen ilman hitasehtoja. Muut tontit, 6 400 k-m2, on varattu vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen rakentamiseen. Asemakaavan toteuttamista ja tonttien luovuttamista varten tulee alueen halki kulkeva 110 kV:n voimalinja siirtää tunneliin.

 

Maankäyttösopimukset

 

Saman voimajohdon vaikutuspiirissä on myös Viikintien eteläpuolella oleva ns. Fortumin alueen asemakaava nro 11080. Kaavan toteuttaminen edellyttää myös voimalinjan poistamista. Asemakaavan käsittelyn yhteydessä kaupunki ja alueen omistajayhtiöt tekivät maankäyttösopimuksen, jossa yhtiöt maksoivat kadunrakennuskustannuksia 800 000 euroa ja suorittivat 27.6.2003 kaupungille 2 378 555 euron korvauksen tonttien rakentamismahdollisuuksien paranemisesta. Li­säksi suoritettiin aluevaihto, jossa kaupunki sai välirahaa 301 125 euroa. Kaupungin saama rahamäärä on yhteensä 2 688 680 euroa.

 

Tunneloinnin rahoitus   Fortumin alueelta kaupungin saama rahamäärä yhteensä 2 688 680 euroa voitaisiin käyttää tunneloinnin rahoitukseen. Voimajohdon tunneloinnin ansiosta voidaan toteuttaa Kalastajanrannan asemakaava. Alueella on asuntorakennusoikeutta yhteensä 10 000 k-m2 kaupungin maalla. Rakennusoikeudesta on tarkoitus myydä pientalojen rakennusoikeus 3 620 k-m2. Tunneloinnin rahoituksen kiinteistöviraston osuus 6,1 milj. euroa kertyisi osaksi Fortumin alueen maankäyttökorvauksen rahamäärästä 2,69 milj. euroa. Loppuosan (6,1 - 2,69 =) 3,41 milj. euron pääoma-arvo vastaa keskimääräistä kerrosneliömetrihintaa (3 410 000 e/10 000 k-m2) 341 euroa/k-m2 kaupungin maan osalta. Rakennusoikeuden hinta toteutunee ainakin mainitun suuruisena.

 

Lautakunnan mielestä hanke on perusteltu asuntopoliittisesti ja taloudellisesti.

 

Lautakunta pitää hyvänä, että alueelle saadaan syntymään uusia asuntoja sekä korkeatasoista tiivistä ja matalaa kaupunkirakentamista. Esittelijän mielestä hanketta voidaan pitää taloudellisesti perusteltuna. Lautakunta esittää, että kiinteistölautakunnalle myönnettäisiin tarvittava 6,1 milj. euron määräraha maanmyynnistä kertyneistä ylituloista.

 

Khs toteaa, että Vanhankaupunginkosken alueen asemakaavan (nro 11080) käsittelyssä Kvstossa 7.5.2003 Helsingin Energia ilmoitti lausunnossaan tunneloinnin viimeiseksi arviohinnaksi 4,6 milj. euroa (alv. = 0). Silloin tiedossa oli, että tämä Viikintien eteläpuolinen alue ei välttämättä olisi vaatinut avojohtojen tunnelointia. Kaavan kerrosala olisi pienentynyt vain vähän, jos avojohto olisi jäänyt alueelle. Sen sijaan Viikintien pohjoispuolinen alue olisi jäänyt rakentamatta ilman tunnelointia.

 

Tunneloinnin kustannusarvio on noussut keväällä 2002 laaditun esisuunnitelman mukaisesta 4,6 milj. eurosta 7,1 milj. euroon (alv. = 0). Helsingin Energian selvityksen mukaan kustannusennusteen nousun suurimmat syyt ovat louhinnan määrän kasvu ja tarjoushintatilanne (+800 000 euroa), pystykuilun uusi sijainti ja sen aiheuttamat tunnelin pidentyminen ja avojohtomuutokset (+810 000 euroa), lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen (+420 000 euroa) ja indeksimuutos (+180 000 euroa). Kaapelitunnelin pohjoinen pystykuilu on siirretty kauemmaksi nykyisestä kytkinkentästä, mikä mahdollistaa kytkinkentän tai sen osan vapauttamisen tulevaisuudessa rakentamiseen.

 

Esityksen mukaan Helsingin Energia ja Helsingin Vesi maksavat kustannuksista 1 milj. euroa, koska ne hyötyvät tunneloinnista tulevaisuudessa. Kiinteistötoimen rasitteeksi jää näin ollen 6,1 milj. euroa (alv. = 0).

 

Hankkeen kallistumisen myötä alueen taloudellisuus on huonontunut kaupungin kannalta. Kun valtuusto hyväksyi Viikintien pohjoispuolisen (Kalastajarannan alue) asemakaavan 2.3.2005, esityslistalla kiinteistölautakunnan lausunnossa todettiin, että.. myytävien pientalotonttien, joiden rakennusoikeus on yhteensä n. 3 600 k-m2, yksikköhinnaksi on arvioitu 700 euroa/k-m2, jolloin tonttien myynnistä saataisiin n. 2,5 milj. euroa. Viikintien eteläpuolella olevan entisen Fortumin maankäyttösopimuksesta ja välirahasta kertyi n. 2,7 milj. euroa, mikä olisi käytettävissä myös kaapelitunnelin rakentamiseen. Yhteensä olisi käytettävissä n. 5,2 milj. euroa, mikä riittänee rakennuskustannuksiin.” 

 

Edellä mainittu 5,2 milj. euroa kattoi tunneloinnin silloisen kustannusarvion (kiinteistötoimen osuus 4,6 milj. euroa / kokonaiskustannukset 5,1 milj. euroa).

 

Kiinteistölautakunta on 25.5.2004 varannut asuntotuotantotoimistolle asumisoikeus- tai osaomistusasuntojen rakennuttamista varten alueelta tontin 36035/2 ja valtion tukemien vuokra-asuntojen tuottamista varten tontin 36035/3. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä n. 6 400 k-m2. Jos tonttien rakennusoikeuden yksikköhintana pidetään Valtion asuntorahaston (ARA) hyväksymää, Viikki-Pihlajisto tasolla kulkevan käyrän yksikköhintaa 320 euroa/k-m2 olisi tonttien arvo n. 2 milj. euroa ja niistä saatava vuosivuokra n. 82 000 euroa.

Kiinteistölautakunta on sitä mieltä, että tunnelointi on edelleen taloudellisesti perusteltu.

 

Khs katsoo, että Helsingin Energian tulee kehittää kustannussuunnitteluaan siten, että kustannusarviot ovat nykyistä luotettavampia. Kun Helsingin Energian kustannusohjaus ei ole tässä hankkeessa onnistunut, on perusteltua, että Helsingin Energia ottaa vastatakseen keväästä 2004 kevääseen 2005 (5,1 → 7,1 milj. euroa) tapahtuneesta hankkeen kustannusarvion noususta esitettyä suuremman osan. Khs ehdottaa, että Helsingin Veden osuus kustannuksista olisi 0,4 milj. euroa (alv. = 0), kiinteistötoimen osuus po. kaava-alueiden tonttien myyntituloja ja maankäyttökorvauksia vastaava 5,2 milj. euroa (alv. = 0) ja että Helsingin Energia vastaisi lopuista eli 1,5 milj. eurosta (alv. = 0). Mikäli varaukset eivät toteutuisi ja kustannusarvio alittuisi, Helsingin Energian osuus vastaavasti pienenisi.

 

Hanke on tarkoitus rahoittaa ns. rahastokäytännön mukaisesti talousarvion ylittäneillä tonttien myyntituloilla ja maankäyttökorvauksilla. Tämä edellyttää, että Khlle myönnetään 5 200 000 euron (alv. = 0) ylitysoikeus talousarvion kohtaan 8 01 02. Ylitys katetaan ns. maanhankintarahastosta, jonka saldo oli 1.8.2005 n. 17,5 milj. euroa.

 

Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessä myöntämään po. määrärahan kiinteistövirastolle vuoden 2005 talousarvion kohdan 8 01 02 alakohdasta ”Alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet”.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2005 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 5 200 000 eurolla, Viikinrannan kaapelitunnelin rakentamista varten.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

 

 

 

 

 


7

VUOSAAREN KERROSTALOTONTTIEN (AURINKOLAHTI) 54293/3 - 5 MYYMINEN

 

Khs 2005-1584

 

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54293 tontit nro 5, 3 ja 4: Aurinkotuulenkatu 10, 8 ja 6.

 

Kiinteistölautakunta toteaa (28.6.2005) mm. seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Kiinteistölautakunta esittää Khlle, että kaupunki myisi Vuosaaren Aurinkolahdesta asuinkerrostalokorttelin kolme tonttia vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon. Tontit sijaitsevat Uutelan kanavan varrella. Kunkin tontin asuinrakennusoikeus on 4 500 k-m2 ja asuntokerrosalaa on yhteensä 13 500 k-m2. Niille voidaan rakentaa yhteensä n. 150 asuntoa.

 

Avoimessa tarjouskilpailussa teki korkeimman tarjouksen YIT Rakennus Oy tontista 54293/5 yksikköhinnaltaan 980 euroa/k-m2 sekä tontista 54293/3 yksikköhinnaltaan 840 euroa/ k-m2 ja Sato-Rakennuttajat Oy tontista 54293/4 yksikköhinnaltaan 805 euroa/k-m2.

 

Tonteista kaupungille saatava myyntitulo on yhteensä n. 11,8 milj. euroa.

 

Lehti-ilmoitukset              Kaupunki julisti 13.4.2005 myytäväksi tarjousten perusteella neljä kerrostalotonttia Vuosaaren Aurinkolahdesta.

 

Tonttien myynti täyttää osaltaan talousarviossa asetettua kiinteistöjen myyntitavoitetta sekä asunto-ohjelman tavoitetta tonttien luovuttamisesta erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon.

 

Myytävät tontit ja niiden asemakaavatiedot

 

Tontilla 54293/5 on voimassa asemakaavan muutos nro 11197, joka on saanut lainvoiman 7.11.2003.

 

Tonteilla 54293/3 ja 4 on voimassa asemakaava nro 10780, joka on saanut lainvoiman 1.2.2002.

 

Tontit sijaitsevat asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on tonteilla 54293/5, 3 ja 4 viisi, paitsi Aurinko-tuulenkadun puolella, jossa se on kuusi.

Tonttien 54293/5, 3 ja 4 asuinrakennusoikeus on kullakin 4 500 k-m2.

 

Tonteille saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin. Saunoja aputiloineen sekä kerhohuoneita saa rakentaa ullakolle sen estämättä, mitä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta on määrätty. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa autohalleja ja -talleja, teknisiä tiloja sekä väestösuojan. Kadunpuoleisten rakennusten katutasoon saa rakentaa myymälä-, toimisto- ja työtiloja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.

 

AK-korttelialueella autopaikkavelvoite on 1 autopaikka/95 k-m2. Korttelin nro 54293 tonteille on asemakaavassa merkitty maanalaiset tilat (ma) autojen pysäköintiä varten. Ajoyhteys (ajo) tonteille on Aurinkotuulenkadulta ja Hellekujalta.

 

Rakentamistapaohje       Aurinkolahden itäosan asemakaavojen nro 10780 ja 11197 alueelle on laadittu rakentamistapaohje ja värisuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.3.2004 ja rakennuslautakunnassa 4.5.2004.

 

Rakentamistapaohje on tehty määrittelemään tonttien ja rakennusten yleistä ilmettä alueen kokonaisuutta ajatellen. Yksittäisen rakennuksen ilme vaikuttaa voimakkaasti koko ympäristöön. Tavoitteena on yhtenäinen kaupunkikuva, jossa toistuvien rakennusten perushahmojen variaatiot ovat maltillisia.

 

Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Värisuunnitelmassa annetaan ohjeelliset värit tonteittain. Ohjeet koskevat yleisen ja yksityisen tilan rajausta, rantakortteleiden läpinäkyvyyttä, alimpia lattiatasoja, julkisivumateriaaleja, väritysperiaatteita, kattomuotoja, maantasokerroksien käyttöä, pysäköintiä, pihamateriaaleja, istutuksia, pelastusreittejä, jätehuollon sijoitusta ja valaistusta.

 

Korttelin nro 54293 tonttien rakennukset ovat osa koko alueen selkärankaa, kanavanvarren talorivistöä. Rakennusten suunnittelussa tulee olla samanhenkinen yleisilme. Ympäristöä tulee elävöittää rakennusten kanavapäätyyn tai erikorkuisten osien liitoskohtiin sijoittuvilla terasseilla tai katukerrokseen sijoittuvilla työtiloilla. Tontille 54293/6 rakennettava muita korkeampi maamerkki-rakennus sijaitsee katujen solmukohdassa. Sen kattokerroksen käsittelyssä tulee korostaa rakennuksen maa-merkkiluonnetta ja ylimmät asunnot voidaan toteuttaa kaksikerroksisina.

 

Tontteja koskevat rasitteet

 

Tonttien 54293/6, 5, 3 ja 4 omistajien tulee keskenään sopia mahdollisista ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

 

Tarjouspyyntö                  Tonttien tarjouskilpailu oli avoin kaikille. Kaupunki myy tehtyjen tarjousten perusteella kunkin tontin eniten tarjoavalle.

 

Kaupungin laatimien asemakaavojen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on rakentaa alueelle korkeatasoisia kerrostaloja ja asuntoja kanavan varteen ja aikaansaada miljööratkaisultaan omintakeinen ja laadukas alue, jossa korostuvat suhde rantaan ja veteen sekä tasokas suunnittelu.

 

Tämän vuoksi lisäksi edellytetään, että tarjoajalla on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Tarjoajan on pyydettäessä esitettävä selvitys mainituista seikoista. Mikäli tarjoaja ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusehtoja selviytyä kohteen toteuttamisesta, kaupungilla on oikeus hylätä tehty tarjous kokonaisuudessaan tarjoajan yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella. Tarjoajan yleinen kelpoisuus arvioidaan kilpailun päättymishetkellä 27.5.2005 vallitsevan tilanteen mukaan.

 

Edelleen ostajat ovat velvollisia kustannuksellaan keskenään yhteis-työssä suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävät tontit asemakaavamääräysten, rakentamistapaohjeen ja tämän tarjous-pyynnön ehtojen mukaisesti.

 

Uutelan kanavan, korttelialueen, rakennusten ja asuntojen korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi edellytetään, että tonttien suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, rakennusvalvontaviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektin kanssa.

 

Ostajien tulee nimetä kullekin tontille eri suunnittelutoimiston arkkitehti, jonka valinta on erikseen hyväksytettävä kaupungilla.

 

Tarjouspyynnön mukaiset korkeimmat tarjoukset ja niiden tekijöiden yleisten
kelpoisuusehtojen täyttyminen

 

Tarjousten jättöaika päättyi 27.5.2005. Tarjouksia tuli kustakin tontista 7 – 9 kappaletta. Tehdyissä korkeimmissa tarjouksissa ei asetettu muita ehtoja kuin eräissä tarjouksissa yhtiön hallituksen hyväksyntä ennen kiinteistökaupan tekemistä ja tarjousten etusijajärjestyksiä. Kaikki korkeimmat tarjoukset ovat ehtojen osalta hyväksyttävissä.

 

Tontista 54293/5 teki YIT Rakennus Oy korkeimman tarjouksen 4 411 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 980,22 euroa/k-m2.

 

Tontista 54293/3 teki YIT Rakennus Oy korkeimman tarjouksen 3 781 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 840 euroa/k-m2.

 

Tontista 54293/4 teki Sato-Rakennuttajat Oy korkeimman tarjouksen 3 623 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 805 euroa/k-m2.

 

Kiinteistölautakunta katsoo tehtyjen selvitysten perusteella, että korkeimpien tarjousten tekijöillä on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Yleisten kelpoisuusehtojen arviointi on suoritettu kilpailun päättymishetkellä 27.5.2005 vallinneen tilanteen mukaan. Lisäselvitystä mainituista seikoista ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää.

 

Pääsuunnittelijoiden valinnat

 

Sato-Rakennuttajat Oy:n esittämä pääsuunnittelija on arkkitehti Jukka Linko Arkkitehtiryhmä A6 Oy:stä.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut puoltavansa tontille esitetyn pääsuunnittelijan valintaa. Lautakunnan mielestä esitetty pääsuunnittelija voidaan hyväksyä.

 

YIT Rakennus Oy on ilmoittanut hakevansa pääsuunnittelijat edellä mainituille tonteille kilpailutuksen kautta ja ilmoittaa ne kaupungin hyväksyttäväksi myöhemmin. Tämä sisältyy tonttien kauppaehtoihin.

 

Tonttien myynti                Kiinteistölautakunta pitää saatuja korkeimpia tarjouksia hyväksyttävinä, katsoo korkeimpien tarjousten tekijöiden täyttävän heille tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien yleiset kelpoisuusehdot ja esittää tonttien myymistä korkeimpien tarjousten tekijöille perustettavien yhtiöiden lukuun.

 

Kaupat tulisi tehdä päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin tarjousten voimassaoloaikana eli 28.2.2006 mennessä. Ehdot on mainittu myös tarjousasiakirjassa.

 

Kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä 28.6.2005, että kaupoissa noudatetaan seuraavia ehtoja:

 

1                    Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.

 

2                    Tontin rakentaminen tulee aloittaa 31.12.2006 mennessä.

 

3                    Rakennettavien asuntojen keskimääräisen huoneistokoon tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä.

 

4                    Rakentamisessa tulee noudattaa Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjetta ja värisuunnitelmaa.

 

5                    Tontille rakennettavat asuinrakennukset tulee suunnitella yhteistyössä kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa.

 

6                    Kaupungin hyväksymä pääsuunnittelija on tontin 54293/4 osalta arkkitehti Jukka Linko Arkkitehtiryhmä A6 Oy:stä.

 

Tonttien 54293/5 ja 3 pääsuunnittelijan valinta sekä pää-suunnittelijoiden mahdollinen vaihdos on erikseen hyväksytettävä kiinteistöviraston tonttiosastolla.

 

7                    Tonttien 54293/6, 5, 3 ja 4 omistajien tulee keskenään sopia mahdollisista ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

 

8                    Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

 

Lautakunta on lisäksi päättänyt, että kaupat tulee tehdä 28.2.2006 mennessä, ja päättänyt todeta, että muut kilpailussa tehdyt ostotarjoukset eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään

 

1                    YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan korttelin nro 54293 tontti nro 5 käteisellä maksettavasta 4 411 000 euron kauppahinnasta,

 

2                    YIT Rakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan korttelin nro 54293 tontti nro 3 käteisellä maksettavasta 3 781 000 euron kauppahinnasta ja

 

3                    Sato-Rakennuttajat Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan korttelin nro 54293 tontti nro 4 käteisellä maksettavasta 3 623 000 euron kauppahinnasta.

 

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta (Vuosaaren tontit 54293/3-5)

 

Liite 2

Alueen rakentamisaikataulu (Vuosaaren tontit 54293/3-6)

 

Liite 3

Kopio asemakaavakartasta (Vuosaaren tontit 54293/3-6)

 

 

 

 


8

MYLLYPURON ASUNTOTONTTIEN 45131/2 JA 3, 45142/12 JA 14 SEKÄ 45186/2 VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN

 

Khs 2005-996

 

45. kaupunginosan (Myllypuro) korttelin nro 45131 tontit nro 2 ja 3, korttelin nro 45142 tontit nro 12 ja 14 sekä korttelin nro 45186 tontti nro 2; Kiviparintie ja Yläkiventie

 

Kiinteistölautakunta esittää (19.4.2005) seuraavaa:

 

Tiivistelmä                         Myllypuron ostoskeskuksen ympäristöön on laadittu asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on kehittää Myllypuron keskuksesta vetovoi­mainen kaupunginosakeskus ja kohottaa Myllypuron arvostusta viihtyisänä ja monipuolisena asuin- ja työpaikkaympäristönä.

 

Nykyinen ostoskeskus korvataan rakentamalla uusimuotoinen palvelukeskus. Palvelukeskuksen ympärille on muodostettu uusia asuntotontteja pääosin vajaakäyttöisistä pysäköintialueista, kahdesta pienestä puistokaistaleesta ja jo vuokrattuja tontteja pienentämällä.

 

Lisäksi ostoskeskuksen vieressä olevalle entisen päiväkodin tontille on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jolla tontti muutettaisiin asuintontiksi.

 

Kiinteistölautakunta on varannut kaksi tonteista sääntelemättömään vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tai vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas-ehdoin. Yhden tontin rakennuttaja valitaan laatukilpailulla. Kahden tontin toteuttajaa ei vielä ole päätetty.

 

Tonttien luovuttamisen mahdollistamiseksi tonteille tulisi vahvistaa vuokrausperusteet.

 

Olemassa olevat vuokrasopimukset

 

Asuntotontti 45142/5 on vuokrattu kiinteistölautakunnan 14.10.1963 tekemällä päätöksellä As. Oy Yläkiventie 3:lle vapaarahoitteisia omistusasuntoja varten ajaksi 1.11.1963 - 31.12.2025.

 

Toimistotontti 45186/1 on vuokrattu kiinteistölautakunnan 31.3.1987 (786 §) tekemällä päätöksellä Suomen Puhdistuspalvelu Oy:lle toimistorakennusta varten ajaksi 16.4.1987–31.12.2030. Vuokraoikeus rakennuksiin on 27.10.1987 siirtynyt Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 2:lle.

Asuntotontin 45142/5 ja toimistotontin 45186/1 vuokrasopimusten muutokset uutta asemakaavaa vastaaviksi tullaan esittelemään kiinteistölautakunnalle ennen täydennysrakennustonttien rakennustöiden aloittamista.

 

Asemakaavan muutokset ja tonttivaraukset

 

Myllypuron ostoskeskuksen ympäristöön on laadittu asemakaavan muutos nro 11153, joka on saanut lainvoiman 16.4.2004. Sen tavoitteena on kehittää Myllypuron keskuksesta vetovoimainen kaupunginosakeskus sekä kohottaa Myllypuron arvostusta viihtyisänä ja monipuolisena asuin- ja työpaikkaympäristönä. Ostoskeskus voidaan rakentaa uudestaan ja alueen uusille asuinkerrostalojen tonteille (AK) rakentaa lisää asuntoja.

 

AK-tontti 45131/3 on muodostettu entisestä puistoalueesta ja sen rakennusoikeus on 9 000 k-m². Tontti on varattu kiinteistölautakunnan 21.12.2004 tekemällä päätöksellä vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin. Tontin rakennuttaja valitaan laatukilpailulla.

 

AK-tontti 45142/12 on muodostettu osasta asuntotonttia 45142/5, joka on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella As. Oy Yläkiventie 3:lle. Tontin rakennusoikeus on 2 000 k-m². Tontin varauksensaajaa ei ole vielä päätetty. Tontin toteutuksesta vapaarahoitteisena omistusasuntokohteena neuvotellaan ensin tontin nykyisen vuokralaisen kanssa.

 

AK-tontti 45142/14 on muodostettu entisestä puistoalueesta ja sen rakennusoikeus on 2 500 k-m². Tontti on varattu em. lautakunnan päätöksellä Sato-Rakennuttajat Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin 31.12.2008 saakka.

 

AK-tontti 45186/2 on muodostettu osasta toimistotonttia 45186/1 sekä puistoalueesta. Tontin rakennusoikeus on 2 500 k-m². AK-tontti 45186/2 on varattu em. lautakunnan päätöksellä toimistotontin pitkäaikaiselle vuokralaiselle Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 2:lle vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tai vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin 31.12.2008 saakka.

 

Edelleen kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.3.2005 hyväksynyt ase­makaavan muutosehdotuksen nro 11409, jonka tarkoitus on muuttaa puretun päiväkoti Myllypuron Ys-tontti 45131/2 asuintontiksi. AK-tontin 45131/2 tuleva asuinrakennusoikeus olisi 8 000 k-m².

Tontin eteläisimmälle rakennusalalle saisi rakennuksen kahteen ensimmäiseen kerrokseen rakentaa enintään 600 k-m² lasten päiväkotitilaa. Päiväkotitilan rakenteissa ja tilaratkaisuissa on varauduttava myöhempään asuinkäyttöön.

 

Asemakaavamuutosten kaavamääräysten mukaan em. tonteilla saa 10 % kerrosalasta olla työtilaa. Kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi on rakennettava yhteisiä asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tiloja vähintään 10 % rakennusoikeudesta. Näitä tiloja saa sijoittaa kellariin ja rakennusten kaikkiin kerroksiin.

 

Autopaikat on rakennettava rakennusten kellareihin tai pihojen alle. AK-tontin 45186/2 autopaikat tulee sijoittaa KT-tontille 45186/3.

 

Ehdotetut vuokrausperusteet

 

Vertailutietona todettakoon, että Kvsto päätti 15.12.2004 (asia 7) samaan asemakaavaan sisältyvän Helykodin AKS-tontin 45142/11 lisärakennusoikeuden vuokrausperusteet pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 20 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka on nykyhintatasossa (2/2005, indeksi 1 585) 317 euroa/k-m².

 

Esittelijän mielestä AK-tonttien asuinkerrosalojen vuosivuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista kerrosneliö­metrihintaa sääntelemättömänä vapaarahoitteisena vuokra- tai omistus­asuntokohteena ja 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa vapaarahoitteisena Hitas-omistusasuntokohteena. Nykyhintatasossa (2/2005, indeksi 1 585) asuntokerrosalan hinta olisi siten vapaarahoitteisessa sääntelemättömässä tuotannossa 460 euroa/k-m², Hitas-tuotannossa 365 euroa/k-m² ja valtion tukemassa tuotannossa 292 euroa/k-m². Arava- tai korkotukikohteena maanvuokrasta esitetään perittäväksi normaali 80 % vapaarahoitteisen Hitas-kohteen maanvuokrasta.

 

Työtilojen kerrosalan osalta tulisi niiden toteutuksen edistämiseksi ja huomioon ottaen niiden vähäinen määrä, käyttää asuntokerrosalan hintaa. Päiväkotitilojen hintana käytettäisiin puolta asuntokerrosalan hinnasta.

 

Asemakaavan mukaisten yhteisten asumista palvelevien varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tilojen osalta ei vuokraa perittäisi.

 

Vuokrausperusteiden määrittelyssä on huomioitu alueelle aikaisemmin vahvistetut vuokrausperusteet ja pyritty alueittaiseen yhtenäisyyteen ja johdonmukaisuuteen.

 

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokrana peritään 4 % tontin laskennallisesta hinnasta (tontin kerrosala x kerrosneliömetrihinta x 4 % = tontin vuosivuokra).

 

Maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin olisi teoreettisesti laskien vapaarahoitteisessa sääntelemättömässä kohteessa 1,99 euroa/m²/kk, Hitas-kohteessa 1,59 euroa/m²/kk ja valtion tukemassa kohteessa
1,27 euroa/m²/kk.

 

Täydennysrakentamisen edistämisperiaatteet

 

Kiinteistölautakunta päätti 8.2.2005 esittää Khlle mm., että kaupunki maksaisi kaupungin vuokratontin haltijalle 1/3 kaavoituksen vuokratonteille tuomasta arvonnoususta.

 

Koska vuokratonttien täydennysrakentamisen periaatteista ei vielä ole tehty kaupungin osalta lopullista päätöstä, tulisi tontin 45142/12 osalta vuokrausperusteisiin lisätä ehto, että täydennysrakentamisesta tontin 45142/5 vuokralaiselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja rakennusoikeuden arvonnoususta mahdollisesta suoritettavasta korvauksesta päätetään myöhemmin erikseen Khn päätöksen perusteella.

 

Kiinteistölautakunta esittää, että kiinteistölautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan 45. kaupunginosan korttelin nro 45131 tontit nro 2 ja 3, korttelin nro 45142 tontit nro 12 ja 14 sekä korttelin nro 45186 tontti nro 2 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista asuinkerrosalan kerrosneliömetrihintaa sääntelemättömässä vapaarahoitteisessa vuokra- tai omistusasuntotuotannossa ja 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa vapaarahoitteisessa hitas-omis­tusasuntotuotannossa.

 

Työtilojen kerrosalan hintana käytetään vastaavaa asuinkerrosalan hintaa ja päiväkotitilojen hinta on puolet asuinkerrosalan hinnasta.

 

Asemakaavan mukaisten yhteisten asumista palvelevien varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tilojen osalta vuokraa ei peritä.

 

2                    Vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

 

3                    Korttelin nro 45142 tontin nro 5 täydennysrakentamisesta vuokralaiselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja rakennusoikeuden arvonnoususta mahdollisesti suoritettavasta korvauksesta päätetään myöhemmin erikseen kaupunginhallituksen päätöksen perusteella.

 

4                    Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 45. kaupunginosan korttelin nro 45131 tontit nro 2 ja 3, korttelin nro 45142 tontit nro 12 ja 14 sekä korttelin nro 45186 tontti nro 2 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka seuraavin ehdoin:

 

1                    Tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista asuinkerrosalan kerrosneliömetrihintaa sääntelemättömässä vapaarahoitteisessa vuokra- tai omistusasuntotuotannossa ja 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa vapaarahoitteisessa hitas-omistusasuntotuotannossa.

 

Työtilojen kerrosalan hintana käytetään vastaavaa asuinkerrosalan hintaa ja päiväkotitilojen hinta on puolet asuinkerrosalan hinnasta.

 

Asemakaavan mukaisten yhteisten asumista palvelevien varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tilojen osalta vuokraa ei peritä.

 

2                    Vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien rakennusten rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

 

3                    Korttelin nro 45142 tontin nro 5 täydennysrakentamisesta vuokralaiselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja rakennusoikeuden arvonnoususta mahdollisesti suoritettavasta korvauksesta päätetään myöhemmin erikseen kaupunginhallituksen päätöksen perusteella.

 

4                    Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta (Vartiokylän tontit 45131/2-3 ym.)

 

Liite 2

Asemakaavakartta (Vartiokylän tontit 45131/2-3 ym.)

 

Liite 3

Alustava rakentamisaikataulu (Myllypuron keskus)

 

 

 

 


9

KALLION TONTIN 11322/1 JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11397)

 

Khs 2004-325

 

11. kaupunginosan (Kallion) korttelin nro 11322 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutosehdotus.

 

Helsinginkatu 34, Alppikatu 18

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen muuttamisen asuinkerrostaloksi. Tontille rakennetaan n. 75 asuntoa sekä muutamia työhuoneita. Rakennus suojellaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojensa vuoksi. Rakennuksen julkisivuihin tehdään uusia parvekkeita. Helsinginkadun puoleinen julkisivu säilyy kuitenkin entisenlaisena. Alppikadun puolella sijaitsevan pihakatoksen tilalle tulee uusi matala asuinrakennus. Tontin sisäpihalle tulee asukkaiden oleskelualue.

 

Tontin kokonaiskerrosala on 7 750 m2. Tontin alla olevaan kellarikerrokseen ja Alppikadun alle rakennetaan pysäköintihalli asukkaiden käyt­töön vähintään 47 autolle.

 

Asemakaavan perusteet

 

Skanska Talonrakennus Oy pyytää (12.2.2004) otsikossa mainitun tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tontti muutettaisiin asuntotontiksi. Asuinkäyttö on mahdollista toteuttaa hyödyntäen pääosin olemassa olevia rakenteita. Näin täydennetään luontevasti ympäristössä olevaa asuinrakennuskantaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.3.2005) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa 28.3.1989 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Tontin rakennusoikeus on 6 330 k-m2 ja rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku 8. Tontille on merkitty maanalainen autonsäilytystila ja Alppikadun puoleiselle tontinosalle osittain maanalainen opetustoimintaa palveleva tila.

Maanomistus

 

Tontti on kaupungin omistuksessa. Tontilla olevan rakennuksen omistaa Senaatti-Kiinteistöt. Skanska Talonrakennus Oy on tehnyt esisopimuksen Senaatti-Kiinteistöjen kanssa.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Kallio on tiheimmin rakennettuja alueita Suomessa. Pienasuntojen osuus alueen asunnoista on Helsingin suurin: lähes 80 % asunnoista on yksiöitä ja kaksioita. Asukkaista valtaosa on vanhuksia ja nuoria aikuisia. Alueella on runsaasti pieniä kauppoja ja ravintoloita. Suunnittelun kohteena olevan tontin läheisyydessä sijaitsevat mm. Helsingin Urheilutalo, Helsingin Työväenopisto, Linnanmäen huvipuisto ja Kulttuuritalo.

 

Tontilla on opetusrakennus, jossa on toiminut käsityönopettajaopisto. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Airi Seikkala-Viertokangas, ja se valmistui vuonna 1958. Rakennus koostuu erikorkuisista osista: Hel­singinkatuun rajoittuva rakennuksen osa on 6-kerroksinen, rakennuksen keskiosa 7-kerroksinen ja Alppikadun puoleinen osa 8-kerrok­sinen ja sen päällä on ullakko. Rakennuksessa on yksi kellarikerros ja sen alla on kooltaan vähäinen tekninen tila. Alppikadun laidassa on katosrakennus. Opetusrakennus on jäänyt tyhjilleen vuonna 2003.

 

Tontin vieressä on Tauno Palon puisto, jossa sijaitsee Kain Tapperin tekemä Tauno Palon muistomerkki vuodelta 1993.

 

Tontti on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Tontin edessä kulkee Helsinginkatu, jonka liikennemäärä on 8 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2003). Läheisen Sturenkadun liikenne on 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä osaltaan tuottaa meluhaittaa tontille. Helsinginkadulta ei ole ilmanlaadun mittaustuloksia, mutta olosuhteiltaan samankaltaisessa Töölössä, jossa on mittausasema, ilmanlaatu on välttävä. 

 

Tavoitteet                          Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa tyhjilleen jääneen opetusrakennuksen muuttaminen asuinkerrostaloksi siten, että muutokset tehdään olemassa olevan rakennuksen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon, tyylin ja rakennejärjestelmän ehdoilla. Tavoitteena on mahdollistaa lisäksi uuden pienen asuinrakennuksen rakentaminen tontille. Tavoitteena on hyvä asumisen laatu ja alueen asuntotarjonnan parantaminen sekä kaupunkiympäristön monipuolisuuden säilyttäminen siten, että rakennuksen kaduntasokerroksiin sijoitetaan myös työ- tai liiketiloja.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Tontilla oleva tyhjilleen jäänyt opetusrakennus säilyy, ja se muutetaan asuinkerrostaloksi. Rakennus suojellaan. Lisäksi Alppikadun varteen rakennetaan uusi matala asuinrakennus. Autopaikat sijoitetaan kellariin tontin ja kadun alle.

 

Mitoitus        Tontin pinta-ala on 2 224 m2 ja rakennusoikeus 7 750 k-m2. Rakennusoikeus on 1 420 k‑m2 suurempi kuin edellisessä asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus (6 330 k-m2). Uuden ”rivitalo”-asuinrakennuksen osuus tästä muutoksesta on 290 k-m2. Muilta osin muutos johtuu olemassa olevan rakennuksen tilojen erilaisesta kerrosalojen laskentatavasta. Tontin uusi tehokkuusluku on e = 3,48.

 

Tontin kerrosalajakauma

 

k-m2

 

 

 

Olemassa oleva rakennus

 

 

- asunnot

noin

6 000

- työtilat 1. ja 2. kerroksessa

vähintään

210

- porrashuoneet

vähintään

850

- muut kerrosalaan laskettavat tilat, kuten

kerroksissa sijaitsevat asukkaiden yhteistilat, varasto- ja huoltotilat

 

 

noin

 

 

400

Uusi asuinrakennus (”rivitalo”)

 

 

- asunnot

enintään

290

 

 

 

Yhteensä

enintään

7 750

 

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

 

Tontti muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontista (YO) asuinkerrostalojen tontiksi (AK). Tontin rakennusoikeus on yhteen­sä 7 750 k-m2, josta vähintään 850 k-m2 tulee käyttää porrashuoneita varten. Lisäksi kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaamiseksi on rakennusoikeudesta käytettävä vähintään 210 k-m2 asuinympäristöön soveltuvaksi työ- tai liiketilaksi taikka julkisiksi lähipalvelutiloiksi rakennuksen ensimmäisessä tai toisessa kerroksessa katutasoilla. Olemassa olevalle rakennukselle on merkitty sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala. Lisäksi tontille on merkitty uusi rakennusala "rivitaloa" varten Alppikadun varteen, jolle saa sijoittaa asuntokerrosalaa 290 m2.

 

Olemassa olevalle rakennukselle määrätty suurin sallittu kerrosluku on sen eri osissa 6–8 eli kerrosluvut vastaavat nykytilannetta. Alppikadun varressa olevalle uudelle rakennusalalle määrätty suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemak­­si on rakennusten eri osissa määrätty +28,5–+49,0. Luvun osoitta­man korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita eikä muitakaan rakennelmia. Vesikaton näkyvien osien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvaan. Kahdeksankerroksisen rakennusosan katolle sijoitettavat tekniset laitteet ja rakennelmat tulee suunnitella osana rakennuksen arkkitehtuuria.

 

Tontilla olevan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja Helsinginkadun puolelle. Sisäänkäynnin työ- ja liiketiloihin ja julkisiin lähipalvelutiloihin on oltava suoraan kadulta. Helsinginkadun puoleisiin tiloihin sisäänkäynti voi olla myös porrashuoneen kautta, kos­ka katutaso on noin metrin alempana kuin 1. kerroksen lattiataso eikä uusien portaiden tai luiskien rakentaminen Helsinginkadun puolelle ole tarkoituksenmukaista. Porrashuoneista on oltava kulkuyhteys kadulle ja pihalle.

 

Rakentamattomat tontinosat, jota ei käytetä kulkuteinä, on varattava oleskeluun ja istutettava käyttäen puita ja pensaita. Piha-alue on ra­­ken­nettava korkeatasoisesti ja sen viihtyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huo­miota. Lisäksi rakennuksen pääsisäänkäynnin viereen Helsinginkadun puolelle on merkitty pieni istutettavaksi määrätty alueen osa, samoin kah­deksankerroksisen rakennusosan ja puiston väliin. Asuntojen piha-alueet sisäpihalla on erotettava tontin muista toiminnoista riittävillä suojaistutuksilla. Tomutus- ja jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle. Tauno Palon puiston puoleiselle rakennuksen sivulle ei saa sijoittaa asuntojen piha-alueita. Helsinginkadun puolelta on kulkuaukko rakennuksen läpi pihalle.

 

Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi asemakaavassa määrätään, että asukkaiden käyttöön on rakennettava vähintään seuraavat varasto- ja yhteistilat: irtaimistovarastoja 2,0 m2/asunto, ulkoiluvälinevarastoja 2,0 m2/asunto, porrashuonekohtaisia lastenvaunuvarastoja 0,5 m2/asun­to, talopesula 25 m2 ja kuivaustiloja 30 m2, talosauna 20 m2 sekä askartelu-, kerho- tai vastaavia yhteistiloja 50 m2.

 

Alueen asuntotarjonnan parantamiseksi asemakaavassa määrätään, että asuinhuoneistojen keskipinta-alan on oltava vähintään 65 m2.

 

Skanska Talonrakennus Oy on teettänyt luonnossuunnitelmat (päivätty 22.10.2004) rakennuksen muuttamisesta asuinkäyttöön. Luonnossuun­nitelmien mukaan rakennukseen tulisi 76 asuntoa ja 7 työhuonetta. Asunnoista noin puolet olisi kaksioita, muut asunnot olisivat suurempia. Lähes kaikissa asunnoissa olisi parveke ja sauna. Alppikadun puolella sijaitsevan pihakatoksen tilalle tulisi kolmen asunnon rivitalo, joka kadun puolelle olisi yksikerroksinen ja pihan puolelle kaksikerroksinen.

 

Liikenne      Helsinginkadun puolelta on ajoluiska tontin maanalaiseen pysäköintitilaan, jota kaavaehdotuksen mukaan laajennetaan Alppikadun alle. Pysäköintitilaan on rakennettava kiinteistön omaan käyttöön vähintään 47 autopaikkaa. Tilaan saa sijoittaa myös asumista palvelevia varasto- ja yhteistiloja. Maanalaisten pysäköintitilojen poistoilmahormi on sijoitettava rakennuksen yhteyteen ja johdettava rakennuksen korkeimman kohdan yläpuolelle.

 

Suojelukohteet

 

Tontilla oleva rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellises­ti arvokas. Rakennuksen julkisivu Helsinginkadun puolelle, siihen kuuluva pääsisäänkäynti ja lasivitriini sekä osa puiston puoleisesta julkisivusta määrätään säilytettäväksi alkuperäisinä. Sisätiloista pääporrashuone on säilytettävä alkuperäisenä.

 

Rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2:

 

"Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tai vesikaton rakennustaiteellista tai kaupunkikuvallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tulee vaalia säilyttämällä Helsinginkadun puoleinen pääsisäänkäyn­­ti ja lasivitriini sekä sen takana oleva porrashuone alkuperäisessä tai alkuperäistä vastaavassa asussa.

 

sr-2 merkityn rakennuksen sivuille saa rakentaa rakennuksen tyyliin sopivia parvekkeita, lukuun ottamatta Helsinginkadun puoleista sivua sekä 15 metrin pituista osaa Tauno Palon puiston puoleisesta julki­si­vusta tontin pohjoisrajasta lukien, joihin parvekkeita ei saa rakentaa. Parvekkeita ei saa tukea maasta. Rakennuksen kahdeksankerroksisen osan parvekkeita ei saa lasittaa kokonaan eikä osittain."

 

Ympäristöhäiriöt

 

Helsinginkadun ja Sturenkadun liikenne tuottaa meluhaittaa kaava-alueelle. Melulaskelmissa on käytetty vuoden 2025 ennusteliikennemää­rää, joka on Helsinginkadulla 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.  Julkisivun ääneneristävyysmääräys on määritelty pistelaskelmalla ruuh­katunnin mukaan, niin että raskaan liikenteen osuus on 8 % ja huipputunnin osuus vuorokauden liikennemäärästä on 9 %. Melulaskelmien mukaan Helsinginkadun ja Tauno Palon puiston puoleisten asuin- ja työhuoneiden ulkoseinien ja ikkunoiden ja muiden rakennusosien ääneneristävyysmääräykseksi on saatu 36 dBA. Ikkunoiden osuus julki­sivusta on tavanomaista suurempi, mikä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa huonetilojen ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan. Ruuhkatuntien äänitaso Tauno Palon puiston puoleisilla parvekkeilla tulee olemaan 60–70 dB.

 

Pysäköintitilojen poistoilmakanava on sijoitettu Helsinginkadun puoleiseen vanhaan hissikuiluun, mikä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tuloilman ottoaukon sijoittamista.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Olemassa olevan rakennuksen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon säilyminen turvataan suojelumerkinnällä ja -määräyksillä. Muutostyöllä ei ole vaikutuksia kaupunkikuvaan Helsinginkadun puolella. Osaan Tauno Palon puiston puoleisesta julkisivusta ja Alppikadun puoleiseen julkisivuun sallittavat parvekkeet näkyvät kaupunkikuvassa ja kertovat rakennuksen uudesta käyttötarkoituksesta. Alppikadun varteen sallittu uusi asuinrakennus sijoittuu entisen pihakatoksen paikalle, mutta on hieman korkeampi, joten siltä osin kaupunkikuva muuttuu. Olemassa olevan rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön ja uuden asuinrakennuksen sijoittaminen tontille parantaa ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa. Työ- tai liiketilojen sijoittaminen katutasoon edistää kaupunkiympäristön monipuolisuutta.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitus on käynnistynyt Skanska Talonrakennus Oy:n hakemuksen johdosta. 

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.10.2004). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kallion kirjastossa 1.–19.11.2004.

 

Suunnittelutyön edetessä kaava-alueen rajausta muutettiin koskemaan myös osaa Alppikadun katualueesta. Muutoksesta tiedotettiin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 4.1.2005) tontin lähinaapureille, alueen asukasyhdistyksille ja viranomaistahoille. Kirjeen mukana oli 22.12.2004 päivätty kaavaluonnos.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Hanketta on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on saapunut kaksi Kallio-Seura ry:n mielipidekirjettä. 

 

Ympäristökeskus on ilmoittanut (25.10.2004 sähköpostilla), ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Kallio-Seura ry on 8.11.2004 ilmoittanut mielipiteenään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että se puoltaa asemakaavan muutosta. Seura esittää, että tavallisten asuintilojen lisäksi tulee rakennukseen tutkia mahdollisuuksia sijoittaa vanhusten asuin- ja kuntopalveluja. Lisäksi tulee selvittää pysäköintitarve, sen vaikutukset kadunvarsipysäköintiin ja arvioida tontin alle tulevan pysäköintihallin paikkojen riittävyys. Seura on 28.1.2005 ilmoittanut mielipiteenään asemakaavan muutosalueen laajentamisesta, että se pitää laajentamista tarpeellisena.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksen mahdollistaman hankkeen myötä alueen asuntotarjonta paranee. Muutettu rakennus tarjoaa hyvät asumisen olosuhteet myös vanhuksille ja lapsiperheille. Hyvän asumisen laadun turvaamiseksi erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että tontille tulee riittävät asukkaita palvelevat aputilat, kuten talopesula, talosauna sekä yhteistiloja, ja että piha-alueesta tehdään viihtyisä. Lisäksi kaupunkiympäristön monipuolisuuden turvaamiseksi on osa rakennusoikeudesta käytettävä työ- tai liiketilaksi taikka julkisiksi lähipalvelutiloiksi rakennuksen ensimmäisessä tai toisessa kerroksessa katutasoilla. Lautakunta toteaa edelleen, että suunnittelutyön edetessä pysäköintiongelmaa helpottamaan laajennettiin tontin maanalaista pysäköintitilaa Alppikadun alle. Näin muodostuvaan pysäköintihalliin tulee asukkaiden käyttöön vähintään 47 autopaikkaa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.4.–30.5.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan/ympäris­tökes­kuksen, pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, rakennusviraston, kaupunginmuseon, Helsingin Veden ja Helsingin Energian lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta mainitsee (3.5.2005) mm., että tontti on vuokrattu 31.12.2053 asti Senaatti-kiinteistöille. Tontilla on toiminut käsityönopettajaopisto, mistä syystä tontista on peritty alennettua vuokraa. Lautakun­­ta on tarkistanut kokouksessaan 4.3.2003 vuokrauksen kohteen voimassa olevan asemakaavan mukaiseksi. Tontista peritään alennettua vuokraa niin kauan kuin tontilla oleva rakennus on tyhjä. Vuokramiehen on välittömästi ilmoitettava kiinteistövirastolle tontilla olevan rakennuksen käyttäjä ja käyttötarkoitus, mikäli näissä tapahtuu muutoksia.

 

Tontin vuokraa tullaan tarkistamaan, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kaupunginmuseo puoltaa (20.5.2005) muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunginmuseon esittämät suojelutavoitteet on otettu huomioon muutosehdotuksessa.

Helsingin Vesi mainitsee (20.5.2005) mm., että kaava-alueella katurakenteessa maanalaiselle pysäköintitilalle varatulla alueella on Helsingin Energian jakeluverkon 10 kV:n kaapeleita sekä kaukolämpöjohto. Pysäköintitilan rakentamisessa on otettava huomioon mahdolliset johtojen siirtokustannukset.

 

Pelastuslautakunta mainitsee (24.5.2005), että asemakaavakarttaan ei ole merkitty pelastustietä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon pelastuslaitoksen toimintaedellytysten täyttyminen. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa muutosehdotuksesta.

 

Rakennusvirasto mainitsee (24.5.2005) mm., että se pitää positiivisena sitä, että tyhjilleen jäävälle koulurakennukselle on hyvällä suunnittelulla löydetty suhdanteisiin sopiva uusiokäyttö ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus saadaan näin säilymään.

 

Alppikadun alle rakennettavan pysäköintihallin osalta hankkeen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset kaikkine kuluineen kuuluvat hankkeeseen ryhtyvälle.

 

Toimenpide vaatii asianmukaiset luvat rakennusvirastolta sekä jatkuvaa yhteydenpitoa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa hankkeen teknisen kelpoisuuden turvaamiseksi.

 

Alueella sijaitsevien teknisten verkostojen sijainnit on selvitettävä ja niiden muutostoimenpiteet on suunniteltava ao. laitosten ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.

 

Alppikadun liikennejärjestelyt työmaa-aikana on hoidettava hakijan toimesta viranomaisten vaatimalla tavalla.

 

Helsingin Vesi mainitsee (16.6.2005) mm., että Alppikadussa sijaitsee yleinen vesijohto ja sekavesiviemäri. Alppikadun alle suunniteltu pysäköintihallin laajennus vaatii näiden johtojen siirtämistä n. 45 m:n matkal­ta. Kyseisen siirron kustannukset riippuvat pysäköintihallin laajuudes­ta. Siirtotyö tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

 

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 


Ympäristökeskus mainitsee (31.5.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 24.5.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 11. kaupunginosan korttelin nro 11322 tontin nro 1 ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupun­kisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.3.2005 päivätyn piirustuksen nro 11397 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11397 (Kallion tontti 11322/1)

 

Liite 2

Havainnekuva (Kallion tontti 11322/1)

 

 

 

 


10

LAUTTASAAREN TONTIN 31052/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11371)

 

Khs 2005-72

 

31. kaupunginosan (Lauttasaaren) korttelin nro 31052 tontin nro 7 asemakaavan muutosehdotus.

 

Luoteisväylä 14

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos suojelee taiteilija Unto Pusan itselleen rakennuttaman ateljee- ja asuinrakennuksen sekä mahdollistaa tontin täydennys­­­­­rakentamisen ja tontin jakamisen kahteen osaan.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.12.2004) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Lähtökohdat

 

                      Asemakaava

 

Alueella on voimassa asemakaava nro 2948 (vahvistettu vuonna 1951). Kaavan mukaan tontille saa rakentaa vain yhden enintään kaksi­asuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisia talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saa käyttää ra­kentamiseen enintään 1/5, joka tämän tontin alasta (1 517 m2) on 303 k-m2. Nykyisen rakennuksen peittoala on n. 93 m2.

 

                      Rakennuskiellot

 

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

 

                      Maanomistus

 

Tontin omistaa Suomen Kulttuurirahasto.

 

                      Alueen yleiskuvaus

 

Tontti on pientaloalueella. Tontilla on osittain kaksikerroksinen, n. 140 k-m2:n pientalo. Talon on rakennuttanut taiteilija Unto Pusa itselleen ateljee- ja asuintiloiksi. Rakennuksen on suunnitellut professori Esko Suhonen ja se on valmistunut vuonna 1950.

 

Rakennus siirtyi Suomen Kulttuurirahastolle Unto Pusan testamentin perusteella ja se on toiminut näihin aikoihin asti yhdistettynä taiteilijoiden ateljee- ja asuintilana. Rakennus on korjauksen tarpeessa.

 

Palvelut       Käytettävissä ovat Lauttasaaren monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut.

 

                      Luonnonympäristö

 

Tontilla kasvaa luonnonmukaista havupuuvaltaista puustoa samoin kuin tonttiin rajautuvalla puistoalueella.

 

                      Suojelukohteet

 

Kaupunginmuseo on 17.7.2003 antanut lausunnon Lauttasaaren länsiosan rakennetun ympäristön rakennustaiteellisista ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Lausunnossaan kaupunginmuseo on esittänyt mm. Luoteisväylä 14:ssä sijaitsevan ateljee- ja omakotitalon suojelemista asema­­kaavalla.

 

Kaupunginmuseon teettämässä Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003) rakennus on arvotettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi seuraavin perustein: rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä, raken­­nukseen liittyy merkittäviä henkilöhistoriallisia arvoja ja rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnis­tuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.

 

Kaupunginmuseo katsoo 16.9.2003 antamassaan lausunnossa mm., että tämä hyvin alkuperäisasussaan säilynyt, rakennustyyppinä harvinainen pientalo liittyy merkittävällä tavalla niin suomalaisen taide-elä­män kuin Lauttasaaren historiaan, joten sen kulttuurihistoriallinen arvo on huomattava ja että kyseisen omakotirakennuksen purkaminen olisi vastoin maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vaalia rakennettua ympäristöä siten, että siihen liittyviä erityisiä arvoja ei hävitetä. Samalla on tavoitteena luoda edellytykset tontin täydennysrakentamiselle.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

                      Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaavan muutoksessa on suomalaisen taiteen merkittävän vaikuttajan Unto Pusan ateljee- ja asuinrakennus merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jonka käyttötarkoitus on ateljeetyötilakäyttö. Tontille on osoitettu mahdollisuus rakentaa kaksi yksiasuntoista erillispientaloa sekä jakaa tontti kahteen osaan. Muutoksessa on tarkoitus, että ateljeerakennus toimii taiteilijan työskentelytilana ja pihalle ateljeen taakse voidaan rakentaa erillinen asuinrakennus ateljeerakennuksessa työskentelevälle taiteilijalle. Etupihalle voidaan muodostaa erillinen omakotitontti.

 

Uudisrakennusten sijainnille ja koolle asettavat rajoituksia etäisyysvaatimukset rakennusten välillä ja toisaalta etäisyysvaatimukset naapurustoon nähden sekä kaupunkikuvalliset näkökohdat, erityisesti suhde ole­massa olevaan ateljeerakennukseen. Pyrkimyksenä on mahdollisuuksien mukaan säilyttää ateljeerakennuksen näkyvyys katualueelta.

 

Kaavaratkaisu sopii asuntoalueelle, säilyttää suomalaisen taide-elämän sekä Lauttasaaren historiaa ja luo edellytykset kiinteistön tehokkaammalle käytölle.

 

Ateljeerakennuksen suojelusta aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Rakennuksen ikä huomioon ottaen korjaustarve sinänsä ei ole epätavallista. Rakennuksen korjauskustannuksia nostaa rakenteista löydetyt kosteusvaurioiden aiheuttamat mikrobikasvustot ja asbestimateriaali, jota esiintyy rakennusmateriaalina rakennuksen eri osissa.

 

Mitoitus        Tontin pinta-ala on 1 517 m2. Olemassa olevan ateljeerakennuksen kerrosala on 140 m2. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 300 k-m2. Lisäksi saa rakentaa autosuojia yhteensä 70 k-m2. Sallittu kokonaiskerrosala 510 m2 vastaa tehokkuutta e = 0,34.

 

                      Asuinrakennusten korttelialueet (A-1 ja AO)

 

Asuin- ja ateljeerakennusten korttelialueelle (A-1) sekä erillispientalojen korttelialueelle (AO) saa kummallekin rakentaa yhden asunnon.

 

Uudisrakennusten julkisivuista ja kattomuodosta annetuilla määräyksillä halutaan varmistaa niiden yhteensopivuus olemassa olevan rakennuksen kanssa siten, että se ei jää uudisrakennusten varjoon. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen tontin jakamisen kahteen tonttiin. Tonttialan niukkuuden vuoksi ja jotta turvataan ateljeerakennuksen näkyminen kaupunkikuvassa, on kaavassa annettu rajoittavia määräyksiä katoksista ja aitaamisesta.

 

Molemmille tonteille ajettaessa käytetään samaa reittiä tontin pitkää luoteissivua myöten. Ateljeetontille on osoitettu erillinen jalankulkuväylä alkuperäisestä tulosuunnasta idästä päin. Ateljeerakennus suurine ateljeeikkunoineen avautuu itään ja pääsisäänkäynti sijaitsee sillä puolella rakennusta. Kadunpuoleisen tontin oleskelupiha on erillään tontin ajoneuvoliikenteestä.

 

                      Suojelukohteet

 

Ateljeerakennus on merkitty suojeltavaksi ateljeetyötilarakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Kulttuurihistoriallista arvoa tulee vaalia mm. säilyttämällä ateljeehuo­­­­ne, sen kattomuoto sekä portaat ja ylätasanne kaiteineen.

 

Mahdollisissa korjaus- ja muutostöissä on otettava riittävästi huomioon suojelun asettamat rajoitukset. Korjauksen suunnittelussa kokonaisuudessaan ja varsinkin asbestipitoisten rakennusosien korvaavista materiaaleista tulee neuvotella kaupunginmuseon kanssa. Korjauksen suun­nittelussa ja erityisesti asbestin poiston laajuudesta päätettäessä tulee käyttää kaupunginmuseon lisäksi asbestin purkutöihin oikeutetun liikkeen asiantuntemusta.

 

Ateljeerakennuksen merkittävät arvot voidaan säilyttää, kun korjaustyö tehdään taiten.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kaavan toteuttaminen edistää täydennysrakentamista siten, että voidaan rakentaa kaksi nykyaikaiset asumisvaatimukset täyttävää uutta omakotirakennusta. Rakennetussa ympäristössä säilyy samalla 1950‑lu­vulta peräisin oleva ateljeerakennus. Tonttialueella joudutaan kaatamaan puita uudisrakentamisen tieltä.

 

On ilmeistä, että olemassa olevan rakennuksen korjaaminen käyttökuntoon edellyttää merkittäviä purku- ja uudelleen rakentamistöitä kos­teus­vaurioiden ja käytetyn asbestipitoisen rakennusmateriaalin vuoksi. Rakennuksen ikä huomioon ottaen korjaustarve sinänsä ei ole epätavallista.

Kahden uuden yksiasuntoisen omakotitalon rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikenteeseen eikä teknisen huollon järjestämiseen. Pysäköinti järjestetään tonttialueella. Tontin ajoliittymän vuoksi valaisinpylväs joudutaan siirtämään katualueella.

 

Kaavan toteuttaminen säilyttää jälkipolville ateljeerakennuksen, joka voi edelleen tarjota työskentelytilan taiteilijoille. Näin vaalitaan myös suoma­­­­­laista kulttuurihistoriaa sekä lauttasaarelaista paikallishistoriaa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

                      Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 30.9.2004).

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Lauttasaaren kirjastossa 5.–25.10.2004.

 

Maanomistajan kanssa on käyty suunnittelutyön yhteydessä neuvotteluja ja tämän pyynnöstä on ateljeetontille lisätty mahdollisuus autotallin rakentamiseen yhden sijasta kahdelle autolle ja tarkistettu kattomuotoa ja julkisivuja koskevia määräyksiä.

 

                      Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon kanssa.

 

                      Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 5 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Kirjeistä kaksi ovat samalta lähettäjältä, Asunto Oy Luoteisväylä 11:ltä.

 

Asunto Oy Luoteisväylä 11 on 12.10.2004 ilmoittanut, että vanhaa huonokuntoista rakennusta ei tulisi suojella, koska se suuresti rajoittaa kaunista ja alueen muihin rakennuksiin hyvin yhteensopivaa ja tarkoituksenmukaista rakentamista. Toisessa kirjeessään 19.10.2004 yhtiö on esittänyt, että tontille kadun viereen suunniteltu autotalli sijoitettaisiin talon alle eikä erillisenä rakennuksena maan päälle.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kysymyksiä ateljee- ja omakotitalon nykyisestä kunnosta, korjausmahdollisuuksista ja histo­rial­lisesta arvosta on perusteellisesti harkittu yhteistyössä kaupunginmuseon ja kiinteistön omistajan kanssa. Lautakunnan näkemyksen mukaan kaavaratkaisu edistää maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytettyä rakennettuun ympäristöön liittyvien kulttuuriarvojen vaalimista. Rakennukseen liittyy suomalaisen taide-elämän merkittävän vaikuttajan, taiteilija Unto Pusan henkilöhistoria. Rakennus myös kantaa muassaan Lauttasaaren paikallishistoriaa. Kaavaratkaisun katsotaan luovan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle, joka sisältää ajallisia kerroksia ja antaa mahdollisuuksia uudisrakentamiselle. Vastauksena toiseen kirjeeseen lautakunta toteaa, että kaavaratkaisua on tarkistettu siten, että rakennusalan raja on siirretty etäämmälle kadusta ja uudisrakennus voidaan massoitella kokonaan kaksikerroksiseksi ja sijoittaa auton säilytystila ensimmäiseen kerrokseen kauemmaksi huomauttajan kiinteistöstä.

 

Lauttasaari-Seura ry on 22.10.2004 ilmoittanut, ettei sillä ole huomaut­­­­­tamista asemakaavan muutosluonnokseen. Seura kuitenkin esittää pohdittavaksi ateljeerakennuksen suojelun perusteita ja kysyy, pitäisikö rakennus sitä vastoin purkaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edellä antamaansa vastineeseen.

 

Xxxx Xxxxxxx on 22.10.2004 ilmoittanut tontin 31052/6 puolesta, että tälle tontille varattaisiin tässä yhteydessä talousrakennukselle alue, jolle se olisi järkevimmin ja esteettisesti parhaiten toteutettavissa. Alue olisi liitepiirroksessa osoitettu tontin länsi-luoteiskulma. Muu sijoitus rajoittaisi jäljellä olemassa olevan rakennusoikeuden käyttöä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tämän kaavamuutoksen yhteydessä voidaan tarkastella naapurikiinteistön tilannetta huomioon ottaen tarve talousrakennuksen sijoittamiseen tontille, ehdotettuun kul­maan, mutta asia tullaan lopullisesti ratkaisemaan aikanaan tehtävässä kaavamuutoksessa, joka koskee naapuritonttia. Esillä olevassa kaava­muutoksessa uudisrakennuksen rakennusala on sijoitettu n. 6 m:n pää­hän tonttien välisestä rajasta siten, että uudisrakennus ei estä naapuritontilla talousrakennuksen sijoittamista mainittuun kulmaan nykyisiä asemakaavamääräyksiä noudattaen eli 3 m:n päähän tontin rajoista. Sitä lähemmäksi ateljeetontin rajaa ei ole perusteltua sallia rakentamista.

 

Asunto Oy Luoteisväylä 16 on 25.10.2004 ilmoittanut, että autotallien sallimisen sijasta on sallittava vain autopaikat ja ne on siirrettävä 4 m:n etäisyydelle tonttien yhteisestä rajasta. Autotalli olisi kohtuuton näköhaitta ja tekisi tontin ahtaaksi. Lisäksi AO-tontille ehdotetusta rakennuk­sesta tulee kokonaan luopua. Rakennus peittäisi merkittävästi suojeltavaa rakennusta ja olisi näkö- ja valoeste taloyhtiön asukkaille. Vähintään­­kin talon olisi oltava yksikerroksinen ja sijaittava kauempana taloyhtiön tontin rajasta. Ateljeetontille osoitettu jalankulkuväylä tulisi poistaa. Se on tarpeeton ja aiheuttaa väärinkäsityksiä pysäköintimahdollisuuksien suhteen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että suunnitelmaa on tarkistettu siten, että erillisestä autotallin rakennusalasta on luovuttu ja laajennettu asuinrakennusten rakennusaloja siten, että autojen säilytystilat voidaan sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen. AO-tontilla rakennusalan raja on n. 6 m:n etäisyydellä tonttien välisestä rajasta. Rakennusalaa ei voi siirtää kauemmaksi, koska rakennus tulisi suojeltavan ateljeerakennuksen eteen peittäen sen näkymästä kadulta ja tontin oleskelupiha pienenisi. Rakennusten välimatkaksi jää kapeimmassa kohdassa n. 12 m, mitä ei voi pitää kohtuuttomana. Rakennusten korkeutta on rajoitettu merkitsemällä kaavaan vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemat. Lau­takunta huomauttaa, että nykyinen asemakaava, joka oli jo voimassa silloin, kun huomauttajakiinteistön rakennus valmistui, sallii rakentaa kaksikerroksisen talon 6 m:n etäisyydelle tonttien rajasta. Kaavamuutoksen ei voida katsoa huonontavan tilannetta. Vaatimusta rakennusalan poistamisesta kokonaan voidaan pitää kohtuuttomana maanomistajien tasapuolista kohtelua ajatellen. Ateljeetontille osoitettu jalankulkuväylä on perusteltu, kun tarkastellaan ateljeerakennuksen arkkitehtuuria ja pääsisäänkäynnin sijaintia. Rakennus suurine ateljeeikkunoineen avautuu itään, josta jalankulkuyhteys on osoitettu. Kokonaisuuden kannalta on edullista, että autolla ajo molemmille tonteille käyttää samaa, mahdollisimman lyhyttä reittiä ja kadunpuoleisen tontin (AO) oleskelupiha on erillään autoliikenteestä. Jalankulkuportin kohdalta jalkakäytävän reunakiveä ei viistota, joten pysäköintimahdollisuuksissa ei tulle epäselvyyksiä.

 

 

Tilastotiedot

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

m2

Kerrosala

k-m2

Kerrosalan lisäys k-m2

 

 

Asuin- ja ateljeerakennusten korttelialuetta (A‑1)

957

305

+305

 

Erillispientalojen korttelialuetta (AO)

560

205

-401

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

1 517

510

-96

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 28.1.–28.2.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa sää­detyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja kaupunginmu­seon jäljempänä selostetut lausunnot.

 

Muistutus                          Asunto Oy Luoteisväylä 16 mainitsee (27.2.2005) mm., että uudisrakentamisesta tulisi luopua kokonaan AO-merkinnällä varustetulla tontilla. Perusteluna esitetään olettamus, että tämä olisi ollut taiteilija Unto Pusan tahto. Asunto-osakeyhtiössä on herännyt epäilys testament­­­taa­jan tahdon peittelystä. Toisena perusteluna esitetään, että ateljeeraken­nus ja siihen liittyvä miljöö säilyisi suojelun arvoisena kokonaisuutena, mikäli AO-tontti jätetään rakentamatta ja uudisrakentaminen keskitetään ateljeerakennuksen takana sijaitsevalle A-1-mer­kinnällä varustetulle tontille. Toissijaisena ratkaisuna asunto-osakeyhtiö esittää, että uudisrakennuksen olisi vähintäänkin oltava yksikerroksinen ja sen tulisi sijaita kauempana tonttien välisestä rajasta, koska kaksikerroksinen talo olisi huomattava näkö- ja valoeste talon A- ja B-huoneistojen asukkaille. Ateljeetontille osoitetusta jalankulkuväylästä tulisi luopua.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.5.2005) mm., että tontin täydennysrakentaminen asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetulla tavalla on perusteltu. Asemakaavan muutos ei perustu testamenttiin, vaan kaupungin tavoitteisiin, joita on kirjattu mm. perusteluissa, joiden nojalla alue on asetettu rakennuskieltoon. Asemakaava oli havaittu van­hentuneeksi. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetuilla tonteilla oli osoittautunut kaavamääräysten johdosta hankalaksi ja sen katsottiin voivan johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan purkamiseen.
Alueen asemakaavan muuttaminen katsottiin tarpeelliseksi sekä täydennysrakentamisen ohjaamiseksi ja helpottamiseksi että olemassa olevan käyttökelpoisen rakennuskannan epätarkoituksenmukaisen purkamisen välttämiseksi ja mahdollisten arvokkaiden rakennusten suojelemiseksi.

 

Tontin omistaja on Kulttuurirahasto, joka on yksityisoikeudellinen säätiö. Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä asiassa omistajan puhevaltaa käyttävän säätiön kanssa. Testamentin ehtojen tulkinta on ensisijaisesti yksityisoikeudellisena kysymyksenä ratkaistava asia, jossa puhe- ja kanneoikeus on lähinnä perillisillä ja heidän jälkeläisillään.

 

Uudisrakennusten sijoittelussa on lähtökohtana taiteilija Unto Pusan ateljeerakennuksen näkyminen kaupunkikuvassa. Uudisrakentamisen keskittäminen ateljeerakennuksen taakse, A-1-merkinnällä varustetulle tontille, ei ole mahdollista, koska alue on riittämätön. Rakentamista sää­dellään monin tavoin, jotta kokonaisuus olisi hallittu ja ympäristöön sopiva. Kokonaisrakennusoikeus pienenee jonkin verran nykyiseen kaavaan verrattuna.

 

Molempien uudisrakennusten sijoitus, seinälinjat ja korkeusasemat on tarkoin suunniteltu. Tavoitteena on ollut kolmen rakennuksen harmoninen suhde tontilla, jossa on keskellä vaatimuksia asettava suojeltava rakennus. Omat rajoituksensa ovat antaneet rakennusten välillä edellytettävät vähimmäisetäisyydet, ilmansuunnat, oleskelupihat, ajo- ja kulku­yhteydet, naapuritonttien käyttö, jne.

 

Etualalle tulevan AO-tontin uudisrakennuksen rakennusala on sijoitettu siten, että ateljeerakennus näkyy Luoteisväylälle mahdollisimman hyvin. Ateljeerakennuksen ja erityisesti sille leimallisen ison ateljeeikkunan näkyminen kaupunkikuvassa estyisi tai heikentyisi ratkaisevasti, jos rakennusalaa siirrettäisiin muistuttajan ehdottamalla tavalla ja/tai jos talo rakennettaisiin yksikerroksisena. Tonttiala on lisäksi aivan liian niukka yksikerroksiseen rakentamistapaan. Rakennusalaan on tehty L‑muotoinen kulmaus, kuten suojeltavassa ja monissa muissa alueen pientaloissa on. Kulmauksen toinen seinä on sijoitettu samaan linjaan ateljeerakennuksen vastaavan kanssa. Tämä sitoo rakennuksia yhteen, luo seinämän pihatilalle ja korostaa harkittua kokonaisuutta.

 

Uudisrakennuksen rakennusala on 6 m:n etäisyydellä Asunto Oy Luoteisväylä 16:n rajasta. Asemakaavan muutos ei tuo huononnusta nykytilanteeseen, koska nykyinen asemakaava sallii rakentamisen samalle etäisyydelle. Rakennusten välimatkaksi jää kapeimmassa kohdassa n. 12 m, joka ei ole kohtuuton. Etäisyys täyttää hyvin ns. valokulmavaatimuksen.

 

Asunto Oy Luoteisväylä 16:n kaavaluonnoksesta esittämän mielipiteen vuoksi rakennusaloille lisättiin jo aiemmin vesikaton ylimmät korkeusasemat ja taaemman tontin pihan korkeusasemamerkinnät. Niiden määräämisessä on otettu huomioon myös Luoteisväylä 16:ssa käytetyt korkeusasemat. Uudisrakennuksista ei täten voi tehdä ylikorkeita ja ne on painettava rinnemaastossa osittain maan sisään.

 

Erillinen jalankulkukäynti kapeaa tontinosaa myöten ateljeerakennukselle ei ole tontin toiminnan kannalta välttämätön, mutta se on johdonmukainen ja suojeltavan rakennuksen arkkitehtuurin kannalta tärkeä, koska sisäänkäynti rakennukseen on sen puolelta. Ajo-rasitteen puoli on suojelurakennuksen kannalta huoltoyhteys ja sillä puolella rakennus­ta on ainoastaan takaovi ateljeetilaan. Osoittamalla ajo-rasitteen paikka samaan kohtaan, josta on ajo AO-tontille, voidaan minimoida tonteista autolla ajoon käytettävää aluetta.

 

Lautakunta viittaa miljöön suojelun osalta, jota muistutuksessa korostettiin, kaupunginmuseon jäljempänä selostettuun lausuntoon.

 

Lausunnot                        Kiinteistövirastolla ei ole (9.2.2005) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Kaupunginmuseo mainitsee (7.3.2005) mm., että ateljee- ja asuintalo on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-1, mikä tarkoittaa suojelun ulottamista ulkoasun lisäksi merkittävimpiin sisätiloihin. Tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän ateljeerakennuksen lähiympäristö tulee tontin täydennysrakentamisen myötä muuttumaan nykyistä huomattavasti tiiviimmäksi. Kaupunginmuseo on lausunnoissaan kuitenkin arvottanut ateljeerakennuksen kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäväksi, ei niinkään pihapiiriä. Lisäksi uudisrakennuksiin kohdistetuilla kaavamääräyk­sillä on pyritty sopeuttamaan tontille tulevat uudet asuintalot massoittelultaan, kattomuodoltaan ja väritykseltään olemassa olevaan rakennukseen. Ateljeen näkyminen kadulle ja ympäristöön on pyritty turvaamaan rajoittamalla istutusten, aitojen ja muiden rakenteiden kor­keuk­sia. Näin tämä Lauttasaaren paikallishistorian kannalta merkittävä rakennus säilyy näkyvänä ja alueen kerroksisuutta rikastuttavana osana.

 

Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.5.2005) mm., etteivät muistutus ja lausunnot anna aihetta muutoksiin.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi lisätä asemakaavamääräyksiin kaksi puuttuvaa määräystä: ”Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.” ja ”Rakentamattomat ton­tinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai leikki- ja oleskelualueina, on istutettava.” Lisäksi kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkis­tuksia.            

 

Tehdyt lisäykset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan korttelin nro 31052 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 9.12.2004 päivätyn ja 12.5.2005 muutetun piirustuksen nro 11371 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11371

 

Liite 2

Havainnekuva

 

 

 

 


11

PAKILAN TONTIN 34081/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11415)

 

Khs 2000-866

 

34. kaupunginosan (Pakilan) korttelin nro 34081 tontin nro 3 asemakaavan muutosehdotus.

 

Pakilantie 55

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa maankäytön tehostamisen Pakilantien varrella nostamalla tontin tehokkuusluvun e = 0,25:stä e = 0,4:ään. Käyttötarkoitus on edelleen asuin- ja liikerakennusten korttelialue ja raken­nuksen suurin sallittu kerrosluku kaksi. Liittymäkielto Pakilantieltä ja Pakilantien/Osuuskunnantien kulmassa säilytetään niin ikään.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kiinteistö Oy Suomen Forum Helsinki pyytää (7.4.2000) otsikossa mainitun, omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tontin tehokkuusluku nostetaan e = 0,6:een määräysten muuten pysyessä ennallaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.4.2005) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Asemakaavat

 

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1982. Kaavan mukaan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten aluetta. Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Rakennuksessa saa olla enintään 4 asuntoa. Tontille saa rakentaa kerrosalan lisäksi enintään 20 m2:n suuruisen autosuojan tai -katok­sen/asunto sekä 5 m2 varastotilaa/asunto. Pakilantiellä ja Pakilan­tien/Osuuskunnan­tien kulmassa on tontin kohdalla liittymäkielto.

 

Nykytilanne

 

Tontti sijaitsee Pakilan pientaloaluetta halkovan Pakilantien varrella Osuuskunnantien kulmauksessa. Pakilantien varren tontit ovat pääasiassa asuin/liiketalotontteja, joiden tonttitehokkuus on e = 0,25–0,6. Sisemmät korttelit ovat pääasiassa pientalotontteja. Tontilla on vuonna 1932 rakennettu huonokuntoinen, hirsirunkoinen asuinrakennus.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen Pakilantien varrella nostamalla tontin tehokkuusluku 0,25:stä 0,4:een.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tehokkuusluku on e = 0,4. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin kerros­alasta saa käyttää enintään 50 % asuntoja varten. Asuntojen lukumäärä on enintään kolme. Pakilantien puoleisella tonttirajalla ja Osuuskunnantien kulmassa on ajoneuvoliittymäkielto. Pakilantien puoleiselle rakennusalan sivulle on lisätty ääneneristävyysmerkintä. Se osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A). Rakennus on rakennettava kiinni Pakilantien ja Osuuskunnantien puoleiseen rakennusalan sivuun.

 

Tontin pinta-ala on 1 067 m2 ja tehokkuuden e = 0,4 mukainen rakennusoikeus 427 k-m2 (lisäystä 160 k-m2).

 

Vaikutukset                      Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön tai naapureiden kannalta. Kaavan mukainen rakentaminen rajaa katutilaa ja suojaa takana olevia rakennuksia liikennemelulta.

 

Suunnittelun vaiheet    

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.1.2005) sekä asemakaavan muutosluon­nos.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin mielipiteet 18.2.2005 mennessä.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kolme asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä.

 

Pakilan Kiinteistön Omistajain Yhdistys ry puoltaa tehokkuusluvun 0,4 hyväksymistä. Yhdistys painottaa, että ympäröivillä tonteilla Pakilantien varrella on tehokkuusluku 0,4.

 

Pakilan Omakotiyhdistys ry pitää tärkeänä, että tehokkuusluku on enintään 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

 

Xxxx-Xxxxx ja Xxxx Xxxxxx naapuritontin asukkaina vastustavat tehokkuusluvun nostamista 0,4:ään nykyisestä 0,25:stä. Suunniteltu rakennus ja siihen liittyvä pysäköintialue aivan heidän aitansa takana häiritsisi heidän elämäänsä, mikäli tontille tulee liiketilaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Pakilantie on luonteeltaan liikekatu, johon rajoittuvien asuin/liiketalotonttien tehokkuus on pääsääntöisesti 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Rakennus sijoitettuna Pakilantien suuntaisena kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan sivuun rajaa katutilaa ja suojaa takana olevaa naapuritontin rakennusta liikennemelulta. Pakilantiellä ja Osuuskunnantien kulmassa on tontin kohdalla liittymäkielto. Tontin ajoneuvoliittymä sijoittuu siten Osuuskunnantielle tontin koillisnurkkaan, että pysäköintialueen luonteva sijoitus on liittymän kohdalla lähellä tontin itärajaa. Pysäköintialueen ja tontin rajan väliin on kaavassa osoitettu istutettava tontinosa.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö jäsen Slätiksen kannattamana teki esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamerkintä: ”saa tontin kerrosalasta käyttää enintään 50 % asuntoja varten” muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”saa tontin kerrosalasta käyttää vähintään 30 % asuntoja varten”.

 

Lautakunta äänesti asiasta ja päätti äänin 5–2 (Helistö, Slätis), kaksi tyhjää ääntä, jatkaa asian käsittelyä esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 27.5.–27.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty rakennusviraston ja kiinteistöviraston lausunnot.

 


Lausunnot                        Kiinteistövirastolla ei ole (3.6.2005) huomauttamista ehdotuksesta.

 

Rakennusvirasto mainitsee (15.6.2005) mm., että kaavamuutos on laadittu yleisesti Pakilantien alueella käytössä olevien muutosperiaatteiden mukaisesti.

 

Tontin istutusjärjestelyissä tulee ottaa huomioon liikenneturvallisuuden asettamat näkymävaatimukset risteysalueen ja pihan liittymän osalta.

 

Asemakaavan muutosehdotus ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

 

Rakennusvirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 34. kaupunginosan korttelin nro 34081 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11415 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11415 (Pakilan tontti 34081/3)

 

Liite 2

Havainnekuva (Pakilan tontti 34081/3)

 

 

 

 


12

MALMIN PYSÄKÖIMIS- JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11407)

 

Khs 2005-1000

 

38. kaupunginosan (Malmin) pysäköimis- ja puistoalueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet tontit 38177/11–13).

 

Aluetta rajoittavat mm. Takoraudantie, Valuraudankuja ja Valuraudantie.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutoksella tilapäisluonteisessa pysäköintikäytössä olleet pysäköimis- ja puistoalueet muutetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi siten, että toimisto- ja vastaaviin tiloihin saa käyttää enintään 50 % kerrosalasta. Rakennustapa noudattelee pääosin ympäristön rakennustapaa.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.4.2005) mm., että kiinteistöviraston tonttiosasto on tehnyt esityksen kaavan muuttamiseksi, koska alueen käyttö on jatkunut jo vuosia tilapäisluonteisena eikä asemakaavan mukainen käyttö toteutune ilmeisesti myöskään tulevaisuudessa. Alueelle tulisi laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa alueen käytön teollisuus- ja toimitilarakentamiseen.

 

Lähtökohdat

 

                      Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaavassa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta (teollisuus/toimisto/sa­ta­ma).

 

                      Asemakaavat

 

Korttelissa 38177 on voimassa 8.11.1972 vahvistettu asemakaava. Muutoksen kohteena on korttelin Valuraudankujaan rajoittuva pysäköimisalue (LP) ja puistoalue (P). Pysäköimisalueelle saa rakentaa pysäköintiä kahteen tasoon (II). 

 

Korttelin muut tontit on merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV). Rakennusoikeus on e = 0,75–1,0.

                      Maanomistus

 

Kaupunki omistaa alueen.

 

                      Nykytilanne

 

Ympäröivät tontit muodostavat yhtenäisen teollisuus-, työpaikka- ja varastoalueen palveluineen. Muutosalue on nykyisellään tilapäisluonteisessa pysäköintikäytössä. Puistoaluetta ei ole rakennettu valmiiksi puis­toksi eikä se ole asemakaavan mukaisessa käytössä.

 

Varsinkin pysäköimisalueella kasvaa runsasta puustoa.  Maaperä on pääosin savea. Savikerroksen paksuus on enimmillään 5 m. Pohjavesi on noin metrin syvyydellä maanpinnasta.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä Tattariharjun teollisuus- ja toimitilatonttien määrää. Asemakaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska voimassa olevan asemakaavan mukainen käyttö ei ole toteutunut.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

                      Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T)

 

Korttelialue jaetaan kolmeksi tontiksi, joiden rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja vastaaviin tiloihin sekä tehtaanmyymälöihin enintään 50 %.

 

Tonttitehokkuus on e = 0,7 (5 248 k-m2). Tehokkuusluku on neuvoteltu yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa. Kiinteistöviraston mielestä luku on tällä alueella tarkoituksenmukainen tuotannolliseen toimintaan. Tavoitteena on pihatilan ja rakennusoikeuden riittävyyden optimointi siten, ettei tontille hakeutuva yritys joudu maksamaan vuokraa tarpeettomasta rakennusoikeudesta.

 

Rakennusten enimmäiskorkeudeksi on merkitty 12 m, joka ylittää kahdella metrillä saman korttelin muiden tonttien kaavan mukaisen korkeu­den (10 m).

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien laskentaohjeiden mukaiset autopaikat sijoitetaan tonteille.

 

Alueen pinta-ala on 7 497 m2.

 

                      Yhdyskuntatekninen huolto

 

Tontit sijaitsevat valmiiksi rakennettujen katujen ja yhdyskuntateknisten verkostojen varsilla. Alue voidaan liittää nykyisiin teknisen huollon verkkoihin.

 

Kaava-alueen länsireunassa sijaitsee tietoliikennekaapeleita, joita varten kaavaan on merkitty johtokuja. Kujan leveys on 3 m, josta n. 2 m on korttelialueella. Itäreunalla on tietoliikenneverkkoon kuuluva jakopilari, joka on siirrettävä.

 

                      Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Raskaimmat rakennukset perustetaan tukipaaluilla pohjamaan varaan. Osalla aluetta voitaneen käyttää myös massanvaihtoa. Tarkemmat maaperätutkimukset ja pohjarakennussuunnittelu tehdään rakennusten suunnittelun yhteydessä.

 

Kaava-alueella ei ole tiedossa pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttanutta toimintaa.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Asemakaavan muutoksen toteuttamisella lisätään teollisuus- ja toimipaikkatonttien määrää Tattariharjun alueella. Lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta kaupunkikuvaan ja liikenteeseen. Paikallisesti kaupunkikuva muuttuu puuston ja alueen tilapäiskäytön poistuessa.

 

Jakopilarin siirrosta aiheutuu kaupungille n. 1 500 euron kustannukset.

 

Toteutus                            Alue tulee rakentumaan työpaikkatilojen kysynnän mukaan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo  

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin 7.7.2004 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

 

                      Esitetyt mielipiteet

 

Kaavaluonnos oli nähtävänä 16.–27.8.2004 kaupunkisuunnitteluvirastossa. Mielipiteitä ei esitetty.

 

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 13.5.–13.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja Helsingin Veden lausunnot.

 

Lausunnot                        Helsingin Vesi mainitsee (2.6.2005) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

 

Helsingin Vesi puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Yleisten töiden lautakunnan mielestä (9.6.2005) kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen eheyttää alueen korttelirakennetta parantaen näin yleistä kaupunkikuvaa. Kaavamuutos ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.

 

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (14.6.2005) mm., että rakentamattoman puiston ja pysäköintialueen muuttaminen kolmeksi teollisuustontiksi on perusteltua. Nykyisen kaavan mukainen käyttö ei ole toteutunut ja käyttökelpoisista pienteollisuustonteista on jatkuvasti kysyntää.

 

Muutosehdotuksen myötä Tattariharjun teollisuusalueelle voidaan rakentaa uutta toimitilaa 5 248 k-m2. Tonttien käyttöönotto ei aiheuta kaupungille merkittäviä kustannuksia, koska tontit sijoittuvat olemassa olevan kadun varteen ja ovat valmiin kunnallistekniikan läheisyydessä.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.  

 


KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan pysäköimis- ja puistoalueen (muodostuvat uudet tontit 38177/11–13) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11407 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11407 (Malmin pysäköimis- ja puistoalue, Valuraudankuja)

 

Liite 2

Havainnekuva (Malmin pysäköimis- ja puistoalue, Valuraudankuja)

 

 

 

 


13

VUOSAAREN VESIALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA TONTIN 54201/2 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (RAMSINRANTA II, NRO 11260)

 

Khs 2004-1354, 2004-2248

 

54. kaupunginosan (Vuosaaren) vesialueen asemakaavaehdotus ja korttelin nro 54201 tontin nro 2 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit 54243–54244 ja sillä osoitetaan lisäksi lähivirkistysalue, luonnonsuojelualue sekä katu- ja vesialueet.

 

                                            Kaava-alue (n. 12 ha) sijaitsee Meri-Rastilan kerrostaloalueen eteläpuo­lella Ison Kallahden rannalla. Alueen etäisyys Helsingin keskustasta on n. 13 km, Itäkeskuksesta 3 km ja Vuosaaren keskustasta n. 2 km.

 

Tiivistelmä                       Vuorannan koulutuskeskukselle on muodostettu palvelurakennusten korttelialue, jonka kautta kulkee rantaa pitkin yleinen virkistysreitti. Koulutuskeskuksen rakennus- ja puutarhataiteellisesti merkittävä 1970-lu­vun ympäristökokonaisuus on merkitty säilytettäväksi. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Rastilanneva on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Muu osa alueesta on kaavoitettu pientalokortteleiksi ja virkistysalueeksi.

 

Asemakaavan perusteet

 

                                            Kapiteeli Oy on tehnyt aloitteen Vuorannan koulutuskeskuksen tontin asemakaavan muuttamiseksi siten, että alueelle voidaan rakentaa myös asuntoja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.12.2003) mm. seuraavaa:

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:n (joka on tämän alueen osalta jo saanut lainvoiman) mukaan alue on pientalovaltaista aluetta, hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta ja luonnonsuojelualuetta. Rannassa on kapea virkistysalue. Lisäksi alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväk­si.

 

Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus poikkeaa yleiskaavasta siten, että rantaan merkitty virkistysalue on korvattu koulutuskeskuksen korttelialueen läpi kulkevalla yleiselle jalankululle varatulla alueella.

 

Asemakaava

 

Pääosalla alueesta on voimassa vuonna 1979 vahvistettu asemakaava. Sen mukaan tontti 54201/2 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOA), jolle saa rakentaa sisäoppilaitoksen henkilökunta-asuntoineen. Kerrosluku on kaksi. Tontin 54201/2 rakennusoikeus on 10 000 k-m2. Tontin pohjoispuolella oleva Rastilanneva on merkitty puistoksi (P).

 

Alueen luoteisosassa oleva Täkykuja on vuonna 1991 vahvistetun asemakaavan mukaan katualuetta ja alueen pohjoisosassa oleva Ole Kandelinin puisto on vuonna 2000 vahvistetun asemakaavan mukaan lähivirkistysaluetta.

 

Päätökset ja suunnitelmat

 

Päätös Rastilannevan rauhoittamisesta luonnonsuojelulain nojalla on tehty 13.12.1995.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto, Kapiteeli Oy, Merita Kiinteistöt Oy ja Trans-Meri Oy ovat teettäneet yhdessä 15.1.2001 päivätyn viitesuunnitelman Meri-Rastilan eteläosan asemakaavoituksen pohjaksi.

 

Maanomistus

 

Tontin 54201/2 omistaa Kapiteeli Oy. Katu-, puisto- ja virkistysalueet ovat kaupungin omistuksessa.

 

Rakennettu ympäristö

 

Tontilla 54201/2 on Vuorannan koulutuskeskus, jonka Oy Alko Ab on rakennuttanut 1970-luvulla oman henkilökuntansa koulutuskäyttöön. Tällä hetkellä kiinteistö on Kapiteeli Oy:n omistuksessa ja se on vuokrattu hotellikäyttöön. Tontin pinta-ala on 81 073 m2 ja rakennusoikeus 10 000 k-m², josta on käytetty n. 4 800 k-m².

 

Alueella ja sen läheisyydessä on olemassa olevaa teknisen huollon verkostoa.

 

Suojelukohteet

 

Vuorannan opistoalue täyttää suojelukohteen kriteerit rakennustaiteellisten, puutarhataiteellisten ja maisemakulttuuriin liittyvien arvojen perusteella. Olennaista alueen suojelussa on rakennusten, pihatilojen ja rantavyöhykkeen muodostama kokonaisuus. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen suojeltavaan miljöökokonaisuuteen kuuluvat arkkitehti Hel­mer Stenroosin vuonna 1970 suunnittelemien opistorakennusten ohella maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema ympäristökokonaisuus rantavyöhykkeineen, pysäköintialueineen ja välittömästi rakennuksiin liittyvine lähiympäristön osineen.

 

Luonnonympäristö

 

Suunnittelualue rajautuu Ison Kallahden rantaan. Rannan itäosassa on ruovikkoa ja opistorakennusten edessä hiekkarantaa. Rannalta on kau­nis näkymä Kallahdenselälle.

 

Opistorakennusten ja rannan välissä on maisemallisesti arvokas puistomainen metsä. Suunnittelualueen keskiosassa on kallioita ja männikköä, ja kallioiden välissä painanteissa on rehevämpää sekametsää. Suunnittelualueen länsiosassa on linnustollisesti arvokas sekametsäpainanne, jossa on linnuston kannalta tärkeää lahopuustoa. Kallioalueet ovat selvästi kuluneita, notkoissa ja kitkamaa-alueella on hyväkuntoinen kuivan kangasmetsän aluskasvillisuus, jonka säilymistä on edes­auttanut alueella oleva polku- ja käytäväverkosto.

 

Topografialtaan alue on vaihtelevaa kallioista kitkamaa-aluetta, jonka korkeimmat kohdat ovat noin tasolla +25. Käytettävissä olevien maaperätietojen mukaan ylimpänä on 0–1 metrin paksuinen karkearakeinen kivennäismaakerros ja sen alla kallio.

 

Suojelukohteet

 

Suunnittelualueen pohjoisosassa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu suo, Rastilanneva. Kaava-alueen pohjoisosa sisältyy nevan valuma-alueeseen.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Vuorannan koulutuskeskuksen toimintaedellytykset monipuolisena palvelurakennusten kort­telialueena. Samalla tavoitteena on suojella ja säilyttää opistorakennuksien ja niiden ympäristön 1970-luvulla rakennettu arvokas miljöökokonaisuus.

 

Asuntorakentamisen osalta tavoitteena on korkealaatuinen kaupunkimainen pientaloalue, joka sopeutuu maisemaan ja alueen suojeluarvoihin.

 

Virkistyskäytön osalta tavoitteena on jatkaa rannassa kulkevaa virkistysreittiä, joka johtaa Kallahdesta Ramsinniemelle. Lisäksi tavoitteena on kehittää virkistysreittejä Meri-Rastilan asuntoalueelta Ison Kallahden rannalle.

 

Luonnonympäristön osalta tavoitteena on rantamaiseman ja Rastilannevan luonnonsuojelualueen arvojen säilyttäminen.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Vuorannan koulutuskeskukselle on muodostettu palvelurakennusten korttelialue, jonka kautta kulkee rantaa pitkin yleinen virkistysreitti. Koulutuskeskuksen rakennus- ja puutarhataiteellisesti merkittävä 1970-lu­vun ympäristökokonaisuus on säilytettävä. Muu osa alueesta on kaavoitettu pientalokortteleiksi, virkistysalueeksi ja luonnonsuojelualueeksi.

 

Kaikilla korttelialueilla rakennuksien pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili tai rappaus. Julkisivujen tulee olla paikallamuurattuja.

 

Mitoitus        Muutosalueen pinta-ala on n. 12,0 ha, josta korttelialuetta on n. 6,0 ha, virkistys- tai luonnonsuojelualuetta 2,4 ha, katualuetta 1,0 ha ja vesialuetta 2,7 ha.

 

Kokonaiskerrosala on n. 19 000 k-m2, josta asumista on n. 13 500 k‑m2. Asuntokerrosalasta n. 4 450 k-m2 on sellaista, jota saa käyttää myös toimisto- ja kokoontumistiloihin. Kerrosalasta on n. 4 800 k-m2 nykyisiin opistorakennuksiin. Asemakaavan toteutuminen merkitsee n. 120 uutta asuntoa ja 300 uutta asukasta.

 

Kaava-alueen aluetehokkuus on n. 0,16. Tonttitehokkuus palveluraken­nusten korttelialueella on 0,25 ja asuinrakennusten sekä asuinpientalojen korttelialueilla 0,4.

 

Palvelurakennusten korttelialue (P)

 

Koulutuskeskuksen nykyisistä rakennuksista ja pihapiiristä on muodostettu palvelurakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa kokoontumis-, koulutus-, majoitus-, ravintola-, toimisto- ja virkistyspalvelutiloja. Korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 5 460 k-m2, josta uudisrakentamiseen on osoitettu 1 450 k-m2. Nykyisten opisto- ja majoitusrakennusten kerrosluku on kaksi ja rannassa sijaitsevien saunarakennusten yksi. Korttelialueelle on merkitty rakennusala laajennusta varten, ja sen kerrosluku on kaksi.

 

Rakennus- ja puutarhataiteellisesti merkittävä 1970-luvun ympäristökokonaisuus tulee säilyttää rakennuksineen, puoliatriumpihoineen ja lähi­ympäristön istutuksineen, pinnoitteineen, laitureineen ja muine rakenteineen. Opisto-, majoitus- ja saunarakennus on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi merkinnällä sr-2. Mahdollisen laajennuksen arkkitehtuuri, materiaalit ja väritys tulee sopeuttaa opistorakennuksiin, ja ympäristön käsittelyn tulee olla yhdenmukainen suojeltavan ympäristön kanssa.

 

Opistorakennuksen ja rannan välinen puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa niin, että sen merkitys ympäristölle säilyy. Puistomaisen metsäalueen läpi kulkee yleiselle jalankululle varattu reitti rasitteena korttelialueella.

 

Asuinrakennusten korttelialueet (A-1)

 

Koulutuskeskuksen pohjois- ja itäpuolella on kaksi asuinrakennusten korttelialuetta, joiden rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla 0,40 ja kerrosluku on enintään kaksi.

 

Tontin 54201/6 rakennusoikeus on n. 2 240 k-m2, josta n. 860 k‑m2 on käytetty koulutuskeskuksen nykyisiin majoitusrakennuksiin. Tonttia koskevat samat 70-luvun ympäristön suojelumääräykset kuin palvelurakennusten korttelialuetta. Nykyiset rakennukset on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi merkinnällä sr-2. Lisäksi tontille on osoitettu rakennusalat uudisrakentamista varten. Uudisrakennusten arkkitehtuuri, materiaalit ja väritys tulee sopeuttaa opistorakennuksiin, ja ympäristön käsittelyn tulee olla yhdenmukainen suojeltavan ympäristön kanssa.

 

Toisen, lähellä rantaa sijaitsevan tontin 54243/1 rakennusoikeus on n. 2 200 k-m2. Rakennukset ja ympäristön käsittely tulee sopeuttaa opistorakennuksiin samalla tavalla kuin ensin mainitulla tontilla.

 

Asuinpientalojen korttelialueet (AP)

 

Nykyisten opistorakennusten pohjoispuolella on kaksi asuinpientalojen korttelialuetta, joiden rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla 0,40 eli yhteensä n. 9 100 k-m2. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 100 k-m2.

 

Rakennukset voivat olla erillistaloja, paritaloja tai rivitaloja, jotka voidaan kytkeä toisiinsa katoksin, pergoloin tai tukimuurein. Kerrosluku voi vaihdella yhdestä kolmeen. Rinteissä on käytettävä ratkaisua, jossa sisäänkäynnit tulevat kadun tai tontilla olevan kulkuväylän tasoon ja piha kerrosta ylemmäksi. Jokaiselle tontille syntyy rakennusten rajaama suo­­jaisa pihapiiri, johon voidaan tehdä lasten leikkipaikat ja yhteiset oleskelualueet. Pysäköintipaikat on sijoitettava pääsääntöisesti asuntokohtaisesti autotalliin tai -katokseen.

 

Asumista palvelevat yhteiskäyttöiset korttelialueet (AH)

 

Rannassa on alueen asukkaille tarkoitettu yhteiskäyttöinen korttelialue, jolle on merkitty rakennusalat saunaa ja pumppaamoa varten. Rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla 0,10 eli 135 k-m2, ja kerrosluku on yksi. Rakennukset on sopeutettava arvokkaaseen rantamaisemaan.

 

Luonnonsuojelualueen eteläpuolella on asukkaille tarkoitettu yhteiskäyttöinen korttelialue, jolle on osoitettu alueet pallokenttää ja luonnonsuojelualueen suojavyöhykettä varten. Myös nykyinen tenniskenttä toimii osana suojavyöhykettä.

 

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

 

Koulutuskeskuksen nykyisen pysäköintialueen kohdalla on autopaikkojen korttelialue, joka on tarkoitettu palvelurakennusten korttelialueen käyttöön. Tonttia koskevat samat 70-luvun ympäristön suojelumää­räyk­set kuin palvelurakennusten korttelialuetta.

 

Lähivirkistysalue (VL)

 

Alueen pohjois- ja itäreunassa on lähivirkistysalue, joka yhdistää Ole Kandelinin puiston rannalla sijaitsevaan puistoon. Alueelle on merkitty virkistysreitti, joka johtaa Ison Kallahden rannalta Meri-Rastilan kerrostaloalueelle.

 

Luonnonsuojelualue (SL)

 

Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Rastilanneva on merkitty luonnon­suojelualueeksi. Rastilannevan eteläpuolelle Pärnunkadun sadeve­siviemäriin on rakennettava imeytyskaivot nevan nykyisen vesitasapainon säilyttämiseksi.

Vesialue (W)

 

Kaava-alueen eteläreuna on vesialuetta, jolle on osoitettu kolme paik- kaa laitureita varten. Koulutuskeskuksen laituri on osa arvokasta 1970‑luvun miljöötä, ja se on osoitettu säilytettäväksi.

 

Katualueet ja liikenne

 

Ajoneuvoliikenne alueelle johdetaan pohjoisesta Ramsinniementieltä Pärnunkatua (entinen Täkykuja) pitkin koulutuskeskukselle. Asuntokadut haarautuvat Pärnunkadulta. Haapsalunkuja on ajoneuvoliikenteen katu, ja Pakrinpolku, Vilsandinkuja sekä Palmsenpolku ovat jalankululle ja pyöräilylle varattuja katuja, joilla tontille ajo on sallittu. Vilsandinkuja kuuluu arvokkaaseen 70-luvun miljöökokonaisuuteen, ja se on merkitty säilytettäväksi. Vierasautopaikat ovat katualueella.

 

Julkisen liikenteen yhteydet ovat linja-auto Meri-Rastilantiellä n. 500 m:n etäisyydellä ja Rastilan metroasema noin kilometrin etäisyydellä.

 

Kallahden suunnasta rantaa pitkin tuleva virkistysreitti jakaantuu siten, että pyöräilijät ohjataan Palmsenpolkua pitkin Vilsandinkujalle, ja vain jalankulkijoille tarkoitettu haara jatkuu rantaraittina palvelurakennusten korttelialueella.

 

Palvelut       Kaupallisten ja julkisten lähipalvelujen osalta alue tukeutuu Meri‑Ras­tilan palveluihin. Vuorannan koulutuskeskukselle turvataan asemakaavalliset toimintaedellytykset monipuolisena palvelurakennusten korttelialueena. Nykyinen hotellitoiminta voi jatkua.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue liitetään olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin pohjoisessa Ramsinniementiellä ja etelässä Vuorannan pumppaamolla. Pärnunkadun pohjoispään sadevesiviemäriin tehdään imeytyskaivot, joista sadevesiä imeytetään maaperään Rastilannevan vesitasapainon säilyttä­miseksi.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Rakennukset ja kunnallistekniikka perustetaan kallion varaan. Jyrkkäpiirteinen kalliomaasto vaikeuttaa joidenkin osa-alueiden rakentamista ja aiheuttaa lisäkustannuksia niin talon- kuin kunnallistekniikan rakentamiselle. Nykyisen käytön ja alueen toimintahistorian perusteella maaperä ei ole pilaantunutta. Pilaantuneisuustutkimuksia ei ole tehty.

 

Nimistö        Nimistötoimikunta on päättänyt esittää alueen kaduille seuraavia nimiä: Pärnunkatu, Haapsalunkuja, Vilsandinkuja, Pakrinpolku sekä Palmsenpolku. Luonnonsuojelualueen nimeksi toimikunta on päättänyt esittää Rastilannevaa.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Kaavaehdotus luo edellytykset koulutuskeskuksen toiminnan jatkumiselle ja sen rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti arvokkaan ympäristökokonaisuuden säilymiselle. Nykyiset rakennukset on merkitty suojeltaviksi, ja piha-alueiden rakenteet ja istutukset on säilytettävä. Uudisrakentaminen koulutuskeskuksen läheisyydessä tulee sopeuttaa arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään koulutuskeskuksen rakennuksiin.

 

Pientaloalueen rakentaminen monipuolistaa Meri-Rastilan asuntotarjontaa.

 

Alueelle rakennettavat raitit ja polut täydentävät Meri-Rastilan virkistysreittiverkostoa ja avaavat aikaisemmin suljettuja yksityisalueita meren rannalla yleiselle jalankululle.

 

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

 

Rantavyöhykkeen maisema säilyy. Opistorakennuksen ja rannan välinen puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa niin, että sen merkitys ympäristölle säilyy.

 

Pientaloalueen rakentaminen muuttaa pienipiirteisen kalliometsän luonteen rakennetuksi ympäristöksi. Rakennusten, katujen sekä vesihuoltokaivantojen rakentaminen edellyttävät kallion louhimista. Kortteli- ja katualueilla voidaan kuitenkin säilyttää osia kalliopinnoista ja puustosta.

 

Rakentaminen vaikuttaa myös virkistysalueeseen kulutuksen lisääntymisenä. Lisääntyvää kulutusta voidaan vähentää kanavoimalla liikkumista poluille ja raiteille.

 

Rakentamisen vaikutuksia linnustoon on hyvin vaikea estää, koska kyseessä on pieni alue. Rakentamisalueen länsiosassa sijaitsevan rehevän sekametsäpainanteen arvokas linnusto häviää. Rauhoitetun Rastilannevan linnustolle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää ajoittamalla räjäytystyöt pesimäajan ulkopuolelle.

 

Vaikutukset Rastilannevaan

 

Selvityksen mukaan nevan kasvillisuudessa on todettavissa kuivuudesta johtuvia muutoksia. Rastilannevan vaateliaan rehevähkön kasvillisuu­­den menestymiselle on tarpeen, että vedet tulevat suolle kivennäis­maaperän kautta siitä ravinteita liottaneena pohjavetenä.

 

Rastilannevan valuma-alue on ollut n. 85 000 m2. Aiemmat rakennushankkeet Ramsinniementien ympäristössä ovat vaikuttaneet nevan valumaolosuhteisiin ja vesitasapainoon. Tämän kaavan osuus valuma-alueesta on n. 9 000 m2, josta 3 000 m2 säilyy luonnontilassa eikä muuta valumaolosuhteita. Loput n. 6 000 m2 on rakennettavaa aluetta, jolla on vaikutusta nevan valumaan. Kaavan toteutuksen vaikutus Rastilannevan vesitasapainoon pyritään saamaan mahdollisimman vähäiseksi siten, että valuma-alueella sijaitsevan rakennettavan alueen sade-, sulamis- ja salaojavesiä imeytetään maaperään.

 

Rastilannevan luonnonsuojelualueen suojavyöhyke säilyy pääosin nykyisellään. Suon ja rakentamisalueen välissä säilytetään olemassa oleva n. 10 m:n levyinen metsäkaistale. Myös alueella oleva tenniskenttä säilytetään osana suojavyöhykettä, ja tenniskentän aita estää kulun suojelualueelle. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma päivitetään viimeistään vuonna 2007.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Kaavan toteutuksesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 1 525 000 euroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

 

 

Kadut

700 000 euroa

 

Lähivirkistysalueet

70 000 euroa

 

Vesihuolto

520 000 euroa

 

Sähköhuolto

170 000 euroa

 

Lämpöhuolto

40 000 euroa

 

Lämpöhuollon johtosiirrot

 

25 000 euroa

 

Yhteensä

1 525 000 euroa

 

Toteutus                            Alueen rakentaminen voidaan aloittaa arvion mukaan vuonna 2006 asemakaavan saatua lainvoiman. Ennen rakentamista alueen puustoa tulisi valmentaa tulevaan tilanteeseen poistamalla kuuset ja huonokuntoiset puut.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt maanomistaja Kapiteeli Oy. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille vuoden 2002 kaavoituskatsauksessa ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty siinä luetelluille osallisille 25.6.2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen jälkeen Rastilanneva on sisällytetty kaava-alueeseen.

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 27.1.–7.2.2002. Kaavan valmistelija on ollut tavattavissa Vuosaaressa nähtävillä olon yhteydessä. Lisäksi kaavan valmisteluaineistoa on esitelty Vuosaaren asukastoimikunnalle kaavan valmistelun aikana.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

 

Kaavaa valmisteltaessa tutkittiin rannan suuntaisen virkistysreitin ja rannan käyttötarkoituksen osalta seuraavat vaihtoehdot:

 

                    virkistysreitti on lähellä rantaa ja ranta puistoa

                    virkistysreitti on lähellä rantaa ja ranta tonttia

                   virkistysreitti on opistorakennusten pohjoispuolella ja ranta tonttia.

 

Kaavassa esitettyyn ratkaisuun on päädytty maanomistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut kuusi mielipidekirjettä, joista kaksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja neljä asemakaavan muutosluon­nosta.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on (28.8.2002) mielipiteessään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kiinnittänyt huomiota Rastilannevan vesitalouteen ja rantavyöhykkeen suunnitteluun. Rantavyöhyke tulee jättää luonnonmukaiseen tilaan ja rantaan tulee varata tilaa kevyen liikenteen väylälle ja ulkoilulle.

 

Ympäristökeskus on (30.8.2002) mielipiteessään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kiinnittänyt huomiota Rastilannevan suojeluun ja koulutuskeskuksen ja suon välissä sijaitsevaan arvokkaaseen linnustokohteeseen. Erityisesti luonnonsuojelualueen säilymismahdollisuudet on turvattava.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavan tavoitteena on säilyttää nevan nykyinen vesitasapaino imeyttämällä sade-, sulamis- ja salaojavedet imeytyskaivojen kautta nevaan. Rakentamisalueen ja luonnonsuojelualueen väliin jää suurin piirtein nykyinen suojavyöhyke.

 

Rantavyöhykkeeseen on osoitettu yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Rantavyöhyke on osa puutarhataiteellisesti arvokasta ympäristökokonaisuutta, jonka puusto tulee säilyttää tai uudistaa tarvittaessa niin, että sen merkitys ympäristölle säilyy.

 

Koska kyseessä on pieni alue, rakentamisen vaikutuksia linnustoon on hyvin vaikea estää. Rakentamisalueen länsiosassa sijaitsevan rehevän sekametsäpainanteen arvokas linnusto häviää. Rauhoitetun Rastilanne­van linnustolle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää ajoittamalla räjäytystyöt pesimäajan ulkopuolelle.

 

Xxxx Xxxxxxx toteaa (31.3.2003) asemakaavaluonnoksesta, että laitureita ei voi käyttää venelaitureina ilman aallonmurtajaa. Mikäli laiturit on tarkoitettu veneiden pysyvään kiinnitykseen, olisi kaavaan merkittävä myös aallonmurtaja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että laitureita ei ole tarkoitettu veneiden pysyvään kiinnitykseen. Kaavan tavoitteena on rantamaiseman säilyttäminen ja aallonmurtajan rakentaminen ei tule kyseeseen.

 

Hotelli Vuorannan hotelli- ja ravintolapäällikkö Anu Juurakko to­teaa (4.2.2003) asemakaavaluonnoksesta, että Vuorannan tontille merkit­ty yleinen kevyen liikenteen reitti rajoittaa hotellin toimintaa laskien samalla koko kiinteistön arvoa. Hän ehdottaa, että yleinen jalankulku ohjattaisiin päärakennuksen pohjoispuolitse samaa reittiä kuin pyöräilykin. Vuoranta olisi rauhoitettava ja kokonaisuutta tulisi suojella mahdollisimman pitkälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rantaan sijoitettu jalankululle varattu yhteys on yleiskaavan tavoitteiden mukainen rantareitti, joka yhdistää Vuosaaren rakennetut alueet Ramsinniemen virkistysalueisiin. Kallahden suunnasta rantaa pitkin tuleva virkistysreitti jakaantuu siten, että pyöräilijät ohjataan opiston rakennusten mantereen puolelta katuja pitkin, ja korttelialueella kulkeva rantaraitti on tarkoitettu vain jalankulkijoille. Virkistysreitin rakentaminen rantaan on yleisen edun mukaista. Reitin toteutussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että hotellitoiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

 

Vuosaaren asukastoimikunta, Vuosaari-Seura ry, Vuosaari-Säätiö rs ja Vuosaaren paikallisagendaryhmä toteavat (7.2.2003) mielipiteessään asemakaavaluonnoksesta, että rakentaminen maisemallisesti arvokkaalle alueelle on hyväksyttävissä, koska ranta-alue on jo rakennettu, mutta samalla hanke korostaa vielä rakentamattomien rantojen vaalimisen merkitystä. Ranta olisi parempi osoittaa virkistysalueeksi ja virkistysreittien jatkuminen lounaaseen on turvattava. Virkistysreittiä Ramsinniementieltä rantaan tulisi kehittää sujuvammaksi. Tehokas rakentamistapa muuttaa ympäristöä voimakkaasti, mutta uudentyyppisten ratkaisujen tulo Vuosaaren asuntomarkkinoille on tervetullutta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ranta-alueella on jouduttu sovittamaan yhteen sekä yleisen virkistyskäytön että hotellitoiminnan tarpeet. Näin ollen koko rantaa ei ole osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön, mutta rannan tuntumaan on kuitenkin varattu yleiseen jalankulkuun tarkoitettu virkistysreitti. Ramsinniementieltä rantaan johtava virkistysreitti on suunniteltu mahdollisimman sujuvaksi ottaen huomioon alueen maastonmuodot.

 

Liikennelaitos toteaa (5.2.2003) asemakaavaluonnoksesta, että uuden asuntoalueen joukkoliikennepalvelut ovat huonosti saavutettavissa, koska lähimmälle pysäkille Meri-Rastilantielle on matkaa 500–700 m.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy liikennelaitoksen huomautukseen, että etäisyys joukkoliikennepalveluihin ei täytä uusille alueille asetettua 300 m:n tavoitetta. Lautakunta pitää alueen rakentamista kuitenkin perusteltuna, koska kyseessä on pientaloalue ja koska lähin metroasema on kohtuullisen lähellä eli noin kilometrin päässä.

 

Tilastotiedot

 

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala ha

Kerrosala k-m2

 

 

Asuinrakennusten korttelialuetta (A-1)

1,11

4 450

 

Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)

2,28

9 111

 

Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialutta (AH)

0,13

135

 

Palvelurakennusten korttelialuetta (P)

2,15

5 460

 

Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)

0,28

 

 

Lähivirkistysaluetta (VP)

1,55

 

 

Luonnonsuojelualuetta (SL)

0,82

 

 

Katualuetta

1,00

 

 

Vesialuetta (W)

 

2,71

 

 

Yhteensä

12,03

19 156

 

                                            Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 6.8.–6.9.2004, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta mainitsee (3.8.2004) mm., että kaupunki omistaa kaava-alueen pohjoisosassa olevan Ole Kandelinin puiston osan, suurimman osan vesialueesta, Rastilannevan luonnonsuojelualueen, osan katualueista ja pienen tontinosan. Koko muu kaava-alue on Kapiteeli Oyj:n omistuksessa.

 

Asemakaavan muutos kohottaa alueen arvoa merkittävästi, minkä vuoksi Kapiteeli Oyj:n kanssa on neuvoteltu Khn 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Lautakunta on 3.8.2004 tehnyt Khlle esityksen sopimuksen tekemisestä. Kaavan käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin sopimus on allekirjoitettu.

 

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energialla ei ole (16.8.2004) huomauttamista ehdotuksesta.

 

Ympäristökeskus mainitsee (19.8.2004) ympäristölautakunnan päättäneen 17.8.2004, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Pelastuslautakunta mainitsee (7.9.2004) mm., että vierasautopaikat on kaavaehdotuksessa varattu katualueelle. Katualueen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon, ettei kadunvarsipysäköinti estä pelastuslaitoksen operatiivisia toimintaedellytyksiä. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (16.9.2004) mm., että muutosehdotuksessa on varattu riittävät katualueet liikenteen tarpeisiin. Vilsan­­dinkujalle merkityn suojeluvaatimuksen noudattaminen voi olla ylivoimainen tehtävä, ainakin jos katuun rakennetaan kunnallisteknisiä johtoja tai kadun korkeusasemaan joudutaan puuttumaan esimerkiksi kuivatuksen takia. Mainituissa tapauksissa katu kaivetaan auki, ja suojeluvaatimuksesta joudutaan tinkimään tai katu entisöidään rakentamisen jälkeen käsityönä.

 

Katujen rakentamisesta aiheutuu n. 650 000 euron kustannukset.

 

                                            Lautakunnan mielestä on erittäin tärkeää, että maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin 1970-luvun alussa suunnittelema Vuorannan kurssikeskuksen ympäristö puutarhoineen on erikseen otettu huomioon asemakaavassa ja merkitty säilytettäväksi. Helsingissä on vain muutamia Rosenbröijerin piirtämiä julkisia puistoja ja puutarhoja.

 

Kaava-alueelle kaavoitettujen Lohiniemenrannan ja Ole Kandelinin puiston viheralueiden sekä Rastilannevan luonnonsuojelualueen rakentamistyöt maksavat yhteensä 117 000 euroa. Puistojen vuotuinen hoito­kustannus on 810 euroa.

 

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

 

Helsingin Vesi mainitsee (11.10.2004) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 700 m, jätevesiviemäriä n. 490 m ja sadevesiviemäriä n. 710 m. Vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat n. 490 000 euroa (alv 0 %, RI 108,7 = 9/04).

 

Maanalaisen pumppaamon rakennusala (et/ma) tulee tarkistaa pumppaamon todellista sijaintia ja tilantarvetta vastaavaksi ja se tulee merkitä teknisen huollon alueeksi. Kyseisten vesihuoltorakenteiden aluevaraus edellyttää Palmsenpolun kääntöpaikan katualueen lyhentämistä.

 

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005), että esitetty tarkistus on tehty siirtämällä AH-tontin 54201/9 luoteisraja pumppaamolta lähtevän johdon suuntaiseksi ja 3 m:n päähän siitä. AH‑tontille on merkitty et-rakennusala pumppaamoa varten ja johtokuja pumppaamoon liittyviä johtoja varten. AH-tontin rakennusala on siirretty kauemmaksi pumppaamon rakennusalasta.

 

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää huomiota (2.11.2004) Rastilannevan vesitasapainon säilyttämiseen. Kaavaselostusta on täydennettävä tarkemmalla arviolla kaavan vaikutuksista luonnonsuojelualueen arvoihin, jotta voidaan arvioida, täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimukset. Myös Rastilannevan hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys olisi hyvä tehdä yhtä aikaa kaavoituksen kanssa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005), että lausunnon edellyttämistä toimenpiteistä on neuvoteltu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 8.12.2004. Sähköpostiviestissään 1.4.2005 ympäristökeskus katsoo, että seuraavat kaupunkisuunnitteluviraston esittämät Rastilannevan luonnonsuojelualuetta koskevat lisäykset asemakaavaan ja asemakaavaselostukseen ovat riittävät eikä ympäristökeskuksella ole asiasta enempää huomauttamista.

 

Selostukseen luvun 4 suojelukohteita käsittelevään kohtaan on lisätty:

 

Rastilannevaan rajoittuvan Pärnunkadun osalle on osoitettu luonnonsuojelualueen suojavyöhyke (s-1), jota on hoidettava siten, että sen merkitys suojavyöhykkeenä säilyy. Rastilannevaan rajoittuva korttelialue (AH-1) toimii luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä. Alueelle on osoitettu alueet pallokenttää (vu) ja luonnonsuojelualueen suojavyö­hykettä (s-1) varten. Olemassa oleva tenniskenttä on osa luonnonsuojelualueen suojavyöhykettä. Aluetta on hoidettava siten, että sen merkitys suojavyöhykkeenä säilyy. Kenttä on aidattava.

 

Luvun 4 kohta, vaikutukset Rastilannevaan, on muutettu muotoon:

 

Rastilannevan luonnontilainen valuma-alue on ollut n. 85 000 m2. Aiemmat rakennushankkeet Ramsinniementien ympäristössä ovat vaikuttaneet nevan valumaolosuhteisiin ja vesitasapainoon. Vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan nevan kasvillisuudessa oli jo todettavissa kuivuudesta johtuvia muutoksia. Rastilannevan vaateliaan rehevähkön kasvillisuuden menestymiselle on tarpeen, että vedet tulevat suolle kivennäismaaperän kautta siitä ravinteita liuottaneena pohjavetenä. Nykytilanteessa n. 25 000 m2 valuma-alueesta on kaavoitettua viheraluetta. Tämän lisäksi tonteilla ja kaduilla on istutettuja vyöhykkeitä, joista tapahtuu pintavesien imeytymistä maaperään pohjavedeksi. Pohjavesi kulkeutuu suolle hidastaen sen kuivumista.

 

Ramsinranta II:n rakentamisen vaikutus Rastilannevan vesitalouteen ei ole suuri. Kohteen osuus nevan valuma-alueesta on n. 9 000 m2, josta 3 000 m2 säilyy luonnontilassa, eikä siten muuta valumaolosuhteita. Loput n. 6 000 m2 on rakennettavaa aluetta, johon tulee tiiviitä katto-, piha- ja katupintoja, joilla on merkitystä valunnan määrään ja laatuun.

 

Kaavan toteutuksen vaikutus Rastilannevan vesitasapainoon minimoidaan imeyttämällä valuma-alueella sijaitsevan rakennettavan alueen sade-, sulamis- ja salaojavesiä maaperään. Myös laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa on varauduttava nevan vesitasapainon säilyttämiseen suunnittelemalla purkuojaan säädettävä pohjapato.

 

Rastilannevan luonnonsuojelualueen suojavyöhyke säilyy pääosin nykyisellään. Suon ja rakentamisalueen välissä säilytetään olemassa oleva n. 7 m:n levyinen metsäkaistale. Myös luonnonsuojelualueen eteläreunassa jo oleva tenniskenttä säilytetään osana suojavyöhykettä, ja tenniskentän aita estää kulun suojelualueelle. Nevan alueella on olemassa Täkykujalta lähtevät pitkospuut, jotka ovat olleet ahkerassa käytössä. Uudelta asuinalueelta ei johdeta kulkua nevan alueelle. Rakennettavalle alueelle tulee n. 350 uutta asukasta. Lisääntyvä virkistyskäyttö ohjataan ulkoiluteitä pitkin rannan suuntaiselle kokonaan uudelle virkistysreitille, joka on jatkossa houkuttelevampi ulkoilumaasto kuin nevan alue. Kaava-alueen uudet ulkoilutiet ja kadut ohjaavat myös jo rakennettujen asuinalueiden virkistyskäyttöä aikaisemmin yksityiskäytössä olleen rannan suuntaan, mikä vähentää nevan alueen kulumista ja roskaantumista. Rastilannevan hoito- ja käyttösuunnitelma on tarkoitus laatia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa vuoden 2006 aikana.

 

Muut asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset

 

Kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta hakija on teettänyt alueen asuntokortteleille viitesuunnitelman, jolla on testattu kaavan toteuttamiskelpoisuutta jyrkkäpiirteisessä ja vaikeasti rakennettavassa kalliomaastossa. Siinä on myös määritelty tarkemmin rakentamisen kaupunkikuvalliset vaatimukset, jotka on nyt lisätty asemakaavamääräyksiin.

 

Hakija on teettänyt LPA-tontille 54201/6 ympäristöineen maisemasuun­nitelman, jolla pyritään turvaamaan Maj-Lis Rosenbröijerin 1970‑luvulla suunnitteleman puutarhataiteellisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden säilyminen.

 

Tehtyjen suunnitelmien perusteella asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

 

                    A-1- ja AP-korttelialueilla rakennusaloja on joissakin kohdissa tarkistettu viitesuunnitelman mukaisiksi.

 

                    A-1-korttelia 54243 on pienennetty kaakkoisreunastaan n. 500 m2, jolloin rakennusoikeus pienenee vastaavasti n. 200 k-m2.

 

                    A-1-tontin 54201/6 kaakkoisrajaa on siirretty 1 m kaakkoon Vilsandinkujan kaventamisen vuoksi ja yleinen pysäköintipaikka Haapsalunkujalta poistettu, jolloin tontin pinta-ala suurenee 240 m2. Tehokkuusluku on pienennetty 0,40:stä 0,38:aan, jolloin tontin rakennusoikeus pienenee tontin pinta-alan lisäyksestä huolimatta 24 m2. Lisäksi on yhden rakennusalan suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi merkitty III entisen II sijaan.

 

                    AP-korttelia 54244 on suurennettu länteen ja koilliseen päin yhteensä n. 560 m2, jolloin rakennusoikeus suurenee vastaavasti 224 k-m2. Korttelin ohjeellinen tonttijako on muutettu laaditun viitesuunnitelman mukaiseksi.

 

                    Asemakaavamääräys, jolla AP-korttelialueella sallittiin alle 60 m2 huoneistojen sijoittaminen maantasossa siten, että yläpuolella olevat tilat kuuluvat toiseen huoneistoon, on muutettu muotoon: AP-korttelialueille saadaan rakentaa myös pienkerrostaloja, kuitenkin enintään 20 % tontin kerrosalasta. Tällöin parvekkeen pinta-alan on oltava vähintään 10 % huoneistoalasta, kuitenkin vähintään 12 m2. 20 m2 terassivaatimus on muutettu koskemaan vain maan tasossa olevia huoneistoja.

 

                    AH-tontin 54201/3 merkintä on muutettu merkinnäksi AH‑1, mikä tarkoittaa asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta, joka toimii luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeenä.

 

                    P-korttelialuetta on suurennettu koilliseen päin 2 m ja korttelialueen uutta rakennusalaa on laajennettu koilliseen niin, että se mahdollistaa sisäyhteyden säilytettävään rakennuk­seen. Korttelialueelle sallitaan myös vanhusten palveluasuntojen rakentaminen.

 

                    P-korttelialueelle on lisätty puuttuva  /s-merkintä.

 

                    Pärnunkadun itä-länsisuuntainen loppuosa on muutettu osaksi Vilsandinkujaa.

 

                    Vilsandinkuja on kavennettu LPA-tontin kohdalla 5 m:n levyiseksi ja muualla 6 m:n levyiseksi.

 

                    LPA-tontin 54201/7 rajoja on hieman muutettu ja maisema­suunnitelman mukaiset pysäköintijärjestelyt on merkitty kaavakarttaan.

 

                    LPA-tontilla 54201/7 ja Vilsandinkujalla olleet  /s-merkinnät on poistettu ja korvattu asemakaavamääräyksellä: LPA‑korttelialueella ja siihen liittyvillä Pärnunkadun ja Vilsandinkujan katualueilla puutarhataiteellisesti merkittävä maisemakokonaisuus on säilytettävä ja kunnostettava ase­makaavaselostuksen 4. luvussa LPA-korttelialuetta koskevassa kohdassa esitetyllä tavalla. Selostukseen on lisätty vastaavasti istutuksia, pintamateriaaleja ym. yksityiskohtia koskevat ohjeet ja Vuorannan pysäköinti- ja katualueita koskeva tarkennettu yleissuunnitelma on lisätty selostuksen liitteeksi.

 

                    P-korttelin rantavyöhykettä koskeva puuston säilyttämismerkintä on muutettu muotoon: alueen osa, jonka puusto ja avokalliot on säilytettävä. Tarvittaessa puusto on uudistettava niin, että sen merkitys ympäristölle säilyy. Kyseinen merkintä on lisätty asemakaavaan myös AH-tontille 54201/9, korttelin 54243 kaakkoisreunaan ja korttelin 54244 lounaisreunaan.

 

Muutosten lisäksi kaavaan on lisätty seuraavat määräykset:

 

A1- ja AP-korttelialueella:

 

                    tulee julkisivut pääosin muurata paikalla tummasta matalasta poltetusta savitiilestä.

AP-korttelialueella:

 

                    tulee rakennusten väliset jyrkät rinteet ja kallioleikkaukset maisemoida tukimuureilla, autokatoksilla tai muilla vastaavilla rakenteilla.

 

                    tulee korttelin 54244 lounaisreunassa asuntojen terassit rakentaa parvekemaisina ulokkeina ja arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen liittyvä jyrkänteen reunavyöhyke tulee jättää luonnontilaan. Jyrkänteen turvallisuus tulee taata ensisijaisesti terassien kaiteilla tai vastaavilla rakennuksiin liittyvillä rakenteilla.

 

                    saadaan enintään 20 % asunnoista rakentaa pääsisäänkäynnin esteettömyysvaatimuksesta poiketen, mikäli maas­ton korkeuserot johtavat kohtuuttoman pitkiin ramppiratkaisuihin.

 

                    on kulkutielle rakennettava kaiteella varustettu porras, jos tien pituuskallistus on yli 8 %.

 

                    on katuun tai tontin sisäiseen ajotiehen liittyvät etupihat ja autopaikat kivettävä.

 

Asemakaavaan on lisätty myös koko kaava-aluetta koskeva määräys:

 

                    tulee räjäytystyöt tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella.

 

Asemakaavan havainnekuva on muutettu laaditun viitesuunnitelman mukaiseksi.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 


KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan vesi­alueen asemakaavan ja korttelin nro 54201 tontin nro 2 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 54243–54244 sekä lähivirkistys-, luonnonsuojelu-, katu- ja vesialueet) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.12.2003 päivätyn ja 26.5.2005 muutetun piirustuksen nro 11260 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11260 (Vuosaaren tontti 54201/2 ym.)

 

Liite 2

Havainnekuva (Vuosaaren tontti 54201/2 ym.)

 

 

 

 


14

VUOSAAREN KORTTELEIDEN NRO 54151, 54312 JA 54308 - 54310 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN UUSI KAHVIPAAHTIMO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11384)

 

Khs 2005-411

 

54. kaupunginosan (Vuosaaren) kortteleiden nro 54151, 54312 ja 54308–54310 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutosehdotus.

 

Alue sijaitsee Vuosaaren itäosassa satama-alueen ja golfkentän välissä. Alue on Vuosaaren satamaan liittyvää yritysaluetta ja käsittää nykyi­sen Laivanrakentajanportti-kadun ympäristöineen.

 

Tiivistelmä                       Asemakaavan muutos mahdollistaa kahvipaahtimon rakentamisen ja toiminnan kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välisen kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisesti. Laivanrakentajanportti-katua siirretään etelämmäksi, ja kahvipaahtimolle varattavaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelia 54312 suurennetaan 79 912 m2:n kokoiseksi. Korttelialueen tehokkuus on e = 0.5 ja kerrosala 39 956 m2. Kadun siirtämisen seurauksena korttelit 54151 ja 54309 sekä puistoalueet poistuvat ja korttelit 54308 ja 54310 suurenevat. Vuotien, Laivanrakentajantien ja Laivanrakentajanportin risteyksen tilavaraus on tarkistettu, ja Laivanrakentajanportin kadunnimi on muutettu Laivanrakentajantieksi.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.1.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistöviraston tonttiosaston aloitteesta.

 

Lähtökohdat

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on työpaikka-aluetta teollisuus-, toi­misto- ja satamatoimintoja varten. Lisäksi alueelle on merkitty pääkatu ja metro tai rautatie. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

 

Asemakaavat

 

Alueella ovat voimassa vuonna 2002 vahvistettu asemakaava (Vuosaaren satama ja sen ympäristö) ja vuonna 1999 vahvistettu asemakaava (Porslahden täyttömäki ja Vuosaarenlahden venesatama). Alueen kokonaiskerrosala on 58 976 m2.

 

Oy Gustav Paulig Ab:lle varattava tontti 54312/1 on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on 30 000 k-m2. Korttelissa saa kerrosalasta enintään 25 % rakentaa liike- ja toimistotiloiksi.

 

Laivanrakentajanportin eteläpuolella olevat korttelit ovat toimistorakennusten korttelialueita sekä liike- ja toimisto- sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Näiden korttelien tehokkuusluku on e = 1.0. Rakennusoikeus on yhteensä n. 29 000 k‑m2.

 

Muu osa alueesta on katu- ja puistoaluetta.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Kvsto on päättänyt 1.9.2004 Oy Gustav Paulig Ab:n ja kaupungin välisen kiinteistökaupan esisopimuksen solmimisesta ja lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisesta. Esisopimus on allekirjoitettu 13.10.2004.

 

Oy Gustav Paulig Ab on teettänyt alustavan tontinkäyttösuunnitelman, Jaakko Pöyry Oy/JP-arkkitehdit, 2004.

 

Rakennusvirastossa on käynnissä Vuosaaren sataman ja yritysalueen katu-, rakennus- ja esirakentamissuunnittelu. Liikennelaitoksella on käynnissä metron huoltoraiteen suunnittelu ja metron jatkolinja- ja ase­mavarauksen yhteensovittaminen Vuosaaren sataman ja yritysalueen katu-, rakennus- ja esirakentamissuunnitelmiin.

 

Maanomistus

 

Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Korttelit 54309 ja 54310 sekä osa katualueesta on vuokrattu Vuotekno Oy:lle 31.12.2008 saakka.

 

Alueen yleiskuvaus

 

Kaava-alueen ja sen ympäristön maisema on muuttumassa merkittävästi voimassa olevan asemakaavan toteuttamisen seurauksena. Kaava-alue on rakentumassa yritysalueeksi, ja sen itäpuolella on rakenteilla olevaa satama-aluetta. Nykyisin alueen eteläosa ja eteläpuoli ovat entiseen telakka-alueeseen kuuluvaa tasaista kenttää, jolla on rekkojen pysäköintiä ja pieniä varastoja. Alueen pohjoisosassa on kallioinen mäki, joka ulottuu pohjoiseen kaava-alueen ulkopuolelle. Kallion louhintatyö on käynnissä osana satama- ja yritysalueen maantasoitustyötä. Kaava-alueen länsiosa on Vuotien, Laivanrakentajanportin ja Laivanrakentajantien risteysaluetta. Lännessä alue rajautuu Vuosaaren golfkenttään, jonka halki kulkee Vuotie/Kehä I Vuosaaren keskustan suuntaan.

 

Rakennettu ympäristö

 

Kaava-alueella on vaatimattomia varastorakennuksia ja liikennealuetta. Alueen itäpuolella, satama-alueella on entisen telakan käytössä ollut suuri laivanrunkohalli ja telakka-allas.

 

Palvelut       Alueella ja sen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä palveluita. Voimassa olevan asemakaavan mukaan satamaan liittyvälle yritysalueelle on mahdollista sijoittaa kaupallista palvelua. Vuosaaren keskustassa n. 1,5 km:n päässä ovat monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

 

Luonnonympäristö

 

Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä.

 

Suojelukohteet

 

Alueella ja sen läheisyydessä ei ole suojelukohteita.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alueella on pääosin telakka-aluetta palvelevia yksityisiä teknisen huollon verkostoja sekä voimalaitoksen jäähdytysvesitunnelit. Uutta verkostoa on rakennettu Laivanrakentajantien, Vuotien ja Laivanrakentajanportin liittymän tienoille.

 

Maaperä      Alue on pääosin kallio- ja kitkamaa-aluetta. Eteläosassa on täyttöalue, jossa täyttökerroksen paksuus on yli 3 m ja täytön alla on savea. Saven alapinnan syvyys maapinnasta on enimmillään n. 10 m.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Kaava-alueelta on löydetty arseenilla ja raskasmetalleilla pilaantunutta maata.

 

Liikennemäärä on nykyisin vähäinen. Sataman ja yritysalueen rakentuessa niiden aiheuttama liikenne lisääntyy. Sataman ja sen ympäristön yritysalueen kokonaisliikennemääräksi on arvioitu n. 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa sataman ja yritysalueen valmistuttua. Pääliikennesuunta on pohjoiseen Kehä III:lle. Liikennemääräksi Laivanrakentajanportilla on arvioitu 2 700.

 

Melua aiheuttavat Vuosaaren voimalaitos sekä rakenteilla olevan sataman työmaa. Sataman ja yritysalueen rakentuessa niiden aiheuttama melu lisääntyy. Vuosaaren sataman ympäristöluvassa esitettyjen tietojen perusteella sataman toimiessa täydellä kapasiteetilla päiväajan 55 dB:n melukäyrä ulottuu 250–300 m:n etäisyydelle satamasta. Päivä­ajan 45 dB:n melukäyrä ulottuu 1 000–1 500 m:n etäisyydelle satamasta. Kaava-alue sijaitsee 0–400 m:n etäisyydellä satama-alueesta.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset kahvipaahtimon rakentamiselle kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välisen kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisesti.

 

Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan Vuotien ja Laivanrakentajantien risteyksen tilavaraus.

 

Asemakaavamuutoksen välillisenä tavoitteena on Vuosaaren keskustassa sijaitsevan nykyisen kahvipaahtimoalueen vapauttaminen muuhun maankäyttöön.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Alue käsittää kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välille tehdyn esisopimuksen kohteen ja sen ympäristöä.

 

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahvipaahtimon rakentamisen ja toiminnan kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välisen kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisesti. Laivanrakentajanportti-katua siirretään etelämmäksi, ja kahvipaahtimolle varattavaa korttelia 54312 suurennetaan. Kadun siirtämisen seurauksena korttelit 54151 ja 54309 sekä puistoalueet poistuvat ja korttelit 54308 ja 54310 suurenevat. Vuotien, Laivanrakentajantien ja Laivanrakentajanportin risteyksen tilavaraus on tarkistettu, ja Laivanrakentajanportin kadunnimi on muutettu Laivanrakentajantieksi.

 

Kahvipaahtimon sijoittaminen Vuosaaren sataman välittömään läheisyyteen mahdollistaa paahtimon logistisesti tehokkaan toiminnan sekä tuotavan raakakahvin että valmistuotteiden osalta. Uusi sijainti tarjoaa suoran liikenneyhteyden tavarasatamaan, rautatieyhteyden päärataan sekä Kehä III:n kautta yhteyden päätieverkkoon. Tavaraliikenteen kannalta erinomainen sijainti vähentää tavaroiden käsittelyvaiheita ja liiken­nekuormitusta katuverkossa.

 

Oy Gustav Paulig Ab:n nykyinen kahvipaahtimo sijaitsee Vuosaaren keskustassa. Tuotantolaitoksen siirtäminen Vuosaaren keskustasta sataman yritysalueelle poistaa tuotantolaitoksen aiheuttamat haitat asutuksen ja keskustatoimintojen keskeltä. Kahvipaahtimon työntekijöille siirto ei aiheuta suurta muutosta, sillä etäisyys nykyisen ja uuden paahtimon välillä on vain n. 1,5 km. Nykyisen kahvipaahtimon alueen vapautuminen mahdollistaa uuden maankäytön Vuosaaren keskusta-alueelle sopivalla tavalla.

 

Oy Gustav Paulig Ab:n tarkoituksena on rakentaa kahvin tuotantotilaa enintään n. 30 000 k-m2 ja toimisto- ja vastaavaa tilaa n. 10 000 k‑m2. Kahvin tuotantotila on tarkoitus rakentaa vaiheittain.

 

Mitoitus        Alueen pinta-ala on 13,4 ha, josta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) on 8 ha, toimistorakennusten korttelialuetta (KT) 0,4 ha, toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) 1 ha ja katualuetta 4 ha.

 

Kokonaiskerrosala on 57 978 m2, mikä on n. 1 000 m2 vähemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Teollisuus- ja varastorakennusten (T) rakennusoikeus on 39 956 k-m2, jossa on lisäystä nykyiseen 9 956 k‑m2. Toimistorakennusten (KT) rakennusoikeus on 3 604 k-m2, mikä merkitsee 15 885 k-m2:n vähennystä. Toimitilarakennusten (KTY) rakennusoikeus on 14 418 k-m2, jossa on lisäystä 4 931 k-m2.

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T)

 

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta 54312 on laajennettu kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välisen esisopimuksen mukaisesti.   Korttelialueelle saa sijoittaa kahvipaahtimon. Uuden korttelin pinta-ala on 79 912 m2, ja se on muodostettu korttelin 54312 (T) lisäksi osasta korttelia 54151 (KT), osasta korttelia 54309 (KT) sekä osista Laivanrakentajanportin, Majakanvartijankadun ja Laivanrakentajantien katualueita.

 

Korttelialueen rakennusoikeus ilmaistaan tonttitehokkuusluvulla e = 0.5, joten rakennusoikeudeksi muodostuu 39 956 k-m2. Rakennusoikeudesta 25 % on mahdollista käyttää toimisto- ja vastaaviin tiloihin.

 

Raideyhteyden järjestäminen satama-alueelta on mahdollista.

 

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

 

Laivanrakentajantien katulinjauksen siirtämisen seurauksena korttelia 54308 on laajennettu voimassa olevassa kaavassa puistoiksi merkityille alueille. Korttelin tehokkuusluku on e = 1.0, josta muodostuu 3 604 k‑m2 rakennusoikeutta. Kokonaiskerrosalasta saa käyttää enintään 5 % myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten.

 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

 

Myös satama-alueeseen rajoittuvan korttelin 54310 rajoja on muutettu kadun siirtämisen vuoksi. Lisäksi korttelin tehokkuusluku on nostettu e = 1.5:een, josta muodostuu 14 418 k-m2 rakennusoikeutta.

 

Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kokonaiskerrosalasta saa käyttää enintään 5 % myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa 500 k-m2 yleisölle avointa ravintolatilaa Pohjoisloistonaukion äärelle.

 

Korttelista voidaan järjestää suora yhteys sekä satama-alueelle että telakka-altaan alueelle.

 

Liikenne      Pauligin tontin laajennuksen vuoksi Laivanrakentajanportin kadun linjausta on muutettu.  Pohjoisloisto-katu on poistettu. Majakanvartijankadulta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys viereisen golfkentän reunaa kiertävälle Mailapojanpolulle.

 

Pauligin tuotantolaitoksen liikennemäärä on arvioitu JP-suunnittelu Oy:n tekemässä selvityksessä. Sen mukaan raskaan liikenteen määrä tulee olemaan alle 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja henkilöautoliikenteen määrä alle 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Autopaikkamäärän tarve on selvitetty tontinkäyttösuunnitelman yhteydessä. Se on 200 autopaikkaa, mikä on vähemmän kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen autopaikkamäärä.

 

Vuotien, Laivanrakentajantien ja Laivanrakentajanportin risteykseen on varattu tila kiertoliittymää varten.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alueelle rakennetaan uudet teknisen huollon verkot. Nykyiset yksityiset verkot ovat käytössä, kunnes korvaavat yhteydet on rakennettu. Raken­­taminen ei saa aiheuttaa haittaa voimalaitoksen maanalaisille jäähdytystunneleille.

 

Jäteveden pumppaamon rakennusala on merkitty korttelin 54308 kaakkoispuolelle katualueelle.

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Kitkamaa- ja kallioalueilla rakennukset ja kunnallistekniikka perustetaan maanvaraisesti. Täyttöalueella rakennukset perustetaan joko paaluille tai massanvaihdon varaan, ja kunnallistekniikan rakentamisessa joudutaan tekemään pohjanvahvistustoimenpiteitä.

 

Maaperä on kunnostettava ennen rakennustöihin ryhtymistä. Alueelle tehdyn kunnostussuunnitelman mukaan pilaantunut maa poistetaan ja korvataan puhtaalla materiaalilla.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Melua aiheuttavat toiminnot ovat lähistössä sijaitseva voimalaitos ja rakenteilla oleva satama, joille kummallekin on ympäristöluvassa määritetty enimmäismelupäästöt ja -melutasot. Kaava-alueelle suunnitellun kahvipaahtimon aiheuttama melutaso on selvityksen mukaan vähäinen, ja 45 dB:n melukäyrä ylittää tontin rajan vain lounaassa Laivanrakentajantien katualueella (ks. asemakaavan toteuttamisen vaikutukset).

 

Oy Gustav Paulig Ab on teettänyt kahvinpaahtimon ympäristövaikutuksista selvityksen, jossa on arvioitu myös hajun esiintymistä (ks. asemakaavan toteuttamisen vaikutukset).

 

Nimistö        Nimistötoimikunta päätti 10.11.2004 esittää Vuosaaren sataman ympäristössä sijaitsevan aukion nimeksi Pohjoisloistonaukio–Norrfyrsplatsen aukion paikalta poistuvan kadunnimen mukaan. Lisäksi Laivanrakentajanportin nimi on kaavaehdotuksessa muutettu takaisin Laivanrakentajantieksi. Perusteluna on, että sataman nykyisessä suunnitelmassa kadun päässä ei enää ole sataman porttia ja että kadun linjauksen muutoksen seurauksena katu muodostaa luontevan jatkeen Laivanrakentajantielle.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Oy Gustav Paulig Ab on teettänyt selvityksen kahvipaahtimon ympäristövaikutuksista (JP-suunnittelu Oy, 2004). Selvityksessä esitetään uuden kahvipaahtimon aiheuttamat liikenteen, melun ja hajun ympäristövaikutukset. Selvityksen perusteena on käytetty kahta eri tuotantokapasiteettia: normaali kapasiteetti 42 000 tonnia ja laajennettu kapasiteetti 66 000 tonnia. Laajennettu kapasiteetti perustuu arvioon tuotantomäärästä 5–10 vuoden aikavälillä.

 

Vuosaaren sataman ja sen ympäristön asemakaavan yhteydessä on selvitetty maaperän pilaantuneisuus ja voimassa olevan kaavan toteuttamisen vaikutukset maa- ja kallioperään, ilmanlaatuun, pinta- ja pohjavesiin sekä melu- ja tärinätasoon.

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

 

Asemakaavan muutos ei muuta olennaisesti voimassa olevan asemakaavan tarkoitusta, rakennetta eikä mitoitusta. Kahvipaahtimon siirto pois Vuosaaren keskustasta mahdollistaa n. 45 000 m2:n alueen uuden maankäytön Vuosaaren metroaseman välittömässä läheisyydessä.

 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

 

Asemakaavan muutoksen mukaisen toiminnan synnyttämä liikennemää­rä ei muutu olennaisesti voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna, joskin alueen autopaikkamäärä vähenee. Sen sijaan nykyisen kahvipaahtimon liikenne poistuu Vuosaaren keskustasta. Asemakaavan muutoksessa KT- ja KTY-alueiden yhteispinta-ala pienenee, mikä tarkoittaa liikennemäärän vähenemistä.

 

Laivanrakentajanportin katulinjauksen muutos vaikuttaa siten, että katu jatkuu sujuvasti Laivanrakentajantielle. Se edistää sataman eteläosasta ja yritysalueelta tulevan liikenteen ohjautumista Laivanrakentajantielle ja sitä kautta Kehä III:lle.

 

Alueelle on rakennettava uusi teknisen huollon verkko.

 

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

 

Voimassa oleva asemakaava on toteutumassa satama-alueella ja sen ympäristössä. Toteutussuunnitelman mukaan sataman ja yritysalueen maanpinnat tasoitetaan yhtenäiseksi laajaksi kentäksi. Tarkoituksena on saada sataman ja yritysalueen välinen logistiikka sujuvaksi. Oy Gustav Paulig Ab:lle varatulla alueella sijaitseva nykyinen kallioinen mäki louhitaan tasolle n. +4,0. Muutokset tapahtuvat jo voimassa olevan kaa­van perusteella, eikä asemakaavan muutosehdotus muuta tilannetta tässä suhteessa.

 

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

 

Melu

 

Kahvipaahtimon toiminnasta aiheutuvaa melua arvioitaessa on käytetty hyväksi nykyisen Vuosaaren keskustassa sijaitsevan kahvipaahtimon toiminnan yhteydessä toteutettuja melumittauksia sekä meluntorjuntaohjelmia. Nykyisen paahtimon melun vaimennussuunnitelman perustana ja tavoitteena on ollut 50 dB keskiäänitason alittaminen lähimpien asuinrakennusten alueella, jotka nykyisin sijaitsevat vain n. 30 m:n etäisyydellä paahtimon toiminnoista. Uuden paahtimon melu tulee mak­simissaan olemaan samaa tasoa kuin nykyisen laitoksen. Melun jakautuminen paahtimon ympäristössä on arvioitu käyttäen hyväksi nykyisen laitoksen yhteydessä toteutettuja melukarttoja, joiden mukaan yli 45 dB:n melu rajoittuu laitoksen ympäristössä korkeintaan 100 m:n etäisyydelle melulähteestä.

 

Selvityksen mukaan paahtimotoiminnasta aiheutuva melu ei merkittävästi lisää satama-alueen melukuormaa paahtimotontin ulkopuolella. Sen sijaan nykyisen paahtimon aiheuttama melu poistuu Vuosaaren keskustassa.

 

Haju

 

Suomessa ei hajun esiintymiselle eikä hajupäästöille ole annettu enim­mäisohjearvoja. Yleisenä suosituksena on käytetty hajun esiintymistiheyttä 3–9 % vuoden tunneista. Alaraja koskee epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajuja ja yläraja vastaavasti hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi.

 

Hajua arvioitaessa on käytetty pohjana Ilmatieteen laitoksen vuosina 1996 ja 1997 hajuyhdisteiden leviämismallilla tehtyjä arviointeja nykyisen kahvipaahtimon aiheuttamien hajupäästöjen vaikutuksista paikalliseen ilmastoon. Uuden kahvipaahtimon aiheuttama haju leviää vallitsevien ilmavirtausten vuoksi paahtimon pohjois- ja itäpuolelle, lähinnä satama-alueelle. Etäisyys lähimpään asutukseen kasvaa nykyisestä 30 m:stä n. 800 m:iin. Myös uusien tekniikkojen käyttöönotto uudessa kahvipaahtimossa vähentää hajupäästöä.

 

Selvityksen mukaan uuden paahtimon melu ja haju eivät vaikuta merkittävästi ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Sen sijaan nykyisen paahtimon toiminnan lakkauttaminen parantaa viihtyvyyttä ja elinoloja Vuosaaren keskustassa.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Kaavamuutoksesta aiheutuu n. 0,75 milj. euron lisäkustannukset verrattuna Vuosaaren sataman asemakaavan (nro 10640) selostuksessa arvioituihin sataman ulkopuolisten alueiden rakentamisesta kaupungille aiheutuviin kustannuksiin. Lisäkustannukset muodostuvat jo rakennettujen vesihuoltoverkkojen siirroista sekä pohjanvahvistustoimenpiteistä, joita joudutaan tekemään Laivanrakentajanportin linjauksen muututtua maaperäolosuhteiltaan epäedullisempaan kohtaan. Lisäkustannuksista kadunrakennuksen osuus on n. 0,65 milj. euroa ja vesihuollon n. 0,10 milj. euroa.

 

Toteutus                            Kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n välisen kiinteistökaupan esisopimuksen mukaan yksi kaupanteon edellytys on lainvoimainen asemakaava vuoden 2005 loppuun mennessä. Tämän jälkeen Paulig Oy tekee investointipäätöksen vuonna 2006. Uuden kahvipaahtimon rakentaminen on sidoksissa Vuosaaren satamahankkeen aikatauluun, jonka mukaan paahtimon rakentaminen voi alkaa vuoden 2008 alussa ja käyt­töönotto tapahtua vuoden 2009 aikana. Asemakaava mahdollistaa paahtimon laajennuksen myöhemmin tarpeen mukaan.

 

Nykyisen paahtimon käytön lakkauttaminen ja raakakahvisiilostoalueiden luovutus kaupungille on niin ikään sidoksissa sataman toteutusaikatauluun. Edellä esitetyn aikataulun mukaan Paulig Oy luovuttaa siilostoalueen kaupungille vuoden 2010 kesäkuun lopussa.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta kiinteistöviraston tonttiosaston kirjeen perusteella (saapunut 9.6.2004).

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.10.2004). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa hankkeen nimi oli Laivanrakentajanportin ympäristön asemakaavan muutos.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuotalossa ja kaupunkisuunnitteluviraston nettisivustossa ”Nähtävänä nyt” 25.10.–12.11.2004. Kaavoittaja oli tavattavissa Vuotalossa 3.11.2004.

 

Asemakaavaluonnokseen verrattuna kaava-aluetta on pienennetty katu- ja liikennealueita koskevilta osin.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, liikennelaitoksen, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 

 

Helsingin Satama on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavan muutosluonnoksesta.

 

Myös Vuosaari-Seura ry, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-säätiö rs ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Asukasjärjestöt pitävät kahvipaahtimotoiminnan säilyttämistä Vuosaaressa ja siirtämistä sataman teollisuusalueelle myönteisenä asiana.

 

Ehdotus koskee sekä valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa että siihen kuulumatonta aluetta.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.3.–5.4.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan/ympäris­tökes­kuksen, pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, satamalautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

 

Lausunnot                        Helsingin Energialla (29.3.2005) ja pelastuslautakunnalla (10.5.2005) ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Ympäristökeskus mainitsee (13.4.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 12.4.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

 

Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä (27.4.2005) hankkeen kokonaisvaikutukset ovat positiivisia teollisen toiminnan siirtyessä pois Vuosaaren keskuksesta, metroaseman välittömästä läheisyydestä.

 

Helsingin Vesi mainitsee (10.6.2005) mm., että kaava-aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit tullaan rakentamaan alueen muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen yhteydessä. Kaava-alueella sijaitseva yleinen vesijohto sekä yksityiset vesihuoltoverkostot tulee pitää käytössä, kunnes korvaavat yhteydet on rakennettu.

 

Korttelin 54312 lounaisreunan läheisyydessä katualueella sijaitsevat vesihuoltolinjat tulee ottaa huomioon korttelialueen rakentamisen yhteydessä. Mikäli korttelialueen rakentaminen edellyttää niiden siirtämistä, tulee johtojen siirto- ja muutostyöt kokonaisuudessaan toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella. Sama koskee em. alueella sijaitsevan yleisen vesijohdon käytössäpitokustannuksia.

 

Helsingin Vesi puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

 

Kiinteistölautakunta mainitsee (19.4.2005) mm., että Vuosaaren uuden sataman rakentamisen viivästymisen johdosta on osapuolten kesken neuvoteltu ja 13.10.2004 allekirjoitettu yksityiskohtaisempi kiinteistökaupan esisopimus (myöhemmin esisopimus).

 

Esisopimuksessa on sovittu ne periaatteet, joita noudattaen kaupunki ja Paulig tekevät aikanaan Vuosaaren sataman yritysalueelta Pauligin uuden kahvipaahtimotontin luovuttamista koskevan kiinteistökaupan. 

 

Esisopimuksen ”Muut ehdot” 1-kohdan mukaan kaupunki laatii 31.12.2005 mennessä luovutettavaa tonttia koskevan asemakaavan muutoksen yhteistyössä Pauligin kanssa. Asemakaavan muutoksessa Pauligin näkökohdat otetaan huomioon. Asemakaavan tulee sallia kahvipaahtimon rakentamisen tontille ja mahdollistaa kahvipaahtimon normaalitoiminta tontilla.

Esisopimuksen 7-kohdan mukaan, mikäli tontille ei saada 31.12.2005 mennessä Pauligin edellytykset täyttävää lainvoimaista kaavaa, Pauligilla on oikeus purkaa esisopimus. Pauligin on ilmoitettava esisopimuksen purkamisesta kaupungille kolmen kuukauden kuluessa ao. määräpäivästä. Kaupunki on tällöin velvollinen palauttamaan Pauligille tämän maksaman käsirahan korkoineen.

 

Kaupan perusehtojen mukaan esisopimuksessa sovittuja määräaikoja voidaan kuitenkin tarkistaa, mikäli kaavoitus ei mahdollista kahvipaahtimon siirtoa. Jos määräaikaa tarkistetaan, Pauligin kahvipaahtimon toi­mintaa nykyisellä paikallaan pidennetään vastaavasti.

 

Korttelin 54151 alueella olevat tilapäiset vuokraukset varastotarkoituksiin on irtisanottu päättymään 30.6.2005.

 

Korttelit 54309 ja 54310 sekä osa katualueesta on vuokrattu Vuotekno Oy:lle 31.12.2008 saakka kaupungin 6 kuukauden ja Vuotekno Oy:n 3 kuukauden irtisanomisoikeuksin.

 

Uuden kahvipaahtimon rakentaminen on sidoksissa Vuosaaren satamahankkeen aikatauluun, jonka mukaan kahvipaahtimon rakentaminen voi alkaa vuoden 2008 alussa ja käyttöönotto tapahtua vuoden 2009 aikana.

 

Kiinteistöviraston virastopäällikkö on uuden kahvipaahtimotontin esisopimuksen 10-kohdan mukaisesti 12.11.2004 asettanut esisopimuksen ehtojen toteuttamista ja seurantaa varten Pauligin sekä kaupungin eri virastojen edustajista koostuvan yhteistyöryhmän. Tontin rakentamiskelpoiseksi saattaminen tapahtuu työryhmän ohjauksessa.

 

Nykyisen kahvipaahtimon toiminnan turvaamiseksi siihen saakka kunnes uusi kahvipaahtimo on rakennettu ja otettu käyttöön, on kaupungin ja Pauligin välistä 18.12.1996 allekirjoitettua sopimusta tarkistettu kiinteistölautakunnan 13.3.2001 tekemän päätöksen mukaisesti siten, että Pauligin omistuksessa olevat kaavan mukaiset n. 14 765 m²:n suuruiset yleiset katu-, tori- ja puistoalueet, joilla mm. Pauligin raakakahvivarasto ja siilot sijaitsevat, luovutetaan kaupungille viimeistään 30.6.2010 mennessä.

 

Lautakunta toteaa myös, että asemakaavan muutos kaavamerkintöineen ja -määräyksineen on valmisteltu kaupungin ja Pauligin välisten esisopimusten ehtojen mukaisesti Pauligin, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja eräiden muiden virastojen ja laitosten edusta­jien yhteistyönä.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee (28.4.2005) mm., että uusi Mailapojanpolun ja Majakanvartijankadun välillä sijaitseva katu tulisi nimetä, koska sille laaditaan oma katusuunnitelma.

 

Katujen ja puistojen investointikustannusten osalta asemakaavan muutos ei aiheuta olennaisia muutoksia aikaisempaan kustannusarvioon, koska katualueiden kokonaismäärä ei olennaisesti muutu ja pieni puistoalue poistuu vahvistetusta asemakaavasta.

 

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

 

Satamalautakunta mainitsee (26.4.2005) mm., että asemakaavan muutoksen perusratkaisu on sopusoinnussa Vuosaaren sataman kehittämisen kanssa, mutta eräiden yksityiskohtien suhteen olisi perusteltua tehdä tarkistuksia.

 

Pohjoisloistonaukio ja Laivanrakentajantien pään alue on esitetty hyvin puistomaisena. Alue on kuitenkin rekkojen liikkumis- ja kääntöaluetta, johon kauttaaltaan sijoitetut puuistutukset eivät sovi. Ohjeelliset istutettavat puurivit tulisi poistaa Laivanrakentajantien pään alueelta.

 

Laivanrakentajantien ja Laivanrakentajanpolun liittymäalue on nimetty Pohjoisloistonaukioksi. Nimi on liian pitkä ja hankalasti lausuttava. Aukion nimelle tulisi hakea peruste alueen tulevasta luonteesta ja merkityksestä ja nimen tulisi olla selkeä ja napakka.

 

Korttelissa 54310 on suurin sallittu kerrosluku viisi. Rakennus liittynee sataman ja logistiikka-alueen toimintoihin. Satama- ja logistiikka-alueel­la on pääasiassa vain yksikerroksisia, mutta verrattain korkeita terminaali- ja varastorakennuksia. Korttelin 54310 rakennus tulee toimimaan satama- ja logistiikka-alueen eteläisenä ”porttirakennuksena”. Jotta rakennukselle saataisiin luonnetta ja jotta sen rooli tulisi esiin ympäristöstä, sen tulisi olla ainakin jonkin verran taustalle tulevia terminaalirakennuksia korkeampi. Korttelin 54310 suurimman sallitun kerrosluvun olisi perusteltua olla viiden sijasta kuusi.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.6.2005), että lausuntojen perusteella asemakaavan muutosehdotukseen on tehty kaksi vähäistä tarkistusta. Ohjeellinen istutettava puurivi on poistettu Laivanrakentajantien päästä. Suurin sallittu kerrosluku korttelissa 54310 on muutettu viidestä kuuteen. Korttelin rakennusoikeus ei kuitenkaan muutu.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että yritysalueen nimistöä on tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena siten, että alueen nimistö heijastaa tulevan sataman ja yritysalueen luonnetta ja merkitystä. Alueen nimistö tarkastellaan yritysalueen seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä, joka käynnistyy kuluvan vuoden aikana. Näin ollen yksittäisiä nimistöä koskevia tarkistuksia ei ole tehty tässä asemakaavan muutoksessa.

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan kortteleiden nro 54151, 54312 ja 54308–54310 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 27.1.2005 päivätyn ja 27.6.2005 piirustuksen nro 11384 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11384 (Vuosaaren uusi kahvipaahtimo ja sen ympäristö)

 

Liite 2

Havainnekuva (Vuosaaren uusi kahvipaahtimo ja sen ympäristö)

 

 

 

 


15

VUOSAAREN TONTTIEN 54177/3 JA 4 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11336)

 

Khs 2002-144

 

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54177 tonttien nro 3 ja 4 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuu korttelin nro 54177 uusi tontti nro 7).

 

Tyynylaavantie 13–15

 

Tiivistelmä                       Kaava-alue käsittää korttelin 54177 viimeiset rakentamattomat tontit 3 ja 4 sekä näiden itäpuolella olevan katualueen osan Ulappasiltaan saakka. Tonttien toteutuminen on viivästynyt toimitilojen heikon kysynnän vuoksi.

 

Kiinteistölautakunnan aloitteesta nykyiset liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueen tontit ja katualueen osa yhdistetään yhdeksi erityisasumisen tontiksi, joka on tarkoitettu etupääs­sä nuorten asuntoja varten. Rakennuksen itäpäähän on rakennettava katutasoon myös liiketilaa vähintään 100 k-m2. Muodostettavan tontin pinta-ala on 2 185 m2, rakennusoikeus 3 200 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku viisi.

 

Metroliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän torjumiseksi kaavassa on määräykset, joiden mukaan asuinhuoneet tulee suunnata pihan puolelle eikä niitä saa sijoittaa katutasoon. Kadun puolelle tulee kuhunkin kerrokseen rakentaa umpinainen luhtikäytävä eikä sille puolelle saa sijoittaa korvausilmaventtiilejä.

 

Nykyisistä KTY-tonteista luopumista perustellaan sillä, että keskeneräinen kortteli saadaan valmiiksi. Vuosaaren keskusta-alueelle jää edelleen riittävästi toimitilatontteja tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Asemakaavan perusteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.10.2004) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kiinteistölautakunnan esityksestä.

 

Lähtökohdat

 

                      Asemakaavat

 

Pääosalla aluetta on voimassa 9.6.2000 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontit 54177/3 ja 4 ovat liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Molempien tonttien rakennusoikeus on 2 300 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku neljä. Tonttien pohjoisosalle on merkitty yleiselle jalankululle varattu alueen osa, jolle on merkitty myös ajoyhteys.

 

Alueen itäosalla on voimassa 9.5.1996 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan kyseinen osa on katualuetta.

 

                      Maanomistus

 

Alueen omistaa kaupunki.

 

                      Alueen yleiskuvaus

 

Alue käsittää viimeiset korttelin 54177 rakentamattomat tontit sekä tonttien ja Tyynylaavantieltä Ulappasillalle johtavan portaan välisen katualueen, joka on rakennusviraston ilmoituksen mukaan katualueena tarpeeton. Tällä hetkellä alue on tasainen likimain Tyynylaavantien tasossa oleva sorakenttä, jolla ei ole kasvillisuutta.

 

Alueen länsipuolella olevaan pysäköintilaitokseen on jo rakennettu kortteleiden 54174, 54175 ja 54177 asuntojen autopaikat. Sinne on varauduttu rakentamaan myös kaava-alueen tarvitsemat autopaikat. Alueen rakentamisen viivästyminen on aiheuttanut pysäköintilaitosta hallinnoivalle Edenin Pysäköinti Oy:lle lisäkustannuksia, jotka kaupunki on kuitenkin yhtiölle maksanut.

 

 

 

 

 

 

Ilmakuva alueesta

 

                      Yhdyskuntatekninen huolto

 

Alue voidaan liittää olemassa olevaan teknisen huollon verkostoon.

 

Maaperä      Maaperä on kitkamaata ja maalaji pääosin hiekkaa. Pohjavesipinta on tasolla n. +3,4–+3,8. Alue sijaitsee Vuosaaren pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi.

 

Ympäristöhäiriöt             

 

Alueen eteläpuolella on metrorata n. 26 m:n etäisyydellä suunnitellusta rakennusalasta. Metro liikennöi tällä hetkellä klo 5.25–23.45. Metroliikenteen aiheuttama keskiäänitaso liikennöintitunteina ylittää valtioneuvoston ohjearvon 55 dB ulkona. Lisäksi radassa oleva vaihde tonttien kohdalla aiheuttaa korkeita hetkellisiä melutasoja sekä maaperän kautta välittyvää tärinää.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Vuosaaren keskusta-alueen rakentamisen edistäminen.

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

                      Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Nykyiset KTY-tontit 54177/3 ja 4 sekä niiden itäpuolella oleva katualueen osa muutetaan yhdeksi asuinkerrostalotontiksi (uusi numero 54177/7), jolle saa rakentaa asuntolatyyppisiä nuorisoasuntoja.

 

Asemakaavan muutosta perustellaan sillä, että Vuosaaren keskusta-alueelle jää edelleen riittävästi toimitilatontteja tulevaisuuden tarpeisiin, ja sillä, että alueen läheisyydessä olevan Kauppakeskus Columbuksen laajentaminen itään päin heikentää oleellisesti kyseisten tonttien toteuttamismahdollisuuksia. Alueen rakentaminen on kuitenkin tärkeää, jotta Vuotien ja metron aiheuttamaa melutasoa voidaan pienentää korttelin jo rakennetuilla asuinkerrostalotonteilla ja Vuosaaren keskustaa rumentava ja ajoittain häiriötä aiheuttava rakentamaton korttelin osa saadaan kunnostettua.

 

Erityisasumisen korttelialue (AKS)

 

Koko kaava-alueesta muodostetaan erityisasumisen korttelialue (AKS), joka on tarkoitettu etupäässä nuorten asuntoja varten.

 

Uuden tontin 7 pinta-ala on 2 185 m2 ja rakennusoikeus 3 200 k-m2 (ker­rosalan muutosta aikaisempaan ‑1 400 m2). Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 22 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin sekä tilaa hissiä ja valokuilua varten. Edellisten lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden ja luhtikäytävien 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna alueen kerrosala pienenee 1 400 m2.

 

Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on viisi. Ylin kerros on pihan valokulman parantamiseksi n. 3,5 m kapeampi kuin normaalikerrokset. Ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta julkisivut on rapattava. Asukkai­den yhteiseen käyttöön tarkoitettujen saunatilojen yhteydessä on oltava ulkovilvoittelutila.

 

Ensimmäiseen kerrokseen Tyynylaavantien tasoon ei saa sijoittaa asuntoja, mutta saa sijoittaa liikehuoneistoja. Kaupunkikuvallisista syistä rakennuksen itäpäähän on rakennettava liiketilaa vähintään 100 k‑m2. Tähän liittyvää maanalaista liiketilaa voidaan rakentaa alueel­le, jolla on merkintä (ma-KL). Ensimmäisen kerroksen korkeuden tulee olla 330 cm ja sen kadunpuoleinen julkisivu tulee käsitellä muusta julki­sivusta poikkeavalla tavalla siten, että sen tilat voidaan rakentaa tai myöhemmin muuttaa liiketiloiksi.

 

Tontin pysäköintipaikat on sijoitettava alueen vieressä olevalle LPA‑ton­tille 54177/5. Tontille 54177/7 saa kuitenkin sijoittaa yhden liikuntaesteisille tarkoitetun autopaikan. Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärät ovat seuraavat: 1 autopaikka/250 m2 erityisasumisen kerros­alaa ja 1 autopaikka/100 m2 liike- tai toimistotilojen kerrosalaa.

 

Palvelut       Kaupallisten ja julkisten palvelujen osalta alue tukeutuu Vuosaaren keskustan palveluihin.

 

                      Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaavan toteuttaminen edellyttää n. 60 m pitkän kaukolämpölinjan rakentamista. Muilta osin alue voidaan liittää olemassa oleviin teknisen huollon verkkoihin.

 

                      Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Saatavilla olevien pohjatutkimustietojen mukaan rakennus ja piha-alueet voidaan perustaa maanvaraisesti. Kohteessa on suositeltavaa tutkia myös paalutusta radan aiheuttaman tärinän etenemisen vaimen­tamiseksi. Lopullinen perustamistapa määritellään tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella.

 

Alueelta ei ole tiedossa maaperää pilannutta toimintaa. Pilaantuneisuus­­tutkimuksia ei ole kuitenkaan tehty.

 

Kaavaehdotuksessa on pohjaveden suojelua koskeva määräys. Kaava-alueella on noudatettava rakennusvalvontaviraston rakentamistapaohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta.

 

                      Ympäristöhäiriöt

 

Ajoneuvoliikenteen ennuste vuodelle 2025 Tyynilaavantiellä on n. 4 000 ajoneuvoa/vrk. Noin 50 m:n etäisyydellä kohteesta on Vuotie, jonka ennusteliikennemäärä on n. 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ajoneuvoliikenteen yhteenlaskettu keskiäänitaso julkisivulle on n. 66 dB. Lisäksi metroliikenteen keskiäänitaso ruuhkatunteina on n. 62 dB. Radan puoleisten julkisivujen kokonaisääneneristävyys ulko- ja sisätilojen keskiäänitaso­erona on 32 dB.

 

Ääneneristyksen mitoituksen kannalta määräävintä on metron aiheuttama, kohteen edessä olevan vaihteen toistuva kolahdus, joka aiheuttaa sekä korkeita hetkellisiä ilmaäänitasoja että maaperän kautta kulkeutuvaa runkomelua myös yöaikana klo 23.45 saakka ja jälleen klo 5.25 lähtien.

 

Tämän vuoksi radan puoleisen julkisivun ja sen rakenteiden kokonaisääneneristävyys tulee mitoittaa myös hetkellisille äänitasoille LAFmax = 80 dB sisämelutason LAFmax = 40 dB saavuttamiseksi.

 

Tiiviin ja rakennuksen rungosta irti olevan luhtikäytävän rakentaminen edesauttaa hetkellisen äänitasovaatimuksen 40 dB saavuttamista. Äänenkulkua edistävien liitosrakenteiden vähentämiseksi rakennuksen tuloilman korvausilmaventtiilit on määrätty sijoitettaviksi rakennuksen poh­­joispuolelle. Lisäksi asuinhuoneet tulee suunnata pihan puolelle, eikä tuuletusikkunoita saa sijoittaa radan puolelle.

 

Mittauksin on arvioitu, että rakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen kulkeutuu runkomelua, joka tulee eristää. Tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen suurin sallittu äänitaso asuinhuoneissa raideliikenteen runkoäänestä on 35 dB(A) Slow max. Tämän saavuttamiseksi ei ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa asuntoja.

 

Määräyksillä turvataan sisätiloissa yöllä yhteenlaskettu hetkellinen äänitaso enintään 45 dB.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Työpaikkatonttien muuttaminen asuinkäyttöön ei huononna merkittäväs­ti työpaikkojen ja palvelujen sijoittumismahdollisuuksia Vuosaaren keskustaan, sillä heti alueen itäpuolella olevaan rakentamattomaan kortteliin 54178 on mahdollista sijoittaa työpaikka- ja palvelurakentamis­­ta.

 

Asemakaavan muutoksella kortteli saadaan rakennettua valmiiksi huo­mattavasti nopeammin, kuin voimassa olevan kaavan mukaan olisi ollut mahdollista.

 

Nuorisoasuntojen rakentaminen monipuolistaa alueen asuntokantaa ja täydentää kaupunkikuvallisesti Tyynylaavantien varren rakentamista.

Lisäksi uusi rakennus alentaa tehokkaasti liikenteen aiheuttamaa ulko­melua oleskelualueilla korttelissa 54177.

 

Kaukolämpöjohdon rakentamisesta aiheutuu kaupungille n. 15 000 euron kustannukset (ALV 0 %). Tontille 54177/5 rakennetun pysäköintilaitoksen mitoituksessa on jo otettu huomioon tontin 54177/7 autopaikkojen tarve.

 

Toteutus                            Uusi tontti 54177/7 on tarkoitus rakentaa heti asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

 

Suunnittelun vaiheet

 

                      Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto tiedotti asemakaavan muutoksen laatimisesta vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa. Osallisille lähetettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 27.11.2002 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ilmoitus asemakaavan muutoksen vireilletulosta. Osallistuminen on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Kaavan laatimisen aikana Nuorisosäätiö on pitänyt toiminnastaan tiedotustilaisuuden, jonka jälkeen asukkaiden kanta kaavaratkaisuun on muuttunut myönteisemmäksi.

 

                      Viranomaisyhteistyö

 

Asemakaavan muutoksen laatimisen aikana on neuvoteltu kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katuosaston sekä rakennusvalvontaviraston kanssa.

 

                      Esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 7 mielipidekirjettä, joista 4 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 3 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asemakaavan muutosluonnoksen esittelytilaisuudessa ja puhelimitse.

 

                      Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 

Vuosaari-Seura ry, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö rs mainitsevat (17.1.2003) yhteisessä mielipiteessään, että kaavoituksen tavoitteeksi on asetettava kaikkien vuosaarelaisten ”julkisen olohuoneen” kehittäminen siten, että turvataan toisaalta mahdollisimman monipuolinen julkinen ja kaupallinen palvelutarjonta ja toisaalta korkea­tasoinen elin- ja asiointiympäristö ja kaupunkikuva. Tärkeänä päämääränä nähtiin mm. työpaikkarakentamiseen varattujen alueiden säilyttäminen. Tätä perusteltiin mm. ylipormestari Siitosen esittämällä arviolla, että satamapäätöksen jälkeen elinkeinoelämän kiinnostus Itä-Helsinkiin ja Vuo­saareen kasvaa voimakkaasti. Sataman tulo tuottaa Vuosaaren keskustaan liiketoimintoja, joille sijoittuminen satama-alueel­le ei imagon tai logististen syiden vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Keskustan alueen toimitila-alueiden muuttaminen asuntoalueiksi olisi lyhytnäköistä kaupunkisuunnittelua.

 

Myös Vuosaaren Urheilutalo Oy pitää (12.2.2003) arveluttavana keskustaan kaavailtujen liike- ja toimistotonttien muuttamista asuntotonteiksi.

 

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto toteaa, että keskustatoimintojen painopiste siirtyy Kauppakeskus Columbuksen laajennuksen yhteydessä idemmäksi. "Julkinen olohuone" keskittyy Kauppakeskus Columbuksen yhteyteen Ulappasillan ja Porslahdentien väliselle alueelle. Keskustapalvelujen kerrosala ei vähene ja keskusta-alueel­le jää edelleen riittävästi toimitilatontteja tulevaisuuden tarpeisiin. Asemakaavan muutos mahdollistaa liikehuoneistojen sijoittamisen myös muodostettavalle AKS-tontille.

 

Liikennelaitoksen mielestä (14.1.2003) kaavoitusratkaisuissa on otettava huomioon metroradan ja aseman toteutetut rakenteet. Rakentamista ei saa sijoittaa metroradan varteen lähemmäksi kuin aikanaan rakennettaessa on suunniteltu. Mikäli tällaiseen kuitenkin päädytään, se ei saa aiheuttaa liikennelaitokselle kustannuksia. Tulevien rakennusten seinille on asetettava tarpeelliset runko- ja ilmaäänen vaimennusvaatimukset.

 

Asemakaavaosasto toteaa, että radassa oleva vaihde aiheuttaa kohteeseen sekä runkomelua että ilmaääntä. Uusille rakennuksille on kaavassa kohdistettu määräykset asumiseen kelpaavan äänitason saavuttamiseksi.

 

Ympäristökeskuksella ei ole (17.1.2003) huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Suullisessa mielipiteessä vastustettiin asuntojen sijoittamista kaavanmuutosalueelle.

 

                      Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuosaaren lähiöasemalla ja Vuotalossa 21.5.–12.6.2003. Siitä on tullut 3 kirjallista ja 3 suullista mielipidettä.

 

As Oy Helsingin Piilonpirtti, As Oy Helsingin Tyynylavankuja 2, As Oy Helsingin tähtitalo ja As Oy Mosaiikkiraitti 6 (12.6.2003) sekä ASO Kallvikintie 59, Kiinteistö Oy Kallvikintie 57 ja VVO-ASO Vuosaarentie 1 epäilevät (12.6.2003) kahdessa samansisältöisessä mielipiteessään, että rakennuksessa, jotka on tarkoitettu 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, ei synny normaalia sosiaalista kontrollia, joka perustuu eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden luontaiseen kanssakäymiseen. Yhtiöt esittävät, että osa asunnoista osoitettaisiin vammaisten palveluasunnoiksi, jolloin ympärivuorokautinen avustajapäivystys ehkäisisi merkittävästi mahdollisia järjestyshäiriöitä. Rakennusten korkeuden katsotaan vähentävän Tyynylaavankuja 3:n asukkaiden asumismukavuutta.

 

Asemakaavaosasto toteaa, että kaava ei estä asuntojen osoittamista myös vammaisten palveluasunnoiksi. Rakennusten käytöstä päättää kuitenkin omistaja tai vuokralainen niissä rajoissa, mitkä asemakaavas­sa on osoitettu. Suunniteltu rakennus ei sovellu kovin hyvin vam­mais­asunnoiksi, koska yhteys Mosaiikkiraitin ja metron sisäänkäyntit­a­soon puuttuu.

 

Voimassa oleva asemakaava sallii Mosaiikkiraitin tasossa olevan pihakannen yläpuolelle 4 toimistokerrosta, joiden kerroskorkeus on yleensä vähintään 3,6 m. Tämän lisäksi ilmastointi vaatii lähes koko talon mittaisen konehuoneen katolle. Muutetussa kaavassa pihakansi jää pois. Katutasossa olevan pohjakerroksen minimikorkeudeksi kaavassa määrätään 3,3 m, mutta sen yläpuolella olevat asuinkerrokset ovat vain 3,0 m eikä massiivista konehuonetta tarvita. Näin ollen ehdotuksen mu­kainen rakennus on matalampi kuin voimassa olevan kaavan mukainen. Lisäksi rakennuksen runkosyvyyden pienentäminen 15 m:stä n. 12 m:iin parantaa selvästi Tyynylaavankuja 3:n asukkaiden asumismukavuutta.

 

Tyynylaavankuja 3:n talotoimikunta epäilee (12.6.2003), että suunniteltu nuorten asuntolarakennus aiheuttaa häiriötä ja pimentää heidän jo entisestään pimeää ja varjoisaa pihaansa. Myönteisenä seikkana toimi­kunta mainitsee rakennuksen toimimisen melumuurina metron aiheutta­maa melua vastaan.

 

Myös suullisissa mielipiteissä epäiltiin nuorten asumisen aiheuttavan häiriötä ympäristölleen.

 

Asemakaavaosasto viittaa edelliseen vastineeseen.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei asemakaavan muutosehdotus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

 

Käsittelyn aikana jäsen Wallden-Paulig jäsen Loukoilan kannattamana teki yllä mainitun päätösehdotuksen.

 

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 4 (Johansson, Pajamäki, Rantanen, Väkiparta) – 4 (Loukoila, Sandbacka, Wallden-Paulig, Rautava), yksi jäsen poissa, puheenjohtaja Rautavan äänen ratkaistessa asian, hyväksyä jäsen Wallden-Pauligin ehdotuksen.

 

Khs ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta hylkäsi omalta osaltaan muutosehdotuksen vastoin esittelijän esitystä ja perustelematta kantaansa tarkemmin. Tämän vuoksi Khs päätti asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville ja lähettää sen lausunnoille, jotta kaavaehdotuksen mahdolliset puutteet tulisivat tarkemmin yksilöidyksi.

 

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 26.11.–27.12.2004, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

 

Ehdotuksesta on pyydetty ympäristölautakunnan/ympäris­tökes­kuksen, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

 

Lausunnot                        Kiinteistölautakunta toteaa (21.12.2004) mm., että tonttien autopaikat on osoitettu viereiselle pysäköintitontille 54177/5. Tontille on rakennettu pysäköintitalo, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on varauduttu nyt kyseessä olevien tonttien autopaikkojen sijoittamiseen korottamalla pysäköintilaitosta. Kiinteistötoimi on vastannut lisäpaikkojen rakentamiseen varautumisen kustannuksista, jotka saadaan paikkojen tarvitsijalta takaisin, kun kortteli rakennetaan valmiiksi.

 

Koska tontit sijaitsevat metroradan ja Vuotien melualueella, tilasi kiinteistöviraston tonttiosasto kaupunkisuunnitteluviraston vaatimuksesta melu- ja tärinäselvityksen mittauksineen kohteesta. Selvityksen tulokset on otettu tarkasti huomioon talosuunnittelussa ja asemakaavan muutoksessa. Talossa on metroradan puolella umpinainen, rakennuksen rungosta erillinen luhtikäytävä, asuinhuoneistoissa on kaksinkertaiset ääntä pidättävät ulko-ovet, ensimmäiseen kerrokseen ei sijoiteta lainkaan asuntoja, kaikki asuinhuoneet suunnataan pihan puolelle, korvausilma otetaan koneellisesti talon pohjoispuolelta ja suodatetaan jne. Suunniteltu rakennus suojaa korttelin piha-alueita ja muita asuinrakennuksia melulta ja hiukkaspäästöiltä.

 

Kiinteistöviraston tonttiosaston tilaaman ja kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen valvoman melu- ja tärinäselvityksen valmistumi­sen jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi vielä uudet selvitykset ja mittaukset, joten nämä kysymykset on tässä kohteessa selvitetty poikkeuksellisen perusteellisesti.

 

Kiinteistölautakunta varasi 4.5.2002 tontit 54177/3 ja 4 Nuorisosäätiölle nuorille tarkoitettujen valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2004 saakka. Näihin hankkeisiin on saatu myös
raha-automaattiyhdistyksen avustusta, jonka avulla vuokrat on saatu pysymään kohtuullisina. Nuorisoasunnoista on edelleen runsaasti kysyntää. Nämä hankkeet ovat myös osa valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien sopimasta asunnottomuuden vähentämisohjelmasta. Tontit soveltuvat hyvien liikenneyhteyksien ja runsaiden palveluiden takia erityisen hyvin suunniteltuun tarkoituksen.

 

Asemakaavan muutosta vastustavissa mielipiteissä on epäilty nuorisoasuntojen aiheuttavan häiriötä ympäristölleen, ja että 18–35-vuo­ti­aille tarkoitetussa yhteisössä ei synny normaalia sosiaalista kontrollia. Suunnitellun uuden tontin rakennusoikeus on 3 200 k-m2. Tästä vähintään 100 k-m2 tulee olla liiketiloja. Keskipinta-alalla 60 k-m2 tulisi taloon 52 asuntoa.

 

Tällaisia ja suurempiakin työssä käyvälle nuorisolle tarkoitettuja hankkeita on viime vuosina toteutettu eri puolille pääkaupunkiseutua. Nuorisosäätiön asuntojen määrä on juuri ylittänyt 2 000 asuntoa.

 

Häiriöitä ei näissä kohteissa ole ilmennyt enempää kuin muussakaan asumisessa. Mikäli häiriöitä ilmenee, nuorisoasumiseen keskittynyt ja siitä jo pitkän kokemuksen saanut organisaatio pystyy niihin tehokkaasti puuttumaan.

 

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Sen avulla voidaan keskeneräinen kortteli rakentaa valmiiksi sekä saadaan samalla melusuoja pihalle ja naapureille. Kohteeseen saadaan rakennettua kysyttyjä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja työssä käyville nuorille.

Ympäristökeskus mainitsee (22.12.2004) ympäristölautakunnan päättäneen 21.12.2004, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

 

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (13.1.2005) ehdotuksen hyväksymistä.

 

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (31.1.2005) mm., että kaavaehdotus täyttää sille asetetut vaatimukset. Melun ja tärinän osalta on tehty hyvät selvitykset. Vielä jää kaipaamaan pihamelutarkastelua. Pihamelu ei ilmeisesti ylitä ohjearvoja. Tämä olisi hyvä vielä selostuksessa perustellen todeta.

 

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (18.5.2005) mm., että selostukseen on tehty seuraava pihamelua koskeva lisäys:

 

Keskiäänitaso päiväaikana tontin 54177/6 leikki-alueella on nykyisin 57–61 dB(A). Ennustetilanteessa eteläpuolelle rakennettava tontin 54177/7 talo suojaa piha-aluetta Vuotien, metroradan ja Tyynilaavantien melulta. Keskiäänitaso ennustetilanteessa vuonna 2025 tontin 54177/6 piha-alueella ja uusien rakennusten takana alittaa päiväajan ohjearvon 55 dB(A).

 

Lisäksi asemakaavakarttaan on tehty pieni teknisluonteinen korjaus (poistuvat kerrosalamerkinnät).

 

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan korttelin nro 54177 tonttien nro 3 ja 4 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.9.2004 päivätyn ja 18.5.2005 muutetun piirustuksen nro 11336 mukaisena.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaavakartta nro 11336 (Vuosaaren tontit 54177/3 ja 4 ym.)

 

Liite 2

Havainnekuva (Vuosaaren tontit 54177/3 ja 4 ym.)

 

 

 

 


16

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

 

Khs 2005-451

 

Xxxxx Xxxxx pyytää (21.6.2005) vapautusta käräjäoikeuden lauta­mie­hen tehtävästä, koska muuttaa 9.7.2005 pois paikkakunnalta.

 

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Xxxxx Xxxxxx käräjä­oikeuden lautamieheksi toimikau­deksi 2005–2008. Kvston olisi valit­tava uusi lautamies hänen tilalleen.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee

1                          myöntää Xxxx Xxxxxxx va­pautuksen kärä­jäoi­keuden lautamie­hen tehtävästä ja

2                          valita Xxxx Xxxxxxxxxxx (s. X.X.XXXX) kärä­jäoi­keuden lauta­mie­heksi vuoden 2008 lopus­sa päättyväksi toimikaudek­si.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

 

 

 

 

 


17

ERON MYÖNTÄMINEN SOSIAALIJOHTAJA AULIKKI KANANOJALLE

 

Khs 2005-1425

 

Sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja pyytää (14.6.2005), että hänelle myönnettäisiin ero sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virasta 1.4.2006 alkaen vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi.

 

Sosiaalilautakunta viittaa (21.6.2005) sosiaalijohtaja Aulikki Kanan­ojan eronpyyntöön ja toteaa, että sosiaalijohtajan virka on tarpeen täyttää pysyvästi, minkä vuoksi se tulisi välittömästi julistaa haettavaksi.

 

Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan viraston päällikön (sosiaalijohtaja) viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttä­mä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

 

Kielitaitosäännön mukaan viraston päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

 

Viran nykyinen kokonaispalkka on 7 781,05 euroa kuukaudelta.

 

Lautakunta päätti merkitä tiedoksi sosiaalijohtaja Aulikki Kananojan eroamisilmoituksen ja todeta, ettei lautakunnan tiedossa ole estettä eron myöntämiselle.

 

Samalla lautakunta esittää, että sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virka julistetaan avoimesti haettavaksi.

 

Khs toteaa, että sosiaalitoimen johtosäännön mukaan sosiaaliviraston päällikkönä toimivan sosiaalijohtajan valitsee Kvsto sosiaalilautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Virka kuuluu Helsingin kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 17, jossa vähimmäiskokonaispalkka on 7 768,17 euroa kuukaudelta.

 

Khs ilmoittaa, että 1.8.2005 on tullut voimaan laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lain 10 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

 

Lain 3 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

 

Kuten sosiaalilautakunnan esityksestä ilmenee sosiaalitoimen johtosään­nön mukaan viraston päällikön (sosiaalijohtaja) viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon sekä kokemus­ta hallinto- ja johtamistehtävissä. Johtosääntö poikkeaa 1.8.2005 voimaan tulleen lain säädösten sisällöstä, joten johtosääntö on muutettava vastaamaan lakia.

 

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja onkin 7.7.2005 kehottanut sosiaalivirastoa kiireellisesti ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalitoimen johtosäännön muuttamiseksi siten, että johtosäännössä mainittujen viraston päällikön (sosiaalijohtajan) ja muiden virkojen kelpoisuusvaatimukset vastaavat 1.8.2005 voimaan tulevaa lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), sikäli kuin ne eivät sitä nyt tee. Samalla sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti todeta, viitaten sosiaalilau­takunnan 21.6.2005 tekemään esitykseen sosiaalijohtajan viran haettavaksi julistamisesta, että virka voidaan julistaa haettavaksi kun johtosäännön määräykset kelpoisuusvaatimuksista on muutettu.

 

KHS                                   Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää sosiaalijohtaja Aulikki Kanan­ojalle eron sosiaaliviraston sosiaalijohtajan virasta 1.4.2006 lukien.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285