SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N OMISTUSJÄRJESTELYT

Khs 2008-997

RYJ Konsernijaosto päättänee merkitä jaostolle annetun selvityksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta) sekä HKL:lle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

ESITTELIJÄ Helsingin kaupunki ja Suomen valtio omistavat tasaosuuksin Suomenlinnan Liikenne Oy:n, joka harjoittaa Suomenlinnan henkilö- ja huoltoliikennettä. Yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli 3,8 milj. euroa, tase 5,2 milj. euroa ja henkilöstömäärä 13 henkilöä.

Valtion omistamia yhtiön osakkeita hallinnoi opetusministeriö ja kaupungin omistamia osakkeita HKL. Kaupunki ja valtio ovat alun perin 27.8.1978 sopineet Suomenlinnan liikenteen hoidosta. Sopimuksen mukaan henkilöliikenteen mahdollisesta alijäämästä vastaa Helsingin kaupunki ja huoltoliikenteen mahdollisesta alijäämästä Helsinki ja valtio yhtä suurin osuuksin.

Opetusministeriö ilmoitti kirjeellään 1.4.2008, että ministeriön rooli on kehittynyt strategiseen suuntaan ja operatiivisia tehtäviä on siirretty muille toimijoille. Valtion omistajapolitiikkaa ja - ohjausta on viime aikoina kehitetty voimakkaasti. Valtion omistus on jaettu markkinaehtoisesti toimiviin yhtiöihin ja erityistehtäväyhtiöihin. Suomenlinnan Liikenne Oy on määritelty ns. erityistehtäväyhtiöksi, jossa valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. Opetusministeriö katsoi, ettei valtiolla ole enää nykyisin sellaista erityisintressiä Suomenlinnan Liikenne Oy:öön, että valtion yhtiöomistuksen ylläpitämistä olisi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Edelleen opetusministeriö katsoi, ettei valtion osakkuus yhtiössä tuo lisäarvoa yhtiön toimintaan tai sen kehittämiseen.

Opetusministeriö esitti, että Suomen valtio vetäytyisi Suomenlinnan Liikenne Oy:stä siten, että valtion omistusosuus yhtiössä siirtyisi Helsingin kaupungille. Valtio vastaisi jatkossakin Helsingin kaupungin kanssa yhtä suurin osuuksin Suomenlinnan huoltoliikenteen mahdollisesta alijäämästä. Opetusministeriö katsoi, että omistuksen keskittäminen Helsingin kaupungille mahdollistaisi Suomenlinnan Liikenne Oy:n toiminnan kehittämisen tehokkaasti osana muuta Helsingin kaupungin joukkoliikennettä.

Esitetyillä perusteilla opetusministeriö esitti neuvotteluja siitä, miten Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistuksen siirto voitaisiin toteuttaa niin, että yhtiön toiminnan jatkuvuus sekä nykyisten omistajien intressit turvattaisiin tehokkaasti.

HKL:n sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustajat ovat käyneet opetusministeriön kanssa neuvotteluja em. kirjeen johdosta. Neuvotteluissa on nyt saavutettu yhteisymmärrys Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistusjärjestelyn toteuttamisesta ja mm. huoltoliikenteen kustannusvastuista.

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta selostaa tarkemmin neuvottelujen tulosta konsernijaoston kokouksessa.

13.9.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVARAHOITTEISTEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHDISTÄMINEN JA TEHOKKAAMPI HALLINTO

Khs 2009-2606

KAJ Konsernijaosto päättänee

- merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta tehdyn työryhmämietinnön sekä siitä annetut lausunnot, ja

- esittää kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi työryhmän mietinnössä esitettyihin toimenpiteisiin kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden sulauttamiseksi ja hallinnon järjestämiseksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Työryhmämietintö päätösehdotuksineen ja liitteineen 22.6.2010
	Liite 2	Yhteistoimintaneuvottelukunnan lausunto 23.8.2010
	Liite 3	Kooste kiinteistöyhtiöiden yhteistyöryhmien lausunnoista
	Liite 4	Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnan kannanotto 6.8.2010
	Liite 5	Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry:n lausunto 8.7.2010

ESITTELIJÄ

Esityksen lähtökohdat Kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman yhtenä strategisena tavoitteena on selvittää kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa.

Kaupunginjohtaja päätti tämän johdosta 21.10.2009 (78 §) asettaa työryhmän laatimaan esiselvityksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta, ja edelleen

16.12.2009 (95 §) asettaa työryhmän esiselvityksessä esitetyn pääomafuusiomallin mukaisella tavalla.

Työryhmän työ koskee Helsingin kaupungin omistamia 21 alueellista aravakiinteistöyhtiötä, joiden hallinnoitavana on yhteensä 420 vuokranmääritysyksikköä. Asuntoja aravakiinteistöyhtiöissä on noin

42 600 ja asuinhuoneistopinta-ala on yhteensä noin 2,5 miljoonaa m². Asunnoissa asuu noin 84 000 asukasta.

Työryhmän puheenjohtajana toimi kaavoitus- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ja jäseninä virkamiesvalmistelijoiden lisäksi vuokralaisten, työntekijöiden ja yhtiöiden johdon edustajat.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä todeta vielä, että työryhmän tuli työssään tehdä esitys pääomakustannusten vyöhykkeisestä painotuksesta sekä tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden tasausjärjestelmän muutoksista niin, että vuokranmääritykseen mahdollisesti tehtävät muutokset tulisivat porrastetuiksi 5–10 vuoden ajanjaksolle. Työryhmän tuli valmistelussaan kiinnittää erityistä huomiota toimivan asukasdemokratian turvaamiseen.

Mietinnössä on otettu huomioon pääomayhtiön tarkoituksenmukaisuus ja soveltuvuus kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaisten arvojen ja tavoitteiden sekä MA-ohjelman asuntopoliittisten tavoitteiden toteutumiselle. Selvityksessä tarkastellaan myös kiinteistöyhtiöiden lainojen käsittelyä, voimassa olevan vero- ja hankintalainsäädännön määräyksiä, asumiseen liittyviä kehitysnäkymiä kuten asuntojen kuntoon, varustetasoon ja asumisväljyyteen liittyvää vaatimustason kasvua sekä hyvän asukasviihtyvyyden turvaavien kiinteistöpalveluiden toimivuutta ja alueyhtiöiden asiakaspalvelun laatua.

Työryhmän erityisenä huomion kohteena uutta hallintomallia kehitettäessä olivat asukasdemokratian turvaaminen, mahdollisuudet kohtuullisen vuokratason hallintaan ja ylläpitämiseen, yhtiöiden erilaiset ja muuttuvat pääoma- ja lainarakenteet, uudisrakentamisen toteutusmäärät sekä ylläpito- ja hallintokulut, rakennusten kunnon ja teknisen arvon ylläpitäminen ja käyttötalouden tehostaminen.

Työryhmän mietinnössä tarkastellaan pääomayhtiön ja alueyhtiöiden perustamiseen ja hallinnointiin, toiminnan ohjaukseen ja toiminnan toteuttamiseen sekä henkilöstöhallintoon ja asukasdemokratiaan liittyviä oikeudellisia, taloudellisia ja toiminnallisia näkökohtia. Työryhmä on myös tarvittaessa hankkinut lausuntoja erityisesti verotukseen liittyvistä kysymyksistä ja ne on mietinnössä otettu huomioon.

Uusia ratkaisuja aravavuokratalojen pääomatalouteen vaativat erityisesti tilanteet, joissa peruskorjausrakentamisen tarve kohdistuu samanikäiseen rakennuskantaan yhtäaikaisesti tai samaan aikaan uudisrakentamisen kanssa ja johtaa pääomakustannusten epätasaiseen jakaantumiseen. Samoin esimerkiksi uusien satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa pääomakustannukset joidenkin kiinteistöyhtiöiden alueilla nousevat merkittävästi, mikä nykyisellä hallintomallilla heijastuisi merkittävästi myös näiden yhtiöiden nykyisten asuntojen vuokriin.

Kiinteistöyhtiöiden nykyinen hallinto on myös niiden osin vähäisestä henkilökunnasta johtuen haavoittuvainen ja toisaalta konsernin omistajaohjaus välillistä ja yhtiöiden lukumääränkin takia osin tehotonta.

Suunniteltu uusi pääomayhtiö on tarkoitus perustaa heti syksyllä mahdollisen kaupunginvaltuuston hyväksyvän päätöksen jälkeen, jotta se pystyy osallistumaan sulautumissuunnitelman laatimiseen. Pääomayhtiö hallinnoi kaikkien alueyhtiöalueiden pääomia, hoitaa kaikkiin lainoihin liittyvät rahoitusjärjestelyt ja toteuttaa kaikkien alueyhtiöalueiden keskimääräisen pääomavuokran laskennan. Yhtiön toiminta on tarkoitus käynnistää pienellä vain sen ydintehtäviin keskittyvällä organisaatiolla.

Asuntotuotantotoimikunnan ja perustettavan pääomayhtiön suhteeseen ehdotus ei siten aiheuta muutosta nykykäytäntöön verrattuna. Tämä merkitsee sitä, että toimikunta rakennuttaa edelleen kaupungin aravarahoitteisen vuokra‑asuntotuotannon sille varatuille tonteille ja vastaa pääosin uuden yhtiön hallitseman vuokra‑asuntokannan peruskorjausten rakennuttamisesta.

Työryhmän ehdotus

Yhtiöjärjestely

Työryhmä ehdottaa mietintönsä tuloksena, että kaupunki perustaa yhtiön omistamaan kaupungin aravavuokra-asuntoja ja sulauttaa omistamansa 21 aravakiinteistöyhtiötä tähän. Työryhmän ehdotuksen mukaan sulautuminen tulisi panna täytäntöön vuoden 2012 alussa ja uuden pääomayhtiön tehtäväksi määriteltäisiin vastaaminen kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti valtion tuella rahoitettujen kaupungin aravavuokratalojen hallinnosta.

Ehdotuksen mukaan uusi pääomayhtiö perustaa fuusion yhteydessä nykyisten kiinteistöyhtiöiden sijaan 21 alueellista, 1.1.2012 toimintansa aloittavaa alueyhtiötä, joiden tehtäväksi tulee toimialueillaan sijaitsevan kiinteistökannan isännöinti ja hoito. Tehtävät tulevat tarkemmin määritellyiksi pääomayhtiön kanssa jatkossa tehtävissä palvelusopimuksissa.

Uusi vuokranmääritys- ja tasausjärjestelmä

Työryhmä esittää koko kiinteistökannan osalta uutta vuokranmääritys- ja -tasausjärjestelmää. Siinä eri alueyhtiöiden toimialueella sijaitsevien vuokranmääritysyksiköiden tontinvuokrat ja pääomakustannukset määritetään sijainnin mukaan neljään eri luokkaan. Alueellisen luokituksen lisäksi alueyhtiökohtaisen keskimääräisen pääomavuokran määrityksessä sovelletaan pisteytystä, jossa otetaan painotetusti huomioon uusien asuntojen ja peruskorjausten alueellinen käytettävyyttä parantava vaikutus.

Työryhmä ehdottaa, että sen esittämää vuokranmääritystapaa sovellettaisiin ensimmäisen kerran syksyllä 2012, jolloin lasketaan vuoden 2013 keskimääräiset pääomavuokrat. Vuosien 2011 ja 2012 osalta vuokranmäärityksessä noudatettaisiin edelleen nykykäytäntöä.

Äkillisten muutosten välttämiseksi luokituksesta mahdollisesti aiheutuvaa alueellista keskimääräistä pääomavuokran nousua rajoitetaan lisäksi pisteytysmenettelyllä siten, että ensimmäisen viiden vuoden aikana nousu voi olla enimmillään 0,50 €/m²/kk, eli vuositasolla keskimäärin 0,10 €/m²/kk. Tässä ei ole voitu ottaa huomioon nykyisissä pääomakustannuksissa muista syistä mahdollisesti aiheutuvia muutoksia, vaan uusien asuntojen ja peruskorjausten alueellinen käytettävyyttä parantava vaikutus voi joidenkin alueyhtiöiden alueella johtaa edellä mainittua rajoitusta suurempaan keskimääräisen pääomavuokran nousuun.

Lisäksi muutoksena aikaisempaan verrattuna esitetään, että vuokranmääritysyksiköiden pääomavuokrat pisteytetään ja hoitokustannukset määritellään alueittain siten, että tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden keskimääräiset kokonaisvuokrat voivat poiketa alueen vuokranmääritysyksiköiden keskivuokrasta + 20 % … -20 % , kun vaihteluväli nykyisin voi olla +10 % … -20 %.

Jottei vuokranmääritysyksiköittäin tai alueittain asukkailta aiemmin tai tulevaisuudessa kerättyjä peruskorjauksiin tarkoitettuja varoja kuitenkaan menetettäisi yhteiseen käyttöön, varat otetaan pääomayhtiössä tehtävässä pääomavuokran pisteytyksessä huomioon siten, että varaukset kohdentuvat varat keränneiden vuokralaisten eduksi.

Vuokralaisdemokratia

Vuokralaisedustus ehdotetaan toteutettavaksi vuokranmääritysyksiköissä ja alueyhtiöissä nykyisellä tavalla, minkä lisäksi uuden pääomayhtiön hallitukseen varataan paikka kahdelle asukasedustajalle ja heidän varajäsenelleen. Asian järjestämiseksi tulee Kvston fuusiota koskevan päätöksen jälkeen tehdä tarvittavat muutokset Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöön ja sen soveltamista koskevaan menettelyohjeeseen.

Henkilöstön asema

Fuusiojärjestelyssä on henkilöstön kannalta kysymys liikkeenluovutustilanteesta, jossa henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä uuden alueyhtiöorganisaation palvelukseen. Työryhmä ehdottaa siksi vahvistettavaksi, että työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle työnantajalle, jolloin henkilöstön nykyiset työsuhteeseen liittyvät edut ja oikeudet turvataan entisen tasoisina.

Palvelusopimukset

Työryhmä ehdottaa, että pääomayhtiön ja alueyhtiöiden välisten mietinnössä kuvattujen palvelusopimusten laatiminen aloitetaan heti kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen.

Kiinteistöyhtiöiden muut kuin asuintilat

Nykyistä muiden kuin asuntojen vuokrausmenettelyä esitetään jatkettavaksi siten, että pääomayhtiö vuokraa toimitilat omakustannushintaan tilakeskukselle, jolta saadut vuokrat kirjataan ks. alueyhtiön toiminta-alueen vuokratuotoksi. Tilakeskus vuokraa tilat edelleen loppukäyttäjille. Menettelyn muutostarpeet tulee esityksen mukaan arvioida yhtiöjärjestelyn voimaan tulon jälkeen. Yhtiöissä on edellä mainittujen tilojen ja asuntojen lisäksi esimerkiksi kerho-, sauna- ja varastotiloja. Näiden tilojen vuokrauksesta huolehtivat alueyhtiöt ja tilojen vuokratuotot kirjataan kyseisen vuokranmääritysyksikön hyväksi.

./. Työryhmämietintö päätösehdotuksineen ja liitteineen on liitteenä 1.

Lausunnot Työryhmän mietinnöstä pyydettiin YT-menettelyn edellyttämät lausunnot yhtiöiden yhteistoimintaryhmiltä ja Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden yhteistoimintaneuvottelukunnalta. Yhteistoimintaneuvottelukunnan työnantajaa edustavat jäsenet puolsivat esitettyä fuusiomallia. Henkilöstön edustajat eivät ottaneet kantaa fuusion toteuttamiseen. Yhteistoimintaneuvottelukunta kiinnitti huomiota siihen, että mikäli fuusio toteutetaan, pääomayhtiön ja alueyhtiöiden väliset palvelusopimukset tulee tehdä siten, että toiminnan pitkäaikainen kehittäminen turvataan. Henkilöstön aseman neuvottelukunta edellytti määräytyvän noudattaen työryhmän päätösehdotuksessa ja mietinnön liitteessä mainittuja periaatteita. Yhteistyötoimikunnan lausunto ja kooste kiinteistöyhtiöiden

./. yhteistyöryhmien lausunnoista ovat liitteinä 2 ja 3, ja yhteistyöryhmien lausunnot nähtävänä esittelijällä.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunta lähetti kaupungille kannanottonsa työryhmämietinnön johdosta. Siinä neuvottelukunta toteaa mm., ettei voi hyväksyä työryhmän ehdotusta asuinkiinteistöjen yhdistämisestä pääomafuusioyhtiöksi sekä 21 isännöintiyhtiöksi. Neuvottelukunta esittää, että kaupunki päättäisi hylätä työryhmämietinnön ehdotuksen kokonaisuudessaan ja sen sijaan päättäisi perustaa uuden kiinteistöyhtiön uustuotantokohteille. Kannanotto

./. kokonaisuudessaan on liitteenä 4.

Helsingin kaupungin vuokra-asukkaiden yhdistys ry antoi samoin kaupungille lausuntonsa. Siinä yhdistys vastustaa lähtökohtaisesti koko sulauttamissuunnitelmaa ja toteaa mm., että nykyinen kiinteistöyhtiömalli on toimiva niin asukasdemokratian kuin taloudenkin kannalta. Lausunto

./. kokonaisuudessaan on liitteenä 5.

Työryhmä kuuli lisäksi työnsä kuluessa henkilöstöryhmien ja vuokralaisten edustajia. Kuulemistilaisuuksien yhteydessä toimitetut kannanotot sisältyvät mietinnön liiteaineistoon.

30.8.2010 ja 13.9.2010 pöydälle pantu asia

KALASATAMAN PALVELU OY:N PERUSTAMINEN

Khs 2010-1341

KAJ A Konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi

- perustaa Kalasataman Palvelu Oy, ruotsiksi Fiskehamnens

./. Service Ab -nimisen yhtiön liitteinä 1 - 3 olevien yhtiöjärjestyksen, rakennuttajasopimuksen ja liittymissopimuksen mukaisesti yhdessä rakennuttajasopimuksen muiden perustajaosakkaiden kanssa,

- kehottaa kiinteistölautakuntaa palveluyhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään palveluyhtiön osakkeet yhtiön toiminta-alueen varaamattomien tonttien osalta;

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhdessä muiden perustajaosakkaiden kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa oikeus-palvelut tarvittaessa kaupungin osalta tekemään mainittuihin asiakirjoihin viranomaisten edellyttämiä vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia;

- kehottaa kiinteistölautakuntaa Kalasataman asuntotontteja ja muita tontteja, joilla sijaitsee asuntoja, luovuttaessaan huolehtimaan siitä, että tonttien luovutusehtoihin sisällytetään tonttien vuokralaisille tai omistajille velvollisuus liittyä kaupungin määräämin ehdoin palveluyhtiön osakkaaksi, tehdä liitteen 3 mukainen liittymissopimus palveluyhtiön kanssa, ostaa palveluyhtiön osakkeet palveluyhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana ja suorittaa palveluyhtiölle kiinteistölautakunnan päättämillä perusteilla laskettava omarahoitusosuus ja sen indeksitarkistus;

- oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston tekemään palveluyhtiön rakennuttajasopimukseen, liittymissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa sopimuksissa mainittujen

perusteiden edellyttämiä sekä asukkaiden edustuksen ja tiedonsaannin turvaavia muutoksia ja tarkistuksia.

- osoittaa 4 948 euroa talousarvion kohdasta 8 22 19 Arvo-paperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi palveluyhtiön osakkeiden merkitsemistä varten;

B Konsernijaosto päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita yhtiön perustavassa kokouksessa esittämään projektinjohtaja Hannu Asikaisen ja johtava kiinteistölakimies Martti Tallilan valitsemista perus-tettavan yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja KHT Tomi Rimpisen BDO Oy:stä tilintarkastajaksi ehdolla, että kaupunginhallitus päättää yhtiön perustamisesta kohdan A mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle. hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja asuntotuotantotoimistolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Yhtiöjärjestys
	Liite 2	Rakennuttajasopimus liitteineen
	Liite 3	Liittymissopimus liitteineen
	Liite 4	Muutosluonnokset
	Liite 5	Esityksen perustelut
	Liite 6	Kalasataman Palvelu Oy:n perustaminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kalasataman uudelle asuntoalueelle ehdotetaan perustettavaksi Kalasataman Palvelu Oy -niminen palveluyhtiö, jonka tarkoitus on toteuttaa, hallita, omistaa ja ylläpitää keskitetysti Kalasataman osayleiskaava-alueen asuntotonttien ulkopuoliset maantasoiset autopaikkatontit (LPA), yhteispihatontit (AH), alueen asukkaita ja yrityksiä palveleva portaali ja yhteiskerhotilat. Yhteispihatonttien alapuolisia pysäköintilaitoksia ja huoltotiloja palveluyhtiö ei toteuttaisi.

Ensi vaiheessa yhtiön toiminta-alueena olisi Kalasataman aloitusalue. Perustajaosakkaina olisivat tässä vaiheessa kaupunki ja aloitusalueen rakennuttajat alueen asuntotonttien vuokralais- ja omistajayhteisöjen lukuun.

Aloitusalueen asuntotonttien omistaja- ja vuokralaisyhteisöjen tulisi liittyä kaupungin määräämin ehdoin osakkaaksi palveluyhtiöön, tehdä palveluyhtiön kanssa liittymissopimus ja suorittaa liittymissopimuksen ehtojen mukaisesti indeksillä tarkistetut omarahoitusosuudet palveluyhtiölle.

Maantasoisten autopaikkatonttien (LPA), yhteispihatonttien (AH), aluetta palvelevan portaalin ja yhteiskerhotilojen investointikustannukset katettaisiin toiminta-alueittain liittymissopimuksessa määritellyin yhtäläisin perustein. Käyttökustannukset taas katettaisiin osakasyhteisöiltä perittävillä omakustannusperusteisilla käyttömaksuilla. Palveluyhtiö toimisi osakkaisiinsa nähden omakustannusperiaatteella, eikä sen tarkoituksena ole tuottaa voittoa.

Palveluyhtiö laajentaisi toimintaansa vaiheittain asemakaavoituksen ja rakentamisen etenemisen mukaan kaupungin tätä koskevien päätösten mukaan niin, että lopullinen toiminta-alue vastaisi koko Kalasataman osayleiskaavan mukaista aluetta. Toiminnan laajentuessa sitä varten annettavat uudet osakkeet suunnattaisiin kunkin uuden alueen asuntotonttien varauksensaajille.

Ehdotus on pääosin kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Yhtiö vastaa toimintaperiaatteiltaan ja toimialaltaan pääosin Arabianrannan

alueella toimivaa Arabian Palvelu Oy:tä. Luonnokset yhtiöjärjestykseksi, rakennuttajasopimukseksi ja liittymissopimukseksi ovat liitteinä.

Lautakunnan esitykseen verrattuna yhtiöjärjestys-, rakennuttajasopimus- ja liittymissopimusluonnoksiin on tehty muutoksia, jotka paremmin turvaavat asukkaiden osallistumisen ja tiedonsaannin yhtiön taloudesta ja toiminnasta. Luonnos muutoksiksi on liitteenä.



Kokousaika	27.9.2010 klo 17.00
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Seuraavat kokoukset	11.10.2010 25.10.2010 15.11.2010 29.11.2010 13.12.2010