KAUPUNGINHALLITUKSEN
KONSERNIJAOSTO
ESITYSLISTA
13 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
30.8.2010 klo
17.00 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
Seuraavat kokoukset |
13.09.2010 27.09.2010 11.10.2010 25.10.2010 15.11.2010 29.11.2010 13.12.2010 |
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Kansainvälisen designsäätiön tilannekatsaus |
3 |
4 |
Helsingin Bussiliikenne Oy:n osavuosikatsaus 2/2010 |
5 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen hallintomalliselvitys |
7 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Kalasataman Palvelu Oy:n perustaminen |
14 |
2 |
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon ylimääräinen yhtiökokous |
17 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Konsernijaosto päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Helistön (varalla Räty) ja Krohnin (varalla kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Konsernijaosto päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
KANSAINVÄLISEN DESIGNSÄÄTIÖN TILANNEKATSAUS
Khs 2009-621
KJ Konsernijaosto
päättänee merkitä Kansainvälisen designsäätiön tilannekatsauksen tiedoksi.
Pöytäkirjanote
Kansainväliselle designsäätiölle (Pekka Timonen) sekä talous- ja
suunnittelukeskukselle (varainhallinta).
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
ESITTELIJÄ Helsinki valittiin
maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna 2012. WDC Helsinki
2012 -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Helsingin lisäksi Espoon, Vantaan,
Kauniaisten ja Lahden kaupungit sekä valtio yhteistyössä muun muassa
korkeakoulujen, yritysten, design-alan, maakunnan liittojen ja muiden
keskeisten toimijoiden kanssa.
Vuoden 2012 designpääkaupunkivuoden käytännön toteuttamisesta vastaa
Helsingin perustama Kansainvälinen designsäätiö, jolle Helsingin, Espoon,
Vantaan Kauniaisten sekä Lahden kaupungit ovat siirtäneet WDC Helsinki 2012 -
hankkeen toteutukseen liittyvän käytännön päätöksenteon. Kaupunkien designpääkaupunkivuoden yhdyshenkilöistä
muodostetaan yhteistyöelin, jonka tehtävänä on yhdessä säätiön organisaation
kanssa koota, edistää ja koordinoida kaupunkien designvuoden tavoitteita,
toimintoja ja hankkeita, sekä toimia tiedon välittäjänä kaupungeista säätiöön
ja säätiöstä kaupunkeihin päin.
Hankkeen koko
rahoitus kohdistetaan perustettavalle säätiölle. Designpääkaupunkivuoden 2012
tapahtumien, organisaation ja viestinnän kokonaiskustannukset on arvioitu 15
miljoonaksi euroksi. Hakemuksen valmistelussa esitellyn jaon mukaan hankkeessa
mukana olevat kaupungit kattaisivat yhdessä 6 miljoonaa, valtion suora rahoitus
olisi 5 miljoonaa ja loput 4 miljoonaa tulisi muista lähteistä. Helsingin
osuudeksi on tässä mallissa kaavailtu suurusluokaltaan noin 3 miljoonaa euroa,
riippuen kaupunkien välisen jakosuhteen vahvistamisesta. Merkittävin osa
kustannuksista tulee sisältymään vuoden 2012 talousarvioon. Perustettavan säätiön hallitus päättää
rahoituksen jakautumisesta vuosille 2010, 2011, 2012 ja 2013.
Kansainvälisen
designsäätiön johtaja Pekka Timonen esittää säätiön tilannekatsauksen
konsernijaoston kokouksessa.
HELSINGIN BUSSILIIKENNE OY:N OSAVUOSIKATSAUS 2/2010
Khs 2010-901
KJ Konsernijaosto
päättänee merkitä
Helsingin Bussiliikenne Oy:n osavuosikatsauksen 2/2010 tiedoksi kehottaen
Helsingin Bussiliikenne Oy:tä edelleen jatkamaan kannattavuuden parantamiseen
tähtääviä toimenpiteitä.
Pöytäkirjanote Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.
Lisätiedot:
Halinen Pia, controller, puhelin 310 25718
LIITE |
ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja
toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymien
konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja
tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.
Konsernijaosto päätti kokouksessaan 10.5.2010 merkitä tytäryhteisöjen seurantaraportin
1/2010 tiedoksi kehottaen Helsingin Bussiliikenne Oy:tä edelleen jatkamaan
kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Seurantaraportin 1/2010 yhteydessä esittelijä
totesi että, Helsingin Bussiliikenne Oy:n osalta jaostolle annetaan toimitusjohtaja
Juha Hakavuoren selvitys yhtiön tulevaisuuden näkymistä ja tilannekatsaus
kannattavuuden parantamiseen
tähtäävien toimenpiteiden tuloksista konsernijaoston kokouksessa elokuussa
2010.
Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut osavuosikatsauksen vuoden 2010 toiselta vuosineljännekseltä Helsingin Bussiliikenne Oy:stä. Katsaus on laadittu yhtiön toimittamien tietojen perusteella. Toimitusjohtaja Juha Hakavuori antaa tilannekatsauksen kokouksessa.
./. Osavuosikatsaus on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.
Kaupunginjohtaja toteaa, että Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminnan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan.
Yhtiön maksuvalmius on tarkoitus turvata kaupungin pääomalainalla.
HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKENNELAITOS -LIIKELAITOKSEN HALLINTOMALLISELVITYS
Khs
RYJ Konsernijaosto päättänee merkitä HKL:n hallintomallivaihtoehtoja koskevan selvityksen tiedoksi ja todeta, että selvitys ei tässä vaiheessa anna aihetta toimenpiteisiin.
Pöytäkirjanote liikennelaitos –liikelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Lahdenranta Matti , toimitusjohtaja, puhelin 310 35091
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
ESITTELIJÄ
Taustaa Kaupunginvaltuuston hyväksymään srategiaohjelmaan 2009 – 2012 on kirjattu metroliikenteen ja raitioliikenteen hallintomallien selvittäminen. Kaupunginhallitus päätti strategiaohjelman toimeenpanopäätöksessään 17.8.2009 kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä HKL-liikelaitoksen kanssa selvittämään metro- ja raitioliikenteen vaihtoehtoiset hallintomallit vuoden 2009 loppuun mennessä.
Konsernijaosto merkitsi 8.2.2010 tiedoksi alustavan selvityksen hallintomallivaihtoehdoista ja kehotti HKL-liikelaitosta yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynnistämään jatkovalmistelun keskistettyjen hallintomallivaihtoehtojen, (a) liikelaitosmalli, (b) osakeyhtiömalli (yksi yhtiö/konserni ja (c) yhdistelmämalli (liikelaitos ja tytäryhtiöt), pohjalta ja tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle esityksen HKL-liikelaitoksen hallintomalliksi kaupunginhallitukselle tehtävää esitystä varten.
Konsernijaosto edellytti lisäksi, että valmistelussa on otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitut yhteistoimintamenettelyt.
Konsernijaosto myönsi 10.5.2010 työlle jatkoaikaa 1.8.2010 saakka.
HKL-liikelaitos on valmistellut hallintomalliselvitystä konsernijaoston linjauksen mukaisesti sekä liikelaitoksen sisäisenä selvityksenä (HKL-ryhmä) että yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa (valmisteluryhmä: Lahdenranta/HKL, Judström/HKL, Olli/Taske ja Malinen/Taske).
Hallintomalliselvityksen keskeinen sisältö
Selvityksessä on tutkittu seuraavat hallintomallivaihtoehdot:
Liikelaitosmalli
(A) Liikelaitos
–
HKL jatkaa liikelaitoksena yhtenä kokonaisuutena.
Osakeyhtiömalli
(B) Osakeyhtiö
–
HKL yhtiöitetään yhtenä kokonaisuutena
(C) Konserniyhtiö
–
HKL yhtiöitetään konsernikokonaisuudeksi siten, että HKL-Raitioliikenne
ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään omiksi tytäryhtiöikseen ja HKL:n
infratoiminnot ovat joko osa HKL-Emoyhtiötä tai infratoiminnot muodostetaan
omaksi tytäryhtiökseen.
Yhdistelmämalli
(D) Liikelaitos & tytäryhtiöt
–
HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne yhtiöitetään HKL-Liikelaitoksena
jatkavan liikelaitoksen tytäryhtiöiksi. HKL:n infratoiminnot ovat joko osa
HKL-Liikelaitosta tai myös infratoiminnot muodostetaan liikelaitoksen
tytäryhtiöksi.
Valmistelutyössä on laadittu seuraavat selvitykset:
– Toimintaympäristön kuvaus
– Eri hallintomallivaihtoehtojen vertailukriteerit
– Eri hallintomallivaihtoehtojen arviointi
– Eri hallintomallivaihtoehtojen SWOT-analyysi
– Päävaihtoehtojen (A ja B) taloudelliset laskelmat
Valmistelutyössä on otettu huomioon myös valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti –työryhmän selvitykset koskien kuntalain muutosta, kun kyse on kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavasta toiminnasta. Tästä yhtiöittämisvelvoitteesta työryhmä esittää säädettäväksi kuntalailla.
Koska VM:n työryhmän esityksessä lakiin ehdotetaan säädettäväksi monopolitoimintaa ja yksinoikeuksia koskeva poikkeussäännös, yhtiöittämisvelvoite ei tulisi koskemaan HKL:n toimintaa miltään osin.
HKL on kesällä 2010 päässyt sopimukseen HSL:n kanssa pitkäaikaisista (15 vuotta) raitio- ja metroliikenteen operointia koskevista sopimuksista. Niinikään HKL tulee vuoden 2010 aikana sopimaan HSL:n kanssa HSL-kuntayhtymän perussopimuksen pohjalta Helsingin joukkoliikenteen infrakorvauksia koskevan sopimuksen, jonka mukaisesti HSL maksaa HKL:lle korvausta HKL:n hallinnoiman joukkoliikenneinfran käyttämisestä.
HKL:n
toimintaympäristö 2010 ->
Hallintomalliselvityksen toimintaympäristöanalyysissä otettiin huomioon mm. seuraavia asioita:
– Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevat kaavailut
– Raitio- ja metroliikennemarkkinoiden koko ja houkuttelevuus
– Raitio- ja metroliikenteen kehittymisnäkymät ja uusien hankkeiden rahoitusta koskevat vaihtoehdot
– Ympäristö- ja asiakasnäkökulma
– Seudullisen yhteistyön painotukset
– Vireillä olevat pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeet ja kuntalain muutokset
– Länsimetrohankkeeseen liittyvät yhteistyökuviot ja –hankkeet
– HKL:n ja Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän (jäljempänä HSL) väliset sopimusjärjestelyt raitio- ja metroliikenteen hoitamisesta
Hallintomallivaihtoehtojen
vertailuperusteet
Hallintomalliselvitystä valmisteltaessa on vertailtu eri organisaatiovaihtoehtoja omistajatahon näkökulmasta, strategisesta näkökulmasta, operatiivisesta näkökulmasta ja hallinnon näkökulmasta seuraavasti:
Omistajatahon näkökulma -
Kaupungin
ohjauksen tehokkuus -
Omistajaohjauksen
kanavoituminen -
Liikearvon kehittäminen -
Mahdollisuudet
yritysjärjestelyihin -
Kilpailuttamisen
edellytykset -
Kriisivalmiuden
ylläpito Strateginen näkökulma (ml.
johto) -
Strateginen
kehittämispotentiaali -
Johtamisen
tehokkuus -
Synergian kehittäminen
-
Skaalaedut -
Lisäarvon
luominen -
Omistajahallinnon
intressi ja tuki -
Johdon motivaatio -
Henkilöstön
motivaatio -
Toimintakulttuurin
kehittäminen |
Operatiivinen näkökulma
(toimintayksiköt) -
Asiakaspalvelun
laatu (loppuasiakkaat) -
Liikennöinnin
turvallisuuden ylläpito -
Kustannusrakenteen
tehokkuus -
Sisäisen
logistiikan tehokkuus -
Synergian hyödyntäminen -
Toiminnan tuloksellisuus -
Pääoman sitoutuminen -
Vastuiden ja
valtuuksien selkeys -
Työnantajakuva -
Verotus Hallinnon näkökulma
(keskitetyt palvelut) -
Kilpailukyky -
Asiakassuhteiden
hoito -
Asiakassopimusten
toimivuus -
Hallinto- ja
tukipalveluiden tehokkuus -
Yhteydet muihin
ulkoisiin tahoihin |
Sekä HKL-ryhmän että valmisteluryhmän vertailussa organisaatiomallivaihtoehtojen erot jäivät suhteellisen pieniksi, kuitenkin liikelaitosmalli (A) arvioitiin pisteytyksissä jonkin verran paremmaksi kuin muut vaihtoehdot.
Organisaatiomallien
SWOT-analyysi
Valmistelutyöhön kuuluneessa SWOT-analyysissä käytiin läpi kunkin organisaatiomallivaihtoehdon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
Hallintomallivaihtoehtojen
taloudelliset laskelmat
Päävaihtoehtojen (A) ja (B) osalta on tehty pitkän tähtäimen (vuodet 2010 – 2030) talouden suunnittelua koskevat vertailulaskelmat (tulos- ja taselaskelmat, rahoituslaskelmat sekä poistolaskelmat).
Laskelmien lähtökohtina on edellä mainitut vuonna 2010 toteutuvat HKL:n ja HSL:n väliset sopimusjärjestelyt. Lisäksi laskelmissa on otettu huomioon tiedossa ja suunnitteilla olevat joukkoliikenteen keskeiset lähivuosien infrainvestoinnit, kuten Laajasalon raideyhteys, raidejokeri ja Östersundomin metro.
Taloudellisissa laskelmissa merkittävin ero liikelaitosmallin ja yhtiömallin välillä liittyy omaisuuden uudelleen arvostukseen yhtiömallissa. Kun omaisuus siirrettäisiin yhtiöön käyvillä arvoilla ja yhtiö rahoittaisi kaupan pääosin lainarahoituksella, merkitsisi yhtiömalliin siirtyminen pääomakulujen (korot ja poistot) olennaista kasvua liikelaitosmalliin verrattuna. Yhtiömallissa myös kaluston osalta on laskelmissa käytetty käypiä arvoja.
Tuottojen arviointiperusteena on molemmissa malleissa joukkoliikenneinfran osalta käyvät arvot. HSL:n perussopimuksen mukaisesti kaupungit saavat veloittaa HSL:ltä 50 % infraomaisuuden käypien arvojen perustella lasketuista pääomakuluista. Molemmissa malleissa laskelmiin sisältyy kaupungin rahoitustukea pääomakulujen kattamiseen. Yhtiömallissa myös kaupungin tuki pääomakuluihin perustuu käypiin arvoihin.
Yhtiömalliin siirtyminen merkitsisi, että siirrettäessä joukkoliikenneinfraan kuuluvia omaisuuseriä (asemat, radat yms.) liikelaitokselta yhtiölle kaupalla tai muilla oikeustoimilla, jouduttaisiin maksamaan varainsiirtoveroa, jonka suuruudeksi on alustavasti arvioitu noin 21 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtojen vertailu
kaupungin kokonaistalouden kannalta
Kaupungin kokonaistalouden kannalta vaihtoehdot ovat neutraalit yhtiöittämisestä aiheutuvaa varainsiirtoveroa lukuun ottamatta.
Omaisuuden uudelleen arvostamisesta yhtiömallissa aiheutuva kaupungin rahoitustuen kasvu kompensoituu kaupungin yhtiöittämisen yhteydessä saamassa omaisuuden luovutushinnassa. Käytännössä omaisuuden luovutus olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa niin, että pääosa kauppahinnasta jäisi yhtiön lainaksi (=kauppahintavelka) kaupungille, jolloin yhtiön kaupungille vuosittain maksamat lainan lyhennykset ja korot kompensoisivat korkeammista pääomakuluista aiheutuvan kaupungin pääomatuen lisäyksen.
Infraomaisuuden siirrosta aiheutuvaa varainsiirtoveroa ei voi välttää ilman lainsäädännöllä säädettävää poikkeusta. Metro- ja raitioliikenteen operoinnin yhtiöittämisestä ei aiheudu varainsiirtoveroseuraamusta.
Yhtiömalli keventäisi emokaupungin tasetta ja velkarahoituksen tarvetta tulevien investointien rahoituksen siirtyessä yhtiölle. Yhtiö olisi kuitenkin osa kaupunkikonsernia.
Johtopäätökset
hallintomalliselvityksestä
Esittelijä toteaa tehtyjen selvitysten perusteella seuraavaa:
HKL toimii vuoden 2010 alusta Helsingin seudun joukkoliikenteessä raitio- ja metroliikennepalvelujen palvelutuottajana sekä vastaa Helsingin joukkoliikenneinfrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.
Helsingin seudun uuden joukkoliikenneorganisaation myötä HKL:n liiketoiminta perustuu täysin HSL:n kanssa solmittuihin pitkäaikaisiin liikennöintisopimuksiin (15 vuotta) sekä valmisteilla olevaan HKL:n hallinnoiman joukkoliikenneinfran käyttömaksua koskevaan toistaiseksi voimassa olevaan kumppanuussopimukseen.
HKL:n tulot muodostuvat vastaavasti nykytilanteessa lähes kokonaan HSL:n maksamista raitio- ja metroliikenteen sekä Suomenlinnan liikenteen operointia koskevista korvauksista sekä joukkoliikenneinfran käyttömaksuista. Jonkin verran HKL saa jatkossa tuloja myös muusta liiketoiminnasta (metroasemien vuokratulot, mainostulot yms.). Lisäksi HKL tulee saamaan kaupungilta infrakorvausta joukkoliikenteen infraomaisuuden pääomakustannuksia varten.
Tehdyn selvityksen perusteella eri organisaatiovaihtoehtojen (A), (B), (C) ja (D) välillä ei ole merkittäviä eroja. Vertailuissa saadut pisteytyserot riippuvat paljolti arviointiperusteiden painotuksista.
Päävaihtoehtojen (A) liikelaitos, (B) yksi yhtiö vahvuutena on selkeä ja kokonaisvaltainen vastuu raideliikenteen järjestämisestä. Tämä mahdollistaa yhteistoiminta- ja synergiaetuja raideliikenneinfran ylläpidossa, operoinnissa, hankinnoissa, yhteisissä tukipalveluissa ja johtamisessa.
Liikelaitosmallin (A) etuna on HKL:n olemassa olevien resurssien ja osaamisen tehokas käyttö, mikä osaltaan turvaa edellä todettujen yhteistoiminta- ja synergiaetujen syntymisen. Liikelaitosmalli on lisäksi osoittanut toimivuutensa raitio- ja metroliikennepalveluiden tuottajana ja vaikuttanut osaltaan myös niihin hyviin tuloksiin, joita Helsingin seudun joukkoliikenne on saanut kansainvälisissä vertailuissa.
Yhtiömalliin (B) liittyy huomattava veroseuraamus, jolla on merkitystä yhtiömallin toteutuskelpoisuutta arvioitaessa.
Yhtiömalli keventäisi kaupungin tasetta tulevien investointien rahoituksen siirtyessä yhtiölle. Muutoin liikelaitosmalli ja yhtiömallin välillä ei ole eroa kaupungin kokonaistalouden kannalta lukuun ottamatta varainsiirtoveroa.
Edellä olevan perusteella esittelijä katsoo, että HKL:n hallintomallin muuttamiselle ei tällä hetkellä ole perusteita. Liikelaitosmalli on käytännössä osoittanut toimivuutensa raideliikenteen järjestäjänä ja operoijana ja raideliikennettä voidaan myös edelleen kehittää HKL:n nykyisellä hallintomallilla.
Hallintomallia on perusteltua tarkastella uudelleen raideliikenteen laajentuessa seudulliseksi eli viimeistään Länsimetron liikenteen käynnistyessä vuonna 2015. Tuolloin on todennäköisesti myös tehty päätös metron jatkamisesta itään. Tarkastelukohteena on tuolloin seudullisen raideinfran omistuksen, rahoituksen, hallinnoinnin ja operoinnin seudulliset järjestelyt.
./. HKL:n hallintomalliselvityksen tiivistelmäraportti on liitteenä 1.
KALASATAMAN PALVELU OY:N PERUSTAMINEN
Khs 2010-1341
VS. KAJ A Konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättäisi
- perustaa Kalasataman Palvelu Oy, ruotsiksi Fiskehamnens
./. Service Ab -nimisen yhtiön liitteinä 1 - 3 olevien yhtiöjärjestyksen, rakennuttajasopimuksen ja liittymissopimuksen mukaisesti yhdessä rakennuttajasopimuksen muiden perustajaosakkaiden kanssa,
- kehottaa kiinteistölautakuntaa palveluyhtiön perustamisvaiheessa merkitsemään palveluyhtiön osakkeet yhtiön toiminta-alueen varaamattomien tonttien osalta;
- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhdessä muiden perustajaosakkaiden kanssa yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa oikeus-palvelut tarvittaessa kaupungin osalta tekemään mainittuihin asiakirjoihin viranomaisten edellyttämiä vähäisiä muutoksia ja tarkennuksia;
- kehottaa kiinteistölautakuntaa Kalasataman asuntotontteja ja muita tontteja, joilla sijaitsee asuntoja, luovuttaessaan huolehtimaan siitä, että tonttien luovutusehtoihin sisällytetään tonttien vuokralaisille tai omistajille velvollisuus liittyä kaupungin määräämin ehdoin palveluyhtiön osakkaaksi, tehdä liitteen 3 mukainen liittymissopimus palveluyhtiön kanssa, ostaa palveluyhtiön osakkeet palveluyhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana ja suorittaa palveluyhtiölle kiinteistölautakunnan päättämillä perusteilla laskettava omarahoitusosuus ja sen indeksitarkistus;
- oikeuttaa kiinteistöviraston tonttiosaston tekemään palveluyhtiön rakennuttajasopimukseen, liittymissopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tarvittaessa sopimuksissa mainittujen perusteiden edellyttämiä muutoksia ja tarkistuksia.
- osoittaa 4 948 euroa talousarvion kohdasta 8 22 19 Arvo-paperit, Khn käytettäväksi, Muut kohteet, kiinteistölautakunnan käytettäväksi palveluyhtiön osakkeiden merkitsemistä varten;
B Konsernijaosto päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita yhtiön perustavassa kokouksessa esittämään projektinjohtaja Hannu Asikaisen ja johtava kiinteistölakimies Martti Tallilan valitsemista perustettavan yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ehdolla, että kaupunginhallitus päättää yhtiön perustamisesta kohdan A mukaisesti.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle. hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja asuntotuotantotoimistolle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
ESITTELIJÄ Kalasataman uudelle asuntoalueelle ehdotetaan perustettavaksi Kalasataman Palvelu Oy -niminen palveluyhtiö, jonka tarkoitus on toteuttaa, hallita, omistaa ja ylläpitää keskitetysti Kalasataman osayleiskaava-alueen asuntotonttien ulkopuoliset maantasoiset autopaikkatontit (LPA), yhteispihatontit (AH), alueen asukkaita ja yrityksiä palveleva portaali ja yhteiskerhotilat. Yhteispihatonttien alapuolisia pysäköintilaitoksia ja huoltotiloja palveluyhtiö ei toteuttaisi.
Ensi vaiheessa yhtiön toiminta-alueena olisi Kalasataman aloitusalue. Perustajaosakkaina olisivat tässä vaiheessa kaupunki ja aloitusalueen rakennuttajat alueen asuntotonttien vuokralais- ja omistajayhteisöjen lukuun.
Aloitusalueen asuntotonttien omistaja- ja vuokralaisyhteisöjen tulisi liittyä kaupungin määräämin ehdoin osakkaaksi palveluyhtiöön, tehdä palveluyhtiön kanssa liittymissopimus ja suorittaa liittymissopimuksen ehtojen mukaisesti indeksillä tarkistetut omarahoitusosuudet palveluyhtiölle.
Maantasoisten autopaikkatonttien (LPA), yhteispihatonttien (AH), aluetta palvelevan portaalin ja yhteiskerhotilojen investointikustannukset katettaisiin toiminta-alueittain liittymissopimuksessa määritellyin yhtäläisin perustein. Käyttökustannukset taas katettaisiin osakasyhteisöiltä perittävillä omakustannusperusteisilla käyttömaksuilla. Palveluyhtiö toimisi osakkaisiinsa nähden omakustannusperiaatteella, eikä sen tarkoituksena ole tuottaa voittoa.
Palveluyhtiö laajentaisi toimintaansa vaiheittain asemakaavoituksen ja rakentamisen etenemisen mukaan kaupungin tätä koskevien päätösten mukaan niin, että lopullinen toiminta-alue vastaisi koko Kalasataman osayleiskaavan mukaista aluetta. Toiminnan laajentuessa sitä varten annettavat uudet osakkeet suunnattaisiin kunkin uuden alueen asuntotonttien varauksensaajille.
Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Yhtiö vastaa toimintaperiaatteiltaan ja toimialaltaan pääosin Arabianrannan alueella toimivaa Arabian Palvelu Oy:tä. Yhtiöjärjestys, rakennuttajasopimus ja liittymissopimus ovat liitteinä.
KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN SÄHKÖTALON YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS
Khs 2010-369
VS. KAJ Konsernijaosto päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon ylimääräisessä yhtiökokouksessa 31.8.2010 ja ehdottamaan Heidi Karhulaa kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja
suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
ESITTELIJÄ Konsernijaosto nimesi 8.3.2010 Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon hallitukseen toimikaudeksi 2010–2011 puheenjohtajaksi kehittämispäällikkö Harri Kauppisen kiinteistövirastosta sekä jäseneksi johtaja Kauno Kaijan ja laskutuspalvelupäällikkö Satu Willgrenin Helsingin Energiasta. Yhtiöjärjestys mahdollistaa hallitukseen 3–5 jäsentä.
Satu Willgren on 2.8.2010 pyytänyt eroa Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon hallituksen jäsenyydestä. Hallitukseen on tarkoitus valita uudeksi jäseneksi controller Heidi Karhula Helsingin Energiasta ylimääräisessä yhtiökokouksessa 31.8.2010.