Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Konsernijaoston kokousajat ja -aiheet syyskaudella vuonna 2010

Valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti- hankkeen ehdotukset

31.5.2010 pöydälle pantu asia
Selvitys Helsingin kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun yhtiökokous

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

31.5.2010 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategialuonnoksesta

VALTIOVARAINMINISTERIÖN KUNNAT JA KILPAILUNEUTRALITEETTI- HANKKEEN EHDOTUKSET

Khs 2010-1109

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi jaostolle annetun selvityksen valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti-hankeen ehdotuksista.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaikille liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

ESITTELIJÄ Valtiovarainministeriö asetti 1.12.2009 kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hankkeen kartoittamaan tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, joilla turvataan kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien toimiessa markkinoilla. Työryhmän toimikausi oli 20.11.2009 - 31.5.2010.

Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset kuntalain ja tarvittaessa muun lainsäädännön muuttamiseksi Destia-tapauksen sekä JULKI-työryhmän linjauksien pohjalta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää ja tehdä mahdolliset ehdotukset siitä, millä perusteella kunta voi antaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen eli selvittää ns. SGEI-palvelujen pelisääntöjä.

Valmistelun taustalla on EU:n komission Suomelle osoittama osittain kielteinen päätös (C7/2006), joka koskee Tieliikelaitoksen (nykyisin Destia) saamaa valtiontukea. Komissio pitää kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua. Päätöksen johdosta valtion liikelaitostyöryhmä on valmistellut linjaukset eräiden valtion liikelaitoksien yhtiöittämisestä sekä laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi, joka on parhaillaan lausunnolla.

Valmistelussa huomioidaan myös työ- ja elinkeinoministeriön julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittäneen JULKI-työryhmän linjaukset. Työryhmä esitti loppumietinnössään kuntalain tarkistamista siten, että virastomuotoa tai liikelaitosmuotoa taikka vastaavia kuntien yhteistyömuotoja ei voisi enää käyttää merkittävässä määrin yksityisen yritystoiminnan kanssa kilpailevan toiminnan harjoittamisessa. Liikelaitosmalli katsottiin kunnan sisäisenä organisoitumismuotona mahdolliseksi nykyisin veroeduin ja konkurssisuojin. Työryhmä katsoi, että markkinaehtoista toimintaa tulisi harjoittaa tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa yhteisömuodoissa.

SGEI-palveluilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Valtion puolella on kartoitettu SGEI-palveluja, mutta kuntasektorilla ei ole tehty selvitystä, millä edellytyksellä kunnat voivat asettaa julkisen palvelun velvoitteen.

VM:n asettamassa hankkeessa oli edustajat valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, kilpailuvirastosta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen Yrittäjistä sekä Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Kaupunginkamreeri Seppo Olli selostaa hankkeen ehdotuksia konsernijaoston kokouksessa.

31.5.2010 pöydälle pantu asia

SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN MATKAILU- JA TAPAHTUMATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYVAIHTOEHDOISTA

Khs 2009-2709

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä liitteenä olevan selvityksen tiedoksi ja esittää kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintoja kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta.

Lisäksi konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta

selvittämään yhteistyön ja sen koordinoinnin tehostamistarpeita niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen kesken, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin.

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle ja Helsingin kaupungin ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

LIITTEET	Liite 1	Selvitys
	Liite 2	Organisointimallit
	Liite 3	Konsernijaoston päätös 8.2.2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:

Nykytila

Kaupungin matkailu- ja tapahtumatoiminnot on keskistetty talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun, jossa matkailutoiminnoista vastaa matkailu- ja kongressitoimisto ja tapahtumatoiminnoista tapahtumayksikkö. Matkon apuna toimii kaupungin täydessä omistuksessa oleva Helsingin Matkailu Oy.

Matkailu- ja kongressitoimisto on Helsingin kaupungin matkailun

asiantuntijayksikkö, joka vastaa kaupungin matkailustrategiasta,

matkailumarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta, matkailun kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä.

Helsingin Matkailu Oy on operatiivinen apuyhtiö, joka toteuttaa matkailu- ja kongressitoimiston toimeksiannosta ja nimissä markkinointitoimenpiteitä, hakee niihin sopivat yhteistyökumppanit ja hoitaa maksuliikenteen. Yhtiö operoi myös seudullista matkailuneuvontaa lentoasemalla ja vastaa matkailuneuvonnan myyntitoiminnasta kaikissa toimipisteissä. Yhtiön toiminnan päämääränä ei ole voitto, vaan Helsingin matkailumarkkinointiin käytettävän yhteispanostuksen kasvattaminen ja joustava yhteistyö, jossa elinkeinoelämä haluaa olla mukana.

Matkailu- ja kongressitoimiston rinnalla elinkeinopalvelussa toimii tapahtumayksikkö, jonka työ liittyy tapahtumajärjestämiseen ja sen mahdollistamiseen. Yksikkö järjestää vuosittain erikokoisia tapahtumia Helsingissä, osallistuu Helsinkiä esille tuovien tapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä koordinoi kansainvälisten suurtapahtumien hakua Helsinkiin. Itse tuottamiensa tapahtumien lisäksi tapahtumayksikkö konsultoi muita tapahtumajärjestäjiä sekä pitää yhteyttä esim. urheiluliittojen kanssa. Tapahtumayksikön työ liittyy olennaisesti myös matkailuun ja sisältää runsaasti yritysyhteistyötä.

Matkailu- ja kongressitoimiston palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 23 vakituista henkilöä ja 3 määräaikaista työllistettyä. Tapahtumayksikön palveluksessa oli 6 vakituista ja yksi määräaikainen työllistetty. Helsingin Matkailu Oy:n palveluksessa oli 5 vakituista ja 3 määräaikaista henkilöä.

Aiempi alustava selvitys

Talous- ja suunnittelukeskus laati 5.1.2010 päivätyn alustavan selvityksen nykyisten matkailu- ja tapahtumatoimintojen vaihtoehtoisesta organisoinnista. Konsernijaosto päätti 8.2.2010 merkitä selvityksen tiedoksi ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta käynnistämään selvityksen pohjalta jatkovalmistelun sekä tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle esityksen kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen organisointivaihtoehdoista toimenpide-ehdotuksineen.

Päätöksen mukaan valmistelussa oli otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitut yhteistoimintamenettelyt.

./. Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista. Selvitys on tämän asiakohdan liitteenä.

Selvityksessä on kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykytilan lisäksi yleisesti tarkasteltu matkailualaa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi selvityksessä on esitetty sekä kansallista että kansainvälistä vertailua matkailu- ja tapahtumatoiminnoista.

Selvityksessä kartoitettiin seuraavat organisointivaihtoehdot:

A. Nollavaihtoehto (nykytila)

B. Tilaaja - Tuottaja – malli

- tuottajatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:öön

- tilaajatoiminto ja strateginen suunnittelu on elinkeinopalvelussa

C1.Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli

- tapahtumatoiminnot yhtiöitetään erilliseen yhtiöön

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

C2. Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli

- tapahtumatoiminnot liikelaitostetaan

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

D. Matkailutoimintojen keskittäminen matkailu- ja
kongressitoimistoon

- Helsingin Matkailu Oy puretaan ja toiminta siirretään elinkeinopalveluun / matkailu- ja kongressitoimistoon

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

E. Matkailu – ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli

- matkailu- ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta

- yhtiön strateginen ohjaus ( ilman tilaajaroolia) elinkeinopalvelulla

F. Matkailu – ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli

- matkailu- ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta

- yhtiön konserniohjaus (ilman tilaajaroolia) kaupunginjohtajalla /talous- ja suunnittelukeskuksella.

Edellä mainituista vaihtoehtoisista organisointimalleista otettiin tarkempaan tarkasteluun A ja F – mallit, joita pidettiin käytännössä realistisimpina toteutusvaihtoehtoina.

Selvityksen laatinut työryhmä pitää tarkastelluista organisointimallivaihtoehdoista vaihtoehtoa A (nykytila) käyttökelpoisimpana. Tämän vaihtoehdon puolesta voidaan esittää erityisesti seuraavat näkökohdat:

- Matkailu- ja kongressitoimisto apunaan Helsingin Matkailu Oy ja tapahtumayksikkö ovat yhdessä ja erikseen tunnettuja sekä tunnustettuja toimijoita ja kumppaneita, eikä nykyisestä toimintamallista ole osoitettavissa merkittäviä epäkohtia.

- Helsingin brändi on alkanut kehittyä myönteisesti, joten toimintojen uudelleenorganisointi saattaa ainakin väliaikaisesti häiritä myönteisen kehityksen jatkumista.

- Nykyisellä toimintamallilla voidaan varmistaa matkailu- ja tapahtumatoiminnoille riittävän vahvat ja vakaat taloudelliset resurssit ja nykyiseen toimintamalliin vahvasti sitoutuneen henkilöstön motivaation toiminnan kehittämiseen nykyiseltä pohjalta.

- Toimintamallien A ja F keskinäisessä vertailussa ei yhtiöpohjaisen toimintamallin puolesta voida esittää sellaisia painavia, merkittäviä lisäarvoa tuovia tekijöitä, jotka olisivat ehdottomasti puoltaneet F- mallin toteuttamista.

Keskeisenä jatkoselvitystarpeena selvityksessä todetaan, että niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin, yhteistyötä tulisi koordinoida ja tiivistää.

Työryhmä toteaa lisäksi, että vaikka selvityksen mukaan on perusteltua säilyttää matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykyinen toimintamalli, niin lähivuosina on kuitenkin näköpiirissä sellaisia suuntauksia ja ilmiöitä, jotka luovat muutospaineita nykyiseen toimintamalliin ja – käytänteisiin. Näistä johtuvat muutostarpeet voidaan hallita toistaiseksi myös nykyisen toimintamallin puitteissa.

Esittelijä pitää työryhmän ehdotuksia perusteltuina

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN YHTIÖKOKOUS

Khs

RYJ Konsernijaosto päättänee hyväksyä toimenpiteen, että hallintokeskuksen oikeuspalvelujen edustaja on

- ilmoittanut yhtiön hallitukseen kaupungin edustajina valittaviksi varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Timo Taulavuoren Helsingin Tukkutorilta ja varajäseneksi yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvasen Helsingin Tukkutorilta

- ilmoittanut tilintarkastajat valittavaksi konsernijaostossa myöhemmin tehtävän päätöksen mukaisesti

- hyväksynyt päätösehdotukset muutoin yhtiökokouskutsun mukaisesti.

Lisäksi konsernijaosto päättänee nimetä varsinaiseksi tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen ja varatilintarkastajaksi JHTT Jari Ritarin.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille sekä Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Kokouskutsu 10.5.2010

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinainen yhtiökokous pidettiin maanantaina 21.5.2010 kello 8.30 alkaen Helsingin Tukkutorin tiloissa.

./. Kokouskutsu on liitteenä.

Esittelijä toteaa, että kokouskutsu on saatu vasta niin myöhään edellisenä päivänä, ettei päätöstä kaupungin edustamisesta ja nimettävistä henkilöistä kaupungin puolelta ole ehditty tehdä ennen yhtiökokousta.

Helsingin kaupunki on yhtiössä vähemmistöosakkaana. Osakkeet 1-1304 oikeuttavat kaupungin hallitsemaan kukkatukkuhallin 1304 m² käsittäviä toimitiloja. Helsingin osuus osakkeista on 19 %.

Kaupungilla on yhtiöjärjestyksen perusteella oikeus nimetä hallitukseen yksi varsinainen jäsen ja varajäsen sekä yksi varsinainen tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.

Helsingin kaupungin edustajina hallituksessa ovat olleet Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvanen Tukkutorista. Toimitusjohtaja Timo Taulavuori on samalla toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Tilintarkastajana on toiminut HTM, JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajana JHTT Jari Ritari.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut edusti kaupunkia yhtiökokouksessa ja esitti hallitukseen nimettäväksi kaupungin edustajina nykyiset jäsenet sekä tilintarkastajiksi konsernijaoston myöhemmin nimeämät henkilöt.

Ehdotus tilintarkastajista on tarkastusviraston ehdotuksen (25.5.2010) mukainen.

31.5.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN STRATEGIALUONNOKSESTA

Khs 2010-833

KAJ Konsernijaosto päättänee antaa seuraavan lausunnon:

Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.

Konsernijaosto toteaa, että yhdistys tekee tärkeätä työtä toiminta-alueellaan tilanteessa, jossa alueen väestö on lisääntynyt ja sen voidaan olettaa lisääntyvän edelleen, mikä merkitsee myös hyvin hoidettujen virkistysalueiden kasvavaa tarvetta seudulla.

Kunnat hoitavat itse osan virkistysaluetarpeestaan omistamalla ja hoitamalla virkistysalueitaan niin oman kunnan sisällä kuin erityisesti Helsingin kysymyksessä ollen myös rajojensa ulkopuolella, mutta koska kysymys on suuressa määrin seudullisesta käytöstä ja tarpeesta, kuntien yhteisen organisaation tarve on ilmeinen niin kustannusten jakamiseksi kuin hoidon ja hallinnon järjestämiseksikin. Siksi on tärkeää, että yhdistyksen toiminnan kannalta riittävät resurssit turvataan jatkossakin ja varaudutaan myös uusien alueiden hankintaan silloin, kun niitä on hyväksyttävin ehdoin tarjolla.

Yhdistyksen strategialuonnoksessa organisaatiota koskevaksi tavoitteeksi asetetaan mm. pieni asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Näkemys on kannatettava; on tärkeää pitää kiinteä organisaatio edelleen matalana ja kustannustehokkaana ja täydentää sitä tarvittaessa ajatelluin tavoin. Samoin asetetaan tavoitteeksi, että kaikki toiminta‑alueen kunnat liittyvät yhdistykseen strategiajakson loppuun mennessä. Tavoite on tärkeä ja perusteltu ja onkin monien kuntien taloudellisesti ahtaasta tilanteesta huolimatta vaikea ymmärtää, pyrkimystä pitäytyä vapaamatkustajan asemassa, kun palvelut joka tapauksessa ovat kaikkien toiminta‑alueen kuntien asukkaiden käytettävissä yhtälailla.

Alueiden osalta strategialuonnoksessa asetetaan toiminta-alueen väestönkasvuun viitaten tavoitteeksi lisähankinnat siten, että pyritään kasvattamaan olemassa olevia alueita, mutta alueiden kattavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi myös hankkimaan uusia alueita erityisesti Itä-Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta, painottaen alueiden saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Strategialuonnoksen mukaan lisäys merkitsisi vuoteen 2020 vajaan 30 %:n lisäystä maapinta-alassa laskettuna. Tavoite on sinänsä järkevä ottaen huomioon väestönlisäyksen ja alueen taajamarakenteen tiivistymisen myötä lisääntyvän tarpeen, jos samalla pidetään huoli siitä, että aluehankinnat ovat ehdoiltaan kohtuullisia.

Edellä sanottu liittyy myös ohjelmaluonnoksessa yhdistyksen taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Näistä mainittakoon mm. organisaation pitäminen pienenä ja joustavana, tehokas talouden suunnittelu ja seuranta sekä alan toimijoiden joukossa paras toiminnan kustannustehokkuus. Tavoitteet ovat kannatettavia, koskei ole ajateltavissa, että toiminnasta jäsenkunnille aihetuvat taloudelliset rasitteet merkittävästi kasvaisivat. Samalla tulee luonnoksessa esitetyin tavoin pyrkiä niin valtion rahoituksen jatkumiseen kuin siihen, että myös muut rahoitusmahdollisuudet, kuten mahdolliset käyttömaksut, selvitetään.

Yhdistyksen yhteistyölle asetetaan strategialuonnoksessa tavoitteeksi mm. tehostaa yhteistyötä kuntien ja metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa. Tämä on kannatettavaa. Erityisesti voitaisiin tällöin selvittää, millainen rooli yhdistyksellä voisi olla Helsingin ulkopuolisten kaupungin omistamien virkistysalueiden samoin kuin Sipoonkorven suunnitellun kansallispuiston ja siihen mahdollisesti liittyvien virkistysalueiden ylläpidossa ja huollossa.

Pöytäkirjanote Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n lausuntopyyntö 22.4.2010
	Liite 2	Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategia 2020

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.

Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksellä on varsinaisina jäseninä 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 430 000. Lisäksi yhdistyksellä on seitsemän tukijäsentä. Yhtiön toiminta‑alueen, Uusimaa ja Itä-Uusimaa, kunnista 10 ei kuulu yhdistykseen.

Yhdistyksen tarkoitukseksi on kirjattu jäsenkuntiensa asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen, luonnon ja maiseman omaleimaisuuden säilyttäminen ja vaaliminen sekä paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.

Yhdistyksellä on omistuksessaan 35 virkistysaluetta, yhteensä noin 13,8 km² maa-alueita, minkä lisäksi se on omistajana tai osakkaana
n. 55 km²:n vesialueisiin. Alueista 19 sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, 3 pääkaupunkiseudulla, 2 Keski-Uudellamaalla ja 11 Itä-Uudellamaalla. Suurin osa alueista sijaitsee Suomenlahden rannikolla (11) ja saarissa (16). Sisämaan alueiden määrä on 8.

Alueiden varuste- ja palvelutaso vaihtelee aluekohtaisesti. Useimmilla alueilla, perusvarustuksena on infotaulu, kuivakäymälä, nuotiopaikka tai keittokatos sekä pysäköintialue. Veneilykohteissa on lisäksi kiinnitysrenkaita ja tarvittaessa laituri. Osalla alueista on merkittyjä polkuja. Tavoitteena on ollut pyrkiä roskattomaan retkeilyyn, joten vain isoissa mannerkohteissa sekä muutamassa saaressa on jätehuoltopisteitä.

Yhdistyksellä on monipuolinen yhteistyöverkosto valtion ja kuntien viranomaisten sekä alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Käytännön hoito- ja valvontatöissä on solmittu yhteistyösopimuksia eräiden kuntien ja veneilyjärjestöjen kanssa.

Yhdistyksen toiminnan kustannukset katetaan pääsääntöisesti (88 %) jäsenkunnilta perittävillä palvelumaksuilla (0,44 euroa/asukas). Muut tulot ovat lähinnä vuokratuloja ja jonkin verran myyntituloja. Lisäksi kunnilta peritään vuosittainen investointimaksu (0,14 euroa/asukas) alueiden hankintaa ja rakenteiden investointeja varten. Ympäristöministeriö on avustanut maanhankinnoissa merkittävästi. Toimintamenot ovat koko toiminta-aikana pysyneet melko muuttumattomina (noin 800 000 euroa/vuosi inflaatiokorjattuna).



Kokousaika	7.6.2010 klo 17.00
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Seuraavat kokoukset