KAUPUNGINHALLITUKSEN
KONSERNIJAOSTO
ESITYSLISTA
11 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
7.6.2010 klo 17.00 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
Seuraavat kokoukset |
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Konsernijaoston kokousajat ja -aiheet syyskaudella vuonna 2010 |
3 |
4 |
Valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti- hankkeen ehdotukset |
4 |
5 |
31.5.2010 pöydälle pantu asia |
6 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun yhtiökokous |
10 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
31.5.2010 pöydälle pantu asia |
12 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Konsernijaosto päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Kantola) ja Urhon (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Konsernijaosto päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
KONSERNIJAOSTON KOKOUSAJAT JA -AIHEET SYYSKAUDELLA VUONNA 2010
Khs 2009-2227
KJ Konsernijaosto päättänee kokoontua 30.8., 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 15.11., 29.11. ja 13.12.2010 kaupungintalolla kaupunginhallituksen istuntosalissa kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kuitenkin aikaisintaan klo 17.00.
./. Syyskauden kokouskohtaiset aiheet liitteenä.
Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluille (Reija Ruotsalainen).
Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
LIITE |
VALTIOVARAINMINISTERIÖN KUNNAT JA KILPAILUNEUTRALITEETTI- HANKKEEN EHDOTUKSET
Khs 2010-1109
KJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi jaostolle annetun selvityksen valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti-hankeen ehdotuksista.
Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaikille liikelaitoksille.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
ESITTELIJÄ Valtiovarainministeriö
asetti 1.12.2009 kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hankkeen kartoittamaan
tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia, joilla turvataan kilpailuneutraliteetin
toteutuminen kuntien toimiessa markkinoilla. Työryhmän toimikausi oli
20.11.2009 - 31.5.2010.
Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset kuntalain ja tarvittaessa muun
lainsäädännön muuttamiseksi Destia-tapauksen sekä JULKI-työryhmän linjauksien
pohjalta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää ja tehdä mahdolliset
ehdotukset siitä, millä perusteella kunta voi antaa palveluntuottajalle
julkisen palvelun velvoitteen eli selvittää ns. SGEI-palvelujen pelisääntöjä.
Valmistelun taustalla on EU:n komission Suomelle osoittama osittain
kielteinen päätös (C7/2006), joka koskee Tieliikelaitoksen (nykyisin Destia)
saamaa valtiontukea. Komissio pitää kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen
konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua. Päätöksen johdosta valtion
liikelaitostyöryhmä on valmistellut linjaukset eräiden valtion liikelaitoksien
yhtiöittämisestä sekä laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi valtion
liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi, joka on parhaillaan lausunnolla.
Valmistelussa huomioidaan myös työ- ja elinkeinoministeriön julkisen ja
yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittäneen
JULKI-työryhmän linjaukset. Työryhmä esitti loppumietinnössään kuntalain
tarkistamista siten, että virastomuotoa tai liikelaitosmuotoa taikka vastaavia
kuntien yhteistyömuotoja ei voisi enää käyttää merkittävässä määrin yksityisen
yritystoiminnan kanssa kilpailevan toiminnan harjoittamisessa. Liikelaitosmalli
katsottiin kunnan sisäisenä organisoitumismuotona mahdolliseksi nykyisin veroeduin
ja konkurssisuojin. Työryhmä katsoi, että markkinaehtoista toimintaa tulisi harjoittaa
tavanomaisissa yksityisoikeudellisissa yhteisömuodoissa.
SGEI-palveluilla tarkoitetaan yleishyödyllisiä palveluja, joiden saatavuuden
turvaaminen katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että viranomainen voi
asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen. Valtion puolella on
kartoitettu SGEI-palveluja, mutta kuntasektorilla ei ole tehty selvitystä,
millä edellytyksellä kunnat voivat asettaa julkisen palvelun velvoitteen.
VM:n asettamassa hankkeessa oli edustajat
valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja
terveysministeriöstä, kilpailuvirastosta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen
Yrittäjistä sekä Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Kaupunginkamreeri Seppo Olli selostaa
hankkeen ehdotuksia konsernijaoston kokouksessa.
31.5.2010 pöydälle pantu asia
SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN MATKAILU- JA TAPAHTUMATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYVAIHTOEHDOISTA
Khs 2009-2709
KJ Konsernijaosto
päättänee merkitä liitteenä olevan selvityksen tiedoksi ja esittää
kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintoja
kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta.
Lisäksi konsernijaosto päättänee esittää
kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupunginhallitus kehottaa talous- ja
suunnittelukeskusta
selvittämään yhteistyön ja sen koordinoinnin tehostamistarpeita niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen kesken, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin.
Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle ja Helsingin kaupungin ao. henkilöstöjärjestöille.
Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:
Nykytila
Kaupungin matkailu- ja tapahtumatoiminnot on keskistetty talous- ja
suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun, jossa matkailutoiminnoista vastaa
matkailu- ja kongressitoimisto ja tapahtumatoiminnoista tapahtumayksikkö.
Matkon apuna toimii kaupungin täydessä omistuksessa oleva Helsingin Matkailu
Oy.
Matkailu- ja kongressitoimisto on Helsingin kaupungin matkailun
asiantuntijayksikkö, joka vastaa kaupungin matkailustrategiasta,
matkailumarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta, matkailun kehittämisestä
ja sidosryhmätyöstä.
Helsingin Matkailu Oy on operatiivinen apuyhtiö, joka toteuttaa matkailu-
ja kongressitoimiston toimeksiannosta ja nimissä markkinointitoimenpiteitä,
hakee niihin sopivat yhteistyökumppanit ja hoitaa maksuliikenteen. Yhtiö operoi
myös seudullista matkailuneuvontaa lentoasemalla ja vastaa matkailuneuvonnan
myyntitoiminnasta kaikissa toimipisteissä. Yhtiön toiminnan päämääränä ei ole
voitto, vaan Helsingin matkailumarkkinointiin käytettävän yhteispanostuksen
kasvattaminen ja joustava yhteistyö, jossa elinkeinoelämä haluaa olla mukana.
Matkailu- ja kongressitoimiston rinnalla elinkeinopalvelussa toimii tapahtumayksikkö, jonka työ liittyy tapahtumajärjestämiseen ja sen mahdollistamiseen. Yksikkö järjestää vuosittain erikokoisia tapahtumia Helsingissä, osallistuu Helsinkiä esille tuovien tapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä koordinoi kansainvälisten suurtapahtumien hakua Helsinkiin. Itse tuottamiensa tapahtumien lisäksi tapahtumayksikkö konsultoi muita tapahtumajärjestäjiä sekä pitää yhteyttä esim. urheiluliittojen kanssa. Tapahtumayksikön työ liittyy olennaisesti myös matkailuun ja sisältää runsaasti yritysyhteistyötä.
Matkailu- ja kongressitoimiston palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 23 vakituista henkilöä ja 3 määräaikaista työllistettyä. Tapahtumayksikön palveluksessa oli 6 vakituista ja yksi määräaikainen työllistetty. Helsingin Matkailu Oy:n palveluksessa oli 5 vakituista ja 3 määräaikaista henkilöä.
Aiempi alustava
selvitys
Talous- ja suunnittelukeskus laati 5.1.2010 päivätyn alustavan selvityksen
nykyisten matkailu- ja tapahtumatoimintojen vaihtoehtoisesta organisoinnista. Konsernijaosto päätti 8.2.2010 merkitä selvityksen
tiedoksi ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta käynnistämään selvityksen
pohjalta jatkovalmistelun sekä tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle
esityksen kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen organisointivaihtoehdoista
toimenpide-ehdotuksineen.
Päätöksen mukaan
valmistelussa oli otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa
sovitut yhteistoimintamenettelyt.
./. Talous- ja
suunnittelukeskus on laatinut selvityksen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista.
Selvitys on tämän asiakohdan liitteenä.
Selvityksessä on
kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykytilan lisäksi yleisesti
tarkasteltu matkailualaa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi selvityksessä on esitetty
sekä kansallista että kansainvälistä vertailua matkailu- ja tapahtumatoiminnoista.
Selvityksessä kartoitettiin
seuraavat organisointivaihtoehdot:
A.
Nollavaihtoehto
(nykytila)
B.
Tilaaja
- Tuottaja – malli
-
tuottajatoiminnot
siirretään Helsingin Matkailu Oy:öön
-
tilaajatoiminto
ja strateginen suunnittelu on elinkeinopalvelussa
C1.Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli
-
tapahtumatoiminnot
yhtiöitetään erilliseen yhtiöön
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
C2. Tapahtumatoimintojen tilaaja –
tuottaja – malli
-
tapahtumatoiminnot
liikelaitostetaan
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
D. Matkailutoimintojen
keskittäminen matkailu- ja
kongressitoimistoon
-
Helsingin
Matkailu Oy puretaan ja toiminta siirretään elinkeinopalveluun / matkailu- ja
kongressitoimistoon
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
E.
Matkailu
– ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli
-
matkailu-
ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on
kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta
-
yhtiön
strateginen ohjaus ( ilman tilaajaroolia) elinkeinopalvelulla
F.
Matkailu
– ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli
-
matkailu-
ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on
kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta
-
yhtiön
konserniohjaus (ilman tilaajaroolia) kaupunginjohtajalla /talous- ja
suunnittelukeskuksella.
Edellä mainituista
vaihtoehtoisista organisointimalleista otettiin tarkempaan tarkasteluun A ja F –
mallit, joita pidettiin käytännössä
realistisimpina toteutusvaihtoehtoina.
Selvityksen laatinut
työryhmä pitää tarkastelluista
organisointimallivaihtoehdoista vaihtoehtoa A (nykytila) käyttökelpoisimpana.
Tämän vaihtoehdon puolesta voidaan esittää erityisesti seuraavat näkökohdat:
-
Matkailu-
ja kongressitoimisto apunaan Helsingin Matkailu Oy ja tapahtumayksikkö ovat
yhdessä ja erikseen tunnettuja sekä tunnustettuja toimijoita ja kumppaneita,
eikä nykyisestä toimintamallista ole osoitettavissa merkittäviä epäkohtia.
-
Helsingin
brändi on alkanut kehittyä myönteisesti, joten toimintojen uudelleenorganisointi
saattaa ainakin väliaikaisesti häiritä myönteisen kehityksen jatkumista.
-
Nykyisellä
toimintamallilla voidaan varmistaa matkailu- ja tapahtumatoiminnoille riittävän
vahvat ja vakaat taloudelliset resurssit ja nykyiseen toimintamalliin vahvasti
sitoutuneen henkilöstön motivaation toiminnan kehittämiseen nykyiseltä
pohjalta.
-
Toimintamallien
A ja F keskinäisessä vertailussa ei yhtiöpohjaisen toimintamallin puolesta
voida esittää sellaisia painavia, merkittäviä lisäarvoa tuovia tekijöitä, jotka
olisivat ehdottomasti puoltaneet F- mallin toteuttamista.
Keskeisenä jatkoselvitystarpeena selvityksessä todetaan, että niiden
kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen,
joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin,
yhteistyötä tulisi koordinoida ja tiivistää.
Työryhmä toteaa lisäksi, että
vaikka selvityksen mukaan on perusteltua säilyttää matkailu- ja
tapahtumatoimintojen nykyinen toimintamalli, niin lähivuosina on kuitenkin
näköpiirissä sellaisia suuntauksia ja ilmiöitä, jotka luovat muutospaineita
nykyiseen toimintamalliin ja – käytänteisiin. Näistä johtuvat muutostarpeet
voidaan hallita toistaiseksi myös nykyisen toimintamallin puitteissa.
Esittelijä pitää työryhmän ehdotuksia perusteltuina
KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN YHTIÖKOKOUS
Khs
RYJ Konsernijaosto päättänee hyväksyä toimenpiteen, että hallintokeskuksen oikeuspalvelujen edustaja on
- ilmoittanut yhtiön hallitukseen kaupungin edustajina valittaviksi varsinaiseksi jäseneksi toimitusjohtaja Timo Taulavuoren Helsingin Tukkutorilta ja varajäseneksi yrityspalvelupäällikkö Tiina Suvasen Helsingin Tukkutorilta
- ilmoittanut tilintarkastajat valittavaksi konsernijaostossa myöhemmin tehtävän päätöksen mukaisesti
- hyväksynyt päätösehdotukset muutoin yhtiökokouskutsun mukaisesti.
Lisäksi konsernijaosto päättänee nimetä varsinaiseksi tilintarkastajaksi kaupunkitarkastaja, HTM, JHTT Kari Roineen ja varatilintarkastajaksi JHTT Jari Ritarin.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille sekä Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun varsinainen yhtiökokous pidettiin maanantaina 21.5.2010 kello 8.30 alkaen Helsingin Tukkutorin tiloissa.
./. Kokouskutsu on liitteenä.
Esittelijä toteaa, että kokouskutsu on saatu vasta niin myöhään edellisenä päivänä, ettei päätöstä kaupungin edustamisesta ja nimettävistä henkilöistä kaupungin puolelta ole ehditty tehdä ennen yhtiökokousta.
Helsingin kaupunki on yhtiössä vähemmistöosakkaana. Osakkeet
1-1304 oikeuttavat kaupungin hallitsemaan kukkatukkuhallin 1304 m2 käsittäviä
toimitiloja. Helsingin osuus osakkeista on 19 %.
Kaupungilla on yhtiöjärjestyksen perusteella oikeus
nimetä hallitukseen yksi varsinainen jäsen ja varajäsen sekä yksi varsinainen
tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
Helsingin
kaupungin edustajina hallituksessa ovat olleet Tukkutorin toimitusjohtaja Timo
Taulavuori varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään yrityspalvelupäällikkö
Tiina Suvanen Tukkutorista. Toimitusjohtaja Timo Taulavuori on samalla toiminut
yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Tilintarkastajana
on toiminut HTM, JHTT Kari Roine ja varatilintarkastajana JHTT Jari Ritari.
Hallintokeskuksen
oikeuspalvelut edusti kaupunkia yhtiökokouksessa ja esitti hallitukseen
nimettäväksi kaupungin edustajina nykyiset jäsenet sekä tilintarkastajiksi
konsernijaoston myöhemmin nimeämät henkilöt.
Ehdotus
tilintarkastajista on tarkastusviraston ehdotuksen (25.5.2010) mukainen.
31.5.2010 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN STRATEGIALUONNOKSESTA
Khs 2010-833
KAJ Konsernijaosto päättänee antaa seuraavan lausunnon:
Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.
Konsernijaosto toteaa, että yhdistys tekee tärkeätä työtä toiminta-alueellaan tilanteessa, jossa alueen väestö on lisääntynyt ja sen voidaan olettaa lisääntyvän edelleen, mikä merkitsee myös hyvin hoidettujen virkistysalueiden kasvavaa tarvetta seudulla.
Kunnat hoitavat itse osan virkistysaluetarpeestaan omistamalla ja hoitamalla virkistysalueitaan niin oman kunnan sisällä kuin erityisesti Helsingin kysymyksessä ollen myös rajojensa ulkopuolella, mutta koska kysymys on suuressa määrin seudullisesta käytöstä ja tarpeesta, kuntien yhteisen organisaation tarve on ilmeinen niin kustannusten jakamiseksi kuin hoidon ja hallinnon järjestämiseksikin. Siksi on tärkeää, että yhdistyksen toiminnan kannalta riittävät resurssit turvataan jatkossakin ja varaudutaan myös uusien alueiden hankintaan silloin, kun niitä on hyväksyttävin ehdoin tarjolla.
Yhdistyksen strategialuonnoksessa organisaatiota koskevaksi tavoitteeksi asetetaan mm. pieni asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Näkemys on kannatettava; on tärkeää pitää kiinteä organisaatio edelleen matalana ja kustannustehokkaana ja täydentää sitä tarvittaessa ajatelluin tavoin. Samoin asetetaan tavoitteeksi, että kaikki toiminta‑alueen kunnat liittyvät yhdistykseen strategiajakson loppuun mennessä. Tavoite on tärkeä ja perusteltu ja onkin monien kuntien taloudellisesti ahtaasta tilanteesta huolimatta vaikea ymmärtää, pyrkimystä pitäytyä vapaamatkustajan asemassa, kun palvelut joka tapauksessa ovat kaikkien toiminta‑alueen kuntien asukkaiden käytettävissä yhtälailla.
Alueiden osalta strategialuonnoksessa asetetaan toiminta-alueen väestönkasvuun viitaten tavoitteeksi lisähankinnat siten, että pyritään kasvattamaan olemassa olevia alueita, mutta alueiden kattavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi myös hankkimaan uusia alueita erityisesti Itä-Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta, painottaen alueiden saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Strategialuonnoksen mukaan lisäys merkitsisi vuoteen 2020 vajaan 30 %:n lisäystä maapinta-alassa laskettuna. Tavoite on sinänsä järkevä ottaen huomioon väestönlisäyksen ja alueen taajamarakenteen tiivistymisen myötä lisääntyvän tarpeen, jos samalla pidetään huoli siitä, että aluehankinnat ovat ehdoiltaan kohtuullisia.
Edellä sanottu liittyy myös ohjelmaluonnoksessa yhdistyksen taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Näistä mainittakoon mm. organisaation pitäminen pienenä ja joustavana, tehokas talouden suunnittelu ja seuranta sekä alan toimijoiden joukossa paras toiminnan kustannustehokkuus. Tavoitteet ovat kannatettavia, koskei ole ajateltavissa, että toiminnasta jäsenkunnille aihetuvat taloudelliset rasitteet merkittävästi kasvaisivat. Samalla tulee luonnoksessa esitetyin tavoin pyrkiä niin valtion rahoituksen jatkumiseen kuin siihen, että myös muut rahoitusmahdollisuudet, kuten mahdolliset käyttömaksut, selvitetään.
Yhdistyksen yhteistyölle asetetaan strategialuonnoksessa tavoitteeksi mm. tehostaa yhteistyötä kuntien ja metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa. Tämä on kannatettavaa. Erityisesti voitaisiin tällöin selvittää, millainen rooli yhdistyksellä voisi olla Helsingin ulkopuolisten kaupungin omistamien virkistysalueiden samoin kuin Sipoonkorven suunnitellun kansallispuiston ja siihen mahdollisesti liittyvien virkistysalueiden ylläpidossa ja huollossa.
Pöytäkirjanote Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n lausuntopyyntö 22.4.2010 |
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.
Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksellä on varsinaisina jäseninä 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 430 000. Lisäksi yhdistyksellä on seitsemän tukijäsentä. Yhtiön toiminta‑alueen, Uusimaa ja Itä-Uusimaa, kunnista 10 ei kuulu yhdistykseen.
Yhdistyksen tarkoitukseksi on kirjattu jäsenkuntiensa asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen, luonnon ja maiseman omaleimaisuuden säilyttäminen ja vaaliminen sekä paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.
Yhdistyksellä on
omistuksessaan 35 virkistysaluetta, yhteensä noin 13,8 km2
maa-alueita, minkä lisäksi se on omistajana tai osakkaana
n. 55 km2:n vesialueisiin. Alueista 19 sijaitsee läntisellä Uudellamaalla,
3 pääkaupunkiseudulla, 2 Keski-Uudellamaalla ja 11 Itä-Uudellamaalla. Suurin
osa alueista sijaitsee Suomenlahden rannikolla (11) ja saarissa (16). Sisämaan
alueiden määrä on 8.
Alueiden varuste- ja palvelutaso vaihtelee aluekohtaisesti. Useimmilla alueilla, perusvarustuksena on infotaulu, kuivakäymälä, nuotiopaikka tai keittokatos sekä pysäköintialue. Veneilykohteissa on lisäksi kiinnitysrenkaita ja tarvittaessa laituri. Osalla alueista on merkittyjä polkuja. Tavoitteena on ollut pyrkiä roskattomaan retkeilyyn, joten vain isoissa mannerkohteissa sekä muutamassa saaressa on jätehuoltopisteitä.
Yhdistyksellä on monipuolinen yhteistyöverkosto valtion ja kuntien viranomaisten sekä alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Käytännön hoito- ja valvontatöissä on solmittu yhteistyösopimuksia eräiden kuntien ja veneilyjärjestöjen kanssa.
Yhdistyksen toiminnan kustannukset katetaan pääsääntöisesti (88 %) jäsenkunnilta perittävillä palvelumaksuilla (0,44 euroa/asukas). Muut tulot ovat lähinnä vuokratuloja ja jonkin verran myyntituloja. Lisäksi kunnilta peritään vuosittainen investointimaksu (0,14 euroa/asukas) alueiden hankintaa ja rakenteiden investointeja varten. Ympäristöministeriö on avustanut maanhankinnoissa merkittävästi. Toimintamenot ovat koko toiminta-aikana pysyneet melko muuttumattomina (noin 800 000 euroa/vuosi inflaatiokorjattuna).