KAUPUNGINHALLITUKSEN
KONSERNIJAOSTO
ESITYSLISTA
10 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
31.5.2010 klo
17.00 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
Seuraavat kokoukset |
07.06.2010 |
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
HSY:n vesihuollon investointistrategian ja investointiohjelman 2010-2019 esittely |
3 |
4 |
Selvitys Helsingin kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista |
4 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Helsingin kaupungin omistamia vuokra-asuntoja koskeva toimintakatsaus vuodelta 2009 |
8 |
2 |
Lausunto Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategialuonnoksesta |
10 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Konsernijaosto päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Urhon (varalla Räty) ja Krohnin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Konsernijaosto päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
HSY:N VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIAN JA INVESTOINTIOHJELMAN 2010-2019 ESITTELY
Khs 2010-860, 2010-861
KJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi selostuksen HSY:n vesihuollon investointistrategiasta ja investointiohjelmasta 2010 – 2019.
Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ HSY:n vesihuollon investointien toteuttamisen ja rahoituksen periaatteista on sovittu jäsenkuntien kaupunginvaltuustojen hyväksymässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä. Tässä ns. yhdistämisen periaatesopimuksessa on kuvattu vesihuollon kehittämisen ja investointien toteutuksen suunnittelujärjestelmä, joka sisältää mm. vesihuollon investointistrategian ja keskipitkän aikavälin investointiohjelman.
HSY:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta kirjalliset lausunnot
yhdistämisen periaatesopimuksessa mainittujen strategioiden, suunnitelmien ja
ohjelmien osalta ennen niiden hyväksymistä. HSY:n hallitus on pyytänyt
investointistrategiasta ja investointiohjelmasta jäsenkunnilta lausunnot
30.8.2010 mennessä. HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen esittelee
investointistrategian ja investointiohjelman konsernijaoston kokouksessa. Lausunnon
antaminen investointistrategiasta ja investointiohjelmasta tuodaan erikseen
kaupunginhallituksen päätettäväksi.
SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN MATKAILU- JA TAPAHTUMATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYVAIHTOEHDOISTA
Khs
KJ Konsernijaosto
päättänee merkitä liitteenä olevan selvityksen tiedoksi ja esittää
kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintoja
kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta.
Lisäksi konsernijaosto päättänee esittää
kaupunginhallituksen päätettäväksi, että kaupunginhallitus kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta
selvittämään yhteistyön ja sen koordinoinnin tehostamistarpeita niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen kesken, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin.
Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle ja Helsingin kaupungin ao. henkilöstöjärjestöille.
Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:
Nykytila
Kaupungin matkailu- ja tapahtumatoiminnot on keskistetty talous- ja
suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun, jossa matkailutoiminnoista vastaa
matkailu- ja kongressitoimisto ja tapahtumatoiminnoista tapahtumayksikkö.
Matkon apuna toimii kaupungin täydessä omistuksessa oleva Helsingin Matkailu
Oy.
Matkailu- ja kongressitoimisto on Helsingin kaupungin matkailun
asiantuntijayksikkö, joka vastaa kaupungin matkailustrategiasta,
matkailumarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta, matkailun kehittämisestä
ja sidosryhmätyöstä.
Helsingin Matkailu Oy on operatiivinen apuyhtiö, joka toteuttaa matkailu-
ja kongressitoimiston toimeksiannosta ja nimissä markkinointitoimenpiteitä,
hakee niihin sopivat yhteistyökumppanit ja hoitaa maksuliikenteen. Yhtiö operoi
myös seudullista matkailuneuvontaa lentoasemalla ja vastaa matkailuneuvonnan
myyntitoiminnasta kaikissa toimipisteissä. Yhtiön toiminnan päämääränä ei ole
voitto, vaan Helsingin matkailumarkkinointiin käytettävän yhteispanostuksen
kasvattaminen ja joustava yhteistyö, jossa elinkeinoelämä haluaa olla mukana.
Matkailu- ja kongressitoimiston rinnalla elinkeinopalvelussa toimii tapahtumayksikkö, jonka työ liittyy tapahtumajärjestämiseen ja sen mahdollistamiseen. Yksikkö järjestää vuosittain erikokoisia tapahtumia Helsingissä, osallistuu Helsinkiä esille tuovien tapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä koordinoi kansainvälisten suurtapahtumien hakua Helsinkiin. Itse tuottamiensa tapahtumien lisäksi tapahtumayksikkö konsultoi muita tapahtumajärjestäjiä sekä pitää yhteyttä esim. urheiluliittojen kanssa. Tapahtumayksikön työ liittyy olennaisesti myös matkailuun ja sisältää runsaasti yritysyhteistyötä.
Matkailu- ja kongressitoimiston palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 23 vakituista henkilöä ja 3 määräaikaista työllistettyä. Tapahtumayksikön palveluksessa oli 6 vakituista ja yksi määräaikainen työllistetty. Helsingin Matkailu Oy:n palveluksessa oli 5 vakituista ja 3 määräaikaista henkilöä.
Aiempi alustava
selvitys
Talous- ja suunnittelukeskus laati 5.1.2010 päivätyn alustavan selvityksen
nykyisten matkailu- ja tapahtumatoimintojen vaihtoehtoisesta organisoinnista. Konsernijaosto päätti 8.2.2010 merkitä selvityksen
tiedoksi ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta käynnistämään selvityksen
pohjalta jatkovalmistelun sekä tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle
esityksen kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen organisointivaihtoehdoista
toimenpide-ehdotuksineen.
Päätöksen mukaan
valmistelussa oli otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa
sovitut yhteistoimintamenettelyt.
./. Talous- ja
suunnittelukeskus on laatinut selvityksen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista.
Selvitys on tämän asiakohdan liitteenä.
Selvityksessä on
kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykytilan lisäksi yleisesti
tarkasteltu matkailualaa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi selvityksessä on esitetty
sekä kansallista että kansainvälistä vertailua matkailu- ja tapahtumatoiminnoista.
Selvityksessä kartoitettiin
seuraavat organisointivaihtoehdot:
A.
Nollavaihtoehto
(nykytila)
B.
Tilaaja
- Tuottaja – malli
-
tuottajatoiminnot
siirretään Helsingin Matkailu Oy:öön
-
tilaajatoiminto
ja strateginen suunnittelu on elinkeinopalvelussa
C1.Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli
-
tapahtumatoiminnot
yhtiöitetään erilliseen yhtiöön
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
C2. Tapahtumatoimintojen tilaaja –
tuottaja – malli
-
tapahtumatoiminnot
liikelaitostetaan
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
D. Matkailutoimintojen
keskittäminen matkailu- ja
kongressitoimistoon
-
Helsingin
Matkailu Oy puretaan ja toiminta siirretään elinkeinopalveluun / matkailu- ja
kongressitoimistoon
-
matkailutoiminnot
jäävät elinkeinopalveluun
E.
Matkailu
– ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli
-
matkailu-
ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on
kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta
-
yhtiön
strateginen ohjaus ( ilman tilaajaroolia) elinkeinopalvelulla
F.
Matkailu
– ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli
-
matkailu-
ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on
kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta
-
yhtiön
konserniohjaus (ilman tilaajaroolia) kaupunginjohtajalla /talous- ja
suunnittelukeskuksella.
Edellä mainituista
vaihtoehtoisista organisointimalleista otettiin tarkempaan tarkasteluun A ja F –
mallit, joita pidettiin käytännössä
realistisimpina toteutusvaihtoehtoina.
Selvityksen laatinut
työryhmä pitää tarkastelluista
organisointimallivaihtoehdoista vaihtoehtoa A (nykytila) käyttökelpoisimpana.
Tämän vaihtoehdon puolesta voidaan esittää erityisesti seuraavat näkökohdat:
-
Matkailu-
ja kongressitoimisto apunaan Helsingin Matkailu Oy ja tapahtumayksikkö ovat
yhdessä ja erikseen tunnettuja sekä tunnustettuja toimijoita ja kumppaneita,
eikä nykyisestä toimintamallista ole osoitettavissa merkittäviä epäkohtia.
-
Helsingin
brändi on alkanut kehittyä myönteisesti, joten toimintojen uudelleenorganisointi
saattaa ainakin väliaikaisesti häiritä myönteisen kehityksen jatkumista.
-
Nykyisellä
toimintamallilla voidaan varmistaa matkailu- ja tapahtumatoiminnoille riittävän
vahvat ja vakaat taloudelliset resurssit ja nykyiseen toimintamalliin vahvasti
sitoutuneen henkilöstön motivaation toiminnan kehittämiseen nykyiseltä
pohjalta.
-
Toimintamallien
A ja F keskinäisessä vertailussa ei yhtiöpohjaisen toimintamallin puolesta
voida esittää sellaisia painavia, merkittäviä lisäarvoa tuovia tekijöitä, jotka
olisivat ehdottomasti puoltaneet F- mallin toteuttamista.
Keskeisenä jatkoselvitystarpeena selvityksessä todetaan, että niiden
kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen,
joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin,
yhteistyötä tulisi koordinoida ja tiivistää.
Työryhmä toteaa lisäksi, että
vaikka selvityksen mukaan on perusteltua säilyttää matkailu- ja
tapahtumatoimintojen nykyinen toimintamalli, niin lähivuosina on kuitenkin
näköpiirissä sellaisia suuntauksia ja ilmiöitä, jotka luovat muutospaineita
nykyiseen toimintamalliin ja – käytänteisiin. Näistä johtuvat muutostarpeet
voidaan hallita toistaiseksi myös nykyisen toimintamallin puitteissa.
Esittelijä pitää työryhmän ehdotuksia perusteltuina
HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIA VUOKRA-ASUNTOJA KOSKEVA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2009
Khs
KAJ Konsernijaosto
päättänee merkitä katsauksen tiedoksi.
Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
ESITTELIJÄ Helsingin
kaupunkikonserniin kuuluu seuraavat 21 alueellista kiinteistö-
yhtiötä, jotka omistavat ja ylläpitävät valtion asuntolainoittamia tai kor-
kotukemia vuokrataloja:
- Helsingin kansanasunnot Oy
- Jakomäen Kiinteistöt Oy
- Kannelmäen Kiinteistöt Oy
- Kantakaupungin Kiinteistöt Oy
- Kontulan Kiinteistöt Oy
- Kumpulan Kiinteistöt Oy
- Laajasalon Kiinteistöt Oy
- Malmin Kiinteistöt Oy
- Malminkartanon Kiinteistöt Oy
- Koy Maunulan asunnot
- Myllypuron Kiinteistöt Oy
- Pihlajiston Kiinteistöt Oy
- Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy
- Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy
- Puotilan Kiinteistöt Oy
- Roihuvuoren Kiinteistöt Oy
- Siilitien Kiinteistöt Oy
- Suutarilan Kiinteistöt Oy
- Vallilan Kiinteistöt Oy
- Vesalan Kiinteistöt Oy
- Vuosaaren Kiinteistöt Oy
Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön päällikkö Harri Kauppinen esittää konsernijaoston kokouksessa katsauksen em. yhtiöiden toimintaan vuodelta 2009. Katsauksessa esitetään tietoja vuodelta 2009 myös seuraavista yhtiöistä:
- Koy Helsingin Korkotukiasunnot
- Helsingin Asumisoikeus Oy
- Koy Helsingin Palveluasunnot
- Koy Auroranlinna
LAUSUNTO UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN STRATEGIALUONNOKSESTA
Khs 2010-833
KAJ Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.
Konsernijaosto toteaa, että yhdistys tekee tärkeätä työtä toiminta-alueellaan tilanteessa, jossa alueen väestö on lisääntynyt ja sen voidaan olettaa lisääntyvän edelleen, mikä merkitsee myös hyvin hoidettujen virkistysalueiden kasvavaa tarvetta seudulla.
Kunnat hoitavat itse osan virkistysaluetarpeestaan omistamalla ja hoitamalla virkistysalueitaan niin oman kunnan sisällä kuin erityisesti Helsingin kysymyksessä ollen myös rajojensa ulkopuolella, mutta koska kysymys on suuressa määrin seudullisesta käytöstä ja tarpeesta, kuntien yhteisen organisaation tarve on ilmeinen niin kustannusten jakamiseksi kuin hoidon ja hallinnon järjestämiseksikin. Siksi on tärkeää, että yhdistyksen toiminnan kannalta riittävät resurssit turvataan jatkossakin ja varaudutaan myös uusien alueiden hankintaan silloin, kun niitä on hyväksyttävin ehdoin tarjolla.
Yhdistyksen strategialuonnoksessa organisaatiota koskevaksi tavoitteeksi asetetaan mm. pieni asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Näkemys on kannatettava; on tärkeää pitää kiinteä organisaatio edelleen matalana ja kustannustehokkaana ja täydentää sitä tarvittaessa ajatelluin tavoin. Samoin asetetaan tavoitteeksi, että kaikki toiminta‑alueen kunnat liittyvät yhdistykseen strategiajakson loppuun mennessä. Tavoite on tärkeä ja perusteltu ja onkin monien kuntien taloudellisesti ahtaasta tilanteesta huolimatta vaikea ymmärtää, pyrkimystä pitäytyä vapaamatkustajan asemassa, kun palvelut joka tapauksessa ovat kaikkien toiminta‑alueen kuntien asukkaiden käytettävissä yhtälailla.
Alueiden osalta strategialuonnoksessa asetetaan toiminta-alueen väestönkasvuun viitaten tavoitteeksi lisähankinnat siten, että pyritään kasvattamaan olemassa olevia alueita, mutta alueiden kattavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi myös hankkimaan uusia alueita erityisesti Itä-Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta, painottaen alueiden saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Strategialuonnoksen mukaan lisäys merkitsisi vuoteen 2020 vajaan 30 %:n lisäystä maapinta-alassa laskettuna. Tavoite on sinänsä järkevä ottaen huomioon väestönlisäyksen ja alueen taajamarakenteen tiivistymisen myötä lisääntyvän tarpeen, jos samalla pidetään huoli siitä, että aluehankinnat ovat ehdoiltaan kohtuullisia.
Edellä sanottu liittyy myös ohjelmaluonnoksessa yhdistyksen taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Näistä mainittakoon mm. organisaation pitäminen pienenä ja joustavana, tehokas talouden suunnittelu ja seuranta sekä alan toimijoiden joukossa paras toiminnan kustannustehokkuus. Tavoitteet ovat kannatettavia, koskei ole ajateltavissa, että toiminnasta jäsenkunnille aihetuvat taloudelliset rasitteet merkittävästi kasvaisivat. Samalla tulee luonnoksessa esitetyin tavoin pyrkiä niin valtion rahoituksen jatkumiseen kuin siihen, että myös muut rahoitusmahdollisuudet, kuten mahdolliset käyttömaksut, selvitetään.
Yhdistyksen yhteistyölle asetetaan strategialuonnoksessa tavoitteeksi mm. tehostaa yhteistyötä kuntien ja metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa. Tämä on kannatettavaa. Erityisesti voitaisiin tällöin selvittää, millainen rooli yhdistyksellä voisi olla Helsingin ulkopuolisten kaupungin omistamien virkistysalueiden samoin kuin Sipoonkorven suunnitellun kansallispuiston ja siihen mahdollisesti liittyvien virkistysalueiden ylläpidossa ja huollossa.
Pöytäkirjanote Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n lausuntopyyntö 22.4.2010 |
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.
Esittelijä toteaa, että Uudenmaan virkistysalueyhdistys on perustettu vuonna 1988. Yhdistyksellä on varsinaisina jäseninä 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 430 000. Lisäksi yhdistyksellä on seitsemän tukijäsentä. Yhtiön toiminta‑alueen, Uusimaa ja Itä-Uusimaa, kunnista 10 ei kuulu yhdistykseen.
Yhdistyksen tarkoitukseksi on kirjattu jäsenkuntiensa asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja kehittäminen, luonnon ja maiseman omaleimaisuuden säilyttäminen ja vaaliminen sekä paikallisen väestön viihtyvyyden ja peruselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen siten, että toiminta on sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.
Yhdistyksellä on
omistuksessaan 35 virkistysaluetta, yhteensä noin 13,8 km2
maa-alueita, minkä lisäksi se on omistajana tai osakkaana
n. 55 km2:n vesialueisiin. Alueista 19 sijaitsee läntisellä Uudellamaalla,
3 pääkaupunkiseudulla, 2 Keski-Uudellamaalla ja 11 Itä-Uudellamaalla. Suurin
osa alueista sijaitsee Suomenlahden rannikolla (11) ja saarissa (16). Sisämaan
alueiden määrä on 8.
Alueiden varuste- ja palvelutaso vaihtelee aluekohtaisesti. Useimmilla alueilla, perusvarustuksena on infotaulu, kuivakäymälä, nuotiopaikka tai keittokatos sekä pysäköintialue. Veneilykohteissa on lisäksi kiinnitysrenkaita ja tarvittaessa laituri. Osalla alueista on merkittyjä polkuja. Tavoitteena on ollut pyrkiä roskattomaan retkeilyyn, joten vain isoissa mannerkohteissa sekä muutamassa saaressa on jätehuoltopisteitä.
Yhdistyksellä on monipuolinen yhteistyöverkosto valtion ja kuntien viranomaisten sekä alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Käytännön hoito- ja valvontatöissä on solmittu yhteistyösopimuksia eräiden kuntien ja veneilyjärjestöjen kanssa.
Yhdistyksen toiminnan kustannukset katetaan pääsääntöisesti (88 %) jäsenkunnilta perittävillä palvelumaksuilla (0,44 euroa/asukas). Muut tulot ovat lähinnä vuokratuloja ja jonkin verran myyntituloja. Lisäksi kunnilta peritään vuosittainen investointimaksu (0,14 euroa/asukas) alueiden hankintaa ja rakenteiden investointeja varten. Ympäristöministeriö on avustanut maanhankinnoissa merkittävästi. Toimintamenot ovat koko toiminta-aikana pysyneet melko muuttumattomina (noin 800 000 euroa/vuosi inflaatiokorjattuna).