KAUPUNGINHALLITUKSEN KONSERNIJAOSTO

ESITYSLISTA

23 - 2009



Kokousaika	14.12.2009 klo 17.00
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Seuraavat kokoukset

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Konsernijaoston kokousajat ja -aiheet kevätkaudella 2010

Selvitys sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta tytäryhteisöissä

Edustajan nimeäminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokoukseen

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) seutukokousedustajien valitseminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ylimääräinen yhtymäkokous

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Edustajan nimeäminen Helsingin yliopistomuseon Säätiön edustajistoon

16.11.2009 ja 23.11.2009 pöydälle pantu asia
Helsinki-viikon säätiön hallituksen jäsenen nimeäminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan välinen sopimus asuntojen ja kiinteistöjen hallinnointipalveluista

Helsingin kaupungin omistamien aravarahoitteisten kiinteistöosakeyhtiöiden yhdistäminen ja tehokkaampi hallinto

KONSERNIJAOSTON KOKOUSAJAT JA -AIHEET KEVÄTKAUDELLA 2010

Khs 2009-2227

KJ Konsernijaosto päättänee kokoontua 18.1., 1.2., 15.2., 8.3., 29.3., 12.4., 26.4., 10.5., 31.5. ja 7.6.2010 kaupungintalolla kaupunginhallituksen istuntosalissa kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kuitenkin aikaisintaan klo17.00.

./. Kokouskohtaiset aiheet liitteenä.

Samalla konsernijaosto päättänee

- että konsernijaoston kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä hallintokeskuksessa yleisesti nähtävänä ja

- että konsernijaoston kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluille (Reija Ruotsalainen).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

LIITE

Konsernijaoston kokousajat ja -aiheet kevätkaudella 2010

SELVITYS SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TILASTA TYTÄRYHTEISÖISSÄ

Khs 2009-1359

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä jaostolle annetun selvityksen tiedoksi kehottaen samalla kaikkia tytäryhteisöjä huolehtimaan ja niiden hallituksia valvomaan, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on tytäryhteisössä asianmukaisesti järjestetty.

Pöytäkirjanote kaikille tytäryhteisöille, tarkastusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta ja sisäinen tarkastus).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Kj toteaa, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tytäryhteisön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.

Konsernijaoston 21.9.2009 hyväksymien konserniohjeiden mukaan tytäryhteisön hallituksen on määriteltävä yhteisön koko ja toiminnan laajuus huomioon ottaen ne periaatteet, joiden mukaan yhteisön sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että yhteisön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Kokonaisvastuu yhteisön sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta kuuluu hallitukselle.

Kj toteaa, että tytäryhteisöt laativat konserniohjeiden mukaisesti vuosittain selonteon sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvion merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Selonteko sisällytetään tilinpäätösaineistoon ja ilmoitetaan osana toimintakertomusta.

Jatkossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta tytäryhteisöissä annetaan selvitys vuosittain myös konsernijaostolle.

Riskienhallinnan asiantuntija Mika Häkkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta antaa konsernijaoston kokouksessa suullisen selvityksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta tytäryhteisöissä.

EDUSTAJAN NIMEÄMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSEEN

Khs 2009-1219

KJ Konsernijaosto päättänee nimetä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Helsingin kaupungin edustajaksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut

-kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 18.12.2009.

Samalla konsernijaosto päättänee kehottaa kaupungin edustajaa:

- kannattamaan hallituksen esitystä vesihuollon liiketoimintakaupan luovutuskirjan hyväksymisestä,

- kannattamaan hallituksen esitystä puitesopimuksen tekemisestä jäsenkuntien kuntateknisten palveluiden käytöstä,

- kannattamaan hallituksen esitystä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi,

- kannattamaan tarkastuslautakunnan esitystä tilintarkastajan valinnasta.

Pöytäkirjanote kaupunginjohtajalle ja HSY:lle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	HSY:n yhtymäkokouksen 18.12.2009 kokouskutsu
	Liite 2	HSY:n yhtymäkokouksen 18.12.2009 esityslista

Kj toteaa, että Helsingin seudun kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa.

Yhtymäkokouksessa 18.12.2009 käsitellään vesihuollon liiketoimintakaupan luovutuskirjan hyväksyminen, puitesopimuksen tekeminen jäsenkuntien kuntateknisten palveluiden käytöstä, toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen sekä tilintarkastajan valinta. Vesihuollon liiketoimintakaupan luovutuskirjan hyväksyminen ja puitesopimuksen tekeminen jäsenkuntien kuntateknisten palveluiden käytöstä olivat yhtymäkokouksen 20.11.2009 esityslistalla, jolloin niiden käsittely siirrettiin yhtymäkokoukseen 18.12.2009.

Kj toteaa, että yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi esitetyn vesihuollon luovutuskirjan Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin kaupungin puolesta 23.11.2009.

Vesihuollon luovutukseen liittyvällä, jäsenkuntien kuntateknisten palveluiden käyttöä koskevalla puitesopimuksella on tarkoitus sopia yhteistyöstä HSY:n ja kaupunkien kesken. Kaupungeilla on vesihuollon luovutuskirjaan sisältymättömiä, sisäisiä yhteistyösopimuksia vesihuoltoon liittyvän kuntatekniikan suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Puitesopimuksella HSY sitoutuu jatkamaan kunkin kaupungin nykyisiä yhteistyösopimuksia. Puitesopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan. Puitesopimuksen hyväksyminen kaupungin puolesta on kaupunginhallituksen esityslistalla 14.12.2009.

Hallituksen esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on valmisteltu kaupunkien lausuntojen pohjalta yhteistyössä HSY:n ja kaupunkien kesken.

Tarkastuslautakunta esittää, että kilpailutuksen ja tarjousvertailun perusteella tilintarkastajaksi toimintavuosille 2010–2012 valitaan JHTT -yhteisö Ernst & Young Julkispalvelut Oy.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN (YTV) SEUTUKOKOUSEDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2008-2705

KJ Konsernijaosto päättänee hyväksyä kaupunginjohtajan 7.12.2009 tekemän päätöksen (§ 4256) Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) osalta.

Pöytäkirjanote Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

YTV:n seutukokousilmoitus

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (2.12.2009), että YTV:n seutukokous pidetään perjantaina 18.12.2009 alkaen kello 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat. Edustajat tuli nimetä viimeistään, mikäli mahdollista, 7.12.2009.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä mm:

- HSY/HSL:n jakokirjan hyväksyminen

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut yleiset vaalikelpoisuusvaatimukset, joissa edellytetään, että edustajaksi valittu on hänet valinneen kunnan jäsen, hänellä on äänioikeus kunnallisvaaleissa eikä hän ole holhouksen alainen. Lisäksi valinnassa tulee soveltaa tasa-arvolain 4 §:n 2 momenttia, jonka mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Kj toteaa, että Kj päätti 7.12.2009 (§ 4256) nimetä seuraavat 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa YTV:n 18.12.2009 pidettävään seutukokoukseen:

edustaja	varaedustaja

Maaria Haikarainen	Sanna Vesikansa
Kimmo Pentikäinen	Ville Ylikahri
Jari J. Marjanen	Kari Kälviä
Jouko Malinen	Tarja Kantola
Risto Kolanen	Ville Kopra
Hannele Luukkainen	Hanna Laine
Tuomo Valve	Eero Tikka
Lasse Männistö	Paula Kylä-Harakka
Ulla-Marja Urho	Pirjo Tolvanen
Henrik Creutz	Björn Fant
Kati Peltola	Pekka Saarnio

HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN YLIMÄÄRÄINEN YHTYMÄKOKOUS

Khs 2009-1833

RYJ Konsernijaosto päättänee kehottaa rakennus- ja ympäristötointa johtavaa apulaiskaupunginjohtajaa edustamaan Helsingin kaupunkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ylimääräisessä yhtymäkokouksessa 18.12.2009 klo 10.00.

Samalla konsernijaosto päättänee kehottaa kaupungin edustajaa:’

- kannattamaan hallituksen esitystä HKL -liikelaitoksen luovutuskirjan hyväksymisestä (asia 2)

- kannattamaan hallituksen esitystä strategiasta (asia 3)

- kehottamaan HSL:n hallitusta yhteistyössä HSY:n hallituksen kanssa toimimaan siten, että synergiahyödyt tuki- ja muiden palvelujen järjestämisessä voidaan välittömästi hyödyntää (asia 4).

Pöytäkirjanote rakennus- ja ympäristötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Kokouskutsu 2.12.2009

Ryj toteaa, että ylimääräisessä yhtymäkokouksessa käsitellään HKL -liikelaitoksen luovutuskirjaa, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän strategiaa sekä kuntayhtymän ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän synergiahyötyjä tuki- ja muiden palvelujen järjestämisessä.

./. Kokouskutsu on liitteenä 1.

Kaupunginhallitus on 30.11.2009 § 1325 päättänyt oikeuttaa HKL-liikelaitoksen

- tekemään Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa 30.11.2009 esityslistan liitteenä olleen luovutuskirjan eräiden HKL -liikelaitokselle kuuluvien omaisuuserien, sopimusten ja henkilöstön siirtämistä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle 1.1.2010 alkaen kuntayhtymän aloittaessa toimintansa,

- päivittämään luovutuskirjan liitteet tilanteeseen 31.12.2009 esityksen periaatteiden mukaisesti HKL:n tilinpäätöksen valmistuttua

- tekemään luovutuskirjaan tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

Yhtymäkokouksessa 6.10.2009 yhtymäkokousedustaja Olli Isotalo esitti yhtymäkokoukselle, että se antaa hallitukselle seuraavan kehotuksen:

"Yhtymäkokous kehottaa HSY:n hallitusta yhteistyössä HSL:n hallituksen kanssa toimimaan siten, että synergiahyödyt tuki- ja muiden palvelujen järjestämisessä voidaan välittömästi hyödyntää". Yhtymäkokous päätti 6.10.2009 jättää esityksen pöydälle, samoin kuin yhtymäkokous 20.11.2010.

Ryj pitää perusteltuna synergiahyötyjen aikaansaamista uusien kuntayhtymien kesken tuki- ja muiden palvelujen järjestämisessä.

OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:N JA KIINTEISTÖ OY AURORANLINNAN VÄLINEN SOPIMUS ASUNTOJEN JA KIINTEISTÖJEN HALLINNOINTIPALVELUISTA

Khs 2009-325

KAJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi selvityksen Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n toimintatavoissa 1.1.2010 lukien tapahtuvista muutoksista.

Pöytäkirjanote jäljennöksin konsernijaoston esityslistatekstistä liitteineen Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle ja Kiinteistö Oy Auroranlinnalle (toimitusjohtaja Leena Raineranta) sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistö Oy Auroranlinnan kirje 27.11.2009
	Liite 2	Sopimus asuntojen ja kiinteistöjen hallinnointipalveluista

Kaj toteaa, että konsernijaosto päätti 30.3.2009 Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n kevätyhtiökokousohjeen yhteydessä, että Asuntohankintayhtiö lopettaa toistaiseksi uusien asuntojen hankinnan. Lisäksi Asuntohankintayhtiö mukauttaa korjaustoimintaa sekä vapaille markkinoille tapahtuvaa asuntojen vuokrausta koskevat toimintatapansa vastaamaan muussa kaupungin omistamassa, samassa käytössä olevassa asuntokannassa noudatettavia menettelytapoja.

Samalla konsernijaosto päätti Asuntohankintayhtiön hallitukselle annettavista ohjeista, joiden mukaisesti hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin Asuntohankintayhtiön henkilöstön siirtämiseksi vuoden 2010 alusta Kiinteistö Oy Auroranlinnan palvelukseen siten, että Oy Helsingin Asuntohankinta Ab ostaa toimintansa vaatimat palvelut Kiinteistö Oy Auroranlinnalta.

Kiinteistö Oy Auroranlinna ilmoittaa (27.11.2009), että mainittujen
yhtiöiden hallitukset ovat allekirjoittaneet hallinnointisopimuksen, jonka mukaisesti Kiinteistö Oy Auroranlinna ryhtyy hoitamaan Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallintoa.

Asuntohankinnan henkilöstö siirtyy Auroranlinnaan vanhoina työntekijöinä 1.1.2010 alkaen. Hallinnointisopimuksen mukaisesti Kiinteistö Oy Auroranlinnan hallitus esittää 18.12.2009 kokoontuvalle Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n hallitukselle, että se nimittäisi yhtiön toimitusjohtajaksi 1.1.2010 alkaen Auroranlinnan toimitusjohtajan Leena Rainerannan.

Asuntohankintayhtiön asuntojen vuokrauksessa ja korjaamisessa on otettu käyttöön menettelytavat, jotka ovat yhtenevät muussa kaupungin omistamassa, vastaavassa käytössä olevassa asuntokannassa noudatettavien menettelytapojen kanssa. Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokranmääritys tapahtuu samoilla periaatteilla kuin Auroranlinnan omistamien huoneistojen vuokranmääritys. Mikäli huoneistoja vuokrataan vapaille markkinoille, vuokrasopimukset solmitaan määräaikaisina viideksi vuodeksi.

Tilakeskukselle vuokrattujen Asuntohankintayhtiön huoneistojen korjaustoiminnassa on otettu käyttöön Auroranlinnan käytännön mukaiset periaatteet. Huoneistojen muuttoremonttien tilaamisen ja valvonnan hoitavat Tilakeskuksen rakennusmestarit ja remonttien kustannuksista vastaa asuntojen omistaja eli Asuntohankinta.

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n talouden vakauttamiseksi on otettu käyttöön konsernitiliin liitetty luotollinen limiitti ja vuoden 2010 ja 2011 aikana yhtiö hakee tarvitsemansa pääomalainat.

Kiinteistö Oy Auroranlinna ja Oy Helsingin Asuntohankinta Ab muuttavat 11.12.2009 yhteisiin toimitiloihin osoitteeseen Tukholmankatu 2.

./. Hallinnointisopimus on asian liitteenä.

HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVARAHOITTEISTEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖIDEN YHDISTÄMINEN JA TEHOKKAAMPI HALLINTO

Khs 2009-2110

KAJ Konsernijaosto päättänee todeta, että

- pitää perusteltuna 23.11.2009 (248 §) tiedokseen merkitsemänsä esiselvityksen esitystä, jonka mukaan Helsingin kaupungin omistamien aravarahoitteisten kiinteistöosakeyhtiöiden yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa tulisi kehittää esiselvityksen hallintomallivaihtoehto 3:n mukaisesti,

- olisi tarkoituksenmukaista asettaa kehittämistyötä edelleen valmistelemaan työryhmä, johon tulisi pyytää jäseniksi myös vuokralaisten ja henkilöstöryhmien edustajat,

- työn yhteydessä tulisi tehdä esitys pääomakustannusten vyöhykkeisestä painotuksesta sekä tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden tasausjärjestelmän muutoksista, ja

- vuokranmääritykseen mahdollisesti tehtävät muutokset olisi perusteltua porrastaa 5–10 vuoden ajanjaksolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Esiselvitys: Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistäminen ja tehokkaampi hallinto
	Liite 2	Esiselvityksen liitteet 1 - 23

Kaj toteaa, että kaupunginjohtaja päätti kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti 21.10.2009 (78 §) asettaa työryhmän laatimaan esiselvityksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta.

Esiselvityksessä tarkastelun kohteena ovat kaupungin 21 alueellista aravarahoitteista kiinteistöosakeyhtiötä, joiden hallinnoitavana on yhteensä 417 vuokranmääritysyksikköä. Asuntoja kiinteistöyhtiöissä on noin 42 300 ja asuinhuoneistopinta-ala on yhteensä noin 2,5 miljoonaa m². Asunnoissa asuu noin 84 000 asukasta.

Esiselvityksessä kuvataan kiinteistöosakeyhtiöiden nykytilanne, hallinto ja omistajaohjauksen keinot ja arvioitu nykytilanteen eri piirteitä. Sen jälkeen tarkastellaan vaihtoehtoisia hallintomalleja, niiden yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia.

Nykytilanteen ja tutkittujen vaihtoehtoisten hallintomallien arvioinnin kriteereitä ja painopistealueita ovat mm.

- asukasdemokratian toteutuminen,

- mahdollisuudet kohtuullisen vuokratason hallintaan ja ylläpitämiseen,

- yhtiöiden erilaiset ja muuttuvat pääoma- ja lainarakenteet, uudisrakentamisen toteutusmäärät sekä ylläpito- ja hallintokulut,

- rakennusten kunnon ja teknisen arvon ylläpitäminen, ja

- käyttötalouden tehostaminen.

Uusia ratkaisuja vaatii erityisesti se, että uusien satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa pääomakustannukset joidenkin kiinteistöyhtiöiden alueilla nousevat merkittävästi, mikä siellä nykymallilla heijastuisi myös näiden yhtiöiden nykyisten asuntojen vuokriin. Samoin peruskorjausrakentaminen ja sen pääomakustannukset jakaantuvat eri yhtiöiden alueille epätasaisesti.

Myös yksittäisten yhtiöiden kokonaan erillinen hallinto on vähäisestä henkilökunnasta johtuen nykymallissa haavoittuvainen ja toisaalta konsernin omistajaohjaus välillistä ja yhtiöiden lukumääränkin takia tehotonta.

Esiselvityksessä tarkastellaan neljää eri hallintomallia.

Hallintomalli 1 on nykyinen 21 yhtiön hallintomalli lisättynä kaupungin ja kiinteistöyhtiöiden yhdessä perustamalla palveluyhtiöllä, jonka tehtävänä olisi tuottaa yhtiöille keskitettyjä palveluja. Muutokset nykytilaan olisivat vähäisehköt eikä näin saataisi ratkaistua pääomakustannusten epätasaista jakaantumista yhtiöiden kesken. Omistajaohjaus säilyisi nykyisellään.

Hallintomallissa 2 kaksi tai useampi alueellisesti lähellä toisiaan oleva yhtiö fuusioitaisiin yhdeksi yhtiöksi, jolloin lopputuloksena voisi olla esimerkiksi neljä – kahdeksan alueellista kiinteistöyhtiötä. Mallin hyvänä puolena olisi mm. eräiden hallinto- ja huoltopalvelujen tehostumisesta saatavat säästöt sekä uusien kohteiden ja peruskorjausten pääomakustannusten jakaantuminen nykyistä laajempaan asuntokantaan. Mahdollisuus jakaa pääomakustannukset koko asuntokantaan jäisi kuitenkin puuttumaan. Omistajaohjaus helpottuisi hieman yhtiöiden määrän vähetessä.

Hallintomallissa 3 yhtiöiden pääomatalous koottaisiin yhteen yhtiöön, mutta käyttötalous ja sitä koskeva päätöksenteko asukasdemokratioineen pidettäisiin edelleen alueellisena. Teknisesti tämä tapahtuisi siten, että nykyiset yhtiöt fuusioitaisiin, mutta samalla tämä uusi pääomayhtiö perustaisi omistukseensa nykytilaa vastaavasti riittävän määrän uusia alueellisia tytäryhtiötä hoitamaan sopimusperusteisesti nykyisten yhtiöiden alueita alueellisina isännöinti- ja huoltoyhtiöinä.

Hallintomalli 4 tarkoittaisi kiinteistöyhtiöiden fuusioimista yhdeksi kiinteistöyhtiöksi, jolloin kiinteistöjen isännöinti- ja huoltotoiminnot organisoitaisiin yhtiön sisällä 4–21 huoltotoimiston avulla. Malli mahdollistaisi pääomakustannusten laajan tasoittamisen ja keskitetty hallinto ja hoito antaisivat mahdollisuuden säästöihin hallinto- ja hoitokustannuksissa. Omistajaohjauksen kannalta yksi yhtiö on useita yhtiöitä helpommin hallittavissa. Heikkoutena voi pitää suuren organisaation mahdollista kankeutta päätettäessä yksittäisiä alueita koskevista asioista. Henkilökunnan motivaatioon mallin valitseminen saattaisi vaikuttaa heikentävästi.

Esiselvityksessä päädytään esittämään hallintomallin 3 ottamista jatkoselvityksen kohteeksi. Malli mahdollistaisi yhtiöiden pääomatalouden yhdistämisen ja epätasaisesti kertyvien uusien pääomakustannusten kohdentamisen ja jakamisen alueellisesti tasaisemmin kuin nykytilanteessa on mahdollista. Samalla pääomayhtiö voisi hoitaa keskitetysti mm. osan nyky-yhtiöiden nyt erikseen hoitamista taloushallinnollisista tehtävistä. Alueelliset isännöitsijäyhtiöt toimisivat kuitenkin edelleen varsin itsenäisesti ja järjestäisivät mm. alueensa talojen huollon, vuosikorjaukset ja vuokrakeräyksen lähes nykyisen mallin mukaisesti.

Mallissa asukasdemokratia ja yhtiöiden läsnäolo alueilla säilyisi lähes nykyisessä muodossa ja vaikutukset käytännön toimiin olisivat varsin pienet nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Mallilla ei olisi välittömiä vaikutuksia nykyisen henkilöstön asemaan, joskin se mahdollistaisi henkilöstön nykyistä joustavamman käytön ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin. Malli mahdollistaisi kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarvittaessa isännöinti- ja huoltoyhtiöiden nykyisen määrän vähentämisenkin.

Vaikutukset nykyisiin yhtiökohtaisiin vuokriin voitaisiin ensi vaiheessa pitää vähäisinä, mutta uudet pääomakustannukset kohdentaa nykymallia tasaisemmin koko asuntokantaan.

Esiselvityksessä esitetään, että laadittaisiin jatkoselvitys kaupungin aravarahoitteisten kiinteistöosakeyhtiöiden hallinnon kehittämiseksi edelleen selvityksen hallintomallin 3 mukaisesti.

Kaj pitää esiselvityksen esitystä perusteltuna ja toteaa, että tätä varten olisi tarkoituksenmukaista asettaa jatkotyöryhmä, johon tulisi pyytää jäseniksi myös asukkaiden ja henkilöstöryhmien edustajat. Tavoitteena työssä tulisi pitää sitä, että uusi organisaatio voisi aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta. Vuokranmääritykseen tehtävät muutokset on kuitenkin perusteltua porrastaa pidemmälle 5–10 vuoden ajanjaksolle.

Työn yhteydessä tulee tehdä esitys pääomakustannusten vyöhykkeisestä painotuksesta sekä tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden tasausjärjestelmän muutoksista.

Kaj toteaa edelleen, että konsernijaosto päätti 23.11.2009 (248 §) merkitä asian tiedokseen. Esiselvitys esiteltiin sen jälkeen kaupunginhallituksen iltakoulussa, joka merkitsi asiassa esitetyn selvityksen tiedokseen.