Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Konsernijohtamisen toimivuutta koskevan tytäryhteisöjen toimitusjohtajakyselyn tulokset

Greater Helsinki Promotion ltd Oy:n osakassopimuksen muuttaminen

PKS-yhteistyöhön liittyvä yhteisöjen seurantaraportti 2 2009

9.11.2009 pöydälle pantu asia
Liikelaitoksia sekä konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

16.11.2009 pöydälle pantu asia
Helsinki-viikon säätiön hallituksen jäsenen nimeäminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Esiselvitys Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta

KONSERNIJOHTAMISEN TOIMIVUUTTA KOSKEVAN TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMITUSJOHTAJAKYSELYN TULOKSET

Khs 2009-2310

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen toimitusjohtajakyselyn tuloksista.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille tytäryhteisöille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Yhteenveto

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymä strategiaohjelma 2009 – 2012 painottaa johtamisen kehittämistä kaupunkikonsernissa.

Strategiaohjelman valmisteluvaiheen ja tytäryhteisöjen toimitusjohtajille suunnatun valmennusohjelman (TOVA) yhteinen kokemus on, että tytäryhteisöjen erilaiset roolit ja toimintalogiikat tulee ottaa huomioon entistä paremmin. Sen pohjalta nousi esiin tarve selvittää tytäryhteisöjen toimitusjohtajien kokemuksia konsernijohtamisen toimivuudesta.

Kysely toteutettiin 11.8.2009 – 28.8.2009 välisenä aikana. Kysymyksillä selvitettiin, mitä hyötyjä Helsingin kaupunkikonserni on tuottanut vastaajan oman tytäryhteisön toimintaan ja minkälaisia kitkakohtia toimitusjohtajat kokevat tytäryhteisön ja konsernijohdon välillä olevan. Avoimina kysymyksinä pyydettiin vastaamaan, mitä ovat konsernin tytäryhteisölle tuottamat konkreettiset hyödyt ja minkälaisilla keinoilla tulisi konserniohjausta kehittää. Toimitusjohtajilla oli mahdollista myös kirjoittaa konserniohjausta koskevaa vapaata tekstiä ja kommentteja.

Kysely lähetettiin 82 toimitusjohtajalle. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli 52. Kyselyn tulokset on esitetty esityslistan tämän asiakohdan liitteenä olevassa yhteenvedossa.

Selvitystyötä täydennettiin haastattelemalla syyskuun aikana 20 tytäryhteisöjen toimitusjohtajaa, jotka edustavat kooltaan, yhteisömuodoltaan ja toimialaltaan erilaisia tytäryhteisöjä. Haastattelujen tuloksia selostetaan konsernijaoston kokouksessa.

Kj toteaa, että toimitusjohtajakyselyn ja -haastattelujen tuloksia hyödynnetään konserniohjauksen kehittämisessä.

GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY:N OSAKASSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-2253

KJ Konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallituksen päätettäväksi, että Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n 27.3.2006 päivättyä osakas-sopimusta muutetaan liitteen 1 mukaisesti.

./.. Pöytäkirjanote liitteineen (liite 1) Helsinki Greater Promotion Ltd Oy:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta/elinkeinopalvelu).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Osakassopimusluonnos (ehdotus)
	Liite 2	Osakassopimus (lopullinen)

Kj toteaa seuraavaa:

Tausta

Greater Helsinki Promotion Ltd Oy (GHP) on vuonna 2006 perustettu Helsingin (45 %), Espoon (23,5 %), Vantaan (19 %) ja Kauniaisten (2,5 %) kaupunkien sekä Uudenmaan liiton (10 %) omistama pääkaupunkiseudun kansainväliseen markkinointiin keskittyvä yhtiö.

Osapuolet ovat 27.3.2006 solmineet Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy -nimisen yhtiön hallintoa, rahoitusta ja osakkeiden merkintää koskevan osakassopimuksen. Yhtiön nimi on sittemmin muutettu Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:ksi.

Edellä mainittu osakassopimus on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

Yhtiön tarkoituksena on markkinoida pääkaupunkiseutua yritysten ja muiden organisaatioiden erinomaisena sijoittumispaikkana.

GHP toteuttaa pääkaupunkiseudun kaupunkien vuonna 2008 hyväksymän kilpailukykystrategian painopistettä ”Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin”.

Yhtiön kehittämislinjausten mukaan GHP

- yhtiö hyödyntää metropolialueen kansainvälisessä markkinoinnissa systemaattisesti alueellisia ja temaattisia kehitys- ja innovaatioympäristöjä, tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisesti vahvoja aloja, alueellisia osaamisklustereita ja -keskuksia sekä muita metropolialueen vetovoimatekijöitä. Metropolialue profiloituu avoimien käyttäjälähtöisten kehitysympäristöjen edelläkävijänä.

- kaupungit edistävät yhdessä kansainvälisten yritysten asettumista ja osaajien pysymistä rakentamalla ulkomaalaisille yrityksille ja yritysten avainhenkilöille suunnatun seudullisen ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestelmän. Näiden palveluiden toteutus osiltaan ja seudullisen yhteistyön koordinointi on GHP:n tehtävä.

GHP keskittyy toiminnassaan osapuolten toimeksiannosta:

- metropolialueen kilpailukykystrategiaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen

- kansainvälisten osaamislähtöisten investointien ja osaajien hakemiseen

- metropolialueen johdon avustamiseen kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä

- muihin omistajien edellyttämiin tehtäviin, joista päättää GHP:n hallitus.

Yhtiön toiminnan tarkempi sisältö ja tavoitteet määritellään vuosittain vahvistettavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Yhtiön hallitus kuulee pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmää ennen toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista. Yhtiö raportoi toiminnastaan ja tuloksista pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmälle puolivuosittain erikseen sovittavalla tavalla.

Osakassopimuksen muutokset pääpiirteittäin

Osa muutoksista on sopimusteknisiä ja vanhan sopimuksen päivityksiä. Keskeisimmät muutokset koskevat sopimuksen rahoituskohtaa.

Osakassopimusluonnos on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1. Sopimusmuutokset on merkitty ao. kohtiin pystyviivoituksella.

Nykyisen osakassopimuksen rahoitusta koskevassa kohdassa on todettu, että yhtiölle vuoden 2009 jälkeen myönnettävästä tuesta sovitaan myöhemmin erikseen.

Yhtiön rahoitus koostuu osakassopimuksessa määritetystä runkorahoituksesta sekä yhtiön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesta kokonaisrahoituksesta sisältäen mainitun runkorahoituksen.

Yhtiön kokonaisrahoitus vuodelle 2010 jakaantuu seuraavasti:

Runkorahoitus

Osapuolet sitoutuvat myöntämään yhtiölle runkorahoituksena yhtiön perustoimintaedellytyksiin kahdeksansataatuhatta (800.000) euroa vuonna 2010, ellei osapuolten talousarvioista muuta johdu.

Myönnettävän runkorahoituksen määrä jakautuu maksettavaksi osapuolten kesken niiden omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa seuraavasti:

Osapuoli	Rahoitusosuus (%)	Rahoitus (€)

Helsinki	45	360.000
Espoo	23,5	188.000
Vantaa	19	152.000
Kauniainen	2,5	20.000
Uudenmaan liitto	10	80.000

Yhteensä	100	800.000

Vuoden 2010 jälkeen myönnettävästä runkorahoituksesta sovitaan myöhemmin erikseen.

Kokonaisrahoitus

Yhtiön vuosittaisen kokonaisrahoituksen määrä määritetään Yhtiön toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jonka Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain toimintavuotta edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä. Kokonaisrahoituksen määrä jakautuu Osapuolten kesken maksettavaksi niiden omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa.

Yhtiön kokonaisrahoituksen määrä on vuonna 2010 arviolta yhteensä 3 150.000 euroa sisältäen runkorahoitusosuuden. Osapuolia pyydetään budjeteissaan varautumaan seuraavaan suuruiseen vuosittaiseen kokonaisrahoitukseen vuonna 2010:

Osapuoli	Rahoitusosuus (%)	Rahoitus (€)

Helsinki	45	1.417.500
Espoo	23,5	740.250
Vantaa	19	598.500
Kauniainen	2,5	78.750
Uudenmaan liitto	10	315.000

Yhteensä	100	3.150.000

Vuoden 2010 jälkeen myönnettävästä kokonaisrahoituksesta ja sen myöntämisen perusteista sovitaan myöhemmin erikseen.

Kj toteaa, että Helsingin kokonaisrahoitusosuus 1 417 500 euroa on otettu huomioon kaupungin vuoden 2010 talousarviossa. Vuonna 2009 kokonaisrahoitus on 1 575 000 euroa.

Kj pitää osakassopimuksen muutoksia perusteltuina. Osakassopimusluonnos on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. PKS Koordinaatioryhmä on käsitellyt osakassopimuksen muutokset 13.11.2009.

PKS-YHTEISTYÖHÖN LIITTYVÄ YHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 2 2009

Khs 2009-1925

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä PKS -yhteistyöhön liittyvien yhteisöjen seurantaraportin 2/2009 tiedoksi.

Pöytäkirjanote raportoiduille yhteisöille, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Lisätiedot:
Pyylampi Anne, controller, puhelin 310 36390

LIITE

PKS-yhteistyöhön liittyvä yhteisöjen seurantaraportti 2 2009

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyöhön liittyen tehostetaan myös kaupunkien yhteisesti omistamien taikka yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen omistajaohjausta sekä muiden edunvalvonnan kannalta keskeisten yhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaa.

Kaupunkien kesken on sovittu, että tässä vaiheessa seuranta koskee liitteenä olevassa raportissa mainittuja yhteisöjä. Niiden toiminnasta ja taloudesta Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus laatii PKS -koordinaatioryhmälle säännöllisin väliajoin seurantaraportin.

Raportti laaditaan yhteisöjen toimittamien tietojen perusteella siten, että talous- ja suunnittelukeskus laatii raporttiin myös oman lyhyen analyysinsä toiminnan ja talouden tilasta niiden yhteisöjen osalta, joista se on tarkoituksenmukaista. Yhteisöt toimittavat tiedot raportin laatimista varten yhtenäisellä tavalla talous- ja suunnittelukeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Nyt käsittelyssä oleva toinen seurantaraportti on laadittu vuoden 2009 kolmannelta vuosineljännekseltä. Seuraava raportti tullaan laatimaan alkuvuodesta 2010 käsittäen vuoden 2009 tilinpäätöksen.

9.11.2009 pöydälle pantu asia

LIIKELAITOKSIA SEKÄ KONSERNIYHTEISÖJÄ KOSKEVAT OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Khs 2009-2251

KJ Konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaupungin liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset liitteen 1 mukaisesti.

Lisäksi konsernijaosto päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se päättäisi kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä kaupungin asianomaisten muiden yksiköiden kanssa nyt hyväksyttyjen linjausten mukaiset jatkotoimenpiteet.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (esitys)
	Liite 2	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (tarkistukset)

Kj toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi nykyiset yhteisö- ja yksikkökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset 17.9.2007 (§ 1180).

Tämän jälkeen valtuusto on hyväksynyt 29.4.2009 (§ 90) valtuustokauden strategiohjelman vuosille 2009 - 2012 ja siihen sisältyvät kaikkia tytäryhteisöjä koskevat yleiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Kaupunginhallitus päätti strategiaohjelman täytäntöönpanosta 22.6.2009 (§ 783).

Konsernijaostolle nyt tehdyssä esityksessä on otettu huomioon valtuuston hyväksymät strategialinjaukset sekä tarkistettu omistajapoliittiset linjaukset (omistuspohja, kehittämisvisio, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet) muutoinkin vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita ja ennakoitavissa olevia muutoksia.

Kj toteaa, että mikäli konsernijaosto ja kaupunginhallitus hyväksyvät nyt esitetyt linjaukset, niin jatkovalmistelu tullaan käynnistämään hyväksyttyjen linjausten pohjalta jo kuluvan vuoden syksyn aikana sekä liikelaitos- ja konserniyhteisökohtaiset toimenpide-ehdotukset tuomaan päätettäväksi asianmukaisella tavalla. Valmistelu yhteensovitetaan valtuuston strategiaohjelman täytäntöönpanoa koskevan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen valmistelutyön kanssa.

ESISELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN ASUINKIINTEISTÖJEN YHDISTÄMISESTÄ JA TEHOKKAAMMASTA HALLINNOSTA

Khs 2009-2110

KAJ Konsernijaosto päättänee merkitä Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta tehdyn esiselvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Esiselvitys: Helsingin kaupungin omistamien asuinkiinteistöjen yhdistäminen ja tehokkaampi hallinto
	Liite 2	Esiselvityksen liitteet 1 - 23

Kaj toteaa, että kaupunginjohtaja päätti kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti 21.10.2009 (78 §) asettaa työryhmän laatimaan esiselvityksen kaupungin omistamien asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta.

Esiselvityksessä tarkastelun kohteena ovat kaupungin 21 alueellista aravarahoitteista kiinteistöosakeyhtiötä, joiden hallinnoitavana on yhteensä 417 vuokranmääritysyksikköä. Asuntoja kiinteistöyhtiöissä on noin 42 300 ja asuinhuoneistopinta-ala on yhteensä noin 2,5 miljoonaa m². Asunnoissa asuu noin 84 000 asukasta.

Esiselvityksessä kuvataan kiinteistöosakeyhtiöiden nykytilanne, hallinto ja omistajaohjauksen keinot ja arvioitu nykytilanteen eri piirteitä. Sen jälkeen tarkastellaan vaihtoehtoisia hallintomalleja, niiden yhteisiä piirteitä ja eroavaisuuksia.

Työryhmän esityksen esittelyn jälkeen konsernijaostossa on tarkoitus kuulla asuinkiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajia, henkilöstöjärjestöjen edustajia ja vuokralaisneuvottelukunnan edustajia 1.12.2009, esitellä työryhmätyö ja kuulemisessa esitetyt mielipiteet kaupunginhallituksen iltakoulussa 7.12.2009 sekä tältä pohjalta käsitellä asia uudelleen konsernijaostossa 14.12.2009.

Nykytilanteen ja tutkittujen vaihtoehtoisten hallintomallien arvioinnin kriteereitä ja painopistealueita ovat mm.

- asukasdemokratian toteutuminen,

- mahdollisuudet kohtuullisen vuokratason hallintaan ja ylläpitämiseen,

- yhtiöiden erilaiset ja muuttuvat pääoma- ja lainarakenteet, uudisrakentamisen toteutusmäärät sekä ylläpito- ja hallintokulut,

- rakennusten kunnon ja teknisen arvon ylläpitäminen, ja

- käyttötalouden tehostaminen.

Uusia ratkaisuja vaatii erityisesti se, että uusien satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa pääomakustannukset joidenkin kiinteistöyhtiöiden alueilla nousevat merkittävästi, mikä siellä nykymallilla heijastuisi myös näiden yhtiöiden nykyisten asuntojen vuokriin. Samoin peruskorjausrakentaminen ja sen pääomakustannukset jakaantuvat eri yhtiöiden alueille epätasaisesti.

Myös yksittäisten yhtiöiden kokonaan erillinen hallinto on vähäisestä henkilökunnasta johtuen nykymallissa haavoittuvainen ja toisaalta konsernin omistajaohjaus välillistä ja yhtiöiden lukumääränkin takia tehotonta.

Esiselvityksessä tarkastellaan neljää eri hallintomallia.

Hallintomalli 1 on nykyinen 21 yhtiön hallintomalli lisättynä kaupungin ja kiinteistöyhtiöiden yhdessä perustamalla palveluyhtiöllä, jonka tehtävänä olisi tuottaa yhtiöille keskitettyjä palveluja. Muutokset nykytilaan olisivat vähäisehköt eikä näin saataisi ratkaistua pääomakustannusten epätasaista jakaantumista yhtiöiden kesken. Omistajaohjaus säilyisi nykyisellään.

Hallintomallissa 2 kaksi tai useampi alueellisesti lähellä toisiaan oleva yhtiö fuusioitaisiin yhdeksi yhtiöksi, jolloin lopputuloksena voisi olla esimerkiksi neljä – kahdeksan alueellista kiinteistöyhtiötä. Mallin hyvänä puolena olisi mm. eräiden hallinto- ja huoltopalvelujen tehostumisesta saatavat säästöt sekä uusien kohteiden ja peruskorjausten pääomakustannusten jakaantuminen nykyistä laajempaan asuntokantaan. Mahdollisuus jakaa pääomakustannukset koko asuntokantaan jäisi kuitenkin puuttumaan. Omistajaohjaus helpottuisi hieman yhtiöiden määrän vähetessä.

Hallintomallissa 3 yhtiöiden pääomatalous koottaisiin yhteen yhtiöön, mutta käyttötalous ja sitä koskeva päätöksenteko asukasdemokratioineen pidettäisiin edelleen alueellisena. Teknisesti tämä tapahtuisi siten, että nykyiset yhtiöt fuusioitaisiin, mutta samalla tämä uusi pääomayhtiö perustaisi omistukseensa nykytilaa vastaavasti riittävän määrän uusia alueellisia tytäryhtiötä hoitamaan sopimusperusteisesti nykyisten yhtiöiden alueita alueellisina isännöinti- ja huoltoyhtiöinä.

Hallintomalli 4 tarkoittaisi kiinteistöyhtiöiden fuusioimista yhdeksi kiinteistöyhtiöksi, jolloin kiinteistöjen isännöinti- ja huoltotoiminnot organisoitaisiin yhtiön sisällä 4–21 huoltotoimiston avulla. Malli mahdollistaisi pääomakustannusten laajan tasoittamisen ja keskitetty hallinto ja hoito antaisivat mahdollisuuden säästöihin hallinto- ja hoitokustannuksissa. Omistajaohjauksen kannalta yksi yhtiö on useita yhtiöitä helpommin hallittavissa. Heikkoutena voi pitää suuren organisaation mahdollista kankeutta päätettäessä yksittäisiä alueita koskevista asioista. Henkilökunnan motivaatioon mallin valitseminen saattaisi vaikuttaa heikentävästi.

Esiselvityksessä päädytään esittämään hallintomallin 3 ottamista jatkoselvityksen kohteeksi. Malli mahdollistaisi yhtiöiden pääomatalouden yhdistämisen ja epätasaisesti kertyvien uusien pääomakustannusten kohdentamisen ja jakamisen alueellisesti tasaisemmin kuin nykytilanteessa on mahdollista. Samalla pääomayhtiö voisi hoitaa keskitetysti mm. osan nyky-yhtiöiden nyt erikseen hoitamista taloushallinnollisista tehtävistä. Alueelliset isännöitsijäyhtiöt toimisivat kuitenkin edelleen varsin itsenäisesti ja järjestäisivät mm. alueensa talojen huollon, vuosikorjaukset ja vuokrakeräyksen lähes nykyisen mallin mukaisesti.

Mallissa asukasdemokratia ja yhtiöiden läsnäolo alueilla säilyisi lähes nykyisessä muodossa ja vaikutukset käytännön toimiin olisivat varsin pienet nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Mallilla ei olisi välittömiä vaikutuksia nykyisen henkilöstön asemaan, joskin se mahdollistaisi henkilöstön nykyistä joustavamman käytön ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin. Malli mahdollistaisi kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarvittaessa isännöinti- ja huoltoyhtiöiden nykyisen määrän vähentämisenkin.

Vaikutukset nykyisiin yhtiökohtaisiin vuokriin voitaisiin ensi vaiheessa pitää vähäisinä, mutta uudet pääomakustannukset kohdentaa nykymallia tasaisemmin koko asuntokantaan.

Esiselvityksessä esitetään, että laadittaisiin jatkoselvitys kaupungin aravarahoitteisten kiinteistöosakeyhtiöiden hallinnon kehittämiseksi edelleen selvityksen hallintomallin 3 mukaisesti.

Kaj pitää esiselvityksen esitystä perusteltuna ja toteaa, että tätä varten olisi tarkoituksenmukaista asettaa jatkotyöryhmä, johon tulisi pyytää jäseniksi myös asukkaiden ja henkilöstöryhmien edustajat. Tavoitteena työssä tulisi pitää sitä, että uusi organisaatio voisi aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta. Vuokranmääritykseen tehtävät muutokset on kuitenkin perusteltua porrastaa pidemmälle 5–10 vuoden ajanjaksolle.

Työn yhteydessä tulee tehdä esitys pääomakustannusten vyöhykkeisestä painotuksesta sekä tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden tasausjärjestelmän muutoksista.



Kokousaika	23.11.2009 klo 17.00
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Seuraavat kokoukset	14.12.2009 klo 17