KAUPUNGINHALLITUKSEN KONSERNIJAOSTO

ESITYSLISTA

17 - 2009

	Huom! Kokousaika ja -paikka
Kokousaika	21.9.2009 klo 17.00
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

PKS - yhteistyöhön liittyvien yhteisöjen seurantaraportti

3

4

14.9.2009 pöydälle pantu asia Johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä

5

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Jäsenen nimeäminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokuntaan toimikaudeksi 2010-2011

7

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

14.9.2009 pöydälle pantu asia Eron myöntäminen Anu Koskelalle Helsingin teatterisäätiön edustajistosta

9

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Tietoja kaupungin omistamista vuokra-asunnoista vuodelta 2008

10

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Konsernijaosto päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Bryggaren (varalla Kantola) ja Pajamäen (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Konsernijaosto päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

PKS - YHTEISTYÖHÖN LIITTYVIEN YHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

Khs 2009-1925

KJ Konsernijaosto päättänee merkitä PKS -yhteistyöhön liittyvien yhteisöjen seurantaraportin 1/2009 tiedoksi.

Pöytäkirjanote raportoiduille yhteisöille, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Pyylampi Anne, controller, puhelin 310 36390

LIITE

PKS-Seurantaraportti 1/2009

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyöhön liittyen tehostetaan myös kaupunkien yhteisesti omistamien taikka yhteisessä määräysvallassa olevien yhteisöjen omistajaohjausta sekä muiden edunvalvonnan kannalta keskeisten yhteisöjen toiminnan ja talouden seurantaa.

Kaupunkien kesken on sovittu, että tässä vaiheessa seuranta koskee liitteenä olevassa raportissa mainittuja yhteisöjä. Niiden toiminnasta ja taloudesta Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus laatii PKS- koordinaatioryhmälle säännöllisin väliajoin seurantaraportin.

Raportti laaditaan yhteisöjen toimittamien tietojen perusteella siten, että talous- ja suunnittelukeskus laatii raporttiin myös oman lyhyen analyysinsä toiminnan ja talouden tilasta niiden yhteisöjen osalta, joista se on tarkoituksenmukaista. Yhteisöt toimittavat tiedot raportin laatimista varten yhtenäisellä tavalla talous – ja suunnittelukeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Nyt käsittelyssä oleva ensimmäinen seurantaraportti on laadittu vuoden 2009 ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Seuraava raportti tullaan laatimaan marraskuussa käsittäen jakson tammi-syyskuu. Raportin esitystapaa ja sisältöä tullaan kehittämään tarpeen mukaan.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

PKS-koordinaatioryhmä käsittelee raportin x.x.2009.

4

14.9.2009 pöydälle pantu asia

JOHTAMISEN JA HALLINNON KESKEISET PERIAATTEET HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖISSÄ

Khs 2009-1359

KJ ./. Konsernijaosto päättänee hyväksyä johtamisen ja hallinnon keskeisiä periaatteita Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä koskevan oh- jeen liitteen 1 mukaisesti.

Konsernijaosto päättänee lisäksi kehottaa

- kaupungin edustajia tytäryhteisöjen hallituksissa ja muissa toimielimissä noudattamaan konsernijaoston nyt hyväksymää ohjetta sekä

- tytäryhteisöjä raportoimaan toiminnan ja talouden seurannasta talous- ja suunnittelukeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Asuinkiinteistöyhtiöitä koskevat ohjeet annetaan yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa.

Pöytäkirjanote liitteineen (liite 1) kaikille kaupunkikonserniin kuuluville tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupungin tytäryhteisöissä
	Liite 2	Johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupungin tytäryhteisöissä (tarkistukset)

Kj toteaa, että nyt hyväksyttäväksi esitettyä ohjetta sovelletaan kaikissa kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä. Näiden tytäryhteisöjä koskevien ohjeiden pohjalta valmistellaan konsernijaoston hyväksyttäväksi vielä tämän vuoden aikana myös vastaavat ohjeet kaupungin edustajille kaupunkikonsernin osakkuusyhteisöjen toimielimissä.

Nyt päätettäväksi esitetyssä ohjeessa on otettu huomioon

- konserniohjaukseen keskeisesti kytkeytyvän kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminnan käynnistyminen vuoden 2009 alusta

- kaupunginvaltuuston 15.4.2009 vuosiksi 2009 - 2012 hyväksymän strategiaohjelman tytäryhteisöjä koskevat strategialinjaukset

- konserniohjauksen käytännön toiminnasta saatu tytäryhteisöpalaute ja konserniohjauksen valmistelutahojen omat havainnot ohjauksen kehittämiskohteista ja

- parhaat käytännöt liittyen erityisesti hallitustyöskentelyyn

Ohjeeseen on tehty myös eräitä sisältöön liittyviä rakenteellisia ja teknisluonteisia tarkistuksia. Monilta osin ohje vastaa edelleen aiempaa ohjetta. Ohjeeseen sisältyvä hallituksen työjärjestysmalli on tarkoitettu pohjaksi ja muokattavaksi tytäryhteisökohtaisten, mm. asuinvuokratalokiinteistöyhtiöiden omien tarpeiden mukaan.

1

JÄSENEN NIMEÄMINEN YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN HELSINKI-ESPOON TERVEYSPALVELUYKSIKÖN JOHTOKUNTAAN TOIMIKAUDEKSI 2010-2011

Khs 2009-1835

STJ Konsernijaosto päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokuntaan toimikaudeksi 1.1.2010 – 31.12.2011 terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikön Hanna Viitalan.

Pöytäkirjanote Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle, nimetyksi tulleelle kehotuksin toimittaa säätiölle sen pyytämät tiedot yhteystietolomakkeella, terveyskeskukselle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö toteaa (31.8.2009), että sen terveyspalveluyksiköissä yksikön toimintaa johtaa YTHS:n hallituksen alaisena johtokunta. Terveyspalveluyksikön johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Heistä yhden nimeää säätiön toimipiiriin kuuluvan yliopiston tai korkeakoulun sijaintikunta. Vähintään kaksi jäsentä on valittava terveyspalveluyksikön toimipiiriin kuuluvien ylioppilaskuntien nimeämistä ehdokkaista. Yhden jäsenen nimeää Ylioppilaiden Terveydenhuollon Toimihenkilöt ry sen paikkakunnalla toimivista toimihenkilöistä. Johtokunta kutsuu itselleen sihteerin. Johtokunnassa voi olla enemmän jäseniä hallituksen päätöksen mukaisesti.

Säätiön hallitus nimeää terveyspalveluyksiköiden johtokunnat kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Helsingin kaupungin nimeämänä edustajana Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokunnassa toimii tällä hetkellä Hanna Viitala, nimettynä kaksivuotiskaudeksi, joka päättyy 31.12.2009.

Säätiö pyytää kaupunkia nimeämään jäsenensä YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokuntaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 1.1.2010 – 31.12.2011. Tieto jäsenestä pyydetään lähettämään 30.10.2009 mennessä.

Stj toteaa, että terveyskeskus on esittänyt kaupungin edustajaksi po. johtokuntaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikköä Hanna Viitalaa.

1

14.9.2009 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN ANU KOSKELALLE HELSINGIN TEATTERISÄÄTIÖN EDUSTAJISTOSTA

Khs 2009-157

SJ Konsernijaosto päättänee myöntää eron Anu Koskelalle Helsingin teatterisäätiö – Helsingfors teaterstiftelse –nimisen säätiön edustajistosta.

Samalla konsernijaosto päättänee valita säätiön edustajistoon vuosiksi 2010 – 2013 Anu Koskelan tilalle

-

Pöytäkirjanote valitulle, Anu Koskelalle sekä Helsingin teatterisäätiölle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Anu Koskela pyytää (31.8.2009) ero Helsingin teatterisäätiön edustajiston jäsenen (varapuheenjohtajan) tehtävistä ulkomaille suuntautuvan työkomennuksen johdosta.

Sj toteaa, että konsernijaosto valitsi 15.6.2009 teatterisäätiöön Arja Karhuvaaran puheenjohtajaksi, jäseniksi Aira Suvio-Samulinin, Matti Enrothin, Josa Jäntin, Nina Suomalaisen, Henrik Creutzin, Niina Ilolan, Anu Koskelan, Sanna Hellströmin, Pekka Mäkelän, Arto Grönholmin, Pirkko Karhin, Pentti Saarikon ja Leena-Maija Tuomisen sekä varajäseniksi Hannele Luukkaisen, Kauko Koskisen, Ritva Laurilan, Minerva Krohnin, Matti Salmisen, Ayla Shakirin ja Mikko Myllerin.

1

TIETOJA KAUPUNGIN OMISTAMISTA VUOKRA-ASUNNOISTA VUODELTA 2008

Khs 2009-1926

VS. KAJ Konsernijaosto päättänee merkitä tiedoksi kaupungin omistamista vuokra‑asunnoista vuodelta 2008 laaditun raportin tiivistelmän.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston kehittämisyksikölle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Tiivistelmä vuoden 2008 vuosiraportista

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö on laatinut vuodelta 2008 raportin, johon on koottu kaupungin omistamista vuokra‑asunnoista keskeisimmät perus- ja osa‑aluetiedot. Raportista laadittu tiivistelmä perustuu osaltaan kiinteistöyhtiöille vuosille 2008 - 2011 asetettuihin toimintatavoitteisiin, joissa avaintulosalueiksi määriteltiin asiakkuus, asumiskustannukset, kiinteistöjen kunto ja arvo sekä yhteiskunta ja ympäristö.

./. Vuoden 2008 vuosiraportin tiivistelmä on liitteenä. Itse raportti on saatavissa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksiköstä. Seuraavassa on lyhyt yhteenveto tiivistelmästä.

Kiinteistökanta Raportissa keskitytään kuvaamaan 21 alueellista kiinteistöosakeyhtiötä, jotka omistavat ja ylläpitävät valtion asuntolainoittamia tai korkotukemia vuokrataloja (yhteensä n. 42 600 asuntoa). Lisäksi tietoja on koottu Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Korkotukiasunnoista (n. 1 400 asuntoa), Helsingin Asumisoikeus Oy:stä (n. 2 350 asuntoa), Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoista (n. 2 050 palvelu- ja tukiasuntoa) ja Kiinteistö Oy Auroranlinnasta (n. 2 050 vapaarahoitteista asuntoa).

Yhteensä kaupunki omisti viime vuoden päättyessä noin 57 000 vuokra‑asuntoa, joista noin 42 300 aravavuokrataloyhtiöiden kautta. Kaupungin aravayhtiöissä (21 yhtiötä) ja niiden hoitohallinnossa olevissa yhtiöissä (7 yhtiötä) oli yhteensä 424 vuokranmääritys- tai talousyksikköä, joiden yhteenlaskettu asuinpinta‑ala on yhteensä n. 2,5 miljoonaa asm². Uudiskohteita oli rakenteilla tai valmistunut n. 980 asuntoa ja peruskorjauksen piirissä oli noin 2 150 asuntoa.

Asukkaat Asukkaiden määrä aravavuokra‑asunnoissa oli n. 85 000 (kaikissa kaupungin asunnoissa yhteensä 100 000) ja huoneistoalaa/asukas
n. 29,4 m². Asuntojen käyttöaste oli keskimäärin 98,65 %, sama kuin vuonna 2007, ja jos otetaan huomioon vain asunnot, jotka olivat vuokrattavissa, käyttöaste nousi 99,96 %:iin. Vastaavasti asukkaiden vaihtuvuus aravakiinteistöyhtiöiden asunnoissa oli hyvin alhaisella tasolla, 11,45 % asuntojen lukumäärään suhteutettuna. Alhainen vaihtuvuus merkitsee samalla säästöjä huoneistojen korjauskustannuksissa.

Asumiskustannukset Asumiskustannukset kaupungin aravakiinteistöyhtiöissä saatiin pidettyä varsin kilpailukykyisinä muihin vastaaviin vuokranantajiin verrattuna. Keskivuokra kaupungin omistamissa tavanomaisissa asunnoissa vuonna 2008 oli 8,92 euroa/m²/kk, kun se muilla oli 10,65 euroa/m²/kk.

Myös hoitovuokrat saatiin pidettyä yleistä kiinteistöjen ylläpidon kustannuskehitystä alhaisempina; asuinhuoneistojen pinta‑alapainotettu hoitovuokra oli keskimäärin 3,68 euroa/htm², lähes 4 % alempi kuin vuonna 2007.

Hoitokulut Hoitokulut ilman tontinvuokraa, korjauksia ja kiinteistöveroa muilla tuotoilla oikaistuna olivat keskimäärin 2,92 euroa/m²/kk vaihteluvälillä 2,43 – 3,48 yhtiöittäin. Lämmön, sähkön ja veden osuus hoitokuluista oli keskimäärin 44 % (39 – 54 %, 1,17 – 1,53 euroa/m²/kk). Muutos hoitokulujen kehityksessä oli vuoteen 2007 verrattuna n. 3,5 %.

Korjaukset ja kiinteistövero mukaan laskettuina hoitokulut olivat keskimäärin 4,42 euroa/m²/kk, missä oli edelliseen vuoteen verrattuna nousua 7 %. Tämän selittävät pääosin kustannusnousut lämmityksessä, 10,3 %, kiinteistösähkössä, 6,3 % ja jätehuollossa, 7,69 %.

Kiinteistöjen energiankulutuksen hallinnassa pyrkimyksenä säätää kulutus kiinteistökohtaisesti optimaaliselle tasolle ottaen huomioon asumisviihtyvyys, olosuhteet ja terveellisyyden asettamat vaatimukset.

Pääomakustannukset Aravayhtiöiden lainojen kokonaismäärä oli vuoden 2008 lopussa 1 977 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus 1 209,4, kaupungin primäärilainojen 124,7 miljoonaa euroa, tertiäärilainojen 94,6 miljoonaa euroa ja muiden rahalaitosten 368,2 miljoonaa euroa. Rahalaitoslainojen osuus kokonaisuudesta oli kasvamassa.

Keskimäärin yhtiöillä oli lainaa n. 684 euroa/hm² ja yhtiökohtaisesti lainan määrä vaihteli 320 eurosta 1 100 euroon/htm², mikä kuvaa ennen kaikkea sitä, miten yhtiöt poikkeavat toisistaan niin iän kuin rakennuskantansakin puolesta. Yhtiöiden pääomavuokrat vaihtelivat välillä 3,43 – 7,14 euroa/htm²/kk.

Korkokulut yhtiöissä olivat keskimäärin 2,23 euroa/m²/kk, nousu edelliseen vuoteen 6,69 %, mitä selittää yleinen korkokehitys, kasvanut inflaatio ja lainakannan muutokset.

Tulevina vuosina uudisrakentaminen tulee keskittymään erityisesti uusien projektialueiden tuntumassa oleviin yhtiöihin, mikä tarkoittaa niiden osalta nousevia pääomakustannuksia ja vastaavasti painetta muita yhtiöitä korkeampaan vuokratasoon. Myöskään peruskorjaukset ja –pa- rannukset ja niistä aiheutuvat pääomakustannukset eivät jakaannu yhtiöiden kesken tasaisesti, vaan riippuvat eri yhtiöiden rakennuskannan ikärakenteesta.

Asuinkiinteistöjen kunto ja tekninen arvo

Helsingin omistamien aravakiinteistöjen keskimääräinen ikä on 29 vuotta. Kiinteistöjen uushankintahinta on noin 2 500, tekninen arvo 1 714, kuluma 781 ja velaton nykyarvo 1 039 euroa/m².

Tavoitteena pidetään, että kiinteistöt pidetään jatkuvan korjauksen periaatteella aina niiden käyttötarkoituksen edellyttämässä kunnossa niin, että niiden vakuusarvo suhteessa jäljellä oleviin velkavastuisiin ja peruskorjausrahoituksen edellyttämiin vakuustarpeisiin säilyy riittävänä.

Asukaskysely Yhtiöiden asukkaiden keskuudessa toteutettiin asukastyytyväisyystutkimus jakamalla joka neljänteen kaupungin vuokra- tai asumisoikeusasuntoon kyselylomake loppuvuonna 2008. Kyselyyn vastasi lähes 6 900 asukasta (vastausprosentti n. 52 %). Tarkoituksena oli selvittää asukkaiden tyytyväisyyttä asuntoihinsa sekä isännöinti- huolto- korjaus ja siivouspalveluihin. Vuoteen 2005 verrattuna tyytyväisyys kiinteistöyhtiöiden palveluihin oli pääosin kasvanut, joskin kritiikinkin kohteita oli runsaasti. Asteikolla 1-5 palveluja koskevien arvioiden keskiarvo oli 3,43 (vaihtelu 3,23 – 3,68).