210 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Pajamäki) ja Oker-Blomin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

211 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

212 - 214 §

Kaupunginvaltuuston 16.3.2011 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

212 §

Kluuvin puisto- ja katualueiden (Kaisaniemenpuisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11808)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

213 §

Vallilan tonttien 22368/6, 35 ja 36 ym. alueiden (SOK) asemakaavan muuttaminen (nro 11877)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

214 §

Tapaninkylän kortteleiden 39228, 39232 - 39234, tonttien 39229/4, 6 - 8, 10 - 12 ja 14 - 19 sekä tonttien 39230/2 - 4 ja 6 - 14 ym. alueiden (Kanervatien alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11954)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

215 §

ELINKEINOJOHTAJA EERO HOLSTILAN SIIRTYMINEN ELÄKKEELLE

Khs 2011-269

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti todeta, että elinkeinojohtaja Eero Holstilan virkasuhde päättyy 31.8.2011 hänen siirtyessään 1.9.2011 lukien vanhuuseläkkeelle.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta julistamaan elinkeinojohtajan viran haettavaksi.

Pöytäkirjanote elinkeinojohtaja Eero Holstilalle, taloushallintopalvelut
-liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

216 §

ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN KORKOTUKILAINALLA

Khs 2011-278

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista korkotukilainoja seuraavasti:

Yhtiö	Korkotukilaina €
Kumpulan Kiinteistöt Oy / Berliininkuja	7 232 000
Vallilan Kiinteistöt Oy / Leonkatu 20	4 521 000
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Vaskihuhdantie 1-3	1 605 500
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Siltakyläntie 4	2 459 500
Yhteensä	15 818 000

Lisäksi toimikunta päätti esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

217 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN KÄPYLÄN PALLO OY:LLE

Khs 2011-131

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää Käpylän Pallo Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 81 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta Kumpulanlaakson kentän rakennuskustannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin 10 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennyksistä vapaa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi tontin vuokraoikeuteen ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja ja/tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

218 §

VAALILAUTAKUNTIEN ASETTAMINEN VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN JA JÄSENTEN VALINTA ASETETTAVIIN LAUTAKUNTIIN

Khs 2011-312

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2011 eduskuntavaalia varten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntiin esityslistan liitteen mukaisesti.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle, jota pyydetään ilmoittamaan valituiksi tulleille.

Lisätiedot:
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572
Lindén Timo, kaupunginasiamies, puhelin 310 36550

LIITE

Päätöksen perustelut

219 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 21.2.2011

konsernijaosto 21.2.2011

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama 22.2.2011

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

220 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

221 §

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: TERVEYS- JA YMPÄRISTÖOHJEISTUS HALLI- JA ULKOMYYNTIIN

Khs 2010-1958

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.10.2010 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

222 §

VALTUUTETTU JYRKI LOHEN TOIVOMUSPONSI: SIILITIEN METROASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKAT

Khs 2010-1961

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.10.2010 hyväksymän toivomusponnen (Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jyrki Lohelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

223 §

VALTUUTETTU OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: SÄHKÖINEN ILMOITUSTAULU SIILITIEN METROASEMALLE

Khs 2010-1962

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.10.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

224 §

VALTUUTETTU OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: TAIDETEOS SIILITIEN METROASEMALLE

Khs 2010-1963

Esityslistan asia Ryj/4

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

225 §

RAKENNUSVIRASTON KATU- JA PUISTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VALINTA

Khs 2011-273

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti ottaa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virkaan diplomi-insinööri Osmo Torvisen 1.5.2011 lukien 6176,11 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, yleisten töiden lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei apulaiskaupunginsihteeri Saarinen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

226 §

LAUSUNTO LUONNOKSESTA JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUOHJEEKSI HSL-LIIKENTEESSÄ

Khs 2010-2260

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa luonnoksesta joukkoliikenteen suunnitteluohjeeksi HSL-liikenteessä Helsingin seudun liikenne
–kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Uusittu suunnitteluohje antaa joukkoliikenteen suunnittelijoille hyvät työkalut sekä ohjaa suunnittelua tehokkaaseen, linjastoa kokonaisuutena tarkastelevaan ja matkustajalähtöiseen suuntaan. Suunnitteluohjeen periaatteet toteuttavat strategisia tavoitteita, jossa seudun yhdyskuntarakenne on eheä ja toimii hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuvan liikennejärjestelmän, erityisesti raideliikenteen tukemana.

Parhaan, viiden tähden luokan, palvelutason tavoitteen tulisi olla vaativampi. Tämän luokan olisi edustettava joukkoliikenteen huipputasoa ja sen tulisi taata sellainen palvelutaso, jolla joukkoliikenne voi olla ensisijainen kulkumuoto. Helsingissä 20 minuutin vuorovälitavoite arkipäivän myöhäisillassa sekä 30 minuutin tavoite lauantaina ja sunnuntaina eivät ole tällaisen palvelutason kannalta riittäviä.

Ohjeeseen sisältyy seitsemän (7) palvelutasoluokkaa. Näistä parhaan, viiden tähden palvelutason mukaan liikennöidään mm. Helsingin ydinkeskustassa, jossa joukkoliikenne on määritetty ensisijaiseksi kulkumuodoksi. Jotta aikataulusta riippumaton matkustaminen olisi mahdollista koko raitiovaunuliikenteessä, tulee viiden tähden palvelutason ohjearvoja tarkistaa siten, että ruuhka-aikana (6.30 - 9.30 ja 15.00 - 18.00) raitiovaunuliikenteen maksimivuoroväli on 5 - 8 minuuttia. Lisäksi vuorovälien tihentäminen päivällä ja varhaisiltaisin (9.30 - 15.00, 18.00 - 22.00) 8 - 10 minuuttiin sekä varhaisaamuisin ja myöhäisiltaisin (5.30 - 6.30, 22.00 - 24.00) 10 - 20 minuuttiin vastaavat paremmin nykytilannetta.

Neljän tähden palvelutason ohjearvoissa metroliikenteen ruuhka-ajan maksimivuoroväli 8 - 10 minuuttia sekä päivä- ja iltaliikenteen maksimivuoroväli 10 - 16 minuuttia vastaisivat ainakin alkuvaiheessa liikennekysyntää Östersundomiin. Tällöin Mellunmäestä voitaisiin ajaa Östersundomin suuntaan vain joka toinen metrojuna.

Kaikissa palvelutasoluokissa liikennöintiajat on määritelty liian väljästi liikenteen päättymisen osalta. Liikennöintiaikojen osalta jää suunnitteluohjeluonnoksessa epäselväksi, onko yöliikennettä tarkoitus järjestää palvelutasoiltaan parhaimmille alueille (neljän ja viiden tähden alueet) viikonloppuisin kaikilla liikennemuodoilla lähes läpi yön (lähtöaika keskustasta perjantaisin ja lauantaisin 4.00, perilläoloaika keskustassa lauantaina 5.45 - 6.30). Liikennöintiaikojen osalta olisi hyvä määrittää liikennöintiajan minimi, jota voidaan tarvittaessa pidentää.

Ohjeessa on asetettu suhteelliseksi matka-aikatavoitteeksi joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina ja alueiden ja Helsingin keskustan välisillä yhteyksillä sekä runkoyhteyksillä 1,5-2 kertaa pidempi aika kuin vastaavalla henkilöautomatkalla. Tavoitteet vaikuttavat vaatimattomilta erityisesti keskuksiin suuntautuvilla runkoyhteyksillä. Suhteellista matka-aikatavoitetta tulisikin täsmentää eri yhteysvälejä koskeviksi matka-aikatavoitteiksi. Näiden toteutuminen tulisi myös kytkeä kiinteästi osaksi koko liikennejärjestelmän kehittämistä.

Alue- ja paikalliskeskusten luokitusta tulee vielä työstää. Työpaikka-, liikenne- ja palvelukeskittymien luokittelu on epäselvä ja kaipaa hiomista. Nämä muutokset kannattaa tehdä samassa yhteydessä, kun aluekohtaiset palvelutasotavoitteet asetetaan kuntien ja HSL:n yhteistyönä suunnitteluohjeen määrittelyjen seuraavana vaiheena.

Palvelutasoluokkien ja niiden perusteella tehtävien alueellisten palvelutasotavoitteiden määrittely tulee toteuttaa niin, ettei sillä ole Helsingin osalta kustannuksia lisäävää vaikutusta.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun liikenne kuntayhtymälle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitos -liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

227 §

21.2.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TAKSA- JA LIPPUJÄRJESTELMÄN 2014 VYÖHYKEMALLEISTA

Khs 2010-2381

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykemalleista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Yleisenä havaintona Helsingin kaupunki toteaa, että Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykemalleja koskeva selvitys on vielä monilta osin keskeneräinen, esimerkkitarkastelut viitteellisiä ja siten todellisilta vaikutuksiltaan vaikeasti hahmotettavia. Helsinki suhtautuu alustavan myönteisesti kehitettyyn kaarimalliin siinä muodossa, että minimiostos on kaksi vyöhykettä, jolloin Helsingin sisälle ei synny kahta eri hintaa kaupungin sisäisille matkoille. Ennen lopullista päätöstä käyttöönotettavasta järjestelmästä tulee vielä tarkastella nykyistä tarkemmin vyöhykerajoja, hinnoitteluperiaatteita ja subvention määriä.

Alla on tarkasteltu molempia päämalleja, kehitettyä nykymallia ja kehitettyä kaarimallia, sekä lopuksi Helsingin käsitystä vyöhykemallin valinnasta.

Kehitetty nykymalli

Kehitetty nykyjärjestelmä ei toisi merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Asukkaat voisivat edelleen matkustaa kaupungin sisällä alueelta toiselle samalla hinnalla. Asiakkaan näkökulmasta kuntarajoihin perustuva malli on myös helposti hahmotettavissa ja omaksuttavissa.

Nykyinen taksa- ja lippujärjestelmä on ollut sinänsä toimiva järjestelmä. Lyhyisiin kuntarajat ylittäviin seutumatkoihin liittyvät epäkohdat, jotka nykyjärjestelmässä on erityisesti koettu ongelmaksi, on mahdollista korjata melko helposti. Hinnoittelun epäsuhtaa sisäisten ja seutumatkojen välillä voitaisiin korjata tasaamalla sisäisen ja seutulipun välistä hintaporrasta. Tasaaminen kohdentuisi melko tasaisesti kuntien matkustajiin, koska seutulipun käyttö jakaantuu lähes tasan espoolaisten, helsinkiläisten ja vantaalaisten kesken. Myös vyöhykelisälipun käyttö toisi tarvittavaa joustavuutta kuntarajat ylittävään matkustamiseen.

Kehitetystä nykyjärjestelmästä aiheutuva lisärahoituksen tarve kunnille on esimerkkilaskelmien valossa esitetyistä vaihtoehdoista pienin. Kuntarajoihin perustuvassa mallissa Helsingin sisäisen lipun hintojen korotus jäisi kaarimallia pienemmäksi ilman Helsingin verorahoitusosuuden lisäystä.

Etuna on myös se, että kunnat voisivat jatkossakin vaikuttaa sisäisten lippujensa hinnoitteluun, mikä kaarimallissa on käytännössä vaikeampaa. Kaupunginhallitus edellytti 12.10.2009 joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän 2014 alustavasta kuvauksesta antamassaan lausunnossa, että taksa- ja lippujärjestelmän tulee mahdollistaa, että kaupunki voi halutessaan ohjata lisää rahoitusta lippujen hintojen alennuksiin esimerkiksi sisäisiin kausilippuihin, vaikka muut kunnat eivät haluaisi alentaa omien sisäisten lippujensa hintoja.

Vaikutukset maankäyttöön ovat helpommin ennakoitavissa kuin kaarimallissa. Kehitetty nykymalli soveltuu kuitenkin huonosti HSL:n alueen laajentamiseen koko seudulle.

Kaarimalli

Myös kaarimalli ratkaisee lyhyisiin kuntarajat ylittäviin seutumatkoihin liittyvät epäkohdat. Myös tässä mallissa hyöty koskisi sekä helsinkiläisiä että espoolaisia ja vantaalaisia, koska seutuliikenteen käyttö jakaantuu kaupunkien kesken lähes tasan.

Kaarimalli on seudun laajenemisen, kuntarajoista riippumattoman työssäkäynnin ja palvelujen käytön kannalta teoriassa kehitettyä nykymallia parempi vaihtoehto. Lippujen hinnoittelua ja verorahoitusta sekä niitä koskevaa päätöksentekoa sekä kuntien yhteistyötä ajatellen kaarimalli on kuitenkin haasteellisempi kuin kehitetty nykyjärjestelmä.

Antaessaan 12.9.2009 HSL:lle lausuntonsa taksa- ja lippujärjestelmän alustavasta kuvauksesta Khs edellytti, että ”taksa- ja lippujärjestelmä tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei helsinkiläisten joukkoliikenteen käyttö kallistu. Helsinki noudattaa joukkoliikennemyönteistä liikennepolitiikkaa, minkä tulee jatkossakin näkyä hyvän palvelutarjonnan lisäksi edullisina lippujen hintoina.” Sekä kehitetyssä nykymallissa että kaarimallissa on esitetyissä mallilaskelmissa nostettu Helsingin sisäisten matkojen hintoja. Jatkosuunnittelussa tuleekin vielä arvioida malleja eri hinnoitteluvaihtoehdoilla ja myös siten, ettei Helsingin sisäiset matkat kallistu.

Kaikissa kaarimalleissa joukkoliikennettä subventoidaan kokonaisuudessaan nykyistä enemmän (kasvua noin 8 – 21 milj. euroa mallista riippuen). Erityisesti raportissa yhteiskuntataloudellisesti parhaaksi katsottu vaihtoehto 1a edellyttää vuositasolla tuntuvaa subvention lisäystä (noin 21 milj. euroa). Tässä vaihtoehdossa Helsingin subventiotarve kasvaa vuositasolla noin 5,1 milj. euroa ja Espoon sekä Vantaa vieläkin enemmän.

Kaarimallin käyttöönotto edellyttäisikin, että Helsinki ja muut kunnat olisivat valmiita rahoittamaan joukkoliikenteen lipun hinnoittelua verovaroin selvästi nykyistä enemmän. Kaupungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen subvention merkittävä lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Todellista subventiotarpeen suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon, että lipun hintojen korotustarve kaarimallien hinnoitteluesimerkkien mukaan olisi varsin tuntuva verrattuna viimeaikaisiin Helsingin sisäisten lippujen hinnankorotuksiin. Mikäli lippujen hinnoittelu halutaan pitää maltillisena, on kuntien subventiotarve suurempi.

Helsingin kaupunki toteaakin, että kehitetyn kaarimallin valinta jatkokehittämisen pohjaksi edellyttää hinnoittelun ja hintaporrastuksen perusteellista tarkastelua.

Hinnan noususta johtuva Helsingin sisäisten matkojen väheneminen olisi kaarimallissa raportin mukaan 1 - 2 % -yksikön luokkaa. HSL on arvioinut, että lyhyitä matkoja siirryttäisiin kulkemaan nykyistä useammin jalan tai polkupyörällä. On toisaalta myös mahdollista, että henkilöauton käytön houkuttelevuus lyhyillä matkoilla lisääntyy, mikä ei olisi suotava kehityssuunta.

Valittavan järjestelmän tulee tukea Helsingin kaupungin strategisia linjauksia. Helsingin yhtenä strategisena painopisteenä on liikennejärjestelmän kehittäminen kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä.

Kaarimalli vaatisikin välttämättä vyöhykerajojen tarkistamista edellä mainittujen strategisten linjausten mukaisiksi. Helsingin kaupunki pitää välttämättömänä, että kaarimallissa vyöhyke B ulotettaisiin nykymetron ja länsimetron koko pituudelle. Tällaiset määrittelyt tukevat raideliikenteeseen perustuvaa joukkoliikennepolitiikkaa. Metron tulevat laajennukset voisivat ulottua myös C-alueelle.

Kaarimallissa ongelmana on yleensäkin se, miten rajojen määrittely onnistuttaisiin tekemään maankäytön kannalta luontevasti ja tasapuolisesti kuntarajojen estämättä, mutta toisaalta pystyttäisiin ottamaan huomioon peruslähtökohta, joka on matkojen pituuteen perustuva järjestelmä. Erityistä huomiota joudutaan kiinnittämään myös siihen, että vyöhykerajojen fyysinen sijainti pystytään informoimaan matkustajille selkeästi ja ymmärrettävästi. Viime kädessä ongelmat ratkeavat luopumalla kuntarajoista.

Helsinki pitää tärkeänä periaatteena, että kaarimallin jatkoselvityksissä lähdetään kahden kaaren vyöhykkeen minimiostoksesta. Tämä malli takaa Helsingin alueen sisäiset matkat kaikille kaupunkilaisille samanhintaisina, mutta alentaa samalla lyhyiden, kuntien rajat ylittävien matkojen hintoja. Jatkossa tulee selvittää myös Östersundomin alueen kuuluminen B-vyöhykkeeseen.

Kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmä perustuu pitkälti raitioliikenteeseen ja kantakaupungin joukkoliikennematkat ovat pääsääntöisesti lyhyitä. Kaarimallissa taksa- ja lippujärjestelmään tulisikin sisältyä vain A-vyöhykkeelle kelpaava, kertaliput ja arvoliput sisältävä ”city-lippu”, joka palvelee satunnaista liikkumista kantakaupungin raitioverkostolla.

Kaarimallissa matkojen hinnoittelu perustuu matkan pituuteen Helsingin keskustasta. Kaarella ei ole poikittaissuunnassa rajoja, mikä tarkoittaa, että yhden kaaren maksulla voi matkustaa poikittaissuunnassa Espoon länsireunalta Vantaa itäreunalle. Nykyisin pitkät poikittaismatkat tehdään paljolti Pasilan kautta junalla (osin myös metrolla) vaihtaen toiseen junaan, jolloin matka kaarimallissa ulottuu kolmelle vyöhykkeelle. Alueen joukkoliikenteen selkäranka on raideliikenne, joka palvelee tehokkaasti suuria matkustajamääriä. Kaarimalliin perustuvan lippujen hinnoittelun vaarana on, että se kannustaa raideliikenteen sijasta matkustamaan poikittaisilla bussiyhteyksillä, mikä olisi liikennejärjestelmän tehokkaan käytön kannalta ei-toivottava kehitys. Ennusteiden mukaan poikittaiset matkat kasvavat tulevina vuosina seudulla eniten. Hinnoittelulla tulisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että poikittaissuunnan kasvava matkustus kanavoituu joukkoliikennejärjestelmän kannalta taloudellisimpiin ja palvelukyisimpiin liikennemuotoihin. Nyt tehdyt selvitykset eivät anna riittävää varmuutta asiaan.

Yhteenveto

Uuden taksa- ja lippujärjestelmän tulee tukea Helsingin kaupungin strategisia linjauksia, joiden eräs oleellinen osa on raideliikennemyönteinen politiikka niin joukkoliikenteessä kuin maankäytöllisissä ratkaisuissa. Valittavan järjestelmän tavoitteena tulee lisäksi pitää joukkoliikenteen matkustajamäärien merkittävää kasvua.

Kaarimallissa hinnoittelu perustuu nykymallia enemmän matkan pituuteen. Tämä vastaa nykyistä paremmin kustannusten jakautumista kuntien kesken, koska liikenteen operointikustannukset kohdennetaan kuntalaisten tekemien matkustajakilometrien mukaan. Tässä mielessä se on myös käyttäjien kannalta oikeudenmukaisempi hinnoittelumalli. Kehitetyssä nykymallissa puolestaan on monia hyviä puolia, ja järjestelmä on pääosin toiminut hyvin nykyisessä kuntaympäristössä.

Kaarimalli vaatii vielä huomattavaa jatkokehittämistä tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti. Varsinkin maksualueiden rajojen sijainnin määrittely ja lippujen hintaportaista sopiminen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla ovat vaikeita tehtäviä.

Sopivan tasapainon löytäminen lippujen hinnoittelun ja sitä kautta lipputulokertymän sekä subvention kesken on uudessakin järjestelmässä tärkeää. Khs edellytti taksa- ja lippujärjestelmän alustavasta kuvauksesta antamassaan lausunnossa, että taksa- ja lippujärjestelmän uudistuksessa on varmistettava riittävä lipputulokertymä. Koska tässä vaiheessa lippujen hinnat esimerkkilaskelmissa ovat vain hyvin viitteellisiä, ja vyöhykejakojen määrittely vaikuttaa merkittävästi matkustajamääriin ja lipputuloihin, on lipputulokertymän ja subventiotarpeen todellinen arviointi esitetyillä tiedoilla vaikeaa. Hinnoittelua ja hintaportaita koskevat olettamukset ovat lisäksi HSL:n selvityksen perusvaihtoehdoissa toisistaan poikkeavat, jolloin jää epäselväksi, missä määrin liikenteelliset vaikutukset johtuvat itse vyöhykemallista ja missä määrin lippujen hinnoittelusta ja erosta kuntien rahoituksessa. Asia edellyttää tarkempia selvityksiä.

HSL-alueen joukkoliikenteen rahoituksesta noin puolet katetaan kuntien rahoitusosuuksina. Tämä tekee kuntarajoista riippumattoman vyöhykemallin rahoitusta ja lippujen hinnoittelua koskevan päätöksenteon kannalta haasteelliseksi. Kuntarajoista riippumaton vyöhykemalli edellyttää, että kunnat sopivat yhteisesti kuntien rahoituksen tason ja lippujen hinnoittelun. Kun Helsinki nykyisellään subventoi joukkoliikennettä suhteellisestikin selvästi naapurikaupunkeja enemmän (vuonna 2010 Helsingin maksuosuus HSL:lle on noin 260 euroa/asukas, Espoossa noin 180 euroa ja Vantaalla noin 170 euroa), tarkoittaa yhtenäinen hinnoittelu muiden kuntien valmiutta lisätä merkittävästi joukkoliikenteen rahoitustaan.

HSL:n tekemässä raportissa on tarkasteltu vyöhykemallivaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia matkustukseen, yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen. Selvityksessä tarkastelluille vaihtoehdoille on mahdollista laskea yhteiskuntataloudelliset tunnusluvut. Raportissa ei kuitenkaan tehty eri vaihtoehdoista varsinaisia yhteiskuntataloudellisia laskelmia. Laskelmien tekeminen auttaisi tarkastelemaan paremmin kaarimallien vaikutusta joukkoliikenteen kilpailukykyyn, vaikkakin raportissa oletetaan kaikkien kaarimallivaihtoehtojen lisäävän joukkoliikenteellä tehtävien matkojen määrää.

Käsillä olevan selvityksen pohjalta ei vielä voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä vyöhykemallista, varsinkin kun kuntien taloudellinen tuki on nimenomaan kaarimallissa merkittävin reunaehto vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten kannalta. Helsingin kaupunki katsoo, että tarvitaan lisätietoa vaihtoehtojen vaikutuksista kaikkien liikennemuotojen kulkumuoto-osuuksiin koko alueella ja kunnittain. Tarkemman tarkastelun tulee pitää sisällään myös kuntien rahoitusta, lippujen hinnoittelua ja vyöhykejakoja koskevat tarkastelut.

Helsingin kaupunki edellyttää, että lausuntojen pohjalta tarkennetut vaihtoehdot sekä niitä koskevat vaikutus- ja hyötytarkastelut tuodaan vielä erikseen kuntiin lausunnolle ennen lopullista mallin valintaa.

Helsingin kaupunki pitää tarpeellisena, että mallista riippumatta kuntien ja HSL:n kesken voitaisiin määritellä pidemmän aikavälin tavoitteet lippujen hinnoittelulle ja rahoitukselle.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymälle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitos –liikelaitokselle.

Jäsen Ylikahri teki jäsen Rissasen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Lausunnon ensimmäisen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Helsinki suhtautuu alustavan myönteisesti kehitettyyn kaarimalliin siinä muodossa, että minimiostos on kaksi vyöhykettä, jolloin Helsingin sisälle ei synny kahta eri hintaa kaupungin sisäisille matkoille. Ennen lopullista päätöstä käyttöönotettavasta järjestelmästä tulee vielä tarkastella nykyistä tarkemmin vyöhykerajoja, hinnoitteluperiaatteita ja subvention määriä.

Lausunnon kohdan ”Kehitetty nykymalli” viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Kehitetty nykymalli soveltuu kuitenkin huonosti HSL:n alueen laajenta-

miseen koko seudulle.

Lausunnon kohdan ”Kaarimalli” kolmannen kappaleen kaksi ensimmäistä virkettä poistetaan ja kolmannen kappaleen loppuun lisätään seuraavat virkkeet:

Sekä kehitetyssä nykymallissa että kaarimallissa on esitetyissä mallilaskelmissa nostettu Helsingin sisäisten matkojen hintoja. Jatkosuunnittelussa tuleekin vielä arvioida malleja eri hinnoitteluvaihtoehdoilla ja myös siten, ettei Helsingin sisäiset matkat kallistu.

Lausunnon kohdan ”Kaarimalli” yhdeksännen kappaleen toinen virke ja sitä seuraava sana ”Lisäksi” poistetaan.

Lausunnon kohdan ”Kaarimalli” yhdestoista kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Suoritetussa äänestyksessä Ylikahrin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

228 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta	22.2.2011
yleisten töiden lautakunta	22.2.2011
ympäristölautakunta	22.2.2011

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

229 §

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE ADOPTIOLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Khs 2010-2393

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa oikeusministeriölle adoptiolainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä seuraavan lausunnon:

Mietinnössä ehdotetaan uudistettavaksi adoptiota koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Adoptiolainsäädännön kokonaisuudistuksen yleisenä ja ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista adoptioasioissa. Tarkoituksena on lisäksi erityisesti yhdenmukaistaa adoptioprosessia kotimaisissa ja kansainvälisissä adoptioissa, parantaa asiaan osallisten oikeusturvaa adoptioprosessin eri vaiheissa, ehkäistä ennalta itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä sekä kehittää adoptioasioita käsittelevien viranomaisten organisointia nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi.

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on ollut edustettuna esitystä laatineessa työryhmässä. Helsingin sosiaaliviraston näkemykset niin adoptioneuvonnasta kuin kansainvälisestä adoptiopalvelunannosta ovat tulleet huomioiduiksi lakiehdotusta valmisteltaessa.

Kaupunginhallitus pitää adoptiolainsäädännön uudistamiselle asetettua tavoitetta lapsen edun toteutumisesta adoptioasioissa erittäin tärkeänä. Lapsen edun ensisijaisuuden korostaminen muihin adoptiossa huomioitaviin näkökohtiin nähden ja tämän periaatteen kirjaamisen lakiin tulisi ohjata kaikkia adoptioasian hoitamiseen osallistuvia tahoja etsimään sellaisia ratkaisuja ja toimenpidevaihtoehtoja, jotka kussakin yksittäistapauksessa parhaiten vastaavat lapsen etua.

Esityksen 6 §:ssä ja 7 §:ssä säädetään hakijan enimmäisiästä sekä
ikäerosta adoptoitavaan. Kaupunginhallitus katsoo, että lain jatkovalmistelussa olisi syytä tarkastella ikärajoja nyt esitettyjä väljemmin.

Esityksen 8 ja 9 §:ssä säädetään yhteisadoption edellytyksistä. Ehdotetun adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voisivat adoptoida yhdessä. Tämä vastaa nykyistä lakia. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä tai yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa elävä voisi adoptoida lapsen vain yksin. Esityksen 13 §:n mukaan adoptiota em. tilanteissa ei voida vahvistaa kuitenkaan ilman parisuhteen toisen osapuolen suostumusta. Kaupunginhallitus katsoo, että lapsen edun mukaista on tulla sijoitetuksi perheeseen, jonka molemmat vanhemmat ovat saaneet adoptioneuvontaa, heidän valmiutensa adoptiovanhemmiksi on arvioitu ja he ovat molemmat sitoutuneita adoptioon adoptiovanhempina. Esityksen mukaan adoptiolapsi tarvitsee usein erityistä hoivaa ja tukea. Kahden vanhemman perhe nähdään yleensä vahvuutena ja näin ollen lapsen kahdesta tosiasiallisesta vanhemmasta olisi lapsen edun mukaista tulla myös hänen adoptiovanhempiaan. Kaupunginhallitus katsoo, että yhteisadoption rajaaminen vain aviopuolisoihin ei ole lapsen edun mukaista.

Esityksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa adoptoitavan lapsen biologisen isän asemaa adoptioprosessissa. Kaupunginhallitus pitää ehdotettujen adoption suhdetta vanhemmuuden vahvistamiseen koskevien nimenomaisten säännösten ottamista lakiin perusteltuna. Biologisen isän aseman turvaaminen on tärkeää, jotta isän halu ja valmiudet huolehtia lapsensa hoidosta ja kasvatuksesta tulevat arvioiduiksi ennen lapsen adoptiota. Lapsen edun mukaista on myös mahdollisuus myöhemmin saada tietoonsa adoptioasiakirjoista biologisen isänsä henkilöllisyys. Kaupunginhallitus pitää myös tärkeänä, että mahdollisessa isyyslain uudistamisessa huomioidaan liittymät adoptiolakiin.

Adoptiolakiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä kattavammat ja täsmällisemmät säännökset adoptioneuvonnasta. Tarkoituksena on erityisesti luoda edellytyksiä adoptioneuvonnan sisällölliselle kehittämiselle. Adoptiolakiin ehdotetaan otettavaksi nykyistä tarkemmat säännökset myös adoption vahvistamisen jälkeen annettavasta adoptioneuvonnasta eli ns. jälkipalvelusta. Uusilla säännöksillä on tarkoitus myös selkiyttää adoptioneuvonnan antajan ja kansainvälisen adoptiopalvelunantajan tehtäviä jälkipalvelussa. Kaupunginhallitus pitää adoptioneuvonnan kehittämistä tärkeänä. Jälkipalvelun kehittämisellä voidaan myötävaikuttaa adoptioiden onnistumiseen ja ennaltaehkäistä adoptioperheiden mahdollisten vaikeuksien kärjistymistä. Kaupunginhallitus katsoo, että adoptioneuvonnan kehittämisen lisäksi adoptiolasten erityistarpeet tulee huomioida riittävästi myös perheille suunnatuissa peruspalveluissa, joissa adoptio-osaamista tulisi lisätä.

Esityksen 8 luku pitää sisällään säännökset, jotka koskevat adoptiolapsen yhteydenpitoa aikaisempaan vanhempaan. Esityksen mukaan yhteydenpidon vahvistaminen aikaisempaan vanhempaan eli ns. avoin adoptio merkitsee sitä, että lastensuojelulla on käytettävissä monipuolisempi valikoima keinoja, joilla edistää lapsen edun toteutumista kunkin yksittäistapauksen olosuhteita vastaavalla tavalla. Lastensuojelun näkökulmasta avoin adoptio antaa esim. pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitetulle lapselle mahdollisuuden turvalliseen kasvuun ja kehitykseen adoptioperheessä ja lisäksi mahdollisuuden säilyttää ja ylläpitää suhdettaan aikaisempaan perheeseensä. Mahdollisuus avoimeen adoptioon saattaa lisätä sijoitettujen lasten vanhempien kiinnostusta luovuttaa lapsensa adoptioon. Kaupunginhallitus katsoo uusien säännösten parantavan erityisesti sijoitettujen lasten mahdollisuutta turvalliseen kasvuun ja kehitykseen pysyvässä perheessä samalla säilyttäen yhteyden biologisiin vanhempiinsa.

Esityksen 58 § ja 59 § sisältävät säännökset yhteydenpitoa koskevan sopimuksen vahvistamisesta ja vahvistetun sopimuksen muuttamisesta. Esityksen mukaan sopimus on vahvistettavissa ja muutettavissa vain tuomioistuimessa. Esityksen mukaan tarkoituksena on, että yhteydenpitoa koskeva sopimus tehdään yleensä ennen adoption vahvistamista ja sopimuksen vahvistamista haetaan adoption vahvistamisen yhteydessä. Yhteydenpitoa koskevan sopimuksen vahvistamista voidaan poikkeuksellisesti hakea myös erillisenä asiana adoption vahvistamisen jälkeen. Kaupunginhallitus pitää tämän ns. ensimmäisen yhteydenpitoa koskevan sopimuksen vahvistamista tuomioistuimessa perusteltuna. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että tuomioistuimessa vahvistetun yhteydenpitoa koskevan sopimuksen muuttaminen tulisi olla mahdollista sopimusteitse siten, että sopimus esitetään vahvistettavaksi lapsen kotipaikan sosiaalilautakunnalle. Tällöin sopimuksen muuttamista koskeva menettely vastaisi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 §:n mukaista sopimuksen vahvistamismenettelyä. Menettely sopimuksen muuttamista koskevassa asiassa tulisi olla riittävän joustavaa. Kun yhteydenpitoa koskeva sopimus tehdään adoptioneuvonnan antajan myötävaikutuksella ja tarvittaessa yhteistyössä lapsen sijaishuollosta vastaavien työntekijöiden kanssa, voidaan lähteä siitä, että sopimus on lapsen edun mukainen.

Lain voimaantullessa siirtymäajan tulisi olla niin pitkä, että se mahdollistaa aloitetun adoptioprosessin läpiviemisen. Tämä tarkoittaa, että vanhan lain aikana myönnetty adoptiolupa olisi mahdollista uusia tarpeellisen monta kertaa, eikä rajata uusimista vain yhteen kertaan kuten nyt ehdotetaan.

Pöytäkirjanote oikeusministeriölle sähköisesti osoitteeseen oikeusministerio@om.fi sekä sosiaalilautakunnalle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Jäsen Halla-aho teki vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon viides kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Esityksen 8 ja 9 §:ssä säädetään yhteisadoption edellytyksistä. Ehdotetun adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voisivat adoptoida yhdessä. Tämä vastaa nykyistä lakia. Kaupunginhallitus katsoo, että yhteisadoption rajaaminen vain aviopuolisoihin on lapsen edun mukaista.

Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jäsen Halla-aho ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 -3

230 §

21.2.2011 pöydälle pantu asia

ESITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE SOSIAALITOIMEN JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINNAN EDISTÄMISEKSI TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNTÖÄ MUUTTAMALLA

Khs 2010-2161

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan esityksen sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistoiminnan edistämiseksi tietosuojalainsäädäntöä muuttamalla:

Kaupunginhallitus yhtyy tietosuojavaltuutetun sosiaali- ja terveysministeriölle 23.10.2009 tekemässä aloitteessa asiakastietojen ja potilastietojen käsittelyä koskevien säännösten selkeyttämiseksi sosiaalihuollon palveluissa esitettyihin näkemyksiin.

Lainsäädäntöön tulisi sisällyttää nykyistä selkeämmät säännökset yhteisissä palveluissa syntyvien asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn. Sosiaalihuollon asiakastietojen ja potilastietojen käsittelyä koskevassa lainsäädännössä ei tällä hetkellä ole riittävästi huomioitu sellaisia sosiaalihuollon palveluita, joihin sisältyy potilaan hoitoa.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välisestä tietojen antamisesta ja oikeudesta tiedon saamiseen olisi säädettävä erikseen.

Edellä mainitun sääntelyn sisällön tulisi vastata sitä, mitä kotihoidon kokeilulaissa on säädetty.

Jos lainsäädännön muutoksia voidaan harkita vain yksittäisiin lainkohtiin, tulisi potilaslain 13 §:ää täydentää siten, että siihen lisättäisiin sosiaalihuollon asiakaslain 17 §:ää vastaavat säännökset. Tällöin terveydenhuollon toimintayksikkö olisi oikeutettu oma-aloitteisesti antamaan potilaan hoitamisessa tarvittavia tietoja.

Vastaavasti sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:ää tulisi täydentää siten, että sosiaalihuollossa (esim. vanhainkodissa) työskentelevällä terveydenhuollon ammattihenkilöltä olisi oikeus saada terveyskeskuksessa työskentelevältä terveydenhuollon ammattihenkilöltä potilastietoja.

Vastaavasti sosiaalihuollon asiakaslain 17 §:n luetteloa tarkoituksista, joihin salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa, tulisi täydentää siten, että tietoja voidaan luovuttaa myös sellaisista sosiaalihuollon palveluun kuuluvista potilastiedoista, joita käsitellään potilaslain mukaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 §:ää tulisi täydentää siten, että tietoja voitaisiin luovuttaa toisen terveydenhuollon palvelun antajan lisäksi sosiaalihuollon antajalle.

Tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden välityksellä tulisi lainsäädännössä sallia tilanteissa, joissa tiedon käyttötarkoitus eri rekistereissä on asiakkaan hoidon ja huollon selvittäminen, järjestäminen tai toimeenpano. Tämä edellyttäisi, että sosiaalihuollon asiakaslain 21 §:ään lisättäisiin säännökset, joiden mukaan sosiaalihuollon viranomainen voi saada sosiaalihuollon ja terveydenhuollon viranomaisilta teknisen käyttöyhteyden avulla näiden henkilörekistereissä olevia asiakaslain 20 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta, kun tiedon käyttötarkoitus on asiakkaan hoidon, huollon selvittäminen, järjestäminen tai toimeenpano.

Vastaavasti potilaslakiin tulisi lisätä säännökset, joiden mukaan terveydenhuollon viranomainen voi saada sosiaalihuollon viranomaiselta tämän henkilörekisterissä olevia potilaslain 13 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja potilaan suostumuksesta riippumatta, kun tiedon käyttötarkoitus on asiakkaan hoidon, huollon selvittäminen, järjestäminen tai toimeenpano.

Terveydenhuoltolakiin sisältyvä yhteisen rekisterin perustamismahdollisuus potilastietojen käsittelyssä ja potilaan suostumuksen korvaaminen potilaan kielto-oikeudella olisi ulotettava koskemaan myös sosiaalitoimen ja terveystoimen asiakkaita/potilaita yhteispalvelutilanteissa._.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa ja terveydenhuoltolaissa on oikeansuuntaisesti tehty lainsäädäntömuutoksia potilaalta vaadittavan suostumuksen osalta.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle jäljennöksin liitteistä 1 - 3 (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

231 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

22.2.2011

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

232 §

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-2427

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää opetusministeriön asettaman lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelleen työryhmän ehdotuksia kokonaisuutena kannatettavina ja oikeansuuntaisina. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset, tulevaisuuden koulutustarpeet ja lukiokoulutuksen vetovoiman lisääminen edellyttävät lukiokoulutuksen uudistamista, mistä näkökulmasta työryhmän ehdotukset ovat maltillisia ja saattavat olla osin riittämättömiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmän ehdotukset merkitsevät huomattavan lisärahoituksen suuntaamista lukiokoulutukseen.

Muutosten kokonaisvaikutus valtakunnallisesti olisi esityksen mukaan vuositasolla yhteensä n. 142 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus olisi n. 16 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin taloudellinen tilanne ei mahdollista lisämäärärahan osoittamista laaja-alaisiin kehittämistoimiin. Uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi myös lukiokoulutuksen valtionosuuksien yksikköhintojen tarkistamista.

Työryhmän ehdotuksen mukaan lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään, ja lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että lukiokoulutuksen kehittäminen omana ja omaleimaisena koulutusmuotonaan, eikä pelkästään yleissivistävän perusopetuksen jatkeena, edellyttää tarkempaa analyysia ja selvittämistä kuin mitä työryhmän muistiossa on esitetty. Erityisesti on selvitettävä lukiokoulutuksen kytkeytymistä työelämään ja nuorten maailmaan sekä lukiokoulutuksen rajapintoja toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen.

Työryhmä esittää, että lukiokoulutuksen antaman yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja integroivaa. Kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opetusta työryhmä esittää lisättävän kaikille yhteisinä opintoina. Työryhmä korostaa valmiuksien ja taitojen oppimista tiedollisen oppimisen lisäksi ja esittää valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrän vähentämistä ja oppiaineiden ryhmittämistä kokonaisuuksiksi, joiden sisältä opiskelija valitsee säädetyn laajuiset opinnot. Tämä kaikki edellyttää työryhmän mukaan lukion pedagogiikan ja siihen sisältyvän opettajuuden muutosta.

Kaupunginhallitus pitää em. ehdotuksia kannatettavina ja tärkeinä. Toteutuessaan ne parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen ja työelämään.

Kaupunginhallitus toteaa, että eheyttävään, kokonaisuuksia hahmottavaan opetukseen sekä valmiuksien ja taitojen oppimiseen pitäisi pyrkiä kaikissa oppiaineissa ja oppiainekokonaisuuksissa.

Kaupunginhallitus ehdottaa kokonaisuuksien rakentamista myös oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien syvyyssuunnassa siten, että oppiaineiden ja niiden muodostamien ryhmittymien kurssit muodostavat omia kokonaisuuksiaan. Lisäksi on huolehdittava, ettei lukion kurssimuotoisuuden säilyminen hankaloita tätä kehitystä. Lisäksi muutoksen toteuttaminen edellyttää lukio-opintojen arvioinnin ja ylioppilastutkinnon uudistamista, sillä arviointi ja ylioppilastutkinto ohjaavat merkittävästi lukio-opetuksen toteuttamista. Valinnaisuuden lisääminen lisää joustavuutta lukio-opintoihin ja antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet rakentaa yksilöllistä opintopolkuaan. Todellinen valinnaisten opintojen lisääminen ja niiden toteuttaminen on mahdollista vain riittävän suurissa lukioissa tai lukioiden tai muiden toisen asteen oppilaitosten välisenä saumattomana yhteistyönä.

Työryhmä ehdottaa tieto- ja viestintäteknologian käytön lisäämistä opetuksessa ja oppimisessa sekä oppimisen arvioinnissa. Työryhmän konkreettisimpia ehdotuksia on, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014.

Kaupunginhallitus pitää ehdotuksia sinänsä kannatettavina, mutta korostaa, että valtionavustusten suuntaaminen pelkästään lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankintaan ei riitä, vaan samalla tarvitaan panostusta tietoyhteiskunta- ja mediataitojen opetukseen ja oppimiseen ja niiden edellyttämän työskentelykulttuurin muutokseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen ja verkkopedagogiikan kehittämiseen, johon on kytkettävä myös ylioppilastutkinnon sisällöllinen kehittäminen.

Kaupunginhallitus esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilutoimintaa em. asioiden kehittämiseksi lukiokoulutuksessa. Asialla on kiire, sillä syksyllä 2011 lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat kirjoittavat ylioppilastutkinnon jo keväällä 2014.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana työryhmän esityksiä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta sekä oppilaitosjohdon koulutusohjelmasta. Työryhmän asettamat painopisteet tukevat lukiokoulutuksen ja lukiopedagogiikan uudistamista.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä työryhmän ehdotusta erityisen koulutustehtävän säilyttämisestä osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta. Tällä turvataan korkeatasoinen osaaminen eri aloilla ja tarjotaan opiskelijoille monipuolisia valinnan mahdollisuuksia kehittää erityistä lahjakkuuttaan. Kannatettavaa on myös erityistehtävälukioiden toiminnan, tuloksellisuuden ja niiden tuottaman lisäarvon sekä lukioverkon arvioiminen, mikä palvelee erityisen koulutustehtävän kehittämistä edelleen. Laajasti ja monipuolisesti erityistä koulutustehtäväänsä toteuttaneissa lukioissa on osaamispääomaa, jota voisi levittää myös yleisen lukiokoulutuksen hyödyksi.

Kaupunginhallitus esittää, että erityistä koulutustehtävää toteuttavista lukioista muodostetaan valtakunnallisia oman alansa osaamiskeskuksia.

Työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellaan valtakunnalliset lukiokoulutuksen laatusuositukset.

Kaupunginhallituksen mielestä lukiokoulutuksen laadun arvioinnin kehittäminen on kannatettavaa, mutta laatua arvioitaessa mittareina ei tule käyttää pelkästään ylioppilaskirjoitusten tuloksia, vaan ottaa mukaan laajasti myös muita koulutuksen laatutekijöitä. Erityisen tärkeää on täsmentää ennen laatusuositusten antamista, mitä lukiokoulutuksen laadulla tarkoitetaan. Mikäli jokaisella lukiokoulutuksen järjestäjällä on jatkossa tuloksellisuutta ja koulutuksen laatua varmentava arviointi- ja laatujärjestelmä, tulee myös täsmentää, miten tämä vaikuttaa rahoitukseen. Tuloksellisuuden ja laadun kytkeminen, vaikkakin osittain, rahoitukseen tehostaa koulutuksen kehittämisen ohjausta.

Työryhmä määrittelee lukiokoulutuksen alueelliseksi koulutuspalveluksi ja edellyttää lukiokoulutuksen järjestäjien verkostoitumista laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi. Koulutuksen järjestäjien tehtäväksi työryhmä esittää alueellisen koulutustarpeen ja lukiokoulutuksen riittävän aloituspaikkamäärän määrittelyn. Työryhmän mukaan lukiokoulutusta on tarve antaa vähintään puolelle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta.

Kaupunginhallitus toteaa, että työryhmä ei tuo riittävän selkeästi esille, miten koulutuksen järjestäjät määrittelevät lukiokoulutuksen tarjontaa ja mitä tarkoitetaan alueella. Työryhmä ei myöskään esitä, mikä taho ja millä tavoin vastaa koulutustakuun toteuttamisesta eli siitä, että kaikille perusopetuksen päättäville nuorille on tarjolla toisen asteen koulutuspaikka. Ongelmaksi koulutustarpeen määrittely muodostuu niillä paikkakunnilla, joilla on useita lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, eikä vain yhtä kuntajärjestäjää. Myöskin perusteellisempaa huomiota olisi ollut syytä kiinnittää toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutuspaikkamääriin ja niiden säätelyyn eri alueilla. Kunta- ja aluekohtaiset erot eriarvoistavat eri paikkakunnilla asuvia nuoria. Ristiriitaista koulutustakuun ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisen näkökulmasta on, että koulutuksen järjestäjät säätelevät lukiokoulutuksen tarjontaa ja koulutuspaikkoja, kun taas opetus- ja kulttuuriministeriö säätelee ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja antamalla kuitenkin koulutuksen järjestäjälle oikeuden kohdentaa koulutuspaikat haluamallaan tavalla.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana opinto-ohjauksen lisäämistä ja tehostamista työryhmän ehdotusten mukaisesti. Jatko-opintoihin orientoivan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen jokaiselle opiskelijalle opintojen alusta alkaen edellyttää lisäresursseja opinto-ohjaukseen sekä opettajien ja opinto-ohjaajien osaamisen lisäämistä erityisesti uraohjauksessa ja työelämätietoudessa. Ohjaus ja työelämätietous sekä jatko-opintoihin ohjaaminen tulisi kytkeä osaksi myös aineenopettajakoulutusta. Työryhmän esityksen mukaan lukiokoulutuksessa tulee lisätä ja kehittää toimenpiteitä korkeakoulujen ja työelämän sekä työvoimaviranomaisten väliseen yhteistyöhön. Tätä työtä on järkevää tehdä alueellisesti. Korkeakoulut sekä työvoimaviranomaiset tulisi myös velvoittaa yhteistyöhön.

Työryhmän esittämä linjaus, jossa vahvistetaan lukio-opiskelijoiden oikeutta saada erityistä tukea lukio-opintojen mahdollistamiseksi sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavaa opiskelijahuoltoa, on tarpeellinen.

Kaupunginhallitus toteaa, että lukiossa ei ole syytä yksilöllistää eri oppiaineiden oppimääriä tavoitteiden ja sisältöjen osalta. Lukioissa opiskelee kuitenkin entistä enemmän esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria, joita voidaan tukea erilaisin järjestelyin ja pedagogisin toimin kuten opintojen eriyttämisellä ja kurssimuotoisuuden mahdollistamalla opintojen painotuksella. Erityisen tuen kehittämiseksi kaivataan ohjeita erityisen tuen ja opiskelijalle tarvittavien opiskelijahuollollisten palveluiden resursointiin.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana ja tärkeänä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämistä, kuten työryhmä ehdottaa. Tälle koulutukselle on olemassa suuri tarve erityisesti Helsingissä. Näin voidaan lisätä maahanmuuttajanuorten määrää lukiokoulutuksessa ja edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee selvittää koulutukseen haun valintakriteerit. Lisäksi on selvitettävä lukioon valmistavan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset ja se, tulisiko lukioon valmistavaa koulutusta varten laatia valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Suomen kielen opintojen ja kulttuuri- ja opiskelutaitojen opiskelun lisäksi koulutuksessa tulisi olla mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen arvosanojen korottamiseen tarpeen mukaan. On kannatettavaa, että lukioon valmistavan koulutuksen rahoittamiseen esitetään valtionavun tasokorotusta. Näin koulutuksen järjestäminen on jatkossa turvattu.

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus ei saa poistaa sitä mahdollisuutta, että varsinaisissa lukio-opinnoissa maahanmuuttajaopiskelijalla on mahdollisuus tehostettuun suomi toisena kielenä opetukseen ja tukikursseihin. Kurssien tuoma tuki auttaa opiskelijaa saamaan parempia arvosanoja sekä jatkamaan opinnoissaan keskeyttämättä. Lisäksi tulee huolehtia maahanmuuttajien yksilöllisestä opinto-ohjauksesta.

Työryhmä esittää kansainvälisen toiminnan integroimista osaksi lukioiden toimintaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan on tärkeää sisältyä lukio-opetukseen, mikä edellyttää kansainvälistymisen tavoitteiden määrittämistä myös lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäksi lukioiden kansainvälistyminen tulee kytkeä laajemmin monikulttuurisuuden kehittämiseen lukiokoulutuksessa. Kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksia tulee selvittää ja tukea lukioita niin, ettei lukioiden voimavaroja kulu kohtuuttomasti rahoituksen hankkimiseen. Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että työryhmä ei ehdota toimenpiteitä vieraskielisen lukiokoulutuksen kehittämiseksi, monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi, vaikka siihen on tarvetta ainakin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on tarpeen aloittaa mahdollisimman pian. Näiden uudistusten toimeenpanossa ei välttämättä ole syytä odottaa perusopetuksen uudistamista, jos lukiokoulutusta halutaan kehittää omana koulutusmuotonaan työryhmän ehdotusten mukaisesti. Työryhmän toimenpide-ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi edellyttävät lisärahoitusta lukiokoulutukseen. On hyvä, että työryhmä on arvioinut eri toimenpiteiden vaatimia lisäkustannuksia.

Lausunnon keskeinen sisältö

Työryhmän ehdotukset kokonaisuudessaan ovat kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Lukiokoulutuksen vetovoiman, tarjonnan ja saavutettavuuden turvaamiseksi ne ovat maltillisia ja osin ehkä riittämättömiä.

Muutosten kokonaisvaikutus valtakunnallisesti olisi esityksen mukaan vuositasolla yhteensä n. 142 miljoonaa euroa, josta Helsingin osuus olisi n. 16 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin taloudellinen tilanne ei mahdollista lisämäärärahan osoittamista laaja-alaisiin kehittämistoimiin. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää lukiokoulutuksen valtion rahoituksen lisäämistä.

Eheyttävään, kokonaisuuksia hahmottavaan opetukseen sekä valmiuksien ja taitojen oppimiseen pitäisi pyrkiä kaikissa oppiaineissa ja oppiainekokonaisuuksissa. Tämä edellyttää uudenlaista pedagogiikkaa ja lisäksi lukio-opintojen arvioinnin ja ylioppilastutkinnon uudistamista, sillä arviointi ja ylioppilastutkinto ohjaavat merkittävästi lukio-opetuksen toteuttamista. Valinnaisuuden lisääminen antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet rakentaa yksilöllistä opintopolkuaan.

Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen opetuksessa ja oppimisessa on kannatettavaa, mutta valtionavustusten suuntaaminen pelkästään lukioiden tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja verkkoyhteyksien hankintaan ei riitä, vaan samalla tarvitaan panostusta tietoyhteiskunta- ja mediataitojen opetukseen ja oppimiseen, työskentelykulttuurin muutokseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän opetuksen ja verkkopedagogiikan kehittämiseen. Tähän on kytkettävä myös ylioppilastutkinnon sisällöllinen kehittäminen.

Erityisen koulutustehtävän säilyttämisellä osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta turvataan korkeatasoinen osaaminen eri aloilla ja tarjotaan opiskelijoille monipuolisia valinnan mahdollisuuksia kehittää erityistä lahjakkuuttaan. Erityistä koulutustehtäväänsä toteuttaneiden lukioiden osaamispääomaa tulisi levittää tehokkaammin myös yleisen lukiokoulutuksen hyödyksi ja muodostaa niistä valtakunnallisia oman alansa osaamiskeskuksia.

Lukiokoulutus on alueellinen koulutuspalvelu. Työryhmä ei tuo riittävän selkeästi esille, miten koulutuksen järjestäjät määrittelevät alueellisesti lukiokoulutuksen tarjonnan ja aloituspaikkatarpeen ja mitä tarkoitetaan alueella. Työryhmä ei myöskään esitä, mikä taho ja millä tavoin vastaa koulutustakuun toteuttamisesta.

Jatko-opintoihin orientoivan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatiminen jokaiselle opiskelijalle edellyttää lisäresursseja opinto-ohjaukseen sekä opettajien ja opinto-ohjaajien osaamisen lisäämistä erityisesti uraohjauksessa ja työelämätietoudessa. Erityisen tuen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavan opiskelijahuollon vahvistaminen on tarpeen, sillä entistä suurempi määrä lukiolaisia tarvitsee näitä palveluita lukio-opintojensa suorittamiseksi.

Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämiselle on olemassa suuri tarve erityisesti Helsingissä. Näin voidaan lisätä maahanmuuttajanuorten määrää lukiokoulutuksessa ja edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia.

Lukioiden kansainvälistyminen tulee kytkeä laajemmin monikulttuurisuuden kehittämiseen lukiokoulutuksessa. Työryhmä ei ehdota toimenpiteitä vieraskielisen lukiokoulutuksen kehittämiseksi, monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi, vaikka siihen on tarvetta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että lukioselvityksen rinnalla tulisi samalla selvittää ammatillisen ja muun vastaavan koulutuksen kehittämistä siten, että varmistetaan jokaiselle peruskoulusta valmistuvalle nuorelle opiskelupaikka.

Työryhmän toimenpide-ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi edellyttävät myös lisärahoitusta lukiokoulutukseen.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä opetuslautakunnalle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon kymmenennen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Todellinen valinnaisten opintojen lisääminen ja niiden toteuttaminen on
mahdollista vain riittävän suurissa lukioissa tai lukioiden tai muiden toisen asteen oppilaitosten välisenä saumattomana yhteistyönä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

233 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto	3.3.2011
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimuspäällikkö
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

234 §

KLUUVIN VESIALUEEN (KAISANIEMENLAHDEN ASUNTOLAIVAT) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11803)

Khs 2008-2213

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

235 §

HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1298

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 20.9.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1039) sekä päätöksen nro 2010-1298/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

236 §

RONALD MCDONALD LASTENTALOSÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1666

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 8.11.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1213) sekä päätöksen nro 2010-1666/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

237 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE TALOSAAREN HUOLTOLAITURIN KUNNOSTUSTYÖTÄ JA UIMARANNAN SIISTIMISTÄ KOSKEVASTA POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2011-133

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITE

Päätöksen perustelut

238 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KÄVELYN JA PYÖRÄILYN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2020 -LUONNOKSESTA

Khs 2010-2339

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020:n laatiminen on jatkoa vuoden 2008 liikennepoliittisessa selonteossa tehdylle linjaukselle pyöräilyn ja jalankulun tarpeiden huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Strategian tarvetta puoltaa osaltaan myös liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020, jossa asetettiin tavoitteita kevyen liikenteen edistämiselle. Strategian luonnos 9.12.2010 on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla yhteistyössä Liikenneviraston, ELY-keskusten, suurimpien kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Strategialuonnos sisältää ehdotuksen visioksi ja neljä strategista linjausta, jotka toteutuessaan ohjaavat kävelyä ja pyöräilyä yhdyskuntien perusliikkumismuodoiksi. Visio ei sisällä mitään huomattavia muutoksia jo nykyisin tavoiteltuun. Sen sijaan merkittävä periaatteellinen muutos tähänastiseen ajatteluun on jalankulun ja pyöräilyn selkeä eriyttäminen omiksi kulkumuodoikseen. Tämä lähtökohta on erittäin tervetullut ja sitä on syytä jäsentää ja vahvistaa.

Pyöräilyn ja jalankulun arvostuksen ja motivoinnin lisääminen on haasteellista, koska jo nykyisellään näin tapahtuu periaatetasolla. Kansalaisvalistuksen sijaan tarvitaan erityisesti konkreettisia toimenpiteitä, jotka osoittavat asetettuihin tavoitteisiin pyrkimisen selkeästi. Jo strategiassa tulisi määritellä nyt tehtyä tarkemmin keskeisin kohderyhmä, jonka liikkumiseen halutaan vaikuttaa, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti.

Liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on otettava käyttöön tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja niin, että ne tukevat liikennejärjestelmän kestävyyttä.

Joukkoliikennejärjestelmän perustana on kattava raideliikenteen ja bussiliikenteen runkoverkko, jota täydennetään sujuvilla ja turvallisilla bussien, henkilöautojen, kävelyn ja pyöräilyn liityntäyhteyksillä. Näin varmistetaan matkaketjujen toimivuus. Pyörien liityntäpysäköinti tulee keskittää riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi, jotta palvelutasosta saadaan korkea ja ympärivuotista pyöräilyä tukeva. Työmatkapyöräilyä edistää lisäksi muun muassa pyörien kuljetusmahdollisuus junissa. Suuremmissa kaupunkikeskuksissa myös yhteiskäytössä olevien city-pyörien vuokrausverkoston mahdollisuudet tulisi sisällyttää osaksi strategiaa.

Helsingin kaupunki on pyrkinyt määrätietoisesti kasvattamaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettua kulkumuoto-osuutta ja vähentämään asukkaidensa riippuvaisuutta henkilöautosta. Keinovalikoiman kärjessä ovat maankäytön tehostaminen, liikkumisen ohjaus, infrastruktuurin ja palvelujen tarjonta sekä hinnoittelu ja sääntely. Tässä mielessä kaupungin toiminta jo nykyisellään on strategialuonnoksen vision ja linjausten mukainen.

Ehdotuksia toimenpiteiksi:

Taloudelliset kannustimet. Luonnoksessa sivulla 7 esitetään, että väärään suuntaan ohjaavien fiskaalisten kannustimien, kuten oman auton kilometrikorvauksen, työnantajan tarjoaman pysäköintiedun verottomuuden ja käytöstä riippumattoman autoedun vaikutukset on selvitettävä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että tällaiset selvitykset tulisi, kuten ruuhkamaksuselvityksetkin, tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja seudun toimijoiden kanssa. Selvitysten jälkeen kannustimia tulisi suunnata nykyistä enemmän tukemaan kestäviä liikennemuotoja. Lakiesityksiin liittyvää vaikutusten arviointia on puolestaan kehitettävä niin, että vaikutukset kulkumuotojakaumaan tiedostetaan päätöksiä tehtäessä.

Helsingin kaupunki ilmaisee lisäksi huolensa siitä, että vaikka ohjelmassa sivulla 7 todetaan ettei nykyinen niukka rahoitus riitä vaan rahoitustasoa on nostettava, todetaan samassa yhteydessä ettei valtion liikennehallinnon määrärahakehyksissä tule tapahtumaan kasvua. Koska myös kuntien taloustilanne on tiukka, ei ohjelman toteutusta voida sälyttää yksinomaan myöskään kuntien vastuulle, vaan tarkoin harkitut toimenpiteet tulee suunnitella yhteistyössä. Tähän tarkoitukseen ovat käytettävissä muun muassa valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja aiesopimukset.

Suunnitteluohjeet. On varmistettava pyörätieverkon yhtenäisyys ja pyöräilyn houkuttelevuus myös maanteiden ja ratojen varsilla kulkevien raittien osalta. Liikenneverkkoa saneerattaessa pyörätiejärjestelyt ovat valitettavan usein heikentyneet etenkin liittymissä, mitä on lähes mahdotonta korjata jälkikäteen vaikka uudet liikennepoliittiset painotukset sitä edellyttävät. Valtakunnallisia suunnitteluohjeita ja niihin liittyvää koulutusta on tarpeen päivittää vastaamaan pyöräilyn lisäämistavoitteita tarkistaen samalla tarpeen mukaan myös jo tehtyjä suunnitelmia.

Joukkoliikenteen matkaketjut. Ratahallinnon ja VR:n toiminnassa on käyttämättä monia mahdollisuuksia edistää pyöräilyä; esimerkiksi pyörien kuljetus junissa, liityntäpyöräily, pyörien pysäköinti ja matkailijoiden palvelut asemilla. Myös Helsingin pyöräkeskuskonseptin kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä kaupungin, ratahallinnon ja VR:n kesken.

Lainsäädäntö. Helsingin kaupunki on jo aiemminkin kiirehtinyt pyöräilyä koskevia lainsäädäntömuutoksia, jotka ovat tärkeitä etenkin kantakaupungin pyöräilyverkon kannalta. Helsingin ajamat uudistukset kaksisuuntaisen pyöräilyn mahdollistamiseksi yksisuuntaisilla kaduilla sekä pyörätien käyttövelvollisuuden lieventämiseksi jäivät toteutumatta kesällä 2010 voimaan tulleiden muutosten yhteydessä. Kaupunginhallitus esittää nyt uudelleen, että ministeriö jouduttaisi kyseisiä säädösmuutoksia.

Strategialuonnoksen termeistä ja esitystavasta

Uusien linjausten esittämisessä myös kuvallisilla viesteillä on merkitystä: koska päätavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä, olisi syytä muotoilla strategialuonnoksen kuvaa 1 niin, että muutosta kuvaava nuoli osoittaisi ylös tai oikealle eikä alas.

Helsingin pyöräilyprojektilla yhdensuuntaiset tavoitteet

Helsingin valtuustostrategian 2009–2012 mukaisesti kaupunki on käynnistänyt pyöräilyprojektin. Merkittävä muutos aiempaan verrattuna on, että pyöräilyä ja jalankulkua kehitetään itsenäisinä liikennemuotoina eikä esimerkiksi kävelykatuja enää nähdä osana pääpyörätieverkkoa. Pyöräilyprojekti parantaa näin myös kävelyn olosuhteita. Projektin tehtävänä on jouduttaa oikeanlaisten suunnitteluratkaisujen omaksumista ja toimia pyöräliikenteen painoarvon lisäämiseksi kaikessa päätöksenteossa.

Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Kantakaupungin tavoitteellista pyöräilyverkkoa tarkistetaan. Katuverkossa pyöräilyä helpotetaan suunnittelemalla yksisuuntaisia pyöräteitä ja -kaistoja sekä risteyksiin pyöräilijöiden odotustiloja eli pyörätaskuja. Polkupyörien pysäköintiä kehitetään erityisesti lähiliikenteen asemilla ja kantakaupungissa. Keskustaan kaavailtua pyöräkeskusta selvitetään eri toimijoiden välisenä palvelukonseptina, joka voisi sisältää pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ja informaatiopalveluja.

Parhaat tulokset saadaan valtion ja kuntien linjausten pohjalta ja eri toimialojen johdonmukaisella yhteistyöllä. Neljännen sektorin (virtuaalisektori) osallistumisen mahdollisuudet koko Suomen liikkumis- ja liikuntakulttuurin edistämisessä kannattaa lisätä osaksi strategiaa.

Helsingin kaupunki katsoo, että toteutuakseen strategiassa tulee selkeästi todeta paitsi hyvät tavoitteet, myös toteuttaja- tai vastuutahot, strategian rahoitustavat sekä strategian seurantatapa. Liian yleiseksi jäävä strategia ilman resursseja ja ohjelmointia ei johda tavoiteltuun lopputulokseen.

Pöytäkirjanote liikenne- ja viestintäministeriölle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikuntavirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

239 §

MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMAN KANSSA RAMSINRANTA III ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEEN NRO 11720 (VUOSAARI) LIITTYEN

Khs 2008-2123

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa esityslistan liitteiden 1 ja 2 mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote Keskinäinen työvakuutusyhtiö Varmalle ja kiinteistölautakunnalle.

Esittelijä muutti esitystään siten, että päätösehdotuksesta poistetaan esityslistan liitteet kolme ja neljä.

Lisäksi esittelijä muutti esitystään siten, että esityslistan liitteen 1 kohdan 9 päivämäärä muutetaan muotoon 31.12.2013.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

240 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta

23.2.2011

kaupunkisuunnittelulautakunta

17.2.2011

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

18.2. ja 21.2.2011

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sirpa Asko-Seljavaara Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 8.3.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

(Asian valmistelu) Pöytäkirjan 210, 212-214, 219-224, 226-234, 237-238 ja 240 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

(Asian täytäntöönpano) Pöytäkirjan 211 §

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

- oikaisuvaatimuksen tekijä

- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

(Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Pöytäkirjan 235 - 236 §:t

Valitusoikeus

Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valituksella

- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa

- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija

- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa

- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa

- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa

- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite: PL 120

00521 HELSINKI

Faksinumero: 010 36 42079

Käyntiosoite: Ratapihantie 9

Puhelinnumero: 010 36 42000

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan

puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos

valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava

myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

(Beredning) 210, 212-214, 219-224, 226-234, 237-238 och 240 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

(Verkställighet) 211 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

- av kommunmedlemmarna.

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet

Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Helsingfors stads registratorskontor

Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

- det beslut som begäran om omprövning gäller

- hurdan omprövning som begärs

- på vilka grunder omprövning begärs

- vem som begär omprövning

- på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

- kontaktuppgifter till den som begär omprövning.

Protokoll

Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

(Förvaltningsbesvär, undantagsbeslut)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.

235 - 236 § i protokollet

Besvärsrätt

I ett ärende gällande undantagsbeslut får ändring genom besvär sökas

- av den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet

- av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

- av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

- av den vars boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av projektet

- av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

- inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

- av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland

- av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi

Postadress: PB 120

00521 HELSINGFORS

Faxnummer: 010 36 42079

Besöksadress: Bangårdsvägen 9

Telefonnummer: 010 36 42000

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

– det beslut som besvärsskriften gäller

– till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

– på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet och intakthet.

Till besvärsskriften ska fogas

– det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

– ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

– de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 89 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Kokousaika		28.2.2011 kello 16.00 – 17.30

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 210-211 ja osa 232 §:t)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Halla-aho, Jussi
	Helistö, Kimmo
	Kantola, Tarja
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Rissanen, Laura				(paitsi osa 237-240 §:t)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Hellström, Sanna				varajäsen

Muut	Krohn, Minerva				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 229 §)
	Pohjaniemi, Marju				vs. henkilöstöjohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 215-240 §:t)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 225 §)
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	210-211,	-,		215-219,
		Sauri				220,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		221-228,

Sosiaali- ja terveystoimi		Haatainen		-,		229-231,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		232-233,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		212-214,		234-240,