52 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Pajamäki) ja Rädyn (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

53 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

Käsiteltyään kaupunginhallituksen esityslistalta kaupunginjohtajan asiat 1 ja 2 kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginhallituksen esityslistan asioista kaupunginjohtajan asian 10.

Tämän jälkeen kaupunginhallitus päätti palata esityslistojen mukaisiin käsittelyjärjestyksiin käsittelemään ensin kaupunginvaltuustoon 31.1.2011 menevien asioiden esityslistaa ja sitten kaupunginhallituksen asioiden esityslistaa.

54 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 19.1.2011 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 19.1.2011 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 4 Ei toimenpidettä.

3, 5–7 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta toimittamaan taloushallintopalveluille luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

8 Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

9 Pöytäkirjanote ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

13 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

14, 15 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

16 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

17 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

10 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa siirtymään menettelyyn, jossa kaupunki kilpailuttaa vuokraoikeuden, tai muutoin varmistamaan, että vuokraoikeuden uusi haltija toteuttaa hankkeessaan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaista hallintamuotojakaumaa siinä määrin, kuin se kohteen laajuus huomioiden on mahdollista. Vuokraoikeuden siirron yhteydessä tulee tehdä uusi tontinvaraus, joka tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kaavamuutoksen kaupunginvaltuustokäsittelyä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

18, 19 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

55 - 60 §

Kaupunginvaltuuston 31.1.2011 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

55 §	Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.1.2011 pöydälle pantu asia Selvitys Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista

Jäsen Halla-aho teki vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä liitteenä olevan Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja koskevan selvityksen tiedoksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, ettei Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisen ja yhdistymissopimuksen valmistelua ole tarvetta käynnistää.

Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jäsen Halla-aho ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

56 §	Terveyslautakunnan jäsenen sekä liikuntalautakunnan ja ympäristölautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

Sivistys- ja henkilöstötoimi

57 §	Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

58 §	Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.1.2011 pöydälle pantu asia Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestäminen ja kortteleiden myyntiperusteiden vahvistaminen

Jäsen Helistö teki jäsen Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan esittelijän perustelutekstien väliotsikon ”Neuvotteluihin valittavat ehdokkaat” ensimmäinen kappale esityslistan sivulla 21 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Hankintayksiköt (Senaatti-kiinteistöt ja kaupunki) kutsuvat neuvotteluihin vähintään kolme parasta suunnitelmaehdotusta tehnyttä ehdokasta, jotka myös täyttävät hankekuvauksessa ehdokkaalle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Helistön vastaehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

59 §	Pysäköintietuuksien myöntäminen vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

60 §	Lauttasaaren tonttien 31074/1, 8 ja 9 ym. alueiden (Lauttasaarenmäen alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11931)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

61 §

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PUHTAANAPITOHANKKEESEEN MYÖNNETYN MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ

Khs 2011-75

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä vuoden 2011 talousarvion kohdalla 1 04 02, Khn käytettävästä olevasta määrärahasta henkilöstökeskuksen käytettäväksi kaupungin puhtaanapitoon varatun hankerahan käyttösuunnitelman seuraavasti:

Palkattavan henkilöstön määrä	n. 160 henkilöä
Palkkakuukaudet	n. 352 kuukautta
Palkkakustannukset	634 400 euroa
Työvaatetus, välineistö, kuljetus, jätevesi-maksut, hankkeen mainonta	195 600 euroa
Kulut yhteensä	830 000 euroa

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakentamispalvelulle, liikuntavirastolle sekä HKL -liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Päätöksen perustelut

62 §

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MANNERHEIMINTIE 13A:LLE

Khs 2010-563

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon (nykyisin: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a) osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 3 491 100 euroa saadaan maksaa vuoden 2011 talousarvion kohdalta 8 22 07 Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:lle, Taloushallintopalvelu liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle

Lisätiedot:
Mäkinen Tuomo, sijoituspäällikkö, puhelin 310 36321

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

63 §

SÄÄNTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2011-99

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen sääntötoimikunnan, jonka tehtävänä on antaa lausunto kaupungin valmisteltavina olevista johtosäännöistä, niiden muutosehdotuksista ja Khn tarpeellisiksi katsomista muista säännöistä ja tehdä ehdotuksia voimassa olevien sääntöjen tarkistamisesta.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja Varajäsen

Ratasvuori, Eila Sippola-Alho, Tanja

hallintojohtaja kaupunginsihteeri

Jäsenet

Korhonen, Tapio Saxholm, Tuula

rahoitusjohtaja talousarviopäällikkö

Summanen, Juha Härmälä, Timo

osastopäällikkö kaupunginsihteeri

Sarvilinna, Sami Åhlgren, Harry

kaupunginlakimies johtava kaupunginasiamies

Vallittu, Anja Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa toimikunnan kuulemaan asiantuntijoita ja nimeämään itselleen tarpeelliset sihteerit.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

LIITE

Päätöksen perustelut

64 §

HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2011-100

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

LIITE

Päätöksen perustelut

65 §

HELSINGIN KAUPUNGIN TALOUSHALLINTOPALVELU -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA

Khs 2011-107

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti valita Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2011–2012 jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet Varajäsenet

Tapio Korhonen Tuula Saxholm

rahoitusjohtaja talousarviopäällikkö

Riitta Simoila Jussi Lind

kehittämisjohtaja suunnittelupäällikkö

Tauno Sieranoja Eve Tuomola

talousjohtaja toimistopäällikkö

Matti Lahdenranta Kirsi Remes

toimitusjohtaja yksikön johtaja

Paula Sermilä Mikael Boström

kehittämisjohtaja taloushallintopäällikkö

Samalla kaupunginhallitus päätti valita puheenjohtajaksi Tapio Korhosen ja varapuheenjohtajaksi Riitta Simoilan.

Pöytäkirjanote taloushallintopalvelu -liikelaitokselle ja päätöksessä mainituille.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITE

Päätöksen perustelut

66 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJIEN VALINTA LAUTA- JA JOHTOKUNTIIN

Khs 2011-115

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti nimetä edustajikseen ja varaedustajikseen lauta- ja johtokuntiin toimikaudekseen seuraavat henkilöt:

	Edustaja	Varaedustaja

Asuntolautakunta	Pilvi Torsti	Osku Pajamäki
Eläintarhan johtokunta	Tatu Rauhamäki	Lasse Männistö
Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta	Ville Kopra	Arto Bryggare
Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta	Annika Andersson	Kimmo Helistö
Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunta	Outi Ojala	Paavo Arhinmäki
Kaupungin taidemuseon johtokunta	Terhi Peltokorpi	Jussi Halla-aho
Kaupunginmuseon johtokunta	Sirpa Asko-Seljavaara	Nina Suomalainen
Kaupunginorkesterin johtokunta	Elina Moisio	Sanna Hellström
Kaupunkisuunnittelulautakunta	Arto Bryggare	Ville Kopra
Kiinteistölautakunta	Laura Räty	Risto Rautava
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta	Osku Pajamäki	Pilvi Torsti
Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta	Lasse Männistö	Sirpa Asko-Seljavaara
Liikuntalautakunta	Sanna Hellström	Vesa Peipinen
Nuorisolautakunta	Nina Suomalainen	Tatu Rauhamäki
Opetuslautakunta	Ville Ylikahri	Annika Andersson
Ruotsinkielinen jaosto	Jan D. Oker-Blom	Maria Björnberg-Enckell
Suomenkielinen jaosto	Ville Ylikahri	Annika Andersson
Palmia-liikelaitoksen johtokunta	Ulla-Marja Urho	Kauko Koskinen
Pelastuslautakunta	Juha Hakola	Laura Rissanen
Rakennuslautakunta	Vesa Peipinen	Martti Tulenheimo
Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta	Kimmo Helistö	Ville Ylikahri
Sosiaalilautakunta	Risto Rautava	Laura Räty
1. aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto	Martti Tulenheimo	Vesa Peipinen
2. aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto	Laura Rissanen	Juha Hakola
Lapsi- ja perhejaosto	Tarja Kantola	Timo Kontio
Ruotsinkielinen jaosto	Elina Moisio	Mari Puoskari
Vanhuspalvelujen muutoksenhakujaosto	Paavo Arhinmäki	Outi Ojala
Suomenkielisen työväenopiston johtokunta	Timo Kontio	Tarja Kantola
Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunta	Jan D. Oker-Blom	Maria Björnberg-Enckell
Teknisen palvelun lautakunta	Kauko Koskinen	Ulla-Marja Urho
Terveyslautakunta	Mari Puoskari	Kimmo Helistö
Yleisten töiden lautakunta	Outi Ojala	Paavo Arhinmäki
Ympäristölautakunta	Maria Björnberg-Enckell	Jan D. Oker-Blom

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

67 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KANSAINVÄLISEN DESIGNSÄÄTIÖN VUODEN 2011 HELSINGIN RAHOITUSOSUUDEN KATTAMISEEN

Khs 2010-1004

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, viitaten kaupunginhallituksen päätökseen 17.5.2010 § 621 sekä kyseisen päätöksen liitteeseen (WDC 2012 järjestämistä koskeva sopimus), myöntää 1 125 000 euron suuruisen määrärahan Kansainvälisen designsäätiön vuoden 2011 Helsingin rahoitusosuuden kattamiseen. Määräraha maksetaan talousarvion kohdalta 1 04 02 01, Khn käyttövarat.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Päätöksen perustelut

68 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 17.1.2011

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia 18.1.2011

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

69 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

70 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia-liikelaitoksen johtokunta	20.1.2011
teknisen palvelun lautakunta	20.1.2011
yleisten töiden lautakunta	18.1.2011

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

71 §

EUROOPAN UNIONIN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TEEMAVUODEN 2011 KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄJÄRJESTELYT

Khs 2010-2071

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 koordinaattorin tehtäväjärjestelyistä yhteistyössä hallintokeskuksen viestinnän kanssa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle (sihteeri Eija Bärlund-Toivonen), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, liikuntavirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja hallintokeskuksen viestinnälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

72 §

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ, KEHITTÄMISTÄ JA VALVONTAA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

Khs 2011-21

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportista:

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti

Demokraattinen päätöksenteko on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten ja strategisten tavoitteiden asettamista, seurantaa ja arviointia. Sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten ja strategian toteuttaminen on operatiivista toimintaa ja kuuluu toimivalle johdolle. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa demokratia toteutuu kaupunginvaltuusto-, hallitus- ja lautakuntatasoilla hyvin, mutta kuntayhtymissä demokratia on kauempana kunnan asukkaasta ja äänestäjästä, joten viime mainittu edellyttää täsmentämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä eheänä kokonaisuutena

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on useita keskeisiä alueita, joissa asiakkaan hoitoprosessi tai palveluketju ylittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon rajoja toistuvasti. Näitä alueita ovat mm. vanhustenhuolto, päihde- ja mielenterveystyö, vammaispalvelut, lastensuojelu, neuvola, päivähoito ja opetustoimi. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot toimivat jo yhdistyneenä organisaationa, mutta se ei kuitenkaan vielä ole taannut sitä, että asiakkaan kannalta palvelut olisivat integroituneita ja hänen tilannettaan parhaiten palvelevia ja edistäviä.

Tällä hetkellä palvelujärjestelmä on pirstoutunut ja erityisesti tietojen käyttöä ja tietosuojaa koskeva lainsäädäntö hankaloittaa palvelujen sujuvaa järjestämistä, toimivia hoito- ja palveluprosesseja, kustannusten kasvun hallintaa ja myös tuottavuuden lisäämistä. Tilanne on omiaan synnyttämään myös päällekkäistä toimintaa ja hallinnointia.

Sosiaalihuollon lainsäädäntö on hajallaan hyvin monessa laissa ja tavoitteena pitäisi olla sen selkeyttäminen. Sisältölaiksi luonnehditussa terveydenhuoltolaissa säädetään myös sosiaalihuollon kannalta tärkeistä rakenteellisista kysymyksistä tai tärkeistä kehittämiseen, opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja kehittämistä koskevaa lainsäädäntöä ei tulisi sovittaa terveydenhuoltolaissa säädettyyn malliin ilman, että todellisesti etsitään yhteistä tapaa järjestää palvelut. Esimerkiksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sijasta olisi uudessa laissa säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, mikäli tavoitteena on tarjota palveluja elämänvaiheen pohjalta kullekin ikäluokalle eheänä kokonaisuutena vetämättä rajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen välille.

Sosiaalihuollon valvontaa koskevat vuoden 2010 alusta voimaan tulleet säännökset ovat nykyisessä sosiaalihuoltolaissa. Ne ovat yhdenmukaiset terveydenhuollon vastaavien säännösten kanssa. Palvelujen järjestämistä koskevia säännöksiä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista annetussa laissa. Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään eheänä kokonaisuutena ja että myös lainsäädäntö ohjaa siihen.

Helsingissä on vireillä kokonaisselvitys sosiaali- ja terveystoimesta, joka antaisi mahdollisuuden perustason vahvistamiselle ja erikoistason ja perustason palvelujen suhteen uudelleen arviointiin. Tämä vastaakin hyvin työryhmän rakennelinjauksia vahvasta peruskunnasta.

Väliraportissa ei nosteta esiin asiakas- ja potilastietojen siirtoon, tietojen käyttöön ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen eheänä kokonaisuutena ja asiakkaan kannalta sujuvina palveluketjuina edellyttää ajantasaisen asiakastiedon käyttöön saamista palveluketjun eri vaiheissa. Riippuvuus toisen viranomaisen tai rekisterinpitäjän tiedoista on kasvanut ja tiedon sujuvasta siirtämisestä viranomaisten välillä on tullut tehokkaan palvelujen tuottamisen edellytys. Rekisterinpitovelvollisuudet ja salassapitosäännökset ovat nykytilassa kuitenkin johtaneet siihen, ettei tietoja voida järkevällä tavalla käyttää, mikä puolestaan aiheuttaa tehottomuutta palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja pahimmillaan vaarantaa asiakasturvallisuuden. Tiedon käyttöön liittyvät kysymykset ovat merkittävä kehittämiskohde ja tämä asiakokonaisuus tulee ottaa vakavasti tarkasteltavaksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus edellyttää lainsäädän-

töön merkittäviä muutoksia erityisesti asiakas- ja potilastietojen sujuvaan käyttöön ja salassapitosäännöksiin, sillä ilman näitä muutoksia ehyt kokonaisuus ei toteudu ja toisaalta potilasturvallisuuskin voi vaarantua. Tietosuojavaltuutettu on kirjeessään 23.10.2010 sosiaali- ja terveysministeriölle tehnyt aloitteen asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien säännösten selkeyttämiseksi. Tämän aloitteen ehdotukset tulee sisällyttää nyt valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvomista koskevaan lainsäädäntöön sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä, verkostoitumista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimilla on tärkeä tehtävä toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa asiantuntijoina ja nostaa terveysnäkökohtia esiin päätöksentekoareenoille edellyttäen myös muilta hallinnon aloilta sosiaali- ja terveyspoliittisia päätöksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Helsingissä terveysvaikutusten ennakkoarviointia edellytetään lautakuntiin tulevien päätösten pohjaksi.

Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa

Tällä hetkellä tilanne on sekava ja epälooginen, koska erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä on järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon osalta mutta ei rahoitusvastuuta. Tällöin kunnan omistajaohjaus kuntayhtymän omistajana ei toimi terveydenhuollon kokonaisuudessa ja kunta joutuu rahoitusvastuuseen voimatta vaikuttaa paljoakaan kuntayhtymän toimintaan tai siinä syntyviin kustannuksiin. Helsinki ja muut suuret kaupungit ovat niin suuria, että ne kykenevät ottamaan vastuun sekä järjestämis- että rahoitusvastuusta (joka niillä kuntalain mukaan jo on) vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa, sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä ja kokonaisuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla

Kaikkien asiantuntijoiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen laajemmilla väestöpohjilla on kannatettavaa. Suuret kaupungit ml. Helsinki ovat riittävän suuria kokonaisuuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet

Helsinki ja metropolialue tarvitsevat erityispiirteidensä vuoksi mahdollisuuden tarvittaessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, järjestäminen ja palvelujen tuottaminen muusta maasta poikkeavalla tavalla. Tästä on esimerkkinä STM:n ja metropolialueen kuntien välinen aiesopimus.

Pääkaupunkiseudun erityisenä haasteena on, millä tavalla alueen sisäistä sosiaalista eheyttä pystytään ylläpitämään ja välttämään sosiaalisten ongelmien kasautuminen tietyille asuinalueille. Kansainvälisestikin tunnettu ilmiö on, että metropolialueilla esiintyy enemmän sosiaalisia ongelmia kuin muualla - ei välttämättä siksi, että alue niitä synnyttäisi, vaan sen vuoksi, että maahanmuuttajat, asunnottomat tai huumeiden käyttäjät hakeutuvat pääkaupunkiseudulle. Tutkimusten mukaan köyhyys on nykyään kaupunkiköyhyyttä ja periytyy usein sukupolvelta toiselle.

Metropolialueen erityiskysymyksistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset olisi korvattava pääkaupunkiseudun kunnille ja luotava valtion, järjestöjen ja kuntien kumppanuuteen perustuvia keinoja ratkaista näitä kansallista vastuuta edellyttävä ongelmia. Hyviä esimerkkejä kumppanuusohjelmista on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja maahanmuuttajien kotouttamista koskeva aiesopimus. Helsinki joutuu monissa palveluissa ylläpitämään myös valtakunnallista erityisosaamista. Tällaiseen toimintaan tarvitaan valtion ja kuntien yhteinen rahoitusmalli, joka turvaa erityisasiantuntemuksen ylläpitämisen ja asiantuntemuksen välittämisen myös valtakunnallisesti.

Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava

Erilaiset tuotantotavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ovat jo tällä hetkellä arkipäivää ja monituottajamalli voi hyvin toimiessaan rikastuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen verkostomaista kokonaisuutta. Erilaisten tuotantotapojen valinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon ulkoistetun toiminnan riskit ja sen vaatimat transaktiokustannukset.

Palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta ja sitä tulee tukea alueellisesti ja valtakunnallisesti

Toiminnan kehittäminen kuuluu keskeisenä osana järjestämisvastuuseen. Helsinki kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja aktiivisesti ja kunnianhimoisesti. Terveydenhuoltolain velvoite peruspalvelujen aseman vahvistamiseksi edellyttää kunnan aktiivista roolia sekä moniammatillisessa perusterveydenhuollon yksikössä että järjestämissuunnitelman laatimisessa.

Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu.

Yhteenveto Työryhmän raportti on yleisluonteinen. Raportissa on tuotu esiin kuntien vastuiden ja rahoitusmahdollisuuksien välinen jännite.

Rakennelinjausten yhteydessä, jossa käsitellään palvelujen järjestämisen ja rahoituksen vastuukysymyksiä, ei ole otettu kuitenkaan huomioon valtakunnallisen normi- ja informaatio-ohjauksen suhdetta palvelujen ja tehtävien laajuuteen. Kuntataloudessa valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus johtaa siihen, että järjestämisvastuussa oleva toimija ei pysty vaikuttamaan kaikelta osin palvelujen ja tehtävien määrään ja laatuun.

Raportti ei ota huomioon metropolinäkökulmaa eikä suuria kaupunkeja, joilla on jo riittävä väestöpohja.

Kaupunginhallitus katsoo, että lainsäädännön tulee ohjata tiedonsiirron mahdollistaviin yhteisiin järjestelmiin ja yhteiseen tiedon käyttöön, jotta käytännön asiakastyö toimii sujuvasti asiakkaiden tarpeiden pohjalta.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon väliotsikon "Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet" toisen kappaleen toinen virke esityslistan sivulla 24 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kansainvälisestikin tunnettu ilmiö on, että metropolialueilla esiintyy enemmän sosiaalisia ongelmia kuin muualla – ei välttämättä siksi, että alue niitä synnyttäisi, vaan sen vuoksi, että maahanmuuttajat, asunnottomat tai huumeiden käyttäjät hakeutuvat pääkaupunkiseudulle .

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisäksi jäsen Ojala teki jäsen Kantolan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon väliotsikon "Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava" kappaleen loppuun tulee lisätä seuraava kolmas virke:

Sosiaali- ja terveyspalvelujen nykyiset ongelmat johtuvat juuri tuotanto- ja rahoitustapojen kirjavuudesta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan vastaehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Bryggare, Kantola, Ojala ja Pajamäki.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

73 §

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia

TERVEYSKESKUKSEN JOHTAJALÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2400

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virkaan 1.4.2011 lukien 7 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on virkaan otettavan henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Jäsen Pajamäki teki jäsen Ojalan kannattamana asiaan palautusehdotuksen, jonka mukaan khs päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi mahdollisimman laajan ja monipuolisen hakijajoukon varmistamiseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Pajamäen vastaehdotuksen äänin 9–6. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Kantola, Moisio, Ojala, Pajamäki ja Puoskari.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

74 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

18.1.2011

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

75 §

HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN JÄSENTEN VALINTA

Khs 2011-86

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti valita Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut –liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2011 – 2012 jäsenet ja varajäsenet seuraavasti.

jäseniksi:	varajäseniksi:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus	tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio, talous- ja suunnittelukeskus
henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Nuuttila, Helsingin Energia	hallintopäällikkö Outi Karsimus, kaupunkisuunnitteluvirasto
sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, sosiaalivirasto	kehittämisjohtaja Paula Sermilä, opetusvirasto
strategiapäällikkö Marko Karvinen, talous- ja suunnittelukeskus	erityissuunnittelija Sakari Uutela, talous- ja suunnittelukeskus
professori Kirsimarja Blomqvist, Lappeenrannan teknillinen yliopisto	johtava rehtori Taina Törmä, suomenkielinen työväenopisto

Samalla kaupunginhallitus päätti valita Hannu Tulensalon puheenjohtajaksi ja Leena Nuuttilan varapuheenjohtajaksi.

Pöytäkirjanote johtokuntaan valituille, henkilöstön kehittämispalvelut ‑liikelaitokselle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

76 §

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: "KUNDIT KULTTUURIN KULUTTAJIKSI" -HANKE

Khs 2010-207

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

77 §

VT JAN D. OKER-BLOMIN TOIVOMUSPONSI: DRUMSÖ KLUBBLOKALIN TILAT

Khs 2010-1231

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Jan D. Oker-Blom) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jan D. Oker-Blomille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

78 §

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE RAPORTISTA KOULUTUKSEN TIETOYHTEISKUNTAKEHITTÄMINEN 2020

Khs 2010-2174

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

79 §

PAIKALLINEN SOPIMUS PALMIA -LIIKELAITOKSEN CATERING-PALVELUISSA, ERIKSEEN SOVITUISSA RAVINTOLAPALVELUT KOHTEISSA, TYÖSKENTELEVIEN PITKISTÄ TYÖVUOROISTA

Khs 2011-81

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen Palmia -liikelaitoksen Catering-palveluissa, erikseen sovituissa ravintolapalvelut -kohteissa työskentelevien pitkistä työvuoroista 1.1.2011 alkaen ja oikeuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan paikallisen sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, Palmia -liikelaitokselle sekä
ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420
Tapiolinna Hilkka, työmarkkinalakimies, puhelin 310 70668

LIITE

Päätöksen perustelut

80 §

17.1.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE HENKILÖSTÖKESKUKSEN OHJEESTA TUPAKOINNIN KIELTÄMISESTÄ TYÖAIKANA

Khs 2010-280

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 2.6.2010 kieltänyt Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 7.6.2010 kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskus on antanut 21.6.2010 ohjeen tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana.

Henkilöstökeskuksen ohjeesta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelussa väitetään, että ohje ei vastaa valtuuston päätöstä ja että työnantaja on ylittänyt direktio-oikeutensa.

Sääntely Lakisääteisistä päivittäisistä lepoajoista säädetään työaikalain 28 §:ssä. Sen 1 momentti kuuluu seuraavasti: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.”

Kunnallisen henkilöstön päivittäisistä lepoajoista on sovittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja vastaavasti tuntipalkkaisen henkilöstön osalta tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa (TTES). KVTES 3 luvun 27 §:n 1 momentissa todetaan muun muassa: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.”... ”Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.”

TTES 19 §:ssä todetaan, että ”Työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään puolen tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.”

KVTES 3 luvun 28 §:n mukaan Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.

TTES 19 §:n mukaan ”Työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille.”…” Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat.”

Työaikalain säännökset ja virka- ja työehtosopimusten määräykset lepotauoista poikkeavat toisistaan siten, että työaikalaissa ei ole mainintaa kahvitauosta lakisääteisenä lepotaukona.

Työsopimussuhteessa olevien osalta työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus perustuu työsopimuslain 1 luvun 1 §:ään ja 3 luvun 1 §:ään. Ensin mainitussa säännöksessä määritellään työsopimuksen perustunnusmerkit. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Toisena mainitussa säännöksessä todetaan, että työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Viranhaltijan osalta direktio-oikeus perustuu kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 17 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ”Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.”

Työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella oikeus antaa määräyksiä työn suoritustavasta, laadusta, laajuudesta, ajasta ja paikasta sekä työajan tehokkaasta käytöstä. Työaikana henkilöstö on työnantajan johdon ja valvonnan alaisena ja velvollinen noudattamaan kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvää tehokkaan työajan käytön periaatetta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen ja henkilöstökeskuksen ohjeen yhdenmukaisuus

Kaupunginhallituksen valtuustolle antamaan päätösehdotukseen tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman jatkotoimenpiteistä sisältyi seuraava tupakointikieltoa koskeva muotoilu: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja silloin, kun niitä ei lasketa työajaksi.”

Kaupunginvaltuuston 2.6.2010 kokouksen pöytäkirjasta ja keskustelupöytäkirjasta ilmenevin tavoin ehdotus oli laajan keskustelun kohteena. Keskustelun aikana tehtiin vastaehdotus, joka kuului seuraavasti: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastaehdotuksen äänin 37–44.

Tupakointikieltoa koskevassa asiassa on syntynyt toisistaan poikkeavia tulkintoja siitä, miten käsite ”lakisääteinen lepotauko” tulisi kaupunginvaltuuston päätöksessä ymmärtää.

Suppeamman, sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko on ymmärrettävä vain lakiin perustuvaksi ruokailutauoksi, mutta ei virka- tai työehtosopimukseen perustuvaksi kahvitauoksi.

Laajemman, yleiskielisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko tarkoittaa paitsi ruokailutaukoa, myös virka- ja työehtosopimuslainsäädännön mukaiseen ja työmarkkinaosapuolien neuvottelemaan virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa kahvitaukoa.

Sanamuodon mukaista tulkintatapaa rasittaa jossain määrin se, että tällä tavoin tulkittaessa kaupunginvaltuuston äänestyksen kohteena olleilla kaupunginhallituksen päätösehdotuksella ja valtuustossa tehdyllä vastaehdotuksella ei ole sisällöllistä eroa. Kaupunginvaltuustossa käytetyistä puheenvuoroista ja äänestystuloksesta voidaankin perustellusti tehdä myös se johtopäätös, että valtuuston enemmistön tahto on ollut, että Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana, muttei kuitenkaan työpäivään kuuluvien taukojen aikana. Tämä johtopäätös olisi yhdenmukainen lakisääteisen lepotauon käsitteen laajemman tulkinnan kanssa.

Henkilöstökeskuksen ohje perustuu kaupunginvaltuuston päätöksessä käytetyn lakisääteisen lepotauon käsitteen sanamuodon mukaiseen tulkintaan ja sen voidaan tässä suppeassa mielessä katsoa vastaavan valtuuston päätöstä.

Työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuus

Kaupunginvaltuustolla ei ole kuntalakiin tai kaupungin johtosääntöön perustuvaa suoranaista tehtävää työnantajan direktio-oikeuden käyttäjänä. Kaupunginvaltuuston edellä tarkoitettua päätöstä onkin pidettävä lähinnä kaupungin ylimmän päätöksentekijän terveys- ja työnantajapoliittisena kannanottona, jonka täytäntöönpano kuuluu kaupungin keskitetyn työnantajatoiminnan alaan. Keskitetystä työnantajatoiminnasta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajisto, joita tässä tehtävässä avustaa henkilöstökeskus.

Valtuuston hyväksymän poliittisen linjauksen toimeenpanemiseksi kaupunginhallitus on kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskuksen ohjetta 21.6.2010 (nro 27) tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana on siten pidettävä kaupunkityönantajan lakiin perustuvan direktio-oikeuden käyttämisenä koko kaupungin henkilöstöön nähden.

Ohjeen mukaan Savuton Helsinki -ohjelman jatkotoimenpiteenä tupakoimattomuutta edistetään osaltaan siten, että tupakointi ei ole mahdollista työaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalta ei enää voida poistua työaikana tupakoimaan. Tupakointi on sallittua vain työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana, jolloin työntekijä voi muutoinkin esteettömästi poistua työpaikalta. Edellä mainittu koskee myös ulkotiloissa työskenteleviä työntekijöitä. Ohjeessa todetaan edelleen, että tupakointi kahvitauon aikana ei ole mahdollista, koska kahvitauko luetaan työaikaan eikä sen aikana saa poistua työpaikalta. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu, että esimies ei voi antaa lupaa poistua tupakoimaan kulunvalvontaleimauksellakaan.

Työnantajan asettaman tupakointikiellon laillisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä on verrattain vähän. Kuntatyönantajan kannalta keskeisin tätä aihetta koskeva ratkaisu on vuodelta 2004. Tuolloin Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Paltamon kuntaa koskeneessa ratkaisussaan 890/4/03 todennut, ettei kunnan työnantajana asettama laaja tupakointikielto ollut lain mukainen.

Kyseisessä tapauksessa kunta oli työajan tehokkaaseen käyttöön vedoten kieltänyt terveyskeskuksessa ja sen lähialueella työssä olevien henkilöiden tupakoinnin työaikana kokonaan. Kielto koski myös työaikaan luettavia päivittäisiä lepoaikoja eli ruoka- ja kahvitaukoja, jotka olivat apulaisoikeusasiamiehen mukaan joka tapauksessa pois tehokkaasta työajasta. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan tupakoinnin kieltäminen työaikaan luettavina lepoaikoina merkitsi sitä, että kuntatyönantaja oli tosiasiassa päättänyt yksilön itsemääräämisoikeuteen ja tahdonvapauteen kuuluvasta käyttäytymisestä ilman lakiin nojautuvaa perustetta, eikä työajan tehokkaasta käytöstä.

Apulaisoikeusasiamies on siten katsonut, että tauko on lähtökohtaisesti tehotonta työaikaa, vaikka se luettaisiinkin työaikaan. Näin ollen työnantaja ei hänen mukaansa myöskään voi perustella työaikaan kuuluvan tauon tupakointikieltoa sillä, että työn tehokkuus kärsii. Työnantajan direktio-oikeus ei ulotu sellaisten määräysten antamiseen, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on siten omaksuttu yksilön itsemääräämisoikeutta painottava kanta, jonka mukaan tupakointia ei saa kieltää työaikaan kuuluvan kahvitauon aikana. Koska työpaikan sisätiloissa tupakointi on suoraan tupakkalain nojalla kielletty, apulaisoikeusasiamiehen kannasta seuraa ristiriita kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisen työntekijän työpaikalta poistumiskiellon kanssa.

Ristiriita voitaisiin periaatteessa ratkaista siten, että työntekijän poistuminen työpaikaltaan ulos tupakoimaan sallitaan jatkossa myös työaikaan kuuluvan tauon aikana. Näin toimittaessa olisi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta välttämätöntä, että työntekijän poistuminen työpaikalta työaikaan kuuluvan tauon aikana sallitaan muissakin asioissa. Käytännössä kahvitauko rinnastuisi silloin työaikaan kuulumattomaan lepotaukoon. Myös työajan käytön seurannalta vaadittaisiin nykyistä enemmän.

Henkilöstökeskuksen ohjeessa todetaan tupakointikiellon koskevan myös ulkona työskenteleviä kaupungin työntekijöitä. Tätä kantaa voidaan pitää jossain määrin ongelmallisena siitä näkökulmasta, että ulkotöistä tauolla olevan henkilön ei välttämättä tarvitse poistua mihinkään voidakseen tupakoida tupakkalain säännösten sallimassa paikassa. Sitä, että henkilö, jonka työpaikka on ulkona, ei pelkästään tämän vuoksi saisi tupakoida ulkona, ei voitane pitää sen enempää henkilön itsemääräämisoikeuden kuin sääntelyn suhteellisuusperiaatteenkaan mukaisena.

Kaupungin ulkotyöntekijöiden tupakointikieltoa voidaan osaltaan kenties perustella imagollisilla syillä. Kaupunki noudattaa Savuton työpaikka -periaatetta ja kaupungin virka- tai työpukua käyttävän henkilöstön tupakointi ulkona työn lomassa pidettävien taukojen aikana ei sovi kaupungin työnantajakuvaan. Kyseessä on tältä osin rajanveto työntekijän itsemääräämisoikeuden rajoittamisen ja hänen edustamastaan työnantajasta antamansa julkisen kuvan vaalimisen välillä.

Tupakoinnin salliminen työaikaan kuuluvilla tauoilla yhtäältä vastaisi sitä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussaan esittämää havaintoa, että työnantaja ei voi antaa työntekijälle määräyksiä, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta. Toisaalta se olisi vastoin voimassa olevia kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sekä Savuton työpaikka –periaatteen tavoitteita.

Henkilöstökeskuksen ohje on siis edellä kuvatuin tavoin jossakin määrin ongelmallinen laillisuusvalvojan aiemmin vastaavassa asiassa omaksuman perusoikeustulkinnan kanssa. Ohjeen onkin katsottava perustuvan vakiintuneeseen kunnallisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaiseen käsitykseen työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuudesta. Tässä jälkimmäisessä mielessä kyse ei ole ollut työnantajan direktio-oikeuden ylittämisestä.

Lopuksi Voimassa olevat kunnalliset virka- ja työehtosopimukset perustuvat työehtosopimuslainsäädäntöön ja työmarkkinaosapuolten pitkän ajan kuluessa saavuttamaan yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijän keskinäisistä suhteista työelämässä. Lainsäätäjän kanta tupakointiin haitallisena ja terveyspoliittisesti ei-toivottuna käyttäytymisenä puolestaan sisältyy tupakkalakiin. Täsmällistä laintasoista sääntelyä työnantajan asettamista tupakointikielloista tai tupakoitsijoiden kohtelusta työntekijöinä tai työnhakijoina ei sen sijaan ole olemassa, vaikka tälle edellä todettujen seikkojen valossa olisi ilmeinen tarve.

Sama ilmenee myös edellä mainitusta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta, jossa todetaan, että ko. kysymyksistä olisi tärkeää säätää selvästi laissa. Koska työntekijää koskeviin tupakointikieltotilanteisiin liittyy edellä kuvatuin tavoin osin hankalastikin hallittavia näkökulmia, tätä apulaisoikeusasiamiehen kannanottoa voidaan pitää kannatettavana.

Pöytäkirjanote eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Jäsen Ojala teki asiaan palautusehdotuksen, jota ei kannatettu, joten se raukesi.

Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen seuraavat perustelut: ”Esitin asian palauttamista ja lausunnon valmistelua siltä pohjalta, että henkilöstökeskuksen tulkinta on tiukempi kuin valtuuston päätös.”.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

81 §

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia

PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN SUUR-HELSINGIN GOLF OY:N KANSSA LUUKIN GOLFKENTTÄALUEESTA

Khs 2010-2292

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Suur-Helsingin Golf Oy:lle Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta RNro 49-430-1-130 liitekarttaan merkityn, noin 31,56 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2021 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 23 550,00 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 1 361,30 euron suuruista perusvuosivuokraa.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, Suur-Helsingin Golf Oy:lle (Rinnekodintie 29, 02980 Espoo), liikuntavirastolle (ulkoliikuntaosasto/hallinto, PL 4860).

Jäsen Ojala teki jäsen Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan
vuokraamaan Suur-Helsingin Golf Oy:lle Espoon kaupungin
Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta RNro 49-430-1-130 liitekarttaan
merkityn, noin 31,56 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten
1.1.2011 - 31.12.2021 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

Suoritetussa äänestyksessä Ojalan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-3-1 tyhjä-1 poissa. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Räty ja Suomalainen. Tyhjää äänesti Asko-Seljavaara ja poissa oli Rissanen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

82 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimuspäällikkö
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

83 §

KÄPYLÄN TONTIN 821/2 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12014)

Khs 2010-2308

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti pidentää 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 821 tontin nro 2 rakennuskieltoaikaa 21.2.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

84 §

OULUNKYLÄN TONTTIEN 28025/17 - 19 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12006)

Khs 2010-2218

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28025 tonttien nro 17–19 rakennuskieltoaikaa 21.2.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

85 §

LAAJASALON REPOSSAAREN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12029)

Khs 2010-2417

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 12029/16.12.2010 ilmenevän 49. kaupunginosan (Laajasalo) retkeily- ja loma-alueen osan (Repossaari) rakennuskieltoaikaa 12.2.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

86 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE XXX XXXXXXXX JA XXXXX XXXXXXXXXX VALITUKSESTA KOSKIEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVARAHOITTEISTEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA TEHOKKAAMMASTA HALLINNOSTA

Khs 2009-2606

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

87 §

GOVINIUKSEN TALON PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1891

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 24.9.2010 päivätyn Goviniuksen talon peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 2 174 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on toukokuun 2010 kustannustasossa arvonlisäverottomana viisi miljoonaa euroa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Helsingin Leijona Oy:lle, kiinteistöviraston tonttiosastolle ja tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

88 §

NIMISTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2011-19

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. valmistella asemakaavojen nimikysymyksiä ja antaa lausuntoja nimiasioissa. Toimikuntaan suostumuksensa mukaisesti kuuluvat seuraavat henkilöt:

puheenjohtajaksi

1 asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

varapuheenjohtajaksi

2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

jäseniksi

3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian maisteri Helinä Uusitalo, suomen kieli ja nimistönhuolto

5 filosofian maisteri Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistöntutkimus

6 valtiotieteiden maisteri Maunu Harmo, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 dosentti, filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia

9 kulttuuritoimittaja, Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta

ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi

1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

2 toimistopäällikkö, valtiotieteiden maisteri Rikhard Manninen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus

5 tutkija, filosofian maisteri Leila Mattfolk, ruotsin kieli ja nimistönhuolto

6 valtiokalenterin toimittaja, filosofian maisteri Anton Eskola, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Jussi Pullinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 alumniasiamies, filosofian maisteri Pia Österman, Helsingin historia ja kulttuurihistoria

9 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Veera Luoma-aho, media ja suomalainen yhteiskunta

sekä sihteeriksi

nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja nimistötoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

89 §

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2011-88

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

90 §

ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2011-89

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti nimetä toimikaudekseen 2011 - 2012 Östersundom-toimikunnan, jonka tehtävänä on Ostersundomin yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen. Jäseniksi ja heidän varajäsenikseen nimetään seuraavat henkilöt, edellyttäen että Vantaan kaupunginhallitus ja Sipoon kunnanhallitus tekevät samansisältöiset päätökset:

1 Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö, Helsinki, puheenjohtaja

2 Jukka Kullberg, kaupunkisuunnittelujohtaja, Vantaa, varapuheenjohtaja

3 Mikko Aho, kehitysjohtaja, Sipoo

sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen

1 Markku Lahti, kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnittelupäällikkö, Helsinki

2 Matti Pallasvuo, yleiskaavapäällikkö, Vantaa

3 Sirkku Huisko, aluekehitysarkkitehti, Sipoo

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Pöytäkirjanote Tuomas Rajajärvelle ja Markku Lahdelle sekä Vantaan kaupunginhallitukselle ja Sipoon kunnanhallitukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle (Östersundom-pro-jekti), oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristökeskukselle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

91 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta

18.1.2011

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

4.1., 11.1. ja 19.1.2011

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

77 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN JAN D.

OKER-BLOM OM DRUMSÖ KLUBBLOKALS UTRYMMEN

Stn 2010-1231

Ärende Sj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 16.6.2010 (Jan D. Oker-Blom), lämna den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Jan D. Oker-Blom och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 310 36054

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Arto Bryggare	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Elina Moiso Laura Räty

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 1.2.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

(Asian valmistelu)	Pöytäkirjan 52, 54-60, 64, 68-72, 74, 76-78, 80, 82, 86, 89 ja 91 §:t Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
(Asian täytäntöönpano)	Pöytäkirjan 53 § Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

- oikaisuvaatimuksen tekijä

- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

(Hallintovalitus, rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Pöytäkirjan 83-85 §:t

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Nähtäville asettamispäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite: PL 120

00521 HELSINKI

Faksinumero: 010 36 42079

Käyntiosoite: Ratapihantie 9

Puhelinnumero: 010 36 42000

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

– päätös, johon haetaan muutosta

– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

– päätös, johon haetaan muutosta, joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä

– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

(Beredning) 52, 54-60, 64, 68-72, 74, 76-78, 80, 82, 86, 89 och 91 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

(Verkställighet) 53 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

- av kommunmedlemmarna.

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet

Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Helsingfors stads registratorskontor

Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

- det beslut som begäran om omprövning gäller

- hurdan omprövning som begärs

- på vilka grunder omprövning begärs

- vem som begär omprövning

- på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

- kontaktuppgifter till den som begär omprövning.

Protokoll

Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

(Förvaltningsbesvär, utfärdande och förlängning av byggförbud)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.

83-85 § i protokollet

Besvärsrätt

Ändring i ett beslut som gäller utfärdande och förlängning av byggförbud får genom besvär sökas av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part).

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi

Postadress: PB 120

00521 HELSINGFORS

Faxnummer: 010 36 42079

Besöksadress: Bangårdsvägen 9

Telefonnummer: 010 36 42000

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

– det beslut som besvärsskriften gäller

– till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

– på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet och intakthet.

Till besvärsskriften ska fogas

– det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

– ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

– de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 89 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Kokousaika		24.1.2011 kello 16.00 – 17.52

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Bryggare, Arto				kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Halla-aho, Jussi				(paitsi 52-54 §:t)
	Helistö, Kimmo				(paitsi 52-osa 55 §:t)
	Kantola, Tarja
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Rissanen, Laura				(paitsi 77-91 §:t)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Suomalainen, Nina				varajäsen
	Björnberg-Enckell, Maria				varajäsen (paitsi 52-54 §:t)

Muut	Krohn, Minerva				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 55 §)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Saxholm Tuula				vs. rahoitusjohtaja
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 61-91 §:t)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi osa 86-91 §:t)
	Saarinen, Erja				vs. kaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Bryggare, Arvo

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	52-53,	55-56,		54, 61-68,
		Sauri				69,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		70,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		71-74,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen		57,		75-82,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		58-60,		83-91,