Kokousaika |
13.6.2011 kello 16.00 – 17.36 |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Kokouspaikka |
Kaupunginhallituksen istuntosali |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Läsnä |
|
||||||||
|
|
||||||||
Jäsenet |
Rautava, Risto |
kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
|
||||||
|
Bryggare, Arto |
I varapuheenjohtaja (paitsi 601 §) |
|
||||||
|
Puoskari, Mari |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Asko-Seljavaara, Sirpa |
|
|
||||||
|
Hakola, Juha |
|
|
||||||
|
Halla-aho, Jussi |
|
|
||||||
|
Helistö, Kimmo |
|
|
||||||
|
Kantola, Tarja |
|
|
||||||
|
Moisio, Elina |
(paitsi 597-602 §:t) |
|
||||||
|
Ojala, Outi |
|
|
||||||
|
Oker-Blom, Jan D. |
|
|
||||||
|
Rissanen, Laura |
|
|
||||||
|
Räty, Laura |
|
|
||||||
|
Ylikahri, Ville |
(paitsi 597-osa 598 §:t) |
|
||||||
|
Torsti, Pilvi |
|
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Muut |
Krohn, Minerva |
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja |
|
||||||
|
Bogomoloff, Harry |
I varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Hiltunen, Rakel |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Pajunen, Jussi |
kaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Sauri, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Kokkonen, Paula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Haatainen, Tuula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Ratasvuori, Eila |
hallintojohtaja |
|
||||||
|
Korhonen, Tapio |
rahoitusjohtaja |
|
||||||
|
Tulensalo, Hannu |
henkilöstöjohtaja |
|
||||||
|
Pennanen, Sari-Anna |
vs. kaupunginlakimies |
|
||||||
|
Kari,Tapio |
vs. viestintäpäällikkö |
|
||||||
|
Hari, Olli |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Matikainen, Kristiina |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Mickwitz, Leena |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Sippola-Alho, Tanja |
kaupunginsihteeri (paitsi 597-600 §:t) |
|
||||||
|
Rautanen, Marja-Liisa |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Härmälä, Timo |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Hyttinen, Hannu |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Saarinen, Erja |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Lähdesmäki, Jenni |
hallintosihteeri |
|
||||||
|
Siurala, Lasse |
nuorisotoimenjohtaja (osa 615 §) |
|
||||||
|
Turkia, Heini |
projektisuunnittelija (osa 615 §) |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Puheenjohtaja |
Rautava, Risto |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Pöytäkirjanpitäjä |
Lähdesmäki, Jenni |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Esittely |
|
§ |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Kaupunginjohtajan |
|
|
|
|
|
||||
|
Sauri |
|
|
606, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Rakennus- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sosiaali- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sivistys- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Kaupunkisuunnittelu- |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.
Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.
§ |
Asia |
|
597 |
Kj/1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
598 |
Kj/2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
599 |
Kj/3 |
Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Lallukantien ja Ranckenintien uuden asuntoalueen esirakentamiseen |
600 |
Kj/4 |
Lainan myöntäminen Viipurin Reaalikoulu Oy:lle |
601 |
Kj/5 |
Lainan myöntäminen Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle |
602 |
Kj/6 |
6.6.2011 pöydälle pantu asia Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: palveluverkkotyöryhmän ehdottaman yhteistyömallin käyttöönotto |
603 |
Kj/7 |
30.5.2011 ja 6.6.2011 pöydälle pantu asia Linjaukset kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä |
604 |
Kj/8 |
Kaupunginvaltuuston 8.6.2011 tekemien päätösten täytäntöönpano |
605 |
Kj/9 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
606 |
Kj/10 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
607 |
Ryj/1 |
Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Jakomäen muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi |
608 |
Ryj/2 |
Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Harakan saaren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi |
609 |
Ryj/3 |
6.6.2011 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin hankintastrategian hyväksyminen |
610 |
Ryj/4 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
611 |
Stj/1 |
Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös hoitoon pääsystä terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa |
612 |
Stj/2 |
Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös ei-kiireelliseen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon erikoisaloilla |
613 |
Stj/3 |
6.6.2011 pöydälle pantu asia Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta |
614 |
Sj/1 |
Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Kiusaamisen ennalta ehkäisevän ohjelman käyttö Helsingin peruskouluissa |
615 |
Sj/2 |
6.6.2011 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän, Ruudin, käyttöön ottaminen |
616 |
Sj/3 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
617 |
Kaj/1 |
Valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponsi: Matalan hoitotason ulkoliikuntakenttien rakentamiseen soveltuvien alueiden kartoittaminen |
618 |
Kaj/2 |
Kehotus hotellitontin asemakaavan muuttamisesta (Kruununhaka, tontti 1004/4) |
619 |
Kaj/3 |
Museoviraston poikkeamishakemus |
620 |
Kaj/4 |
Lausunto Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta |
621 |
Kaj/5 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
597 §
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Helistön (varalla Hakola) ja Puoskarin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
598 §
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
599 §
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE LALLUKANTIEN JA RANCKENINTIEN UUDEN ASUNTOALUEEN ESIRAKENTAMISEEN
Khs 2011-590
Esityslistan asia Kj/3
Kaupunginhallitus
päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2011 talousarvion alakohdalta
8 01 02 10, muu esirakentaminen
2 100 000 euroa Lallukantien ja Ranckenintien uuden pientaloalueen esirakentamiseen
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha Väätäinen), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Veijo Väyrynen) ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
600 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE
Khs 2011-706
Esityslistan asia Kj/4
Kaupunginhallitus päätti myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle 410 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.
Lainan erityisehto: Kiinteistöviraston tilakeskukselle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja päätös valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten maksupostisuunnitelma ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti toteutuneista rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
601 §
LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE
Khs 2011-715
Esityslistan asia Kj/5
Kaupunginhallitus päätti myöntää Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle 800 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:
Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.
Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.
Lainan erityisehto: Kiinteistöviraston tilakeskukselle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja päätös valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten maksupostisuunnitelma ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti toteutuneista rakennuskustannuksista.
Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.
Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.
Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
602 §
6.6.2011 pöydälle pantu asia
VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN EHDOTTAMAN YHTEISTYÖMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO
Khs 2010-1229
Esityslistan asia Kj/6
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
603 §
30.5.2011 ja 6.6.2011 pöydälle pantu asia
LINJAUKSET KERJÄLÄISONGELMAN KÄSITTELEMISEKSI HELSINGISSÄ
Khs 2010-776
Esityslistan asia Kj/7
Kaupunginhallitus päätti
1 todeta,
että EU-kansalaisilla on Euroopan unionin
kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti oikeus oleskella
kolme kuukautta rekisteröitymättä. Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen
voi puuttua, ellei se ole järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla häiritsevää.
2 hyväksyä linjaukset
kerjäämisestä syntyvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisyksi
Helsingissä seuraavasti:
- lasten harjoittamaa kerjäämistä ei sallita, vaan siihen puututaan ja selvitetään tapauskohtaisesti
- kaupungin alue on kokonaan kaavoitettua aluetta ja leiriytyminen on sallittu ainoastaan kaavaan merkityllä alueella
- tilapäiseen leiriytymiseen tarvitaan maanomistajan lupa
- luvattomiin leireihin puututaan välittömästi
- kaupungin eri hallintokunnat toimivat oman toimialansa puitteissa ja yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa romanikerjäläisiä koskevissa asioissa ja kerjäämisestä aiheutuvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi
- sosiaalivirasto vastaa kaupungin viranomaisyhteistyön koordinoinnista sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja eri viranomaistahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä
- hallintokeskus seuraa kerjäläiskysymyksen kehittymistä valtakunnallisesti ja EU-tasolla.
3 tehdä seuraavan esityksen
valtioneuvostolle:
Kerjäläiskysymys nousi vuonna 2007 esille Euroopan laajuisena ilmiönä ja myös Suomessa. Eri maissa kiertävien romanien liikkumisen taustalla vaikuttavat äärimmäinen köyhyys, näköalattomuus ja laaja-alainen syrjintä. Romanien heikko asema on myös ihmisoikeusoikeusongelma ja yksi keskeisimmistä haasteista vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Romaneita on parhaiten autettavissa heidän omissa kotimaissaan. Ensisijainen toimija Suomessa kansainvälisissä asioissa on valtio ja sen yhteistyö EU-jäsenmaiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulee ryhtyä toimiin romanikysymyksen hoitamiseksi EU:ssa ja Euroopan Neuvostossa sekä romanikerjäläisten lähtömaissa.
Kaupunginhallitus esittää samalla, että valtio laatii valtakunnalliset, keskeiset toimintalinjaukset kunnille romanikerjäläisten kohtaamisesta. Helsingin kaupunkia ei voi pitää järjestämis- ja kustannusvastuullisena yksittäisen kansanryhmän majoittamisesta ja muusta auttamisesta. Kaupungin ja valtion välistä kustannusvastuuta tulee tarkastella tältä osin edelleen.
Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että yleisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä Suomeen on viime vuosina tullut romanien lisäksi muitakin EU-kansalaisia, jotka eivät ole tulleet toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan EU-säädösten edellyttämällä tavalla. Näissä tilanteissa henkilöt ovat joutuneet turvautumaan viimesijaisena toimeentulon turvana toimeentulotukeen. Kunnissa ja erityisesti Helsingissä ilmiö on aiheuttanut erilaisia toimintakäytäntöjä ja valtion antama toiminnan ohjeistus on todettu riittämättömäksi. Samalla esimerkiksi kaikki romanien tilapäismajoituksista viime talvina aiheutuneet kustannukset ovat jääneet Helsingin kaupungin maksettavaksi.
Kaupunginhallitus kiirehtii sosiaali- ja terveysministeriön asettaman EU -kansalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkiyttämistä selvittävän työryhmän toimintaa, jonka piti jättää esityksensä kuntaohjauksen selkeyttämisestä ja tarvittavista lainsäädäntömuutoksista ja ohjeistuksen uudistamisesta.
Pöytäkirjanote ja työryhmän raportti valtioneuvostolle, lauta- ja johtokunnille sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.
Jäsen Helistö teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavat kaksi vastaehdotusta:
1) Khs kehottaa
järjestämään sitä tarvitseville kesäkaudeksi helposti rakennettavissa ja
purettavissa olevan majoitusmahdollisuuden, joka on varustettu sähköllä ja
saniteettitiloilla. Majoituksen järjestämisestä vastaa sosiaalivirasto. Kaupunki
perii majoituksesta sen tasoa vastaavan maksun.
2) Khs
kehottaa selvittämään mahdollisuutta karsia kerjäämisilmiötä tarjoamalla hätäaputöitä
niitä haluaville.
Lisäksi jäsen Torsti teki seuraavat kaksi
vastaehdotusta:
Päätösehdotuksen kohdat 3) ja 4) muutetaan
kuulumaan seuraavasti:
I ) 3)
liittyen kohdan 2 yleisiin linjauksiin velvoittaa sosiaalivirastoa valmistelemaan
yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esityksiä romanikerjäläisten ja muiden
vastaavassa asemassa olevien tilapäisen majoituksen järjestämiseksi huomioiden
esityksien kustannukset ja lainsäädännöllinen toteuttamiskelpoisuus
II) 4)
pyytää Helsingin kaupunkia luomaan tiedotusstrategian sen välttämiseksi,
etteivät Itä-Euroopan romanit saa väärää tietoa heillä Helsingissä ja Suomessa
olevista oikeuksista.
Tällöin
kohdaksi viisi tulee esittelijän ehdotuksen mukainen kohta 3) esityslistan
sivulta 12–13.
Vielä
jäsen Halla-aho teki Hakolan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan
päätösehdotuksen kohdan kolme esityksen ensimmäisen kappaleen loppuun
esityslistan sivulla 13 lisätään seuraava virke:
Lisäksi
kaupunginhallitus katsoo, että valtioneuvoston tulee ryhtyä toimenpiteisiin
järjestyslain muuttamiseksi siten, että kerjääminen yleisellä paikalla kielletään.
Ensimmäisessä
suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Helistön ensimmäisen
vastaehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Ojala,
Puoskari ja Ylikahri.
Toisessa
suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Helistön toisen
vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Ojala,
Oker-Blom, Puoskari ja Ylikahri.
Kolmannessa
suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Halla-ahon
vastaehdotuksen äänin 10-4-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Halla-aho,
Räty ja Rautava. Tyhjää äänesti Asko-Seljavaara.
Torstin tekemiä vastaehdotuksia ei kannatettu, joten ne raukesivat. Jäsen Torsti ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen vastaehdotuksensa mukaiset perustelut.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 9 |
604 §
KAUPUNGINVALTUUSTON 8.6.2011 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Khs
Esityslistan asia Kj/8
Kaupunginhallitus päätti,
että kaupunginvaltuuston 8.6.2011 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös
että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:
Asia Toimenpide
Kaupunginjohtajan
toimiala
1, 2 Ei toimenpidettä.
3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.
Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).
4 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 14.9.2011.
5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa
- talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään harmaan talouden torjuntaa kaupungin hankinnoissa koskevaan ohjeeseen sellaiset muutokset, joilla torjuntaa voidaan edelleen tehostaa ja tuomaan tätä koskevan esityksen kaupunginhallituksen päätettäväksi
-
talous- ja suunnittelukeskusta
yhteistyössä sääntötoimikunnan kanssa valmistelemaan talous- ja suunnittelukeskuksen
johtosääntöön tarpeelliset muutokset niin, että harmaan talouden seurannan ja
torjunnan konsernitasoinen vastuu on talous- ja suunnittelukeskuksella
-
virastoja, liikelaitoksia ja
tytäryhteisöjä tehostamaan harmaan talouden torjuntaa hankinnoissaan ja
ottamaan käyttöön asuntotuotantotoimikunnan 26.1.2011 § 9 kohdalla hyväksymät
käytännöt siltä osin kuin ne soveltuvat kyseisten yksiköiden hankintoihin.
Pöytäkirjanote virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille.
Toivomusponnet 1 ja 2 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
6 Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle (Heljä Huusko).
Rakennus- ja
ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
11 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sosiaali- ja
terveystointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
12 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Sivistys- ja
henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-
johtajan toimiala
13–15 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtavan apulais-
kaupunginjohtajan
toimiala
7 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Toivomusponnet 1 ja 2 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
8 Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan sisällyttämään 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36245 tonteista nro 1 ja 2 vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten muodostettavien tonttien vuokrasopimuksiin seuraavat osto-oikeutta koskevat ehdot:
1
Vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus, joka on
voimassa enintään viisi vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.
Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan sen jälkeen,
kun tontille rakennettavat rakennukset on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta
hyväksytty käyttöön otettaviksi.
2
Kauppahinta osto-oikeutta käytettäessä perustuu
virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaan
yksikköhintaan 33 euroa/kerrosneliömetri ja kaupantekohetkellä voimassa olevan
lainvoimaisen rakennusluvan mukaiseen käytettyyn kerrosalaan. Kauppahinta
määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin
pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan.
Myös liiketilojen, monikäyttötilojen sekä julkisia lähipalveluja tai yhdyskuntateknistä
huoltoa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa kuin
asuintilojen osalta.
Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tonteille sallittujen asuntojen
ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä kauppahintaa.
3 Mikäli vuokralainen käyttää osto-oikeuttaan, tontille rakennettavat asunnot on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta.
Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään korttelin nro 36245 tonteista nro 1 ja 2 vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten muodostettavia tontteja koskevat vuokralaisille myönnettävään osto-oikeuteen perustuvat lopulliset kiinteistökauppojen kauppakirjat sekä päättämään niiden ehdot.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
9, 10 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.
16 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.
Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012
LIITE |
Päätöksen perustelut |
605 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/9
Kaupunginhallitus
päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä
käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja --
konsernijaosto --
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --
johtokunnat
-
Helsingin Energia --
-
Helsingin Satama 7.6.2011
-
Taloushallintopalvelu --
apulaiskaupunginjohtajat
-
rakennus- ja ympäristötointa
johtava
-
sosiaali- ja terveystointa
johtava
-
sivistys- ja henkilöstötointa
johtava
-
kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtava
hallintokeskus
-
hallintojohtaja
-
hallinto-osaston
osastopäällikkö
-
kansainvälisen
toiminnan päällikkö
-
kaupunginlakimies
-
viestintäpäällikkö
talous- ja suunnittelukeskus
-
rahoitusjohtaja
-
talousarviopäällikkö
-
kehittämispäällikkö
-
aluerakentamispäällikkö
-
sisäisen tarkastuksen
päällikkö
-
tietotekniikkapäällikkö
-
kaupunginkamreeri
-
elinkeinojohtaja
-
elinkeinopäällikkö
-
kehityspäällikkö
-
matkailupäällikkö
-
tapahtumapäällikkö
Taloushallintopalvelu -liikelaitos
-
toimitusjohtaja
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
606 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/10
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja
- johtajiston asiat
- virkamatka-asiat
- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat
- valtionapuasiat
- muut asiat
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
607 §
HAKEMUS UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE JAKOMÄEN MUINAISRANTAKIVIKON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMISEKSI
Khs 2011-627
Esityslistan asia Ryj/1
Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Jakomäen muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen esityslistan liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 15.3.2011 esityksen ja muiden liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote liitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
608 §
HAKEMUS UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HARAKAN SAAREN LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMISEKSI
Khs 2011-964
Esityslistan asia Ryj/2
Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se vahvistaa Harakan saaren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman 2011-2020 esityslistan liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 3.5.2011 esityksen ja muiden liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote liitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
609 §
6.6.2011 pöydälle pantu asia
HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN
Khs 2010-1993
Esityslistan asia Ryj/3
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä olevan 20.5.2011 päivätyn Helsingin kaupungin hankintastrategian 2011.
Pöytäkirjanote sekä Helsingin kaupungin hankintastrategia 2011 (liite 2) virastoille ja liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle, taloushallintopalvelun johtokunnalle, henkilöstökeskukselle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ympäristölautakunnalle, eläintarhan johtokunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikennelaitoksen johtokunnalle, sosiaalivirastolle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Palmia -liikelaitoksen johtokunnalle, terveyslautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginorkesterin johtokunnalle, taidemuseon johtokunnalle, tarkastuslautakunnalle, asuntolautakunnalle, Oiva Akatemialle, Suomen Kuntaliitolle (PL 200, 00101 Helsinki), Helsingin Yrittäjät ry:lle (Lastenkodinkuja 1 A 4, 00180 Helsinki), Culminatumille (Tekniikantie 12, 02150 Espoo), Helsingin seudun kauppakamarille (Kalevankatu 12, 00100 Helsinki), ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesille (PL 69, 00101 Helsinki).
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Lamminmäki Jorma, hankintajohtaja, puhelin 310 31500
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 37 |
610 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Ryj/4
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta |
9.6.2011 |
yleisten töiden lautakunta |
7.6.2011 |
ympäristölautakunta |
7.6.2011 |
Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Päätöksen perustelut |
611 §
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON VALVONTAPÄÄTÖS HOITOON PÄÄSYSTÄ TERVEYSKESKUKSEN SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA
Khs 2011-298
Esityslistan asia Stj/1
Kaupunginhallitus
päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätöksen
18.5.2011, PU1454A, hoitoon pääsystä terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.
Samalla kaupunginhallitus
päätti kehottaa terveyskeskusta toimittamaan kaupunginhallitukselle 1.8.2011
mennessä aluehallintoviraston päätöksessä edellytetyn selvityksen niistä
toimenpiteistä, miten hoitoon pääsyn tilanne saatetaan lainmukaiseksi
terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.
Pöytäkirjanote
terveyskeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
612 §
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON VALVONTAPÄÄTÖS EI-KIIREELLISEEN HOITOON PÄÄSYSTÄ ERÄILLÄ TERVEYDENHUOLLON ERIKOISALOILLA
Khs 2011-409
Esityslistan asia Stj/2
Kaupunginhallitus
päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätöksen
18.5.2011, PU1425A, ei-kiireelliseen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon
erikoisaloilla.
Pöytäkirjanote
terveyskeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
613 §
6.6.2011 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA LAIKSI IÄKKÄÄN HENKILÖN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAANNIN TURVAAMISESTA
Khs 2011-709
Esityslistan asia Stj/3
Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus pitää iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveys-palvelujen saannin turvaamista erittäin tärkeänä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen on keskeistä. Kaikille kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan käyttäjälähtöiset palvelut. Asukkaiden omaa osallisuutta halutaan lisätä ja vastuuta vahvistaa. Nämä tavoitteet koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäitä koskeva erityistavoite liittyy toimintakyvyn säilymisen edistämiseen erilaisin kaupungin omin toimin sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Näitä seikkoja korostetaan myös lakiluonnoksessa.
Luonnoksessa pyritään vahvistamaan iäkkään henkilön oikeuksia ja menettelyjä yleislainsäädännössä jo säänneltyihin palveluihin. Lain perustelujen mukaan tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei samalla suljeta pois tai hankaloiteta iäkkään henkilön oikeutta muihin hänen tarvitsemiinsa palveluihin, vaikka lailla ei rajoitetakaan tarvittavaa hoitoa. Terveyspalvelujen osalta em. ongelma korostuu, koska oikeus terveyspalveluihin riippuu henkilön terveystarpeista ja todetusta hoidontarpeesta eikä esimerkiksi iästä. Kaupunginhallitus esittää, että lain jatkovalmistelussa otetaan iän lisäksi huomioon lain velvoitteiden kohdentaminen palvelutarpeen mukaan.
Kaupunginhallitus pitää myös tärkeänä, että iäkkäiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti meneillään olevassa sosiaalilainsäädännön uudistamistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa.
Sekaannusta lakiluonnoksessa liittyy käsitteiden määrittelyyn ja tätä lakiluonnoksen perusteluissa pohditaan. Iäkäs ihminen on määritelty lakiluonnoksessa eri tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaissa ja lakiluonnoksen eri pykälät koskevat eri-ikäisten henkilöiden ryhmiä. Kaupunginhallitus katsoo, että käsitteiden määrittelyä tulee jatkovalmistelussa selkeyttää, jotta laki toimisi käytännössä.
Hoitohenkilöstölle on asetettu velvoite valvoa hoitoyksiköiden laatua ja ilmoittaa epäkohdista. Laadun valvontaa voisi laajentaa esim. velvoittamalla yksiköt vuosittaiseen hoidon laadun arviointiin.
Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus toisi kunnille uusia velvoitteita. Näiden kustannusvaikutuksia ei luonnoksen perusteluissa tarkastella eikä niihin luvata kunnille taloudellista tukea. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi laatia arvio lakiluonnoksen kunnille aiheuttamista lisäkustannuksista. Lisäkustannuksiin on saatava valtion tuki.
Lain 15 §:ssä luetellaan hoivan muotoja, mutta ei mainita omaishoidon tukea. Lain tai asetuksen ei pidä erotella toisistaan erilaisia hoivan järjestämisen tapoja, koska niitä yhdistellään jo nyt parhaimmillaan joustavasti. Sen sijaan laissa tarvitaan hoivahenkilöstön mitoitusperiaatteita. Pelkät suositukset eivät toteuta lakiesityksen tavoitteita riittävästä hoivasta ja huolenpidosta.
Vaikka lakiluonnokseen liittyy lisätyöstämistä vaativia kysymyksiä, lakiluonnoksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa. Iäkkäällä ihmisellä olisi lain mukaan oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa silloin, kun hänen palvelutarpeensa on monipuolisesti arvioitu ja tarpeet kirjattu palvelusuunnitelmaan. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan. Vanhusneuvostoilla olisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä.
Palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi lakiluonnoksen jatkotyöstäminen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi on kannatettava edellä mainitut kommentit huomioiden. Samalla on vielä arvioitava lakiluonnoksen liittyminen sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen.
Kaupunginhallitus pitää lakiesitystä tarpeellisena.
Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, myös sähköisesti kirjaamo.stm(at)stm.fi ja virpi.vuorinen(at)stm.fi, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Jäsen Ojala teki jäsen Rädyn kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:
Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta seuraavan lausunnon:
Kaupunginhallitus pitää iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveys-palvelujen saannin turvaamista erittäin tärkeänä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen on keskeistä. Kaikille kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan käyttäjälähtöiset palvelut. Asukkaiden omaa osallisuutta halutaan lisätä ja vastuuta vahvistaa. Nämä tavoitteet koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäitä koskeva erityistavoite liittyy toimintakyvyn säilymisen edistämiseen erilaisin kaupungin omin toimin sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Näitä seikkoja korostetaan myös lakiluonnoksessa.
Luonnoksessa pyritään vahvistamaan iäkkään henkilön oikeuksia ja menettelyjä yleislainsäädännössä jo säänneltyihin palveluihin. Lain perustelujen mukaan tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei samalla suljeta pois tai hankaloiteta iäkkään henkilön oikeutta muihin hänen tarvitsemiinsa palveluihin, vaikka lailla ei rajoitetakaan tarvittavaa hoitoa. Terveyspalvelujen osalta em. ongelma korostuu, koska oikeus terveyspalveluihin riippuu henkilön terveystarpeista ja todetusta hoidontarpeesta eikä esimerkiksi iästä. Kaupunginhallitus esittää, että lain jatkovalmistelussa otetaan iän lisäksi huomioon lain velvoitteiden kohdentaminen palvelutarpeen mukaan.
Kaupunginhallitus pitää myös tärkeänä, että iäkkäiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti meneillään olevassa sosiaalilainsäädännön uudistamistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa.
Sekaannusta lakiluonnoksessa liittyy käsitteiden määrittelyyn ja tätä lakiluonnoksen perusteluissa pohditaan. Iäkäs ihminen on määritelty lakiluonnoksessa eri tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaissa ja lakiluonnoksen eri pykälät koskevat eri-ikäisten henkilöiden ryhmiä. Kaupunginhallitus katsoo, että käsitteiden määrittelyä tulee jatkovalmistelussa selkeyttää, jotta laki toimisi käytännössä.
Hoitohenkilöstölle on asetettu velvoite valvoa hoitoyksiköiden laatua ja ilmoittaa epäkohdista. Laadun valvontaa voisi laajentaa esim. velvoittamalla yksiköt vuosittaiseen hoidon laadun arviointiin.
Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus toisi kunnille uusia velvoitteita. Näiden kustannusvaikutuksia ei luonnoksen perusteluissa tarkastella eikä niihin luvata kunnille taloudellista tukea. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi laatia arvio lakiluonnoksen kunnille aiheuttamista lisäkustannuksista. Lisäkustannuksiin on saatava valtion tuki.
Lain 15 §:ssä luetellaan hoivan muotoja, mutta ei mainita omaishoidon tukea. Lain tai asetuksen ei pidä erotella toisistaan erilaisia hoivan järjestämisen tapoja, koska niitä yhdistellään jo nyt parhaimmillaan joustavasti. Sen sijaan laissa tarvitaan hoivahenkilöstön mitoitusperiaatteita. Pelkät suositukset eivät toteuta lakiesityksen tavoitteita riittävästä hoivasta ja huolenpidosta.
Vaikka lakiluonnokseen liittyy lisätyöstämistä vaativia kysymyksiä, lakiluonnoksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa. Iäkkäällä ihmisellä olisi lain mukaan oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa silloin, kun hänen palvelutarpeensa on monipuolisesti arvioitu ja tarpeet kirjattu palvelusuunnitelmaan. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan. Vanhusneuvostoilla olisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä.
Palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi lakiluonnoksen jatkotyöstäminen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi on kannatettava edellä mainitut kommentit huomioiden. Samalla on vielä arvioitava lakiluonnoksen liittyminen sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen.
Kaupunginhallitus pitää lakiesitystä tarpeellisena.
Suoritetussa äänestyksessä Ojalan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Puoskari ja Ylikahri.
Esittelijä, sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen, ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.
Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 5 |
614 §
VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: KIUSAAMISEN ENNALTA EHKÄISEVÄN OHJELMAN KÄYTTÖ HELSINGIN PERUSKOULUISSA
Khs 2010-1294
Esityslistan asia Sj/1
Kaupunginhallitus päätti
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
615 §
6.6.2011 pöydälle pantu asia
HELSINGIN KAUPUNGIN NUORTEN VAIKUTTAMISJÄRJESTELMÄN, RUUDIN, KÄYTTÖÖN OTTAMINEN
Khs 2011-207
Esityslistan asia Sj/2
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti).
Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa.
Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa
nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten
vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta.
Kaupunginhallitus päätti lähettää esityksen
demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen seuraavaan kysymykseen:
- mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason
demokratian toteuttamiseen?
- miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen
kansalaisuuteen?
- miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa ?
Vastauksia kaupunginhallitukselle pyydetään syyskuun 2011 loppuun mennessä.
Pöytäkirjanote ja liite 1 demokratia-ryhmän sihteerille (Anja Vallittu), nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä terveyslautakunnalle.
Esittelijä muutti esitystään
siten, että esityslistan liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin
nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti) alaotsikon ”Suuren nuorisofoorumin
hallitus” toisen kappaleen toisen virkkeen toinen lause muutetaan muotoon: ”,
joka on valintahetkellä
13-17 –vuotias.”
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi:
Kaupunginhallitus päättänee
lähettää esityksen demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen
seuraavaan kysymykseen:
- mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason
demokratian toteuttamiseen?
- miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen
kansalaisuuteen?
- miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa ?
Vastauksia kaupunginhallitukselle pyydetään syyskuun 2011 loppuun mennessä.
Vielä jäsen Oker-Blom teki jäsen Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotukseen lisätään seuraava virke:
- tämä järjestelmä toimisi keskushallinnon alaisuudessa eikä nuorisoviraston
alla.
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Oker-Blomin vastaehdotuksen äänin 10-4-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Ojala, Oker-Blom ja Puoskari. Tyhjää äänesti Torsti.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 10 |
616 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Sj/3
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
eläintarhan johtokunta |
26.5.2011 |
henkilöstökassatoimikunta |
|
kaupunginmuseon johtokunta |
|
kaupunginorkesterin johtokunta |
|
kulttuuri- ja kirjastolautakunta |
|
liikuntalautakunta |
31.5.2011 |
nuorisolautakunta |
|
opetuslautakunta |
|
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto |
|
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto |
|
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta |
|
suomenkielisen työväenopiston johtokunta |
|
taidemuseon johtokunta |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta |
|
eläintarhan johtaja |
|
henkilöstökeskus |
|
- henkilöstöjohtaja |
|
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) |
|
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara) |
|
- osastopäällikkö (maahanmuutto) |
|
museonjohtaja |
|
kaupunginorkesterin intendentti |
|
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori |
|
suomenkielinen työväenopisto |
|
- johtava rehtori |
|
- apulaisrehtori |
|
- aluerehtori |
|
taidemuseon johtaja |
|
tietokeskus |
|
- johtaja |
|
- tutkimuspäällikkö |
|
- tietohuoltopäällikkö |
|
- kehittämispäällikkö |
|
työterveysjohtaja |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut |
|
- toimitusjohtaja |
|
Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
Päätöksen perustelut |
617 §
VALTUUTETTU ARTO BRYGGAREN TOIVOMUSPONSI: MATALAN HOITOTASON ULKOLIIKUNTAKENTTIEN RAKENTAMISEEN SOVELTUVIEN ALUEIDEN KARTOITTAMINEN
Khs 2010-1240
Esityslistan asia Kaj/1
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Arto Bryggare) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arto Bryggarelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 6 |
618 §
KEHOTUS HOTELLITONTIN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA (KRUUNUNHAKA, TONTTI 1004/4)
Khs 2011-1044
Esityslistan asia Kaj/2
Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruunuhaka) korttelin nro 4 tontille nro 4 (Pohjoisesplanadi 5, Lampan talo) asemakaavan muutosehdotuksen siten, että rakennuksen käyttötarkoitus voi olla myös toimistokäyttö, katuun rajoittuvia ensimmäisen kerroksen tiloja lukuun ottamatta.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa lautakuntaa harkitsemaan myös asumiskäyttöä ylimmän kerroksen osalta.
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
619 §
MUSEOVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2010-1907
Esityslistan asia Kaj/3
Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 22.11.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1272) sekä päätöksen nro 2010-1907/526 mukaisena edellyttäen, ettei pihavajaa rakenneta kiinni tontin rajaan. Rakennus tulee rakentaa sen verran irti tontin rajasta, että sen perustaminen, rakentaminen ja myöhempi huoltaminen on mahdollista tehdä oman tontin puolelta.
Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
620 §
LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA
Khs 2010-859
Esityslistan asia Kaj/4
Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:
Pisara-rata on tarkoitus rakentaa syvään tunneliin Helsingin kantakaupungin alle niin, että se voisi vapauttaa noin 8 laituriraidetta ja neljä linjaraidetta päärautatieasemalta. Hankkeen tavoitteena on junavuorojen ja junaliikenteen toimintavarmuuden lisääminen sekä häiriöherkkyyden vähentäminen. Näin Pisara-rata vaikuttaisi myönteisesti raideliikenteen, etenkin kaukoliikenteen toimivuuteen päärautatieasemalla ja mahdollistaisi nykyistä enemmän raideliikenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta etenkin Helsinkiä ympäröivällä Helsingin seudulla. Nopeimmat rakentamista koskevat aikataulut sijoittavat radan rakentamisen jo kymmenen vuoden päähän. Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeeseen ja pitää sitä etenkin päärautatieaseman toimivuuden kannalta välttämättömänä valtion lähitulevaisuuden ratahankkeena.
Hankkeelle määrättiin laadittavaksi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2009 ja kaupunki on antanut arviointiohjelmasta aiemmin lausunnon.
Vuoden 2035 ennustetilanteessa Pisara-rata lisää hankevaihtoehdosta riippuen arvioilta noin 12 000–14 000 seudullista joukkoliikennematkaa, mikä merkitsee noin puolen prosentin kasvua joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Noin neljä viidesosaa päärautatieaseman käyttäjistä siirtyisi käyttämään muita kantakaupungin asemia, millä on suuri merkitys rautatieaseman jalankulkuvirroille. Selvitysten mukaan Pisara-rata kuitenkin korvaisi arvioilta vain noin 1000 yksityisautolla päivittäin tehtävää matkaa joukkoliikenteellä, minkä vuoksi vaikutukset kasvihuonekaasujen tai muiden haitallisten päästöjen vähentämiseen ovat varsin pienet.
Tämä johtunee osaksi siitä, että selvityksessä ei ole arvioitu Pisara-radan laskennallisia vaikutuksia kaukoliikenteeseen ja sen päästöihin. Kansallisesti pitkien henkilöautomatkojen korvautuminen junamatkoilla saattaa olla merkittävää, vaikka suuri osa päästöistä tapahtuisikin tämän arviointiselostuksen tarkastelualueen ulkopuolella. Nyt tämän henkilöauto- ja muun liikenteen välinen kulkutapaosuusmuutos ei näy käytettyjen laskennallisten mallien tuloksissa.
Uusia asemia on suunniteltu rakennettavaksi kolmesta neljään (Hakaniemi, Töölö, Keskusta ja mahdollisesti Alppila). Tarkemmin arvioidut vaihtoehdot VE 1–3 poikkeavat toisistaan paitsi asemien lukumäärän, myös tunneliosuuden pituuden suhteen.
Hankkeella on runsaasti
erilaisia pysyviä ympäristövaikutuksia niin maan alla kuin maan päällä. Ne
koskevat erityisesti kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita
Helsingin kantakaupungissa uusien asemien ja tunnelien kulkuaukkojen
ympäristössä. Juuri asemien sisäänkäyntien ja tunnelisuuaukkojen ympäristöt,
samoin kuin Vauhtitien ylittävä silta vaativat erityisiä suunnitteluratkaisuja.
Suurimmat vaikutukset tältä osin sijoittuvat Eläintarhan ja Alppipuiston
ympäristöön.
Liian vähän huomiota on tähän mennessä kiinnitetty valtion ja kaupungin yhteishankkeena
etenevän Keski-Pasilan suuren rakentamishankkeen ja Pisara-ratahankkeen
keskinäiseen yhteen sovittamiseen ja ajoittamiseen sekä Pisara-radan
maanpäällisten raiteiden tilavarausten vaikutuksiin Keski-Pasilan tornialueen
toteuttamiseen. Jotta hankkeet eivät häiritsisi toisiaan, tulisi itäinen tornialue
rakentaa ennen Pisa-radan uusia maanpäällisiä raiteita tällä kohdin ja radan
tärinästä aiheutuvat haitalliset vaikutukset pystyä mahdollisimman tarkoin
ehkäisemään.
Pisaran 55–53 metrin syvyydessä sijaitseva Keskustan asema olisi syvimmälle maan alle sijoitettava julkinen kokoontumistila Suomessa. Pysyviä vaikutuksia ja kustannuksia syntyy erilaisten teknisten huoltotunneleiden ja johtojen siirroista sekä tulvariskien ja pelastusturvallisuuden huomioon ottamisesta. Myös näiden välttämättömien toimenpiteiden ja rakennelmien toteutustavat ja taloudelliset vaikutukset vaativat vielä lisäselvittelyä.
Paljon huomiota on kiinnitettävä myös radan rakentamisaikaisiin vaikutuksiin, kuten louhintatöiden ja räjäytysten tekotapaan ja ajoitukseen sekä louheen kuljetukseen ja hyväksikäyttöön logistisesti järkevällä tavalla. Melu ja tärinä on tarkoin otettava huomioon toimittaessa pääkaupungin tiiviisti rakennetulla ydinalueella. Seuraavassa esitetään tarkempia kommentteja YVA-selostuksen eri aihekokonaisuuksiin liittyen.
Yleisarvio selostuksesta
Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnista laadittu selostus täyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vaatimukset ja tarkoituksen. Kuuleminen on järjestetty asiallisesti ja hankkeesta on tiedotettu hyvin. Suunnitelmia ja vaikutusten arvioinnin materiaalia on pidetty asiasta kiinnostuneiden saatavilla.
Suunnitelmassa on otettu huomioon luonnonolosuhteet, rakennettu ympäristö, kaavatilanne, maankäytön ja liikenteen suunnitelmat ja tavoitteet. Haitalliset vaikutukset on tunnistettu riittävästi ja niitä on pyritty välttämään ja lieventämään.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely on nyt loppuvaiheessa. Uudenmaan ympäristökeskuksen arviointimenettelypäätöksessä 25.9.2009 mainitut hankkeen arviointia koskevat seikat on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa.
Radan ja asemien suunnittelua on tehty sellaisella tarkkuudella, että se mahdollistaa vaihtoehtojen vertailun lisäksi myös ratahankkeen tilan ja toimintojen tarpeen huomioon ottamisen muiden hankkeiden yhteydessä.
Pisara-radan rakentamisen aikaiset vaikutukset on arvioitu ja ne ulottuvat laajalle alueelle kantakaupungissa. Vertailuvaihtoehdon (Pasilan lähiliikenneterminaali, vaihtoehto 0+) rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei ole selvitetty yhtä yksityiskohtaisesti, mutta ne eivät ulotu Pasilan aluetta laajemmalle.
Liikenteellisistä vaikutuksista
Pisara-radan vaihtoehtojen ja niiden vertailuvaihtoehtona olevan Pasilan lähiliikenneterminaalin liikenteelliset vaikutukset on selvitetty. Liikenteellisten vaikutusten vertailu on tehty vuoden 2035 ennustetussa tilanteessa, jolloin pääkaupunkiseudulla on käytössä muun muassa Länsimetro, Kehärata ja rautatieyhteys Lentoasemalle. Vertailuasetelma on sopiva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 kannalta.
Tiettynä puutteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että todellisen 0-vaihtoehdon, eli sen ettei Pisara-rataa lainkaan toteuteta, vaikutuksia ei ole arvioitu ja vertailtu muihin, vaikka jo nyt on selvää, ettei Pasilan lähiliikenneterminaalivaihtoehto ole aitona vaihtoehtona jatkossa mukana vaan on enää teoreettinen.
Tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset Keski-Pasilassa ovat eri asemakaava-alueiden osalta erilaiset. Lyhyt tunneli (VE1) on keskustakorttelin asemakaava-alueen osalta selkeästi muita vaihtoehtoja parempi, koska siihen sisältyvät maanpäälliset raiteet tarjoavat lyhyemmät siirtymäajat ja -matkat Pasilan aseman muille raiteille, Pasilan aseman edustalle rakennettavan joukkoliikenneterminaalin pysäkeille ja tulevalle Pasilan metroasemalle. VE1 myös liittyy kiinteämmin osaksi keskustakorttelin liikekeskuksen palveluita. Tunnelivaihtoehdoissa VE2 ja VE3 maanalainen osa Pisara-asemaa sijoittuu huomattavasti etäämmälle keskustakorttelin muista joukkoliikenneyhteyksistä ja keskustakorttelin palveluista. Vaihtoehtojen VE2 ja VE3 huonommat joukkoliikenteenvaihtoyhteydet vähentävät Pasilan aseman käyttöä vaihtoasemana, jolla on selvä vaikutus keskustakorttelin liikekeskuksen ja muun Keski-Pasilan kehitykseen.
Junaliikennettä ja joukkoliikennejärjestelmää koskevat vaikutusten arvioinnit ovat selkeät. Vertailuvaihtoehtoon nähden Pisara-rata lisää joukkoliikenteen käyttäjiä. Erityisen hyvin tämä näkyy Pasilan asemalla, jonka käyttäjämäärä kasvaa kolminkertaiseksi nykyiseen nähden alueen maankäytön ja junaliikenteen kasvun myötä. Pasilasta tulee tärkeä joukkoliikenteen vaihtoasema. Aluetta kehitettäessä on varmistettava liikennevirtojen sujuvuus erilaisin laituri-, tasonsiirtolaite- ja kulkuyhteysjärjestelyin. Muun muassa Pasilan aseman nykyinen liukuporraskapasiteetti on riittämätön.
Arviointiselostuksessa todetaan ratahankkeen vähentävän kantakaupungin sisäisiä pyörämatkoja, mitä tulee pyrkiä välttämään, koska kaupungin taholta erityisesti pyöräilyä pyritään voimakkaasti edistämään ja reittejä parantamaan myös Helsingin kantakaupungissa.
Kantakaupungin uudet asemat vievät noin neljä viidesosaa päärautatieaseman nykyisestä käyttäjämäärästä ja tämä muuttaa olennaisesti myös alueen jalankulkuvirtoja. Mikäli Elielinaukion terminaalin busseja siirretään Kampin terminaaliin Länsimetron käyttöönoton jälkeen, muuttuvat joukkoliikenteen jalankulkuvirrat keskustassa merkittävästi. Hakaniemen aseman käyttäjämäärä puolestaan kasvaa moninkertaiseksi nykyiseen nähden erityisesti siitä syystä, että vaihtaminen rautatien ja metron välillä on sujuvaa.
Töölön asema tuo selvän parannuksen rautatieliikenteen käyttäjille. Aseman läheisyydessä pääsee vaihtamaan myös Mannerheimintien raitiolinjoille ja Topeliuksenkadun bussilinjoille. Mikäli Topeliuksenkadulle suunniteltu raitiolinja toteutuu, paranevat Meilahden yhteydet edelleen. Pisara-rata nopeuttaa jonkin verran myös yhteyksiä Töölön ja Hakaniemen alueiden välillä.
Rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema
Arvioinnissa on tuotu esiin se, että tulevan Pisara-radan alueella on hyvin paljon asemakaavalla tai muutoin suojeltuja, erilaisissa inventoinneissa mainittuja tai potentiaalisia suojelukohteita, niin yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Helsingin yleiskaava 2002:n ja alueen nykytilan kuvauksen yhteydessä mainitaan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet, mutta vaikutusten arvioinnista tämä kuitenkin puuttuu kokonaan.
Asemien ympäristöissä, sisäänkäyntirakennelmia ja hätäpoistumisteitä koskien sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävillä puisto- ja viheralueilla on useita kohteita, joiden kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot saattavat Pisara-radan edellyttämien maanpäällisen rakenteiden toteuttamisen yhteydessä vaarantua. Selostuksessa näitä kohteita on arvioitu melko kattavasti mutta muutamissa kohdin vaikutuksia ei kuitenkaan ole tuotu esiin riittävässä määrin.
Yksi tällainen kohta on Töölön asemaan liittyen Töölöntorin ympäristö. Selostuksessa on kuvattu sisäänkäyntirakennelman vaikutuksia kyseiseen kohtaan varsin lakonisesti toteamalla, että palikkamainen rakennusmassa torin reunassa olisi alueen luonteeseen sopiva ja kaupunkikuvallisesti hyvä. Alueen keskeisenä toiminnallisena sekä historiallisena ja kaupunkikuvallisena aukiona sijaitseva Töölöntori vaatii kuitenkin erityisen huolellista suunnittelua ja vaihtoehtojen tutkimista.
Sammonpuistikon kuilusta todetaan, että mikäli hätäpoistumistie toteutettaisiin nykyistä pysäköintilaitoksen sisäänkäyntiä laajentamalla, olisivat kaupunkikuvalliset ja puistikkoon kohdistuvat vaikutukset hyvin haitallisia. Tästä syystä suunnitelmassa onkin päädytty kytkemään hätäpoistumistie ja pysäköintilaitoksen sisäänkäynti maan alla niin, ettei maanpäällisiä rakenteita tarvitse suurentaa.
Keskustan aseman osalta selostuksessa on samoin kuvattu Kolmensepänaukion problematiikkaa ja tuotu esiin seikka, että mikäli paikan historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot halutaan säilyttää, sisäänkäynnin sijoittaminen itse aukiolle ei olisi suositeltava vaihtoehto. Kyseisen paikan ongelmallisuutta tulisi korostaa vielä enemmän, sillä kaupungin keskeisen kokoontumispaikan ja kaupunkikuvan merkittävän solmukohdan arvojen säilyttäminen lienee yleisesti hyväksytty päämäärä. Siitä syystä paikka tulisi säilyttää koskemattomana ja etsiä aukiolle sijoitettavan portaan sijalle muu ratkaisu.
Mahdollisen Alppilan aseman osalta Siuntionkadun ja Aleksis Kiven kadun sisäänkäynti todetaan puutalomiljööseen sopimattomaksi. Sisäänkäynnille tulisikin tässä kohtaa etsiä toinen ratkaisu.
Kaupunginhallitus katsoo, että myös Vauhtitien siltavaihtoehdot vaativat vielä runsaasti lisähuomiota. Arviointiselostuksessa esitetyt Vauhtitien siltavaihtoehdot, vaikkakin luonnosmaisina esitettyinä, eivät ole arkkitehtonisesti riittävän korkeatasoisia. Tämä tuo jopa hyvää vaihtoehtoa paremmin esiin sillan suunnittelun problemaattisuuden. Kyseinen kohde edellyttää erittäin laadukasta ratkaisua. Yleisesti ottaen haitalliset vaikutukset ovat monin paikoin alueen maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta niin merkittäviä, että erityisratkaisuihin ja tavanomaista suurempiin rakentamiskustannuksiin on sitouduttava. Tätä olisi voinut arviointiselostuksessa korostaa enemmän.
Vaikutusten arvioinnissa ei ole painotettu eri osatekijöiden vaikutuksia. Nähtävästi Alppipuiston merkitystä kaupunkilaisten kokoontumispaikkana ei pidetä kovinkaan tärkeänä, sillä rakentamisen vaikutus puistossa on nähty vain elinolojen vähäisenä heikennyksenä. Alppipuisto on kuitenkin tärkeä virkistys- ja kokoontumispaikka, mikä on otettava suunnittelussa huomioon. Maiseman kannalta muutokset on sitä vastoin todettu merkittäviksi.
Lopuksi kaupunginhallitus huomauttaa, että liitteessä 1 mainitut rakennussuojelulaki (60/1985) ja asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) on kumottu. Rakennussuojelua koskee nykyään laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010). Valtion omistamien rakennusten erityissääntelystä on luovuttu. Liite tulee tältä osin päivittää.
Kiinteistö- ja kaavatalous
Valtio ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2002 aiesopimuksen Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuista. Aiesopimuksen mukaisesti Keski-Pasilan hankkeen toteutuksen koordinointi tapahtuu valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan yhteistyöryhmän kautta.
Pisara-radalla on linjausvaihtoehdosta riippuen erilaisia vaikutuksia Keski-Pasilan alueen maankäyttöön. Keski-Pasilan asemakaavoituksen ja toteutuksen eteenpäin vieminen edellyttää, että Pisaran osalta tehdään päätös toteuttavaksi valittavasta vaihtoehdosta mahdollisimman pian.
Keski-Pasilan tornialueen asemakaava-alueella ja sen eteläpuolella lyhyt tunnelivaihtoehto (VE1) on pitkiä tunnelivaihtoehtoja huonompi. VE1:n edellyttämät kaksi uutta pintaraidetta vaikuttavat huomattavasti itäisimpien tornien toteutukseen, seudullisen kevyenliikenteen väylän järjestelyihin ja Eläintarhan ala-asteen piha-alueeseen. Vaihtoehdossa VE1 maanpäälliset raiteet sijaitsevat erittäin lähellä suunniteltua tornialuetta, mikä vaatii hyvän melun ja tärinäntorjunnan suunnittelun. Seudullinen kevyenliikenteen väylä siirretään kulkemaan yhden tornitalon alta. Myös koulun alueella joudutaan kulkuyhteydet pihalle järjestämään uudelleen. Liikennejärjestelyissä tulee ottaa huomioon myös koulun lähiympäristön liikenneturvallisuus sekä rakentamisaikana että pysyvissä järjestelyissä.
Laaditussa YVA-selostuksessa Pasilan tornialueen ja rautatieaseman seudun kiinteistötaloudellisia vaikutuksia ei ole perusteellisemmin arvioitu sillä toteamuksella, että Pisara-vaihtoehdon (VE1) ensimmäisessä toteutusvaiheessa ei ole vielä välttämätöntä rakentaa uusia maanpäällisiä lisäraiteita Nordenskiöldinkadun ja Pasilan aseman välille. Selostuksen mukaan riskit merkittävistä taloudellisista vaikutuksista jäävät tämän mukaisesti tornialueelle pieniksi. Lisäraiteet rakennetaan vasta Lentoradan liikennöinnin käynnistyessä, jolloin tornialueen itäiset rakennukset ovat jo valmiit.
Tällaisenaan järjestely pakottaa tornialueen itäosat VE1:ssa määrättyyn toteutusjärjestykseen ja aikatauluun, rakenteiden yhteensovitukseen, rakennevarauksiin ja rakenneratkaisuihin. Kiinteistötaloudelliset vaikutukset ovat vähäisempiä, mikäli radan viereen sijoittuvat tornit rakennetaan YVA-selostuksen oletuksen mukaisesti ennen lisäraiteita, ja mikäli eri rakenteiden etukäteen tehdyssä yhteensovituksessa on onnistuttu.
Tässäkin tapauksessa VE1, johon sisältyy maanpäällisten lisäraiteiden rakentaminen Keski-Pasilan alueelle, vaikeuttaa merkittävästi eräiden tornirakennusten rakentamista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tullut tarkastella Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Keski-Pasilan tornien toteutettavuuteen, tornien rakentamiskustannuksiin ja kiinteistötalouteen. Nyt arvioinnissa ei ole otettu kantaa siihen vaihtoehtoon, että VE1:n Pasilassa edellyttämät raiteet toteutetaan kaikki kerralla ennen itäisen tornialueen toteutusta. Tällöin tornien toteutettavuus muuttuu huomattavasti heikommaksi ja tornien sijaintia jouduttaneen siinä tapauksessa muuttamaan ja pohjapinta-alaa mahdollisesti pienentämään.
Pasilan rautatieaseman osalta on tutkittu Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia asemarakennukseen ja aseman maanalaiseen tilaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten Pisara-radan ratkaisut ja toteutusaikataulu vaikuttavat asemarakennukseen ja sen maanalaisiin tiloihin ja mahdollisista muista syistä tehtävien muutostöiden kustannuksiin ja aikatauluihin. Pasilan asema sisältyy Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava-alueeseen. Keskustakorttelin toteutus ja sen yhteydessä tehtävä aseman ensimmäisen vaiheen muutokset on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.
Päärautatieaseman kiinteistön liiketaloudellinen arvo muuttuu, kun neljä viidesosaa aseman käyttäjistä siirtyy uusien asemien käyttäjiksi. Keskustan aseman jalankulkuyhteyksien lopulliset ratkaisut edellyttävät vielä aikaa vieviä neuvotteluja kiinteistöjen kanssa ja vaihtoehtojen suunnittelua. Lasipalatsinaukiolle johtavan liukuporrasyhteyden ja siihen liittyvien sisäänkäyntitilojen ja muiden järjestelyjen sijoittaminen korttelialueelle tulee tehdä korttelin muiden kehittämissuunnitelmien ehdoilla siten, että Lasipalatsin korttelin tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet säilyvät avoimina.
Nykyään kaupunkijunien aikataulut alkavat ja päättyvät päärautatieasemalla, jossa on myös henkilökuntatiloja. Pisara-ratalenkin junien aikataulujen täsmäys, kalustomuutokset, henkilökunnan taukotilat ja sellaiset toiminnot hoidetaan jatkossa kaupunkiratojen muissa osissa. Näitä ei ole tarkemmin eritelty suunnitelmassa tai vaikutusten arvioinnissa.
Käpylän aseman eteläpuolella rautatiealue laajenee Louhenpuiston pohjoisosaan. Tämän alueen maankäytöllisen ja kiinteistötaloudellisen arvon muutosta ei ole arvioitu.
Yhdyskuntarakentamisen talous
Pisara-radan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsee merkittävässä määrin energiatunneleita sekä muita energiahuoltoa ja muuta yhdyskuntatekniikkaa palvelevia maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja sekä niiden kulkuyhteyksiä. Teknisen huollon järjestelmien muutostyöt ovat monimutkaisia ja järjestelmiä voi ottaa pois käytöstä vain lyhyiksi ajoiksi. Kallion sisällä tehtävät työt sisältävät myös suuria riskejä.
Muutostöitä on tunnistettu
suunnittelun aikana, mutta kaikkia niitä ei näy johtosiirtojen
kustannusarviossa. Joidenkin johtojen muutostöiden ratkaisut on alimitoitettu,
mikä johtaa niiden osalta optimistiseen kustannusarvioon. Esimerkkinä voidaan
mainita, että kaikki vaihtoehdot edellyttävät Eteläisen Hesperiankadun kohdalla
noin 200 metrin pituisen kiertoreitin louhimista energiatunneliin ja lisäksi
vaihtoehdoissa 2 ja 3 noin 150 metrin pituisen kiertoreitin louhimista Meilahti-Pasila-Käpylä
energiatunneliin. Näiden tulisi olla valmiina ennen Pisara-radan rakennustöiden
alkamista. Jatkosuunnittelussa on
mahdollisten korvaavien ja/tai väliaikaisen väistöratkaisujen teknisen
suunnittelun lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen
aikataulutukseen ja johtokeskeytyssuunnitteluun.
Lisäksi on huomattava, että katu- ja raittijärjestelyjen kustannusarvion taso vastaa vain pelkän päällysrakenteen kustannuksia. Kunnallistekniikkaan liittyvien muutostöiden kustannusarvio on näin ollen selvästi liian pieni, joskaan koko hankkeen taloudellisuuteen tällä ei liene suurta merkitystä. Vielä on huomattava, että kaikissa asemien siirtymisissä ja muissa ratkaisussa huomioon otettavaksi tuleva esteettömyyden vaatimus lisää sekin osaltaan kustannuksia jonkin verran.
Melu- ja tärinähaitat Kaupunginhallitus pitää tärkeänä tärinä- ja meluhaitan sekä pienhiukkaspäästöjen pysymistä viitearvojen alapuolella Pisara-radan rakentamisen aikana. Kaupunginhallitus korostaa lisäksi, että asukkaita tulee aktiivisesti informoida kulloisenkin korjaustyövaiheen aiheuttaman melu- ja pölyhaitan kestosta.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on luettelo tärinälle altistuvista ns. herkkien väestönosien terveydenhuollon kohteista. Luettelo terveydenhuollon kohteista vaatii seuraavia korjauksia ja tarkennuksia: Hesperian sairaala-alueella toimii Helsingin kaupungin Kivelän sairaala ja HUS/HYKS:n Psykiatriakeskus. Kivelän sairaalassa (Sibeliuksenkatu 12–14) toimii Töölön terveysasema, Töölön hammashoitola, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaupunginsairaalan fysioterapiayksikkö ja kotisairaala sekä sosiaaliviraston vanhustenkeskus. Kallion terveysasema sijaitsee Kallion virastotalossa (Toinen linja 4 A), jossa sijaitsee myös Kallion hammashoitola ja useita sosiaaliviraston palvelupisteitä.
On lisäksi tärkeää, että Pisara-ratatyömaan lähellä sijaitsevia terveyspalvelujen toimijoita kuullaan ennakkoon ja heidän kanssa sovitaan muun muassa tiedottamisen yhteyshenkilöistä, rakentamisen aikatauluista ja toiminnan edellyttämistä rakennustyön häiriötekijöihin liittyvistä rajoituksista. Tällä taataan, että rakennustyö ei aiheuta kohtuutonta haittaa terveyspalveluiden toimipisteille ja palveluiden käyttäjille.
YVA-selostuksen mukaan radan tärinä ja runkomelu vaimennetaan haitattomalle tasolle muun muassa radan rakenteisiin sijoitettavalla vaimennusrakenteella. Keski-Pasilan tornialueelle on suunniteltu yli 16‑kerroksisia toimisto- ja asuinrakennuksia, joista korkeimmat ovat lähes 40-kerroksisia. Pisara-radan toteutusvaihtoehdoista riippuen rakennusten välittömään läheisyyteen tulee joko maanpäällisiä tai maanalaisia raiteita. Vaihtoehdossa VE1 maanpäälliset raiteet sijoittuvat hyvin lähelle tornitaloja. Korkeissa rakennuksissa värähtelyjen ja runkomelun vaikutus on erilainen kuin matalissa ja tästä Suomessa ei ole kokemuksia.
Jatkosuunnittelussa on pyrittävä selvittämään tarkemmin tärinän ja melun vaikutukset korkeisiin rakenteisiin, muun muassa tekemällä meluun ja tärinään liittyviä mittauksia esimerkiksi Kehäradan rakentamisen yhteydessä tai Keski-Pasilan nykyisten raiteiden läheisyydessä. Meluhaittojen torjuminen ja tärinän vaimentaminen ei saa olla pelkästään tornitalojen rakennuttajien vastuulla. Tornit on tarkoitus rakentaa ennen Pisaran lisäraiteiden rakentamista, joten tornien rakennuttajilla ja Helsingin rakennusvalvontavirastolla on oltava hyvissä ajoin tieto toteutuvasta tärinästä ja melusta. Radan rakentaminen tulee tehdä siten, että liikennöinti radalla aiheuttaa mahdollisimman vähän tärinää ja melua. Etukäteen ilmoitettuihin tärinän ja melun raja-arvoihin on sitouduttava.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ei ole arvioitu rakentamisesta ja raideliikenteestä aiheutuvan tärinän vaikutusta kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkien väsymislujuuteen eikä sähkökaapeleiden tärinäkestoisuuksiin. Alppilan lämpökeskuksen teknisten laitteiden ja siellä sijaitsevien kemikaalien vuoksi tärinän vaimentamiseen kohteen läheisyydessä on samoin kiinnitettävä erityistä huomiota. Töiden ajankohdat on sovitettava Helsingin Energian lämmöntuotannon mukaan ja varmistettava polttoaineen toimitus nykyisen polttoaineen purkupaikan ollessa pois käytöstä.
Rakentamisen vaikutukset keskustan alueella
Mikäli hankkeen toteuttamiseen päädytään, on se suurin ja kallein kantakaupungin alueen rakennushanke kautta aikojen. Rakentamisen suorat vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle.
Keskustan aseman louhinta on esitetty tehtäväksi keskustan huoltotunnelin kautta. Se ei ole realistista, sillä huoltotunnelin tulee olla huolto- ja pysäköintiliikenteen käytössä. Aseman ja ratatunneleiden louhinnan edellyttämiä ilmanvaihtokanavia ei voi asentaa huoltotunneliin. Näin suurta määrää louheenkuljetuksia ja muuta työmaaliikennettä ei voi ottaa huolto- ja pysäköintiliikenteen sekaan. Työmaaliikenne aiheuttaa huomattavaa pölyhaittaa, jolla on merkitystä huoltotunnelin käyttäjien terveyteen, viihtyvyyteen, näkyvyyteen liikenneverkossa ja tilojen kunnossapitoon.
Keskustan aseman pysyvän pelastus- ja huoltotien voi sen sijaan liittää keskustan huoltotunneliin. Rakentaminen vaatii oman ajotunnelin, jonka yhteyteen tulee varata riittävän laaja alue työtukikohdalle. Kantakaupungin alueella työmaa-alueet ovat niukat maan päällä ja maan alla. Töölön, Hakaniemen, Alppilan ja Pasilan asemien rakentamisen ajotunnelit on esitetty suunnitelmassa realistisella tavalla.
Pisaran rakentamisesta syntyy suuri määrä louhetta ja kaivumassoja. Työmaaliikenne aiheuttaa huomattavaa haittaa ja jatkosuunnittelussa on etsittävä ratkaisuja, joilla haittoja vähennetään. Louheen välivarastointiin, loppusijoitukseen ja louheen käsittelyyn olisi alettava etsiä ratkaisuja jo hankkeen varhaisessa vaiheessa. Kiviaines tulisi murskata paikalla, jotta sen välitön käyttökelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä ja tarve tuoda kiviainesta muualta Uudeltamaalta vähenisi. Murskaaminen maan pinnalla kantakaupungissa ei onnistu meluhaitan ja kiviaineksen käsittelyn vaatiman tilan vuoksi.
Edellä olevan perusteella rakentamisen suunnittelua tulisi tehdä tarkemmin varsinkin keskustan alueella ennen asemakaavasuunnittelun vaihetta. Samalla tulee tutkia erilaisia kalliokiviaineksen käsittelymahdollisuuksia työmaan läheisyydessä, jotta sen käsittelyn haitat olisivat mahdollisimman pienet ja hyödyt suuret. Mikäli kiviaines saadaan keskustan alueelta suoraan käyttökohteisiin esimerkiksi vesitietä pitkin, vähentää se maansiirtoliikenteen haittoja keskustassa.
Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että hankkeen toteuttaminen ripeässä aikataulussa on toivottavaa, mutta hyvän lopputuloksen saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion ja Helsingin kaupungin, kiinteistön omistajien, erityisviranomaisten, radan suunnittelijoiden ja rakentajien kesken. Prosessin onnistumisen varmistamiseksi korkeatasoiseen jatkosuunnitteluun, neuvotteluihin ja sopimusten laatimiseen on varattava riittävästi aikaa.
Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, opetuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle ja työterveyskeskukselle.
Esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon alaotsikon ” Rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema” toiseksi viimeisen kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi esityslistan sivulle 65 lisätään seuraava virke:
Alppipuisto on kuitenkin tärkeä virkistys- ja kokoontumispaikka, mikä on otettava suunnittelussa huomioon.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 18 |
621 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/5
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
asuntotuotantotoimikunta |
1.6.2011 |
rakennuslautakunta |
7.6.2011 |
asuntotuotantotoimisto |
7.6.2011 |
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Päätöksen perustelut |
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Risto Rautava |
Jenni Lähdesmäki |
puheenjohtaja |
pöytäkirjanpitäjä |
Pöytäkirja tarkastettu
Mari Puoskari Kimmo Helistö
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 21.6.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa
Jenni Lähdesmäki |
|
hallintosihteeri |
|
MUUTOKSENHAKUOHJEET
MUUTOKSENHAKUKIELTO
(Asian valmistelu) Pöytäkirjan
597, 602, 605-606, 609-614, 616-618 ja 620-621 §:t
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
(Asian täytäntöönpano) Pöytäkirjan 598 ja 604 §:t
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §
OHJEET
OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite: PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero: (09) 655 783
Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero: (09) 310 13700
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen
muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
(Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen)
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Pöytäkirjan 619 §
Valitusoikeus
Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valituksella
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite: Ratapihantie 9
00521 HELSINKI
Faksinumero: 010 36 42079
Käyntiosoite: Ratapihantie 9
Puhelinnumero: 010 36 42000
Valituksen muoto ja
sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan
puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava
myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite: PL 10
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero: (09) 655 783
Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero: (09) 310 13700
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
(Beredning) 597, 602, 605-606, 609-614, 616-618
och 620-621 § i protokollet
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom
beslutet gäller beredning.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
(Verkställighet) 598 och 604 § i protokollet
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom
beslutet gäller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen
ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING
Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en
skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär
hos domstol.
Rätt att begära omprövning
Omprövning får begäras
-
av
den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt
påverkas av beslutet (part)
-
av
kommunmedlemmarna.
Den tid inom vilken omprövning ska begäras
Omprövning ska begäras inom 14 dagar från
delfåendet av beslutet.
Begäran om omprövning ska inlämnas till
Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under
registratorskontorets öppettid.
En part anses ha fått del av beslutet sju dagar
efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses
ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda
tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag,
självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri
lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.
Omprövningsmyndighet
Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.
Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:
E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postadress: PB
10
00099
HELSINGFORS STAD
Faxnummer: (09)
655 783
Besöksadress: Helsingfors
stads registratorskontor
Norra
esplanaden 11–13
Telefonnummer: (09)
310 13700
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl.
08.15–16.00.
Formen för och innehållet i begäran om omprövning
Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska
dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I begäran om omprövning ska uppges
-
det
beslut som begäran om omprövning gäller
-
hurdan
omprövning som begärs
-
på
vilka grunder omprövning begärs
-
vem
som begär omprövning
-
på
vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta
-
kontaktuppgifter
till den som begär omprövning.
Protokoll
Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig
till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors
stads registratorskontor.
(Förvaltningsbesvär,
undantagsbeslut)
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.
619 § i protokollet
Besvärsrätt
I ett ärende gällande undantagsbeslut får ändring
genom besvär sökas
-
av
den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet
-
av ägaren
och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område
-
av ägaren
och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat
syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka
-
av den
vars boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av
projektet
-
av kommunen
och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar
-
inom det geografiska område där den är verksam, av en
sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård
eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet
-
av närings-,
trafik- och miljöcentralen i Nyland
-
av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet
av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till
besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens
öppettid.
En part anses ha fått del av beslutet sju dagar
efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.
Dagen för delfåendet räknas inte in i
besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag,
självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri
lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi
Postadress: Bangårdsvägen 9
00521
HELSINGFORS
Faxnummer: 010
36 42079
Besöksadress: Bangårdsvägen 9
Telefonnummer: 010
36 42000
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska
dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till
besvärsmyndigheten, ska uppges
– det
beslut som besvärsskriften gäller
– till
vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
– på
vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och
hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare
eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften
även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress
och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av
ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt
dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet
innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets
äkthet och intakthet.
Till besvärsskriften ska fogas
– det beslut som
besvärsskriften gäller, i original eller kopia
– ett intyg över vilken dag
beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har
börjat
– de handlingar som
ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift
på 89 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till
beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads
registratorskontor.
E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postadress: PB
10
00099
HELSINGFORS STAD
Faxnummer: (09)
655 783
Besöksadress: Norra
esplanaden 11–13
Telefonnummer: (09)
310 13700
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl.
08.15–16.00.