Kokousaika

13.6.2011 kello 16.00 – 17.36

 

 

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

 

 

Läsnä

 

 

 

Jäsenet

Rautava, Risto

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

Bryggare, Arto

I varapuheenjohtaja (paitsi 601 §)

 

 

Puoskari, Mari

II varapuheenjohtaja

 

 

Asko-Seljavaara, Sirpa

 

 

 

Hakola, Juha

 

 

 

Halla-aho, Jussi

 

 

 

Helistö, Kimmo

 

 

 

Kantola, Tarja

 

 

 

Moisio, Elina

(paitsi 597-602 §:t)

 

 

Ojala, Outi

 

 

 

Oker-Blom, Jan D.

 

 

 

Rissanen, Laura

 

 

 

Räty, Laura

 

 

 

Ylikahri, Ville

(paitsi 597-osa 598 §:t)

 

 

Torsti, Pilvi

 

 

 

 

 

 

Muut

Krohn, Minerva

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
(paitsi 597-osa 609 §:t)

 

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja
(paitsi osa 615-621 §:t)

 

 

Hiltunen, Rakel

II varapuheenjohtaja
(paitsi 614-621 §:t)

 

 

Pajunen, Jussi

kaupunginjohtaja

 

 

Sauri, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja
(paitsi osa 615, 617-621 §:t)

 

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Haatainen, Tuula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Ratasvuori, Eila

hallintojohtaja

 

 

Korhonen, Tapio

rahoitusjohtaja

 

 

Tulensalo, Hannu

henkilöstöjohtaja

 

 

Pennanen, Sari-Anna

vs. kaupunginlakimies

 

 

Kari,Tapio

vs. viestintäpäällikkö

 

 

Hari, Olli

kaupunginsihteeri

 

 

Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri

 

 

Mickwitz, Leena

kaupunginsihteeri

 

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri (paitsi 597-600 §:t)

 

 

Rautanen, Marja-Liisa

kaupunginsihteeri

 

 

Härmälä, Timo

kaupunginsihteeri

 

 

Hyttinen, Hannu

kaupunginsihteeri

 

 

Saarinen, Erja

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Lähdesmäki, Jenni

hallintosihteeri

 

 

Siurala, Lasse

nuorisotoimenjohtaja (osa 615 §)

 

 

Turkia, Heini

projektisuunnittelija (osa 615 §)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Rautava, Risto

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Lähdesmäki, Jenni

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Pajunen


597-598,




599-605,



 

 Sauri

 

 

606,

 

 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Sauri






607-610,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen






611-613,



 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Haatainen






614-616,



 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Kokkonen






617-621,



 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.

 


§

Asia

 

 

597

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

598

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

599

Kj/3

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Lallukantien ja Ranckenintien uuden asuntoalueen esirakentamiseen

 

600

Kj/4

Lainan myöntäminen Viipurin Reaalikoulu Oy:lle

 

601

Kj/5

Lainan myöntäminen Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle

 

602

Kj/6

6.6.2011 pöydälle pantu asia

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: palveluverkkotyöryhmän ehdottaman yhteistyömallin käyttöönotto

 

603

Kj/7

30.5.2011 ja 6.6.2011 pöydälle pantu asia

Linjaukset kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä

 

604

Kj/8

Kaupunginvaltuuston 8.6.2011 tekemien päätösten täytäntöönpano

 

605

Kj/9

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

606

Kj/10

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

607

Ryj/1

Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Jakomäen muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi

 

608

Ryj/2

Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Harakan saaren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi

 

609

Ryj/3

6.6.2011 pöydälle pantu asia

Helsingin kaupungin hankintastrategian hyväksyminen

 

610

Ryj/4

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

611

Stj/1

Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös hoitoon pääsystä terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa

 

612

Stj/2

Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätös ei-kiireelliseen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon erikoisaloilla

 

613

Stj/3

6.6.2011 pöydälle pantu asia

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta

 

614

Sj/1

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Kiusaamisen ennalta ehkäisevän ohjelman käyttö Helsingin peruskouluissa

 

615

Sj/2

6.6.2011 pöydälle pantu asia

Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän, Ruudin, käyttöön ottaminen

 

616

Sj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

617

Kaj/1

Valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponsi: Matalan hoitotason ulkoliikuntakenttien rakentamiseen soveltuvien alueiden kartoittaminen

 

618

Kaj/2

Kehotus hotellitontin asemakaavan muuttamisesta (Kruununhaka, tontti 1004/4)

 

619

Kaj/3

Museoviraston poikkeamishakemus

 

620

Kaj/4

Lausunto Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

 

621

Kaj/5

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 


 

597 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Helistön (varalla Hakola) ja Puoskarin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

598 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

599 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE LALLUKANTIEN JA RANCKENINTIEN UUDEN ASUNTOALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

 

Khs 2011-590

Esityslistan asia Kj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2011 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, muu esirakentaminen

 

2 100 000 euroa Lallukantien ja Ranckenintien uuden pientaloalueen esirakentamiseen

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha Väätäinen), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Veijo Väyrynen) ja taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

600 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE

 

Khs 2011-706

Esityslistan asia Kj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle 410 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

 

Lainan erityisehto: Kiinteistöviraston tilakeskukselle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja päätös valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten maksupostisuunnitelma ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti toteutuneista rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

601 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

 

Khs 2011-715

Esityslistan asia Kj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää Suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle 800 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

 

Lainan erityisehto: Kiinteistöviraston tilakeskukselle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja päätös valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten maksupostisuunnitelma ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti toteutuneista rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

602 §

6.6.2011 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN EHDOTTAMAN YHTEISTYÖMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO

 

Khs 2010-1229

Esityslistan asia Kj/6

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

603 §

30.5.2011 ja 6.6.2011 pöydälle pantu asia

LINJAUKSET KERJÄLÄISONGELMAN KÄSITTELEMISEKSI HELSINGISSÄ

 

Khs 2010-776

Esityslistan asia Kj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

1                    todeta, että EU-kansalaisilla on Euroopan unionin  kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti oikeus oleskella kolme kuukautta rekisteröitymättä. Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, ellei se ole järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla häiritsevää.

 

2                    hyväksyä linjaukset kerjäämisestä syntyvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisyksi Helsingissä seuraavasti:

 

-                                       lasten harjoittamaa kerjäämistä ei sallita, vaan siihen puututaan ja selvitetään tapauskohtaisesti

-                                       kaupungin alue on kokonaan kaavoitettua aluetta ja leiriytyminen on sallittu ainoastaan kaavaan merkityllä alueella

-                                       tilapäiseen leiriytymiseen tarvitaan maanomistajan lupa

-                                       luvattomiin leireihin puututaan välittömästi

-                                       kaupungin eri hallintokunnat toimivat oman toimialansa puitteissa ja yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa romanikerjäläisiä koskevissa asioissa ja kerjäämisestä aiheutuvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

-                                       sosiaalivirasto vastaa kaupungin viranomaisyhteistyön koordinoinnista sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja eri viranomaistahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä

-                                       hallintokeskus seuraa kerjäläiskysymyksen kehittymistä valtakunnallisesti ja EU-tasolla.

 

3                    tehdä seuraavan esityksen valtioneuvostolle:

 

Kerjäläiskysymys nousi vuonna 2007 esille Euroopan laajuisena ilmiönä ja myös Suomessa. Eri maissa kiertävien romanien liikkumisen taustalla vaikuttavat äärimmäinen köyhyys, näköalattomuus ja laaja-alainen syrjintä. Romanien heikko asema on myös ihmisoikeusoikeusongelma ja yksi keskeisimmistä haasteista vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Romaneita on parhaiten autettavissa heidän omissa kotimaissaan. Ensisijainen toimija Suomessa kansainvälisissä asioissa on valtio ja sen yhteistyö EU-jäsenmaiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulee ryhtyä toimiin romanikysymyksen hoitamiseksi EU:ssa ja Euroopan Neuvostossa sekä romanikerjäläisten lähtömaissa.

 

Kaupunginhallitus esittää samalla, että valtio laatii valtakunnalliset, keskeiset toimintalinjaukset kunnille romanikerjäläisten kohtaamisesta. Helsingin kaupunkia ei voi pitää järjestämis- ja kustannusvastuullisena yksittäisen kansanryhmän majoittamisesta ja muusta auttamisesta. Kaupungin ja valtion välistä kustannusvastuuta tulee tarkastella tältä osin edelleen.

 

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että yleisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä Suomeen on viime vuosina tullut romanien lisäksi muitakin EU-kansalaisia, jotka eivät ole tulleet toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan EU-säädösten edellyttämällä tavalla. Näissä tilanteissa henkilöt ovat joutuneet turvautumaan viimesijaisena toimeentulon turvana toimeentulotukeen. Kunnissa ja erityisesti Helsingissä ilmiö on aiheuttanut erilaisia toimintakäytäntöjä ja valtion antama toiminnan ohjeistus on todettu riittämättömäksi. Samalla esimerkiksi kaikki romanien tilapäismajoituksista viime talvina aiheutuneet kustannukset ovat jääneet Helsingin kaupungin maksettavaksi.

 

Kaupunginhallitus kiirehtii sosiaali- ja terveysministeriön asettaman EU -kansalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkiyttämistä selvittävän työryhmän toimintaa, jonka piti jättää esityksensä kuntaohjauksen selkeyttämisestä ja tarvittavista lainsäädäntömuutoksista ja ohjeistuksen uudistamisesta.

 

Pöytäkirjanote ja työryhmän raportti valtioneuvostolle, lauta- ja johtokunnille sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.

 

Jäsen Helistö teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavat kaksi vastaehdotusta:

                                           

1) Khs kehottaa järjestämään sitä tarvitseville kesäkaudeksi helposti rakennettavissa ja purettavissa olevan majoitusmahdollisuuden, joka on varustettu sähköllä ja saniteettitiloilla. Majoituksen järjestämisestä vastaa sosiaalivirasto. Kaupunki perii majoituksesta sen tasoa vastaavan maksun.

 

2)  Khs kehottaa selvittämään mahdollisuutta karsia kerjäämisilmiötä tarjoamalla hätäaputöitä niitä haluaville.

 

Lisäksi jäsen Torsti teki seuraavat kaksi vastaehdotusta:

 

Päätösehdotuksen kohdat 3) ja 4) muutetaan kuulumaan seuraavasti:

I ) 3) liittyen kohdan 2 yleisiin linjauksiin velvoittaa sosiaalivirastoa valmistelemaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa esityksiä romanikerjäläisten ja muiden vastaavassa asemassa olevien tilapäisen majoituksen järjestämiseksi huomioiden esityksien kustannukset ja lainsäädännöllinen toteuttamiskelpoisuus

II) 4) pyytää Helsingin kaupunkia luomaan tiedotusstrategian sen välttämiseksi, etteivät Itä-Euroopan romanit saa väärää tietoa heillä Helsingissä ja Suomessa olevista oikeuksista.

Tällöin kohdaksi viisi tulee esittelijän ehdotuksen mukainen kohta 3) esityslistan sivulta 12–13.

 

Vielä jäsen Halla-aho teki Hakolan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen kohdan kolme esityksen ensimmäisen kappaleen loppuun esityslistan sivulla 13 lisätään seuraava virke:

 

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että valtioneuvoston tulee ryhtyä toimenpiteisiin järjestyslain muuttamiseksi siten, että kerjääminen yleisellä paikalla kielletään. 

 

Ensimmäisessä suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Helistön ensimmäisen vastaehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Ojala, Puoskari ja Ylikahri.

 

Toisessa suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Helistön toisen vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Ojala, Oker-Blom, Puoskari ja Ylikahri.

 

Kolmannessa suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Halla-ahon vastaehdotuksen äänin 10-4-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Hakola, Halla-aho, Räty ja Rautava. Tyhjää äänesti Asko-Seljavaara.

 

Torstin tekemiä vastaehdotuksia ei kannatettu, joten ne raukesivat. Jäsen Torsti ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen vastaehdotuksensa mukaiset perustelut.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 9

 

 

604 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 8.6.2011 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Khs

Esityslistan asia Kj/8

 

                                            Kaupunginhallitus päätti,

 

että kaupunginvaltuuston 8.6.2011 pitämän kokouk­sen päätös­luettelo on toi­mi­tettava kaikille kau­pun­gin lauta- ja johto­kunnille sekä vi­ras­toille ja liikelaitok­sille tiedoksi kuin myös

 

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupungin­valtuuston päätök­set saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jäl­keen mahdollisista va­lituksista huoli­mat­ta panna täytän­töön seuraa­vas­ti:

 


Asia              Toimenpide

 

Kaupunginjohtajan toimiala

 

1, 2               Ei toimenpidettä.

 

3                    Kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa toimit­ta­maan taloushallintopalvelulle luot­ta­mushen­kilöre­kiste­rin ylläpitoa varte­n tarvit­tavat tiedot.

 

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

 

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

 

4                    Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 14.9.2011.

 

5                    Kaupunginhallitus päätti kehottaa

 

-                                       talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään harmaan talouden torjuntaa kaupungin hankinnoissa koskevaan ohjeeseen sellaiset muutokset, joilla torjuntaa voidaan edelleen tehostaa ja tuomaan tätä koskevan esityksen kaupunginhallituksen päätettäväksi

 

-                                       talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä sääntötoimikunnan kanssa valmistelemaan talous- ja suunnittelukeskuksen johtosääntöön tarpeelliset muutokset niin, että harmaan talouden seurannan ja torjunnan konsernitasoinen vastuu on talous- ja suunnittelukeskuksella

 

-                                       virastoja, liikelaitoksia ja tytäryhteisöjä tehostamaan harmaan talouden torjuntaa hankinnoissaan ja ottamaan käyttöön asuntotuotantotoimikunnan 26.1.2011 § 9 kohdalla hyväksymät käytännöt siltä osin kuin ne soveltuvat kyseisten yksiköiden hankintoihin.

 

Pöytäkirjanote virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille.

 

Toivomusponnet 1 ja 2 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

6                    Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle (Heljä Huusko).

 

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

 

11                 Aloite rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

 

12                 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apu­lais­kaupungin­johtajan valmis­tel­ta­vaksi.

 

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

 

13–15           Aloitteet sivistys- ja hen­kilöstötointa johtavan apu­laiskaupun­ginjohtajan valmis­teltavaksi.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kau­punginjoh­tajan toimiala

 

7                    Pöytäkirjanote kiinteistö­lautakun­nalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Toivomusponnet 1 ja 2 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

 

8                    Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan sisällyttämään 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) korttelin nro 36245 tonteista nro 1 ja 2 vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten muodostettavien tonttien vuokrasopimuksiin seuraavat osto-oikeutta koskevat ehdot:

 

1                          Vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus, joka on voimassa enintään viisi vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan sen jälkeen, kun tontille rakennettavat rakennukset on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettaviksi.

 

2                          Kauppahinta osto-oikeutta käytettäessä perustuu virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 33 euroa/kerrosneliömetri ja kaupantekohetkellä voimassa olevan lainvoimaisen rakennusluvan mukaiseen käytettyyn kerrosalaan. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan.

Myös liiketilojen, monikäyttötilojen sekä julkisia lähipalveluja tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa kuin asuintilojen osalta.

Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tonteille sallittujen asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä kauppahintaa.

 

3                          Mikäli vuokralainen käyttää osto-oikeuttaan, tontille rakennettavat asunnot on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään korttelin nro 36245 tonteista nro 1 ja 2 vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten muodostettavia tontteja koskevat vuokralaisille myönnettävään osto-oikeuteen perustuvat lopulliset kiinteistökauppojen kauppakirjat sekä päättämään niiden ehdot.

 

Pöytäkirjanote kiinteistö­lautakun­nalle.

 

9, 10             Pöytäkirjanote kiinteistö­lautakun­nalle.

 

16                 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteis­tötointa johtavan apulais­kau­pun­gin­johtajan valmisteltavaksi.

 

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

605 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja                                                                       --

konsernijaosto                                                                               --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                               --

johtokunnat

-                                        Helsingin Energia                                                       --

-                                        Helsingin Satama                                            7.6.2011

-                                        Taloushallintopalvelu                                                  --

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

-                                        hallintojohtaja

-                                        hallinto-osaston osastopäällikkö

-                                        kansainvälisen toiminnan päällikkö

-                                        kaupunginlakimies

-                                        viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        aluerakentamispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        elinkeinojohtaja

-                                        elinkeinopäällikkö

-                                        kehityspäällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                        tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

-                                        toimitusjohtaja

 


Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

                                           

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

606 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/10

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-       johtajiston asiat

-       virkamatka-asiat

-       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-       valtionapuasiat

-       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

607 §

HAKEMUS UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE JAKOMÄEN MUINAISRANTAKIVIKON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMISEKSI

 

Khs 2011-627

Esityslistan asia Ryj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Jakomäen muinaisrantakivikon luonnonsuojelualueen esityslistan liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 15.3.2011 esityksen ja muiden liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote liitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

608 §

HAKEMUS UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HARAKAN SAAREN LUONNONSUOJELUALUEIDEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMISEKSI

 

Khs 2011-964

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se vahvistaa Harakan saaren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman 2011-2020 esityslistan liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 3.5.2011 esityksen ja muiden liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote liitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

609 §

6.6.2011 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2010-1993

Esityslistan asia Ryj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä olevan 20.5.2011 päivätyn Helsingin kaupungin hankintastrategian 2011.

 

Pöytäkirjanote sekä Helsingin kaupungin hankintastrategia 2011 (liite 2) virastoille ja liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle, taloushallintopalvelun johtokunnalle, henkilöstökeskukselle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ympäristölautakunnalle, eläintarhan johtokunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikennelaitoksen johtokunnalle, sosiaalivirastolle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Palmia -liikelaitoksen johtokunnalle, terveyslautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginorkesterin johtokunnalle, taidemuseon johtokunnalle, tarkastuslautakunnalle, asuntolautakunnalle, Oiva Akatemialle, Suomen Kuntaliitolle (PL 200, 00101 Helsinki), Helsingin Yrittäjät ry:lle (Lastenkodinkuja 1 A 4, 00180 Helsinki), Culminatumille (Tekniikantie 12, 02150 Espoo), Helsingin seudun kauppakamarille (Kalevankatu 12, 00100 Helsinki), ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesille (PL 69, 00101 Helsinki).

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Lamminmäki Jorma, hankintajohtaja, puhelin 310 31500

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 37

 

 

610 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta

9.6.2011

yleisten töiden lautakunta

7.6.2011

ympäristölautakunta

7.6.2011

 

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

611 §

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON VALVONTAPÄÄTÖS HOITOON PÄÄSYSTÄ TERVEYSKESKUKSEN SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA

 

Khs 2011-298

Esityslistan asia Stj/1

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätöksen 18.5.2011, PU1454A, hoitoon pääsystä terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta toimittamaan kaupunginhallitukselle 1.8.2011 mennessä aluehallintoviraston päätöksessä edellytetyn selvityksen niistä toimenpiteistä, miten hoitoon pääsyn tilanne saatetaan lainmukaiseksi terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.

 

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

612 §

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON VALVONTAPÄÄTÖS EI-KIIREELLISEEN HOITOON PÄÄSYSTÄ ERÄILLÄ TERVEYDENHUOLLON ERIKOISALOILLA

 

Khs 2011-409

Esityslistan asia Stj/2

 

                                                                 Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontapäätöksen 18.5.2011, PU1425A, ei-kiireelliseen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon erikoisaloilla.

 


Pöytäkirjanote terveyskeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

613 §

6.6.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA LAIKSI IÄKKÄÄN HENKILÖN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAANNIN TURVAAMISESTA

 

Khs 2011-709

Esityslistan asia Stj/3

 

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus pitää iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveys-palvelujen saannin turvaamista erittäin tärkeänä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen on keskeistä. Kaikille kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan käyttäjälähtöiset palvelut. Asukkaiden omaa osallisuutta halutaan lisätä ja vastuuta vahvistaa. Nämä tavoitteet koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäitä koskeva erityistavoite liittyy toimintakyvyn säilymisen edistämiseen erilaisin kaupungin omin toimin sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Näitä seikkoja korostetaan myös lakiluonnoksessa.

 

Luonnoksessa pyritään vahvistamaan iäkkään henkilön oikeuksia ja menettelyjä yleislainsäädännössä jo säänneltyihin palveluihin. Lain perustelujen mukaan tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei samalla suljeta pois tai hankaloiteta iäkkään henkilön oikeutta muihin hänen tarvitsemiinsa palveluihin, vaikka lailla ei rajoitetakaan tarvittavaa hoitoa. Terveyspalvelujen osalta em. ongelma korostuu, koska oikeus terveyspalveluihin riippuu henkilön terveystarpeista ja todetusta hoidontarpeesta eikä esimerkiksi iästä. Kaupunginhallitus esittää, että lain jatkovalmistelussa otetaan iän lisäksi huomioon lain velvoitteiden kohdentaminen palvelutarpeen mukaan.

 

Kaupunginhallitus pitää myös tärkeänä, että iäkkäiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti meneillään olevassa sosiaalilainsäädännön uudistamistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa.

 

Sekaannusta lakiluonnoksessa liittyy käsitteiden määrittelyyn ja tätä lakiluonnoksen perusteluissa pohditaan. Iäkäs ihminen on määritelty lakiluonnoksessa eri tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaissa ja lakiluonnoksen eri pykälät koskevat eri-ikäisten henkilöiden ryhmiä. Kaupunginhallitus katsoo, että käsitteiden määrittelyä tulee jatkovalmistelussa selkeyttää, jotta laki toimisi käytännössä.

 

Hoitohenkilöstölle on asetettu velvoite valvoa hoitoyksiköiden laatua ja ilmoittaa epäkohdista. Laadun valvontaa voisi laajentaa esim. velvoittamalla yksiköt vuosittaiseen hoidon laadun arviointiin.

 

Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus toisi kunnille uusia velvoitteita. Näiden kustannusvaikutuksia ei luonnoksen perusteluissa tarkastella eikä niihin luvata kunnille taloudellista tukea. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi laatia arvio lakiluonnoksen kunnille aiheuttamista lisäkustannuksista. Lisäkustannuksiin on saatava valtion tuki.

 

Lain 15 §:ssä luetellaan hoivan muotoja, mutta ei mainita omaishoidon tukea.  Lain tai asetuksen ei pidä erotella toisistaan erilaisia hoivan järjestämisen tapoja, koska niitä yhdistellään jo nyt parhaimmillaan joustavasti. Sen sijaan laissa tarvitaan hoivahenkilöstön mitoitusperiaatteita. Pelkät suositukset eivät toteuta lakiesityksen tavoitteita riittävästä hoivasta ja huolenpidosta.

 

Vaikka lakiluonnokseen liittyy lisätyöstämistä vaativia kysymyksiä, lakiluonnoksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa. Iäkkäällä ihmisellä olisi lain mukaan oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa silloin, kun hänen palvelutarpeensa on monipuolisesti arvioitu ja tarpeet kirjattu palvelusuunnitelmaan. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan. Vanhusneuvostoilla olisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä.

 

Palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi lakiluonnoksen jatkotyöstäminen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi on kannatettava edellä mainitut kommentit huomioiden. Samalla on vielä arvioitava lakiluonnoksen liittyminen sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen.

 

Kaupunginhallitus pitää lakiesitystä tarpeellisena.

 

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, myös sähköisesti kirjaamo.stm(at)stm.fi ja virpi.vuorinen(at)stm.fi, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Jäsen Ojala teki jäsen Rädyn kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

 

Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus pitää iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveys-palvelujen saannin turvaamista erittäin tärkeänä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 hyvinvointipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen on keskeistä. Kaikille kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan käyttäjälähtöiset palvelut. Asukkaiden omaa osallisuutta halutaan lisätä ja vastuuta vahvistaa. Nämä tavoitteet koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäitä koskeva erityistavoite liittyy toimintakyvyn säilymisen edistämiseen erilaisin kaupungin omin toimin sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Näitä seikkoja korostetaan myös lakiluonnoksessa.

 

Luonnoksessa pyritään vahvistamaan iäkkään henkilön oikeuksia ja menettelyjä yleislainsäädännössä jo säänneltyihin palveluihin. Lain perustelujen mukaan tällöin on kuitenkin varmistettava, ettei samalla suljeta pois tai hankaloiteta iäkkään henkilön oikeutta muihin hänen tarvitsemiinsa palveluihin, vaikka lailla ei rajoitetakaan tarvittavaa hoitoa. Terveyspalvelujen osalta em. ongelma korostuu, koska oikeus terveyspalveluihin riippuu henkilön terveystarpeista ja todetusta hoidontarpeesta eikä esimerkiksi iästä. Kaupunginhallitus esittää, että lain jatkovalmistelussa otetaan iän lisäksi huomioon lain velvoitteiden kohdentaminen palvelutarpeen mukaan.

 

Kaupunginhallitus pitää myös tärkeänä, että iäkkäiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti meneillään olevassa sosiaalilainsäädännön uudistamistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa.

 

Sekaannusta lakiluonnoksessa liittyy käsitteiden määrittelyyn ja tätä lakiluonnoksen perusteluissa pohditaan. Iäkäs ihminen on määritelty lakiluonnoksessa eri tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaissa ja lakiluonnoksen eri pykälät koskevat eri-ikäisten henkilöiden ryhmiä. Kaupunginhallitus katsoo, että käsitteiden määrittelyä tulee jatkovalmistelussa selkeyttää, jotta laki toimisi käytännössä.

 

Hoitohenkilöstölle on asetettu velvoite valvoa hoitoyksiköiden laatua ja ilmoittaa epäkohdista. Laadun valvontaa voisi laajentaa esim. velvoittamalla yksiköt vuosittaiseen hoidon laadun arviointiin.

 

Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus toisi kunnille uusia velvoitteita. Näiden kustannusvaikutuksia ei luonnoksen perusteluissa tarkastella eikä niihin luvata kunnille taloudellista tukea. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi laatia arvio lakiluonnoksen kunnille aiheuttamista lisäkustannuksista. Lisäkustannuksiin on saatava valtion tuki.

 

Lain 15 §:ssä luetellaan hoivan muotoja, mutta ei mainita omaishoidon tukea.  Lain tai asetuksen ei pidä erotella toisistaan erilaisia hoivan järjestämisen tapoja, koska niitä yhdistellään jo nyt parhaimmillaan joustavasti. Sen sijaan laissa tarvitaan hoivahenkilöstön mitoitusperiaatteita. Pelkät suositukset eivät toteuta lakiesityksen tavoitteita riittävästä hoivasta ja huolenpidosta.

 

Vaikka lakiluonnokseen liittyy lisätyöstämistä vaativia kysymyksiä, lakiluonnoksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se parantaisi iäkkäiden ihmisten asemaa. Iäkkäällä ihmisellä olisi lain mukaan oikeus palvelussuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa silloin, kun hänen palvelutarpeensa on monipuolisesti arvioitu ja tarpeet kirjattu palvelusuunnitelmaan. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty vastuutyöntekijä toimisi iäkkään ihmisen tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumista koordinoidessaan. Vanhusneuvostoilla olisi nykyistä jämäkämpi asema välittää iäkkäiden ihmisten ääni kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee iäkkäitä ihmisiä.

 

Palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi lakiluonnoksen jatkotyöstäminen iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi on kannatettava edellä mainitut kommentit huomioiden. Samalla on vielä arvioitava lakiluonnoksen liittyminen sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen.

 

Kaupunginhallitus pitää lakiesitystä tarpeellisena.

 

Suoritetussa äänestyksessä Ojalan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Moisio, Puoskari ja Ylikahri.

 

Esittelijä, sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen, ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

 

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 5

 

 

614 §

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: KIUSAAMISEN ENNALTA EHKÄISEVÄN OHJELMAN KÄYTTÖ HELSINGIN PERUSKOULUISSA

 

Khs 2010-1294

Esityslistan asia Sj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

615 §

6.6.2011 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN NUORTEN VAIKUTTAMISJÄRJESTELMÄN, RUUDIN, KÄYTTÖÖN OTTAMINEN

 

Khs 2011-207

Esityslistan asia Sj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti).

 

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa.

 

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta.

 

Kaupunginhallitus päätti lähettää esityksen demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen seuraavaan kysymykseen:

- mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason demokratian toteuttamiseen?
- miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen?
- miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa ?

Vastauksia kaupunginhallitukselle pyydetään syyskuun 2011 loppuun mennessä.

 

Pöytäkirjanote ja liite 1 demokratia-ryhmän sihteerille (Anja Vallittu), nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä terveyslautakunnalle.

 

Esittelijä muutti esitystään siten, että esityslistan liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti) alaotsikon ”Suuren nuorisofoorumin hallitus” toisen kappaleen toisen virkkeen toinen lause muutetaan muotoon: ”, joka on valintahetkellä
13-17 –vuotias.”

                     

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lisätä päätösehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi:

                     

Kaupunginhallitus päättänee lähettää esityksen demokratia-työryhmälle ja pyytää sen näkemyksen kolmeen seuraavaan kysymykseen:

- mitä välineitä kouluissa voidaan käyttää suoran lähi-, koulu- ja kaupungintason demokratian toteuttamiseen?
- miten kouluissa voidaan tukea nykyistä paremmin nuorten kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen?
- miten nuorisolain kahdeksas pykälä toteutuu päätöksenteon valmistelussa ?

Vastauksia kaupunginhallitukselle pyydetään syyskuun 2011 loppuun mennessä.

                     

Vielä jäsen Oker-Blom teki jäsen Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotukseen lisätään seuraava virke:

                     

- tämä järjestelmä toimisi keskushallinnon alaisuudessa eikä nuorisoviraston alla.

                     

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Oker-Blomin vastaehdotuksen äänin 10-4-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Ojala, Oker-Blom ja Puoskari. Tyhjää äänesti Torsti.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 10

 

 

616 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

eläintarhan johtokunta

26.5.2011

henkilöstökassatoimikunta

 

kaupunginmuseon johtokunta

 

kaupunginorkesterin johtokunta

 

kulttuuri- ja kirjastolautakunta

 

liikuntalautakunta

31.5.2011

nuorisolautakunta

 

opetuslautakunta

 

opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

 

opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto

 

ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta

 

suomenkielisen työväenopiston johtokunta

 

taidemuseon johtokunta

 

Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta

 

eläintarhan johtaja

 

henkilöstökeskus

 

- henkilöstöjohtaja

 

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)

 

- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)

 

- osastopäällikkö (maahanmuutto)

 

museonjohtaja

 

kaupunginorkesterin intendentti

 

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori

 

suomenkielinen työväenopisto

 

- johtava rehtori

 

- apulaisrehtori

 

- aluerehtori

 

taidemuseon johtaja

 

tietokeskus

 

- johtaja

 

- tutkimuspäällikkö

 

- tietohuoltopäällikkö

 

- kehittämispäällikkö

 

työterveysjohtaja

 

Henkilöstön kehittämispalvelut

 

- toimitusjohtaja

 

 

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

617 §

VALTUUTETTU ARTO BRYGGAREN TOIVOMUSPONSI: MATALAN HOITOTASON ULKOLIIKUNTAKENTTIEN RAKENTAMISEEN SOVELTUVIEN ALUEIDEN KARTOITTAMINEN

 

Khs 2010-1240

Esityslistan asia Kaj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Arto Bryggare) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Arto Bryggarelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 6

 

 

618 §

KEHOTUS HOTELLITONTIN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA (KRUUNUNHAKA, TONTTI 1004/4)

 

Khs 2011-1044

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruunuhaka) korttelin nro 4 tontille nro 4 (Pohjoisesplanadi 5, Lampan talo) asemakaavan muutosehdotuksen siten, että rakennuksen käyttötarkoitus voi olla myös toimistokäyttö, katuun rajoittuvia ensimmäisen kerroksen tiloja lukuun ottamatta.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa lautakuntaa harkitsemaan myös asumiskäyttöä ylimmän kerroksen osalta.

 


Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

619 §

MUSEOVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2010-1907

Esityslistan asia Kaj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 22.11.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1272) sekä päätöksen nro 2010-1907/526 mukaisena edellyttäen, ettei pihavajaa rakenneta kiinni tontin rajaan. Rakennus tulee rakentaa sen verran irti tontin rajasta, että sen perustaminen, rakentaminen ja myöhempi huoltaminen on mahdollista tehdä oman tontin puolelta.  

 

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

620 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Khs 2010-859

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

 

Pisara-rata on tarkoitus rakentaa syvään tunneliin Helsingin kantakaupungin alle niin, että se voisi vapauttaa noin 8 laituriraidetta ja neljä linjaraidetta päärautatieasemalta. Hankkeen tavoitteena on junavuorojen ja junaliikenteen toimintavarmuuden lisääminen sekä häiriöherkkyyden vähentäminen.  Näin Pisara-rata vaikuttaisi myönteisesti raideliikenteen, etenkin kaukoliikenteen toimivuuteen päärautatieasemalla ja mah­­dollistaisi nykyistä enemmän raideliikenteeseen tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta etenkin Helsinkiä ympäröivällä Helsingin seudulla. Nopeimmat rakentamista koskevat aikataulut sijoittavat radan rakentamisen jo kymmenen vuoden päähän. Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeeseen ja pitää sitä etenkin päärautatieaseman toimivuuden kannalta välttämättömänä valtion lähitulevaisuuden ratahankkeena.

 

Hankkeelle määrättiin laadittavaksi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2009 ja kaupunki on antanut arviointiohjelmasta aiemmin lausunnon.

 

Vuoden 2035 ennustetilanteessa Pisara-rata lisää hankevaihtoehdosta riippuen arvioilta noin 12 000–14 000 seudullista joukkoliikennematkaa, mikä merkitsee noin puolen prosentin kasvua joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Noin neljä viidesosaa päärautatieaseman käyttäjistä siirtyisi käyttämään muita kantakaupungin asemia, millä on suuri merkitys rautatieaseman jalankulkuvirroille. Selvitysten mukaan Pisara-rata kuitenkin korvaisi arvioilta vain noin 1000 yksityisautolla päivittäin tehtävää matkaa joukkoliikenteellä, minkä vuoksi vaikutukset kasvihuonekaasujen tai muiden haitallisten päästöjen vähentämiseen ovat varsin pienet.

 

Tämä johtunee osaksi siitä, että selvityksessä ei ole arvioitu Pisara-radan laskennallisia vaikutuksia kaukoliikenteeseen ja sen päästöihin. Kansallisesti pitkien henkilöautomatkojen korvautuminen junamatkoilla saattaa olla merkittävää, vaikka suuri osa päästöistä tapahtuisikin tämän arviointiselostuksen tarkastelualueen ulkopuolella. Nyt tämän henkilöauto- ja muun liikenteen välinen kulkutapaosuusmuutos ei näy käytettyjen laskennallisten mallien tuloksissa.

 

Uusia asemia on suunniteltu rakennettavaksi kolmesta neljään (Hakaniemi, Töölö, Keskusta ja mahdollisesti Alppila). Tarkemmin arvioidut vaihtoehdot VE 1–3 poikkeavat toisistaan paitsi asemien lukumäärän, myös tunneliosuuden pituuden suhteen.

 

Hankkeella on runsaasti erilaisia pysyviä ympäristövaikutuksia niin maan alla kuin maan päällä. Ne koskevat erityisesti kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Helsingin kantakaupungissa uusien asemien ja tunnelien kulkuaukkojen ympäristössä. Juuri asemien sisäänkäyntien ja tunnelisuuaukkojen ympäristöt, samoin kuin Vauhtitien ylittävä silta vaativat erityisiä suunnitteluratkaisuja. Suurimmat vaikutukset tältä osin sijoittuvat Eläintarhan ja Alppipuiston ympäristöön.
Liian vähän huomiota on tähän mennessä kiinnitetty valtion ja kaupungin yhteishankkeena etenevän Keski-Pasilan suuren rakentamishankkeen ja Pisara-ratahankkeen keskinäiseen yhteen sovittamiseen ja ajoittamiseen sekä Pisara-radan maanpäällisten raiteiden tilavarausten vaikutuksiin Keski-Pasilan tornialueen toteuttamiseen. Jotta hankkeet eivät häiritsisi toisiaan, tulisi itäinen tornialue rakentaa ennen Pisa-radan uusia maanpäällisiä raiteita tällä kohdin ja radan tärinästä aiheutuvat haitalliset vaikutukset pystyä mahdollisimman tarkoin ehkäisemään.

 

Pisaran 55–53 metrin syvyydessä sijaitseva Keskustan asema olisi syvimmälle maan alle sijoitettava julkinen kokoontumistila Suomessa. Pysyviä vaikutuksia ja kustannuksia syntyy erilaisten teknisten huoltotunneleiden ja johtojen siirroista sekä tulvariskien ja pelastusturvallisuuden huomioon ottamisesta. Myös näiden välttämättömien toimenpiteiden ja rakennelmien toteutustavat ja taloudelliset vaikutukset vaativat vielä lisäselvittelyä.

 

Paljon huomiota on kiinnitettävä myös radan rakentamisaikaisiin vaikutuksiin, kuten louhintatöiden ja räjäytysten tekotapaan ja ajoitukseen sekä louheen kuljetukseen ja hyväksikäyttöön logistisesti järkevällä tavalla. Melu ja tärinä on tarkoin otettava huomioon toimittaessa pääkaupungin tiiviisti rakennetulla ydinalueella. Seuraavassa esitetään tarkempia kommentteja YVA-selostuksen eri aihekokonaisuuksiin liittyen.

 

Yleisarvio selostuksesta

 

Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettely ja arvioinnista laadittu selostus täyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vaatimukset ja tarkoituksen. Kuuleminen on järjestetty asiallisesti ja hankkeesta on tiedotettu hyvin. Suunnitelmia ja vaikutusten arvioinnin materiaalia on pidetty asiasta kiinnostuneiden saatavilla.

 

Suunnitelmassa on otettu huomioon luonnonolosuhteet, rakennettu ympäristö, kaavatilanne, maankäytön ja liikenteen suunnitelmat ja tavoitteet. Haitalliset vaikutukset on tunnistettu riittävästi ja niitä on pyritty välttämään ja lieventämään.

 

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on nyt loppuvaiheessa. Uuden­maan ympäristökeskuksen arviointimenettelypäätöksessä 25.9.2009 mainitut hankkeen arviointia koskevat seikat on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa.

 

Radan ja asemien suunnittelua on tehty sellaisella tarkkuudella, että se mahdollistaa vaihtoehtojen vertailun lisäksi myös ratahankkeen tilan ja toimintojen tarpeen huomioon ottamisen muiden hankkeiden yhteydessä.

 

Pisara-radan rakentamisen aikaiset vaikutukset on arvioitu ja ne ulottuvat laajalle alueelle kantakaupungissa. Vertailuvaihtoehdon (Pasilan lähiliikenneterminaali, vaihtoehto 0+) rakentamisen aikaisia vaikutuksia ei ole selvitetty yhtä yksityiskohtaisesti, mutta ne eivät ulotu Pasilan aluetta laajemmalle.

 

Liikenteellisistä vaikutuksista

 

Pisara-radan vaihtoehtojen ja niiden vertailuvaihtoehtona olevan Pasilan lähiliikenneterminaalin liikenteelliset vaikutukset on selvitetty. Liiken­teellisten vaikutusten vertailu on tehty vuoden 2035 ennustetussa tilanteessa, jolloin pääkaupunkiseudulla on käytössä muun muassa Län­simetro, Kehärata ja rautatieyhteys Lentoasemalle. Vertailuasetelma on sopiva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 kannalta.

 

Tiettynä puutteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että todellisen 0-vaihto­ehdon, eli sen ettei Pisara-rataa lainkaan toteuteta, vaikutuksia ei ole arvioitu ja vertailtu muihin, vaikka jo nyt on selvää, ettei Pasilan lähiliikenneterminaalivaihtoehto ole aitona vaihtoehtona jatkossa mukana vaan on enää teoreettinen.

 

Tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset Keski-Pasilassa ovat eri asemakaava-alueiden osalta erilaiset. Lyhyt tunneli (VE1) on keskustakorttelin asemakaava-alueen osalta selkeästi muita vaihtoehtoja parempi, koska siihen sisältyvät maanpäälliset raiteet tarjoavat lyhyemmät siirtymäajat ja -matkat Pasilan aseman muille raiteille, Pasilan aseman edustalle rakennettavan joukkoliikenneterminaalin pysäkeille ja tulevalle Pasilan metroasemalle. VE1 myös liittyy kiinteämmin osaksi keskustakorttelin liikekeskuksen palveluita. Tunnelivaihtoehdoissa VE2 ja VE3 maanalainen osa Pisara-asemaa sijoittuu huomattavasti etäämmälle keskustakorttelin muista joukkoliikenneyhteyksistä ja keskustakorttelin palveluista. Vaihtoehtojen VE2 ja VE3 huonommat joukkoliikenteenvaihtoyhteydet vähentävät Pasilan aseman käyttöä vaihtoasemana, jolla on selvä vaikutus keskustakorttelin liikekeskuksen ja muun Keski-Pasilan kehitykseen.

 

Junaliikennettä ja joukkoliikennejärjestelmää koskevat vaikutusten arvioinnit ovat selkeät. Vertailuvaihtoehtoon nähden Pisara-rata lisää joukkoliikenteen käyttäjiä. Erityisen hyvin tämä näkyy Pasilan asemalla, jonka käyttäjämäärä kasvaa kolminkertaiseksi nykyiseen nähden alueen maankäytön ja junaliikenteen kasvun myötä.  Pasilasta tulee tärkeä joukkoliikenteen vaihtoasema. Aluetta kehitettäessä on varmistettava liikennevirtojen sujuvuus erilaisin laituri-, tasonsiirtolaite- ja kulkuyhteysjärjestelyin. Muun muassa Pasilan aseman nykyinen liukuporraskapasiteetti on riittämätön.

 

Arviointiselostuksessa todetaan ratahankkeen vähentävän kantakaupungin sisäisiä pyörämatkoja, mitä tulee pyrkiä välttämään, koska kaupungin taholta erityisesti pyöräilyä pyritään voimakkaasti edistämään ja reittejä parantamaan myös Helsin­gin kantakaupungissa.

 

Kantakaupungin uudet asemat vievät noin neljä viidesosaa päärautatieaseman nykyisestä käyttäjämäärästä ja tämä muuttaa olennaisesti myös alueen jalankulkuvirtoja. Mikäli Elielinaukion terminaalin busseja siirretään Kampin terminaaliin Länsimetron käyttöönoton jälkeen, muuttuvat joukkoliikenteen jalankulkuvirrat keskustassa merkittävästi.  Hakaniemen aseman käyttäjämäärä puolestaan kasvaa moninkertaiseksi nykyiseen nähden erityisesti siitä syystä, että vaihtaminen rautatien ja metron välillä on sujuvaa.

 

Töölön asema tuo selvän parannuksen rautatieliikenteen käyttäjille. Ase­man läheisyydessä pääsee vaihtamaan myös Mannerheimintien raitiolinjoille ja Topeliuksenkadun bussilinjoille. Mikäli Topeliuksenkadulle suunniteltu raitiolinja toteutuu, paranevat Meilahden yhteydet edelleen. Pisara-rata nopeuttaa jonkin verran myös yhteyksiä Töölön ja Hakaniemen alueiden välillä.

 

Rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema

 

Arvioinnissa on tuotu esiin se, että tulevan Pisara-radan alueella on hyvin paljon asemakaavalla tai muutoin suojeltuja, erilaisissa inventoinneissa mainittuja tai potentiaalisia suojelukohteita, niin yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Helsingin yleiskaava 2002:n ja alueen nykytilan kuvauksen yhteydessä mainitaan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet, mutta vaikutusten arvioinnista tämä kuitenkin puuttuu kokonaan.

 

Asemien ympäristöissä, sisäänkäyntirakennelmia ja hätäpoistumisteitä koskien sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävillä puisto- ja viheralueilla on useita kohteita, joiden kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot saattavat Pisara-radan edellyttämien maanpäällisen rakenteiden toteuttamisen yhteydessä vaarantua. Selostuksessa näitä kohteita on arvioitu melko kattavasti mutta muutamissa kohdin vaikutuksia ei kuitenkaan ole tuotu esiin riittävässä määrin.

 

Yksi tällainen kohta on Töölön asemaan liittyen Töölöntorin ympäristö. Selostuksessa on kuvattu sisäänkäyntirakennelman vaikutuksia kyseiseen kohtaan varsin lakonisesti toteamalla, että palikkamainen rakennusmassa torin reunassa olisi alueen luonteeseen sopiva ja kaupunkikuvallisesti hyvä. Alueen keskeisenä toiminnallisena sekä historiallisena ja kaupunkikuvallisena aukiona sijaitseva Töölöntori vaatii kuitenkin erityisen huolellista suunnittelua ja vaihtoehtojen tutkimista.

 

Sammonpuistikon kuilusta todetaan, että mikäli hätäpoistumistie toteutettaisiin nykyistä pysäköintilaitoksen sisäänkäyntiä laajentamalla, olisivat kaupunkikuvalliset ja puistikkoon kohdistuvat vaikutukset hyvin haitallisia. Tästä syystä suunnitelmassa onkin päädytty kytkemään hätäpoistumistie ja pysäköintilaitoksen sisäänkäynti maan alla niin, ettei maanpäällisiä rakenteita tarvitse suurentaa.

 

Keskustan aseman osalta selostuksessa on samoin kuvattu Kolmensepänaukion problematiikkaa ja tuotu esiin seikka, että mikäli paikan historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot halutaan säilyttää, sisäänkäynnin sijoittaminen itse aukiolle ei olisi suositeltava vaihtoehto. Kyseisen paikan ongelmallisuutta tulisi korostaa vielä enemmän, sillä kaupungin keskeisen kokoontumispaikan ja kaupunkikuvan merkittävän solmukoh­dan arvojen säilyttäminen lienee yleisesti hyväksytty päämäärä. Siitä syystä paikka tulisi säilyttää koskemattomana ja etsiä aukiolle sijoitetta­van portaan sijalle muu ratkaisu.

 

Mahdollisen Alppilan aseman osalta Siuntionkadun ja Aleksis Kiven kadun sisäänkäynti todetaan puutalomiljööseen sopimattomaksi. Sisäänkäynnille tulisikin tässä kohtaa etsiä toinen ratkaisu.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että myös Vauhtitien siltavaihtoehdot vaativat vielä runsaasti lisähuomiota.  Arviointiselostuksessa esitetyt Vauhtitien siltavaihtoehdot, vaikkakin luonnosmaisina esitettyinä, eivät ole arkkitehtonisesti riittävän korkeatasoisia. Tämä tuo jopa hyvää vaihtoehtoa paremmin esiin sillan suunnittelun problemaattisuuden. Kyseinen kohde edellyttää erittäin laadukasta ratkaisua. Yleisesti ottaen haitalliset vaikutukset ovat monin paikoin alueen maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta niin merkittäviä, että erityisratkaisuihin ja tavanomaista suurempiin rakentamiskustannuksiin on sitouduttava. Tätä olisi voinut arviointiselostuksessa korostaa enemmän.

 

Vaikutusten arvioinnissa ei ole painotettu eri osatekijöiden vaikutuksia. Nähtävästi Alppipuiston merkitystä kaupunkilaisten kokoontumispaikkana ei pidetä kovinkaan tärkeänä, sillä rakentamisen vaikutus puistossa on nähty vain elinolojen vähäisenä heikennyksenä.  Alppipuisto on kuitenkin tärkeä virkistys- ja kokoontumispaikka, mikä on otettava suunnittelussa huomioon. Maiseman kannalta muutokset on sitä vastoin todettu merkittäviksi.

 

Lopuksi kaupunginhallitus huomauttaa, että liitteessä 1 mainitut rakennussuojelulaki (60/1985) ja asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) on kumottu. Rakennussuojelua koskee nykyään laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010). Valtion omistamien rakennusten erityissääntelystä on luovuttu. Liite tulee tältä osin päivittää.

 

Kiinteistö- ja kaavatalous

 

Valtio ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2002 aiesopimuksen Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuista. Aiesopimuksen mukaisesti Keski-Pasilan hankkeen toteutuksen koordinointi tapahtuu valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan yhteistyöryhmän kautta.

 

Pisara-radalla on linjausvaihtoehdosta riippuen erilaisia vaikutuksia Keski-Pasilan alueen maankäyttöön. Keski-Pasilan asemakaavoituksen ja toteutuksen eteenpäin vieminen edellyttää, että Pisaran osalta tehdään päätös toteuttavaksi valittavasta vaihtoehdosta mahdollisimman pian.

 

Keski-Pasilan tornialueen asemakaava-alueella ja sen eteläpuolella lyhyt tunnelivaihtoehto (VE1) on pitkiä tunnelivaihtoehtoja huonompi. VE1:n edellyttämät kaksi uutta pintaraidetta vaikuttavat huomattavasti itäisimpien tornien toteutukseen, seudullisen kevyenliikenteen väylän järjestelyihin ja Eläintarhan ala-asteen piha-alueeseen. Vaihtoehdossa VE1 maanpäälliset raiteet sijaitsevat erittäin lähellä suunniteltua tornialuetta, mikä vaatii hyvän melun ja tärinäntorjunnan suunnittelun. Seudullinen kevyenliikenteen väylä siirretään kulkemaan yhden tornitalon alta. Myös koulun alueella joudutaan kulkuyhteydet pihalle järjestämään uudelleen. Liikennejärjestelyissä tulee ottaa huomioon myös koulun lähiympäristön liikenneturvallisuus sekä rakentamisaikana että pysyvissä järjestelyissä.

 

Laaditussa YVA-selostuksessa Pasilan tornialueen ja rautatieaseman seudun kiinteistötaloudellisia vaikutuksia ei ole perusteellisemmin arvioitu sillä toteamuksella, että Pisara-vaihtoehdon (VE1) ensimmäisessä toteutusvaiheessa ei ole vielä välttämätöntä rakentaa uusia maanpäällisiä lisäraiteita Nordenskiöldinkadun ja Pasilan aseman välille. Selostuksen mukaan riskit merkittävistä taloudellisista vaikutuksista jäävät tämän mukaisesti tornialueelle pieniksi. Lisäraiteet rakennetaan vasta Lentoradan liikennöinnin käynnistyessä, jolloin tornialueen itäiset raken­nukset ovat jo valmiit.

 

Tällaisenaan järjestely pakottaa tornialueen itäosat VE1:ssa määrättyyn toteutusjärjestykseen ja aikatauluun, rakenteiden yhteensovitukseen, rakennevarauksiin ja rakenneratkaisuihin. Kiinteistötaloudelliset vaikutukset ovat vähäisempiä, mikäli radan viereen sijoittuvat tornit rakennetaan YVA-selostuksen oletuksen mukaisesti ennen lisäraiteita, ja mikäli eri rakenteiden etukäteen tehdyssä yhteensovituksessa on onnistuttu.

 

Tässäkin tapauksessa VE1, johon sisältyy maanpäällisten lisäraiteiden rakentaminen Keski-Pasilan alueelle, vaikeuttaa merkittävästi eräiden tornirakennusten rakentamista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tullut tarkastella Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Keski-Pasi­lan tornien toteutettavuuteen, tornien rakentamiskustannuksiin ja kiinteistötalouteen. Nyt arvioinnissa ei ole otettu kantaa siihen vaihtoehtoon, että VE1:n Pasilassa edellyttämät raiteet toteutetaan kaikki kerralla ennen itäisen tornialueen toteutusta.  Tällöin tornien toteutettavuus muuttuu huomattavasti heikommaksi ja tornien sijaintia jouduttaneen siinä tapauksessa muuttamaan ja pohjapinta-alaa mahdollisesti pienentämään.

 

Pasilan rautatieaseman osalta on tutkittu Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia asemarakennukseen ja aseman maanalaiseen tilaan. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, miten Pisara-radan ratkaisut ja toteutusaikataulu vaikuttavat asemarakennukseen ja sen maanalaisiin tiloihin ja mahdollisista muista syistä tehtävien muutostöiden kustannuksiin ja aikatauluihin. Pasilan asema sisältyy Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava-alueeseen. Keskustakorttelin toteutus ja sen yhteydessä tehtävä aseman ensimmäisen vaiheen muutokset on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.

 

Päärautatieaseman kiinteistön liiketaloudellinen arvo muuttuu, kun neljä viidesosaa aseman käyttäjistä siirtyy uusien asemien käyttäjiksi. Kes­­kustan aseman jalankulkuyhteyksien lopulliset ratkaisut edellyttävät vielä aikaa vieviä neuvotteluja kiinteistöjen kanssa ja vaihtoehtojen suunnittelua. Lasipalatsinaukiolle johtavan liukuporrasyhteyden ja siihen liittyvien sisäänkäyntitilojen ja muiden järjestelyjen sijoittaminen korttelialueelle tulee tehdä korttelin muiden kehittämissuunnitelmien ehdoilla siten, että Lasipalatsin korttelin tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet säilyvät avoimina.

 

Nykyään kaupunkijunien aikataulut alkavat ja päättyvät päärautatie­ase­malla, jossa on myös henkilökuntatiloja. Pisara-ratalenkin junien aikataulujen täsmäys, kalustomuutokset, henkilökunnan taukotilat ja sellaiset toiminnot hoidetaan jatkossa kaupunkiratojen muissa osissa. Näitä ei ole tarkemmin eritelty suunnitelmassa tai vaikutusten arvioinnissa.

 

Käpylän aseman eteläpuolella rautatiealue laajenee Louhenpuiston pohjoisosaan. Tämän alueen maankäytöllisen ja kiinteistötaloudellisen arvon muutosta ei ole arvioitu.

 

Yhdyskuntarakentamisen talous

 

Pisara-radan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsee merkittävässä määrin energiatunneleita sekä muita energiahuoltoa ja muuta yhdyskuntatekniikkaa palvelevia maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja sekä niiden kulkuyhteyksiä. Teknisen huollon järjestelmien muutostyöt ovat monimutkaisia ja järjestelmiä voi ottaa pois käytöstä vain lyhyiksi ajoiksi.  Kallion sisällä tehtävät työt sisältävät myös suuria riskejä.

 

Muutostöitä on tunnistettu suunnittelun aikana, mutta kaikkia niitä ei näy johtosiirtojen kustannusarviossa. Joidenkin johtojen muutostöiden ratkaisut on alimitoitettu, mikä johtaa niiden osalta optimistiseen kustannusarvioon. Esimerkkinä voidaan mainita, että kaikki vaihtoehdot edellyttävät Eteläisen Hesperiankadun kohdalla noin 200 metrin pituisen kiertoreitin louhimista energiatunneliin ja lisäksi vaihtoehdoissa 2 ja 3 noin 150 metrin pituisen kiertoreitin louhimista Meilahti-Pasila-Käpylä energiatunneliin. Näiden tulisi olla valmiina ennen Pisara-radan rakennustöiden alkamista. Jatkosuunnittelussa on mahdollisten korvaavien ja/tai väliaikaisen väistö­ratkaisujen teknisen suunnittelun lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota ra­kentamisen aikataulutukseen ja johtokeskeytyssuunnitteluun.

 

Lisäksi on huomattava, että katu- ja raittijärjestelyjen kustannusarvion taso vastaa vain pelkän päällysrakenteen kustannuksia. Kunnallistekniikkaan liittyvien muutostöiden kustannusarvio on näin ollen selvästi liian pieni, joskaan koko hankkeen taloudellisuuteen tällä ei liene suurta merkitystä. Vielä on huomattava, että kaikissa asemien siirtymisissä ja muissa ratkaisussa huomioon otettavaksi tuleva esteettömyyden vaatimus lisää sekin osaltaan kustannuksia jonkin verran.

 

Melu- ja tärinähaitat        Kaupunginhallitus pitää tärkeänä tärinä- ja meluhaitan sekä pienhiukkaspäästöjen pysymistä viitearvojen alapuolella Pisara-radan rakentamisen aikana. Kaupunginhallitus korostaa lisäksi, että asukkaita tulee aktiivisesti informoida kulloisenkin korjaustyövaiheen aiheuttaman melu- ja pölyhaitan kestosta.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on luettelo tärinälle altistuvista ns. herkkien väestönosien terveydenhuollon kohteista. Luettelo terveydenhuollon kohteista vaatii seuraavia korjauksia ja tarkennuksia: Hesperian sairaala-alueella toimii Helsingin kaupungin Kivelän sairaala ja HUS/HYKS:n Psykiatriakeskus. Kivelän sairaalassa (Sibeliuksenkatu 12–14) toimii Töölön terveysasema, Töölön hammashoitola, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaupunginsairaalan fysioterapiayksikkö ja kotisairaala sekä sosiaaliviraston vanhustenkeskus.  Kallion terveysasema sijaitsee Kallion virastotalossa (Toinen linja 4 A), jossa sijaitsee myös Kallion hammashoitola ja useita sosiaaliviraston palvelupisteitä.

 

On lisäksi tärkeää, että Pisara-ratatyömaan lähellä sijaitsevia terveyspalvelujen toimijoita kuullaan ennakkoon ja heidän kanssa sovitaan muun muassa tiedottamisen yhteyshenkilöistä, rakentamisen aikatauluista ja toiminnan edellyttämistä rakennustyön häiriötekijöihin liittyvistä rajoituksista. Tällä taataan, että rakennustyö ei aiheuta kohtuutonta haittaa terveyspalveluiden toimipisteille ja palveluiden käyttäjille.

 

YVA-selostuksen mukaan radan tärinä ja runkomelu vaimennetaan haitattomalle tasolle muun muassa radan rakenteisiin sijoitettavalla vaimennusrakenteella. Keski-Pasilan tornialueelle on suunniteltu yli 16‑kerroksisia toimisto- ja asuinrakennuksia, joista korkeimmat ovat lähes 40-kerroksisia. Pisara-radan toteutusvaihtoehdoista riippuen raken­nusten välittömään läheisyyteen tulee joko maanpäällisiä tai maanalaisia raiteita. Vaihtoehdossa VE1 maanpäälliset raiteet sijoittuvat hyvin lähelle tornitaloja. Korkeissa rakennuksissa värähtelyjen ja runkomelun vaikutus on erilainen kuin matalissa ja tästä Suomessa ei ole kokemuk­sia.

 

Jatkosuunnittelussa on pyrittävä selvittämään tarkemmin tärinän ja melun vaikutukset korkeisiin rakenteisiin, muun muassa tekemällä meluun ja tärinään liittyviä mittauksia esimerkiksi Kehäradan rakentamisen yhteydessä tai Keski-Pasilan nykyisten raiteiden läheisyydessä. Meluhaittojen torjuminen ja tärinän vaimentaminen ei saa olla pelkästään tornitalojen rakennuttajien vastuulla. Tornit on tarkoitus rakentaa ennen Pisaran lisäraiteiden rakentamista, joten tornien rakennuttajilla ja Helsingin rakennusvalvontavirastolla on oltava hyvissä ajoin tieto toteutuvasta tärinästä ja melusta. Radan rakentaminen tulee tehdä siten, että liikennöinti radalla aiheuttaa mahdollisimman vähän tärinää ja melua. Etukäteen ilmoitettuihin tärinän ja melun raja-arvoihin on sitouduttava.

 

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ei ole arvioitu rakentamisesta ja raideliikenteestä aiheutuvan tärinän vaikutusta kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkien väsymislujuuteen eikä sähkökaapeleiden täri­näkestoisuuksiin. Alppilan lämpökeskuksen teknisten laitteiden ja siellä sijaitsevien kemikaalien vuoksi tärinän vaimentamiseen kohteen läheisyydessä on samoin kiinnitettävä erityistä huomiota. Töiden ajankohdat on sovitettava Helsingin Energian lämmöntuotannon mukaan ja varmistettava polttoaineen toimitus nykyisen polttoaineen purkupaikan ollessa pois käytöstä.

 

Rakentamisen vaikutukset keskustan alueella

 

Mikäli hankkeen toteuttamiseen päädytään, on se suurin ja kallein kantakaupungin alueen rakennushanke kautta aikojen. Rakentamisen suorat vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle.

 

Keskustan aseman louhinta on esitetty tehtäväksi keskustan huoltotunnelin kautta. Se ei ole realistista, sillä huoltotunnelin tulee olla huolto- ja pysäköintiliikenteen käytössä. Aseman ja ratatunneleiden louhinnan edellyttämiä ilmanvaihtokanavia ei voi asentaa huoltotunneliin. Näin suurta määrää louheenkuljetuksia ja muuta työmaaliikennettä ei voi ottaa huolto- ja pysäköintiliikenteen sekaan. Työmaaliikenne aiheuttaa huomattavaa pölyhaittaa, jolla on merkitystä huoltotunnelin käyttäjien terveyteen, viihtyvyyteen, näkyvyyteen liikenneverkossa ja tilojen kunnossapitoon.

 

Keskustan aseman pysyvän pelastus- ja huoltotien voi sen sijaan liittää keskustan huoltotunneliin. Rakentaminen vaatii oman ajotunnelin, jonka yhteyteen tulee varata riittävän laaja alue työtukikohdalle. Kantakau­pungin alueella työmaa-alueet ovat niukat maan päällä ja maan alla. Töölön, Hakaniemen, Alppilan ja Pasilan asemien rakentamisen ajotun­nelit on esitetty suunnitelmassa realistisella tavalla.

 

Pisaran rakentamisesta syntyy suuri määrä louhetta ja kaivumassoja. Työmaaliikenne aiheuttaa huomattavaa haittaa ja jatkosuunnittelussa on etsittävä ratkaisuja, joilla haittoja vähennetään. Louheen välivarastointiin, loppusijoitukseen ja louheen käsittelyyn olisi alettava etsiä ratkaisuja jo hankkeen varhaisessa vaiheessa.  Kiviaines tulisi murskata paikalla, jotta sen välitön käyttökelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä ja tarve tuoda kiviainesta muualta Uudeltamaalta vähenisi. Murskaaminen maan pinnalla kantakaupungissa ei onnistu meluhaitan ja kiviaineksen käsittelyn vaatiman tilan vuoksi.

 

Edellä olevan perusteella rakentamisen suunnittelua tulisi tehdä tarkem­min varsinkin keskustan alueella ennen asemakaavasuunnittelun vaihetta. Samalla tulee tutkia erilaisia kalliokiviaineksen käsittelymahdollisuuksia työmaan läheisyydessä, jotta sen käsittelyn haitat olisivat mahdollisimman pienet ja hyödyt suuret. Mikäli kiviaines saadaan keskustan alueelta suoraan käyttökohteisiin esimerkiksi vesitietä pitkin, vähentää se maansiirtoliikenteen haittoja keskustassa.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että hankkeen toteuttaminen ripeässä aikataulussa on toivottavaa, mutta hyvän lopputuloksen saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion ja Helsingin kaupungin, kiinteistön omistajien, erityisviranomaisten, radan suunnittelijoiden ja rakentajien kesken. Prosessin onnistumisen varmistamiseksi korkeatasoiseen jatkosuunnitteluun, neuvotteluihin ja sopimusten laatimiseen on varattava riittävästi aikaa.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, opetuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle ja työterveyskeskukselle.

 

Esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon alaotsikon ” Rakennettu kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema” toiseksi viimeisen kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi esityslistan sivulle 65 lisätään seuraava virke:

 

Alppipuisto on kuitenkin tärkeä virkistys- ja kokoontumispaikka, mikä on otettava suunnittelussa huomioon.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 18

 

 

621 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

asuntotuotantotoimikunta

1.6.2011

rakennuslautakunta

7.6.2011

 

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

 

7.6.2011

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITE

Päätöksen perustelut


 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Risto Rautava

Jenni Lähdesmäki

puheenjohtaja

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

Mari  Puoskari                                        Kimmo Helistö

 

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa  21.6.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkityöpäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

Jenni Lähdesmäki

 

hallintosihteeri

 

 

 


MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

MUUTOKSENHAKUKIELTO

 

(Asian valmistelu)               Pöytäkirjan 597, 602, 605-606, 609-614, 616-618 ja 620-621 §:t

 

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

 

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

 

(Asian täytäntöönpano)      Pöytäkirjan 598 ja 604 §:t

 

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

 

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

 


OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

-                                       se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

-                                       kunnan jäsen.

 

Oikaisuvaatimusaika

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

 

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

 

Sähköpostiosoite:            helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

Postiosoite:                       PL 10

                                            00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Faksinumero:                   (09) 655 783

 

Käyntiosoite:                    Pohjoisesplanadi 1113

 

Puhelinnumero:              (09) 310 13700

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.1516.00.

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

 

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

 

-                                       päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

-                                       miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

-                                       millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

-                                       oikaisuvaatimuksen tekijä

-                                       millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

-                                       oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

 

Pöytäkirja

 

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

 


 

(Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen)

 

VALITUSOSOITUS

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

 

Pöytäkirjan 619 §

 

Valitusoikeus

 

Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valituksella

 

-                                       se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa

-                                       viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija

-                                       sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa

-                                       se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa

-                                       kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa

-                                       toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen

-                                       Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

-                                       muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

 

Valitusaika

 

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

 

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valitusviranomainen

 

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

 

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

 

Sähköpostiosoite:            helsinki.hao@oikeus.fi

 

Postiosoite:                       Ratapihantie 9

                                            00521 HELSINKI

 

Faksinumero:                   010 36 42079

 

Käyntiosoite:                    Ratapihantie 9

 

Puhelinnumero:              010 36 42000

 

Valituksen muoto ja sisältö

 

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

 

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

-                                       päätös, johon haetaan muutosta

-                                       miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

-                                       perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

 

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan

puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos

valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava

myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

 

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

Valitukseen on liitettävä

 

-                                       päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-                                       todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

-                                       asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

 

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

 

Pöytäkirja

 

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

 

Sähköpostiosoite:            helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

Postiosoite:                       PL 10

                                            00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Faksinumero:                   (09) 655 783

 

Käyntiosoite:                    Pohjoisesplanadi 1113

 

Puhelinnumero:              (09) 310 13700

 

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.1516.00.

 


ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

 

 

(Beredning)                         597, 602, 605-606, 609-614, 616-618 och 620-621 § i protokollet

 

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

 

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

 

 

(Verkställighet)                   598 och 604 § i protokollet

 

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

 

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

 


 

ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

 

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

 

Rätt att begära omprövning

 

Omprövning får begäras

 

-                                       av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

-                                       av kommunmedlemmarna.

 

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

 

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

 

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

 

Omprövningsmyndighet

 

Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

 

E-postadress:                   helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

Postadress:                       PB 10

                                            00099 HELSINGFORS STAD

 

Faxnummer:                     (09) 655 783

 

Besöksadress:                 Helsingfors stads registratorskontor

                                            Norra esplanaden 11–13

 

Telefonnummer:              (09) 310 13700

 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

 

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

 

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

 

I begäran om omprövning ska uppges

 

-                                       det beslut som begäran om omprövning gäller

-                                       hurdan omprövning som begärs

-                                       på vilka grunder omprövning begärs

-                                       vem som begär omprövning

-                                       på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

-                                       kontaktuppgifter till den som begär omprövning.

 

Protokoll

 

Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.


 

(Förvaltningsbesvär, undantagsbeslut)

 

BESVÄRSANVISNING

 

Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.

 

619 § i protokollet

 

Besvärsrätt

 

I ett ärende gällande undantagsbeslut får ändring genom besvär sökas

 

-                                       av den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet

-                                       av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

-                                       av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

-                                       av den vars boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av projektet

-                                       av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

-                                       inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

-                                       av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland

-                                       av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

 

Besvärstid

 

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

 

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Besvärsmyndighet

 

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

 

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

 

E-postadress:                   helsinki.hao@oikeus.fi

 

Postadress:                       Bangårdsvägen 9

                                            00521 HELSINGFORS

 

Faxnummer:                     010 36 42079

 

Besöksadress:                 Bangårdsvägen 9

 

Telefonnummer:              010 36 42000

 

Formen för och innehållet i besvärsskriften

 

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

 

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

 

                    det beslut som besvärsskriften gäller

                    till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

                    på vilka grunder ändring söks.

 

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

 

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet och intakthet.

 

Till besvärsskriften ska fogas

 

                    det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

                    ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

                    de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

 

Rättegångsavgift

 

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 89 euro för behandlingen av ärendet.

 

Protokoll

 

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

 

E-postadress:                   helsinki.kirjaamo@hel.fi

 

Postadress:                       PB 10

                                            00099 HELSINGFORS STAD

 

Faxnummer:                     (09) 655 783

 

Besöksadress:                 Norra esplanaden 1113

 

Telefonnummer:              (09) 310 13700

 

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.