521 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Helistö (varalla Halla-aho) ja Kantolan (varalla Ylikahri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

522 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

523 - 528 §

Kaupunginvaltuuston 8.6.2011 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

523 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 16.5.2011 pöydälle pantu asia
Kokonaisselvitys harmaan talouden tilasta ja torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

524 §

Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön muuttaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

525 §

Määrärahasiirrot HUS:n, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välillä vuoden 2011 talousarviossa

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

526 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 16.5.2011 pöydälle pantu asia
Viikin Latokartano V-alueen korttelin nro 36245 tonttien vuokrausperusteiden tarkistaminen ja osto-oikeuden sisällyttäminen tonttien maanvuokrasopimuksiin

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

527 §

Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjauksen hankesuunnitelma

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

528 §

Vuokrausperusteet Myllypuron asuintonteille (Vartiokylä, Myllypuro, tontit 45585/2 - 4)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

529 §

HAKEMUS EU:N ILMANLAATUDIREKTIIVIN TYPPIDIOKSIDIA KOSKEVAN VUOSIRAJA-ARVON MÄÄRÄAJAN SAAVUTTAMISELLE

Khs 2011-911

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti toimittaa ympäristöministeriölle, sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, seuraavan hakemuksen:

Kaupunginhallitus toteaa, että typpidioksidin raja-arvo on ylittynyt määräajan 2010 jälkeen Helsingin keskustassa. Helsingin kaupunki hakee ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (13/2011) mukaisesti määräajan pidennystä typpidioksidin raja-arvon saavuttamiseksi.

Hakemusasiakirjat EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan saavuttamiselle ovat tämän asian sähköisinä liitteinä:

1) Hakemus (Excel-tiedosto)

2) Liite 1 (Appendix 1, Notes to Forms; Word-tiedosto)

3) Liite 2 (Appendix 2, Note Annex to Form 2, Maps; Word-tiedosto)

4) Liite 3 (Appendix 3, Modelling of NO₂ concentration…; Word-tiedosto)

5) Liite 4 (Appendix 4, Note to Forms 5 A and 5 B; Excel-tiedosto)

6) Liite 5 (Appendix 5, Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen arviointi 2008-2010; Word-tiedosto)

Hakemuslomake liitetiedostoineen on lisäksi nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internetsivuilla Ympäristökeskus > Ympäristön tila > Ilma > Selvitykset ja ohjelmat > Hakemus EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan saavuttamiselle.

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016

Ilman epäpuhtauspitoisuuksille on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Jos asetuksessa säädetty raja-arvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, kunnan on laadittava ja toimeenpantava suunnitelmia tai ohjelmia, joilla raja-arvojen ylittyminen estetään säädetyissä määräajoissa. Helsingin kaupunginhallitus on 19.5.2008 § 736 hyväksynyt Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016, joka on rajattu koskemaan typpidioksidin (NO₂), hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) sekä pienhiukkasten (PM_2,5) päästöjä ja pitoisuuksia.

./. Ympäristökeskus > Asiakaspalvelu > Julkaisut > Julkaisut > Julkaisut 2008 > Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008–2016 (pdf 3 122 kB).

Typpidioksidi

Typpidioksidin raja-arvot tuli saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Typpidioksidin raja-arvo ylittyy kuitenkin edelleen Helsingin keskustassa.

Typpidioksidipitoisuuksien on odotettu alenevan uusien ajoneuvojen puhdistustekniikan kehittyessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Liikenteen suorat typpidioksidipäästöt ovat kasvaneet viime vuosina. Kasvu johtuu dieselajoneuvojen osuuden lisääntymisestä. Nykyisissä dieselautoissa typpidioksidia muodostuu enemmän kuin bensiinikäyttöisissä autoissa. Dieselautojen osuus on kasvanut autoverouudistuksen myötä noin puoleen myydyistä uusista ajoneuvoista, mutta kasvu näyttää sittemmin tasaantuneen. Sama ilmiö on havaittu muissakin maissa eikä raja-arvoa ole pystytty saavuttamaan määräajassa useimmissa muissakaan Euroopan suurista kaupungeista.

Joukkoliikenteen kehittämiseen ja sen houkuttelevuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeä osa ilmansuojelun toimintaohjelmaa, vaikka näitä toimia toteutetaan myös muista syistä kuin ilmansuojelun takia. Useimmat joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet ovat pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden autoliikennettä vähentävä ja ilmanlaatua parantava vaikutus toteutuu vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi Länsimetron ja Jokeri II-poikittaisbussilinjan arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2015. Ilmansuojeluohjelmien mukaiset toimenpiteet ilmanlaadun parantamiseksi ja raja-arvojen saavuttamiseksi on siis käynnistetty, mutta ne eivät ole ehtineet vaikuttaa vuoteen 2010 mennessä, koska ohjelma hyväksyttiin vasta vuonna 2008.

Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen vuonna 2010 hyväksytty varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Suunnitelman lisäksi laaditaan 31.5.2012 mennessä pääkaupunkiseudun liikenteenhallintasuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Suunnitelma kattaa liikenteen rajoittamissuunnitelman ja joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin poikkeussuunnitelman. Nämä suunnitelmat korvaavat pääkaupunkiseudun aiemmat varautumissuunnitelmat.

Pöytäkirjanote liitteineen sähköpostitse ympäristöministeriölle (kirjaamo.ym(at)ymparisto.fi) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (kirjaamo.uusimaa(at)ely-keskus.fi).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

530 §

16.5.2011 pöydälle pantu asia

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2011-426, 2010-2397, 2011-193, 2011-660, 2011-661, 2011-708, 2011-560

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 1 176 800 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2011 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	110 000
	- hallinnoija: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
2	Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti	520 000
	- hallinnoija:Talous- ja suunnittelukeskus/elinkeinopalvelu
3	Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä	356 800
	- hallinnoija: Terveyskeskus
4	Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa	110 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
5	Kotihoidon interaktiivisen TV:n kokeilu	80 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmalle sidotaan innovaatiorahastosta 110 000 euron rahoitus vuodelle 2012 ja Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä -hankkeelle vuosille 2012-2013 yhteensä 708 200 euroa. Kaupunginhallitus päätti, ettei sosiaaliviraston Virtaa ja virettä -hankkeelle, terveyskeskuksen Tekstinkäsittely-yksikön toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmä -hankkeelle ja sosiaaliviraston Kuntalaispalvelut ja asiakaspalvelu -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska hankkeet eivät vastaa innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa. Ehdotetun mukainen toiminta tulisi rahoittaa normaalina toimintana talousarviomäärärahojen puitteissa.

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että seuraaville hankkeille vuonna 2010 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt, suuruusluokkaa 76 530 euroa, osuus, saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeiden kustannuksiin.

	Hanke/projekti	euroa

6	HKL-liikelaitoksen hankkeet	25 530
	- hallinnoija: HKL-liikelaitos
7	Yhteisöllinen koulu -hanke	51 000
	- hallinnoija: Opetusvirasto

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella syyskuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 31.8.2011 mennessä ja ajalta 1.7.-31.12.2011 on toimitettava 16.1.2012 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2011 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2012 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2011 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle (Helena Ylisipola), terveyskeskukselle (Jussi Lind), opetusvirastolle (Liisa Lind), Aalto-yliopiston teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), HKL-liikelaitokselle (Petri Norrena), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-9

531 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 16.5.2011

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama 17.5.2011

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallinto-osaston osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

532 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

533 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia-liikelaitoksen johtokunta	19.5.2011
pelastuslautakunta	17.5.2011
yleisten töiden lautakunta	17.5.2011

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

534 §

ESITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATON SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2011-362

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti

1 esittää sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädäntötoimenpiteitä valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton automaattisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi ja samalla

2 lähettää esityksen tiedoksi valtuutettu Päivi Lipposelle vastauksena maksukattoa koskevaan kirjeeseen:

Kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asiakasmaksuille on säädetty maksukatto. Vuonna 2010 maksukatto oli 633,00 euroa. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton seurannasta on lainsäädännössä asetettu palvelujen käyttäjille eli kuntalaisille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 26 b §:n mukaan palvelun käyttäjän tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ylittyminen. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa todistus siitä. Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Todistuksen saamiseksi palvelun käyttäjän on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista.

Vapaakorttia tulee anoa maksukaton ylittymistä seuraavan kalenteri-vuoden loppuun mennessä. Vapaakortin myöntämisen jälkeen palvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa, jonka hoitopäivämaksu alenee 32,50 eurosta 15,00 euroon. Maksukaton kertymäkausi on kalenterivuosi. Maksukaton laskentaan sisältyvät palvelut on lueteltu Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto-ohjeessa.

Koska vastuu asiakasmaksukaton täyttymisen seurannasta kuuluu kokonaan asiakkaalle, Helsingin kaupunki on laatinut lyhyen ohjeen asiakkaan tueksi. Ohjeessa todetaan, että asiakkaan tulee säilyttää laskut/kuitit ja kertoa hoitoon tullessaan, mikäli hänellä on jo myönnetty vapaakortti. Taloushallintopalvelu on laatinut ko. ohjeen ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja päivittänyt sitä sen jälkeen aina tarvittaessa. Ohje lähetetään vuosittain terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston toimipisteisiin edelleen jaettavaksi.

Kun maksukattoon oikeuttavia maksuja on kertynyt 633,00 euroa tai summa on täyttymässä terveyskeskuksen tai sosiaaliviraston laskun kohdalla, asiakas voi ottaa yhteyttä taloushallintopalvelun laskutukseen.

Ohjeessa on mainittu myös osoite, johon voi lähettää kopiot maksetuista laskuista. Ohjeessa mainitaan myös, että ”muistakaa erityisesti lähettää kopiot Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS, mm. Meilahden ja Töölön sairaalat) poliklinikka- tai hoitopäivämaksujen laskuista.”

Lisäksi ohjeessa mainitaan, että ”Ne maksut, jotka olette mahdollisesti maksaneet liikaa, palautetaan ilmoittamallenne pankkitilille tai hyvitetään seuraavassa laskussa. Pankkitilin numero teidän tulee esittää kirjallisesti.”

Palvelun käyttäjän suorittamista asiakasmaksuista maksukaton saavuttamisen seuraamiseksi on mahdollista ylläpitää erityistä rekisteriä. Rekisteriin saa merkitä ainoastaan palvelun käyttäjän tunnistetiedot, hoitopaikat sekä määrätyt ja suoritetut maksut.

Haasteena maksukaton kertymisen seurannassa on, että maksukattoa kerryttävät tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa/kuntainliitossa/sairaanhoitopiirissä palvelu on tuotettu. Helsingissä maksukattoon sisältyviä palveluja tuottavat terveyskeskus, sosiaalivirasto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Yhteisiä tietojärjestelmiä ei ole eikä eri toimintayksiköiden rekistereitä saa yhdistää, joten kattava seuranta ei palvelun tarjoajien toimesta ole mahdollista.

Poikkeuksena edelliseen ovat ne tapaukset, joissa asiakas on terveyskeskuksen sairaalassa vuodeosastohoidossa yhtäjaksoisesti 1. - 20. tammikuuta, jolloin maksukatto hänen osaltaan täyttyy. Näille asiakkaille taloushallintopalvelun laskutus toimittaa vapaakortin ilman asiakkaan hakemusta. Tällaisia ilman hakemusta myönnettäviä vapaakortteja on vuosittain noin 300 kappaletta.

Tarvittaessa terveyskeskus, sosiaalivirasto ja taloushallintopalvelu neuvovat sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä maksukattoon liittyvissä kysymyksissä. Kuntalaisten kysymyksiin vastataan päivittäin taloushallintopalvelun asiakaspalvelunumerossa 310 25350. Lisäksi mm. sosiaalityöntekijät ohjeistavat asiakasta tarvittaessa maksukattoon liittyvissä asioissa. Lisäksi maksukatto-ohje on esillä toimipaikoissa niiden ilmoitustaululla.

Taloushallintopalvelun laskutus pyrkii omalta osaltaan palvelemaan kuntalaisia maksukattoon liittyvissä asioissa mahdollisimman hyvin mm. seuraavasti:

- ”toimitamme vuosittain maksukatto-ohjeen sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen toimipisteisiin edelleen jaettavaksi,

- neuvomme tarvittaessa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstöä maksukattoon liittyvissä kysymyksissä,

- huolehdimme siitä, että laskuistamme ilmenee maksukattoa kerryttävät palvelut merkinnällä ”*maksukattoon”,

- myönnämme vapaakortit hakemuksetta niille henkilöille, joilla maksukatto täyttyy yhtäjaksoisen vuodeosastohoidon aikana 1. – 20. tammikuuta,

- neuvomme ja opastamme kuntalaisia maksukattoasioissa,

- pyydettäessä annamme tiedotusvälineille haastatteluja maksukattoasioissa,

- jatkossa liitämme maksukattotiedotetta satunnaisesti esim. akuutin vuodeosastohoidon laskuihin

- ja ennen kaikkea myönnämme kuntalaisille hakemuksesta vapaakortit Helsingin kaupungin osalta, yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa”.

Kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuoltolain mukaan vapaa hoitoon hakeutuminen on mahdollista vuoden 2014 alusta lukien. Tämän vuoksi toimenpiteet maksukaton täyttymisen valtakunnallisen automaattisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi ovat välttämättömiä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, valtuutettu Päivi Lipposelle ja terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

535 §

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE VELKAJÄRJESTELYLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Khs 2011-695

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa oikeusministeriölle velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää velkajärjestelylain uudistuksen tavoitteita ja muutosehdotuksia tärkeinä ja toissijaista lopullista vanhentumista koskevien säännösten lisäämistä velan vanhentumisesta annettuun lakiin kannatettavana. Lisäksi pidetään hyvänä, että velkajärjestelyasia muuttuu ulosottovetoiseksi järjestelmäksi. Maksuohjelman toteuttamisen valvonnan siirtyminen ulosottolaitokselle yksinkertaistaa tilitysmenettelyä velallisen kannalta. Joustava ja ajantasainen maksuohjelma poistaa nykyisen lisäsuorituslaskennan talous- ja velkaneuvonnasta. Talous- ja velkaneuvonnan velalliselle maksuohjelman aikana antama tuki ja ulosoton suorittama maksuohjelman valvonta edesauttavat velallisen mahdollisuutta aidosti uuteen alkuun maksuohjelman päätyttyä.

Velkajärjestelymenettelyn yksinkertaistaminen, maksuohjelman muuttuminen joustavaksi ja ajantasaiseksi sekä maksuohjelman toteutumisen valvonnan ja kertymien tilityksen siirtyminen ulosottoviranomaiselle nopeuttavat ja selkeyttävät velkajärjestelymenettelyä.

Esityksen 8 ja 9 §:ssä säädetään velalliselle vahvistettavasta elinkustannusosasta ja velkojille suoritettavasta tilitysosasta. Velkajärjestelyn perusajatus on se, että velallisen tulee maksuohjelman ajan luopua sellaisesta tulosta, joka ei ole välttämätöntä toimeentulon turvaamiseksi. Kaikkien velkajärjestelyvelallisten elinkustannuksiin jätettävä määrä määritettäisiin tuloista riippumatta yhdenmukaisella tavalla. Velallisen asumiskustannuksista otetaan huomioon vain pääluvun mukainen osa. Ehdotetut elinkustannusosan määrät ylittävät useissa tapauksissa sekä toimeentulotuen määrän että jossakin määrin nykyisen velkajärjestelynormin. Velallisen elinkustannusosan perusosa lasketaan ulosoton suojaosuuden perusteella. Yksinasuvan velallisen perusosa olisi 95 % suojaosuudesta. Jos velallisen elatuksen varassa on perheenjäseniä tai hän jakaa asumiskustannukset, velallisen itsensä osalta laskettaisiin 80 % suojaosuudesta ja elatuksen varassa olevan perheenjäsenen osalta 70 % ulosoton perhekorotuksesta.

Nykyinen velkajärjestelynormi perustuu yksittäistapaukselliseen laskemiseen, jossa vaikuttavat myös puolison tulot ja menot. Ehdotetussa mallissa on irtaannuttu tällaisesta ajattelusta. Kaupunginhallitus pitää uusia ehdotettuja menettelytapoja ja laskentaperusteita hyvinä edellyttäen kuitenkin, että ennen lopullista lain hyväksyntää tarkistetaan se, että elinkustannusosa on riittävä ja etteivät muutokset lisää toimeentulotukimenoja. Kaupunginhallitus pitää lisäksi tärkeänä, että asumiskulut otettaisiin pääkaupunkiseudulla huomioon sen suuruisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Asumiskustannuksiin pitäisi voida puuttua vain silloin, kun ne ovat selkeästi huomattavan suuret. Velallinen, jolla on maksuhäiriö, ei erityisesti pääkaupunkiseudulla pysty vaihtamaan asuntoa.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, ettei velalliselle parantuneesta tulotasostaan tulevaa lisäosaa tulisi pienentää nykyisestä 50 %:sta ehdotuksen mukaiseen 30 %:iin. Velallisia tulisi kannustaa parantamaan tulotasoaan velalliselle jätettävällä suuremmalla lisäosalla.

Esityksen 12 ja 13 §:ssä säädetään sopimuksesta velkojen järjestelystä ja velkajärjestelyn hakemisesta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että sovintoratkaisujen määrä lisääntyisi ja että käräjäoikeus voisi vahvistaa sopimuksen työryhmän esityksen mukaisesti ilman pienvelkojien suostumusta (saatavan pääoma enintään 1 000 euroa). Velallisen tulee laatia velkajärjestelyhakemuksensa nykykäytännöstä poiketen osin maksuohjelmaehdotuksen muotoon. Maksuohjelmaehdotukset laadittaisiin käytännössä suurilta osin talous- ja velkaneuvonnassa.

Velkajärjestelylain 19 §:ään ehdotetaan otettavaksi käräjäoikeuteen jätetyn hakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen tiedoksiantoa velkojille sekä niistä annettavia lausumia koskevat säännökset. Pykälässä on lueteltu ne asiat, joista velkojat voivat lausua. Ehdotuksen 19 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velkoja voi lausumassaan riitauttaa toisen velkojan saatavan tai muun vaatimuksen ja 4-kohdan mukaan velkoja voi antaa muun lausuman maksuohjelmaehdotuksesta ja maksuohjelman vahvistamiseen vaikuttavasta asiasta. Lisäksi ehdotuksen 19 §:n toisessa momentissa kehotetaan, jos 11 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta saldopäivästä on kulunut yli neljä kuukautta, velkojaa ilmoittamaan, onko saatavan määrään tullut korkoa lukuun ottamatta sellaisia olennaisia muutoksia, joita ei ole mainittu velallisen hakemuksessa ja joilla on merkitystä velkojan jako-osuuden määräytymisen kannalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotuksen 19 §:ssä pitäisi olla selvä säännös siitä, että velkoja voisi tässä vaiheessa antaa lausuman myös omista saatavistaan. Käräjäoikeuteen jätetty maksuohjelmaehdotus perustuu velallisen laatimaan velkaluetteloon, joten velkojalla tulee olla mahdollisuus antaa lausuma, jossa velkoja pyytää korjaamaan

määrältään omia saataviaan, lisäämään luettelosta pois jääneitä saatavia tai poistamaan luettelosta sellaisia saatavia, jotka eivät kuulu velkajärjestelyn piiriin. Tämä mahdollisuus pitää olla selkeästi aina eikä vain silloin, kun saldopäivästä on kulunut yli 4 kuukautta. Tällä pyrittäisiin varmistamaan, että vahvistettavaan maksuohjelmaan tulisi merkittyä kaikki velkajärjestelyyn kuuluvat velat ja että ohjelmaan merkityt velat ovat oikean määräisiä ja että ohjelmassa ei ole mukana sinne kuulumattomia velkoja. Tämä on tärkeää etenkin, jos ei ole käytetty ehdotuksen 20 §:n mukaista kuulutusmenettelyä velallisen kaikkien velkajärjestelyyn kuuluvien velkojen selvittämiseksi.

Esityksen 6 luku sisältää säännökset maksuohjelman kestosta ja vapaakuukausista. Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että velalliselle tulojen vähäisyyden tai vaihtelevuuden perusteella määrätty viiden vuoden maksuohjelma lyhenee tilitysosaa kerryttämällä. Ehdotuksen mukaan jokainen kertymäkuukausi lyhentäisi kuluneen kertymäkuukauden lisäksi yhden kuukauden maksuohjelmaa loppupäästä, mitä seikkaa voidaan pitää velallisen kannalta kannustavana. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että velkajärjestelyn voisi saada myös työtön tai lyhytkestoisissa työsuhteissa oleva velallinen. Esityksessä ehdotetaan, että velallisella olisi maksuohjelman aikana oikeus saada enintään kolme vapaakuukautta 12 kuukauden jaksoa kohti. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että järjestely olisi mahdollisimman joustava ja väljä sekä antaisi velalliselle mahdollisuuden taloudenhallintaan maksuohjelman aikana. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että velallinen voi itse valita vapaat kuukaudet, esim. lomarahakuukauden.

Esityksen 7 luvussa säädetään omistusasunnon säilyttämisen edellytyksistä. Kaupunginhallitus pitää erittäin tärkeänä, että omistusasunnon säilyttämistä koskevat periaatteet olisivat riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Kaupunginhallitus katsoo vielä, että velallisen tarvetta vastaavan asunnon säilyttäminen tulee olla uudessakin velkajärjestelymenettelyssä kohtuullisella tavalla mahdollista.

Esityksen 8 luvussa säädetään ammatin- ja elinkeinonharjoittajien mahdollisuudesta hakeutua velkajärjestelyyn. Ehdotetulla säännöksellä pyritään siihen, että rajatuissa tapauksissa yksityisen ammatin- tai elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan velat voitaisiin järjestellä velkajärjestelyssä yksityistalouden velkojen lisäksi. Koska kyseessä on uusi tehtäväkokonaisuus, kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että säännökset ovat toimivia ja sisällöltään kattavia.

Mietinnössä ehdotetun saatavan toissijaista lopullista vanhentumista koskevan uudistuksen tarkoituksena olevan lopullisen vanhentumisen ulottaminen myös ulosottoperustetta vailla oleviin saataviin yhdenmukaistaa velallisten asemaa ja on siten tavoitteena kannatettava.

Kolme vuotta ulosottoperusteeseen liittyvää määräaikaa pidempi toissijainen lopullinen vanhentumisaika on perusteltu, koska tässä ajassa ilman vanhentumisen katkaisevaa toimenpidettä saatava joka tapauksessa vanhentuisi. Lisäksi kolmen vuoden sisällä saatavan erääntymisestä on jo usein ehditty hakea saatavalle ulosottoperuste niissä perintätapauksissa, joissa se on ollut järkevää.

Toisaalta on todettava, että ehdotettu uudistus luo jo nyt moniportaiseen vanhentumislainsäädäntöömme uuden portaan, mikä aiheuttaa haasteita perintärutiinien hoitamiselle sekä lisävaatimuksia perintähenkilökunnan ammattitaidolle ja voi heikentää kokonaistietämystä vanhentumislainsäädännön sisällöstä. Vanhentumissäännösten monimutkaisuutta lisää se, että ehdotus rajaisi toissijaisen lopullisen vanhentumisen koskemaan ainoastaan osaa luonnollisten henkilöiden veloista ja jättäisi esimerkiksi yksityishenkilöiden väliset velat ja korvausvelat toissijaisen vanhentumisen ulkopuolelle.

Tulevissa uudistushankkeissa vanhentumissäännösten kokonaisuus olisikin syytä ottaa tarkasteltavaksi, jolloin voitaisiin selvittää mahdollisuudet säännösten johdonmukaistamiselle ja yksinkertaistamiselle.

Mietinnössä esitetty viiden vuoden siirtymäaika niiden velkojen osalta, joilla on jo ulosottoperuste, on tarpeellinen, koska velkojat ovat oikeudellisen perinnän kuluriskiä ja eri perintäkeinoja arvioidessaan ennakoineet, että saatavia voidaan periä 15/20 vuotta tuomion antamisesta.

Uudistus sisältää olennaisia muutoksia. Ehdotuksen mukaan talous- ja velkaneuvonnalle tulee uusia tehtäväkokonaisuuksia: esim. taloudenhallintaa koskevan suunnitelman, maksuohjelman ja asunnonsäilytyslaskelmien laatiminen, avustaminen velallista kaikissa velkajärjestelyyn kuuluvissa jatkotoimissa, kuten ulosottovalitusten laatimisessa sekä yksityisen ammatin- ja elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyasioissa.

Työmäärää saattaa myös lisätä mm. ulosoton mukaantulo menettelyyn, muuttuvan lainsäädännön vaikutus muihin järjestelykeinoihin ja sovintoratkaisujen hakemisen ja määrän lisääntyminen. Uutena asiana ehdotukseen sisältyy talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asiointijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Työryhmä on mietinnössään todennut, että vasta em. järjestelmän kehittämisen jälkeen voidaan arvioida talous- ja velkaneuvonnan lopullinen lisäresurssitarve.

Uudistuksen myötä talous- ja velkaneuvonnassa tehtävän työn vaativuus kasvaa. Uudet tehtäväkokonaisuudet ja lainsäädännön muuttuminen edellyttävät laaja-alaista kouluttautumista. Kaupunginhallitus pitää erityisen tärkeänä, että siirtymäsäännökset laadittaisiin huolella ja ennakoiden. Mikäli lakiuudistuksesta aiheutuu kunnan velkajärjestelytoiminnalle lisäkustannuksia, kaupunginhallitus edellyttää valtion korvaavan ne täysimääräisesti.

Pöytäkirjanote oikeusministeriölle sähköisesti oikeusministerio@om.fi, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-6

536 §

LAUSUNTO ULKOASIAINMINISTERIÖLLE LASTEN MYYNTIIN JA LAPSIPROSTITUUTIOON LIITTYVÄSTÄ ULKOASIAINMINISTERIÖN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2011-699

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa ulkoasiainministeriölle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta tehdystä mietinnöstä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus kannattaa pöytäkirjan hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista lailla.

Pöytäkirjalla vahvistetaan lapsen asemaa ja oikeuksia kieltämällä lasten myynti sekä lasten hyväksikäyttö lapsiprostituutiossa ja lapsipornografiassa. Pöytäkirja vahvistaa kansalaisten, tässä tapauksessa erityisesti lasten, perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, artikla 32, tunnustaa lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Sopimus kehottaa valtioita ryhtymään lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimenpiteisiin taatakseen artiklan toteuttamisen. Näihin kuuluvat mm. vähimmäisikäraja työhön otettaville, työaikaa ja työoloja koskevat säännökset sekä rangaistukset ja muut pakotteet tehokkaan täytäntöönpanon takaamiseksi. Lisäpöytäkirja laajentaa toimenpiteitä, joihin sopimusvaltioiden tulisi ryhtyä taatakseen, että lapsia suojellaan mm. kansainväliseen lapsikauppaan liittyvien ilmiöiden osalta. Lapsikauppa on lisääntynyt hälyttävästi: uhrit joutuvat orjiksi, käytännössä prostituoiduiksi, pakotettuun avioliittoon tai esimerkiksi lapsisotilaiksi. Lapsikaupan uhreiksi joutuu lapsia kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa.

Eri yhteiskunnissa käsitys siitä, mitä lapsityö on, kuka on lapsi ja kuinka pitkään lapsuus kestää, vaihtelee. Esimerkiksi 10-vuotiasta oppipoikaa saatetaan pitää jo aikuisena. Vaikka eri maissa on erilaisia perinteitä ja kulttuurisia suhtautumistapoja lasten työskentelyyn, ei lapsen kehitykselle vahingollinen työnteko ole hyväksyttävää. YK:n lastenjärjestön UNICEF:n määrittelyn mukaan lapsityövoiman hyväksikäytön tunnusmerkkejä ovat kokopäiväisen työn aloittaminen liian nuorena, liian pitkät työajat, kohtuuton fyysinen, sosiaalinen tai psyykkinen ponnistelu, epäterveelliset tai vaaralliset työolosuhteet, riittämätön palkkaus, liian suuri vastuu nuorella iällä, koulunkäynnin estäminen, lapsen itsekunnioituksen ja kehittymisen estäminen (vrt. prostituutio ja orjatyö) sekä sosiaalisen ja psyykkisen kehityksen estäminen.

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 – 2012 korostetaan, että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Kaupunki noudattaa hankintatoiminnassaan kansainvälisen työelämän perusnormeja mm. lapsityövoiman käytön vähentämiseksi. Koko kaupungin henkilöstön, mutta erityisesti hankinnoista vastaavien tahojen yleistä tietoisuutta lapsikaupasta ja lapsityövoiman hyväksikäytöstä tulee lisätä. Muunkielisten kotoutumisessa tulee painottaa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien tunnetuksi tekemistä.

Helsingin sosiaaliviraston strategian mukaisesti ketään ei jätetä heitteille ja palveluilla turvataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Tämä tarkoittaa mm. etsivää työtä ja uudistuneita monitoimijaisia työmuotoja, jotka mahdollistavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten lapsikaupan mahdollisten uhrien auttamisen.

Lasten oikeuksien turvaaminen niin, etteivät he joudu hyväksikäytön tai kaupankäynnin kohteeksi laittomissa adoptioissa, avioliittoon pakottamisissa tai seksuaalisessa riistossa, turvataan parhaiten lailla ja tehostamalla poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä sekä seudullista yhteistyötä yleensä.

Haasteita tuo mm. nuoren avioliittoon pakottamisen tapaukset, jotka ovat paitsi lasta riistäviä, myös liiketoimia silloin, kun siihen liittyy joko rahallinen korvaus tai palkkioksi tuleva oleskelulupa, (2 artikla).

Lastensuojelulain käytäntöjen täsmentäminen sekä etsivässä työssä että verkkoareenoilla (Vespa ja Netari) ja uhrityön selkeä ohjeistus auttavat kohderyhmän uhrien ja uhkassa olevien tunnistamisessa ja auttamisjärjestelmään saattamisessa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös turvapaikanhakijoina ja perheen yhdistämisinä tuleviin perheisiin tapauksissa, joissa vanhempien huoltajuutta ei vahvisteta johtuen siitä, että tulijoilla on esittää ainoastaan lähtömaansa henkilöllisyystodistus. Näissä tapauksissa DNA-tutkimusten suorittaminen olisi välttämätöntä. Kulttuurista riippumatta tulee pyrkiä siihen, että lasten huoltajuus tulee vahvistetuksi ja vanhemmuus todennetuksi DNA-näytteellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön, sisä- ja oikeusministeriönkin täsmentävää ohjeistusta tarvitaan erityisesti lastensuojelulain ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toiminnan selkeyttämiseksi. Valtion ohjeistus ja erillisrahoitus varmistavat ja mahdollistavat valtion viranomaisten ja kuntatoimijoiden sujuvan yhteistyön tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan edellyttämien tehtävien toimeenpanossa.

Pöytäkirjanote ulkoasiainministeriölle, myös sähköisesti
OIK-40(at)formin.fi ja tuire.simonen(at)formin.fi, sosiaalilautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5

537 §

16.5.2011 pöydälle pantu asia

VANHUSNEUVOSTON VETOOMUS VANHUSTEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN TOIMEENPANON AIKATAULUTTAMISESTA UUDELLEEN SEKÄ VANHUSASIAMIEHEN TOIMEN PERUSTAMINEN

Khs 2010-1697

Esityslistan asia Stj/4

"Kaupunginhallitus päättänee, että vanhusten palvelurakennemuutoksen aikataulua ja eri palvelujen riittävyyttä arvioidaan yhdessä vanhusten palvelutarpeiden arviointiin liittyvän selvityksen kanssa syksyllä 2011."

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, vanhusneuvostolle ja Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:lle

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätöstekstin ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti:

Asia hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-6

538 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	17.5.2011
terveyslautakunta	17.5.2011

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

539 §

VT HARRY BOGOMOLOFFIN TOIVOMUSPONSI: VÄHÄVARAISTEN PERHEIDEN LASTEN OSALLISTUMISTA URHEILU- JA KULTTUURIHARRASTUKSIIN TUETTAVA

Khs 2010-2130

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.11.2010 hyväksymän toivomusponnen (Harry Bogomoloff) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Harry Bogomoloffille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5

540 §

KORKEASAAREN ELÄINTARHAN PALOSAAREN KARANTEENIRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-2466

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Palosaaren karanteenirakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaisarvio on 2,02 milj. euroa, alv. 0 % (2,477 milj. euroa, alv 23 %) kustannustasossa 8/2010, RI 128,0 ja THI 145,7 toteutettavaksi vuosien 2011–2012 aikana eläintarhan investointeihin varatuista määrärahoista.

Pöytäkirjanote eläintarhan johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

541 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	17.5.2011
liikuntalautakunta	17.5.2011
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto	12.5.2011
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimuspäällikkö
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

542 §

XXXXX XXXXXX JA XXXX XXXXXXX POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-2184

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 13.12.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1366) sekä päätöksen 2010-2184/526 mukaisena edellyttäen, että toteutuksessa noudatetaan 20.9.2010 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

543 §

ASUNTO OY KULOSAARENTIE 32:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-879

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-879/526 mukaisena edellyttäen, että korttelin nro 42047 tontin nro 22 itärajalle rakennetaan hakijan toimesta noin kaksi metriä korkea, yhtenäinen ja umpinainen tiiliaita olemassa olevan aitamaisen rakenteen paikalle enintään sen paksuisena ja siten, että se vastaa värisävyltään Kulosaarentie 32:n muilla rajoilla olevia aitoja.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

544 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	18.5.2011
kaupunkisuunnittelulautakunta	12.5. ja 19.5.2011
kiinteistölautakunta	17.5.2011
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	16.5., 19.5. ja 20.5.2011

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Erja Saarinen
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Kimmo Helistö

Tarja Kantola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 31.5.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

(Asian valmistelu) Pöytäkirjan 521, 523-529, 531-539, 541 ja 544 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

(Asian täytäntöönpano) Pöytäkirjan 522 §

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

- oikaisuvaatimuksen tekijä

- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

(Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Pöytäkirjan 542-543 §:t

Valitusoikeus

Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valituksella

- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa

- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija

- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa

- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa

- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa

- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite: Ratapihantie 9

00521 HELSINKI

Faksinumero: 010 36 42079

Käyntiosoite: Ratapihantie 9

Puhelinnumero: 010 36 42000

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan

puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos

valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava

myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

(Beredning) 521, 523-529, 531-539, 541 och 544 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

(Verkställighet) 522 § i protokoll

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

- av kommunmedlemmarna.

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet

Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Helsingfors stads registratorskontor

Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

- det beslut som begäran om omprövning gäller

- hurdan omprövning som begärs

- på vilka grunder omprövning begärs

- vem som begär omprövning

- på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

- kontaktuppgifter till den som begär omprövning.

Protokoll

Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

(Förvaltningsbesvär, undantagsbeslut)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.

542-543 § i protokollet

Besvärsrätt

I ett ärende gällande undantagsbeslut får ändring genom besvär sökas

- av den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet

- av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

- av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

- av den vars boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av projektet

- av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

- inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

- av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland

- av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi

Postadress: Bangårdsvägen 9

00521 HELSINGFORS

Faxnummer: 010 36 42079

Besöksadress: Bangårdsvägen 9

Telefonnummer: 010 36 42000

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

– det beslut som besvärsskriften gäller

– till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

– på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet och intakthet.

Till besvärsskriften ska fogas

– det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

– ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

– de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 89 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Kokousaika		23.5.2011 kello 16.02 - 16.37

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Halla-aho, Jussi
	Helistö, Kimmo
	Kantola, Tarja
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Andersson, Annika				varajäsen
	Hellström, Sanna				varajäsen

Muut	Krohn, Minerva				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 529-544 §:t)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri

Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Saarinen, Erja

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	521-522,	523-525,		529-532,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Penttilä				533,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen				534-538,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen				539-541,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		526-528,		542-544,