470 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Oker-Blom (varalla Ylikahri) ja Rissanen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

471 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä

472 - 474 §

Kaupunginvaltuuston 25.5.2011 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Rakennus- ja ympäristötoimi

472 §

Rakentamispalvelun toimitusjohtajan viran täyttäminen

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

473 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.5.2011 pöydälle pantu asia
Kulosaaren korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

474 §

Kiinteistöviraston virastopäällikön viran täyttäminen

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

475 §

HELSINGIN KAUPUNGIN ILMANSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA

Khs 2011-808

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti todeta, että kunnan on toimitettava vuosittain tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle 15.5. mennessä.

Kaupunginhallitus päätti

- hyväksyä Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 seurantaraportin 3.3.2011, ja

- toimittaa tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista (seurantaraportti 3.3.2011) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle.

Pöytäkirjanote sekä liitteet 1 ja 2 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (PL 36, 00521 Helsinki) sekä ympäristöministeriölle (PL 35, 00023 Valtioneuvosto), ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Väkevä Outi, ympäristötarkastaja, puhelin 310 31516
Kansanen Pekka, ympäristöjohtaja, puhelin 310 32000

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

476 §

VÄHÄPÄÄSTÖISILLE AJONEUVOILLE ASETETTUJEN KRITEERIEN TARKISTAMINEN

Khs 2011-809

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti tarkistaa kaupunginhallituksen päätöksessä 31.5.2010 § 697 määriteltyjen vähäpäästöisille ajoneuvoille asetettuja kriteereitä siten, että kaupunginvaltuuston 16.2.2011 § 31 hyväksymä 50 %:n alennus voimassaolevista pysäköintimaksuista sekä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen lunastamismaksusta voidaan 1.6.2011 alkaen antaa ajoneuvolain (1090/2002) mukaisille

- vähäpäästöisille M₁-luokan ajoneuvoille (henkilöauto)

a. Bensiini- ja dieselautot (ml. hybridit), joiden

- hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km

- säännellyt päästöt ovat vähintään Euro 5- tasoa

b. Bifuel- autot (kaasuautot), joiden

- hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (maakaasulla mitattuna)

- säännellyt päästöt ovat vähintään Euro 5-tasoa

c. Flexi fuel- autot (etanoliautot), joiden

- hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (bensiinillä mitattuna)

- säännellyt päästöt ovat vähintään Euro 5-tasoa

d. Täyssähköautot (ei päästö- tai kulutusrajaa), sekä

- täyssähkökäyttöisille tieliikennekäyttöön rekisteröidyille L_5e-luokan ajoneuvoille (kolmipyörä), L_6e -luokan ajoneuvoille (kevyt nelipyörä) sekä L_7e-luokan ajoneuvoille (nelipyörä).

Pöytäkirjanote rakennusviraston asiakaspalvelulle ja ilmansuojelutyöryhmälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Väkevä Outi, ympäristötarkastaja, puhelin 310 31516
Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin 310 37079

LIITE

Päätöksen perustelut

477 §

VAALIVALMISTELUTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2011-837

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen vaalivalmistelutoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevat vaaliasiat, ja valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

	Jäsenet:	Henkilökohtaiset varajäsenet:

	Valve, Tuomo	Kylä-Harakka, Paula
	Paasikallio, Jukka	Grönlund, Carola
	Haikarainen, Maaria	Vakkari, Mikael
	Pikkarainen, Jorma	Rasilainen, Raisa
	Creutz, Henrik	Weckman, Klas

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi Tuomo Valveen ja varapuheenjohtajaksi Jukka Paasikallion.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo) ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

478 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2011-228

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 366 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Kiinteistöviraston tilakeskukselle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja päätös valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten maksupostisuunnitelma ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti toteutuneista rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

479 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN LAUTTASAAREN YKSITYISKOULUJEN KANNATUSYHDISTYS RY:LLE

Khs 2011-216

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle 564 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

480 §

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: ASIANOMISTAJAN MÄÄRITELMÄN MUUTTAMINEN VIHARIKOKSISSA

Khs 2010-2242

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vuento Marja, poliisikoordinaattori, puhelin 310 79688

LIITE

Päätöksen perustelut

481 §

LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNALLE ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010

Khs 2011-617

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2010 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- strategiaohjelman tavoitteiden ja virastoille ja liikelaitoksille talousarviossa asetettujen tavoitteiden tulee olla nykyistä selkeämmin yhteydessä toisiinsa.

- strategiaohjelman tavoitteiden toteutumisen seurantaa tulee kehittää kattavammaksi ja luotettavammaksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksen johtopäätösten mukaan strategiaohjelmassa esitetty ylemmän tason tavoitteenasettelu (11 strategista tavoitetta) ja kriittisten menestystekijöiden määrittely on onnistunut hyvin. Kehitettävää on siinä, että virastoille ja liikelaitoksille talousarviossa asetettava tavoitteet vastaavat selkeämmin strategiaohjelman tavoitteisiin.

Kaupungin toimintaa ohjaavan mittariston kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat lauta- ja johtokunnat sekä virastojen ja liikelaitosten talousarviovalmistelijat. Kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee ohjata talousarviotavoitteiden valmistelua siten, että tavoitteet vastaavat paremmin strategiaohjelmaa. Virastojen ja liikelaitosten toiminnan suunnittelussa tulee johdon ja asiantuntijoiden vuosittaisessa valmistelussa muuttaa talousarviotavoitteita strategiaohjelman tavoitteiden mukaisiksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategiaohjelmaan sisältyvä yli 300 toimenpiteen kokonaisuus on laaja. Strategisen ohjattavuuden parantamiseksi on kaupungin strategiaohjelmassa jatkossa syytä pyrkiä pienempään toimenpiteiden joukkoon.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategiaohjelman toimenpiteiden seuranta kaupunkitasolla tapahtuu valtuustolle toimitettavassa kaupungin tilinpäätöksessä, toiminnan ja talouden seurantaraporteissa, henkilöstöraportissa ja ympäristöraportissa. Lisäksi hallintokuntien toimintakertomuksissa raportoidaan lautakunta- ja johtokuntatasolle tarkemmin toimenpiteiden toteutumisesta.

3.1.2 Strategiaohjelman 2009–2012 ja elinkeinostrategian 2007 toteuttaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sekä strategiaohjelmassa että elinkeinostrategiassa tulee olla seurattavat, selkeät arviointikriteerit ja mittarit.

- tonttien tarjonnalle ja maankäytölle tulee laatia strateginen ohjelma ohjaamaan kaavoitusta.

- työelämävastaavuuden ennakointia on perusteltua tehdä myös korkeakoulujen kanssa

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että strategiaohjelmassa tulee olla seurattavat, selkeät arviointikriteerit ja mittarit. Elinkeinostrategian osalta Khs toteaa, että strategiaohjelman liitteen 1 mukaisesti kaudella 2009–2012 ei laadita uutta elinkeinostrategiaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin elinkeinostrategia (2007) on laadittu ennen kaupungin strategiaohjelmaa. Elinkeinostrategian toteutuksesta on laadittu kaksi seurantaraporttia, mutta itse strategiaa tai sen sisältöä ei ole tällä välin päivitetty. Näin ollen strategiaohjelman arviointikriteereitä tai mittareita ei ole kirjattu elinkeinostrategiaan.

Lisäksi Khs toteaa, että kaupunginjohtaja on asettanut johtajistokäsittelyssä 28.9.2010 työryhmän elinkeinopalvelussa tehtävän elinkeinostrategian ajantasaistustyön tueksi. Elinkeinostrategian ajantasaistustyö saatetaan päätökseen kevään 2011 aikana. Työn tuloksena määritellään elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnat. Niiden toteuttamisesta laaditaan erillinen toteutussuunnitelma, jossa määritellään toteutuksen seurantaa varten selkeät arviointikriteerit ja mittarit.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla on aloitettu keväällä 2011 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman, MA-ohjelman 2008 - 2017 tarkistustyö. MA-ohjelmatyön aikana ohjelmoidaan tulevaisuuden asuntotuotantomahdollisuudet ja analysoidaan mahdollisuuksien ja tavoitteiden väliin mahdollisesti jäävää eroa. Asunto-ohjelmointia ja asuntotuotannon seurantaa tehdään kehittämisosastolla perustyönä. Asunto-ohjelmoinnin perustietoja käytetään sekä MA-ohjelman laatimisessa ja seurannassa että väestöennusteeseen kuuluvan rakentamisennusteen laatimisessa. Kehittämisosastolla tehtävää MA-ohjelmatyötä tukee poikkihallinnollinen MA-ohjelmasihteeristö, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Sihteeristöön kuuluvat keskeisten virastojen edustajat.

Kehittämisosaston aluerakentamisprojektit koordinoivat alueprojektien toteuttamista ja huolehtivat omalta osaltaan kaupungin strategian ja MA-ohjelman toteutumisesta alueillaan.

Kaupunginhallitus toteaa työelämävastaavuuden ennakoinnista, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kaupunki on koulutuksen tuottaja ja ammattikorkeakoulu Metropolia Oy:ssa osaomistaja. Osana käynnistyvää kahdenkeskistä yhteistyötä selvitetään mahdollisuudet laajentaa työvoimatarpeen ennakointi myös ammattikorkeakoulu Metropolia Oy:n parissa tehtäväksi. Muiden korkeakoulujen kanssa asiassa tehdään yhteistyötä kaupungin ja korkeakoulujen välisissä yhteistyöelimissä.

3.1.3 Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen

3.1.4 Tavoitteiden tarkastelu strategisten aihealueiden ja tavoitteiden mukaan

3.1.5 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Kohtiin ei sisälly tarkastuslautakunnan toteamuksia tai suosituksia.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksen kohdat 3.1.3.–3.1.5 antavat selkeän kokonaiskuvan strategiaohjelman toteutuksen etenemisestä sekä aihealueiden ja tavoitteiden mukaan että toimialoittain.

Luvussa 3.1.5 todetaan, että ”Jotkut virastot asettavat palveluunsa liittyviä suorite- tai määräaikatavoitteita, joiden täyttäminen voi olla jopa kohtuullisen vaivatonta ja rutiininomaista. Jotkut virastot asettavat itselleen haasteita esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla.”

Kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee kiinnittää huomiota, että talousarvioon ehdotettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat riittävän haasteellisia.

3.1.6 Sitovia toiminnallisia tavoitteita koskevien seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin virastojen ja laitosten sitovien tavoitteiden tulee kattaa strategiset tavoitteet nykyistä laajemmin.

- rakennusviraston tulee tehostaa pysäköinninvalvontaa muun muassa lisäämällä valvojien määrää.

- kulttuurikeskuksella tulee olla kaikki organisaatiotasot kattava tuottavuuden mittaamistapa talousarvion 2010–2012 laatimisohjeiden mukaisesti (Khs 6.4.2009).

- henkilöstökeskuksen ja liikuntaviraston tulee noudattaa sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnista annettua ohjetta.

- kaupungin tulee seurata, miten asuntotuotantotoimisto pystyy toteuttamaan MA-ohjelman edellyttämiä tuotantotavoitteita tulevaisuudessa

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti on perusteltua, että kaupungin virastojen ja laitosten sitovien tavoitteiden tulee kattaa strategiset tavoitteet nykyistä laajemmin, on perusteltua. Nykyinenkin tavoitekokonaisuus joka vuosittain on ollut noin 100 kappaleen luokkaa, on kuitenkin laaja ja siten kokonaisuutena haastava kokonaisuus hahmotettavaksi ja seurattavaksi. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että sitovat tavoitteet kattavat kaupungin strategiset tavoitteet paremmin. Samalla lauta- ja johtokuntien tulee kuitenkin huolehtia, että tavoitteiden määrä ei kasva.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamus pysäköinninvalvojien määrän lisäämisestä on luonteeltaan tulevaa toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaava. Kaupunginhallitus toteaa, että toimintojen laajuus arvioidaan toiminnan ja talouden suunnittelussa mm. osana palvelutarpeiden, rahoitusmahdollisuuksien ja toimintaympäristön muutosten kokonaisuutta. Arviointikertomuksessa esitetty toiminnan kustannustehokkuus ei itsessään ole peruste palvelutoiminnan laajentamiselle.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen, että kulttuurikeskuksella tulee olla kaikki organisaatiotasot kattava tuottavuuden mittaamistapa. Mittaamistapa tulee valmistella vuoden 2011 aikana.

Kaupunginhallitus toteaa, että henkilöstökeskuksessa ja liikuntavirastossa tulee kehittää tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti sitovien toiminnallisten tavoitteiden kuvausta ja dokumentointia.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omalle asuntotuotannolle asetetaan tavoitteet maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa. MA-ohjelman seuranta käsitellään vuosittain kaupunginvaltuustossa. Seurantaraportissa on kuvattu asuntotuotantotoimiston vuosituotanto viime vuosien ajalta. Vuosina 2005 – 2009 kaupungin oman tuotannon ja koko asuntotuotannon osalta on jääty liki puoleen asetetusta tuotantotavoitteesta. Vuonna 2010 aloitettiin kuitenkin merkittävästi aiempaa enemmän asuntorakentamiskohteita. Asuntotuotantotoimiston tuotantotavoitteet sisältyvät talousarvioon ja niitä seurataan talouden ja toiminnan seurantaraporttien kautta.

Tontinluovutusten yhteydessä ja poikkihallinnollisen yhteistyön turvin on pyritty vuosittain huolehtimaan asuntotuotantotoimiston tonttien riittävyydestä. Asuntotuotanto on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen ja siten asuntomarkkinatilanteeseen.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2010

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin talous on rakenteellisten uudistusten edessä, kun tuloutusmahdollisuudet Helsingin Energialta vähenevät ja mikäli myös kuntien veropohjaa tullaan kaventamaan.

- kaupungin tulee ottaa käyttöön Helsinki-Vantaa selvityksen tuottama informaatio siten, että kaikilla hallinnon aloilla etsitään tehokkaampia tapoja organisoida ja järjestää palvelut esimerkiksi hierarkioita madaltamalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunki on varautunut tulopohjan kaventumiseen ja tehnyt toimenpiteitä velkaantumisen vähentämiseksi. Kaupunki pyrkii alentamaan toimintamenojensa kasvuprosenttia seuraavina vuosina. Talousarvion 2011 toimintamenojen kasvuprosentti verrattuna talousarvioon 2010 on 4,6 %. Vuoden 2012 toimintamenojen kasvuprosentiksi on asetettu raamissa 3,4 % ja 1,0 % taloussuunnitelmavuosille 2013–2014. Nämä kasvuprosentit ovat alle viime vuosien keskimääräisen 5 %:n kasvun. Kaupunki investoi maltillisesti, vaikka uudet aluerakentamiskohteet vaativat merkittävää panostusta.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa olemassa oleviin tuloihin. Tavoitteena on, että palvelutuotannon menot asiakasta kohden nousevat korkeintaan kustannustason nousua vastaavasti, asiakas- ja palvelukohtaisia yksikköhintoja pienennetään ja tilakustannusten osuutta palvelujen kustannuksista pienennetään. Toimenpiteinä toimintamenojen sopeuttamisessa tuloihin ovat muun muassa organisaation rakenteelliset uudistukset, henkilöstömäärän sopeuttaminen, toimintojen tarkastelu yli hallintorajojen, toimitilaverkon tehostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen.

Talousarviossa 2011 kaupunginvaltuusto päätti käynnistää tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman, joka koostuu eri hallintokuntien toiminnan tehostamiseen ja työhyvinvointiin tähtäävistä hankkeista. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Sosiaali- ja terveystoimesta tehdään 1.5.2011 mennessä kokonaisselvitys, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta.

Talousarvion noudattamisohjeissa 2011 hallintokuntia on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota määrärahojen riittävyyteen. Mahdollisuuksia ylityksiin ei ole.

Kaupunginhallitus toteaa Helsinki-Vantaa selvityksen tuottamasta informaatiosta, että kaupunginhallitus päätti 7.2.2011 kehottaa lauta- ja johtokuntia 31.5.2011 mennessä tekemään toimenpide-esityksensä ja antamaan lausuntonsa Helsinki-Vantaa-selvityksestä oman toiminnan ja kaupungin toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta kokoamaan lauta- ja johtokuntien toimenpide-esitysten ja lausuntojen pohjalta raportin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

3.2.2 Harmaan talouden uhat, haitat ja torjunta Helsingissä

Arviointikertomuksen sivuilla 22–23 todetaan:

”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.6.2010 käsitellessään vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksymistä valtuutettu Outi Ojalan esittämän toivomusponnen, jonka mukaan valtuusto edellyttää tarkastuslautakuntaa tarkastustoiminnassaan selvittämään harmaan talouden aiheuttamia haittoja ja uhkia Helsingin kaupunkikonsernille.

Tarkastuslautakunta valmisteli asian työsuunnitelmaansa muuttaen erillisenä arviointina ja päätti 8.12.2010 lähettää erillisraportin kaupunginhallitukselle lausunnolle. Lautakunnan päätökseen kirjattiin, että lausunto tulee toimittaa edelleen kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi yhdessä erillisraportin kanssa tammikuussa 2011 pidettävässä valtuuston kokouksessa.

Tarkastuslautakunnan erillisraporttia ei ollut arviointikertomuksen hyväksymiseen mennessä viety valtuuston käsiteltäväksi. Erillisraportin vieminen valtuustoon on kaupunginjohtajan 16.2.2011 tarkastuslautakunnalle antaman vastauksen mukaan estetty hänen toimestaan.”

Kaupunginhallitus totea, että kuntalain 53 §:n 1 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, lukuun ottamatta mm. niitä asioita, jotka tarkastuslautakunta valmistelee lain 71 §:n nojalla. Tarkastuslautakunnan tehtävä perustuu siten poikkeussäännökseen, jota on yleisten laintulkintaa koskevien periaatteiden mukaan tulkittava suppeasti.

Kuntalain 71 §:n 2 momentin mukaan tarkastuslautakunnan valmisteluun kuuluvat valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, kuten tilinpäätöksen hyväksyminen, sekä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi.

Kuntalaissa on pyritty erottamaan toisistaan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä poliittinen tarkoituksenmukaisuusarviointi, joka on tarkastuslautakunnan lakisääteinen tehtävä, varsinainen ammattitilintarkastus, sekä sisäinen tarkastus.

Sääntötoimikunnan kannanoton mukaan, joka perustuu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitykseen, tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen jälkikäteisarviointi. Kaupunginhallituksen tehtävänä on noudattaa valtuuston määrittelemää toimintalinjaa eikä tarkastuslautakunnan tehtävänä ole puuttua kaupungin asioiden hoitamisen yksittäisiin osiin, vaan pitäytyä kokonaisuuden arvioinnissa. Osallistumalla päivän kunnallispolitiikkaan tarkastuslautakunta menettää mahdollisuutensa esittää arvovaltaisesti arvionsa siitä, miten kunnan hallintoa on tarkastusvuoden aikana hoidettu.

Sääntötoimikunnan kannanotossa todetaan lisäksi, että mikäli tarkastuslautakunnan arviointitehtävää laajennettaisiin muuhunkin kuin vuosittaiseen arviointikertomuksen laatimiseen, niin se olisi siten vastoin edellä mainittua suppean tulkinnan vaatimusta. Arvioinnin esittäminen tilinpäätösasian yhteydessä on perusteltua siksi, että valtuustolla on vasta tuolloin riittävät ja tarpeelliset tiedot lautakunnan esityksistä päättämiseen. Arviointi liittyy siten hallinnon ja talouden tarkastusta koskevaan kokonaisuuteen. Tarvittaessa tarkastuslautakunta voi saattaa valtuuston tietoon erillisen selvityksen kaupunginhallituksen valmistelun kautta.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan harmaan talouden raportti jaettiin kaupunginvaltuuston käyttöön ensimmäisen mahdollisen kaupunginvaltuuston kokouksen aineiston yhteydessä tammikuussa 2011 osana valtuustoseminaarin 3.-4.2.2011 aineistoa.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että talous- ja suunnittelukeskus valmistelee parhaillaan kattavaa kokonaisselvitystä harmaan talouden ilmiöistä, vaikutuksista ja torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa. Kokonaisselvitys tuodaan kevätkaudella 2011 valtuuston käsiteltäväksi. Siinä yhteydessä valtuustolla on mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun asiasta ja harmaan talouden torjuntaa koskeviin kannanottoihin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee määritellä harmaan talouden torjunnan koordinointivastuu kaupungin sisällä.

- harmaan talouden torjuntaohjetta tulee tiukentaa siten, että todistukset verojen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta sekä eläkevakuutuksen ottamisesta vaaditaan sopimuskumppaneilta sopimuskauden aikana useammin kuin 12 kuukauden välein.

- hallintokuntien tulee hankintoja kilpailuttaessaan käyttää tarjousten vertailuperusteina aiempaa enemmän myös muita kriteereitä kuin hintaa.

- hankintaosaamista ja tietoa harmaan talouden ongelmasta sekä sen torjunnasta tulee edelleen vahvistaa keskittämällä hankintoja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Koulutusyhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulee jatkaa.

- Helsingin tulee yhdessä suurten kaupunkien kanssa vaikuttaa siihen, että harmaata taloutta ylläpitävää verotustietojen salassapitosäännöstöä muutetaan siten, että kunnat saavat verottajalta tarvittavat yrityskohtaiset tiedot ja että sosiaalivirasto saa sähköisen yhteyden verotustietojen suorakyselyyn asiakkaiden ajantasaisista pääoma- ja varallisuustiedoista toimeentulotuen myöntämistä varten

Kaupunginhallitus toteaa, että konsernitasoinen koordinointivastuu on jo tällä hetkellä talous- ja suunnittelukeskuksella. Se seuraa harmaan talouden ilmiöitä ja kehittymistä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa sekä raportoi niistä konsernijohdolle ja kaupunkikonsernin hankintayksiköille huomioon otettavaksi harmaan talouden torjunnassa esim. hankintojen yhteydessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen nykyisessä johtosäännössä virastolle ei ole muodollisesti määritelty harmaan talouden torjunnan koordinointitehtävää. Kaupunginhallitus tulee kehottamaan talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tätä koskevan johtosäännön muutosesityksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi siinä yhteydessä kun viraston johtosääntöä on tarpeellista muistakin syistä muuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että harmaan talouden torjuntaohjeen tiukentamista voidaan pitää perusteltuna ns. riski-aloilla (esim. rakennusala). Muilla aloilla tilaajavastuulain mukainen aika (12 kuukautta) on riittävä, mm. ylimääräisten hallinnollisten kustannusten välttämisen takia.

Kaupunginhallitus toteaa kokonaistaloudellisuuden lisäämisen käytöstä tarjousten vertailuperusteena, että hankintalain mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava tarjouksen valintaperuste. Jos valintaperustetta ei mainita, on tarjouksista valittava hinnaltaan halvin.

Tarjousten vertailuperusteina on perusteltua käyttää muita kriteerejä kuin hintaa, jotta hankintayksikkö saisi maksamalleen hinnalle parhaan mahdollisen vastineen. Hinnaltaan halvin tavara tai palvelu on harvoin kokonaistaloudellisesti edullisin. Pääosa hankinnoista tehdään myös kokonaistaloudellisuuden perusteella. Esimerkiksi Helsingin kaupungin hankintakeskuksen vuonna 2010 laadituissa tarjouspyynnöissä kokonaistaloudellista edullisuutta on käytetty vertailuperusteena n. 60 % hankinnoissa. Palveluhankinnoissa kokonaistaloudellista edullisuutta on käytetty vertailuperusteena n. 90 % tapauksissa.

Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulisi pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Tarjouksen vertailuperusteina ei tulisi käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät tarjoajien kelpoisuuteen (esim. referenssit).

Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen sekä oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjousvertailun läpinäkyvyyden kannalta on perusteltua yrittää käyttää objektiivisesti mitattavissa olevia kriteerejä, jolloin tarjousvertailun suorittaminen on myös helpompaa. Liian yleiset ja epätäsmälliset vertailuperusteet, esimerkiksi ”tarjoajan yhteistyökyky ja asiakaslähtöisyys”, ovat vaikeasti vertailtavissa ja antavat hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä niin tarkasti, että tarjoajat voivat niiden perusteella tietää tarjousta laatiessaan, mitkä seikat vaikuttavat kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Monissa hankinnoissa, esimerkiksi tavanomaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, joissa laadun ei voida katsoa vaihtelevan merkittävästi, on mahdollista määritellä vaadittava laatutaso niin tarkasti tarjouspyynnössä, että hinnalle voidaan antaa ratkaiseva merkitys. Hankintalaissa mainitut vertailuperusteet, esimerkiksi ”toiminnalliset ominaisuudet”, ”myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki”, ”huoltopalvelut” ja ”toimitus- tai toteutusaika”, voidaan usein määritellä tarpeeksi selvästi ja yksityiskohtaisesti, jolloin näitä ominaisuuksista ei tarvitse pisteyttää ja ne tarjoukset, jotka eivät täytä tarjouspyynnön minimivaatimuksia, hylätään automaattisesti. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä yksityiskohtaisemmin tuote tai palvelu on määritelty tarjouspyynnössä, sitä vähemmän on tarvetta käyttää muita vertailuperusteita kuin hintaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että jos kilpailutus ratkaistaan halvimman hinnan perusteella, pimeää työvoimaa käyttävät yritykset voivat painaa hinnan niin alas, etteivät laillisesti toimivat yritykset pärjää kilpailussa. Näin voi olla, mutta hankintalaki mahdollistaa hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisen. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Selvityspyyntö voi koskea erityisesti tavaroiden valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankinnan toteuttamista koskevia ehtoja, ehdotetun ratkaisun omintakeisuutta, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattamista tai tarjoajan saamaa valtiontukea sekä mahdollisia saatuja avustuksia.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että hankintaosaamista sekä ymmärrystä harmaan talouden ongelmasta ja sen torjunnasta tulee edelleen vahvistaa keskittämällä hankintoja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Koulutusyhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulee jatkaa.

Kaupunginhallitus pitää tarkastuslautakunnan suositusta perusteltuna ja ilmoittaa, että se tullaan ottamaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon hankintastrategian toimeenpanon yhteydessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunki on neuvotellut verohallinnon kanssa verotustietojen salassapitosäännösten soveltamisesta niin, että kaupunki voisi veronsaajana saada sille tavaroita ja palveluja tuottavien niiden yritysten nimet, jotka ovat jääneet verohallinnon omassa tarkkailussa verottajan seulaan. Verohallinto on kuitenkin ilmoittanut, ettei yrityskohtaisten tietojen luovuttaminen ole mahdollista voimassa olevan verolainsäädännön puitteissa.

Helsingin kaupunki on myös eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa tuonut esille kyseisen lainsäädäntöongelman ja pikaisen lainsäädännön muutostarpeen.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän 14.4.2011 hyväksymiin pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy harmaan talouden torjuntaa koskeva seuraava kirjaus:

Harmaata taloutta torjutaan yhdessä valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Verolainsäädännön asianomaisia säännöksiä tulee muuttaa pikaisesti niin, että yrityskohtaisten verotustietojen luovuttaminen olisi mahdollista viranomaisina ja veronsaajina toimiville kunnille.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että Khn 28.3.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamiin sisältyy Khn kannanotto, jonka mukaan hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta. Khs tulee antamaan tarkemmat ohjeet ja tiivistämään yhteistyötä harmaan talouden torjunnasta vastaavien valtion toimijoiden kanssa.

3.2.3 Kaupungin arvojen ja eettisten periaatteiden toteuttaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin tulee täydentää selvitystä eettisten periaatteiden toteutumisesta henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyllä hyödyntäen samalla asiakaspalautteita.

- kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä tulee aktiivisemmin toteuttaa eettisiä periaatteita ja myös valvoa niiden noudattamista.

- hallintokuntien ja kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen tulee eettisten periaatteiden toteuttamisessa kiinnittää erityistä huomiota harmaan talouden torjuntaan sekä vaarallisten työyhdistelmien havaitsemiseen

Kaupunginhallitus toteaa, että etenemistä eettisten periaatteiden toteutumisessa tulee arvioida osana kaupungin johtamisen ja henkilöstön kehittämisen kokonaisuutta.

Kaupunginhallitus toteaa, että konsernijohdon keskeisenä työkaluna tytäryhteisöjen ohjaamisessa on kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksymät johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupunkikonsernissa. Periaatteisiin sisältyy ohjeistusta harmaan talouden torjunnasta julkisissa hankinnoissa ja mm. lahjonnan vastaiset periaatteet. Johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet on tarkoitus tarkistaa syksyllä 2011, missä yhteydessä myös nyt esillä olevat asiat tulevat tarkasteluun. Tytäryhteisöjen johdolle tullaan järjestämään eettiseen johtamiseen painottuvaa koulutusta.

Harmaantalouden torjunnan konsernitasoinen koordinointivastuu on talous- ja suunnittelukeskuksella, joka raportoi niistä konsernijohdolle ja kaupunkikonsernin hankintayksiköille huomioon otettavaksi harmaan talouden torjunnassa.

Kaupungin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeet uudistetaan vuoden 2011 aikana ja ne ohjaavat myös tytäryhteisöjä. Ohjeiden lisäksi talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta laaditaan menetelmiä ja työkaluja riskienarviointien tekemiseen. Vaarallisten työyhdistelmien havaitsemiseen tullaan kiinnittämään huomiota tytäryhteisöjen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistyössä.

3.2.4 Asumisen ja maankäytön yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhteinen etu edellyttää, että seudulle luodaan yhteinen uusi maankäytön kehityskuva.

- Helsingin tulee olla aktiivinen segregaatio -ongelman yhtenäisessä tunnistamisessa ja torjunnassa MAL -ohjelmassa.

- Helsingin tulee yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa valvoa etuaan valtioon nähden siten, että kärkihankkeiden rahoituspäätöksiä ei tehdä irrallaan aiesopimuksesta.

- pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee yhdessä edellyttää, että myös kehyskunnat toteuttavat MAL-ohjelman yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa

Kaupunginhallitus toteaa, että MAL-neuvottelukunta esitti vuoden 2010 lopulla Helsingin seudun yhteistyökokoukselle (HSYK) yhteisen kehityskuvan laatimista koko Helsingin seudun 14 kunnan muodostamalle alueelle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen). Kehityskuvatyö käynnistyy konsulttityönä kesällä 2011 ja se työstetään valmiiksi MAL-neuvottelukunnan ohjauksessa siten, että se olisi valmis käsiteltäväksi HSYK:ssa marraskuussa 2011.

Kehityskuvan aineistona on aiemmin järjestetyn kansainvälisen Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailun tulokset sekä niiden pohjalta työstetyt Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset. Aihepiiriin liittyvät myös seudun kuntien ja valtion metropolipolitiikan edistämiseen liittyvät ohjelmat ja aiesopimukset sekä yhdyskuntarakenteelliset tarkastelut. Lisäksi lähtökohta-aineistona on äskettäin valmistuneita tai parhaillaan vireillä olevia seututason suunnitelmia taustaselvityksineen. Näitä ovat mm. maakuntakaavan tarkistus, liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011 sekä seudun pienempien osa-alueiden kehityskuva- ja kehityskäytävähankkeet.

Kaupunginhallitus toteaa segregaation osalta, että Helsingin seudun 14 kunnan alueelle solmittiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vuoden 2008 alussa. Sopimuksessa on määritelty mm. seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet. Aiesopimusta on seurattu vuosittain yhteistyössä mm. ympäristöministeriön kanssa. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) hyväksyttiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL:n) hallituksessa 29.3.2011. HSL on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma. Suunnitelma sisältää kaikki liikkumismuodot. Suunnittelualue kattaa Helsingin seudun 14 kuntaa. HLJ 2011 -suunnitelma on valmisteltu Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. HSL:n hallitus on lähettänyt liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kuntaryhmälle (Helsingin seudun 10 kuntaa) ja esittää sille liikennejärjestelmäpäätöksen hyväksymistä. Liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen tarkoituksena on solmia aiesopimus valtion, Helsingin seudun 14 kunnan ja HSL:n kesken.

Kaupunginhallitus toteaa, että vuonna 2010 aloitetun asuntorakentamisen määrä nousi kaikissa seudun kunnissa valtion elvytystoimenpiteiden ansiosta. Tuotantomäärä 11 522 asuntoa jää hieman alle asetetun tavoitteen (13 000 asuntoa/vuosi). Asuntorakentamista kasvatti valtion lyhyellä korkotuella toteutettavien vuokra-asuntojen rakentaminen. Tuotantotuki päättyi vuoden 2011 alussa. Valtion tukeman nk. ara-vuokra-asuntotuotannon määrä nousi yli asetetun 20 %:n tavoitteen.

3.2.5 Kaupungin kansainvälinen toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee valmistella valtuuston päätettäväksi kansainvälisen toiminnan vaikuttavuutta osoittavat ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit ja niiden tulee olla mahdollisimman ajantasaisesti saatavilla.

- toimintakertomusohjeissa tulee täsmentää hallintokuntien kansainvälisen toiminnan raportointivelvollisuutta ja kehittää raportointia niin, että kansainvälisen toiminnan käytänteet, kokemukset ja kontaktit tulevat myös muiden hallintokuntien saataville

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokeskuksen kansainvälinen toiminnan osasto on yhteistyössä tietokeskuksen kanssa kartoittanut kansainvälisen toiminnan mittareita. Mittareita on käsitelty kansainvälisen toiminnan ohjausryhmässä ja niitä otetaan käyttöön asteittain vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan mittareita on tarkoituksenmukaista käyttää talousarviossa osana hallintokeskuksen kansainvälisen toiminnan seurantaa ja keskeisimmät mittareista on tarkoituksenmukaista sisällyttää strategiaohjelman seuranta-aineistoon valtuustokauden päättyessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien kansainvälisen toiminnan raportointivelvollisuutta tulee täsmentää tilinpäätösohjeissa syksyllä 2011 talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen ja taloushallintopalvelu -liikelaitoksen yhteistyönä.

3.2.6 Kaupungin suhteet Euroopan Unioniin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallintokuntien tulee arvioida EU -hankkeittensa tuloksia ja vaikuttavuutta jo suunnitteluvaiheessa. Arvioiden tulee olla myös muiden hallintokuntien käytettävissä.

- hakuperusteluissa tulee ilmoittaa, mitä strategianohjelman tai kansainvälisen toiminnan strategian kohtaa hanke edistää tai mihin se liittyy.

- EU-hankkeiden menojen ja tulojen tulee olla selvillä koko kaupungin tasolla, ei vain keskushallinnon talousarviomäärärahan osalta. Lisäksi on perusteltua edelleen laatia tilastokatsaus meneillään olevista EU-hankkeista

- ohjausryhmään tulee nimetä EU-edunvalvonnan ja hankevalmistelun koordinoinnista vastaava jäsen.

- EU-projektiopas tulee päivittää

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokunnilta edellytetään jo hankehakemuksissaan arvioimaan hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arviot ovat muiden hallintokuntien saatavissa mm. päätösluettelon liitetiedostona.

Khn 29.11.2010 hyväksymissä talousarvion noudattamisohjeissa vuodelle 2011 edellytetään hallintokuntia toimimaan siten, että hankehakemuksissa ilmoitetaan mitä strategianohjelman kohtaa hanke edistää tai mihin se liittyy.

Kaupunginhallitus toteaa, että uuden laskentajärjestelmän Lasken suunnittelussa huomioitu EU-hankkeiden kokonaisraportoinnin tarpeet ja raportointimahdollisuus tältä osin paranee huomattavasti uuden järjestelmän myötä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan ohjausryhmä on luonteeltaan virastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen tulee huolehtia, että ryhmässä on edustettuna riittävä asiantuntemus EU-edunvalvontaa ja EU-hankevalmistelua tekeviltä osastoilta.

Kaupunginhallitus toteaa, että EU-projektioppaan päivittäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa, kun Laske -järjestelmä on käyttöönotettu ja oppaan päivittämisessä voidaan huomioida järjestelmän vaatimat muutokset.

3.2.7 Kaupunkikonsernin ympäristöjohtaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin kaupunkikonsernille tulee asettaa ympäristötavoitteita ja niiden toteutumista tulee seurata.

- myös konserniyhtiöt tulee ottaa huomioon Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelmassa edellytetään, että kaupungin ympäristöpolitiikka päivitetään ja tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginjohtaja asetti helmikuussa 2010 työryhmän valmistelemaan kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johtama työryhmä jätti maaliskuussa 2011 kaupunginjohtajalle esityksensä kaupungin uudesta ympäristöpolitiikasta. Työryhmän ehdotus sisältää kaupungin ympäristötavoitteet keskipitkällä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä noin vuoteen 2050. Tavoitteet koskevat koko kaupunkikonsernia ja niihin sisältyy esitys, jonka mukaan virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita.

Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteita tullaan seuraamaan osana kaupungin vuosittaista ympäristöraporttia, jota koordinoi kaupunginjohtajan asettama ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä.

Kaupungin ympäristöraportissa on jo kahtena viime vuonna kuvattu lyhyesti myös tytäryhteisöjen ympäristöjohtamista. Vuoden 2010 ympäristöraporttia varten ympäristökeskus on yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laajentanut tytäryhteisöjen ympäristöraportointia kattamaan niiden toiminnan kannalta merkittävät ympäristövaikutukset.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että esimerkkinä konkreettisista ympäristötavoitteista ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät energiansäästötavoitteet, joiden toteuttamiseksi on tehty aktiivisesti työtä kaupungin kiinteistöyhtiöissä.

3.2.8 Kaupungin jäsenmaksut

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee selvittää, ajaako Suomen Kuntaliitto riittävästi Helsingin etua ja mitkä ovat jäsenyydestä saadut hyödyt verrattuna Kuntaliiton korkeaan vuosittaiseen 1,6 miljoonan euron jäsenmaksuun. Ellei kokonaishyötyä pidetä riittävänä, tulee harkita mahdollisuutta erota Kuntaliitosta.

- järjestöihin liittyminen tulee kaikissa tapauksissa saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi. Siten hyväksytyt jäsenyydet tulevat otetuksi huomioon myös talousarviossa.

- jäsenmaksut tulee kirjata kirjanpitoon myös hallinnon läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaupungin kirjausohjeiden mukaisesti.

- talousarviossa esitettyjen jäsenmaksujen toteuman seuranta tulee vastuuttaa esimerkiksi talous- ja suunnittelukeskukselle

Kaupunginhallitus toteaa, että Suomen Kuntaliitto on vakiintunut Suomen kuntien ja koko kunta-alan yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä niiden itsehallinnon vahvistaja. Suomen Kuntaliitto on mm. mainittu erikseen kuntalaissa peruspalveluohjelmamenettelyä koskevassa kohdassa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin kunta ja tästäkin näkökulmasta katsottuna keskeinen toimija suomalaisessa paikallishallinnossa. On näiden kahden keskeisen kunta-alan toimijan molemminpuolisten etujen mukaista toimia yhteistyössä suomalaisen paikallishallinnon kehitystyössä.

Helsingin kaupunki on Kuntaliiton suurimpana jäsenenä hyvin edustettuna Kuntaliiton päättävissä elimissä. Mm. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana on tällä hetkellä kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen. Tätäkin kautta Helsingin kaupungin ääni tulee kuuluviin kunta-alaan liittyvässä keskustelussa.

Helsingin kaupungin maksaman varsin suuren jäsenmaksun hyötyjä on vaikea mitata suoranaisesti. Kuntaliitolla on kuitenkin niin keskeinen rooli mm. kunta-alaa koskevan lainsäädännön valmisteluun liittyvässä keskustelussa, että jo sitä kautta jäsenkunnat saavat hyötyjä jäsenmaksulleen. Ilman yhtenäistä kuntien edunvalvojaa jäisi kuntien edunvalvonta selvästi hajanaisemmaksi. Kuntaliitolta saadaan jatkuvasti myös konkreettisia palveluja sekä koulutusta, jotka ovat kunnille erittäin hyödyllisiä.

Kaupunginhallitus on ohjeistanut talousarvion noudattamisohjeissa siitä, että vain kaupunginhallitus voi viraston tai liikelaitoksen esityksestä päättää kaupungin liittymisistä järjestöihin.

Jäsenmaksujen kirjaamisesta kirjanpitoon on ohjeistettu kaupungin kirjausohjeissa. Keskitetysti maksettavia jäsenmaksuja seurataan talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolla. Virastojen ja liikelaitosten maksamia jäsenmaksuja seurataan talous- ja suunnittelukeskuksessa aina vuosittain talousarvion yhteydessä.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.1 Kaupunkikonsernin omistajapolitiikka

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tytäryhteisöraportoinnin kehittämistä tulee edelleen jatkaa.

- sijoitustoiminnan välineenä olevien yhteisöomistusten tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja omistuksesta, joka ei palvele kaupungin toimintaa tai strategisia tavoitteita, pitää luopua silloin, kun se on perusteltua.

- kilpailutettujen tukipalvelujen toimivuus ja laatu tulee varmistaa tuottavuuden parantamiseksi

Kaupunginhallitus toteaa, että liikelaitos- ja konserniyhteisökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset tarkistetaan kaupunginhallituksen toimesta kaupunginhallituskausittain lähtökohtana kaupunginvaltuuston strategiaohjelma. Linjaukset on tarkistettu kaupunginhallituksessa viimeksi 26.4.2011 jolloin tytäryhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota sekä keskeisiä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita koskevat linjaukset tarkistettiin liikelaitos - ja konserniyhteisökohtaisesti vastaamaan niiden toimintaympäristössä tapahtuneita ja ennakoitavissa olevia muutoksia. Linjauksissa on myös varauduttu valmisteilla oleviin kuntien toimintaa kilpailluilla markkinoilla koskeviin, tiukentuvia kilpailuneutraliteettivaatimuksia koskeviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Toimenpide-ehdotukset tuodaan päätettäväksi kukin erikseen.

Puhtaasti sijoituksellisia omistuksia kaupungilla ei ole kuin Elisa Corporation, jonka osalta on hyväksytty linjaus; että omistuksesta luovutaan kun perusteltua.

Tytäryhteisöraportointi on keskeinen osa konserniohjausta, jota kehitetään jatkuvasti vuorovaikutuksessa konsernijohdon ja tytäryhteisöjen kanssa. Talous- ja suunnittelukeskuksen tekemät arviointikertomuksessakin todetut tutkimukset antavat hyvän pohjan kehitystyölle.

Kilpailutettujen tukipalvelujen toimivuuden ja laadun varmistaminen on keskeinen osa hankintaprosessia, ja on kulloisenkin tilaajan vastuulla. Tukipalveluiden kilpailutuksista tytäryhteisöjen käyttöön vastaa Helsingin Konsernihankinta Oy, mikä osaltaan varmistaa riittävän hankintaosaamisen kilpailutuksissa.

3.3.2 Tytäryhteisöjen kansainvälinen toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin kansainvälisen strategian tulee käsittää kaupunkikonserniin kuuluvat kansainvälistä toimintaa harjoittavat tytäryhteisöt.

- kansainvälistä toimintaa harjoittavat tytäryhteisöt tulee ottaa huomioon kansainvälisen toiminnan toteutussuunnitelman valmistelussa ja toiminta suunnitella niin, että mahdollisia lisäavustuksia ei tarvita.

- tytäryhteisöjen horisontaalista yhteistyötä myös kansainvälisen toiminnan osalta tulee lisätä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen kansainvälistä toimintaa harjoittavien tytäryhteisöjen kytkemisestä nykyistä tiiviimmin osaksi kaupungin strategiaohjelman kansainvälisen toiminnan linjauksia ja kansainvälisen toiminnan toteutussuunnitelmaa. Tähän, samoin kuin arviointikertomuksessa erikseen mainittujen tytäryhteisöjen (Helsinki Abroad Ltd Oy ja Helsinki Region Marketing Ltd Oy) toiminnan suunnitteluun tullaan kiinnittämään konserniohjauksessa huomiota. Tytäryhteisöjen horisontaalista yhteistyötä on pyritty ja pyritään aikaansaamaan kaikissa toiminnoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut (HYKS:iin keskittämisen vaikutukset)

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen on selkiytettävä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian prosessit, lähetekäytännöt ja eri tahojen rooli ja vastuu hoidosta.

- kaupunginhallituksen tulee tuoda valtuustolle raportti mielenterveysasetuksen mukaisen työryhmän työn etenemisestä valtuustokauden loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian prosessien selkiyttäminen on linjassa kaupungin strategiaohjelman kanssa. Tavoitteena ovat toimialarajat ylittävien palveluprosessien johtamistavan ottaminen käyttöön asiakashyödyn lisäämiseksi, ja konsernin resurssien yhteiskäytön tehostamiseksi. Myös vuonna 2011 käynnissä olevassa ylimmän johdon valmennuksessa kehitetään toimialarajat ylittävien prosessien johtamistapoja.

Edelleen Khs toteaa, että kuntien ja kuntayhtymien edustajien tulee sopia kokouksessa kunnallisen lasten ja nuorten mielenterveystyön tavoitteista ja käytännön työnjaosta alueella. Lisäksi kokouksessa voidaan sopia siitä, miten yksityiset tahot voivat olla mukana yhteistyössä. Tällainen mielenterveysasetuksen mukainen vuosittainen yhteistyökokous pidettiin tänä vuonna 7.3.2011. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä raportoidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityssuunnista valtuustolle. Khs toteaa, että mielenterveysasetuksen tavoitteena on toimijoiden keskinäisen yhteistyön parantaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Khs toteaa edelleen, että hallinnollista työtä lisäävää raportointia hallinnontasojen välillä tulee välttää, joten erillisraportointi ei ole välttämätöntä.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Palveluseteli Helsingin suun terveydenhuollossa ja palveluasumisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- palvelusetelillä onnistutaan saamaan palveluille lisää tuottajia kasvavan kysynnän tilanteessa. Parhaiten se soveltuu tuotteistettaviin palveluihin, joissa asiakkaalla on mahdollisuus aidosti tehdä valintoja. Asiakkaiden todelliset valinnan mahdollisuudet tulee selvittää palvelusetelin arvoa määritettäessä.

- sosiaaliviraston on järjestettävä palveluasumisen laadun valvonta niiden palvelusetelituottajien osalta, jotka eivät ole sopimustuottajia.

- ennen palvelusetelien käyttöönottoa on syytä luoda valmiiksi sähköinen järjestelmä (portaali) kyseiselle palvelulle. Portaalien tulee, palvelusta ja sen laajuudesta riippuen, olla kansallisia, sektorikohtaisia tai alueellisia siten, että järjestelmän sisällöstä ja rahoituksesta vastaavat myös palvelusetelituottajat

Kaupunginhallitus toteaa, että palveluseteleiden käyttöä kokeillaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen palvelupiloteissa. Kokeiluilla kerätään kokemuksia palvelusetelin käytöstä. Pilotit päättyvät 30.6.2012, ja kokeilun vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida vasta kokeilun päätyttyä.

Palvelusetelilain yhtenä tarkoituksena on, että asiakkaan valinnanvapaus lisääntyisi. Asiakas voi esimerkiksi valita halvemman ja kalliimman palvelun välillä. Kunnan palvelusetelinä maksama osuus on kummassakin tapauksessa sama, mutta asiakkaan itse maksettavan osuuden suuruus muuttuu. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Saman lain 8 §:n mukaan palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunnan päätettävissä on, myönnetäänkö palvelusetelit tulosidonnaisina vai tasasuuruisina. Kokeilussa on käytössä sekä tasasuuruisia, että tulosidonnaisia palveluseteleitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomiksi säädettyjen sosiaali-terveyspalvelujen hankkiminen palvelusetelin avulla on asiakkaalle maksutonta.

Kaupunginhallitus toteaa, että palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sosiaaliviraston kautta ja palvelusetelituottajaksi valittavan on täytettävä tietyt kriteerit. Sosiaalilautakunta on päättäessään 25.1.2011 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin arvon korottamisesta perusteluissa todennut, että palvelusetelituottajat valitaan hyväksymismenettelyllä, jossa kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään listalle.

Sosiaaliviraston palveluasumisen palvelusetelin tiedotteen mukaan: ”Palvelusetelituottajien palvelujen laadusta vastaa sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue ja Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirasto. Palvelusetelituottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat täyttävät kaupungin palvelun laadulle ja sisällölle asettamat ehdot. Palvelusetelituottajaksi hyväksytyt palveluntuottajat ovat sitoutuneen mm. yö-valvonnan järjestämiseen, asukkaan terveydentilan seuraamiseen ja arviointiin, päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen sekä hoitamaan asiakasta loppuun asti.”

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksesta ei käy ilmi, onko palveluasumisessa sellaisia palveluntuottajia, jotka eivät kuuluisi tämän valvonnan piiriin.

Kaupunginhallitus toteaa, että palvelusetelin sähköisen järjestelmän (portaalin) ratkaisut esim. laajuus, sisältö ja rahoitus täsmentyvät palvelusetelipilottien kuluessa.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Omaishoito ja omaishoidon tuki

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ikääntyneen tai vammaisen hoito kotona on usein inhimillisin vaihtoehto. Se on myös taloudellista, koska omaishoidon avulla voidaan siirtää raskaampien ja kalliimpien hoitopalvelujen käyttöä myöhemmäksi. Omaishoidon tukitoimia tulee kehittää edelleen niin, että vaativampaa hoitoa tarvitsevien omaishoitajien jaksamista tuetaan mm. heidän vapaapäiviensä käyttöä edistämällä ja hoidettavien päivätoimintaa kehittämällä

Kaupunginhallitus toteaa, että omaishoidon ja omaishoitajien määrä on kasvanut viime vuosina. Sosiaalivirastossa on kehitetty omaishoidontukitoimia mm. päivätoimintaa lisäämällä ja palvelusetelin käyttöönotolla ja tukimuotoja kehitetään edelleen omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Erityistä tukea tarvitsevien asuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- oleellinen tekijä asunto-ongelmiin pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Helsingissä on asumisen kalleus ja pienasuntojen puute. Helsingin tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota ja toimia yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa niin, että saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja myös sellaisille henkilöille, varsinkin nuorille, jotka eivät enää tarvitse tuettua asumista.

- palvelu- ja tukiasuminen on taloudellisesti edullisempaa kuin laitoshoito. Siksi laitosmuotoisesta hoidosta tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan asumistyyppisiin hoitoratkaisuihin, kuitenkin niin, että laitoshoitoa tarvitseville on riittävästi hoitopaikkoja.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtion tukeman nk. ara-vuokra-asuntotuotannon määrä oli vuonna 2011 Helsingin seudun kunnissa yhteensä 2783 asuntoa (alkanut tuotanto) eli 24 % kokonaistuotannosta ja siis yli asetetun 20 %:n tavoitteen. Pääkaupunkiseudun kunnissa ara-tuotannon osuus koko tuotannosta oli 23 % ja KUUMA-kunnissa 25 %. Pääosa asunnoista on toteutettu nimetyille ryhmille kuten opiskelijoille, nuorille ja senioreille tai asumisessaan tukea tarvitsevilla. Kohtuuhintaisista, pienituloisille työssäkäyville tarkoitetuista vuokra-asunnoista on pulaa pääkaupunkiseudun kunnissa, erityisesti Helsingissä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiassa sekä kansallisissa linjauksissa on tavoitteena vanhusten ja vammaisten palveluasumisen ja kotihoidon edistäminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen. Strategiaohjelman tavoitteet konkretisoituvat vuosittain talousarviossa ja rakennemuutoksen mukaisesti laitospaikkoja on vähennetty ja palveluasumispaikkoja on lisätty. Rakennemuutosta jatketaan, sillä Helsingissä on edelleen laitospaikkoja enemmän kuin valtakunnallinen suositus on.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Työvoimapula ja työllistäminen – kohteena nuoret ja maahanmuuttajat

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin tulee yhteistyössä seudun kuntien kanssa lisätä painostusta valtion suuntaan ammatillisten- ja korkeakoulupaikkojen vapauttamiseksi sääntelystä seudun oppilaitoksissa, jotta henkilöstöä saadaan tulevaisuudessa niihin ammatteihin, joihin on odotettavissa työvoimapula.

- työpaikkahakuilmoituksissa ja muussa rekrytoinnissa tulee korostaa työntekijöiden mahdollisuutta käyttää omia kykyjään ja taitojaan ja erityisesti mahdollisuutta kehittymiseen ja etenemiseen suuren työnantajan palveluksessa.

- maahanmuuttajien ja nuorten työmarkkinaintegraatioon kannattaa panostaa ja se tulee nähdä investointina, joka pitkällä tähtäimellä lisää talouden kantokykyä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin edustajien on syytä toteamuksen mukaisesti jatkaa vaikuttamista valtion suuntaan siten, että ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen tarjonta vastaa kaupungin ja kaupunkiseudun tulevaa työvoimantarvetta.

Kaupunginhallitus toteaa, että helsinkiläiset nuoret ovat muita suomalaisnuoria tai pääkaupunkiseudun kaupunkien nuoria huonommassa asemassa erityisesti ammatillisten koulutuspaikkojen suhteen.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa on lisätty ja suunnattu vastaamaan laadullisesti ja määrällisesti nuorten sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Opinto-ohjauksessa on painotettu työllistävien alojen houkuttavuutta. Koulutustarjontaa on vähennetty aloilla, joissa on ylitarjontaa ja heikko työllistymisaste koulutuksen jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että henkilöstökeskuksen tulee kehittää kaupungin rekrytointi-ilmoittelua yhtenäiseksi ja huolehtia siitä, että ilmoittelussa ja muussa rekrytointiviestinnässä tuodaan esille suuren työnantajan mahdollisuudet kehittymiseen ja urakiertoon.

Kaupunginhallitus toteaa, että on erittäin tärkeää huolehtia nuorten ja maahanmuuttajien koulutuksesta ja työllistymisestä. Kaupungin työllisyyden hoidon organisaatio jatkaa edelleen näiden painopisteryhmien työllistymisedellytysten kehittämistä. Koulutuspaikkojen riittävyys molemmille ryhmille on tärkeää. Tässä asiassa valtiolla on valta ja myös vastuu. Erilaisilla kaupungin työllistämistoimenpiteillä voidaan kuitenkin ehkäistä syrjäytymistä ja edesauttaa koulutuspolulle ohjautumista.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että edelleen vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämän kehittämistehtävää sekä varmistetaan koulutuksen asiakaslähtöisyys, opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut ja ohjaus ja tukipalvelujen saatavuus.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että talousarviossa 2011 on varattu 2,0 milj. euroa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen liittyviin hankkeisiin. Nuorten työllistämisen hoitoon liittyvät tehtävät ja niihin varatut määrärahat kohdentuvat Helsingin kaupungissa usealle hallintokunnalle. Esimerkiksi opetusviraston alaiset nuorten työpajat tarjoavat pajajakson ensisijaisesti 15–19-vuotiaille perusasteen jälkeen vaille jatko-opiskelupaikkaa jääneille helsinkiläisille nuorille noin 4-6 kuukaudeksi. Nuorisoasiainkeskus on puolestaan mukana nuorten työllistämistoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa 17–25-vuotiaiden nuorten mahdollisuuteen osallistua työharjoitteluun ja palkkatuettuun työllistymiseen eri virastoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Taidekasvatus lasten ja nuorten kasvun tukena

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- taidekasvatuskursseja tulee lisätä ja monipuolistaa siten, että kaikille luokka-asteille on tarjolla mielekästä taidekasvatusopetusta.

- koululaisten tulee voida matkustaa päiväliikenteessä opettajan johdolla julkisen liikenteen välineissä maksutta koulutyöhön kuuluvilla matkoilla.

- on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupungilta avustuksia saavien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee toimittaa kulttuurikeskukselle lain tarkoittamat arviointitulokset koulutuksestaan ja sen vaikuttavuudesta

Kaupunginhallitus toteaa, että taidekasvatuskursseja tulee järjestää talousarvion puitteissa. Khn 28.3.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamiin sisältyy Khn kannanotto, jonka mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa käytettävissä tuloihin.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmistelussa kaupungin kulttuuristrategian yhteydessä kouluille kulttuurisuunnitelma. Oppilailla on lisäksi ylemmillä luokilla mahdollisuus lisätä opetus- ja kulttuurisuunnitelman mukaisesti kulttuurituntemusta valinnaisaineiden tunneillansa. Helsinki tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille hyvät mahdollisuudet kasvaa monitahoisen kulttuurin kuluttajiksi.

Kaupunginhallitus ei pidä mahdollisena laajentaa oppilaiden mahdollisuutta matkustaa julkisen liikenteen välineissä maksutta koulutyöhön kuuluvilla matkoilla.

Jokaisella koululla on Helsingin kaupungin budjetointiperiaatteiden mukaisesti koulukohtainen talousarvion käyttösuunnitelma, joka perustuu oppilas/opiskelijamäärään. Rehtori itse suunnittelee määrärahan kohdentamisen niin, että opetussuunnitelman mukainen opetus toteutuu ja kaikkien oppilaiden erityistarpeet tulee huomioiduksi ml. taidekasvatustapahtumiin matkustaminen. Käyttösuunnitelman hyväksyy koulun johtokunta rehtorin esityksestä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että tarkastuslautakunnan esitystä siitä, että avustuksia saavien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee toimittaa kulttuurikeskukselle lain tarkoittamat arviointitulokset koulutuksestaan ja sen vaikuttavuudesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Liikuntaviraston talouden ohjaus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liikuntaviraston talousyksikön tulee selvittää, millaista tukea osastot siltä tarvitsevat, ja järjestää toimintonsa sen mukaisesti.

- liikuntaviraston osastojen keskeiset taloushallintoon liittyvät prosessit tulee kuvata ja niiden vastuuhenkilöt nimetä.

- liikuntaviraston tulee järjestää koulutusta taloushallinnon tehtävissä työskenteleville.

- tilintarkastajan esittämät suositukset tulee toteuttaa ensi tilassa

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamuksiin ja pitää tärkeänä, että taloudesta tulee huolehtia ja talouden kehitystä on seurattava mm. hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä parantamalla toimintaprosesseja ja – menetelmiä.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Tilaaja-tuottajamalli kaupungin rakennuttamisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilaaja-tuottajamallin perustamiselle asetetut tavoitteet eivät näytä vielä toteutuneen. Talous- ja suunnittelukeskuksen on käynnistettävä rakennuttamisen tilaaja-tuottajamallin tavoitteiden toteutumisen arviointi vuoden 2012 aikana.

- rakennuttamisen ja kaupunkitekniikan tilaamisen osaaminen tulee varmistaa mm. riittävällä koulutuksella.

- rakennusviraston ja Staran on yhdessä edelleen kehitettävä tilaaja-tuottajamalliaan toimivammaksi. Yleisten töiden lautakunnan ja teknisen palvelun lautakunnan tulee myös osallistua tähän yhteistyöhön.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus toteuttaa rakennuttamisen tilaaja-tuottajamallin toteuttamisen arvioinnin keväällä 2012. Samassa yhteydessä talous- ja suunnittelukeskus tekee tilakeskuksen perustamisen organisaatiomuutoksen toisen arvioinnin. Edellinen tehtiin vuonna 2008. Arvioinnista päätettiin tilakeskuksen perustamisen yhteydessä.

Rakennusvirasto ja Stara kehittävät yhteistyössä tilaamiskäytäntöjä ja sopimuksia. Lisäksi valvontaa tehostetaan osana tilaajatoimintaa. Virastoja ohjaavat lautakunnat osallistuvat myös kehittämistyöhön. Lautakuntien ensimmäinen yhteiskokous pidettiin 29.3.2011 ja siinä käsiteltiin mm. katu- ja puisto-osaston ja Staran välisiä sopimuksia ja muuta yhteistyötä.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Sisäiset vuokrat

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen tulee huolehtia siitä, että kaupungin kaikki tilat ovat kaupungin kokonaisedun kannalta optimaalisessa ja kustannustehokkaassa käytössä.

- ennalta määrättyyn omakustannushintaan perustuvan sisäisen vuokran tulee kattaa rakennuksen kunnossapidosta, tontinvuokrasta ja peruskorjauksista aiheutuvat kustannukset. Kertyvät vuokratulot tulee käyttää rakennusten kunnossapitoon, jotta voidaan välttyä korjausvastuiden ja -velan muodostumiselta.

- tilakeskuksen tulee tiedottaa hallintokunnille vuokranmääräytymisperusteista ja tilojen hallintaa ohjaavasta kaupungin kokonaisedusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että tilakeskus seuraa toimitilojen vajaakäyttöastetta, joka kaupungilla on ollut pieni (0,6 % vuonna 2010). Parhaillaan tilakeskuksessa on käynnissä kehityshanke, joka tähtää hallintokuntien vajaakäyttöisten tilojen vähentämiseen selvittämällä tarveselvitysten yhteydessä kaupungin hallintokuntien tilankäyttöä suuralueittain. Toimintamallia kokeillaan parhaillaan opetusviraston kanssa. Lisäksi tilakeskus selvittää, voisiko kaupunki luopua tiloista, joita se ei itse käytä.

Tilakeskuksen perimä vuokra on omakustannushintainen, jossa vuokra koostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta ja käyttäjäpalveluista. Pääomavuokra sisältää pääoman koron, poistot ja tontin vuokran. Rakennusten kunnossapito on osa ylläpitovuokraa. Kunnossapitoon käytetään yhteensä 21 milj. euroa, mikä tarkoittaa on vuokrassa noin yhtä euroa/m2/kk. Tilakeskus tulouttaa poistot ja pääoman koron kaupungille. Talousarvion yhteydessä valtuusto hyväksyy rakennusten korjausinvestointeihin käytettävät varat. Korjausinvestointien määrä on noussut noin 140 milj. euroon.

Tilakeskuksen johto on käynyt lävitse hallintokuntia ja esitellyt käyttäjähallintokunnille toimitilavuokrien määräytymistä. Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti tilakeskuksen tulee jatkaa tätä toimintaa osana tilahallinnon tehtäväkenttää.

Arviointikertomuksen kohta 4.10 Vuokra-asuntojen vuokrausperiaatteet

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kiinteistöviraston asunto-osaston tulee edelleen jatkaa sähköisen asioinnin kehittämistä.

- kaupungin on pyrittävä lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa ja kiertonopeutta.

- kaupungin tulee ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin savuttomien vuokra-asuntojen tarjoamiseksi.

- asuntolautakunnan tulee selvittää mahdollisuudet kehittää hyvään asumiseen liittyvä yhtiökohtainen palkitsemisjärjestelmä

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että asunto-osaston tulee edelleen jatkaa sähköisen asioinnin kehittämistä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kehitystyö kohdistetaan palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen talousarvioon sisältyvän tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti.

MA-ohjelmassa on määritelty kaupungin oman tuotannon tavoitteet. Ara-vuokra-asuntojen osalta tavoitteena on rakentaa 750 asuntoa vuodessa. Vuosina 2007 - 2010 on kaupungin omana tuotantona valmistunut aravuokra-asuntoja 189 – 414 asuntoa vuodessa. Tällä hetkellä asuntotuotantotoimistolla on rakenteilla seitsemän ara-vuokrakohdetta, joissa on yhteensä 355 asuntoa. Tontinvarauksia on ara-kohteiden rakentamiseksi 34 kohdetta, joissa on yhteensä 1 810 asuntoa. Näiden kohteiden rakentamisen arvioidaan alkavan vuosina 2011 - 2015.

Vuokra-asuntojen kierron nopeuteen vaikuttaa asukasrakenne sekä asuntomarkkinatilanne. Kaupungin vuokra-asuntojen vaihtuvuus on perinteisesti ollut selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin yleishyödyllisten toimijoiden. Yleisen asuntomarkkinatilanteen kiristyessä vaihtuvuus alenee. Korkeampi vaihtuvuus kaupungin vuokra-asunnoissa edellyttää tasapainoista asuntomarkkinatilannetta ja runsaasti erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Korkea vaihtuvuus saattaa toisaalta aiheuttaa epätasapainoisia asuinalueita.

Kaupunginhallitus toteaa, että lokakuussa 2010 kaupunginvaltuustossa tehtyjen päätösten mukaisesti Helsingin kaupungin asunnot Oy on aloittanut toimintansa. Palkitsemisjärjestelmän luominen ja savuttomien vuokratalojen rakentaminen tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa.

Arviointikertomuksen kohta 4.11 Kaupungin omistamien pienkiinteistöjen hallinta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen tulee tehostaa sellaisten pientalokohteiden myyntiä, jotka ovat kaupungille taloudellisesti epäedullisia, ja joille ei ole suunnitteilla kaupungin omaa käyttöä.

- tilakeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee selvittää keinoja pientaloja koskevien asemakaavamuutosten nopeuttamiseksi, jotta kiinteistöjen käyttötarkoitusten mukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamuksiin ja toteaa, että ehdotetut toimenpiteet toteuttavat kaupungin strategiaohjelmaan sisältyviä talouden tasapainon ja täydennysrakentamisen edistämisen tavoitteita.

Arviointikertomuksen kohta 4.12 Kaupungin kuljetuspalvelut ja niiden ympäristövaikutukset

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin tulee edelleen jatkaa kuljetuspalveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvää työtä strategioiden ja toimintaohjelmien mukaisesti.

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia kaupungin logistiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä esimerkiksi rakentamispalvelun johdolla.

- kaupunkikonsernin kuljetusten ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon keruu tulee ohjeistaa talous- ja suunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen toimesta hallintokuntia ja konserniyhteisöjä velvoittavaksi

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on valmistelemassa perusselvitystä kaupungin kuljetuksista. Selvityksen pohjalta on tarkoitus arvioida kuljetusten kehittämisen tarvetta, kuljetusten hallintaan liittyvää tietopohjaa, koordinointivastuun organisointia ja raportointia. Selvitys valmistuu kesäkuuhun 2011 mennessä.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Kaupungin sisäiset muuttokustannukset

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- muutto- ja väistötilakustannukset ovat merkittävä menoerä ja siksi niitä tulee seurata tarkemmin esimerkiksi kustannuspaikoittain ja hankenumeroittain hallintokuntien kirjanpidossa.

- muuttoihin liittyvää ohjeistusta tulee lisätä

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa käy ilmi muuttojen olevan pääosin (90 %) peruskorjauksiin liittyviä ja siinä mielessä välttämättömiä. Hallintokuntien muutto- ja väistötilakustannuksia ohjaavat yleiset taloussuunnittelun ohjeet kuten raamiohjaus ja taloussarviohjaus. Muuttopalvelujen kustannuksiin puolestaan jo vaikutetaan kilpailuttamisella. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että muutto- ja väistötilakustannuksia minimoidaan. Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ohjeistusta ja hallinnollisia tehtäviä lisätään palvelujen tukitoiminnassa, jota jo ohjataan muilla ohjauskeinoilla.

Arviointikertomuksen kohta 4.14 Palmian toiminnan arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Palmian tavoitteiden tulee olla haasteellisia ja ne tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ne kannustavat kehittämään toimintaa

Kaupunginhallitus toteaa, että Palmia toimii pääosin kaupungin sisäisenä liikelaitoksena, jonka palvelujen hinnoittelu ei tapahdu markkinaehtoisesti, mistä syystä liiketaloudellista kannattavuutta ja tulosta kuvaavat mittarit eivät sellaisenaan sovellu toiminnan arvioimiseen.

Palmian toimintaa arvioitaessa keskeistä on palvelun hinta ja palvelun laatu. Palmian kilpailuttamattomien sisäisten palvelujen hinnoittelu päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Vuoden 2010 talousarviossa hintoihin hyväksyttiin keskimäärin 1,0 % korotus. Vuoden 2011 talousarviossa korotus on 1,5 %. Kun hintojen korotus on asetettu tietoisesti kustannustason muutosta pienemmäksi ja samanaikaisesti tulos- ja kannattavuustavoitteet pidetty suunnilleen entisellään, on tällä tavoiteasettelulla ohjattu Palmiaa kehittämään toimintaansa ja parantamaan tuottavuuttaan.

Palmian tehostaessa toimintojaan asiakastyytyväisyyden kehityksen seurannan merkitys korostuu varsinkin kun pääosalla Palmian palvelujen käyttäjistä ei ole mahdollisuutta valita palvelun tuottajaa.

Asetettujen tavoitteiden haasteellisuus arvioidaan vuosittain talousarvion yhteydessä.

Arviointikertomuksen kohta 4.15 Yhteistyösopimus kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n kanssa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toiminta-avustuksen myöntäminen ei saa olla riippuvainen sopimuskumppanin taloudellisesta tilanteesta.

- tilakeskuksella ei voi olla velvollisuutta tehdä yhteistyösopimuskumppanin ehdottamia muutostöitä käyttämällä investointibudjetissaan varattuja määrärahoja. Vuokralaisen sopima alkuperäinen vuokra ei ole enää voimassa ja nykyinen vuokrasopimus päättyy vuonna 2013.

- kaikki tuet, joita jaetaan avustuksen luonteisesti, tulee esittää läpinäkyvästi

Kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuripalvelujen tuottaminen on harvoin voitollista toimintaa ja siihen joudutaan yleensä panostamaan verovaroja avustamalla toimintaa. Kaupunginhallitus katsoo, että Korjaamossa esiintyviä ryhmiä ja tapahtumia voidaan tukea samoin perustein kuin muita kulttuuri- ja taidekentän toimijoita. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n taloudellisen vastuun kantaa kokonaisuudessaan ao. osakeyhtiö.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ei ole velvollinen tekemään vuokralaisen esittämiä muutostöitä, mikäli ei ole kysymys huomattavan tärkeästä turvallisuus- ja terveydellisyysriskistä. Korjaustyön lisäkustannukset katetaan vastaavansuuruisina vuokrankorotuksina vuokrasopimuksen loppuun asti.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että avustuksen saamisen ehtona on aina, että yhteisö noudattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Avustuksen saajien tulee antaa kaupungin viranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä, avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten sekä sallia kaupungin tarkastaa yhteisön kirjanpito ja hallinto sekä suostua niihin kirjanpidollisiin järjestelyihin, jotka katsotaan välttämättömiksi. Kulttuurikeskuksella on kaupungin avustusperiaatteiden mukaisesti käytettävissään Kulttuuritehdas Korjaamon Oy:n tuloslaskelma, tase ja tase-erittelyt.

Arviointikertomuksen kohta 4.16 Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin kaikkien arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien ja suositusten johdosta

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan tekemässä suositusten vaikuttavuuden arvioinnissa mainitaan seuraavasti: ”Kaikki suositukset eivät olleet johtaneet toimenpiteisiin. Epäselväksi jäi, johtuuko tämä siitä, että suosituksia ei ole pidetty aiheellisina vai siitä, että hallintokunnat eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.”

Kaupunginhallitus toteaa arviointikertomuskäytännön kehittämiseksi seuraavaa. Nykymuodossaan arviointikertomuksessa esitetyistä tarkastuslautakunnan toteamuksista ei aina käy selkeästi ilmi onko toteamuksissa kyse epäkohdista vai suosituksista. Havaittujen epäkohtien osalta on selvää, että toiminnasta vastaavien henkilöiden ja tilivelvollisten tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin. Osa tarkastuslautakunnan toteamuksista on toiminnan kehittämiseen liittyviä suosituksia, joiden aiheellisuutta ja toimeenpanoa on arvioitava osana kaupungin tai hallintokuntien toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa.

Kaupunginhallitus esittää hallinnollisen työn kohdentamiseksi ja arviointikertomuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi, että tarkastuslautakunta kehittää arviointikertomuksessa epäkohtien ja suositusten erittelyä.

Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Hiltunen esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

482 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 4.5.2011

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallinto-osaston osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

483 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

484 §

KULTAISEN HELSINKI-MITALIN MYÖNTÄMINEN ERÄILLE HENKILÖILLE, JOIDEN ON KATSOTTAVA TOIMINNALLAAN ANSAITSEVAN KAUPUNGIN TUNNUSTUSTA

Khs 2011-858

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti myöntää kultaisen Helsinki-mitalin tämän asian liitteessä mainituille henkilöille, joiden on katsottava toiminnallaan ansaitsevan kaupungin tunnustusta.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

485 §

2.5.2011 pöydälle pantu asia

KAHDEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2011-750

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen asuinympäristövalvonnan vastuualueelle sijoitetun kahden viran nimikkeitä seuraavasti:

- johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 128030) nimikkeeksi muutetaan johtava erityisasiantuntija, ja

- ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 054759) nimikkeeksi muutetaan johtava ympäristötarkastaja.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginsihteeri Vallittu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Esittelijä muutti esitystään siten, että asian otsikko muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Kahden viran nimikkeen muuttaminen ympäristökeskuksessa”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

486 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta	5.5.2011
yleisten töiden lautakunta	3.5.2011
ympäristölautakunta	3.5.2011

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

487 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: PALVELUSETELIKOKEILU

Khs 2010-1570

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.8.2010 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5

488 §

TOIMENPITEET ALKOHOLIN KÄYTÖN JA SIITÄ AIHEUTUVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI

Khs 2009-2373

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

489 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	3.5.2011
terveyslautakunta	3.5.2011

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

490 §

VT JULIA VIRKKUSEN TOIVOMUSPONSI: ALUEELLISET VÄESTÖENNUSTEET KOULUIKÄISTEN LASTEN MÄÄRÄSTÄ

Khs 2010-1230

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Julia Virkkunen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Julia Virkkuselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

491 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: KOULUJEN TUKEMINEN TIETYIN PERUSTEIN

Khs 2010-1293

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

492 §

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KORKEA KESKEYTTÄMISPROSENTTI

Khs 2010-1295

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

493 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 18 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	28.4.2011
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta	3.5.2011
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimuspäällikkö
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

494 §

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TURSON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1788

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen 7.12.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1343) sekä päätöksen nro 2010-1788/526 mukaisena.

Jäsen Ylikahri teki jäsen Puoskarin kannattamana hylkäysehdotuksen, jonka mukaan kaupunginhallitus päättänee hylätä poikkeamishakemuksen.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ylikahrin vastaehdotuksen äänin 11–4. Vähemmistöön kuuluivat Peipinen, Hellström, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

495 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

28.4.2011

kiinteistölautakunta

3.5.2011

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

2.5. ja 3.5.2011

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Rissanen

Jan Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa 17.5.2011 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

(Asian valmistelu) Pöytäkirjan 470, 472-475, 480-483, 486-493 ja 495 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

(Asian täytäntöönpano) Pöytäkirjan 471 §

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)

- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu

- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi

- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi

- oikaisuvaatimuksen tekijä

- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen

- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

(Hallintovalitus, poikkeamispäätöksen tekeminen)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Pöytäkirjan 494 §

Valitusoikeus

Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valituksella

- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa

- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija

- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa

- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa

- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa

- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen

- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi

Postiosoite: Ratapihantie 9

00521 HELSINKI

Faksinumero: 010 36 42079

Käyntiosoite: Ratapihantie 9

Puhelinnumero: 010 36 42000

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan

puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos

valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava

myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 90 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postiosoite: PL 10

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Faksinumero: (09) 655 783

Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13

Puhelinnumero: (09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

(Beredning) 470, 472-475, 480-483, 486-493 och 495 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

(Verkställighet) 471 § i protokoll

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

ANVISNINGAR OM HUR MAN BEGÄR OMPRÖVNING

Den som är missnöjd med beslutet kan framställa en skriftlig begäran om omprövning. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär hos domstol.

Rätt att begära omprövning

Omprövning får begäras

- av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

- av kommunmedlemmarna.

Den tid inom vilken omprövning ska begäras

Omprövning ska begäras inom 14 dagar från delfåendet av beslutet.

Begäran om omprövning ska inlämnas till Helsingfors stads registratorskontor senast den bestämda tidens sista dag under registratorskontorets öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

Dagen för delfåendet räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får begäran om omprövning inlämnas första vardagen därefter.

Omprövningsmyndighet

Omprövning begärs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Omprövningsmyndighetens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Helsingfors stads registratorskontor

Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Formen för och innehållet i begäran om omprövning

Begäran om omprövning ska göras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I begäran om omprövning ska uppges

- det beslut som begäran om omprövning gäller

- hurdan omprövning som begärs

- på vilka grunder omprövning begärs

- vem som begär omprövning

- på vilka grunder den som begär omprövning är berättigad att göra detta

- kontaktuppgifter till den som begär omprövning.

Protokoll

Protokollsutdrag och ‑bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

(Förvaltningsbesvär, undantagsbeslut)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i beslutet söks genom förvaltningsbesvär.

494 § i protokoll

Besvärsrätt

I ett ärende gällande undantagsbeslut får ändring genom besvär sökas

- av den vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet

- av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

- av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

- av den vars boende, arbete eller övriga förhållanden betydligt kan påverkas av projektet

- av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

- inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

- av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland

- av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

Besvärstid

Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Besvärsmyndighet

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:

E-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi

Postadress: Bangårdsvägen 9

00521 HELSINGFORS

Faxnummer: 010 36 42079

Besöksadress: Bangårdsvägen 9

Telefonnummer: 010 36 42000

Formen för och innehållet i besvärsskriften

Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.

I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges

– det beslut som besvärsskriften gäller

– till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks

– på vilka grunder ändring söks.

I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.

I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet och intakthet.

Till besvärsskriften ska fogas

– det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia

– ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

– de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Rättegångsavgift

Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 89 euro för behandlingen av ärendet.

Protokoll

Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.

E-postadress: helsinki.kirjaamo@hel.fi

Postadress: PB 10

00099 HELSINGFORS STAD

Faxnummer: (09) 655 783

Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

Telefonnummer: (09) 310 13700

Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.

Kokousaika		9.5.2011 kello 16.00 - 16.55

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha				(paitsi 470-osa 474 §:t)
	Halla-aho, Jussi
	Kantola, Tarja
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura				(paitsi 470-osa 475 §:t)
	Ylikahri, Ville
	Hellström, Sanna				varajäsen
	Peipinen, Vesa				varajäsen
	Urho, Ulla-Marja				varajäsen

Muut	Krohn, Minerva				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 481 §)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi 481-483 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 475-495 §:t)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri (paitsi 485 §)
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi osa 481 §)
	Tapiolinna Hilkka Saarinen, Erja				vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	470-471,	-,		475-482, 484,
		Sauri				483,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		472,		485-486,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		487-489,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		490-493,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		473-474		494-495