Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors -nimiselle säätiölle

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista koskevista ehdotuksista

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha-alueen vuokrausperusteiden määrääminen

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: Tori- ja hallikauppiaiden osallistuminen tori- ja hallikaupan kehittämiseen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Maankäyttösopimuksen tekeminen oy Shell ab:n kanssa Etelä-Haagan huoltoasematonttia 29005/3 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11938)

Kiinteistöjärjestely Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa (Koivusaari, kolme tilaa ja Lauttasaari, tontti 31139/3)

Nikkilässä sijaitsevan Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n osakkeiden myyminen Quorum Asuntoturva II Ky:lle ja tilojen myyminen Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:lle

Kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen ilmoitus virkasuhteen päättymisestä eläkkeelle siirtymisen johdosta

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Esiselvitys Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden omistuksen, hallinnon ja hoidon järjestämiseksi

7.2.2011 pöydälle pantu asia
Mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja

7.2.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMISTA KOSKEVISTA EHDOTUKSISTA

Khs 2011-194

KJ Kaupunginhallitus päättänee esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä asema ja rooli osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää. Kunnat ovat ammattikorkeakoulujen merkittäviä omistajia ja osallistuvat ammattikorkeakoulujen rahoitukseen tasasuuruisella kunnan asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujärjestelmää uudistettaessa kunnat ovat mukana ja niitä kuullaan uudistuksen valmistelun eri vaiheissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammattikorkeakoulut tukevat vahvasti Suomen eri alueiden menestystä. Korkeakoulut ovat tärkeitä osaavan työvoiman saannin varmistamisessa sekä julkiselle että yksityissektorille. Ammattikorkeakoulujen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokapasiteettia on kuitenkin suunnattava ja keskitettävä vastaamaan nykyistä laajempien alueiden työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulujen nykyistä yksityiskohtaista sääntelyä ja ohjausjärjestelmää tuleekin kehittää. Ammattikorkeakoulutoiminta on ainoa valtion ja kuntien yhteisen kustannustenjaon piiriin kuuluva toiminto, jossa ministeriö sopii korkeakouluittain määrävuosiksi asettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä valtakunnallisista kehittämishankkeista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien selvityshenkilöiden, Hannele Salmisen ja Pekka Ylä-Anttilan, raportti ei ole riittävä uuden ammattikorkeakoululain valmistelun pohjaksi. Lainuudistuksen valmistelussa tulee hyödyntää ammattikorkeakoulujen ja niiden omistajien asiantuntemusta. Lisäksi ratkaisujen tulee edistää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden korkeakoulujen rakennemuutoksia, strategista yhteistyötä ja niiden keskinäistä vertailtavuutta.

Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa uudistettaessa kuntien ohjaus tulee säilyttää. Kaupunginhallitus korostaa, että ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee jatkossakin perustua kuntien ja valtion rahoitusosuuksiin, jotta ammattikorkeakoulujen päätöksenteossa säilyy riittävä alueellinen asiantuntemus ja päätösvalta.

Esitys kustannuspohjaisesta rahoituksesta luopumiseksi ja siirtymiseksi tuloksellisuuteen pohjautuvaan rahoitusmalliin jättää monia asioita avoimeksi. Pahimmillaan kyse on siitä, valtionrahoitus muuttuu entistä harkinnanvaraisemmaksi ja valtion talousarvioon kulloinkin varattavasta määrärahasta riippuvaksi. Se, että tuloksellisuusosan suhteelliseksi osaksi määritellään raportissa 45 – 50 %, ei määrittele rahoituksen kokonaismäärää eikä ammattikorkeakoulujen välisiä rahoitussiirtoja. Raportin yhtenä keskeisenä puutteena kannanottojen muodostamiseksi onkin pidettävä sitä, ettei asiasta esitetä minkäänlaisia kunta- ja ammattikorkeakoulukohtaisia koelaskelmia.

Rahoitusesitysten ylimalkaisuus tulee esiin myös siinä, miten käytetyiltä lausunnonantajilta on kysytty mahdollisuutta siirtää koko rahoitusvastuu valtiolle. Raportin mukaan samalla ei ole tuotu esiin sitä olennaista näkökohtaa, että rahoitusvastuun siirto toteutetaan leikkaamalla kuntien muiden toimintojen valtionosuuksia. Niin ikään itse raportti ei taas kerro, miten ja mistä toiminnosta leikkaus tehdään.

Rahoitusvastuun siirto ammattikorkeakoulujen osalta kokonaan valtiolle merkitsee muun opetustoimen valtionosuuksien alentamista yli 500 milj. eurolla. Vaikutukset kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien valtionosuuksiin ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, toteutetaanko valtionosuuksien leikkaus kunnan omarahoitusosuutta korottamalla, yksikköhintoja alentamalla tai jollain muulla tavalla.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan selvityshenkilöiden ehdotuksista seuraavaa:

Ammattikorkeakoulujen ylläpitomalli

Selvityshenkilöiden esittämä osakeyhtiömalli sopii ammattikorkeakoulujen ylläpitomalliksi.

Jo nyt moni ammattikorkeakouluista on osakeyhtiö ja ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Mikäli kaikki ammattikorkeakoulut siirtyvät osakeyhtiömalliin, on veroseuraamukset (ALV) sekä pääomarakenteeseen liittyvät kysymykset ratkaistava siten, että ammattikorkeakoulujen toiminnalliset edellytykset ja vakavaraisuus säilyvät vähintään nykytasolla. Osakeyhtiömallin seurauksena ammattikorkeakoulu ja ylläpitäjä ovat yksi ja sama oikeushenkilö, ja tällä ratkaisulla on selkeyttävä vaikutus myös ammattikorkeakoulujen hallintomalliin. Osakeyhtiömalliin siirtyminen edellyttää lisäksi erityisesti ammattikorkeakoululain sekä myös muiden lakien (erityisesti verolainsäädännön) samanaikaista läpikäymistä mm. edellä mainittujen toiminnallisten edellytysten sekä ammattikorkeakouluille kuuluvan julkishallinnollisten tehtävien hoitamiseksi.

Ammattikorkeakoulujen hallintomalli

Ammattikorkeakouluille tulee valita vain yksi yhtiökokouksessa valittu hallitus. Ammattikorkeakoulujen sisäisestä hallinnosta, mm. henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta ammattikorkeakoulutoimintaa koskevaan päätöksentekoon tulee voida joustavasti sopia ammattikorkeakoulujen sisäisin ratkaisuin.

Nykyinen kahden hallituksen järjestelmä, joka on voimassa kaikissa ammattikorkeakouluissa riippumatta niiden ylläpitomuodosta, vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen strategialähtöistä ohjausta.

Uudistuksen jälkeen ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävinä tulisi olla voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohdista ja linjauksista päättäminen, strategiset päämäärät ja niitä koskevat tavoitteet tunnuslukuineen sekä strategian toteutumisen arviointi. Lisäksi hallitus vastaa yhtiön taloudesta ja vakavaraisuudesta sekä huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Ammattikorkeakoulun rehtori, joka voi toimia samalla myös osakeyhtiön toimitusjohtajana, vastaa ammattikorkeakoulun toiminnasta hallitukselle. Ammattikorkeakouluille tulee tulevassa lainsäädännössä antaa mahdollisuus järjestää hallintonsa joustavasti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Mikäli ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, päättävät osakkeenomistajat yhtiökokouksissa hallituksen kokoonpanosta eikä hallituksen kokoonpanosta tule säätää lainsäädännössä.

Ammattikorkeakoulujen alueellinen ja työelämäläheinen toiminta tulee turvata uudistettaessa hallintomallia. Tähän on monia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten neuvottelukuntatoiminta tai muut yhteistyöelimet, joiden toiminta ja rooli on vahvasti kytketty ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän osaksi. Ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen ammattikorkeakoulujen koosta ja toiminta-alueesta.

Ammattikorkeakoulujen toimilupamenettely

Ammattikorkeakoululakiin perustuvan toimiluvan saamisen ehtona tulisi olla, että ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä. Toimilupamenettely on toistaiseksi perusteltua ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ollessa vielä kesken.

Uutta toimilupaa ei kuitenkaan tule edellyttää niiltä ammattikorkeakouluilta, jotka ovat jo tehneet rakenteellisen kehittämisen ratkaisut ja saaneet sen myötä uudet toimiluvat. Kun rakenteellinen kehittäminen on toteutettu, tulee ammattikorkeakoulut kirjata ammattikorkeakoululakiin vastaavasti kuin yliopistot on kirjattu yliopistolakiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ja tuloksellisuus

Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kaipaa uudistamista. Rahoitusjärjestelmän tulee olla selkeä sekä tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen nykyistä paremmin kannustava. Toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulujen rahoitus kokonaisuudessaan tulee valtiolta ja jossa nykyiset omistajat eli pääsääntöisesti kunnat jatkaisivat ammattikorkeakoulut omistavien yhtiöiden omistajina, ei kuitenkaan ole hyvä.

Jotta kannustimet toimisivat ja ohjaisivat laadun edelleen kehittämiseen, on varmistettava kannustinmekanismien läpinäkyvyys ja tuloksellisuuskriteerien selkeys. Tekijöihin, joihin rahoitus perustuu, on voitava omin toimin vaikuttaa. Ammattikorkeakouluja tulee palkita niiden onnistumisesta omissa strategisissa tavoitteissaan, ei pelkästään sijoittumisesta kansallisessa vertailussa, joka ei nykyään riittävästi huomioi ammattikorkeakoulujen eroja niiden koon, koulutusohjelmarakenteen ja alueellisen sijainnin suhteen.

Kuten edellä on jo todettu, ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee edelleen perustua kuntien ja valtion rahoitusosuuksiin. Kokonaisrahoituksen tuloksellisuuden tasoa voitaisiin korottaa nykyisestä 30 %:sta vain 40 %:iin samalla säilyttäen rahoituksen nykyinen taso. Kokonaisrahoituksesta 60 % määräytyisi laskennallisen opiskelijamäärän ja todellisten kustannusten mukaan. Suuremmat muutokset aiheuttaisivat epävakautta ja voimakkaita heilahteluja rahoituksen vuosittaisissa määrissä. Lisäksi kokonaisrahoituksen nykyistä tasoa tulisi kasvattaa T&K&I rahoitusosuudella sekä kansainvälistymiseen kohdistettavalla rahoitusosuudella.

Päätös siirtymisestä siirtymäajan jälkeen nykyisestä kustannuspohjaisesta rahoituksesta kokonaan tuloksellisuuspohjaiseen rahoitukseen tulee tehdä vasta, kun kaikki tuloksellisuusperusteet on yksiselitteisesti määritelty ja testattu. Koulutusalojen hyvin erilaiset kustannustekijät pitää ottaa huomioon jatkossakin ja mahdollistaa kustannustehokkuuden vertailtavuus yliopistosektorin kanssa (opintopistetuottavuus, tutkintotuottavuus). Indeksikorotukset tulisi tehdä samoilla perusteilla yliopistosektorin kanssa.

Tuloksellisrahoitus voisi muodostua seuraavista tekijöistä: suoritetut tutkinnot ja opetuksen laatu, T&K&I ja työllistyminen.

Nykyistä palkitsemisjärjestelmää tulisi muuttaa siten, että kutakin ammattikorkeakoulua palkitaan suhteessa sen saavutuksiin omissa tuloksissa.

Ehdotuksen mukaisesti tuloksellisuusmittareissa on otettava huomioon, että ammattikorkeakoulun on voitava itse vaikuttaa tekijöihin, joiden perusteella rahoitusta saadaan. Rahoitus ei saisi perustua liiaksi sellaisiin tekijöihin, joihin ammattikorkeakoulu voi vaikuttaa vain rajallisesti. Tuloksellisuusmittareissa tulisi painotuksen olla tuloksissa, ei panostuksissa.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on toimia alueellisina ja alueen elinkeinoelämän kehitystä edistävinä korkeakouluina. Jaettu rahoitusvastuu kuntien ja valtion välillä tulee säilyttää riittävän alueellisen asiantuntemuksen ja päätösvallan turvaamiseksi. Päätös rahoitussuhteista tulee tehdä ammattikorkeakoulujen rakenneuudistusten jälkeen yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon mm. valtion tuloksellisuusrahoituksesta saadut kokemukset.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen yhtenä lähtökohtana on tarkoituksenmukaista pitää myös jatkossa kokonaisuutena toteutuneita kustannuksia.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, Selvityshenkilöiden raportti
	Liite 2	Opetusviraston lausunto 14.1.2011

ESITTELIJÄ Selvityshenkilöiden raportti löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okm23.pdf?lang=fi

Raportista on pyydetty lausuntoja 31.1.2011 mennessä mm. ammattikorkeakouluilta sekä maakuntien liitoilta.

Pääkaupunkiseudun yhteistyössä on pidetty tärkeänä, että myös kaupungit ottavat kantaa ammattikorkeakoulujen aseman uudistukseen. Asia on ollut esillä pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä 4.2.2011.

KLAUKKALANPUISTON SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN

Khs 2010-2179

RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa yleisten töiden lautakunnan vuokraamaan Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha-alueen Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ry:lle seuraavin ehdoin:

1 Vuokra-aika on 1.1.2011–31.12.2026.

2 Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa neliömetrihintaa 0.0723 euroa.

3 Muuten noudatetaan tavanomaisia siirtolapuutarhojen vuokrasopimusehtoja ja lautakunnan päättämiä lisäehtoja.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa yleisten töiden lautakuntaa ottamaan vuokrausehdoissa huomioon kaupunginhallituksen 15.6.2009 § 775 kohdalla mainitun kehotuksen siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistysten alueiden avaamisesta yleisölle tai alueiden rakennusten käytöstä myös lähialueen asukkaiden retkien tai puutarha- ja ympäristökasvatuksen tukikohtina.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Kartta vuokra-alueesta
	Liite 2	Siirtolapuutarha-alueen ja puutarhapalstan vuokrasopimus (malli)
	Liite 3	Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha-alueen...-Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Yleisten töiden lautakunta on 9.11.2010 tehnyt esityksen vuokrausperusteiden määräämiseksi Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha-alueelle.

Lautakunnan esitys on seuraavansisältöinen:

Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha-alue ja nykyiset maanvuokrasopimukset

Ryhmäpuutarha sijaitsee Pakilan siirtolapuutarhan eteläpuolella rajautuen Muurimestarintiehen sekä Vantaanjokeen.

Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha poikkeaa rakentamistavaltaan muista helsinkiläisistä siirtolapuutarhoista. Alueelle suunniteltiin yhteensä 113 palstaa, joista käyttöönottovuonna 1977 vuokrattiin ne palstat, joille viljelijät sitoutuivat rakentamaan itse puutarhamajat. Näiden lisäksi kaupunki rakennutti alun perin puutarhamajat 37 palstalle. Kesällä 1978 rakennetut majat valmistuivat 31.10.1978, minkä jälkeen kaupunki vuokrasi palstat ja myi majat vuokramiehille.

Klaukkalanpuiston puutarhapalstojen nykyiset voimassaolevat vuokrasopimukset on tehty suoraan mökkien omistajien kanssa. Palstojen vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2010.

Alueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että alueen keskelle jäävä Ärtin entinen koulukasvitarha-alue liitetään ryhmäpuutarha-alueeseen.

Maanvuokrasopimuksen uusiminen

Kaupunki vuokraa alueen Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ry:lle, joka vuokraa puutarhapalstat edelleen niiden nykyisille vuokralaisille. Näin Klaukkalanpuisto siirtyy samaan käytäntöön, jota on noudatettu muissa siirtolapuutarhoissa vuodesta 1997. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ry on ilmoittanut halukkuutensa vuokrata alueen.

Klaukkkalanpuiston vuokra-aika päättyy muiden siirtolapuutarhojen tavoin 31.12.2026.

Siirtolapuutarhoissa vuokra peritään puutarhapalstojen pinta-alan mukaan. Käytävistä ja muista yleisistä alueista ei peritä vuokraa.

Vuokrausperusteet

Klaukkalanpuistossa palstan vuosivuokra on nykyisin noin 1,06 euroa neliömetriltä vuodessa kun se muilla alueilla on noin 1,25 euroa. Uudet vuokrausperusteet nostavat Klaukkalanpuiston vuokran samaksi muiden siirtolapuutarhojen kanssa.

Yleisten töiden lautakunta on 20.2.1997 § 82 tarkistanut siirtola- ja ryhmäpuutarhojen vuokrauspäätöksiä.

Klaukkalanpuistoon esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa neliömetrihintaa 0.0723 euroa. Hintatasossa 9/2010 (ind. 1757) laskettu neliömetrivuokra on 1,27 euroa vuodelle 2011.

Vuokrausasia tuodaan lautakunnan päätettäväksi vuokrausperusteiden hyväksymisen jälkeen.

Vuokrauksen yhteydessä katu- ja puisto-osasto tekee yhdistyksen kanssa sopimukset siirtolapuutarhan yleisten alueiden hoidosta ja siirtolapuutarhan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien kaupungin omistamien rakennusten ja laitteiden luovutuksesta yhdistyksen käyttöön muissa siirtolapuutarhoissa noudatettujen periaatteiden mukaisesti.

Asemakaavamuutoksen tultua voimaan katu- ja puisto-osasto rakennuttaa entisen koulukasvitarhan paikalle uudet palstat. Sen jälkeen alue vuokrataan yhdistykselle, joka vuokraa uudet palstat katu- ja puisto-osaston arpomille uusille vuokramiehille.

./. Kartta vuokra-alueesta on liitteenä 1. Siirtolapuutarha-alueen ja puutarhapalstan vuokrasopimus (malli) on liitteenä 2. Yleisten töiden lautakunnan esitys kokonaisuudessaan on liitteessä 3 (päätöshistoria).

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että vuokrausta koskeva asia käsitellään Khssa, koska vuokra-aika on yli 10 vuotta.

Esittelijä pitää yleisten töiden lautakunnan esitystä perusteltuna. Klaukkalanpuiston alue vuokrataan yhdistyksen käyttöön muissa siirtolapuutarhoissa noudatettujen periaatteiden mukaisesti.

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueita koskeva asemakaavamuutos on parhaillaan vireillä. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia uusien palstojen osoittamiseen Ärtin koulukasvitarhan alueelta.

Esittelijä toteaa, että Khs on 15.6.2009 § 775 siirtolapuutarha- ja kesämajatyöryhmän raporttia ja jatkotoimenpiteitä käsitellessään päättänyt samalla kehottaa yleisten töiden lautakuntaa sisällyttämään uusiin ja uudistettaviin vuokrasopimuksiin siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistysten ja kaupungin kesken neuvotellut ehdot siitä, millä tavoin alueita voidaan avata yleisölle tai niiden joitakin rakennuksia käyttää myös lähialueen asukkaiden, kuten päiväkoti- eläkeläis- tai koululaisryhmien retkien tai puutarha- ja ympäristökasvatuksen tukikohtina.

Rakennusviraston tarkoituksena on sisällyttää sopimukseen ehto, jolla turvataan alueen käyttöä myös lähialueen asukkaiden, kuten päiväkoti- eläkeläis- tai koululaisryhmien retkien tai puutarha- ja ympäristökasvatuksen tukikohtina.

7.2.2011 pöydälle pantu asia

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2010-2374, 2010-1521

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 – 2012 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Jaakko Valve

Reino Toivio

_____________________________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen

projektityöntekijä Minna Ekman liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

toiminnanjohtaja Rauno Loukkola (Helsingin Seudun Sotaveteraani-
piiri ry)

puheenjohtaja Tero Tuomisto (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton
Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Jaakko Valveen ja kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausuntoon ja neuvottelukunnan toimintasääntöön viitaten, että Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n esitys neuvottelukunnan laajentamiseksi ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 – 2010.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010
	Liite 2	Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa Khn päättäneen 25.3.1985, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

Khs on 10.5.2010 hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Toimintasäännön mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteuttamista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja ja niiden kehitystä.

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat.

Neuvottelukunnan kokoonpano kaudella 2009 - 2010 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Jaakko Valve

Tero Tuomisto

Salme Kananen

Leena Peltomaa (ent. Tamminen) 14.12.2009 saakka

Arja Putkonen 14.12.2009 alkaen

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

projektityöntekijä Minna Ekman (ent. Saira) liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin Seudun
Sotaveteraanipiiri ry)

puheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Jaakko Valveen ja kehotti terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerien tehtävistä.

Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä ja antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut veteraaniasiamies Merja Eklund terveyskeskuksesta.

./. Toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010 on esityslistan liitteenä 1.

Esittelijä toteaa, että Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry on (20.8.2010) esittänyt, että rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan nimetään myös Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n paikallisjärjestön edustaja. Paikallisjärjestönä toimii Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry.

./. Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n esitys ja siitä pyydetty rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausunto sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta toteaa (18.10.2010) mm., että valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesta veteraaniasiain neuvottelukunnasta mainitaan, että jäsenten tulee edustaa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia, valtiovarainministeriötä, eri yhteiskunnallisia näkemyksiä sekä rintamaveteraanien ja sotainvalidien järjestöjä. Samaa kokoonpanoa on sovellettu myös paikallistason rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnissa kautta maan.

Myös neuvottelukunnille annetut tehtävät liittyvät yksinomaan rintamaveteraaneja koskeviin asioihin, kuten veteraanien terveyteen ja sosiaalihuoltoon, asumiseen, kunnallisiin palveluihin, niistä tiedottamiseen ja kansallisen veteraanipäivän viettoon sekä veteraanien arvostukseen.

Esittelijä viittaa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausuntoon ja neuvottelukunnan toimintasääntöön sekä katsoo, että rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan laajentaminen muiden järjestöjen edustajilla muuttaisi neuvottelukunnan luonteen alkuperäisestä tarkoituksestaan ja siirtäisi toiminnan painopistettä pois veteraaniasioista. Esittelijä katsoo, että esitys neuvottelukunnan laajentamiseksi ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin ja virastojen edustajat virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

7.2.2011 pöydälle pantu asia

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2010-2285

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpanoa siten, että jäsenten lukumäärä on 20. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet seuraavasti:

- viisi kaupungin luottamushenkilöä

- yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveyskeskus, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto, kulttuurikeskus ja rakennusvirasto

- vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

- Antti Hytti

- Ritva Laitinen

- Tuomo Jantunen

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- aluetyön päällikkö Janne Typpi sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Ulla Knus liikuntavirastosta

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuurikeskuksesta

- vs. projektipäällikkö Armi Koskela rakennusvirastosta 31.8.2011 saakka ja projektipäällikkö Elina Nummi rakennusvirastosta 1.9.2011 lukien

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

- Pirjo Tolvanen (nuorisojärjestöt)

- Kari Koponen (lapsijärjestöt)

- Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

- Tapio Vesala (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Oili Hirvonen (vanhusjärjestöt)

- Kaj-Erik Fohlin (liikuntajärjestöt)

- Hanna Lipasti-Raulos (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Hytin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 - 2010.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuurikeskukselle, rakennusvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus 2009 - 2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2009 - 2010 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöt

Ulla Halme

Pentti Mattila 30.8.2010 saakka, Juha Sola 30.8.2010 alkaen

Ritva Laitinen

Tuomo Jantunen

Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta 15.3.2010 saakka ja yhteyspäällikkö Ulla Knus 15.3.2010 alkaen

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta 15.3.2010 saakka ja vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio 15.3.2010 alkaen

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuurikeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

- Tapani Tulkki 15.3.2010 saakka ja Pirjo Tolvanen 15.3.2010 alkaen (nuorisojärjestöt)

- Vertti Kiukas 15.3.2010 saakka ja Antti Honkonen 15.3.2010 alkaen (päihdejärjestöt)

- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt)

- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt)

Khs päätti määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.

Samalla Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs kehotti neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään Khlle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa (20.1.2011), että se on ollut tyytyväinen kannustukseen, jota se on toiminnalleen saanut kaupungin päättäjien taholta.

Neuvottelukunnan uudelleen asettamisessa tärkeinä pidettäviä tehtäviä ovat seuraavat:

Kaupungin toimintataso

- vapaaehtoistyön ohjauksen resursointi virastoissa

- toimitilakysymys

- virastojen yhteistyö vapaaehtoistyön hyödyntämiseksi asiakkaiden ja asukkaiden parhaaksi

- yhteistoiminnan kehittäminen järjestökentän kanssa

- EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi 2011

Alueellinen ja valtakunnallinen taso

- osallistuminen kumppanina vapaaehtoistyön valtakunnalliseen strategiahankkeeseen

- pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan keskuksen suunnittelu yhdessä järjestöjen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien toimijoiden kanssa

- osallistuminen vapaaehtoistoiminnan teemavuoden tilaisuuksien järjestelyihin ja toteuttamiseen

Neuvottelukunnan oma toiminta

- neuvottelukunnan toimintamuotojen tarkistaminen ja linjoista sopiminen, jäsenten roolien selkeyttäminen ja vahvistaminen

- tiedottamisen suunnittelu ja toteutus

- vuotuinen vapaaehtoistyön kannusteiden jako

- teemavuoden huomioon ottaminen omassa toiminnassa

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2009 – 2010 on tämän asian liitteenä.

Esittelijä ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Rakennusvirasto on (18.11.2010) esittänyt edustajansa valitsemista päätösehdotuksen mukaisesti vapaaehtoistyön neuvottelukuntaan ja perustellut esitystään seuraavasti:

Rakennusvirasto on kehittänyt toimintamallia puistoissa tapahtuvalle vapaaehtoistyölle, eli puistokummitoiminnalle, vuodesta 2004 lähtien. Toimintaan on haettu parhaita käytäntöjä Lontoosta, Washington DC:stä ja New Yorkista.

Puistoissa toimii vapaaehtoisina puistokummeina tällä hetkellä jo reilut 300 vapaaehtoista. Rakennusvirasto arvostaa vapaaehtoisten toimintaa ja näkee sen merkityksellisenä. Rakennusvirasto haluaa ohjata ja koordinoida toimintaa esimerkillisesti. Helsingin malli on jo nyt herättänyt kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa ja pääkaupunkiseudun muut kaupungit ovat ilmaisseet halukkuutensa toimia Helsingin mallin mukaisesti.

Rakennusvirasto tilaajayksikkönä kehittää ja koordinoi toimintaa. Puistokummiohjaajina eli alueellisina yhdyshenkilöinä toimivat tuottajan eli Staran työntekijät. Puistokummitoiminnan nettisivut ovat www.hyvakasvaa.fi sivuilla. Puistokummeilla on omat tunnukset, Hyvällä asialla - huomioliivit ja rintamerkit. Lisäksi puistokummit ovat vapaaehtoistoiminnan vakuutuksen piirissä.

Puistokummien huomioimista kehitetään jatkuvasti. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa joulupuurotilaisuus, josta on tarkoitus tehdä vuosittainen yhteinen tapahtuma. Suunnitteilla on myös alueelliset kevätkauden avajaiset. Vapaaehtoisia on myös tarkoitus kouluttaa puisto-oppaiksi, mikäli halukkuutta siihen löytyy.

Rakennusvirasto haluaa kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa ja saada kokemuksia muista hallintokunnista sekä jakaa omia kokemuksiaan muille.

Esittelijä katsoo, että rakennusviraston edustajan valitseminen vapaaehtoistyön neuvottelukuntaan laajentaa myönteisesti neuvottelukunnan toiminta-aluetta. Neuvottelukunnan jäsenten lukumäärän muuttaminen 19:stä 20:een on perusteltua.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

7.2.2011 pöydälle pantu asia

VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2010-2378, 2011-93

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011-2012 vammaisneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Niklas Wenman (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Jolanki (Helsingin Invalidien Yhdistys ry)
Timo Martelius (Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Raija Härönoja (Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Helsingin alueosasto)
Allan Wilen (Majakka ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry)
Marita Tiri (Kynnys ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

Iiro Auterinen

Petri Rauhio

_________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen sosiaalivirastosta
kuntoutusyksikön vammaisneuvolan ylilääkäri Laura Åberg terveyskeskuksesta
arkkitehti Anne Karppinen kaupunkisuunnitteluvirastosta
suunnittelija Tom Andersson opetusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä Iiro Auterisen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2009-2010.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vammaisneuvoston toimintakertomus 2009 - 2010

ESITTELIJÄ Khs päätti 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Neuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vammaisneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää

- kymmenen helsinkiläisten vammaisjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä

- neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.

Khs on 10.5.2010 § 592 hyväksynyt ohjeen tilapäisistä toimielimistä, jota sovelletaan mm. neuvottelukuntiin ja neuvostoihin. Ohjeen mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeen mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Em. ohjeen mukaan muun, kuin kuntalaissa tarkoitetun toimielimen jäseniä valittaessa on edistettävä tasa-arvoa.

Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2009-2010 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet

Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Päivi Jokinen (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Riitta Jolanki (Helsingin Invalidien Yhdistys ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Martti Liukko (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Timo Martelius (Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry)
Timo Piippo (Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Allan Wilen (Majakka ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Iiro Auterinen

Petri Rauhio

Raine Luomala

Marja Snellman-Aittola

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

insinööri Markus Ahtiainen kaupunkisuunnitteluvirastosta
suunnittelija Tom Andersson opetusvirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen sosiaalivirastosta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Iiro Auterinen.

Neuvoston sihteerinä on toiminut vammaisasiamies Reija Lampinen sosiaalivirastosta.

Esittelijä toteaa, että asettaessaan vammaisneuvoston toimikaudelle 2009-2010 Khs kehotti neuvostoa mm. toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä, sekä antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Helsingin kaupungin vammaisneuvosto on 11.1.2011 lähettänyt toimintakertomuksensa 2009-2010. Nykyisen toimikautensa päättyessä vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, että neuvoston uudelleen asettaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Vammaisneuvosto toimii sidosyhteisönä paikallisten vammaisjärjestöjen ja kaupungin eri hallintokuntien välillä. Tässä yhteistyössä tulee esiin moderni loppukäyttäjän näkökulma kunnallisiin toimintaprosesseihin ja varsinaiseen päätöksentekoon. Vammaisneuvostotyössä yhdistyvät myös yhteiskunnallinen ymmärrys ja vammaispoliittinen tieto-taito. Tärkeitä ovat lisäksi verkostojen luominen ja paikallisen järjestökentän keskinäinen yhteistyö vammaisia kuntalaisia koskevissa asioissa.

./. Vammaisneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009-2010 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän kokouksen ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

KIINTEISTÖJÄRJESTELY RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELAN KANSSA (KOIVUSAARI, KOLME TILAA JA LAUTTASAARI, TONTTI 31139/3)

Khs 2011-165

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Asunto Oy Koivusaari-Pohjoinen -nimisen yhtiön kanssa esityslistan liitteen nro 5 mukaisen vaihtokirjan ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä tarkistuksia ja muutoksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee osoittaa kiinteistölautakunnan käytettäväksi tähän kiinteistöjärjestelyyn tarvittavan 1,1 miljoonan euron määrärahan vuoden 2011 talousarvion tililtä 8 01 01, kiinteistöjen ostot ja lunastukset, kaupunginhallituksen käytettäväksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartat
	Liite 2	Koivusaaren osayleiskaavaluonnos
	Liite 3	Asemakaavan muutos nro 11935
	Liite 4	Karttaliitteet
	Liite 5	Vaihtokirjaluonnos
	Liite 6	Päiväkotiehdot
	Liite 7	Tilaohjelma
	Liite 8	Kiinteistölautakunnan muistio 25.1.2011
	Liite 9	Kiinteistöjärjestely Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitetään aluejärjestelyä, jossa Rakennusosakeyhtiö Hartelan omistama Asunto Oy Koivusaari-Pohjoinen luovuttaisi kaupungille Koivusaaresta kolme tilaa ja kaupunki luovuttaisi yhtiölle Lauttasaaren asuntokerrostalotontin 31139/3 sekä saisi lisäksi välirahaa 2,95 miljoonaa euroa.

Kiinteistöjärjestely on perusteltu Koivusaaren tulevan maankäytön muutoksen, sen suunnittelun ja toteutuksen johdosta. Myös Lauttasaaren keskeisellä paikalla sijaitseva rakennuskelpoinen tontti ympäristöineen saataisiin rakennettua ja asemakaavan mukaiseen käyttöön.
Lisäksi kaupunki saisi maanmyyntituloja.

ESITTELIJÄ

Vaihdettavat kiinteistöt ja niiden kaavatiedot

Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa on neuvoteltu Koivusaarta koskeva seuraava kiinteistöjärjestely:

Rakennusosakeyhtiö Hartelan omistama Asunto Oy Koivusaari-Poh-joinen (jäljempänä yhtiö) luovuttaa kaupungille Helsingin kaupungin Lauttasaaren kylän Grönudd -nimisen tilan RN:o 1:537 (pinta-ala 2 860 m²), Grönudd 2 -nimisen tilan RN:o 1:642 (pinta-ala 1 850 m²) ja Grönudd 3 -nimisen tilan RN:o 1:658 (pinta-ala 2 710 m²) maa- ja vesialueineen. Tilojen kokonaispinta-ala on 7 420 m², josta maata on 6 497 m² ja vettä 923 m². Luovutettavilla tiloilla sijaitsee asuinpientalo, joka on rakennettu vuonna 1950, ja betonipuurakenteinen laituri. Rakennuksella ja laiturilla ei ole enää mitään käyttöä ja arvoa ja ne tulisi purkaa. Tilat sijaitsevat Länsiväylän pohjoispuolella, joka alue on asemakaavoittamatonta ja merkitty Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksessa virkistysalueeksi (V). Tilojen itäpuolinen kiinteistö on Nokian omistuksessa ja edustuskäytössä. Koivusaaren yleiskaava on tarkoitus laatia tänä vuonna ja sen perusteella on tarkoitus käynnistää asemakaavatyö.

Kaupunki luovuttaisi yhtiölle Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31139 tontin nro 3 (pinta-ala 3 260 m²). Tontilla on voimassa asemakaavan muutos nro 11635, joka on saanut lainvoiman 4.7.2008. Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on merkitty asemakaavakarttaan lukusarjalla 3 780 + 470, josta ensimmäinen luku osoittaa asuinkerrosalan määrän ja toinen luku päiväkotitilojen ja muiden sosiaalitointa palvelevien tilojen kerrosalan. Tontin lohkominen on käynnissä ja se merkitään lähiaikoina kiinteistörekisteriin.

Luovutusten perustelut ja ehdot

Esittelijä toteaa, että kiinteistöjärjestely on perusteltua Koivusaaren tulevan maankäytön suunnittelun ja sen toteutuksen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Samalla Lauttasaaren keskeisellä paikalla sijaitsevalle rakennuskelpoiselle tontille saadaan rakentaja, joka on halukas käynnistämään tontin ja sen ympäristön asemakaavan edellyttämään käyttöön. Neuvottelutuloksen mukaan kaupunki saisi välirahana 2,95 miljoonaa euroa maanmyyntituloja.

Kiinteistöjen hinnoittelussa olisi Koivusaaren tilojen luovutusarvo
1,1 miljoonaa euroa, mikä vastaa yksikköhintaa 148 euroa/m², ja Lautasaaren AK-tontin 31139/3 luovutusarvo 4,05 miljoonaa euroa, mikä vastaa 950 euroa/k-m² asuinkerrosalan ja 575 euroa/k-m² päiväkoti- ja muiden sosiaalitointa palvelevan kerrosalan osalta. Yhtiö maksaisi vaihtokohteiden arvon erotuksena kaupungille välirahaa 2,95 miljoonaa euroa.

Omistus- ja hallintaoikeudet siirtyisivät niiden vastaanottajille luovutussopimuksen allekirjoituksen yhteydessä.

Yhtiö olisi velvollinen viivytyksettä kustannuksellaan purkamaan luovuttamillaan kiinteistöillä sijaitsevan vanhan rakennuksen ja laiturin sekä kiinteistöjen maaperässä mahdollisesti olevat vanhat rakenteet sekä muut rakennusjätteet, kuten pohjalaatat, perustukset, täytöt, asfaltoinnin, johdot, aidat ja pylväät.

AK-tontille 31139/3 on asemakaavakartassa merkitty rakennusalan
osa (ys), jolle on rakennettava ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen 470 k-m² päiväkotitiloja tai muuta sosiaalitointa palvelevia tiloja. Yhtiö on velvollinen sopimaan tilojen toteutuksesta ja luovutuksesta erikseen kaupungin sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kesken.

Muutoin luovutuksissa noudatettaisiin kiinteistölautakunnan hyväksymiä kaupungin tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Esittelijä toteaa, että ehdotuksen mukainen aluejärjestely on maa- ja asuntopoliittisesti perusteltu ja siten kaupungin edun kannalta hyväksyttävä.

NIKKILÄSSÄ SIJAITSEVAN KIINTEISTÖ-OY SUURSUONKUJA 4:N OSAKKEIDEN MYYMINEN QUORUM ASUNTOTURVA II KY:LLE JA TILOJEN MYYMINEN KIINTEISTÖ-OY SUURSUONKUJA 4:LLE

Khs 2010-2451

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan

A myymään Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n osakekannan Quorum Asuntoturva II Ky:lle liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen 4 mukaisesti 2 236 000 euron velattomalla kauppahinnalla ja siten, että kaupan yhteydessä Helsingin kaupungin yhtiölle myöntämä laina maksetaan pois,

B myymään yhtiölle vuokratut tilat Sipoon kunnan Nikkilän kylässä sijaitsevat tilat RN:o 35:305 (pinta-ala 2 932 m²) ja RN:o 35:307 (pinta-ala 3 188 m²) 753-416-35-305 ja
753-416-35-307 Kiinteistö Oy Suursuonkuja 4:lle liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen 5 mukaisesti 364 000 euron kauppahinnalla sekä

C tekemään kauppakirjoihin vähäisiä lisäyksiä ja täsmennyksiä ja muilta osin kaupungin tavallisesti soveltamin kiinteistökaupan ehdoin.

Pöytäkirjanote Quorum Asuntoturva II Ky:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Valokuvia
	Liite 3	Tarjous
	Liite 4	Osakekannan kauppakirjaluonnos
	Liite 5	Tilojen kauppakirjaluonnos
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan muistio 16.12.2010
	Liite 7	Nikkilässä sijaitsevan Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Esityksen tausta Sipoossa sijaitsevan Nikkilän sairaalan toiminta päättyi vuoden 1999 lopussa. Sairaalan rakennuskanta kävi kaupungille tarpeettomaksi ja sen myyntitoimiin ryhdyttiin vuonna 2000.

Viime vuosikymmenen aikana itse sairaala-alueen rakennuskanta on yhtä rakennusta lukuun ottamatta myyty. Vuonna 2003 myytiin tarjouskilpailun perusteella 104 asuntoa peruskorjattavaksi. Asunnot omistaa nyt Kunta-asunnot Oy. Sipoon kunnalle on luovutettu 12 asuntoa osana maankäyttösopimuksen kaavoituskorvausta. Yksittäisiä osakehuoneistoja on myyty 14 kpl ja niitä on edelleen terveyskeskuksen käytössä kolme.

Kaupungin omistuksessa on vielä kolme kohdetta, Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4, Asunto Oy Lindhearst ja kaupungin suoraan omistama kymmenen asunnon kohde, n.k. Texas.

Myytäväksi esitettävä kohde

Nyt esitetään myytäväksi Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4 ja sille vuokratut tontit. Yhtiö hallitsee maanvuokrasopimuksen nojalla kaupungin omistamia rakennuskaavan mukaisia asuinkerrostalotontteja (AK) 2029/4 ja 5. Yhtiön asuinrakennukset ovat kolmikerroksisia, vuonna 1985 valmistuneita betonielementtitaloja, joissa on yhteensä 42 kpl asuntoa seuraavasti:

- 12 kpl 1h+kk, 28 m²

- 22 kpl 2h+k/kk, 39 - 61 m²

- 8 kpl 3h+k, 66 m².

Huoneistoalaa on yhteensä 1932 m². Asunnoista 26 on vuokrattu ulkopuolisille henkilöille, 13 Sipoon kunnalle ja 3 on Helsingin palvelusuhdeasuntoina. Tarkoituksena on sopia asuntojen vuokrauksesta uuden omistajan kanssa siten, ettei palvelusuhdeasuntojen vuokralaisen tilanne järjestelyssä merkittävästi muutu. Ostaja sopii Sipoon kunnan kanssa välivuokrattuna olleiden asuntojen jatkosta erikseen.

Tontit ovat. Tonttien yhteinen rakennusoikeus on 2 800 kem². Myös tontit esitetään järjestelyssä myytäviksi.

Tarjouspyyntömenettely

Kiinteistövirasto ilmoitti kaikki edellä mainitut kohteet ensimmäisen kerran myytäväksi helmikuussa 2006 lehti-ilmoituksin. Tarjouksia saatiin seitsemän, jotka kaikki hylättiin liian alhaisina.

Vuosina 2007 - 2009 kohteita ei aktiivisesti ilmoitettu myyntiin, vaan pidettiin varattuina Sipoon kunnan kanssa käytäviä kuntarajan muutokseen liittyviä taloudellisia järjestelyjä varten. Kunta on kuitenkin useaan otteeseen ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut hankkimaan asuntoja omistukseensa.

Kiinteistövirasto on teettänyt kaikista kohteista arviokirjan markkinahinnan määrittämiseksi. Arviot on päivitetty syksyllä 2009.

Kohteiden realisoinnissa lähtökohtana on se, että ne myydään kokonaisina, ei asunto kerrallaan. Asunto kerrallaan myymisessä ensimmäisten asuntojen kauppoja on vaikea saada hyväksyttävälle tasolle ja koko asuntokannan myyntiaika muodostuisi mitä todennäköisimmin pitkäksi.

Keväällä 2010 kohteita tarjottiin suunnatulla tarjouspyynnöllä myytäväksi joko yhtenä kokonaisuutena tai osina valtakunnallisille vuokra-asuntoja rakennuttaville, hankkiville ja omistaville tahoille. Tarjousaika päättyi 17.5.2010 eikä yksikään viidestä tarjouspyynnön saaneesta jättänyt tarjousta.

Tämän jälkeen kohteiden markkinointiin kytkettiin PKsubstanssi Oy, jolta tilattiin potentiaalisten ostajatahojen kartoittaminen sekä myyjän avustaminen tarjouspyyntö- ja sopimusneuvotteluissa.

Tarjouspyyntö oli kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen alustavaa tarjousta pyydettiin 16 taholta. Saatujen tarjousten perusteella järjestettiin tarvittavat katselmukset ja pyydettiin kohteista lopulliset tarjoukset.

Saadut tarjoukset johtivat kolmeen erilliseen esitykseen kohteiden myymisestä. Nyt käsiteltävä esitys koskee Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n osakekannan ja yhtiölle vuokrattujen tonttien myyntiä. Kahden muun kohteen osalta asia kuuluu kiinteistölautakunnan toimivaltaan.

Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n osakekannan ja yhtiölle vuokrattujen tilojen myymistä kaupungille tarpeettomina parhaan tarjouksen jättäneelle Quorum Asuntoturva II Ky:lle. Tarjous on annettu siten, että kaupan yhteydessä ostaja maksaa osana kauppahintaa kaupungin yhtiölle antaman noin 230 000 euron suuruisen lainan.

Tarjoushinnasta maapohjan osuudeksi on arvioitu 130 euroa/kem² eli 364 000 euroa. Kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu ja kauppakirja allekirjoitettu, päättyvät kaupungin ja Kiinteistö-oy Suursuonkuja 4:n välillä 22.10.1984 solmitut kaupan kohteita koskevat maanvuokrasopimukset.

Esittelijän kanta Esittelijä toteaa, että tarjouksen mukaista kauppaa, jonka hinta ylittää kohteesta saadun kauppahinta-arvion, voidaan pitää hyväksyttävänä. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

7.2.2011 pöydälle pantu asia

MAHDOLLISUUKSISTA LISÄTÄ KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNNISTÄ SAATAVIA TULOJA

Khs 2010-1072

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esittelijän selvityksen mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja ja todeta, että valmistelua voidaan jatkaa esittelijän esittämien periaatteiden mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua ohjaava kannanotto
	Liite 2	Kaupunginvaltuuston 27.8.1997 hyväksymät kiinteistöjen myyntiperiaatteet
	Liite 3	Mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 (371 §) hyväksyä vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 laatimisohjeet sekä lähettää ne lautakunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

Kaupunginhallitus edellytti tuolloin, että virasto selvittää kesäkuun loppuun mennessä mahdollisuudet lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia vuosittaisia tuloja suunnitelmakaudella merkittävästi suhteessa vuoden 2009 toteutumaan.

Kaupunginhallitus päätti edelleen18.10.2010 vuoden 2011 talousarviota käsitellessään korottaa kiinteän omaisuuden myyntitavoitetta 65 miljoonasta eurosta 85 miljoonaan euroon, jolloin samalla lisättiin kiinteistötoimen tavoitteisiin kaupungin kiinteistöjen jakaminen strategisten tavoitteiden pohjalta eri kategorioihin.

Kiinteistötoimessa on siksi valmisteltu erilliset tarkastelut mahdollisuuksista lisätä kaupungin tuloja maanmyynnin kautta ja kaupungin rakennettua omaisuutta myymällä.

Maanmyyntitulot 2000-luvulla

Maanmyyntitulot ovat vaihdelleet 2000-luvulla voimakkaasti riippuen suhdanteista ja siitä, miten myytäväksi sopivat tontit ovat kehittyneet luovutuskelpoisiksi. Vuosittain myyntituloja on kertynyt seuraavasti:

Vuosi	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
Talousarvio	25,3	25,3	25,0	33,4	53,5	39,0	39,0	49,0	53,0	103,0	61,0
Toteutunut	44,2	45,5	45,5	51,8	85,2	99,1	107,0	65,1	46,6	40,8	37,0

Lisäksi tulee ottaa huomioon Kamppi-Töölönlahden alue, josta on budjetoitu erikseen noin 14 - 15 miljoonan euron vuosittaiset tulot. Lukuihin sisältyvillä vähäisillä rakennettujen kiinteistöjen myyntituloilla, lähinnä pientaloja, ei ole tässä merkitystä.

Talousarvioissa asetettu myyntitavoite on jäänyt saavuttamatta vuosina 2008, 2009 ja 2010. Myyntitulojen vaihtelussa heijastuu hyvin yleisen talouden suhdannevaihtelu samoin kuin kaupungin kulloinenkin kyky tarjota rakentamiskelpoisia tontteja myyntiin.

Talousarvioon vahvistettu myyntitulo vuodelle 2011 on 85 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2012 kirjattu tavoite 60 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Kamppi - Töölönlahti-alueelta on arvioitu saatavan 15 miljoonaa euroa.

Voimassa olevat kiinteistöjen myyntiperiaatteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeksi 27.8.1997 kiinteistöjen myynnissä noudatettavat periaatteet.

Kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkun muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi.

Kiinteistöjen myynnille asetetaan vuosittain talousarviossa myyntitulo-tavoite. Tuloarvion ylittävät tulot käytetään kiinteän omaisuuden hankintaan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun jalostettuja eli kaavamuutoksen kautta tulevaa arvonnousua ei ole pitkällä tähtäykselläkään nähtävissä.

Myytäessä kiinteistöjä ilmoitetaan ostomahdollisuudesta julkisesti ja käytetään ensisijassa tarjousmenettelyä. Mikäli on ilmeistä, ettei tarjousmenettelyllä saada tyydyttävää tulosta tai useita ko. kiinteistöstä kiinnostuneita ei löydy, tai on elinkeinopoliittisesti perusteltua, voidaan käyttää neuvottelumenettelyä. Tarvittaessa käytetään hinnoittelussa hyväksi puolueettoman ulkopuolisen arvioitsijan lausuntoa.

Noudatetusta käytännöstä

Helsingin kaupunki on perinteisesti käyttänyt maanvuokrausta tonttien pääluovutusmuotona. Tontteja on luovutettu omistusoikeudella aluevaihdoissa taikka kun on haluttu edistää kaupungin muita tavoitteita kuten asuntopolitiikan ja elinkeinopolitiikan toteuttamista. Ulkokunnissa omistamansa rakennusmaan kaupunki on pyrkinyt luovuttamaan omistusoikeudella.

Nykyisin tonttien myyntiharkinnassa on pyritty noudattamaan seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä:

Ensisijaisesti myydään rakentamattomia pysyvään pitkäaikaiseen käyttöön kaavoitettuja liike- ja toimistotontteja, joiden myyntiharkinta perustuu elinkeinopoliittisiin ja alueen toteutukseen liittyviin seikkoihin. Elinkeinopoliittisin perustein voidaan myydä myös lopullisessa pysyvässä käytössä olevia eli jo rakennettuja ja vuokrattuja tontteja.

Teollisuus- ja varastotontteja, joiden vuokra-aikakin on tavallisesti enintään 30 vuotta, myydään vain painavista elinkeinopoliittisista syistä.

Toissijaisesti voidaan myydä rakentamattomia asuntotontteja kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. MA-ohjelman (2008 - 2017) mukaan sääntelemättömiä omistusasuntoja varten tontit luovutetaan tontinluovutuskilpailuun perustuen joko myymällä tai vuokraamalla tontit. Puolet tonteista luovutetaan vuokraamalla ja loput myymällä.

Kaupungin hallinnollisen alueen ulkopuolelta myydään lähinnä rakennusmaata, jolle ei ole odotettavissa mainittavaa arvonnousua.

Rakentamattomien liike- ja toimistotonttien luovutuksissa noudatetaan käytäntöä, jossa tontit vuokrataan pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella ja sopimukseen sisällytetään ehto osto-optiosta. Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti omakseen sen jälkeen, kun tontti on rakennettu ja kohteeseen varauspäätöksellä sitoutunut yritys on muuttanut rakennukseen. Osto-oikeus on voimassa määräajan, yleensä kolmesta viiteen vuotta vuokrakauden alkamisesta lukien. Ehdolla kaupunki pystyy valvomaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden täyttymistä ja samalla kiinteistösijoittajat rinnastavat kohteen omistusoikeudella luovutettaviin.

Myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon on eräin luovutushintaa ym. koskevin ehdoin luovutettu tontteja vuokraamalla niin, että ostaja saa määräaikaisen osto-oikeuden tonttiin.

Mahdollisuudet lisätä maanmyyntituloja merkittävästi vuosina 2011 - 2013

Esittelijä toteaa, että viime vuosikymmenenä maanmyyntitulot ovat kertyneet suurelta osin kantakaupungin ja sen liepeiden toimitila- ja asuntotonttien myynneistä. Näiden lisäksi tontteja on merkittävässä määrin myyty Espoon Leppävaarasta ja lisäksi eräiltä sijainniltaan edullisilta esikaupunkialueilta. Myynnit ovat perustuneet varauspäätöksissä edellytettyihin tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin, alueellisiin sopimuksiin ja yksittäisiin kauppaneuvotteluihin.

Yleisestä taloudellisesta taantumasta johtuen mahdollisuudet tonttienmyynneille huononivat viime ja toissa vuonna merkittävästi. Toimitilamarkkinat olivat jonkin aikaa lähes pysähdyksissä ja tonttikauppoja tehtiin yleisestikin vähän. Asuntomarkkinoiden puolella sääntelemätön vapaarahoitteinen omistus- ja vuokra-asuntorakentaminen seisahtui samoin pitkäksi aikaa ja alkoi elpyä vasta viime vuonna.

Espoon Leppävaara, josta tontteja luovutettiin säännöllisesti 1990-lu-vun jälkipuolesta alkaen niin asunto- kuin toimitilarakentamiseenkin, on rakentunut lähes valmiiksi, eikä merkittäviä alueita sieltä ole enää tulossa luovutettavaksi muutamaa vielä suunnitteilla olevaa kohdetta lukuun ottamatta, minkä lisäksi sopimus myyntitulojen jakamisesta Espoon kanssa vähentää vielä odotettavissa olevien Helsingin myyntitulojen määrää. Vuosaaren Aurinkolahti-sopimuksen tontit on kaikki myyty.

Muilla alueilla pidettyjen tontinluovutus- ja tarjouskilpailujen perusteella sovittuja tonttikauppoja on aiemmin jouduttu toistuvasti lykkäämään (mm. Viikinmäki) ja jopa perumaan (Aurinkolahden Solvikin alue) silloin, kun kovan rahan asuntojen kysyntä oli vähäisimmillään. Ulkokunnissa sijaitsevien rakennettujen kiinteistöjen myynnit ovat ajan mittaan osin toteutuneet varsin hyvin (Nikkilä), mutta joidenkin kohteiden myyminen on osoittautunut eri syistä erityisen vaativaksi (esimerkiksi Röykän sairaala).

Uusille satamalta vapautuville asuntotuotannon aluerakentamisprojektialueille ja elinkeinostrategian painopistealueille (Jätkäsaari, Hernesaari, Sörnäistenniemi, Keski-Pasila, Kruunuvuorenranta) on suunniteltu laajamittaista toimitila- ja asuntorakentamista. Alueiden kaavoitus on kuitenkin osin viivästynyt ja infrastruktuurin ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen vie aikaa. Tontinmyyntitulojen voidaankin odottaa nousevan vasta suunnitelmakauden viimeisinä vuosina vuoden 2009 myyntitulojen tasoa (40,8 milj. euroa) korkeammalle ja arviolta vuosikymmenen puolivälin jälkeen ylittävän sen.

Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön ja rakentamisen ohjelmassa vahvistettu asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauma rajoittaa osaltaan myytäväksi osoitettavien tonttien määrää, kun myyminen tulee kysymykseen vain sääntelemättömän omistus- ja vuokra-asuntotuotannon osalta.

Silloin, kun tontit on varattu sääntelemättömään omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon tontinluovutuskilpailulla tai tarjouskilpailulla luovutettavaksi, on kilpailuohjelmia hyväksyttäessä mahdollista päättää tontin luovutusmuodoksi suora myynti tai sisällyttää vuokrasopimuksen määräaikainen osto-optio.

Esittelijä toteaa edelleen, että kaupungin vuokratonttikanta tuottaa kaupungille säännöllistä ja kasvavaa vuotuista tuloa yleisistä taloudellisista suhdanteista riippumatta. Kaupungin myydessä tonttimaataan kaupungin talousarvion kasvaneiden menojen kattamiseen maavuokratulojen kasvu vastaavasti hidastuu.

Vuokratontit eivät olekaan olleet kaupunginvaltuuston hyväksymien maanmyyntiperiaatteiden ensisijaisia myyntikohteita. Niitä on myyty lähinnä silloin, kun niiden myynti on katsottu kaupungille edulliseksi tai niiden myynnillä on voitu edistää kaupungin elinkeinopolitiikan tai muiden tavoitteiden toteutumista. Mikäli vuokratontteja halutaan kaupungin talouden tukemiseksi myydä laajamittaisesti, tulee siitä päättää erikseen.

Esittelijä toteaa edellä sanottuun viitaten, että kiinteistömarkkinoiden elpymisestä huolimatta maanmyyntitulojen merkittävä lisääminen suunnitelmakaudella 2011 - 2013 on vaativa tehtävä ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siksi avointa tarkastelua myös kaupungin rakennettujen kiinteistöjen osalta.

Rakennetun kiinteän omaisuuden myyntimahdollisuudet

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitus päätti 18.10.2010 vuoden 2011 talousarvioehdotusta käsitellessään korottaa kiinteän omaisuuden myyntitavoitetta 65 miljoonasta eurosta 85 miljoonaan euroon. Samalla kiinteistötoimen tavoitteisiin lisättiin kaupungin kiinteistöjen jakaminen strategisen tarkastelun pohjalta eri kategorioihin.

Kiinteistövirasto on kehotuksen perusteella alustavasti lajitellut kaupungin rakennetun kiinteistöomaisuuden niiden strategisen laadun ja myyntimahdollisuuksien mukaan ja näin samalla selvittänyt tontinmyynnille vaihtoehtoisen kiinteän omaisuuden myyntitulojen kasvattamisen mahdollisuuksia.

Kiinteistötoimen hallinnossa on palvelu- ja liiketilaa noin 2,6 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja suoraan omistetun rakennuskannan tekninen arvon on noin 3,6 miljardia euroa.

Myytäväksi harkittavien kohteiden alustavasti arvioitu velaton kauppahinta on noin 180 - 220 miljoonaa euroa. Huoneistoala on noin 90 000 htm². Suhteutettuna koko kiinteistötoimen hallinnossa olevaan rakennuskantaan kysymyksessä oleva huoneistoala edustaa noin 3,5 % ja arvo noin 2,0 % koko määrästä.

Tarkasteltavaksi on otettu sellaiset kiinteistöt, joita ei ole pidettävä kaupungin omistamisen kannalta strategisesti merkittävinä, eli niiden omistaminen ei ole välttämätöntä kaupungin asumis-, elinkeino- tai palvelutoimintastrategioiden toteutumisen kannalta. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, että kaupungin oman käytön tarpeet on ajan mittaan tarkoituksenmukaista ratkaista toisaalla. Tarkasteltujen kohteiden mahdolliset suojeluarvot on jo vanhastaan turvattu asemakaavoilla mahdollisten omistajanvaihdosten varalta.

Kohteet on luokiteltu laatunsa perusteella prime-kohteisiin ja muihin kohteisiin niiden markkina‑arvon ja niihin kohdistuvan oletetun kysynnän perusteella.

Prime-kohteiksi tarkastelussa kutsutaan kiinteistöjä, joiden markkina-arvoa ja niihin kohdistuvaa kysyntää voidaan pitää merkittävänä. Tarkastelun perusteella on ilmeistä, että tällaisten kaupungin joko suoraan tai osakeomistuksensa perusteella omistamien kiinteistöjen odotettavissa oleva kauppahinta tontteineen voidaan tämän hetkisen kassavirran pohjalta arvioida varsin merkittäväksi kaupungin kiinteän omaisuuden myyntitavoitteiden kannalta.

Osassa näistä kohteista on ulkopuolisia vuokralaisia. mutta suurin osa on kaupungin omien toimintojen käytössä. Kaupungin omassa käytössä olevien tilojen vuokrataso ei kaikilta osin vastaa ympäristön markkina-arvoa, joten vuokrat tulisi ennen mahdollista myyntiä tarkistaa käyvälle tasolle, jolloin rakennuksista saadaan ympäristöä vastaava käypä markkinahinta. Näissä tapauksissa kaupungin ajatellaan jäävän edelleen vuokralaiseksi myynnin yhteydessä sovittavaksi ajaksi.

Osassa kohteista on myös kehityspotentiaalia lisärakennusoikeuden hyödyntämiseksi. Mahdollisina ja tarpeellisina pidettävät asemakaavamuutokset tulee ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon myyntiä valmisteltaessa, koska olemassa olevan tai kehitettävissä olevan määrällisen tai laadullisen muutoksen arvo voi olla huomattava.

Muiksi kohteiksi tarkastelussa luokitellut kiinteistöt ovat osakemuotoisesti omistettuja liike- ja toimitiloja. Myös näiden arvioitua velatonta kauppahintaa voidaan pitää merkittävänä tämän hetkisen kassavirran pohjalta arvioituna.

Osassa kohteista on ulkopuolisia vuokralaisia tai ne ovat tyhjillään, osa on kaupungin toimintojen käytössä. Myyntihintoja arvioitaessa oletetaan, että kaupunki jäisi edelleen vuokralaiseksi myynnin yhteydessä sovittavaksi ajaksi.

Osaan näistäkin kohteista liittyy kehityspotentiaalia ja vastaavasti tarve muuttaa asemakaavaa niiden käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

Erikseen on jo aiemmin tarkasteltu kaupungin omistamaa pientalokantaa ja eräitä kehityskohteita. Kiinteistölautakunnan jo vuonna 1997 tekemän päätöksen mukaisilla periaatteilla on pientaloja myyty vuosien 1998 - 2010 välisenä aikana yhteensä 54 kappaletta ja myyntitulot ovat olleet yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa.

Pientalojen ja ennestään vireillä olevien kehityskohteiden myyntiä valmistellaan edelleen voimassa olevien päätösten mukaisesti tästä ehdotuksesta riippumatta.

Kaikkiaan kehityskohteita ja pientaloja on 2000-luvulla myyty yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla.

Jatkomenettely rakennettujen kiinteistöjen ja osakeomistusten myyntivalmistelussa

Rakennettujenkin kiinteistöjen kehittäminen myyntikuntoon edellyttää useissa tapauksissa asemakaavan tarkistamista. Tällöin merkittävää myyntitulojen lisäystä ei aina ole saatavissa nopeasti, mutta pidemmällä ajalla myös näiden kohteiden merkitys voi olla huomattava.

Tarkoituksena on tehtyjen selvitysten perusteella jatkaa myyntien valmistelua kohdekohtaisesti ja kulloinenkin markkinatilanne huomioon ottaen. Aikajänne kauppojen toteutumiselle lienee 1 - 5 vuotta. Varsinaiset päätökset myynneistä tehdään kohdekohtaisesti kaupungin normaalin päätöksenteon mukaisesti.

Esittelijä toteaa, että myyntien valmistelun yhteydessä tulee samalla selvittää kaupungin omien toimintojen pitkän aikavälin tilatarpeet niin, että kaupungin pysyvät toiminnot voidaan pääosin edelleen sijoittaa kaupungin omiin tiloihin joko nykyisissä tai mahdollisesti rakennettavissa uusissa rakennuksissa.

Esittelijä toteaa vielä, että kaupungin rakennettujen kiinteistöjen harkittu ja tarkoituksenmukainen myynti yhdessä harjoitetun tontinmyyntipolitiikan kanssa luovat kestävät edellytykset kaupungin kiinteistönmyyntitulojen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Esittelijä toteaa lopuksi, että ehdotus perustuu kiinteistölautakunnan esitykseen ja kiinteistöviraston tilakeskuksesta saatuihin selvityksiin.



Kokousaika	14.2.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 8414
	Liite 2	Kaavamuutosehdotus nro 11938
	Liite 3	Sopimus
	Liite 4	Maankäyttösopimuksen tekeminen oy Shell ab:n kanssa... - päätöshistoria