Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Käytöstä poistettujen virkavaatteiden lahjoitukset sopimuspalokunnille

Ennakkosuostumuksen antaminen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalahankkeen rahoitusjärjestelyihin

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (TA 1 04 02) käyttösuunnitelma

Vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaalien 2011 ennakkoäänestystä varten ja jäsenten valinta asetettaviin toimikuntiin

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista koskevista ehdotuksista

Iltakouluasia: Tilannekatsaus lähiörahastosta ja innovaatiorahastosta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Energiansäästöneuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus toimikaudelta 2009 - 2010

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Tasa-arvotoimikunnan asettaminen toimikaudelle 2011 - 2012

Työllistämistoimikunnan asettaminen vuosille 2011 - 2012

Jäsenten kutsuminen tiedepalkinnon jakoa valmistelemaan asiantuntijaryhmään vuosiksi 2011-2013

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Alueen varaaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden kehittämistä varten Espoon Hannuksenpellosta

Lausunto Liikenneviraston raporttiluonnoksesta Liikenneolosuhteet 2035

Yleiskaavapäällikkö Markku Lahden eroanomus sekä viran täyttömenettely

Helsingin kaupungin eroaminen Suomi-Finland Housing and Planning (SFHP) -yhdistyksestä

Helsingin kaupungin liittyminen International Co-operation on Theories and Concepts in Traffic Safety (ICTCT)-verkostoon

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemus

Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n muutoksesta, jolla maalämmön hyödyntämisestä tehdään luvanvaraista

Iltakouluasia: Esiselvitys Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden omistuksen, hallinnon ja hoidon järjestämiseksi

Iltakouluasia: Mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN MÄÄRÄRAHAN (TA 1 04 02) KÄYTTÖSUUNNITELMA

Khs 2009-1860

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston käyttämään vuoden 2011 talousarviokohdalle 1 04 02, Käyttövarat, Khn käytettäväksi, 6 milj. euron määrärahasta seuraavasti lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseksi vuonna 2011. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutus ja kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Monihallintokuntaisten yhteistyöhankkeiden määrärahan käyttöoikeus on osoitettu hanketta koordinoivalle hallintokunnalle.

Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien

parantumisen edistämiseksi 4 105 000 euroa seuraavasti:

- sosiaaliviraston käyttöön 2 660 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön 1 120 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 325 000 euroa

Lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseksi sekä

koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 1 895 000 euroa seuraavasti:

- nuorisotoimen käyttöön 880 000 euroa

- liikuntaviraston käyttöön 410 000 euroa

- opetusviraston käyttöön 320 000 euroa

- kulttuurikeskuksen käyttöön 150 000 euroa

- terveyskeskuksen käyttöön yhteensä 135 000 euroa

Yhteensä 6 000 000 euroa.

Näiden määrärahojen kohdentamisessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla parhaiten varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten synergiaetuja hyödyntävien, toimintatapoja uudistavien ja vaikuttavuutta lisäävien sekä palvelurakennemuutosta edistävien

kärkihankkeiden käynnistyminen.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, opetusvirastolle, kulttuurikeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle ja taloushallintopalveluille (Heljä Huusko).

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

LIITE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun määrärahan (TA 1 04 02) käyttösuunnitelma

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että talousarviossa on vuodelle 2011 varattu 6 milj. euroa kaupunginhallituksen käytettäväksi, talousarviokohdalle 1 04 02 käytettäväksi lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Määrärahalla pyritään mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisten hankkeiden toteuttamiseen ja tavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Myös strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu tavoitteeksi, että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja lastensuojelutarve vähentyy.

Kaupunginjohtaja asetti vuonna 2009 työryhmän laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun 6 milj. euron määrärahan käytöstä. Työryhmässä oli sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajat. Työryhmä otti työssään huomioon talousarvion perustelut, strategiaohjelman toteutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä kansallisten kehittämisohjelmien tavoitteet. Työryhmän ehdotus määrärahan käytöstä oli yksimielinen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus on lähtenyt liikkeelle suunnitellusti. Ohjelma sisältää noin 30 kehittämistoimenpidettä, joista osa on hankemuotoisia ja osa perustyön kehittämistä. Vuoden 2010 aikana kaikkien kärkihankkeiden toteuttamissuunnitelma oli valmistunut ja niistä lähes kaikki aloittivat konkreettisen työskentelyn. Syksyllä 2010 tehdyn seurantakyselyn mukaan hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen osallistuvat kaupungin virastojen (8) lisäksi myös lukuisat järjestöt ja muut 3. sektorin toimijat. Kehittämistyöstä 65 % kohdentuu koko kaupungin tasolle. Monikulttuuristen perheiden tarpeita oli huomioitu yli 90 % hankkeista ja sähköisten palvelujen kehittämistä liittyi 57 % hankkeista. Monihallintokuntaisen ja 3. sektorin kanssa tehtävän yhteistyön koki hyväksi tai erittäin hyväksi 85 % hanketoimijoista. Hankkeiden käynnistymisen aikatauluista johtuen, on vuodelta 2010 säästynyttä määrärahaa haettu ylitysoikeutena käytettäväksi 1,4 milj. euroa. Ylitysesityksen perusteena on määrärahasäästön lisäksi hankkeiden jatkuvuus. Ylitysesitys vuodelle 2011 on käsitelty valtuustossa 31.1.2011.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmä organisoitui vuonna 2010. Ryhmässä ovat edustajina sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, nuorisoasiainkeskuksen, liikuntaviraston ja kulttuurikeskuksen virastopäälliköt sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustus. Seurantaryhmä kokoontui 2 kertaa vuoden 2010 aikana. Hyvinvointisuunnitelman johtaminen hallintokuntien kesken on käynnistynyt lupaavasti ja luonut perustaa monihallintokuntaiselle johtamisen mallille.

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMISTA KOSKEVISTA EHDOTUKSISTA

Khs 2011-194

KJ Kaupunginhallitus päättänee esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä asema ja rooli osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää. Kunnat ovat ammattikorkeakoulujen merkittäviä omistajia ja osallistuvat ammattikorkeakoulujen rahoitukseen tasasuuruisella kunnan asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujärjestelmää uudistettaessa kunnat ovat mukana ja niitä kuullaan uudistuksen valmistelun eri vaiheissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammattikorkeakoulut tukevat vahvasti Suomen eri alueiden menestystä. Korkeakoulut ovat tärkeitä osaavan työvoiman saannin varmistamisessa sekä julkiselle että yksityissektorille. Ammattikorkeakoulujen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokapasiteettia on kuitenkin suunnattava ja keskitettävä vastaamaan nykyistä laajempien alueiden työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulujen nykyistä yksityiskohtaista sääntelyä ja ohjausjärjestelmää tuleekin kehittää. Ammattikorkeakoulutoiminta on ainoa valtion ja kuntien yhteisen kustannustenjaon piiriin kuuluva toiminto, jossa ministeriö sopii korkeakouluittain määrävuosiksi asettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä valtakunnallisista kehittämishankkeista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien selvityshenkilöiden, Hannele Salmisen ja Pekka Ylä-Anttilan, raportti ei ole riittävä uuden ammattikorkeakoululain valmistelun pohjaksi. Lainuudistuksen valmistelussa tulee hyödyntää ammattikorkeakoulujen ja niiden omistajien asiantuntemusta. Lisäksi ratkaisujen tulee edistää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden korkeakoulujen rakennemuutoksia, strategista yhteistyötä ja niiden keskinäistä vertailtavuutta.

Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa uudistettaessa kuntien ohjaus tulee säilyttää. Kaupunginhallitus korostaa, että ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee jatkossakin perustua kuntien ja valtion rahoitusosuuksiin, jotta ammattikorkeakoulujen päätöksenteossa säilyy riittävä alueellinen asiantuntemus ja päätösvalta.

Esitys kustannuspohjaisesta rahoituksesta luopumiseksi ja siirtymiseksi tuloksellisuuteen pohjautuvaan rahoitusmalliin jättää monia asioita avoimeksi. Pahimmillaan kyse on siitä, valtionrahoitus muuttuu entistä harkinnanvaraisemmaksi ja valtion talousarvioon kulloinkin varattavasta määrärahasta riippuvaksi. Se, että tuloksellisuusosan suhteelliseksi osaksi määritellään raportissa 45 – 50 %, ei määrittele rahoituksen kokonaismäärää eikä ammattikorkeakoulujen välisiä rahoitussiirtoja. Raportin yhtenä keskeisenä puutteena kannanottojen muodostamiseksi onkin pidettävä sitä, ettei asiasta esitetä minkäänlaisia kunta- ja ammattikorkeakoulukohtaisia koelaskelmia.

Rahoitusesitysten ylimalkaisuus tulee esiin myös siinä, miten käytetyiltä lausunnonantajilta on kysytty mahdollisuutta siirtää koko rahoitusvastuu valtiolle. Raportin mukaan samalla ei ole tuotu esiin sitä olennaista näkökohtaa, että rahoitusvastuun siirto toteutetaan leikkaamalla kuntien muiden toimintojen valtionosuuksia. Niin ikään itse raportti ei taas kerro, miten ja mistä toiminnosta leikkaus tehdään.

Rahoitusvastuun siirto ammattikorkeakoulujen osalta kokonaan valtiolle merkitsee muun opetustoimen valtionosuuksien alentamista yli 500 milj. eurolla. Vaikutukset kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien valtionosuuksiin ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, toteutetaanko valtionosuuksien leikkaus kunnan omarahoitusosuutta korottamalla, yksikköhintoja alentamalla tai jollain muulla tavalla.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan selvityshenkilöiden ehdotuksista seuraavaa:

Ammattikorkeakoulujen ylläpitomalli

Selvityshenkilöiden esittämä osakeyhtiömalli sopii ammattikorkeakoulujen ylläpitomalliksi.

Jo nyt moni ammattikorkeakouluista on osakeyhtiö ja ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Mikäli kaikki ammattikorkeakoulut siirtyvät osakeyhtiömalliin, on veroseuraamukset (ALV) sekä pääomarakenteeseen liittyvät kysymykset ratkaistava siten, että ammattikorkeakoulujen toiminnalliset edellytykset ja vakavaraisuus säilyvät vähintään nykytasolla. Osakeyhtiömallin seurauksena ammattikorkeakoulu ja ylläpitäjä ovat yksi ja sama oikeushenkilö, ja tällä ratkaisulla on selkeyttävä vaikutus myös ammattikorkeakoulujen hallintomalliin. Osakeyhtiömalliin siirtyminen edellyttää lisäksi erityisesti ammattikorkeakoululain sekä myös muiden lakien (erityisesti verolainsäädännön) samanaikaista läpikäymistä mm. edellä mainittujen toiminnallisten edellytysten sekä ammattikorkeakouluille kuuluvan julkishallinnollisten tehtävien hoitamiseksi.

Ammattikorkeakoulujen hallintomalli

Ammattikorkeakouluille tulee valita vain yksi yhtiökokouksessa valittu hallitus. Ammattikorkeakoulujen sisäisestä hallinnosta, mm. henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumisesta ammattikorkeakoulutoimintaa koskevaan päätöksentekoon tulee voida joustavasti sopia ammattikorkeakoulujen sisäisin ratkaisuin.

Nykyinen kahden hallituksen järjestelmä, joka on voimassa kaikissa ammattikorkeakouluissa riippumatta niiden ylläpitomuodosta, vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen strategialähtöistä ohjausta.

Uudistuksen jälkeen ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävinä tulisi olla voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohdista ja linjauksista päättäminen, strategiset päämäärät ja niitä koskevat tavoitteet tunnuslukuineen sekä strategian toteutumisen arviointi. Lisäksi hallitus vastaa yhtiön taloudesta ja vakavaraisuudesta sekä huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Ammattikorkeakoulun rehtori, joka voi toimia samalla myös osakeyhtiön toimitusjohtajana, vastaa ammattikorkeakoulun toiminnasta hallitukselle. Ammattikorkeakouluille tulee tulevassa lainsäädännössä antaa mahdollisuus järjestää hallintonsa joustavasti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Mikäli ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, päättävät osakkeenomistajat yhtiökokouksissa hallituksen kokoonpanosta eikä hallituksen kokoonpanosta tule säätää lainsäädännössä.

Ammattikorkeakoulujen alueellinen ja työelämäläheinen toiminta tulee turvata uudistettaessa hallintomallia. Tähän on monia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten neuvottelukuntatoiminta tai muut yhteistyöelimet, joiden toiminta ja rooli on vahvasti kytketty ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän osaksi. Ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen ammattikorkeakoulujen koosta ja toiminta-alueesta.

Ammattikorkeakoulujen toimilupamenettely

Ammattikorkeakoululakiin perustuvan toimiluvan saamisen ehtona tulisi olla, että ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä. Toimilupamenettely on toistaiseksi perusteltua ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ollessa vielä kesken.

Uutta toimilupaa ei kuitenkaan tule edellyttää niiltä ammattikorkeakouluilta, jotka ovat jo tehneet rakenteellisen kehittämisen ratkaisut ja saaneet sen myötä uudet toimiluvat. Kun rakenteellinen kehittäminen on toteutettu, tulee ammattikorkeakoulut kirjata ammattikorkeakoululakiin vastaavasti kuin yliopistot on kirjattu yliopistolakiin.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ja tuloksellisuus

Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kaipaa uudistamista. Rahoitusjärjestelmän tulee olla selkeä sekä tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen nykyistä paremmin kannustava. Toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulujen rahoitus kokonaisuudessaan tulee valtiolta ja jossa nykyiset omistajat eli pääsääntöisesti kunnat jatkaisivat ammattikorkeakoulut omistavien yhtiöiden omistajina, ei kuitenkaan ole hyvä.

Jotta kannustimet toimisivat ja ohjaisivat laadun edelleen kehittämiseen, on varmistettava kannustinmekanismien läpinäkyvyys ja tuloksellisuuskriteerien selkeys. Tekijöihin, joihin rahoitus perustuu, on voitava omin toimin vaikuttaa. Ammattikorkeakouluja tulee palkita niiden onnistumisesta omissa strategisissa tavoitteissaan, ei pelkästään sijoittumisesta kansallisessa vertailussa, joka ei nykyään riittävästi huomioi ammattikorkeakoulujen eroja niiden koon, koulutusohjelmarakenteen ja alueellisen sijainnin suhteen.

Kuten edellä on jo todettu, ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee edelleen perustua kuntien ja valtion rahoitusosuuksiin. Kokonaisrahoituksen tuloksellisuuden tasoa voitaisiin korottaa nykyisestä 30 %:sta vain 40 %:iin samalla säilyttäen rahoituksen nykyinen taso. Kokonaisrahoituksesta 60 % määräytyisi laskennallisen opiskelijamäärän ja todellisten kustannusten mukaan. Suuremmat muutokset aiheuttaisivat epävakautta ja voimakkaita heilahteluja rahoituksen vuosittaisissa määrissä. Lisäksi kokonaisrahoituksen nykyistä tasoa tulisi kasvattaa T&K&I rahoitusosuudella sekä kansainvälistymiseen kohdistettavalla rahoitusosuudella.

Päätös siirtymisestä siirtymäajan jälkeen nykyisestä kustannuspohjaisesta rahoituksesta kokonaan tuloksellisuuspohjaiseen rahoitukseen tulee tehdä vasta, kun kaikki tuloksellisuusperusteet on yksiselitteisesti määritelty ja testattu. Koulutusalojen hyvin erilaiset kustannustekijät pitää ottaa huomioon jatkossakin ja mahdollistaa kustannustehokkuuden vertailtavuus yliopistosektorin kanssa (opintopistetuottavuus, tutkintotuottavuus). Indeksikorotukset tulisi tehdä samoilla perusteilla yliopistosektorin kanssa.

Tuloksellisrahoitus voisi muodostua seuraavista tekijöistä: suoritetut tutkinnot ja opetuksen laatu, T&K&I ja työllistyminen.

Nykyistä palkitsemisjärjestelmää tulisi muuttaa siten, että kutakin ammattikorkeakoulua palkitaan suhteessa sen saavutuksiin omissa tuloksissa.

Ehdotuksen mukaisesti tuloksellisuusmittareissa on otettava huomioon, että ammattikorkeakoulun on voitava itse vaikuttaa tekijöihin, joiden perusteella rahoitusta saadaan. Rahoitus ei saisi perustua liiaksi sellaisiin tekijöihin, joihin ammattikorkeakoulu voi vaikuttaa vain rajallisesti. Tuloksellisuusmittareissa tulisi painotuksen olla tuloksissa, ei panostuksissa.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on toimia alueellisina ja alueen elinkeinoelämän kehitystä edistävinä korkeakouluina. Jaettu rahoitusvastuu kuntien ja valtion välillä tulee säilyttää riittävän alueellisen asiantuntemuksen ja päätösvallan turvaamiseksi. Päätös rahoitussuhteista tulee tehdä ammattikorkeakoulujen rakenneuudistusten jälkeen yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon mm. valtion tuloksellisuusrahoituksesta saadut kokemukset.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen yhtenä lähtökohtana on tarkoituksenmukaista pitää myös jatkossa kokonaisuutena toteutuneita kustannuksia.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, Selvityshenkilöiden raportti
	Liite 2	Opetusviraston lausunto 14.1.2011

ESITTELIJÄ Selvityshenkilöiden raportti löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta osoitteesta:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okm23.pdf?lang=fi

Raportista on pyydetty lausuntoja 31.1.2011 mennessä mm. ammattikorkeakouluilta sekä maakuntien liitoilta.

Pääkaupunkiseudun yhteistyössä on pidetty tärkeänä, että myös kaupungit ottavat kantaa ammattikorkeakoulujen aseman uudistukseen. Asia on ollut esillä pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä 4.2.2011.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2010-1912

RYJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudelle 2011 – 2012 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on

- Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

- Kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta.

- Kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön valvonta ja ohjaus sekä raportointi

- Hallintokuntien tukeminen sitovia energiansäästötavoitteita määritettäessä sekä toteutuksen seuranta

- Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain.

- Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus.

- Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikautena 2011 – 2012 on seuraava:

Puheenjohtaja: Pekka Sauri, apulaiskaupunginjohtaja
Varapuheenjohtaja: Olavi Tikka, tulosryhmän johtaja	rakennusvirasto
Jäsenet: Kai Forsén, LVI-asiantuntija	asuntotuotantotoimisto
Perttu Pohjonen, ympäristöasiantuntija	hankintakeskus
Jukka Niemi, johtaja	Helsingin Energia
Kaarina Vuorivirta, laatu- ja ympäristöpäällikkö	Helsingin Satama
Markku Lahti, yleiskaavapäällikkö	kaupunkisuunnitteluvirasto
Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö	kiinteistövirasto
Päivi Kontro, kiinteistöpäällikkö	liikennelaitos-liikelaitos
Susanna Sarvanto, tilapalvelupäällikkö	opetusvirasto
Sinikka Hukari, laatukoordinaattori	Palmia-liikelaitos
Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti	rakennusvalvontavirasto
Jukka Forsman, toimistopäällikkö	rakennusvirasto
Ulla Soitinaho, energianhallintapäällikkö	rakennusvirasto
Sonja Pekkola, ympäristöasiantuntija	sosiaalivirasto
Ifa Kytösaho, kehittämisinsinööri	talous- ja suunnittelukeskus
Markku Auvinen, insinööri	terveyskeskus
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja	ympäristökeskus
Jouni Karjalainen, toimitusjohtaja	asuinkiinteistöjen edustaja

Lisäksi Helsingin Seudun ympäristöpalvelut on pyynnöstä nimennyt energiansäästöneuvottelukunnan asiantuntijana toimimaan osastonjohtaja Tommi Fredin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee

- kehottaa rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana

- oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja ottamaan itselleen tarvittavan sihteerityövoiman.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja liikelaitoksille sekä kaupungin yhteisöille ja säätiöille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä toimikaudella 2009-2010

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus asetti 2.2.2009 toimikaudeksi 2009 – 2010 energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK), jonka tehtävänä oli kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi energiansäästöneuvottelukunnan tehtävänä oli laatia ja julkaista raportti kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja saavutetuista säästötuloksista sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

Helsingin kaupunkia koskevat useat energiatehokkuuden parantamista koskevat sitoumukset ja tavoitteet. Näistä merkittävimpiä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa joulukuussa 2007 allekirjoitettu kaupunkien energiatehokkuussopimus (KETS) sekä EU:n kanssa helmikuussa 2009 allekirjoitettu kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). EU:n kanssa allekirjoitettuun sopimukseen kuuluu hiilidioksidipäästöihin vaikuttaminen koko kaupunkialueella.

Kaupunginhallitus on päättänyt (2.5.2007, 15.6.2009 ja 26.8.2009), että energiansäästöneuvottelukunta vastaa energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta sekä valvoo ja ohjaa EU:n kanssa solmitun energia- ja ilmastosopimuksen toteutustyötä ja raportoi sen edistymisestä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009 - 2012 on todettu, että kaupungin eri hallintokunnille laaditaan sitovat energiansäästötavoitteet. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011–2013 laatimisohjeissa on todettu sitovia energiansäästö-tavoitteita koskien, että hallintokuntien tulee energiansäästötavoitteen määrittelyssä olla yhteydessä energiansäästöneuvottelukuntaan.

Kaikki edellä mainitut sopimukset ja sitoumukset tukevat kaupungin energiapoliittisia linjauksia) sekä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa 2030.

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi merkittävimpiä maailmanlaajuisia tehtäviä. Neuvottelukunnan toiminta katsotaan tarpeelliseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, TEM:n ja EU:n kanssa allekirjoitettujen sopimuksien mukaisten energiansäästö- ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi sekä taloudellisista syistä. Energiansäästöneuvottelukunta pyrkii edistämään järkevää energiankäyttöä kaupungin organisaatiossa ottaen huomioon työolosuhteet ja kaupungin toiminnan tuloksellisuuden tarpeet.

Energiansäästöneuvottelukunta esittää 14.1.2011, että kaupunginhallitus päättäisi asettaa toimikaudelle 2011 – 2012 energiansäästöneuvottelukunnan, johon nimitettäisiin edustajat asuntotuotantotoimistosta, hankintakeskuksesta, Helsingin Energiasta, Helsingin Satamasta, Helsingin seudun ympäristöpalveluista, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, HKL:sta, opetusvirastosta, Palmiasta, rakennusvalvontavirastosta, rakennusvirastosta, sosiaalivirastosta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, terveyskeskuksesta, ympäristökeskuksesta ja kiinteistöyhtiöistä.

./. Luettelo neuvottelukunnan jäsenistä toimikaudella 2009 - 2010 on liitteenä 1.

Esittelijä toteaa, että esityksessä mainittuja virastoja ja laitoksia sekä Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöitä on pyydetty nimeämään edustajansa neuvottelukuntaan. Lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut esittää kuntayhtymän edustajaa asiantuntijaksi. Ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanoksi on esitysten mukainen.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2010-2374, 2010-1521

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 – 2012 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ja valita siihen 12 jäsentä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

_____________________________

Reino Toivio

_____________________________

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen

projektityöntekijä Minna Ekman liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

toiminnanjohtaja Rauno Loukkola (Helsingin Seudun Sotaveteraani-
piiri ry)

puheenjohtaja Tero Tuomisto (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton
Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi__________________________ ja kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausuntoon ja neuvottelukunnan toimintasääntöön viitaten, että Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n esitys neuvottelukunnan laajentamiseksi ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 – 2010.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle (veteraaniasiamies Merja Eklund), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010
	Liite 2	Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa Khn päättäneen 25.3.1985, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on toimia kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten veteraanijärjestöjen yhteistyöelimenä.

Khs on hyväksynyt neuvottelukunnalle toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, jotka Khs valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä neljä on kaupungin luottamushenkilöjäseniä, neljä kaupungin virastoja edustavia jäseniä sekä neljä helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavia jäseniä.

Khs määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta voi valita varapuheenjohtajan.

Terveyskeskus nimeää neuvottelukunnalle sihteerin.

Khs on 10.5.2010 hyväksynyt tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet, joita sovelletaan myös neuvottelukuntiin. Ohjeiden mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeiden mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska tällä neuvottelukunnalla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Toimintasäännön mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa rintamaveteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla lausuntoja viranomaisille ja hallintokunnille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedonkulkua. Tehtävänsä toteuttamista varten neuvottelukunta seuraa rintamaveteraanien oloja ja niiden kehitystä.

Neuvottelukunnan tehtäväalueena on etenkin rintamaveteraanien terveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalihuolto, asuntoasiat ja muut kunnalliset palvelut sekä veteraanien arvostukseen liittyvät asiat.

Neuvottelukunnan kokoonpano kaudella 2009 - 2010 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Jaakko Valve

Tero Tuomisto

Salme Kananen

Leena Peltomaa (ent. Tamminen) 14.12.2009 saakka

Arja Putkonen 14.12.2009 alkaen

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ylilääkäri Pertti Heikkilä terveyskeskuksesta

toimistopäällikkö Matti Pitkänen kiinteistövirastosta

vanhainkoti- ja palveluasumistoiminnan päällikkö Eeva-Liisa Tuominen sosiaalivirastosta

projektityöntekijä Minna Ekman (ent. Saira) liikuntavirastosta

helsinkiläisiä rintamaveteraanijärjestöjä edustavat jäsenet

puheenjohtaja Pentti Laamanen (Helsingin Seudun
Sotaveteraanipiiri ry)

puheenjohtaja Sulo Hakala (Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry)

kauppatieteen maisteri Martti Seppänen (Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry)

puheenjohtaja Kaarina Peltola (Helsingin Rintamanaiset ry)

Khs määräsi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Jaakko Valveen ja kehotti terveyskeskusta huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerien tehtävistä.

Edelleen Khs kehotti neuvottelukuntaa toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä ja antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut veteraaniasiamies Merja Eklund terveyskeskuksesta.

./. Toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010 on esityslistan liitteenä 1.

Esittelijä toteaa, että Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry on (20.8.2010) esittänyt, että rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan nimetään myös Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n paikallisjärjestön edustaja. Paikallisjärjestönä toimii Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry.

./. Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry:n esitys ja siitä pyydetty rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausunto sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta toteaa (18.10.2010) mm., että valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesta veteraaniasiain neuvottelukunnasta mainitaan, että jäsenten tulee edustaa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia, valtiovarainministeriötä, eri yhteiskunnallisia näkemyksiä sekä rintamaveteraanien ja sotainvalidien järjestöjä. Samaa kokoonpanoa on sovellettu myös paikallistason rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnissa kautta maan.

Myös neuvottelukunnille annetut tehtävät liittyvät yksinomaan rintamaveteraaneja koskeviin asioihin, kuten veteraanien terveyteen ja sosiaalihuoltoon, asumiseen, kunnallisiin palveluihin, niistä tiedottamiseen ja kansallisen veteraanipäivän viettoon sekä veteraanien arvostukseen.

Esittelijä viittaa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan lausuntoon ja neuvottelukunnan toimintasääntöön sekä katsoo, että rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan laajentaminen muiden järjestöjen edustajilla muuttaisi neuvottelukunnan luonteen alkuperäisestä tarkoituksestaan ja siirtäisi toiminnan painopistettä pois veteraaniasioista. Esittelijä katsoo, että esitys neuvottelukunnan laajentamiseksi ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Päätösehdotuksessa mainitut rintamaveteraanijärjestöjen edustajat perustuvat järjestöjen tekemiin ehdotuksiin ja virastojen edustajat virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI -NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS TOIMIKAUDELTA 2009 - 2010

Khs 2010-2366

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 – 2010.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukuntaa ei aseteta uudeksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote Helsingin poliisilaitokselle, A-klinikkasäätiölle, Suomen syöpäyhdistykselle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, opetusvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen), talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kehittämiskonsultti Marja-Kirsti Eliassonille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan toimintakertomus 2009-2010

ESITTELIJÄ Khs päätti (2.2.2009) asettaa toimikaudeksi 2009 - 2010 Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyö- ja koordinointielimenä kaupungin toimissa turvallisuuden ja terveiden elämäntapojen lisäämiseksi ja rikollisuuden sekä siihen liittyvien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi, mukaan lukien toimet huumeiden leviämisen ehkäisemiseksi ja päihdevalistukseksi, ja tarvittaessa tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä asiassa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Khs valitsi apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen ja varapuheenjohtajaksi asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen-Sommardahlin sosiaalivirastosta.

Neuvottelukunnan muina jäseninä ovat olleet:

- hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen terveyskeskuksesta

- osastopäällikkö Kari Naalisvaara nuorisoasiainkeskuksesta

- toimistopäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta

- liikuntapalvelupäällikkö Maria Nyström liikuntavirastosta

- osastopäällikkö Hannu Hakala hallintokeskuksesta

- oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirastosta 13.9.2010 saakka ja oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen opetusvirastosta 13.9.2010 alkaen

- pedagoginen yhteyshenkilö Irina Slioor opetusvirastosta

- sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib sosiaalivirastosta

- suunnittelija Ari Tolvanen kulttuuriasiainkeskuksesta

- kaupunginsihteeri Marja-Liisa Rautanen hallintokeskuksesta

- apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin poliisilaitokselta 13.9.2010 saakka ja apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin poliisilaitokselta 13.9.2010 alkaen

- ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisilaitokselta

- aluejohtaja Hanna Ahokas A-klinikkasäätiöstä

- pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä

Khs päätti lisäksi kehottaa neuvottelukuntaa

- huolehtimaan Savuton Helsinki –ohjelman toteutuksen seurannasta

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman

- toimimaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa

- tekemään esityksiä vakiintuneiden tai vakiintumassa olevien kunnan toimialaan kuuluvien tehtävien siirtämisestä kaupungin hallintokunnille

- toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, tuleeko sen toimintaa jatkaa ja jos, tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä sekä laatimaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut kehittämiskonsultti

Marja-Kirsti Eliasson sosiaalivirastosta. Khs asetti neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 6.3.1995.

Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta toteaa kauden 2009 – 2010 toimintakertomuksessaan mm. painottaneensa seuraavia terveyden edistämisen areenoita:

Alueellinen terveyden edistäminen

Yhteisöllisyydessä on olennaista vapaaehtoinen osallistuminen, halu ja kyky toimia yhdessä. Terveyden edistäminen edellyttää yhteisöä tukevia kommunikaatiorakenteita. Sosiaalivirasto ja kaupungin kiinteistöyhtiöt ovat kehittäneet yhteistyötään 2000-luvulla asumisneuvontatoiminnalla. Asukastalojen tukeminen siirrettiin vuoden 2009 alusta sosiaalivirastolle, joka jatkaa edelleen alueellisen työn jäsentämistä. Asuinaluesosiaalityö vahvistui vuonna 2009, kun alueilla kulkevat lähityöntekijät aloittivat toimintansa. Lähityöntekijöiden työn tarkoitus on parantaa arkiturvallisuutta. Lähityöntekijät toimivat myös asumisneuvojien tapaan tiedon välittäjinä asukkaiden ja viranomaisten välillä sekä palveluihin ohjaajina.

Päihdeongelmien ehkäisy

Terveyden edistämisessä päihdeongelmia ei ehkäistä pelkästään uhkia torjumalla vaan kokonaisvaltaisesti positiivisesta lähtökohdasta mm. tukemalla hyvän lapsuuden ja nuoruuden edellytyksiä, vahvistamalla paikallisyhteisöjen nuorille järjestämää toimintaa sekä nuorten omaehtoista toimintaa.

Ongelmatasoisesti päihteitä käyttävillä saattaa päihteiden käyttö liittyä laajempaan psykososiaaliseen ongelmavyyhteen. Usein ongelmat alkavat jo lapsuudessa ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Jokapäiväisessä elämässä lisääntynyt alkoholin käyttö näkyy mm. siten, että yhä useampi lapsi kärsii alkoholin kasvaneen kulutuksen haitoista. Kouluterveyskyselyn mukaan 13 % yläluokkalaisista, 14 % lukiolaista ja 18 % ammattiin opiskelevista koki, että läheisen alkoholin käyttö on aiheuttanut ongelmia omaan elämään. Lasten ja nuorten terveysseurannan tutkimusaineistossa kahdeksasluokkalaisten isistä neljäsosalla ja äideistä 7 %:lla oli vähintään lievästi kasvanut alkoholihaittojen riski.

Neuvottelukunta tuki Klaari Helsinkiä, joka teki nuorten kanssa esitteen ”Alaikäiset ja tupakka, vinkkejä vanhemmille”.

Perheväkivallan ehkäisy

Helsingissä järjestetään vuosittain koulutusta avainhenkilöille, jotka työskentelevät perheväkivallan parissa. Koulutuksen tavoitteena on rohkaista työntekijöitä puuttumaan väkivaltaan ja ennen kaikkea löytää keinoja tekijän vastuuttamiseksi. Osa koulutuksesta on jatkuvaa peruskoulutusta ja osa erityisaiheita syventäviä tilaisuuksia. Neuvottelukunta painatti lisää Ensiapua perheväkivaltaan –oppaita.

Turvallisuus

Kaupungin turvallisuuden kannalta on tärkeää houkutella asukkaita mukaan kansalaistoimintaan. Turvallisuutta edistetään tukemalla tapahtumia, joiden tarkoituksena on kotoutuminen ja kaupunginosien identiteetin vahvistaminen. Koska kaupungin turvallisuutta lisäävät hankkeet vaativat monien tahojen yhteistyötä ja paikallista toimintaa, tulee yhteistyön kaupungin eri hallintokuntien ja poliisin kesken olla sujuvaa. Kaupungin turvallisuutta voidaan myös lisätä mm. kiinnittämällä huomiota fyysiseen tilaan ja poistamalla katvealueita.

Neuvottelukunta tuki Vuosaaren vuokralaistoimikuntaa, joka järjesti monikulttuurisen asuinalueensa asukkaiden yhteisöllisyyttä vahvistavia Tullaan tutuiksi -tilaisuuksia. Lisäksi tuettiin Helkan hallinnoimaa Kaupunkipolku-ohjelmaa, joka yhdisti kaupunginosien mielenkiintoiset eri alojen kohteet kävelyreiteiksi. Samalla vahvistettiin kaupunginosan identiteettiä, lisättiin paikallistuntemusta ja muuttajien kotoutumista. Polut koottiin poikkihallinnollisesti kaupunginosa-aktiivien, eri alojen asiantuntijoiden ja projektipäällikön työpanoksella.

Neuvottelukunta on ollut alkuvaiheessa tukemassa sosiaalityöntekijöiden työskentelyä poliisiasemilla. Nyt Helsingissä toimii jokaisessa neljässä poliisipiirissä sosiaalityöntekijä. Uutena kokeiluna on idässä ja pohjoisessa poliisiasemille palkattu psykiatriset sairaanhoitajat. Tavoitteena on yhdistää poliisin, sosiaalityöntekijän, lähityön ja psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos ja näin voimavaroja yhdistäen löytää entistä tehokkaampia menetelmiä ongelmien oikea-aikaiseen ratkaisemiseen.

Monikulttuurisuus

Neuvottelukunta tuki toimikaudella 2009 – 2010 sellaisia asukkaiden toteuttamia hankkeita, joissa edistettiin arjen sujumista monikansallisissa asuinyhteisöissä ja jotka lisäsivät monikulttuuristen yhteisöjen sosiaalisen pääoman kasvua.

Neuvottelukunta tuki mm. Itä-Pasilan monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön hanketta. Hanke oli alueen lapsia ja nuoria sekä perheitä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kohtaava ja vahvistava sosiaalisen nuorisotyön toimija. Tavoitteena oli vaikuttaa lasten ja nuorten elämänlaatuun, kokemukseen itsestä ja muista sekä sujuvoittaa arjesta selviytymistä.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen

Poikien Talon sekä sukupuolisensitiivisen poikatyön koulutuksen ja työnohjauksen tarkoituksena on parantaa poikien hyvinvointia tarjoamalla pojille mahdollisuus tarkastella omaa elämäänsä, hyvinvointiaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeeseen sisältyi sukupuolisensitiivisen poikatyön koulutusmalli, sukupuolisensitiivisen poikatyön koulutus- ja kehittämiskeskuksen suunnittelu, vahvat yhteistyöverkostot poikatyön toimijoiden kanssa sekä arviointi sukupuolisensitiivisen poikatyön vaikutuksista.

Tyttöjen kasvua tuettiin seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden tyttöjen ryhmätoiminnassa. Väkivalta oli usean tytön kohdalla pitkäkestoista, varhaisnuoruudessa tai lapsuudessa alkanutta. Nuorilla koettu seksuaalinen väkivalta näkyy erilaisena pahoinvointina, mm. riskikäyttäytymisenä seksuaalisuhteissa, koulussa pärjäämättömyytenä ja heikkona itsetuntona.

Neuvottelukunta tuki myös osallistavan draaman käyttöä nuorten seksuaalikasvatuksessa. Hankkeessa kehitettiin uusia osallistavia työmenetelmiä, joilla lisättiin 12 – 16-vuotiaiden nuorten valmiuksia kohdata ja käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Edelleen neuvottelukunta tuki Skarppi-vertaisvalistusohjelmaa, joka on nuorten osallisuuteen ja vertaistoimintaan perustuva alkoholivalistusmalli ja jossa koulutetaan 15- 18- vuotiaita nuoria, koulujen tukioppilaita ja nuorisotalojen vastuunuoria vertaisvalistajiksi 12 – 14-vuotiaille.

Vanhusten terveyden edistäminen

Neuvottelukunta tuki ikäihmisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistävää vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa, jossa on tarkoitus vastata niihin haasteisiin, joita ikäihmiset kohtaavat yhteiskunnan tietoteknistymisen myötä.

Lisäksi neuvottelukunta tuki kulttuuritarjontaa sekä neljän sukupolven leikkipuistoa, jossa tavoitteena on yhdistää eri-ikäisiä liikunnan avulla ja lisätä vanhusten ja muidenkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia. Neuvottelukunnan käynnistämästä Seniorien City-suunnistuksesta huolehtii jatkossa liikuntavirasto.

Savuton Helsinki

Savuton Helsinki, tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelma 2007 – 2015, hyväksyttiin Kvstossa vuonna 2006. Vuonna 2010 Kvsto täydensi savuttomuutta päättämällä henkilökunnan tupakoinnin kieltämisestä työaikana. Helsingin terveyskeskus on Savuton Helsinki-ohjelman vastuuvirasto ja se on raportoinut hankeen etenemisestä mm. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle.

Johtopäätökset

Esittelijä toteaa, Terve ja turvallinen –kaupunki neuvottelukunnan tehtävät ja määrärahat on neuvottelukunnan kahden viimeisen toimikauden aikana hajautettu hallintokuntien säännönmukaiseen toimintaan ja poikkihallinnolliset toimenpiteet ovat prosesseja, joiden tarve on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Neuvottelukunnan tehtävistä mm. terveyden edistäminen kuuluu kaikille hallintokunnille. Neuvottelukunnan iso tehtäväkenttä, asukastalojen tukeminen, on siirretty vuoden 2009 alusta sosiaalivirastolle. Turvallisuusasioiden koordinointia hoidetaan keskushallinnossa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii virastojen välisen yhteistyön viitekehyksenä. Savuton Helsinki-seurantaa hoitaa terveyskeskus.

Esittelijä toteaa, että neuvottelukunnan tehtäväkenttää edistetään nykyoloissa parhaiten hallintokuntien toimintana eikä näin ollen ole tarkoituksenmukaista asettaa Terve ja turvallinen –kaupunki neuvottelukuntaa uudeksi toimikaudeksi.

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2010-2285

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpanoa siten, että jäsenten lukumäärä on 20. Kaupunginhallitus valitsee jäsenet seuraavasti:

- viisi kaupungin luottamushenkilöä

- yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveyskeskus, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto, kulttuurikeskus ja rakennusvirasto

- vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Samalla kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

- Antti Hytti

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- aluetyön päällikkö Janne Typpi sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Ulla Knus liikuntavirastosta

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuurikeskuksesta

- vs. projektipäällikkö Armi Koskela rakennusvirastosta 31.8.2011 saakka ja projektipäällikkö Elina Nummi rakennusvirastosta 1.9.2011 lukien

vapaaehtoisyhteistöjä edustavat jäsenet

- Pirjo Tolvanen (nuorisojärjestöt)

- Kari Koponen (lapsijärjestöt)

- Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

- Tapio Vesala (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Oili Hirvonen (vanhusjärjestöt)

- Kaj-Erik Fohlin (liikuntajärjestöt)

- Hanna Lipasti-Raulos (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päättänee määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Hytin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään kaupunginhallitukselle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 - 2010.

Pöytäkirjanote neuvottelukuntaan valituille, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuurikeskukselle, rakennusvirastolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan toimintakertomus 2009 - 2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa Khn päättäneen 9.6.1986, että Helsinkiin perustetaan pysyväisluonteinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta.

Khs hyväksyi 2.3.1987 neuvottelukunnan toimintasäännön, jonka mukaan neuvottelukunta on kaupungin eri viranomaisten ja helsinkiläisten vapaaehtoisjärjestöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on

1 edistää kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 tukea vapaaehtoistyötä, joka täydentää kaupungin virallista organisaatiota

3 edistää kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja

4 tehdä kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa.

Khs on 22.3.1993, 8.2.1999 ja 18.11.2002 (1487 §) muuttanut neuvottelukunnan jäsenten lukumäärää siten, että se 1.1.2003 lukien on ollut 19 jäsentä, jotka Khs valitsee seuraavasti:

1 viisi kaupungin luottamushenkilöä

2 yhden kustakin seuraavasta virastosta

sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto ja kulttuuriasiainkeskus

3 vapaaehtoisyhteisöjen keskuudestaan esittämät edustajat, yhden kustakin seuraavasta järjestösektorista

nuorisojärjestöt, lapsijärjestöt, päihdejärjestöt, vammais- ja erityisjärjestöt, vanhusjärjestöt, liikuntajärjestöt, seurakunnan diakoniatyö, asukastoiminta sekä muut järjestöt.

Khs määrää neuvottelukunnalle puheenjohtajan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 2009 - 2010 oli seuraava:

kaupungin luottamushenkilöt

Ulla Halme

Pentti Mattila 30.8.2010 saakka, Juha Sola 30.8.2010 alkaen

Ritva Laitinen

Tuomo Jantunen

Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta 15.3.2010 saakka ja yhteyspäällikkö Ulla Knus 15.3.2010 alkaen

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta 15.3.2010 saakka ja vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio 15.3.2010 alkaen

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuurikeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

- Tapani Tulkki 15.3.2010 saakka ja Pirjo Tolvanen 15.3.2010 alkaen (nuorisojärjestöt)

- Vertti Kiukas 15.3.2010 saakka ja Antti Honkonen 15.3.2010 alkaen (päihdejärjestöt)

- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt)

- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt)

Khs päätti määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.

Samalla Khs kehotti sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi Khs kehotti neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimintakautensa päättyessä esittämään Khlle perustellun näkemyksensä tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan Khlle kertomuksen toiminnastaan toimikauden päättyessä

- tekemään Khlle vapaaehtoisyhteisöjen ehdotuksiin perustuvan esityksen vapaaehtoisyhteisöjä edustavien jäsenten valinnasta seuraavalle toimikaudelle.

Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa (20.1.2011), että se on ollut tyytyväinen kannustukseen, jota se on toiminnalleen saanut kaupungin päättäjien taholta.

Neuvottelukunnan uudelleen asettamisessa tärkeinä pidettäviä tehtäviä ovat seuraavat:

Kaupungin toimintataso

- vapaaehtoistyön ohjauksen resursointi virastoissa

- toimitilakysymys

- virastojen yhteistyö vapaaehtoistyön hyödyntämiseksi asiakkaiden ja asukkaiden parhaaksi

- yhteistoiminnan kehittäminen järjestökentän kanssa

- EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi 2011

Alueellinen ja valtakunnallinen taso

- osallistuminen kumppanina vapaaehtoistyön valtakunnalliseen strategiahankkeeseen

- pääkaupunkiseudun vapaaehtoistoiminnan keskuksen suunnittelu yhdessä järjestöjen ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien toimijoiden kanssa

- osallistuminen vapaaehtoistoiminnan teemavuoden tilaisuuksien järjestelyihin ja toteuttamiseen

Neuvottelukunnan oma toiminta

- neuvottelukunnan toimintamuotojen tarkistaminen ja linjoista sopiminen, jäsenten roolien selkeyttäminen ja vahvistaminen

- tiedottamisen suunnittelu ja toteutus

- vuotuinen vapaaehtoistyön kannusteiden jako

- teemavuoden huomioon ottaminen omassa toiminnassa

./. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2009 – 2010 on tämän asian liitteenä.

Esittelijä ilmoittaa, että päätösehdotuksesta ilmenevät vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet perustuvat vapaaehtoisyhteisöjen esityksiin. Kaupungin edustajat puolestaan perustuvat virastoista tulleisiin esityksiin.

Rakennusvirasto on (18.11.2010) esittänyt edustajansa valitsemista päätösehdotuksen mukaisesti vapaaehtoistyön neuvottelukuntaan ja perustellut esitystään seuraavasti:

Rakennusvirasto on kehittänyt toimintamallia puistoissa tapahtuvalle vapaaehtoistyölle, eli puistokummitoiminnalle, vuodesta 2004 lähtien. Toimintaan on haettu parhaita käytäntöjä Lontoosta, Washington DC:stä ja New Yorkista.

Puistoissa toimii vapaaehtoisina puistokummeina tällä hetkellä jo reilut 300 vapaaehtoista. Rakennusvirasto arvostaa vapaaehtoisten toimintaa ja näkee sen merkityksellisenä. Rakennusvirasto haluaa ohjata ja koordinoida toimintaa esimerkillisesti. Helsingin malli on jo nyt herättänyt kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa ja pääkaupunkiseudun muut kaupungit ovat ilmaisseet halukkuutensa toimia Helsingin mallin mukaisesti.

Rakennusvirasto tilaajayksikkönä kehittää ja koordinoi toimintaa. Puistokummiohjaajina eli alueellisina yhdyshenkilöinä toimivat tuottajan eli Staran työntekijät. Puistokummitoiminnan nettisivut ovat www.hyvakasvaa.fi sivuilla. Puistokummeilla on omat tunnukset, Hyvällä asialla - huomioliivit ja rintamerkit. Lisäksi puistokummit ovat vapaaehtoistoiminnan vakuutuksen piirissä.

Puistokummien huomioimista kehitetään jatkuvasti. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa joulupuurotilaisuus, josta on tarkoitus tehdä vuosittainen yhteinen tapahtuma. Suunnitteilla on myös alueelliset kevätkauden avajaiset. Vapaaehtoisia on myös tarkoitus kouluttaa puisto-oppaiksi, mikäli halukkuutta siihen löytyy.

Rakennusvirasto haluaa kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa ja saada kokemuksia muista hallintokunnista sekä jakaa omia kokemuksiaan muille.

Esittelijä katsoo, että rakennusviraston edustajan valitseminen vapaaehtoistyön neuvottelukuntaan laajentaa myönteisesti neuvottelukunnan toiminta-aluetta. Neuvottelukunnan jäsenten lukumäärän muuttaminen 19:stä 20:een on perusteltua.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

VAMMAISNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2010-2378, 2011-93

STJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011-2012 vammaisneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Niklas Wenman (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Riitta Jolanki (Helsingin Invalidien Yhdistys ry)
Timo Martelius (Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Raija Härönoja (Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Helsingin alueosasto)
Allan Wilen (Majakka ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry)
Marita Tiri (Kynnys ry)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

_________________

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen sosiaalivirastosta
kuntoutusyksikön vammaisneuvolan ylilääkäri Laura Åberg terveyskeskuksesta
arkkitehti Anne Karppinen kaupunkisuunnitteluvirastosta
suunnittelija Tom Andersson opetusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi kaupunginhallitus päättänee määrätä __________________.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvostoa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi neuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2009-2010.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vammaisneuvostolle, rakennusvirastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vammaisneuvoston toimintakertomus 2009 - 2010

ESITTELIJÄ Khs päätti 19.11.1990, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1991 lukien Helsingin vammaisneuvosto. Neuvoston toimintasäännön mukaan vammaisneuvosto on Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen pysyväisluonteinen yhteistyöelin. Vammaisneuvosto toimii vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisneuvostona ja sen tehtävänä on:

1 edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin sekä vammaisjärjestöjen ja yhteisöjen välistä yhteistoimintaa

2 vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille ja edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia

3 tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia henkilöitä, heidän perheitään ja elinolojaan koskevissa asioissa

4 edistää osaltaan vammaisia henkilöitä, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vammaisneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vammaisjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vammaisjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vammaisneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vammaisneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää

- kymmenen helsinkiläisten vammaisjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista siten, että mainitut jäsenet edustavat mahdollisimman laajasti erityyppisiä vammaisia henkilöitä, kuitenkin siten, että näistä vähintään yksi edustaa kehitysvamma-alan järjestöä

- neljä kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- viisi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vammaisia koskevat asiat lähinnä kuluvat.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vammaisneuvostolle puheenjohtajan. Vammaisneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vammaisneuvoston ja työvaliokunnan sihteerin määrää kaupunginhallitus.

Khs on 10.5.2010 § 592 hyväksynyt ohjeen tilapäisistä toimielimistä, jota sovelletaan mm. neuvottelukuntiin ja neuvostoihin. Ohjeen mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeen mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vammaisneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Em. ohjeen mukaan muun, kuin kuntalaissa tarkoitetun toimielimen jäseniä valittaessa on edistettävä tasa-arvoa.

Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2009-2010 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vammaisjärjestöjä edustavat jäsenet

Pirkko Hyvärinen (Helsingin Reumayhdistys ry)
Päivi Jokinen (Helsingin Huonokuuloiset ry)
Riitta Jolanki (Helsingin Invalidien Yhdistys ry)
Kirsi Laitinen (Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry)
Timo Lehtonen (Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry)
Martti Liukko (Helsingin Hengitysyhdistys ry)
Timo Martelius (Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry)
Timo Piippo (Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry)
Seppo Sarkkula (Helsingin Epilepsiayhdistys ry)
Allan Wilen (Majakka ry)

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Iiro Auterinen

Petri Rauhio

Raine Luoma

Marja Snellman-Aittola

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

insinööri Markus Ahtiainen kaupunkisuunnitteluvirastosta
suunnittelija Tom Andersson opetusvirastosta
ylilääkäri Asko Lukinmaa terveyskeskuksesta
vammaistyön päällikkö Tuula Poikonen sosiaalivirastosta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta

Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Iiro Auterinen.

Neuvoston sihteerinä on toiminut vammaisasiamies Reija Lampinen sosiaalivirastosta.

Esittelijä toteaa, että asettaessaan vammaisneuvoston toimikaudelle 2009-2010 Khs kehotti neuvostoa mm. toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä, sekä antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Helsingin kaupungin vammaisneuvosto on 11.1.2011 lähettänyt toimintakertomuksensa 2009-2010. Nykyisen toimikautensa päättyessä vammaisneuvosto esittää kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksensä siitä, että neuvoston uudelleen asettaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Vammaisneuvosto toimii sidosyhteisönä paikallisten vammaisjärjestöjen ja kaupungin eri hallintokuntien välillä. Tässä yhteistyössä tulee esiin moderni loppukäyttäjän näkökulma kunnallisiin toimintaprosesseihin ja varsinaiseen päätöksentekoon. Vammaisneuvostotyössä yhdistyvät myös yhteiskunnallinen ymmärrys ja vammaispoliittinen tieto-taito. Tärkeitä ovat lisäksi verkostojen luominen ja paikallisen järjestökentän keskinäinen yhteistyö vammaisia kuntalaisia koskevissa asioissa.

./. Vammaisneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009-2010 on esityslistan tämän asian liitteenä.

Päätösehdotuksessa esitetyt vammaisjärjestöjen edustajat perustuvat vammaisneuvoston vammaisjärjestöille järjestämän kokouksen ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus pohjautuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDELLE 2011 - 2012

Khs 2010-2362

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 10-jäsenisen tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista niin kaupungin henkilöstön piirissä kuin kaupungin tarjoamien palvelujen osalta

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- raportoida kaupungin henkilöstöön liittyvästä tasa-arvotyöstä sekä toiminnallisen tasa-arvon toteutumisesta toimikunnan määrittelemillä kohdealueilla

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä tasa-arvotoimikunnan

puheenjohtajaksi

Marianna Laxén

varapuheenjohtajaksi

Marjaana Väisänen

sekä jäseniksi

Olavi Arra

Riikka Henttonen

Arto Grönholm

Sari Näre

Ville Jalovaara

Tiina Harpf

Fredrik Lönnfors

Kirsi Kankaanpää

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

Kati Oksman-Illman
Jukka Selenius
Eeva Suomenaro
Anssi Vienola
Erja Tenhonen-Lightfoot
Anna Moring
Tarmo Hyvärinen
Yuri Höykinpuro
Susanne Kollin
Erik Johansson

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan tasa-arvotoimikunnan sihteeri- ja muista hallintotehtävistä.

Pöytäkirjanote tasa-arvotoimikuntaan nimetyille, tasa-arvotoimikunnalle, henkilöstökeskukselle, tietokeskukselle, hallintokeskuksen tietopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Tasa-arvotoimikunnan asettaminen... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tasa-arvotoimikunnan tehtäviin ei nyt esitetä muutosta. Edellinen tasa-arvotoimikunta paneutui asettamispäätöksessä mainittuihin tehtäviin mm. seuraavien projektien ja niiden osana järjestettyjen seminaarien ym. tapahtumien puitteissa: Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa 15.12.2009 - 17.1.2010 esillä ollut Tasa-arvoa niin myötä- kuin vastamäessä – näyttely, Yksinäisten ihmisten taloudet –hanke, Työelämän kehittäminen Helsingin kaupungilla –hanke, Väkivallan ehkäisy –hanke, Suomalainen mies - ruotsalainen mies –hanke, Kansainvälinen Naistenpäivä –tapahtuma, Työkulttuuri ja -ilmapiiri –hanke sekä osallistuminen omalla osastollaan Helsingin Kirjamessuille.

Tasa-arvotoimikunta on järjestänyt seuraavat seminaaritilaisuudet, joista useimpiin on liittynyt myös paneelikeskustelu: Yhden hengen kotitaloudet ja palvelutarpeet, Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Helsingin turvallisuusohjelmassa – Kaupungin ja väkivaltaa kokeneiden näkökulmia, Palautuuko kunnia nyrkin iskulla – Lähisuhdeväkivalta monikulttuurisissa perheissä ja perheiden monissa kulttuureissa. Lisäksi tasa-arvotoimikunta on järjestänyt erillisen lähisuhdeväkivallan sovittelua käsittelevän paneelikeskustelun.

Lisäksi voidaan mainita, että tasa-arvotoimikunnan nimeämä edustaja osallistui Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009-2011laadintaan ja suunnitelmaluonnosta käsiteltiin tasa-arvotoimikunnassa. Tasa-arvotoimikunnalla on lisäksi edustajansa Helsingin kaupunginjohtajan asettamassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmässä. Toimikunta osallistui myös Helsingin kaupungin tasa-arvon tilaa vuonna 2011 käsittelevän raportin suunnittelutyöhön sekä Helsingin kaupungin ja tasa-arvotoimikunnan tekemää tasa-arvotyötä esittelevän Power Point –esityksen suunnitteluun.

Tasa-arvotoimikunta toteaa Khlle tekemässään esityksessä, että tasa-arvon tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen on prosessi, joka edellyttää jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistä ja että tämä tulee tehdä sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvon osalta. Esittelijä pitää tätä näkemystä perusteltuna ja esittää tasa-arvotoimikunnan asettamista toimikaudelle 2011–2012.

Toimikunta esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää tasa-arvotoimikunnan asettamisesta toimikaudelle 2011–2012.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUOSILLE 2011 - 2012

Khs 2011-191

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa työllistämistoimikunnan vuosille 2011–2012 seuraamaan kaupungin työllisyyskehitystä ja työllisyysasioita, antamaan lausunnon kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä suorittamaan muita kaupunginhallituksen erikseen antamia tehtäviä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan jäseniksi seuraavat henkilöt ja heille varajäsenet (8 + 8):

Ville Kopra	Hannele Lehtonen
Ville Ylikahri	Matti Pyhtilä
Lotta Kortteinen	Mona Kortelampi
Ville Väärälä	Liisa Halme
Harri Lindell	Katriina Sundqvist
Raija Aapakari	Pentti Bergius
Ella Lazareva	Timo Leskinen
Kristina Juth	Rabbe Sandelin,
joista puheenjohtajaksi
Ville Ylikahri
ja varapuheenjohtajaksi
Ville Kopra.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan Tuula Haataisen, rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, linjanjohtaja Liisa Pohjolainen opetusvirastosta, aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkosen sosiaalivirastosta, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon sekä työllisyysasioita valmistelevan kaupunginsihteerin Leena Mickwitzin.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kutsua pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston johtajan Rebecka Svedlinin sekä Uudenmaan ELY–keskuksen työllisyys- ja yrittäjyysvastuualueen päällikön Merja Ekqvistin.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan työllistämistoimikunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Pöytäkirjanote Helsingin työ- ja elinkeinotoimistolle, Uudenmaan ELY‑keskukselle henkilöstökeskukselle, työllistämistoimikunnalle sekä mainituille henkilöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980
Karvonen Jaana, erityissuunnittelija, puhelin 310 79789

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus asetti 10.2.2009 työllistämistoimikunnan toimikaudekseen 2009-2010. Helsingin työttömyys on talouden taantuman vuoksi kasvanut työllistämistoimikunnan toimikauden aikana. Työttömyysaste oli korkeimmillaan heinäkuussa 2010 ollen 9,1 prosenttia, minkä jälkeen työttömyys on kuitenkin lähtenyt laskuun.

Helsingin työttömyydessä on edelleen haasteita. Nuorten ja nuorten aikuisten työttömyys on suurta ja yli vuoden työttömänä olleiden henkilöiden määrä on lähtenyt kasvuun. Helsingissä työttömyyden kirjo on laaja ja työllisyydenhoidon palveluvalikko monipuolinen.

Työllisyydenhoidon edelleen jatkuvien haasteiden vuoksi on perusteltua, että kaupunginhallitus asettaa työllistämistoimikunnan toimikaudelle 2011-2012. Työllistämistoimikunnan tehtävänä on jatkossakin kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyysasioiden seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Työllistämistoimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi tulisi nimetä sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja, rahoitusjohtaja, opetustoimen johtaja, sosiaaliviraston aikuispalvelujohtaja, henkilöstöjohtaja ja työllisyysasioita valmisteleva kaupunginsihteeri. Samalla tulisi kutsua pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston johtaja ja Uudenmaan ELY-keskuksen työllisyys ja yrittäjyys -yksikön päällikkö.

Ehdotettu työllistämistoimikunnan kokoonpano vastaa luottamushenkilöiden osalta nykyistä.

ALUEEN VARAAMINEN KAUPPAHUONE LAAKKONEN OY:LLE, BROMAN GROUP OY:LLE, ATIVA OY:LLE JA A-KATSASTUS OY:LLE LIIKE- JA TOIMITILAHANKKEIDEN KEHITTÄMISTÄ VARTEN ESPOON HANNUKSENPELLOSTA

Khs 2010-2198

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle Espoon Hannuksenpellosta liitekartan mukaisen noin 3,5 hehtaarin suuruisen alueen liike- ja toimitilarakennusten suunnittelua varten 31.12.2012 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajat vastaavat kustannuksellaan alueen tarkemmanasteisen maankäytön suunnittelusta ja mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimisesta.

Suunnitelmat tulee valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa.

2 Suunnittelualueen tarkemmat rajaukset ja alueelle tuleva rakennusoikeus täsmentyvät alueen jatkosuunnittelun yhteydessä.

3 Alueelle kaavoitettavat tontit luovutetaan omistusoikeudella myöhemmin erikseen tehtävällä päätöksellä.

4 Varaus ei oikeuta varauksensaajia hakemaan mitään maanomistajan suostumusta vaativia lupia.

5 Kaupunki vastaa luovutettavan alueen maaperän puhtaudesta.

6 Helsingin kaupunki vastaa Espoon kaupunkiin nähden mahdollisesti tarpeellisen maankäyttösopimuksen tekemisestä ja siitä aiheutuvista velvoitteista. Nämä velvoitteet voidaan kuitenkin siirtää varauksensaajien vastattavaksi tonteista maksettavan kauppahinnan yhteydessä ja sitä vastaavasti vähentäen.

7 Kaupunki ei vastaa vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei varauspäätöksen mukaista asemakaavaa saada aikaan eikä aluetta siksi voida luovuttaa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Varausalueen sijaintikartta
	Liite 2	Varausesitys
	Liite 3	Espoon lausunto
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan muistio 16.11.2010
	Liite 5	Alueen varaaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Espoon Hannuksenpellon alueelta esitetään varattavaksi Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle noin 3,5 hehtaarin suuruinen alue autoalan liike- ja toimitilarakennusten kehittämishanketta varten. Yhteensä kehittämisen kohteena oleva alue on kooltaan runsaat kuusi hehtaaria ja se on tarkoitus toteuttaa tiiviinä kokonaisuutena, joka mahdollistaa tehokkaan rakentamisen. Alueen rajaukset ja rakennustehokkuus täsmentyvät tarkemmissa suunnitelmissa. Alue on tarkoitus luovuttaa myymällä sen jälkeen, kun alueelle on saatu laadittua asemakaava.

Alueella on voimassa Etelä-Espoon osayleiskaava, jossa Helsingin omistama noin 3,5 hehtaarin suuruinen alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Koko hankkeen mukainen suunnittelualue muodostuu kaupungin omistaman alueen lisäksi A-katsastus Oy:n omistamasta 2,8 hehtaarin suuruisesta alueesta ja se on tarkoituksenmukaista suunnitella yhtenä kokonaisuutena.

Tässä tarkoituksessa hankkeen muut osapuolet ja A-Katsastus Oy suunnittelualueen osan omistajana ovat tehneet keskenään yhteistyösopimuksen alueen kehittämiseksi ja yhdessä laadituttaneet alueelle esisuunnitelman. Sen mukaan Länsiväylän reunaan on tarkoitus sijoittaa tehokasta rakentamista, jolloin rakennukset ovat melusuojana muulle Hannuksenpellon alueelle. Alustavissa kaavailuissa hakijat ovat esittäneet noin e = 0,5 suuruista rakennustehokkuutta. Rakentamisen määrä tarkentuu jatkotyön yhteydessä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus toteaa hankkeen olevan alueen kehittämistavoitteiden mukainen ja puoltaa siksi hanketta eräin aikatauluvarauksin. Vetovoimaisen ja merkittävän hankkeen kehittäminen Hannuksenpellon alueelle edesauttaa asemakaavoituksen käynnistymistä ja kohteen saamista luovutuskelpoiseksi.

Hankkeen osapuolilla on vahva tausta autoiluun liittyvän yritystoiminnan alalta. Kauppahuone Laakkonen Oy harjoittaa autokauppaa ja autojen huoltopalveluja. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 567 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on noin 1 000 henkilöä. Broman Group Oy harjoittaa varaosakauppaa ja yhtiön liikevaihto oli 105 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 470 työntekijää. A-Katsastus Oy:llä on Euroopassa noin 250 katsastusasemaa, joista Suomessa toimii 180 asemaa. Suomessa työntekijöitä on 1 400 henkilöä. Ativa Oy vastaa hankkeen kehittelystä.

Esittelijän kannanotto Koska suunnitelma on alueelle laaditun osayleiskaavan mukaiseksi ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus sitä puoltaa, ei ole estettä varauksen tekemiselle. Kohteen myyminen kaavallisesti jalostettuna on perusteltua, kun kysymys on kaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolella sijaitsevasta kiinteistöstä. Lopullisesta kaupasta ja hinnasta päätetään aikanaan erikseen edellyttäen, että asemakaava saadaan alueelle laadittua.

Varausaika on syytä ulottaa 31.12.2012 saakka, koska alueelle on laadittu vasta osayleiskaava ja hankkeen käynnistäminen edellyttää asemakaavan laatimista.

LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTON RAPORTTILUONNOKSESTA LIIKENNEOLOSUHTEET 2035

Khs 2010-2425

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Liikennevirastolle raporttiluonnoksesta Liikenneolosuhteet 2035 seuraavan lausunnon:

Liikenneviraston linjaukset

Raporttiluonnoksessa Liikenneolosuhteet 2035 Liikenneviraston tekemät kehittämislinjaukset ovat pääosin kannatettavia. Ne ovat suuressa määrin samansuuntaisia kuin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 luonnoksessa esitetyt linjaukset.

Suunnitelmassa on pyritty ottamaan maan eri alueiden tarpeet huomioon, mikä on hyvä asia. Selvästi eniten liikennesuoritetta on kuitenkin Helsingin seudulla. Valtakunnallisissa pääkaupunkiseutua koskevissa alueiden käytön erityistavoitteissa korostetaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen. Näiden asioiden tulee heijastua selkeämmin viimeisteltävään raporttiin.

Liikenneolosuhteet 2035 -luonnoksen linjauksissa on paljon myönteisiä asioita: Päivittäisen liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteita parantavien pienten kehittämistoimien ja radanpidon aikaisempaa suurempi painottaminen, kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen lisääminen ja tieverkon parantaminen pääosin pienillä toimenpiteillä, joihin käytettävissä olevaa rahoitustasoa nostetaan nykyisestä ja suunnataan ensisijaisesti kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, jalankulkua, pyöräilyä, turvallisuutta ja ympäristöä edistäviin hankkeisiin sekä vilkkaimpien pääteiden yksittäisiin turvallisuustoimenpiteisiin.

Kannatettavaa on myös suunnitelmaluonnoksen ehdotus liityntäpysäköinnin vastuiden ja rahoituksen selkeyttämisestä valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden kesken liikennejärjestelmän solmukohtien toimivuuden parantamiseksi. Liityntäpysäköintipaikkojen toteutuksen keskeisenä edellytyksenä on, että päästään sopimukseen liityntäpysäköintipaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken.

Rataverkon parantamisessa painottuvat isot välityskykyä parantavat pääratahankkeet sekä Helsingin seudun lähiliikennettä palvelevat lähiliikennehankkeet. Näitä hankkeita ei ole yksilöity suunnitelmaluonnoksessa. Pisara-radan toteuttaminen tällä vuosikymmenellä on tärkeää, sillä niin valtakunnalliset kuin seudullisetkin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet edellyttävät Helsingin ratapihan välityskyvyn nostamista. Myös Pääkaupunkiseudun kaupunkirataliikenteen ja metroverkon laajentaminen ovat avainasemassa, jotta uusi maankäyttö voi tukeutua tehokkaisiin joukkoliikennepalveluihin. Lisäksi sekä valtakunnallisesti että seudullisesti on tärkeää parantaa pääradan välityskykyä ja toimintavarmuutta Pasila–Riihimäki rataosuudella. Valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita ei kuitenkaan tule rahoittaa seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen varatuista määrärahoista.

Rahoitusjärjestelmän ja budjettikäytäntöjen kehittäminen ja valtion yhä pitkäjänteisempi sitoutuminen liikennehankkeiden rahoitukseen on erittäin tärkeää. Helsingin seudun liikennejärjestelmän HLJ 2011 luonnoksen mukaan seudun kasvusta johtuvia haasteita ei pystytä ratkaisemaan ainoastaan liikennejärjestelmään investoimalla ja sen toimintaa kehittämällä, vaan tarvitaan myös kysynnän hallinnan toimenpiteitä, kuten mahdollisesti ruuhkamaksujen tai vastaavien auton käyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa.

Suunnitelmaluonnoksen ehdotukset palveluntuottajia rahoittavan Valtion Infra Oy perustamisesta ja eri tahojen (valtio, kunnat, yksityiset) yhteisen liikennejärjestelmärahan käyttöönoton valmistelusta ovat hyviä. Niiden toteuttamiseen tulee pyrkiä määrätietoisesti. Yhteisellä liikennejärjestelmärahalla voitaisiin toteuttaa kehittämistoimia vastuurajoista riippumatta.

Rahoitustaso Suunnitelmaluonnoksen mukaan isojen kehittämisinvestointien rahoitus laskisi noin puoleen nykyisestä. Näin suuri rahoitustason lasku johtaisi Helsingin seudulla suuriin ongelmiin. Seudun liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen tavoitteellinen kehittäminen edellyttää myös isoja investointeja erityisesti raideliikennejärjestelmään. Ilman isoja investointeja uhkana on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lasku ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen entisestään sekä tieliikenteen ruuhkautuminen.

Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisellä on suuri merkitys myös kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaamiselle. Tämän tulee näkyä seudulle suunnatussa valtion rahoituksessa.

Liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen ja hyvä palvelutaso on tärkeää kasvavan metropolialueen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille sen kilpaillessa Euroopan muiden metropolien kanssa. Helsingin seutu on Suomen valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien solmukohta ja näiden yhteyksien on oltava sujuvat ja häiriöttömät.

Seudullisen raideliikenneverkon hyvä toimivuus on edellytys koko joukkoliikennejärjestelmän korkealle palvelutasolle. Helsingin seudulla tarvitaan raideliikenteen päivittäisen luotettavuuden ja täsmällisyyden parantamista. Lähivuosina tämä tarkoittaa ongelmien helpottamista pienillä kustannustehokkailla parantamistoimilla kuten investoinneilla, liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoilla sekä matkaketjujen ja matkustajainformaation parantamisella.

Liikenneolosuhteet 2035 -suunnitelmaluonnoksen mukaan valtion toimenpiteet ohjataan sinne, missä on seudullisesti sitouduttu yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteisiin. Tämä on kannatettava linjaus. Yhteistä sitoutumista edistää maankäytön ja liikennejärjestelmän toteuttamisen yhteisen aiesopimuskäytännön kehittäminen.

Suunnitelmaluonnoksessa on tuotu esille mahdollisuus käyttää erillisrahoitusta merkittäviin kohteisiin kuten metroratkaisuihin. Tämä mahdollisuus on tärkeä säilyttää osana rahoitusjärjestelmää.

Pöytäkirjanote Liikennevirastolle, Helsingin seudun liikenne -kuntayh-tymälle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja liikennelaitos -liikelaitok-selle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Liikenneviraston lausuntopyyntö 1.11.2010
	Liite 2	Raporttiluonnos Liikenneolosuhteet 2035
	Liite 3	Lausunto Liikenneviraston raporttiluonnoksesta Liikenneolosuhteet 2035 - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikenneolosuhteet 2035 -raportti on valtion Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelma ja se sisältää viraston näkemyksen liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelman aikajänne kattaa peräti kuusi tulevaa hallituskautta. Sen tavoitteena on tarjota päätöksentekijöille aineistoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Liikennevirasto on visionsa ” Toimivat liikenneyhteydet - Hyvinvoiva Suomi” mukaisesti linjannut suunnitelmassa tulevaisuuden lähtökohtia ja prioriteetteja.

Liikenneolosuhteet 2035 kattaa Liikenneviraston vastuualueen eli kaikki väylänpidon ja väyläpalvelujen osa-alueet sekä lisäksi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn. Luonnoksen laadinnassa on huomioitu valmistelun aikana sidosryhmäyhteistyössä esille nousseet näkökohdat.

Esittelijä toteaa, että lausuntoehdotus on olennaisilta osilta kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN 62 §:N MUUTOKSESTA, JOLLA MAALÄMMÖN HYÖDYNTÄMISESTÄ TEHDÄÄN LUVANVARAISTA

Khs 2010-2340, 2010-2091

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n muutoksesta, jolla maalämmön hyödyntämisestä tehdään luvanvaraista:

Helsingin maanalaista tilaa hyödynnetään merkittävästi. Maan alle on sijoitettu yhdyskuntateknisen huollon tiloja, kuten vesi- ja energiahuoltoa, jäteveden puhdistamoja, kaukojäähdytysasemia, lämpökeskuksia, hiekka-, hiili- ja öljyvarastoja, sähköasemia, tietoliikennettä palvelevia yhteiskäyttö- ja muita tunneleita, lumen sulatusaltaita sekä varikkoja ja vastaavia tukikohtia. Lisäksi maan alle on rakennettu liikenteen ja pysäköinnin, väestönsuojelun, liikunnan ja varastoinnin sekä muita vastaavia tiloja.

Helsingin kaupunginvaltuusto on 8.12.2010 hyväksynyt Helsingin maanalaisen yleiskaavan, jolla osoitetaan ja ohjataan laajojen kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja niiden tilavarauksia maan alla. Maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen tilatarpeiden lisäksi sallitaan muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle. Maanalainen yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena, Helsingin yleiskaavaa 2002 täydentämään. Se ei valitusten vuoksi ole vielä tullut voimaan.

Helsingissä maanalaisen paikkatiedon keruun ja arkistoinnin hoitaa kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Lämpökaivoja on Helsingissä tällä hetkellä tiedossa 610 ja vedenottoon tarkoitettuja porakaivoja 75. Kaikki porareiät eivät ole tiedossa.

Lämpöpumppujen porareikien ja porakaivojen poraamista ohjataan Helsingissä lausuntomenettelyllä. Menettelyssä arvioidaan, millä ehdoilla lämpökaivon tekeminen voidaan tulkita tapahtuvan niin, ettei sillä ole vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Porareikää varten rakennusvalvontavirastosta pyydetään tonttikohtainen lausunto. Lausuntopyynnön liitteeksi tarvitaan ns. kaivuluvan johtoselvitys ja johtoselvityksen karttaote, jotka hakija saa kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston johtotietopalvelusta. Selvityksen perusteella nähdään, onko poraaminen mahdollista. Kaupunkimittaus merkitsee johtoselvitykseen reikien tarkan paikan ja porausasteen. Ennen reikien peittämistä hakijan tulee pyytää kaupunkimittauksesta sijaintikatselmus sekä toimittaa kaupunkimittausosastolle porauspöytäkirja. Näin tiedot maaperään poratuista rei’istä saadaan kaupunkimittausosaston ylläpitämiin rekisteri- ja karttatiedostoihin. Lausunnon yhteydessä hakijalle annetaan lisäksi ympäristö- ja terveysvaikutuksiin liittyvät ohjeet siitä, kuinka menetellä poraamisen yhteydessä syntyvän karkean kiviaineksen ja lietteen suhteen sekä ohjeet lämmönsiirtoaineen valitsemiseksi siten, että pohjavesien pilaantumiselta vältyttäisiin.

Helsingin kanta asetusmuutoksessa ehdotettuun luvanvaraisuuteen on myönteinen. Helsingin nykyistä lausuntomenettelyä pidetään pääosin toimivana ja joustavana. Luvanvaraisuutta puoltaa erityisesti hakijan oikeusturvan parantuminen, eli mahdollisuus hakea muutosta päätökseen, sekä lupamenettelyn sitovuus verrattuna lausuntomenettelyyn. Ratkaisun löytyminen asetusmuutoksen perusteluissakin mainittuihin pohjaveden pilaantumisriskiin sekä teknisiin ja toiminnallisiin ongelmiin edellyttäisi vastuullisen työnjohtajan asettamista sekä ympäristö- ja terveysvaikutusten osalta asiantuntijan osallistumista lupaprosessiin.

Helsingin kaupunki toteaa myös, että mikäli asetusmuutosta ei uloteta koskemaan asetuksen 63 §:ää, kunnat voisivat edelleen vapauttaa lämpökaivojen poraamisen ja lämmönkeruuputkiston asentamisen kokonaan luvanvaraisuuden ulkopuolelle. Tällöin tavoite saattaa porareiät lupamenettelyn piiriin kattavasti ja valtakunnallisesti jäisi toteutumatta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistöviraston virastopäällikön asettaman maa- ja vesilämpötyöryhmän raportin (9.6.2010).

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle. Ote jäljennöksin päätöksen perusteluista kiinteistölautakunnalle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 10.12.2010 liitteineen
	Liite 2	Maa- ja vesilämpötyöryhmän raportti 9.6.2010
	Liite 3	Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n muutoksesta... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Ympäristöministeriö pyytää (10.12.2010) Helsingin kaupungin lausuntoa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n muutoksesta, jolla maalämmön hyödyntämisestä tehdään luvanvaraista.

Asetusmuutoksen perustelut

Mainitussa pykälässä säädetään, mille toimenpiteille edellytetään toimenpidelupaa. Ympäristöministeriössä valmistelussa olevan muutoksen jälkeen toimenpidelupa edellytettäisiin myös maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraamiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka lisälämmönlähteenä käytettäväksi. Muutos ei koske uudisrakennuskohteita, sillä niissä edellytetään rakennuslupaa ja lämmitysjärjestelmää käsitellään sen yhteydessä.

Tällä hetkellä lämpökaivon poraamista tai lämmönkeruuputkiston asentamista ei säädellä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä. Eri kunnat ovat ratkaisseet luvan tarpeen eri tavoin. Osa kunnista vaatii lämpökaivon poraamiselle rakennusluvan, osa toimenpideluvan ja osalle riittää toimenpideilmoitus.

Lämpökaivon poraamiseen ja lämmönkeruuputkiston asentamiseen liittyy potentiaalisia riskejä ja ongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjaveden pilaantuminen suoraan tai välillisesti, tekniset ja toiminnalliset ongelmat sekä ongelmat, jotka liittyvät maanomistajien tasapuoliseen kohteluun tai mahdollisuuksiin käyttää maanalaista tilaa muuhun tarkoitukseen kuin maalämmön keräämiseen.

Helsingissä noudatettava käytäntö

Helsingin kaupunginvaltuuston 22.9.2010 hyväksymässä rakennusjärjestyksessä maanalaista rakentamista käsitellään 58 §:ssä seuraavasti:

Maan alle rakennettaessa on selvitettävä riittävässä laajuudessa rakentamisen vaikutukset ympäristöön.

Erityisesti on varmistuttava, ettei rakentamisella ole vaikutusta ympäristössä jo olemassa olevien maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden turvallisuuteen.

Maalämpöpumppureikää porattaessa ei saa vahingoittaa maanalaisia kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ym. tunneleita, johtoja tai kaapeleita, eikä kalliokatteista tilaa, kuten johtotunneleita, väestönsuojia ja pysäköintilaitoksia.

Jos maanalainen tila on tarkoitettu ihmisten pysyvään tai tilapäiseen käyttöön, turvallisuuteen ja terveellisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Rakennusjärjestyksen 54 §:n (Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla) mukaan tärkeillä pohjavesialueilla ei saa käyttää pohjavettä lämpöpumppujen energialähteenä.

Rakennusjärjestyksen 21 §:ssä (Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta kaikilla tonteilla) todetaan että toimenpidelupaa ei tarvitse hakea ilmalämpöpumpun, maalämpöpumpun ja aurinkokeräimen sijoittamiseen rakennukseen, rakennelman tai pihamaalle. Näin ollen pelkkä lämpöpumpun kytkeminen kaukolämmön alajakokeskuksen tai lämmityskattilan tilalle ei yleensä edellytä rakennusluvan hakemista. Teknisten muutosten vaikutusten arviointi jää hankkeeseen ryhtyvän harkittavaksi ja vastuulle.

Helsingissä hakemukset lämmön talteenottoon tai jäähdytykseen tarkoitettujen syvien lämpökaivojen rakentamiseksi pientaloalueilla ovat yleistyneet voimakkaasti viimeisten kolmen vuoden aikana. Lisäksi vireillä on isojen hankkeiden maalämpöön perustuvia lämmitys- tai/ja jäähdytysjärjestelmiä, joissa voi olla useita kymmeniä tai jopa satoja syviä porareikiä (ns. energiakenttiä).

Hallintokuntien kannanotot

Kiinteistölautakunta on 2.11.2010 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittäisi ympäristöministeriölle mahdollisimman pikaista ryhtymistä toimenpiteisiin voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että lämpö- ja porakaivojen sekä keruuputkistojen toteuttaminen saatettaisiin yksiselitteisesti luvanvaraiseksi ja että kaupungilla tai kunnalla tulisi olla oikeus julkisoikeudellisena oikeushenkilönä yleisen edun tai painavan yhteiskunnallisen tarpeen perusteella turvata yhteiskunnan strategisesti tärkeät alueet, tilat, tunnelit ja toiminnot. Lautakunnan esitys perustuu kiinteistöviraston maa- ja vesilämpötyöryhmän raporttiin, jonka kiinteistölautakunta merkitsi tiedoksi 10.8.2010.

Kiinteistölautakunnan esittämistä maa- ja vesilämpötyöryhmän raportin jatkotoimenpiteistä, joihin edellä mainitun lisäksi sisältyy myös eräitä muita toimenpide-ehdotuksia, on saatu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden (30.12.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (10.1.2011) lausunnot. Helsingin Energian lausunto (6.4.2010) sisältyy liitteenä itse raporttiin. Lisäksi ympäristöministeriön lausuntopyyntöön liittyen on saatu lausunnot rakennusvalvontavirastolta (14.1.2011), ympäristökeskukselta (14.12011) ja kiinteistövirastolta (17.1.2011). Työryhmän raportti on asian liitteenä. Kiinteistölautakunnan esitys sekä edellä mainitut lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Yhteenvetona kannanotoista voidaan todeta, että lämpö- ja porakaivojen sekä keruuputkistojen toteuttamisen luvanvaraisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Luvanvaraisuutta puoltaa erityisesti hakijan oikeusturvan parantuminen, eli mahdollisuus hakea muutosta päätökseen, sekä lupamenettelyn sitovuus verrattuna lausuntomenettelyyn. Pohjavesien pilaantumiseen liittyvän riskin välttäminen ja muu ympäristövaikutusten arviointi edellyttäisi asiantuntijaa lupavaiheeseen sekä vastaavaa työnjohtajaa huolehtimaan poraamisen asianmukaisuudesta. Myös ympäristökeskus katsoo, että ympäristö- ja terveydensuojeluasiantuntijan, kuten kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen, tulisi osallistua lupahakemusten käsittelyyn hankkeiden ympäristö- ja terveysvaikutusten osalta. Lisäksi rakennusvalvontavirasto muistuttaa, että Helsingissä käytössä olevaan lausuntomenettelyyn liittyy kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolla tehtävää sijaintitiedon valvontaa ja rekisteröintiä, jota toimenpidelupamenettelyyn ei automaattisesti sisälly.

Maa- ja vesilämpötyöryhmä pitää tärkeänä kunnan oikeutta yleisen edun tai painavan yhteiskunnallisen tarpeen perusteella turvata yhteiskunnan strategisesti tärkeät alueet, tilat, tunnelit ja toiminnot. Kiinteistövirasto toteaa, ettei vireillä olevaa asetusmuutosta voida pitää kaikissa tilanteissa riittävänä toimenpiteenä. Maalämpöhankkeet ovat yhä enenevässä määrin isoja energiahankkeita ja asuinkerrostaloja palvelevia ratkaisuja, joiden toteutus voi edellyttää useita kymmeniä tai jopa satoja porareikiä. Taajamissa tai keskusta-alueilla joudutaan niiden yhteydessä huomioimaan yhä lisääntyvä maanalainen rakentaminen, olemassa olevat maanalaiset rakenteet ja tilavaraukset sekä laajemmin varautuminen tulevaan kehittämiseen myös maan alla. Maanalaisen tilan kysyntä on 2000-luvulla kasvanut ja samalla rakentamisen ohjauksen tarve on lisääntynyt. Rakentamishankkeet saattavat edellyttää rakennusluvan myöntämistä toimenpideluvan sijasta, koska tällöin lupakäsittely on laajempi ja kattaa myös rakenteellisten seikkojen tarkistamisen. Rakennuslupakäsittelyä puoltaa myös turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvä viranomaisvalvonnan tarve. Yleistymässä olevissa isoissa energiahankkeissa ja mahdollisesti isoimpien asuinkerrostalojen osalta kysymys saattaa olla myös erityisistä maankäytöllisistä ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Kiinteistövirasto esittääkin, että asetusmuutos toteutettaisiin siten, että kunnalle annetaan riittävät toimintavaltuudet, lupakäsittelyn yhteydessä tai muutoin, yhteiskunnan strategisesti tärkeiden tavoitteiden turvaamiseen myös yksityisten omistamilla mailla.

Esittelijän ehdotus Esittelijä pitää maalämmön hyödyntämisen luvanvaraisuutta järkevänä ja tarkoituksenmukaisena erityisesti hakijan oikeusturvan kannalta sekä lupamenettelyn sitovuuden vuoksi. Lisäksi lupamenettelyyn siirtyminen vahvistaisi omalta osaltaan maanalaisen yleiskaavan yhteydessä hyväksyttyjen tilavarausten huomioimista.

ILTAKOULUASIA: MAHDOLLISUUKSISTA LISÄTÄ KIINTEÄN OMAISUUDEN MYYNNISTÄ SAATAVIA TULOJA

Khs 2010-1072

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esittelijän selvityksen mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja ja todeta, että valmistelua voidaan jatkaa esittelijän esittämien periaatteiden mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginhallituksen vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua ohjaava kannanotto
	Liite 2	Kaupunginvaltuuston 27.8.1997 hyväksymät kiinteistöjen myyntiperiaatteet
	Liite 3	Mahdollisuuksista lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia tuloja - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 (371 §) hyväksyä vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 laatimisohjeet sekä lähettää ne lautakunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

Kaupunginhallitus edellytti tuolloin, että virasto selvittää kesäkuun loppuun mennessä mahdollisuudet lisätä kiinteän omaisuuden myynnistä saatavia vuosittaisia tuloja suunnitelmakaudella merkittävästi suhteessa vuoden 2009 toteutumaan.

Kaupunginhallitus päätti edelleen18.10.2010 vuoden 2011 talousarviota käsitellessään korottaa kiinteän omaisuuden myyntitavoitetta 65 miljoonasta eurosta 85 miljoonaan euroon, jolloin samalla lisättiin kiinteistötoimen tavoitteisiin kaupungin kiinteistöjen jakaminen strategisten tavoitteiden pohjalta eri kategorioihin.

Kiinteistötoimessa on siksi valmisteltu erilliset tarkastelut mahdollisuuksista lisätä kaupungin tuloja maanmyynnin kautta ja kaupungin rakennettua omaisuutta myymällä.

Maanmyyntitulot 2000-luvulla

Maanmyyntitulot ovat vaihdelleet 2000-luvulla voimakkaasti riippuen suhdanteista ja siitä, miten myytäväksi sopivat tontit ovat kehittyneet luovutuskelpoisiksi. Vuosittain myyntituloja on kertynyt seuraavasti:

Vuosi	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
Talousarvio	25,3	25,3	25,0	33,4	53,5	39,0	39,0	49,0	53,0	103,0	61,0
Toteutunut	44,2	45,5	45,5	51,8	85,2	99,1	107,0	65,1	46,6	40,8	37,0

Lisäksi tulee ottaa huomioon Kamppi-Töölönlahden alue, josta on budjetoitu erikseen noin 14 - 15 miljoonan euron vuosittaiset tulot. Lukuihin sisältyvillä vähäisillä rakennettujen kiinteistöjen myyntituloilla, lähinnä pientaloja, ei ole tässä merkitystä.

Talousarvioissa asetettu myyntitavoite on jäänyt saavuttamatta vuosina 2008, 2009 ja 2010. Myyntitulojen vaihtelussa heijastuu hyvin yleisen talouden suhdannevaihtelu samoin kuin kaupungin kulloinenkin kyky tarjota rakentamiskelpoisia tontteja myyntiin.

Talousarvioon vahvistettu myyntitulo vuodelle 2011 on 85 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2012 kirjattu tavoite 60 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Kamppi - Töölönlahti-alueelta on arvioitu saatavan 15 miljoonaa euroa.

Voimassa olevat kiinteistöjen myyntiperiaatteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeksi 27.8.1997 kiinteistöjen myynnissä noudatettavat periaatteet.

Kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkun muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi.

Kiinteistöjen myynnille asetetaan vuosittain talousarviossa myyntitulo-tavoite. Tuloarvion ylittävät tulot käytetään kiinteän omaisuuden hankintaan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun jalostettuja eli kaavamuutoksen kautta tulevaa arvonnousua ei ole pitkällä tähtäykselläkään nähtävissä.

Myytäessä kiinteistöjä ilmoitetaan ostomahdollisuudesta julkisesti ja käytetään ensisijassa tarjousmenettelyä. Mikäli on ilmeistä, ettei tarjousmenettelyllä saada tyydyttävää tulosta tai useita ko. kiinteistöstä kiinnostuneita ei löydy, tai on elinkeinopoliittisesti perusteltua, voidaan käyttää neuvottelumenettelyä. Tarvittaessa käytetään hinnoittelussa hyväksi puolueettoman ulkopuolisen arvioitsijan lausuntoa.

Noudatetusta käytännöstä

Helsingin kaupunki on perinteisesti käyttänyt maanvuokrausta tonttien pääluovutusmuotona. Tontteja on luovutettu omistusoikeudella aluevaihdoissa taikka kun on haluttu edistää kaupungin muita tavoitteita kuten asuntopolitiikan ja elinkeinopolitiikan toteuttamista. Ulkokunnissa omistamansa rakennusmaan kaupunki on pyrkinyt luovuttamaan omistusoikeudella.

Nykyisin tonttien myyntiharkinnassa on pyritty noudattamaan seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä:

Ensisijaisesti myydään rakentamattomia pysyvään pitkäaikaiseen käyttöön kaavoitettuja liike- ja toimistotontteja, joiden myyntiharkinta perustuu elinkeinopoliittisiin ja alueen toteutukseen liittyviin seikkoihin. Elinkeinopoliittisin perustein voidaan myydä myös lopullisessa pysyvässä käytössä olevia eli jo rakennettuja ja vuokrattuja tontteja.

Teollisuus- ja varastotontteja, joiden vuokra-aikakin on tavallisesti enintään 30 vuotta, myydään vain painavista elinkeinopoliittisista syistä.

Toissijaisesti voidaan myydä rakentamattomia asuntotontteja kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. MA-ohjelman (2008 - 2017) mukaan sääntelemättömiä omistusasuntoja varten tontit luovutetaan tontinluovutuskilpailuun perustuen joko myymällä tai vuokraamalla tontit. Puolet tonteista luovutetaan vuokraamalla ja loput myymällä.

Kaupungin hallinnollisen alueen ulkopuolelta myydään lähinnä rakennusmaata, jolle ei ole odotettavissa mainittavaa arvonnousua.

Rakentamattomien liike- ja toimistotonttien luovutuksissa noudatetaan käytäntöä, jossa tontit vuokrataan pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella ja sopimukseen sisällytetään ehto osto-optiosta. Vuokralaisella on oikeus ostaa tontti omakseen sen jälkeen, kun tontti on rakennettu ja kohteeseen varauspäätöksellä sitoutunut yritys on muuttanut rakennukseen. Osto-oikeus on voimassa määräajan, yleensä kolmesta viiteen vuotta vuokrakauden alkamisesta lukien. Ehdolla kaupunki pystyy valvomaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden täyttymistä ja samalla kiinteistösijoittajat rinnastavat kohteen omistusoikeudella luovutettaviin.

Myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon on eräin luovutushintaa ym. koskevin ehdoin luovutettu tontteja vuokraamalla niin, että ostaja saa määräaikaisen osto-oikeuden tonttiin.

Mahdollisuudet lisätä maanmyyntituloja merkittävästi vuosina 2011 - 2013

Esittelijä toteaa, että viime vuosikymmenenä maanmyyntitulot ovat kertyneet suurelta osin kantakaupungin ja sen liepeiden toimitila- ja asuntotonttien myynneistä. Näiden lisäksi tontteja on merkittävässä määrin myyty Espoon Leppävaarasta ja lisäksi eräiltä sijainniltaan edullisilta esikaupunkialueilta. Myynnit ovat perustuneet varauspäätöksissä edellytettyihin tontinluovutus- ja tarjouskilpailuihin, alueellisiin sopimuksiin ja yksittäisiin kauppaneuvotteluihin.

Yleisestä taloudellisesta taantumasta johtuen mahdollisuudet tonttienmyynneille huononivat viime ja toissa vuonna merkittävästi. Toimitilamarkkinat olivat jonkin aikaa lähes pysähdyksissä ja tonttikauppoja tehtiin yleisestikin vähän. Asuntomarkkinoiden puolella sääntelemätön vapaarahoitteinen omistus- ja vuokra-asuntorakentaminen seisahtui samoin pitkäksi aikaa ja alkoi elpyä vasta viime vuonna.

Espoon Leppävaara, josta tontteja luovutettiin säännöllisesti 1990-lu-vun jälkipuolesta alkaen niin asunto- kuin toimitilarakentamiseenkin, on rakentunut lähes valmiiksi, eikä merkittäviä alueita sieltä ole enää tulossa luovutettavaksi muutamaa vielä suunnitteilla olevaa kohdetta lukuun ottamatta, minkä lisäksi sopimus myyntitulojen jakamisesta Espoon kanssa vähentää vielä odotettavissa olevien Helsingin myyntitulojen määrää. Vuosaaren Aurinkolahti-sopimuksen tontit on kaikki myyty.

Muilla alueilla pidettyjen tontinluovutus- ja tarjouskilpailujen perusteella sovittuja tonttikauppoja on aiemmin jouduttu toistuvasti lykkäämään (mm. Viikinmäki) ja jopa perumaan (Aurinkolahden Solvikin alue) silloin, kun kovan rahan asuntojen kysyntä oli vähäisimmillään. Ulkokunnissa sijaitsevien rakennettujen kiinteistöjen myynnit ovat ajan mittaan osin toteutuneet varsin hyvin (Nikkilä), mutta joidenkin kohteiden myyminen on osoittautunut eri syistä erityisen vaativaksi (esimerkiksi Röykän sairaala).

Uusille satamalta vapautuville asuntotuotannon aluerakentamisprojektialueille ja elinkeinostrategian painopistealueille (Jätkäsaari, Hernesaari, Sörnäistenniemi, Keski-Pasila, Kruunuvuorenranta) on suunniteltu laajamittaista toimitila- ja asuntorakentamista. Alueiden kaavoitus on kuitenkin osin viivästynyt ja infrastruktuurin ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen vie aikaa. Tontinmyyntitulojen voidaankin odottaa nousevan vasta suunnitelmakauden viimeisinä vuosina vuoden 2009 myyntitulojen tasoa (40,8 milj. euroa) korkeammalle ja arviolta vuosikymmenen puolivälin jälkeen ylittävän sen.

Esittelijä toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön ja rakentamisen ohjelmassa vahvistettu asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauma rajoittaa osaltaan myytäväksi osoitettavien tonttien määrää, kun myyminen tulee kysymykseen vain sääntelemättömän omistus- ja vuokra-asuntotuotannon osalta.

Silloin, kun tontit on varattu sääntelemättömään omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon tontinluovutuskilpailulla tai tarjouskilpailulla luovutettavaksi, on kilpailuohjelmia hyväksyttäessä mahdollista päättää tontin luovutusmuodoksi suora myynti tai sisällyttää vuokrasopimuksen määräaikainen osto-optio.

Esittelijä toteaa edelleen, että kaupungin vuokratonttikanta tuottaa kaupungille säännöllistä ja kasvavaa vuotuista tuloa yleisistä taloudellisista suhdanteista riippumatta. Kaupungin myydessä tonttimaataan kaupungin talousarvion kasvaneiden menojen kattamiseen maavuokratulojen kasvu vastaavasti hidastuu.

Vuokratontit eivät olekaan olleet kaupunginvaltuuston hyväksymien maanmyyntiperiaatteiden ensisijaisia myyntikohteita. Niitä on myyty lähinnä silloin, kun niiden myynti on katsottu kaupungille edulliseksi tai niiden myynnillä on voitu edistää kaupungin elinkeinopolitiikan tai muiden tavoitteiden toteutumista. Mikäli vuokratontteja halutaan kaupungin talouden tukemiseksi myydä laajamittaisesti, tulee siitä päättää erikseen.

Esittelijä toteaa edellä sanottuun viitaten, että kiinteistömarkkinoiden elpymisestä huolimatta maanmyyntitulojen merkittävä lisääminen suunnitelmakaudella 2011 - 2013 on vaativa tehtävä ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siksi avointa tarkastelua myös kaupungin rakennettujen kiinteistöjen osalta.

Rakennetun kiinteän omaisuuden myyntimahdollisuudet

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitus päätti 18.10.2010 vuoden 2011 talousarvioehdotusta käsitellessään korottaa kiinteän omaisuuden myyntitavoitetta 65 miljoonasta eurosta 85 miljoonaan euroon. Samalla kiinteistötoimen tavoitteisiin lisättiin kaupungin kiinteistöjen jakaminen strategisen tarkastelun pohjalta eri kategorioihin.

Kiinteistövirasto on kehotuksen perusteella alustavasti lajitellut kaupungin rakennetun kiinteistöomaisuuden niiden strategisen laadun ja myyntimahdollisuuksien mukaan ja näin samalla selvittänyt tontinmyynnille vaihtoehtoisen kiinteän omaisuuden myyntitulojen kasvattamisen mahdollisuuksia.

Kiinteistötoimen hallinnossa on palvelu- ja liiketilaa noin 2,6 miljoonaa huoneistoneliömetriä ja suoraan omistetun rakennuskannan tekninen arvon on noin 3,6 miljardia euroa.

Myytäväksi harkittavien kohteiden alustavasti arvioitu velaton kauppahinta on noin 180 - 220 miljoonaa euroa. Huoneistoala on noin 90 000 htm². Suhteutettuna koko kiinteistötoimen hallinnossa olevaan rakennuskantaan kysymyksessä oleva huoneistoala edustaa noin 3,5 % ja arvo noin 2,0 % koko määrästä.

Tarkasteltavaksi on otettu sellaiset kiinteistöt, joita ei ole pidettävä kaupungin omistamisen kannalta strategisesti merkittävinä, eli niiden omistaminen ei ole välttämätöntä kaupungin asumis-, elinkeino- tai palvelutoimintastrategioiden toteutumisen kannalta. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, että kaupungin oman käytön tarpeet on ajan mittaan tarkoituksenmukaista ratkaista toisaalla. Tarkasteltujen kohteiden mahdolliset suojeluarvot on jo vanhastaan turvattu asemakaavoilla mahdollisten omistajanvaihdosten varalta.

Kohteet on luokiteltu laatunsa perusteella prime-kohteisiin ja muihin kohteisiin niiden markkina‑arvon ja niihin kohdistuvan oletetun kysynnän perusteella.

Prime-kohteiksi tarkastelussa kutsutaan kiinteistöjä, joiden markkina-arvoa ja niihin kohdistuvaa kysyntää voidaan pitää merkittävänä. Tarkastelun perusteella on ilmeistä, että tällaisten kaupungin joko suoraan tai osakeomistuksensa perusteella omistamien kiinteistöjen odotettavissa oleva kauppahinta tontteineen voidaan tämän hetkisen kassavirran pohjalta arvioida varsin merkittäväksi kaupungin kiinteän omaisuuden myyntitavoitteiden kannalta.

Osassa näistä kohteista on ulkopuolisia vuokralaisia. mutta suurin osa on kaupungin omien toimintojen käytössä. Kaupungin omassa käytössä olevien tilojen vuokrataso ei kaikilta osin vastaa ympäristön markkina-arvoa, joten vuokrat tulisi ennen mahdollista myyntiä tarkistaa käyvälle tasolle, jolloin rakennuksista saadaan ympäristöä vastaava käypä markkinahinta. Näissä tapauksissa kaupungin ajatellaan jäävän edelleen vuokralaiseksi myynnin yhteydessä sovittavaksi ajaksi.

Osassa kohteista on myös kehityspotentiaalia lisärakennusoikeuden hyödyntämiseksi. Mahdollisina ja tarpeellisina pidettävät asemakaavamuutokset tulee ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon myyntiä valmisteltaessa, koska olemassa olevan tai kehitettävissä olevan määrällisen tai laadullisen muutoksen arvo voi olla huomattava.

Muiksi kohteiksi tarkastelussa luokitellut kiinteistöt ovat osakemuotoisesti omistettuja liike- ja toimitiloja. Myös näiden arvioitua velatonta kauppahintaa voidaan pitää merkittävänä tämän hetkisen kassavirran pohjalta arvioituna.

Osassa kohteista on ulkopuolisia vuokralaisia tai ne ovat tyhjillään, osa on kaupungin toimintojen käytössä. Myyntihintoja arvioitaessa oletetaan, että kaupunki jäisi edelleen vuokralaiseksi myynnin yhteydessä sovittavaksi ajaksi.

Osaan näistäkin kohteista liittyy kehityspotentiaalia ja vastaavasti tarve muuttaa asemakaavaa niiden käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

Erikseen on jo aiemmin tarkasteltu kaupungin omistamaa pientalokantaa ja eräitä kehityskohteita. Kiinteistölautakunnan jo vuonna 1997 tekemän päätöksen mukaisilla periaatteilla on pientaloja myyty vuosien 1998 - 2010 välisenä aikana yhteensä 54 kappaletta ja myyntitulot ovat olleet yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa.

Pientalojen ja ennestään vireillä olevien kehityskohteiden myyntiä valmistellaan edelleen voimassa olevien päätösten mukaisesti tästä ehdotuksesta riippumatta.

Kaikkiaan kehityskohteita ja pientaloja on 2000-luvulla myyty yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla.

Jatkomenettely rakennettujen kiinteistöjen ja osakeomistusten myyntivalmistelussa

Rakennettujenkin kiinteistöjen kehittäminen myyntikuntoon edellyttää useissa tapauksissa asemakaavan tarkistamista. Tällöin merkittävää myyntitulojen lisäystä ei aina ole saatavissa nopeasti, mutta pidemmällä ajalla myös näiden kohteiden merkitys voi olla huomattava.

Tarkoituksena on tehtyjen selvitysten perusteella jatkaa myyntien valmistelua kohdekohtaisesti ja kulloinenkin markkinatilanne huomioon ottaen. Aikajänne kauppojen toteutumiselle lienee 1 - 5 vuotta. Varsinaiset päätökset myynneistä tehdään kohdekohtaisesti kaupungin normaalin päätöksenteon mukaisesti.

Esittelijä toteaa, että myyntien valmistelun yhteydessä tulee samalla selvittää kaupungin omien toimintojen pitkän aikavälin tilatarpeet niin, että kaupungin pysyvät toiminnot voidaan pääosin edelleen sijoittaa kaupungin omiin tiloihin joko nykyisissä tai mahdollisesti rakennettavissa uusissa rakennuksissa.

Esittelijä toteaa vielä, että kaupungin rakennettujen kiinteistöjen harkittu ja tarkoituksenmukainen myynti yhdessä harjoitetun tontinmyyntipolitiikan kanssa luovat kestävät edellytykset kaupungin kiinteistönmyyntitulojen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Esittelijä toteaa lopuksi, että ehdotus perustuu kiinteistölautakunnan esitykseen ja kiinteistöviraston tilakeskuksesta saatuihin selvityksiin.



Kokousaika	7.2.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Meilahden tontti 608/106)
	Liite 2	Ympäristökartta (Meilahden tontti 608/106)
	Liite 3	Asemapiirros (Meilahden tontti 608/106)
	Liite 4	Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemus - päätöshistoria