Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupunkiympäristön puhtaanapitohankkeeseen myönnetyn määrärahan käyttö

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:lle

Sääntötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

Historiatoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011-2012

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten valinta

Kaupunginhallituksen edustajien valinta lauta- ja johtokuntiin

Määrärahan myöntäminen kansainvälisen designsäätiön vuoden 2011 Helsingin rahoitusosuuden kattamiseen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 koordinaattorin tehtäväjärjestelyt

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportista

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia
Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran täyttäminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan jäsenten valinta

Vt Laura Kolben toivomusponsi: "Kundit kulttuurin kuluttajiksi" -hanke

Vt Jan D. Oker-Blomin toivomusponsi: Drumsö klubblokalin tilat

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle raportista Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020

Paikallinen sopimus Palmia -liikelaitoksen Catering-palveluissa, erikseen sovituissa ravintolapalvelut kohteissa, työskentelevien pitkistä työvuoroista

17.1.2011 pöydälle pantu asia
Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle henkilöstökeskuksen ohjeesta tupakoinnin kieltämisestä työaikana

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia
Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Suur-Helsingin Golf Oy:n kanssa Luukin golfkenttäalueesta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Käpylän tontin 821/2 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12014)

Oulunkylän tonttien 28025/17 - 19 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12006)

Laajasalon Repossaaren rakennuskiellon pidentäminen (nro 12029)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Xxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx valituksesta koskien kaupunginvaltuuston päätöstä Helsingin kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta

Goviniuksen talon peruskorjauksen hankesuunnitelma

Nimistötoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

Asuntotuotantotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

Östersundom-toimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011 - 2012

HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2011-100

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 asettaa toimikaudekseen historiatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen sekä suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä ja

2 valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet

professori emeritus	ylikirjastonjohtaja
Matti Klinge	Kai Ekholm

museonjohtaja	arkistonjohtaja
Tiina Merisalo	Jessica Parland – von Essen

johtaja	FT
Asta Manninen	Kristina Ranki

FT	FT
Tuula Karjalainen	Henrika Tandefelt

professori	pääjohtaja
Markku Kuisma	Jussi Nuorteva

dosentti	erikoistutkija
Erkki Tuomioja	Carl-Magnus Roos

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi professori emeritus Matti Klingen ja varapuheenjohtajaksi johtaja Asta Mannisen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin sekä kuulemaan asiantuntijoita.

Pöytäkirjanote historiatoimikunnalle, toimikuntaan valituille henkilöille, tietokeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

LIITE

Historiatoimikunnan toimintasuunnitelma 2011-2012

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

Toimikuntaan ovat toimikautena 2009 – 2010 kuuluneet puheenjohtajana Matti Klinge varajäsenenään Kai Ekholm sekä jäseninä Tiina Merisalo, Asta Manninen, Tuula Karjalainen, Henrik Lilius ja Erkki Tuomioja sekä varajäseninä Jessica Parland – von Essen, Kristina Ranki, Henrika Tandefelt, Markku Kuisma ja Carl-Magnus Roos.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

./. Tiivistelmä historiatoimikunnan toimintasuunnitelmasta 2011–2012 on tämän asian liitteenä.

KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJIEN VALINTA LAUTA- JA JOHTOKUNTIIN

Khs 2011-115

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä edustajikseen ja varaedustajikseen lauta- ja johtokuntiin toimikaudekseen seuraavat henkilöt:

	Edustaja	Varaedustaja

Asuntolautakunta	(SDP)	(SDP)
Eläintarhan johtokunta	Tatu Rauhamäki	Lasse Männistö
Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta	(SDP)	(SDP)
Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta	Annika Andersson	Kimmo Helistö
Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunta	Outi Ojala	Paavo Arhinmäki
Kaupungin taidemuseon johtokunta	Terhi Peltokorpi	Jussi Halla-aho
Kaupunginmuseon johtokunta	Sirpa Asko-Seljavaara	Nina Suomalainen
Kaupunginorkesterin johtokunta	Elina Moisio	Sanna Hellström
Kaupunkisuunnittelulautakunta	(SDP)	(SDP)
Kiinteistölautakunta	Laura Räty	Risto Rautava
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta	(SDP)	(SDP)
Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta	Lasse Männistö	Sirpa Asko-Seljavaara
Liikuntalautakunta	Sanna Hellström	Vesa Peipinen
Nuorisolautakunta	Nina Suomalainen	Tatu Rauhamäki
Opetuslautakunta	Ville Ylikahri	Annika Andersson
Ruotsinkielinen jaosto	Jan D. Oker-Blom	Maria Björnberg-Enckell
Suomenkielinen jaosto	Ville Ylikahri	Annika Andersson
Palmia-liikelaitoksen johtokunta	Ulla-Marja Urho	Kauko Koskinen
Pelastuslautakunta	Juha Hakola	Laura Rissanen
Rakennuslautakunta	Vesa Peipinen	Martti Tulenheimo
Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta	Kimmo Helistö	Ville Ylikahri
Sosiaalilautakunta	Risto Rautava	Laura Räty
1. aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto	Martti Tulenheimo	Vesa Peipinen
2. aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto	Laura Rissanen	Juha Hakola
Lapsi- ja perhejaosto	(SDP)	(SDP)
Ruotsinkielinen jaosto	Elina Moisio	Mari Puoskari
Vanhuspalvelujen muutoksenhakujaosto	Paavo Arhinmäki	Outi Ojala
Suomenkielisen työväenopiston johtokunta	(SDP)	(SDP)
Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtokunta	Jan D. Oker-Blom	Maria Björnberg-Enckell
Teknisen palvelun lautakunta	Kauko Koskinen	Ulla-Marja Urho
Terveyslautakunta	Mari Puoskari	Kimmo Helistö
Yleisten töiden lautakunta	Outi Ojala	Paavo Arhinmäki
Ympäristölautakunta	Maria Björnberg-Enckell	Jan D. Oker-Blom

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunginvaltuusto valitsi 19.1.2011, 5 § jäsenet ja varajäsenet kaupunginhallitukseen toimikaudeksi 2011–2012.

Hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallitus määrää toimikautensa alussa edustajakseen ja varaedustajakseen jäsenensä tai varajäsenensä lautakuntiin ja kaupunginhallituksen alaisiin johtokuntiin. Lautakuntaan määrätty edustaa kaupunginhallitusta myös lautakunnan jaostossa ja lautakunnan alaisessa johtokunnassa, jollei kaupunginhallitus toisin päätä. Kaupunginhallitus ei määrää edustajaansa tarkastuslautakuntaan, toimikuntiin eikä opetuslautakunnan alaisiin johtokuntiin.

EUROOPAN UNIONIN VAPAAEHTOISTOIMINNAN TEEMAVUODEN 2011 KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄJÄRJESTELYT

Khs 2010-2071

STJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 koordinaattorin tehtäväjärjestelyistä yhteistyössä hallintokeskuksen viestinnän kanssa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle (sihteeri Eija Bärlund-Toivonen), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, liikuntavirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja hallintokeskuksen viestinnälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Vapaaehtoistyön neuvottelukunta esittää (27.10.2010) mm., että vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Tätä varten Suomessa on oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn toimesta perustettu valtakunnallinen koordinaatioryhmä, joka toimii Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kautta. Hankkeen valtakunnallista tiedotusvastuuta kantaa myös Kansalaisareena.

Helsingin eri virastojen vapaaehtoistoiminnan suunnitelmissa on osallistua teemavuoteen oman toimintansa kautta. Toimintojen koordinointia tarvitaan tapahtumien ja aktiviteettien sekä toimijoiden välisen viestinnän suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Erikseen tulee miettiä tiedottamista vuoden tapahtumista suurelle yleisölle.

Neuvottelukunta ehdottaa EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden koordinaattorin palkkaamista.

./. Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan esitys ja siitä pyydetyt sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä hallintokeskuksen viestinnän lausunnot sisältyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevaan päätöshistoriaan. Henkilöstökeskus ei antanut asiasta lausuntoa.

Lausunnot Lausunnonantajat pitävät vapaaehtoistoiminnan kehittämistä tärkeänä.

Sosiaalivirasto Sosiaalivirasto toteaa (27.12.2010), että vapaaehtoistoiminnan teemavuotta varten on Suomessa Oikeusministeriön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimesta perustettu valtakunnallinen koordinaatioryhmä, joka toimii Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kautta. Helsingin eri virastojen vapaaehtoistoiminnan suunnitelmissa on osallistua teemavuoteen oman toimintansa kautta. Aloitteessa todetaan, että yhä selkeämmin on noussut esille tarve kaupungin teemavuoden toimintojen, tapahtumien ja aktiviteettien suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Ehdotuksessa esitetyn koordinaattorin tärkein tehtävä olisi eri toimijoiden välisen viestinnän mahdollistaminen sekä tiedottaminen suurelle yleisölle vuoden tapahtumista.

Myönteinen sitoutuminen kaupunkilaisuuteen ja hyvä naapurihenki herättävät vastuuta yhteisen hyvinvoinnin edistämisestä. Mitä lähemmäs asukkaita yhteistyöverkostot rakennetaan, sitä helpommin syntyy uutta vapaaehtoistoimintaa ja sitä suuremmat ovat asukkaiden mahdollisuudet saada apua. Siksi sosiaalivirasto on ollut aktiivisesti mukana asukas- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä ja jatkaa tämän työn jäsentämistä edelleen. Sosiaaliviraston vapaaehtoistoiminta on ehkäisevää ja kaupungin palveluja täydentävää toimintaa, joka lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä.

Sosiaalivirastossa tehtiin selvitys vapaaehtoistyöstä vuonna 2007, minkä jälkeen perustettiin vastuualueiden yhteinen vapaaehtoistyön laajennettu tiimi kokonaisuuden hahmottamista ja kehittämistä varten. Laajennettu tiimi on osoittautunut hyväksi tavaksi johtaa eri puolille hajautuvaa verkostomaista työtä.

Kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Vuoden 2008 lopussa sosiaaliviraston kyselyn mukaan sosiaaliviraston toimipisteissä tai niitä lähellä toimi 750 vapaaehtoista ja määrä näyttää jatkuvasti kasvavan. Erityisesti asukkaat haluavat mukaan perinteiseen vanhusten parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan mukaan Helsingissä on vapaaehtoistoiminnan piirissä noin 4 000 henkilöä. Vaikka useilla kaupungin virastoilla on vapaaehtoistoimintaa ja koordinaattoreita sitä ohjaamassa, sosiaalivirastolla on selvästi eniten resursseja osoitettuna vapaaehtoisten ohjaamiseen. Sosiaalivirastolla onkin paljon vapaaehtoistoimintaa, ja se on hallittua ja haluttua.

Itäisellä, pohjoisella ja läntisellä alueella on vapaaehtoistyön keskukset, joiden kautta vapaaehtoiset pääsevät mukaan toimintaan. Vapaaehtoistyössä on sosiaaliviraston palkkaamina kolme alueellista vapaaehtoistyön koordinaattoria, joista kaksi kuuluu vanhuspalvelujen vastuualueelle ja yksi on aikuispalvelujen vastuualueella. Lisäksi lapsiperheiden palveluissa on lastensuojelun tukihenkilötoiminnan koordinaattori. Palvelukeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa ja muissa vanhuspalvelujen yksiköissä on nykyisin kaksi päätoimista ohjaajaa sekä useita osa-aikaisia tai nimettyjä työntekijöitä vapaaehtoistoimintaa varten.

Aikuisten vastuualueen palvelujen piirissä on vapaaehtoisia mm. lähiöasemilla ja itäisen alueen matalan kynnyksen päihdepaikoissa. Vammaistyössä vapaaehtoisia on jonkin verran mukana joko SPR:n tai Kehitysvammatuki 57 ry:n kautta. Muutamia maahanmuuttajataustaisia vertaisohjaajia on mukana erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja A-klinikoilla suunnitellaan ryhmätoimintaa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon asuinalueiden kehittämistyössä, kumppanuustaloissa ja asukastaloissa.

Sosiaalivirastossa aloitti 1.1.2011 aluetyön yksikkö. Yhteinen aikuispalvelujen osana toimiva yksikkö tuo aluetyötä nykyistä paremmin esille ja helpottaa näin myös lukuisten ulkopuolisten kumppaneiden asiointia sosiaaliviraston kanssa. Uutta aluetyön yksikköä perustettaessa päädyttiin siihen, ettei vapaaehtoistyön koordinaattoreita siirretä kyseiseen yksikköön. Vapaaehtoistyö koskettaa kaikkia vastuualueita samalla tavoin kuin aluetyökin. Vapaaehtoistyön laajennettu tiimi edistää jatkossakin vastuualueiden välistä yhteistyötä.

Pohjoisen alueen vapaaehtoistyön koordinaattori kuuluu aikuisten palveluihin ja siirtyy aluetyön yksikköön. Lapsiperheiden palveluissa toimiva lastensuojelun tukihenkilötoiminnan koordinaattori jää lapsiperheiden palveluihin, koska tukihenkilötoiminta on lakisääteistä. Muut vapaaehtoisten parissa toimivat päätoimiset, osa-aikaiset tai nimetyt työntekijät kuuluvat vanhuspalvelujen vastuualueelle.

Koordinaattorien sijoittuminen hallinnollisesti eri elämänkaarivaiheesta vastaaville sektoreille ei ole estänyt yhteistyötä tai tiedon vaihtoa. Yhteistyörakenteeksi on luotu vastuualueiden yhteinen vapaaehtoistyön laajennettu tiimi kokonaisuuden hahmottamista ja kehittämistä varten. Laajennettu tiimi on osoittautunut hyväksi tavaksi johtaa eri puolille hajautuvaa verkostomaista työtä. Aluetyön päällikkö kuuluu vapaaehtoistyön laajennettuun tiimiin. Vapaaehtoistyön laajennettu tiimi vastaa vapaaehtoistyön koordinoinnista ja vastuualueiden välisestä yhteistyöstä. Vanhusten palvelujen vastuualue ja aluetyön yksikkö vastaavat vapaaehtoistyön ohjauksesta omien palvelujensa sisällä.

EU on eri teemavuosien aikana suunnannut juhlavuoden kunniaksi lisärahoitusta kansalaisjärjestöille tapahtumien järjestämiseen. Järjestöt ja kaupungin hallintokunnat kokoontuvat kuukausittain valikkotyöryhmässä, jossa keskustellaan ja vaihdetaan tietoa tulevista tapahtumista. Tarvittaessa sosiaaliviraston aluetyönyksikkö voi kutsua erillisen työryhmän EU-avustuksia saaneista järjestöistä sekä muista hallintokunnista pohtimaan tulevia tapahtumia ja niiden tiedotusta, ettei päällekkäisyyksiä synny.

Sosiaalivirastolle olisi koordinoinnin sijaan luontevampaa toimia kumppanina järjestövetoisissa teemavuoden tapahtumissa. Järjestöjen aktivoituminen vapaaehtoistyön teemaan itsenäisinä toimijoina tuottaisi kestävämmän ratkaisun vapaaehtoistyön kehittymiselle.

Terveyskeskus Terveyskeskus toteaa (22.12.2010) mm., että terveyskeskuksella on vapaaehtoistoiminnasta myönteisiä kokemuksia. Kotihoidossa asiakkaiden luona käy eri tahojen (esim. Sosiaaliviraston, Suomen Punaisen Ristin, HelsinkiMission ja seurakuntien) koulutettuja vapaaehtoisia seurana ja auttajina. Myös mielenterveystyössä vapaaehtoisten roolia lisätään. Osana kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa terveyskeskuksen psykiatria-osastossa kehitetään nk. kokemus- ja vertaisasiantuntijoiden toimintaa. He ovat mielenterveys- tai päihdeongelmista toipuneita potilaita tai heidän omaisiaan ja läheisiään, jotka haluavat toimia sairastuneiden tukena.

Vapaaehtoistoimintaan liittyy suuri vastuu varsinkin silloin, kun sitä toteutetaan sairaiden, lasten, vanhusten tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden parissa. Tämän vuoksi vapaaehtoisten henkilöiden koulutus, tuki, ohjaus ja toiminnan valvonta on tärkeää. Tässä työssä eri hallintokunnat ja tahot voisivat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Liikuntavirasto Liikuntavirasto toteaa (14.12.2010) mm., että liikuntaseurojen toiminta perustuu suurimmaksi osaksi vapaaehtoistoimintaan. Virasto tukee vuosittain liikunnan vapaaehtoistoimintaa noin 6,5 miljoonalla eurolla. Liikuntalautakunta jakaa vuosittain erillistä tapahtuma-avustusta, joka myönnetään hakemusten perusteella ja lautakunta voi päätöksissään huomioida vapaaehtoistoiminnan teemavuoden.

Helsinkiläisten liikuntaseurojen yhteistyöelimeksi on perustettu vuonna 2009 seuraparlamentti. Se on asiantuntijaelin ilman varsinaista päätösvaltaa. Sen tavoitteena on vahvistaa seurojen ja liikuntatoimen välistä yhteistyötä seuratoimintaa koskevissa kysymyksissä ja tehtävänä on tuottaa liikuntatoimen käyttöön seurakentän yhteinen näkemys. Seuraparlamentti voi omalta osaltaan edistää kaupungin eri hallintokuntien välistä yhteistyötä liikunnan parhaaksi. Seuraparlamentti ideoi uutta toimintaa, tekee aloitteita ja kehittää yhteistyötä. Liikuntavirasto tiedottaa seuraparlamentin ja seurojen toiminnasta internet-sivuillaan.

Nuorisoasiainkeskus Nuorisoasiainkeskus toteaa (4.1.2011) mm., että kaupungin tasolla vapaaehtoistoiminnan keskitetty koordinointi puuttuu ja toimijoiden välinen viestintä on sattumanvaraista. Teemavuonna toimintojen lisääntyessä koordinoinnin, yhteisen viestinnän ja yhteisen tekemisen tarve kasvaa. Lisäksi teemavuoden keskeisenä tavoitteena on järjestöissä tehtävän vapaaehtoistyön näkyväksi tekeminen.

Nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa on vapaaehtoisia aikuisia koulutettu kolmen vuosikymmenen ajan ja vuodesta 2004 lähtien systemaattisesti 3 – 4 koulutusjaksoa vuodessa. Vuoden 2009 aikana vapaaehtoisten aikuisten ja nuorten työtunteja on ollut yhteensä 13 972,5.

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (16.12.2010), että järjestöjen tekemä työ ja järjestöt yhteistyökumppaneina kaupungin organisaatiolle ovat arvokkaita kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Kaupungin strategiaohjelmassa myös korostetaan kaupunkilaisten omaa vastuuta, jonka yksi ilmentymä on vapaaehtoistyö. Strategiaohjelmassa 2009-2012 on asiasta seuraavat selkeät linjaukset hyvinvoinnin ja palvelujen alueen kohdassa ”Käyttäjälähtöiset palvelut tarjotaan asukkaan osallisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen”.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Khn käyttövaroja on kohdennettu mm. kaupungin viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviin hankkeisiin, lasten ja nuorten hyvinvointiin ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen liittyviin hankkeisiin sekä PKS-yhteistyöstä ja seutuyhteistyöstä aiheutuviin yleisiin kustannuksiin. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ei ole Khn käyttövaroissa varauduttu.

Samalla talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että EU:n teemavuosi ei ole perusteluna riittävä, vaan tarpeen resurssien uudelleenkohdentamiseksi tulee nousta olemassa olevan, kehitteillä olevan toiminnan alueellisesta tarpeesta.

Edelleen talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että hallintokunnat voivat uudelleen järjestelyillä ja resursseja uudelleen kohdentamalla mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan teemavuoden koordinaattorin palkkaamisen, mikäli teemavuoden toimintojen koordinointi sitä edellyttää.

Hallintokeskuksen viestintä

Hallintokeskuksen viestintä toteaa (8.12.2010) mm. voivansa avustaa teemavuoden aiheista ja tapahtumista tiedottamisessa. Hallintokeskuksen viestintä voi tiedottaa teemavuodesta kaupungin verkkosivuilla. Asukaslehti Helsinki-Info, joka jaetaan jokaiseen helsinkiläiseen talouteen, voi kirjoittaa aiheesta. Mikäli tarvetta on, hallintokeskuksen viestintä auttaa myös esim. mediatiedotteiden tekemisessä ja levittämisessä ja opastaa teemavuoden viestinnän hoitamisessa.

Koordinaattorin tehtäväjärjestelyt

Esittelijä toteaa, että vapaaehtoistyön neuvottelukunnan sihteerin tehtävien hoitamiseen nykyisin varattu osa-aikainen työpanos ei riitä vapaaehtoistoiminnan teemavuoden koordinointiin.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja katsoo, että sosiaalivirastolla on eniten kokemusta vapaaehtoistyöstä ja siten edellytykset voimavaroja uudelleen kohdentamalla vapaaehtoistoiminnan teemavuoden koordinointitehtävien hoitamiseen hallintokeskuksen viestinnän avustuksella.

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISTÄ, KEHITTÄMISTÄ JA VALVONTAA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

Khs 2011-21

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportista:

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti

Demokraattinen päätöksenteko on keskeinen osa sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten ja strategisten tavoitteiden asettamista, seurantaa ja arviointia. Sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten ja strategian toteuttaminen on operatiivista toimintaa ja kuuluu toimivalle johdolle. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa demokratia toteutuu kaupunginvaltuusto-, hallitus- ja lautakuntatasoilla hyvin, mutta kuntayhtymissä demokratia on kauempana kunnan asukkaasta ja äänestäjästä, joten viime mainittu edellyttää täsmentämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä eheänä kokonaisuutena

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on useita keskeisiä alueita, joissa asiakkaan hoitoprosessi tai palveluketju ylittää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon rajoja toistuvasti. Näitä alueita ovat mm. vanhustenhuolto, päihde- ja mielenterveystyö, vammaispalvelut, lastensuojelu, neuvola, päivähoito ja opetustoimi. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot toimivat jo yhdistyneenä organisaationa, mutta se ei kuitenkaan vielä ole taannut sitä, että asiakkaan kannalta palvelut olisivat integroituneita ja hänen tilannettaan parhaiten palvelevia ja edistäviä.

Tällä hetkellä palvelujärjestelmä on pirstoutunut ja erityisesti tietojen käyttöä ja tietosuojaa koskeva lainsäädäntö hankaloittaa palvelujen sujuvaa järjestämistä, toimivia hoito- ja palveluprosesseja, kustannusten kasvun hallintaa ja myös tuottavuuden lisäämistä. Tilanne on omiaan synnyttämään myös päällekkäistä toimintaa ja hallinnointia.

Sosiaalihuollon lainsäädäntö on hajallaan hyvin monessa laissa ja tavoitteena pitäisi olla sen selkeyttäminen. Sisältölaiksi luonnehditussa terveydenhuoltolaissa säädetään myös sosiaalihuollon kannalta tärkeistä rakenteellisista kysymyksistä tai tärkeistä kehittämiseen, opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja kehittämistä koskevaa lainsäädäntöä ei tulisi sovittaa terveydenhuoltolaissa säädettyyn malliin ilman, että todellisesti etsitään yhteistä tapaa järjestää palvelut. Esimerkiksi terveydenhuollon järjestämissuunnitelman sijasta olisi uudessa laissa säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, mikäli tavoitteena on tarjota palveluja elämänvaiheen pohjalta kullekin ikäluokalle eheänä kokonaisuutena vetämättä rajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen välille.

Sosiaalihuollon valvontaa koskevat vuoden 2010 alusta voimaan tulleet säännökset ovat nykyisessä sosiaalihuoltolaissa. Ne ovat yhdenmukaiset terveydenhuollon vastaavien säännösten kanssa. Palvelujen järjestämistä koskevia säännöksiä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuuksista annetussa laissa. Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään eheänä kokonaisuutena ja että myös lainsäädäntö ohjaa siihen.

Helsingissä on vireillä kokonaisselvitys sosiaali- ja terveystoimesta, joka antaisi mahdollisuuden perustason vahvistamiselle ja erikoistason ja perustason palvelujen suhteen uudelleen arviointiin. Tämä vastaakin hyvin työryhmän rakennelinjauksia vahvasta peruskunnasta.

Väliraportissa ei nosteta esiin asiakas- ja potilastietojen siirtoon, tietojen käyttöön ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen eheänä kokonaisuutena ja asiakkaan kannalta sujuvina palveluketjuina edellyttää ajantasaisen asiakastiedon käyttöön saamista palveluketjun eri vaiheissa. Riippuvuus toisen viranomaisen tai rekisterinpitäjän tiedoista on kasvanut ja tiedon sujuvasta siirtämisestä viranomaisten välillä on tullut tehokkaan palvelujen tuottamisen edellytys. Rekisterinpitovelvollisuudet ja salassapitosäännökset ovat nykytilassa kuitenkin johtaneet siihen, ettei tietoja voida järkevällä tavalla käyttää, mikä puolestaan aiheuttaa tehottomuutta palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa ja pahimmillaan vaarantaa asiakasturvallisuuden. Tiedon käyttöön liittyvät kysymykset ovat merkittävä kehittämiskohde ja tämä asiakokonaisuus tulee ottaa vakavasti tarkasteltavaksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus edellyttää lainsäädän-

töön merkittäviä muutoksia erityisesti asiakas- ja potilastietojen sujuvaan käyttöön ja salassapitosäännöksiin, sillä ilman näitä muutoksia ehyt kokonaisuus ei toteudu ja toisaalta potilasturvallisuuskin voi vaarantua. Tietosuojavaltuutettu on kirjeessään 23.10.2010 sosiaali- ja terveysministeriölle tehnyt aloitteen asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien säännösten selkeyttämiseksi. Tämän aloitteen ehdotukset tulee sisällyttää nyt valmisteilla olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvomista koskevaan lainsäädäntöön sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä, verkostoitumista ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimilla on tärkeä tehtävä toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa asiantuntijoina ja nostaa terveysnäkökohtia esiin päätöksentekoareenoille edellyttäen myös muilta hallinnon aloilta sosiaali- ja terveyspoliittisia päätöksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Helsingissä terveysvaikutusten ennakkoarviointia edellytetään lautakuntiin tulevien päätösten pohjaksi.

Järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa

Tällä hetkellä tilanne on sekava ja epälooginen, koska erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä on järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon osalta mutta ei rahoitusvastuuta. Tällöin kunnan omistajaohjaus kuntayhtymän omistajana ei toimi terveydenhuollon kokonaisuudessa ja kunta joutuu rahoitusvastuuseen voimatta vaikuttaa paljoakaan kuntayhtymän toimintaan tai siinä syntyviin kustannuksiin. Helsinki ja muut suuret kaupungit ovat niin suuria, että ne kykenevät ottamaan vastuun sekä järjestämis- että rahoitusvastuusta (joka niillä kuntalain mukaan jo on) vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa, sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä ja kokonaisuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla

Kaikkien asiantuntijoiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen laajemmilla väestöpohjilla on kannatettavaa. Suuret kaupungit ml. Helsinki ovat riittävän suuria kokonaisuuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet

Helsinki ja metropolialue tarvitsevat erityispiirteidensä vuoksi mahdollisuuden tarvittaessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, järjestäminen ja palvelujen tuottaminen muusta maasta poikkeavalla tavalla. Tästä on esimerkkinä STM:n ja metropolialueen kuntien välinen aiesopimus.

Pääkaupunkiseudun erityisenä haasteena on, millä tavalla alueen sisäistä sosiaalista eheyttä pystytään ylläpitämään ja välttämään sosiaalisten ongelmien kasautuminen tietyille asuinalueille. Kansainvälisestikin tunnettu ilmiö on, että metropolialueilla esiintyy enemmän sosiaalisia ongelmia kuin muualla - ei välttämättä siksi, että alue niitä synnyttäisi, vaan sen vuoksi, että maahanmuuttajat, asunnottomat tai huumeiden käyttäjät hakeutuvat pääkaupunkiseudulle, joko parempien palvelujen toivossa tai muusta syystä. Tutkimusten mukaan köyhyys on nykyään kaupunkiköyhyyttä ja periytyy usein sukupolvelta toiselle.

Metropolialueen erityiskysymyksistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset olisi korvattava pääkaupunkiseudun kunnille ja luotava valtion, järjestöjen ja kuntien kumppanuuteen perustuvia keinoja ratkaista näitä kansallista vastuuta edellyttävä ongelmia. Hyviä esimerkkejä kumppanuusohjelmista on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja maahanmuuttajien kotouttamista koskeva aiesopimus. Helsinki joutuu monissa palveluissa ylläpitämään myös valtakunnallista erityisosaamista. Tällaiseen toimintaan tarvitaan valtion ja kuntien yhteinen rahoitusmalli, joka turvaa erityisasiantuntemuksen ylläpitämisen ja asiantuntemuksen välittämisen myös valtakunnallisesti.

Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava

Erilaiset tuotantotavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ovat jo tällä hetkellä arkipäivää ja monituottajamalli voi hyvin toimiessaan rikastuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen verkostomaista kokonaisuutta. Erilaisten tuotantotapojen valinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon ulkoistetun toiminnan riskit ja sen vaatimat transaktiokustannukset.

Palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta ja sitä tulee tukea alueellisesti ja valtakunnallisesti

Toiminnan kehittäminen kuuluu keskeisenä osana järjestämisvastuuseen. Helsinki kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja aktiivisesti ja kunnianhimoisesti. Terveydenhuoltolain velvoite peruspalvelujen aseman vahvistamiseksi edellyttää kunnan aktiivista roolia sekä moniammatillisessa perusterveydenhuollon yksikössä että järjestämissuunnitelman laatimisessa.

Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu.

Yhteenveto Työryhmän raportti on yleisluonteinen. Raportissa on tuotu esiin kuntien vastuiden ja rahoitusmahdollisuuksien välinen jännite.

Rakennelinjausten yhteydessä, jossa käsitellään palvelujen järjestämisen ja rahoituksen vastuukysymyksiä, ei ole otettu kuitenkaan huomioon valtakunnallisen normi- ja informaatio-ohjauksen suhdetta palvelujen ja tehtävien laajuuteen. Kuntataloudessa valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus johtaa siihen, että järjestämisvastuussa oleva toimija ei pysty vaikuttamaan kaikelta osin palvelujen ja tehtävien määrään ja laatuun.

Raportti ei ota huomioon metropolinäkökulmaa eikä suuria kaupunkeja, joilla on jo riittävä väestöpohja.

Kaupunginhallitus katsoo, että lainsäädännön tulee ohjata tiedonsiirron mahdollistaviin yhteisiin järjestelmiin ja yhteiseen tiedon käyttöön, jotta käytännön asiakastyö toimii sujuvasti asiakkaiden tarpeiden pohjalta.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 29.12.2010
	Liite 2	Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportti, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:34
	Liite 3	Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 2.9.2010 työryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön peruslinjauksia. Tavoitteena on tehdä perusselvitystyötä tulevan hallitusohjelman valmistelua sekä seuraavalla hallituskaudella valmisteltavaa lainsäädäntöä varten.

Työryhmän tehtävänä on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen ja valvontaan liittyvä nykytila ja sen keskeiset ongelmat. Tehtävänä on myös valmistella keskeiset peruslinjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä varten. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön pääasialliseksi sisällöksi sekä arvioida sen keskeiset vaikutukset. Esitystä tehdessään työryhmän on arvioitava myös järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun keskeiset liittymäkohdat.

./. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa työryhmän väliraportista, erityisesti luvussa 5 esitetyistä rakennelinjauksista, jotka ovat pohjana työryhmän jatkotyössä. Lausuntoa on pyydetty viimeistään 25.1.2011. Lausuntopyyntö ja väliraportti ovat esityslistan liitteinä.

./. Asiasta on saatu terveyskeskuksen (13.1.2011), sosiaaliviraston (13.1.2011) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (14.1.2011) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta. Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia

TERVEYSKESKUKSEN JOHTAJALÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2400

STJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virkaan 1.4.2011 lukien 7 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on virkaan otettavan henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Khs päätti (11.10.2010) myöntää lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Koivuranta-Vaaralle eron terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virasta 1.1.2011 lukien.

Samalla Khs päätti kehottaa terveyskeskusta julistamaan johtajalääkärin viran haettavaksi terveystoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Terveystoimen johtosäännön mukaan kaupunginsairaala on osasto, jonka toimialana on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on johtajalääkäri, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Johtajalääkärin kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu lääkäri ja erikoislääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Terveystoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Johtajalääkärin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistuin ilmoituksin ja hakuaika päättyi 12.11.2010. Ilmoituksessa todettiin, että hakemus palkkatoivomuksineen osoitetaan terveyslautakunnalle.

Hakijat Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa haki yhteensä 4 henkilöä, joista yksi peruutti myöhemmin hakemuksensa.

Hakijat ovat:

Ketola, Eeva

Lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxxx, Xxxxx

Lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri, MBA, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxx, Xxxx

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

./. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 1 ja henkilötietoja sisältävänä se jaetaan paperiversiona.

Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja haastatteli yhdessä kehittämisjohtajan kanssa hakijat Ketolan ja Xxxxxxxx sekä hakemuksensa peruuttaneen hakijan. Terveyslautakunta haastatteli Ketolan 14.12.2010.

Esittelijä haastatteli Ketolan 17.12.2010.

Ansiovertailu Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaikki hakijat ovat Suomessa laillistettuja lääkäreitä ja kaikilla on erikoislääkärin oikeudet, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot tältä osin.

Kaikilla hakijoilla on useiden vuosien kokemus erilaisissa terveydenhuollon lääkärin- ja muissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joten heillä kaikilla on kelpoisuusvaatimuksen mukainen tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon.

Kaikilla hakijoilla on kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot myös tältä osin.

Kaikki hakijat täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset.

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten Xxxxxxxxx, joka on väitellyt ja jolla on myös MBA-tutkinto. Seuraavaksi eniten ko. ansioita on Ketolalla, joka on väitellyt.

Työkokemusta erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä on kaikilla hakijoilla runsaasti: Ketolalla ja Xxxxxxxxx yli 15 vuotta, Xxxxxxxx lähes 15 vuotta.

[Hakijoiden tietoja poistettu] Ketolan työkokemus kliinisissä lääkärintehtävissä on perusterveydenhuollosta terveyskeskuslääkärinä.

[Hakijoiden tietoja poistettu] Ketolan muu työkokemus terveyspalveluorganisaation tehtävistä on lähes kokonaan terveyskeskuksen perusterveydenhuollosta.

[Hakijoiden tietoja poistettu]

Edellä todetun lisäksi erilaisista terveydenhuollon asiantuntijatehtävistä kokemusta on kaikilla hakijoilla, Xxxxxxxx vähiten. Ketola on toiminut mm. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kehittämistehtävissä preventiohakkeen projektipäällikkönä, hallintoylilääkärinä ja erityissuunnittelijana lähes 3 vuotta, Kuntaliiton LATE-hankkeen asiantuntijalääkärinä noin vuoden ja Duodecimissa noin 7 vuotta käypä hoito-suositusten päätoimittajana sekä sivutoimisesti monissa erilaisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä. [Hakijoiden tietoja poistettu]

Täytettävänä olevan viran vastuualue huomioon ottaen lisäansioksi on katsottava työkokemuksen myötä saatu perusterveydenhuollon toimialaan perehtyneisyys. Tätä kokemusta on ylivoimaisesti eniten Ketolalla noin 13 vuotta ja siten esittelijä katsoo hänet työkokemuksen kokonaisarvioinnissa hakijoista ansioituneimmaksi.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Ketolalla johtamiskokemusta on noin 9 vuotta, joka painottuu hankkeiden ja kehittämisen johtamiseen mutta johon 7 vuoden ajan sisältyy myös yksikön johtajan ja hallinnollisen esimiehen tehtävät. Hakija Ketola on toiminut noin 7 vuotta Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -suositusten päätoimittajana.

Käypä hoito -suosituksilla tarkoitetaan lääketieteen parhaiden asiantuntijoiden laatimaa, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltua kannanottoa parhaan hoitovaihtoehdon valitsemiseksi. Hoitosuosituksessa esitetään, mitä asioita kannattaa tehdä kyseisen sairauden ehkäisemiseksi ja toteamiseksi sekä potilaan hoitamiseksi ja kuntouttamiseksi. Hoitosuosituksiin on tiivistetty uusin tutkimusnäyttö mahdollisimman helppolukuiseen muotoon, jotta ne palvelisivat terveydenhuollon ammattilaisia käytännön työssä mahdollisimman hyvin. Ennen suosituksen hyväksymistä ehdotus käy laajalla lausuntokierroksella terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi mm. potilasjärjestöissä. Käypä hoito -suositusten tavoitteena on potilaan mahdollisimman hyvä hoito ja lääketieteellisesti perusteettomien hoitokäytäntöjen vähentäminen.

Käypä hoito on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen hanke. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Suomen Hammaslääkäriseura, kansanterveys- ja potilasjärjestöjä, sairaanhoitopiirit sekä terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finnohta.

Johtajalääkärin viran hakijoiden ansioita vertailtaessa on otettava huomioon myös virkaan kuuluva tehtävä vastata terveyskeskuksen organisaatiossa sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitokokonaisuuden ”solmukohdassa” toimivan kaupunginsairaalan toimintakokonaisuudesta. Kaupunginsairaalan toiminnan menestyksen keskeisiä edellytyksiä on onnistuminen näiden monitoimijaisten prosessien ja hoitokokonaisuuksien kehittämisessä ja johtamisessa.

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

Ketolalla on käypä hoito -suositusten päätoimittajana ja yksikön johtajana ollut ainutlaatuinen näköalapaikka Suomen terveydenhuollon hoitokäytäntöihin ja niiden kehittämiseen sekä mahdollisuus työskennellä maamme parhaiden lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden kanssa. Käypä hoito -suositukset ovat perusta laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia Helsinkiin ja HUS-alueelle. Hoitosuositusten toimeenpano on keskeinen terveydenhuollon haaste ja Ketolan syvällinen asiaan perehtyminen antaa hänelle huomattavan edun muihin hakijoihin verrattuna viedä Helsingin kaupunginsairaala uuteen laadulliseen vaiheeseen. Ketola on mm. kirjoittanut yhdessä muutamien muiden asiantuntijoiden kanssa oppaan hoitoketjujen laatimiseen ja toimeenpanoon.

Siten Ketolalla on työkokemuksensa perusteella erinomaiset ja hakijoista selkeästi parhaat valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

Esittelijän katsoo, että hakuasiakirjoista ilmenevien tietojen, esityslistalla selostetun hakijoiden ansiovertailun, Ketolan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä aiemmin saadun kokemuksen ja siinä osoitetun sekä haastattelussa Ketolan henkilökohtaisista ominaisuuksista saadun näkemyksen perusteella Ketola nousee kokonaistarkastelussa hakijoista ansioituneimmaksi.

Terveyslautakunta Terveyslautakunta päätti (14.12.2010) äänin 6 - 2 vastoin esittelijän ehdotusta, että lausuntoa hakijoista ei anneta ja että lautakunta esittää Khlle avoinna olevan johtajalääkärin (kaupunginsairaala-osaston osastopäällikkö) viran julistamista uudelleen haettavaksi hakijoiden vähäisen määrän ja palkan huonon kilpailukyvyn vuoksi. Lautakunnan esittelijä ehdotti, että Khlle esitetään viran täyttämistä päätösehdotuksen mukaisesti.

./. Lautakunnan päätös ja toimitetut äänestykset sisältyvät esityslistan liitteenä 2 olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että hakija Ketola täyttää viran kelpoisuusvaatimukset, hänellä on työkokemuksensa ja haastattelussa saadun näkemyksen perusteella erinomaiset valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

Virka julistettiin haettavaksi siten, että hakija voi esittää palkkatoivomuksensa. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja on konsultoinut palkka-asiassa kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajaa, jonka mukaan kaupungin henkilöstöpoliittisen linjan mukaisesti johtajalääkärin viran enimmäispalkka on 7 100 euroa kuukaudessa. Hakija Ketola on ilmoittanut hyväksyvänsä estetyn kokonaispalkkauksen.

Hakuprosessin aikana hakijat ovat esittäneet sellaisia palkka- tai työaikatoivomuksia, jotka eivät sovi Helsingin kaupungin virka- ja palkkakehykseen. Esittelijä katsoo, että viran julistamiseksi uudelleen haettavaksi ei ole perusteita ja esittää päätösehdotuksen mukaisesti hakijoista ansioituneimman Eeva Ketolan valitsemista.

Terveystiedot Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Khn samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen,

kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: "KUNDIT KULTTUURIN KULUTTAJIKSI" -HANKE

Khs 2010-207

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Laura Kolben toivomusponsi: "Kundit...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta luoda kouluikäisille pojille ”kundit kulttuurin kuluttajiksi” –hanke osaksi kunnallisia kulttuuripalveluita." (Laura Kolbe, äänin 75-2)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Ponnen johdosto on pyydetty opetuslautakunnan, taidemuseon, kaupunginorkesterin johtokunnan sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunnot, jotka ovat kokonaisuudessaan päätöshistorian liitteenä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa mm. että Annantalon tarjoamilla vapaa-ajan taidekursseilla poikien osuus on noin 30 %. Yksi kouluikäisten poikien suosima aine on sarjakuva. Pienten lasten kohdalla vanhempien ratkaisut ohjaavat valintoja ja näin ollen alle kouluikäisten kuvataideryhmissä on yleensä yhtä paljonpoikia ja tyttöjä. Jotkut taideaineet mielletään yleisesti enemmänpoikien aineiksi, ja esimerkiksi taiteenperusopetuslaitos ARKKI arkkitehtuurikoulun oppilaista 70 % on poikia.

Helsingin kulttuurikeskus tarjoaa kouluyhteistyönä tasapuolisesti jokaiselle alakoululuokalle Helsingissä mahdollisuuden osallistua ns. 5x2 -taidetunneille Annantalossa ja alueellisissa kulttuurikeskuksissa

Myös kulttuurikeskuksen ja opetusviraston yhteinen kulttuurikurssitoiminta on tasapuolisesti sekä poikien että tyttöjenulottuvilla.

Peruskouluille suunnattu ”Koulujen kulttuurisuunnitelma” -hanke toteutuessaan nykyistä enemmän taidetta ja kulttuuria niin poikien kuin tyttöjenkin ulottuville. Edelleen koululaisille vapaa-aikana tarjottavat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman iltapäiväkerhojen muodossa syksyllä 2010 alkavat design- ja elokuvaprojektit ovat kaikille lapsille avoimia.

Poikien osallistuminen kunnalliseen kulttuuritarjontaan on tärkeää ja se on otettava huomioon luotaessa taidekasvatustarjontaa. Uusienhankkeiden perustaminen ei kuitenkaan ole aiheellista. Annantalon kurssitarjontaa on esimerkiksi mahdollista jonkun verran painottaa siten, että poikia perinteisesti kiinnostavia aineita olisi tarjolla suhteellisesti nykyistä enemmän.

Opetuslautakunta toteaa mm. että valtakunnallisissa peruskoulun opetussuunnitelmanperusteissa korostetaan mm. ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Tytöille tai pojille tarkoitettuja opetusryhmiä on harvoissa oppiaineissa, eniten liikunnassa

Helsingin peruskouluissa musiikin ja kuvataiteen painotetun opetuksen opiskelijoista on alle kolmasosa poikia. Sen sijaan liikunnanpainotetuille luokille pyrkivistä on poikia lähes 70 %.

Opetusvirasto tekee yhteistyötä eri taidetoimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi kulttuurikeskuksen kanssa toteutettavaa ala-asteen oppilaille suunnattua 5x2 taideopetusta. Yläasteen ja lukioiden oppilaille tarjotaan kulttuurikursseja, joissa tutustutaan yhden kurssin (38 tuntia) ajan eri oppiaineisiin liittyen kaupungin ajankohtaiseen kulttuuritarjontaan. Koulutyöhön liittyvä kulttuuritoiminta koskee yleensä koko luokkaa. Koulut kirjaavat oman kulttuurisuunnitelmansa lukuvuosittain koulunsähköiseen toimintasuunnitelmaan.

Ylemmillä luokilla voivat ryhmät eriytyä varsinkin valinnaisaineiden tunneilla. Varsinaisesti pojille suunnattua kulttuurikasvatusta voidaan parhaiten toteuttaa koulujen kerhoissa ja suunnitella sitä yhdessä taidetoimijoiden kanssa.

Helsinki tarjoaa koululuille, niin tytöille kuin pojille hyvät mahdollisuudet kasvaa kulttuurin kuluttajiksi.

Kulttuuritoimijoita ja taidelaitoksia syytä muistuttaa, että niiden suunnitellessa tarjontaa nuorille ottavat huomioon myös pojat.

Helsingin kaupungin taidemuseo toteaa lausunnossaan, että kulttuuripalveluiden ulottaminen erilaisille yleisöille mahdollisimman tasa-arvoisesti on tärkeää. Taidemuseolla on myös kohderyhmille suunnattuja museopedagogisia palveluita. Taidemuseo toteaa, että The Art of Star Wars ja Game on -näyttelyissä oli kohderyhmänä erityisesti miehet ja pojat ja näyttelyissä miespuolisia kävijöitä oli ennätyksellisen paljon, 46 % ja 59 %, kun keskimäärin museokävijöistä miehiä on 25 %. Taidemuseolla on myös tapahtumia, joiden kohderyhmänä ovat miehet. Taidemuseo toteaa, että taidekasvatuksellisesti on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota poikiin kulttuurin kuluttajina ja vahvistaa museopedagogisessa ohjelmistotarjonnassa pojille suunnattua toimintaa joskaan uuden hankkeen perustaminen ei ole välttämätöntä.

Kaupunginorkesterin johtokunta ei näe musiikinharrastajien sukupuolijakaumaa ongelmallisena eikä ole havainnut ”poikakatoa” toimintansa piirissä olevien nuorten keskuudessa. Oppilaitosten perusopetusta rikastuttaville taidelaitosvierailuille osallistuvissa, opettajien kokoamissa ryhmissä ovat tytöt ja pojat olleet tasapuolisesti edustettuina. Kaupunginorkesterin kummilapsiprojekti sai liikkeelle vuonna 2000 helsinkiläisperheisiin syntyneistä lapsista peräti 75 %. Seitsemän vuoden mittaan kummikonsertit vetivät puoleensa sekä tyttöjä että poikia niin tasaisesti, ettei yleisön sukupuolijakauma ole herättänyt huolta.

Musiikin ammattilaisten joukossa miehet muodostavat edelleen selvän enemmistön. Myös konserttiyleisö on jonkin verran ”miehistynyt” parin vuosikymmenen mittaan. Luova ja esittävä säveltaide kiinnostaa molempaa sukupuolta niin harrastajien kuin ammattilaistenkin piirissä.

Kaupunginorkesteri ei pidä tarpeellisena erillisen Kundit kulttuurin kuluttajiksi -hankkeen luomista oman toimintansa puitteissa.

ESITTELIJÄ Annettujen lausuntojen perusteella erillisen hankkeen käynnistäminen ei ole perusteltua hankkeiden lyhytkestoisuuden vuoksi, vaan poikien kulttuuriharrastusten tukemiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota kuten lausunnon antajat ovat todenneet.

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE RAPORTISTA KOULUTUKSEN TIETOYHTEISKUNTAKEHITTÄMINEN 2020

Khs 2010-2174

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Työryhmän esittämä visio koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisestä on linjassa Helsingin kaupungin ja sen opetustoimen tietohallinnon kehittämisen kanssa. Helsingin opetustoimen tietohallinnon linjausten 2008–2011 vision mukaan tietotekniikka tukee luovaa ja yhteisöllistä oppimista ja sujuvaa ja tehokasta tiedonhallintaa.

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiotaan siihen, ettei tietoyhteiskuntakehittämisessä ole lainkaan huomioitu yhteiskuntamme monimuotoistumista, monikulttuuristumista ja maahanmuuttajien tilannetta, jossa suhteessa toimintaympäristön muutos on suurin pääkaupunkiseudulla. Tämä tulisi huomioida myös kehitettäessä oppimisympäristöjä, sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä oppimateriaaleja.

Kaupunginhallitus korostaa, että useat esitetyistä toimenpiteistä vaativat entistä tiiviimpää tiedonvaihtoa ja yhteistä kehittämistä kunta- ja valtiosektorin kesken.

Esitettyjen toimenpiteiden priorisointi tulisi tehdä niiden vaikuttavuuden perusteella ja toimenpiteitä arvotettaessa on huomioitava ekologinen näkökulma.

Muistiossa työryhmä esittää vision toteuttamiseksi neljää kärkihanketta, joiden osalta kaupunginhallitus lausuu seuraavaa:

1. Osaamisen varmistaminen

Osaamisen kehittämistä tarvitaan kaikilla tasoilla. Oppilaille ja opiskelijoille on turvattava tasa-arvoiset mahdollisuudet saavuttaa kansalaisyhteiskunnan tietoyhteiskunta- ja mediataidot. Koska molemmat aihealueet ovat nykyisissä opetussuunnitelmissa ainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia, niiden toteutuksessa on ollut käytännössä suuria eroja.

Uusien opetussuunnitelmien laadinnassa ja käytäntöön panossa tulisi kiinnittää tähän huomiota.

Tietoyhteiskunta- ja mediataidot ja nk. tulevaisuuden kansalaisen taidot ovat tämän päivän taitoja, joita oppijat ja opiskelijat tarvitsevat jo opintopolullaan. Taitojen saavuttaminen vaatii kouluilta ja oppilaitoksilta työskentelykulttuurin muutosta ja oppilaille aktivoivia työskentelytapoja. Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen työväline työelämässä ja oppilaille ja opiskelijoille keskeinen vuorovaikutuksen, elämysten ja oppimisen kanava. Sen mahdollisuudet on käytettävä myös koulutuksessa. Opetuksessa on vahvistettava niitä tietoja ja taitoja, joita vapaa-ajan käyttö ei harjoituta: opiskeluun liittyvät taidot, tiedonhallinta ja kriittinen medialukutaito.

Muistiossa esitetään oppilaiden käyttöön tuotettavaa oppimateriaalia. Oppimateriaalituotannossa on otettava huomioon ja mukaan ne tahot, jotka jo nyt ovat tuottaneet tietoyhteiskunta- ja mediataitojen kehittämiseen sähköistä materiaalia. Sosiaalisen median sovellukset ovat tulleet osin jo opetus- ja opiskelukäyttöön. Koulutuksen järjestäjät pohtivat tahoillaan niiden käytön linjauksia. Työ on hyvä tehdä yhteistyössä valtakunnallisesti ja liittää ohjeistus oppijoiden osalta myös edellä mainittuun valtakunnalliseen oppimateriaaliin.

Arviointi ohjaa osaltaan opiskelua ja opetusta. Arviointia tulisi kehittää monipuolisemmaksi, jotta se tukisi paremmin jatkuvaa oppimisen seurantaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa on erottamaton osa tiedon hallintaa ja sitä voidaan hyödyntää oppimisen näkyväksi tekemisessä tai vertaisarvioinnin toteutuksessa.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotolla ylioppilaskirjoituksissa voitaisiin arvioida autenttisemmin tulevaisuuden kansalaistaidoista ajattelun ja työskentelyn taitoja. Näitä myös alettaisiin kehittää tietoisemmin koulutuksessa.

Opettajien osaamisen kehittämisessä on tärkeää, että valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset resurssit käytetään järkevästi. Valtakunnallista tukea tarvitaan opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen tehostamiseksi (Osaava-rahoitus), opettajankoulutuksen kehittämiseen, kaikille yhteisen tukimateriaalin tuottamiseksi verkkoon ja laajempien vertaisverkostojen muodostamiseen. Kunnallisesti voidaan kehittää tukipalveluja ja edistää toimintakulttuurin muutosta jatkuvaan yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen koulu- ja oppilaitostasolla. Helsingin kaupungin opettajien itsearvioinnista saatujen tulosten pohjalta täydennyskoulutusta tulisi lisätä tutkivassa ja yhteisöllisessä oppimisessa, verkkopedagogiikassa, oppimisprosessien rakentamisessa ja aineiston tuottamisessa verkkoon. Koulutus tulee linkittää aina omaan työhön soveltamiseen.

Sähköiset tieto- ja tukipalvelut opettajille tulee toteuttaa mahdollisimman laajasti valtakunnallisina päällekkäisyyksien välttämiseksi. Vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden avulla voidaan luoda kanava myös alueellisen ja paikallisen kehittämistyön näkyvyydelle. Perustieto- ja tukipalvelun ja jatkuvan kehittämistyön yhdistäminen on haaste, mutta onnistuessaan se edesauttaa kulloinkin haluttua muutosta. Sähköisten palvelujen tunnettuuteen ja osallisuuteen on panostettava.

Perus-, aine- ja ammatillisten opettajien koulutuksen tulee perustua yhteneviin tavoitteisiin, olla ajan tasalla ja mukana niin pedagogisen toimintakulttuurin muutoksessa kuin tietoyhteiskunta- ja mediataitojen kehittämisessä. Nämä molemmat alueet on otettava mukaan myös ope.fi –taitotasojen uudistamiseen ja sisällyttää ne opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutukseen. Yhtenäisyydellä saavutetaan vaikuttavuutta. Opettajiksi koulutettavat voivat perehtyä tämän alueen tutkimukseen ja toteuttaa opinnäytetöitään ja tutkimuksiaan kouluissa ja oppilaitoksissa.

Haasteena opetustoimella on tieto- ja viestintätekniikan yhteisöllisen suunnittelun edelleen kehittäminen, johtajuuden ja toimintakulttuurin muutoksen tukeminen sekä erojen tasaaminen koulujen ja oppilaitosten välillä. Oppilaitosjohdon koulutusta tarvitaan edelleen, jotta toimintakulttuurin muutos ja osaamisen kehittäminen saadaan toivotulle tasolle. Johto tarvitsee myös yhteisiä foorumeita jakaa tietoa ja kokemuksia ja sähköisiä työkaluja strategiseen suunnitteluun ja seurantaan.

2. Oppimisympäristöjen, oppimateriaalien, sähköisten palvelujen ja infrastruktuurin edistäminen opetuksessa ja hallinnossa

Oppimis- ja opiskeluympäristöjen kehittäminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti on Helsingin opetusviraston kehittämisen painoalueita. Tähän työhön liittyvän valtakunnallisen tiedottamisen ja sähköisten palveluiden haasteena on koota kaikkien kannalta merkityksellinen kehittämistyö selkeäksi kokonaisuudeksi ja kaikkien hyödynnettäväksi ja edelleen kehitettäväksi. On edistettävä sirpaloitumista ja edistettävä aktiivisesti toimivien mallien leviämistä kehittämishankkeita laajempaan käyttöön muutoinkin kuin sähköisen palvelun kautta. Keskinäistä verkostoitumista tulisi tukea, sillä pelkän tiedon välittämisen kautta käytänteet eivät siirry, vaan tarvitaan yhteistä kokemusta, pohdintaa ja käytänteiden soveltamista omaan toimintaympäristöön.

Oppilaiden osallisuuden lisääminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on tärkeää. Koulu on lähi- ja kohtaamisyhteisö, jonka yhteenkuuluvuutta voidaan vahvistaa myös yhteisillä sähköisillä foorumeilla, vaikuttamiskanavilla ja tuomalla koulun toimintaa näkyväksi.

Pisa-tuloksissa esille noussut orastava eriarvoisuuden lisääntyminen voidaan tulkita heikkona signaalina ja ottaa huomioon oppimis- ja opiskeluympäristöjen kehittämisessä tasa-arvoisemmiksi.

Kotimaisen e-oppimateriaalin tarjonta on edelleen vähäistä ja painottuu perusopetukseen. Opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa hyvän lähtökohdan tilanteen parantamiselle. Haasteena on siirtyminen pois tiedon välityksestä tukemaan aktiivista opiskelua, ajattelun ja työskentelyn ja vuorovaikutuksen taitoja. Ymmärtävän oppimisen tukeminen varmistaminen tulee olla keskeistä. Digitaalisten oppimateriaalien tuotannossa on lähdettävä sähköisten ratkaisujen omista vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Kehittämisen on oltava käyttäjälähtöistä ja pilotoinnin kouluissa ja oppilaitoksissa olennainen osa tuotantoprosessia.

Innovatiivisuutta tulisi tukea eri tasoilla ja löytää ja luoda keinoja nostaa arjen ideat kehittämiseen. Suomen pienillä markkinoilla tulisi kehittää innovatiivisia oppimateriaalikonsepteja, joita kotimaisen tuotannon ja sisältöjen ohella voidaan tuotteistaa kansainvälisille markkinoille. Kotimaisen peliteollisuuden osaaminen voitaisiin valjastaa opetuksen tueksi. Pelit ja simulaatiot voivat tuoda uusia tapoja hahmottaa moniulotteisia ongelmia tai monimutkaisia prosesseja. Immersiivisyys, elämyksellisyys ja tekemisen imu ovat näiden ympäristöjen vahvuuksia, joita voitaisiin käyttää myös oppimisen tukena.

Opettajan oppaiden tai työkirjojen muuntaminen sellaisinaan sähköiseksi ehkä helpottaa niiden käytettävyyttä, mutta ei tuo oppimiseen mitään uutta. Paperiton koulu –kokeilu saattaa tuoda uusia näkökulmia kehittämiseen. Paperi ei kuitenkaan ole este opetuksen kehittämiselle, vaan haasteena on toiminta- ja työskentelykulttuurin muutos ja sen läpivieminen. Kritiikitöntä sähköistämistä tulee välttää.

Perinteisten ja sähköisten oppimateriaalien alv-tason yhtenäistäminen ja e-oppimateriaalien laatukriteerien uusiminen ovat kannatettavia esityksiä.

Samalla tavoin kuin oppimisympäristöjä laajennetaan ja otetaan mukaan opetuksen ulkopuoliset ympäristöt ja osaajat, on oppimateriaalipuolella nähtävä oppimisen tukena myös avoimet ja autenttiset sisällöt ja palvelut. Kaikkien materiaalien tunnettuutta, saavutettavuutta ja käyttöä on edistettävä.

Opetushenkilöstön ja – johdon tietoisuutta tekijänoikeuksista ja niitä koskevista sopimuksista tulee lisätä. Tekijänoikeussopimusmallit tulee uusia yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteisiä käytäntöjä ja sopimuksia tarvitaan opetushenkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden aineiston julkaisemiseen. Yhteisöllisen median myötä yleistynyt tapa tuottaa materiaalia osin luovutetuin (creative commons) oikeuksin on huomioitava tässä työssä.

Kouluissa ja oppilaitoksissa ja opetushallinnossa käytetään kymmenittäin erilaisia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita. Eri aikoina eri tarpeisiin laaditut järjestelmät eivät välttämättä keskustele keskenään ja yhteen toimimattomuus syö vaikuttavuutta. Hallinnon tietojärjestelmien kehittäminen vaatii sekä kaupunkiyhteistä että kunta- ja valtiosektorin yhteistyötä yhteentoimivuuden parantamiseksi.

Kouluyhteisöt tulee ottaa mukaan kehittämään niitä palveluita, järjestelmiä ja tukimuotoja, jotka kohdistuvat heidän toimintaansa. Osallisuuden avulla voidaan luoda sitoutumista, jota vaaditaan kehittymiseen. Toteuttamalla palvelut, järjestelmät ja erilaiset tukimuodot vaikuttavasti, kustannustehokkaasti ja käyttäjälähtöisesti voidaan antaa kouluille ja oppilaitoksissa lisää aikaa ja resursseja toteuttaa perustehtäväänsä ja tarvittavaa toimintakulttuurin muutosta.

3. Pitkäaikaisen, ekotehokaan ja yhteentoimivan infrastruktuurin toteuttaminen

Infrastruktuurin rakentamisessa tulisi löytää pitkällä tähtäimellä kestävät, ekologiset ja kustannustehokkaat ratkaisut. Eri vaihtoehtojen punnitsemiseen tulisi olla käytettävissä kriteereitä ja puolueetonta arviointitietoa. Tämä koskee erityisesti avoimen lähdekoodin hyödyntämistä

Kaupunginhallitus esittää, että kansallisesti tuotettaisiin kokonaiskuva koulutussektorin tieto- ja viestintätekniikan kustannusrakenteesta ja sen oheen eri vaihtoehtojen puolueetonta vertailutietoa. Myös pilvipalveluiden vaikutukset infrastruktuuriin, kustannuksiin ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseen tulisi selvittää.

Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen ja oppimis- ja opiskeluympäristöjen laajeneminen vaatii infrastruktuurilta lisää joustoa, helppokäyttöisyyttä ja monipuolisuutta. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa siirrettäviä laitteistoyksiköitä, kannettavia päätelaitteita ja langattomuutta. Erilaisia ratkaisuja tulisi pilotoida ja arvioida niiden vaikutukset monipuolisesti.

Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen vaatii lukioiden infrastruktuurin kehittämistä, pilotointia ja arvioinnin kehittämistä.

Opetushenkilöstö työskentelee koulussa, kotona ja niissä oppimisympäristöissä, mihin opiskelu laajenee. Tämä edellyttää, että opettajalla on käytettävissään mobiilit työvälineet ja turvallinen pääsy kaikkialta työn kannalta tärkeisiin materiaaleihin, aineistoihin ja tietojärjestelmiin.

Tietotekninen ja pedagoginen tuki on oltava lähellä käyttäjiä. Valtakunnallisina palveluina on mielekästä tuottaa yhteisiä perustietopalveluja ja osaamisen jakamisen foorumeita paikallisille pedagogisen ja teknisen tuen kehittäjille.

Oppijan palveluiden osuudessa käsitellään työryhmän muistiossa yksinomaan SADE-hankkeen Oppijan palvelukokonaisuutta. Valtakunnallisen oppijan palvelukokonaisuuden tavoite on kannatettava ja kunnianhimoinen, mutta aikataulu vaikuttaa liian haastavalta. Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyn ohella ensiksi toteutettava koulutukseen hakeutujan kokonaisuus avattaisiin suunnitelmien mukaan jo vuonna 2013. Koulutuksen järjestäjät kehittävät omia oppilashallinnon ja hakeutujan palveluitaan ja kehittämistyön tulisi olla yhteistä ja kaikkia sitouttavaa.

Opetustoimen kokonaisarkkitehtuurin perusmäärittelytyötä tarvitaan ja se tulisi tehdä mahdollisimman avoimena ja yhteistyössä, jotta edesautetaan varhaista sitoutumista. Opetusteknologian standardointitoimintaan osallistuminen on ollut Suomessa melko vähäistä ja toimintaa tulisi aktivoida.

Opetuksen tietojärjestelmät ja infrastruktuuriratkaisut päätetään Helsingissä virastotasolla. Hallinnolliset järjestelmät ovat kaupunkiyhteisiä. Selkeät tavoitteet ja realistinen toteutussuunnitelma ja opetustoimen erityistarpeiden tuntemus helpottavat yhteisten palvelujen ja järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

4. Tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen kehittäminen

Suomen nostaminen kansainväliseen kärkeen opetusteknologian käytössä vaatii kaikkien tahojen ja toimijatasojen sitoutumista selkeisiin, mitattaviin tavoitteisiin. Käyttötapojen ohella on kehitettävä opetusteknologian sovelluksia ja palveluita.

Kehittämisen seurantaan tarvitaan määrällistä ja laadullista seurantatietoa ja tutkimusta. Määrälliset indikaattorit eivät kuvaa esimerkiksi oppimateriaalien tai verkko-opetuksen vaikuttavuutta oppimiseen tai koulun toimintakulttuurin muutosta. Tietojärjestelmiä kehitettäessä on otettava huomioon niistä esiin saatava seurantatieto. Seurantaindikaattoritiedoista tulisi koulutuksen järjestäjien saada omaa toimintaansa koskevat tiedot käyttöönsä.

Indikaattorityön rinnalle tarvitaan esitettyä tutkimusohjelmaa, jossa voidaan yhdistää erilaisia laadullisia tutkimushankkeita keskeisiltä kehittämisen alueilta. Kunnallinen seuranta ja kunnalliset tutkimushankkeet voitaisiin ottaa tämän osaksi. Monitieteisyys on tärkeää oppimis- ja opiskeluympäristöjen tutkimuksessa.

Etenkin opettajankoulutuslaitosten tulisi ohjata opiskelijoitaan tekemään tutkimuksiaan kouluissa ja oppilaitoksissa ja näin luomaan lisäämään vuoropuhelua käytännön kanssa. Kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä on huomioitava eri kehittämisen tasot, myös kunnallisen tason toiminnan kehittäminen.

Tutkimustiedon välittäminen on vaikeaa. Se tarvitsee omat kanavat ja tulkit. Vaikka opettajankoulutus on tutkimuspohjaista ja opettajat päteviä alansa ammattilaisia, tutkimuskentän aktiivinen seuraaminen voi olla arjessa haastavaa.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Lausunto on opetuslautakunnan esityksen mukainen. Lausunto sisältyy kokonaisuudessaan päätöshistoriaan.

Valmisteluryhmän muistio löytyy ministeriön sivuilta osoitteesta:

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Koulutuksen_tietoyhteiskun-takehittaminen_2020.html.

17.1.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE HENKILÖSTÖKESKUKSEN OHJEESTA TUPAKOINNIN KIELTÄMISESTÄ TYÖAIKANA

Khs 2010-280

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 2.6.2010 kieltänyt Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakoinnin työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja. Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 7.6.2010 kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskus on antanut 21.6.2010 ohjeen tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana.

Henkilöstökeskuksen ohjeesta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelussa väitetään, että ohje ei vastaa valtuuston päätöstä ja että työnantaja on ylittänyt direktio-oikeutensa.

Sääntely Lakisääteisistä päivittäisistä lepoajoista säädetään työaikalain 28 §:ssä. Sen 1 momentti kuuluu seuraavasti: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.”

Kunnallisen henkilöstön päivittäisistä lepoajoista on sovittu kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja vastaavasti tuntipalkkaisen henkilöstön osalta tuntipalkkaisten työehtosopimuksessa (TTES). KVTES 3 luvun 27 §:n 1 momentissa todetaan muun muassa: ”Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta.”... ”Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.”

TTES 19 §:ssä todetaan, että ”Työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään puolen tunnin pituinen lepo- tai ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.”

KVTES 3 luvun 28 §:n mukaan Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.

TTES 19 §:n mukaan ”Työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille.”…” Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat.”

Työaikalain säännökset ja virka- ja työehtosopimusten määräykset lepotauoista poikkeavat toisistaan siten, että työaikalaissa ei ole mainintaa kahvitauosta lakisääteisenä lepotaukona.

Työsopimussuhteessa olevien osalta työnantajan direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus perustuu työsopimuslain 1 luvun 1 §:ään ja 3 luvun 1 §:ään. Ensin mainitussa säännöksessä määritellään työsopimuksen perustunnusmerkit. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Toisena mainitussa säännöksessä todetaan, että työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

Viranhaltijan osalta direktio-oikeus perustuu kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 17 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ”Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.”

Työnantajalla on direktio-oikeutensa perusteella oikeus antaa määräyksiä työn suoritustavasta, laadusta, laajuudesta, ajasta ja paikasta sekä työajan tehokkaasta käytöstä. Työaikana henkilöstö on työnantajan johdon ja valvonnan alaisena ja velvollinen noudattamaan kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvää tehokkaan työajan käytön periaatetta.

Kaupunginvaltuuston päätöksen ja henkilöstökeskuksen ohjeen yhdenmukaisuus

Kaupunginhallituksen valtuustolle antamaan päätösehdotukseen tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman jatkotoimenpiteistä sisältyi seuraava tupakointikieltoa koskeva muotoilu: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja silloin, kun niitä ei lasketa työajaksi.”

Kaupunginvaltuuston 2.6.2010 kokouksen pöytäkirjasta ja keskustelupöytäkirjasta ilmenevin tavoin ehdotus oli laajan keskustelun kohteena. Keskustelun aikana tehtiin vastaehdotus, joka kuului seuraavasti: ”Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi kielletään työaikana. Kielto ei koske lakisääteisiä lepotaukoja.” Kaupunginvaltuusto hyväksyi vastaehdotuksen äänin 37–44.

Tupakointikieltoa koskevassa asiassa on syntynyt toisistaan poikkeavia tulkintoja siitä, miten käsite ”lakisääteinen lepotauko” tulisi kaupunginvaltuuston päätöksessä ymmärtää.

Suppeamman, sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko on ymmärrettävä vain lakiin perustuvaksi ruokailutauoksi, mutta ei virka- tai työehtosopimukseen perustuvaksi kahvitauoksi.

Laajemman, yleiskielisen tulkinnan mukaan lakisääteinen lepotauko tarkoittaa paitsi ruokailutaukoa, myös virka- ja työehtosopimuslainsäädännön mukaiseen ja työmarkkinaosapuolien neuvottelemaan virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa kahvitaukoa.

Sanamuodon mukaista tulkintatapaa rasittaa jossain määrin se, että tällä tavoin tulkittaessa kaupunginvaltuuston äänestyksen kohteena olleilla kaupunginhallituksen päätösehdotuksella ja valtuustossa tehdyllä vastaehdotuksella ei ole sisällöllistä eroa. Kaupunginvaltuustossa käytetyistä puheenvuoroista ja äänestystuloksesta voidaankin perustellusti tehdä myös se johtopäätös, että valtuuston enemmistön tahto on ollut, että Helsingin kaupungin henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana, muttei kuitenkaan työpäivään kuuluvien taukojen aikana. Tämä johtopäätös olisi yhdenmukainen lakisääteisen lepotauon käsitteen laajemman tulkinnan kanssa.

Henkilöstökeskuksen ohje perustuu kaupunginvaltuuston päätöksessä käytetyn lakisääteisen lepotauon käsitteen sanamuodon mukaiseen tulkintaan ja sen voidaan tässä suppeassa mielessä katsoa vastaavan valtuuston päätöstä.

Työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuus

Kaupunginvaltuustolla ei ole kuntalakiin tai kaupungin johtosääntöön perustuvaa suoranaista tehtävää työnantajan direktio-oikeuden käyttäjänä. Kaupunginvaltuuston edellä tarkoitettua päätöstä onkin pidettävä lähinnä kaupungin ylimmän päätöksentekijän terveys- ja työnantajapoliittisena kannanottona, jonka täytäntöönpano kuuluu kaupungin keskitetyn työnantajatoiminnan alaan. Keskitetystä työnantajatoiminnasta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajisto, joita tässä tehtävässä avustaa henkilöstökeskus.

Valtuuston hyväksymän poliittisen linjauksen toimeenpanemiseksi kaupunginhallitus on kehottanut henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työpaikalla. Henkilöstökeskuksen ohjetta 21.6.2010 (nro 27) tupakoimattomuuden tukemisesta ja tupakoinnista työaikana on siten pidettävä kaupunkityönantajan lakiin perustuvan direktio-oikeuden käyttämisenä koko kaupungin henkilöstöön nähden.

Ohjeen mukaan Savuton Helsinki -ohjelman jatkotoimenpiteenä tupakoimattomuutta edistetään osaltaan siten, että tupakointi ei ole mahdollista työaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalta ei enää voida poistua työaikana tupakoimaan. Tupakointi on sallittua vain työaikaan kuulumattoman ruokailutauon aikana, jolloin työntekijä voi muutoinkin esteettömästi poistua työpaikalta. Edellä mainittu koskee myös ulkotiloissa työskenteleviä työntekijöitä. Ohjeessa todetaan edelleen, että tupakointi kahvitauon aikana ei ole mahdollista, koska kahvitauko luetaan työaikaan eikä sen aikana saa poistua työpaikalta. Tupakoimattomuuden edistämiseen kuuluu, että esimies ei voi antaa lupaa poistua tupakoimaan kulunvalvontaleimauksellakaan.

Työnantajan asettaman tupakointikiellon laillisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä tai ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä on verrattain vähän. Kuntatyönantajan kannalta keskeisin tätä aihetta koskeva ratkaisu on vuodelta 2004. Tuolloin Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on Paltamon kuntaa koskeneessa ratkaisussaan 890/4/03 todennut, ettei kunnan työnantajana asettama laaja tupakointikielto ollut lain mukainen.

Kyseisessä tapauksessa kunta oli työajan tehokkaaseen käyttöön vedoten kieltänyt terveyskeskuksessa ja sen lähialueella työssä olevien henkilöiden tupakoinnin työaikana kokonaan. Kielto koski myös työaikaan luettavia päivittäisiä lepoaikoja eli ruoka- ja kahvitaukoja, jotka olivat apulaisoikeusasiamiehen mukaan joka tapauksessa pois tehokkaasta työajasta. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan tupakoinnin kieltäminen työaikaan luettavina lepoaikoina merkitsi sitä, että kuntatyönantaja oli tosiasiassa päättänyt yksilön itsemääräämisoikeuteen ja tahdonvapauteen kuuluvasta käyttäytymisestä ilman lakiin nojautuvaa perustetta, eikä työajan tehokkaasta käytöstä.

Apulaisoikeusasiamies on siten katsonut, että tauko on lähtökohtaisesti tehotonta työaikaa, vaikka se luettaisiinkin työaikaan. Näin ollen työnantaja ei hänen mukaansa myöskään voi perustella työaikaan kuuluvan tauon tupakointikieltoa sillä, että työn tehokkuus kärsii. Työnantajan direktio-oikeus ei ulotu sellaisten määräysten antamiseen, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on siten omaksuttu yksilön itsemääräämisoikeutta painottava kanta, jonka mukaan tupakointia ei saa kieltää työaikaan kuuluvan kahvitauon aikana. Koska työpaikan sisätiloissa tupakointi on suoraan tupakkalain nojalla kielletty, apulaisoikeusasiamiehen kannasta seuraa ristiriita kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaisen työntekijän työpaikalta poistumiskiellon kanssa.

Ristiriita voitaisiin periaatteessa ratkaista siten, että työntekijän poistuminen työpaikaltaan ulos tupakoimaan sallitaan jatkossa myös työaikaan kuuluvan tauon aikana. Näin toimittaessa olisi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta välttämätöntä, että työntekijän poistuminen työpaikalta työaikaan kuuluvan tauon aikana sallitaan muissakin asioissa. Käytännössä kahvitauko rinnastuisi silloin työaikaan kuulumattomaan lepotaukoon. Myös työajan käytön seurannalta vaadittaisiin nykyistä enemmän.

Henkilöstökeskuksen ohjeessa todetaan tupakointikiellon koskevan myös ulkona työskenteleviä kaupungin työntekijöitä. Tätä kantaa voidaan pitää jossain määrin ongelmallisena siitä näkökulmasta, että ulkotöistä tauolla olevan henkilön ei välttämättä tarvitse poistua mihinkään voidakseen tupakoida tupakkalain säännösten sallimassa paikassa. Sitä, että henkilö, jonka työpaikka on ulkona, ei pelkästään tämän vuoksi saisi tupakoida ulkona, ei voitane pitää sen enempää henkilön itsemääräämisoikeuden kuin sääntelyn suhteellisuusperiaatteenkaan mukaisena.

Kaupungin ulkotyöntekijöiden tupakointikieltoa voidaan osaltaan kenties perustella imagollisilla syillä. Kaupunki noudattaa Savuton työpaikka -periaatetta ja kaupungin virka- tai työpukua käyttävän henkilöstön tupakointi ulkona työn lomassa pidettävien taukojen aikana ei sovi kaupungin työnantajakuvaan. Kyseessä on tältä osin rajanveto työntekijän itsemääräämisoikeuden rajoittamisen ja hänen edustamastaan työnantajasta antamansa julkisen kuvan vaalimisen välillä.

Tupakoinnin salliminen työaikaan kuuluvilla tauoilla yhtäältä vastaisi sitä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussaan esittämää havaintoa, että työnantaja ei voi antaa työntekijälle määräyksiä, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta. Toisaalta se olisi vastoin voimassa olevia kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sekä Savuton työpaikka –periaatteen tavoitteita.

Henkilöstökeskuksen ohje on siis edellä kuvatuin tavoin jossakin määrin ongelmallinen laillisuusvalvojan aiemmin vastaavassa asiassa omaksuman perusoikeustulkinnan kanssa. Ohjeen onkin katsottava perustuvan vakiintuneeseen kunnallisen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän mukaiseen käsitykseen työnantajan direktio-oikeuden ulottuvuudesta. Tässä jälkimmäisessä mielessä kyse ei ole ollut työnantajan direktio-oikeuden ylittämisestä.

Lopuksi Voimassa olevat kunnalliset virka- ja työehtosopimukset perustuvat työehtosopimuslainsäädäntöön ja työmarkkinaosapuolten pitkän ajan kuluessa saavuttamaan yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijän keskinäisistä suhteista työelämässä. Lainsäätäjän kanta tupakointiin haitallisena ja terveyspoliittisesti ei-toivottuna käyttäytymisenä puolestaan sisältyy tupakkalakiin. Täsmällistä laintasoista sääntelyä työnantajan asettamista tupakointikielloista tai tupakoitsijoiden kohtelusta työntekijöinä tai työnhakijoina ei sen sijaan ole olemassa, vaikka tälle edellä todettujen seikkojen valossa olisi ilmeinen tarve.

Sama ilmenee myös edellä mainitusta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta, jossa todetaan, että ko. kysymyksistä olisi tärkeää säätää selvästi laissa. Koska työntekijää koskeviin tupakointikieltotilanteisiin liittyy edellä kuvatuin tavoin osin hankalastikin hallittavia näkökulmia, tätä apulaisoikeusasiamiehen kannanottoa voidaan pitää kannatettavana.

Pöytäkirjanote eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle henkilöstökeskuksen ohjeesta...-päätöshistoria
	Liite 2	Eduskunnan apualaisoikeusasiamiehen lausuntopyyntö ja Xxx Xxxxx Xxxxxxxxx kantelu
	Liite 3	Henkilöstökeskuksen ohje 21.6.2010; Tupakoimattomuuden tukeminen ja tupakointi työaikana

ESITTELIJÄ Ehdotus kaupunginhallituksen lausunnoksi on valmisteltu henkilöstökeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden yhteistyönä.

10.1.2011 ja 17.1.2011 pöydälle pantu asia

PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN SUUR-HELSINGIN GOLF OY:N KANSSA LUUKIN GOLFKENTTÄALUEESTA

Khs 2010-2292

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Suur-Helsingin Golf Oy:lle Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta RNro 49-430-1-130 liitekarttaan merkityn, noin 31,56 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

1 Alueen vuosivuokra on 23 550,00 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 1 361,30 euron suuruista perusvuosivuokraa.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, Suur-Helsingin Golf Oy:lle (Rinnekodintie 29, 02980 Espoo), liikuntavirastolle (ulkoliikuntaosasto/hallinto, PL 4860).

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen... -päätöshistoria
	Liite 2	Kartta vuokra-alueesta
	Liite 3	Vuokrasopimusluonnos

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunta esittää, että Suur-Helsingin Golf Oy:lle vuokrataan Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta noin 31,56 hehtaarin suuruinen alue golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi.

./. Lautakunnan esitys kokonaisuudessaan sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Vuokrasopimuksista

Suur-Helsingin Golf Oy:n ja liikuntalautakunnan välillä on voimassa Luukin golfkenttäaluetta koskeva pitkäaikainen maanvuokrasopimus, joka on alkanut 1.1.1986. Sopimusta on viimeksi muutettu vuonna 1992, jolloin alkuperäinen vuokra-alue ja siihen tehdyt laajennukset yhdistettiin yhdeksi sopimukseksi. Vuokrattu alue käsittää noin 27 hehtaarin alueen, joka on vuokrattu käytettäväksi golfkenttänä ja golfia palvelevien rakennusten rakennusalueena.

Lisäksi Suur-Helsingin Golf Oy:lle on vuonna 2008 vuokrattu golfkenttäalueen länsireunassa kulkevan Klockarsintien varrelta noin 2 500 m²:n suuruinen varikkoalue.

Molemmat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2010.

Suur-Helsingin Golf Oy on vuokrannut osan Luukin golfkenttäalueesta yksityiseltä maanomistajalta. Alueen suuruus on 8,7 hehtaaria.

Suur-Helsingin Golf Oy:llä on Espoossa lisäksi Lakiston golfkenttäalue, jonka yhtiö on vuokrannut Rinnekotisäätiöltä sekä siihen liittyvän pienen lisäalueen aikoinaan Diakonissalaitokselta. Lisäalue (0,99 ha) siirtyi maanvaihtojen yhteydessä Helsingin kaupungille ja liikuntalautakunnan hallintaan.

Kaavatilanne

Alueen yleiskaava (Espoo: Pohjoisosien yleiskaava osa I) on tullut voimaan 16.8.2006. Yleiskaavassa alue on virkistysaluetta, jolla sallitaan mm. urheilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja kenttien rakentaminen.

Sisäistä vuokrausta koskeva kiinteistölautakunnan päätös

Golfkenttä sisältyy tällä hetkellä Luukin ulkoilualuetta koskevaan sisäiseen maanvuokrasopimukseen, joka päättyy vuoden 2023 lopussa. Kiinteistölautakunta on 30.11.2010 päättänyt, että sisäistä vuokrasopimusta muutetaan niin, että golfkenttä irrotetaan Luukin ulkoilualueesta omaksi vuokrauksekseen siten, että vuokra-aikaa jatketaan vuoden 2034 loppuun saakka ja vuokraa tarkistetaan. Uusi vuokra vuonna 2011 tulee olemaan 40 949 euroa. Tällä hetkellä golfkentän osuus Luukin ulkoilualueen vuokrasta on noin 6 300 euroa.

./. Kiinteistölautakunnan päätös sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Nykyinen golfkenttäalue

Vuokralaisen ilmoituksen mukaan alueella on seuraavat rakennukset:

- Klubitalo 225 m²

- Caddiemastertoimisto + pukuhuonetilat 200 m²

- Varastovaja 100 m²

- Jätevaja 15 m²

Yhteensä 540 m².

Lähivuosina alueelle on tavoitteena rakentaa uusi huoltorakennus.

Uusi vuokrasopimus

Vuokrattava alue käsittää golfkentän (31,33 ha) ja varikkoalueen (0,23 ha). Vuokra-alueen rajat on tarkistettu ja merkitty esityslistan liitteenä olevaan karttaan.

Vuokrasopimus esitetään tehtäväksi 24 vuodeksi, jolloin uusi vuokra-aika olisi 1.1.2011 – 31.12.2034 ja sopimus päättyisi samaan aikaan kuin muutkin liikuntatoimen tekemät golfkenttäsopimukset. Talvisin alue tulisi olemaan yleisessä virkistyskäytössä.

Vuokran määrittäminen:

Helsingin golfkenttien (Paloheinä, Vuosaari, Tali) vuokrauksissa on käytetty yhtenäistä vuokrahinnoittelua. Elinkustannusindeksin pistelukua 1730 vastaavat hinnat ovat seuraavat:

Maa-alueen osalta vuosivuokra on 0,132 euroa/m². Lisäksi rakennusoikeudesta vuosivuokra on ollut 5,10 euroa/k‑m². Rakennusmaan vuokra sisältää liikuntalautakunnan noudattaman periaatteen, jonka mukaan liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä käyvästä vuokrasta peritään vain 50 %.

Espoon kaupungin viimevuosina sopimissa golfkenttien (Gumböle, Tapiola) vuokrauksissa vuokrataso on ollut noin 0,111 euroa/m²/v.

Luukin golfkentän nykyinen vuonna 1986 määritelty perusvuosivuokra on 150,53 euroa eli vuosivuokra tänä päivänä (ind 1730) on noin 2 600 euroa eli 0,010 euroa/m²/vuosi.

Liikuntaviraston ja vuokralaisen välisten vuokraneuvottelujen tuloksena on päädytty esittämään Luukin golfkenttäalueen uudeksi vuokraksi 0,07 euroa/m²/vuosi ja rakennusoikeuden osalta 2,70 euroa/k‑m²/vuosi. Tällöin kokonaisvuokra muodostuisi seuraavasti:

Maa-alue: 31,56 ha x 0,07 euroa/m²/v = 22 092,00 euroa/vuosi.

Rakennusoikeus: 540 k‑m² x 2,7 euroa/k m²/v = 1 458,00 euroa/vuosi.

Yhteensä 23 550,00 euroa/vuosi.

Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

OULUNKYLÄN TONTTIEN 28025/17 - 19 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12006)

Khs 2010-2218

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28025 tonttien nro 17–19 rakennuskieltoaikaa 21.2.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12006 (Oulunkylän tontit 28025/17 - 19)
	Liite 2	Oulunkylän tonttien 28025/17 - 19 rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on tonteilla (Pellavapellontie 5) voimassa 21.2.2011 saakka.

Taustaa Oulunkylän alueella on vielä jäljellä muutamia vanhoja huvilarakennuksia, joista yksi sijaitsee Pellavapellontie 5:ssä. Rakennus on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1927. Talon runko on tiettävästi peräisin Neitsytpolulla sijainneesta huvilasta ja rakennettu ruotsalaisen tyyppipiirustuksen mukaan. Ullakko on muutettu asuinkäyttöön ilmeisesti 1930-luvulla. Vuonna 1984 talossa tehtiin perusteellinen korjaus, jossa kellarikerros muutettiin saunaosastoksi ja aputiloiksi. Tontin luoteisnurkassa on vuonna 1971 rakennettu autosuoja. Huvilalle haettiin purkulupaa 13.10.2004. Silloinen omistaja perusteli hakemustaan sillä, että tontin rakennusoikeuden täysimääräinen käyttö vaati rakennuksen purkamisen.

Kaupunginmuseo antoi purkamislupahakemuksesta lausunnon 11.11.2004 todeten, että vaikka Pellavapellontie 5:n asuintalo ei edustakaan varsinaista oulunkyläläistä huvilarakennusta, liittyy rakennus väljine tontteineen kuitenkin historiallisesti edelleen kyseiseen aikakauteen. Kaupunginmuseo piti tärkeänä, että kaikki vielä säilyneet Oulunkylän huvilayhdyskunnan aikaiset ja siihen historiallisesti liittyvät rakennukset säilytetään myös tuleville polville. Kaupunginmuseo esitti, että Pellavapellontie 5:ssä sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asuintalon purkamisesta pidättäydytään ja etsitään edelleen säilyttäviä vaihtoehtoja tontin täydennysrakentamiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 31.1.2005 Khlle, että tontin asemakaavaa muutetaan siten, että tontin 28025/8 suojeluarvot otetaan huomioon ja tontti määrätään rakennuskieltoon maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella kahdeksi vuodeksi. Khs määräsi 21.2.2005 tontin rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi kertaa.

Suunnittelutilanne Tontilla on voimassa 5.3.1987 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti (1 899 m²) on erillispientalojen korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tontin tehokkuus e = 0.4. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/5 tontin pinta-alasta. Tontin kerrosalasta on varattava vähintään 20 m²/asunto autosuojaa tai -katosta varten ja 5 m²/asunto varastoa varten. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti ja lisäksi saa rakentaa yhden asunnon seuraavaa alkavaa 400 tontti-m² kohti eli tässä tapauksessa viisi asuntoa.

Rakennuskieltopäätöksen jälkeen tontille tutkittiin tonttijakovaihtoehtoja käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntämiseksi vanhaa huvilaa kunnioittaen. Tontin muodon ja maaston kaltevuuden vuoksi rakennusoikeuden täysimääräinen hyödyntäminen tontilla nykyinen rakennus säilyttämällä todettiin vaikeaksi mutta ei mahdottomaksi. Tontin eteläreunaan on muodostettu lähes symmetriset määräalat (á 567 m²), joilla on omat liittymät Pellavapellontielle. Erotettaville tonteille on vuonna 2007 poikkeusluvin rakennettu omakotitalot (199 k-m² ja 201 k‑m²) siten, että huvilarakennukselle jää niiden välistä näkymä etelään. Omakotitalojen autosuojat ja -katokset on rakennettu niiden pohjoispuolelle kiinni uusien tonttien rajoihin ja osittain rinteeseen upotettuina. Huvilalle erotettavan tontin eteläreunaan on rakennettu tukimuuri.

Huvilatontille 28025/8 on vahvistunut määräalojen mukainen tonttijako 17.11.2008. Uudet, jo rekisteröidyt tontit ovat 28025/17 ja 28025/19. Vanha huvilatontti on pienentynyt tonttijaon mukaisesti, mutta siitä muodostuvaa tonttia 28025/18 ei ole vielä rekisteröity.

Rakennukset on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä kaavoittajan kanssa tulevan asemakaavan muutoksen mukaisesti. Määräalojen ja huvilatontin rakennusoikeudet noudattavat voimassa olevan kaavan tonttitehokkuutta e = 0.4. Kerrosalasta on varattava autosuojaa tai katosta varten 20 m²/asunto ja varastotilaa 5 m²/asunto. Kaavamuutoksessa huvilarakennukselle osoitetaan lisäksi suojelumerkintä (sr-2), jolla turvataan rakennuksen säilyminen. Huvilalle erotetulle tontille jää nykyisten rakennusten (huvila 196 k-m² ja autosuoja 40 k-m²) lisäksi vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta 70 m².

Tontin asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn keväällä 2011. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää myös muiden Veräjämäen huviloiden asemakaavojen ajantasaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden suojelun kannalta.

Rakennuskiellon jatkaminen

Asemakaavan muutostyön keskeneräisyyden vuoksi alueen rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 21.2.2013 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 12006/11.11.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE XXXX XXXXXXX JA XXXXX XXXXXXXXXX VALITUKSESTA KOSKIEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN ARAVARAHOITTEISTEN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA TEHOKKAAMMASTA HALLINNOSTA

Khs 2009-2606

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kaupunginvaltuuston 20.10.2010 (230 §) tekemästä kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa koskevasta päätöksestä tehtyä valitusta koskien Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Valittaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä

Kuntalain 90 §:n mukaan kaupunginvaltuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Edelleen 92 §:n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muutoin lainvastainen.

Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx valitus

Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx ovat helsinkiläisiä, joten heillä kunnan jäseninä on valitusoikeus kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Valitus on toimitettu Helsingin hallinto-oikeudelle 26.11.2010. Kaupunginvaltuuston 20.10.2010 pitämän kokouksen pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä hallintokeskuksessa 29.10.2010. Valitus on näin ollen toimitettu hallinto-oikeudelle määräajassa.

Valittajat Xxxxxxx ja Xxxxxxxxx katsovat valituskirjoituksessaan, että kaupunginvaltuusto on mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja tehnyt laittoman päätöksen. Valittajat katsovat ensiksi, että tehty päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun, jossa ei ole otettu huomioon veroseuraamuksia, jotka saattavat aiheutua päätetyistä yhtiöjärjestelyistä. Toiseksi valittajat katsovat, että kaupunginvaltuusto on päätöksessä antanut kaupunginhallitukselle valtuudet rikkoa aravarajoituslakia, perustuslakia ja perustettavan yhtiön yhtiöjärjestystä, koska yhtiö tulevaisuudessa rakennuttaa uudisrakennuksia, joiden rakennuttamisen kustannukset sisältyvät asukkaiden vuokriin, jotka vielä tasataan kaikkien asukkaiden kesken.

Päätöksen pääasiallinen sisältö

Kaupunginvaltuusto on valituksenalaisessa päätöksessä päättänyt järjestelystä, jossa nykyiset kaupungin omistamat 21 aravakiinteistöyhtiötä sulautetaan yhteen yhtiöön (fuusioyhtiö), minkä jälkeen nykyisten yhtiöiden alueita vastaaville alueille perustetaan fuusioyhtiön omistukseen 21 isännöinti- ja huoltoyhtiötä, joilta fuusioyhtiö ostaa kiinteistöhallinnan ja -huollon palvelut.

Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi

Puutteellinen valmistelu

Valittajat Xxxxxxx ja Xxxxxxxxx ovat valituskirjoituksessaan katsoneet, että päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun, koska mahdollisia veroseuraamuksia ei ole riittävällä huolellisuudella selvitetty. Valittajat toteavat, ettei ole hankittu tietoja fuusion verotuksellisista seuraamuksista, ei ole selvitetty sitä, kuinka paljon kiinteistöjen käypä arvo poikkeaa tasearvosta, taikka sitä, miten verotuksessa kohdellaan fuusioyhtiölle siirtyvää koneistoa ja laitteistoa. Valittajat katsovat, että veroviranomainen saattaa tulkita päätetyn järjestelyn 21 kiinteistöyhtiön purkamiseksi, jolloin järjestelyä verotettaisiin kuten purkautuvia yhtiöitä.

Helsingin kaupunki toteaa, että hallintolain 31.1 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Sen arvioiminen, milloin asia on valmis päätöksentekoon ja asiaa riittävällä tavalla selvitetty, on viranomaisen tehtävä (Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, 2003, s. 191 ja Niemivuo; Keravuori: Hallintolaki, 2003, s. 256-257). Myös kunnanvaltuuston osalta tämä on todettu oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä (Harjula; Prättälä; Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat, 2007, s. 455; Hannus; Hallberg; Niemi: Kuntalaki, 2009, s. 335; KHO 15.9.1999 T 2499; KHO 23.1.1997 T 81).

Kaupunginvaltuusto on tehnyt asiassa päätöksen, jolloin se on myös katsonut olevansa riittävällä tavalla asiaan perehtynyt tehdäkseen päätöksen.

Väite siitä, että päätös perustuu puutteelliseen valmisteluun, on myös asiallisesti perusteeton. Asian valmistelua varten kaupunginjohtaja asetti 21.10.2009 (78 §) virkamiestyöryhmän tekemään esiselvityksen kaupungin omistamien aravakiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta. Tämän esiselvityksen tultua käsitellyksi 14.12.2009 kaupunginhallituksen konsernijaostossa kaupunginjohtaja päätti 16.12.2009 (95 §) laajemman työryhmän asettamisesta selvittämään yhtiöiden yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 22.6.2010, ja sen laatimaa mietintöä käytettiin kaupunginvaltuuston valituksenalaisen päätöksen pohjana.

Työryhmämietinnön sivulla 8 todetaan, että sulautuminen on veroneutraali toimenpide, ja että sulautumisessa saatava omaisuus ei ole veronalaista tuloa. Lisäksi todetaan, että työryhmän käsityksen mukaan yritysjärjestelystä ei ole odotettavissa sellaisia veroseuraamuksia, jotka muodostaisivat esteen sen toteuttamiselle, ja että veroneutraalisuus varmistetaan vielä veroviranomaiselle tehtävällä ennakkotietopyynnöllä.

Helsingin kaupunki teki toukokuussa 2010 perustettavan yhtiön lukuun hakemuksen verotusmenettelystä annetun lain 85 §:ssä tarkoitetusta ennakkotiedosta koskien sulautumisen ja liiketoimintakaupan kohtelua tuloverotuksessa.

Uudenmaan yritysverotoimisto antoi 28.7.2010 (päätös 58/2010) ennakkotiedon, jonka mukaan järjestelyyn sovelletaan sulautumista koskevia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 52a §:n ja 52b §:n säännöksiä, joiden mukaan sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Liiketoimintakauppaan puolestaan ei sovelleta EVL:n 52d §:n säännöstä, vaan siitä muodostuu luovuttajalle veronalainen tulo. Verohallinnon veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö lisäksi ilmoitti 10.8.2010, että mikäli järjestely toteutetaan kuvatulla tavalla, oikeudenvalvontayksikkö ei käytä verotuksen tullessa myöhemmin vahvistetuksi veronsaajan puolesta muutoksenhakuoikeutta. Ennakkotieto on saatu vasta työryhmän mietinnön valmistumisen jälkeen, eikä se ole muuttanut mietinnön sivulla 8 todettua työryhmän käsitystä.

Näin ollen vastoin valittajien käsitystä järjestelyn verotuksellisista seuraamuksista on hankittu selvitys. Kiinteistöjen käypien arvojen ja tasearvojen erolla taikka huoltoon ja kunnossapitoon liittyvien koneiden ja laitteiden arvolla ei ole sulautumisessa merkitystä. Fuusioyhtiöstä puolestaan siirretään isännöinti- ja huoltoyhtiöille kiinteistönhuoltoon liittyvää omaisuutta normaalina liiketoimintakauppana. Ennakkotiedon mukaan veroviranomainen ei, vastoin valittajien käsitystä, tulkitse järjestelyä purkautumiseksi.

Helsingin kaupunki katsoo täten, että valtuuston päätös ei tältä osin ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen.

Aravarajoituslain, perustuslain ja yhtiöjärjestyksen rikkominen

Valittajat Xxxxxxx ja Xxxxxxxxx ovat valituskirjoituksessaan katsoneet, että kaupunginvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellään antanut valtuudet vuokrankorotuksiin, jotka perustuvat tulevaisuuden uudisrakentamisen rahoittamiseen. Valittajat katsovat, että tämä menettely on aravarajoituslain, perustuslain ja fuusioyhtiön yhtiöjärjestyksen vastaista.

Valittajien mukaan aravarajoituslaissa ei sallita vuokrien tasaamista muiden kuin jo olemassa olevien yhtiöiden osalta eikä uudisrakentamisen rahoittamista. Lisäksi uudisrakentamisen rahoittaminen vuokrista kerätyillä varoilla on perustuslain vastaista, koska siinä asetetaan eriarvoiseen asemaan vuokra-asukkaat, jotka maksavat vuokristaan uudisrakentamisen kustannukset, ja muut kaupungin asukkaat, jotka kaupungin omaisuuden lisääntymisen kautta hyötyvät uudisrakentamisesta. Vielä valittajat katsovat, että tällainen uudisrakentamisen rahoittaminen tuottaa voittoa, mikä ei fuusioyhtiön yhtiöjärjestysluonnoksen mukaan ole yhtiön toiminnan tarkoitus.

Valituksen tutkimatta jättäminen

Helsingin kaupunki katsoo ensisijaisesti, että vastaajien valitus näiden perusteiden osalta tulisi jättää tutkimatta hallinto-oikeudessa. Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. Valmistelua koskeva päätös on myös sellainen periaatepäätös, jota noudatetaan tulevia päätöksiä tehtäessä. Mikäli asia tulee viranomaisen ratkaistavaksi myöhemmin, kysymys on tällaisesta periaatepäätöksestä (Harjula; Prättälä, mt. s. 687).

Kaupunginvaltuuston päätöksessä ei päätetä vuokralaisilta kerättävistä vuokrista tai niiden käyttämisestä eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi uudisrakentamiseen, vaan ainoastaan periaatteista niiden tasaamiseksi. Vuokranmääritys on jätetty tehtäväksi myöhemmin, mikä todetaan valituksenalaista päätöstä koskevan esityslistan perusteluosuudessa sivulla 10. Siellä todetaan, että kaupunginhallitus päättää, valtuuston hyväksyttyä sen esityksen, kehottaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä yhteistyössä uuden pääomayhtiön ja nykyisten alueellisten aravakiinteistöyhtiöiden kanssa määrittelemään niiden toimialueella sijaitsevien vuokranmääritysyksiköiden tontinvuokrat ja pääomakustannukset.

Valittajat itsekin toteavat valituskirjoituksensa sivulla 4, että kyseessä lienee jonkinlainen ennakoiva toiminta, koska uudisrakentamista tai edes sen suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Lisäksi kirjoituksessa katsotaan, että päätös olisi kumottava, koska valtuusto on antanut valtuudet vuokrankorotuksiin tulevaisuudessa, eikä edes väitetä valtuuston tehneen asiasta sitovaa päätöstä.

Näin ollen Helsingin kaupunki katsoo, että vuokranmäärityksen ja uudisrakentamisen tullessa myöhemmin päätettäväksi kaupunginvaltuuston päätöksessä on ollut kysymys valmistelusta kuntalain 91 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Valittajat katsovat lisäksi, että valtuusto on ennakollisesti jo rikkonut perustettavan yhtiön yhtiöjärjestystä mahdollistamalla korotettujen vuokrien keräämisen. Helsingin kaupunki katsoo, ettei hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu ratkaista yksityisoikeudellista kysymystä yhtiöjärjestysmääräyksen rikkomisesta, vaan tällainen väite on tutkittava yleisessä tuomioistuimessa. Näin ollen riippumatta siitä, katsotaanko kaupunginvaltuuston päätöksen olevan valituskelpoinen ratkaisu näiden väitteiden osalta vai ei, on joka tapauksessa väite yhtiöjärjestyksen rikkomisesta jätettävä yksityisoikeudellisena tutkimatta.

Valituksen hylkääminen

Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin katsoisi, että kaupunginvaltuuston valituksenalaisessa päätöksessä on tehty valituskelpoinen ratkaisu vuokrien tasaamisesta ja keräämisestä eri käyttökohteisiin, Helsingin kaupunki katsoo, että valitus tulisi hylätä.

Kunnallisvalitus voidaan tehdä edellä mainitulla tavalla kolmella perusteella. Valittajat eivät ole väittäneet, että päätös olisi syntynyt väärässä järjestyksessä. Valittajat katsovat, että kaupunginvaltuusto olisi ylittänyt toimivaltansa. Toimivallan ylitys puolestaan voi oikeuskirjallisuuden mukaan tulla kyseeseen, jos kunnan viranomainen tekee päätöksen, joka ei lainkaan kuulu kunnan yleiseen tai erityiseen toimialaan, käyttää harkintavaltaansa muuhun tarkoituksen, johon se olisi ollut käytettävissä, taikka jos kyseessä on kunnan sisäinen toimivallan ylitys. (Harjula; Prättälä, mt. s. 679-681).

Helsingin kaupunki katsoo, että kunnan toimialaan kuuluu aravavuokra-asuntojen rakennuttaminen ja ylläpitäminen. Kaupunginvaltuuston ei puolestaan voida katsoa tehneen päätöstä käyttäen harkintavaltaansa sellaiseen tarkoitukseen, joka ei olisi ollut päätöksen tarkoitettuna lopputulemana. Myöskään kaupunginvaltuusto tehdessään ratkaisun kaupungin omistamien yhtiöiden sulauttamisesta ei ole rikkonut kunnan sisäistä toimivaltajakoa, koska kuntalain 13 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan hallinnon järjestämisen perusteista, johon kuuluu myös siitä päättäminen, toteutetaanko kunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä yhtiömuodossa (Harjula; Prättälä, mt. s. 183). Valittajat eivät ole ylipäänsä esittäneet tarkempia perusteita, kuinka päätöstä tehtäessä kaupunginvaltuusto olisi ylittänyt toimivaltansa.

Aravarajoituslainvastaisuus

Valittajat katsovat myös, että päätös on muuten lainvastainen. Päätös on valittajien mukaan aravarajoituslain vastainen, koska siinä annetaan valtuus korottaa aravarajoitusten alaisia vuokria siten, että niillä katetaan Helsingin kaupungin uudisrakentamisen kustannuksia, ja koska aravarajoituslain mukaan saman omistajan omistamien vuokratalojen ja -asuntojen vuokrien tasaus on mahdollista ainoastaan jo olemassa olevissa yhtiöissä.

Helsingin kaupunki toteaa, että aravarajoituslain 7 §:ssä säädetään aravavuokra-asuntojen vuokrasta. Pykälän 1 momentin mukaan vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan muiden tuottojen ohella aravavuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Momentissa säädetään lisäksi, että tällaisia menoja ovat muun muassa menot, jotka aiheutuvat kiinteistön tai asuntojen hankinnasta tai rakentamisesta (1 kohta). Pykälän 2 momentissa säädetään, että saman omistajan omistamien talojen ja asuntojen vuokrat voidaan tasata.

Uudisrakentaminen eli kiinteistön tai asuntojen hankinta rakennuttamalla, on näin ollen toimintaa, josta aiheutuvia menoja voidaan aravarajoituslain 7.1 §:n mukaan rahoittaa vuokralaisilta kerättävillä vuokrilla. Tämä on itse asiassa koko aravajärjestelmän tarkoitus. Tällä tavalla uudisrakentamista on rahoitettu koko ajan olemassa olevissa aravayhtiöissä. Muun muassa nämä kustannukset kokonaisvuokrissa tasataan aravarajoituslain 7.2 §:n mukaisesti saman omistajan omistamien asuntojen välillä.

Fuusion jälkeen sama omistaja (fuusioyhtiö) omistaa kaikki nyt 21 eri yhtiössä olevat asunnot. Aravarajoituslain 7.2 §:n mukaan näiden asuntojen vuokrat voidaan tasata. Vastoin valittajien käsitystä aravarajoituslaissa tai muussakaan laissa ei rajoiteta tasausmahdollisuutta vain olemassa oleviin yhtiöihin. Valittajien tällainen väite valituskirjoituksen sivulla 4 on irrallinen ja perustelematon.

Näin ollen Helsingin kaupunki katsoo, ettei valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös ole ristiriidassa aravarajoituslain kanssa vuokrien määräämisen (7.1 §) tai vuokrien tasaamisen (7.2 §) osalta.

Perustuslainvastaisuus

Valittajat katsovat lisäksi, että päätös vuokrien käyttämisestä uudisrakentamisen rahoittamiseen ja vuokrien tasaamisesta kaikkien aravavuokralaisten kesken on perustuslainvastainen, koska se asettaa kaupungin omistamien yhtiöiden vuokralaiset eriarvoiseen asemaan muiden kuntalaisten kanssa. Valittajien käsityksen mukaan vuokrataloissa asuvat rahoittavat vuokrillaan uudistuotannon, joka kasvattaa Helsingin kaupungin kiinteistöomaisuutta ja näin hyödyttää kaikkia kaupungin asukkaita. Tällainen toiminta tulisi rahoittaa verovaroin.

Helsingin kaupunki toteaa, että Suomen perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännöksen esitöiden mukaan yhdenvertaisuuden vaatimus sisältää periaatteen, jonka mukaan päätökset on tehtävä yhdenvertaisesti tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee. Eri asemaan asettaminen on mahdollista, mikäli sille on hyväksyttävä syy (HE 1/1998 ja 309/1993).

Helsingin kaupunki katsoo, että aravayhtiön uudistuotannon rahoittamisesta aiheutuvien menojen kerääminen vuokrissa sallitaan edellä mainitulla tavalla aravarajoituslain 7.1 §:ssä, ja koko aravajärjestelmä perustuu sille, että kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden toiminnan kustannukset katetaan vuokralaisten maksamilla vuokrilla. Näin kaupunginvaltuusto ei ole päätöksessään tehnyt muita eroja ryhmien (vuokralaiset ja muut veronmaksajat) välille kuin laista ilmenee, joten valituksenalaista päätöstä ei voida pitää perustuslain vastaisena.

Vastoin valittajien käsitystä uudistuotanto ei kasvata Helsingin kaupungin omaisuusmassaa vaan fuusioyhtiön omaisuutta. Fuusioyhtiö toimii aravalakien mukaisesti, muun muassa hankkien lisää asuntoja, rahoittaen toimintansa vuokralaisilta kerättävillä vuokrilla, joiden enimmäismäärän määräävät aravarajoituslain mukaiset yhtiön kustannukset. Vuokralaiset maksavat asumisestaan vuokraa, jolla yhtiö rahoittaa muun ohella uudistuotantoaan. Vuokralaiset ovat velvollisia maksamaan tämän, siis muun muassa aravarajoituslain 7.1 §:n mukaisen rahoitusosuuden, sisältämän vuokran niin kauan kuin ovat vuokrasopimussuhteessa fuusioyhtiöön. Tämä on koko aravajärjestelmän tarkoitus, ja tällä tavalla nykyiset 21 aravayhtiötä ovat koko ajan toimineet. Näin ollen vastaajien käsitys siitä, että vuokralaiset rahoittavat nyt tai fuusion jälkeen muiden veronmaksajien hyväksi kaupungin omaisuuden kartuttamista, on vailla perusteita.

Vastoin valittajien käsitystä kaupunginvaltuusto ei myöskään ole antanut valtuuksia vuokrien nostamiseen valituksessa mainituilla määrillä tai ”ylimääräisten vuokrien” keräämiseen uudistuotantoa varten. Valtuusto on päättänyt, että vuokrien aravarajoituslain 7.2 §:n mukaisen tasauksen vaikutuksia yksittäiseen asuntoon rajataan siten, että yhdenkään asunnon vuokra ei tasauksen vuoksi nouse viiden vuoden aikana mainittua enempää.

Näin ollen Helsingin kaupunki katsoo, ettei valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Yhtiöjärjestyksenvastaisuus

Valittajat katsovat valituskirjoituksessaan, että fuusioyhtiö kerää korotettuja vuokria rakentaakseen uudisrakennuksia, mistä aiheutuvaa omaisuuden lisäystä voidaan pitää voittona. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tarkoituksena ei kuitenkaan ole tuottaa voittoa, joten kaupunginvaltuuston päätös on ristiriidassa yhtiön yhtiöjärjestyksen kanssa.

Helsingin kaupunki toteaa, että kaupunginvaltuuston hyväksymässä yhtiöjärjestysluonnoksessa määrätään, ettei yhtiön tarkoituksena ole tuottaa voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen (2.1 §). Koska yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille, yhtiö ei jaa osinkoa. Varoja vapaan oman pääoman rahastosta jaettaessa, osakepääomaa alennettaessa, omia osakkeita hankittaessa ja lunastettaessa sekä yhtiötä purettaessa ja rekisteristä poistettaessa varat käytetään yhtiön toimialan mukaiseen tai sitä vastaavaan käyttöön osakeyhtiölain mukaisesti (10 §).

Yhtiön tarkoituksena ei näin ole tuottaa voittoa tai jakaa voitonjakokelpoisia varoja osakkeenomistajien hyödyksi. Yhtiöjärjestyksessä kuitenkin todetaan myös, että mahdollinen voitto, mikä toiminnasta saattaa jonain tilivuonna kertyä, pidetään yhtiössä. Voiton saaminen osakeyhtiöoikeudessa tarkoitetulla tavalla ei ole, eikä voikaan olla, kiellettyä.

Yhtiön voiton tavoittelemisen estää yhtiöjärjestyksen lisäksi aravarajoituslain 7.1 §, jonka perusteella yhtiön keräämät vuokrat eivät saa ylittää hyväksyttäviä kustannuksia. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat edellä mainitulla tavalla myös menot, jotka aiheutuvat asuntojen hankinnasta, joten uudisrakennusten rakennuttamisen tuomaa varallisuuden lisäystä ei voida pitää yhtiöjärjestyksessä tarkoitettuna voittona. Näin ollen valtuuston päätös vuokrien tasaamisesta ja käyttämisestä ei tarkoita, että fuusioyhtiö alkaisi tavoitella voittoa toiminnallaan, jolloin päätös ei myöskään ole yhtiön yhtiöjärjestysluonnoksen vastainen.

Helsingin kaupunki katsoo täten, ettei kaupunginvaltuuston päätös ole ristiriidassa yhtiön yhtiöjärjestysluonnoksen kanssa. Valtuuston päätös ei tältäkään osin ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen.

Johtopäätökset Yllä mainituilla perusteilla Helsingin kaupunki katsoo, että vastoin valittajien käsitystä kaupunginvaltuuston päätös 20.10.2010, 230 § ei ole lainvastainen eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa. Helsingin hallinto-oikeuden tulisi näin ollen käsitellä valitusta siten, että sen tulisi puutteelliseen valmisteluun perustuva väite tutkittuaan hylätä sekä perustuslain, aravarajoituslain ja tulevan yhtiön yhtiöjärjestyksen rikkomiseen perustuva väite ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille valitusvastineen laatimista varten.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Valitus kaupunginvaltuuston päätöstä Helsingin kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämisestä ja tehokkaammasta hallinnosta
	Liite 2	Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Xxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx valituksesta koskien kaupunginvaltuuston päätöstä... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Xxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston 20.10.2010 (230 §) tekemästä päätöksestä, joka koskee Helsingin kaupungin omistamien aravarahoitteisten asuinkiinteistöyhtiöiden yhdistämistä ja tehokkaampaa hallintoa. Valittajat katsovat, että kaupunginvaltuusto on mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja tehnyt laittoman päätöksen, joka perustuu puutteelliseen valmisteluun. Lisäksi valittajat katsovat, että kaupunginvaltuusto on päätöksessä antanut kaupunginhallitukselle valtuudet rikkoa aravarajoituslakia, perustuslakia ja perustettavan yhtiön yhtiöjärjestystä. Valitus kokonaisuudessaan on asian liitteenä.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää Helsingin kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon mainitun valituksen johdosta. Samalla kaupunginhallitukselle varataan kaupungin puhevallan käyttäjänä tilaisuus antaa selityksensä asiassa.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on antanut asian johdosta lausuntonsa. Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on oikeuspalvelujen lausunnon mukainen.

GOVINIUKSEN TALON PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1891

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 24.9.2010 päivätyn Goviniuksen talon peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 2 174 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on toukokuun 2010 kustannustasossa arvonlisäverottomana viisi miljoonaa euroa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Helsingin Leijona Oy:lle, kiinteistöviraston tonttiosastolle ja tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 24.9.2010
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan muistio 5.10.2010
	Liite 3	Goviniuksen talon peruskorjauksen hankesuunnitelma - päätöshistoria

Tiivistelmä Elefanttikorttelin K4 eteläosassa sijaitseva Goviniuksen talo on yksi kaupungin omistamien keskustakorttelien elävöittämisen aloitushankkeista. Goviniuksen talon tilat ovat tällä hetkellä kiinteistöviraston tontti- ja kansliaosaston käytössä. Nämä kaupungin hallintotilat korjataan ehdotetun hankesuunnitelman mukaan ulosvuokrattaviksi liike- ja toimistotiloiksi. Peruskorjauksen jälkeen rakennus on tarkoitus vuokrata kaupungin omistamalle Helsingin Leijona Oy:lle, joka vuokraa tilat edelleen kaupunginhallituksen hyväksymän kiinteistökehityssuunnitelman mukaisesti.

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Goviniuksen talo on yksi aloitushankkeista keskustakortteleiden elävöittämisessä. Rakennus peruskorjataan hankesuunnitelman mukaan hallintokäytössä olevasta toimistorakennuksesta ulosvuokrattavaksi liike- ja toimistorakennukseksi kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksymän torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman mukaisesti.

Tontin nykyinen asemakaava no 8980 on vuodelta 1988. Korttelin nro 4 tontti nro 9 on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH) ja rakennukset suojeltu sr-merkinnällä. Asemakaavan mukaan ensimmäisen kerroksen tilat ja näihin liittyvät 2. kerroksen tilat saa varata liiketiloiksi. Kaupunginhallitus päätti lisäksi 20.9.2010 puoltaa Goviniuksen taloa koskevaa poikkeuslupahakemusta, jolla rakennuksen 2. kerros voidaan muuttaa itsenäiseksi liiketilaksi tai ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi sekä 3. kerros ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi.

Hankesuunnitelma Goviniuksen talon peruskorjauksesta on laadittu 24.9.2010 päivätty hankesuunnitelma. Hankesuunnittelu on tilattu HKR - Rakennuttajalta ja suunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa.

Rakennuksen talotekniikka uusitaan kokonaan. Julkisivut ja vesikatto korjataan ja piha rakennetaan oleskelu- ja tapahtumapihaksi. Rakennuksesta tehdään esteetön ja siihen rakennetaan uusi hissi. Pihalle
tulee uusi yksikerroksinen siipirakennus, jossa on liiketiloja.

Hankesuunnitelman tekniset selostukset on koottu erilliseksi liitteeksi.

Hankkeen laajuus ja kustannukset

Hankkeen laajuus on 2 174 brm² (1 320 htm²) ja rakennuskustannukset ennusteen mukaan viisi miljoonaa euroa arvonlisäverottomana toukokuun 2010 hintatasossa, eli yksikkökustannuksina 2 300 euroa/brm² ja 3 800 euroa/htm².

Rakennuksen vuokraaminen

Peruskorjauksen jälkeen tilakeskus vuokraa rakennuksen edelleen Helsingin Leijona Oy:lle, joka vuokraa liike- ja toimistotilat yksityisille yrityksille kiinteistökehityssuunnitelman mukaisesti.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	12,85 euroa/htm²/kk (korko 0 %)
ylläpitovuokra		2,72 euroa/htm²/kk (v. 2010 tasossa) eli
yhteensä	15,57 euroa/htm²/kk (takaisinmaksuaika 30 vuotta)

Laskennallisesti kohteessa on 1 320 m² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Vuokra-ajaksi on määritelty 30 vuotta. Siten kuukausivuokra on noin 20 552 euroa ja vuosivuokra noin 246 629 euroa.

Vuokra määräytyy kustannuslaskennan pohjalta kaupunginhallituksen päätöksellään 30.11.2009 määrittelemän vuokranmaksuperusteen mukaan, jossa pääoman korko Helsingin Leijona Oy:lle on 0 %.

Nykyinen käyttö, korvaavat tilat ja peruskorjauksen aikataulu

Kaupunginhallituksen 30.11.2009 tekemän päätöksen mukaan rakennustöiden tulisi alkaa nyt kiinteistöviraston käytössä olevissa tiloissa Elefanttikorttelin K4 eteläosassa kuluvan vuoden toukokuun alussa.

Kaupunginhallituksen 8.11.2010 tekemän päätöksen mukaan kiinteistöviraston tontti- ja kansliaosastot muuttavat nyt hallintokeskuksen oikeuspalveluiden käytössä oleviin vuokratiloihin osoitteessa Fabianinkatu 27 - 29 B sen jälkeen, kun oikeuspalvelut on muuttanut takaisin kaupungintalokortteleihin Kiseleff & Sunnin -taloon peruskorjattuihin tiloihin.

Kiseleffin talon peruskorjauksen aikataulusta johtuen muutto on kuitenkin mahdollista aikaisintaan toukokuussa 2011, minkä jälkeen on vielä tarpeen tehdä Fabianinkadun tiloihin kiinteistöviraston käytön edellyttämät muutokset.

Tämän aikataulun mukaan kiinteistöviraston Katariinankadulla nyt olevat yksiköt pääsevät muuttamaan heinäkuussa 2011, jolloin rakennustyöt Goviniuksen talossa voivat alkaa elokuussa 2011 ja työ valmistua toukokuussa 2012.

Kaupunginhallitus päätti 30.11.2009 myös, että Elefanttikorttelin K4 pohjoisosan peruskorjausten rakennustöiden tulisi alkaa 1.10.2011. Tältä osin rakentamisaikataulua on sittemmin tarkistettu tilannetta vastaavasti.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2010 - 2014 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2011 - 2012 toteutettavana hankkeena.

Suunnitelman mukaan rakentaminen alkaa elokuussa 2011 ja työ valmistuu toukokuussa 2012.

Lausunto Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että kyseiset tilat peruskorjataan ulosvuokrattaviksi liike- ja toimistotiloiksi. Kyseessä on aloitushanke kaupungin omistamien keskustakortteleiden käytön monipuolistamisessa.

Hankkeen laajuus on 2 174 brm² (1320 htm²) ja rakentamiskustannukset viisi miljoonaa euroa kustannustasossa 5/2010.

Vuoden 2011 talousarviossa hankkeelle on varattu viisi miljoonaa euroa vuosille 2010 - 2012.

Hankkeen aikataulu on suunniteltava niin, että rakentaminen voisi alkaa 1.8.2011.

Talous- ja suunnittelukeskus on ohjannut suunnittelua torikortteleiden kehittämisen johtoryhmässä ja puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti.

Esittelijän kannanotto Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

NIMISTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2011-19

KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on mm. valmistella asemakaavojen nimikysymyksiä ja antaa lausuntoja nimiasioissa. Toimikuntaan suostumuksensa mukaisesti kuuluvat seuraavat henkilöt:

puheenjohtajaksi

1 asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

varapuheenjohtajaksi

2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

jäseniksi

3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian maisteri Helinä Uusitalo, suomen kieli ja nimistönhuolto

5 filosofian maisteri Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistöntutkimus

6 valtiotieteiden maisteri Maunu Harmo, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 dosentti, filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia

9 kulttuuritoimittaja, Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta

ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi

1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

2 toimistopäällikkö, valtiotieteiden maisteri Rikhard Manninen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus

5 tutkija, filosofian maisteri Leila Mattfolk, ruotsin kieli ja nimistönhuolto

6 valtiokalenterin toimittaja, filosofian maisteri Anton Eskola, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Jussi Pullinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 alumniasiamies, filosofian maisteri Pia Österman, Helsingin historia ja kulttuurihistoria

9 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Veera Luoma-aho, media ja suomalainen yhteiskunta

sekä sihteeriksi

nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja nimistötoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kuntalain 17 §:n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat.

Khn asettamien johtokuntien ja toimikuntien jäsenet valitaan Khn toimikaudeksi. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole.

Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Khs valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Khs on viimeksi 9.2.2009 asettanut nimistötoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella asemakaavojen kadunnimistöehdotuksia sekä kaupunginosien ja niiden osa-alueiden, saarien, puistojen, ulkoilualueiden, laiturien, siltojen, koulujen, sairaaloiden ym. laitosten sekä liikennepysäkkien nimikysymyksiä, seurata nimistön kehitystä myös välittömästi kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa sekä tehdä kaupungin toimielinten ja viranomaisten pyynnöstä ehdotuksia ja antaa lausuntoja nimikysymyksissä.

Nimistötoimikunnan kokoonpano kaudella 2009 - 2010 on ollut seuraava:

1 puheenjohtajana asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

2 varapuheenjohtajana suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

sekä jäseninä:

3 yksikön päällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian maisteri Pirjo Mikkonen, suomen kieli ja nimistön huolto

5 filosofian maisteri Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistön tutkimus

6 valtiotieteiden maisteri Maunu Harmo, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 tutkija, filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia

9 päätoimittaja, valtiotieteiden maisteri Veera Luoma-aho, media ja suomalainen yhteiskunta

ja henkilökohtaisina varajäseninä:

1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

2 toimistopäällikkö, valtiotieteiden maisteri Rikhard Manninen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus

5 filosofian tohtori h.c. Mikael Reuter, ruotsin kieli ja nimistönhuolto

6 valtiokalenterin toimittaja, filosofian maisteri Anton Eskola, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 uutispäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Jussi Niemeläinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 alumniasiamies, filosofian maisteri Pia Österman, Helsingin historia ja kulttuurihistoria

9 toimitussihteeri Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta

sekä sihteerinä

nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Khs on lisäksi 8.2.2010 päättänyt valita varajäsen Jussi Niemeläisen tilalle uudeksi varajäseneksi Jussi Pulliaisen 1.3.2010 lukien.

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011 - 2012

Khs 2011-88

KAJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen asuntotuotantotoimikunnan sekä nimetä siihen seuraavat jäsenet:

1 Tuomas Rantanen, Vihreät, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen_____________)

2 ____________, Kok., varapuheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Kalle Loukamo)

3 ____________, Vihreät (henkilökohtainen varajäsen __________)

4 Jaana Närö, Kok. (henkilökohtainen varajäsen Johanna Eiramo)

5 Jarmo Laaksonen, SDP (henkilökohtainen varajäsen Heikki Kehälinna)

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa kuulemaan pysyvinä asiantuntijoina apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilää, apulaiskaupunginsihteeri Miliza Ryötiä hallintokeskuksesta, osastopäällikkö Juhani Tuuttilaa kiinteistövirastosta, asemakaavapäällikkö Olavi Veltheimia kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupungininsinööri Raimo K. Saarista rakennusvirastosta sekä rahoitusjohtaja Tapio Korhosta, kehittämispäällikkö Markus Härkäpäätä ja suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkistä talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikuntaan nimetyille, pysyvinä asiantuntijoina kuultaville ja heidän edustamilleen virastoille sekä asuntotuotantotoimistolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

ESITTELIJÄ Asuntotuotantotoimikunnan toimiala johtosäännön 1 §:n mukaan on seuraava:

”Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja sen alainen Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.”

Kuntalain 17 §:n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimi-kunnat.

Khs valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Khs on viimeksi asettanut asuntotuotantotoimikunnan 9.2.2009 ja nimennyt siihen seuraavat henkilöt:

Tuomas Rantanen, Vihreät, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Anni Mikkelson), Ilkka J. Kari, Kok., varapuheenjohtaja (Kalle Loukamo), Inka Kanerva, Vihreät, (Sampsa Karhunen, 6.9.2010 lähtien Laura Yrjänä), Jaana Närö, Kok. (Johanna Eiramo) ja Jarmo Laaksonen, SDP (Heikki Kehälinna).

Toimikunta on päättyvänä toimikautena kuullut pysyvinä asiantuntijoina apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilää, virastopäällikkö Mikael Nordqvistia kiinteistövirastosta, virastopäällikkö Tuomas Rajajärveä kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilaista (29.8.2010 saakka) ja kaupungininsinööri Raimo K. Saarista (30.8.2010 lähtien) rakennusvirastosta sekä rahoitusjohtaja Tapio Korhosta, kehittämispäällikkö Markus Härkäpäätä ja suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkistä talous- ja suunnittelukeskuksesta.



Kokousaika	24.1.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Palkattavan henkilöstön määrä	n. 160 henkilöä
Palkkakuukaudet	n. 352 kuukautta
Palkkakustannukset	634 400 euroa
Työvaatetus, välineistö, kuljetus, jätevesi-maksut, hankkeen mainonta	195 600 euroa
Kulut yhteensä	830 000 euroa

jäseniksi:	varajäseniksi:
henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus	tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio, talous- ja suunnittelukeskus
henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Nuuttila, Helsingin Energia	hallintopäällikkö Outi Karsimus, kaupunkisuunnitteluvirasto
sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, sosiaalivirasto	kehittämisjohtaja Paula Sermilä, opetusvirasto
strategiapäällikkö Marko Karvinen, talous- ja suunnittelukeskus	erityissuunnittelija Sakari Uutela, talous- ja suunnittelukeskus
professori Kirsimarja Blomqvist, Lappeenrannan teknillinen yliopisto	johtava rehtori Taina Törmä, suomenkielinen työväenopisto

LIITTEET	Liite 1	Rakennusrahastosuorituksen suorituspyyntö 12.1.11
	Liite 2	Rahoitusjärjestelytilanteet kumulatiivinen 31.1.11

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja liitteineen

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12014 (Käpylän tontti 821/2)
	Liite 2	Käpylän tontin 821/2 rakennuskiellon ... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12029 (Repossaari Laajasalossa)
	Liite 2	Laajasalon Repossaaren rakennuskiellon ... - päätöshistoria