KÄYTÖSTÄ POISTUNEEN AJONEUVOKALUSTON LAHJOITUKSET SOPIMUSPALOKUNNILLE

Khs 2011-1121

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pelastuslautakunnan lahjoittamaan alla olevan listan mukaisen ajoneuvokaluston sopimuspalokunnille ehdolla, että luovutusasiakirjoihin liitetään ehto, jonka mukaan kaupunki ei vastaa luovutetun omaisuuden toimivuudesta, ominaisuuksista eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

- Mercedes- Benz VITO KASTEN 115 CDI, vuosimalli 2004, rekisterinumero MHG-629 (huoltonumero A 56), auton käypä arvo on n. 8 000 euroa, lahjoitetaan OULUNKYLÄN VPK:lle

- Scania G82MD/3800, vuosimalli 1983, rekisterinumero ARV-681 (huoltonumero A 72), auton käypä arvo on n. 4 000 euroa, lahjoitetaan HAAGAN VPK:lle

- Volkswagen Transporter 2,5 TDI, vuosimalli 2001, rekisterinumero JEP- 438 (huoltonumero A 88), auton käypä arvo on n. 4 000 euroa, lahjoitetaan LAAJASALON VPK:lle

- Sisu SK 250 CKH (koukkulavalaitteella ja säiliölavalla), vuosimalli 1992, rekisterinumero CBB-881 (huoltonumero A 102), auton käypä arvo on n. 12 000 euroa ja säiliölavan n. 3 000, lahjoitetaan LAAJASALON VPK:lle

- Volkswagen Transporter 2,5 TDI, vuosimalli 2002, rekisterinumero ZPF-807 (huoltonumero A 160), auton käypä arvo on n. 5 000 euroa, lahjoitetaan TAPANILAN VPK:lle

Lahjoitettavien autojen ja säilölavan käypä arvo on yhteensä n. 36 000 euroa

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle, taloushallintopalvelulle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle (Ari Hietamäki).

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567

LIITE

Pelastuslautakunnan esitys 24.5.2011

ESITTELIJÄ Pelastuslautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 24.5.2011 oikeudesta lahjoittaa alla olevan listan mukainen ajoneuvokalusto sopimuspalokunnille.

- Mercedes- Benz VITO KASTEN 115 CDI, vuosimalli 2004, rekisterinumero MHG-629 (huoltonumero A 56), auton käypä arvo on n. 8 000 euroa, lahjoitetaan OULUNKYLÄN VPK:lle

- Scania G82MD/3800, vuosimalli 1983, rekisterinumero ARV-681 (huoltonumero A 72), auton käypä arvo on n. 4 000 euroa, lahjoitetaan HAAGAN VPK:lle

- Volkswagen Transporter 2,5 TDI, vuosimalli 2001, rekisterinumero JEP- 438 (huoltonumero A 88), auton käypä arvo on n. 4 000 euroa, lahjoitetaan LAAJASALON VPK:lle

- Volkswagen Transporter 2,5 TDI, vuosimalli 2002, rekisterinumero ZPF-807 (huoltonumero A 160), auton käypä arvo on n. 5 000 euroa, lahjoitetaan TAPANILAN VPK:lle

Lahjoitettavien autojen ja säilölavan käypä arvo on yhteensä n. 36 000 euroa

Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden lahjoitusohjeiden (Khs 30.5.2005) mukaan kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vastikkeettomasta tai alle käypää arvoa tapahtuvasta luovuttamisesta mikäli kerrallaan luovutettavan omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa.

HELSINGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Khs 2011-1047

STJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä tämän asian liitteinä olevat suomenkielisen esiopetuksen suunnitelman ”Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011” ja vastaavan ruotsinkielisen esiopetuksen suunnitelman ”Läroplan för förskoleundervisningen i Helsingfors 2011”.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaostolle, opetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle ja opetuslautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011
	Liite 2	Läroplan för förskoleundervisningen i Helsingfors 2011
	Liite 3	Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaalilautakunta ja opetuslautakunta ovat omalta osaltaan hyväksyneet esiopetuksen opetussuunnitelmat ja esittävät niitä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäviksi. Ennen lautakuntia suunnitelmat ovat hyväksyneet sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaosto sekä opetuslautakunnan suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto.

Helsingin esiopetusta koskeva opetussuunnitelma perustuu esiopetuksesta annettuun lainsäädäntöön ja opetushallituksen antamiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetusta annetaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Se on perusopetuslain alaista opetusta, johon sovelletaan päivähoitolakia, kun opetus annetaan päiväkodissa. Helsingissä esiopetusta järjestetään pääasiassa päiväkodeissa, mutta myös joissakin kouluissa.

Kaupunginhallitus on vahvistanut edellisen esiopetuksen opetussuunnitelman 17.12.2001.

Perusopetuslakiin tulleiden muutosten (eduskunta 24.6.2010, n:o 642) ja opetushallituksen uusitun esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2.12.2010) myötä Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma on syytä ajantasaistaa vastaamaan uudistunutta lakia ja uusia perusteita.

Perusopetuslakiin ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulleet muutokset koskevat erityisesti esiopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämistä sekä niihin liittyviä päätöksiä ja prosesseja, oppilashuoltoa, henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojen saantia ja luovuttamista.

Esiopetuksen opetussuunnitelman muutokset on laadittu yhteistyössä sosiaaliviraston ja opetusviraston kesken.

Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja periaatteet Helsingissä, esiopetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt, keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön sisältö, oppilashuollon järjestäminen sekä esiopetuksen tuki ja tukimuodot. Helsingin opetussuunnitelmaan on tehty em. lain edellyttämät muutokset. Helsingin esiopetussuunnitelmassa muutokset näkyvät luvuissa yhteistyö ja oppilashuolto sekä kasvun ja oppimisen tuki ja tukimuodot esiopetuksessa.

Lakimuutoksen vaatimien muutosten lisäksi Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan paremmin nykyisiä varhaiskasvatuksen lähtökohtia. Muutoksia on tehty seuraaviin kohtiin:

- Eheyttävä opetus – kuvio on päivitetty

- Maininta tieto- ja viestintätekniikasta sekä mediaympäristön huomioimisesta on lisätty

- Arviointiosuutta on muokattu niin, että pedagoginen dokumentointi on ajantasaistettu vastaamaan nykypäivän näkemyksiä ja painopistettä on muutettu enemmän toiminnan sisällön arvioinnin suuntaan

- Ruokailuun ja ruokakulttuuriin liittyvä maininta on lisätty terveyskohtaan

- Yhteistyötä kodin, koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa on tarkennettu

- Turvallisuus-lukuun on lisätty muun muassa kiusaamisen ehkäisyyn liittyvä maininta

- Monikulttuuristen lasten esiopetusta koskevat asiat on siirretty yläluvun Esiopetuksen lähtökohdat Helsingissä alle omaksi alaluvukseen. Lisäksi monikulttuuristen lasten esiopetus on käsitelty kohdissa Kieli ja vuorovaikutus sekä Kodin kanssa tehtävä yhteistyö.

./. Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Vastaava ruotsinkielinen suunnitelma on liitteenä 2. Päätöshistoria on liitteenä 3.

VUODEN 2010 HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN JA MATALAPALKKATUEN SEURANTA

Khs 2011-1198

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vuonna 2010 henkilöstömäärärahalla ja matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden loppuraportit.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITTEET	Liite 1	Loppuraportti henkilöstömäärärahalla (5 milj. euroa) toteutetuista hankkeista 2010
	Liite 2	Henkilöstömääräraha -hankeyhteenvetotaulukko
	Liite 3	Loppuraportti matalapalkkatuella (1 mij. euroa) toteutetuista hankkeista vuonna 2010
	Liite 4	Matalapalkkatuki -hankeyhteenvetotaulukko

ESITTELIJÄ

Henkilöstömäärärahalla ja erityislakiin perustuvalla matalapalkkatuella toteutettujen hankkeiden loppuraportit vuodelta 2010 ovat valmistuneet.

Henkilöstömääräraha

Henkilöstömäärärahaa myönnettiin talousarvion kohdalta 4 52 08
käytettäväksi seuraaviin tarkoituksiin:

– Kannustuslisät strategiaohjelman tukemiseen

– Henkilöstön saatavuus

– Uusien toimintatapojen kehittäminen

Yhteensä rahoitusta myönnettiin 5 milj. euroa. Tällä määrärahalla toteutettiin 7 hanketta, joista suurin osa toteutettiin keskitetysti henkilöstökeskuksesta ohjaten. Kokonaisuudessaan määrärahaa käytettiin 4 536 074 euroa eli 91 % koko myönnetystä rahoituksesta.

Kaupungin strategiaohjelmaa tukevien kannustuslisien ja niistä aiheutuviin henkilösivumenoihin myönnettiin 3 000 000 euroa. Määrärahasta myönnettiin henkilöstökeskuksen ohjeistuksen perusteella eri virastoissa ja liikelaitoksissa kannustuslisiä 2 653 713 eurolla eli 88,5 % alkuperäisestä määrärahasta.

Henkilöstön saatavuus käsitti neljä henkilöstökeskuksen johtamaa hanketta, joihin myönnettiin 1 520 000 euroa määräraha. Siitä käytettiin yhteensä 1 398 073 euroa eli 92 %. Hankkeet koskivat, työperusteisen maahanmuuton tukemista, ruotsinkielisten lähihoitajien kouluttamista päivähoitoon, maahanmuuttajien urapolkujen kehittämistä sekä avainhenkilöiden osaamisen siirtämistä seuraajille.

Uusien toimintatapojen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 330 000 euroa, josta käytettiin 264 996 euroa eli 80,3 %. Nämä hankkeet toteutettiin henkilöstökeskuksessa (Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto) ja terveyskeskuksessa (työ- ja toimintaprosessien uudistaminen)

Matalapalkkatuella rahoitetut hankkeet

Erillislakiin perustuvaa matalapalkkatukea käytettiin vuonna 2010 henkilöstöstrategiaa tukeviin hankkeisiin, joihin myönnettiin yhteensä 1 milj. euron määräraha. Matalapalkkatuella toteutettiin kahdeksan hanketta, joista Monimuotoisuuden johtamishaasteet – ohjelmaan sisältyi lukuisia alihankkeita. Määrärahasta käytettiin 805 413 euroa eli 81 % myönnetystä määrärahasta.

Henkilöstömäärärahalla ja matalapalkkatuella toteutetuista hankkeista on tarkemmat tiedot ja arviot liitteissä.

Määrärahoilla saatiin aikaan useita kehittämishankkeita, joiden toteuttaminen ilman erillisrahoitusta ei olisi ollut mahdollista. Niistä saatiin hyviä kokemuksia ja niiden tuloksia voidaan suurelta osin hyödyntää jatkossakin.

Matalapalkkatuen mahdollistanut laki oli päättymässä vuoden 2010 lopussa ja myös henkilöstömäärärahan käytöstä oli suunnitelma vuoden 2010 loppuun asti. Erillisrahoituksen loppuminen aiheutti sen, että monet hankkeet olivat lopettamisvaiheessa ja useista niistä jäi rahaa käyttämättä enemmän kuin aikaisempina vuosina.

VALLILAN TEOLLISUUSALUEEN STURENKADUN POHJOISENPUOLEISEN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12055)

Khs 2011-1177

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 22. kaupunginosan (Vallila) kortteleiden nro 689, 691–693, 695, 696, 699, 700, 703 ja 707, korttelin nro 694 tonttien nro 21, 24 ja 25 sekä korttelin nro 697 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 1.9.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12055 (Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoisenpuoleinen alue)
	Liite 2	Vallilan teollisuusalueen Sturenkadun pohjoisenpuoleisen ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Alue käsittää päätösehdotuksessa mainitun alueen. Aluetta rajaavat Sturenkatu, Teollisuuskatu, Kumpulantie, Mäkelänkatu, Elimäenkatu, Mäntsäläntie, Nilsiänkatu, Lemunkuja, Nokianpuisto ja Nokiankuja.

Nykyinen maankäyttö Vallilan teollisuusalue on monipuolinen työpaikka-alue, jonka rakennuksista osa on edelleen perinteisessä teollisuuskäytössä. Alueelle on sijoittunut myös taiteilijayhteisöjä, graafista teollisuutta, varastomyyntiä, vartiointiyrityksen toimintoja, koulutustiloja, työpajoja ja toimistotiloja. Alueella on yksi rakentamaton tontti.

Alueen vanhin rakennus on vuodelta 1927. Huomattava osa rakennuksista on valmistunut 1930-luvulla ja 1990-luvulla. Vallilan teollisuusalueen suojelutavoiteselvityksessä (kaupunginmuseo, 2000) esitetään useita tehdasrakennuksia suojeltavaksi.

Taustaa Kvsto päätti 1.9.1999 muuttaa 22. kaupunginosan (Vallila) asemakaavaa. Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi Khn 10.8.2009 tekemällä päätöksellä 1.9.2011 saakka.

Yleiskaava Kvston 26.11.2003 hyväksymässä yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi, jota kehitetään tuotannon, varastoinnin, palvelu- ja toimistokäyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Yksi tontti (697/1) on yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaava Lähes koko Vallilan teollisuusalueen kattava asemakaava on vahvistettu 23.1.1984, tonttien 693/22 ja 24 asemakaava 24.5.1985 ja tontin 691/19 asemakaava 24.5.1995.

Teollisuus- ja varastotonttien rakennusoikeus on tehokkuusluvulla ilmaistuna e = 2.3–3.8, jonka lisäksi on sallittu maanalaista kerrosalaa e = 0.5 tehokkuudella. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää tontilla tapahtuvalle toiminnalle välttämättömiin toimisto- ja vastaaviin tiloihin enintään 35 % ja tontilla tapahtuvaan toimintaan liittyviä tutkimus- ja opetustiloja saa tontin rakennetusta kerrosalasta olla enintään 10 % edellä mainittujen toimistotilojen lisäksi.

Muut päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.11.2000 Vallilan teollisuus-alueen Sturenkadun pohjoispuolisen alueen suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan tontit muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), liike- ja myymäläkerrosala ja rakennusoikeudet säilytetään ennallaan ja suojelumääräykset ajanmukaistetaan. Vanhan rakennuksen suojelun yhteydessä voidaan tontin rakennusoikeutta tarkistaa. Autopaikkanormi on vähintään 1 autopaikka/280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/120 k-m² tonttikohtaisilla paikoilla, keskitetyssä pysäköinnissä (pysäköintiluola) enintään 1 autopaikka/170 k-m².

Suunnittelutilanne Alueen tonteille on tehty yritysten hankkeiden edellyttämiä asemakaavoja ja maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaava. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksia on voitu tarvittaessa toteuttaa rakennusvalvonnan yhteistyössä kaavoittajan kanssa myöntämillä luvilla tekeillä olevan asemakaavan tavoitteiden mukaisesti. Alueen kaavoitustyö on kaupunkisuunnitteluviraston tämän vuoden toimintasuunnitelmassa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi edellä mainitun alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 1.9.2013 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 12055/26.5.2011).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

OOPPERATALOLLE JOHTAVAN TONTTILIITTYMÄN NIMEÄMINEN OOPPERANKUJAKSI

Khs 2011-1107

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsinginkatu 56:n ja 58:n välissä sijaitsevan, Oopperatalolle johtavan tonttiliittymän Suomen Kansallisoopperan mukaan nimellä Oopperankuja – Operagränden.

Khs päättänee lisäksi kehottaa kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa saattamaan nimen kartta-aineistoon ja tekemään muut osoitepäätökseen liittyvät toimenpiteet ja tiedottamaan niistä.

Vielä Khs päättänee kehottaa rakennusvirastoa huolehtimaan Oopperankuja - Operagränden kadunnimikilpien valmistuksesta ja kiinnittämisestä Suomen Kansallisoopperan kanssa sovittavana ajankohtana.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille, kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle, nimistötoimikunnalle, HSY vesihuollolle, Helsingin hätäkeskukselle, Suomen kansallisoopperalle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Aloite
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kaupunginhallituksen nimistötoimikunnan lausunto 18.8.2010
	Liite 4	Oopperatalolle johtavan tonttiliittymän nimeäminen Oopperankujaksi - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Suomen Kansallisooppera esittää 11.8.2010, että Helsinginkadulta Oopperatalolle johtava Suomen Kansallisoopperalle kuuluva tonttiliittymä nimettäisiin virallisesti esimerkiksi Oopperankujaksi. Oopperatalolla on useita sisäänkäyntejä, joten asiakkaiden opastamista helpottaisi, jos tämä Töölönlahden puoleinen tonttiliittymä olisi nimetty. Nimeäminen auttaisi myös autonavigaattoreiden käyttäjiä, sillä autolla ei pääse lainkaan Oopperatalon pääsisäänkäynnin luo. Tonttiliittymän nimeämisellä voitaisiin lisäksi juhlistaa tärkeää merkkipaalua, sillä vuonna 2011 tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen Kansallisoopperan edeltäjän, Kotimaisen Oopperan, perustamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan mm, että Oopperatalon saattoliikenne on tarkoitettu kulkemaan Helsinginkadun puoleisesta tonttiliittymästä. Liittymän osoite on Helsinginkatu 58. Kansallisoopperan kokemusten mukaan Helsinginkadun osoite ei riittävän hyvin ole opastanut ajoneuvoliikennettä käyttämään Töölönlahden puoleista liittymää. Kansallisoopperalta on puuttunut yksiselitteinen osoite, johon saattoliikenne olisi voitu ohjata. Katua muistuttavan ja Helsinginkadusta liikennevalo-ohjauksella risteävän tonttiliittymän oma nimi kertoisi Oopperatalolle saapuvalle autoliikenteelle täsmällisen osoitteen, johon pyrkiä.

Nimistötoimikunta käsitteli Kansallisoopperan aloitetta 18.8.2010 ja piti ehdotusta kannatettavana. Nimistötoimikunnan mielestä tilannetta voidaan verrata aiempiin vastaaviin tapauksiin (esim. Ateneuminkuja ja Mercatorinkuja); myös näissä tapauksissa tontinsisäisiä kulkuväyliä on nimetty orientoinnin ja paikkojen löytymisen helpottamiseksi. Nimistötoimikunta esitti tonttiliittymälle nimeä Oopperankuja–Operagränden ja perusteli nimeämistä Suomen Kansallisoopperan mukaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto yhtyi esitykseen ja esittää lisäksi, että nimi vahvistetaan kaupunginhallituksen päätöksellä ilman asemakaavan laatimista ja että kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto saattaisi nimen kartta-aineistoon ja rakennusvirasto huolehtisi Oopperankujan kadunnimikilpien valmistuksesta ja kiinnittämisestä Suomen Kansallisoopperan kanssa sovittavana ajankohtana.

Esittelijä toteaa lopuksi, että 1.1.2009 lukien katujen ja muiden yleisten alueiden nimeämismuutokset on voitu tehdä myös kuntalain mukaisesti muuttamatta asemakaavaa. Kvsto on 8.12.2010 delegoinut kadunnimien muuttamisesta päättämisen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Ensimmäisestä nimeämisestä päättää edelleen Khs. Esittelijän ehdotus on nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnitteluviraston esitysten mukainen.

SANTAHAMINAN TIENIMISTÖ

Khs 2011-300

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Santahaminan nimistö vahvistetaan liitteen 1 mukaisena.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehotta kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa saattamaan nimistö osoitekäyttöön eli tekemään tarvittavat osoitepäätökset ja tiedottamaan niistä.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote liitteen 1 sisältäen kaikille virastoille ja laitoksille, kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle, nimistötoimikunnalle, HSY:n vesihuollolle, Helsingin hätäkeskukselle sekä rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, pelastuslautakunnalle sekä Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnalle, Kaartin Jääkärirykmentille ja Santahamina-seuralle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Santahaminan nimistö
	Liite 2	Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan esitys 7.2.2011
	Liite 3	Nimistötoimikunnan esitys 10.11.2010
	Liite 4	Santahaminan tienimistö - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunta esitti 7.2.2011 päivätyssä kirjeessään, että kaupunginhallitus hyväksyisi Kaartin Jääkärirykmentin esityksen Santahaminan tiestön nimeämiseksi. Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta totesi, että esitys on valmisteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi lausunnossaan (6.6.2011) asian johdosta mm., että aloite Santahaminan teiden nimeämisestä on tullut Kaartin Jääkärirykmentiltä ja Santahamina-seuralta kesällä 2010. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on valmistellut nimiesitykset Santahaminaan yhteistyössä Kaartin jääkärirykmentin ja Santahamina-seuran kanssa.

Teiden nimeäminen ja merkitseminen maastoon lisää yleistä turvallisuutta ja orientoituvuutta alueella. Saaren vakituisten asukkaiden taholta on esitetty toistuvasti toiveita osoitejärjestelmän parantamisesta. Saarella on vajaat 500 asukasta ja yli 700 työpaikkaa. Tällä hetkellä käytössä oleva osoitteisto, joka on muodostettu alueittain vaihtuvista kirjain- ja numeroyhdistelmistä, ei palvele alueella satunnaisesti vierailevia eikä pelastustoimea riittävällä tavalla. Saaren asukkaat, saarella työskentelevät sekä varusmiehet, saarelle saapuvat vierailijat ja pelastustoimi hyötyvät mantereen tapaan luodusta selkeästi nimetystä ja maastoon ja opaskartalle merkitystä tieverkostosta.

Nimistötoimikunta käsitteli alueen nimistöä kahdessa kokouksessaan 13.10.2010 ja 10.11.2010. Nimistötoimikunta teki 10.11.2010 esityksen 35 kohteen nimeämisestä Santahaminassa.

Nimiesitykset pohjautuvat olemassa olevaan viralliseen nimistöön, epävirallisesti käytössä olleeseen nimistöön sekä alueiden käyttötarkoitukseen, luonnonympäristöön ja historiaan. Kaikkien esitettyjen nimien perustelut on esitetty nimistötoimikunnan pöytäkirjassa 10.11.2010 (87 §, liite).

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Santahaminan tienimistö vahvistettaisiin kaupunginhallituksen päätöksellä ilman asemakaavan laatimista nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti ja että kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto saattaisi nimistön osoitekäyttöön ja rakennusvirasto huolehtisi Santahaminan kadunnimikilpien valmistuksesta ja kiinnittämisestä.

Nimistötoimikunta on esityksessään ilmoittanut olevansa tietoinen siitä, että esitetyn nimistön ruotsinkielisissä nimissä on osittain päällekkäisyyttä seuraavalta osin: Hevostallintie on käännetty ruotsiksi Stallvägen. Munkkiniemessä on Tallikuja – Stallgränd ja Alppilan ja Keski-Pasilan välimaastossa Tallikatu - Stallgatan. Vaikka nimien etuosa Stall esiintyy Helsingissä kolmessa eri päätteisessä paikannimessä, esittelijä ei näe, kuten ei nimistötoimikuntakaan, tarkoituksenmukaisena esityksen palauttamista uuteen käsittelyyn kyseisen seikan vuoksi.

Esittelijän ehdotus on nimistötoimikunnan esityksen ja kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukainen. Ehdotukseen ei kuitenkaan liity kehotusta rakennusvirastolle liittyen nimikilpiin, koska niistä on

Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ilmoittanut kirjeessään huolehtivansa omin toimin.

ERON MYÖNTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ OLLI-PEKKA POUTASELLE

Khs 2011-1226

KAJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Olli-Pekka Poutaselle eron kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön virasta (vakanssinumero 514001) Poutasen siirtyessä vanhuuseläkkeelle 1.2.2012 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa julistamaan liikennesuunnittelupäällikön viran haettavaksi kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 13 §:ssä mainituin liikennesuunnittelupäällikön kelpoisuusvaatimuksin sekä Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin ja nykyisin palkkaeduin.

Pöytäkirjanote Olli-Pekka Poutaselle, kaupunkissuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Eroilmoitus
	Liite 2	Eron myöntäminen kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkö... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti (16.6.2011) esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutaselle eron kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön virasta 1.2.2012 lähtien vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta ja kehottaisi kaupunkisuunnitteluvirastoa käynnistämään viran täyttöön liittyvän hakumenettelyn.

Liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen on jättänyt 9.6.2011 eroanomuksensa kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Poutanen irtisanoutuu liikennesuunnittelupäällikön virasta 1.2.2012 lukien.

Hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 14 §:n mukaan osastopäälliköt valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausunnon.

Viran uudelleen täyttäminen on tarkoituksenmukaista tehdä hyvissä ajoin ennen nykyisen viranhaltijan eläkkeelle jäämistä.

Liikennesuunnittelupäällikkö johtaa kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastoa. Liikennesuunnitteluosasto huolehtii liikennesuunnittelusta, liikennetutkimuksesta ja osaltaan liikenteen ohjauksesta.

Liikennesuunnittelupäällikön pätevyysvaatimus on määritelty kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 13 §:ssä. Liikennesuunnittelupäällikön pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Viran nykyinen kokonaispalkka on 6495 euroa kuukaudessa.

Esittelijän ehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON YLEISKAAVAPÄÄLLIKÖN VALINTA

Khs 2011-1195

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virkaan valtiotieteiden maisteri Rikhard Mannisen 1.10.2011 lukien 6054,55 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että virkaan valitulle asetetaan kuuden kuukauden koeaika.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön valinta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus kehotti 7.2.2011 kaupunkisuunnitteluvirastoa julistamaan yleiskaavapäällikön viran julkisesti haettavaksi kaupunkisuunnitteluviraston johtosäännössä mainituin osastopäällikön pätevyysvaatimuksin ja lisäksi ottaen huomioon mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa on säädetty kaavan laatijan pätevyydestä, Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin sekä nykyisin palkkaeduin. Virka (vakanssinumero 515001) tulee auki nykyisen yleiskaavapäällikön jäädessä eläkkeelle 1.10.2011 lukien.

Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virka on ollut haettavana 20.2. - 14.3.2011 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa,
Hufvudstadsbladetissa ja Arkkitehtiuutisissa sekä kaupungin rekrytointijärjestelmässä.

Yleiskaavapäällikkö johtaa kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastoa. Yleissuunnitteluosasto huolehtii yleiskaavoituksesta, tutkimustoiminnasta, teknistaloudellisesta suunnittelusta sekä seututason yhteistyöstä. Yleiskaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 13 §:n mukaan yleiskaavapäällikön pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Englannin kielen taito ja muu kielitaito katsotaan eduksi.

Muodollisen pätevyyden lisäksi hakuilmoituksessa edellytettiin, että osastopäällikön virkaan valittavalta tulee olla erinomaiset vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot. Lisäksi ilmoitettiin, että viran täyttämisessä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaavan laatijan pätevyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 10 §:ssä ja -asetuksen 3 §:ssä. Kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus.

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 14 §:n mukaan osaston päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Virasta maksettava kokonaispalkka on 6 054,55 €.

Virkaa haki määräaikaan mennessä 11 henkilöä.

Yhdistelmä viran hakijoista on esityslistan liitteenä. Yhteenvedon tiedot perustuvat hakijoiden hakemuksessa antamiin tietoihin. Hakemukset kokonaisuudessaan ovat nähtävissä kokouksessa.

Yleiskaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyysvaatimukset. Kaikilla hakijoilla on myös kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Hakijoita on haastateltu 22.3. - 13.4.2011 välisenä aikana. Haastattelijoina olivat kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö ja osastopäälliköt.

Haastatellut henkilöt olivat:

[Hakijoiden henkilötietoja poistettu] Viraston sisäisiä hakijoita ei erikseen haastateltu, koska heidän osaamisestaan ja kokemuksestaan oli viraston johdolla riittävät tiedot.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä pätevyydeltään, ammattitaidoltaan ja muulta soveltuvuudeltaan neljä parasta hakijaa ovat Xxxxx Xxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Rikhard Manninen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 5.5.2011 kuullut ja haastatellut edellä mainittuja hakijoita.

Nämä neljä hakijaa kävivät myös Psycon Oy:n suorittamissa psykologisissa henkilöarvioinneissa.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Rikhard Manninen on toiminut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston tutkimustoimiston toimistopäällikkönä vuodesta 2008 lähtien, yleiskaavasuunnittelijana 2005–2008 sekä projektitutkijana TKK:lla 2000–2005.

Hakijoiden esittämät muut ansiot ilmenevät hakemuksista ja liitteenä olevasta yhteenvetotaulukosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä kaikilla neljällä hakijalla on hakukriteerit huomioon ottaen hyvät edellytykset yleiskaavapäällikön viran hoitamiseen.

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimuotoisuus edellyttävät viran haltijalta laajaa ja monipuolista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä erityisesti yleiskaavoituksen hyvää tuntemusta. Viran hyvä hoitaminen edellyttää myös kokemusta yhteistyöstä eri suunnittelutasoilla.

Helsingin yleiskaavallinen kehittäminen ja muu yleispiirteinen suunnittelu on suurien haasteiden edessä. Metropolialueen seudullinen yhteistoiminta on avainasemassa kaupungin kansainvälisen näkyvyyden ja menestyksen kannalta. Helsingin toiminta ja asema yhteistyössä on tässä ratkaisevaa. Yleispiirteistä suunnittelua on kehitettävä seudullisen strategisen suunnittelun suuntaan ja yleispiirteisen suunnittelun tulee osallistua aktiivisesti alueelliseen kehittämiseen Helsingissä. Toinen yhtä keskeinen tehtäväkenttä on Helsingin esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen osana vahvaa ja kehittyvää elinvoimaista seudun keskusaluetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella toimistopäällikkö Rikhard Manninen on virkaan parhaiten soveltuva.

Rikhard Mannisella on kyseiseen virkaan sopiva tutkinto (valtiotieteen maisteri, sosiologia/kaupunkitutkimus) ja monipuolinen kokemus maankäytön, kaavoituksen ja hallinnon eri tasoilta ja esimiestehtävistä. Hän on hankkinut kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin, seudullisiin ja valtion organisaatioihin osallistuessaan erilaisiin yhteistyöhankkeisiin ja projekteihin. Hän on myös aktiivisesti osallistunut alan kansainväliseen toimintaan. Kaavoituksen kehittämistyöstä Rikhard Mannisella on lisäksi kokemusta Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa (YTK).

Rikhard Manninen on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä, mitkä ovat edellytyksiä viran menestykselliselle hoitamiselle. Hänellä on kyky hallita ja johtaa kaavoitustyön kokonaisuutta.

Edellä esitetyn perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että osastopäällikön virkaan valitaan Rikhard Manninen.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2 (päätöshistoria).

Esittelijä on tutustunut virkaa hakeneiden hakemuksiin, psykologisiin henkilöarviointeihin ja haastatellut hakijoista ansioituneimmat. Esittelijän käsitys virkaan valittavasta henkilöstä on lautakunnan esityksen mukainen.

BERGMANSGATAN 9 - 11 BOSTADS AB:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-816

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-816/526 mukaisena ja siinä mainituin ehdoin.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Ullanlinnan tontti 452/7)
	Liite 2	Ympäristökartta (Ullanlinnan tontti 452/7)
	Liite 3	Asemapiirros (Ullanlinnan tontti 452/7)
	Liite 4	Havainnekuvat
	Liite 5	Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 23.3.2011
	Liite 6	Kaupunginmuseon lausunto 27.1.2011
	Liite 7	Bergmansgatan 9-11 Bostads Ab:n ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki.

Hakemus koskee maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaista poikkeamista rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä, joten toimivalta poikkeamisen ratkaisussa kaupunginhallituksella.

Bergmansgatan 9-11 Bostads Ab pyytää (20.10.2010) poikkeamislupaa 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 452 tontille nro 7 (Vuorimiehenkatu 9–11/Tähtitorninkatu 10–12).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on entisen tennishalli-/studiorakennuksen muuttaminen asuntokäyttöön (1792 k-m²) poiketen asemakaavasta siten, että asemakaavan mukaan Tähtitorninkadun puoleiseen siipirakennukseen saa sijoittaa urheilu-, opetus- tai kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Suojellun rakennuksen julkisivuihin, vesikattoon ja sisätiloihin tulee muutoksia, rakennuksen kerrosluku ja autopaikkamäärä ylittyvät, ja tontin rakennusoikeus ylittyy vähäisesti.

Hakija perustelee hakemustaan mm. sillä, että tennishallitilan ja siihen liittyvien aputilojen vuokraaminen on osoittautunut asunto-osakeyhtiölle ongelmalliseksi, koska lähellä ei ole riittäviä pysäköinti- ja lastausmahdollisuuksia. Hakijan mukaan kaarevaan katto-osaan on alun perin suunniteltu ja toteutettu ikkunoita ja katon harjalla on ollut rakennuksen pituinen valokatto. Palauttamalla tennishallirakennuksen kaarevan katon alkuperäiset ikkunat voitaisiin luoda toimivat puitteet asunnoille. Asuinkäyttö mahdollistaisi etupihan palauttamisen puutarhapihaksi alkuperäisen arkkitehtuurin ja kaavan mukaiseksi.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 14.4.2011 antanut asiassa lausunnon (Liite 7 – päätöshistoria).

Selostus Tontilla on voimassa 22.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 7948. Sen mukaan tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen. Asuinrakennukselle on merkitty rakennusoikeutta 4950 k-m² (5 kerrosta) ja siipirakennukselle 1520 k-m² (kaksi kerrosta), yhteensä 6470 k-m².

Tontilla olevat rakennukset on suojeltu merkinnällä ark: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla."

Nyt kyseessä olevaa Tähtitorninkadun puoleista siipirakennusta koskee ark-merkinnän lisäksi merkintä uok: "Rakennusala, jolle saa sijoittaa urheilu-, opetus- tai kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja."

Asemakaavan mukaan tontille on sijoitettava vähintään ja enintään
1 autopaikka/800 m² ark-merkinnällä suojeltavaa kerrosalaa. Näin ollen tontilla tulisi olla 8-9 autopaikkaa. Rakennusten ja kadun väliin jäävät tontin osat on määrätty istutettavaksi puilla ja pensailla.

Tontilla on kaksi rakennusta. Länsiosassa on asuinrakennus alun perin vuodelta 1858. Sitä on myöhemmin korotettu niin, että nykyisin se on 5-kerroksinen. Klassisistista arkkitehtuuria edustava rakennus on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Rakennus toimii parina Ullanpuistikon toisella puolella (Tähtitorninkatu 8) olevalle rakennukselle ja rakennukset muodostavat yhdessä rinteessä olevan puistikon kanssa Helsingin oloissa mielenkiintoisen kaupunkirakenteellisen sommitelman.

Asuinrakennuksen yhteyteen tontin pohjoislaitaan on rakennettu autotalli- ja tennishallisiipi, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Armas Lindgren & Bertel Liljeqvist vuonna 1916. Siipirakennus on L-kirjaimen muotoinen. Alun perin tennishalliksi rakennetun osan runkosyvyys on noin 17 metriä ja siinä on kaarikatto. Pohjan pinta-ala on noin 555 m². Tennishalli muutettiin studioksi vuosina 1962–1963 (arkkitehti Alpo Halme) ja se toimi Yleisradion tv-studiona yli 40 vuotta. Ensimmäisessä kerroksessa rakennusta halkoo yhdyskäytävä, joka lienee alkuperäisessä asussa ja siellä on mm. lasimaalaus. Yhdyskäytävä johtaa kadulta rakennuksen läpi sisäpihalla olevaan portaikkoon. Yhdyskäytävä on rakennustaiteellisesti arvokas. Alakerrassa on lastaus- ja varastotilaa, josta on ikkunoita sekä kadulle että pihalle (autotallien päällä) ja uloskäynti kadulle. Entisessä tennishallina toimineessa tilassa yläkerrassa (2. krs) on tällä hetkellä suuri studiotila ja sen sivulla tarkkaamohuoneet.

Autotalli- ja tennishallisiiven julkisivu on Tähtitorninkadun puolella yksikerroksinen, pilasterein jäsennelty, rapattu umpinainen ja symmetrinen. Katunäkymää hallitsee kaareva tennishalliosan katto. Etupiha on jäsennelty pergola-aiheella sekä tukimuurein rajatuilla istutusalueilla, jotka nyt on asfaltoitu ja siinä on neljä autopaikkaa.

Sisäpiha on kerrosta alempana kuin Tähtitorninkatu. Sisäpihan puolella rakennuksessa on neljä autotallia, joiden ovien päällä on kaari-ikkunat. Autotalleihin ajetaan Vuorimiehenkadun puolelta porttikäytävästä. Nykyään autotallit ovat lähinnä varastokäytössä. Sisäpihalla on komea kiviportaikko, joka on sijoitettu epäsymmetrisesti pihan pohjoislaidalle. Italialaisen kaupunkipalatsin sisäpihan tapaan suunnitellun julkisivun jäsentelyssä yläosan ulokeosineen ja erkkeri-ikkunoineen näkyy arkkitehti Armas Lindgrenin Italia-vaikutteet. Tällaisena sisäpiha on Helsingin oloissa varsin ainutlaatuinen ja rakennustaiteellisesti arvokas.

Tontilla käytetty kerrosala on rekisteritietojen mukaan yhteensä 6645 m²(5101 m²päärakennus ja 1544 m²siipirakennus).

Hakijan tarkoituksena on peruskorjata Tähtitorninkadun puoleinen, entinen tennishalli-/ studiorakennus asuntokäyttöön. Luonnossuunnitelmien mukaan rakennukseen tulee kahdeksan asuntoa, kooltaan 88–228 m² (keskipinta-ala 160 m²). Tennishalliosaan rakennetaan uusi välitaso ja parvitaso. Asunnoista viisi on kaksikerroksisia. Asuntojen tekeminen edellyttää uutta aukotusta umpinaiseen katujulkisivuun ja pihajulkisivun ikkunoiden suurentamista. Kaarevaan kattoon on esitetty harjalle valokatto, kadunpuolelle kattolyhtyjä ja pihan puolelle terassiparvekkeita. Katutasokerroksessa yhdyskäytävän länsipuolella ja sen alla olevassa kerroksessa sisäpihan länsilaidalla on alkuperäisiä asuintiloja, jotka palautetaan asuinkäyttöön. Autopaikat (20 kpl) sijoitetaan kahteen kellarikerrokseen, ja niihin kuljetaan autohissillä Tähtitorninkadun puolelta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan mukaan kyseiselle rakennusalalle saa sijoittaa urheilu-, opetus- tai kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja, suojellun rakennuksen julkisivuihin, vesikattoon ja sisätiloihin tulee muutoksia, rakennuksen kerrosluku ja autopaikkamäärä ylittyvät, ja tontin rakennusoikeus ylittyy vähäisesti. Kerrosalan lisäys on 248 k-m². Muutosten jälkeen tontin käytetty kerrosala olisi yhteensä 6893 k-m²(5101k-m²päärakennus ja 1792 k-m² siipirakennus), jolloin ylitys tontilla olisi yhteensä 423 k-m² (6,5 %).

Saadut lausunnot Koska hakemuksessa on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesta poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä, on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antanut 23.3.2011 asiassa lausunnon. Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan mm., että rakennuksen muuttaminen asuintiloiksi edellyttää nykytilanteeseen nähden mittavia muutoksia sekä sisätiloissa että julkisivuissa ja katossa. Osa muutoksista on palauttavia.

Muutostöissä tulee noudattaa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon asettamia suunnitteluvaatimuksia. Suunnitelmat tulee hyväksyttää kaupunginmuseolla sekä rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ennen rakennusluvan myöntämistä.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä 5.

Kaupunginmuseo on 27.1.2011 antanut asiassa lausunnon. Kaupunginmuseo yhtyy lausunnossaan kaupunkisuunnitteluviraston edellyttämiin suunnitteluvaatimuksiin, jotka liittyvät katon harjalle esitettyyn valokattoon, kattolyhtyjen ja uusien kadunpuoleisten ikkunoiden mittasuhteisiin, dimensioihin ja materiaaleihin. Katon harjalle sijoitettavan valokaton tulee vastata enemmän alkuperäistoteutusta, samoin kattolyhtyjen koko ja yksityiskohdat tulisivat olla lähempänä alkuperäisiä suunnitelmia. Kaupunginmuseo toteaa lisäksi, että suunnitelmia tulee terassien osalta vielä kehittää ja havainnekuvin todentaa niiden vaikutus pihan kokonaisilmeen kannalta. Parempi vaihtoehto olisi, että uusista terasseista luovuttaisiin ja selvitettäisiin kattolyhtyjen sopivuutta myös pihan puolelle. Alkuperäisinä säilyneet rakennusosat tulee edelleenkin säilyttää. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa poikkeamishakemuksen osalta.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä 6.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (30.11.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että rakennukseen kokonaisuutena liittyy sekä rakennustaiteellisia, säilyneisyys- että kaupunkikuvallisia arvoja. Kokonaisuutena kohteen rakennustaiteellinen arvo on merkittävä. Muutostyö on vaativa ja edellyttää korkeatasoista suunnittelua ja olemassa olevan kokonaisuuden arvojen ymmärtämistä.

Esittelijä katsoo, että esitetty toimenpide on uudisrakentamiseen luokkaa oleva muutos nykyiseen suojeltuun rakennustaiteellisesti merkittävään rakennukseen. Toimenpiteet ovat osittain palauttavia, mutta myös muita muutoksia on esitetty. Muutos edellyttää mm. uusien ikkuna-aukkojen tekemistä ja muita muutoksia suojeltuihin säilyneisiin julkisivuihin.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asuinkäyttöön on perusteltua, jotta rakennuksen säilyminen turvataan. Muutokset tulee tehdä asemakaavan suojelumääräyksen mukaisesti rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla siten, etteivät ne tärvele katujulkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennuksen historiallisen aitouden ja kerroksellisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että ne rakennusosat ja yksityiskohdat, mitkä vielä rakennuksessa ovat säilyneet alkuperäisinä, säilytetään jatkossakin alkuperäisinä. Tässä mielessä erityisesti pihajulkisivun, vanhimman siipiosan ja muiden säilyneiden tilojen merkitys korostuu entisestään. Niiden uusien rakennusosien osalta, joista on olemassa alkuperäinen suunnitteludokumentti (esim. kattolyhdyt) on pyrittävä sekä suhdemaailman että detaljien osalta mahdollisimman lähelle alkuperäispiirustuksissa esitettyä asua.

Tennishallin katto on keskeinen osa rakennuksen muodostamaa kokonaisuutta ja arkkitehtuuria. Kaarevan katon harjalle suunnitellun valokaton mittasuhteiden tulee olla alkuperäispiirustusten mukaiset: pystyosan tulee olla matalampi ja lasiosan puitejaon kapeampi, mittasuhteiltaan esitettyä kapeampi. Sisäpihan puolelle kaarevaan kattoon suunnitellut terassit vaativat tutkitumpaa ratkaisua ja korkeatasoista suunnittelua.

Tähtitorninkadun puoleisen julkisivun uudessa aukotuksessa luonnossuunnitelmassa on turvauduttu mallina talon nykyisiin ikkunoihin ja ikkunoiden suunnittelussa on noudatettu niiden muotoa ja kokoa sekä rytmityksen osalta alempien ikkunoiden linjaa. Kattolyhtyjen toteuttaminen kadun puolelle on mahdollista alkuperäisen Lindgrenin suunnitelman mukaisena.

Esitetty autohalliratkaisu mahdollistaa sisäpihan muuttamisen täysin autottomaksi ja autoton sisäpiha voidaan koko alueelta muuttaa arvokkaaksi ja viihtyisäksi. Myös etupihan istutukset tulee palauttaa. Autopaikkamäärän ylittyminen on perusteltua, koska autot sijoitetaan maanalaisiin tiloihin ja alueella on pulaa pysäköintipaikoista. Kiinteistön varastotilat ja muut yhteistilat tulee jatkossa suunnitella ja esittää koko kiinteistön osalta mitoitettuna.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Esittelijä puoltaa hakemusta seuraavin ehdoin:

- Suojellun arvorakennuksen muutostyöt on suunniteltava ja toteutettava asemakaavan suojelumääräyksen mukaisesti rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla siten, etteivät ne tärvele katujulkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa.

^-Uusien asuntojen tulee olla suuria ja laadukkaita, asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 150 m².

- Kaarihallin muodon tulee olla esillä asuntojen sisätilassa.

- Alkuperäiset ikkuna- ja oviaukotukset sekä säilyneet puuovet ja -ikkunat on säilyttävä. Pihan puolella sijaitsevien autotallien alkuperäiset kaari-ovet ja ikkunat tulee säilyttää.

- Uusien ikkunoiden tulee olla korkealaatuiset puuikkunat ja aidoin, talossa aikaisemmin käytetyllä mallilla/detaljeilla/ profiileilla/materiaaleilla toteutettuja. Kaarevan katon harjalle palautettavan valokaton mittasuhteiden tulee vastata alkuperäisiä piirustuksia. Kattolyhtyjen yläosan koristeellisten detaljien tulee olla täsmälleen alkuperäisten piirustusten mukaiset tai muutoin koristeaiheet tulee jättää niistä pois. Kattolyhdyt on toteutettava alkuperäisin Armas Lindgrenin suunnitelman mukaisin mittasuhtein.

- Suunnitelmia tulee terassien osalta vielä kehittää siten, että rakennuksen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja ei heikennetä. Uusien kattoterassien vaikutus sisäpihan kokonaisilmeeseen ja arkkitehtuuriin tulee esittää tarkoin havainnekuvin.

- Sisäpiha on kunnostettava ja istutettava rakennuksen rakennustaiteellisen arvon edellyttämällä tavalla. Pihan pintamateriaalien, istutusten ja varusteiden on oltava rakennuksen arkkitehtuuriin ja ominaispiirteisiin soveltuvia. Pihan pintamateriaalina ei saa käyttää betonikiveä. Autopaikkoja tai jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle.

- Tähtitorninkadun puolella etupihan istutukset tulee palauttaa.

- Kiinteistön varastotilat ja muut yhteistilat tulee jatkossa esittää suunnitelmassa koko kiinteistön osalta mitoitettuna.

- Rakennuksen vesikaton ja julkisivujen muutostyöt tulee tehdä kaupunginmuseon ohjauksessa. Uusien julkisivuun avattavien ikkunoiden sekä uusien kattolyhtyjen osalta edellytetään ennen lopullista toteutusta malli-ikkunaa. Sisätilojen osalta katutasokerroksessa tennishalliosaa ja kapeampaa osaa yhdistävä arvokas yhdyskäytävä tulee säilyttää ja sen sekä alkuperäisten asuintilojen mahdolliset muutostyöt tulee tehdä kaupunginmuseon ohjauksessa.

- Hakijan tulee hyväksyttää suunnitelmat kaupunginmuseolla ja rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ennen rakennusluvan myöntämistä.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli toteutuksessa noudatetaan edellä mainittuja ehtoja. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä toteaa lopuksi, ettei poikkeamishakemus tuo kiinteistövirastosta saadun selvityksen mukaan tontinomistajalle kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, ja siten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.



Kokousaika	27.6.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali