ERÄÄN HANKKEEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2011-1123

Taske 2011-27

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta 6.9.2010 (975 §) päätöksessään sitomansa 40 000 euroa käytettäväksi seuraavan hankkeen vuoden 2011 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen – mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin	40 000
	- hallinnoija: Culminatum Innovation Oy Ltd

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen -mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin -hankkeelle saadaan maksaa vuodelle 2010 myönnetyn rahoituksen toinen erä 20 000 euroa, välittömästi. Hankkeesta on toimitettu vuosiraportti vuoden 2010 toiminnasta 6.6.2011 talous- ja suunnittelukeskukselle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen -mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin -hankkeelle vuodelle 2010 maksetusta rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeen kustannuksiin.

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, päätöksen yhteydessä ja hankeen/ projektin puolivuotisraportin perusteella. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote Culminatum Innovation Oy Ltd:lle (Virve Hokkanen), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITE

Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen - mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 6.9.2010 (975 §) tehdyllä päätöksellä kaupunginhallitus myönsi Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen - mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin -hankkeen vuoden 2010 rahoitukseen 40 000 euroa ja sitoi vuodelle 2011 ko. hankkeelle 40 000 euroa. Päätös sidottujen määrärahojen maksamisesta tehdään erikseen erillisestä hakemuksesta.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

./. Samalla esittelijä toteaa, että päätösehdotuksessa mainittu hanke vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti.

Edelleen esittelijä toteaa, että hankkeen hallinnoija oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2010 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä tai maksamatta jääneet osuudet vuonna 2011 päätösehdotuksen mukaisesti.

Rahoitushakemus:

1 Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen – mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin -hanke

Suomessa on asetettu tavoitteeksi lakkauttaa kehitysvammaisten laitosasuminen ja tarjota heille mahdollisuus asua tavallisissa asunnoissa tai ryhmäkodeissa. Tämä on korostanut tarvetta kehittää uusia itsenäistä toimintaa tukevia ratkaisuja kehitysvammaisten asuinympäristöihin. Asumisen laadun turvaamiseksi tarvitaan myös kehitysvammaisuuden erityispiirteet huomioiva ryhmäasumisen suunnitteluohjeisto, jonka pohjana on kokemusperäisen tiedon lisäksi kokeellinen testaus erilaisten ratkaisujen toimivuudesta ja mitoituksesta.

Hankkeessa etsitään käyttäjälähtöisesti uusia, toimivia ja esteettisiä ratkaisuja vaikeasti kehitysvammaisten yksilölliseen ryhmäasumiseen. Päätavoitteena on laatia suunnitteluohjeisto kehitysvammaisten asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun. Lisäksi hankkeessa pyritään tuottamaan kehitysvammaisten asumista tukevia uusia tuotekokonaisuuksia. Ohjeiston laatimisessa ja tuotekokonaisuuksien tuottamisessa hyödynnetään pilotointien avulla saatavaa tietoa eri ratkaisujen toimivuudesta ja mitoituksesta. Hankkeessa saavutettavien tulosten avulla voidaan ohjata kehitysvammaisten tulevien asumiskohteiden ratkaisuja. Tulokset hyödyttävät kehitysvammaisten lisäksi myös muita asumisessaan tukea tarvitsevia väestöryhmiä.

Hankkeen hallinnoija on Culminatum Innovation Oy Ltd.

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2010

Khs 2011-343

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2010.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokuntia toteuttamaan edelleen lähiöprojektin projektisuunnitelmaa 2008 - 2011 ja varautumaan toimenpiteissään tukemaan lähiöprojektia sen uuden ohjelmakauden tavoitteiden toteuttamisessa.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, lähiöprojektille, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Piimies Marja, yleiskaava-arkkitehti , puhelin 310 37329
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 310 36144

LIITTEET	Liite 1	Lähiöprojektin kirje kaupunginhallitukselle 17.2.2011
	Liite 2	Lähiöprojektin toimintakertomus 2010

ESITTELIJÄ Lähiöprojekti on lähettänyt (17.2.2011) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2010.

Vuonna 1996 perustetun lähiöprojektin neljäs toimintakausi alkoi vuonna 2008 tunnuksella "Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!". Kaupunginhallitus hyväksyi 22.9.2008 lähiöprojektin projektisuunnitelman kaudelle 2008-2011.

Lähiöprojektin painopistealueita ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen, nykyisen ympäristön laadun parantaminen, imagon kohottaminen sekä alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja erityispalvelujen mallien luominen. Tavoitteena on edistää sellaisia toimenpiteitä, joilla kehitetään esikaupunkeja kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tehdään tunnetuksi jo olevia, alueiden omia vetovoimatekijöitä yhdessä kaupungin eri hallintokuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-alueena on koko esikaupunkivyöhyke projektisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisteemojen mukaisesti.

Vuoden 2010 toiminta

Kulttuurilla ja tapahtumilla on esikaupunkien vetovoiman lisäämisessä keskeinen rooli. Uutta vuonna 2010, oli yhteistyö Kansallisoopperan kanssa Malmilla. Myös uusia toimintamuotoja etsittiin. Tästä esimerkkinä oli Sibelius-Akatemian ja kulttuurikeskuksen kanssa tehty yhteistyö, jossa musiikkia vietiin sinne, missä ihmisiä jo valmiiksi on, kuten kauppakeskuksiin.

Taide ja kaupunkikulttuuri kytkettiin myös tutkimusmenetelmiin. Metropolia-ammattikorkeakoulun esittävän taiteen laitos selvitti draamamenetelmien avulla mm., mitä kuuluu tällä hetkellä Malmille. Hanke jatkuu edelleen ja siinä ovat mukana Helsingin lisäksi Espoo ja Vantaa. Rahoittajana on kaupunkien lisäksi mm. Euroopan aluekehitysrahasto.

Imago-teeman alla keskityttiin kulttuurin ja tapahtumien ohella viestintään. Hyviä uutisia välitettiin esikaupungeista omien, ilmaisjakelulehdissä ja Helsinki-infossa julkaistujen teemasivujen sekä lehdistötiedotteiden avulla. Projekti avasi myös kolme internet-sivustoa. Projektin omat internet-sivut uudistettiin kokonaan palvelemaan paremmin projektin toimintaa. Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla vuonna 2009 pidetyssä laajassa esikaupunkinäyttelyssä esillä olleet 26 kaupunginosaa saivat oman internet-näyttelyn vuonna 2010. MetroHelsinki-hanke itäisillä metrovarren yritysalueilla sai niin ikään internet-sivuston. Lisäksi järjestettiin useita seminaareja, joiden kautta jaettiin ajankohtaista tietoa ja verkotettiin toimijoita.

Projektin tehtäviin kuuluu edelleen kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen heidän omassa elinympäristössään. Nuoriin on kiinnitetty erityistä huomiota tällä projektikaudella. Läntisten alueiden nuorille suunnattu "Operaatio Pulssi" tarjoaa kulttuuripalveluja ja toimintaa, jota nuoret itse saavat ehdottaa ja jonka yhteydessä on mahdollisuus tavata toisia nuoria, oppia jokin uusi kädentaito tai tehdä yhdessä taidetta vaihtoehtona virtuaaliselle yhdessäololle.

”Operaatio Pulssi” on ollut projektikauden 2008-2011 yksi laajimmista lähiöprojektin hankkeista ja se voidaan mainita yhtenä parhaimmista ja onnistuneimmista esimerkeistä myös puhuttaessa hallintokuntien välisestä yhteistyöstä. Hankkeessa ovat mukana lähiöprojektin lisäksi kulttuurikeskus, työväenopisto, kirjasto ja nuorisoasiainkeskus. Yhteistyölle on ollut tyypillistä, että kaikki osallistujat ovat olleet valmiita tekemään uutta ja lähtemään mukaan avoimin mielin kehittämään yhdessä toimintaa, johon yksittäisellä hallintokunnalla ei yksinään olisi ollut mahdollisuutta.

Toisena onnistuneena usean viraston yhteistyöhankkeena voidaan pitää itäisen metrovarren elinkeinotoiminnan markkinointihanketta ”MetroHelsinkiä”. Tässä lähiöprojektivetoisessa hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat talous- ja suunnittelukeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto ja rakennusvirasto. Hankkeessa tuodaan esiin Itä-Helsingin erinomaista sijaintia ja loistavia julkisia liikenneyhteyksiä yritystoiminnan kannalta sekä Herttoniemen, Roihupellon, Itäkeskuksen, Myllypuron ja Puotilan kaupunginosia yhteisen MetroHelsinki-tunnuksen alla.

Alkutalvesta järjestettiin kaupungintalolla laaja yritysseminaari ja loppuvuonna Herttoniemen yritysalueen pääkatua ja sen lähiympäristöä koskeva ideakilpailu designpääkaupunkivuoden hengessä. Yritysyhteistyö on ollut tiivistä koko vuoden ajan mm. määräajoin pidettyjen yhteistyöpalaverien ja kaupunkisuunnitteluvirastossa meneillään olevan Herttoniemen kehittämisselvityksen sekä Myllypuroon valmistuvan uuden kauppakeskuksen puitteissa. MetroHelsinki-hanke on mukana myös valtakunnallisessa lähiöohjelmassa nimellä ”Esikaupunkeja tunnetuksi metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille”.

Lähiöprojektin keskeinen tavoite kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan Helsingin hankkeena nimellä "Täydennysrakentamalla monipuolista asumista olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle."

Nykyisen ympäristön laadun parantamisessa on keskitytty asema- ja ostoskeskusympäristöihin, jotka toimivat esikaupunkien käyntikortteina. Ympäristöparannustoimenpiteet Pihlajamäen, Siltamäen ja Pukinmäen ostoskeskusympäristöihin sekä Malminkartanon, Myllypuron ja Puistolan asemien ympäristöihin on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan nimellä "Asemat ja ostarit – alueen käyntikortti kuntoon".

Lähiöprojektin resursointi

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu suurelta osin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat myös vastaavat projektin henkilöstöstä. Lisäksi lähiöprojektin teemojen mukaisiin hankkeisiin käytettiin lähiörahaston rahaa yhteensä 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2010. Lähiöprojektilla on myös omaa toimintarahaa, jonka avulla voidaan käynnistää hankkeita ja luoda uusia toimintamalleja. Lähiöprojektin toimintaraha oli 605 000 euroa vuonna 2010.

Valtion avustukset

Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt Helsingin kaupungille investointiavustusta vuosina 2006 - 2010 ympäristöparannushankkeisiin Kontulassa, Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Pihlajamäessä, Jakomäessä ja Tapulikaupungissa. Vuoden 2010 kustannusten osalta ARA on tehnyt ennakkopäätöksen 215 000 euron avustuksesta.

Helmikuussa 2009 valtakunnalliseen lähiöohjelmaan 2008 - 2011 hyväksyttiin kahdeksan Helsingin kaupungin hanketta ja ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatiminen Helsingissä -hanke. Näiden hankkeiden kustannuksista ARA korvaa enintään 20 % toteutuneista kustannuksista ja mukana olevan selvityshankkeen osalta 100 %. Yhteensä avustusta on ehdollisena myönnetty 480 180 euroa vuoden 2010 kustannuksista. Avustukset haetaan vuoden 2011 aikana.

Uuden projektikauden 2012 – 2015 valmistelu

Vuoden 2010 yhteistyön ja suunnittelun pohjalta seuraavaa projektiohjelmaa valmistellaan vuonna 2011 ja se on tarkoitus esitellä kaupunginhallitukselle vuoden 2011 lopulla.

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN LÄHIÖRAHASTOSTA

Khs 2011-683

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2011 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

kaupunginmuseolle 23 000 euroa,

nuorisoasiankeskukselle 557 900 euroa,

kaupunginkirjastolle 68 000 euroa,

rakennusvirastolle 2 523 000 euroa,

sosiaalivirastolle 1 266 000 euroa,

terveyskeskukselle 750 000 euroa ja

liikuntavirastolle 1 115 000 euroa

Hyväksyttäväksi ehdotettavat hankkeet hyväksyttävine kustannuksineen sekä hylättäväksi ehdotettavat hankkeet perusteluineen ovat liitteessä.

Pöytäkirjanote kaupunginmuseolle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, liikuntavirastolle, lähiöprojektille, taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Lista lähiörahasto-ehdotuksista ja rahastosta myönnettävistä määrärahoista 8.6.2011

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 20.6.2001 lähiörahaston perustamisesta ja hyväksyi rahastolle säännöt. Vuoden 2000 tilinpäätöksessä kaupunginvaltuusto siirsi rahaston peruspääomaksi 84 milj. euroa (500 milj. mk) ja edelleen vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä 50,4 milj. euroa (300 milj. mk). Vuoden 2011 alussa rahaston pääoma oli 80 528 000 euroa.

Rahaston tarkoituksena on Helsingin lähiöiden arvostuksen nostaminen. Lähiöiden arvostuksen nostamiseen pyritään parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta sekä ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia.

Vuoden 2011 talousarviossa on lähiörahastolle varattu 10 000 000 euroa kohdassa Investointiosa, muu pääomatalous 8 29. Lisäksi vuonna 2011 on käytettävissä vuonna 2010 käyttämättä jääneitä määrärahoja 4,27 milj. euroa.

Vuonna 2011 seitsemän virastoa ehdotti yhteensä 39 hanketta ja rahamäärältään noin 6,5 milj. euroa rahoitettavaksi lähiörahastosta. Kustannuksiltaan suurimpia hankkeita ehdottivat rakennusvirasto, sosiaalivirasto, terveyskeskus ja liikuntavirasto. Nämä ovat laajoja ympäristön tai toimitilojen parannushankkeita, joilla katsotaan olevan merkittävä vaikutus viihtyisyyden parantamiseen.

Lähiöprojekti on antanut lausunnon rahoitettavaksi ehdotetuista hankkeista. Kuluvalla lähiöprojektikaudella alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen on ollut keskeisiä Lähiöprojektin tavoitteita. Sitä ovat niin nuorten kuin ikääntyneiden mutta myös muun väestönosan palvelujen ja vetovoimaisten harrastusmahdollisuuksien lisääminen ja kehittäminen. Samalla lisääntyy esikaupunkien toiminnallisuus, viihtyisyys sekä yhteisöllisyys. Asukastalot, nuorisotalot, vanhusten palvelutalot tarjoavat myös laajemmin asukkaille sosiaalisen kohtaamispaikan. Myös liikuntapaikat ovat tärkeitä alueen vetovoimatekijöitä. Asema- ja ostoskeskusalueet ovat alueensa käyntikortteja ja erityisen merkittävässä asemassa esikaupunkien imagon parantamisessa.

Lähiörahastohankkeiksi ehdotettiin useita laite-, kaluste- ja tarvikehankintoja, joille on virastoittain erillismääräraha talousarviossa (8 09 Irtaimen omaisuuden perushankinta). Tästä syystä lähiörahastosta esitetään myönnettävän joitakin tapauskohtaisesti harkittuja kalustohankintoja, joilla on vaikuttavuutta ja jotka palvelevat laajaa lähiön käyttäjäkuntaa. Hanke-ehdotuksiin sisältyneisiin tilavuokriin ei lähiörahastosta myönnetä määrärahoja.

Jatkossa olisi tarkoituksenmukaista lähiörahasto kytkeä tiiviimmin talousarviovalmisteluun, jotta hankkeita päästäisiin toteuttamaan heti vuoden alusta alkaen.

Kaupunginjohtaja esittää hyväksyttäviksi määrärahaehdotuksen liitteen mukaisesti. Taulukossa on esitetty kaikki 39 hanke-ehdotusta, joista yhteensä 31 hankkeelle on esitetty myönnettäväksi sarakkeessa ”Ehdotus” mainittu määräraha. Määrärahaehdotukset näihin hankkeisiin ovat yhteensä 6 302 900 euroa.

SELVITYS SOSIAALIASIAMIESTEN TOIMINNASTA VUODELTA 2010

Khs 2011-700

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiesten selvityksen toiminnastaan vuodelta 2010.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja sosiaaliasiamiehille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Helsingin sosiaaliasiamiesten selvitys vuodelta 2010
	Liite 2	Selvitys sosiaaliasiamiesten toiminnasta... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaaliasiamiesten selvitys toiminnastaan vuonna 2010 on saapunut hallintokeskukseen 31.3.2011 vs. sosiaaliasiamies Suvi Lepoluodon allekirjoittamana.

./. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Selvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa:

”Asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi on tärkeää, että sosiaalivirastossa otetaan huomioon asiakkaiden monin eri tavoin antama palaute. Asiakkaiden aseman vahvistaminen edellyttää, että ongelmiin ja ongelmallisiin käytäntöihin puututaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Edelleen näyttää siltä, etteivät asiakkaat tule aidosti kuulluksi ja heidän todelliset palvelutarpeensa jäävät liian vähälle huomiolle sosiaaliviraston suunnittelussa ja toiminnassa. Ongelmat eivät myöskään ratkea tai häviä sillä, ettei niiden torjumiseen tai asiakkaiden auttamiseen varata riittävästi koulutettua henkilökuntaa ja määrärahoja.

Sosiaaliviraston päätös olla palkkaamatta kesälomasijaisia, esimerkiksi lastensuojelutyöhön, voi vaarantaa asiakkaiden asioiden hoitamisen ja oikeusturvan viranhaltijoiden kesälomien aikana. Eduskunnan oikeusasiamies on 10.2.2009 Helsinkiä koskevassa päätöksessään todennut, että kunnan on varauduttava henkilöstön vuosilomiin riittävillä sijais- ja muilla järjestelyillä. Henkilöstön vuosi- tai muut lomat eivät ole oikeusasiamiehen mukaan hyväksyttävä peruste hakemusten käsittelyn viipymiseen.

Sosiaaliviraston palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, joiden toteuttamiseen tarvitaan riittävästi asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa työskentelevää henkilökuntaa. Asiakkaiden oikeusturva ja onnistunut palvelu edellyttää, että työntekijät ovat koulutettuja ja että heillä on mahdollisuus käyttää koulutustaan asiakkaiden parhaaksi. Liian usein käy edelleen niin, ettei työntekijä voi, esimerkiksi lastensuojelussa ohjata lasta tai perhettä heidän tarvitsemien palvelujen piiriin, koska niitä ei ole tarpeeksi saatavissa riittämättömien määrärahojen takia. Samasta syystä monet työntekijät kokevat eettisiä ristiriitoja työssään; he tietävät henkilöiden palvelutarpeen, mutta eivät voi heitä auttaa. Tälläkin hetkellä työntekijöiden mukaan kotona on aivan liian huonokuntoisia vanhuksia, joiden tulisi päästä heti hoitoon.

Julkinen palvelujen järjestäminen on viranomaistoimintaa, jossa on noudatettava lakia ja perusoikeusmyönteistä tulkintaa. Osa julkisiin palveluihin oikeutetuista kuntalaisista ei tiedä lainmukaisia oikeuksiaan tai he eivät kykene niitä vaatimaan tai valvomaan. Tämän vuoksi sosiaaliviraston toiminnassa tulee korostua palveluperiaate ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien turvaaminen. Sosiaaliviraston toiminnassa tulee aiempaa vahvemmin huomioida lainsäädännön merkitys johtamisessa, palvelujen suunnittelussa ja asiakastyössä. Hyvä hallinto tarkoittaa muun muassa sitä, että asiakas saa pyytämättä valituskelpoisen päätöksen asiassaan. Viraston toiminnassa tulee myös huomioida hallintolakiin sisällytetty ns. luottamuksensuojaperiaate. Yksityisen henkilön tulee voida luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Luottamuksensuojan periaate rajoittaa edunsuovan päätöksen peruuttamista taannehtivin vaikutuksin ja yleensäkin päätöksen muuttamista yksityisen vahingoksi. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

Asiakkaiden aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi on tärkeää valvoa säännöllisesti sekä yksityisiltä palvelutuottajilta ostettuja palveluja että kunnan omaa palvelutuotantoa. Sosiaalivirastossa tulee laatia selkeä suunnitelma siitä, miten palvelujen laatua valvotaan, miten tarkistukset tehdään ja varattava tähän riittävät henkilöstöresurssit. Asiakkaita tulee kuulla palvelujen käyttäjänä ja heidän mielipiteensä tulee ottaa huomioon laadun valvontaan liittyvissä asioissa.

Sosiaalivirastolle suunnatut määrärahat ovat usean vuoden ajan olleet alimitoitettuja, minkä vuoksi ne on vuosittain ylitetty. Tämän toistuessa vuodesta toiseen voi syntyä harhakuva, että kuntalaisten palvelujen tarve on todellisuutta vähäisempi. Kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan, sosiaalijohtajan ja kaupunginvaltuuston vastuulla on, ettei näin pääse tapahtumaan ja että perustuslailla turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat.”

Sosiaalilautakunta toteaa (17.5.2011) lausunnossaan sosiaaliasiamiesten selvityksestä mm. seuraavaa:

Sosiaaliasiamiesten raportointi

Selvityksessä todetaan, että kymmenen vuoden aikana sosiaaliasia-miehiin on Helsingissä otettu yhteyttä keskimäärin 1 200 kertaa vuodessa. Vuonna 2010 yhteydenottoja oli kuitenkin aiempia vuosia enemmän, noin 1 500. Muita, tarkempia seurantatietoja ei esitetä.

Sosiaaliasiamiestoimintaa ja raportointia tulee Helsingissä edelleen kehittää, koska se on merkittävä palautejärjestelmä tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa.

Tiedottamisen lisääminen

Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa tiedottamisella on tärkeä tehtävä. Sosiaaliasiamiesten ehdotus siitä, että sosiaalivirastossa tulisi systemaattisesti selvittää uusien asiakkaiden kokemukset tiedon saamisesta ja palvelujen piiriin pääsemisestä, on kannatettava.

Asunnottomien tilanne

Vuodesta 2009 lähtien asunnottomien määrä on vähentynyt Helsingissä merkittävästi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman lähtökohtina ovat olleet vuokrasopimussuhteinen asuminen asunto ensin -periaatteen mukaisesti sekä asuntola-asumisesta luopuminen. Saavutukset ovat osoittaneet, että tämä on oikea linjaus eikä asunnottomuutta voida hoitaa turvautumalla jatkuvasti tilapäisiin ratkaisuihin. Esiin tuodut asiakkaiden kokemukset viittaavat myös siihen, että asuntolat pikemmin ylläpitävät asunnottomuusongelmaa kuin ehkäisevät sitä.

Lapsiperheiden kriisiasuntojen puutteeseen on tartuttu ja kehitetty heille lyhytaikaista (6 kk) vuokra-asuntotoimintaa mm. Loviisankadun tukikodeissa. Asumisen aikana perhe hoitaa sosiaalityön avustuksella asumisongelmansa, minkä jälkeen perhe muuttaa Helsingin kaupungin normaaliasuntokantaan. Prosessi on sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston yhdessä kehittämä. Kokemukset Loviisankadun tukikodin toiminnasta ovat olleet hyviä ja suunnitelmissa on lisätä vastaavanlaista toimintaa.

Asumisneuvonta on selkeästi vähentänyt häätöjä. Asumisneuvojia on tällä hetkellä 10. Toimintaa on laajennettu läntisen, itäisen ja pohjoisen alueen sosiaaliasemillesekä muodostettu tiivis yhteistyö kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asukkaat hyötyvät asumisneuvojan jalkautuvasta palveluohjauksesta ja koordinoivasta verkostotyöstä. Nykyiset määräaikaisina toimivat asumisneuvojat vakinaistetaan vuoden 2012 alusta. Tulevaisuudessa asumisneuvojien resursseja on tarpeen arvioida, jotta palvelua voidaan taata tasavertaisesti koko Helsingin alueella.

Välitystilien käyttö

Vuonna 2010 välityksessä olivat 1 456 etuuden saajan etuudet, mikä on 3,5 % toimeentulotuen saajatalouksista. Välitystilien määrä laski jonkin verran vuodesta 2009 Kansaneläkelaitoksen tiukennettua tulkintaa työmarkkinatukien osalta. Kela ei enää siirrä maksamaansa työmarkkinatukea sosiaalilautakunnan osoittamalle tilille, vaikka asiakas olisi tätä pyytänyt. Välitystiliasiakkuus pyritään kuitenkin aina tarjoamaan.

Toimeentulotuen asiointi, pitkäaikaisasiakkaat sekä laintuntemus

Vuonna 2010 asiakkaiden yhteydenottopyyntöjä oli 11 522 ja niiden keskimääräinen käsittelyaika oli 4 arkipäivää. Yhteydenotoista 45 % ohjattiin sosiaalityöntekijälle tai ohjaajalle ja 29 % puhelinpalveluun. Tämän lisäksi sosiaaliasemien toimipisteissä on saatavissa henkilökohtaista neuvontaa toimeentulotuen hakemisessa sekä päivystyspalvelua. Asiakkaille on pääsääntöisesti nimetty vastuutyöntekijä.

Sosiaalivirasto myönsi ehkäisevää toimeentulotukea vuonna 2010 yhteensä 3,6 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 44 prosenttia. Lisäksi täydentävää toimeentulotukea käytettiin 8,5 milj. euroa, jossa oli kasvua 0,7 milj. euroa. Ehkäisevää toimeentulotukea sai 5 876 taloutta eli 14 % kaikista toimeentulotuen saajista (9 % vuonna 2009) ja täydentävää toimeentulotukea sai 18 741 taloutta eli 45 % tuensaajista (43 % vuonna 2009). Erityisesti täydentävä toimeentulotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaville henkilöille ja perheille.

Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

Sosiaalilautakunta toteaa, että palveluasumisen hakemuksia käsiteltäessä tarkistetaan aina, onko asiakkaalla oikeus lain mukaiseen palveluasumiseen. Osalle sairaalassa jonottavista on vaikea löytää sopivaa paikkaa. Syinä voivat olla esim. MRSA-tartunta, perhesuhteet tai aivovammasta johtuva vaikeahoitoisuus.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä HUS:in yhteinen työryhmä laatii vuoden 2011 aikana suunnitelman koko mielenterveyskuntoutujien hoitoketjujen tehostamiseksi. Palveluasumisen paikkoja lisätään vuoden 2011 aikana 20 paikalla.

Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontavastuu on aina sillä kunnalla, jossa yksikkö sijaitsee. Lähettävällä kunnalla on toki valvontavastuu omien asiakkaidensa palvelujen toteutumisen osalta. Tietoon tulleisiin epäkohtiin puututaan välittömästi. Yhteydenottoja on vuoden mittaan vähäinen määrä. Siksi olisi toivottavaa, että sosiaaliasiamiehet raportoisivat tietoonsa tulleet epäkohdat pikaisesti vammaistyön johdolle.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Lapsen ja hänen perheensä kanssa on työskennelty usein pitkään ennen huostaanoton valmistelua. Lapselle sekä hänen perheelleen on tarjottu pääsääntöisesti useampia avohuollon tukitoimia. Huostaanottoa valmisteltaessa vanhemmille ja ikätaso huomioiden myös lapselle kerrotaan huostaanoton perusteista ja laaditaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa asiakassuunnitelma. Lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan mm. sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan ja joiden tulee muuttua lapsen kasvuympäristössä, sekä lapsen ja perheen tuen tarve tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsen asiakassuunnitelmaa tulee tarkistaa säännöllisesti yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa ja arvioida tavoitteiden toteutumista. Lastensuojelulaitokseen sijoitetulle lapselle laaditaan säännöllisesti myös hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa asiakassuunnitelman tavoitteita ja keinoja voidaan täsmentää.

Sosiaalivirastossa on laadittu vuonna 2010 pysyväisohjeistus vanhemmille tehtävästä asiakassuunnitelmasta. Lapsille ja vanhemmille laadittuja asiakassuunnitelmia seurataan vuoden 2011 aikana ja ohjeistusta tullaan tarvittaessa täsmentämään.

Sosiaalilautakunta toteaa, että mikäli asianosaisilla ja lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vähäisintäkään erimielisyyttä yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta, on viranomaisella aina velvollisuus tehdä asiasta päätös, johon asianosaiset voivat hakea muutosta. Yhteydenpidon rajoittamispäätös on aina määräaikainen. Sosiaalivirastossa on yhteydenpidon rajoittamista koskeva pysyväisohjeistus.

Lastensuojelun työtilanne

Sosiaalivirastossa pyritään jatkuvasti lisäämään pätevän henkilöstön osuutta, kehittämään sosiaalityöntekijöiden rekrytointia sekä parantamaan työhyvinvointia työntekijöiden vaihtuvuuden ehkäisemiseksi.

Lain edellyttämien aikarajojen noudattamista ja lastensuojelun sosiaalityön asiakaspalvelua pyritään parantamaan vastuualueen sisäisillä organisaatio- ja työmenetelmämuutoksilla.

Sosiaalivirastossa tavoitteena on edelleen siirtää sijaishuollon painopistettä laitoshoidosta perhehoitoon ja lisätä perhehoitajien tukea. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämistä selkeytetään.

Lastensuojelun asiakirjojen merkitys asiakkaan asemassa

Sosiaalivirastossa lastensuojelun asiakkaalle annetaan kaikki päätökset, lastensuojeluilmoitukset ja asiakassuunnitelmat kirjallisesti. Asiakassuunnitelma koostuu asiakastietojärjestelmään dokumentoiduista muistiinpanoista. Mikäli asiakas pyytää, hänelle kopioidaan myös muistiinpanot ja muut asiakastietojärjestelmään kirjatut asiakirjat. Asiakasdokumentointia pyritään jatkuvasti parantamaan. Asiakastietoja, kirjauksia ja päätösten lainmukaista toteutumista seurataan säännöllisesti. Työntekijöitä koulutetaan asianmukaiseen dokumentointiin.

Koululaisten iltapäivätoiminta

Koululaisten iltapäivätoiminta on avointa kaikille iästä riippumatta. Toimintaan ei ole olemassa hakemusta tai valintamenettelyä eikä myöskään valintakriteereitä. Toiminta on maksutonta. Välipalaruokailu on maksullista ja siihen ilmoittaudutaan lomakkeella henkilökohtaisesti asiakkaan valitsemaan puistoon. Tilanpuutteen vuoksi välipalaruokailijoiden määrää saatetaan joutua rajoittamaan puistokohtaisesti. Välipalasta ei siis tehdä päätöksiä eikä sille ole määritelty valintakriteereitä.

Vanhusten palvelujen rakennemuutos

Kaupungin strategiaohjelman mukaisesti vuonna 2010 pitkäaikaishoidosta vähennettiin 116 hoitopaikkaa pääosin osastojen kokoa pienentämällä, jolloin asiakkaiden käytössä olevat tilat tulivat väljemmiksi. Lisäksi kaksi osastoa suljettiin kokonaan, jolloin niiden asiakkaat siirrettiin saman vanhustenkeskuksen toisille osastoille. Yksi osasto siirrettiin sisäilmaongelmien vuoksi kokonaisuudessaan remontoituihin tiloihin toiseen vanhustenkeskukseen.

Paikkavähennykset ja siirrot toteutettiin yksilöllisesti yhteistyössä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Tavoitteena oli, että mahdollisuuksien mukaan asiakas voi sijoittua samalle osastolle kuin omahoitaja, jos se oli asiakkaan toive. Omahoitajan vaihtuessa hyvällä perehdyttämisellä ja asiakkaan ja uuden omahoitajan tutustumisella luotiin edellytyksiä uudelle, hyvälle hoitosuhteelle. Kaikkien asiakkaiden kohdalla tavoitteena oli se, että uusi huonepaikka olisi aiempaa vastaava.

Hoitojonot

Valituskelpoisen jonotuspäätöksen tekeminen jokaiselle ympärivuorokautisen hoitopaikkaa odottavalle asiakkaalle päivitetään pysyväisohjeeseen vuonna 2011. Tässä yhteydessä on tarkasteltu laajaa, sosiaali- ja terveystoimen yhteistä sijoitusprosessia kokonaisuudessaan sekä huomioitu mm. vuodenvaihteessa voimaan tulleen kotikuntalain vaatimukset.

Helsingissä on kehitetty vanhusten hoito- ja hoivapalveluja kaupungin strategiaohjelman ja valtakunnallisen Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisesti. Helmikuussa 2011 oli 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä laitoshoidossa 4,6 %, mikä on korkeampi osuus kuin valtakunnallinen tavoite on (3 %). Palveluasumisen piirissä vastaavan ikäisiä oli 5,4 % (valtakunnallisen tavoite 5-6 %). Yhteensä Helsingissä on ikäihmisille noin 5 100 erilaista ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan paikkaa, joista palveluasumisen paikkoja on noin puolet.

Helsingissä ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan siirtyy iäkkäitä sekä suoraan sairaalasta että kotihoidosta. Hoitoonpääsyn kiireellisyyskriteerejä tarkastellaan aina yksilöllisesti jokaisen vanhuksen tilanteen mukaan. Mikäli vanhus ei voi odottaa ympärivuorokautista hoitopaikkaa kotihoidon ja/tai omaishoidon turvin kotioloissa, hänelle järjestetään väliaikainen hoitopaikka odotusajaksi ensisijaisesti vanhustenkeskusten lyhytaikaishoitopaikkojen tai kriisipaikkojen turvin. Vanhukselle turvataan aina hänen tarvitsemansa huolenpito ja turva.

Hoitoketjun kannalta vuosi 2010 oli haasteellinen. Palveluasumispaikkojen lisäykset myöhentyivät ja siksi pitkäaikaishoidon paikkoja vähennettiin suunniteltua hitaammin. Tilanne on parantunut vuonna 2011, sillä huhtikuussa sijoitusta odottavien vanhusten määrä oli kaupunginsairaalassa noin 80–90 henkilöä, mikä on noin 14,6 % kaikista sairaansijoista. Syksyllä odottavien määrä oli 20 % sairaansijoista. Noin 40–50 vanhusta on joka kuukausi siirtynyt ympärivuorokautiseen hoitoon ja odotusajat lyhenevät koko ajan.

Kotona selviäminen ja hoitoon pääseminen

Muistisairaiden palvelun koordinointia varten on terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa muistikoordinaattoreita. Kotihoidossa on laadittu ”Muistisairaan asiakkaan seuranta ja hoito” -ohje, hoitoketju on kuvattu ja henkilökuntaa koulutetaan systemaattisesti muistisairauksiin liittyvissä asioissa.

Helsinki on muistisairaiden kuntoutuksen edelläkävijä. Arviointi- ja kuntoutusyksiköt tukevat muistisairaita sairaalahoidon jälkeisessä kuntoutumisessa sekä ovat kotihoidon tukena silloin, kun esim. ravitsemus ja liikuntakyky kotona heikkenevät. Muistisairaiden ja omaishoidon asiakkaiden akuutteja kriisitilanteita varten on perustettu oma osasto sekä yksittäisiä paikkoja arviointi- ja kuntoutusosastoille.

Ryhmäkotipaikkojen määrä sosiaaliviraston omissa palvelutaloissa on kasvanut voimakkaasti: vuonna 2011 paikkoja on yhteensä 705, kun niitä vuonna 2009 oli 265. Lisäksi sosiaalivirasto ostaa vuonna 2011 muistisairaille noin 900 palveluasumispaikkaa. Näillä toimilla varmistetaan ja varaudutaan muistisairaiden asiakkaiden määrän kasvuun ja lisääntyvään hoidontarpeeseen.

Vanhusten päivätoimintaa on lisätty säännöllisesti, ja vuonna 2010 päivätoiminnassa oli 1 659 asiakasta eli 4,2 % 75-vuotiaista helsinkiläisistä. Syksyllä 2010 käynnistettiin päivätoiminnan palvelusetelikokeilu. Vuoden 2011 aikana vanhusten päivätoimintapaikkoja lisätään 32 paikalla.

Hoidon sisältö ja henkilöstömitoitus

Sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vuonna 2007 asettamat henkilöstömitoitusten tavoitteet vanhusten päivähoidossa, vanhainkotihoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa on saavutettu henkilöstön määrää lisäämällä. Sosiaalivirastossa tähdätään nyt valtakunnallisiin tavoitteisiin ja mitoituksen parantamista tehdään jatkuvasti, kun vanhoja tiloja korjataan ja yksittäisten asuntojen tilalle perustetaan ryhmäkotipaikkoja.

Asiakkaan asema vanhustenhuollon rakennemuutoksessa

Roihuvuoren vanhustenkeskuksen statuksen muutos vanhainkodista (=laitoshoidosta) palveluasumiseksi on askel kohti sosiaaliviraston palvelustrategiassa määriteltyä vanhuspalvelujen tulevaisuuden palvelukonseptia. Tavoitteena on koota erilaiset vanhusten hyvinvointipalvelut kokonaisuudeksi, monipuoliseksi vanhustenkeskukseksi, joka yhdistää avopalvelut ja ympärivuorokautisen hoidon palveluasumismuotoisesti järjestettynä. Palvelut ovat joustavasti saatavilla ja toimintakyvyn monipuolinen tukeminen on keskeistä. Riistavuoren ja Kontulan kokemukset muutoksesta ovat olleet myönteisiä.

Asiakkaan näkökulmasta ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon rakenteen muutoksella tavoitellaan asiakkaan mahdollisuuksia asua ja elää mahdollisimman normaalisti avuntarpeesta huolimatta.

Laitosstatuksen muutos palveluasumiseksi merkitsee kustannusten jakautumisen muutosta kaupungin, asiakkaan ja Kelan välillä. Ratkaisussa lähdetään siitä, että asiakas voi päättää varojensa käytöstä. Toisaalta asiakas huolehtii itse sellaisista hankinnoista, jotka aiemmin ovat kuuluneet kokonaishoitoon. Palveluasumisen asiakas on oikeutettu Kelan lääkekorvaukseen, terveydentilansa mukaiseen eläkkeensaajan hoitotukeen ja tulojen perusteella maksettavaan asumistukeen.

Laitoshoidon ja palveluasumisen maksujärjestelmän vertailu on vaikeaa, koska vaikuttavia tekijöitä on paljon, kuten asiakkaan tulot, tarvittavat lääkkeet ja muu sairaudenhoito, maksukatto, Kela-korvaukset sekä erilaiset kulutustottumukset. Nykyiset maksujärjestelyt turvaavat pienituloisten aseman. Laitoshoidossa asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jätetään vähintään 97 euroa/kk (1.1.2010 lukien) ja palveluasumisessa vähintään 250 euroa/kk (1.4.2010 lukien). Palveluasumisen maksuista myönnetään tarvittaessa maksunalennusta tai jätetään ne kokonaan perimättä asiakkaan minimikäyttövaran turvaamiseksi.

Kelan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella vanhustenkeskuksen status joudutaan muuttamaan kokonaisuudessaan palveluasumiseksi, eikä vähittäinen siirtymä uusien asiakkaiden muuttaessa vanhustenkeskukseen ole mahdollinen. Siirtymävaiheessa laitoshoitoasiakkaiden toimintakyky arvioidaan ja yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa neuvotellaan asiakkaalle parhaiten sopiva asumisratkaisu. Nykyisten asiakkaiden ei tarvitse muuttaa pois. Jos asiakas haluaa pysyä laitoshoidon maksujärjestelmän piirissä, hänelle tarjotaan paikkaa laitoshoidon muista yksiköistä.

Riistavuoren ja Kontulan vanhustenkeskusten statuksen muutoksen yhteydessä kukaan silloisista asiakkaista ei muuttanut maksujärjestelmän muutoksen vuoksi toiseen laitoshoidon yksikköön. Roihuvuoren osalta muutokseen liittyvät keskustelut kunkin asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja toiveiden perusteella käydään osastoittain kevään 2011 aikana. Keskustelujen perusteella asiakkaalle tehdään kirjallinen palveluasumisen sijoituspäätös.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto sisältyy kokonaisuudessaan päätöshistoriaan, joka on liitteenä 2.

VIIKINMÄESTÄ VVO RAKENNUTTAJA OY:LLE MYYTÄVÄKSI VARATTUJEN TONTTIEN VARAUKSEN JA RAKENTAMISSOPIMUKSEN ESITTÄMINEN RAUENNEIKSI SEKÄ TARJOUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN (36118/1 - 4)

Khs 2011-1043

KAJ Kaupunginhallitus päättänee todeta VVO Rakennuttajat Oy:n 36. kaupunginosan (Viikin, Viikinmäen) korttelin nro 36118 tontteja nro 1–4 koskevan varauksen ja tontteja koskevan 12.3.2007 solmitun rakentamissopimuksen raukeaviksi edellyttäen, että VVO Rakennuttaja Oy maksaa kaupungille sopimussakkoa 125 000 euroa kahden kuukauden kuluessa tästä päätöksestä sekä ehdolla, että kaikki kohteesta laaditut suunnitelmat siirtyvät korvauksetta kaupungin omistukseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee varata mainitut tontit 31.12.2012 loppuun mennessä pidettävällä tarjouskilpailulla myytäväksi vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja, ja samalla oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään tarjouskilpailun, päättämään kilpailuohjelmasta sekä valitsemaan kilpailun voittajan, jolle tontit sitten esitetään myytäväksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	VVO Rakennuttaja Oy:n kirje 6.4.2011
	Liite 2	Rakentamissopimus 12.3.2007
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan muistio 17.5.2011
	Liite 4	Viikinmäestä VVO Rakennuttaja Oy:lle myytäväksi varattujen tonttien... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Varaussopimus VVO Rakennuttaja Oy, jolle Viikinmäen rakennusoikeudeltaan yhteensä 4 350 k-m²:n suuruiset tontit 36118/1–4 on varattu vuonna 2006 järjestetyn laatukilpailun tuloksena tehdyllä varaussopimuksella, on ilmoittanut joutuvansa luopumaan varauksesta. Yhtiö ei vallinneen markkinatilanteen ja tonttien vaikean rakennettavuuden takia pystynyt käynnistämään hanketta suunnitellusti vuonna 2008.

VVO luopui sittemmin vuonna 2009 omistusasuntotuotannosta kokonaan, minkä jälkeen yhtiö pyrki aktiivisesti yhteistyössä kaupungin kanssa löytämään tilalleen rakentajan, joka ottaisi vastatakseen rakentamissopimuksesta, tonttien ostosta sekä hankkeen toteuttamisesta kilpailussa esitetyn laadukkaan suunnitelman mukaisesti. Koska suunnitelma maanalaisine pysäköinteineen ja pienipiirteisine yksityiskohtineen on kallis toteuttaa eikä keskeneräisellä alueella vapaarahoitteisten omistusasuntojen markkinointi ole ollut helppoa, hankkeelle ei löytynyt toistakaan toteuttajaa yrityksistä huolimatta.

Sopimussakko Varaussopimuksessa yhtiö on sitoutunut suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa 250 000 euroa, mikäli ei suorita sopimuksessa mainittuja osto-, suunnittelu-, rakentamis- tai muita ehtoja. VVO:n nyt luovuttua hankkeesta kokonaan yhtiön kanssa on neuvoteltu sopimussakon määrästä.

Neuvotteluissa yhtiön edustajien kanssa on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan sopimussakko voidaan puolittaa ja sopimus katsoa rauenneeksi edellyttäen, että yhtiö suorittaa kaupungille neuvottelutuloksen mukaisen summan 125 000 euroa. Samalla edellytetään, että VVO:n laadituttamat erittäin korkeatasoiset ja laadukkaat suunnitelmat siirretään kaupungin omistukseen, joskin niiden toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Esittelijää toteaa vielä, että asuntotuotantotoimikunta luopui samassa kilpailussa sille varatuista tonteista samoin markkinatilanteen ja tonttien vaikean rakennettavuuden takia, ja myös sille varatuista kahdesta tontista toinen on edelleen rakentamatta.

Esittelijä pitää neuvottelutulosta kohtuullisena asiaan vaikuttaneet seikat huomioon ottaen.

Varaus tarjouskilpailun järjestämiseksi

Tontit 36118/1–4 ehdotetaan nyt varattaviksi tarjouskilpailun kautta luovutettaviksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja. Tässä tontit myytäisiin korkeimman hyväksyttävän tarjouksen tekijälle. Kilpailun voittanutta VVO:n suunnitelmaa voitaisiin käyttää kilpailussa viitesuunnitelmana niin, että voittaja voisi kuitenkin toteuttaa kohteen oman suunnitelmansa mukaan. Kohteen pääsuunnittelijan valinnalle tulisi joka tapauksessa saada kaupungin hyväksyntä.

Samaan kilpailuun on mahdollisesti sisällytettävissä muitakin Viikinmäessä vielä vapaana olevia tontteja. Kilpailu tulee järjestää vuoden 2012 loppuun mennessä.

Esittelijä toteaa, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

VUODEN 2010 LOPUSSA PÄÄTTYNEIDEN ASUNTOTONTTIEN VARAUSAIKOJEN JATKAMINEN

Khs 2011-938

KAJ Kaupunginhallitus päättänee jatkaa seuraavien asuntotonttien varausaikoja 31.12.2012 saakka entisin sekä lisäksi jäljempänä mainituin ehdoin:

- Paavo Nurmen säätiölle tontti nro 4/4013/1

- Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, SRV Yhtiöt Oyj:lle ja VVO Yhtymä Oyj:lle kortteli nro 20801

- Asuntotuotantotoimikunnalle tontit nro 21007/7, 23124/29, 29128/2 ja 3, 29129/5, 38276/1 ja 2, 41297/1, 47232/4
sekä tontit nro 47234/1 ja 2

- Sato-Rakennuttajat Oy:lle tontti nro 23100/47 ja nro 49036/4

- Artin Säätiölle tontti nro 28305/3

- Asumispalvelusäätiö ASPA:lle tontti nro 29103/3

- Asuntosäätiölle tontit nro 41293/3, 41296/2 sekä tontti nro 46072/15

- S-Asunnot Oy:lle tontit nro 41303/1 ja 2 sekä tontti
nro 41305/1.

- Conect Oy:lle tontit nro 47278/1 - 3

- Nuorisosäätiölle tontti nro 49029/A

- VVO-yhtymä Oyj:lle tontit nro 49029/B ja C.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee jatkaa asuntotuotantotoimikunnalle varatun tontin 47031/12 varausaikaa 31.12.2013 saakka entisin sekä jäljempänä mainituin ehdoin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee varata seuraavat tontit 31.12.2012 saakka jäljempänä mainituin ehdoin:

- Tapaninvainion tontit nro 39052/2–3 ja 39163/1 TA-Kodit Oy:lle omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas II
-ehdoin.

- Suurmetsän Alppikylän tontti nro 41296/3 Asuntosäätiölle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

Kaupunginhallitus päättänee myös, että kaikissa uusissa sekä jatkettavissa varauksissa tulee noudattaa seuraavia ehtoja:

- Varauksen saajien tulee noudattaa liitteenä nro 4 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Varauksen saajien tulee noudattaa mahdollisia alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Omistusasuntotuotannossa tulee asuntojen vähimmäiskeskikoon olla 75 huoneistoneliötä, ellei kaupunki myöhemmin toisin määrää.

- Hitas-tuotannossa varauksen saajien tulee noudattaa liitteenä nro 5 olevia ehtoja.

- Hitas-tuotannossa asuntojen varaajat tulee valita avoimella arvonnalla, johon kaikki kohteesta kiinnostuneet voivat osallistua. Mikäli kohteen kaikkia asuntoja ei saada varattua arvonnan perusteella, varauksensaaja voi valita näiden asuntojen ostajat muullakin tavalla.

- Varausalueelle toteutettavan rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä.

- Tonteille 21007/7, 23124/29, 29128/2 ja 3, 29129/5, 41293/3 sekä 41296/2 ja 3 rakennettavilta rakennuksilta edellytetään kuitenkin B-energiatehokkuusluokalle asetettujen vaatimusten täyttämistä.

- Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain 487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä (www.rakvv.hel.fi) laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

- Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua energiavaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee todeta seuraavien tonttien varaukset päättyneinä rauenneiksi:

- Sato-Rakennuttajat Oy:lle varatut tontit nro 39052/2–3 ja 39163/1.

- Asuntotuotantotoimikunnalle varatut tontit nro 40028/16 ja 18, 40043/8 sekä tontit nro 54101/3 ja 4.

- Avara Oy:lle varatut tontit nro 54008/5, 6, 7 ja 8, 54009/2 sekä tontti nro 54230/4.

Lopuksi kaupunginhallitus todennee, ettei ISS Proko Oy:n hakemus tontin 54230/4 varausajan jatkamisesta ja varaamisesta anna aihetta toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, varauksensaajille, Avara Oy:lle ja ISS Proko Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan pöytäkirjanote 9.3.2010
	Liite 2	Tonttien sijaintikartat
	Liite 3	Kartat tonteista
	Liite 4	Kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohje: Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut
	Liite 5	Hitas-ehdot
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan muistio 3.5.2011
	Liite 7	Vuoden 2010 lopussa päättyneiden asuntotonttien varausaikojen jatkaminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Varausten jatkaminen Ennestään viime vuoden loppuun varattujen asuntotonttien varausaikoihin esitetään kahden tai kolmen vuoden jatkoa 33 eri tontille. Varaukset koskevat noin 1 150 asunnon ja noin 88 000 kerrosneliömetrin rakentamista.

Syynä varausaikojen jatkotarpeelle on useimmissa tapauksissa se,
ettei rakentamisen aloittaminen ole vielä ollut mahdollista mm. kaavojen ja kunnallistekniikan keskeneräisyyden vuoksi. Jotkin hankkeista eivät ole käynnistyneet suhdannesyistä, toiset siksi, että osa rakennuttajista on kokonaan luopunut omistusasuntotuotannosta.

Osin varausaikojen jatkotarve johtuu suhteellisien lyhyistä varausajoista. Usein jo varauspäätöstä tehtäessä on tiedetty, ettei hanke voi lähteä liikkeelle varausaikana.

Kaikkien tonttien varauksia ei esitetä jatkettavaksi. Yhteensä noin 10 700 kerrosneliömetriä ja noin 120 asuntoa vastaavien 14 tontin osalta esitetään, että varausaikojen todetaan päättyneen ja varausten rauenneen.

Lisäksi kolmella tontilla, joiden rakennusoikeus on yhteensä 1 695 k-m² ja 13 asuntoa, ehdotetaan varaajan vaihtamista. Yksi uusi tontti, jonka rakennusoikeus on 1 900 k-m² ja 25 asuntoa, ehdotetaan varattavaksi kohteen laajentamiseksi.

Jatkettaviksi esitettävien varausten määrä on tänä vuonna samaa suuruusluokkaa kuin vuosi sitten.

Varausehtojen täydentäminen

Hitas-asuntojen varausmenettely

Kaikkiin Hitas-kohteisiin esitetään lisättäväksi ohje asuntojen varaajien valinnasta. Varsinkin halutuimmissa kohteissa rakennuttajien käyttämät varausmenettelyt ovat herättäneet kritiikkiä. Asuntotuotantotoimikunta on jo siirtynyt jonottamisesta arvontaan asuntojen varaajien valinnassa. Samaan menettelyyn esitetään siirryttäväksi muidenkin rakennuttajien Hitas-asuntojen varaamisessa. Menettelylle valmistellaan myöhemmin tarkemmat ohjeet.

Arvontaehtoa ei kuitenkaan ole syytä eikä mahdollistakaan käyttää hankkeissa, jotka perustuvat etukäteen koottuun omatoimiseen ryhmään tai rakennuttajakonsultin kokoamaan ryhmään, jonka jäsenet perustavat tontille asunto-osakeyhtiön eli ovat yhtiössä perustajaosakkaita.

Energiatehokkuus

Kiinteistölautakunta hyväksyi 19.4.2011 tonttien varausehtoihin liitettävä uuden energiaehdon. Poiketen lautakunnan esityksestä ehtoa energialuokan A noudattamisesta ei kuitenkaan tässä ehdoteta sovellettavaksi kohteisiin, joiden suunnittelu on jo edennyt niin pitkälle, että niiden muuttaminen vaatimuksen mukaisiksi aiheuttaisi kohtuuttomasti kustannuksia tai viivettä hankkeiden toteuttamiselle. Näissä edellytetään noudatettavan energiatehokkuusluokkaa B, johon ne on suunniteltu.

Esittelijän kannanotto Esittelijä toteaa, että tonttien varaaminen tarkoittaa kaupungin yksipuolista päätöstä, jolla varauksensaajalle annetaan varausaikana mahdollisuus kehittää hankkeensa toteutuskelpoiseksi kaupungin kullekin kohteelle asettamien ehtojen mukaisesti. Varaukset on usein tehty suhteellisen lyhyeksi ajaksi, jotta hankkeiden etenemistä voidaan paremmin seurata, vaikka kohteen toteutuskelpoisuus on kaavallisista tai kunnallistekniikan toteutumiseen liittyvistä syistä on ollut epäiltävissä jo varauspäätöstä tehtäessä.

Esittelijä pitää kiinteistölautakunnan esitystä varausaikojen jatkamisesta, joidenkin varausten toteamisesta päättyneiksi, eräistä lisävarauksista sekä yhden hakemuksen hylkäämisestä perusteltuina ja katsoo esityksen edistävän kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Yksityiskohtai-

./. set kohteittaiset tarkastelut ilmenevät liitteinä olevista muistiosta ja sijainti- ja asemakaavakartoista.

AK-MARIN OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-730

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-196/526 mukaisesti määräaikaisena 31.12.2012 asti.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Sörnäisten tontti 408/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Sörnäisten tontti 408/1)
	Liite 3	Asemapiirros (Sörnäisten tontti 408/1)
	Liite 4	AK-Marin Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2-4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki.

Hakemus koskee maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista, vähäistä suurempaa poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on kaupunginhallituksella.

AK-Marin Oy pyytää (10.12.2010) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 408 tontille nro 1 (Verkkokatu 9).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on määräaikaisen rakennusluvan jatkaminen venemoottorien huolto- ja korjausrakennusta (noin 156 m²) varten 31.12.2012 asti alueella, jolla on valmisteilla asemakaavan muutos.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus sijaitsee tulevalla katualueella. 31.12.2012 mennessä ei rakennuksen kohdalla tehdä rakennustoimenpiteitä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 176 §:n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää tilapäiselle rakennukselle rakennusluvan enintään viiden vuoden ajaksi. Tilapäisen hankkeen mahdollista jatkoaikaa harkitaan pysyvän luvan myöntämisedellytysten kautta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 29.3.2011 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 – päätöshistoria).

Selostus Rakennus ja aidattu ulkoalue, yhteensä noin 1100 m², sijaitsevat satama- ja varastoalueella, jolta puretaan rakennukset ennen uuden asuinalueen rakentamista. Alueella on voimassa 7.3.1996 vahvistettu asemakaava nro 10020. Asemakaavan mukaan alue on venesatama-aluetta. Huoltorakennus sijaitsee katualueella.

Alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos. Kaavaluonnos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.3.2011. Kaavaluonnoksen mukaan alue on katualuetta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on 1.3.2011 tiedotettu naapurille, kiinteistöviraston tonttiosastolle. Kaupungilla ei naapurina ole huomauttamista huolto- ja korjausrakennuksen määräaikaisen rakennusluvan jatkamisesta 31.12.2012 asti ehdolla, että aluetta koskeva vuokrasopimus on voimassa mainittuun päivään asti. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Rakennus voi olla alueella ja jatkaa toimintaansa haettuun määräaikaan 31.12.2012 asti, koska valmisteilla olevaa asemakaavan muutosta ei toteuteta ennen sitä. Asiasta on neuvoteltu hakijan kanssa.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Esittelijä puoltaa hakemusta määräaikaisena 31.12.2012 asti.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2011-1069

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (9.2.2011) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 98-100).

Hakijan tarkoituksena on neljän avovankilarakennuksen (1 000 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle.

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain
72 §:n 1 ja 2 momenttia.

Selostus Suomenlinna on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on maailmanperintökohde sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi sekä UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Rakennukset sijoittuvat Ison Mustasaaren eteläosaan avovankilan alueelle.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa neljä puurakenteista avovankilan majoitusrakennusta (yht. 1 000 k-m²).

Saadut lausunnot Museovirasto toteaa 19.10.2010 antamassaan lausunnossa mm., että avovankilan uudisrakennusten suunnittelusta käydyn kilpailun voittaneen nimimerkin "Jailhouse on the rock" -ehdotuksen soveltuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Sen uudisrakennukset asettuvat sijoitukseltaan jatkeeksi 2000-luvun ruokalalle ja valvomolle. Koska rakennuksia ei ole tuotu kiinni kilpailualueen länsirajaan, voidaan todennäköisesti välttää kalliopintojen louhimista. C 91 -rakennukselle kilpailualueen länsipuolella on jäänyt riittävästi vapaata tilaa. Uudisrakentaminen jää myös riittävän kauas vesialtaisiin viettävästä rinteestä. On hyvä, että majoitusrakennukset eivät volyymeiltaan nouse olemassa olevan rakennuskannan yli. Julkisivujen materiaalivalinnat ovat ympäristössä luontevia.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (15.4.2011) ja kuulutuksella Helsingin sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro-lehdessä 26.4.2011 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 26.4.–10.5.2011. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia saatiin yksi.

Suomenlinnaseura ry toteaa 10.5.2011 muistutuksessaan, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmista. Seura pitää arvossa sitä, että suunnittelukilpailulla on pyritty varmistamaan rakennushankkeen arkkitehtoninen laatu ja sopivuus erityislaatuiseen ympäristöön. Seura luottaa siihen, että jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös lähiympäristö siten että naapureille ei koidu kohtuutonta haittaa (näkymät ja varjostus / rakennus C 88; työmaaliikenne, työmaajärjestelyt).

Suomenlinnaseura ry:n muistutukseen liittyen voidaan todeta, että kilpailun ehdotuksia arvioitaessa kiinnitettiin huomio naapureihin. Uudisrakennukset sijaitsevat samoilla paikoilla kuin edelliset, mutta hieman toisin ryhmiteltynä, eikä niiden korkeus nouse merkittävästi nykyisistä. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja Suomenlinnan olosuhteet huomioiden mahdollisimman lievin louhinnoin paikalla rakentaen. Rakentamisesta ei tule aiheutumaan kohtuutonta haittaa.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että alueella on valmisteilla asemakaava. Kaavaluonnoksen mukaan alue on vankila-aluetta, jossa saa olemassa olevissa rakennuksissa tehdä rakennuslupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä sen estämättä mitä asemakaavassa määrätään rakennusalasta ja käyttötarkoituksesta. Nykyisten asuinparakkien korvaaminen uusilla majoitusrakennuksilla on kaavaluonnoksen hengen mukaista. Kaavan valmistelussa tullaan huomioimaan uusien majoitusrakennusten sijoittaminen.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen ylläpidon kannalta tärkeän avovankilan toimintakyvyn ylläpitäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan kilpailussa voittaneen ehdotuksen mukaista ratkaisua.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Suomenlinnan hoitokunnalle, Museovirastolle, Suomenlinnaseura ry:lle / Jouko Piilola, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Töölön kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 2	Asemapiirros (Töölön kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 3	Museoviraston lausunto 19.10.2010
	Liite 4	Suomenlinnaseura ry:n muistutus 10.5.2011
	Liite 5	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain 1257/2010 (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) mukaan poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki. Tämän vuoksi kyseessä olevassa poikkeamisasiassa kaupunginhallitus antaa lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jolla on toimivalta toimenpiteen ratkaisussa.

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (9.2.2011) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 98-100).

Hakijan tarkoituksena on neljän avovankilarakennuksen (1 000 k-m2) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Esittelijä puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan kilpailussa voittaneen ehdotuksen mukaista ratkaisua.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2011-1070

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (1.3.2011) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 6).

Hakijan tarkoituksena on myymälärakennuksen (450 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle.

Selostus Suomenlinna on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Hakemuksen kohteena oleva paikka sijaitsee Isossa Mustasaaressa Pikku Mustasaaren sillan vieressä. Paikalla on tällä hetkellä kaukolämmön varavoimala.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa alueelle rakennus (450 k-m²) elintarvikemyymälää varten.

Saadut lausunnot Museovirasto toteaa 9.5.2011 antamassaan lausunnossa mm, että rakennuksen lievästi taitteinen, korkeudeltaan vaihteleva ja pulpettikattoinen volyymi on sijoitettu luontevasti kallioleikkauksen kylkeen. Rakennuspaikan ranta on täyttömaata ja sillä on aiemminkin sijainnut rakennuksia. Rakennus eheyttää rantanäkymää ja liittyy luontevasti taustalla oleviin puutalokortteleihin. Sisäänkäynti on liikenne- ja asiakasvirran kannalta sopivasti rakennuksen pohjoispäädyssä. Sijainti on kaikkiaan onnistunut.

Moderni arkkitehtuuri jatkaa luontevasti saarten viime vuosikymmenten uudisrakennusten traditiota. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen avata julkisivuja ehdotettua enemmällä aukotuksella. Museovirasto ei pidä julkisivujen tiettyä muurimaisuutta kovinkaan suurena ongelmana, koska myymälän toiminnot ja kalustus joka tapauksessa sulkevat näkymiä. Aukotusta voi toki kehittää erityisesti rakennuksen pohjoispäädyssä, kuten neuvottelukunta on todennutkin.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää myymälän ulkomainonnan hallintaan ja rakennuksen lähiympäristön laatuun.

Museovirasto puoltaa edellä olevin huomautuksin poikkeamisluvan myöntämistä uudisrakennushankkeelle.

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa 16.3.2011 antamassaan lausunnossa mm., ettei sillä ole huomautettavaa ehdotetusta sijainnista. Luonnosteltua rakennusta pidetään sopivana, myönteisenä lisänä ympäristöönsä. Paikalla on aiemminkin ollut erilaisia rakennuksia.

Neuvottelukunta arvioi luonnostellun rakennussuunnitelman herkällä kädellä taitavasti tehdyksi. Rakennuksessa ilahduttaa mm. sen polveileva ja silti yksinkertainen hahmo. Käyttötarkoitukseen liittyvistä sisustustarpeista tietoisenakin neuvottelukunta kiinnittää huomiota julkisivujen aukotukseen: sisätiloja toivotaan avattavan nyt ehdotettua enemmän ympäröivään maisemaan. Tässä suhteessa kauppahuoneen yläikkunoita tai pohjoiskärjen kulmaikkunan kokoa ei pidetä riittävinä. Ennen muuta sisäänkäynnille arvioidaan eduksi suurempi avoimuus, myös mainospinnat huomioiden.

Neuvottelukunta huomauttaa, että kaupassa kävijät tulevat tarvitsemaan polkupyöräpaikkoja sekä paikan, jossa voi ulkona ostosten jälkeen istahtaa. Jatkosuunnittelussa mm. nämä pihajärjestelyihin kuuluvat asiat tulee huomioida. Talotekniikan ja kiinteistöpidon kattoasennukset on tehtävä pääsuunnittelijan ohjauksessa hänen hyväksymällään tavalla.

Neuvottelukunta katsoo, että käsiteltävää hakemusaineistoa tulee rakennuslupavaiheessa täydentää kirjallisin selvityksin Museoviraston kannasta, paikalla tarvittavista maastojärjestelyistä sekä tavaratoimituksessa käytettävästä huoltoliikenteen reitistä. Lisäksi neuvottelukunta odottaa tehtävän selkoa lauhduttimien äänentasosta suhteessa naapurina olevaan Lavrentjevin asuintaloon (C7). Lausuntonaan kaupunkikuvaneuvottelukunta puoltaa hakemusta edellä mainituin kommentein.

Xxxxx Xxxxxxx katsoo muistutuksessaan 11.5.2011, että kaupan paikka on erittäin hyvin valittu. Nykyisessä paikassa kauppa peittää suuren osan 1860-luvulla rakennetusta Rantakasarmista. Uudella paikalla on sitä vastoin tyhjä tila täysin käyttämättömänä. Vanhojen valokuvien perusteella tuolla paikalla on aikoinaan ollut puinen rakennus, joten senkin puolesta uusi sijainti on sopusoinnussa historian kanssa. Viereinen asuintalo ei halua naapuriinsa kauppaa. Uusi paikka on sopivasti "mäen/kallion" takana eikä tuolla kulmalla ole muita asukkaita. Kauppa ei ole kenenkään edessä tai tuota kenellekään haittaa, sillä kaupan uusi sijainti on sen verran sivussa. On ilmeistä, että ongelma juopoista olisi muutoin ratkaistavissa kuin kauppaa siirtämällä.

Xxxxx Xxxxxx mielestä kaupparakennuksen sisäänkäynti pitää siirtää vastakkaiselle, Merisotakoulun puoleiselle seinälle, jotta vältyttäisiin liikenteellisiltä tukoksilta esitetyn sisäänkäynnin kohdalla. Uuden kaupan rakentaminen lähelle viereistä omakotitaloa ja sen pihaa on arveluttavaa. Muistuttaja haluaa tietää kuinka pitkä matka on omakotitalon rajalta kauppaa ympäröivän alueen rajaan ja onko matka säädösten mukainen. Kahta ulkonäöllisesti näin poikkeavaa rakennusta ei tulisi rakentaa niin lähekkäisesti. Miten turvataan suunnitellun kaupan viereisen omakotitalon asukkaiden ja heidän pihapiirinsä rauha tulevaisuudessa? Kuka rakennuttaa talon ympärille aidan, joka estää kesäisin kaljaporukoita siirtymästä kaupasta ostettujen juomiensa kanssa illanviettoon suoraan lapsiperheen pihalle, mikä on ongelma nykyäänkin. Kaupan sijoittaminen suunnitellulle paikalle heikentää viereisellä tontilla asuvien ihmisten rauhaa ja myös vaarantaa heidän turvallisen oleskelunsa pihassa ja pahimmassa tapauksessa houkuttaa kaljaporukoita vaikkapa murtoihin.

Xxxxx Xxxxxxxx mielestä kaupalle esitetty tontti on aivan liian ahdas ja kesän suuret asiakasvirrat huomioon ottaen liikenteellisesti hankala. Kesäajan suuret asiakasvirrat aiheuttaisivat vakavaa häiriötä talon C7 asukkaille. Kaupparakennus ei täytä Suomenlinnan ja maailmanperintökohteen suojelullisia eikä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Kaupan suunnittelussa on tehty ilmeisiä virheitä, jotka ilmeisesti johtuvat suunnittelijoiden puutteellisista ja tai vääristä tiedoista liittyen toimintaympäristöön ja asiakasvirtoihin. Kauppapaikkaa suunnitellessa ei ole riittävästi otettu huomioon muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ja siksi hankkeen valmistelua pidetään puutteellisena. naapuria on kuultu hankesuunnittelun loppuvaiheessa, mutta annetulla palautteella ei ole ollut vaikutusta edes suunnitelman yksityiskohtiin. Tältä osin ei ole noudatettu kuulemismenettelyn perimmäistä tarkoitusta eli asianosaisten todellista vaikutusmahdollisuutta.

Muistutuksissa esitettyyn liittyen voidaan todeta, että Suomenlinna on 850 asukkaan kaupunginosa, joka tarvitsee toimiakseen oman elintarvikekaupan. Vuosittain Suomenlinnassa käy noin 700 000 vierailijaa. Elintarvikekauppa on aikoinaan sijainnut keskeisesti entisessä Semenovin leipomorakennuksessa (C10). Vuodesta 2007 lähtien kauppa on toiminut määräaikaisen luvan saaneessa rakennuksessa Rantakasarmin eteläpuolella. Kaupalle on etsitty uutta sijoituspaikkaa olemassa olevista rakennuksista sekä tutkimalla uudisrakentamista eri puolille Suomenlinnaa. Poikkeamishakemuksessa esitetty sijainti on tutkituista vaihtoehdoista liikenteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti kestävin ratkaisu. Valittua sijaintia puoltavat useat seikat. Esitetty paikka sijaitsee lauttarannan läheisyydessä ja kauppa on havaittavissa lautalla saavuttaessa. Asukkaiden kannalta valittu sijainti on riittävän keskeinen. Verrattuna varalämpövoimakonttiin kauppa parantaa ja eheyttää Iso Mustasaaren länsirannan maisemaa ja ympäristöä.

Kaupan ja asumisen välisestä minimietäisyydestä ei ole ohjetta. Suunnitelmien mukaan ilmanvaihtolaitteiden ja lauhduttimien säleiköt on suunnattu Pikku Mustasaaren suuntaan poispäin naapurirakennuksesta. Ilmanvaihtolaitteiden aiheuttamasta melutasoista säädetään rakentamismääräyskokoelmassa ja rakennusvalvontavirasto varmistaa määräysten toteutumisen rakennuslupavaiheessa. Poikkeamisen edellyttämä kuulemismenettely on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että alueelle on valmisteilla asemakaava. Suomenlinna on elävä kaupunginosa, ja elintarvikemyymälä kuuluu asuinalueen peruspalveluihin. Kaupan sijoittaminen haetulle paikalle tullaan huomioimaan kaavoituksessa.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason ylläpitäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 17.2.2011 päivättyä suunnitelmaa siten, että rakennuksen sisäänkäynnin sijaintia ja julkisivujen aukotusta voi tutkia jatkosuunnittelussa. Teknisten laitteiden on oltava osa rakennuksen arkkitehtuuria. Rakennusvalvontaviraston on syytä kiinnittää huomiota ilmanvaihtolaitteiden aiheuttamiin äänitasoihin. Rakennuksen lähiympäristöä ei saa käyttää varastointiin. Rakennuksen lähiympäristö on suunniteltava siten, että se palvelee asiointia, mutta ei aiheuta kohtuutonta häiriötä naapurin asuinrakennukselle. Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- Rakentamisessa noudatetaan 17.2.2011 päivättyä suunnitelmaa siten, että rakennuksen sisäänkäynnin sijaintia ja julkisivujen aukotusta voi tutkia jatkosuunnittelussa.

- Teknisten laitteiden on oltava osa rakennuksen arkkitehtuuria.

- Rakennusvalvontaviraston on syytä kiinnittää huomiota ilmanvaihtolaitteiden aiheuttamiin äänitasoihin.

- Rakennuksen lähiympäristöä ei saa käyttää varastointiin.

- Rakennuksen lähiympäristö on suunniteltava siten, että se palvelee asiointia, mutta ei aiheuta kohtuutonta häiriötä naapurin asuinrakennukselle.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Suomenlinnan hoitokunnalle, Xxxx Xxxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.