Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Vuosaaren Urheilutalo Oy:n eräiden osakkeiden ostaminen

Lisämäärärahojen myöntäminen virastoille kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin

Määrärahan myöntäminen kiinteistövirastolle alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen (Viikinmäki, Kalasatama, Länsisatama, Viikinportti ja Honkasuo)

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: palveluverkkotyöryhmän ehdottaman yhteistyömallin käyttöönotto

30.5.2011 pöydälle pantu asia
Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia"

30.5.2011 pöydälle pantu asia
Linjaukset kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Helsingin kaupungin hankintastrategian hyväksyminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän, Ruudin, käyttöön ottaminen

Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle Länsi-Helsingin lukion lakkauttamista koskevan valituksen johdosta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vallilan korttelin nro 390 osan ja katualueen (Pasilan konepajan alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 12030)

Xxxx Xxxxx Xxxxxxxx perikunnan poikkeamishakemus

Maankäyttösopimus ja kiinteistökauppa Kesko Oyj:n kanssa Itäkeskuksen asemakaavaehdotukseen nro 11980 liittyen

Munkkiniemen ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Tonttien varaaminen Kiinteistö Oy Pohjolan perusyhtiö 60:lle rakentamisen palvelukeskuksen suunnittelua varten (Suutarila, tontit 40208/1, 2 ja 3)

LISÄMÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN VIRASTOILLE KUNTA-ALAN UUDEN PALKKARATKAISUN MUKAISIIN PALKANKOROTUKSIIN

Khs 2011-1067

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2011 talousarvioon kohdalle 1 14 03 menovaraus, Khn käytettäväksi, kustannustason nousua varten tarkoitetusta määrärahavarauksesta lisämäärärahoja virastoille kunta-alan uuden palkkaratkaisun mukaisten palkankorotusten maksamiseen seuraavasti:

Virasto / osasto	Palkat	Henkilö-	Yhteensä
	euroa	sivumenot	euroa


Pelastuslaitos TA-kohta 2 35	356 000	129 000	485 000
Ympäristökeskus TA-kohta 2 37	86 000	30 000	116 000

Sosiaalivirasto TA-kohta 3 11 01	5 280 000	2 720 000	8 000 000

Terveyskeskus TA-kohta 3 21 01	4 818 000	2 483 000	7 301 000

Opetusvirasto TA-kohta 4 02 02	3 380 000	1 120 000	4 500 000

Liikuntavirasto TA-kohta 4 41 01	270 000	88 000	358 000

YHTEENSÄ	14 190 000	6 570 000	20 760 000

Pöytäkirjanote ao. virastoille, taloushallintopalveluun (Heljä Huusko) ja tarkastusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että pelastuslaitos, ympäristökeskus, sosiaalivirasto, terveyskeskus, opetusvirasto ja liikuntavirasto ovat talousarvion toteutumisennusteen 1/2011 lautakuntakäsittelyn yhteydessä todenneet, että uuden kunta-alan palkkaratkaisun mukaisista palkankorotuksista aiheutuu virastojen määrärahojen ylityspaine vuodelle 2011. Näiden palkkaratkaisusta johtuvien ylityspaineiden sopeutus käytettävissä oleviin määrärahoihin ei näytä näiden virastojen osalta mahdolliselta.

Kaupunginjohtaja esittää, että mainituille virastoille myönnettäisiin vuoden 2011 talousarvioon kohdalle 1 14 03 menovaraus, kaupunginhallituksen käytettäväksi, kustannustason nousua varten tarkoitetusta määrärahavarauksesta lisämäärärahoja virastoille palkkaratkaisun mukaisten palkankorotusten maksamiseen seuraavasti:

Virasto / osasto	Palkat	Henkilö-	Yhteensä
	euroa	sivumenot	euroa


Pelastuslaitos TA-kohta 2 35	356 000	129 000	485 000
Ympäristökeskus TA-kohta 2 37	86 000	30 000	116 000

Sosiaalivirasto TA-kohta 3 11 01	5 280 000	2 720 000	8 000 000

Terveyskeskus TA-kohta 3 21 01	4 818 000	2 483 000	7 301 000

Opetusvirasto TA-kohta 4 02 02	3 380 000	1 120 000	4 500 000

Liikuntavirasto TA-kohta 4 41 01	270 000	88 000	358 000

YHTEENSÄ	14 190 000	6 570 000	20 760 000

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE ALUEIDEN RAKENTAMISKELPOISEKSI SAATTAMISEEN (VIIKINMÄKI, KALASATAMA, LÄNSISATAMA, VIIKINPORTTI JA HONKASUO)

Khs 2011-884

KJ Kaupunginhallitus päättänee siirtää 800 000 euroa talousarvion alakohdalta 8 01 02 11 esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet alakohdalle 8 01 02 16 Viikinmäen maaperän kunnostus.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2011 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

180 000 euroa Viikinportissa sijaitsevan tontin maaperän kunnostamiseen,

230 000 euroa Honkasuolla sijaitsevan maakaasuputken siirtämiseen,

alakohdalta 8 01 02 15 Länsisataman esirakentaminen

720 000 euroa Jätkäsaaren alueen tonttien puhdistamiseen,

alakohdalta 8 01 02 16 Viikinmäen maaperän kunnostus

800 000 euroa Viikinmäen ampumaradan maaperän kunnostukseen ja

alakohdalta 8 01 02 17 Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus

2 670 000 euroa Kalasataman korttelialueiden pilaantuneen maaperän puhdistukseen.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle (Katarina Kurenlahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko) , talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Heikki Rinne, Kimmo Kuisma, Timo Laitinen ja Hannu Asikainen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kiinteistöviraston esitys, 28.4.2011

ESITTELIJÄ Kiinteistövirastolla on vireillä useita tonttien luovutuksia sellaisilla alueilla, joilla joudutaan tutkimaan ja puhdistamaan maata ennen niiden luovutuksia tai rakentamisen yhteydessä. Lisäksi aluerakentamisalueiden maaperää joudutaan tutkimaan ja puhdistamaan sekä tekemään alueilla putkisiirtoja.

Viikinmäen entinen ampumarata

Viikinmäen ampumaradan kunnostus ja betonin hyötykäyttöalueen viimeistely jatkuu vielä tänä vuonna. Kyseisiin töihin tarvitaan 0,8 miljoonan euron määräraha. Aiemmin Viikinmäen ampumaradan kunnostukseen on suunniteltu tarvittavan 50 000 euroa vuodelle 2011. Vähäisen rahatarpeen vuoksi vuoden 2011 talousarvion alakohdassa ei Viikinmäen maaperän kunnostukseen ole varattu erikseen määrärahoja.

Merkittävään rahatarpeen kasvuun on vaikuttanut pääosin se, että Viikinmäen puistoalueen ja tonttialueen kaivutöiden yhteydessä löydettiin vanha kivääriradan valli, joka oli lähes kokonaan peitetty maan alle. Vallin purun yhteydessä vallista löytyi jätettä lähes 3000 m³. Ympäristöluvan mukaan jäte täytyy poistaa alueelta. Lisäksi maisemamäki, jossa on hyödynnetty ampumarata-alueen betonirakenteita, on tarkoitus saattaa lopulliseen kuntoonsa kesällä 2011.

Kaupunginhallitus on myöntänyt kiinteistövirastolle aikaisemmin Viikinmäen ampumaradan kunnostukseen yhteensä 11 miljoonaa euroa.

Viikinportti

NCC on rakentamassa Viikinportin tontille 36189/4 neljä Hitas-asuinkerrostaloa. Maaperätutkimuksissa tontin alueella on todettu pilaantuneita maita ja jätettä. Alue on kunnostettava ennen rakentamista. Tontin kunnostamista ei ole aiemmin ohjelmoitu tehtäväksi vuonna 2011, koska maaperän pilaantuminen ja siinä olevat jätteet havaittiin vasta maarakentamisen alkaessa. Jätteiden poistamisen ja maaperän puhdistamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 0,18 miljoonaa euroa. Määrärahat voidaan osoittaa talousarvion alakohdalta alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

Honkasuo

Honkasuon aloitusalueen kautta kulkee Gasum Oy:n omistama maakaasuputki, jota pitkin maakaasu virtaa Martinlaakson voimalaitokseen sekä muille Gasum Oy:n asiakkaille. Honkasuon aloitusalueen kunnallistekniikan rakentaminen edellyttää maakaasuputken siirtämistä. Siirto on välttämätön, jotta laaditun katusuunnitelman mukainen hulevesiviemäri ja maakaasuputki saadaan risteämään eri korkeusasemissa.

Gasum Oy:n kustannusarvion mukaan kaasuputken siirrosta aiheutuvat kustannukset ovat noin 0,23 miljoonaa euroa. Määrärahat voidaan osoittaa talousarvion alakohdalta alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

Länsisatama

Myös Länsisataman maaperän kunnostus jatkuu vielä vuosien ajan. Määrärahatarpeet on otettu huomioon vuoden 2011 talousarvion alakohdassa Länsisataman esirakentaminen.

Jätkäsaaren alueella on vuonna 2011 alkamassa 17 talonrakennushanketta. Tonttien maaperä kunnostetaan rakentamisen yhteydessä. Konsultin laatiman kustannusarvion mukaan ensimmäisen asemakaava-alueen maaperän puhdistamisesta, lisätutkimuksista ja suunnittelusta sekä tulevien alueiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset ovat 0,72 miljoonaa euroa.

Kalasatama

Kalasataman projektialueen rakentaminen ja maaperän kunnostus jatkuvat vielä usean vuoden ajan. Alueen maaperän kunnostukseen tarvitaan 2,67 miljoonan euron määräraha vuonna 2011. Vastaava määrärahatarve on sisältynyt vuoden 2011 talousarvion alakohtaan Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus.

Vuonna 2011 asemakaava-alueen pilaantuneen maan kunnostaminen jatkuu rakentamisen yhteydessä kortteleiden 10579, 10580, 10582, 10584 ja 10585 alueella. Kalasataman pohjoisosassa on käynnissä pilaantuneen maan kunnostus kortteleiden 21676 ja 21677 esirakentamisen yhteydessä Arcadan koulun laajentumishankkeeseen liittyen. Kalasataman keskuksen ja Verkkosaaren eteläosan kaava-alueella tehdään tutkimuksia ja kunnostussuunnittelua. Osayleiskaava-alueella poistetaan pilaantunutta maata ja jätteitä myös tilakeskuksen purkutöiden yhteydessä sekä tehdään tutkimuksia, kunnostussuunnittelua ja pilaantuneen maan kunnostustöitä liittyen yksittäisten tonttien luovutukseen. Edellä mainittujen alueiden maaperän puhdistuksen kustannusarvio vuonna 2011 on 1,64 miljoonaa euroa.

Lisäksi Kalastaman alueella sijaitsevan Suvilahden alueella on puhdistettava maaperää alueen käyttöönoton mahdollistamiseksi. Rakennuksen peruskorjaus edellyttää kellon alla olevan maaperän pilaantuneisuuden laajuuden selvittämistä ja siitä aiheutuvien riskien hallintaa ja maaperän kunnostamista. Alustavien tutkimusten mukaan kellon maaperässä ja pohjavedessä on todettu korkeita pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita. Riskinhallinta toimenpiteinä on päädytty rakentamaan kellon lattian alle aktiivinen huokoskaasun puhdistusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on olla toiminnassa viisi vuotta. Puhdistuksen kustannukset ovat alustavan kustannusarvion mukaan 0,8 miljoonaa euroa.

Suvilahden rakennus 8 korjataan uuden sirkuksen keskukseksi Cirkoksi. Peruskorjauksen yhteydessä tulevan keittiön ja ravintolatilan lattian alla todettiin pilaantunutta maata. Pilaantuneisuudesta johtuen rakennuksen vanha lattia jouduttiin purkamaan ja uuden lattian alle asennettiin huokoskaasunkeräysjärjestelmä. Tästä aiheutuvat kustannukset ovat 611 000 euroa, joista on vielä korvaamatta 220 000 euroa peruskorjauksen teettäneelle Helsingin kaupungin kokonaan omistamalle Kiinteistö Oy Kaapelitalolle.

Kaupunginhallitus on myöntänyt aiemmin Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitteluun ja puhdistamiseen yhteensä 2,47 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunginhallitus on myöntänyt Suvilahden kaasutehtaan maaperän kunnostamiseen yhteensä 6,7 miljoonaa euroa.

Tarvittava määräraha

Eri kohteiden kustannusarvioihin tai urakkahintoihin perustuvat määrärahatarpeet vuodelle 2011 ovat seuraavat:

- Viikinmäen maaperän puhdistamiseen 0,80 miljoonaa euroa,

- Viikinportin tontin maaperän puhdistamiseen 0,18 miljoonaa euroa,

- Honkasuon kaasuputken siirtoon 0,23 miljoonaa euroa.

- Länsisataman maaperän puhdistamiseen 0,72 miljoonaa euroa ja

- Kalasataman maaperän puhdistamiseen 2,67 miljoonaa euroa.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistövirastolle yhteensä 4,6 miljoonan euron (alv 0%) määrärahan käytettäväksi edellä mainittujen kohteiden rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Esittelijä toteaa, että vuoden 2011 talousarviossa ei Viikinmäen maaperän kunnostukseen ole erikseen varattu määrärahoja. Viikinmäen ampumaradan kunnostukseen tarvittavaa määrärahaa vastaava summa eli 0,8 milj. euroa voidaan kuitenkin siirtää talousarvion alakohdalta 8 01 02 11 alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet. Viikinportin tontin kunnostukseen tarvittava 0,18 milj. euroa ja Honkasuon maakaasuputken siirtoon tarvittava 0,23 milj. euroa voidaan osoittaa talousarvion alakohdalta 8 01 02 11 alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet. Länsisataman alueen maaperän puhdistamiseen on arvioitu käytettävän 0,72 milj. euroa, jotka voidaan osoittaa talousarvion alakohdalta 8 01 02 15, Länsisataman esirakentaminen. Kalasataman maaperän puhdistamisen määrärahatarve on yhteensä 2,67 milj. euroa, joka voidaan osoittaa talousarvion alakohdalta 8 01 02 17, Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN EHDOTTAMAN YHTEISTYÖMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO

Khs 2010-1229

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 16.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

VT Sirpa Puhakan toivomusponsi ..päätöshistoria

ESITTELIJÄ Päättäessään 16.6.2010 palveluverkkojen kehittämisestä kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

1 (3) ” Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetusviraston koordinoima ja muun muassa Jakomäessä ja Konala-Pitäjänmäellä kokeiltu ja myös palveluverkkotyöryhmän ehdottama yhteistyömalli asukkaiden ja hallintokuntien yhteistyöstä otetaan käyttöön. Alueellista yhteistyötä aloittaessa on varmistettava asukkaiden laaja tiedonsaanti yhteistyöstä, jotta mahdollisimman moni asukas pääsee vaikuttamaan oman alueensa palvelujen kehittämiseen.” (Sirpa Puhakka, äänin 79-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että palveluverkkojen kehittämistä koskevan päätöksen (Kvsto 16.6.2010) täytäntöönpanossa kaupunginhallitus on kehottanut 21.6.2010 talous- ja suunnittelukeskusta ja kiinteistövirastoa yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa käynnistämään palveluverkon monihallintokuntaisen suunnittelun pilotoinnin opetuslautakunnan esittämillä selvitysalueilla tavoitteena tilojen käytön tehostaminen.

Esittelijä toteaa, että palveluverkon monihallintokuntaista suunnittelua on lähdetty kehittämään eteenpäin talous- ja suunnittelukeskuksen valmistelemien talousarvio-ohjeiden mukaisesti osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Talven 2010–2011 aikana tavoitteena on ollut palveluverkon suunnittelun tehostaminen virastojen perustehtäviin perustuen tilahallinnosta vastaavan tilakeskuksen ja hallintokuntien yhteistyössä.

Asiassa on saatu kiinteistöviraston (11.5.2011) lausunto, joka sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Tilakeskus on käynnistänyt vuoden 2010 loppupuolella yhteistyössä opetusviraston kanssa palveluverkon poikkihallinnollisen kehittämisprojektin, jossa on tavoitteena selvittää alueelliseen tarkasteluun perustuen kaupungin hallintokuntien tilankäytön tehostamismahdollisuudet yhteistyössä kaikkien tarkastelualueella toimivien kaupungin hallintokuntien kanssa. Tarkastelualueeksi on valittu Malmin, Pukinmäen ja Puistolan alueet. Tarkastelualueella käydään läpi kaikki kaupungin omassa käytössä olevat tilat; omistussuhteet, käyttötarkoitus, käyttäjät, tilan sijainti, koko ja ominaisuudet sekä tekninen kunto ja korjaustarpeet. Selvitystyön tuloksena saadaan alueellinen tilankäytön pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa ovat mukana kaikki tarkastelualueella olevat hallintokuntien toimitilat.

Tilahallinnon tavoitteena on yhteistyössä hallintokuntien kanssa laatia alueelliset tilankäytön pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmat koko kaupungin osalta meneillään olevasta kehittämishankkeesta saatavien kokemusten perusteella siten, että tilankäyttö tehostuu ja järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti voidaan luopua sellaisista kaupungin omistamista rakennuksista ja osakemuotoisista tiloista, joiden omistaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tavoitteena on saattaa rakennus- ja tilaomistus pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, että kaupungilla on taloudelliset edellytykset huolehtia omistamansa rakennus- ja tilakannan käyttöarvon säilymisestä.

Esittelijä toteaa lisäksi, että asukkaiden ja hallintokuntien alueellisen yhteistyön kehittäminen sivuaa kaupungin strategiaohjelmaan sisältyvää kansanvalta-hanketta. Kaupunginhallitus on 4.4.2011 asettanut ajalle 1.4.-31.10.2011 Demokratia-ryhmän, joka ohjaa ja seuraa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi koottavien toimenpiteiden valmistelua kansanvaltahankkeeksi.

Esittelijä toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus ja kiinteistöviraston tilakeskus tulevat saatujen kokemusten perusteella arvioimaan alueellisten kehittämissuunnitelmien ja asukasyhteistyön kehittämismahdollisuudet.

30.5.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄLLE (HSY) LUONNOKSESTA "PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN STRATEGIA"

Khs 2011-290

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia" (Dnro 704/80/802/2010) seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että lausunnolla olevan strategian lähtökohtana on YTV:n vuonna 2007 hyväksymä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, jonka hyväksymisen yhteydessä YTV:n hallitus on kehottanut YTV:tä laatimaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian.

HSY:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä ilmansuojelun osalta on ”huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu-, sekä koulutus- ja valistustehtävistä”. Perussopimuksen tarkoittamat ilmansuojelutehtävät ovat kunnille kuuluvia ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei kunnille ole määrätty lakisääteisiä tehtäviä samalla tavalla kuin ilmansuojelusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että edellä mainittujen ilmastostrategioiden laatiminen ei kuulu kuntayhtymän perussopimuksen mukaan HSY:n tehtäviin. Jatkossa tällaisten yhteisten, laaja-alaisten strategioiden valmistelutehtävien hoito tulee selkiyttää kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisen valmistelun kautta.

Sopeutumisstrategian luonnoksen toimenpidelinjauksista kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

Yleiset ja poikkisektorialiset toimenpiteet

Strategian tavoitteeksi on asetettu toimenpidelinjaukset ja toimenpiteet, jotka edellyttävät seudullista yhteistyötä, joiden vaikutukset ovat ylikunnallisia tai joiden toteuttaminen yhdessä muiden kanssa luo synergiaa. Strategialuonnokseen on kuitenkin koottu varsin kattavasti laajuudeltaan ja merkittävyydeltään hyvin eritasoisia toimenpiteitä, jotka ovat monilta osin päällekkäisiä kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien kanssa.

Jatkotyössä strategiassa tulee vielä selkeämmin keskittyä niihin asiakokonaisuuksiin, joissa erityisesti tarvitaan seudullisia linjauksia ja yhteisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä. Vastuun- ja työnjakoa HSY:n eli seudullisen tason ja kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien (mm. tulva- ja hulevesistrategiat) kesken tulee selventää. Linjaukset ja toimenpiteet tulee sovittaa yhteen olemassa olevien suunnitelmien kanssa.

Strategialuonnokseen sisältyy myös linjauksia sektoreille (mm. energiahuolto), jotka on jo ohjeistettu lainsäädännöllä tai muilla viranomaismääräyksillä, jolloin seudullinen ohjaus on tarpeetonta.

Strategialuonnoksesta puuttuu toimenpide-ehdotusten vaikutusten hyötyjen ja toteuttamisen kustannusten arviointi, joka todetaan tehtävän vuoden 2011 aikana. Kun toimenpidelinjausten toteuttaminen edellyttää kaupungeilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä, on hyötyjen ja kustannusten arviointi välttämätöntä toimenpiteiden priorisoimiseksi.

Maankäyttö

Strategialuonnoksen liitteessä 2 (Olemassa olevat strategiat, ohjelmat, suunnitelmat, lainsäädäntö ja tutkimus), mainitaan maankäytön ja rakentamisen osalta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ympäristöhallinnon toimintaohjelma ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä rakentamismääräyskokoelma. Liitteessä olisi voinut mainita myös maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen, sillä myös ne sisältävät sitovia ilmastoasioita koskevia vaatimuksia, jotka tulee ottaa huomioon seutu- ja kuntakaavoituksessa. Kaupunginhallitus toteaa, että erillisiä seudullisia ohjeita ei tarvita muilla tahoilla säädettävistä aihepiireistä. Strategialuonnoksessa esitetty pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastomuutoksen riskeihin perustuva maankäytön tavoiteohjelma on uutena välineenä tarpeeton, sillä ilmastomuutos on otettava huomioon kaikessa kaavoituksessa.

Linjauksessa kuntien yhteistyönä toteutettavaksi on esitetty yhteisen ilmastonmuutoksen riskeihin perustuvan maankäytön tavoiteohjelman ja hulevesien hallintasuunnitelman laatiminen sekä määräysten tekeminen hulevesien imeytyksestä, johtamisesta ja tulvareittien tilavarauksista kaavoituksessa. Strategialuonnoksen ehdotukset tulva- ja vesiasioiden seudullisesta hallitsemisesta vaikuttavat päällekkäisiltä. Helsingillä on omat tulva- ja hulevesistrategiansa, joiden toimeenpano on käynnissä ja jotka ovat hyvin linjassa esitettyihin toimenpiteisiin nähden. Lisäksi ovat käynnistymässä merivesi-, vesistö- ja hulevesitulvia koskevat toimet tulvariskilain mukaisesti. Käytännössä toimenpide voitaisiin toteuttaa päivittämällä nykyiset ohjelmat ja yhtenäistämällä käytännöt eikä tuottamalla uusia ohjelmia.

Esityksen mukaiset ja nykyisten ohjelmien ulkopuolelle jäävät asiat tulisi yhdistää nykyisiin suunnitelmiin tai määritellä, miten ja missä ohjelmissa ne huomioidaan. Näitä ovat mm. tuulisuuden ja lämpötilan huomioiminen suunnittelussa sekä viheralueiden merkitys kaupunkitilan viilentäjänä.

Liikenne ja verkostot

Toimenpiteet liittyvät joukkoliikenteeseen ja tietoliikenneverkkoihin lukuun ottamatta energiantuotannon ja vesihuollon verkostoja.

Linjauksiin on ehdotettu riskikartoitusten laatiminen erikseen liikenne- ja tietoliikenneverkoille tulvien varalle ja sään ääri-ilmiöiden varalle. Energiantuotannon verkostot on kuitenkin käsitelty omassa kohdassaan. Riskikartoitukset sisältyvät toimenpiteinä osin tulvien ja hulevesien osalta jo olemassa oleviin suunnitelmiin. Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) johdosta Helsingin kaupunki käynnistää tänä vuonna hulevesitulvien riskikartoitusselvityksen. Merivesitulvien kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tänä vuonna tekemässä samanlaista tulvariskiselvitystä. Strategiassa olisikin tärkeää määritellä mahdolliset näiden ohjauskeinojen ulkopuolelle jäävät asiat, sekä miten ja missä ohjausmekanismeissa ne voitaisiin huomioida.

Helsingin joukkoliikenteen toiminnan näkökulmasta ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeimmin raitio- ja metroliikenteen hoitamisessa poikkeuksellisissa kelioloissa, joukkoliikenteen infrastruktuurin sekä varikko- ja asemarakennusten ekologisessa rakentamisessa ja muuttuvien ylläpitotarpeiden tunnistamisessa. Joukkoliikenne on riippuvainen myös sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkoston sekä tietoliikenneverkon toiminnasta häiriötilanteissa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen vastaavien toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan. On tärkeää varmistua, että ilmastonmuutosta hillitsevien ja muutokseen sopeuttavien toimien vaikutukset eivät olisi keskenään ristiriidassa ja että toimenpiteiden vaikutukset toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita.

Rakentaminen

Rakentamisen toimenpiteenä esitetään materiaalien käyttövarmuuden sekä rakenteiden ja materiaalien kestävyyden määrittely tärkeimmiksi kriteereiksi rakennusten suunnittelussa. Tältä osin kaupunginhallitus kuitenkin huomauttaa, että turvallisuus ja terveellisyys sekä niiden edistäminen ovat myös jatkossa tärkeimmät rakennetun ympäristön yleiset kriteerit.

Rakentamien laatuun voidaan myös vaikuttaa ehdotuksen mukaisilla yhteisillä linjauksilla rakennusjärjestyksissä ja rakentamismääräyksissä, jotka edistävät varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Rakennusjärjestyksissä voisi olla tarkempia määräyksiä esimerkiksi energiatehokkaasta rakentamisesta ja keskitetyn kesäaikaisen viilentämisen toteuttamisesta. Kunnat voivat vaatia omalle maalleen rakennettaviin rakennuksiin määräyksiä tehokkaampia energiaehtoja.

Tutkimuksen osalta tarvitaan jatkossa entistä enemmän rakennusfysiikan osaamista ja hallintaa. Rakentamisen voimistuvat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakennusfysiikan hyvää tuntemusta.

Energiahuolto

Kaupunginhallitus toteaa, että valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010; Puolustusministeriö 2011) asettaa energiayhtiöille velvoitteen varautua kaikissa olosuhteissa energiahuollon turvaamiseen. Strategialuonnoksessa on sisällytetty mm. yleisellä tasolla niitä periaatteita, jotka on jo esim. pääkaupunkiseudulla määritelty yhdenmukaisina sitovina periaatteina energiayhtiöille yhteistyössä kansallisen huoltovarmuusorganisaation ja PKS Voima-alueen kanssa.

Helsingin kaupunki on edellä mainitun yhteistyön lisäksi varautunut itse verkostojensa, tunneleidensa ja laitostensa, kuten kaiken muunkin toimintansa osalta, myrsky-, tulva- ym. vahinkojen torjuntaan niin normaalioloissa kuin myös poikkeusolosuhteissa. Varautumis- ja valmiussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti.

Kaupunginhallitus katsoo, että HSY:n tulisi toimia yhteistyössä Huolto-varmuuskeskuksen ja Voimatalouspoolin kanssa varmistaakseen strategialuonnoksen yhteensopivuus jo olemassa olevien strategioiden ja toimintaperiaatteiden linjausten kanssa sekä välttääkseen päällekkäiset tavoiteasettelut.

Pelastustoimi ja turvallisuus

Kaupunginhallitus katsoo, että strategialuonnoksen taulukoissa esitetyt ilmastonmuutoksen vaikutukset on kuvattu pelastustoimen näkökulmasta hyvin. Sivun 35 Taulukon 6 merivesitulvat -sarakkeeseen esitetään lisättäväksi lause: ”Moniviranomaistoimintaa edellyttävien vahingontorjuntatehtävien määrä lisääntyy.”

Kaupunginhallitus toteaa, että sopeutumisstrategiassa olisi hyvä kuvata menettely alueellisten riskitietojen välittämiseksi huoltovarmuuskriittisille yrityksille, jotta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvää varautumista voidaan kehittää. Alueelliset riskit tulisi kartoittaa ja tiedot tulisi antaa yritysten käyttöön. Seudullisen koordinaation varmistamiseksi olisi hyvä, että HSY vastaisi tiedonjakamisen käynnistämisestä.

Pelastuslaitosten kehittämisvastuulla olevat asiat tulisi käsitellä olemassa olevissa seudullisissa pelastustoimen yhteistyöryhmissä.

Kaupunginhallitus ehdottaa täsmennettäväksi kohdan 7.7 ”Pelastustoimi ja turvallisuus” (s. 45) toimenpiteitä koskemaan strategian tavoitetta, eli ilmastonmuutoksesta aiheutuvien vaikutusten torjuntaa.

Kaupunginhallitus esittää, että kohdan A. (Parannetaan viranomaisyhteistyötä) ensimmäinen sarake muutetaan muotoon

”Tehostetaan viranomaisten tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksina aiheutuvissa tilanteissa. Tehostetaan tiedottamisen ketjua, kohdennettua viranomaistiedottamista ja tilanteen hoitamisessa tarvittavaa viranomaisyhteistyötä.”

toinen sarake muotoon

”Kartoitetaan seudun ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa tarvittavat ei-kunnalliset resurssit ja otetaan ne vaikutuksiin varautumisessa huomioon.”,

ja kolmas sarake muotoon

”Selvitetään ilmastonmuutoksesta johtuvat väestön turvallisuuteen vaikuttavat riskit toimen riskikartoitusten yhteydessä. Tulvauhkien osalta riskit selvitetään valuma-alueittain ja monialaisesti.”

Kaupunginhallitus esittää, että strategialuonnoksen sanastossa (s. 49) huomioitaisiin valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta siten, että termi erityistilanne korvataan termillä häiriötilanne sekä selitys muutetaan muotoon: ”Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää.”

Tieto valtioneuvoston käsittelemästä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010; Puolustusministeriö 2011) tulisi myös päivittää strategialuonnoksen sivulle 11 sekä sivulle 62.

Sosiaali- ja terveystoimi

Kaupunginhallitus pitää sosiaali- ja terveystoimelle ehdotettuja neljää toimenpidelinjausta hyvinä ja kannatettavina, mutta ne ovat vielä melko yleisellä tasolla ja vaativat tarkennusta. Käytännönläheisen toteuttamissuunnitelman teko on tärkeää, jotta ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa ja sen seurauksiin sopeutua mahdollisimman hyvin.

Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin (s. 36) voisi lisätä mahdollisen talvien pimeyden lisääntymisen ja sitä kautta lisääntyvät, osittain vaikeastikin arvioitavissa olevat seuraukset. Mikäli talvien pimeys lämmön ja sateisuuden vuoksi lisääntyy, voidaan olettaa, että osalle väestöstä tulee aiempaa enemmän ns. kaamosmasennusoireita. Myös mielenterveyspotilaiden toipuminen esim. masennuksesta saattaa hidastua.

Kaupunginhallitus katsoo, että häiriötilanteita varten tehtävissä ohjeissa tulee huomioida erilaisten erityisryhmien, kuten kielellisten ryhmien ja liikunta- ja aistivammaisten sekä kehitysvammaisten tarpeet.

Koska ennakoituna ilmastonmuutoksen vaikutuksena pidetään liukkauden lisääntymistä, tulee liukkauden torjuntaan kiinnittää huomiota.

Kaupunginhallitus toteaa, että sopeutumisstrategian päivittämisestä tulee huolehtia tulevaisuudessa, kun jatkossa mahdollisesti tutkittu tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja ihmisten terveyteen lisääntyy.

Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa ympäristöterveyden erityistilanteista (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:2) on annettu toimintamalleja mm. eri epidemiatilanteiden, sisäilman laadun, kuumuuden/kylmyyden, ulkoilman epäpuhtauksien ja talousveden saastumisen varalle. Julkaisu olisi hyvä mainita strategialuonnoksen liittees-sä 2.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, kirjaamo, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki) sekä sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@hsy.fi; sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen hallinto-osastolle (turvallisuus- ja valmiusyksikkö), Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, terveyslautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	HSY:n lausuntopyyntö 11.2.2011 ja ote HSY:n hallituksen pöytäkirjasta 17.12.2010
	Liite 2	Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Luonnos 13.12.2010 (vain linkkinä)
	Liite 3	Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu - sopeutumisstrategian taustaselvityksiä (vain linkkinä)
	Liite 4	Lausunnon antaminen Helsingin... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hallitus päätti 17.12.2010 pitämässään kokouksessa hyväksyä Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian luonnoksen lausunnoille lähetettäväksi sekä pyytää siitä lausunnot Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien hallituksilta.

Lausunto tulee toimittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle 31.5.2011 mennessä.

Lausunnoissaan kaupunkeja pyydetään ottamaan kantaa erityisesti sopeutumisstrategian luonnoksen toimenpidelinjauksiin. Sopeutumisstrategian toteuttaminen koskee kaupunkien kaikkia toimialoja. Täten lausuntoon pyydetään sisällyttämään keskeisten toimialojen kannanotot strategian toimenpidelinjauksiin.

./. HSY:n lausuntopyyntö 11.2.2011 ja ote HSY:n hallituksen pöytäkirjasta 17.12.2010 ovat tämän asian liitteinä.

./. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Luonnos 13.12.2010 on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana. Se on lisäksi luettavissa HSY:n verkkosivuilta HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Ilmasto > Sopeutuminen ilmastonmuutokseen > Sopeutumisstrategia.

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 valmistui vuonna 2007. Strategia käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää pääkaupunkiseudulla, eikä siihen sisällytetty sopeutumistoimia. Hyväksyessään Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 14.12.2007 YTV:n hallitus kuitenkin kehotti YTV:tä laatimaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen alueellisen strategian. Esittelijä toteaa, että Khs päätti 11.2.2008 § 181 osaltaan hyväksyä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030.

Sopeutuminen tarkoittaa varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen yhteiskunnille ja luonnolle aiheuttamiin vaikutuksiin. Sopeutumisella voidaan heikentää tai estää vahingollisia vaikutuksia ja hyötyä edullisista vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat välttämättömiä, jotta yhteiskuntien ja luonnon selviytyminen tulevista ilmastonmuutoksista turvataan.

./. Pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluiden yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian valmistelu alkoi vuonna 2009 taustaselvitysten tekemisellä. Taustaselvitykset on koottu yhteen raporttiin ”Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu - sopeutumisstrategian taustaselvityksiä” (HSY 2010). Strategian valmistelutyötä koordinoi HSY Seutu- ja ympäristötieto. Työ jatkuu vuoden 2011 loppuun.

Kaupunkien asiantuntijat ja suunnittelijat ovat osallistuneet strategiatyöhön useassa vaiheessa. Sopeutumisstrategian valmistelua ohjaa johtoryhmä, joku koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja eri hallintokuntien edustajista.

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on alueellinen ja kaupunkien yhteinen ja se keskittyy rakennetun ja kaupunkiympäristön sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon. Tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen seurauksia seudulle ja varautua niihin ja sään ääri-ilmiöihin, jotta seudun asukkaiden hyvinvointi ja kaupunkien toiminta voidaan turvata myös muuttuvissa olosuhteissa.

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiassa esitetään sopeutumisen toimenpidelinjauksia eri sektoreille ja sekä ilmaston pitkäaikaiseen muuttumiseen että sen äkillisiin ilmiöihin varautumiseksi. Strategian toteuttaminen edellyttää kaupungeilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä.

Linjaukset on jaettu yleisiin ja poikkisektoraalisiin toimenpiteisiin ja maankäytön, liikenteen ja verkostojen, rakentamisen, vesi-, jäte- ja energiahuollon, pelastustoimen ja turvallisuuden sekä sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteisiin (Strategialuonnos, osa C, 7 Toimenpidelinjaukset, s. 40-45).

Vuonna 2011 arvioidaan tapaustutkimusten pohjalta sopeutumisen kustannuksia pääkaupunkiseudulla. Yksityiskohtaisempien sopeutumiskustannusten arviointi voidaan tehdä vasta kaupunkien toimenpideohjelmien perusteella.

Asiassa saadut lausunnot

Asiassa on saatu rakennuslautakunnan (15.3.2011), terveyslautakunnan (22.3.2011), ympäristölautakunnan (29.3.2011), teknisen palvelun lautakunnan (31.3.2011), sosiaalilautakunnan (5.4.2011), kaupunkisuunnittelulautakunnan (7.4.2011), pelastuslautakunnan (12.4.2011), hallintokeskuksen (12.4.2011), yleisten töiden lautakunnan (12.4.2011), kiinteistölautakunnan (19.4.2011), Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan (19.4.2011), talous- ja suunnittelukeskuksen (27.4.2011) sekä Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan (5.5.2011) lausunnot.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että strategialuonnokseen on koottu varsin kattavasti laajuudeltaan ja merkittävyydeltään hyvin eritasoisia toimenpiteitä, jotka ovat monilta osin päällekkäisiä kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien kanssa.

Strategialuonnokseen sisältyy myös linjauksia sektoreille, jotka on jo ohjeistettu lainsäädännöllä tai muilla viranomaismääräyksillä, jolloin seudullinen ohjaus on tarpeetonta.

Hallintokeskuksen hallinto-osaston turvallisuus- ja valmiusyksikkö pitää strategialuonnosta tarpeellisena ja kannatettavana lausunnossaan esitetyin, pelastustoimen ja turvallisuuden toimenpiteisiin liittyvin huomioin, täsmennyksin ja muutoksin.

./. Saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

30.5.2011 pöydälle pantu asia

LINJAUKSET KERJÄLÄISONGELMAN KÄSITTELEMISEKSI HELSINGISSÄ

Khs 2010-776

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 todeta, että EU-kansalaisilla on Euroopan unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaisesti oikeus oleskella kolme kuukautta rekisteröitymättä. Kerjääminen ei ole laitonta eikä siihen voi puuttua, ellei se ole järjestyslaissa tarkoitetulla tavalla häiritsevää.

2 hyväksyä linjaukset kerjäämisestä syntyvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisyksi Helsingissä seuraavasti:

- lasten harjoittamaa kerjäämistä ei sallita, vaan siihen puututaan ja selvitetään tapauskohtaisesti

- kaupungin alue on kokonaan kaavoitettua aluetta ja leiriytyminen on sallittu ainoastaan kaavaan merkityllä alueella

- tilapäiseen leiriytymiseen tarvitaan maanomistajan lupa

- luvattomiin leireihin puututaan välittömästi

- kaupungin eri hallintokunnat toimivat oman toimialansa puitteissa ja yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa romaanikerjäläisiä koskevissa asioissa ja kerjäämisestä aiheutuvien lieveilmiöiden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

- sosiaalivirasto vastaa kaupungin viranomaisyhteistyön koordinoinnista sekä kolmannen sektorin toimijoiden ja eri viranomaistahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä

- hallintokeskus seuraa kerjäläiskysymyksen kehittymistä valtakunnallisesti ja EU-tasolla.

3 tehdä seuraavan esityksen valtioneuvostolle:

Kerjäläiskysymys nousi vuonna 2007 esille Euroopan laajuisena ilmiönä ja myös Suomessa. Eri maissa kiertävien romanien liikkumisen taustalla vaikuttavat äärimmäinen köyhyys, näköalattomuus ja laaja-alainen syrjintä. Romanien heikko asema on myös ihmisoikeusoikeusongelma ja yksi keskeisimmistä haasteista vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Romaneita on parhaiten autettavissa heidän omissa kotimaissaan. Ensisijainen toimija Suomessa kansainvälisissä asioissa on valtio ja sen yhteistyö EU-jäsenmaiden kanssa. Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulee ryhtyä toimiin romanikysymyksen hoitamiseksi EU:ssa ja Euroopan Neuvostossa sekä romanikerjäläisten lähtömaissa.

Kaupunginhallitus esittää samalla, että valtio laatii valtakunnalliset, keskeiset toimintalinjaukset kunnille romanikerjäläisten kohtaamisesta. Helsingin kaupunkia ei voi pitää järjestämis- ja kustannusvastuullisena yksittäisen kansanryhmän majoittamisesta ja muusta auttamisesta. Kaupungin ja valtion välistä kustannusvastuuta tulee tarkastella tältä osin edelleen.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että yleisen liikkuvuuden lisääntymisen myötä Suomeen on viime vuosina tullut romanien lisäksi muitakin EU-kansalaisia, jotka eivät ole tulleet toimeen omilla tuloillaan ja varoillaan EU-säädösten edellyttämällä tavalla. Näissä tilanteissa henkilöt ovat joutuneet turvautumaan viimesijaisena toimeentulon turvana toimeentulotukeen. Kunnissa ja erityisesti Helsingissä ilmiö on aiheuttanut erilaisia toimintakäytäntöjä ja valtion antama toiminnan ohjeistus on todettu riittämättömäksi. Samalla esimerkiksi kaikki romanien tilapäismajoituksista viime talvina aiheutuneet kustannukset ovat jääneet Helsingin kaupungin maksettavaksi.

Kaupunginhallitus kiirehtii sosiaali- ja terveysministeriön asettaman EU -kansalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkiyttämistä selvittävän työryhmän toimintaa, jonka piti jättää esityksensä kuntaohjauksen selkeyttämisestä ja tarvittavista lainsäädäntömuutoksista ja ohjeistuksen uudistamisesta.

Pöytäkirjanote ja työryhmän raportti valtioneuvostolle, lauta- ja johtokunnille sekä sosiaalivirastolle ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Linjauksia kerjäläisongelman käsittelemiseksi Helsingissä, työryhmän raportti 27.4.2011
	Liite 2	Linjaukset kerjäläisongelman käsittelemiseksi... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja asetti (14.4.2010) eri virastojen edustajista työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esityksensä kaupungin yhteisistä linjauksista kerjäläisongelman käsittelemiseksi sekä valmistella asiassa mahdollisesti tarvittavia ohjeita tai esityksiä lainsäädäntömuutoksista. Helsingin poliisilaitoksen ja Diakonissalaitoksen edustajat osallistuivat työryhmän työhön.

./. Työryhmän 27.4.2011 valmistunut raportti on tämän asian liitteenä 1.

Työryhmän raportissa esitellään kerjäläiskysymykseen liittyvät keskeiset linjaukset sekä hallintokuntien tehtävät ja työnjakoon liittyvät seikat sekä ehdotukset yhteistyöstä valtion kanssa. Työryhmä on ollut esityksissään yksimielinen lukuun ottamatta romanien tilapäisten leirien perustamiseen liittyvää kysymystä. Nuorisoasiainkeskuksen työryhmän jäsen on tehnyt esityksen matalan kynnyksen leiripaikan perustamisesta romaneille.

Työryhmän esitysten lähtökohtana ovat ulkoasiainministeriön työryhmän tekemät ehdotukset (24.3.2011) suhtautumiseen romanien liikkumiseen EU:n sisällä:

- EU:n tulisi tukea ja tarvittaessa painostaa jäsenvaltioitaan ryhtymään romanien aseman parantamiseksi sellaisiin toimiin, joihin ne ovat EU-jäsenyyden myötä sitoutuneet.

- Sekä kansallisen että kansainvälisen kolmannen sektorin toimintaa romanien elinolojen parantamiseksi sekä lähtö- että tulomaissa tulisi tukea.

- Viranomaisyhteistyötä (esimerkiksi sosiaali- ja terveysala, poliisi ja kouluviranomaiset) lähtö- ja tulomaiden välillä tulisi lisätä todenmukaisen kuvan saamiseksi ja oikeanlaisen tiedotustoiminnan lisäämiseksi.

- Liikkuvia romaneja, jotka ovat EU-kansalaisia, tulisi tulomaissa kohdella yksilöinä ja potentiaalisina työnhakijoina. Huolimatta siitä, että he kulkevat ryhmissä, kollektiivisia ratkaisuja (kuten karkotuksia) ei tulisi tehdä.

- Mahdollisiin rikoksiin ja järjestyshäiriöihin tulisi puuttua ja niihin syyllistyneitä kohdella samoin rangaistuksin kuin muitakin EU-kansalaisia.

- Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sellaisten kuntien ja kaupunkien välille, joilla on kokemusta lyhyt- tai pitempiaikaisesta romanisiirtolaisuudesta, olisi kannatettavaa. Verkoston sisällä vaihdettaisiin hyviä käytäntöjä romanisiirtolaisten kohtaamisesta, palvelujen järjestämisestä ja mahdollisesta integroimisesta.

Työryhmä pitää yksittäisen kaupungin mahdollisuuksia vastata romanikerjäläisten avun tarpeeseen vähäisinä. Työryhmä esittää, että asia tulisi ratkaista EU:n tuella jäsenvaltioissa.

Työryhmä kannattaa Helsingin Diakonissalaitoksen tiloihin perustettavaa matalan kynnyksen yksikköä, jossa tarjotaan Helsingissä tilapäisesti oleskeleville kerjäläisille neuvontapalveluja ja humanitaarista apua.

Työryhmä ei pidä leirien perustamista perusteltuna. Kokemukset muualla Euroopassa ovat osoittaneet, että leirien perustaminen on syventänyt ja vaikeuttanut asian ratkaisemista. Samalla se on lisännyt romanien syrjäytymistä ja edesauttanut slummien muodostumista.

./. Asiasta on saatu ympäristölautakunnan (3.5.2011), yleisten töiden lautakunnan (10.5.2011), nuorisolautakunnan (12.5.2011), sosiaalilautakunnan (17.5.2011) ja pelastuslautakunnan (24.5.2011) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (3.5.2011) ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen (16.5.2011) lausunnot, jotka ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä 2 olevassa päätöshistoriassa.

Kaupunginjohtaja toteaa, että tarkoituksena on siirtää kerjäläisongelman käsittelemiseen liittyvien tehtävien koordinaatio sosiaaliviraston vastuulle, mutta samalla edelleen jatkaa tärkeänä pidettyä kaupungin eri virastojen edustajien työryhmän toimintaa.

Edelleen kaupunginjohtaja toteaa, että Helsingin Diakonissalaitoksen perustama neuvonta- ja palvelupiste on avattu 3.5.2011. Avustuksen myöntäminen hankkeelle on parhaillaan sosiaalilautakunnan käsittelyssä.

Lopuksi kaupunginjohtaja katsoo, että kuntien toimivaltaa tulee vahvistaa kansalaisten lähiturvallisuuteen ja yhteisen, julkisen tilan käyttöön liittyvissä asioissa. Kunnanvaltuustojen toimivaltaa näin ollen on syytä vahvistaa niin, että kunnat voisivat hyväksyä alueelleen tai kunnanosan alueelle kunnallisia sääntöjä, jotka tarvittaessa täydentävät järjestyslakia tai muuta lainsäädäntöä. Kaupunginhallitus teki asiassa esityksen (20.12.2010, 1392 §) sisäasiainministeriölle antaessaan lausunnon kerjäämisen kieltämistä selvittäneen työryhmän loppuraportista ja järjestyslain muuttamisesta koskevasta esityksestä.

HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINTASTRATEGIAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-1993

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan 20.5.2011 päivätyn Helsingin kaupungin hankintastrategian 2011.

Pöytäkirjanote sekä Helsingin kaupungin hankintastrategia 2011 (liite 2) virastoille ja liikelaitoksille sekä tytäryhteisöille, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle, taloushallintopalvelun johtokunnalle, henkilöstökeskukselle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ympäristölautakunnalle, eläintarhan johtokunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikennelaitoksen johtokunnalle, sosiaalivirastolle, asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Palmia -liikelaitoksen johtokunnalle, terveyslautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginorkesterin johtokunnalle, taidemuseon johtokunnalle, tarkastuslautakunnalle, asuntolautakunnalle, Oiva Akatemialle, Suomen Kuntaliitolle (PL 200, 00101 Helsinki), Helsingin Yrittäjät ry:lle (Lastenkodinkuja 1 A 4, 00180 Helsinki), Culminatumille (Tekniikantie 12, 02150 Espoo), Helsingin seudun kauppakamarille (Kalevankatu 12, 00100 Helsinki), ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesille (PL 69, 00101 Helsinki).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Lamminmäki Jorma, hankintajohtaja, puhelin 310 31500

LIITTEET	Liite 1	Hankintastrategialuonnos 13.10.2010 (vain linkkinä)
	Liite 2	Helsingin kaupungin hankintastrategia 2011 (20.5.2011)
	Liite 3	Hankintastrategiatyöryhmän loppuraportti 31.3.2006
	Liite 4	Kaupunginjohtajan päätösluettelo 27/2006
	Liite 5	Hankintastrategiatyön eteneminen 17.5.2010
	Liite 6	Hankintojen kehittämisohjelman yhteenveto
	Liite 7	Helsingin kaupungin hankintastrategia... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin hankintastrategian valmistelu alkoi vuonna 2005. Kj päätti johtajistokäsittelyssä 24.8.2005 § 60 merkitä tiedoksi hankintakeskuksen ja HKR-Tekniikan hankintaorganisaatiota kehittämistä selvittäneen työryhmän raportin 18.4.2005 sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi. Samalla Kj päätti asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin hankintastrategia.

Kj päätti johtajistokäsittelyssä 16.8.2006 § 70 merkitä tiedoksi hankintastrategiatyöryhmän 31.3.2006 päivätyn raportin sekä todeta työryhmän työn päättyneeksi. Lisäksi kaupunginjohtaja päätti kehottaa hankintakeskusta mm. kehittämään ja koordinoimaan kaupungin hankintoihin liittyvää osaamista ja hankintakäytäntöjä sekä huolehtimaan kaupungin hankintastrategian valmistelusta.

Khs päätti 10.3.2008 § 315 merkitä tiedoksi selvityksen ’Helsingin kaupungin hankintojen kehittäminen ja mittaaminen’. Hankintastrategian valmistelu integroitiin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Kehottaessaan kaupungin kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan Kvston 29.4.2009 hyväksymää strategiaohjelmaa 2009–2012 Khs päätti 22.6.2009 § 783 kehottaa hankintakeskusta valmistelemaan kaupunginjohtajan aiemmin hyväksymän hankintastrategian pohjalta tarkistetun hankintastrategian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Hankintakeskuksen hankintastrategialuonnos 13.10.2010

Helsingin kaupungin hankintastrategian päätavoitteena on tehostaa kaupungin taloutta ja parantaa hankintojen laatua. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat hankintojen ohjauksen ja työnjaon kehittäminen, sähköisten hankintatyökalujen ja -ratkaisujen hyödyntäminen, kestävän kehityksen huomioiminen hankinnoissa sekä kaikkiaan yhtenäisen ja toimivan hankintatyön edellytysten varmistaminen.

Hankintastrategia sisältää Helsingin kaupungin hankintoja koskevat yleiset linjaukset, hankintastrategiset päävalinnat sekä niihin liittyvät hankintojen kehittämistoimenpiteet. Valmistelussa on huomioitu jo tehdyssä hankintastrategiatyössä kaupunkiorganisaation sisältä sekä ulkoisilta sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute.

Kaupungin hankintastrategian valmistelun aikana kuultiin asiantuntijoita hankintojen johtamisen, ohjaamisen ja suunnittelun kannalta keskeisistä hallintokunnista. Valmistelutyössä varattiin myös tärkeille sidosryhmille mahdollisuus kommentoida Helsingin kaupungin hankintastrategiaa.

Teknisen palvelun lautakunta päätti 14.10.2010 § 167 hyväksyä esityksen Helsingin kaupungin hankintastrategiaksi ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

./. Hankintastrategialuonnos 13.10.2010 on tämän asian sähköisenä liitteenä.

Saadut lausunnot

Hankintastrategialuonnoksesta saatiin 33 lausuntoa: asuntolautakunnalta (7.12.2010), tarkastuslautakunnalta (8.12.2010), taidemuseon johtokunnalta (14.12.2010), kaupunginorkesterin johtokunnalta (16.12.2010), Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä (5.1.2011), pelastuslautakunnalta (11.1.2011), Helsingin Sataman johtokunnalta (11.1.2011), taloushallintopalvelujen johtokunnalta (13.1.2011), rakennuslautakunnalta (18.1.2011), Helsingin Energian johtokunnalta (18.1.2011), terveyslautakunnalta (18.1.2011), Palmia-liikelaitoksen johtokunnalta (20.1.2011), Helsingin seudun kauppakamarilta (24.1.2011), Culminatumilta (24.1.2011), yleisten töiden lautakunnalta (25.1.2011), liikuntalautakunnalta (25.1.2011), kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta (25.1.2011), kiinteistölautakunnalta (25.1.2011), kaupunginmuseon johtokunnalta (25.1.2011), asuntotuotantotoimikunnalta (26.1.2011), sosiaalivirastolta (26.1.2011), liikennelaitoksen johtokunnalta (27.1.2011), kaupunkisuunnittelulautakunnalta (27.1.2011), Eläintarhan johtokunnalta (27.1.2011), Oiva Akatemialta (28.1.2011), Helsingin Yrittäjät ry:ltä (28.1.2011), hallintokeskukselta (28.1.2011), Kuntaliitolta (31.1.2011), henkilöstökeskukselta (31.1.2011), talous- ja suunnittelukeskukselta (31.1.2011), ympäristölautakunnalta (1.2.2011), suomenkielisen työväenopiston johtokunnalta (1.2.2011) ja opetuslautakunnalta (8.2.2011). Talous- ja suunnittelukeskus (27.5.2011) sekä hallintokeskus (30.5.2011) antoivat lisäksi uudet, päivitetyt lausuntonsa.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (27.5.2011), että se on 31.1.2011 antanut lausunnon hankintastrategiasta. Koska lausunnon antamisen jälkeen hankintastrategian sisältö on muuttunut, talous- ja suunnittelukeskus antaa korvaavan lausunnon hankintastrategiasta.

Uusi hankintastrategia havainnollistaa hankintojen hallintaa kaupunki- ja virastotasolla. Tavoitteet ja toimenpiteet on selkeästi määritelty raportissa.

Uusi hankintastrategia on kuitenkin nostanut esille ongelmia, joihin ei ole annettu vastausta. Esimerkiksi hankintoja koskevaan raportointiin ei saada tietoja muista kuin Talpan kirjanpidossa olevista virastoista ja liikelaitoksista.

Helsingin kaupungilla hankintojen kehittäminen hajautuu eri organisaatioihin. Hankintastrategiassa ei esitetä, miten hankintoihin liittyvää verkostomaista kehittämistoimintaa hallitaan ja mikä on keskeisten hankkijoiden rooli ongelmien ja tavoitteiden määrittelyssä sekä tavoitteiden toteuttamisessa.

Hankinnat jakautuvat organisaatioiden toimintakentän kannalta seuraavasti: 1) virastojen hankinnat, 2) rakentamiseen liittyvät hankinnat ja 3) konserniyhteisöjen hankinnat.

Vuoden 2006 hankintastrategiassa hankinta jaettiin kahteen toiminnalliseen osaan: hankintojen toteuttamiseen ja hankintojen strategiseen ohjaukseen. Edellisen hankintastrategian laatimisen yhteydessä strategisen hankinnan tehtävät delegoitiin hankintakeskukselle.

Strateginen hankinta sisälsi vuoden 2006 hankintastrategiamäärittelyssä seuraavat tehtävät: 1) hankintastrategian valmistelu, 2) hankintatoiminnan kehittämisen koordinointi, 3) hankintoihin liittyvän koulutuksen järjestäminen, 4) tiedon tuottaminen hankinnoista sekä 5) pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön koordinointi.

Viides kohta eli pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön koordinointi tulisi edelleen sisältyä hankintojen strategisten tehtävien piiriin.

Hankintastrategian toteuttaminen tulee koordinoida kaupungin muiden strategioiden toimeenpanon kanssa. Näitä strategioita ovat erityisesti palvelustrategia ja elinkeinostrategia. Tämä voidaan tehdä kohdan kolme eli hankintoihin liittyvän koulutuksen, neuvonnan ja ohjauksen kautta.

Harmaan talouden torjunta on kaupunkikonsernissa tärkeää. Harmaata taloutta torjutaan kehittämällä kilpailutusta, sopimuksia ja valvontaa sekä raportointia. Suurin osa harmaantalouden ongelmista keskittyy rakentamisen piiriin. Hankintastrategiassa tulee korostaa kaikkien kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden aktiivista roolia harmaan talouden torjunnassa.

Rakentamiseen kytkeytyvien kaupungin organisaatioiden tulee yhdessä laatia mahdollisimman nopeasti rakentamispalvelujen hankintastrategia.

Konsernihallinnon näkökulman ja taloudellisuuden korostuessa on myös tytäryhteisöjen hankinnat otettava strategisen ohjauksen piiriin. Jatkovalmistelussa on selvitettävä, miten hankintojen strategisen ohjauksen vastuutus keskushallintotasoisena toimintona järjestetään.

Hallintokeskus toteaa (30.5.2011), että se on antanut aiemmin lausunnon (28.1.2011) kaupungin hankintastrategian luonnoksesta (13.10.2010). Nyt käsiteltävänä olevaa hankintastrategian luonnosta (20.5.2011) on eräiltä osin muutettu aikaisempaan verrattuna.

Hankintastrategian luonnokseen tehdyt muutokset ovat lähinnä yksityiskohtien tarkentamista. Merkittäviä muutoksia ei luonnokseen ole tehty. Hallintokeskus uudistaa aiemmassa lausunnossaan mainitut yleiset havainnot.

Yksittäisten muutosten osalta hallintokeskus toteaa seuraavaa.

- Hankintojen strategisen ohjauksen kehittäminen on lisätty osaksi toimenpiteitä (kohdat 2.2.1 ja 4.2.1). Hallintokeskus pitää lisäystä tarpeellisena.

- Riskienhallintaan ja valmiussuunnitteluun liittyen strategialuonnoksessa (kohta 2.2.4) on otettu huomioon, mitä hallintokeskuksen aiemmassa lausunnossa on esitetty.

- Strategialuonnokseen on lisätty uutena kohtana harmaan talouden torjunta (kohdat 2.2.5 ja 4.2.5). Hallintokeskus toteaa, että lisäys on tarpeellinen. Se on osa kokonaisuutta, joka liittyy erityisesti rakennustoimen kaupunkitasoiseen ohjaamiseen.

- Hankintaosaamisen kehittämisen osalta strategialuonnoksessa (kohta 2.4) on hallintokeskuksen aiemman lausunnon tavoin korostettu hallintokuntien hankinta-asioista vastaavien henkilöiden koulutuksen tarvetta.

Tarkistettu hankintastrategia 20.5.2011

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että hankintastrategialuonnoksesta saadut lausunnot olivat pääosin sitä puoltavia. Uuden hankintastrategian todettiin vastaavan kaupungin tarpeita ja havainnollistavan hankintojen hallintaa kaupunki- ja virastotasolla. Strategian tavoitteita ja toimenpiteitä pidettiin selkeinä.

Esittelijä toteaa, että lausuntokierroksen jälkeen hankintastrategialuonnosta tarkistettiin ja strategialuonnokseen 20.5.2011 tehtiin saatujen lausuntojen ja käytyjen neuvottelujen perusteella muutoksia.

./. Esitys Helsingin kaupungin hankintastrategiaksi 2011 (Helsingin kaupungin hankintakeskus 20.5.2011) on tämän asian liitteenä.

Lausunnoissa esitetyistä seikoista esittelijä toteaa lisäksi seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa ensimmäisessä lausunnossaan, että hankintastrategiassa ei ole perusteltu, miksi hankintojen ohjausryhmä tulisi nyt asettaa, kun vastaavat elimet on aiemmin todettu tarpeettomiksi. Esittelijä toteaa, että hankintojen ohjausryhmä on tarpeen hankintastrategian tavoitteiden kannalta keskeisten hallintokuntien asiantuntemuksen käytön ja kehittämistoimenpiteisiin sitoutumisen varmistamiseksi.

Hallintokeskus toteaa ensimmäisessä lausunnossaan, että luonnos on laadittu korostetusti hankintakeskuksen lähtökohdista ja että koko kaupungin hankintastrategian valmistelun tulisi perustua intensiiviseen yhteistyöhön hallintokuntien kesken. Esittelijä toteaa, että hallintokunnilla on ollut mahdollisuus kommentoida valmisteilla olevaa hankintastrategiaa ja esittää näkemyksiään sen sisällöstä ja rakenteesta. Kuten muista lausunnoista ilmenee, hankintastrategiaa pidetään hyvin valmisteltuna ja tarkoitukseensa soveltuvana. Strategiassa kuvatut hankintojen kehittämistoimenpiteet tulevat sitomaan hallintokunnat hankintojen kehittämiseen.

Lisäksi hallintokeskus toteaa ensimmäisessä lausunnossaan, että luonnoksessa ei ole painotettu eri hankinnan lajien keskinäisiä eroja. Esittelijä toteaa, että hankintastrategian sisältö on laadittu käytettävissä olevan ostovolyymi- eli spenditiedon pohjalta, ja se huomioi hankintalajit hankintastrategialta edellytettävällä tarkkuudella. Strategian linjauksia voidaan soveltaa niin tavaroiden, palvelujen kuin rakennusurakoidenkin hankintaan.

Esittelijä toteaa lisäksi, että rakentamissektorin asiantuntijavirastoilta saadun palautteen ja asiasta käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin rakentamisen hankintojen strategiset yksityiskohdat rajata tästä hankintastrategiasta ulos. Erillisen rakentamissektorin hankintastrategian valmistelua selvitetään alan asiantuntijavirastoissa. Hankintastrategiassa kuitenkin todetaan, että kaupungin strategiaohjelman ja tämän hankintastrategian yleiset hankintalinjaukset koskevat kaikkia kaupungin hallintokuntia.

Pienten ja keskisuurten hallintokuntien hankintojen keskittämisellä hankintakeskukseen tai muilla strategiassa esitetyillä toimenpiteillä ei tulla vaarantamaan hallintokuntien tarvitsemaa hankinta- ja sopimushallintaosaamista. Osaamisen rakentaminen ja parantaminen on päinvastoin yksi strategian päätavoitteista. Sopimushallintaan liittyvät erityiskysymykset tullaan huomioimaan kaikissa asiaa koskevissa kehittämistoimenpiteissä.

Esittelijä toteaa lopuksi, että Helsingin kaupungin hankintastrategia on voimassa toistaiseksi ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan. Kaikki lausunnoissa saadut kehittämisehdotukset tullaan huomioimaan hankintastrategian toimeenpanossa ja hankintojen kehittämistyössä.

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA LAIKSI IÄKKÄÄN HENKILÖN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAANNIN TURVAAMISESTA

Khs 2011-709

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveys-palvelujen saannin turvaamista tärkeänä. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 - 2012 hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen on keskeistä. Kaikille kaupunkilaisille pyritään tarjoamaan käyttäjälähtöiset palvelut. Asukkaiden omaa osallisuutta halutaan lisätä ja vastuuta vahvistaa. Nämä tavoitteet koskevat myös iäkkäitä henkilöitä. Iäkkäitä koskeva erityistavoite liittyy toimintakyvyn säilymisen edistämiseen erilaisin kaupungin omin toimin sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Luonnoksessa laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta kiinnitetään huomiota oleellisiin iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyviin asioihin.

Määritellyt ikärajat ovat kuitenkin ongelmallisia, koska palvelutarve ei johdu suoraan iästä. Oikeus palveluihin tulisi kytkeä niiden tarpeeseen. Sekaannusta liittyy myös käsitteiden määrittelyyn. Iäkäs ihminen on määritelty lakiluonnoksessa eri tavoin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaissa ja lakiluonnoksen eri pykälät koskevat eri-ikäisten henkilöiden ryhmiä. Tätä kaupunginhallitus ei pidä onnistuneena eikä käytännössä toimivana ratkaisuna.

Luonnoksessa pyritään vahvistamaan iäkkään henkilön oikeuksia ja menettelyjä yleislainsäädännössä jo säänneltyihin palveluihin. Ongelmallista on, jos valtaosa yleislakien piiriin kuuluvista henkilöistä, siis ikäihmiset, olisivat osin erityislain piirissä. Ikääntyville tilanne olisi varsin monimutkainen ja väestöä iän mukaan eriarvoistava. Palveluihin pääsyn tulee tapahtua todetun palvelun- ja hoidontarpeen perusteella. Terveyspalvelujen osalta em. ongelma korostuu, koska oikeus terveyspalveluihin riippuu henkilön terveystarpeista ja todetusta hoidon tarpeesta eikä esimerkiksi iästä. Tietyn ikäryhmän nostaminen erillislainsäädännöllä erityisasemaan terveyspalvelujen saajina saattaa aiheuttaa toiselle haavoittuvalle väestöryhmälle kielteisiä terveysvaikutuksia, kun olemassa olevia voimavaroja ja palveluja joudutaan lain perusteella enenevästi kohdentamaan iän eikä terveystarpeiden perusteella.

Tällaisen sääntelyn kasvun hillitsemistä puoltaa myös se, että lainsäädännöstä uhkaa muodostua yhä monimutkaisempi, samoja ilmiöitä osin eri normistoilla käsittelevä vyyhti, joka on arjessa vaikeasti hallittava kokonaisuus. Tällainen kehitys lisää oikeudellisesti epäselviä ja tulkinnanvaraisia tilanteita.

Ikälaki muodostuu luonnoksen mukaan neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat iäkkäiden hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden edistäminen, palvelujen saannin turvaaminen ja valvonta.

Lakiluonnoksen esitykset iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaamisesta (§:t 7-10) ovat tärkeitä asioita, joihin myös Helsingissä kiinnitetään toistuvasti huomiota. Sama koskee palvelun toteuttamista ohjaavia periaatteita (§ 17) ja asiakkaan osallisuutta palvelujen kehittämisessä (§ 18). Helsingissä on jo vuosia ollut palvelujen laatuseuranta, joka kattaa kaikki vanhuspalvelut. Asiakaspalautetta kerätään laajasti, ja omais- tai asiakaskyselyt tehdään kaikissa vanhuspalveluissa.

Lakiluonnoksessa määritellään yksityiskohtaisesti niitä palveluja ja työmenetelmiä (§:t 11–16), joilla iäkkään henkilön palvelutarpeeseen vastataan. Palvelujen toteutuksessa ja resurssien riittävyydessä on kuitenkin monia haasteita. Esimerkkinä tästä mainittakoon, että lakiluonnos kuvaa vastuutyöntekijän tehtävät hyvin laajoiksi ja kattaviksi. Tarkan määrittelyn vaarana on, että se saattaa ohjata epätarkoituksenmukaisesti tai rajoittaa palvelujärjestelmän innovatiivista kehittämistä.

Lakiluonnos sisältää runsaasti sellaisia toiminnallisia säännöksiä, jotka ovat luonteeltaan ammatillisen osaamisen piiriin kuuluvia, eivätkä kuuluisi lainsäädäntöön.

Hyvinvointisuunnitelma, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma ja vastuutyöntekijä ovat kannatettavia asioita, mutta ne koskevat kaikkia sosiaalihuollon palveluja tarvitsevia ja sopivat siten yleislakiin.

Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus toisi kunnille huomattavan laajoja uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen nykyisillä voimavaroilla ei ole mahdollista. Lakiluonnoksesta puuttuu henkilömitoitus ja sen määrittely kokonaan, eikä siinä ole kyetty antamaan arviota taloudellisista vaikutuksista. Valmistelulle esitetty aikataulu, voimaantulo jo mahdollisesti vuoden 2012 alusta, on epärealistinen, kun kustannusvaikutusten arviointi on tekemättä.

Kuntataloutta rasittavien uusien velvoitteiden lisääminen ei ole hyväksyttävää ottaen huomioon julkisen talouden vaje. Ikääntyneen väestön määrän kasvusta johtuva palvelujen kysynnän lisääntyminen on jo sinällään suuri menokasvua lisäävä tekijä kuntataloudessa. Kaupunginhallitus toteaa, ettei kunnilla ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa uusia velvoitteita, ellei kunnille osoiteta tarkoitukseen täysimääräistä lisärahoitusta. Kaupunginhallitus vastustaa luonnoksessa esitettyjä, erittäin suuria ongelmia palvelutuotannolle aiheuttavien lisävelvoitteiden säätämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön kokonaisuudistuksessa on tarkoitus linjata koko väestöä koskevat sosiaalihuollolliset periaatteet. Esitetty laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta olisi erityislaki, joka tulisi voimaan ennen valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolain uudistusta. Terveydenhoitolaki tuli voimaan 1.5.2011. Se koskee myös vanhusten terveyspalveluja. Iäkkäiden tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti meneillään olevassa sosiaalilainsäädännön uudistamistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelussa.

Edellä oleviin näkökohtiin viitaten kaupunginhallitus ei kannata luonnosta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta, joka olisi ikäperusteinen erityislaki.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, myös sähköisesti kirjaamo.stm(at)stm.fi ja virpi.vuorinen(at)stm.fi, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	STM:n lausuntopyyntö ja lakiluonnos iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta
	Liite 2	Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta 31.5.2011 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu jatkoaikaa 17.6.2011 asti.

./. Lausuntopyyntö ja lakiluonnos perusteluineen ovat tämän asian liitteenä 1. Lausuntopyyntö ja lakiluonnos ovat nähtävissä sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivuilla http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot.

Lakiluonnos on laadittu peruspalveluministeri Paula Risikon asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia peruslinjaukset ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi tarvittavasta lainsäädännöstä sekä tehdä esitykset lain sisällöstä ja muodosta. Työryhmä on kuullut laajasti ikäfoorumia, johon osallistui iäkkäitä ihmisiä sekä iäkkäiden ihmisten palvelujen ja palvelujärjestelmän, kuntien, valvonnan ja vanhusoikeuden asiantuntijoita.

Luonnoksen mukaan lain tarkoitus on edistää iäkkäiden henkilöiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, varmistaa, että heidän oikeutensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin toteutuu sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan omiin asioihinsa vaikuttamisessa.

Lakiluonnoksen yleiset säännökset sisältävät kuvauksen lain soveltamisalasta, keskeisten käsitteiden määritelmät (iäkäs henkilö, vanhuuseläkettä saava henkilö, palvelut, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma, hoitosuunnitelma, hoiva ja kuntoutus), toimeenpanosta, suhteesta muihin lakeihin sekä suunnittelusta ja rahoituksesta.

Vanhuuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät pykälät koskevat kunnan suunnitteluvastuuta, viranomaisten yhteistyövelvoitetta sekä neuvontapalvelujen ja hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävien kotikäyntien järjestämistä. Iäkkään henkilön palvelutarpeeseen vastaamiseen liittyvät pykälät koskevat palvelutarpeen selvittämistä, vastuutyöntekijän nimeämistä, palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimista, oikeutta palveluihin, hoivan ja kuntoutuksen järjestämistä, palvelujen toteuttamista ohjaavia periaatteita sekä henkilön osallisuutta asiakasprosessissa ja palvelujen kehittämisessä. Erinäiset säännökset koskevat palveluista perittäviä maksuja, muutoksenhakua, vanhusneuvostoa, valvontaa ja henkilö-kunnan ilmoitusvelvollisuutta, ilmoituksista seuraavia toimenpiteitä sekä odotusaikojen julkaisemista.

Luonnos sisältää lain yksityiskohtaiset perustelut, joissa kuvataan lukuisia lakiin liittyviä haasteellisia näkökohtia. Näitä ovat esimerkiksi lain piiriin kuuluvien määrittelemisen ongelmallisuus, määritelmien erilaisuus eri laeissa sekä lain suhde muihin lakeihin ja laatusuosituksiin. Luonnoksen mukaan terveyden- ja sairaanhoidon saannista säädettäisiin jatkossakin terveydenhuoltolaissa.

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että erityisen ikärajan, jonka perusteella henkilöt tulisivat lain soveltamisalan piiriin, ei ole lainsäädännöllisesti ongelmatonta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti perustuu nykyisessä lainsäädännössämme yksilölliseen tarpeeseen. Tarkkaan rajatun ikärajan asettaminen on ongelmallista. Ei voida pitää perusteltuna, että lain soveltaminen tai oikeus palveluihin määräytyy tietyn iän mukaan. Ikä ei määritä palvelujen tarvetta vaan yksilön fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky, sekä sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden ja elinympäristön yksilölle asettamat rajoitteet. Iäkkäiden palvelujen saannin turvaamiseksi ehdotettavan lain soveltaminen ehdotetaan rajattavaksi medisiinisesti perusteltavissa olevaan ikään, josta alkaen toimintakyvyn on osoitettu säännönmukaisesti heikkenevän. Iäkkäätkin henkilöt ovat yksilöitä ja voimavaroiltaan, tarpeiltaan ja odotuksiltaan erilaisia ihmisiä. Kronologisella iällä on lopulta toissijainen merkitys vanhuuden määrittelyssä.

Lakiluonnoksen palvelujen saannin turvaamista koskeva osuus saattaa tuoda kunnille uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen nykyisillä voimavaroilla ei ole mahdollista. Uusien velvoitteiden kustannusvaikutuksia ei luonnoksen perusteluissa tarkastella, eikä niihin luvata kunnille taloudellista tukea.

Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön kokonaisuudistuksessa on tarkoitus linjata koko väestöä koskevat sosiaalihuollolliset periaatteet. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus on väliraporttivaiheessa ja siltä osin on linjattu esimerkiksi uudistamista ohjaavat periaatteet. Sosiaalihuollon osalta säädetään yleislaki, jossa määritellään linjat toiminnalle, palveluille ja tukitoimille. Sosiaalihuoltolainsäädännön uudistaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa. Uudistus toteutetaan lähivuosien aikana.

./. Asiassa on saatu sosiaalilautakunnan (17.5.2011), terveyslautakunnan (17.5.2011) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (3.5.2011) lausunnot. Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä 2. Terveyslautakunnan lausunto syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Äänestysten tulokset ilmenevät päätöshistoriasta. Terveyslautakunnan päätökseen jätettiin eriävä mielipide, joka ilmenee myös päätöshistoriasta.

Toisin kuin sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnoissa on todettu, esittelijän katsoo, että luonnosta laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta ei tule kannattaa. Kysymyksessä olisi erityislaki, sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön kokonaisuudistus on meneillään ja kunnille tulisi uusia velvoitteita.

Tällaisen sääntelyn kasvun hillitsemistä puoltaa esittelijän mielestä se, että lainsäädännöstä uhkaa muodostua yhä monimutkaisempi, samoja ilmiöitä eri normistoilla käsittelevä vyyhti, joka on arjessa vaikeasti hallittava kokonaisuus. Tällainen kehitys lisää oikeudellisesti epäselviä ja tulkinnanvaraisia tilanteita ja toimii siksi alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.

HELSINGIN KAUPUNGIN NUORTEN VAIKUTTAMISJÄRJESTELMÄN, RUUDIN, KÄYTTÖÖN OTTAMINEN

Khs 2011-207

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 1 olevan kuvauksen Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmäksi (Ruuti).

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, niiden valmistellessa nuoria koskevia asioita, hyödyntämään nuorten vaikuttamisjärjestelmää ja ottamaan huomioon nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa, osana nuorten vaikuttamisjärjestelmää, kaupungin lauta- ja johtokuntia varaamaan nuorille mahdollisuuden tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa nuorisoasiainkeskusta ja nuorisolautakuntaa huolehtimaan nuorten vaikuttamisjärjestelmän toiminnan riittävästä seurannasta.

Pöytäkirjanote nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Nuorten vaikuttamisjärjestelmän kuvaus
	Liite 2	Graafinen esitys nuorten vaikuttamisjärjestelmästä
	Liite 3	Nuorisolautakunnan esityslistateksti 27.1.2011
	Liite 4	Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Nuorisolautakunnan esitys (27.1.2011) sekä opetuslautakunnan (31.5.2011), sosiaalilautakunnan (17.5.2011), yleisten töiden lautakunnan (3.5.2011), ympäristölautakunnan (3.5.2011), kaupunkisuunnittelulautakunnan (28.4.2011), liikuntalautakunnan (19.4.2011), kulttuuri- ja kirjastolautakunnan (19.4.2011) ja terveyslautakunnan (12.4.2011) lausunnot sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Nuorisolautakunnan esityksestä äänestettiin luvuin 9-0 esittelijän pitäytyessä esityksessään.

Kvston hyväksymässä strategiaohjelmassa vuosille 2009 – 2012 on jaksossa ”Demokratia ja vaikuttaminen” todettu, että kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi. Strategiaohjelman toimenpiteitä ovat mm lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen heitä koskevissa asioissa ja lasten ja nuorten omaehtoisten hankkeiden edistäminen ja tukeminen. Myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ovat lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttaminen keskiössä.

Nuorisolautakunnan esityslistalla on selvitty ehdotuksen valmistelua ja siitä käytyjä kuulemisia. Siitä ilmenee mm, että opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen johto päättivät tammikuussa 2010 ryhtyä selvittämään, minkälainen nuorten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmä soveltuisi parhaiten Helsinkiin. Taustalla oli virastojen Hesan Nuorten Ääni -toiminnan kehittäminen. Siitä tehty arviointitutkimus ja nuorten näkemykset Nuorten Avoimissa Foorumeissa ovat tuoneet esiin pitkäjänteisyyden ja nuorten oman aloitteellisuuden tukemisen tarpeen. Selvittely tehtiin laajana kuulemiskierroksena.

Kevään 2010 aikana nuorten vaikuttamisjärjestelmästä keskusteltiin nuorten kanssa eri tilaisuuksissa: II asteen oppilaskuntien ohjaavien opettajien ja oppilaskunnan hallitusten jäsenten keskustelutilaisuus (30 henkeä), ANSAgaala (62 ansa-toiminnassa mukana olevaa nuorta) ja ylimääräinen Nuorten Avoin Foorumi 11. toukokuuta (noin 60 nuorta) toimintakeskus Hapessa. Syksyn 2010 Nuorten Avoimissa Foorumeissa yhteensä 320 nuorta 62 eri koulusta ja oppilaitoksesta kertoi mielipiteitään, kannanottojaan ja kysymyksiään nuorten vaikuttamistavoista. Keskeisimmät Avoimissa Foorumeissa nousseet kysymykset vietiin laajemmin nuorille kommentoitavaksi Stadin nuorten vaikuttamiskanava – Ruuti-sivustolle.

Valmistelun yhteydessä on pyritty arvioimaan myös nuorisovaltuusto-mallia. Suomessa on nuorisovaltuustoja tai vastaavia vaikuttajaryhmiä noin 200 kunnassa. Parhaimmillaan ne toimivat demokratiakouluina, tuovat esiin nuorten asioita, kunnan päätöksentekijät kuulevat nuorisovaltuustoja ja ne tuottavat oman budjettinsa turvin toimintaa nuorille. Laaja kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen osoitti kuitenkin myös monia nuorisovaltuustoihin liittyviä heikkouksia. Nuorisovaltuustoihin liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi toiminnan aikuislähtöisyys, vaikuttamisen taitojen syntyminen vain harvoille, suuri vaihtuvuus ja heikko sitoutuminen, nuorten monimuotoisuuden jääminen huomioimatta, toiminnan vaikuttavuuden näennäisyys, turhautuminen sekä toimivan yhteyden rakentaminen nuorisovaltuuston ja kunnan muiden nuorten välille.

Nyt esitettävän Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän tavoitteena on edistää nuorten kuulemista kaupungissa ja tukea nuorten omaan toimijuutta. Pyrkimyksenä on mahdollistaa osallisuus- ja vaikuttamistoimintaan osallistuminen mahdollisimman monelle nuorelle. Vaikuttamisjärjestelmässä on otettu huomioon nuorten osallistumistapojen muuttuminen edustuksellisen demokratian keinoista yksilökeskeisempään, epämuodollisempaan ja uudella tavalla yhteisöllisempään osallisuuteen ja pyritty luomaan edellytyksiä nuorten uusille osallistumisen ja vaikuttamisen tavoille. Samalla pyrkimyksenä on ollut varmistaa säännönmukainen ja jatkuva dialogi nuorten ja päätöksentekijöiden välillä sekä hallinto- ja päätöksentekokulttuuri, joka ei tee nuoria koskevaa valmistelua ja päätöksiä nuoria osallistamatta.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän keskeiset toimintaperiaatteet

Keskeisimmät toimintaperiaatteet ovat säännönmukaiset nuorten ja päätöksentekijöiden väliset tapaamiset, järjestelmällinen aloitteiden ja ehdotusten kerääminen erilaisilta nuorilta ja työn organisointi nuorten aloitteiden jatkotyöstämiseksi valmistelijoille ja päättäjille esiteltäväksi.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän toimintoja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä opetusviraston kanssa. Erityisesti oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen sekä oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen tähtääviä toimintoja kouluissa ovat syksyn oppilaskuntatapaamiset ja kevään oppilaskuntapäivät. Laajemmin nuorten yhteiskunnallisen kiinnostuksen ja valmiuksien parantamiseen sekä nuorten aktiiviseksi kansalaiseksi tukemiseen tähtääviä toimintoja ovat Suuri nuorisofoorumi, Suuren nuorisofoorumin hallitus, toimintaryhmät, päättäjätapaamiset sekä Ruuti – nuorten verkkovaikuttamisen kanava ja vuorovaikutussuunnitelma.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän tavoitteet

Nyt esitettävän organisointimallin tavoitteena on huomioida nuorten monimuotoisuus Helsingissä, luoda erilaisille nuorille mahdollisuuksia edistää heidän tärkeiksi kokemiaan asioita nuorille itselleen ominaisella tavalla, luoda rakenteita nuorten eritasoisten vaikuttajaryhmien väliselle vuoropuhelulle ja lisätä nuorten mahdollisuuksia käydä jatkuvia neuvotteluja päätöksentekijöiden kanssa nuoria itseään kiinnostavista asioista jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Nuorten vaikuttamisjärjestelmän yhteys kaupunkiin

Esitys nuorten vaikuttamisjärjestelmästä vastaa nuorisolain 8 §:n kunnille asettamaan velvollisuuteen järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa. Nuorten laaja-alainen osallisuus ja kuulluksi tuleminen toteutuu parhaiten, kun jo valmisteluvaiheessa rakennetaan nuorten ja päätöksentekijöiden sekä valmistelijoiden välisiä neuvottelusuhteita nuorille tärkeiden asioiden kohdalla. Tähän tähtää nyt esitelty vaikuttamisjärjestelmä, joka samalla vastaa nuorisolain 8 §:n mukaista kuulemisjärjestelmää.

Tällaisten neuvottelusuhteiden syntyminen edellyttää kaupungin hallintokunnilta uudenlaista toiminta- ja valmistelukulttuuria sekä järjestelmällisten kuulemiskäytäntöjen kehittämistä. Sekä luottamushenkilöiden että hallintokuntien tulee sitoutua nuorten vaikuttamisjärjestelmän mukaisiin toimintatapoihin. Toiminnassa mukana oleville nuorille, erityisesti Suuren nuorisofoorumin hallituksen jäsenille on järjestettävä riittävä perehdyttäminen kaupungin päätöksentekoon ja erityisesti lautakuntatyöskentelyyn.

Esittelijä toteaa vielä, että nuorisolautakunta esitti nuorten vaikuttamisjärjestelmän hallinnon sijoittamista keskushallinnon alaisuuteen. Tausta-ajatuksena lienee, että tällainen organisatorinen ratkaisu korostaisi nuorten vaikuttamisjärjestelmän merkitystä kaikkia virastoja ja liikelaitoksia koskevana järjestelmänä. Vastaavasti nuorisolautakunta esitti, että Khn tulisi velvoittaa toimijoita kaupungin päätöksenteossa käytetyn kehottaa–sanan asemesta. Esittelijä katsoo, että järjestelmän hallinnoinnin siirtäminen keskushallintoon ei ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista. Vaikuttamisjärjestelmän yli hallintokunta- ja virastorajat ylittävä merkitys näkyy päätösehdotuksessa olevista Khn kehotuksista, jotka kohdistuvat niin virastoihin ja liikelaitoksiin kuin lauta- ja johtokuntiinkin. Järjestelmän toimivuuden seurannasta kantaa keskushallintotasolla ensisijaisen vastuun Sj. Kaupungin johtajisto seuraa osaltaan järjestelmän toimivuutta, kun se tapaa vuosittain Suuren nuorisofoorumin hallituksen.

Nuorisolautakunnan esityksessä Suuren foorumin hallituksen jäsenten ikärajaksi ehdotettiin 13–17 vuotta, kun se nuorisolautakunnan esittelijän ehdotuksessa oli 13–18 vuotta. Esityksessä on palattu alkuperäisen esityksen mukaiseen ikärajaan. Toisen asteen opiskelijoiden sitoutuminen tähän järjestelmään on esittelijän näkemyksen mukaan vahvempaa, jos mahdollisimman suuri osa voi osallistua toimintaan ja on vaalikelpoinen myös hallitukseen. Esityksenä onkin, että valittavien tulee olla valintahetkellä vähintään 13- ja enintään 18-vuotiaita.

Nuorisolautakunnan esitys on ollut lausuntokierroksella nuorten asioiden kannalta keskeisiksi arvioiduissa lautakunnissa. Lausunnoissa suhtaudutaan esitettyyn vaikuttamisjärjestelmään myönteisesti. Samalla niistä ilmenee, että monilla hallintokunnilla on jo nyt käytössään erilaisia tapoja nuorten kuulemiseksi. Esitetty vaikuttamisjärjestelmä tuo niiden rinnalle uusia kanavia ja välineitä nuorten kuulemiseen.

Opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen poikkihallinnollinen Hesan nuorten ääni ‑johtoryhmä päätti 21.3.2011 kokouksessaan, että uuden vaikuttamisjärjestelmän nimeksi tulee Ruuti. Samassa yhteydessä päätettiin luopua Hesan nuorten ääni ‑termistä.

Khs asetti 4.4.2011 demokratiatyöryhmän, jonka tehtävänä on ohjata ja seurata kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi koottavien toimenpiteiden valmistelua kansanvaltahankkeeksi Kvston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti. Esittelijä toteaa, että nuorten vaikuttamisjärjestelmä oli yksi ensimmäisistä asioista, joita demokratiaryhmälle esiteltiin. Nyt esitettävä vaikuttamisjärjestelmä on joustava, ja riippumaton kaupungin organisatorisista ratkaisuista. Esitetty vaikuttamisjärjestelmä palvelee nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien kasvamista ja siten demokratiaryhmän työn tavoitteita.

./. Liitteenä 1 – 2 on päätösesityksessä tarkoitettu kuvaus Helsingin kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmästä. Liite 1 eli tekstiosuus vastaa nuorisolautakunnassa ollutta kuvausta kuitenkin niin, että kuvauksessa olleet perusteluosiot on keskeisiltä osiltaan siirretty esityslistan tekstiin. Hallituksen jäsenten ikäraja on palautettu alkuperäisen esityksen mukaiseksi. Liitteessä 2 on järjestelmän graafinen esitys, jota on muokattu selkeämmäksi. Liitteenä 3 on nuorisolautakunnan esityslista, jossa on mm. yhteenveto nuorisotoimen tekemästä lausuntokierroksesta.

XXXX XXXXXX XXXXXXXXXX PERIKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-535

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-535/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Itäsalmen kylän tila RN:o 1:41)
	Liite 2	Ympäristökartta (Itäsalmen kylän tila RN:o 1:41)
	Liite 3	Asemapiirros (Itäsalmen kylän tila RN:o 1:41)
	Liite 4	Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx perikunnan poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.4.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen (134/2011) (Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta) 171 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kunta ei saa myöntää poikkeusta, kun on kysymys uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei ole kyse olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta.

Hakemus koskee kesäasunnon laajentamista ranta-alueella, jolla ei ole asemakaavaa, joten poikkeamisen ratkaisemisen toimivalta on Helsingin kaupungilla.

Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx perikunta pyytää (1.12.2010) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari) Itäsalmen kylässä olevalle tilalle RN:o 1:41 (Ribbingintie 85).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa vuonna 1974 rakennettu kesäasunto talviasuttavaksi ja laajentaa rakennusta. Alkuperäinen rakennus on pinta-alaltaan 50 m², laajennus 62 m² sekä lasikuisti 14 m². Tilan RN:o 1:41 pinta-ala on 5280 m². Käytetty rakennusoikeus on tällä hetkellä 233 m² ja ehdotetun laajennuksen kanssa 295 m². Ehdotettu kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e = 0.05.

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueella on jo suuria talviasuttavia rakennuksia eikä kohteen toteuttaminen merkittävästi muuta ympäristöä. Hakemuksessa on kysymys poikkeamisesta rakennuskiellosta, joka on asetettu yleiskaavan laatimista varten. Hakijan tarkoituksena on kesäasunnon laajentaminen ranta-alueella, jolla ei ole asemakaavaa.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukaista rakennuskieltoa, joka on asetettu alueelle yleiskaavan laatimista varten. Lisäksi haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 ja 2 momenttia, koska hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 2.3.2011 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 – päätöshistoria).

Selostus Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Helsinki on asettanut suuren osan liitosaluetta rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten kesäkuuhun 2013 saakka. Rakennuskielto koskee myös hakemuksen aluetta.

Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Ribbingön osayleiskaava (Sipoon kunnanvaltuusto vahvistanut 6.6.1996). Osayleiskaavassa tontti on merkitty omakotitalojen alueeksi, jolla on rakennusoikeutta 300 k-m² rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon. Osayleiskaavassa kyseiselle tilalle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, joista vain yksi on käytetty. Haettu toimenpide ei siis ole vastoin oikeusvaikutuksetonta Ribbingön osayleiskaavaa.

Liitosalue on pääosin kaavoitettu tavalla, joka ei vastaa Helsingin alueliitokselle asettamia tavoitteita. Voimassa olevan osayleiskaavan sallima rakennusoikeus on kiinteistöllä RN:o 1:41 oleellisesti pienempi kuin liitosalueen yleiskaavoitusta varten laadittujen alustavien suunnitteluperiaatteiden tonttitehokkuustavoite. Alustavien suunnitteluperiaatteiden mukaan tonttitehokkuuslukua e = 0.30 alhaisempaa lukua ei käytetä alueella muuta kuin erikseen harkittavissa tapauksissa, koska muutoin pientalokaupungilta edellytettävät väestötavoitteet vaarantuvat.

Ribbingön rakennuskanta koostuu nykyisin eri-ikäisistä huvilamaisista pientaloista suurilla tonteilla. Alueelle ei ole laadittu Helsingin toimesta erityisiä maankäyttöperiaatteita vaan maankäyttö tulee ratkaista kuntien yhteisen yleiskaavan yhteydessä, joka on keväällä 2011 luonnosvaiheessa.

Viranomaisneuvottelut Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston keskinäisessä kuukausikokouksessa 3.3.2009 Uudenmaan ympäristökeskus on linjannut, että liitosalueen asemakaavoissa määrätyistä asuntojen lukumäärästä, enimmäisrakennuspaikkalukumääristä ja rakennuspaikan koosta poikkeamisia ei tule ratkaista poikkeamismenettelyllä vaan asemakaavojen periaatteita muuttava tiivistävä täydennysrakentaminen tulee tutkia asemakaavan muutoksilla.

Osallisten kuuleminen Naapurit suostuvat laajennuksen toteuttamiseen.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että olemassa olevan kesäasunnon laajentaminen on varsin vähäinen poikkeaminen rakennuskiellosta ja maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisista ranta-alueita koskevista erityisistä säännöksistä. Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Hanke ei merkittävästi muuta olemassa olevaa ympäristöä, kuten hakijakin toteaa, sillä kyseessä on olemassa olevan rakennuksen laajennus.

Ribbingön eteläranta on nykyisin rakennettua aluetta ja se tulee myös tulevissa suunnitelmissa ja kaavoissa säilymään rakentamiselle varattuna alueena. Hanke parantaa asuinoloja ja tilan tarkoituksenmukaista käyttöä sekä olemassa olevan lomarakennuksen hyödyntämistä. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei muuteta vaan se säilyy lomarakennuksena.

Ottaen huomioon Östersundomin liittämisen Helsinkiin, alueen maankäytön alustavat periaatteet sekä käynnissä olevan yleiskaavoitusprosessin, hanketta voidaan pitää erittäin vähäisenä muutoksena ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Esittelijä puoltaa hakemusta.

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA KIINTEISTÖKAUPPA KESKO OYJ:N KANSSA ITÄKESKUKSEN ASEMAKAAVAEHDOTUKSEEN NRO 11980 LIITTYEN

Khs 2011-770

KAJ A Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) kortteliin nro 45177 suunnitellun liikerakennustontin nro 7 omistajan Kesko Oyj:n kanssa ehdollisesti tehdyn liitteenä olevan maankäyttösopimuksen.

B Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kesko Oyj:lle 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelissa nro 45177 sijaitsevan suunnitellun liikerakennustontin nro 6 seuraavin ehdoin:

1 Tontin myyntihinta on 7 000 000 euroa, jolle lasketaan 1.1.2012 lukien kolmen (3) prosentin vuotuinen korko.

2 Tontin saa myydä, kun tontille on saatu voimaan 14 300
k-m²:n liikerakennusoikeuden (KM) mahdollistava asemakaavamuutos nro 11980.

Lisäksi tontin myynnin edellytyksenä on, että kaupungin ja ostajan välillä allekirjoitetaan tonttikaupan yhteydessä rasitesopimus tonttiin kohdistuvan pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen nro 13 797 mukaisista vielä tarvittavista johto-, kulku- ja käyttöoikeuksista.

3 Tontin pitkäaikainen maanvuokrasopimus nro 13 797 merkitään päättymään kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

4 Muutoin noudatetaan kiinteistölautakunnan käyttämiä tavanomaisia myyntiehtoja ja mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotus nro 11980
	Liite 2	Havainnekuva
	Liite 3	Maankäyttösopimus
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan muistio 5.4.2011
	Liite 5	Maankäyttösopimus ja kiinteistökauppa Kesko Oyj:n kanssa... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Kaavoitustilanne Kesko Oyj omistaa Itäkeskuksessa Itäväylän eteläpuolella asemakaavoittamattoman pinta-alaltaan 33 000 m²:n suuruisen tilan, jolla nykyinen 10 631 kerrosneliömetrin suuruinen vuonna 1977 poikkeusluvalla rakennettu Citymarketin rakennus pääosin sijaitsee.

Alueelle on nyt laadittu asemakaavaehdotus nro 11980, jossa Kesko Oyj:n omistaman tilan alueelle osoitetaan 41 700 k‑m² rakennusoikeutta, mistä 40 560 k‑m² varsinaista liiketilaa ja 1 140 k‑m² kauppakäytäviä.

Maankäyttösopimus Koska Kesko Oyj:lle koituu ehdotetusta asemakaavamuutoksesta merkittävää hyötyä, sen kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta. Neuvottelujen tuloksena esitetään ratkaisua, jonka mukaan yhtiö suorittaa kaupungille noin viisi miljoonaa euroa osuutenaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksista.

Kiinteistökauppa Samassa yhteydessä on osana kokonaisuutta neuvoteltu ratkaisu, jonka mukaan kaupunki myy Kesko Oyj:lle seitsemällä miljoonalla eurolla nykyisen Citymarketin viereen asemakaavaehdotuksessa osoitetun liikerakennusten korttelialueen tontin 45177/6, jonka rakennusoikeus on 14 300 k-m². Kesko Oyj on jo ennestään tontin pitkäaikainen vuokralainen ja Citymarketin käytössä oleva nykyinen liikerakennus sijaitsee osittain tontin alueella. Kauppahinta vastaa yksikköhintaa 490 euroa/
k-m².

Uusi kauppakeskus Esitettävä maankäyttösopimus ja tonttikauppa mahdollistavat ehdotetun asemakaavan mukaisen uuden Citymarketin rakentamisen tonteille kokonaisrakennusoikeuden kasvaessa nykyisestä lähes 22 000 k‑m²:stä 56 000 k-m²:iin. Kesko Oyj:n on tarkoitus toteuttaa hanke niin, että osa Citymarketista on koko ajan asiakkaiden käytössä.

Esittelijän kanta Esittelijä pitää esitystä maankäyttösopimuksesta ja tontinmyynnistä perusteltuna. Sopimusjärjestely mahdollistaa Itäkeskuksen kaupallisen kehittämisen Itäväylän eteläpuolella ja voimistaa näin koko kaupunkirakenteessa tarkoituksenmukaisesti joukkoliikenteen solmukohdassa sijaitsevan kauppakeskuksen asemaa pääkaupunkiseudulla.

Järjestely on myös kaupungin talouden kannalta järkevä. Myymällä tontti vuokrasopimukseen verrattuna korkeampaan hintaan ostajalle, joka jo nyt pitkäaikaisen vuokrasopimuksen nojalla sitä hallitsee, edistetään kaupungin maanmyyntituloilleen asettamaa tavoitetta.

Maankäyttösopimus noudattaa korvaustasoltaan vakiintuneesti sovellettua.

Esittelijä toteaa vielä, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen ja Kesko Oyj on sopimuksen ehdollisesti hyväksynyt.

MUNKKINIEMEN ALA-ASTEEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-2450

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 14.8.2009 päivätyn, 23.11.2010 päivitetyn Munkkiniemen ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 4 215 brm², peruskorjattavanpihan 6 947 m², ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 8,3 miljoonaa euroa (5/2009, RI=126,3 THI=149,5).

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle, HKR-Rakennuttajalle ja kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 14.8.2009, päivitetty 23.11.2010
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan muistio 16.12.2010
	Liite 3	Munkkiniemen ala-asteen perusparannuksen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Yleistä hankkeesta Munkkiniemen ala-aste on valmistunut vuonna 1939 eikä kohteessa ole tehty merkittäviä peruskorjaustoimenpiteitä. Peruskorjauksen lähtökohtana ovat sisäilman puutteet sekä rakennuksen talotekniset ja rakenteelliset parannustarpeet.

Rakennuksen energiataloudellisuutta parannetaan lisäämällä ullakon lämmöneristystä, rakentamalla uusi koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on tehokas lämmön talteenotto, sekä asentamalla uudet energiatehokkaammat ikkunat. Maanvaraiset rakenteet, ala- ja välipohjan läpiviennit sekä ulkovaipan liitoskohdat tiivistetään. Rakennukseen tehdään uusi hissi ja uusitaan salaojitusjärjestelmä, keittiö- ja ruokasali, sähkötekniset verkostot sekä vesi- ja viemäriverkosto. Alapohjan riskirakenteita uudistetaan ja tontin piha-alue peruskorjataan.

Peruskorjauksen laajuus on 4 215 brm² ja pihan laajuus on 6 947 m².

Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 8,3 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana eli 1 969 euroa/brm². Kustannukset ovat toukokuun 2009 hintatasossa.

Vuokravaikutus Nykyinen vuokra on 348 240 euroa vuodessa ja 8,81 euroa /htm²/kk. Perusparannus aiheuttaa vuokrankorotuksen opetusvirastolle. Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra	n. 13,77 euroa /htm²/kk
ylläpitovuokra			2,85 euroa /htm²/kk (v. 2009 tasossa)
yhteensä		16,62 euroa /htm²/kk.

Laskennallisesti kohteessa on 3 367 htm². Vuokra-ajaksi on määritelty 30 vuotta. Siten kuukausivuokra on noin 55 827 euroa/kk euroa ja vuosivuokra noin 669 924 euroa ilman väistötilakustannuksia.

Väistötilakustannukset Perusparannuksen ajaksi pihalle tuodaan siirrettävät viipalerakennukset arviolta 18 kuukauden ajaksi. Väistötiloista peritään hankkeen ajan samansuuruista vuokraa kuin ennen perusparannusta on peritty korjattavasta rakennuksesta. Tämä kattaa väistötilasta maksettavan vuokran n. 13 kuukauden ajalta. Lisäksi tulee 10 vuoden kuluessa maksettavaksi yli jäävän 5 kuukauden väistötilavuokra, mikä merkitsee noin 4 000 euroa/kk eli 48 000 euroa vuodessa.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2011–2015 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2013–2014 toteutettavana hankkeena.

Rakentaminen alkaa tammikuussa 2013 ja valmistuu kesäkuussa 2014. Rakennustyö toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa korjataan luokkasiiven tilat lukuun ottamatta nykyisiä keittiö ja ruokailutiloja sekä teknisen työn tiloja sekä rakennetaan uudet keittiötilat toista vaihetta varten. Toisessa vaiheessa korjataan voimistelu- ja juhlasalisiiven tilat sekä entiset keittiö-, ruokailu- ja teknisen työn tilat.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta, kiinteistön ylläpidosta ja tilaa rakennuttamistehtävät HKR-Rakennuttajalta.

Lausunnot

Opetuslautakunta

Lautakunta puolsi lausunnossaan hankesuunnitelmaa, mutta esitti, että koulurakennuksen teknisen perusparannuksen ajalta aiheutuvista väistötiloihin liittyvistä kustannuksista eli sekä ennen korjaustyön aloittamista vallinneen vuokratason ylittävistä väistötilojen vuokrista että muuttokustannuksista siirryttäessä väistötiloihin ja palattaessa niistä vastaa tilakeskus eikä opetusvirasto.

Kaupunginmuseo

Kaupunginmuseo toteaa mm., että koulun korjaukset ja muutokset tulee suunnitella siten, että ne noudattavat rakennuksen ominaisluonnetta.

Talous- ja suunnittelukeskus

Keskus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Hanke sisältyy 8,3 miljoonan euron (alv=0 %) suuruisena investointiohjelman talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi 2011–2015.

Vuosien 2011–2013 taloussuunnitelmaehdotuksessa hankkeelle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2011. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2013–2014. Tilakeskuksen tulee sisällyttää hankkeen enimmäishinnan mukainen jatkorahoitus opetustoimen korjaushankkeisiin vuosien 2012–2014 talousarvioehdotuksissa.

Vastauksena opetuslautakunnan esitykseen väistötilojen muutto- ja vuokrakustannusten maksamisesta talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että asiassa tulisi toimia kaupunginhallituksen 12.1.2009 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan. Väistötiloista perittävän vuokran tulisi olla enintään samansuuruinen kuin varsinaisista tiloista peritty vuokra oli ennen peruskorjausta. Tämän tason ylittävä väistötilakustannus voidaan periä peruskorjauksen jälkeisen vuokran yhteydessä.

Väistötiloihin liittyvät muuttokustannukset on nykyisen käytännön mukaan maksanut vuokralainen. Tämä on ollut tarkoituksenmukaista muuton järjestelyiden ja toteutusvaihtoehtojen liittyessä enemmän vuokralaisen käynnissä olevaan toimintaan ja irtaimistoon kuin muuton kohteena oleviin tiloihin. Samoin kustannustietous ja seuraukset tehdyistä valinnoista sekä toimintaan liittyvien häiriöiden poistaminen tulevat paremmin huomioiduiksi. Talous- ja suunnittelukeskus pitää tätä käytäntöä järkevänä.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena, mutta edellyttää, että vuotuisten vuokrakustannusten nousu sisällytetään annettavaan talousarvioraamiin.

Esittelijän kanta Esittelijä pitää kiinteistölautakunnan esitystä perusteltuna ja viittaa opetuslautakunnan väistötilojen ja muuton kustannuksista lausuman osalta talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

TONTTIEN VARAAMINEN KIINTEISTÖ OY POHJOLAN PERUSYHTIÖ 60:LLE RAKENTAMISEN PALVELUKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (SUUTARILA, TONTIT 40208/1, 2 JA 3)

Khs 2011-579

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40208 tontit nro 1, 2 ja 3 (os. Valokaari
1–5, pinta-ala 14 017 m²) varattaisiin Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 60:lle 30.6.2012 saakka rakentamisen palvelukeskuksen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan on laadittava suunnitelmat tontin rakentamiseksi yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa sekä esitettävä ennen maanvuokrasopimuksen tekemistä selvitys hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta.

2 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siksi, että tonttia koskevaa pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei aikanaan voida solmia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kartta
	Liite 2	Hakemus 11.2.2011
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan muistio 8.3.2011
	Liite 4	Tonttien varaaminen Kiinteistö Oy Pohjolan perusyhtiö 60:lle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hanke Rakennustoimisto Pohjola Oy:n kokonaan omistamalle Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 60:lle esitetään varattavaksi Suutarilasta alue noin 7 000 k-m²:n suuruisen rakentamisen palvelukeskuksen toteuttamiseksi. Keskukseen tulisi sijoittumaan useita rakennusalan erikoisliikkeitä, jotka palvelisivat ensisijassa rakennusalan ammattilaisia. Suutarilan teollisuusalueelle on jo sijoittunut pienrakentajia palvelevia yrityksiä, joten suunniteltu palvelukeskus sopisi alueelle hyvin täydentämään tätä kokonaisuutta.

Varauksen kohde Hanke suunnitellaan toteutettavaksi tonteille 40208/1, 2 ja 3, jotka voimassa olevan asemakaavan mukaan kuuluvat teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY-1), jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tonttien rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- tai vastaaviin tiloihin sekä varastomyymälöihin enintään 40 %.

Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 14 017 m² ja rakennusoikeus 10 514 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0,75.

Varauksensaaja ja hanke

Rakennustoimisto Pohjola Oy on vuonna 1990 perustettu rakennusalan yritys. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli n. 36,3 miljoonaa euroa ja se työllistää 39 henkilöä. Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö 60 on Rakennustoimisto Pohjola Oy:n kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu hallinnoimaan suunniteltua palvelukeskusta ja vuokraamaan sen toimitiloja.

Suunniteltuun rakentamisen palvelukeskukseen tulisi sijoittumaan useita rakennusalan erikoisliikkeitä, jotka palvelevat ensisijaisesti rakennusalan ammattilaisia. Palvelukeskus sijoittuisi jo olemassa olevien vastaavien liikkeiden läheisyyteen Suutarilan teollisuusalueella.

Rakennustoimisto Pohjola Oy ja Rakennuskauppa 500 ovat yhdessä toteuttaneet vastaavia palvelukeskuskokonaisuuksia mm. Lahteen, jossa 12 toimijan muodostama palvelukeskus avattiin syksyllä 2010. Yhtiöillä on vastaavanlainen palvelukeskus suunnitteilla Tampereelle.

Tontin varaaminen Varaamisella annetaan hakijalle mahdollisuus suunnitella palvelukeskusrakennus mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Samalla hakija voi varausaikana varmistaa eri toimijoiden sijoittumisen palvelurakennukseen.

Suutarilan teollisuusalueen pohjoisosaan on jo sijoittunut pienrakentajia palvelevia yrityksiä, joten hakijan suunnittelema palvelukeskusrakennus sopii alueelle hyvin.

Esittelijän mielestä tonttien varaaminen hakijalle 30.6.2012 saakka on perusteltua ja hanke tukee kaupungin elinkeinostrategian toteuttamista.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.



Kokousaika	6.6.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali
	HUOM! Katariinankatu ja autohalli suljettu remontin vuoksi

LIITTEET	Liite 1	Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö sekä valitus
	Liite 2	Lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle... -päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12030 (Pasilan konepajan alue)
	Liite 2	Vallilan korttelin nro 390 osan ja katualueen ... - päätöshistoria