HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

21 - 2011

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

30.5.2011 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia"

3

 

4

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettava palkkio

13

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi: Raportointi ulkoterassilupia koskevista neuvotteluista

14

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Asuinkerrostalotontin myynti Malmin Ormuspellosta (Malmi, Ala-Malmi, tontti 38277/1)

15

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ojalan (varalla Kantola) ja Ylikahrin (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄLLE (HSY) LUONNOKSESTA "PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN STRATEGIA"

 

Khs 2011-290

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia" (Dnro 704/80/802/2010) seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että lausunnolla olevan strategian lähtökohtana on YTV:n vuonna 2007 hyväksymä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, jonka hyväksymisen yhteydessä YTV:n hallitus on kehottanut YTV:tä laatimaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian.

 

HSY:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä ilmansuojelun osalta on ”huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu-, sekä koulutus- ja valistustehtävistä”. Perussopimuksen tarkoittamat ilmansuojelutehtävät ovat kunnille kuuluvia ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei kunnille ole määrätty lakisääteisiä tehtäviä samalla tavalla kuin ilmansuojelusta.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että edellä mainittujen ilmastostrategioiden laatiminen ei kuulu kuntayhtymän perussopimuksen mukaan HSY:n tehtäviin. Jatkossa tällaisten yhteisten, laaja-alaisten strategioiden valmistelutehtävien hoito tulee selkiyttää kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisen valmistelun kautta.

 

Sopeutumisstrategian luonnoksen toimenpidelinjauksista kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

 

Yleiset ja poikkisektorialiset toimenpiteet

 

Strategian tavoitteeksi on asetettu toimenpidelinjaukset ja toimenpiteet, jotka edellyttävät seudullista yhteistyötä, joiden vaikutukset ovat ylikunnallisia tai joiden toteuttaminen yhdessä muiden kanssa luo synergiaa. Strategialuonnokseen on kuitenkin koottu varsin kattavasti laajuudeltaan ja merkittävyydeltään hyvin eritasoisia toimenpiteitä, jotka ovat monilta osin päällekkäisiä kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien kanssa.

 

Jatkotyössä strategiassa tulee vielä selkeämmin keskittyä niihin asiakokonaisuuksiin, joissa erityisesti tarvitaan seudullisia linjauksia ja yhteisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä. Vastuun- ja työnjakoa HSY:n eli seudullisen tason ja kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien (mm. tulva- ja hulevesistrategiat) kesken tulee selventää. Linjaukset ja toimenpiteet tulee sovittaa yhteen olemassa olevien suunnitelmien kanssa.

 

Strategialuonnokseen sisältyy myös linjauksia sektoreille (mm. energiahuolto), jotka on jo ohjeistettu lainsäädännöllä tai muilla viranomaismääräyksillä, jolloin seudullinen ohjaus on tarpeetonta.

 

Strategialuonnoksesta puuttuu toimenpide-ehdotusten vaikutusten hyötyjen ja toteuttamisen kustannusten arviointi, joka todetaan tehtävän vuoden 2011 aikana. Kun toimenpidelinjausten toteuttaminen edellyttää kaupungeilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä, on hyötyjen ja kustannusten arviointi välttämätöntä toimenpiteiden priorisoimiseksi.

 

Maankäyttö

 

Strategialuonnoksen liitteessä 2 (Olemassa olevat strategiat, ohjelmat, suunnitelmat, lainsäädäntö ja tutkimus), mainitaan maankäytön ja rakentamisen osalta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ympäristöhallinnon toimintaohjelma ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä rakentamismääräyskokoelma. Liitteessä olisi voinut mainita myös maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen, sillä myös ne sisältävät sitovia ilmastoasioita koskevia vaatimuksia, jotka tulee ottaa huomioon seutu- ja kuntakaavoituksessa. Kaupunginhallitus toteaa, että erillisiä seudullisia ohjeita ei tarvita muilla tahoilla säädettävistä aihepiireistä. Strategialuonnoksessa esitetty pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastomuutoksen riskeihin perustuva maankäytön tavoiteohjelma on uutena välineenä tarpeeton, sillä ilmastomuutos on otettava huomioon kaikessa kaavoituksessa.

 

Linjauksessa kuntien yhteistyönä toteutettavaksi on esitetty yhteisen ilmastonmuutoksen riskeihin perustuvan maankäytön tavoiteohjelman ja hulevesien hallintasuunnitelman laatiminen sekä määräysten tekeminen hulevesien imeytyksestä, johtamisesta ja tulvareittien tilavarauksista kaavoituksessa. Strategialuonnoksen ehdotukset tulva- ja vesiasioiden seudullisesta hallitsemisesta vaikuttavat päällekkäisiltä. Helsingillä on omat tulva- ja hulevesistrategiansa, joiden toimeenpano on käynnissä ja jotka ovat hyvin linjassa esitettyihin toimenpiteisiin nähden. Lisäksi ovat käynnistymässä merivesi-, vesistö- ja hulevesitulvia koskevat toimet tulvariskilain mukaisesti. Käytännössä toimenpide voitaisiin toteuttaa päivittämällä nykyiset ohjelmat ja yhtenäistämällä käytännöt eikä tuottamalla uusia ohjelmia.

 

Esityksen mukaiset ja nykyisten ohjelmien ulkopuolelle jäävät asiat tulisi yhdistää nykyisiin suunnitelmiin tai määritellä, miten ja missä ohjelmissa ne huomioidaan. Näitä ovat mm. tuulisuuden ja lämpötilan huomioiminen suunnittelussa sekä viheralueiden merkitys kaupunkitilan viilentäjänä.

 

Liikenne ja verkostot

 

Toimenpiteet liittyvät joukkoliikenteeseen ja tietoliikenneverkkoihin lukuun ottamatta energiantuotannon ja vesihuollon verkostoja.

 

Linjauksiin on ehdotettu riskikartoitusten laatiminen erikseen liikenne- ja tietoliikenneverkoille tulvien varalle ja sään ääri-ilmiöiden varalle. Energiantuotannon verkostot on kuitenkin käsitelty omassa kohdassaan. Riskikartoitukset sisältyvät toimenpiteinä osin tulvien ja hulevesien osalta jo olemassa oleviin suunnitelmiin. Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) johdosta Helsingin kaupunki käynnistää tänä vuonna hulevesitulvien riskikartoitusselvityksen. Merivesitulvien kohdalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tänä vuonna tekemässä samanlaista tulvariskiselvitystä. Strategiassa olisikin tärkeää määritellä mahdolliset näiden ohjauskeinojen ulkopuolelle jäävät asiat, sekä miten ja missä ohjausmekanismeissa ne voitaisiin huomioida.

 

Helsingin joukkoliikenteen toiminnan näkökulmasta ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selkeimmin raitio- ja metroliikenteen hoitamisessa poikkeuksellisissa kelioloissa, joukkoliikenteen infrastruktuurin sekä varikko- ja asemarakennusten ekologisessa rakentamisessa ja muuttuvien ylläpitotarpeiden tunnistamisessa. Joukkoliikenne on riippuvainen myös sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkoston sekä tietoliikenneverkon toiminnasta häiriötilanteissa.

 

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen vastaavien toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan. On tärkeää varmistua, että ilmastonmuutosta hillitsevien ja muutokseen sopeuttavien toimien vaikutukset eivät olisi keskenään ristiriidassa ja että toimenpiteiden vaikutukset toteuttavat kestävän kehityksen tavoitteita.

 

 

 

Rakentaminen

 

Rakentamisen toimenpiteenä esitetään materiaalien käyttövarmuuden sekä rakenteiden ja materiaalien kestävyyden määrittely tärkeimmiksi kriteereiksi rakennusten suunnittelussa. Tältä osin kaupunginhallitus kuitenkin huomauttaa, että turvallisuus ja terveellisyys sekä niiden edistäminen ovat myös jatkossa tärkeimmät rakennetun ympäristön yleiset kriteerit.

 

Rakentamien laatuun voidaan myös vaikuttaa ehdotuksen mukaisilla yhteisillä linjauksilla rakennusjärjestyksissä ja rakentamismääräyksissä, jotka edistävät varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Rakennusjärjestyksissä voisi olla tarkempia määräyksiä esimerkiksi energiatehokkaasta rakentamisesta ja keskitetyn kesäaikaisen viilentämisen toteuttamisesta. Kunnat voivat vaatia omalle maalleen rakennettaviin rakennuksiin määräyksiä tehokkaampia energiaehtoja.

 

Tutkimuksen osalta tarvitaan jatkossa entistä enemmän rakennusfysiikan osaamista ja hallintaa. Rakentamisen voimistuvat energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät rakennusfysiikan hyvää tuntemusta.

 

Energiahuolto

 

Kaupunginhallitus toteaa, että valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010; Puolustusministeriö 2011) asettaa energiayhtiöille velvoitteen varautua kaikissa olosuhteissa energiahuollon turvaamiseen. Strategialuonnoksessa on sisällytetty mm. yleisellä tasolla niitä periaatteita, jotka on jo esim. pääkaupunkiseudulla määritelty yhdenmukaisina sitovina periaatteina energiayhtiöille yhteistyössä kansallisen huoltovarmuusorganisaation ja PKS Voima-alueen kanssa.

 

Helsingin kaupunki on edellä mainitun yhteistyön lisäksi varautunut itse verkostojensa, tunneleidensa ja laitostensa, kuten kaiken muunkin toimintansa osalta, myrsky-, tulva- ym. vahinkojen torjuntaan niin normaalioloissa kuin myös poikkeusolosuhteissa. Varautumis- ja valmiussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että HSY:n tulisi toimia yhteistyössä Huolto-varmuuskeskuksen ja Voimatalouspoolin kanssa varmistaakseen strategialuonnoksen yhteensopivuus jo olemassa olevien strategioiden ja toimintaperiaatteiden linjausten kanssa sekä välttääkseen päällekkäiset tavoiteasettelut.

 

Pelastustoimi ja turvallisuus

 

Kaupunginhallitus katsoo, että strategialuonnoksen taulukoissa esitetyt ilmastonmuutoksen vaikutukset on kuvattu pelastustoimen näkökulmasta hyvin. Sivun 35 Taulukon 6 merivesitulvat -sarakkeeseen esitetään lisättäväksi lause: ”Moniviranomaistoimintaa edellyttävien vahingontorjuntatehtävien määrä lisääntyy.”

 

Kaupunginhallitus toteaa, että sopeutumisstrategiassa olisi hyvä kuvata menettely alueellisten riskitietojen välittämiseksi huoltovarmuuskriittisille yrityksille, jotta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvää varautumista voidaan kehittää. Alueelliset riskit tulisi kartoittaa ja tiedot tulisi antaa yritysten käyttöön. Seudullisen koordinaation varmistamiseksi olisi hyvä, että HSY vastaisi tiedonjakamisen käynnistämisestä.

 

Pelastuslaitosten kehittämisvastuulla olevat asiat tulisi käsitellä olemassa olevissa seudullisissa pelastustoimen yhteistyöryhmissä.

 

Kaupunginhallitus ehdottaa täsmennettäväksi kohdan 7.7 ”Pelastustoimi ja turvallisuus” (s. 45) toimenpiteitä koskemaan strategian tavoitetta, eli ilmastonmuutoksesta aiheutuvien vaikutusten torjuntaa.

 

Kaupunginhallitus esittää, että kohdan A. (Parannetaan viranomaisyhteistyötä) ensimmäinen sarake muutetaan muotoon

 

”Tehostetaan viranomaisten tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksina aiheutuvissa tilanteissa. Tehostetaan tiedottamisen ketjua, kohdennettua viranomaistiedottamista ja tilanteen hoitamisessa tarvittavaa viranomaisyhteistyötä.”

 

toinen sarake muotoon

 

”Kartoitetaan seudun ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa tarvittavat ei-kunnalliset resurssit ja otetaan ne vaikutuksiin varautumisessa huomioon.”,

 

ja kolmas sarake muotoon

 

”Selvitetään ilmastonmuutoksesta johtuvat väestön turvallisuuteen vaikuttavat riskit toimen riskikartoitusten yhteydessä. Tulvauhkien osalta riskit selvitetään valuma-alueittain ja monialaisesti.”

 

Kaupunginhallitus esittää, että strategialuonnoksen sanastossa (s. 49) huomioitaisiin valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta siten, että termi erityistilanne korvataan termillä häiriötilanne sekä selitys muutetaan muotoon: ”Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää.”

 

Tieto valtioneuvoston käsittelemästä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta (Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010; Puolustusministeriö 2011) tulisi myös päivittää strategialuonnoksen sivulle 11 sekä sivulle 62.

 

Sosiaali- ja terveystoimi

 

Kaupunginhallitus pitää sosiaali- ja terveystoimelle ehdotettuja neljää toimenpidelinjausta hyvinä ja kannatettavina, mutta ne ovat vielä melko yleisellä tasolla ja vaativat tarkennusta. Käytännönläheisen toteuttamissuunnitelman teko on tärkeää, jotta ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa ja sen seurauksiin sopeutua mahdollisimman hyvin.

 

Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin (s. 36) voisi lisätä mahdollisen talvien pimeyden lisääntymisen ja sitä kautta lisääntyvät, osittain vaikeastikin arvioitavissa olevat seuraukset. Mikäli talvien pimeys lämmön ja sateisuuden vuoksi lisääntyy, voidaan olettaa, että osalle väestöstä tulee aiempaa enemmän ns. kaamosmasennusoireita. Myös mielenterveyspotilaiden toipuminen esim. masennuksesta saattaa hidastua.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että häiriötilanteita varten tehtävissä ohjeissa tulee huomioida erilaisten erityisryhmien, kuten kielellisten ryhmien ja liikunta- ja aistivammaisten sekä kehitysvammaisten tarpeet.

 

Koska ennakoituna ilmastonmuutoksen vaikutuksena pidetään liukkauden lisääntymistä, tulee liukkauden torjuntaan kiinnittää huomiota.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että sopeutumisstrategian päivittämisestä tulee huolehtia tulevaisuudessa, kun jatkossa mahdollisesti tutkittu tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja ihmisten terveyteen lisääntyy.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa ympäristöterveyden erityistilanteista (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:2) on annettu toimintamalleja mm. eri epidemiatilanteiden, sisäilman laadun, kuumuuden/kylmyyden, ulkoilman epäpuhtauksien ja talousveden saastumisen varalle. Julkaisu olisi hyvä mainita strategialuonnoksen liittees-sä 2.

 

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, kirjaamo, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki) sekä sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@hsy.fi; sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen hallinto-osastolle (turvallisuus- ja valmiusyksikkö), Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, terveyslautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

HSY:n lausuntopyyntö 11.2.2011 ja ote HSY:n hallituksen pöytäkirjasta 17.12.2010

 

Liite 2

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Luonnos 13.12.2010 (vain linkkinä)

 

Liite 3

Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu - sopeutumisstrategian taustaselvityksiä (vain linkkinä)

 

Liite 4

Lausunnon antaminen Helsingin... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hallitus päätti 17.12.2010 pitämässään kokouksessa hyväksyä Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian luonnoksen lausunnoille lähetettäväksi sekä pyytää siitä lausunnot Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien hallituksilta.

 

Lausunto tulee toimittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle 31.5.2011 mennessä.

 

Lausunnoissaan kaupunkeja pyydetään ottamaan kantaa erityisesti sopeutumisstrategian luonnoksen toimenpidelinjauksiin. Sopeutumisstrategian toteuttaminen koskee kaupunkien kaikkia toimialoja. Täten lausuntoon pyydetään sisällyttämään keskeisten toimialojen kannanotot strategian toimenpidelinjauksiin.

 

./.                   HSY:n lausuntopyyntö 11.2.2011 ja ote HSY:n hallituksen pöytäkirjasta 17.12.2010 ovat tämän asian liitteinä.

 

./.                   Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Luonnos 13.12.2010 on tämän asian liitteenä sähköisenä asiakirjana. Se on lisäksi luettavissa HSY:n verkkosivuilta HSY > Seutu- ja ympäristötieto > Ilmasto > Sopeutuminen ilmastonmuutokseen > Sopeutumisstrategia.

 

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia

 

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 valmistui vuonna 2007. Strategia käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää pääkaupunkiseudulla, eikä siihen sisällytetty sopeutumistoimia. Hyväksyessään Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 14.12.2007 YTV:n hallitus kuitenkin kehotti YTV:tä laatimaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen alueellisen strategian. Esittelijä toteaa, että Khs päätti 11.2.2008 § 181 osaltaan hyväksyä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030.

 

Sopeutuminen tarkoittaa varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen yhteiskunnille ja luonnolle aiheuttamiin vaikutuksiin. Sopeutumisella voidaan heikentää tai estää vahingollisia vaikutuksia ja hyötyä edullisista vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat välttämättömiä, jotta yhteiskuntien ja luonnon selviytyminen tulevista ilmastonmuutoksista turvataan.

 

Pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluiden yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian valmistelu alkoi vuonna 2009 taustaselvitysten tekemisellä. Taustaselvitykset on koottu yhteen

./.                   raporttiin ”Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu - sopeutumisstrategian taustaselvityksiä” (HSY 2010). Strategian valmistelutyötä koordinoi HSY Seutu- ja ympäristötieto. Työ jatkuu vuoden 2011 loppuun.

 

Kaupunkien asiantuntijat ja suunnittelijat ovat osallistuneet strategiatyöhön useassa vaiheessa. Sopeutumisstrategian valmistelua ohjaa johtoryhmä, joku koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja eri hallintokuntien edustajista.

 

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on alueellinen ja kaupunkien yhteinen ja se keskittyy rakennetun ja kaupunkiympäristön sopeutumiseen muuttuvaan ilmastoon. Tavoitteena on arvioida ilmastonmuutoksen seurauksia seudulle ja varautua niihin ja sään ääri-ilmiöihin, jotta seudun asukkaiden hyvinvointi ja kaupunkien toiminta voidaan turvata myös muuttuvissa olosuhteissa.

 

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiassa esitetään sopeutumisen toimenpidelinjauksia eri sektoreille ja sekä ilmaston pitkäaikaiseen muuttumiseen että sen äkillisiin ilmiöihin varautumiseksi. Strategian toteuttaminen edellyttää kaupungeilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä.

 

Linjaukset on jaettu yleisiin ja poikkisektoraalisiin toimenpiteisiin ja maankäytön, liikenteen ja verkostojen, rakentamisen, vesi-, jäte- ja energiahuollon, pelastustoimen ja turvallisuuden sekä sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteisiin (Strategialuonnos, osa C, 7 Toimenpidelinjaukset, s. 40-45).

 

Vuonna 2011 arvioidaan tapaustutkimusten pohjalta sopeutumisen kustannuksia pääkaupunkiseudulla. Yksityiskohtaisempien sopeutumiskustannusten arviointi voidaan tehdä vasta kaupunkien toimenpideohjelmien perusteella.

 

Asiassa saadut lausunnot

 

Asiassa on saatu rakennuslautakunnan (15.3.2011), terveyslautakunnan (22.3.2011), ympäristölautakunnan (29.3.2011), teknisen palvelun lautakunnan (31.3.2011), sosiaalilautakunnan (5.4.2011), kaupunkisuunnittelulautakunnan (7.4.2011), pelastuslautakunnan (12.4.2011), hallintokeskuksen (12.4.2011), yleisten töiden lautakunnan (12.4.2011), kiinteistölautakunnan (19.4.2011), Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan (19.4.2011), talous- ja suunnittelukeskuksen (27.4.2011) sekä Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan (5.5.2011) lausunnot.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että strategialuonnokseen on koottu varsin kattavasti laajuudeltaan ja merkittävyydeltään hyvin eritasoisia toimenpiteitä, jotka ovat monilta osin päällekkäisiä kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien kanssa.

 

Jatkotyössä strategiassa tulee vielä selkeämmin keskittyä niihin asiakokonaisuuksiin, joissa erityisesti tarvitaan seudullisia linjauksia ja yhteisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä. Vastuun- ja työnjakoa HSY:n eli seudullisen tason ja kaupunkien omien linjausten ja toimenpideohjelmien (mm. tulva- ja hulevesistrategiat) kesken tulee selventää. Linjaukset ja toimenpiteet tulee sovittaa yhteen olemassa olevien suunnitelmien kanssa.

 

Strategialuonnokseen sisältyy myös linjauksia sektoreille, jotka on jo ohjeistettu lainsäädännöllä tai muilla viranomaismääräyksillä, jolloin seudullinen ohjaus on tarpeetonta.

 

Strategialuonnoksesta puuttuu toimenpide-ehdotusten vaikutusten hyötyjen ja toteuttamisen kustannusten arviointi, joka todetaan tehtävän vuoden 2011 aikana. Kun toimenpidelinjausten toteuttaminen edellyttää kaupungeilta toteuttamissuunnitelmien tekemistä, on hyötyjen ja kustannusten arviointi välttämätöntä toimenpiteiden priorisoimiseksi.

 

Hallintokeskuksen hallinto-osaston turvallisuus- ja valmiusyksikkö pitää strategialuonnosta tarpeellisena ja kannatettavana lausunnossaan esitetyin, pelastustoimen ja turvallisuuden toimenpiteisiin liittyvin huomioin, täsmennyksin ja muutoksin.

 

./.                   Saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

 

 

 

 


4

KESKUSVAALILAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJALLE MAKSETTAVA PALKKIO

 

Khs 2011-991

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa maksettavaksi 4 350 euroa palkkiona keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertolalle eduskuntavaalien yhteydessä hoitamistaan tehtävistä talousarvion luvulta 1 01 (Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi).

 

Pöytäkirjanote Juha Viertolalle, keskusvaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

 

 

ESITTELIJÄ                      Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola pyytää (6.5.2011), että hänelle suoritetaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liittyneiden tehtävien hoitamisesta palkkiona 4 350 euroa luottamushenkilöiden palkkiosäännön 5 §:n 2 momentin perusteella.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: RAPORTOINTI ULKOTERASSILUPIA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA

 

Khs 2011-612

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.3.2011 hyväksymän toivomusponnen (Kimmo Helistö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kimmo Helistölle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Valtuutettu Kimmo Helistön toivomusponsi... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään 2.3.2011 Kimmo Helistön aloitetta ulkotarjoilualueiden aukioloajoista Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että rakennusvirasto raportoi kaupunginhallitukselle vuoden 2011 aikana selvityksistä ja neuvotteluista aluehallintoviraston, ympäristökeskuksen ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa terassiaikojen jatkamisesta.” (Kimmo Helistö, äänin 44-6)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

 

./.                   Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu yleisten töiden lautakunnan lausunto, joka on liitteessä 1 (päätöshistoria).

 

Rakennusvirasto on käynnistänyt neuvottelut aloitteessa mainittujen tahojen kanssa ja tulee raportoimaan neuvottelujen etenemisestä kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 


1

ASUINKERROSTALOTONTIN MYYNTI MALMIN ORMUSPELLOSTA (MALMI, ALA-MALMI, TONTTI 38277/1)

 

Khs 2011-941

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään NCC Rakennus Oy:lle (Y-tunnus 1765514-2) tai sen määräämälle Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38277 tontin nro 1 (pinta-ala 3 447 m2) seuraavin ehdoin:

 

1                    Tontin kauppahinta on 2 301 200 euroa. Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

 

Kauppakirja on allekirjoitettava viimeistään 30.12.2011.

 

2                          Mikäli tontille rakennettavien rakennusten kerrosalan määrä ylittää asemakaavaan nro 11465 merkityn myytävän tontin rakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän (4 400
k-m2), ostaja on velvollinen maksamaan ylityksen osalta lisäkauppahintaa. Lisäkauppahinnan perusteena on yksikköhinta 523 euroa/kerrosneliömetri korjattuna lisäkauppahinnan määräämishetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100 pisteluvulla.

 

Lisäkauppahintaa ei peritä siltä osin kuin edellä mainittu asemakaava sallii rakentamisen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Tästä poiketen asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien liike- ja myymälätilojen osalta peritään kuitenkin samansuuruista kauppahintaa kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

 

Lisäkauppahinnalle maksetaan kolmen (3) prosentin suuruinen vuotuinen korko 1.1.2012 alkaen lisäkauppahinnan maksupäivään saakka.

 

Myyjän oikeus saada edellä olevan mukaisesti lisäkauppahintaa on voimassa, kunnes rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt tontille rakennusluvan mukaisesti rakennetut rakennukset käyttöön otettaviksi.

 

Ostaja on velvollinen mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta kerrosalamäärästä.

 

3                    Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistus- ja/tai vuokra-asuntoja, joiden osalta ei noudateta asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä.

 

Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille 31.12.2013 mennessä. Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

 

4                    Tontilla on suoritettu maaperätutkimukset vuonna 2008, joista on laadittu raportit (Malmi, Teerisuontie, tontit 38092/16–41 (3–6) ja 38277/1, maaperän haitta-ainetut-kimus, 4.2.2008, FCG sekä Malmi, Teerisuontie, tontit 38092/16–41 (3–6) ja 38277/1, maaperän haitta-ainepitoi-suuden lisätutkimus, 31.3.2008, FCG). Tutkimusten perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta.

 

Mikäli alueella kuitenkin havaitaan maaperän pilaantumista, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastoon puhdistamiseen liittyvien toimenpiteiden sopimiseksi.

 

Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.

 

5                    Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat.

 

6                    Myyjä ei vastaa ostajalle viivästyksestä johtuvista vahingoista, joita ostajan hankkeelle saattaa aiheutua tontin maaperän puhdistamisesta tai tontilla tai sen maaperässä olevien rakenteiden, jätteiden tai muiden vastaavien poistamisesta.

 

7                    Helsingin kaupungilla ja sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa tontille maanalaisia hankkeita sekä käyttää, ylläpitää ja uudistaa niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita tontin asemakaavan mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

 

8                    Jos ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 200 000 euroa.

 

9                    Muuten noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Ote asemakaavasta nro 11465

 

Liite 3

Selvitys Ala-Malmin hallintamuotojakaumasta, kartta

 

Liite 4

Hakemus

 

Liite 5

Kiinteistölautakunnan muistio 3.5.2011

 

Liite 6

Asuinkerrostalotontin myynti Malmin Ormuspellosta... - päätöshistoria

 

Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin nro 38277 tontti nro 1; Teerisuontie 23

 

ESITTELIJÄ

 

Lähtökohdat, hallintamuoto ja myynti

 

Tontti 38277/1 on varattu NCC Rakennus Oy:lle vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja, ja nyttemmin vuokrattu yhtiölle perustettavan yhtiön lukuun lyhytaikaisella maanvuokrasopimuksella rakennusluvan hakemista varten. Tontin rakennustyöt on tarkoitus aloittaa elokuussa 2011.

 

NCC Rakennus Oy pyytää, että tontti myydään suoraan ilman kauppaa edeltävää tontin vuokraamista ja että tontille rakennettavien asuntojen käytölle ei aseteta rajoitteita.

 

Tontti on aikaisemmin ollut varattuna vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Kun otetaan huomioon Ala-Malmin alueen asuntojen hallintamuotojakauma, tontille 38277/1 voidaan rakentaa joko vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tai vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Ala-Mal-min alueen asunnoista yli puolet on vuokra-asuntoja, joten asuntojen hallintamuodon rajoittaminen ei ole tarpeen. Tontin myynti varmistaa hankkeen käynnistymisen ja kauppahinta on tarpeen kaupunginvaltuuston asettaman tontinmyyntitavoitteen saavuttamiseksi.

 

Tontin hinnoitteluperusteet

 

Tontti 38277/1 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) ja sen rakennusoikeus on 4 400 k-m2 (e=1,28). Ormuspellon asuntokerrostalotonteille on vahvistettu vuokrausperusteet, joiden mukaan vuokrauksessa sovelletaan elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa yksikköhintaa 24 euroa/k-m2, mikä nykyhintatasossa vastaa hintaa 433 euroa/k-m2. Vuokrausperusteita määritettäessä tontti oli varattu Hitas-tuotantoon. Malmin alueella sääntelemättömään tuotantoon luovutettavien tonttien vuokrausperusteena olevat yksikköhinnat ovat noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin Hitas-tontin vuokrausperusteena olevat yksikköhinnat, 26 euroa/k-m2, mikä vastaa nykyhintatasossa hintaa 469 euroa k-m2.

 

Tontin kauppahinta esitetään määriteltäväksi vastaavalla tavalla kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntotonttien vuokrasopimuksiin sisältyvä osto-option mukainen kauppahinta määritellään. Rakennusoikeuden yksikköhinta on silloin indeksin pistelukua 100 vastaava yksikköhinta 26 euroa/k-m2 kerrottuna 1,1:llä eli indeksin pistelukua 100 vastaava 29 euroa/k-m2. Nykyhintatasossa tämä yksikköhinta vastaa hintaa 523 euroa/k-m2. Tontin kauppahinta muodostuu näin noin 2,3 miljoonaksi euroksi (4 400 k-m2 x 523 euroa/k-m2).

 

Esittelijän kanta               Tontti 38277/1 varattiin ensin vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Hallintamuoto muutettiin myöhemmin varauksensaajan pyynnöstä vapaarahoitteiseksi vuokra-asuntotuotannoksi.

 

Kun otetaan huomioon Ala-Malmin alueen asuntojen hallintamuotojakauma, tontille 38277/1 voidaan MA-ohjelman tavoitteet huomioon ottaen rakentaa joko vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tai vapaarahoit-

./.                   teisia omistusasuntoja. Liitteenä on kartta, josta ilmenee, että Ala-Mal-min asunnoista yli puolet on vuokra-asuntoja, joten tontin myynti vapaarahoitteiseen tuotantoon on perusteltua.

 

Vuoden 2011 talousarviossa kiinteän omaisuuden myyntitavoitteeksi on asetettu 85 miljoonaa euroa muiden kun Kamppi-Töölönlahti alueen tonttien osalta. Hakija ilmoittaa tarkoituksenaan olevan aloittaa rakennustyöt kesällä, jolloin myös kauppahinta tuloutuu ja tukee näin kuluvan vuoden tavoitteen saavuttamista.

 

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.