HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

20 - 2011

Kokousaika	23.5.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Hakemus EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan saavuttamiselle

3

4

16.5.2011 pöydälle pantu asia Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla

7

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Esityksen tekeminen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton seurantajärjestelmän kehittämisestä

16

2

Lausunto oikeusministeriölle velkajärjestelylainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

20

3

Lausunto ulkoasiainministeriölle lasten myyntiin ja lapsiprostituutioon liittyvästä ulkoasiainministeriön asettaman työryhmän mietinnöstä

26

4

16.5.2011 pöydälle pantu asia Vanhusneuvoston vetoomus vanhusten palvelurakennemuutoksen toimeenpanon aikatauluttamisesta uudelleen sekä vanhusasiamiehen toimen perustaminen

30

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Harry Bogomoloffin toivomusponsi: Vähävaraisten perheiden lasten osallistumista urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin tuettava

33

2

Korkeasaaren eläintarhan Palosaaren karanteenirakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen

37

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Xxxx Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxx poikkeamishakemus

39

2

Asunto Oy Kulosaarentie 32:n poikkeamishakemus

43

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Puoskarin (varalla Halla-aho) ja Kantolan (varalla Ylikahri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

HAKEMUS EU:N ILMANLAATUDIREKTIIVIN TYPPIDIOKSIDIA KOSKEVAN VUOSIRAJA-ARVON MÄÄRÄAJAN SAAVUTTAMISELLE

Khs 2011-911

KJ Kaupunginhallitus päättänee toimittaa ympäristöministeriölle, sekä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, seuraavan hakemuksen:

Kaupunginhallitus toteaa, että typpidioksidin raja-arvo on ylittynyt määräajan 2010 jälkeen Helsingin keskustassa. Helsingin kaupunki hakee ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (13/2011) mukaisesti määräajan pidennystä typpidioksidin raja-arvon saavuttamiseksi.

Hakemusasiakirjat EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan saavuttamiselle ovat tämän asian sähköisinä liitteinä:

1) Hakemus (Excel-tiedosto)

2) Liite 1 (Appendix 1, Notes to Forms; Word-tiedosto)

3) Liite 2 (Appendix 2, Note Annex to Form 2, Maps; Word-tiedosto)

4) Liite 3 (Appendix 3, Modelling of NO₂ concentration…; Word-tiedosto)

5) Liite 4 (Appendix 4, Note to Forms 5 A and 5 B; Excel-tiedosto)

6) Liite 5 (Appendix 5, Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen arviointi 2008-2010; Word-tiedosto)

Hakemuslomake liitetiedostoineen on lisäksi nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen internetsivuilla Ympäristökeskus > Ympäristön tila > Ilma > Selvitykset ja ohjelmat > Hakemus EU:n ilmanlaatudirektiivin typpidioksidia koskevan vuosiraja-arvon määräajan saavuttamiselle.

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016

Ilman epäpuhtauspitoisuuksille on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Jos asetuksessa säädetty raja-arvo ylittyy tai on vaarassa ylittyä, kunnan on laadittava ja toimeenpantava suunnitelmia tai ohjelmia, joilla raja-arvojen ylittyminen estetään säädetyissä määräajoissa. Helsingin kaupunginhallitus on 19.5.2008 § 736 hyväksynyt Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016, joka on rajattu koskemaan typpidioksidin (NO₂), hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) sekä pienhiukkasten (PM_2,5) päästöjä ja pitoisuuksia.

./. Ympäristökeskus > Asiakaspalvelu > Julkaisut > Julkaisut > Julkaisut 2008 > Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008–2016 (pdf 3 122 kB

).

Typpidioksidi

Typpidioksidin raja-arvot tuli saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Typpidioksidin raja-arvo ylittyy kuitenkin edelleen Helsingin keskustassa.

Typpidioksidipitoisuuksien on odotettu alenevan uusien ajoneuvojen puhdistustekniikan kehittyessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Liikenteen suorat typpidioksidipäästöt ovat kasvaneet viime vuosina. Kasvu johtuu dieselajoneuvojen osuuden lisääntymisestä. Nykyisissä dieselautoissa typpidioksidia muodostuu enemmän kuin bensiinikäyttöisissä autoissa. Dieselautojen osuus on kasvanut autoverouudistuksen myötä noin puoleen myydyistä uusista ajoneuvoista, mutta kasvu näyttää sittemmin tasaantuneen. Sama ilmiö on havaittu muissakin maissa eikä raja-arvoa ole pystytty saavuttamaan määräajassa useimmissa muissakaan Euroopan suurista kaupungeista.

Joukkoliikenteen kehittämiseen ja sen houkuttelevuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeä osa ilmansuojelun toimintaohjelmaa, vaikka näitä toimia toteutetaan myös muista syistä kuin ilmansuojelun takia. Useimmat joukkoliikennettä koskevat toimenpiteet ovat pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden autoliikennettä vähentävä ja ilmanlaatua parantava vaikutus toteutuu vasta vuosien kuluttua. Esimerkiksi Länsimetron ja Jokeri II-poikittaisbussilinjan arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2015. Ilmansuojeluohjelmien mukaiset toimenpiteet ilmanlaadun parantamiseksi ja raja-arvojen saavuttamiseksi on siis käynnistetty, mutta ne eivät ole ehtineet vaikuttaa vuoteen 2010 mennessä, koska ohjelma hyväksyttiin vasta vuonna 2008.

Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen vuonna 2010 hyväksytty varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Suunnitelman lisäksi laaditaan 31.5.2012 mennessä pääkaupunkiseudun liikenteenhallintasuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Suunnitelma kattaa liikenteen rajoittamissuunnitelman ja joukkoliikenteen sekä liityntäpysäköinnin poikkeussuunnitelman. Nämä suunnitelmat korvaavat pääkaupunkiseudun aiemmat varautumissuunnitelmat.

Pöytäkirjanote liitteineen sähköpostitse ympäristöministeriölle (kirjaamo.ym(at)ymparisto.fi) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (kirjaamo.uusimaa(at)ely-keskus.fi).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016 (vain linkkinä)
	Liite 2	Hakemus (vain linkkinä)
	Liite 3	Liite 1 (Appendix 1, Notes to Forms) (vain linkkinä)
	Liite 4	Liite 2 (Appendix 2, Note Annex to Form 2, Maps) (vain linkkinä)
	Liite 5	Liite 3 (Appendix 3, Modelling of NO2 concentration...) (vain linkkinä)
	Liite 6	Liite 4 (Appendix 4, Note to Forms 5 A and 5 B) (vain linkkinä)
	Liite 7	Liite 5 (Appendix 5, Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen arviointi 2008-2010) (vain linkkinä)

ESITTELIJÄ Ilman epäpuhtauspitoisuuksille on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Typpidioksidin raja-arvot tuli saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Typpidioksidin raja-arvo ylittyy kuitenkin edelleen Helsingin keskustassa.

Khs on 19.5.2008 § 736 hyväksynyt Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016, joka on rajattu koskemaan typpidioksidin (NO₂), hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) sekä pienhiukkasten (PM_2,5) päästöjä ja pitoisuuksia. Ilmansuojelun toimintaohjelmassa osoitetaan raja-arvon saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Ilmalaadun parantamiseksi esitettävät toimenpiteet on ohjelmassa jaettu seitsemään ryhmään, joista liikenteen ja liikkumisen hallintaan liittyvillä toimenpiteillä on tavoiteltu typpidioksidipitoisuuden laskua. Tärkein yksittäinen toimenpide on joukkoliikenteen ajoneuvoilta kantakaupungin ympäristövyöhykkeellä vaadittavat tiukemmat päästökriteerit. Toimenpiteen vaikutus toteutuu vähitellen bussiliikenteen kilpailutuksen myötä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) arvion mukaan vuonna 2015 ympäristövyöhykkeellä ei ole enää Euro 3 -luokan busseja.

Suuret liikenneinfrastruktuurin investointihankkeet Länsimetro ja Jokeri II -bussilinja on määrä ottaa käyttöön vuonna 2015, ja ne vaikuttavat liikenteen päästöjä vähentävästi.

Esittelijä katsoo, että Helsingin kaupungin tulisi hakea määräajan pidennystä typpidioksidin raja-arvon saavuttamiseksi. Jatkoaikahakemuksen hyväksymisen ehdoksi EU-komissio on asettanut, että kunta on laatinut ilmansuojelun toimintaohjelman, jossa on esitetty riittävät toimenpiteet raja-arvoon pääsemiseksi viimeistään vuonna 2015. Esittelijä viittaa edellä esitettyyn ja toteaa lisäksi, että Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tekemät mallinnukset osoittavat, että ilmansuojeluohjelmaan sisältyvillä joukkoliikenteen kehittämistoimilla typpidioksidin raja-arvo on mahdollista saavuttaa vuonna 2015.

Esittelijä toteaa lopuksi, että suunnitellut toimenpiteet on tarkoitus tuoda Khn käsittelyyn tällä syyskaudella.

4

16.5.2011 pöydälle pantu asia

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2011-426, 2010-2397, 2011-193, 2011-660, 2011-661, 2011-708

Taske 2011-11

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 1 176 800 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2011 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa
1	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	110 000
	- hallinnoija: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
2	Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti	520 000
	- hallinnoija:Talous- ja suunnittelukeskus/elinkeinopalvelu
3	Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä	356 800
	- hallinnoija: Terveyskeskus
4	Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa	110 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
5	Kotihoidon interaktiivisen TV:n kokeilu	80 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmalle sidotaan innovaatiorahastosta 110 000 euron rahoitus vuodelle 2012 ja Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä -hankkeelle vuosille 2012-2013 yhteensä 708 200 euroa. Kaupunginhallitus päättänee, ettei sosiaaliviraston Virtaa ja virettä -hankkeelle, terveyskeskuksen Tekstinkäsittely-yksikön toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmä -hankkeelle ja sosiaaliviraston Kuntalaispalvelut ja asiakaspalvelu -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska hankkeet eivät vastaa innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa. Ehdotetun mukainen toiminta tulisi rahoittaa normaalina toimintana talousarviomäärärahojen puitteissa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2010 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt, suuruusluokkaa 76 530 euroa, osuus, saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeiden kustannuksiin.

	Hanke/projekti	euroa
6	HKL-liikelaitoksen hankkeet	25 530
	- hallinnoija: HKL-liikelaitos
7	Yhteisöllinen koulu -hanke	51 000
	- hallinnoija: Opetusvirasto

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella syyskuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 31.8.2011 mennessä ja ajalta 1.7.-31.12.2011 on toimitettava 16.1.2012 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2011 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2012 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2011 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle (Helena Ylisipola), terveyskeskukselle (Jussi Lind), opetusvirastolle (Liisa Lind), Aalto-yliopiston teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), HKL-liikelaitokselle (Petri Norrena), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITTEET	Liite 1	Innovatiivinen kaupunki-ohjelman hakemus
	Liite 2	Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti hakemus
	Liite 3	Virtaa ja virettä hankehakemus
	Liite 4	Terveyskeskuksen hankehakemukset
	Liite 5	HKL-liikelaitoksen hankehakemus
	Liite 6	Yhteisöllinen koulu-hankehakemus
	Liite 7	Kuntalaispalvelut ja asiakaspalvelu hankehakemus

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 elinkeinopolitiikan painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollisti uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

Khs on myöntänyt toistaiseksi innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 25 953 737 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä Khs myöntää vuodelle 2011 yhteensä 1 176 800 euroa ja sitoo vuodelle 2012 Innovatiivinen kaupunki® -ohjelmalle 110 000 euroa ja Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä -hankkeelle vuosille 2012-2013 yhteensä 708 200 euroa. Aikaisemmin hankkeille myönnetystä rahoituksesta on palautunut takaisin rahastoon noin 2,2 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Esittelijän mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

./. Samalla esittelijä toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti.

Edelleen esittelijä toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2010 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä tai maksamatta jääneet osuudet vuonna 2011 päätösehdotuksen mukaisesti.

Rahoitushakemukset:

1 Innovatiivinen kaupunki®-ohjelma

Innovatiivinen kaupunki® on Helsingin kaupungin ja TKK:n vuonna 2011 käynnistämä yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ollut kestävää urbaania kehitystä tukevien innovaatioiden tuottaminen sekä niihin tähtäävien prosessien käynnistäminen Helsingin seudulla ja sitä kautta alueen houkuttelevuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen.

Teknillisen korkeakoulun liityttyä osaksi Aalto-yliopistoa yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa päätettiin syksyllä 2010 yhteistyön jatkamisesta Helsingin kaupungin kanssa koko yliopiston osalta. Ohjelmassa kehitetty toimintamalli hyödynnetään ja nimi säilyy myös nyt käynnistyvän Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyössä. Ohjelman budjetiksi on vuosille 2011–2012 sovittu 220 000 euroa vuodessa ja sen sisältö ja tavoitteet vahvistetaan kevään 2011 aikana.

Kuluneella kaudella 2006-2010 Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmasta on luotu Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle alusta, jonka avulla on lisätty monitieteistä ja kaupungin sektorirajat ylittävää vuoropuhelua yhteistyökumppanien välillä sekä muiden kaupungin kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten ja julkisten tahojen suuntaan.

Ohjelmakauden aikana on lisätty yhteistyökumppanien välistä tunnettuutta ja vuorovaikutusta sekä tuotettu 20 monialaista t&k-projektia, joiden tutkimuskohteet sijoittuvat neljälle Helsingin kaupungin tulevaisuuden menestyksen kannalta merkittävälle teema-alueelle; Ikääntyvät kaupunkilaiset, Kestävä rakentaminen, Tulevaisuuden kaupunkiliikenne ja Vetovoimainen urbaani asuminen.

Projektien tulokset ovat ensivaiheessa kasvattaneet tietotaitoa ja osaamista niin tutkijoiden parissa kuin kaupungin organisaatiossa mutta monissa tapauksissa niitä on jo pystytty hyödyntämään myös kaupungin infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisessä. Pitkällä aikavälillä tulosten odotetaan näkyvän kaupunkilaisten ja kaupungin käyttäjien parantuneina arkikokemuksina kaupunkiympäristössä.

Hankkeen hallinnoija on Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu.

2 Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti

Projekti jatkaa 1.9.2005 kokeiluna alkanutta ja vuosina 2006-2010 jatkunutta Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu-projektia. Projektia on päivitetty nimeään myöten soveltumaan entistä paremmin Helsingin kaupungin elinkeinostrategian mukaisiin tavoitteisiin kohderyhmän, toimintatapojen ja yhteistyökumppanuuksien osalta.

Hankkeen kohderyhmä on laajennettu digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yrityksistä innovatiivisiin kasvua hakeviin pk-yrityksiin. Tämä kattaa paremmin Helsingin kaupungin vahvoista kasvualoista tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja luovat alat. Innovatiivisella yrityskasvulla korostetaan kasvua, joka perustuu innovatiivisiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin, eikä esim. yritysostoihin. Kriittistä kasvun jatkumisessa on suuntautuminen maailman markkinoille sekä tarjoaman skaalautuvuus.

Projekti laajentaa yhteistyötään niin, että se kattaa entistä paremmin seudun yrityskasvun kannalta keskeiset toimijat:

- projekti tukee innovatiivisten pk-yritysten kasvua neuvonnan, opastuksen ja yrityskohtaisen valmennuksen avulla yhteistyössä erityisesti YritysHelsingin (Kiihdytyskaista-hanke), Forum Virium Helsingin, Culminatum Innovationin ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa

- projekti verkottaa innovatiivisia kasvuyrityksiä kehityshankkeisiin ja kumppanuuksiin toisten kasvuyritysten kanssa erityisesti Forum VIrium Helsingin kanssa

- projekti osallistuu Forum Virium Centerin suunnitteluun sekä tähän liittyvään Sponda Oyj:n Tekes-kehityshankkeeseen tavoitteena saada pk-yritysten kasvualustaksi soveltuvia verkosto- ja tilapalveluita

- projekti tukee yrittäjien yksilöllistä kasvua mentoroinnin avulla yhteistyössä erityisesti Helsingin yrittäjien Yritysmentorointi-hankkeen ja

- projekti osallistuu Keksintösäätiön Uudenmaan Tuoteväylään

- lisäksi projekti osallistuu erilaisiin yhteistyöhankkeisiin alan toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeen hallinnoija on Aalto yliopiston Service Factory/HSE.

3 Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä

Terveyskeskuksen psykiatriaosaston tarkoituksena on vastata merkittävään muunkielisten mielenterveyspalveluja koskevaan haasteeseen perustamalla psykiatriaosaston konsultaatiopoliklinikan yhteyteen konsultoiva psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä, johon haetaan hankerahaa kolmeksi vuodeksi (yhteensä 1 065 000 euroa). Työryhmän tarkoituksena on tukea konsultaatioin aluepoliklinikoiden ja sairaalatoiminnan mielenterveyden häiriön laadun mukaan häiriökohtaisiin tiimeihin organisoitua mielenterveystyötä aikuisia maahanmuuttajia hoitaville yksiköille tilanteissa, joissa kulttuurierojen ymmärtäminen on edellytys tarvittavan psykiatrisen hoidon käynnistämiselle ja toteuttamiselle. Perustettava työryhmä hankkii erityiskoulutusta ja tietotaitoa monikulttuurisesta psykiatriasta. Työryhmä järjestää koulutusta ja konsultaatioita muille maahanmuuttajien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, opiskelijoille ja tulkeille. Työryhmä verkostoituu kolmannen sektorin toimijoiden ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa mm. hoitoon hakeutumisen kynnyksen mataloittamiseksi. Yksikön henkilökunnaksi on suunniteltu psykiatrin lisäksi 4-5 henkilöä. Yksi työntekijöistä toimii osa-aikaisesti hankeyhteyshenkilönä. Ohjausryhmään kutsutaan myös muunkielisen väestön edustus. Hankkeen päätyttyä osaaminen integroidaan osaksi konsultaatiopoliklinikoiden perustoimintaa.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

4 Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa

Verkkopohjainen terveysviestintä tavoittaa kohderyhmät nopeasti ja menetelmä on kiinnostava ja ajanmukainen. Verkkoaineistoilla ja -ohjelmilla puututaan terveyttä kuormittavaan riskikäyttäytymiseen; tupakointiin, huumeiden käyttöön, epäterveelliseen ravitsemukseen ja fyysiseen passivoitumiseen. Toimintaa toteutetaan ryhmissä yhteistyössä nuorisotoimen kanssa mm. toimeenpanemalla kampanjoita 10–14-vuotiaille, IRC-galleriassa vastaavaa toimintaa 15-25 -vuotiaille sekä kohdennettuja Facebook-ryhmiä. Yhteistyössä opetusviraston kanssa tuotetaan yläasteille Suun terveysviestinnän verkkokurssi osaksi terveystiedon opetusta. Mallia voidaan myöhemmin hyödyntää muillakin terveyden edistämisen osa-alueilla. Hankkeen kustannukset muodostuvat projektin toteuttajien palkkioista ja materiaalikuluista.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

5 Kotihoidon interaktiivisen TV:n kokeilu

Kotihoito-osasto esittää määrärahaa innovaatiorahastosta Palmian kanssa toteutettavaan interaktiivisen TV:n kokeiluun. Interaktiivisen TV-kokeilun tavoitteena on vähentää asiakkaiden luona tehtäviä käyntejä korvaamalla ne tarkoin valittujen asiakkaiden kohdalla interaktiivisen TV:n yhteydenpidolla. Yhteydenpitomahdollisuus on kaksisuuntainen eli myös asiakas voi olla yhteydessä kotihoitoon. Palmia hoitaa hankkeen tekniset ratkaisut yhdessä valitun teknisten laitteiden toimittajan kanssa. Interaktiivista TV:tä käytetään turvarannekkeiden välityksellä tapahtuvien hälytysten kiireellisyyden arviointiin. Pilotti toteutetaan Itäisen kotihoitoyksikön alueella Kontulassa 20 asiakkaalle. Kustannukset kohdistuvat laitteiden käyttöönottoon liittyviin asennus- ja välinekustannuksiin sekä yhden työntekijän palkkakustannuksiin kuudeksi kuukaudeksi.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

6 HKL-liikelaitoksen hankkeet

Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalustaan liittyvien kameroiden ja tietoliikenneyhteyden hankinta- ja asennuskulut sekä valvontakuvan reaaliaikaisen langattoman siirron pilottiin liittyviä kehittämis- ja arviointikuluja ei voitu laskuttaa vuoden 2010 lopussa.

Pilottiasennuskohteena on 28.11.2008 päivätyn rahastoavustusten siirtoesityksen mukaisesti HKL:n kulttuuriraitiovaunu. Vaunu on valmistunut, mutta valvontakameroita ei vielä ole asennettu eikä pilottia siten ole voitu edistää.

Summa (25 530 euroa) anotaan käytettäväksi vuonna 2011.

Hankkeen hallinnoija on HKL-liikelaitos.

7 Yhteisöllinen koulu -hanke

Helsingin kaupungin opetusvirasto on saanut innovaatiorahastosta (1419 §, 21.12.2009) tukea Yhteisöllinen koulu -hankkeelle 51 000 euroa vuodelle 2010.

Yhteisöllinen koulu -hankkeen aloitusvaihe on kestänyt arvioitua kauemmin. Suuren koulun saaminen mukaan yhteisöllisyyden kehittämiseen vaatii pitkän sitouttamisjakson, jossa toimijat itse luovat hankkeen raamien sisällä toimintasuunnitelman. Tälle on hankkeessa varattu aikaa ja siitä syystä osa ensimmäiselle vuodelle kaavailluista kustannuksista (esim. alustahankinnat) siirtyvät toimintavuodelle 2011.

Hanke jatkuu tämän vuoden ja se on edistynyt hyvin. Pilottina toimivalle Porolahden peruskoululle on luotu koulun oma yhteisöllinen ympäristö, jonka sisällön tuotantoon on organisoitu ydinryhmä. Opettajille ja oppijoille on organisoitu yhteissuunnittelua ja koulutusta ja kouluun on luotu yhteisöllisyyttä luovia ryhmiä.

Opetusvirasto on käyttänyt hankkeen kokonaisbudjetista toistaiseksi opetusministeriön 25 000 euron määrärahaa, joka riittää kattamaan ensimmäisen toimintavuoden kulut. Näin ollen opetusvirasto hakee innovaatiorahastolta lupaa siirtää vuodelle 2010 myönnetyn rahoituksen 51 000 euroa käytettäväksi vuonna 2011.

Hankkeen hallinnoija on opetusvirasto.

1

ESITYKSEN TEKEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATON SEURANTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2011-362

STJ Kaupunginhallitus päättänee

1 esittää sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädäntötoimenpiteitä valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton automaattisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi ja samalla

2 lähettää esityksen tiedoksi valtuutettu Päivi Lipposelle vastauksena maksukattoa koskevaan kirjeeseen:

Kunnallisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäville potilas- ja asiakasmaksuille on säädetty maksukatto. Vuonna 2010 maksukatto oli 633,00 euroa. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton seurannasta on lainsäädännössä asetettu palvelujen käyttäjille eli kuntalaisille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 26 b §:n mukaan palvelun käyttäjän tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ylittyminen. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa todistus siitä. Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Todistuksen saamiseksi palvelun käyttäjän on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista.

Vapaakorttia tulee anoa maksukaton ylittymistä seuraavan kalenteri-vuoden loppuun mennessä. Vapaakortin myöntämisen jälkeen palvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa, jonka hoitopäivämaksu alenee 32,50 eurosta 15,00 euroon. Maksukaton kertymäkausi on kalenterivuosi. Maksukaton laskentaan sisältyvät palvelut on lueteltu Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto-ohjeessa.

Koska vastuu asiakasmaksukaton täyttymisen seurannasta kuuluu kokonaan asiakkaalle, Helsingin kaupunki on laatinut lyhyen ohjeen asiakkaan tueksi. Ohjeessa todetaan, että asiakkaan tulee säilyttää laskut/kuitit ja kertoa hoitoon tullessaan, mikäli hänellä on jo myönnetty vapaakortti. Taloushallintopalvelu on laatinut ko. ohjeen ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja päivittänyt sitä sen jälkeen aina tarvittaessa. Ohje lähetetään vuosittain terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston toimipisteisiin edelleen jaettavaksi.

Kun maksukattoon oikeuttavia maksuja on kertynyt 633,00 euroa tai summa on täyttymässä terveyskeskuksen tai sosiaaliviraston laskun kohdalla, asiakas voi ottaa yhteyttä taloushallintopalvelun laskutukseen.

Ohjeessa on mainittu myös osoite, johon voi lähettää kopiot maksetuista laskuista. Ohjeessa mainitaan myös, että ”muistakaa erityisesti lähettää kopiot Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS, mm. Meilahden ja Töölön sairaalat) poliklinikka- tai hoitopäivämaksujen laskuista.”

Lisäksi ohjeessa mainitaan, että ”Ne maksut, jotka olette mahdollisesti maksaneet liikaa, palautetaan ilmoittamallenne pankkitilille tai hyvitetään seuraavassa laskussa. Pankkitilin numero teidän tulee esittää kirjallisesti.”

Palvelun käyttäjän suorittamista asiakasmaksuista maksukaton saavuttamisen seuraamiseksi on mahdollista ylläpitää erityistä rekisteriä. Rekisteriin saa merkitä ainoastaan palvelun käyttäjän tunnistetiedot, hoitopaikat sekä määrätyt ja suoritetut maksut.

Haasteena maksukaton kertymisen seurannassa on, että maksukattoa kerryttävät tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa/kuntainliitossa/sairaanhoitopiirissä palvelu on tuotettu. Helsingissä maksukattoon sisältyviä palveluja tuottavat terveyskeskus, sosiaalivirasto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Yhteisiä tietojärjestelmiä ei ole eikä eri toimintayksiköiden rekistereitä saa yhdistää, joten kattava seuranta ei palvelun tarjoajien toimesta ole mahdollista.

Poikkeuksena edelliseen ovat ne tapaukset, joissa asiakas on terveyskeskuksen sairaalassa vuodeosastohoidossa yhtäjaksoisesti 1. - 20. tammikuuta, jolloin maksukatto hänen osaltaan täyttyy. Näille asiakkaille taloushallintopalvelun laskutus toimittaa vapaakortin ilman asiakkaan hakemusta. Tällaisia ilman hakemusta myönnettäviä vapaakortteja on vuosittain noin 300 kappaletta.

Tarvittaessa terveyskeskus, sosiaalivirasto ja taloushallintopalvelu neuvovat sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä maksukattoon liittyvissä kysymyksissä. Kuntalaisten kysymyksiin vastataan päivittäin taloushallintopalvelun asiakaspalvelunumerossa 310 25350. Lisäksi mm. sosiaalityöntekijät ohjeistavat asiakasta tarvittaessa maksukattoon liittyvissä asioissa. Lisäksi maksukatto-ohje on esillä toimipaikoissa niiden ilmoitustaululla.

Taloushallintopalvelun laskutus pyrkii omalta osaltaan palvelemaan kuntalaisia maksukattoon liittyvissä asioissa mahdollisimman hyvin mm. seuraavasti:

- ”toimitamme vuosittain maksukatto-ohjeen sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen toimipisteisiin edelleen jaettavaksi,

- neuvomme tarvittaessa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstöä maksukattoon liittyvissä kysymyksissä,

- huolehdimme siitä, että laskuistamme ilmenee maksukattoa kerryttävät palvelut merkinnällä ”*maksukattoon”,

- myönnämme vapaakortit hakemuksetta niille henkilöille, joilla maksukatto täyttyy yhtäjaksoisen vuodeosastohoidon aikana 1. – 20. tammikuuta,

- neuvomme ja opastamme kuntalaisia maksukattoasioissa,

- pyydettäessä annamme tiedotusvälineille haastatteluja maksukattoasioissa,

- jatkossa liitämme maksukattotiedotetta satunnaisesti esim. akuutin vuodeosastohoidon laskuihin

- ja ennen kaikkea myönnämme kuntalaisille hakemuksesta vapaakortit Helsingin kaupungin osalta, yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa”.

Kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuoltolain mukaan vapaa hoitoon hakeutuminen on mahdollista vuoden 2014 alusta lukien. Tämän vuoksi toimenpiteet maksukaton täyttymisen valtakunnallisen automaattisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi ovat välttämättömiä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, valtuutettu Päivi Lipposelle ja terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Valtuutettu Päivi Lipposen kirje, saapunut 17.2.2011
	Liite 2	Esityksen tekeminen sosiaali- ja terveydenhuollon... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Valtuutettu Päivi Lipponen on (17.2.2011) Khlle osoittamassaan kirjeessä ottanut esille toimenpiteet maksukaton täyttymisen seurannan järjestämiseksi.

./. Kirje on esityslistan liitteenä 1.

Terveyslautakunta on (3.5.2011) antanut asiasta päätösehdotuksen mukaisen lausunnon ja siinä selvittänyt maksukaton täyttymisen seurannan nykyistä ohjeistusta. Lautakunta on äänestyksen jälkeen vastoin esittelijän ehdotusta lisännyt lausuntoon kannanoton, jonka mukaan kaupungin on tärkeää vaikuttaa lainsäädäntöön siten, että yhteisen maksukattojärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon valtakunnallisen automaattisen seurantajärjestelmän luominen.

./. Lautakunnan lausunto kokonaisuudessaan ja toimitettu äänestys ilmenevät liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä toteaa, että terveydenhuoltolaki mahdollistaa vapaan hoitoon hakeutumisen vuoden 2014 alusta lukien. Tämän vuoksi esittelijä pitää hyvänä esityksen tekemistä sosiaali- ja terveysministeriölle maksukaton valtakunnallisen automaattisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi.

2

LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE VELKAJÄRJESTELYLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

Khs 2011-695

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus pitää velkajärjestelylain uudistuksen tavoitteita ja muutosehdotuksia tärkeinä ja toissijaista lopullista vanhentumista koskevien säännösten lisäämistä velan vanhentumisesta annettuun lakiin kannatettavana. Lisäksi pidetään hyvänä, että velkajärjestelyasia muuttuu ulosottovetoiseksi järjestelmäksi. Maksuohjelman toteuttamisen valvonnan siirtyminen ulosottolaitokselle yksinkertaistaa tilitysmenettelyä velallisen kannalta. Joustava ja ajantasainen maksuohjelma poistaa nykyisen lisäsuorituslaskennan talous- ja velkaneuvonnasta. Talous- ja velkaneuvonnan velalliselle maksuohjelman aikana antama tuki ja ulosoton suorittama maksuohjelman valvonta edesauttavat velallisen mahdollisuutta aidosti uuteen alkuun maksuohjelman päätyttyä.

Velkajärjestelymenettelyn yksinkertaistaminen, maksuohjelman muuttuminen joustavaksi ja ajantasaiseksi sekä maksuohjelman toteutumisen valvonnan ja kertymien tilityksen siirtyminen ulosottoviranomaiselle nopeuttavat ja selkeyttävät velkajärjestelymenettelyä.

Esityksen 8 ja 9 §:ssä säädetään velalliselle vahvistettavasta elinkustannusosasta ja velkojille suoritettavasta tilitysosasta. Velkajärjestelyn perusajatus on se, että velallisen tulee maksuohjelman ajan luopua sellaisesta tulosta, joka ei ole välttämätöntä toimeentulon turvaamiseksi. Kaikkien velkajärjestelyvelallisten elinkustannuksiin jätettävä määrä määritettäisiin tuloista riippumatta yhdenmukaisella tavalla. Velallisen asumiskustannuksista otetaan huomioon vain pääluvun mukainen osa. Ehdotetut elinkustannusosan määrät ylittävät useissa tapauksissa sekä toimeentulotuen määrän että jossakin määrin nykyisen velkajärjestelynormin. Velallisen elinkustannusosan perusosa lasketaan ulosoton suojaosuuden perusteella. Yksinasuvan velallisen perusosa olisi 95 % suojaosuudesta. Jos velallisen elatuksen varassa on perheenjäseniä tai hän jakaa asumiskustannukset, velallisen itsensä osalta laskettaisiin 80 % suojaosuudesta ja elatuksen varassa olevan perheenjäsenen osalta 70 % ulosoton perhekorotuksesta.

Nykyinen velkajärjestelynormi perustuu yksittäistapaukselliseen laskemiseen, jossa vaikuttavat myös puolison tulot ja menot. Ehdotetussa mallissa on irtaannuttu tällaisesta ajattelusta. Kaupunginhallitus pitää uusia ehdotettuja menettelytapoja ja laskentaperusteita hyvinä edellyttäen kuitenkin, että ennen lopullista lain hyväksyntää tarkistetaan se, että elinkustannusosa on riittävä ja etteivät muutokset lisää toimeentulotukimenoja. Kaupunginhallitus pitää lisäksi tärkeänä, että asumiskulut otettaisiin pääkaupunkiseudulla huomioon sen suuruisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Asumiskustannuksiin pitäisi voida puuttua vain silloin, kun ne ovat selkeästi huomattavan suuret. Velallinen, jolla on maksuhäiriö, ei erityisesti pääkaupunkiseudulla pysty vaihtamaan asuntoa.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, ettei velalliselle parantuneesta tulotasostaan tulevaa lisäosaa tulisi pienentää nykyisestä 50 %:sta ehdotuksen mukaiseen 30 %:iin. Velallisia tulisi kannustaa parantamaan tulotasoaan velalliselle jätettävällä suuremmalla lisäosalla.

Esityksen 12 ja 13 §:ssä säädetään sopimuksesta velkojen järjestelystä ja velkajärjestelyn hakemisesta. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että sovintoratkaisujen määrä lisääntyisi ja että käräjäoikeus voisi vahvistaa sopimuksen työryhmän esityksen mukaisesti ilman pienvelkojien suostumusta (saatavan pääoma enintään 1 000 euroa). Velallisen tulee laatia velkajärjestelyhakemuksensa nykykäytännöstä poiketen osin maksuohjelmaehdotuksen muotoon. Maksuohjelmaehdotukset laadittaisiin käytännössä suurilta osin talous- ja velkaneuvonnassa.

Velkajärjestelylain 19 §:ään ehdotetaan otettavaksi käräjäoikeuteen jätetyn hakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen tiedoksiantoa velkojille sekä niistä annettavia lausumia koskevat säännökset. Pykälässä on lueteltu ne asiat, joista velkojat voivat lausua. Ehdotuksen 19 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velkoja voi lausumassaan riitauttaa toisen velkojan saatavan tai muun vaatimuksen ja 4-kohdan mukaan velkoja voi antaa muun lausuman maksuohjelmaehdotuksesta ja maksuohjelman vahvistamiseen vaikuttavasta asiasta. Lisäksi ehdotuksen 19 §:n toisessa momentissa kehotetaan, jos 11 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta saldopäivästä on kulunut yli neljä kuukautta, velkojaa ilmoittamaan, onko saatavan määrään tullut korkoa lukuun ottamatta sellaisia olennaisia muutoksia, joita ei ole mainittu velallisen hakemuksessa ja joilla on merkitystä velkojan jako-osuuden määräytymisen kannalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotuksen 19 §:ssä pitäisi olla selvä säännös siitä, että velkoja voisi tässä vaiheessa antaa lausuman myös omista saatavistaan. Käräjäoikeuteen jätetty maksuohjelmaehdotus perustuu velallisen laatimaan velkaluetteloon, joten velkojalla tulee olla mahdollisuus antaa lausuma, jossa velkoja pyytää korjaamaan

määrältään omia saataviaan, lisäämään luettelosta pois jääneitä saatavia tai poistamaan luettelosta sellaisia saatavia, jotka eivät kuulu velkajärjestelyn piiriin. Tämä mahdollisuus pitää olla selkeästi aina eikä vain silloin, kun saldopäivästä on kulunut yli 4 kuukautta. Tällä pyrittäisiin varmistamaan, että vahvistettavaan maksuohjelmaan tulisi merkittyä kaikki velkajärjestelyyn kuuluvat velat ja että ohjelmaan merkityt velat ovat oikean määräisiä ja että ohjelmassa ei ole mukana sinne kuulumattomia velkoja. Tämä on tärkeää etenkin, jos ei ole käytetty ehdotuksen 20 §:n mukaista kuulutusmenettelyä velallisen kaikkien velkajärjestelyyn kuuluvien velkojen selvittämiseksi.

Esityksen 6 luku sisältää säännökset maksuohjelman kestosta ja vapaakuukausista. Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että velalliselle tulojen vähäisyyden tai vaihtelevuuden perusteella määrätty viiden vuoden maksuohjelma lyhenee tilitysosaa kerryttämällä. Ehdotuksen mukaan jokainen kertymäkuukausi lyhentäisi kuluneen kertymäkuukauden lisäksi yhden kuukauden maksuohjelmaa loppupäästä, mitä seikkaa voidaan pitää velallisen kannalta kannustavana. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että velkajärjestelyn voisi saada myös työtön tai lyhytkestoisissa työsuhteissa oleva velallinen. Esityksessä ehdotetaan, että velallisella olisi maksuohjelman aikana oikeus saada enintään kolme vapaakuukautta 12 kuukauden jaksoa kohti. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että järjestely olisi mahdollisimman joustava ja väljä sekä antaisi velalliselle mahdollisuuden taloudenhallintaan maksuohjelman aikana. Erityisen hyvänä pidetään sitä, että velallinen voi itse valita vapaat kuukaudet, esim. lomarahakuukauden.

Esityksen 7 luvussa säädetään omistusasunnon säilyttämisen edellytyksistä. Kaupunginhallitus pitää erittäin tärkeänä, että omistusasunnon säilyttämistä koskevat periaatteet olisivat riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Kaupunginhallitus katsoo vielä, että velallisen tarvetta vastaavan asunnon säilyttäminen tulee olla uudessakin velkajärjestelymenettelyssä kohtuullisella tavalla mahdollista.

Esityksen 8 luvussa säädetään ammatin- ja elinkeinonharjoittajien mahdollisuudesta hakeutua velkajärjestelyyn. Ehdotetulla säännöksellä pyritään siihen, että rajatuissa tapauksissa yksityisen ammatin- tai elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan velat voitaisiin järjestellä velkajärjestelyssä yksityistalouden velkojen lisäksi. Koska kyseessä on uusi tehtäväkokonaisuus, kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että säännökset ovat toimivia ja sisällöltään kattavia.

Mietinnössä ehdotetun saatavan toissijaista lopullista vanhentumista koskevan uudistuksen tarkoituksena olevan lopullisen vanhentumisen ulottaminen myös ulosottoperustetta vailla oleviin saataviin yhdenmukaistaa velallisten asemaa ja on siten tavoitteena kannatettava.

Kolme vuotta ulosottoperusteeseen liittyvää määräaikaa pidempi toissijainen lopullinen vanhentumisaika on perusteltu, koska tässä ajassa ilman vanhentumisen katkaisevaa toimenpidettä saatava joka tapauksessa vanhentuisi. Lisäksi kolmen vuoden sisällä saatavan erääntymisestä on jo usein ehditty hakea saatavalle ulosottoperuste niissä perintätapauksissa, joissa se on ollut järkevää.

Toisaalta on todettava, että ehdotettu uudistus luo jo nyt moniportaiseen vanhentumislainsäädäntöömme uuden portaan, mikä aiheuttaa haasteita perintärutiinien hoitamiselle sekä lisävaatimuksia perintähenkilökunnan ammattitaidolle ja voi heikentää kokonaistietämystä vanhentumislainsäädännön sisällöstä. Vanhentumissäännösten monimutkaisuutta lisää se, että ehdotus rajaisi toissijaisen lopullisen vanhentumisen koskemaan ainoastaan osaa luonnollisten henkilöiden veloista ja jättäisi esimerkiksi yksityishenkilöiden väliset velat ja korvausvelat toissijaisen vanhentumisen ulkopuolelle.

Tulevissa uudistushankkeissa vanhentumissäännösten kokonaisuus olisikin syytä ottaa tarkasteltavaksi, jolloin voitaisiin selvittää mahdollisuudet säännösten johdonmukaistamiselle ja yksinkertaistamiselle.

Mietinnössä esitetty viiden vuoden siirtymäaika niiden velkojen osalta, joilla on jo ulosottoperuste, on tarpeellinen, koska velkojat ovat oikeudellisen perinnän kuluriskiä ja eri perintäkeinoja arvioidessaan ennakoineet, että saatavia voidaan periä 15/20 vuotta tuomion antamisesta.

Uudistus sisältää olennaisia muutoksia. Ehdotuksen mukaan talous- ja velkaneuvonnalle tulee uusia tehtäväkokonaisuuksia: esim. taloudenhallintaa koskevan suunnitelman, maksuohjelman ja asunnonsäilytyslaskelmien laatiminen, avustaminen velallista kaikissa velkajärjestelyyn kuuluvissa jatkotoimissa, kuten ulosottovalitusten laatimisessa sekä yksityisen ammatin- ja elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyasioissa.

Työmäärää saattaa myös lisätä mm. ulosoton mukaantulo menettelyyn, muuttuvan lainsäädännön vaikutus muihin järjestelykeinoihin ja sovintoratkaisujen hakemisen ja määrän lisääntyminen. Uutena asiana ehdotukseen sisältyy talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asiointijärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Työryhmä on mietinnössään todennut, että vasta em. järjestelmän kehittämisen jälkeen voidaan arvioida talous- ja velkaneuvonnan lopullinen lisäresurssitarve.

Uudistuksen myötä talous- ja velkaneuvonnassa tehtävän työn vaativuus kasvaa. Uudet tehtäväkokonaisuudet ja lainsäädännön muuttuminen edellyttävät laaja-alaista kouluttautumista. Kaupunginhallitus pitää erityisen tärkeänä, että siirtymäsäännökset laadittaisiin huolella ja ennakoiden. Mikäli lakiuudistuksesta aiheutuu kunnan velkajärjestelytoiminnalle lisäkustannuksia, kaupunginhallitus edellyttää valtion korvaavan ne täysimääräisesti.

Pöytäkirjanote oikeusministeriölle sähköisesti oikeusministerio@om.fi, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön lausuntopyyntö 29.3.2011
	Liite 2	Velkajärjestelyn uudistaminen. OM Mietintöjä ja lausuntoja 11/2011
	Liite 3	Lausunto oikeusministeriölle velkajärjestelylainsäädännön... -Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Oikeusministeriö on pyytänyt 29.3.2011 lausuntoa velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa myös mietinnössä esitettyyn ehdotukseen saatavan toissijaisesta lopullisesta vanhentumisesta. Lausunnon antamisen määräaika on 15.6.2011.

Lausuntopyyntö ja mietintö ovat tämän asian liitteinä 1 ja 2. Mietintö on saatavilla myös oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Mietintoja ja lausuntoja 11/ 2011 Velkajäejestelyn uudistaminen

Velkajärjestelyn uudistamista koskevassa mietinnössä ehdotetaan, että velkajärjestelystä säädettäisiin kokonaan uusi laki, jonka nimeksi tulisi velkajärjestelylaki. Uusi laki perustuisi samoille perusteille kuin voimassa oleva laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, mutta se sisältäisi myös uusia periaatteita. Uuden velkajärjestelylain tavoitteena on yksinkertainen, joustava ja kontrolloitu velkajärjestelymenettely.

Keskeinen muutos nykytilaan olisi se, että velalliselta perittävä määrä vaihtelisi velallisen tulojen mukaan, jolloin lisäsuoritusvelvollisuutta ei synny. Mietinnössä ehdotetaan, että velalliselle laadittava maksuohjelma olisi joustava siten, että velalliselta perittävä määrä vaihtelisi velallisen tulojen mukaan. Maksuohjelma olisi siten aina ajan tasalla, eikä velalliselle muodostuisi lisäsuoritusvelvollisuutta. Maksuohjelmien toteutumisen valvonta ja velkojille tulevien jako-osuuksien tilitys siirtyisivät uutena tehtävänä ulosottoviranomaisille.

Ehdotuksen mukaan talous- ja velkaneuvonnan rooli vahvistuisi velkajärjestelyyn hakeutuvan velallisen avustamisessa.

Mietinnössä pidetään tärkeänä, että velkajärjestelyn sähköistä asiointijärjestelmää ryhdyttäisiin kehittämään.

Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, kuten nykyisinkin, velallisen maksukyvyttömyys. Velkajärjestelyn esteissä on pyritty ottamaan huomioon myös luotonantajan oma toiminta. Velalliselle ja hänen elatuksenvarassa oleville perheenjäsenille varattaisiin elinkustannusosa, joka vastaa kuluttajaviraston tutkimuksen mukaista vähimmäisbudjettia. Maksuohjelman normaalikesto olisi kolme vuotta ja viisi vuotta, jos velkajärjestely on myönnetty esteestä huolimatta. Yksityisen ammatin- ja elinkeinonharjoittajan pienimuotoisen yritystoiminnan velat voitaisiin tietyin edellytyksin järjestellä velkajärjestelylain mukaisesti.

Mietinnössä ehdotetaan myös, että velan vanhentumisesta annettuun lakiin lisättäisiin säännös velan toissijaisesta lopullisesta vanhentumisesta. Nämä säännökset täydentäisivät ulosottoperusteen määräajan umpeen kulumisen johdosta seuraavaa lopullista vanhentumista. Uudistus asettaisi velat samaan asemaan riippumatta siitä, onko velkoja hakenut ulosottoa saatavalleen vai ei.

Ehdotetulla uudella lailla pyritään siihen, että ylivelkaantuneen ja velkoihinsa nähden maksukyvyttömän henkilön taloudellinen tilanne voitaisiin saada hallintaan ja tervehdyttää niin, että velallinen voisi siirtyä normaalitilaan taloudessaan ja toimia yhteiskunnassa aktiivisesti. Ehdotuksella pyritään vähentämään ylivelkaantumisesta aiheutuvia haittoja, ennen kaikkea velallisten syrjäytymistä.

./. Asiasta on saatu sosiaalilautakunnan (3.5.2011), talous- ja suunnittelukeskuksen (26.4.2011) ja oikeuspalvelujen (6.5.2011) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä 3.

3

LAUSUNTO ULKOASIAINMINISTERIÖLLE LASTEN MYYNTIIN JA LAPSIPROSTITUUTIOON LIITTYVÄSTÄ ULKOASIAINMINISTERIÖN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Khs 2011-699

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ulkoasiainministeriölle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta tehdystä mietinnöstä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus kannattaa pöytäkirjan hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista lailla.

Pöytäkirjalla vahvistetaan lapsen asemaa ja oikeuksia kieltämällä lasten myynti sekä lasten hyväksikäyttö lapsiprostituutiossa ja lapsipornografiassa. Pöytäkirja vahvistaa kansalaisten, tässä tapauksessa erityisesti lasten, perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, artikla 32, tunnustaa lapsen oikeuden tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Sopimus kehottaa valtioita ryhtymään lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimenpiteisiin taatakseen artiklan toteuttamisen. Näihin kuuluvat mm. vähimmäisikäraja työhön otettaville, työaikaa ja työoloja koskevat säännökset sekä rangaistukset ja muut pakotteet tehokkaan täytäntöönpanon takaamiseksi. Lisäpöytäkirja laajentaa toimenpiteitä, joihin sopimusvaltioiden tulisi ryhtyä taatakseen, että lapsia suojellaan mm. kansainväliseen lapsikauppaan liittyvien ilmiöiden osalta. Lapsikauppa on lisääntynyt hälyttävästi: uhrit joutuvat orjiksi, käytännössä prostituoiduiksi, pakotettuun avioliittoon tai esimerkiksi lapsisotilaiksi. Lapsikaupan uhreiksi joutuu lapsia kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa.

Eri yhteiskunnissa käsitys siitä, mitä lapsityö on, kuka on lapsi ja kuinka pitkään lapsuus kestää, vaihtelee. Esimerkiksi 10-vuotiasta oppipoikaa saatetaan pitää jo aikuisena. Vaikka eri maissa on erilaisia perinteitä ja kulttuurisia suhtautumistapoja lasten työskentelyyn, ei lapsen kehitykselle vahingollinen työnteko ole hyväksyttävää. YK:n lastenjärjestön UNICEF:n määrittelyn mukaan lapsityövoiman hyväksikäytön tunnusmerkkejä ovat kokopäiväisen työn aloittaminen liian nuorena, liian pitkät työajat, kohtuuton fyysinen, sosiaalinen tai psyykkinen ponnistelu, epäterveelliset tai vaaralliset työolosuhteet, riittämätön palkkaus, liian suuri vastuu nuorella iällä, koulunkäynnin estäminen, lapsen itsekunnioituksen ja kehittymisen estäminen (vrt. prostituutio ja orjatyö) sekä sosiaalisen ja psyykkisen kehityksen estäminen.

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2009 – 2012 korostetaan, että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Kaupunki noudattaa hankintatoiminnassaan kansainvälisen työelämän perusnormeja mm. lapsityövoiman käytön vähentämiseksi. Koko kaupungin henkilöstön, mutta erityisesti hankinnoista vastaavien tahojen yleistä tietoisuutta lapsikaupasta ja lapsityövoiman hyväksikäytöstä tulee lisätä. Muunkielisten kotoutumisessa tulee painottaa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien tunnetuksi tekemistä.

Helsingin sosiaaliviraston strategian mukaisesti ketään ei jätetä heitteille ja palveluilla turvataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Tämä tarkoittaa mm. etsivää työtä ja uudistuneita monitoimijaisia työmuotoja, jotka mahdollistavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten lapsikaupan mahdollisten uhrien auttamisen.

Lasten oikeuksien turvaaminen niin, etteivät he joudu hyväksikäytön tai kaupankäynnin kohteeksi laittomissa adoptioissa, avioliittoon pakottamisissa tai seksuaalisessa riistossa, turvataan parhaiten lailla ja tehostamalla poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä sekä seudullista yhteistyötä yleensä.

Haasteita tuo mm. nuoren avioliittoon pakottamisen tapaukset, jotka ovat paitsi lasta riistäviä, myös liiketoimia silloin, kun siihen liittyy joko rahallinen korvaus tai palkkioksi tuleva oleskelulupa, (2 artikla).

Lastensuojelulain käytäntöjen täsmentäminen sekä etsivässä työssä että verkkoareenoilla (Vespa ja Netari) ja uhrityön selkeä ohjeistus auttavat kohderyhmän uhrien ja uhkassa olevien tunnistamisessa ja auttamisjärjestelmään saattamisessa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös turvapaikanhakijoina ja perheen yhdistämisinä tuleviin perheisiin tapauksissa, joissa vanhempien huoltajuutta ei vahvisteta johtuen siitä, että tulijoilla on esittää ainoastaan lähtömaansa henkilöllisyystodistus. Näissä tapauksissa DNA-tutkimusten suorittaminen olisi välttämätöntä. Kulttuurista riippumatta tulee pyrkiä siihen, että lasten huoltajuus tulee vahvistetuksi ja vanhemmuus todennetuksi DNA-näytteellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön, sisä- ja oikeusministeriönkin täsmentävää ohjeistusta tarvitaan erityisesti lastensuojelulain ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän päällekkäisyyksien poistamiseksi ja toiminnan selkeyttämiseksi. Valtion ohjeistus ja erillisrahoitus varmistavat ja mahdollistavat valtion viranomaisten ja kuntatoimijoiden sujuvan yhteistyön tämän yleissopimuksen ja pöytäkirjan edellyttämien tehtävien toimeenpanossa.

Pöytäkirjanote ulkoasiainministeriölle, myös sähköisesti
OIK-40(at)formin.fi ja tuire.simonen(at)formin.fi, sosiaalilautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö 23.3.2011 ja työryhmän mietintö
	Liite 2	Lausunto ulkoasiainministeriölle lasten... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa ulkoasiainministeriön asettaman työryhmän mietinnöstä, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lausuntoa on pyydetty 31.5.2011 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu jatkoaikaa 17.6.2011 asti.

./. Lausuntopyyntö ja työryhmän mietintö on tämän asian liitteenä 1.

YK:n yleissopimus lasten oikeuksista on maailman laajimmin sitovasti hyväksytty kansainvälinen sopimus. Suomi allekirjoitti yleissopimukseen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan 7.9.2000. Lisäpöytäkirja korostaa kansainvälisen yhteistyön ja yleisen tietoisuuden merkitystä ja painottaa tiedotus- ja opetuskampanjoiden tärkeyttä lasten suojelun lisäämisessä.

Suomi ei ole vielä ratifioinut lisäpöytäkirjaa. Työryhmän mietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon, ts. siihen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki tulisi voimaan samana ajankohtana kuin pöytäkirjakin.

Pöytäkirja velvoittaa sopimusvaltioita kieltämään lasten myynnin sekä lasten hyväksikäytön prostituutiossa ja pornografiassa. Pöytäkirjassa lasten myynnillä tarkoitetaan tekoa tai liiketointa, jolla henkilö tai henkilöryhmä luovuttaa lapsen toiselle henkilölle tai henkilöryhmälle palkkiota tai muuta etuisuutta vastaan. Lapsiprostituutiolla tarkoitetaan lapsen käyttöä seksuaaliseen toimintaan palkkiota tai muuta etuisuutta vastaan. Lapsipornografialla tarkoitetaan todelliseen tai simuloituun seksuaaliseen toimintaan osallistuvan lapsen esittämistä millä tahansa tavalla tai lapsen sukupuolielinten esittämistä pääasiassa seksuaalisessa tarkoituksessa.

Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä rikoslainsäädännön ja tuomiovallan ulottuvuudesta, rikoksentekijän luovuttamisesta ja valtioiden välisestä yhteistyöstä. Lisäksi pöytäkirjassa käsitellään pöytäkirjassa tarkoitettujen rikosten tekemiseen käytettyjen esineiden ja rikosten tuottaman hyödyn takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista. Pöytäkirja sisältää myös määräyksiä lapsiuhrien oikeuksien ja etujen suojelemisesta rikosoikeudenkäynnin aikana.

Pöytäkirjassa korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja yleisen tietoisuuden merkitystä taistelussa valtioiden rajat ylittäviä rikkomuksia vastaan. Siinä myös muistutetaan tieodotus- ja opetuskampanjoiden tärkeydestä lasten suojelun lisäämisessä.

Ulkoasianministeriö asetti vuonna 2008 ministeriöiden välisen työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää ne voimaansaattamistoimenpiteet, joita pöytäkirjan ratifiointi edellyttää.

Työryhmän mietintö valmistui maaliskuussa 2011 ja se sisältää luonnoksen hallituksen esitykseksi. Mietinnössä ehdotetaan pöytäkirjan hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista lailla.

./. Asiaan on saatu sosiaalilautakunnan (3.5.2011) ja henkilöstökeskuksen (11.5.2011) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä 2.

4

16.5.2011 pöydälle pantu asia

VANHUSNEUVOSTON VETOOMUS VANHUSTEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN TOIMEENPANON AIKATAULUTTAMISESTA UUDELLEEN SEKÄ VANHUSASIAMIEHEN TOIMEN PERUSTAMINEN

Khs 2010-1697

STJ Kaupunginhallitus päättänee, että vanhusten palvelurakennemuutoksen toimeenpanon aikataulua arvioidaan, kun RAI- vertailukehittämiseen liittyvä selvitys on valmistunut.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, vanhusneuvostolle ja Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:lle

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Helsingin vanhusneuvoston vetoomus 17.9.2010
	Liite 2	Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n kirje 22.10.2010
	Liite 3	Vanhusneuvoston vetoomus vanhusten... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin vanhusneuvosto on lähettänyt vetoomuksen, jonka mukaan vanhusten palvelurakenteen muutoksen toimeenpano tulee aikatauluttaa uudelleen, asiakkaan tai omaisten ja läheisten näkemys tulee huomioida nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin palveluja arvioitaessa, sekä vanhusasiamiehen toimen perustaminen tulee käynnistää.

Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry on lähettänyt kirjeen, jossa pyydetään, että kaupunginhallitus ryhtyisi selvittämään vanhusasiamiehen vakanssin perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

./. Helsingin vanhusneuvoston vetoomus 17.9.2010 ja Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n kirje 20.10.2010 ovat tämän asian liitteinä1 ja 2.

Vanhusneuvoston vetoomuksessa todetaan mm., että palvelurakenteen muutoksen tavoite on oikea. Sen toteutus on kuitenkin osoittautunut liian nopeatahtiseksi. Tavoite laitoshoitoa korvaavien palvelujen lisäämiseksi ei ole toteutunut riittävän hyvin, jotta olisi vältytty muutoksen jalkoihin jäävän asiakasryhmän muodostumiselta.

Kaupunginhallituksen talousarviossa vuodelle 2011 todetaan mm. että vanhuspalveluiden rakenneuudistusta jatketaan tavoitteena tarpeenmukainen hoito, omaishoidon, palveluasumisen ja kotisairaanhoidon vahvistaminen sekä laitospainotteisuuden vähentäminen.

Ikäihmisten avo- ja laitoshoitoa on kehitetty viime vuosina Helsingissä voimakkaasti ja kehittäminen jatkuu edelleen kaupunginvaltuuston strategisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Tavoitteena on vähentää hoito- ja hoivapalvelujen laitosvaltaisuutta ja järjestää palvelut siten, että asiakas saa kulloinkin tarvitsemansa hoidon ja palvelun samassa paikassa, eikä hänen tarvitse siirtyä muualle toimintakyvyn muuttuessa. Palvelut tuotetaan kotihoidon avulla, palveluasumisena tai vanhainkotihoitona. Palveluasumis- tai laitoshoitopaikan tarve arvioidaan SAS-prosessissa, jossa yhtenäisten kriteerien avulla pyritään kaikkien asiakkaiden tasapuoliseen kohteluun.

Palvelurakenteen kehittämiseen liittyy terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloiden (Kivelä, Koskela ja Myllypuro) muuttaminen 1.1.2010 alkaen sosiaaliviraston alaisuudessa toimiviksi vanhustenkeskuksiksi. Suursuon sairaala jäi terveyskeskukselle. Lisäksi kaupunginvaltuuston päätöksellä (27.11.2009) Helsingin Seniorisäätiö toimii in-house periaatteella sosiaaliviraston vanhusten palvelujen tuottajana.

Vanhuskeskusten ja vanhainkotien pitkäaikaispaikkoja on vähennetty, Osmonkallion vanhainkodin toiminta on päättynyt ja asukkaat ja henkilökunta ovat sijoittuneet Seniorisäätiön muihin vanhainkoteihin. Ryhmäkotipaikkoja on lisätty. Kontulan uudet vanhustenkeskuksen paikat muuttuivat ryhmäkodeiksi. Kaikki ostoina hankitut palveluasumisen paikat ovat ryhmäkoteja. Painotus palveluasumiseen merkitsee iäkkäiden asumisen laadun parannusta.

Jonotusajat kaupunginsairaalassa nousivat edelleen tammikuuhun 2011 saakka, mutta ovat kääntyneet laskuun ja ovat enää 97 päivää. SAS-jonossa olevien vanhusten määrä on kaupunginsairaalassa noin 100 – 110 henkilöä, mikä on noin 12 % kaikista sairaansijoista. Tilanne on parantunut syksystä 2010. Vanhusten SAS-jonot kaupunginsairaalasta pienenevät, koska 40 – 50 vanhusta kuukaudessa siirtyy ympärivuorokautiseen hoitoon. Päivystyspoliklinikat ovat edelleen olleet ruuhkaisia. HUS-siirtoviiveitä syntyi tammikuussa 2011 964, mutta maaliskuussa 432. Suursuon sairaalassa oli helmikuussa lähes 90 pitkäaikaispotilasta. Alkuvuonna 2011 Suursuolla suljettiin 35 sairaansijaa.

Helsingissä 75 vuotta täyttäneistä oli helmikuun 2011 lopussa laitoshoidossa 4,6 %, joka on korkeampi kuin valtakunnallinen tavoite 3 %. Palveluasumisen piirissä vastaavan ikäisiä on 5,4 %. Valtakunnallinen tavoite on 5 - 6 %. Säännöllisen kotihoidon peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta on 12,4 %, mikä on matalampi kuin valtakunnallinen tavoite 13 - 14 %, mutta kehitys on tavoitteen suuntainen. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kasvu kohdistuu edelleen yli 75 vuotta täyttäneeseen väestöön.

Hoitoketjun eri vaiheissa iäkäs henkilö ja hänen läheisensä voivat vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Omaiset ja muut läheiset kutsutaan osallistumaan palvelu- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen niin avo- kuin laitospalveluissakin. Omaisten panos, yhteistyö ja yhteisymmärryksen saavuttaminen heidän kanssaan on ensiarvoisen tärkeää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on tilattu RAI- vertailukehittämiseen (Resident Assessment Instrument, asukkaan arviointiväline) liittyvä selvitys, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Selvityksessä on kysymys Helsingin kaupungin ja THL:n ikäihmisten palveluiden yhteisrahoitteisesta analyysista Helsingin kaupungin palvelujärjestelmien varautumisen tarpeista väestön ikääntymiseen. Selvityshenkilönä toimii lääketieteen ja kirurgian tohtori Harriet Finne-Soveri.

Suuri osa ehdotetulle vanhusasiamiehelle esitetystä tehtäväkokonaisuudesta toteutuu jo nyt normaalitoimintana vanhusten palvelujen työntekijöiden, sosiaalineuvojien sekä sosiaali-, potilas-, veteraani- ja vammaisasiamiesten toimesta. Asiamiesten tehtäviin kuuluu neuvoa asiakkaita ja heidän läheisiään ja tiedottaa asiakkaiden oikeuksista sekä opastaa heitä esimerkiksi muistutuksiin ja valituksiin liittyvissä asioissa.

./. Asiasta on saatu terveyslautakunnan 9.11.2010, sosiaalilautakunnan 16.11.2010 ja talous- ja suunnittelukeskuksen 19.10.2010 lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä 3 olevasta päätöshistoriasta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoihin liittyy terveysvaikutusten arviointi.

1

VT HARRY BOGOMOLOFFIN TOIVOMUSPONSI: VÄHÄVARAISTEN PERHEIDEN LASTEN OSALLISTUMISTA URHEILU- JA KULTTUURIHARRASTUKSIIN TUETTAVA

Khs 2010-2130

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.11.2010 hyväksymän toivomusponnen (Harry Bogomoloff) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Harry Bogomoloffille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Harry Bogomoloffin toivomusponsi... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 10.11.2010 talousarvion vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011–2013 (asia 16) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vähävaraisten perheiden lasten osallistumista erilaisiin urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin tuetaan tarvittaessa erillisin panostuksin." (Harry Bogomoloff, äänin 75-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu liikuntalautakunnan (19.4.2011), kulttuuri- ja kirjastolautakunnan (19.4.2011) ja sosiaalilautakunnan (3.5.2011) lausunnot, jotka sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2009–2012) mukaisten hankkeiden avulla kehitetty matalan kynnyksen liikuntapalveluja niille lapsille ja nuorille, joilla on vaarana jäädä liikuntaharrastuksista syrjään. Ohjelman yhtenä tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle yksi harrastus sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta.

Liikunnan tiedetään olevan lasten ja nuorten halutuin vapaa-ajanviettotapa, mutta helsinkiläiset lapset ja nuoret ovat hyvin eriarvoisessa asemassa liikunnan harrastusmahdollisuuksien suhteen (Stenvall, 2009). Liikuntaharrastukset ovat pääkaupunkiseudulla kalliita, eikä kaikilla perheillä ole varaa maksaa lastensa harrastuksia urheiluseuroissa. Lisäksi toiminta urheiluseuroissa on usein kilpaurheiluorientoitunutta muuttuen hyvin nopeasti vakavamieliseksi treenaamiseksi.

Liikuntaviraston toteuttamien EasySport-liikuntaryhmien tarkoituksena on tarjota iltapäivisin helposti saatavilla olevaa, monipuolista matalan kynnyksen liikuntaa kaikille alakouluikäisille lapsille. Toiminta on pääosin maksutonta, ja sen toteuttamisesta vastaa pääsääntöisesti kolmannen sektorin toimijat. Syyskuussa 2010 käynnistyneitä liikuntaryhmiä oli lähes 100, ja toimintaa järjestettiin 34 eri toimipisteessä.

FunAction -liikuntakortti tarjoaa puolestaan yläkouluikäisille nuorille mahdollisuuden kokeilla ja osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin lähellä omaa toimintaympäristöään. Liikuntakortilla (18 euroa) nuori voi osallistua liikuntatarjottimella oleviin ryhmiin omien toiveidensa mukaan. Toiminta järjestetään yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa. Keväällä 2010 FunAction
-kortilla oli tarjonnassa 17 eri liikuntaryhmää, ja syksyllä ryhmiä oli
jo 36.

Lasten ja nuorten liikuntaa voidaan lisätä rakentamalla liikuntaan innostavia lähiliikuntapaikkoja yhteistyössä opetusviraston, rakennusviraston ja muiden toimijoiden kanssa uusien asuntoalueiden rakentamisen ja kenttien kunnostusten yhteydessä.

Liikuntaviraston uimahallien, maauimaloiden, tekojääratojen, monitoimihallien ja muiden liikuntapaikkojen käyttömaksut ovat edullisia tai osin maksuttomia lapsille ja nuorille.

Kertaluonteisesta tukemisesta voidaan mainita jääkiekon Talviklassikko-tapahtuma, joka järjestettiin helmikuussa 2011 Olympiastadionilla. Tapahtumaan liittyen helsinkiläiset jääkiekkoseurat, Jokerit ry ja HIFK ry, järjestivät hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotto (noin 45 000 euroa) lahjoitettiin liikuntaviraston ehdotuksesta Helsingin Icehearts ry:lle. Lahjoituksella tuetaan vuosaarelaisten vähävaraisten perheiden ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten osallistumista liikuntatoimintaan.

Liikuntatoimi valmistelee parhaillaan Helsingin kaupungin uutta liikuntastrategiaa, joka sisältää toimenpideohjelman lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi.

Sosiaaliviraston leikkipuistot tarjoavat puolestaan pienten lasten perheille ja lapsille monia kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kattavasti eri puolilla Helsinkiä.

Lisäksi toimeentulotuen asiakkuudessa olevien perheiden lasten harrastusmenot sisältyvät osittain toimeentulotuen perusosaan. Lisäksi täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää perheen erityisestä tarpeesta tai olosuhteesta aiheutuviin menoihin.

Lastensuojeluasiakkuudessa oleville lapsille voidaan myöntää lastensuojelun taloudellista avustamista erilaisiin harrastuksiin ja harrastusvälineisiin. Harrastusten tukeminen on yksi lastensuojelun avohuollon keskeinen tukitoimi ja tavoitteena on sisällyttää lapsikohtaiseen asiakassuunnitelmaan yhden harrastuksen tukeminen taloudellisesti, mikäli perhe ei pysty sitä kustantamaan.

Sijoitettujen lasten ja nuorten harrastustoimintaa tuetaan maksamalla taloudellista avustusta sijoitettujen lasten perhehoitajille tai laitoshuollon määrärahoilla. Jälkihuollossa olevia nuoria avustetaan erilaisissa harrastuskustannuksissa toimeentulotuella ja harkinnanvaraisella taloudellisella avustamisella.

Sosiaalivirasto tukee myös järjestöavustuksilla sellaisten järjestöjen toimintaa, jotka järjestävät liikunta- ja kulttuuritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille.

Kulttuurikeskus järjestää lapsille ja nuorille suunnattua kulttuuri- ja taidetoimintaa sekä vapaa-ajalla että koulu- ja päivähoitoyhteistyönä, jonka kautta tasapuolisesti tavoitetaan kaikki helsinkiläislapset. Kouluyhteistyönä Annantalo, Malmitalo sekä Stoa järjestävät ns. 5x2-taidekursseja, joille jokainen helsinkiläislapsi pääsee koulupäivän yhteydessä osallistumaan ainakin kerran alakoulun aikana. Yläasteen ja lukion sekä ammattioppilaitoksen opiskelijoille tarjotaan opetusviraston kanssa yhteistyössä koulun opetukseen integroituja kulttuurikursseja, jotka tavoittavat noin 1 200 nuorta vuosittain.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman puitteissa kulttuurikeskus on järjestänyt koululaisille suunnattua, iltapäivisin vapaa-ajalla tapahtuvaa ilmaista taideharrastuksiin ohjaavaa toimintaa, joka kestää koko lukukauden ja parhaimmillaan johtaa pysyvämpään harrastuneisuuteen.

Kulttuurista lomaleiritoimintaa on LASU-hankkeena myös järjestetty hyvin kokemuksin leikkipuistoissa, Harakan saaressa ja kulttuurikeskuksen tiloissa.

2

KORKEASAAREN ELÄINTARHAN PALOSAAREN KARANTEENIRAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-2466

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Palosaaren karanteenirakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaisarvio on 2,02 milj. euroa, alv. 0 % (2,477 milj. euroa, alv 23 %) kustannustasossa 8/2010, RI 128,0 ja THI 145,7 toteutettavaksi vuosien 2011–2012 aikana eläintarhan investointeihin varatuista määrärahoista.

Pöytäkirjanote eläintarhan johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Korkeasaaren eläintarhan Palosaaren... -päätöshistoria
	Liite 2	Hankesuunnitelma

ESITTELIJÄ Eläintarhan johtokunnan esitys (14.10.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen siitä antama lausunto (9.5.2011) sisältyvät päätöshistoriaan, joka on liitteenä 1. Hankesuunnitelma on liitteenä 2.

Korkeasaaren eläintarhan käytössä oleva karanteenirakennus (laajuus 723 brm³), joka sijaitsee Palosaaressa, on välittömän peruskorjauksen tarpeessa. Rakennusta esitetään peruskorjattavaksi vuosina 2011–2012. Rakennus on todettu toimivaksi karanteenirakennuksena (sijainniltaan eristettävissä muusta eläintarhatoiminnoista) ja luonnonvaraisten eläinten hoito- ja kuntoutustilana. Rakennus on keskeinen väistötila tulevien vuosien eläintarharakentamisessa.

Palosaari kokonaisuutena tarjoaa häiriöttömän tilan uhanalaisten lajien tarhaamiseen ja lisäännyttämiseen. Rakennusta käyttää eläintarhan eläintenhoitoyksikkö ja se toimii ensisijaisesti intendentin ja eläinlääkärin vastuulla. Korkeasaaren eläintarha tuo vuosittain ulkomailta useita eläinyksilöitä ja lähtömaasta riippuen ne voidaan joutua eristämään muista eläimistä. Tiloissa hoidetaan vuosittain lähes tuhat luonnonvaraista eläintä.

Rakennuksessa on kosteusvaurioita. Rakennuksen ilmanvaihtoa ei ole eriytetty henkilökunnan ja eläintilojen osalta ja sisäilman laatu on kosteusvaurioista johtuen heikko. Rakennuksesta on tehty kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimus vuonna 2009.

Hankkeen kustannusarvio on 2 020 000 euroa, alv = 0 % ja 2 477 000 euroa, alv 23 %. Kausi 8/2010, RI = 128,0 ja THI = 145,7

Hankkeen suunnittelu alkoi 10/2010. Rakentaminen alkaa 3/2011 ja käyttöönotto on n. 2/2012.

Rakennuksen ylläpitohallintokunta on Korkeasaaren eläintarha, peruskorjauksen rakennuttajana on HKR. Rakennuksen pääomavuokra on

9 249 euroa/kk (17,45 euroa/m²/kk). Vuokra ei sisällä ylläpito-osuutta, sillä eläintarha vastaa itse kustannuksellaan rakennuksen ylläpidosta. Korkeasaari tekee vuokrasopimuksen ja maksaa itse käyttäjäsähkön.

Korjausrakentamisen aikaisten väistötilojen kustannukset eivät sisälly hankkeeseen. Luonnonvaraisten eläinten hoidon turvaamiseksi rakennustöiden aikana eläintarha toteuttaa väliaikaiset hoitotilat ja sopeuttaa toiminnan päämäärät väliaikaistilojen antamaan raamiin.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hanketta sillä edellytyksellä, että hanke toteutetaan kokonaisraamin puitteissa siten, että talousarviossa 2011 ja taloussuunnitelmassa 2012–2013 on varattu Korkeasaaren eläintarhan investointeihin talousarviokohdalle 8 08 Korkeasaaren eläintarha 2,3 milj. euroa vuodelle 2011 ja 2,2 milj. euroa vuodelle 2012 Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset, yleisten töiden lautakunnan käytettäväksi. Kaupunginhallituksen 28.3.2011 hyväksymässä raamissa vuodelle 2012 määräraha on 2,2 milj. euroa talousarviokohdalle 8 08. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden 2012 talousarvion määrärahat 16.11.2011.

1

XXXX XXXXXX JA XXX XXXXXXX POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-2184

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen 13.12.2010 antamansa puoltavan lausunnon (Khs § 1366) sekä päätöksen 2010-2184/526 mukaisena edellyttäen, että toteutuksessa noudatetaan 20.9.2010 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Munkkiniemen tontti 30032/3)
	Liite 2	Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30032/3)
	Liite 3	Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30032/3)
	Liite 4	Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 1.2.2011
	Liite 5	Kaupunginmuseon lausunto 17.3.2011
	Liite 6	Xxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxx poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päätti 2.2.2011 siirtää Xxxx Xxxxx ja Xxx Xxxxxx poikkeamishakemuksen Helsingin kaupungin käsiteltäväksi. Hakemuksessa on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta sekä 3 kohdassa tarkoitetusta poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on Helsingin kaupungilla.

Xxxx Xxxxx ja Xxx Xxxxxx pyytävät (23.9.2010) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30032 tontille nro 3 (Munkkiniemenranta 43).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakemus koskee lasikuistin (17 k-m²) rakentamista niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta sekä rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä. Hakijoiden tarkoituksena on rakentaa tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen yhteyteen kuisti, jonka kautta asuintiloista järjestetään suora yhteys uima-allasosastoon. Se muutetaan kirjasto- ja oleskelutilaksi.

Hakijat ovat hankkeen suunnittelijan välityksellä perustelleet hakemustaan kirjastotilan tarpeellisuudella sekä nykyisen uima-allastilan ekologisemmalla ja järkevämmällä käytöllä.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 12.11.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 6 – päätöshistoria).

./. Kaupunginhallitus on Uudenmaan ELY-keskukselle 13.12.2010 antamassaan lausunnossa puoltanut Xxxx Xxxxxx ja Xxx Xxxxxxx poikkeamishakemusta (Liite 6 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 17.10.2008 voimaan tullut asemakaava nro 11740. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana (A/s). Tontille on osoitettu kaksikerroksisen rakennuksen rakennusala ja sille rakennusoikeutta 300 k-m². Rakennuksen nykyinen kerrosala on 353 k‑m². Tontin rakentaminen (370 k-m²) ylittää kokonaisuudessaan kaavassa osoitetun rakennusoikeuden 23 %.

Tontilla sijaitseva asuinrakennus on suojeltu kaavamääräyksellä sr-2: "Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa."

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uusi lasikuisti ylittää suojellun rakennuksen ulkomittojen mukaan osoitetun rakennusalan. Lisäksi hanke ylittää kaavassa osoitetun rakennusoikeuden. Lasikuistin kerrosala on 17 k-m², kokonaisuudessaan tontin rakentaminen (370 k-m²) ylittää kaavassa osoitetun rakennusoikeuden 23 %. Haettu rakentaminen mukaan lukien tonttitehokkuudeksi tulee e = 28.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.10.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Saadut lausunnot Koska kyseessä oleva asuinrakennus on suojeltu kaavamääräyksellä, on Uudenmaan ELY-keskus antanut 1.2.2011 asiassa lausunnon. Uudenmaan ELY-keskus toteaa mm., ettei se näe rakennussuojelun näkökulmasta estettä poikkeamiselle, mikäli toteutuksessa noudatetaan Arkkitehtitoimisto Jarmo Inkinen Oy:n 20.9.2010 päivättyjä suunnitelmia.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä 4.

Asiassa on 17.3.2011 saatu myös kaupunginmuseon lausunto, jossa se toteaa mm., että muutoksessa alkuperäisen uima-allasosaston arkkitehtuurin peruspiirteet on mahdollista säilyttää ja pation kattaminen voidaan toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. Kattamista tulisi kaupunginmuseon kannan mukaisesti tutkia erillisenä, kokonaisvaltaisena lasirakenteena, joka ei muuttaisi olemassa olevaa massoittelua. Kaupunginmuseo pyytää saada seurata muutostyön jatkosuunnittelua.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä 5.

Esittelijän ehdotus Haettu toimenpide on ympäristöön ja suojellun rakennuksen yhteyteen sopiva ja voidaan toteuttaa.

Lasikuistin rakentaminen ei olennaisesti muuta rakennuksen eteläjulkisivua, koska nykyisin uima-allastilaan liittyvä piha-alue on aidattu metallirunkoisella mattalasiaidalla naapureiden katseilta suojaan. Uusi kuisti korvaa osan vanhasta mattalasiaidasta.

Rakentamisen määrä tontilla jää hankkeen tuoman lisäyksenkin jälkeen maltilliseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on suojellun rakennuksen tarkoituksenmukainen ja ekologisempi käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli toteutuksessa noudatetaan 20.9.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta kaupunginhallituksen 13.12.2010 antaman puoltavan lausunnon mukaisesti ja edellyttäen, että toteutuksessa noudatetaan 20.9.2010 päivättyä suunnitelmaa.

2

ASUNTO OY KULOSAARENTIE 32:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-879

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-879/526 mukaisena edellyttäen, että korttelin nro 42047 tontin nro 22 itärajalle rakennetaan hakijan toimesta noin kaksi metriä korkea, yhtenäinen ja umpinainen tiiliaita olemassa olevan aitamaisen rakenteen paikalle enintään sen paksuisena ja siten, että se vastaa värisävyltään Kulosaarentie 32:n muilla rajoilla olevia aitoja.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kulosaaren tontti 42047/22)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kulosaaren tontti 42047/22)
	Liite 3	Asemapiirros (Kulosaaren tontti 42047/22)
	Liite 4	Asunto Oy Kulosaarentie 34:n muistutus 22.3.2011
	Liite 5	Asunto Oy Kulosaarentie 32:n ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki.

Hakemus koskee mm. maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista vähäistä suurempaa poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on Helsingin kaupungilla.

Asunto Oy Kulosaarentie 32 pyytää (28.12.2010) poikkeamislupaa 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42047 tontille nro 22 (Kulosaarentie 32).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on Asunto Oy Kulosaarentie 32:n rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen lähetystökäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on myytävänä ja tilat halutaan muuttaa vieraan valtion edustamiseen tarkoitetuiksi tiloiksi sekä näitä palveleviksi virka-asunnoiksi, joten jatkossakin sen käyttö myös asuinrakennuksena säilyy.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 26.4.2011 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 – päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8630. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A) ja sen mukaan rakennus saa olla enintään kolmikerroksinen ja rakentamisen tehokkuus (e) tontilla saa olla korkeintaan 0,3 (352,5 k-m²) kuitenkin niin, että yhden rakennuksen enimmäiskerrosala on korkeintaan 350 k-m². Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi tontilla saa rakentaa porrashuonetta varten 15 k-m² sekä autosuojaa enintään 40 m². Tontin pinta-ala on 1175 m². Sen koko itärajan pituudelta, rajassa kiinni, on asemakaavassa varattu maanalaista johtoa varten alueen osa, joka on noin kuusi metriä leveä ja siinä olevia johtoja hallinnoi osaltaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut / Vesi. Johdot ovat osin korttelissa nro 42047 tontilla nro 7 sijaitsevaa seurakuntataloa varten. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 ap/130 k-m², mikä on asemakaavan mukaan 3 ap.

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1966 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuon suunnittelemat, vuonna 1968 valmistuneet asuin- ja talousrakennukset. Asuinrakennuksessa on kaksi asuinkerrosta ja kellari. Hakijan ilmoituksessa asuinrakennuksen nykyinen kerrosala on 463,5 k-m² ja autosuojan 53 k-m². Autopaikkoja on tontilla nyt neljä autotallirakennuksessa. Tontin pohjoisella, läntisellä ja eteläisellä rajalla on tummaksi poltetusta julkisivutiilestä puhtaaksimuurattu tiiliaita, jonka korkeus on noin kaksi metriä, mutta sellaista ei ole autotallin edustalla, ajoneuvoliittymän kohdalla, eikä porttia. Itärajalla on harvojen ja suurehkojen kiviaineisten tolppien varaan rakennettu, harvaksi laudoitettu, aitamainen rakennelma.

Hakijan tarkoituksena on arkkitehti Reijo Lahtisen 28.12.2010 päivätyn suunnitelman mukaan muuttaa asuinrakennuksen käyttötarkoitus lähetystötiloiksi ja niitä palveleviksi virka-asunnoiksi, kellari mukaan luettuna. Siten sen suunniteltu kerrosala olisi hakijan ilmoituksen mukaan 690 k-m². Lisäksi hakija esittää tontille neljää autopaikkaa pihalle maantasoon ja neljää autotallirakennukseen, joka on noin 1ap/85 k-m². Hakijan suunnitelmassa ei esitetä muutoksia rakennusten koon suhteen.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, kaavan mukainen rakennusoikeus tontilla ylittyy 337,5 k-m² (noin 96 %) ja yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyy 340 k-m².

Kulosaaressa toimii monen valtion suurlähetystöjä.

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut / Vesi; eteläisen, läntisen ja kaakkoisen suurpiirin alueinsinööri Saara Neiramo

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.3.2011). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Muistutuksia on esitetty yksi, Asunto Oy Kulosaarentie 34:n toimesta. Muistutuksessa todetaan mm., että rakennusoikeuden nostaminen hakijan esittämällä tavalla korttelissa 42047 tontilla 22 (Kulosaarentie 32) lisäisi rakennusoikeutta 50 %. Muistutuksessa edellytettäisiin sen sijaan tasapuolisuuden noudattamista rakennusoikeuden jaossa, joka vaatisi asemakaavallista tarkastelua laajemmalla alueella, vähintään korttelin puitteissa. Lisäksi muistutuksessa katsotaan ongelmalliseksi se, että korttelin 42047 tonttien 22 ja 23 välillä ei ole näkösuojaa antavaa aitaa ja, että tontin 22 rakennuksen käyttö lähetystönä lisää olennaisesti liikkumista tonttien rajan tuntumassa ja siten vie asumisrauhaa ja -viihtyisyyttä tontilta 23. Muistutuksessa todetaan, että Asunto Oy Kulosaarentie 34 puoltaa hakemusta sillä ehdolla, että tontin 22 omistaja rakentaa kustannuksellaan tonttien 22 ja 23 väliselle rajalle samanlaisen tiiliaidan kuin sillä on muilla rajoillaan.

./. Muistutus on tämän asian liitteenä 4.

Neuvotteluja on käyty osapuolten kanssa ja on todettu, ettei hakija vastusta aidan rakentamista.

Esittelijän ehdotus Esittelijä katsoo, että korttelin nro 42047 tontin nro 22 rakennukset sopivat hyvin lähetystökäyttöön. Hakija on suostunut muistutuksessa edellytetyn aidan rakentamiseen. Hakijan edellytetään esittävän aidan suunnitelmat käyttötarkoituksen muutokseen liittyvissä rakennuslupa-asiakirjoissa.

Poikkeamisen erityinen syy on Kulosaarentie 32 rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö. Helsingissä on suhteellisen vähän lähetystökäyttöön soveltuvia rakennuksia. Tämän vuoksi rakennuksen vaipan sisällä olevien ikkunallisten aputilojen muuttaminen kerrosalaan kuuluviksi on tarkoituksenmukaista huolimatta siitä, että kerrosalan määrä on ympäröiviin rakennuksiin ja kaavassa määriteltyyn verrattuna melko suuri.

Esittelijä puoltaa poikkeamisen myöntämistä edellyttäen, että korttelin nro 42047 tontin nro 22 itärajalle rakennetaan hakijan toimesta noin kaksi metriä korkea, yhtenäinen ja umpinainen tiiliaita olemassa olevan aitamaisen rakenteen paikalle enintään sen paksuisena ja siten, että se vastaa värisävyltään Kulosaarentie 32:n muilla rajoilla olevia aitoja.

Haettu toimenpide ei päätökseen liitetyin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä toteaa lopuksi, ettei poikkeaminen tuo kiinteistövirastosta saadun selvityksen mukaan tontinomistajalle kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, ja siten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.