ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2011-426, 2010-2397, 2011-193, 2011-660, 2011-661, 2011-708

Taske 2011-11

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 1 176 800 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2011 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	110 000
	- hallinnoija: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
2	Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti	520 000
	- hallinnoija: Aalto yliopiston Service Factory/HSE
3	Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä	356 800
	- hallinnoija: Terveyskeskus
4	Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa	110 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
5	Kotihoidon interaktiivisen TV:n kokeilu	80 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmalle sidotaan innovaatiorahastosta 110 000 euron rahoitus vuodelle 2012 ja Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä -hankkeelle vuosille 2012-2013 yhteensä 708 200 euroa. Kaupunginhallitus päättänee, ettei sosiaaliviraston Virtaa ja virettä -hankkeelle, terveyskeskuksen Tekstinkäsittely-yksikön toiminnanohjaus ja raportointijärjestelmä -hankkeelle ja sosiaaliviraston Kuntalaispalvelut ja asiakaspalvelu -hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska hankkeet eivät vastaa innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa. Ehdotetun mukainen toiminta tulisi rahoittaa normaalina toimintana talousarviomäärärahojen puitteissa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2010 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt, suuruusluokkaa 76 530 euroa, osuus, saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeiden kustannuksiin.

	Hanke/projekti	euroa

6	HKL-liikelaitoksen hankkeet	25 530
	- hallinnoija: HKL-liikelaitos
7	Yhteisöllinen koulu -hanke	51 000
	- hallinnoija: Opetusvirasto

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella syyskuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.-30.6.2011, on toimitettava 31.8.2011 mennessä ja ajalta 1.7.-31.12.2011 on toimitettava 16.1.2012 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2011 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2012 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2011 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle (Helena Ylisipola), terveyskeskukselle (Jussi Lind), opetusvirastolle (Liisa Lind), Aalto-yliopiston teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), HKL-liikelaitokselle (Petri Norrena), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITTEET	Liite 1	Innovatiivinen kaupunki-ohjelman hakemus
	Liite 2	Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti hakemus
	Liite 3	Virtaa ja virettä hankehakemus
	Liite 4	Terveyskeskuksen hankehakemukset
	Liite 5	HKL-liikelaitoksen hankehakemus
	Liite 6	Yhteisöllinen koulu-hankehakemus
	Liite 7	Kuntalaispalvelut ja asiakaspalvelu hankehakemus

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin Kvston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Esittelijä toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 elinkeinopolitiikan painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi Kvsto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollisti uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

Khs on myöntänyt toistaiseksi innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 25 953 737 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä Khs myöntää vuodelle 2011 yhteensä 1 176 800 euroa ja sitoo vuodelle 2012 Innovatiivinen kaupunki® -ohjelmalle 110 000 euroa ja Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä -hankkeelle vuosille 2012-2013 yhteensä 708 200 euroa. Aikaisemmin hankkeille myönnetystä rahoituksesta on palautunut takaisin rahastoon noin 2,2 miljoonaa euroa.

Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Esittelijän mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

./. Samalla esittelijä toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti.

Edelleen esittelijä toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2010 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä tai maksamatta jääneet osuudet vuonna 2011 päätösehdotuksen mukaisesti.

Rahoitushakemukset:

1 Innovatiivinen kaupunki®-ohjelma

Innovatiivinen kaupunki® on Helsingin kaupungin ja TKK:n vuonna 2011 käynnistämä yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on ollut kestävää urbaania kehitystä tukevien innovaatioiden tuottaminen sekä niihin tähtäävien prosessien käynnistäminen Helsingin seudulla ja sitä kautta alueen houkuttelevuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen.

Teknillisen korkeakoulun liityttyä osaksi Aalto-yliopistoa yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa päätettiin syksyllä 2010 yhteistyön jatkamisesta Helsingin kaupungin kanssa koko yliopiston osalta. Ohjelmassa kehitetty toimintamalli hyödynnetään ja nimi säilyy myös nyt käynnistyvän Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyössä. Ohjelman budjetiksi on vuosille 2011–2012 sovittu 220 000 euroa vuodessa ja sen sisältö ja tavoitteet vahvistetaan kevään 2011 aikana.

Kuluneella kaudella 2006-2010 Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmasta on luotu Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle alusta, jonka avulla on lisätty monitieteistä ja kaupungin sektorirajat ylittävää vuoropuhelua yhteistyökumppanien välillä sekä muiden kaupungin kehittämisestä kiinnostuneiden yksityisten ja julkisten tahojen suuntaan.

Ohjelmakauden aikana on lisätty yhteistyökumppanien välistä tunnettuutta ja vuorovaikutusta sekä tuotettu 20 monialaista t&k-projektia, joiden tutkimuskohteet sijoittuvat neljälle Helsingin kaupungin tulevaisuuden menestyksen kannalta merkittävälle teema-alueelle; Ikääntyvät kaupunkilaiset, Kestävä rakentaminen, Tulevaisuuden kaupunkiliikenne ja Vetovoimainen urbaani asuminen.

Projektien tulokset ovat ensivaiheessa kasvattaneet tietotaitoa ja osaamista niin tutkijoiden parissa kuin kaupungin organisaatiossa mutta monissa tapauksissa niitä on jo pystytty hyödyntämään myös kaupungin infrastruktuurin ja palveluiden kehittämisessä. Pitkällä aikavälillä tulosten odotetaan näkyvän kaupunkilaisten ja kaupungin käyttäjien parantuneina arkikokemuksina kaupunkiympäristössä.

Hankkeen hallinnoija on Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu.

2 Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun innovatiivinen yrityskasvu-projekti

Projekti jatkaa 1.9.2005 kokeiluna alkanutta ja vuosina 2006-2010 jatkunutta Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yritysten kehittämispalvelu-projektia. Projektia on päivitetty nimeään myöten soveltumaan entistä paremmin Helsingin kaupungin elinkeinostrategian mukaisiin tavoitteisiin kohderyhmän, toimintatapojen ja yhteistyökumppanuuksien osalta.

Hankkeen kohderyhmä on laajennettu digitaalisten sisältöjen ja palvelujen pk-yrityksistä innovatiivisiin kasvua hakeviin pk-yrityksiin. Tämä kattaa paremmin Helsingin kaupungin vahvoista kasvualoista tietointensiiviset liike-elämän palvelut ja luovat alat. Innovatiivisella yrityskasvulla korostetaan kasvua, joka perustuu innovatiivisiin tuotteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin, eikä esim. yritysostoihin. Kriittistä kasvun jatkumisessa on suuntautuminen maailman markkinoille sekä tarjoaman skaalautuvuus.

Projekti laajentaa yhteistyötään niin, että se kattaa entistä paremmin seudun yrityskasvun kannalta keskeiset toimijat:

- projekti tukee innovatiivisten pk-yritysten kasvua neuvonnan, opastuksen ja yrityskohtaisen valmennuksen avulla yhteistyössä erityisesti YritysHelsingin (Kiihdytyskaista-hanke), Forum Virium Helsingin, Culminatum Innovationin ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa

- projekti verkottaa innovatiivisia kasvuyrityksiä kehityshankkeisiin ja kumppanuuksiin toisten kasvuyritysten kanssa erityisesti Forum VIrium Helsingin kanssa

- projekti osallistuu Forum Virium Centerin suunnitteluun sekä tähän liittyvään Sponda Oyj:n Tekes-kehityshankkeeseen tavoitteena saada pk-yritysten kasvualustaksi soveltuvia verkosto- ja tilapalveluita

- projekti tukee yrittäjien yksilöllistä kasvua mentoroinnin avulla yhteistyössä erityisesti Helsingin yrittäjien Yritysmentorointi-hankkeen ja

- projekti osallistuu Keksintösäätiön Uudenmaan Tuoteväylään

- lisäksi projekti osallistuu erilaisiin yhteistyöhankkeisiin alan toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeen hallinnoija on Aalto yliopiston Service Factory/HSE.

3 Psykiatrian konsultaatiopoliklinikan konsultoiva maahanmuuttajatyöryhmä

Terveyskeskuksen psykiatriaosaston tarkoituksena on vastata merkittävään muunkielisten mielenterveyspalveluja koskevaan haasteeseen perustamalla psykiatriaosaston konsultaatiopoliklinikan yhteyteen konsultoiva psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä, johon haetaan hankerahaa kolmeksi vuodeksi (yhteensä 1 065 000 euroa). Työryhmän tarkoituksena on tukea konsultaatioin aluepoliklinikoiden ja sairaalatoiminnan mielenterveyden häiriön laadun mukaan häiriökohtaisiin tiimeihin organisoitua mielenterveystyötä aikuisia maahanmuuttajia hoitaville yksiköille tilanteissa, joissa kulttuurierojen ymmärtäminen on edellytys tarvittavan psykiatrisen hoidon käynnistämiselle ja toteuttamiselle. Perustettava työryhmä hankkii erityiskoulutusta ja tietotaitoa monikulttuurisesta psykiatriasta. Työryhmä järjestää koulutusta ja konsultaatioita muille maahanmuuttajien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, opiskelijoille ja tulkeille. Työryhmä verkostoituu kolmannen sektorin toimijoiden ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa mm. hoitoon hakeutumisen kynnyksen mataloittamiseksi. Yksikön henkilökunnaksi on suunniteltu psykiatrin lisäksi 4-5 henkilöä. Yksi työntekijöistä toimii osa-aikaisesti hankeyhteyshenkilönä. Ohjausryhmään kutsutaan myös muunkielisen väestön edustus. Hankkeen päätyttyä osaaminen integroidaan osaksi konsultaatiopoliklinikoiden perustoimintaa.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

4 Suun terveyden edistäminen sosiaalisessa mediassa

Verkkopohjainen terveysviestintä tavoittaa kohderyhmät nopeasti ja menetelmä on kiinnostava ja ajanmukainen. Verkkoaineistoilla ja -ohjelmilla puututaan terveyttä kuormittavaan riskikäyttäytymiseen; tupakointiin, huumeiden käyttöön, epäterveelliseen ravitsemukseen ja fyysiseen passivoitumiseen. Toimintaa toteutetaan ryhmissä yhteistyössä nuorisotoimen kanssa mm. toimeenpanemalla kampanjoita 10–14-vuotiaille, IRC-galleriassa vastaavaa toimintaa 15-25 -vuotiaille sekä kohdennettuja Facebook-ryhmiä. Yhteistyössä opetusviraston kanssa tuotetaan yläasteille Suun terveysviestinnän verkkokurssi osaksi terveystiedon opetusta. Mallia voidaan myöhemmin hyödyntää muillakin terveyden edistämisen osa-alueilla. Hankkeen kustannukset muodostuvat projektin toteuttajien palkkioista ja materiaalikuluista.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

5 Kotihoidon interaktiivisen TV:n kokeilu

Kotihoito-osasto esittää määrärahaa innovaatiorahastosta Palmian kanssa toteutettavaan interaktiivisen TV:n kokeiluun. Interaktiivisen TV-kokeilun tavoitteena on vähentää asiakkaiden luona tehtäviä käyntejä korvaamalla ne tarkoin valittujen asiakkaiden kohdalla interaktiivisen TV:n yhteydenpidolla. Yhteydenpitomahdollisuus on kaksisuuntainen eli myös asiakas voi olla yhteydessä kotihoitoon. Palmia hoitaa hankkeen tekniset ratkaisut yhdessä valitun teknisten laitteiden toimittajan kanssa. Interaktiivista TV:tä käytetään turvarannekkeiden välityksellä tapahtuvien hälytysten kiireellisyyden arviointiin. Pilotti toteutetaan Itäisen kotihoitoyksikön alueella Kontulassa 20 asiakkaalle. Kustannukset kohdistuvat laitteiden käyttöönottoon liittyviin asennus- ja välinekustannuksiin sekä yhden työntekijän palkkakustannuksiin kuudeksi kuukaudeksi.

Hankkeen hallinnoija on terveyskeskus.

6 HKL-liikelaitoksen hankkeet

Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalustaan liittyvien kameroiden ja tietoliikenneyhteyden hankinta- ja asennuskulut sekä valvontakuvan reaaliaikaisen langattoman siirron pilottiin liittyviä kehittämis- ja arviointikuluja ei voitu laskuttaa vuoden 2010 lopussa.

Pilottiasennuskohteena on 28.11.2008 päivätyn rahastoavustusten siirtoesityksen mukaisesti HKL:n kulttuuriraitiovaunu. Vaunu on valmistunut, mutta valvontakameroita ei vielä ole asennettu eikä pilottia siten ole voitu edistää.

Summa (25 530 euroa) anotaan käytettäväksi vuonna 2011.

Hankkeen hallinnoija on HKL-liikelaitos.

7 Yhteisöllinen koulu -hanke

Helsingin kaupungin opetusvirasto on saanut innovaatiorahastosta (1419 §, 21.12.2009) tukea Yhteisöllinen koulu -hankkeelle 51 000 euroa vuodelle 2010.

Yhteisöllinen koulu -hankkeen aloitusvaihe on kestänyt arvioitua kauemmin. Suuren koulun saaminen mukaan yhteisöllisyyden kehittämiseen vaatii pitkän sitouttamisjakson, jossa toimijat itse luovat hankkeen raamien sisällä toimintasuunnitelman. Tälle on hankkeessa varattu aikaa ja siitä syystä osa ensimmäiselle vuodelle kaavailluista kustannuksista (esim. alustahankinnat) siirtyvät toimintavuodelle 2011.

Hanke jatkuu tämän vuoden ja se on edistynyt hyvin. Pilottina toimivalle Porolahden peruskoululle on luotu koulun oma yhteisöllinen ympäristö, jonka sisällön tuotantoon on organisoitu ydinryhmä. Opettajille ja oppijoille on organisoitu yhteissuunnittelua ja koulutusta ja kouluun on luotu yhteisöllisyyttä luovia ryhmiä.

Opetusvirasto on käyttänyt hankkeen kokonaisbudjetista toistaiseksi opetusministeriön 25 000 euron määrärahaa, joka riittää kattamaan ensimmäisen toimintavuoden kulut. Näin ollen opetusvirasto hakee innovaatiorahastolta lupaa siirtää vuodelle 2010 myönnetyn rahoituksen 51 000 euroa käytettäväksi vuonna 2011.

Hankkeen hallinnoija on opetusvirasto.

9.5.2011 pöydälle pantu asia

TOIMENPITEET ALKOHOLIN KÄYTÖN JA SIITÄ AIHEUTUVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI

Khs 2009-2373

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistan liitteenä olevan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman ja kehottaa virastoja ja liikelaitoksia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ohjelman päämäärien saavuttamiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa ja sosiaalilautakuntaa huolehtimaan toimenpiteiden valmistelun riittävästä seurannasta sekä raportoimaan kaupunginhallitukselle vuosittain ohjelman päämäärien toteutumisesta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille, tytäryhteisöille, henkilöstötoimikunnalle, työsuojeluneuvottelukunnalle, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Helsingin poliisilaitokselle, Päivittäistavarakauppa ry:lle, Terveys -Hälsan ry:lle, Terveyden edistämisen keskukselle, Raittiuden Ystävät ry:lle ja vetoomuksen esittäjille (Anki Pulliainen).

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma 20.9.2010
	Liite 2	Toimenpiteet alkoholin käytön... - Päätöshistoria
	Liite 3	Ehkäisevän päihdetyön vetoomus

TIIVISTELMÄ Kvsto päätti 29.4.2009 strategiaohjelmasta vuosiksi 2009 - 2012. Asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista koskevassa strategiaohjelman osassa on todettu, että kaupunki pyrkii osaltaan edistämään alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähenemistä Helsingissä. Toimenpiteiksi on kirjattu seuraavaa:

- laaditaan ja toteutetaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma

- jatketaan mini-interventioita eli alkoholinkäyttöön puuttumista lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotoilla

- kaupunki pyrkii vaikuttamaan alkoholin markkinoinnin vastuullisuuteen, alkoholilakien noudattamiseen ja anniskelun kohtuullisuuteen alueellaan.

Khs päätti 22.6.2009 § 783 strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman.

Kj asetti johtajistokäsittelyssä 18.11.2009, osana strategiaohjelman 2009 – 2012 täytäntöönpanoa, työryhmän tehtävänään valmistella 30.9.2010 mennessä vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma.

Ohjelma on valmisteltu monialaisessa työryhmässä, johon ovat kuuluneet

kehittämisjohtaja Riitta Simoila, terveyskeskus, puheenjohtaja

kotihoitopäällikkö Anne Heikkilä terveyskeskus 8.6.2010 asti, jonka jälkeen projektipäällikkö Anna-Liisa Niemelä, terveyskeskus

ylihoitaja Katariina Jantunen, terveyskeskus

neuvolatyön ja terveyden edistämisen päällikkö Hannele Nurkkala, terveyskeskus

ylilääkäri Aulikki Pitkänen, terveyskeskus

psykologi Riitta Skoglund, terveyskeskus

koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala, terveyskeskus

erityissuunnittelija Leena Alho, sosiaalivirasto

johtava erityissuunnittelija Marja Heinänen, sosiaalivirasto

erityissuunnittelija Raija Nummelin, opetusvirasto

toimistopäällikkö Martti Poteri, nuorisoasiainkeskus

nuorten päihdetyön päällikkö Raimo Tuohimetsä, sosiaalivirasto
toiminnanjohtaja Kristiina Hannula, Terveys – Hälsan ry.

laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki, HOK-Elanto, Päivittäistavarakauppa ry:n edustaja

komisario Jari Mäkiniemi, Helsingin poliisilaitos

tarkastaja Juuso Nieminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

suunnittelija Anki Pulliainen, Raittiuden Ystävät ry

suunnittelija Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus

Työryhmän sihteerinä toimi erityissuunnittelija Juha Nyman terveyskeskuksesta.

Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Lisäksi se järjesti 29.1.2010 yhden päiväseminaarin, jossa se kuuli alkoholitutkijoita ja asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

./. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma on valmistunut 20.9.2010 ja se on esityslistan liitteenä 1.

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:

Alkoholin vaarat ja haitat

WHO:n alainen tutkimusorganisaatio The International Agency for Research on Cancer (IARC) on luokitellut alkoholin samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakan ja asbestin. Alkoholi on päihde, jonka on osoitettu riippuvuuden lisäksi olevan syynä yli 60 sairauteen ja terveyshaittaan. Alkoholijuomien etanoli tuottaa elimistössä asetaldehydia, joka häiritsee jo pieninä pitoisuuksina solujen toimintaa ja voi johtaa elinvaurioihin, kuten maksan, haiman, sydämen tai aivokudoksen ja muun hermoston vaurioihin. Elinvaurioiden syntyyn vaikuttavat alkoholinkäyttö, perinnölliset tekijät ja ympäristötekijät.

Alkoholin haitalliset käyttötavat ja korkea kokonaiskulutus vaikuttavat kielteisesti väestön terveyteen. Alkoholi vaikuttaa erityisesti aivoihin ja hermojärjestelmään siten, että vähäinen määrä alkoholia usein virkistää, vilkastuttaa, nostaa mielialaa ja poistaa estoja. Päihderiippuvuus syntyy tämän mielihyväkokemuksen etsimisen seurauksena. Alkoholiriippuvainen tarvitsee yhä suurempia alkoholimääriä saadakseen halutun vaikutuksen ja kärsii vieroitusoireita, jos ei saa alkoholia. Alkoholimäärän lisääntyessä arvostelukyky laskee ja tapaturma-alttius, kömpelyys sekä pahoinvointi lisääntyvät. Alkoholi on keskushermostoa lamaava päihde, joka väsyttää ja huonontaa aivojen suorituskykyä sekä älyllisiä toimintoja.

Alkoholi on syynä lukuisiin tapaturmiin, liikenneonnettomuuksiin ja -kuolemiin. Sillä on kielteisiä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja tunne-elämään sekä perhe-elämään, työelämään ja yhteiskuntaan. Alkoholiperäinen tauti tai alkoholimyrkytys on yleisin kuolinsyy työikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Alkoholi on lisäksi sikiölle myrkyllinen aine, joka heikentää aivojen kehitystä ja rakennetta aiheuttaen kehitysvammaisuutta.

Valtaosa suomalaisesta aikuisväestöstä, noin 90 %, käyttää alkoholia. Vähintään kerran viikossa käyttäviä on miehistä 27 % ja naisista 17 %. Valtaosalle ei aiheudu haittoja tai riski haitoista on vähäinen. Vaarallista ja haitallista alkoholinkäyttöä esiintyy kuitenkin kaikissa sosiaaliryhmissä ja ikäryhmissä. Turvallisen alkoholinkäytön rajaa ei voida määritellä kaikille yhteisesti, vaan raja on aina yksilöllinen ja siihen vaikuttavat mm. sairaudet, raskaus tai päihderiippuvuus.

Terveyttä ja hyvinvointia vaarantava alkoholinkäyttö luokitellaan vuonna 2010 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa kolmeen ryhmään: riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Kaikki edellä mainitut kuuluvat yhteisnimikkeen ongelmakäyttö alle. Riskikäytössä ongelmakäytön kriteerit ylittyvät, mutta käytöstä ei ole vielä merkittäviä haittoja eikä riippuvuutta. Haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja. Alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena käyttää alkoholia haitoista huolimatta.

Suomalaisesta aikuisväestöstä arvioidaan olevan alkoholin ongelmakäyttäjiä jopa 20 %. Aikuisista miehistä alkoholiriippuvaisia on 8 % ja naisista 2 %. Noin puolet alkoholiriippuvaista hyötyy tutkimusten mukaan hoidosta.

Alkoholin käyttöön liittyvät haitat aiheuttavat paljon kustannuksia, jotka syntyvät kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen käytöstä, työpanoksen menettämisestä, lähiympäristön hyvinvoinnin heikentymisestä sekä järjestyksenvalvontaan ja rikollisuuteen liittyvistä kustannuksista. Henkirikoksista 50–60 % ja pahoinpitelyrikoksista 60–70 % tehdään maassamme alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkoholista aiheutuvat menot ovat moninkertaiset verrattuna siitä saataviin tuloihin. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan valtio sai vuonna 2007 alkoholista verotuloina 1 800 miljoonaa euroa (4,1 % valtion tuloista), mutta alkoholista koituneiden välittömien menojen laskettiin olevan 699 – 936 miljoonaa euroa ja välillisten kustannusten 3 210 – 6 011 miljoonaa euroa. Alkoholista aiheutuneet menot ovat terveyskuluista 135 – 278 miljoonaa euroa, sosiaalikuluista 183 – 196 miljoonaa euroa, rikollisuusvalvonnasta 264 – 304 miljoonaa euroa ja omaisuusvahingoista, ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä sekä tutkimuksesta 118 – 159 miljoonaa euroa. Lisäksi tuotannonmenetyksistä aiheutuu 540 –625 miljoonan ja ennenaikaisista kuolemista 2 670 – 5 386 miljoonan euron menetykset. Koko maassa kunnat maksavat alkoholin aiheuttamista kustannuksista arviolta 28 %.

Tilastoimattoman alkoholikulutuksen osuudeksi alkoholin kokonaiskulutuksesta arvioitiin 17,7 % vuonna 2008. Tilastoimattomasta kulutuksesta matkustajatuonnin osuus on arvioilta kolme neljäsosaa ja kotona valmistetun tai ulkomailla kulutetun osuus yksi neljäsosa. Tilastoimattoman alkoholikulutuksen osuudesta valtio ei saa verotuloja.

Helsinki Helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Työikäisistä 15–64-vuotiaista helsinkiläisistä kuoli vuosina 2006 – 2008 alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin keskimäärin 5,1 henkilöä/ 10 000 asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 4,9. Alkoholi aiheutti vuonna 2008 Helsingissä yhteensä 269 kuolemantapausta. Alkoholiperäisiin sairauksiin kuolleista helsinkiläisistä 73 % oli miehiä. Vuodesta 2004 alkaen 16–64-vuotiaiden helsinkiläisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholisairaudet ja tapaturmat.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuosina 2003 – 2007 yhteensä 586 helsinkiläistä, joilla oli päädiagnoosina alkoholista johtuva sairaus tai häiriö. Toissijaisena diagnoosina ne olivat 530 henkilöllä.

On arvioitu, että jopa 6 %:lla äitiysneuvoloissa käyvistä äideistä on alkoholiongelma. Tämän mukaan päihdeongelmista kärsiviä äitejä Helsingin äitiysneuvoloiden asiakkaista olisi noin 400 ja lastenneuvoloiden asiakkaista noin 1 300 vuoden aikana. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella helsinkiläisistä peruskoulun 8. ja 9. -luokan oppilaista 19 %, lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista 30 % ja ammatillisten oppilaitosten 1-2 luokan opiskelijoista 43 % on humalassa vähintään kerran kuukaudessa, vaikka pääosa heistä on alaikäisiä. Suhteutettuna helsinkiläisten nuorten määrään koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa asioineista tytöistä vähintään 6 000 ja pojista vähintään 5 600 käyttää alkoholia siten, että on humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Helsingin kaupunginsairaalassa vuonna 2008 hoidossa olleita 15 – 49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 1635. Psykiatriaosastossa hoidettuja 15–49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 1 308.

Terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa vuonna 2008 hoidettuja helsinkiläisiä 15–49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 817. Helsingissä vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan alkoholin käytön riskit olivat lisääntyneet noin joka viidennellä terveydenhuollossa käyneistä potilaista.

Alkoholi on myös monen loukkaantumiseen johtavan tapaturman, väkivallanteon tai muun vaaratilanteen laukaisija. Vaikutus näkyy sekä kodeissa että kaduilla. Vuonna 2009 Helsingin poliisi lähti hälytystehtävään keskimäärin 115 kertaa vuoden jokaisena päivänä. Suurimman osan hälytystehtävistä aiheuttivat päihtyneet henkilöt (14 700 tehtävää) ja häiriökäyttäytyminen tai ilkivalta (noin 13 000). Hälytystehtävistä kotihälytyksiä oli noin 9 600 eli joka neljäs. Väkivaltarikokset ovat lisääntyneet poliisin tilastojen mukaan Helsingissä vuodesta 1999 vuoteen 2009 noin 31 %. Eniten väkivaltarikoksia tehdään yleisillä paikoilla ja toiseksi eniten yksityisissä asunnoissa, joissa väkivaltarikokset ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa noin 29 %.

Mainonta Medialla ja mainonnalla on voimakas vaikutus kansalaisten alkoholiasenteisiin, alkoholista käytävään julkiseen keskusteluun sekä alkoholin myyntiä ja kulutusta koskevaan päätöksentekoon. Useimmissa Euroopan maissa alkoholijuomien mainontaa on rajoitettu. Ranskassa ja Ruotsissa sallitun alkoholimainonnan sisältö on rajattu tuotetietojen antamiseen. Näissä maissa alkoholin painetuissa mainoksissa on myös haittariskiä koskeva varoitus. Ruotsissa haittavaroitusteksti on vaihtuva. Islannissa ja Norjassa alkoholimainonta on kokonaan kielletty.

Alkoholimainonnan kohdistaminen alaikäiselle on kielletty Suomen alkoholilaissa. Yli 22-prosenttisten alkoholijuomien mainontaa on tehokkaasti rajoitettu lainsäädännöllä. Alle 22-prosenttisten alkoholijuomien mainoksille Suomen alkoholilaissa on tiettyjä sisältörajoituksia, mutta säädökset ovat monitulkintaisia ja riittämättömiä. Valvonta on myös hidasta; jos mainos saa kieltopäätöksen, mainos on ehtinyt olla jo pitkään julkisuudessa.

Alkoholin ulkomainonta on laajaa Helsingissä. Mainonnan rajoituksista huolimatta ulkomainonnalle altistuvat kaikki kaupunkilaiset, myös lapset ja nuoret. Lisäksi mainokset kohdistuvat myös muihin ryhmiin, joille alkoholi on erityisen haitallista, kuten kroonisia sairauksia sairastaviin, alkoholiriippuvaisiin, odottaviin äiteihin sekä iäkkäisiin ihmisiin.

Toimenpiteet Esittelijä katsoo, että alkoholin kulutuksesta ja haitoista ovat vastuussa alkoholia käyttävien aikuisten lisäksi viranomaiset sekä alkoholin myynnistä hyötyvät toimijat, kuten alkoholijuomateollisuus, vähittäiskauppa ja alkoholin mainostajat. Tehokkaat toimenpiteet alkoholihaittojen vähentämiseksi yhteiskunnassa tulee kohdistaa koko väestöön. Esityslistan liitteenä olevassa työryhmän raportissa on asetettu päämääräksi seuraavaa:

1 Alkoholinkulutus vähenee Helsingissä.

2 Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta.

3 Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain.

Työryhmä ehdottaa seuraavia tavoitteita, toimenpiteitä ja vastuutahoja:

Tavoitteet

Toimintalinjat

Toimenpiteet

1. Alkoholin kulutus vähenee Helsingissä

1. Alkoholia käyttävä helsinkiläinen vähentää omaa alkoholin käyttöään

1. Helsingin kaupunki kannustaa ja tukee kampanjoin asukkaiden pyrkimyksiä vähentää omaa alkoholin käyttöään Esim. ”Tipaton tammikuu”, ”Kevennetty kesäkuu”, ”Anna lapselle raitis joulu”, ”Laimenna glögiä”, ”Pudota painoa – vähennä alkoholia”. Vastuutaho: Sosiaaliviraston ehkäisevän työn yksikkö

2. Lisätään helsinkiläisten tietoa alkoholipolitiikan keinoista, alkoholin vaaroista ja päihdepalveluista. Vastuutahot: Sosiaaliviraston ehkäisevän työn yksikkö ja kansalaisjärjestöt

2. Alkoholimainontaa vähennetään Helsingissä

1. Helsingin kaupunki kieltää kaiken alkoholimainonnan antaessaan vuokralle omistuksessaan olevia mainospintoja kaupungin alueella. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

2. Helsingin kaupunki kieltää kiinteistöjen korjausrakentamisessa käytettävissä suojapeitteissä olevat alkoholimainokset. Vastuutaho: Rakennusvalvontavirasto

3. Liikennevälineisiin mainostilaa myytäessä ja sopimuksia tarkistettaessa vastuutahot lisäävät sopimusehtoihin lausekkeen alkoholin mainontakiellosta raitiovaunuissa, metrossa, metroasemilla, linja-autoissa ja pysäkeillä. Vastuutahot: HKL, Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin Bussiliikenne Oy

4. Helsingin kaupungin virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen painetuissa tai sähköisissä julkaisuissa ja muussa viestinnässä ei julkaista alkoholimainoksia. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt

5. Helsingin kaupungin viestinnän ohjeisiin lisätään alkoholin markkinointia, alkoholimainontaa ja alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina koskeva kielto. Vastuutaho: Hallintokeskus

6. Helsingin kaupunki korottaa anniskelupaikkojen ulkotarjoilualueiden asiakaspaikoista perittäviä vuokria. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

3. Helsingin kaupungin tapahtumat ovat pääsääntöisesti alkoholittomia

1. Helsingin kaupungin edustustilaisuudet, tapahtumat ja kaupungin tiloissa pidettävät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti alkoholittomia. Vastuutahot: Kaupungin johtajisto ja hallintokeskus

2. Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset pidättäytyvät alkoholin anniskelulupahakemuksista ja anniskelusta tapahtumissaan. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot ja liikelaitokset

3. Helsingin kaupungin henkilöstötilaisuudet ovat pääsääntöisesti alkoholittomia. Vastuutahot: Kaikki virastot, liikelaitokset, henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö

4. Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten ja tilaisuuksien yhteydessä tapahtuvasta alkoholijuomien myynnistä luovutaan. Vastuutahot: Kaupungin johtajisto ja hallintokeskus

4. Alkoholilainsäädännön noudattamisen valvontaa tehostetaan

1. Poliisi tehostaa alkoholijuomien häiritsevän käytön ehkäisyä ja valvontaa esimerkiksi puistoissa, lasten leikkipuistoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Vastuutaho: Helsingin poliisilaitos

2. Poliisi ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto tehostavat alkoholin anniskelutoiminnan ja vähittäismyynnin valvontaa, erityisesti alkoholijuomien myymistä ja välittämistä alaikäisille ja päihtyneille. Vastuutahot: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin poliisilaitos ja Päivittäiskauppa ry

3. Helsingin kaupunki kieltää alkoholin anniskelun klo 22:n jälkeen vuokralle antamillaan ulkotarjoilualueilla, jos alueella on asuintaloja. Tämä anniskelurajoitus liitetään vuokraehtoihin kaupungin vuokratessa ulkotarjoilualueita. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

2. Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta

1. Raittiiden nuorten osuus nuorista lisääntyy ja mahdollinen alkoholin kokeilu- ja käyttöikä myöhentyvät

1. Kehitetään edelleen alkoholista ja sen terveyshaitoista kertovaa opetusta, neuvontaa ja valistusta peruskouluissa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukiossa. Peruskoulujen 7. luokkien oppilaiden vanhemmille laaditaan tiedote ”Nuoret ja alkoholi”. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille laaditaan kohdennettu terveyden edistämisen ohjelma alkoholin kokeilun ja käytön vähentämiseksi. Vastuutahot: Opetusvirasto ja terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Klaari Helsinki

2. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Vastuutaho: Opetusvirasto ja Klaari helsinki

3. Alkoholin myyntiä ja välittämistä alaikäisille valvotaan järjestämällä alkoholijuomien ostokokeiluja. Vastuutahot: Klaari Helsinki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

4. Helsingin kaupunki avaa verkkosivulleen (www.hel.fi) palautekanavan, johon kaupunkilaiset voivat antaa palautetta alkoholilainsäädännön rikkomisesta. Vastuutaho: Hallintokeskus

2. Aikuisten alkoholin käytöstä lapsille ja nuorille aiheutuvat haitat vähenevät Helsingissä

1. Helsingin kaupunki nimeää koordinoivan vastuutahon, johon Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi ottaa yhteyttä selvittääkseen anniskelupaikan sopivuuden alueelle päiväkotien ja koulujen sijainti huomioon ottaen. Vastuutaho: Hallintokeskus

2. Päiväkodit ja koulut ilmoittavat anniskelupaikoista johtuvat ongelmat Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vastuutahot: Päiväkodit ja koulut

3. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto täydentää voimassa olevaa ohjettaan ulkotarjoilualueista ehdolla, jonka mukaan alkoholijuomia ei anniskella lasten päiväkodin ja koulujen läheisyydessä niiden toiminnan aikana. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

3. Lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön puuttumista tehostetaan

1. Terveyskeskuksen päivystyksissä noudatetaan toimintamallia, jonka mukaan kaikista alle 18-vuotiaista selvästi päihtyneistä tehdään lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus vanhemmille. Alle 13-vuotiaista pyydetään psykiatrin konsultaatio ja nuorisopsykiatrinen yksikkö arvioi 13–15-vuotiaiden nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen. Vastuutaho: Terveyskeskus

2. Lapsen tai nuoren asiaa hoitavat työntekijät ottavat aina yhteyttä vanhempiin ja sosiaalityöntekijään tavatessaan alaikäisen, jolla on alkoholijuomia tai joka on päihtynyt. Vastuutahot: Sosiaalivirasto, opetusvirasto, nuorisoasiankeskus ja terveyskeskus

3. Ylläpidetään Helsingissä puuttumisen ja nollatoleranssin kulttuuria, jonka mukaan poliisi puuttuu aina alaikäisten julkijuopotteluun ja aikuisten häiritsevään julkijuopotteluun. Puututaan Klaari Helsingin Puutu Nyt! –toimintaohjeen mukaisesti alaikäisten alkoholiongelmiin. Vastuutahot: Helsingin poliisi, sosiaalivirasto, Klaari Helsinki, järjestöt, nuorisoasiainkeskus, Helsingissä tapahtumia järjestävät yritykset, ja helsinkiläiset omalta osaltaan

4. Organisoidaan kaupan, nuorisotoimen, sosiaaliviranomaisten ja poliisin jalkautuvaa yhteistyötä aikoina, jolloin tiedetään alkoholijuomien myynnin keskittyvän, kuten koulujen alkaessa ja päättyessä, vappuna ja juhlapyhien aikaan. Vastuutahot: Nuorisoasiainkeskus, Klaari Helsinki, Päivittäistavarakauppa ry., vähittäiskaupat ja Helsingin poliisilaitos

3. Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain

1. Alkoholin riskikäytön varhaista havaitsemista ja matalan kynnyksen päihdepalvelujen saantia tehostetaan

1. Lyhytneuvonta (mini-interventio) otetaan käyttöön terveyskeskuksen päivystysvastaanotoilla, terveysasemien avosairaanhoidossa, neuvoloissa, kaupunginsairaalassa, työterveyshuollossa ja sosiaaliviraston toimipisteissä. Vastuutahot: Terveyskeskus, sosiaalivirasto ja työterveyskeskus

2. Laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä alkoholipotilaan hoidon hoitokokonaisuus, jossa on huomioitu eri-ikäisten perustason ja erityistason hoito. Vastuutahot: Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

3. Vahvistetaan päihdetyön osaamista lisäämällä päihdetyön koulutusta sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Vastuutahot: Terveyskeskus ja sosiaalivirasto

2. Tuetaan eläkeikäisten alkoholitonta elämää

1. Alkoholin käyttö otetaan puheeksi ehkäisevillä kotikäynneillä ja kotihoidon asiakkaiden kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vastuutahot: Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

2. Tiedotetaan ikääntyneiden alkoholinkäytön riskeistä kotihoidon sekä sosiaaliviraston palvelukeskusten ja päivätoiminnan asiakkaille. Vastuutahot: Terveyskeskus ja sosiaalivirasto

3. Työttömien aktivointia ja työllistämispolkuja kehitetään

1. Helsingin kaupungin hallintokunnat työllistävät pitkäaikaistyöttömiä muun muassa sosiaalisten yritysten kautta. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot

4. Helsingin kaupungin henkilöstön alkoholinkäytön vähentämiseen liittyvät ohjeet tarkistetaan ja sisällöt ajantasaistetaan

1. Helsingin kaupungin henkilöstön päihdeohjelma uusitaan vuoden 2011 aikana. Vastuutaho: Henkilöstökeskus

./. Toimenpideohjelmasta on pyydetty lausunnot kaikilta kaupungin lauta- ja johtokunnilta, työryhmässä edustettuina olleilta ja keskeisiltä muilta tahoilta. Lausunnot ovat esityslistan liitteenä olevassa päätöshistoriassa.

Lausunnot Esittelijä toteaa, että saadut lausunnot ovat pääosin työryhmän ehdotuksia tukevia.

Hallintokeskus pitää (20.12.2010) vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmaa oikeansuuntaisena ja katsoo sen sisältävän useita erinomaisia aloitteita. Ohjelman laatijat ovat tiedostaneet kaupungin suuren vastuun hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen toteuttajana ja siitä seuraavan velvollisuuden toimia suunnannäyttäjänä ja esikuvana alkoholinkäyttöä koskevissa linjauksissa.

Hallintokeskus toteaa, että alkoholijuomien mainosten sekä alkoholijuomien tuotemerkkeihin liittyvien mielikuvamainosten kielto kaupungin painetuissa julkaisuissa ja verkkojulkaisuissa voidaan toteuttaa sisällyttämällä kielto kaupungin viestinnän ohjeisiin. Kielto tulee rajata koskemaan kaupungin omia julkaisuja sekä kaupungin hallitsemia muita mainostiloja. Kaupungilla ei ole yleistä toimivaltaa kieltää alkoholijuomien markkinointia ja alkoholimainontaa muiden omistamissa kaupungin alueella sijaitsevissa mainostiloissa tai kaupungissa ilmestyvissä kaupungin ulkopuolisten kustantajien julkaisuissa.

Alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina kaupungin toiminnoissa ja tapahtumissa on rajoitettu jo nykyisissä viestinnän ohjeissa. Ohjeiden mukaan yhteistyökumppaneita valittaessa on varmistuttava siitä, että niiden toiminta sopii yhteen kaupungin omien tavoitteiden ja eettisten periaatteiden kanssa. Panimo- ja alkoholijuomateollisuuden tuotteiden sponsoroinnin ei ole katsottu sopivan yhteen tämän ohjelinjauksen kanssa.

Varsinaisen alkoholijuomateollisuuden ohella alkoholipitoisten juomien valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin kanssa ovat tekemisissä mm. panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset, alkoholijuomia maahantuovat yritykset, anniskelua harjoittavat ravitsemusliikkeet sekä alkoholijuomien vähittäismyynnistä vastaava valtion omistama monopoliyritys. Sen vuoksi pelkän alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina koskevan kiellon asemesta olisi perusteltua kieltää kaupungin viestinnän ohjeissa yleensä alkoholijuomien tuote- ja mielikuvamainontaan liittyvät sponsorisopimukset kaupunginkonserniin kuuluvilta yhteisöiltä. Tällaista rajoitusta ei sen sijaan olisi mielekästä ulottaa esimerkiksi sellaisiin myös alkoholijuoma- tai panimoteollisuutta edustavien yrityskonsernien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin, joissa sopimuksen kohteena on tällaisen konsernin jokin muu kuin alkoholijuomien tuote- ja mielikuvamainontaan liittyvä tuote.

Hallintokeskus toteaa, että virka-ajan puitteissa järjestettävät tilaisuudet ovat nykykäytännön mukaisesti pääsääntöisesti tarjoilultaan alkoholittomia. Työlounaat ja -neuvottelut ovat lähtökohtaisesti alkoholittomia. Joissakin juhlavissa henkilöstön palkitsemistilaisuuksissa kuten tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettaessa on järjestetty kuohuviinitarjoilu. Haluttaessa kuohuviini on mahdollista korvata esimerkiksi Kaupungintalon ravintolan omatekoisilla mehujuomilla.

Tilaisuuden emäntä tai isäntä päättää tapauskohtaisesta tarjoilusta kaupungin edustusperiaatteiden puitteissa. Ohjeessa todetaan, että ravintola- ja alkoholijuomatarjoilusta aiheutuvissa kuluissa tulee noudattaa tilaisuuden luonteen ja tarkoituksen mukaista kohtuullisuutta. Alkoholikulutuksen kehitystä seurataan sekä hallintokeskuksen omassa talousyksikössä että alkoholikirjanpidosta vastaavassa Kaupungintalon ravintolassa.

Kaupunginvaltuuston ravintolan toiminnasta vastaa kaupungin liikelaitos Palmia, joka on hakenut tilalle anniskeluoikeudet Tuotevalvontakeskukselta. Hallintokeskus on aikanaan puoltanut anniskeluoikeuksien myöntämistä. Tarvittaessa tämä puolto voidaan peruuttaa. Alkoholitarjoilusta kaupunginvaltuuston tilaisuuksissa päättää viime kädessä kaupunginjohtaja.

Hallintokeskus toteaa, että ohjelman nimessä käytetty käsite ”vastuullinen alkoholinkäyttö” saattaa luoda sen mielikuvan, että kokonaan alkoholin käytöstä pidättäytyminen olisi jollakin tavalla vastuutonta. Vaikka ohjelmaluonnoksessa onkin ansiokkaasti eritelty vastuullisen alkoholinkäytön käsitteen sisältöä, siinä todetaan myös, että kyseessä on monimerkityksinen ja ongelmallinen sanapari. Hallintokeskus katsoo, että vaikka vastuullisen alkoholinkäytön problematiikan käsittely ohjelmatekstissä on paikallaan, selvästi parempi ja viestinnällisesti perustellumpi nimi ohjelmalle olisi ”Alkoholinkäytön vähentämisen toimenpideohjelma,” joka reilusti ja avoimesti kertoo lukijalle ensisijaisen tavoitteen, jonka kaupunki ohjelmassa asettaa.

Talous- ja suunnittelukeskus (8.12.2010) toteaa, että että paikallisviranomaisena ja suurena kaupunkina Helsinki on oleellinen toimija alkoholipolitiikassa.

Työryhmän työssä todetaan mm., että alkoholinkäyttöön liittyvät haitat aiheuttavat paljon kustannuksia ja että Helsingille aiheutui vuonna 2008 päihdehuollosta 53,9 euron nettokustannukset asukasta kohden, koko maassa vastaava luku oli 28,6 euroa. Koska kaupunki kantaa merkittävän osan vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön kustannuksista lisääntyneinä terveyden- ja sosiaalihuollon sekä järjestyksen ylläpidon menoina, kaikki asukkaat hyötyvät alkoholihaittojen vähentämisestä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin korkeita päihdehuollon menoja tulee pyrkiä alentamaan mm. toimenpideohjelman keinoin.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että toimenpideohjelman toteutuessa mainostulot näiden mainosten osalta vähenevät ja vähenemä tulee korvata muulla mainonnalla.

Samalla talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsinkiä pyritään kehittämään vetovoimaisena tapahtumakaupunkina, kaupungin ruokakulttuuria pyritään kehittämään ja yrittäjiä pyritään kohtelemaan tasapuolisesti alueiden vuokrien hinnoittelupolitiikassa ja nämä pyrkimykset tulee huomioida ja yhteen sovittaa vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman jatkokäsittelyissä.

Henkilöstökeskus pitää (24.11.2010) kaupungin pyrkimystä edistää alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähentämistä erittäin tärkeänä ja toimenpideohjelmaa yleisiltä tavoitteiltaan kannatettavana.

Työsuojeluneuvottelukunnan 14.9.2010 hyväksymässä Helsingin kaupungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmassa vuosille 2010 - 2013 on henkilöstön omien voimavarojen osalta asetettu tavoitteeksi omasta terveydestään vastuuta kantava ja työkykyinen henkilöstö. Tähän pääsemiseksi on yhtenä keinona mainittu Helsingin kaupungin henkilöstön päihdeohjelman päivittäminen ja jalkauttaminen työpaikoilla. Sama asia on yksi työsuojeluneuvottelukunnan 3.11.2010 pidetyssä kokouksessa käsitellyn, edellä mainitun työhyvinvoinnin toimintaohjelman toteuttamissuunnitelman vuodelle 2011 asetetuista tärkeimmistä tavoitteista.

Alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuu työelämässä kustannuksia poissaolojen, alentuneen työtehon ja tapaturmien vuoksi. Myös runsas alkoholinkäyttö on merkittävä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen riski.

Työterveyshuolto tukee alkoholiriippuvuuden ehkäisyä ja hoitoa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kansallisten, näyttöön perustuvien Käypä hoito – suositusten mukaisesti muun muassa mini-interventioilla ja alkoholinkäyttöön puuttumisella työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien vastaanotoilla.

Kaupungin henkilöstön päihdeohjelman ja hoitoonohjausmenettelyn tarkoituksena on helpottaa alkoholikysymysten puheeksi ottamista, hoitoon ohjausta ja hoidon aloittamista. Henkilöstökeskus korostaa kaupungin henkilöstön alkoholin ongelmakäyttöön puuttumisessa varhaisen tuen merkitystä, josta on laadittu esimiesten roolia ja vastuuta koskevat ohjeet. Myös muissa esimies-alaiskeskusteluissa ja vastaavissa asiaan on tarvittaessa puututtava.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa tavoitteeksi esitettyä kaupungin keskushallinnon sekä kaupungin virastojen ja liikelaitosten edustustilaisuuksien, tapahtumien ja kaupungin tiloissa pidettävien tilaisuuksien pääsääntöistä alkoholittomuutta henkilöstökeskus pitää oikeana. Tapauskohtaisesti harkitun ja kohtuullisen alkoholitarjoilun voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan tilaisuuksien luonteesta riippuen osaksi tavanomaista ja kansainvälisesti hyväksyttyä vieraanvaraisuuskäytäntöä. Henkilöstökeskus korostaa myös sitä, että kaupungin tilaisuuksissa, joissa on alkoholitarjoilua, tulee olla aina myös riittävästi tarjolla alkoholittomia vaihtoehtoja. Henkilöstökeskuksen mielestä tarvitaan kaupunkitasoista alkoholitarjoilua koskevaa yleisluonteista ohjeistusta, joka jättää tilaa virastoissa ja liikelaitoksissa tehtävälle tapauskohtaiselle harkinnalle.

Sosiaalilautakunta toteaa (14.12.2010), että vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman (2010) tavoitteet ovat linjassa valtakunnallisen alkoholiohjelman (2008–2011) tavoitteiden kanssa.

Toimenpideohjelma on tarpeellinen, koska alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat viime vuosina lisääntyneet. Terveyden edistä-misen keskuksen tutkimuksen (2010) mukaan suomalaisista 77 % on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia. Suomalaisista 78 % vaatii tiukempaa suhtautumista alkoholin myyntiin ja anniskeluun päihtyneille. Arkisissa ympäristöissä kodin ulkopuolella 61 % kokee humalaisten näkymisen ja käyttäytymisen häiritseväksi. Eniten humalaiset haittaavat Suur-Helsingin alueella asuvia (69 %). Sen sijaan peräti 92 % hyväksyy sen, että terveydenhuollon vastaanottokäyntien yhteydessä kysytään ja neuvotaan alkoholinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma toteutuessaan lisää kaupunkilaisten yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset lasten ja nuorten suojaamiseksi alkoholinkäytön haitoilta ovat yleisesti kannatettavia. Vanhempien vastuun korostaminen ja varhainen puuttuminen lasten alkoholinkäyttöön suojaavat alkoholin haitallisilta vaikutuksilta. Viranomaisten ja kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien asenteisiin vaikuttamalla ja tehostamalla aikuisten mahdollisuuksia puuttua alaikäisen alkoholinkäyttöön voidaan vähentää lasten ja nuorten haitallista päihteidenkäyttöä.

Alkoholia mainostetaan usein lapsiin vetoavilla tavoilla kuten kilpailuilla, peleillä ja musiikilla. Mainontaa toteutetaan ympäristössä, jossa lapset liikkuvat päivittäin, mm. linja-autopysäkeillä ja katumainoksissa. Tällainen arkipäivän ympäristössä toteutuva mainonta on erityisen haitallista lapsille.

Kouluterveyskyselyn mukaan osa vanhemmista tarjoaa tai hankkii alkoholia alaikäiselle lapselleen. Vanhempien oma alkoholinkäyttö ja salliva asenne alaikäisten päihteidenkäyttöön ovat merkittävä riskitekijä lasten varhaisen alkoholinkäytön aloittamiseen. Koulujen vanhempainillat ja vanhemmille suunnatut tiedotuskampanjat ovat keinoja vaikuttaa vanhempien asenteisiin ja vastuuseen, joskin niiden avulla tavoitetaan vain osa vanhemmista.

Tutkimusten mukaan kasvuiässä olevan lapsen alkoholinkäyttö vaikuttaa haitallisesti lapsen älylliseen, tiedolliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Myös alkoholiriippuvuus on sitä todennäköisempää, mitä nuorempana lapsi aloittaa alkoholinkäytön. Viranomaisten velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille alaikäisen alkoholinkäytöstä tehostaa varhaista puuttumista lasten päihteidenkäyttöön. Lastensuojelusta lapsi ja hänen perheensä voidaan ohjata esimerkiksi päihdearviointiin nuorisoasemille tai tarvittaessa lasten- tai nuorisopsykiatriseen arviointiin. Vakavasti päihteillä ja psyykkisesti oireilevien lasten tutkimuksessa ja hoidossa tehdään yhteistyötä mm. HUSin nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan kanssa.

Etenkin nuorisoikäisten lasten kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet ja usein sijoituksen syynä on lapsen oma päihteidenkäyttö. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien lasten asiakasohjaus palveluihin ja hoitoonohjausprosessit ovat selkeitä ja ne on kuvattu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Selkeä hoitoonohjausprosessi tehostaa myös vakavammin päihteillä oireilevien lasten ohjausta tarvittaviin palveluihin. Vakavimmin päihteillä oireilevien lasten hoitokokonaisuuksia tulee edelleen arvioida ja kehittää yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

Myös muiden aikuisten vastuun korostaminen lasten suojelemiseksi alkoholinkäytöltä on kannatettavaa. Vaikuttamalla vähittäiskaupan työntekijöiden asenteisiin ja koulutusta lisäämällä voidaan vähentää alaikäisten mahdollisuuksia hankkia alkoholia. Päiväkotien ja koulujen piha-alueilla sekä leikkipuistoissa eri toimijoiden yhteistyönä tapahtuvaa nuorille tarkoitettua mielekästä iltatoimintaa on tarpeen lisätä. Mielekäs toiminta vähentää päihteiden pariin ajautuvien nuorten määrää.

Kuntalaisten tietämystä alkoholinkäytön terveysriskeistä, hallintakeinoista ja päihdehoitopalveluista on tarpeen lisätä. Kuntalaisten on tärkeää saada asianmukaista tietoa terveysriskeistä ja hoitokeinoista esimerkiksi kampanjoiden välityksellä. Varhainen puuttuminen eri-ikäisten alkoholin ongelmakäyttöön on tutkimusten mukaan vaikuttavaa ja hyväksyttävää. Suurten ikäluokkien vanhetessa on erityisen tärkeää huomioida kasvava hoidon tarve. Ikääntyneet eivät voi käyttää alkoholia esimerkiksi sairauksiensa ja lääkityksensä vuoksi kuten nuoremmat aikuiset. Ikääntyneille on tärkeää antaa räätälöityä tietoa alkoholinkäytön riskeistä sekä luoda heidän tarpeitaan vastaavia tuki- ja hoitopalveluja.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Tutkimusten mukaan alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen kustannukset ovat kuitenkin yhteiskunnalle suuremmat kuin siitä saatavat tulot. Toimenpideohjelman täytäntöönpano tarkoittaisi sitä, että viranomaiset noudattaisivat nykyisiä lakeja, suosituksia ja ohjeita aiempaa tarkemmin sekä tehostaisivat työkäytäntöjään. Uusia henkilöstöresursseja ei välttämättä tarvittaisi. Toimenpideohjelman toteutumisen myötä alkoholinkulutus ja siitä aiheutuvat haitat vähenisivät. Näin alkoholisidonnainen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö sekä kustannukset vähenisivät. Vastuullisen alkoholinkäytön ohjelman keskeisillä ehdotuksilla voidaan edistää kaiken ikäisten henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia.

Terveyslautakunta toteaa (14.12.2010) mm., että terveyskeskuksen keskeinen toimintastrategia on väestön terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Vastuullisen alkoholinkäytön toimintaohjelma tukee vastaanotolla päihteiden käytön puheeksi ottamista, hoitoon ohjausta ja hoidon käynnistämistä. Alkoholin riski- ja ongelmakäyttöön puututaan varhain. Terveyskeskus tukee alkoholiriippuvuuden ehkäisyä ja hoitoa kansallisten, näyttöön perustuvien Käypä hoito - suositusten mukaisesti muun muassa mini-interventioilla.

Terveyslautakunta pitää oikeana kaupungin keskushallinnon sekä kaupungin virastojen ja liikelaitosten tilaisuuksien pääsääntöistä alkoholittomuutta.

Erityisen arvokasta terveyslautakunnan mielestä on, että yhdeksi toimenpideohjelman päämääräksi on määritelty lasten ja nuorten suojeleminen alkoholilta. Lasten ja nuorten tulee voida elää ja kasvaa sellaisessa elinympäristössä, jossa alkoholin liikakäytöstä johtuvat haittatekijät ovat minimaaliset. Nuorten kohdalla on tärkeää alkoholin ongelmakäyttöön puuttumisessa varhaisen tuen merkitys. Ohjelma tuo selkeitä velvoitteita mm. terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja päivystysyksiköille.

Terveydenhuoltolakiesityksen perusteluosassa todetaan, että yksi keskeinen aihe terveysneuvonnassa ja terveystarkastuksissa on potilaan alkoholin käyttö. Perusteluissa korostetaan, että alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy ja että alkoholi voi aiheuttaa sairauksia lähes ihmisen koko elimistössä. Terveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ja hoitaa potilaita, joiden terveyden alkoholinkulutus saattaa vaarantaa. Tältä osin vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma on yhteneväinen myös terveydenhuoltolakiesityksen sisällön kanssa.

Alkoholin runsas käyttö heikentää yksilön terveyttä ja altistaa erilaisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille ja heikentää sosiaalista hyvinvointia. Alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuu merkittäviä kustannuksia lisääntyneen terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön, alentuneen työtehon ja tapaturmien vuoksi. Sen vuoksi yhteiskunnan, yksilön ja myös hänen sosiaalisen elinympäristönsä vuoksi on tärkeää että riski- ja ongelmakäyttöön puututaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Alkoholinkäytön vähentämisellä on aina positiivisia terveysvaikutuksia. Lapsia ja nuoria tulee suojella alkoholilta. Tätä kaikkea tuetaan mm. alkoholimainonnan lopettamisella ja alkoholilainsäädännön noudattamisen valvonnan tehostamisella.

Henkilöstötoimikunta (29.11.2010) ja työsuojeluneuvottelukunta (3.11.2010) kannattavat työryhmän ehdotuksia.

Lausunnonantajat ovat kiinnittäneet huomiota kaupungin omistamien mainospintojen käyttämiseen alkoholin mainontaan ja sen tuottamiin mainostuloihin, ravintolapalvelujen tuottamiseen sekä sponsorointituloihin. Myös alkoholitarjoilun liittämistä kansainvälisesti hyväksyttyihin vieraanvaraisuussääntöihin on korostettu monissa lausunnoissa.

Johtopäätökset Esittelijä toteaa, että toimenpideohjelman päämäärät ovat:

1 Alkoholinkulutus vähenee Helsingissä

2 Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta

3 Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain.

Esittelijä toteaa, että toimenpideohjelman täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että viranomaiset noudattavat nykyisiä lakeja, suosituksia ja ohjeita aiempaa tarkemmin sekä tehostavat työkäytäntöjään. Ohjelman keskeisillä ehdotuksilla voidaan edistää kaiken ikäisten henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia.

Esittelijä toteaa, että päihdehuollosta aiheutuvat 53,9 euron nettokustannukset (vuonna 2008) helsinkiläistä kohden ovat asukasluku huomioon ottaen yhteensä yli 30 milj. euroa. Merkittävä osa kustannuksista kohdistuu terveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Suomen korkeimpia päihdehuollon menoja on ryhdyttävä alentamaan toimenpideohjelman keinoin. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisellä on merkittävä strategiaohjelmassa todettu asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista edistävä vaikutus. Terveysvaikutukset näkyvät kaiken ikäisten asukkaiden hyvinvoinnissa.

Esittelijä toteaa, että vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa mainitut vastuutahot eivät yksin pysty huolehtimaan alkoholinkäytön ja sen haittojen vähentämispyrkimyksistä. Saadut lausunnot on tarpeen jakaa toimenpiteiden valmistelussa huomioon otettaviksi. Työ on pitkäjänteistä, sopimus- ja toimikaudet ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi alkoholimainonnasta saatavien tulojen vähenemä on mahdollista suunnitella korvattavaksi muulla tavoin. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman tavoitteet ja vastuut muotoutuvat eri viranomaisten toimivallan ja yhteistyömahdollisuuksien mukaisesti. Esimerkiksi poliisin toimenpiteet vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa ja kaupungin turvallisuusohjelmassa kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Toimenpideohjelman valmistumisen jälkeen kaupungin organisaatiossa on järjestelty mm. yleisten alueiden vuokraukseen ja lupien myöntämiseen liittyvää toimivaltaa siten, että tehtävät ovat siirtyneet kiinteistövirastosta rakennusvirastoon. Jatkotyössä tämä ja muut vastaavat toimivaltakysymykset tulee luonnollisesti ottaa huomioon.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman tavoitteena on alkoholinkäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta kuuluu luontevimmin sosiaalivirastolle ja sosiaalilautakunnalle, jotka kokoavat vuosittain Khlle raportin tehdyistä toimenpiteistä. Raportoinnista Kvstolle huolehditaan strategiaohjelman seurannan yhteydessä.

./. Esittelijä toteaa, että esityslistan liitteenä 3 on Etelä-Suomen alueella ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen ym. vetoomus vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttamiseksi.

ALUEVAIHTO SUOMEN VALTION/SENAATTI-KIINTEISTÖJEN KANSSA (ÖSTERSUNDOM, VIIKKI)

Khs 2011-913

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään liitteenä olevan sopimuksen mukaisen aluevaihdon Suomen valtion/Senaatti-kiinteistöjen kanssa sekä tekemään sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee osoittaa kiinteistölautakunnan käyttöön vaihdon toteuttamiseksi tarvittavan 5 300 000 euron suuruisen määrärahan vuoden 2011 talousarvion kohdalta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Vaihtokirja
	Liite 2	Helsingin luovuttamien kohteiden kartat
	Liite 3	Suomen valtion/Senaatti-kiinteistöjen luovuttamien kohteiden kartat
	Liite 4	Aluevaihto Suomen valtion/Senaattikiinteistöjen kanssa... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Kiinteistöjärjestelyn tausta

Ympäristöministeriölle 15.11.2010 (§ 1238) Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta antamassaan lausunnossa Khs kannatti kaupungin vuosien 2009–2012 strategiaohjelman mukaisesti kansallispuiston perustamista ja laajentamista. Samalla Khs ilmoitti kaupungilla olevan valmiudet keskustella myös Helsingin kaupungin omistamien, Sipoonkorven kansallispuistoon Vantaalla ja Sipoossa liittyvien kiinteistöjen vaihtamisesta valtion omistamiin kiinteistöihin Helsingissä.

Valtion kanssa on nyt neuvoteltu kiinteistöjen vaihdosta, jossa kaupunki luovuttaa valtiolle Sipoonkorven kansallispuistoalueen läheisyydessä Vantaalla ja Sipoossa omistamansa 17 rakentamatonta metsäkiinteistöä, joiden yhteisala on noin 423 hehtaaria, ja valtio kaupungille Viikistä kerrostalotontin ja alueen, jota ollaan kehittämässä asuinrakentamiseen.

Kaupungin luovutettavat kiinteistöt

Valtiolle luovutettavat kiinteistöt sijaitsevat Sipoonkorven hieman hajanaisen kansallispuiston eteläosan läheisyydessä, pääosin siihen rajoittuen. Niiden alueet ovat maastoltaan ja puustoltaan vaihtelevaa metsää.

Vantaalla sijaitsevat kiinteistöt on lainvoimaisessa yleiskaavassa 2007 osoitettu retkeily- ja virkistysalueeksi (VR). Sipoossa sijaitsevat kiinteistöt on kunnanvaltuuston hyväksymässä, mutta lainvoimaa vailla olevassa yleiskaavassa 2025 pääosin osoitettu osaksi laajaa yhtenäistä metsäaluetta/metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkitsevä (MLY).

Luovuttaessaan tilat Helsinki pidättää itsellään neljän Sipoossa sijaitsevan kiinteistön osuudet Simsalön saaren yhteisiin maa- ja vesialueisiin.

Metsäkiinteistöjen arvoksi on vaihdossa arvioitu yhteensä 4 miljoonaa euroa, vastaten noin 0,95 euroa/m². Hinta vastaa niiden metsätaloudellista arvoa sekä lievää, vähäisehköön haja-asutusrakentamiseen perustuvaa odotusarvoa. Hinta on reaalisesti Helsingin 1990-luvun puolivälissä noudattamaa ostohintatasoa.

Koska valtion luovutettavat kiinteistöt on arvioitu 1,3 miljoonaa euroa arvokkaammiksi, kaupunki maksaa vaihdossa lisäksi tämän suuruisen välirahan.

Valtion luovutettavat kiinteistöt

Viikinmäen asuntotontti

Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt luovuttaa kaupungille Viikinmäessä sijaitsevan rakentamattoman asuinkerrostalotontin 36110/12 (3 800
k-m²) ja kaupunki saa hyväkseen sen osalta suoritetun pysäköintilaitosmaksun perusosan, minkä lisäksi valtio luovuttaa kaupungille noin 3,2 hehtaarin kokoisen rakentamattoman määräalan Viikintien ja Hernepellontien tuntumasta. Luovutetun omaisuuden arvoksi on vaihdossa arvioitu yhteensä 5,3 miljoonaa euroa.

Kerrostalotontti 36110/12 sijaitsee Viikinmäessä osoitteessa Henrik Lättiläisen katu 12. Kalliotontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 3 800 k-m². Vaihdossa tontti on hinnoiteltu 2,6 miljoonaan euroon, josta rakennusoikeuden laskennallinen osuus on vajaat 1 795 000 euroa, vastaten noin 470 euroa/k-m².

Tontin kaavan mukaiset 38 autopaikkaa on sijoitettava rakennettuun alueelliseen pysäköintitaloon. Tontin luovutukseen liittyy siksi valtion omistajana suorittama autopaikkojen investointikustannusten omarahoitusosuus, minkä lisäksi kaupungin maksettavaksi jää myöhemmin suoritettava maksun indeksitarkistus. Suoritettu pysäköintilaitospaikkojen maksuosuus vastaa noin 21 000 euro/autopaikka, kun kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan tasolle 23 000 euroa/autopaikka. Yhteensä autopaikkojen kustannuksen määrä indeksitarkistuksineen muodostuu noin 0,9 miljoonaksi euroksi. Lisäksi kaupungin vastuulle jää viereisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen, jonka kustannusarvio on noin 0,2 miljoonaa euroa.

Määräala Viikintien ja Hernepellontien varrella

Toinen valtion luovutettavista vaihtokohteista, Viikintien ja Lahdenväylän välinen noin 3,2 hehtaarin kokoinen määräala kiinteistöstä Wiks 91‑434-1-27, on rakentamatonta kalliota ja Lahdenväylän vierustaa, joka osittain rajoittuu myös sähköasemaan.

Nykyisessä asemakaavassa alue on pääosin puistoa ja vähäisemmältä osin liikenne- ja voimajohtoaluetta. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on pääosin toimitilavaltaisena kehitettävää kerrostaloaluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistämässä Viikinrannan alueen asemakaavan kehittämistarkastelun ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alkuvuonna alueen kehittämistavoitteet. Kaupungille luovutettavaksi ehdotettavalle alueelle päätettiin tutkittavaksi mahdollisuuksia sijoittaa asuinkerrostaloja.

Kaupungille luovutettavaksi ehdotetun määräalan vaihtoarvo on 2 700 000 euroa, vastaten noin 85 euroa/m2. Hintaa on alueen rakentamiseen perustuvat odotusarvot huomioon ottaen pidettävä käypänä.

Vaihdon hyväksyminen

Senaatti-kiinteistöjen hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen. Kauppa edellyttää valtion osalta vielä valtioneuvoston hyväksymisen. Kaupungilla asia kuuluu Khn päätösvaltaan.

Esittelijän kanta Aluevaihto edesauttaa Sipoonkorven kansallispuiston laajentamista ja tukee näin kaupungin strategiaohjelmassaan asettamaa tavoitetta. Samalla kaupunki luopumalla itselleen tarpeettomista alueista naapurikunnissa tarjoaa samalla Helsingille mahdollisuuksia asuntotuotannon lisäämiseen Viikinmäen alueella.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Helsingille vaihdossa tulevilla alueilla edistetään MA-ohjelman asuntotuotantotavoitteiden toteutumista, kaavoitetun asuintontin osalta suoraan ja kaavakehittämisen kohteena olevan alueen osalta pidemmällä tähtäimellä.

Esittelijä puoltaa edellä mainituin perustein vaihdon suorittamista.



Kokousaika	16.5.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kaavamuutoskartta nro 12008
	Liite 2	Ote ajantasa-asemakaavasta
	Liite 3	Xxxxxxx perikunnan maanomistus
	Liite 4	Aluejärjestelykartat
	Liite 5	Esisopimus ja sopimus
	Liite 6	Rakennusten arviokirjat valokuvineen
	Liite 7	Kiinteistölautakunnan muistio 19.4.2011
	Liite 8	Esisopimus ja sopimus Xxxx-Xxxx Xxxxxx perikunnan kanssa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Vanhustyöyhdistys Sofia ry:n hakemus 1.3.2011
	Liite 2	Vanhustyöyhdistys Sofia ry:n lainan...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin liittyminen... - Päätöshistoria
	Liite 2	Yhteistoimintasopimusluonnos

LIITTEET	Liite 1	Helsingin vanhusneuvoston vetoomus 17.9.2010
	Liite 2	Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n kirje 22.10.2010
	Liite 3	Vanhusneuvoston vetoomus vanhusten... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12054 (Kuninkaantammen alue)
	Liite 2	Kuninkaantammen alueen rakennuskiellon ... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan muistio 5.4.2011
	Liite 2	Toimistopäällikön viran perustaminen... - päätöshistoria