LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNALLE ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2010

Khs 2011-617

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2010 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

3.1.1 Kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- strategiaohjelman tavoitteiden ja virastoille ja liikelaitoksille talousarviossa asetettujen tavoitteiden tulee olla nykyistä selkeämmin yhteydessä toisiinsa.

- strategiaohjelman tavoitteiden toteutumisen seurantaa tulee kehittää kattavammaksi ja luotettavammaksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksen johtopäätösten mukaan strategiaohjelmassa esitetty ylemmän tason tavoitteenasettelu (11 strategista tavoitetta) ja kriittisten menestystekijöiden määrittely on onnistunut hyvin. Kehitettävää on siinä, että virastoille ja liikelaitoksille talousarviossa asetettava tavoitteet vastaavat selkeämmin strategiaohjelman tavoitteisiin.

Kaupungin toimintaa ohjaavan mittariston kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat lauta- ja johtokunnat sekä virastojen ja liikelaitosten talousarviovalmistelijat. Kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee ohjata talousarviotavoitteiden valmistelua siten, että tavoitteet vastaavat paremmin strategiaohjelmaa. Virastojen ja liikelaitosten toiminnan suunnittelussa tulee johdon ja asiantuntijoiden vuosittaisessa valmistelussa muuttaa talousarviotavoitteita strategiaohjelman tavoitteiden mukaisiksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategiaohjelmaan sisältyvä yli 300 toimenpiteen kokonaisuus on laaja. Strategisen ohjattavuuden parantamiseksi on kaupungin strategiaohjelmassa jatkossa syytä pyrkiä pienempään toimenpiteiden joukkoon.

Kaupunginhallitus toteaa, että strategiaohjelman toimenpiteiden seuranta kaupunkitasolla tapahtuu valtuustolle toimitettavassa kaupungin tilinpäätöksessä, toiminnan ja talouden seurantaraporteissa, henkilöstöraportissa ja ympäristöraportissa. Lisäksi hallintokuntien toimintakertomuksissa raportoidaan lautakunta- ja johtokuntatasolle tarkemmin toimenpiteiden toteutumisesta.

3.1.2 Strategiaohjelman 2009–2012 ja elinkeinostrategian 2007 toteuttaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sekä strategiaohjelmassa että elinkeinostrategiassa tulee olla seurattavat, selkeät arviointikriteerit ja mittarit.

- tonttien tarjonnalle ja maankäytölle tulee laatia strateginen ohjelma ohjaamaan kaavoitusta.

- työelämävastaavuuden ennakointia on perusteltua tehdä myös korkeakoulujen kanssa

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että strategiaohjelmassa tulee olla seurattavat, selkeät arviointikriteerit ja mittarit. Elinkeinostrategian osalta Khs toteaa, että strategiaohjelman liitteen 1 mukaisesti kaudella 2009–2012 ei laadita uutta elinkeinostrategiaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin elinkeinostrategia (2007) on laadittu ennen kaupungin strategiaohjelmaa. Elinkeinostrategian toteutuksesta on laadittu kaksi seurantaraporttia, mutta itse strategiaa tai sen sisältöä ei ole tällä välin päivitetty. Näin ollen strategiaohjelman arviointikriteereitä tai mittareita ei ole kirjattu elinkeinostrategiaan.

Lisäksi Khs toteaa, että kaupunginjohtaja on asettanut johtajistokäsittelyssä 28.9.2010 työryhmän elinkeinopalvelussa tehtävän elinkeinostrategian ajantasaistustyön tueksi. Elinkeinostrategian ajantasaistustyö saatetaan päätökseen kevään 2011 aikana. Työn tuloksena määritellään elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnat. Niiden toteuttamisesta laaditaan erillinen toteutussuunnitelma, jossa määritellään toteutuksen seurantaa varten selkeät arviointikriteerit ja mittarit.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla on aloitettu keväällä 2011 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman, MA-ohjelman 2008 - 2017 tarkistustyö. MA-ohjelmatyön aikana ohjelmoidaan tulevaisuuden asuntotuotantomahdollisuudet ja analysoidaan mahdollisuuksien ja tavoitteiden väliin mahdollisesti jäävää eroa. Asunto-ohjelmointia ja asuntotuotannon seurantaa tehdään kehittämisosastolla perustyönä. Asunto-ohjelmoinnin perustietoja käytetään sekä MA-ohjelman laatimisessa ja seurannassa että väestöennusteeseen kuuluvan rakentamisennusteen laatimisessa. Kehittämisosastolla tehtävää MA-ohjelmatyötä tukee poikkihallinnollinen MA-ohjelmasihteeristö, joka kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Sihteeristöön kuuluvat keskeisten virastojen edustajat.

Kehittämisosaston aluerakentamisprojektit koordinoivat alueprojektien toteuttamista ja huolehtivat omalta osaltaan kaupungin strategian ja MA-ohjelman toteutumisesta alueillaan.

Kaupunginhallitus toteaa työelämävastaavuuden ennakoinnista, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kaupunki on koulutuksen tuottaja ja ammattikorkeakoulu Metropolia Oy:ssa osaomistaja. Osana käynnistyvää kahdenkeskistä yhteistyötä selvitetään mahdollisuudet laajentaa työvoimatarpeen ennakointi myös ammattikorkeakoulu Metropolia Oy:n parissa tehtäväksi. Muiden korkeakoulujen kanssa asiassa tehdään yhteistyötä kaupungin ja korkeakoulujen välisissä yhteistyöelimissä.

3.1.3 Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen

3.1.4 Tavoitteiden tarkastelu strategisten aihealueiden ja tavoitteiden mukaan

3.1.5 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Kohtiin ei sisälly tarkastuslautakunnan toteamuksia tai suosituksia.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksen kohdat 3.1.3.–3.1.5 antavat selkeän kokonaiskuvan strategiaohjelman toteutuksen etenemisestä sekä aihealueiden ja tavoitteiden mukaan että toimialoittain.

Luvussa 3.1.5 todetaan, että ”Jotkut virastot asettavat palveluunsa liittyviä suorite- tai määräaikatavoitteita, joiden täyttäminen voi olla jopa kohtuullisen vaivatonta ja rutiininomaista. Jotkut virastot asettavat itselleen haasteita esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla.”

Kaupunginhallitus toteaa, että lauta- ja johtokuntien tulee kiinnittää huomiota, että talousarvioon ehdotettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat riittävän haasteellisia.

3.1.6 Sitovia toiminnallisia tavoitteita koskevien seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin virastojen ja laitosten sitovien tavoitteiden tulee kattaa strategiset tavoitteet nykyistä laajemmin.

- rakennusviraston tulee tehostaa pysäköinninvalvontaa muun muassa lisäämällä valvojien määrää.

- kulttuurikeskuksella tulee olla kaikki organisaatiotasot kattava tuottavuuden mittaamistapa talousarvion 2010–2012 laatimisohjeiden mukaisesti (Khs 6.4.2009).

- henkilöstökeskuksen ja liikuntaviraston tulee noudattaa sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentoinnista annettua ohjetta.

- kaupungin tulee seurata, miten asuntotuotantotoimisto pystyy toteuttamaan MA-ohjelman edellyttämiä tuotantotavoitteita tulevaisuudessa

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti on perusteltua, että kaupungin virastojen ja laitosten sitovien tavoitteiden tulee kattaa strategiset tavoitteet nykyistä laajemmin, on perusteltua. Nykyinenkin tavoitekokonaisuus joka vuosittain on ollut noin 100 kappaleen luokkaa, on kuitenkin laaja ja siten kokonaisuutena haastava kokonaisuus hahmotettavaksi ja seurattavaksi. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että sitovat tavoitteet kattavat kaupungin strategiset tavoitteet paremmin. Samalla lauta- ja johtokuntien tulee kuitenkin huolehtia, että tavoitteiden määrä ei kasva.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamus pysäköinninvalvojien määrän lisäämisestä on luonteeltaan tulevaa toiminnan ja talouden suunnittelua ohjaava. Kaupunginhallitus toteaa, että toimintojen laajuus arvioidaan toiminnan ja talouden suunnittelussa mm. osana palvelutarpeiden, rahoitusmahdollisuuksien ja toimintaympäristön muutosten kokonaisuutta. Arviointikertomuksessa esitetty toiminnan kustannustehokkuus ei itsessään ole peruste palvelutoiminnan laajentamiselle.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen, että kulttuurikeskuksella tulee olla kaikki organisaatiotasot kattava tuottavuuden mittaamistapa. Mittaamistapa tulee valmistella vuoden 2011 aikana.

Kaupunginhallitus toteaa, että henkilöstökeskuksessa ja liikuntavirastossa tulee kehittää tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti sitovien toiminnallisten tavoitteiden kuvausta ja dokumentointia.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omalle asuntotuotannolle asetetaan tavoitteet maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa. MA-ohjelman seuranta käsitellään vuosittain kaupunginvaltuustossa. Seurantaraportissa on kuvattu asuntotuotantotoimiston vuosituotanto viime vuosien ajalta. Vuosina 2005 – 2009 kaupungin oman tuotannon ja koko asuntotuotannon osalta on jääty liki puoleen asetetusta tuotantotavoitteesta. Vuonna 2010 aloitettiin kuitenkin merkittävästi aiempaa enemmän asuntorakentamiskohteita. Asuntotuotantotoimiston tuotantotavoitteet sisältyvät talousarvioon ja niitä seurataan talouden ja toiminnan seurantaraporttien kautta.

Tontinluovutusten yhteydessä ja poikkihallinnollisen yhteistyön turvin on pyritty vuosittain huolehtimaan asuntotuotantotoimiston tonttien riittävyydestä. Asuntotuotanto on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen ja siten asuntomarkkinatilanteeseen.

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2010

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin talous on rakenteellisten uudistusten edessä, kun tuloutusmahdollisuudet Helsingin Energialta vähenevät ja mikäli myös kuntien veropohjaa tullaan kaventamaan.

- kaupungin tulee ottaa käyttöön Helsinki-Vantaa selvityksen tuottama informaatio siten, että kaikilla hallinnon aloilla etsitään tehokkaampia tapoja organisoida ja järjestää palvelut esimerkiksi hierarkioita madaltamalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunki on varautunut tulopohjan kaventumiseen ja tehnyt toimenpiteitä velkaantumisen vähentämiseksi. Kaupunki pyrkii alentamaan toimintamenojensa kasvuprosenttia seuraavina vuosina. Talousarvion 2011 toimintamenojen kasvuprosentti verrattuna talousarvioon 2010 on 4,6 %. Vuoden 2012 toimintamenojen kasvuprosentiksi on asetettu raamissa 3,4 % ja 1,0 % taloussuunnitelmavuosille 2013–2014. Nämä kasvuprosentit ovat alle viime vuosien keskimääräisen 5 %:n kasvun. Kaupunki investoi maltillisesti, vaikka uudet aluerakentamiskohteet vaativat merkittävää panostusta.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa olemassa oleviin tuloihin. Tavoitteena on, että palvelutuotannon menot asiakasta kohden nousevat korkeintaan kustannustason nousua vastaavasti, asiakas- ja palvelukohtaisia yksikköhintoja pienennetään ja tilakustannusten osuutta palvelujen kustannuksista pienennetään. Toimenpiteinä toimintamenojen sopeuttamisessa tuloihin ovat muun muassa organisaation rakenteelliset uudistukset, henkilöstömäärän sopeuttaminen, toimintojen tarkastelu yli hallintorajojen, toimitilaverkon tehostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen.

Talousarviossa 2011 kaupunginvaltuusto päätti käynnistää tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman, joka koostuu eri hallintokuntien toiminnan tehostamiseen ja työhyvinvointiin tähtäävistä hankkeista. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Sosiaali- ja terveystoimesta tehdään 1.5.2011 mennessä kokonaisselvitys, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta.

Talousarvion noudattamisohjeissa 2011 hallintokuntia on kehotettu kiinnittämään erityistä huomiota määrärahojen riittävyyteen. Mahdollisuuksia ylityksiin ei ole.

Kaupunginhallitus toteaa Helsinki-Vantaa selvityksen tuottamasta informaatiosta, että kaupunginhallitus päätti 7.2.2011 kehottaa lauta- ja johtokuntia 31.5.2011 mennessä tekemään toimenpide-esityksensä ja antamaan lausuntonsa Helsinki-Vantaa-selvityksestä oman toiminnan ja kaupungin toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta kokoamaan lauta- ja johtokuntien toimenpide-esitysten ja lausuntojen pohjalta raportin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2011 loppuun mennessä.

3.2.2 Harmaan talouden uhat, haitat ja torjunta Helsingissä

Arviointikertomuksen sivuilla 22–23 todetaan:

”Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.6.2010 käsitellessään vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksymistä valtuutettu Outi Ojalan esittämän toivomusponnen, jonka mukaan valtuusto edellyttää tarkastuslautakuntaa tarkastustoiminnassaan selvittämään harmaan talouden aiheuttamia haittoja ja uhkia Helsingin kaupunkikonsernille.

Tarkastuslautakunta valmisteli asian työsuunnitelmaansa muuttaen erillisenä arviointina ja päätti 8.12.2010 lähettää erillisraportin kaupunginhallitukselle lausunnolle. Lautakunnan päätökseen kirjattiin, että lausunto tulee toimittaa edelleen kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi yhdessä erillisraportin kanssa tammikuussa 2011 pidettävässä valtuuston kokouksessa.

Tarkastuslautakunnan erillisraporttia ei ollut arviointikertomuksen hyväksymiseen mennessä viety valtuuston käsiteltäväksi. Erillisraportin vieminen valtuustoon on kaupunginjohtajan 16.2.2011 tarkastuslautakunnalle antaman vastauksen mukaan estetty hänen toimestaan.”

Kaupunginhallitus totea, että kuntalain 53 §:n 1 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, lukuun ottamatta mm. niitä asioita, jotka tarkastuslautakunta valmistelee lain 71 §:n nojalla. Tarkastuslautakunnan tehtävä perustuu siten poikkeussäännökseen, jota on yleisten laintulkintaa koskevien periaatteiden mukaan tulkittava suppeasti.

Kuntalain 71 §:n 2 momentin mukaan tarkastuslautakunnan valmisteluun kuuluvat valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, kuten tilinpäätöksen hyväksyminen, sekä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi.

Kuntalaissa on pyritty erottamaan toisistaan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä poliittinen tarkoituksenmukaisuusarviointi, joka on tarkastuslautakunnan lakisääteinen tehtävä, varsinainen ammattitilintarkastus, sekä sisäinen tarkastus.

Sääntötoimikunnan kannanoton mukaan, joka perustuu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden selvitykseen, tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen jälkikäteisarviointi. Kaupunginhallituksen tehtävänä on noudattaa valtuuston määrittelemää toimintalinjaa eikä tarkastuslautakunnan tehtävänä ole puuttua kaupungin asioiden hoitamisen yksittäisiin osiin, vaan pitäytyä kokonaisuuden arvioinnissa. Osallistumalla päivän kunnallispolitiikkaan tarkastuslautakunta menettää mahdollisuutensa esittää arvovaltaisesti arvionsa siitä, miten kunnan hallintoa on tarkastusvuoden aikana hoidettu.

Sääntötoimikunnan kannanotossa todetaan lisäksi, että mikäli tarkastuslautakunnan arviointitehtävää laajennettaisiin muuhunkin kuin vuosittaiseen arviointikertomuksen laatimiseen, niin se olisi siten vastoin edellä mainittua suppean tulkinnan vaatimusta. Arvioinnin esittäminen tilinpäätösasian yhteydessä on perusteltua siksi, että valtuustolla on vasta tuolloin riittävät ja tarpeelliset tiedot lautakunnan esityksistä päättämiseen. Arviointi liittyy siten hallinnon ja talouden tarkastusta koskevaan kokonaisuuteen. Tarvittaessa tarkastuslautakunta voi saattaa valtuuston tietoon erillisen selvityksen kaupunginhallituksen valmistelun kautta.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan harmaan talouden raportti jaettiin kaupunginvaltuuston käyttöön ensimmäisen mahdollisen kaupunginvaltuuston kokouksen aineiston yhteydessä tammikuussa 2011 osana valtuustoseminaarin 3.-4.2.2011 aineistoa.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että talous- ja suunnittelukeskus valmistelee parhaillaan kattavaa kokonaisselvitystä harmaan talouden ilmiöistä, vaikutuksista ja torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa. Kokonaisselvitys tuodaan kevätkaudella 2011 valtuuston käsiteltäväksi. Siinä yhteydessä valtuustolla on mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun asiasta ja harmaan talouden torjuntaa koskeviin kannanottoihin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee määritellä harmaan talouden torjunnan koordinointivastuu kaupungin sisällä.

- harmaan talouden torjuntaohjetta tulee tiukentaa siten, että todistukset verojen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta sekä eläkevakuutuksen ottamisesta vaaditaan sopimuskumppaneilta sopimuskauden aikana useammin kuin 12 kuukauden välein.

- hallintokuntien tulee hankintoja kilpailuttaessaan käyttää tarjousten vertailuperusteina aiempaa enemmän myös muita kriteereitä kuin hintaa.

- hankintaosaamista ja tietoa harmaan talouden ongelmasta sekä sen torjunnasta tulee edelleen vahvistaa keskittämällä hankintoja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Koulutusyhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulee jatkaa.

- Helsingin tulee yhdessä suurten kaupunkien kanssa vaikuttaa siihen, että harmaata taloutta ylläpitävää verotustietojen salassapitosäännöstöä muutetaan siten, että kunnat saavat verottajalta tarvittavat yrityskohtaiset tiedot ja että sosiaalivirasto saa sähköisen yhteyden verotustietojen suorakyselyyn asiakkaiden ajantasaisista pääoma- ja varallisuustiedoista toimeentulotuen myöntämistä varten

Kaupunginhallitus toteaa, että konsernitasoinen koordinointivastuu on jo tällä hetkellä talous- ja suunnittelukeskuksella. Se seuraa harmaan talouden ilmiöitä ja kehittymistä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa sekä raportoi niistä konsernijohdolle ja kaupunkikonsernin hankintayksiköille huomioon otettavaksi harmaan talouden torjunnassa esim. hankintojen yhteydessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen nykyisessä johtosäännössä virastolle ei ole muodollisesti määritelty harmaan talouden torjunnan koordinointitehtävää. Kaupunginhallitus tulee kehottamaan talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tätä koskevan johtosäännön muutosesityksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi siinä yhteydessä kun viraston johtosääntöä on tarpeellista muistakin syistä muuttaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että harmaan talouden torjuntaohjeen tiukentamista voidaan pitää perusteltuna ns. riski-aloilla (esim. rakennusala). Muilla aloilla tilaajavastuulain mukainen aika (12 kuukautta) on riittävä, mm. ylimääräisten hallinnollisten kustannusten välttämisen takia.

Kaupunginhallitus toteaa kokonaistaloudellisuuden lisäämisen käytöstä tarjousten vertailuperusteena, että hankintalain mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava tarjouksen valintaperuste. Jos valintaperustetta ei mainita, on tarjouksista valittava hinnaltaan halvin.

Tarjousten vertailuperusteina on perusteltua käyttää muita kriteerejä kuin hintaa, jotta hankintayksikkö saisi maksamalleen hinnalle parhaan mahdollisen vastineen. Hinnaltaan halvin tavara tai palvelu on harvoin kokonaistaloudellisesti edullisin. Pääosa hankinnoista tehdään myös kokonaistaloudellisuuden perusteella. Esimerkiksi Helsingin kaupungin hankintakeskuksen vuonna 2010 laadituissa tarjouspyynnöissä kokonaistaloudellista edullisuutta on käytetty vertailuperusteena n. 60 % hankinnoissa. Palveluhankinnoissa kokonaistaloudellista edullisuutta on käytetty vertailuperusteena n. 90 % tapauksissa.

Tarjousten valinnassa käytettävillä perusteilla tulisi pääsääntöisesti olla taloudellista merkitystä hankintayksikölle. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Tarjouksen vertailuperusteina ei tulisi käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät tarjoajien kelpoisuuteen (esim. referenssit).

Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen sekä oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjousvertailun läpinäkyvyyden kannalta on perusteltua yrittää käyttää objektiivisesti mitattavissa olevia kriteerejä, jolloin tarjousvertailun suorittaminen on myös helpompaa. Liian yleiset ja epätäsmälliset vertailuperusteet, esimerkiksi ”tarjoajan yhteistyökyky ja asiakaslähtöisyys”, ovat vaikeasti vertailtavissa ja antavat hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä niin tarkasti, että tarjoajat voivat niiden perusteella tietää tarjousta laatiessaan, mitkä seikat vaikuttavat kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Monissa hankinnoissa, esimerkiksi tavanomaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, joissa laadun ei voida katsoa vaihtelevan merkittävästi, on mahdollista määritellä vaadittava laatutaso niin tarkasti tarjouspyynnössä, että hinnalle voidaan antaa ratkaiseva merkitys. Hankintalaissa mainitut vertailuperusteet, esimerkiksi ”toiminnalliset ominaisuudet”, ”myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki”, ”huoltopalvelut” ja ”toimitus- tai toteutusaika”, voidaan usein määritellä tarpeeksi selvästi ja yksityiskohtaisesti, jolloin näitä ominaisuuksista ei tarvitse pisteyttää ja ne tarjoukset, jotka eivät täytä tarjouspyynnön minimivaatimuksia, hylätään automaattisesti. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä yksityiskohtaisemmin tuote tai palvelu on määritelty tarjouspyynnössä, sitä vähemmän on tarvetta käyttää muita vertailuperusteita kuin hintaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että jos kilpailutus ratkaistaan halvimman hinnan perusteella, pimeää työvoimaa käyttävät yritykset voivat painaa hinnan niin alas, etteivät laillisesti toimivat yritykset pärjää kilpailussa. Näin voi olla, mutta hankintalaki mahdollistaa hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisen. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Selvityspyyntö voi koskea erityisesti tavaroiden valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankinnan toteuttamista koskevia ehtoja, ehdotetun ratkaisun omintakeisuutta, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattamista tai tarjoajan saamaa valtiontukea sekä mahdollisia saatuja avustuksia.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että hankintaosaamista sekä ymmärrystä harmaan talouden ongelmasta ja sen torjunnasta tulee edelleen vahvistaa keskittämällä hankintoja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Koulutusyhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tulee jatkaa.

Kaupunginhallitus pitää tarkastuslautakunnan suositusta perusteltuna ja ilmoittaa, että se tullaan ottamaan tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon hankintastrategian toimeenpanon yhteydessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunki on neuvotellut verohallinnon kanssa verotustietojen salassapitosäännösten soveltamisesta niin, että kaupunki voisi veronsaajana saada sille tavaroita ja palveluja tuottavien niiden yritysten nimet, jotka ovat jääneet verohallinnon omassa tarkkailussa verottajan seulaan. Verohallinto on kuitenkin ilmoittanut, ettei yrityskohtaisten tietojen luovuttaminen ole mahdollista voimassa olevan verolainsäädännön puitteissa.

Helsingin kaupunki on myös eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa tuonut esille kyseisen lainsäädäntöongelman ja pikaisen lainsäädännön muutostarpeen.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän 14.4.2011 hyväksymiin pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy harmaan talouden torjuntaa koskeva seuraava kirjaus:

Harmaata taloutta torjutaan yhdessä valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Verolainsäädännön asianomaisia säännöksiä tulee muuttaa pikaisesti niin, että yrityskohtaisten verotustietojen luovuttaminen olisi mahdollista viranomaisina ja veronsaajina toimiville kunnille.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että Khn 28.3.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamiin sisältyy Khn kannanotto, jonka mukaan hallintokuntien tulee toiminnassaan aktiivisesti torjua harmaata taloutta. Khs tulee antamaan tarkemmat ohjeet ja tiivistämään yhteistyötä harmaan talouden torjunnasta vastaavien valtion toimijoiden kanssa.

3.2.3 Kaupungin arvojen ja eettisten periaatteiden toteuttaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin tulee täydentää selvitystä eettisten periaatteiden toteutumisesta henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyllä hyödyntäen samalla asiakaspalautteita.

- kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä tulee aktiivisemmin toteuttaa eettisiä periaatteita ja myös valvoa niiden noudattamista.

- hallintokuntien ja kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen tulee eettisten periaatteiden toteuttamisessa kiinnittää erityistä huomiota harmaan talouden torjuntaan sekä vaarallisten työyhdistelmien havaitsemiseen

Kaupunginhallitus toteaa, että etenemistä eettisten periaatteiden toteutumisessa tulee arvioida osana kaupungin johtamisen ja henkilöstön kehittämisen kokonaisuutta.

Kaupunginhallitus toteaa, että konsernijohdon keskeisenä työkaluna tytäryhteisöjen ohjaamisessa on kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksymät johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupunkikonsernissa. Periaatteisiin sisältyy ohjeistusta harmaan talouden torjunnasta julkisissa hankinnoissa ja mm. lahjonnan vastaiset periaatteet. Johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet on tarkoitus tarkistaa syksyllä 2011, missä yhteydessä myös nyt esillä olevat asiat tulevat tarkasteluun. Tytäryhteisöjen johdolle tullaan järjestämään eettiseen johtamiseen painottuvaa koulutusta.

Harmaantalouden torjunnan konsernitasoinen koordinointivastuu on talous- ja suunnittelukeskuksella, joka raportoi niistä konsernijohdolle ja kaupunkikonsernin hankintayksiköille huomioon otettavaksi harmaan talouden torjunnassa.

Kaupungin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeet uudistetaan vuoden 2011 aikana ja ne ohjaavat myös tytäryhteisöjä. Ohjeiden lisäksi talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta laaditaan menetelmiä ja työkaluja riskienarviointien tekemiseen. Vaarallisten työyhdistelmien havaitsemiseen tullaan kiinnittämään huomiota tytäryhteisöjen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistyössä.

3.2.4 Asumisen ja maankäytön yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin ja pääkaupunkiseudun yhteinen etu edellyttää, että seudulle luodaan yhteinen uusi maankäytön kehityskuva.

- Helsingin tulee olla aktiivinen segregaatio -ongelman yhtenäisessä tunnistamisessa ja torjunnassa MAL -ohjelmassa.

- Helsingin tulee yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa valvoa etuaan valtioon nähden siten, että kärkihankkeiden rahoituspäätöksiä ei tehdä irrallaan aiesopimuksesta.

- pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee yhdessä edellyttää, että myös kehyskunnat toteuttavat MAL-ohjelman yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa

Kaupunginhallitus toteaa, että MAL-neuvottelukunta esitti vuoden 2010 lopulla Helsingin seudun yhteistyökokoukselle (HSYK) yhteisen kehityskuvan laatimista koko Helsingin seudun 14 kunnan muodostamalle alueelle (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen). Kehityskuvatyö käynnistyy konsulttityönä kesällä 2011 ja se työstetään valmiiksi MAL-neuvottelukunnan ohjauksessa siten, että se olisi valmis käsiteltäväksi HSYK:ssa marraskuussa 2011.

Kehityskuvan aineistona on aiemmin järjestetyn kansainvälisen Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailun tulokset sekä niiden pohjalta työstetyt Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset. Aihepiiriin liittyvät myös seudun kuntien ja valtion metropolipolitiikan edistämiseen liittyvät ohjelmat ja aiesopimukset sekä yhdyskuntarakenteelliset tarkastelut. Lisäksi lähtökohta-aineistona on äskettäin valmistuneita tai parhaillaan vireillä olevia seututason suunnitelmia taustaselvityksineen. Näitä ovat mm. maakuntakaavan tarkistus, liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011 sekä seudun pienempien osa-alueiden kehityskuva- ja kehityskäytävähankkeet.

Kaupunginhallitus toteaa segregaation osalta, että Helsingin seudun 14 kunnan alueelle solmittiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vuoden 2008 alussa. Sopimuksessa on määritelty mm. seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteet. Aiesopimusta on seurattu vuosittain yhteistyössä mm. ympäristöministeriön kanssa. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) hyväksyttiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL:n) hallituksessa 29.3.2011. HSL on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma. Suunnitelma sisältää kaikki liikkumismuodot. Suunnittelualue kattaa Helsingin seudun 14 kuntaa. HLJ 2011 -suunnitelma on valmisteltu Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. HSL:n hallitus on lähettänyt liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kuntaryhmälle (Helsingin seudun 10 kuntaa) ja esittää sille liikennejärjestelmäpäätöksen hyväksymistä. Liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen tarkoituksena on solmia aiesopimus valtion, Helsingin seudun 14 kunnan ja HSL:n kesken.

Kaupunginhallitus toteaa, että vuonna 2010 aloitetun asuntorakentamisen määrä nousi kaikissa seudun kunnissa valtion elvytystoimenpiteiden ansiosta. Tuotantomäärä 11 522 asuntoa jää hieman alle asetetun tavoitteen (13 000 asuntoa/vuosi). Asuntorakentamista kasvatti valtion lyhyellä korkotuella toteutettavien vuokra-asuntojen rakentaminen. Tuotantotuki päättyi vuoden 2011 alussa. Valtion tukeman nk. ara-vuokra-asuntotuotannon määrä nousi yli asetetun 20 %:n tavoitteen.

3.2.5 Kaupungin kansainvälinen toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee valmistella valtuuston päätettäväksi kansainvälisen toiminnan vaikuttavuutta osoittavat ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit ja niiden tulee olla mahdollisimman ajantasaisesti saatavilla.

- toimintakertomusohjeissa tulee täsmentää hallintokuntien kansainvälisen toiminnan raportointivelvollisuutta ja kehittää raportointia niin, että kansainvälisen toiminnan käytänteet, kokemukset ja kontaktit tulevat myös muiden hallintokuntien saataville

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokeskuksen kansainvälinen toiminnan osasto on yhteistyössä tietokeskuksen kanssa kartoittanut kansainvälisen toiminnan mittareita. Mittareita on käsitelty kansainvälisen toiminnan ohjausryhmässä ja niitä otetaan käyttöön asteittain vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan mittareita on tarkoituksenmukaista käyttää talousarviossa osana hallintokeskuksen kansainvälisen toiminnan seurantaa ja keskeisimmät mittareista on tarkoituksenmukaista sisällyttää strategiaohjelman seuranta-aineistoon valtuustokauden päättyessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien kansainvälisen toiminnan raportointivelvollisuutta tulee täsmentää tilinpäätösohjeissa syksyllä 2011 talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen ja taloushallintopalvelu -liikelaitoksen yhteistyönä.

3.2.6 Kaupungin suhteet Euroopan Unioniin

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallintokuntien tulee arvioida EU -hankkeittensa tuloksia ja vaikuttavuutta jo suunnitteluvaiheessa. Arvioiden tulee olla myös muiden hallintokuntien käytettävissä.

- hakuperusteluissa tulee ilmoittaa, mitä strategianohjelman tai kansainvälisen toiminnan strategian kohtaa hanke edistää tai mihin se liittyy.

- EU-hankkeiden menojen ja tulojen tulee olla selvillä koko kaupungin tasolla, ei vain keskushallinnon talousarviomäärärahan osalta. Lisäksi on perusteltua edelleen laatia tilastokatsaus meneillään olevista EU-hankkeista

- ohjausryhmään tulee nimetä EU-edunvalvonnan ja hankevalmistelun koordinoinnista vastaava jäsen.

- EU-projektiopas tulee päivittää

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokunnilta edellytetään jo hankehakemuksissaan arvioimaan hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arviot ovat muiden hallintokuntien saatavissa mm. päätösluettelon liitetiedostona.

Khn 29.11.2010 hyväksymissä talousarvion noudattamisohjeissa vuodelle 2011 edellytetään hallintokuntia toimimaan siten, että hankehakemuksissa ilmoitetaan mitä strategianohjelman kohtaa hanke edistää tai mihin se liittyy.

Kaupunginhallitus toteaa, että uuden laskentajärjestelmän Lasken suunnittelussa huomioitu EU-hankkeiden kokonaisraportoinnin tarpeet ja raportointimahdollisuus tältä osin paranee huomattavasti uuden järjestelmän myötä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansainvälisen toiminnan ohjausryhmä on luonteeltaan virastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen tulee huolehtia, että ryhmässä on edustettuna riittävä asiantuntemus EU-edunvalvontaa ja EU-hankevalmistelua tekeviltä osastoilta.

Kaupunginhallitus toteaa, että EU-projektioppaan päivittäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa, kun Laske -järjestelmä on käyttöönotettu ja oppaan päivittämisessä voidaan huomioida järjestelmän vaatimat muutokset.

3.2.7 Kaupunkikonsernin ympäristöjohtaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin kaupunkikonsernille tulee asettaa ympäristötavoitteita ja niiden toteutumista tulee seurata.

- myös konserniyhtiöt tulee ottaa huomioon Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelmassa edellytetään, että kaupungin ympäristöpolitiikka päivitetään ja tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kaupunginjohtaja asetti helmikuussa 2010 työryhmän valmistelemaan kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin johtama työryhmä jätti maaliskuussa 2011 kaupunginjohtajalle esityksensä kaupungin uudesta ympäristöpolitiikasta. Työryhmän ehdotus sisältää kaupungin ympäristötavoitteet keskipitkällä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä noin vuoteen 2050. Tavoitteet koskevat koko kaupunkikonsernia ja niihin sisältyy esitys, jonka mukaan virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita.

Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteita tullaan seuraamaan osana kaupungin vuosittaista ympäristöraporttia, jota koordinoi kaupunginjohtajan asettama ympäristöraportoinnin asiantuntijatyöryhmä.

Kaupungin ympäristöraportissa on jo kahtena viime vuonna kuvattu lyhyesti myös tytäryhteisöjen ympäristöjohtamista. Vuoden 2010 ympäristöraporttia varten ympäristökeskus on yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laajentanut tytäryhteisöjen ympäristöraportointia kattamaan niiden toiminnan kannalta merkittävät ympäristövaikutukset.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että esimerkkinä konkreettisista ympäristötavoitteista ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät energiansäästötavoitteet, joiden toteuttamiseksi on tehty aktiivisesti työtä kaupungin kiinteistöyhtiöissä.

3.2.8 Kaupungin jäsenmaksut

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee selvittää, ajaako Suomen Kuntaliitto riittävästi Helsingin etua ja mitkä ovat jäsenyydestä saadut hyödyt verrattuna Kuntaliiton korkeaan vuosittaiseen 1,6 miljoonan euron jäsenmaksuun. Ellei kokonaishyötyä pidetä riittävänä, tulee harkita mahdollisuutta erota Kuntaliitosta.

- järjestöihin liittyminen tulee kaikissa tapauksissa saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi. Siten hyväksytyt jäsenyydet tulevat otetuksi huomioon myös talousarviossa.

- jäsenmaksut tulee kirjata kirjanpitoon myös hallinnon läpinäkyvyyden varmistamiseksi kaupungin kirjausohjeiden mukaisesti.

- talousarviossa esitettyjen jäsenmaksujen toteuman seuranta tulee vastuuttaa esimerkiksi talous- ja suunnittelukeskukselle

Kaupunginhallitus toteaa, että Suomen Kuntaliitto on vakiintunut Suomen kuntien ja koko kunta-alan yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä niiden itsehallinnon vahvistaja. Suomen Kuntaliitto on mm. mainittu erikseen kuntalaissa peruspalveluohjelmamenettelyä koskevassa kohdassa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin kunta ja tästäkin näkökulmasta katsottuna keskeinen toimija suomalaisessa paikallishallinnossa. On näiden kahden keskeisen kunta-alan toimijan molemminpuolisten etujen mukaista toimia yhteistyössä suomalaisen paikallishallinnon kehitystyössä.

Helsingin kaupunki on Kuntaliiton suurimpana jäsenenä hyvin edustettuna Kuntaliiton päättävissä elimissä. Mm. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana on tällä hetkellä kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen. Tätäkin kautta Helsingin kaupungin ääni tulee kuuluviin kunta-alaan liittyvässä keskustelussa.

Helsingin kaupungin maksaman varsin suuren jäsenmaksun hyötyjä on vaikea mitata suoranaisesti. Kuntaliitolla on kuitenkin niin keskeinen rooli mm. kunta-alaa koskevan lainsäädännön valmisteluun liittyvässä keskustelussa, että jo sitä kautta jäsenkunnat saavat hyötyjä jäsenmaksulleen. Ilman yhtenäistä kuntien edunvalvojaa jäisi kuntien edunvalvonta selvästi hajanaisemmaksi. Kuntaliitolta saadaan jatkuvasti myös konkreettisia palveluja sekä koulutusta, jotka ovat kunnille erittäin hyödyllisiä.

Kaupunginhallitus on ohjeistanut talousarvion noudattamisohjeissa siitä, että vain kaupunginhallitus voi viraston tai liikelaitoksen esityksestä päättää kaupungin liittymisistä järjestöihin.

Jäsenmaksujen kirjaamisesta kirjanpitoon on ohjeistettu kaupungin kirjausohjeissa. Keskitetysti maksettavia jäsenmaksuja seurataan talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolla. Virastojen ja liikelaitosten maksamia jäsenmaksuja seurataan talous- ja suunnittelukeskuksessa aina vuosittain talousarvion yhteydessä.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.1 Kaupunkikonsernin omistajapolitiikka

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tytäryhteisöraportoinnin kehittämistä tulee edelleen jatkaa.

- sijoitustoiminnan välineenä olevien yhteisöomistusten tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja omistuksesta, joka ei palvele kaupungin toimintaa tai strategisia tavoitteita, pitää luopua silloin, kun se on perusteltua.

- kilpailutettujen tukipalvelujen toimivuus ja laatu tulee varmistaa tuottavuuden parantamiseksi

Kaupunginhallitus toteaa, että liikelaitos- ja konserniyhteisökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset tarkistetaan kaupunginhallituksen toimesta kaupunginhallituskausittain lähtökohtana kaupunginvaltuuston strategiaohjelma. Linjaukset on tarkistettu kaupunginhallituksessa viimeksi 26.4.2011 jolloin tytäryhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota sekä keskeisiä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita koskevat linjaukset tarkistettiin liikelaitos - ja konserniyhteisökohtaisesti vastaamaan niiden toimintaympäristössä tapahtuneita ja ennakoitavissa olevia muutoksia. Linjauksissa on myös varauduttu valmisteilla oleviin kuntien toimintaa kilpailluilla markkinoilla koskeviin, tiukentuvia kilpailuneutraliteettivaatimuksia koskeviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Toimenpide-ehdotukset tuodaan päätettäväksi kukin erikseen.

Puhtaasti sijoituksellisia omistuksia kaupungilla ei ole kuin Elisa Corporation, jonka osalta on hyväksytty linjaus; että omistuksesta luovutaan kun perusteltua.

Tytäryhteisöraportointi on keskeinen osa konserniohjausta, jota kehitetään jatkuvasti vuorovaikutuksessa konsernijohdon ja tytäryhteisöjen kanssa. Talous- ja suunnittelukeskuksen tekemät arviointikertomuksessakin todetut tutkimukset antavat hyvän pohjan kehitystyölle.

Kilpailutettujen tukipalvelujen toimivuuden ja laadun varmistaminen on keskeinen osa hankintaprosessia, ja on kulloisenkin tilaajan vastuulla. Tukipalveluiden kilpailutuksista tytäryhteisöjen käyttöön vastaa Helsingin Konsernihankinta Oy, mikä osaltaan varmistaa riittävän hankintaosaamisen kilpailutuksissa.

3.3.2 Tytäryhteisöjen kansainvälinen toiminta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin kansainvälisen strategian tulee käsittää kaupunkikonserniin kuuluvat kansainvälistä toimintaa harjoittavat tytäryhteisöt.

- kansainvälistä toimintaa harjoittavat tytäryhteisöt tulee ottaa huomioon kansainvälisen toiminnan toteutussuunnitelman valmistelussa ja toiminta suunnitella niin, että mahdollisia lisäavustuksia ei tarvita.

- tytäryhteisöjen horisontaalista yhteistyötä myös kansainvälisen toiminnan osalta tulee lisätä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen kansainvälistä toimintaa harjoittavien tytäryhteisöjen kytkemisestä nykyistä tiiviimmin osaksi kaupungin strategiaohjelman kansainvälisen toiminnan linjauksia ja kansainvälisen toiminnan toteutussuunnitelmaa. Tähän, samoin kuin arviointikertomuksessa erikseen mainittujen tytäryhteisöjen (Helsinki Abroad Ltd Oy ja Helsinki Region Marketing Ltd Oy) toiminnan suunnitteluun tullaan kiinnittämään konserniohjauksessa huomiota. Tytäryhteisöjen horisontaalista yhteistyötä on pyritty ja pyritään aikaansaamaan kaikissa toiminnoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut (HYKS:iin keskittämisen vaikutukset)

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen on selkiytettävä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian prosessit, lähetekäytännöt ja eri tahojen rooli ja vastuu hoidosta.

- kaupunginhallituksen tulee tuoda valtuustolle raportti mielenterveysasetuksen mukaisen työryhmän työn etenemisestä valtuustokauden loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian prosessien selkiyttäminen on linjassa kaupungin strategiaohjelman kanssa. Tavoitteena ovat toimialarajat ylittävien palveluprosessien johtamistavan ottaminen käyttöön asiakashyödyn lisäämiseksi, ja konsernin resurssien yhteiskäytön tehostamiseksi. Myös vuonna 2011 käynnissä olevassa ylimmän johdon valmennuksessa kehitetään toimialarajat ylittävien prosessien johtamistapoja.

Edelleen Khs toteaa, että kuntien ja kuntayhtymien edustajien tulee sopia kokouksessa kunnallisen lasten ja nuorten mielenterveystyön tavoitteista ja käytännön työnjaosta alueella. Lisäksi kokouksessa voidaan sopia siitä, miten yksityiset tahot voivat olla mukana yhteistyössä. Tällainen mielenterveysasetuksen mukainen vuosittainen yhteistyökokous pidettiin tänä vuonna 7.3.2011. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteydessä raportoidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityssuunnista valtuustolle. Khs toteaa, että mielenterveysasetuksen tavoitteena on toimijoiden keskinäisen yhteistyön parantaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Khs toteaa edelleen, että hallinnollista työtä lisäävää raportointia hallinnontasojen välillä tulee välttää, joten erillisraportointi ei ole välttämätöntä.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Palveluseteli Helsingin suun terveydenhuollossa ja palveluasumisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- palvelusetelillä onnistutaan saamaan palveluille lisää tuottajia kasvavan kysynnän tilanteessa. Parhaiten se soveltuu tuotteistettaviin palveluihin, joissa asiakkaalla on mahdollisuus aidosti tehdä valintoja. Asiakkaiden todelliset valinnan mahdollisuudet tulee selvittää palvelusetelin arvoa määritettäessä.

- sosiaaliviraston on järjestettävä palveluasumisen laadun valvonta niiden palvelusetelituottajien osalta, jotka eivät ole sopimustuottajia.

- ennen palvelusetelien käyttöönottoa on syytä luoda valmiiksi sähköinen järjestelmä (portaali) kyseiselle palvelulle. Portaalien tulee, palvelusta ja sen laajuudesta riippuen, olla kansallisia, sektorikohtaisia tai alueellisia siten, että järjestelmän sisällöstä ja rahoituksesta vastaavat myös palvelusetelituottajat

Kaupunginhallitus toteaa, että palveluseteleiden käyttöä kokeillaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen palvelupiloteissa. Kokeiluilla kerätään kokemuksia palvelusetelin käytöstä. Pilotit päättyvät 30.6.2012, ja kokeilun vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida vasta kokeilun päätyttyä.

Palvelusetelilain yhtenä tarkoituksena on, että asiakkaan valinnanvapaus lisääntyisi. Asiakas voi esimerkiksi valita halvemman ja kalliimman palvelun välillä. Kunnan palvelusetelinä maksama osuus on kummassakin tapauksessa sama, mutta asiakkaan itse maksettavan osuuden suuruus muuttuu. Palvelusetelilain 7 §:n mukaan palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Saman lain 8 §:n mukaan palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Kunnan päätettävissä on, myönnetäänkö palvelusetelit tulosidonnaisina vai tasasuuruisina. Kokeilussa on käytössä sekä tasasuuruisia, että tulosidonnaisia palveluseteleitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:ssä asiakkaalle maksuttomiksi säädettyjen sosiaali-terveyspalvelujen hankkiminen palvelusetelin avulla on asiakkaalle maksutonta.

Kaupunginhallitus toteaa, että palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sosiaaliviraston kautta ja palvelusetelituottajaksi valittavan on täytettävä tietyt kriteerit. Sosiaalilautakunta on päättäessään 25.1.2011 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin arvon korottamisesta perusteluissa todennut, että palvelusetelituottajat valitaan hyväksymismenettelyllä, jossa kaikki laatukriteerit täyttävät tuottajat hyväksytään listalle.

Sosiaaliviraston palveluasumisen palvelusetelin tiedotteen mukaan: ”Palvelusetelituottajien palvelujen laadusta vastaa sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue ja Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirasto. Palvelusetelituottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat täyttävät kaupungin palvelun laadulle ja sisällölle asettamat ehdot. Palvelusetelituottajaksi hyväksytyt palveluntuottajat ovat sitoutuneen mm. yö-valvonnan järjestämiseen, asukkaan terveydentilan seuraamiseen ja arviointiin, päivittäisissä toiminnoissa avustamiseen sekä hoitamaan asiakasta loppuun asti.”

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksesta ei käy ilmi, onko palveluasumisessa sellaisia palveluntuottajia, jotka eivät kuuluisi tämän valvonnan piiriin.

Kaupunginhallitus toteaa, että palvelusetelin sähköisen järjestelmän (portaalin) ratkaisut esim. laajuus, sisältö ja rahoitus täsmentyvät palvelusetelipilottien kuluessa.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Omaishoito ja omaishoidon tuki

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ikääntyneen tai vammaisen hoito kotona on usein inhimillisin vaihtoehto. Se on myös taloudellista, koska omaishoidon avulla voidaan siirtää raskaampien ja kalliimpien hoitopalvelujen käyttöä myöhemmäksi. Omaishoidon tukitoimia tulee kehittää edelleen niin, että vaativampaa hoitoa tarvitsevien omaishoitajien jaksamista tuetaan mm. heidän vapaapäiviensä käyttöä edistämällä ja hoidettavien päivätoimintaa kehittämällä

Kaupunginhallitus toteaa, että omaishoidon ja omaishoitajien määrä on kasvanut viime vuosina. Sosiaalivirastossa on kehitetty omaishoidontukitoimia mm. päivätoimintaa lisäämällä ja palvelusetelin käyttöönotolla ja tukimuotoja kehitetään edelleen omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Erityistä tukea tarvitsevien asuminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- oleellinen tekijä asunto-ongelmiin pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Helsingissä on asumisen kalleus ja pienasuntojen puute. Helsingin tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota ja toimia yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa niin, että saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja myös sellaisille henkilöille, varsinkin nuorille, jotka eivät enää tarvitse tuettua asumista.

- palvelu- ja tukiasuminen on taloudellisesti edullisempaa kuin laitoshoito. Siksi laitosmuotoisesta hoidosta tulee siirtyä mahdollisuuksien mukaan asumistyyppisiin hoitoratkaisuihin, kuitenkin niin, että laitoshoitoa tarvitseville on riittävästi hoitopaikkoja.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtion tukeman nk. ara-vuokra-asuntotuotannon määrä oli vuonna 2011 Helsingin seudun kunnissa yhteensä 2783 asuntoa (alkanut tuotanto) eli 24 % kokonaistuotannosta ja siis yli asetetun 20 %:n tavoitteen. Pääkaupunkiseudun kunnissa ara-tuotannon osuus koko tuotannosta oli 23 % ja KUUMA-kunnissa 25 %. Pääosa asunnoista on toteutettu nimetyille ryhmille kuten opiskelijoille, nuorille ja senioreille tai asumisessaan tukea tarvitsevilla. Kohtuuhintaisista, pienituloisille työssäkäyville tarkoitetuista vuokra-asunnoista on pulaa pääkaupunkiseudun kunnissa, erityisesti Helsingissä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiassa sekä kansallisissa linjauksissa on tavoitteena vanhusten ja vammaisten palveluasumisen ja kotihoidon edistäminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen. Strategiaohjelman tavoitteet konkretisoituvat vuosittain talousarviossa ja rakennemuutoksen mukaisesti laitospaikkoja on vähennetty ja palveluasumispaikkoja on lisätty. Rakennemuutosta jatketaan, sillä Helsingissä on edelleen laitospaikkoja enemmän kuin valtakunnallinen suositus on.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Työvoimapula ja työllistäminen – kohteena nuoret ja maahanmuuttajat

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin tulee yhteistyössä seudun kuntien kanssa lisätä painostusta valtion suuntaan ammatillisten- ja korkeakoulupaikkojen vapauttamiseksi sääntelystä seudun oppilaitoksissa, jotta henkilöstöä saadaan tulevaisuudessa niihin ammatteihin, joihin on odotettavissa työvoimapula.

- työpaikkahakuilmoituksissa ja muussa rekrytoinnissa tulee korostaa työntekijöiden mahdollisuutta käyttää omia kykyjään ja taitojaan ja erityisesti mahdollisuutta kehittymiseen ja etenemiseen suuren työnantajan palveluksessa.

- maahanmuuttajien ja nuorten työmarkkinaintegraatioon kannattaa panostaa ja se tulee nähdä investointina, joka pitkällä tähtäimellä lisää talouden kantokykyä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin edustajien on syytä toteamuksen mukaisesti jatkaa vaikuttamista valtion suuntaan siten, että ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen tarjonta vastaa kaupungin ja kaupunkiseudun tulevaa työvoimantarvetta.

Kaupunginhallitus toteaa, että helsinkiläiset nuoret ovat muita suomalaisnuoria tai pääkaupunkiseudun kaupunkien nuoria huonommassa asemassa erityisesti ammatillisten koulutuspaikkojen suhteen.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa on lisätty ja suunnattu vastaamaan laadullisesti ja määrällisesti nuorten sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Opinto-ohjauksessa on painotettu työllistävien alojen houkuttavuutta. Koulutustarjontaa on vähennetty aloilla, joissa on ylitarjontaa ja heikko työllistymisaste koulutuksen jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että henkilöstökeskuksen tulee kehittää kaupungin rekrytointi-ilmoittelua yhtenäiseksi ja huolehtia siitä, että ilmoittelussa ja muussa rekrytointiviestinnässä tuodaan esille suuren työnantajan mahdollisuudet kehittymiseen ja urakiertoon.

Kaupunginhallitus toteaa, että on erittäin tärkeää huolehtia nuorten ja maahanmuuttajien koulutuksesta ja työllistymisestä. Kaupungin työllisyyden hoidon organisaatio jatkaa edelleen näiden painopisteryhmien työllistymisedellytysten kehittämistä. Koulutuspaikkojen riittävyys molemmille ryhmille on tärkeää. Tässä asiassa valtiolla on valta ja myös vastuu. Erilaisilla kaupungin työllistämistoimenpiteillä voidaan kuitenkin ehkäistä syrjäytymistä ja edesauttaa koulutuspolulle ohjautumista.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että edelleen vahvistetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämän kehittämistehtävää sekä varmistetaan koulutuksen asiakaslähtöisyys, opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut ja ohjaus ja tukipalvelujen saatavuus.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että talousarviossa 2011 on varattu 2,0 milj. euroa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen liittyviin hankkeisiin. Nuorten työllistämisen hoitoon liittyvät tehtävät ja niihin varatut määrärahat kohdentuvat Helsingin kaupungissa usealle hallintokunnalle. Esimerkiksi opetusviraston alaiset nuorten työpajat tarjoavat pajajakson ensisijaisesti 15–19-vuotiaille perusasteen jälkeen vaille jatko-opiskelupaikkaa jääneille helsinkiläisille nuorille noin 4-6 kuukaudeksi. Nuorisoasiainkeskus on puolestaan mukana nuorten työllistämistoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa 17–25-vuotiaiden nuorten mahdollisuuteen osallistua työharjoitteluun ja palkkatuettuun työllistymiseen eri virastoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Taidekasvatus lasten ja nuorten kasvun tukena

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- taidekasvatuskursseja tulee lisätä ja monipuolistaa siten, että kaikille luokka-asteille on tarjolla mielekästä taidekasvatusopetusta.

- koululaisten tulee voida matkustaa päiväliikenteessä opettajan johdolla julkisen liikenteen välineissä maksutta koulutyöhön kuuluvilla matkoilla.

- on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupungilta avustuksia saavien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee toimittaa kulttuurikeskukselle lain tarkoittamat arviointitulokset koulutuksestaan ja sen vaikuttavuudesta

Kaupunginhallitus toteaa, että taidekasvatuskursseja tulee järjestää talousarvion puitteissa. Khn 28.3.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamiin sisältyy Khn kannanotto, jonka mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa käytettävissä tuloihin.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmistelussa kaupungin kulttuuristrategian yhteydessä kouluille kulttuurisuunnitelma. Oppilailla on lisäksi ylemmillä luokilla mahdollisuus lisätä opetus- ja kulttuurisuunnitelman mukaisesti kulttuurituntemusta valinnaisaineiden tunneillansa. Helsinki tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille hyvät mahdollisuudet kasvaa monitahoisen kulttuurin kuluttajiksi.

Kaupunginhallitus ei pidä mahdollisena laajentaa oppilaiden mahdollisuutta matkustaa julkisen liikenteen välineissä maksutta koulutyöhön kuuluvilla matkoilla.

Jokaisella koululla on Helsingin kaupungin budjetointiperiaatteiden mukaisesti koulukohtainen talousarvion käyttösuunnitelma, joka perustuu oppilas/opiskelijamäärään. Rehtori itse suunnittelee määrärahan kohdentamisen niin, että opetussuunnitelman mukainen opetus toteutuu ja kaikkien oppilaiden erityistarpeet tulee huomioiduksi ml. taidekasvatustapahtumiin matkustaminen. Käyttösuunnitelman hyväksyy koulun johtokunta rehtorin esityksestä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että tarkastuslautakunnan esitystä siitä, että avustuksia saavien taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten tulee toimittaa kulttuurikeskukselle lain tarkoittamat arviointitulokset koulutuksestaan ja sen vaikuttavuudesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Liikuntaviraston talouden ohjaus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liikuntaviraston talousyksikön tulee selvittää, millaista tukea osastot siltä tarvitsevat, ja järjestää toimintonsa sen mukaisesti.

- liikuntaviraston osastojen keskeiset taloushallintoon liittyvät prosessit tulee kuvata ja niiden vastuuhenkilöt nimetä.

- liikuntaviraston tulee järjestää koulutusta taloushallinnon tehtävissä työskenteleville.

- tilintarkastajan esittämät suositukset tulee toteuttaa ensi tilassa

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamuksiin ja pitää tärkeänä, että taloudesta tulee huolehtia ja talouden kehitystä on seurattava mm. hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä parantamalla toimintaprosesseja ja – menetelmiä.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Tilaaja-tuottajamalli kaupungin rakennuttamisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilaaja-tuottajamallin perustamiselle asetetut tavoitteet eivät näytä vielä toteutuneen. Talous- ja suunnittelukeskuksen on käynnistettävä rakennuttamisen tilaaja-tuottajamallin tavoitteiden toteutumisen arviointi vuoden 2012 aikana.

- rakennuttamisen ja kaupunkitekniikan tilaamisen osaaminen tulee varmistaa mm. riittävällä koulutuksella.

- rakennusviraston ja Staran on yhdessä edelleen kehitettävä tilaaja-tuottajamalliaan toimivammaksi. Yleisten töiden lautakunnan ja teknisen palvelun lautakunnan tulee myös osallistua tähän yhteistyöhön.

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus toteuttaa rakennuttamisen tilaaja-tuottajamallin toteuttamisen arvioinnin keväällä 2012. Samassa yhteydessä talous- ja suunnittelukeskus tekee tilakeskuksen perustamisen organisaatiomuutoksen toisen arvioinnin. Edellinen tehtiin vuonna 2008. Arvioinnista päätettiin tilakeskuksen perustamisen yhteydessä.

Rakennusvirasto ja Stara kehittävät yhteistyössä tilaamiskäytäntöjä ja sopimuksia. Lisäksi valvontaa tehostetaan osana tilaajatoimintaa. Virastoja ohjaavat lautakunnat osallistuvat myös kehittämistyöhön. Lautakuntien ensimmäinen yhteiskokous pidettiin 29.3.2011 ja siinä käsiteltiin mm. katu- ja puisto-osaston ja Staran välisiä sopimuksia ja muuta yhteistyötä.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Sisäiset vuokrat

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen tulee huolehtia siitä, että kaupungin kaikki tilat ovat kaupungin kokonaisedun kannalta optimaalisessa ja kustannustehokkaassa käytössä.

- ennalta määrättyyn omakustannushintaan perustuvan sisäisen vuokran tulee kattaa rakennuksen kunnossapidosta, tontinvuokrasta ja peruskorjauksista aiheutuvat kustannukset. Kertyvät vuokratulot tulee käyttää rakennusten kunnossapitoon, jotta voidaan välttyä korjausvastuiden ja -velan muodostumiselta.

- tilakeskuksen tulee tiedottaa hallintokunnille vuokranmääräytymisperusteista ja tilojen hallintaa ohjaavasta kaupungin kokonaisedusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että tilakeskus seuraa toimitilojen vajaakäyttöastetta, joka kaupungilla on ollut pieni (0,6 % vuonna 2010). Parhaillaan tilakeskuksessa on käynnissä kehityshanke, joka tähtää hallintokuntien vajaakäyttöisten tilojen vähentämiseen selvittämällä tarveselvitysten yhteydessä kaupungin hallintokuntien tilankäyttöä suuralueittain. Toimintamallia kokeillaan parhaillaan opetusviraston kanssa. Lisäksi tilakeskus selvittää, voisiko kaupunki luopua tiloista, joita se ei itse käytä.

Tilakeskuksen perimä vuokra on omakustannushintainen, jossa vuokra koostuu pääomavuokrasta, ylläpitovuokrasta ja käyttäjäpalveluista. Pääomavuokra sisältää pääoman koron, poistot ja tontin vuokran. Rakennusten kunnossapito on osa ylläpitovuokraa. Kunnossapitoon käytetään yhteensä 21 milj. euroa, mikä tarkoittaa on vuokrassa noin yhtä euroa/m2/kk. Tilakeskus tulouttaa poistot ja pääoman koron kaupungille. Talousarvion yhteydessä valtuusto hyväksyy rakennusten korjausinvestointeihin käytettävät varat. Korjausinvestointien määrä on noussut noin 140 milj. euroon.

Tilakeskuksen johto on käynyt lävitse hallintokuntia ja esitellyt käyttäjähallintokunnille toimitilavuokrien määräytymistä. Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan toteamuksen mukaisesti tilakeskuksen tulee jatkaa tätä toimintaa osana tilahallinnon tehtäväkenttää.

Arviointikertomuksen kohta 4.10 Vuokra-asuntojen vuokrausperiaatteet

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kiinteistöviraston asunto-osaston tulee edelleen jatkaa sähköisen asioinnin kehittämistä.

- kaupungin on pyrittävä lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa ja kiertonopeutta.

- kaupungin tulee ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin savuttomien vuokra-asuntojen tarjoamiseksi.

- asuntolautakunnan tulee selvittää mahdollisuudet kehittää hyvään asumiseen liittyvä yhtiökohtainen palkitsemisjärjestelmä

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että asunto-osaston tulee edelleen jatkaa sähköisen asioinnin kehittämistä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kehitystyö kohdistetaan palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen talousarvioon sisältyvän tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti.

MA-ohjelmassa on määritelty kaupungin oman tuotannon tavoitteet. Ara-vuokra-asuntojen osalta tavoitteena on rakentaa 750 asuntoa vuodessa. Vuosina 2007 - 2010 on kaupungin omana tuotantona valmistunut aravuokra-asuntoja 189 – 414 asuntoa vuodessa. Tällä hetkellä asuntotuotantotoimistolla on rakenteilla seitsemän ara-vuokrakohdetta, joissa on yhteensä 355 asuntoa. Tontinvarauksia on ara-kohteiden rakentamiseksi 34 kohdetta, joissa on yhteensä 1 810 asuntoa. Näiden kohteiden rakentamisen arvioidaan alkavan vuosina 2011 - 2015.

Vuokra-asuntojen kierron nopeuteen vaikuttaa asukasrakenne sekä asuntomarkkinatilanne. Kaupungin vuokra-asuntojen vaihtuvuus on perinteisesti ollut selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin yleishyödyllisten toimijoiden. Yleisen asuntomarkkinatilanteen kiristyessä vaihtuvuus alenee. Korkeampi vaihtuvuus kaupungin vuokra-asunnoissa edellyttää tasapainoista asuntomarkkinatilannetta ja runsaasti erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Korkea vaihtuvuus saattaa toisaalta aiheuttaa epätasapainoisia asuinalueita.

Kaupunginhallitus toteaa, että lokakuussa 2010 kaupunginvaltuustossa tehtyjen päätösten mukaisesti Helsingin kaupungin asunnot Oy on aloittanut toimintansa. Palkitsemisjärjestelmän luominen ja savuttomien vuokratalojen rakentaminen tulee tehdä yhteistyössä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa.

Arviointikertomuksen kohta 4.11 Kaupungin omistamien pienkiinteistöjen hallinta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen tulee tehostaa sellaisten pientalokohteiden myyntiä, jotka ovat kaupungille taloudellisesti epäedullisia, ja joille ei ole suunnitteilla kaupungin omaa käyttöä.

- tilakeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston tulee selvittää keinoja pientaloja koskevien asemakaavamuutosten nopeuttamiseksi, jotta kiinteistöjen käyttötarkoitusten mukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamuksiin ja toteaa, että ehdotetut toimenpiteet toteuttavat kaupungin strategiaohjelmaan sisältyviä talouden tasapainon ja täydennysrakentamisen edistämisen tavoitteita.

Arviointikertomuksen kohta 4.12 Kaupungin kuljetuspalvelut ja niiden ympäristövaikutukset

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin tulee edelleen jatkaa kuljetuspalveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvää työtä strategioiden ja toimintaohjelmien mukaisesti.

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia kaupungin logistiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä esimerkiksi rakentamispalvelun johdolla.

- kaupunkikonsernin kuljetusten ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon keruu tulee ohjeistaa talous- ja suunnittelukeskuksen ja ympäristökeskuksen toimesta hallintokuntia ja konserniyhteisöjä velvoittavaksi

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on valmistelemassa perusselvitystä kaupungin kuljetuksista. Selvityksen pohjalta on tarkoitus arvioida kuljetusten kehittämisen tarvetta, kuljetusten hallintaan liittyvää tietopohjaa, koordinointivastuun organisointia ja raportointia. Selvitys valmistuu kesäkuuhun 2011 mennessä.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Kaupungin sisäiset muuttokustannukset

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- muutto- ja väistötilakustannukset ovat merkittävä menoerä ja siksi niitä tulee seurata tarkemmin esimerkiksi kustannuspaikoittain ja hankenumeroittain hallintokuntien kirjanpidossa.

- muuttoihin liittyvää ohjeistusta tulee lisätä

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa käy ilmi muuttojen olevan pääosin (90 %) peruskorjauksiin liittyviä ja siinä mielessä välttämättömiä. Hallintokuntien muutto- ja väistötilakustannuksia ohjaavat yleiset taloussuunnittelun ohjeet kuten raamiohjaus ja taloussarviohjaus. Muuttopalvelujen kustannuksiin puolestaan jo vaikutetaan kilpailuttamisella. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että muutto- ja väistötilakustannuksia minimoidaan. Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ohjeistusta ja hallinnollisia tehtäviä lisätään palvelujen tukitoiminnassa, jota jo ohjataan muilla ohjauskeinoilla.

Arviointikertomuksen kohta 4.14 Palmian toiminnan arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Palmian tavoitteiden tulee olla haasteellisia ja ne tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ne kannustavat kehittämään toimintaa

Kaupunginhallitus toteaa, että Palmia toimii pääosin kaupungin sisäisenä liikelaitoksena, jonka palvelujen hinnoittelu ei tapahdu markkinaehtoisesti, mistä syystä liiketaloudellista kannattavuutta ja tulosta kuvaavat mittarit eivät sellaisenaan sovellu toiminnan arvioimiseen.

Palmian toimintaa arvioitaessa keskeistä on palvelun hinta ja palvelun laatu. Palmian kilpailuttamattomien sisäisten palvelujen hinnoittelu päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Vuoden 2010 talousarviossa hintoihin hyväksyttiin keskimäärin 1,0 % korotus. Vuoden 2011 talousarviossa korotus on 1,5 %. Kun hintojen korotus on asetettu tietoisesti kustannustason muutosta pienemmäksi ja samanaikaisesti tulos- ja kannattavuustavoitteet pidetty suunnilleen entisellään, on tällä tavoiteasettelulla ohjattu Palmiaa kehittämään toimintaansa ja parantamaan tuottavuuttaan.

Palmian tehostaessa toimintojaan asiakastyytyväisyyden kehityksen seurannan merkitys korostuu varsinkin kun pääosalla Palmian palvelujen käyttäjistä ei ole mahdollisuutta valita palvelun tuottajaa.

Asetettujen tavoitteiden haasteellisuus arvioidaan vuosittain talousarvion yhteydessä.

Arviointikertomuksen kohta 4.15 Yhteistyösopimus kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n kanssa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toiminta-avustuksen myöntäminen ei saa olla riippuvainen sopimuskumppanin taloudellisesta tilanteesta.

- tilakeskuksella ei voi olla velvollisuutta tehdä yhteistyösopimuskumppanin ehdottamia muutostöitä käyttämällä investointibudjetissaan varattuja määrärahoja. Vuokralaisen sopima alkuperäinen vuokra ei ole enää voimassa ja nykyinen vuokrasopimus päättyy vuonna 2013.

- kaikki tuet, joita jaetaan avustuksen luonteisesti, tulee esittää läpinäkyvästi

Kaupunginhallitus toteaa, että kulttuuripalvelujen tuottaminen on harvoin voitollista toimintaa ja siihen joudutaan yleensä panostamaan verovaroja avustamalla toimintaa. Kaupunginhallitus katsoo, että Korjaamossa esiintyviä ryhmiä ja tapahtumia voidaan tukea samoin perustein kuin muita kulttuuri- ja taidekentän toimijoita. Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n taloudellisen vastuun kantaa kokonaisuudessaan ao. osakeyhtiö.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ei ole velvollinen tekemään vuokralaisen esittämiä muutostöitä, mikäli ei ole kysymys huomattavan tärkeästä turvallisuus- ja terveydellisyysriskistä. Korjaustyön lisäkustannukset katetaan vastaavansuuruisina vuokrankorotuksina vuokrasopimuksen loppuun asti.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että avustuksen saamisen ehtona on aina, että yhteisö noudattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Avustuksen saajien tulee antaa kaupungin viranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot avustushakemuksen käsittelyä, avustuksen myöntämistä ja käytön valvontaa varten sekä sallia kaupungin tarkastaa yhteisön kirjanpito ja hallinto sekä suostua niihin kirjanpidollisiin järjestelyihin, jotka katsotaan välttämättömiksi. Kulttuurikeskuksella on kaupungin avustusperiaatteiden mukaisesti käytettävissään Kulttuuritehdas Korjaamon Oy:n tuloslaskelma, tase ja tase-erittelyt.

Arviointikertomuksen kohta 4.16 Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee varmistua siitä, että hallintokunnat ryhtyvät toimenpiteisiin kaikkien arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien ja suositusten johdosta

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan tekemässä suositusten vaikuttavuuden arvioinnissa mainitaan seuraavasti: ”Kaikki suositukset eivät olleet johtaneet toimenpiteisiin. Epäselväksi jäi, johtuuko tämä siitä, että suosituksia ei ole pidetty aiheellisina vai siitä, että hallintokunnat eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.”

Kaupunginhallitus toteaa arviointikertomuskäytännön kehittämiseksi seuraavaa. Nykymuodossaan arviointikertomuksessa esitetyistä tarkastuslautakunnan toteamuksista ei aina käy selkeästi ilmi onko toteamuksissa kyse epäkohdista vai suosituksista. Havaittujen epäkohtien osalta on selvää, että toiminnasta vastaavien henkilöiden ja tilivelvollisten tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin. Osa tarkastuslautakunnan toteamuksista on toiminnan kehittämiseen liittyviä suosituksia, joiden aiheellisuutta ja toimeenpanoa on arvioitava osana kaupungin tai hallintokuntien toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa.

Kaupunginhallitus esittää hallinnollisen työn kohdentamiseksi ja arviointikertomuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi, että tarkastuslautakunta kehittää arviointikertomuksessa epäkohtien ja suositusten erittelyä.

Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Arviointikertomus 2010
	Liite 2	Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö 14.4.2011

ESITTELIJÄ Tarkastuslautakunta pyytää 18.5.2011 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa arviointikertomuksen 2010 kohdista 3–4.16.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 13.4.2011 arviointikertomuksen vuodelta 2010.

Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön 8.1 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Kertomuksesta tulee hankkia tarkastussäännön 8.2 §:n mukaisesti kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot valtuustolle toimitettaviksi.

./. Arviointikertomus 2010 ja lausuntopyyntö ovat esityslistan liitteenä.

Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2010 toimintaa koskevista arvioista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.

TOIMENPITEET ALKOHOLIN KÄYTÖN JA SIITÄ AIHEUTUVIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI

Khs 2009-2373

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistan liitteenä olevan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman ja kehottaa virastoja ja liikelaitoksia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ohjelman päämäärien saavuttamiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa ja sosiaalilautakuntaa huolehtimaan toimenpiteiden valmistelun riittävästä seurannasta sekä raportoimaan kaupunginhallitukselle vuosittain ohjelman päämäärien toteutumisesta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille, tytäryhteisöille, henkilöstötoimikunnalle, työsuojeluneuvottelukunnalle, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Helsingin poliisilaitokselle, Päivittäistavarakauppa ry:lle, Terveys -Hälsan ry:lle, Terveyden edistämisen keskukselle, Raittiuden Ystävät ry:lle ja vetoomuksen esittäjille (Anki Pulliainen).

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma 20.9.2010
	Liite 2	Toimenpiteet alkoholin käytön... - Päätöshistoria
	Liite 3	Ehkäisevän päihdetyön vetoomus

TIIVISTELMÄ Kvsto päätti 29.4.2009 strategiaohjelmasta vuosiksi 2009 - 2012. Asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista koskevassa strategiaohjelman osassa on todettu, että kaupunki pyrkii osaltaan edistämään alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähenemistä Helsingissä. Toimenpiteiksi on kirjattu seuraavaa:

- laaditaan ja toteutetaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma

- jatketaan mini-interventioita eli alkoholinkäyttöön puuttumista lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotoilla

- kaupunki pyrkii vaikuttamaan alkoholin markkinoinnin vastuullisuuteen, alkoholilakien noudattamiseen ja anniskelun kohtuullisuuteen alueellaan.

Khs päätti 22.6.2009 § 783 strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman.

Kj asetti johtajistokäsittelyssä 18.11.2009, osana strategiaohjelman 2009 – 2012 täytäntöönpanoa, työryhmän tehtävänään valmistella 30.9.2010 mennessä vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma.

Ohjelma on valmisteltu monialaisessa työryhmässä, johon ovat kuuluneet

kehittämisjohtaja Riitta Simoila, terveyskeskus, puheenjohtaja

kotihoitopäällikkö Anne Heikkilä terveyskeskus 8.6.2010 asti, jonka jälkeen projektipäällikkö Anna-Liisa Niemelä, terveyskeskus

ylihoitaja Katariina Jantunen, terveyskeskus

neuvolatyön ja terveyden edistämisen päällikkö Hannele Nurkkala, terveyskeskus

ylilääkäri Aulikki Pitkänen, terveyskeskus

psykologi Riitta Skoglund, terveyskeskus

koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala, terveyskeskus

erityissuunnittelija Leena Alho, sosiaalivirasto

johtava erityissuunnittelija Marja Heinänen, sosiaalivirasto

erityissuunnittelija Raija Nummelin, opetusvirasto

toimistopäällikkö Martti Poteri, nuorisoasiainkeskus

nuorten päihdetyön päällikkö Raimo Tuohimetsä, sosiaalivirasto
toiminnanjohtaja Kristiina Hannula, Terveys – Hälsan ry.

laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki, HOK-Elanto, Päivittäistavarakauppa ry:n edustaja

komisario Jari Mäkiniemi, Helsingin poliisilaitos

tarkastaja Juuso Nieminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

suunnittelija Anki Pulliainen, Raittiuden Ystävät ry

suunnittelija Kaarina Tamminiemi, Terveyden edistämisen keskus

Työryhmän sihteerinä toimi erityissuunnittelija Juha Nyman terveyskeskuksesta.

Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Lisäksi se järjesti 29.1.2010 yhden päiväseminaarin, jossa se kuuli alkoholitutkijoita ja asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

./. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma on valmistunut 20.9.2010 ja se on esityslistan liitteenä 1.

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:

Alkoholin vaarat ja haitat

WHO:n alainen tutkimusorganisaatio The International Agency for Research on Cancer (IARC) on luokitellut alkoholin samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakan ja asbestin. Alkoholi on päihde, jonka on osoitettu riippuvuuden lisäksi olevan syynä yli 60 sairauteen ja terveyshaittaan. Alkoholijuomien etanoli tuottaa elimistössä asetaldehydia, joka häiritsee jo pieninä pitoisuuksina solujen toimintaa ja voi johtaa elinvaurioihin, kuten maksan, haiman, sydämen tai aivokudoksen ja muun hermoston vaurioihin. Elinvaurioiden syntyyn vaikuttavat alkoholinkäyttö, perinnölliset tekijät ja ympäristötekijät.

Alkoholin haitalliset käyttötavat ja korkea kokonaiskulutus vaikuttavat kielteisesti väestön terveyteen. Alkoholi vaikuttaa erityisesti aivoihin ja hermojärjestelmään siten, että vähäinen määrä alkoholia usein virkistää, vilkastuttaa, nostaa mielialaa ja poistaa estoja. Päihderiippuvuus syntyy tämän mielihyväkokemuksen etsimisen seurauksena. Alkoholiriippuvainen tarvitsee yhä suurempia alkoholimääriä saadakseen halutun vaikutuksen ja kärsii vieroitusoireita, jos ei saa alkoholia. Alkoholimäärän lisääntyessä arvostelukyky laskee ja tapaturma-alttius, kömpelyys sekä pahoinvointi lisääntyvät. Alkoholi on keskushermostoa lamaava päihde, joka väsyttää ja huonontaa aivojen suorituskykyä sekä älyllisiä toimintoja.

Alkoholi on syynä lukuisiin tapaturmiin, liikenneonnettomuuksiin ja -kuolemiin. Sillä on kielteisiä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja tunne-elämään sekä perhe-elämään, työelämään ja yhteiskuntaan. Alkoholiperäinen tauti tai alkoholimyrkytys on yleisin kuolinsyy työikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Alkoholi on lisäksi sikiölle myrkyllinen aine, joka heikentää aivojen kehitystä ja rakennetta aiheuttaen kehitysvammaisuutta.

Valtaosa suomalaisesta aikuisväestöstä, noin 90 %, käyttää alkoholia. Vähintään kerran viikossa käyttäviä on miehistä 27 % ja naisista 17 %. Valtaosalle ei aiheudu haittoja tai riski haitoista on vähäinen. Vaarallista ja haitallista alkoholinkäyttöä esiintyy kuitenkin kaikissa sosiaaliryhmissä ja ikäryhmissä. Turvallisen alkoholinkäytön rajaa ei voida määritellä kaikille yhteisesti, vaan raja on aina yksilöllinen ja siihen vaikuttavat mm. sairaudet, raskaus tai päihderiippuvuus.

Terveyttä ja hyvinvointia vaarantava alkoholinkäyttö luokitellaan vuonna 2010 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa kolmeen ryhmään: riskikäyttöön, haitalliseen käyttöön ja riippuvuuteen. Kaikki edellä mainitut kuuluvat yhteisnimikkeen ongelmakäyttö alle. Riskikäytössä ongelmakäytön kriteerit ylittyvät, mutta käytöstä ei ole vielä merkittäviä haittoja eikä riippuvuutta. Haitallisessa käytössä on selvästi tunnistettavia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja. Alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena käyttää alkoholia haitoista huolimatta.

Suomalaisesta aikuisväestöstä arvioidaan olevan alkoholin ongelmakäyttäjiä jopa 20 %. Aikuisista miehistä alkoholiriippuvaisia on 8 % ja naisista 2 %. Noin puolet alkoholiriippuvaista hyötyy tutkimusten mukaan hoidosta.

Alkoholin käyttöön liittyvät haitat aiheuttavat paljon kustannuksia, jotka syntyvät kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen käytöstä, työpanoksen menettämisestä, lähiympäristön hyvinvoinnin heikentymisestä sekä järjestyksenvalvontaan ja rikollisuuteen liittyvistä kustannuksista. Henkirikoksista 50–60 % ja pahoinpitelyrikoksista 60–70 % tehdään maassamme alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkoholista aiheutuvat menot ovat moninkertaiset verrattuna siitä saataviin tuloihin. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan valtio sai vuonna 2007 alkoholista verotuloina 1 800 miljoonaa euroa (4,1 % valtion tuloista), mutta alkoholista koituneiden välittömien menojen laskettiin olevan 699 – 936 miljoonaa euroa ja välillisten kustannusten 3 210 – 6 011 miljoonaa euroa. Alkoholista aiheutuneet menot ovat terveyskuluista 135 – 278 miljoonaa euroa, sosiaalikuluista 183 – 196 miljoonaa euroa, rikollisuusvalvonnasta 264 – 304 miljoonaa euroa ja omaisuusvahingoista, ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä sekä tutkimuksesta 118 – 159 miljoonaa euroa. Lisäksi tuotannonmenetyksistä aiheutuu 540 –625 miljoonan ja ennenaikaisista kuolemista 2 670 – 5 386 miljoonan euron menetykset. Koko maassa kunnat maksavat alkoholin aiheuttamista kustannuksista arviolta 28 %.

Tilastoimattoman alkoholikulutuksen osuudeksi alkoholin kokonaiskulutuksesta arvioitiin 17,7 % vuonna 2008. Tilastoimattomasta kulutuksesta matkustajatuonnin osuus on arvioilta kolme neljäsosaa ja kotona valmistetun tai ulkomailla kulutetun osuus yksi neljäsosa. Tilastoimattoman alkoholikulutuksen osuudesta valtio ei saa verotuloja.

Helsinki Helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin on yleisempää kuin maassa keskimäärin. Työikäisistä 15–64-vuotiaista helsinkiläisistä kuoli vuosina 2006 – 2008 alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin keskimäärin 5,1 henkilöä/ 10 000 asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 4,9. Alkoholi aiheutti vuonna 2008 Helsingissä yhteensä 269 kuolemantapausta. Alkoholiperäisiin sairauksiin kuolleista helsinkiläisistä 73 % oli miehiä. Vuodesta 2004 alkaen 16–64-vuotiaiden helsinkiläisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy on ollut alkoholisairaudet ja tapaturmat.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuosina 2003 – 2007 yhteensä 586 helsinkiläistä, joilla oli päädiagnoosina alkoholista johtuva sairaus tai häiriö. Toissijaisena diagnoosina ne olivat 530 henkilöllä.

On arvioitu, että jopa 6 %:lla äitiysneuvoloissa käyvistä äideistä on alkoholiongelma. Tämän mukaan päihdeongelmista kärsiviä äitejä Helsingin äitiysneuvoloiden asiakkaista olisi noin 400 ja lastenneuvoloiden asiakkaista noin 1 300 vuoden aikana. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella helsinkiläisistä peruskoulun 8. ja 9. -luokan oppilaista 19 %, lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista 30 % ja ammatillisten oppilaitosten 1-2 luokan opiskelijoista 43 % on humalassa vähintään kerran kuukaudessa, vaikka pääosa heistä on alaikäisiä. Suhteutettuna helsinkiläisten nuorten määrään koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa asioineista tytöistä vähintään 6 000 ja pojista vähintään 5 600 käyttää alkoholia siten, että on humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Helsingin kaupunginsairaalassa vuonna 2008 hoidossa olleita 15 – 49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 1635. Psykiatriaosastossa hoidettuja 15–49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 1 308.

Terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa vuonna 2008 hoidettuja helsinkiläisiä 15–49-vuotiaita, joilla oli alkoholinkäytön aiheuttama elimellinen aivo-oireyhtymä tai käyttäytymisen häiriö pää- tai sivudiagnoosina, oli 817. Helsingissä vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan alkoholin käytön riskit olivat lisääntyneet noin joka viidennellä terveydenhuollossa käyneistä potilaista.

Alkoholi on myös monen loukkaantumiseen johtavan tapaturman, väkivallanteon tai muun vaaratilanteen laukaisija. Vaikutus näkyy sekä kodeissa että kaduilla. Vuonna 2009 Helsingin poliisi lähti hälytystehtävään keskimäärin 115 kertaa vuoden jokaisena päivänä. Suurimman osan hälytystehtävistä aiheuttivat päihtyneet henkilöt (14 700 tehtävää) ja häiriökäyttäytyminen tai ilkivalta (noin 13 000). Hälytystehtävistä kotihälytyksiä oli noin 9 600 eli joka neljäs. Väkivaltarikokset ovat lisääntyneet poliisin tilastojen mukaan Helsingissä vuodesta 1999 vuoteen 2009 noin 31 %. Eniten väkivaltarikoksia tehdään yleisillä paikoilla ja toiseksi eniten yksityisissä asunnoissa, joissa väkivaltarikokset ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa noin 29 %.

Mainonta Medialla ja mainonnalla on voimakas vaikutus kansalaisten alkoholiasenteisiin, alkoholista käytävään julkiseen keskusteluun sekä alkoholin myyntiä ja kulutusta koskevaan päätöksentekoon. Useimmissa Euroopan maissa alkoholijuomien mainontaa on rajoitettu. Ranskassa ja Ruotsissa sallitun alkoholimainonnan sisältö on rajattu tuotetietojen antamiseen. Näissä maissa alkoholin painetuissa mainoksissa on myös haittariskiä koskeva varoitus. Ruotsissa haittavaroitusteksti on vaihtuva. Islannissa ja Norjassa alkoholimainonta on kokonaan kielletty.

Alkoholimainonnan kohdistaminen alaikäiselle on kielletty Suomen alkoholilaissa. Yli 22-prosenttisten alkoholijuomien mainontaa on tehokkaasti rajoitettu lainsäädännöllä. Alle 22-prosenttisten alkoholijuomien mainoksille Suomen alkoholilaissa on tiettyjä sisältörajoituksia, mutta säädökset ovat monitulkintaisia ja riittämättömiä. Valvonta on myös hidasta; jos mainos saa kieltopäätöksen, mainos on ehtinyt olla jo pitkään julkisuudessa.

Alkoholin ulkomainonta on laajaa Helsingissä. Mainonnan rajoituksista huolimatta ulkomainonnalle altistuvat kaikki kaupunkilaiset, myös lapset ja nuoret. Lisäksi mainokset kohdistuvat myös muihin ryhmiin, joille alkoholi on erityisen haitallista, kuten kroonisia sairauksia sairastaviin, alkoholiriippuvaisiin, odottaviin äiteihin sekä iäkkäisiin ihmisiin.

Toimenpiteet Esittelijä katsoo, että alkoholin kulutuksesta ja haitoista ovat vastuussa alkoholia käyttävien aikuisten lisäksi viranomaiset sekä alkoholin myynnistä hyötyvät toimijat, kuten alkoholijuomateollisuus, vähittäiskauppa ja alkoholin mainostajat. Tehokkaat toimenpiteet alkoholihaittojen vähentämiseksi yhteiskunnassa tulee kohdistaa koko väestöön. Esityslistan liitteenä olevassa työryhmän raportissa on asetettu päämääräksi seuraavaa:

1 Alkoholinkulutus vähenee Helsingissä.

2 Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta.

3 Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain.

Työryhmä ehdottaa seuraavia tavoitteita, toimenpiteitä ja vastuutahoja:

Tavoitteet

Toimintalinjat

Toimenpiteet

1. Alkoholin kulutus vähenee Helsingissä

1. Alkoholia käyttävä helsinkiläinen vähentää omaa alkoholin käyttöään

1. Helsingin kaupunki kannustaa ja tukee kampanjoin asukkaiden pyrkimyksiä vähentää omaa alkoholin käyttöään Esim. ”Tipaton tammikuu”, ”Kevennetty kesäkuu”, ”Anna lapselle raitis joulu”, ”Laimenna glögiä”, ”Pudota painoa – vähennä alkoholia”. Vastuutaho: Sosiaaliviraston ehkäisevän työn yksikkö

2. Lisätään helsinkiläisten tietoa alkoholipolitiikan keinoista, alkoholin vaaroista ja päihdepalveluista. Vastuutahot: Sosiaaliviraston ehkäisevän työn yksikkö ja kansalaisjärjestöt

2. Alkoholimainontaa vähennetään Helsingissä

1. Helsingin kaupunki kieltää kaiken alkoholimainonnan antaessaan vuokralle omistuksessaan olevia mainospintoja kaupungin alueella. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

2. Helsingin kaupunki kieltää kiinteistöjen korjausrakentamisessa käytettävissä suojapeitteissä olevat alkoholimainokset. Vastuutaho: Rakennusvalvontavirasto

3. Liikennevälineisiin mainostilaa myytäessä ja sopimuksia tarkistettaessa vastuutahot lisäävät sopimusehtoihin lausekkeen alkoholin mainontakiellosta raitiovaunuissa, metrossa, metroasemilla, linja-autoissa ja pysäkeillä. Vastuutahot: HKL, Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin Bussiliikenne Oy

4. Helsingin kaupungin virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen painetuissa tai sähköisissä julkaisuissa ja muussa viestinnässä ei julkaista alkoholimainoksia. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt

5. Helsingin kaupungin viestinnän ohjeisiin lisätään alkoholin markkinointia, alkoholimainontaa ja alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina koskeva kielto. Vastuutaho: Hallintokeskus

6. Helsingin kaupunki korottaa anniskelupaikkojen ulkotarjoilualueiden asiakaspaikoista perittäviä vuokria. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

3. Helsingin kaupungin tapahtumat ovat pääsääntöisesti alkoholittomia

1. Helsingin kaupungin edustustilaisuudet, tapahtumat ja kaupungin tiloissa pidettävät tilaisuudet ovat pääsääntöisesti alkoholittomia. Vastuutahot: Kaupungin johtajisto ja hallintokeskus

2. Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset pidättäytyvät alkoholin anniskelulupahakemuksista ja anniskelusta tapahtumissaan. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot ja liikelaitokset

3. Helsingin kaupungin henkilöstötilaisuudet ovat pääsääntöisesti alkoholittomia. Vastuutahot: Kaikki virastot, liikelaitokset, henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö

4. Helsingin kaupunginvaltuuston kokousten ja tilaisuuksien yhteydessä tapahtuvasta alkoholijuomien myynnistä luovutaan. Vastuutahot: Kaupungin johtajisto ja hallintokeskus

4. Alkoholilainsäädännön noudattamisen valvontaa tehostetaan

1. Poliisi tehostaa alkoholijuomien häiritsevän käytön ehkäisyä ja valvontaa esimerkiksi puistoissa, lasten leikkipuistoissa ja julkisissa liikennevälineissä. Vastuutaho: Helsingin poliisilaitos

2. Poliisi ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto tehostavat alkoholin anniskelutoiminnan ja vähittäismyynnin valvontaa, erityisesti alkoholijuomien myymistä ja välittämistä alaikäisille ja päihtyneille. Vastuutahot: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin poliisilaitos ja Päivittäiskauppa ry

3. Helsingin kaupunki kieltää alkoholin anniskelun klo 22:n jälkeen vuokralle antamillaan ulkotarjoilualueilla, jos alueella on asuintaloja. Tämä anniskelurajoitus liitetään vuokraehtoihin kaupungin vuokratessa ulkotarjoilualueita. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

2. Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta

1. Raittiiden nuorten osuus nuorista lisääntyy ja mahdollinen alkoholin kokeilu- ja käyttöikä myöhentyvät

1. Kehitetään edelleen alkoholista ja sen terveyshaitoista kertovaa opetusta, neuvontaa ja valistusta peruskouluissa, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukiossa. Peruskoulujen 7. luokkien oppilaiden vanhemmille laaditaan tiedote ”Nuoret ja alkoholi”. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille laaditaan kohdennettu terveyden edistämisen ohjelma alkoholin kokeilun ja käytön vähentämiseksi. Vastuutahot: Opetusvirasto ja terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Klaari Helsinki

2. Koulujen ja kotien välisessä yhteistyössä, kuten vanhempainilloissa, otetaan puheeksi vanhempien vastuu alkoholilainsäädännön noudattamisesta ja erityisesti alkoholin välittämisen lainvastaisuus alaikäisille. Vastuutaho: Opetusvirasto ja Klaari helsinki

3. Alkoholin myyntiä ja välittämistä alaikäisille valvotaan järjestämällä alkoholijuomien ostokokeiluja. Vastuutahot: Klaari Helsinki ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

4. Helsingin kaupunki avaa verkkosivulleen (www.hel.fi) palautekanavan, johon kaupunkilaiset voivat antaa palautetta alkoholilainsäädännön rikkomisesta. Vastuutaho: Hallintokeskus

2. Aikuisten alkoholin käytöstä lapsille ja nuorille aiheutuvat haitat vähenevät Helsingissä

1. Helsingin kaupunki nimeää koordinoivan vastuutahon, johon Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi ottaa yhteyttä selvittääkseen anniskelupaikan sopivuuden alueelle päiväkotien ja koulujen sijainti huomioon ottaen. Vastuutaho: Hallintokeskus

2. Päiväkodit ja koulut ilmoittavat anniskelupaikoista johtuvat ongelmat Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Vastuutahot: Päiväkodit ja koulut

3. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto täydentää voimassa olevaa ohjettaan ulkotarjoilualueista ehdolla, jonka mukaan alkoholijuomia ei anniskella lasten päiväkodin ja koulujen läheisyydessä niiden toiminnan aikana. Vastuutaho: Kiinteistövirasto

3. Lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön puuttumista tehostetaan

1. Terveyskeskuksen päivystyksissä noudatetaan toimintamallia, jonka mukaan kaikista alle 18-vuotiaista selvästi päihtyneistä tehdään lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus vanhemmille. Alle 13-vuotiaista pyydetään psykiatrin konsultaatio ja nuorisopsykiatrinen yksikkö arvioi 13–15-vuotiaiden nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen. Vastuutaho: Terveyskeskus

2. Lapsen tai nuoren asiaa hoitavat työntekijät ottavat aina yhteyttä vanhempiin ja sosiaalityöntekijään tavatessaan alaikäisen, jolla on alkoholijuomia tai joka on päihtynyt. Vastuutahot: Sosiaalivirasto, opetusvirasto, nuorisoasiankeskus ja terveyskeskus

3. Ylläpidetään Helsingissä puuttumisen ja nollatoleranssin kulttuuria, jonka mukaan poliisi puuttuu aina alaikäisten julkijuopotteluun ja aikuisten häiritsevään julkijuopotteluun. Puututaan Klaari Helsingin Puutu Nyt! –toimintaohjeen mukaisesti alaikäisten alkoholiongelmiin. Vastuutahot: Helsingin poliisi, sosiaalivirasto, Klaari Helsinki, järjestöt, nuorisoasiainkeskus, Helsingissä tapahtumia järjestävät yritykset, ja helsinkiläiset omalta osaltaan

4. Organisoidaan kaupan, nuorisotoimen, sosiaaliviranomaisten ja poliisin jalkautuvaa yhteistyötä aikoina, jolloin tiedetään alkoholijuomien myynnin keskittyvän, kuten koulujen alkaessa ja päättyessä, vappuna ja juhlapyhien aikaan. Vastuutahot: Nuorisoasiainkeskus, Klaari Helsinki, Päivittäistavarakauppa ry., vähittäiskaupat ja Helsingin poliisilaitos

3. Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain

1. Alkoholin riskikäytön varhaista havaitsemista ja matalan kynnyksen päihdepalvelujen saantia tehostetaan

1. Lyhytneuvonta (mini-interventio) otetaan käyttöön terveyskeskuksen päivystysvastaanotoilla, terveysasemien avosairaanhoidossa, neuvoloissa, kaupunginsairaalassa, työterveyshuollossa ja sosiaaliviraston toimipisteissä. Vastuutahot: Terveyskeskus, sosiaalivirasto ja työterveyskeskus

2. Laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä alkoholipotilaan hoidon hoitokokonaisuus, jossa on huomioitu eri-ikäisten perustason ja erityistason hoito. Vastuutahot: Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

3. Vahvistetaan päihdetyön osaamista lisäämällä päihdetyön koulutusta sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Vastuutahot: Terveyskeskus ja sosiaalivirasto

2. Tuetaan eläkeikäisten alkoholitonta elämää

1. Alkoholin käyttö otetaan puheeksi ehkäisevillä kotikäynneillä ja kotihoidon asiakkaiden kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vastuutahot: Sosiaalivirasto ja terveyskeskus

2. Tiedotetaan ikääntyneiden alkoholinkäytön riskeistä kotihoidon sekä sosiaaliviraston palvelukeskusten ja päivätoiminnan asiakkaille. Vastuutahot: Terveyskeskus ja sosiaalivirasto

3. Työttömien aktivointia ja työllistämispolkuja kehitetään

1. Helsingin kaupungin hallintokunnat työllistävät pitkäaikaistyöttömiä muun muassa sosiaalisten yritysten kautta. Vastuutahot: Kaikki kaupungin virastot

4. Helsingin kaupungin henkilöstön alkoholinkäytön vähentämiseen liittyvät ohjeet tarkistetaan ja sisällöt ajantasaistetaan

1. Helsingin kaupungin henkilöstön päihdeohjelma uusitaan vuoden 2011 aikana. Vastuutaho: Henkilöstökeskus

./. Toimenpideohjelmasta on pyydetty lausunnot kaikilta kaupungin lauta- ja johtokunnilta, työryhmässä edustettuina olleilta ja keskeisiltä muilta tahoilta. Lausunnot ovat esityslistan liitteenä olevassa päätöshistoriassa.

Lausunnot Esittelijä toteaa, että saadut lausunnot ovat pääosin työryhmän ehdotuksia tukevia.

Hallintokeskus pitää (20.12.2010) vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmaa oikeansuuntaisena ja katsoo sen sisältävän useita erinomaisia aloitteita. Ohjelman laatijat ovat tiedostaneet kaupungin suuren vastuun hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen toteuttajana ja siitä seuraavan velvollisuuden toimia suunnannäyttäjänä ja esikuvana alkoholinkäyttöä koskevissa linjauksissa.

Hallintokeskus toteaa, että alkoholijuomien mainosten sekä alkoholijuomien tuotemerkkeihin liittyvien mielikuvamainosten kielto kaupungin painetuissa julkaisuissa ja verkkojulkaisuissa voidaan toteuttaa sisällyttämällä kielto kaupungin viestinnän ohjeisiin. Kielto tulee rajata koskemaan kaupungin omia julkaisuja sekä kaupungin hallitsemia muita mainostiloja. Kaupungilla ei ole yleistä toimivaltaa kieltää alkoholijuomien markkinointia ja alkoholimainontaa muiden omistamissa kaupungin alueella sijaitsevissa mainostiloissa tai kaupungissa ilmestyvissä kaupungin ulkopuolisten kustantajien julkaisuissa.

Alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina kaupungin toiminnoissa ja tapahtumissa on rajoitettu jo nykyisissä viestinnän ohjeissa. Ohjeiden mukaan yhteistyökumppaneita valittaessa on varmistuttava siitä, että niiden toiminta sopii yhteen kaupungin omien tavoitteiden ja eettisten periaatteiden kanssa. Panimo- ja alkoholijuomateollisuuden tuotteiden sponsoroinnin ei ole katsottu sopivan yhteen tämän ohjelinjauksen kanssa.

Varsinaisen alkoholijuomateollisuuden ohella alkoholipitoisten juomien valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin kanssa ovat tekemisissä mm. panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset, alkoholijuomia maahantuovat yritykset, anniskelua harjoittavat ravitsemusliikkeet sekä alkoholijuomien vähittäismyynnistä vastaava valtion omistama monopoliyritys. Sen vuoksi pelkän alkoholijuomateollisuuden käyttöä sponsorina koskevan kiellon asemesta olisi perusteltua kieltää kaupungin viestinnän ohjeissa yleensä alkoholijuomien tuote- ja mielikuvamainontaan liittyvät sponsorisopimukset kaupunginkonserniin kuuluvilta yhteisöiltä. Tällaista rajoitusta ei sen sijaan olisi mielekästä ulottaa esimerkiksi sellaisiin myös alkoholijuoma- tai panimoteollisuutta edustavien yrityskonsernien kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin, joissa sopimuksen kohteena on tällaisen konsernin jokin muu kuin alkoholijuomien tuote- ja mielikuvamainontaan liittyvä tuote.

Hallintokeskus toteaa, että virka-ajan puitteissa järjestettävät tilaisuudet ovat nykykäytännön mukaisesti pääsääntöisesti tarjoilultaan alkoholittomia. Työlounaat ja -neuvottelut ovat lähtökohtaisesti alkoholittomia. Joissakin juhlavissa henkilöstön palkitsemistilaisuuksissa kuten tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettaessa on järjestetty kuohuviinitarjoilu. Haluttaessa kuohuviini on mahdollista korvata esimerkiksi Kaupungintalon ravintolan omatekoisilla mehujuomilla.

Tilaisuuden emäntä tai isäntä päättää tapauskohtaisesta tarjoilusta kaupungin edustusperiaatteiden puitteissa. Ohjeessa todetaan, että ravintola- ja alkoholijuomatarjoilusta aiheutuvissa kuluissa tulee noudattaa tilaisuuden luonteen ja tarkoituksen mukaista kohtuullisuutta. Alkoholikulutuksen kehitystä seurataan sekä hallintokeskuksen omassa talousyksikössä että alkoholikirjanpidosta vastaavassa Kaupungintalon ravintolassa.

Kaupunginvaltuuston ravintolan toiminnasta vastaa kaupungin liikelaitos Palmia, joka on hakenut tilalle anniskeluoikeudet Tuotevalvontakeskukselta. Hallintokeskus on aikanaan puoltanut anniskeluoikeuksien myöntämistä. Tarvittaessa tämä puolto voidaan peruuttaa. Alkoholitarjoilusta kaupunginvaltuuston tilaisuuksissa päättää viime kädessä kaupunginjohtaja.

Hallintokeskus toteaa, että ohjelman nimessä käytetty käsite ”vastuullinen alkoholinkäyttö” saattaa luoda sen mielikuvan, että kokonaan alkoholin käytöstä pidättäytyminen olisi jollakin tavalla vastuutonta. Vaikka ohjelmaluonnoksessa onkin ansiokkaasti eritelty vastuullisen alkoholinkäytön käsitteen sisältöä, siinä todetaan myös, että kyseessä on monimerkityksinen ja ongelmallinen sanapari. Hallintokeskus katsoo, että vaikka vastuullisen alkoholinkäytön problematiikan käsittely ohjelmatekstissä on paikallaan, selvästi parempi ja viestinnällisesti perustellumpi nimi ohjelmalle olisi ”Alkoholinkäytön vähentämisen toimenpideohjelma,” joka reilusti ja avoimesti kertoo lukijalle ensisijaisen tavoitteen, jonka kaupunki ohjelmassa asettaa.

Talous- ja suunnittelukeskus (8.12.2010) toteaa, että että paikallisviranomaisena ja suurena kaupunkina Helsinki on oleellinen toimija alkoholipolitiikassa.

Työryhmän työssä todetaan mm., että alkoholinkäyttöön liittyvät haitat aiheuttavat paljon kustannuksia ja että Helsingille aiheutui vuonna 2008 päihdehuollosta 53,9 euron nettokustannukset asukasta kohden, koko maassa vastaava luku oli 28,6 euroa. Koska kaupunki kantaa merkittävän osan vaarallisen ja haitallisen alkoholinkäytön kustannuksista lisääntyneinä terveyden- ja sosiaalihuollon sekä järjestyksen ylläpidon menoina, kaikki asukkaat hyötyvät alkoholihaittojen vähentämisestä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin korkeita päihdehuollon menoja tulee pyrkiä alentamaan mm. toimenpideohjelman keinoin.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että toimenpideohjelman toteutuessa mainostulot näiden mainosten osalta vähenevät ja vähenemä tulee korvata muulla mainonnalla.

Samalla talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsinkiä pyritään kehittämään vetovoimaisena tapahtumakaupunkina, kaupungin ruokakulttuuria pyritään kehittämään ja yrittäjiä pyritään kohtelemaan tasapuolisesti alueiden vuokrien hinnoittelupolitiikassa ja nämä pyrkimykset tulee huomioida ja yhteen sovittaa vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman jatkokäsittelyissä.

Henkilöstökeskus pitää (24.11.2010) kaupungin pyrkimystä edistää alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähentämistä erittäin tärkeänä ja toimenpideohjelmaa yleisiltä tavoitteiltaan kannatettavana.

Työsuojeluneuvottelukunnan 14.9.2010 hyväksymässä Helsingin kaupungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmassa vuosille 2010 - 2013 on henkilöstön omien voimavarojen osalta asetettu tavoitteeksi omasta terveydestään vastuuta kantava ja työkykyinen henkilöstö. Tähän pääsemiseksi on yhtenä keinona mainittu Helsingin kaupungin henkilöstön päihdeohjelman päivittäminen ja jalkauttaminen työpaikoilla. Sama asia on yksi työsuojeluneuvottelukunnan 3.11.2010 pidetyssä kokouksessa käsitellyn, edellä mainitun työhyvinvoinnin toimintaohjelman toteuttamissuunnitelman vuodelle 2011 asetetuista tärkeimmistä tavoitteista.

Alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuu työelämässä kustannuksia poissaolojen, alentuneen työtehon ja tapaturmien vuoksi. Myös runsas alkoholinkäyttö on merkittävä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen riski.

Työterveyshuolto tukee alkoholiriippuvuuden ehkäisyä ja hoitoa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kansallisten, näyttöön perustuvien Käypä hoito – suositusten mukaisesti muun muassa mini-interventioilla ja alkoholinkäyttöön puuttumisella työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien vastaanotoilla.

Kaupungin henkilöstön päihdeohjelman ja hoitoonohjausmenettelyn tarkoituksena on helpottaa alkoholikysymysten puheeksi ottamista, hoitoon ohjausta ja hoidon aloittamista. Henkilöstökeskus korostaa kaupungin henkilöstön alkoholin ongelmakäyttöön puuttumisessa varhaisen tuen merkitystä, josta on laadittu esimiesten roolia ja vastuuta koskevat ohjeet. Myös muissa esimies-alaiskeskusteluissa ja vastaavissa asiaan on tarvittaessa puututtava.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa tavoitteeksi esitettyä kaupungin keskushallinnon sekä kaupungin virastojen ja liikelaitosten edustustilaisuuksien, tapahtumien ja kaupungin tiloissa pidettävien tilaisuuksien pääsääntöistä alkoholittomuutta henkilöstökeskus pitää oikeana. Tapauskohtaisesti harkitun ja kohtuullisen alkoholitarjoilun voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan tilaisuuksien luonteesta riippuen osaksi tavanomaista ja kansainvälisesti hyväksyttyä vieraanvaraisuuskäytäntöä. Henkilöstökeskus korostaa myös sitä, että kaupungin tilaisuuksissa, joissa on alkoholitarjoilua, tulee olla aina myös riittävästi tarjolla alkoholittomia vaihtoehtoja. Henkilöstökeskuksen mielestä tarvitaan kaupunkitasoista alkoholitarjoilua koskevaa yleisluonteista ohjeistusta, joka jättää tilaa virastoissa ja liikelaitoksissa tehtävälle tapauskohtaiselle harkinnalle.

Sosiaalilautakunta toteaa (14.12.2010), että vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman (2010) tavoitteet ovat linjassa valtakunnallisen alkoholiohjelman (2008–2011) tavoitteiden kanssa.

Toimenpideohjelma on tarpeellinen, koska alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat viime vuosina lisääntyneet. Terveyden edistä-misen keskuksen tutkimuksen (2010) mukaan suomalaisista 77 % on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia. Suomalaisista 78 % vaatii tiukempaa suhtautumista alkoholin myyntiin ja anniskeluun päihtyneille. Arkisissa ympäristöissä kodin ulkopuolella 61 % kokee humalaisten näkymisen ja käyttäytymisen häiritseväksi. Eniten humalaiset haittaavat Suur-Helsingin alueella asuvia (69 %). Sen sijaan peräti 92 % hyväksyy sen, että terveydenhuollon vastaanottokäyntien yhteydessä kysytään ja neuvotaan alkoholinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma toteutuessaan lisää kaupunkilaisten yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta.

Ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset lasten ja nuorten suojaamiseksi alkoholinkäytön haitoilta ovat yleisesti kannatettavia. Vanhempien vastuun korostaminen ja varhainen puuttuminen lasten alkoholinkäyttöön suojaavat alkoholin haitallisilta vaikutuksilta. Viranomaisten ja kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien asenteisiin vaikuttamalla ja tehostamalla aikuisten mahdollisuuksia puuttua alaikäisen alkoholinkäyttöön voidaan vähentää lasten ja nuorten haitallista päihteidenkäyttöä.

Alkoholia mainostetaan usein lapsiin vetoavilla tavoilla kuten kilpailuilla, peleillä ja musiikilla. Mainontaa toteutetaan ympäristössä, jossa lapset liikkuvat päivittäin, mm. linja-autopysäkeillä ja katumainoksissa. Tällainen arkipäivän ympäristössä toteutuva mainonta on erityisen haitallista lapsille.

Kouluterveyskyselyn mukaan osa vanhemmista tarjoaa tai hankkii alkoholia alaikäiselle lapselleen. Vanhempien oma alkoholinkäyttö ja salliva asenne alaikäisten päihteidenkäyttöön ovat merkittävä riskitekijä lasten varhaisen alkoholinkäytön aloittamiseen. Koulujen vanhempainillat ja vanhemmille suunnatut tiedotuskampanjat ovat keinoja vaikuttaa vanhempien asenteisiin ja vastuuseen, joskin niiden avulla tavoitetaan vain osa vanhemmista.

Tutkimusten mukaan kasvuiässä olevan lapsen alkoholinkäyttö vaikuttaa haitallisesti lapsen älylliseen, tiedolliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Myös alkoholiriippuvuus on sitä todennäköisempää, mitä nuorempana lapsi aloittaa alkoholinkäytön. Viranomaisten velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille alaikäisen alkoholinkäytöstä tehostaa varhaista puuttumista lasten päihteidenkäyttöön. Lastensuojelusta lapsi ja hänen perheensä voidaan ohjata esimerkiksi päihdearviointiin nuorisoasemille tai tarvittaessa lasten- tai nuorisopsykiatriseen arviointiin. Vakavasti päihteillä ja psyykkisesti oireilevien lasten tutkimuksessa ja hoidossa tehdään yhteistyötä mm. HUSin nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan kanssa.

Etenkin nuorisoikäisten lasten kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet ja usein sijoituksen syynä on lapsen oma päihteidenkäyttö. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että päihteitä käyttävien lasten asiakasohjaus palveluihin ja hoitoonohjausprosessit ovat selkeitä ja ne on kuvattu yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Selkeä hoitoonohjausprosessi tehostaa myös vakavammin päihteillä oireilevien lasten ohjausta tarvittaviin palveluihin. Vakavimmin päihteillä oireilevien lasten hoitokokonaisuuksia tulee edelleen arvioida ja kehittää yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

Myös muiden aikuisten vastuun korostaminen lasten suojelemiseksi alkoholinkäytöltä on kannatettavaa. Vaikuttamalla vähittäiskaupan työntekijöiden asenteisiin ja koulutusta lisäämällä voidaan vähentää alaikäisten mahdollisuuksia hankkia alkoholia. Päiväkotien ja koulujen piha-alueilla sekä leikkipuistoissa eri toimijoiden yhteistyönä tapahtuvaa nuorille tarkoitettua mielekästä iltatoimintaa on tarpeen lisätä. Mielekäs toiminta vähentää päihteiden pariin ajautuvien nuorten määrää.

Kuntalaisten tietämystä alkoholinkäytön terveysriskeistä, hallintakeinoista ja päihdehoitopalveluista on tarpeen lisätä. Kuntalaisten on tärkeää saada asianmukaista tietoa terveysriskeistä ja hoitokeinoista esimerkiksi kampanjoiden välityksellä. Varhainen puuttuminen eri-ikäisten alkoholin ongelmakäyttöön on tutkimusten mukaan vaikuttavaa ja hyväksyttävää. Suurten ikäluokkien vanhetessa on erityisen tärkeää huomioida kasvava hoidon tarve. Ikääntyneet eivät voi käyttää alkoholia esimerkiksi sairauksiensa ja lääkityksensä vuoksi kuten nuoremmat aikuiset. Ikääntyneille on tärkeää antaa räätälöityä tietoa alkoholinkäytön riskeistä sekä luoda heidän tarpeitaan vastaavia tuki- ja hoitopalveluja.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Tutkimusten mukaan alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen kustannukset ovat kuitenkin yhteiskunnalle suuremmat kuin siitä saatavat tulot. Toimenpideohjelman täytäntöönpano tarkoittaisi sitä, että viranomaiset noudattaisivat nykyisiä lakeja, suosituksia ja ohjeita aiempaa tarkemmin sekä tehostaisivat työkäytäntöjään. Uusia henkilöstöresursseja ei välttämättä tarvittaisi. Toimenpideohjelman toteutumisen myötä alkoholinkulutus ja siitä aiheutuvat haitat vähenisivät. Näin alkoholisidonnainen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö sekä kustannukset vähenisivät. Vastuullisen alkoholinkäytön ohjelman keskeisillä ehdotuksilla voidaan edistää kaiken ikäisten henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia.

Terveyslautakunta toteaa (14.12.2010) mm., että terveyskeskuksen keskeinen toimintastrategia on väestön terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen. Vastuullisen alkoholinkäytön toimintaohjelma tukee vastaanotolla päihteiden käytön puheeksi ottamista, hoitoon ohjausta ja hoidon käynnistämistä. Alkoholin riski- ja ongelmakäyttöön puututaan varhain. Terveyskeskus tukee alkoholiriippuvuuden ehkäisyä ja hoitoa kansallisten, näyttöön perustuvien Käypä hoito - suositusten mukaisesti muun muassa mini-interventioilla.

Terveyslautakunta pitää oikeana kaupungin keskushallinnon sekä kaupungin virastojen ja liikelaitosten tilaisuuksien pääsääntöistä alkoholittomuutta.

Erityisen arvokasta terveyslautakunnan mielestä on, että yhdeksi toimenpideohjelman päämääräksi on määritelty lasten ja nuorten suojeleminen alkoholilta. Lasten ja nuorten tulee voida elää ja kasvaa sellaisessa elinympäristössä, jossa alkoholin liikakäytöstä johtuvat haittatekijät ovat minimaaliset. Nuorten kohdalla on tärkeää alkoholin ongelmakäyttöön puuttumisessa varhaisen tuen merkitys. Ohjelma tuo selkeitä velvoitteita mm. terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja päivystysyksiköille.

Terveydenhuoltolakiesityksen perusteluosassa todetaan, että yksi keskeinen aihe terveysneuvonnassa ja terveystarkastuksissa on potilaan alkoholin käyttö. Perusteluissa korostetaan, että alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy ja että alkoholi voi aiheuttaa sairauksia lähes ihmisen koko elimistössä. Terveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ja hoitaa potilaita, joiden terveyden alkoholinkulutus saattaa vaarantaa. Tältä osin vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma on yhteneväinen myös terveydenhuoltolakiesityksen sisällön kanssa.

Alkoholin runsas käyttö heikentää yksilön terveyttä ja altistaa erilaisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille ja heikentää sosiaalista hyvinvointia. Alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuu merkittäviä kustannuksia lisääntyneen terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön, alentuneen työtehon ja tapaturmien vuoksi. Sen vuoksi yhteiskunnan, yksilön ja myös hänen sosiaalisen elinympäristönsä vuoksi on tärkeää että riski- ja ongelmakäyttöön puututaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Alkoholinkäytön vähentämisellä on aina positiivisia terveysvaikutuksia. Lapsia ja nuoria tulee suojella alkoholilta. Tätä kaikkea tuetaan mm. alkoholimainonnan lopettamisella ja alkoholilainsäädännön noudattamisen valvonnan tehostamisella.

Henkilöstötoimikunta (29.11.2010) ja työsuojeluneuvottelukunta (3.11.2010) kannattavat työryhmän ehdotuksia.

Lausunnonantajat ovat kiinnittäneet huomiota kaupungin omistamien mainospintojen käyttämiseen alkoholin mainontaan ja sen tuottamiin mainostuloihin, ravintolapalvelujen tuottamiseen sekä sponsorointituloihin. Myös alkoholitarjoilun liittämistä kansainvälisesti hyväksyttyihin vieraanvaraisuussääntöihin on korostettu monissa lausunnoissa.

Johtopäätökset Esittelijä toteaa, että toimenpideohjelman päämäärät ovat:

1 Alkoholinkulutus vähenee Helsingissä

2 Lapsia ja nuoria suojellaan alkoholilta

3 Alkoholin ongelmakäyttöön puututaan varhain.

Esittelijä toteaa, että toimenpideohjelman täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että viranomaiset noudattavat nykyisiä lakeja, suosituksia ja ohjeita aiempaa tarkemmin sekä tehostavat työkäytäntöjään. Ohjelman keskeisillä ehdotuksilla voidaan edistää kaiken ikäisten henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia.

Esittelijä toteaa, että päihdehuollosta aiheutuvat 53,9 euron nettokustannukset (vuonna 2008) helsinkiläistä kohden ovat asukasluku huomioon ottaen yhteensä yli 30 milj. euroa. Merkittävä osa kustannuksista kohdistuu terveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Suomen korkeimpia päihdehuollon menoja on ryhdyttävä alentamaan toimenpideohjelman keinoin. Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisellä on merkittävä strategiaohjelmassa todettu asukkaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista edistävä vaikutus. Terveysvaikutukset näkyvät kaiken ikäisten asukkaiden hyvinvoinnissa.

Esittelijä toteaa, että vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa mainitut vastuutahot eivät yksin pysty huolehtimaan alkoholinkäytön ja sen haittojen vähentämispyrkimyksistä. Saadut lausunnot on tarpeen jakaa toimenpiteiden valmistelussa huomioon otettaviksi. Työ on pitkäjänteistä, sopimus- ja toimikaudet ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi alkoholimainonnasta saatavien tulojen vähenemä on mahdollista suunnitella korvattavaksi muulla tavoin. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman tavoitteet ja vastuut muotoutuvat eri viranomaisten toimivallan ja yhteistyömahdollisuuksien mukaisesti. Esimerkiksi poliisin toimenpiteet vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmassa ja kaupungin turvallisuusohjelmassa kytkeytyvät läheisesti toisiinsa.

Toimenpideohjelman valmistumisen jälkeen kaupungin organisaatiossa on järjestelty mm. yleisten alueiden vuokraukseen ja lupien myöntämiseen liittyvää toimivaltaa siten, että tehtävät ovat siirtyneet kiinteistövirastosta rakennusvirastoon. Jatkotyössä tämä ja muut vastaavat toimivaltakysymykset tulee luonnollisesti ottaa huomioon.

Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman tavoitteena on alkoholinkäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta kuuluu luontevimmin sosiaalivirastolle ja sosiaalilautakunnalle, jotka kokoavat vuosittain Khlle raportin tehdyistä toimenpiteistä. Raportoinnista Kvstolle huolehditaan strategiaohjelman seurannan yhteydessä.

./. Esittelijä toteaa, että esityslistan liitteenä 3 on Etelä-Suomen alueella ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen ym. vetoomus vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman toteuttamiseksi.



Kokousaika	9.5.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

	Jäsenet:	Henkilökohtaiset varajäsenet:

	Valve, Tuomo	Kylä-Harakka, Paula
	Paasikallio, Jukka	Grönlund, Carola
	Haikarainen, Maaria	_________________
	Pikkarainen, Jorma	Rasilainen, Raisa
	Creutz, Henrik	Weckman, Klas

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Katajanokan tontti 147/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Katajanokan tontti 147/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Katajanokan tontti 147/4)
	Liite 4	Kaupunginmuseon lausunto 18.12.2009
	Liite 5	Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 6.4.2011
	Liite 6	Asunto-osakeyhtiö Turson poikkeamishakemus - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016 (vain linkkinä)
	Liite 2	Seurantaraportti toimintaohjelmasta: Toteutumisen arviointi 3.3.2011
	Liite 3	Helsingin kaupungin ilmansuojelun... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Herttoniemen yhteiskoulun laina-anomus 31.1.2011
	Liite 2	Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Lauttasaaren yhteiskoulun laina-anomus 27.1.2011
	Liite 2	Lainan myöntäminen Lauttasaaren yksityiskoulujen...-päätöshistoria