Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Määrärahan myöntäminen asuntotuotantotoimistolle Lallukantien alueen esirakentamiseen (Vartiokylä, tontit 45585/2-4)

Määrärahan myöntäminen kaupunkisuunnitteluvirastolle alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2011 suunnittelukohteissa

Harmaan talouden seurannan tilannekatsaus

26.4.2011 pöydälle pantu asia
Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sosiaaliviraston toimintaa koskevassa kanteluasiassa

Iltakouluasia: Katsaus seutuyhteistyön tilanteeseen

Iltakouluasia: Aluerakentamisprojektien tilannekatsaus

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Kaupungin liittyminen Verband Deutscher Verkehrsunternehmen (VDV) -järjestön jäseneksi

Kahden viran nimikkeen ja pätevyysvaatimusten muuttaminen ympäristökeskuksessa

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Töölön kirjaston perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11:n poikkeamishakemus

Xxxxxxx Xxxxxxxx poikkeamishakemus

Helsingin maanalaisen yleiskaavan määrääminen osittain voimaan ennen lainvoimaisuutta (nro 11830/1 ja 11830/2)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Munkkiniemen tonttien 30112/3 ja 6 sekä 30113/2 ja 4 ja korttelin 30118 ym. alueiden (Munkkivuoren ostoskeskus ympäristöineen) asemakaava-asiassa (nro 11920)

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTOLLE LALLUKANTIEN ALUEEN ESIRAKENTAMISEEN (VARTIOKYLÄ, TONTIT 45585/2-4)

Khs 2011-668

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantotoimistolle vuoden 2011 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet

960 000 euroa Vartiokylän tonttien 45585/2-4 tonttien esirakentamiseen

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimistolle (Sanne Varpanen), kiinteistöviraston tonttiosastolle (Katarina Kurenlahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Veijo Väyrynen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Kartta korttelin 45585 esirakentamisesta 21.1.2011
	Liite 2	Kiinteistöviraston esitys 23.3.2011

ESITTELIJÄ Uusi asuntoalue sijaitsee Kehä I:n itäpuolella Myllypuron ja Kontulan liittymien läheisyydessä. Pohjoisessa rajana on Kontulan Kelkkapuisto ja omakotialue, idässä Vartioharjun pientaloalue ja etelässä Puotinharjun asuntoalue. Asemakaavan muutos nro 11810 on saanut lainvoiman 7.8.2009. Koko kaava-alueen asuntorakennusoikeus on yhteensä 65 375 k-m². Asemakaava-alue jakautuu kahteen osaan. Pohjoisosa eli Myllypuron voimalaitoskortteli kuuluu alueeseen A ja Myllypuron keskuksen itäosa ja Lallukantien alue kuuluvat alueeseen B. Molemmilla kaava-alueen osilla on tehtävä erilaisia rakentamiskelpoiseksi saattamistoimenpiteitä.

Esityksen mukaiset esirakennettavat tontit sijaitsevat eteläisellä alueella B Kehä I:n ja Lallukantien kulmauksessa. Kaupunginhallitus on 11.6.2007 varannut kyseiset tontit asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen, hitas- omistusasuntojen rakentamista varten sekä asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten. Hanke on kiireellisenä asuntotuotantotoimiston tuotanto-ohjelmassa vuonna 2011.

Suunnittelun aikana on ilmennyt, että asuntotonteille kohdistuvat esirakentamisen lisäkustannukset ovat merkittävät. Ylimääräiset maanrakennuskustannukset aiheutuvat suurista määristä rakennusjätettä sekä rakentamiseen kelpaamattomasta maa-aineksesta ja korvaavien täyttöjen tekemisestä. Tonteilla 45585/2- ja 45585/4 syvästabilointi muodostaa suuren osan kustannuksista.

Tonttien esirakentaminen on välttämätöntä, jotta alue saadaan rakentamiskelpoiseksi. Asuntotuotantotoimiston saamien urakkatarjousten perusteella kustannukset ovat noin 960 000 euroa (alv 0 %) sisältäen suunnittelusta ja rakennuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

Huonoista pohjaolosuhteista aiheutuvat kustannukset selvisivät vasta alkuvuonna 2011, joten kustannuksiin ei ole varauduttu talousarviossa alueiden käyttöönoton edellyttämien selvitysten ja toimenpiteiden määrärahoja ohjelmoitaessa.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi asuntotuotantotoimistolle 960 000 euron määrärahan (alv 0 %) käytettäväksi edellä mainittuihin tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.

Esittelijä toteaa, että tonttien esirakentamiseen tarvittava määräraha voidaan myöntää talousarvion alakohdasta 8 01 02 11, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet ohjelmoimalla muita vuodelle 2011 tarkoitettuja esirakentamiskohteita uudelleen.

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOLLE ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMIIN TUTKIMUKSIIN JA SELVITYKSIIN VUODEN 2011 SUUNNITTELUKOHTEISSA

Khs 2011-335

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kaupunkisuunnitteluvirastolle vuoden 2011 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, muu esirakentaminen

85 000 euroa käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2011 suunnittelukohteissa,

alakohdalta 8 01 02 15, Länsisataman esirakentaminen

55 000 euroa käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2011 suunnittelukohteissa,

alakohdalta 8 01 02 17, Kalasataman esirakentaminen

350 000 euroa käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2011 suunnittelukohteissa ja

alakohdalta 8 01 02 18, Kruunuvuorenrannan esirakentaminen

270 000 euroa käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2011 suunnittelukohteissa

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle (Eija Kivilaakso), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Viljakainen Juha, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kaupunkisuunnitteluviraston esitys 10.2.2011

ESITTELIJÄ Kaava-alueilla maankäyttö edellyttää maaperän puhtauden toteamista, tutkimuksin ja kunnostussuunnitelmin. Samoin uusille alueille tulee tehdä pohjatutkimuksia rakennettavuusselvityksineen.

Tutkimus- ja suunnittelukohteet on ajoitettu kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2011 toimintasuunnitelman mukaan ja esitetty liitteessä.

Määräraha tulisi myöntää vuoden 2011 talousarvion alakohdilta 8 01 02 10, muu esirakentaminen, 8 01 02 15, Länsisataman esirakentaminen, 8 01 02 17, Kalasataman esirakentaminen ja 8 01 02 18, Kruunuvuorenrannan esirakentaminen.

HARMAAN TALOUDEN SEURANNAN TILANNEKATSAUS

Khs 2011-797

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä harmaan talouden tilannekatsauksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja sisäiselle tarkastukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus on 17.11.2008 (§ 1364) antanut harmaan talouden torjuntaa koskevan toimintaohjeen. Siinä on yksityiskohtaisesti ohjeistettu menettelytavat, joilla hankintojen yhteydessä harmaata taloutta torjutaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.

- selvitys palvelun tai tavaran toimittajan rekisteröitymisestä kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin

- selvitys verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta hankinnan ja sopimussuhteen yhteydessä

- selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Kaupunki ja sen tytäryhteisöt luovuttavat sovituista hankinnoista tiedot verohallinnolle saaden verottajalta vastaavasti ns. verohallintopalautteen siitä, miltä osin tavaran tai palvelun toimittajien rekisteröitymisessä on ollut verottajan rekisteritietoihin nähden poikkeamia. Talous- ja suunnittelukeskus toimittaa poikkeamatiedot edelleen virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Nyt raportoitavaa seurantajaksoa 1.10.-31.12.2010 koskeva verohallintopalaute yksikkökohtaisine seulontaprosentteineen sisältyy seurantaraporttiin, joka jaetaan kaupunginhallituksen jäsenille erikseen.

Kaupunki saa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolta säännöllisesti tiedot työsuojelutarkastusten yhteydessä havaituista kaupunkikonsernin tilaajayksiköiden tilaajavastuulain vastaisista rikkomuksista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki vuoden 2010 aikana kaupunkikonsernin alueellisiin asuinvuokrataloyhtiöihin yhteensä neljätoista tarkastusta. Laiminlyöntimaksuja määrättiin kolmelle yhtiölle (Kontulan Kiinteistöt Oy, Vuosaaren Kiinteistöt Oy ja Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy) neljästä eri sopimuksesta. Laiminlyöntimaksujen yhteismäärä oli 17 000 euroa. Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy on valittanut päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Vuoden 2010 aikana Etelä-Suomen aluehallintovirasto suoritti neljä työsuojelutarkastusta Helsingin kaupungin omille rakennustyömaille. Työnantajina työsuojelutarkastuksissa oli kolmen tarkastuksen osalta Stara, Talonrakennus, rakennusprojektit ja yhdessä Stara, Konepaja, korjaustekniikka. Tarkastuksista ilmeni, ettei näissä kohteissa työnantaja ollut noudattanut tilaajavastuulain mukaisia työnantajavelvoitteita, mistä syystä Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi kirjalliset toimintaohjeet säännösten vastaisen olotilan poistamiseksi tai korjaamiseksi. Laiminlyönnit olivat kohdistuneet tilaajavastuulain mukaisten selvitysten ja todistusten ajantasaisuuteen. Laiminlyöntimaksuja ei määrätty.

Taloustaantuman vaikutukset ja vuonna 2009 kirjattujen uusien talousrikollisuuteen liittyvien rikosilmoitusten ennätyksellinen määrä näkyy edelleen poliisin tutkintatilastoilla. Juttujen läpivirtaus on kuitenkin tilastojen valossa säilynyt hyvällä tasolla.

Vuoden 2009 lopussa poliisilla oli tutkittavanaan yhteensä 2 145 talousrikosilmoitusta. Vuoden 2010 lopussa avoimien talousrikosilmoitusten määrä (2 056 kappaletta) oli hieman vähentynyt edellisen vuoden lopun tilanteesta.

Kuluvan vuoden aikana poliisi on tehostanut talousrikostutkintaa ja - torjuntaa osoittamalla lisävirkoja tutkintaan ja tiivistämällä tutkintayksiköiden välistä yhteistyötä ja toimintaa. Verkostomallisella talousrikostorjuntayksiköiden keskinäisellä yhteistyöllä poliisi pyrkii entistä tehokkaampaan talousrikostorjunnan ja -tutkinnan vaikuttavuuteen.

26.4.2011 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE SOSIAALIVIRASTON TOIMINTAA KOSKEVASSA KANTELUASIASSA

Khs 2010-1650

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon ja selvityksen:

Selvitys ja lausunto sosiaaliviraston menettelystä kantelun kohteena olevassa asiassa

Sosiaaliviraston tilayksikön kautta kulkee laskuja ja tarjouksia töistä, jotka asiakkaat itse, taloyhtiöt tai jokin yhteisö esim. Invalidiliitto on tehnyt tai teettänyt. Näistä tilayksikköön tulee laskun mukana tarjous. Tämän vuoksi asunnon muutostöitä ovat tehneet muutkin kuin sosiaaliviraston kilpailutuksen perusteella valitut urakoitsijat.

Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaan asunnon muutostyöt tulee tehdä aina asiakkaan toimintakyvyn ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvan palvelusuunnitelman huomioivalla tavalla. Korvattavaksi tulevat tarpeenmukaiset, todelliset, kohtuullisina pidettävät kustannukset. Varallisuusharkintaa tai euromääräisiä ylärajoja ei lainsäädännössä ole asetettu. Kunnalla on asunnon muutostöiden osalta sitova, määrärahoista riippumaton järjestämisvastuu.

Vammaispalvelulain asunnon muutostöitä koskeva säännös on luonteeltaan korvaussäännös. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 20 §:n mukaan asiakas voi laskuttaa kuntaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asunnon muutostyöt on tehty. On kuitenkin mahdollista, että kunta huolehtii asunnon muutostöiden suorittamisesta. Tämä edellyttää aina vammaisen henkilön suostumusta. Kunnalla ei ole myöskään oikeutta vaatia, että vammainen henkilö neuvottelee etukäteen kunnan kanssa asunnon muutostöiden teettämisestä.

Jos vammainen henkilö on teettänyt asunnon muutostyöt ilman kunnan etukäteisarviota muutostöiden kustannusten välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, merkitsee se aina sitä, että kunta päätöksessään suorittaa tämän arvion jälkikäteen. Tällöin hyväksytään vain asiakkaan vamman vaatimat välttämättömät asunnon muutostyöt. Samoin menetellään, jos esimerkiksi taloyhtiö laskuttaa asiakkaan asuntoon putkiremontin yhteydessä tehdyistä muutostöistä.

Kantelija tuo esiin myös epäilynsä siitä, että kilpailutuksessa on hyväksytty tarjouksia, joiden hinta on niin alhainen, että yrityksillä ei ole mahdollista huolehtia verojen maksusta ja työnantajavelvoitteista.

Kaikilta puitesopimustoimittajailta on pyydetty asianmukaiset todistukset yrityksen verojen ja työnantajavelvoitteiden maksamisesta. Kaikki puitesopimustoimittajiksi valitut yritykset ovat toimittaneet sosiaalivirastolle asianmukaiset todistukset siitä, että yrityksen verot ja työnantajavelvoitteet oli maksettu. Asia otetaan huomioon myös vuonna 2011 järjestettävässä kilpailutuksessa. Muilta kuin puitesopimustoimittajilta todistuksia ei ole aiemmin pyydetty. Mikäli asiakas teettää työn itse, sosiaalivirasto ohjeistaa asiakasta pyytämään tarvittavat ajan tasalla olevat todistukset. Vastaavasti mikäli työn teettää taloyhtiön puitesopimustoimittaja, sosiaalivirasto velvoittaa taloyhtiötä pyytämään riittävät ja ajan tasalla olevat todistukset suoritetuista veroista ja työnantajamaksuista.

Myös laskujen selkeyteen ja erittelyyn tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota.

Lopuksi kantelija pyytää selvitystä siitä, miksi toiminimi Aulis Karonen suljettiin pois asiakkaiden asuntojen muutostöiden hankintaa koskevasta tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä (21/2008, korjattu 22.1.2009) oli esitetty seuraava ammatilliseen pätevyyteen liittyvä vähimmäisvaatimus (kohta 7.2.6.):

Vaatimus 6 Tarjoajalla on oltava palvelun laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi kokemusta vastaavista palvelutoimituksista. Riittävänä kokemuksena pidetään vähintään kolmen vuoden kokemusta kodeissa tehtävistä muutostöistä joko itsenäisenä urakoitsijana tai toisen urakoitsijan vastuuhenkilönä.

Lisäksi tarjouspyynnössä oli vaatimus siitä, että kohdissa 4 - 6 mainittujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen selvittämiseksi tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa selvitykset 4 - 6. Tarjoaja, jonka tarjous ei sisällä pyydettyjä selvityksiä, voidaan sulkea tarjouskilpailusta pois.

Tiedot pyydettiin antamaan tarjouspyynnön liitteenä olevalla lomakkeella.

Aulis Karonen on tarjouksessaan selvittänyt, että A. Karonen T:mi on perustettu 7.1.2009 (ytj-rekisterin mukaan alkupäivämäärä on 14.1.2009). Näin ollen hän ei ole voinut tehdä vastaavia töitä kaupungille toiminimen puitteissa noin 2,5 vuotta, kuten selvityspyynnössä esitetään. Tarjouksessaan Aulis Karonen ilmoittaa vastaavaksi kokemuksekseen, että hän on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston erikoisammattimiehen työsuhteessaan ajalla 1.5.2006 – 31.12.2008 suorittanut apuvälineasennuksia ja pieniä muutostöitä asuntoihin suunnitellen ja tilastoiden työnsä itse. Tarjouspyynnön kolmen vuoden kokemusvaatimus ei näin ollen täyty, vaikka erikoisammattimiehen työ olisikin tehty toisen urakoitsijan vastuuhenkilönä ja voitaisiin laskea kokemusajaksi.

Tarjouskilpailusta suljettiin pois viisi muuta tarjousta edellä mainitun vaatimuksen perusteella ja neljä tarjousta muiden vaatimusten perusteella. Aulis Karosen tarjousta on käsitelty tasapuolisesti muihin tarjouksiin nähden ja lautakunnalla oli oikeus sulkea Karosen tarjous pois tarjouskilpailusta. Kilpailutuksesta ei tehty yhtään valitusta markkinaoikeuteen.

Tietojen luovuttamista koskeva päätös

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtaja on 1.7.2010 (4184 §) päättänyt, että valtuutettu Hakaselle ei anneta tietoa Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen laatimasta ja 28.4.2010 päivätystä muistiosta, joka koskee sosiaaliviraston teettämiä asunnonmuutostöitä.

Kaupunginjohtajan päätöksen perusteluina on todettu, että muistio sisältää sisäisen tarkastuksen valvontatoimeen liittyviä tietoja. Perusteluina on todettu edelleen, että muistiossa kuvattujen selvitystoimien ja -havaintojen julkiseksi tuleminen heikentäisi valvonnan toteutumisedellytyksiä, joten tiedon antaminen siitä vaarantaisi valvonnan tarkoituksen toteutumisen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen muistio on salassa pidettävä. Perusteluina todetaan vielä, ettei kuntalain 43 §:ssä säädetty luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ulotu salassa pidettäviin asiakirjoihin.

Edellä todetun mukaisesti kantelu kohdistuu tämän salassapitokysymyksen osalta pikemminkin kaupunginjohtajan kuin sosiaaliviraston menettelyyn. Kantelussa väitetään, että kaupunginjohtajan päätös on riittämättömästi perusteltu, kun siinä ei ole kuvattu miten muistion tai osan siitä antaminen kaupunginvaltuutetulle heikentäisi valvonnan toteutumisedellytyksiä.

Väite pitää siltä osin paikkansa, etteivät päätöksen perustelut sisällä mainitunlaista kuvausta. On kuitenkin katsottava, että tätä yksityiskohtaisempien perusteiden kirjaaminen olisi edellyttänyt tarkastusmuistion sisällön kuvaamista ja saattanut siten sekin johtaa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa suojatun intressin vaarantumiseen. Päätöstä ei siten voida pitää riittämättömästi, vaan nimenomaan riittävästi perusteltuna.

Muutenkin on todettava, että kaupunginjohtajan päätös ja myös sen perustelujen riittävyys olisi voitu saattaa riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi hallintolainkäytön järjestyksessä. Päätös ja sitä koskeva muutoksenhakuohjaus on annettu valtuutettu Hakaselle tiedoksi kirjetiedoksiantona. Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta 1.3.2011 saadun tiedon mukaan päätöksestä ei ole valitettu.

Kysymys valtuutettu Hakasen oikeudesta saada tieto tarkastusmuistiosta on siten lainvoimaisesti ratkaistu.

Pöytäkirjanote liitteineen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, sosiaalilautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sosiaaliviraston... -päätöshistoria
	Liite 2	Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 11.2.2011

ESITTELIJÄ Yrjö Hakanen arvostelee eduskunnan oikeusasiamiehelle 2.2.2011 tekemässään kantelussa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston menettelyä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista annetun lain ja sosiaalihuoltolain perusteella tehtävien asunnon muutostöiden kilpailuttamisessa, teettämisessä ja laskujen hyväksymisessä.

Sosiaalivirasto kilpailutti vuoden 2009 alussa sosiaaliviraston asiakkaiden asuntojen muutostöiden hankinnan (tarjouspyyntö 21/2008, korjattu 22.1.2009). Sosiaalilautakunnan pöytäkirjan 24.3.2009 §:n 93 mukaan asuntojen muutostöiden puitesopimuskumppaneiksi hyväksyttiin seitsemän yritystä.

Hakanen tiedustelee kantelussaan, onko Helsingin sosiaalivirasto toiminut oikein hyväksyessään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaalihuoltolain perusteella tehdyissä asunnon muutostöissä tarjouksia ja laskuja, jotka eivät perustu näiden töiden kilpailutuksen perusteella tehtyihin sopimuksiin.

Tämän lisäksi kantelu koskee sitä, ettei valtuutettu Hakaselle ole annettu Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen asiasta laatimaa tarkastusmuistiota.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyytää selvityksen ja lausunnon asiassa 15.4.2011 mennessä. Selvitys- ja lausuntopyynnölle on saatu lisäaikaa 3.5.2011 saakka.

KAUPUNGIN LIITTYMINEN VERBAND DEUTSCHER VERKEHRSUNTERNEHMEN (VDV) -JÄRJESTÖN JÄSENEKSI

Khs 2011-621

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki liittyy jäseneksi Verband Deutscher Verkehrsunternehmen (VDV) –järjestöön.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa liikennelaitos
-liikelaitosta huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja jäsenmaksun suorittamisesta.

Pöytäkirjanote liikennelaitos -liikelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Kaupungin liittyminen Verband.. - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikennelaitos -liikelaitos esittää 15.3.2011, että kaupunki liittyisi jäseneksi saksalaiseen Verband Deutscher Verkehrsunternehmen (VDV)
-järjestöön.

VDV on Saksassa joukkoliikennealan keskeinen etujärjestö, jonka jäseninä ovat joukkoliikennealan yritykset, kaupunkien liikennelaitokset yms. VDV vastaa paljolti Suomen Paikallisliikenneliitto ry:tä.

VDV informoi jäseniään mm. joukkoliikennettä koskevasta EU:n lainsäädännöstä ja alan standardeista sekä tekee ja välittää tutkimustietoa. Jäseniä informoidaan lisäksi mm. joukkoliikenteen uusimmista kehitystrendeistä.

Järjestöön kuuluu myös Itävallan, Sveitsin ja Luxemburgin joukkoliikennealan yrityksiä ja operaattoreita, Kööpenhaminan metro, Bergenin Bybane ja Prahan liikennelaitos. Ulkomaalaiset kuuluvat järjestöön ns. erikoisjäsenen statuksella. Erikoisjäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä kaikkeen liiton informaatioon, palveluihin yms., mutta ei äänioikeutta järjestön kokouksissa.

Liikennelaitos -liikelaitoksella on raitio- ja metroliikenteen operaattorina ja Helsingin joukkoliikenneinfran (radat ja asemat) omistajana ja ylläpitäjänä merkittävä intressi olla VDV:n jäsen. Euroopan saksankielinen alue on raideliikenteen veturi koko Euroopassa ja mukanaolo VDV:n yhteistyössä varmistaa osaltaan, että liikennelaitos -liikelaitos pysyy teknisen kehityksen tasalla koko raitio- ja metroliikenteen toimialalla.

Jäsenmaksu Saksan ulkopuolisena erikoisjäsenenä on 13 130 euroa vuodessa.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo lausunnossaan 11.4.2011 HKL:n jäsenyyden perustelluksi huomioiden HKL:n roolin raitio- ja metroliikenteen operaattorina samoin kuin Helsingin joukkoliikenneinfran (radat ja asemat) omistajana ja ylläpitäjänä.

./. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto on liitteessä 1 (päätöshistoria).

Liikennelaitos -liikelaitos on tällä hetkellä jäsenenä Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä ja UITP:ssä (Union Internationale des Transports Publics). Jäsenyydet ovat edelleen tarpeellisia kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kannalta.

KAHDEN VIRAN NIMIKKEEN JA PÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2011-750

RYJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa ympäristökeskuksen asuinympäristövalvonnan vastuualueelle sijoitetun kahden viran nimikkeitä seuraavasti:

- johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 128030) nimikkeeksi muutetaan johtava erityisasiantuntija, ja

- ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 054759) nimikkeeksi muutetaan johtava ympäristötarkastaja.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Suostumus virkanimikkeen muuttamiseksi

ESITTELIJÄ Ympäristölautakunta päätti 29.3.2011 § 120 esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus muuttaa ympäristökeskuksen asuinympäristövalvonnan vastuualueelle sijoitetun kahden viran nimikkeitä seuraavasti:

- johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 128030) nimikkeeksi muutetaan johtava erityisasiantuntija ja

- ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 054759) nimikkeeksi muutetaan johtava ympäristötarkastaja.

Samalla ympäristölautakunta päätti, että johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 054759) kelpoisuusvaatimuksiksi vahvistetaan ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta esimiestehtävistä ja asuinympäristön terveydensuojelusta. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito.

Perustelut Kaupunginhallituksen 27.10.2003 § 1224 hyväksymien periaatteiden ja niitä koskevan henkilöstökeskuksen ohjeen (27.10.2003) mukaan viran nimikkeen muuttaa kaupunginhallitus tai -valtuusto. Nimikkeen tulee ilmaista tehtävää ja sen tulee olla oikeassa suhteessa tehtävän vaativuustasoon.

Ympäristötoimen johtosäännön (Kvsto 9.5.2001) 14 §:n ja 15 §:n mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön pätevyyden määrää ympäristölautakunta.

Esittelijä toteaa, että johtava ympäristötarkastaja (vakanssinro 128030) on ympäristövalvontayksikön asuinympäristövalvonnan vastuualueen esimies. Nykyisen viranhaltijan siirtyessä osa-aikaeläkkeelle tulee vastuualueen esimiestehtävät järjestää uudelleen. Henkilöstökeskuksen ohjeen (28.9.2010) mukaan esimiesasemassa olevan jäädessä osa-aikaeläkkeelle hän ei voi jatkaa esimiestehtävässä, vaan hänelle järjestetään koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa projekti- tai muuta työtä.

Vastuualueen esimiestehtävät siirretään esimiestehtäviä sijaisena hoitavan viranhaltijan vakanssille. Samalla viran nimikettä, palkkaa ja pätevyysvaatimuksia muutetaan uutta työnkuvaa vastaaviksi.

./. Virkojen nykyiset haltijat ovat antaneet suostumuksensa tehtäväjärjestelyille (Liite 1).

Ympäristökeskus on 23.2.2011 pyytänyt esitetyistä virkanimikkeiden muutoksista henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Henkilöstökeskus on 8.3.2011 puoltanut esitystä, jotka koskevat johtavan erityisasiantuntijan nimikkeen perustamista sekä tähän liittyvää palkan määritystä esityksen mukaan, sekä johtavan ympäristötarkastajan nimikkeen perustamista sekä tähän liittyvää palkan määritystä esityksen mukaan.

Talous- ja suunnittelukeskus on 10.3.2011 puoltanut esitystä edellytyksellä, että muutoksesta aiheutuu säästö ympäristökeskuksen määrärahoissa.

TÖÖLÖN KIRJASTON PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-2449

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 15.2.2010 päivätyn Töölön kirjaston perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 120 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana 6 miljoonaa euroa marraskuun 2009 kustannustasossa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa sisällyttämään vuosien 2012–2013 talousarvioehdotuksiin hankkeen enimmäishinnan mukaisen hankkeen jatkorahoituksen.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunginkirjastolle, HKR-Rakennuttajalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 15.2.2010
	Liite 2	Töölön kirjaston perusparannuksen hankesuunnitelman ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Töölön kirjasto on valmistunut vuonna 1970 eikä kohteessa ole tehty merkittäviä peruskorjaustoimenpiteitä. Rakennusteknisesti kirjasto on osin pahoin kulunut. Rakennuksen julkisivut, terassien pinnat ja vesikatto kunnostetaan. Peruskorjauksessa rakennukseen uusitaan vesi- ja viemärijärjestelmä, ilmastointi-, sähkö- ja valaistusjärjestelmät sekä pihakorjauksen yhteydessä sadevesi- ja salaojitusjärjestelmä.

Rakennuksen tekniset järjestelmät ovat vanhentuneet ja erityisesti sähkötekniset järjestelmät riittämättömät. Rakennuksesta puuttuu myös yleinen äänentoistojärjestelmä, joka on tarpeellinen monikerroksisessa rakennuksessa yhtenä tärkeänä turvallisuustekijänä. Samoin nykyaikaisen kirjastotekniikan vaatiman sähkö- ja IT-verkkokapasiteetin lisääminen on tarpeellista.

Koska rakennuksen teknisten järjestelmien uusimisessa ja korjaamisessa joudutaan puuttumaan perin pohjin talon sisäpuolisiin rakenteisiin ja etsimään sijoituksia nykyjärjestelmien vaatimille teknisille tiloille, rakennuksen tiloja muutetaan samalla palvelemaan paremmin nykyistä kirjastotoimintaa jäsentämällä uudelleen yleisön tiloja ja työtiloja erityisesti 1. kerroksessa ja 4. kerroksessa, ja rakennus tehdään esteettömäksi. Peruskorjauksen laajuus on 3 120 brm².

Myös rakennuksen heikossa kunnossa olevia ulkotiloja, mm. epätasaista ja rikkonaista laatoitusta, korjataan.

Energiatalous Kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan poistoilman lämmön talteenottolaittein ja kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän ohjattavuutta parannetaan rakennusautomaatiolla. Ilmanvaihtojärjestelmät jaetaan eri tilakokonaisuuksien järjestelmiksi, jotka huomioivat käyttötarkoituksen ja optimoivat energiankäytön huomioimalla eri tilojen erilaiset käyttöajat ja kuormitusasteen. Sähköisessä talotekniikassa energiasäästöihin pyritään valaistukseen liittyvillä ratkaisuilla kuten käyttämällä energiataloudellisia pitkän käyttöiän valonlähteitä. Rakennuksen energiataloutta parannetaan myös uusimalla ikkunoita.

Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen

Kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 6 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana eli 1 923 euroa/brm². Kustannukset ovat marraskuun 2009 hintatasossa. Rakennuksen paraneva energiatalous laskee kiinteistön käyttökustannuksia.

Vuokravaikutus Nykyinen vuokra on 390 593 euroa vuodessa eli 13,80 euroa/htm²/kk. Perusparannus aiheuttaa vuokrankorotuksen kaupunginkirjastolle. Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

	pääomavuokra	n. 14,97 euroa /htm²/kk
	ylläpitovuokra	2,66 euroa /htm²/kk

	yhteensä	17,63 euroa /htm²/kk.

Laskennallisesti kohteessa on 2 324 htm². Vuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta. Siten kuukausivuokra on n. 40 958 euroa ja vuosivuokra 491 500 euroa.

Väistötilakustannuksia ei synny, koska henkilökunta sijoitetaan perusparannuksen ajaksi kaupungin muihin kirjastoihin.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on vuosien 2011–2015 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2012–2013 toteutettavana hankkeena.

Rakentamisen on suunniteltu alkavan tammikuussa 2012 ja työn valmistuvan huhtikuussa 2013.

Lausunnot

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Lautakunta puoltaa lausunnossaan hankesuunnitelman hyväksymistä. Lautakunta toteaa samalla, että perusparannuksen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon kirjaston kaikkien yleisötilojen käyttö avoimena toimintaympäristönä.

Lautakunta toteaa, että kirjaston vuokra nousee hankkeen myötä noin 100 000 euroa vuodessa hankkeen laajuuden ja vaativuuden johdosta. Koska kysymyksessä on arkkitehtonisesti arvokkaan tilan peruskorjaus 40 vilkkaan toimintavuoden jälkeen, ei vuotuisten kustannusten lisäystä tulisi kattaa kaupunginkirjaston nykyisen budjettiraamin sisällä vaan erotus lisätä talousarviokehykseen.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon toteutussuunnittelua tehtäessä.

Talous- ja suunnittelukeskus

Keskus toteaa mm., että kyseessä on vuonna 1970 valmistunut rakennus, johon nyt tehdään ensimmäisen kerran kattava perusparannus. Rakennuksen talotekniset järjestelmät sekä sadevesi- ja salaojitusjärjestelmät edellyttävät uusimista. Lisäksi tilat parannetaan nykyistä kirjastotoimintaa vastaavaksi. Energiataloutta parannetaan eri tavoin, kuten uusimalla ikkunoita sekä varustamalla tilat ilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on poistoilman lämmöntalteenottolaitteet.

Hanke sisältyy 6,0 miljoonan euron (alv = 0 %) suuruisena investointiohjelman talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi 2011–2015.

Vuosien 2011–2013 taloussuunnitelmaehdotuksessa hankkeelle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2011. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2012–2013. Tilakeskuksen tulee sisällyttää hankkeen enimmäishinnan mukainen jatkorahoitus korjaushankkeisiin vuosien 2012–2013 talousarvioehdotuksissa.

Keskus puoltaa hankkeen hyväksymistä esityksen mukaisesti.

Kirjasto ei tarvitse perusparannuksen ajaksi väistötiloja.

Esittelijän kannanotto Esittelijä pitää esitystä perusteltuna. Ehdotus on esityksen mukainen.

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TAVASTTÄHDENKATU 11:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2011-518

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2011-518/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 2	Ympäristökartta (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 3	Asemapiirros (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 4	Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeaminen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, on siirretty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin päätettäväksi.

Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11:n hakemuksessa on kysymys MRL:n 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on Helsingin kaupungilla.

Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11 pyytää (8.12.2010) poikkeamislupaa 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 517 tontille nro 11 (Tavaststjernankatu 11).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on opiskelija-asuntolan kadunpuoleisen rakennuksen kylmän ullakkotilan muutos oleskelutilaksi (98 k-m2) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta sekä rakennuksen suurimmasta sallitusta kerrosluvusta.

Hakija perustelee hakemustaan nykyisen tilan tarkoituksenmukaisella käytöllä ja toimintaympäristön parantamisella.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 24.2.2011 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 – päätöshistoria).

Selostus Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueella on voimassa 13.11.1991 vahvistettu asemakaava nro 9935. Asemakaavan mukaan tontti on asuntorakennusten korttelialuetta (A6). Luku osoittaa asuntojen enimmäismäärän tontilla. Tontilla on kaksi rakennusalaa, joista Tavaststjernankadun varren rakennusalan rakennusoikeus on 620 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Piilopuiston puoleisen rakennusalan rakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueella on voimassa ns. kaksitasoiset kaavamääräykset, jonka mukaan olemassa olevassa ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä kaavassa on määrätty alueen käyttötarkoituksesta, silloin kun uudisrakentamiseen verrattava korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennusluvassa määrättyä käyttötarkoitusta, sekä sen estämättä mitä on määrätty tontin autopaikkojen vähimmäismäärästä.

Piharakennuksen rakennusalalla tulee rakennukset rapata tai maalata vaaleilla värisävyillä. Rakennuksessa tulee olla loiva harja- tai aumakatto. Vesikaton kaltevuuskulma saa olla enintään 35^o.

Kaupunginhallitus on 7.12.2010 myöntänyt hakijalle samalle tontille poikkeamisen, joka koski asuinrakennuksen laajentamista ja pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista opiskelija-asuntolaksi sekä nykyisen piharakennuksen laajentamista. Tällöin kyseessä oli vähäinen rakennusoikeuden ylitys (61 k-m²) asemakaavaan merkitystä, koko tonttia koskevasta rakennusoikeudesta (820 k-m²). Tällä hetkellä käytetty rakennusoikeus tontilla on 881 k-m².

Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistuneet asuinrakennus ja autotallirakennus (piharakennus). Autotallissa on kaksi autopaikkaa. Nykyisellä autotallirakennuksella ei ole rakennusalaa. Asemakaavan osoittama autopaikkavaatimus on 1 autopaikka/asunto. Asuntolakäyttöön on autopaikkoja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän laskentaohjeen mukaan osoitettava 1 ap/240 k-m². Tällä tontilla se tarkoittaa neljää autopaikkaa. Käyttötarkoitus sekä kaavan kaksitasoisuus huomioiden voidaan kuitenkin katsoa, että kolme autopaikkaa riittää.

Hakijan tarkoituksena on ullakon 98 k-m²muuttaminen opiskelija-asuntolan oleskelutilaksi. Rakennusoikeus ylittyy asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta 159 k-m², eli 19 %. Päärakennuksen ullakkotilan käyttöönoton jälkeen lopullinen rakennusoikeus on 979 k-m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku ylittyvät.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo on (16.12.2009) puoltanut ullakkoikkunaratkaisua, jossa pihan puolelle on sijoitettu kaksi uutta ikkunaa nykyisten ullakkoikkunoiden tilalle nykyistä suurempina. Erityisesti on huomioitava, että uusien ikkunoiden vesikattolappeet voivat nousta vain vähäisesti nykyisiä ikkunalappeita korkeammalle.

Osallisten kuuleminen Hakijan antama selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että asuinrakennuksissa rakennuksen laajentaminen olemassa olevan rakennuksen ullakolle on mahdollista alueellisen poikkeamispäätöksen turvin. Tässä tapauksessa poikkeaminen on kuitenkin haettava erikseen, koska rakennuksen käyttötarkoitus on aiemmin poikkeamispäätöksellä muutettu asuinrakennuksesta opiskelija-asuntolaksi. Ullakon käyttöönotto on mahdollista, koska hankkeessa noudatetaan samoja periaatteita kuin ullakkorakentamisen poikkeamispäätöksessä edellytetään.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

voitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Esittelijä puoltaa hakemusta.

XXXXXXX XXXXXXXXX POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1622

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen 8.11.2010 (1214 §) antamansa puoltavan lausunnon sekä päätöksen nro 2010‑1622/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Nirkko Saara, asiamies, puhelin 310 64694

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Vähä Meilahden kylän tila RN:o 1:14)
	Liite 2	Ympäristökartta (Vähä Meilahden kylän tila RN:o 1:14)
	Liite 3	Asemapiirros (Vähä Meilahden kylän tila RN:o 1:14)
	Liite 4	Havainnekuva 28.6.2010
	Liite 5	Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 3.3.2011
	Liite 6	Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto 4.2.2011
	Liite 7	Xxxxxxx Xxxxxxxx poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulleen lain (1257/2010) (Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) 3 §:n säännösten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista, lukuun ottamatta ranta-alueelle haettua poikkeamista, myöntää Helsingin kaupunki.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä ELY‑keskus, on 3.3.2011 siirtänyt Xxxxxxx Xxxxxxxx poikkeamishakemuksen Helsingin kaupungin käsiteltäväksi. Hakemuksessa on kysymys mm. MRL:n 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joten toimivalta hakemuksen ratkaisussa on Helsingin kaupungilla.

Hakemus koskee yksikerroksisen ateljee-/työtilarakennuksen (56 k-m²) rakentamista niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta.

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja havainnekuva ovat liitteinä 2–4.

Suunnitelmassa rakennus on sijoitettu tontin keskiosaan muodostamaan pihapiiriä tontilla olevien rakennusten kanssa. Tontilla sijaitsee asemakaavassa suojeltu asuinrakennus sekä pihaa rajaava talousrakennus.

Selostus Vähä Meilahden huvila-alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Asemakaavan mukaan alue on kulttuurihistoriallista ympäristönsuojelualuetta (Sy), jolla olevat sr-1 ja sr-2 -merkinnällä merkityt rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Piha-alueella on lisäksi spp-merkintä, jonka määräyksen mukaan kyseessä on tontin tai alueen osa, jolla olevat puutarhat on säilytettävä ja joka muilta osin on pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskuksen) ja ELY-keskuksen suojeltujen rakennusten pihapiireihin aiemmin myöntämät poikkeamiset ovat koskeneet talousrakennusten rakentamista tai korvaavaa rakentamista.

Saadut lausunnot Koska kyseessä oleva kiinteistö on osa valtakunnallisesti merkittävää Vähä Meilahden huvila-aluetta, on ELY-keskus 3.3.2011 antanut asiassa lausunnon. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, ettei poikkeamista ateljee-/työtilarakennukselle tule myöntää, sillä ateljeerakennuksen käyttötarkoitus poikkeaa perinteisestä talousrakennuksesta, vaikka rakennus on sijoitettu rajaamaan pihapiiriä talousrakennukselle ominaiseen tapaan.

ELY-keskus katsoo, etteivät maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:n edellytykset täyty, sillä haettu rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan liitteenä 5.

Asiassa on 4.2.2011 saatu Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto, jossa se puoltaa poikkeamisen myöntämistä ateljeerakennuksen rakentamiselle pääpiirustusten mukaisesti.

./. Lausunto on kokonaisuudessaan liitteenä 6.

Kaupunginhallitus on 8.11.2010 puoltanut lausunnossaan Xxxxxxx Xxxxxxxx poikkeamishakemusta edellyttäen, että Heikinniementien viereen osoitetut autopaikat siirretään asemakaavassa aitamerkinnällä osoitetun pihapiirin alueelle.

./. Lausunto on osana tämän asian päätöshistoriaa (Liite 7).

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että poikkeamishakemuksessa tontille esitetty uusi ateljee-/työtilarakennus on matala, sivurakennuksen omainen rakennus joka ulkonaiselta ilmeeltään, korkeudeltaan ja väritykseltään liittyy pihapiirissä jo olevaan punamullattuun vanhaan tallirakennukseen. Uudisrakennus on sijoitettu tontille siten, että se tukee osaltaan olemassa olevaa pihapiiriä. Ateljeerakennus on suunniteltu tontin pihapiirin rajakohtaan ja rakennus jää selvästi tontin päärakennukselle alisteiseksi, joten haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavan muuttamiselle.

Hankkeen asemapiirroksessa Heikinniementien viereen on osoitettu kolme autopaikkaa. Autopaikat ovat Heikinniementietä reunustavalla alueella, jolla luonnonympäristö on määrätty säilytettäväksi (slp-merkintä). Autopaikat tulee siirtää kaavassa aitamerkinnällä osoitetun pihapiirin alueelle.

Haettu rakennus vastaa kokoluokaltaan alueelle aiemmin poikkeusluvalla myönnettyjen rakennusten kokoa. Tontin rakentaminen vastaa rakennusten sijoittelun ja koon puolesta naapuritonttien rakentamista.

Poikkeamisen erityinen syy on suurikokoisen tontin hieman tehokkaampi ja joustavan elämäntavan mahdollistava käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 28.6.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä katsoo, että edellä mainitun perusteella sekä ottaen huomioon Keski-Uudenmaan maakuntamuseon 4.2.2011 ja kaupunginhallituksen 8.11.2010 antamat puoltavat lausunnot, haettu poikkeaminen on perusteltua myöntää.

Esittelijä puoltaa hakemusta kaupunginhallituksen 8.11.2010 antaman puoltavan lausunnon mukaisesti edellyttäen, että Heikinniementien viereen osoitetut autopaikat siirretään asemakaavassa aitamerkinnällä osoitetun pihapiirin alueelle.

HELSINGIN MAANALAISEN YLEISKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN OSITTAIN VOIMAAN ENNEN LAINVOIMAISUUTTA (NRO 11830/1 JA 11830/2)

Khs 2009-237

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä Helsingin maanalaisen yleiskaavan (piirustukset nro 11830/1 ja 11830/2) voimaan lukuun ottamatta 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) Keskuspuiston Haltiavuoren alle

./. varattua Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tilavarausta, joka on merkitty punaisella katkoviivalla ja luvulla 1 esityslistan tämän asian liitteenä olevaan kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston piirustukseen nro 11830/1.

Pöytäkirjanote Helsingin hallinto-oikeudelle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Maanalainen yleiskaava, piirustus 11830/1 (vain linkkinä)
	Liite 2	Maanalainen yleiskaava, piirustus 11830/2 (vain linkkinä)
	Liite 3	Helsingin maanalaisen yleiskaavan määrääminen ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 8.12.2010 Helsingin maanalaisen yleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston 4.12.2008 päivättyjen ja 17.12.2009 muutettujen piirustusten nro 11830/1 ja 11830/2 mukaisena.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys r.y. on valittanut valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessa on vaadittu Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan maanalaisessa yleiskaavassa Haltiavuoren alle esitetyn Pitkäkosken vedenpuhdistamovarauksen (suunniteltu maanalainen tila) riittämättömien selvitysten ja vaikutusarviointien, yleiskaavan sisältövaatimusten sekä Helsingin yleiskaava 2002:n vastaisuuden vuoksi.

Khs on 28.3.2011 Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta antamassaan lausunnossa todennut mm., että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella yleiskaavapäätös tulisi kumota ja että tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Khs käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:ssä säädettyä mahdollisuutta määrätä kaava tulevaksi voimaan niiltä osin, joihin valituksen ei katsota kohdistuvan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman, kaava-alueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajalle ja muutoksenhakuviranomaisille. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valitus kohdentuu ainoastaan Keskuspuiston Haltiavuoren alle esitettyyn Pitkäkosken vedenpuhdistamovaraukseen ja sen kulkuyhteyteen. Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan maanalainen yleiskaava on perusteltua saattaa voimaan niiltä osin, joihin valituksen ei voida katsoa kohdistuvan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää päätösehdotuksen mukaista ratkaisua.

Esittelijä pitää kaupunkisuunnitteluviraston esitystä perusteltuna.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA MUNKKINIEMEN TONTTIEN 30112/3 JA 6 SEKÄ 30113/2 JA 4 JA KORTTELIN 30118 YM. ALUEIDEN (MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS YMPÄRISTÖINEEN) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11920)

Khs 2010-23

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2011 (32 §) 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Munkkivuori) korttelin nro 30112 tonttien nro 3 ja 6, korttelin nro 30113 tonttien nro 2 ja 4, korttelin nro 30118 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.11.2009 päivätyn ja 7.10.2010 muutetun piirustuksen nro 11920 mukaisena.

Munkkivuoren Ostoskeskus Oy on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valituksen keskeinen sisältö

Munkkivuoren Ostoskeskus Oy on vaatinut Helsingin hallinto-oikeudelta, että asemakaavaa muutetaan siten, että siitä poistetaan kaikki ne määräykset, jotka koskevat näyteikkunoiden peittämistä, mainosteippauksia ja näyteikkunoiden läpinäkyvän vaikutelman säilymistä.

Valituksen keskeiset perustelut

Liikehuoneistojen mainosteippaukset sijaitsevat ikkunoiden sisäpuolella. Mainosteippauskielto rajoittaa yrittäjän mahdollisuuksia järjestää toimintansa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kiellolla puututaan huoneiston sisällä tapahtuvaan liiketoimintaan. Vaatimus liikehuoneistojen näyteikkunoiden läpinäkyvästä vaikutelmasta on niin epämääräinen ja tulkinnanvarainen, ettei sellaista tulisi olla asemakaavassa.

Vastine esitettyihin väitteisiin

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston 16.2.2011 päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitus tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valituksen laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 25.2.2011. Valitus ovat toimitettu hallinto-oikeudelle 18.3.2011. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa valitusoikeus.

Vaatimus asemakaavan muuttamisesta

Valituksessa on vaadittu, että asemakaavaa muutetaan siten, että siitä poistetaan kaikki ne määräykset, jotka koskevat näyteikkunoiden peittämistä, mainosteippauksia ja näyteikkunoiden läpinäkyvän vaikutelman säilymistä.

Hallinto-oikeus ei voi tehdä kaavaan muita muutoksia kuin oikaisunluonteisia korjauksia. Hallinto-oikeus voi, hyväksyessään valitusperusteet, kumota kaavan kokonaan tai osittain.

Syyt näyteikkunoita koskeville kaavamääräyksille

Munkkivuoren ostoskeskuksen on Helsingin kaupunginmuseossa vuonna 2004 laaditussa ostoskeskusselvityksessä todettu kuuluvan Helsingin arvokkaimpien ostoskeskusten joukkoon. Se on kulttuuri- ja rakennustaiteellisesti merkittävä ostoskeskuskokonaisuus. Ostoskeskusta koskevan asemakaavan muutoksen lähtökohtiin kuului alusta saakka ostoskeskuksen suojelu ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen. Munkkivuoren ostoskeskuksen tärkeimmäksi arkkitehtoniseksi piirteeksi tunnistettiin rakennusryhmän väliin jäävän piha-alueen luonne ja sen arkkitehtuuri. Rakennusten väliin jäävän piha-alueen keskeisiä piirteitä ovat, inhimillisen mittakaavan lisäksi, paviljonkimaisten rakennusten aukiolle avautuvat suuret lasi-ikkunat ja niiden luoma keveys ja läpinäkyvyys. Ostoskeskuksen nykyilmeen mukainen tila ei ole kuitenkaan läheskään siinä arvossa kuin missä sen tulisi ja missä se voisi olla.

Munkkivuoren ostoskeskuksen arkkitehtuuri on pelkistettyä. Ulko- ja sisätilojen välinen vuorovaikutus on olennainen osa suojeltujen rakennusten arkkitehtuuria. Asemakaavan muutoksessa sallitaan pohjoisen rakennussiiven purkaminen ja korvaaminen huomattavasti nykyistä laajemmalla rakennuksella. Myös tämän osan kohdalla kaavamääräyksissä on pyritty siihen, että uusi rakennus pihaan rajautuvalta julkisivun osaltaan noudattaa ostoskeskuksen arkkitehtuurin alkuperäisiä periaatteita.

Yrittäjien toiveet on kaavamääräystä muotoiltaessa otettu jo siten huomioon, ettei määräyksessä vaadita kokonaan avoimia ja teippaamattomia näyteikkunoita. Nykyaikana muu mainonta on osin korvannut näyteikkunoiden merkitystä, mutta edelleen ne ovat osa elävän kaupunkitilan luomista.

Munkkivuoren ostoskeskuksen näyteikkunat ovat alun perin olleet joko kokonaan lähes lattiasta kattoon avoimia näyteikkunoita tai ikkunoiden eteen on tehty kapea vitriini, joka on somistettu liikettä mainostavilla tavaroilla. Tämä ratkaisu on edelleen mahdollinen myös käsiteltävänä olevan asemakaavan muutoksen mukaan. Vitriiniratkaisu mahdollistaa liiketilan vapaan järjestelyn ja estää suoran auringonvalon pääsyn liiketiloihin. Ostoskeskuksen piha-alue on Munkkivuoren tärkein julkinen ulkotila. Ostoskeskuksen laajentuessa siitä on mahdollista muodostaa entistä tärkeämpi ihmisten kohtaamis- ja oleskelualue, jota pyrkimystä myös ikkunoiden teippaamiskielto asemakaavassa hyvin tukee.

Munkkivuoren ostoskeskus on Helsingin kaupunginmuseon laatimassa, kaikkia Helsingin ostoskeskuksia koskevassa inventoinnissa arvotettu korkeimpaan arvotusluokkaan, joka sisältää arkkitehtuuriltaan erittäin harkittuja ja viimeisteltyjä, hyvin säilyneitä tai ympäristöarvoiltaan erittäin merkittäviä ostoskeskuksia. Näyteikkunoiden teippaamista koskeva määräys on sopusoinnussa Munkkiniemen ostoskeskuskokonaisuuden rakennustaiteellisen arvon kanssa ja siten asemakaavassa hyvin perusteltu. Määräys ei myöskään estä elintarvikkeiden myyntitilojen osalta ostoskeskuksen vanhan ratkaisumallin mukaisesti järjestää kaupan sisätilojen suojaamista liialliselta auringonvalon vaikutukselta. Tätä tarkoitusta palvelee myös kaavan edellyttämä lipparakenne.

Kaavamääräyksen epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus

Valituksessa huomautetaan, että näyteikkunoiden teippaamista koskeva määräys on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Koska estetiikkaa koskevia asioita on mahdotonta määrittää numeerisilla määreillä, kaavamääräyksiä kirjoitetaan siten, että niillä kuvataan haluttua esteettistä lopputulosta. Määräyksen tulkinta ja rakentamisen ohjaaminen jää asiantuntijoiden, eli tässä tapauksessa Helsingin rakennusvalvontaviraston rakennuslupa-arkkitehtien harkintaan ja myöhemmin rakennusluvan myöntäjän päätettäväksi. Samantapaista määräystä on käytetty Pihlajamäen vastaavalta ajalta peräisin olevan ostoskeskusrakennuksen suojelumääräyksessä.

Yhteenveto Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan virheellinen. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Munkkiniemen tonttien 30112/3 ja 6 sekä 30113/2 ja 4 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11920)

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 16.2.2011 (32 §) 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Munkkivuori) korttelin nro 30112 tonttien nro 3 ja 6, korttelin nro 30113 tonttien nro 2 ja 4, korttelin nro 30118 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.11.2009 päivätyn ja 7.10.2010 muutetun piirustuksen nro 11920 mukaisena.

Munkkivuoren Ostoskeskus Oy on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (29.3.2011) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kansa.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä.



Kokousaika	2.5.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali