ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2011-777

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista primäärilainoja seuraavasti:

Yhtiö	Primäärilaina €
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Pallas	28 181
Puotilan Kiinteistöt Oy/ Fallpakantie	49 279
Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Posliinikatu	11 744
Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Toukopuisto	119 464
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot/ Roihuvuoren palvelutalo	2 545 427
Yhteensä	2 754 095

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITE

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin Asumisoikeus Oy/ Pallas on Hermanniin rakennettu 93 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 20 538 181 euroa. Asumisoikeusasunnot on rahoitettu korkotukilainalla 16 367 700 euroa, käynnistysavustuksella 930 000 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 3 052 600 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan lisää korkotukilainaa 159 700 euroa ja kaupungin primäärilainaa 28 181 euroa.

Puotilan Kiinteistöt Oy / Fallpakantie on Mellunkylään rakennettu 28 rivitaloasuntoa, kehitysvammaisten ryhmäkodin, lastenkodin ja kahden liiketilan sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 13 051 341euroa. Vuokra-asunnot ja ryhmäkoti on rahoitettu korkotukilainalla 7 496 340 euroa, käynnistysavustuksella 280 000 euroa, investointiavustuksella 817 191 euroa, osakepääoman korotuksella 557 906 euroa, alv-palautuksella 442 751 ja tertiäärilainalla 344 766 euroa ja lastenkoti ja liiketilat kaupungin primäärilainalla 2 518 113 ja alv-palautuksella 544 995 euroa. Vuokra-asuntojen ja ryhmäkodin rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 49 279 euroa.

Kumpulan Kiinteistöt Oy / Posliinikatu on Arabianrantaan rakennettu 43 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 8 389 544 euroa. Kohde on rahoitettu korkotukilainalla 7 313 910 euroa, käynnistysavustuksella 645 000 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 418 890 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 11 744 euroa.

Kumpulan Kiinteistöt Oy/ Toukopuisto on Arabianrantaan rakennettu 81 kerrostaloasuntoa ja kiinteistöyhtiön toimiston sisältävä vuokrakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 18 417 329 euroa. Kohde on rahoitettu korkotukilainalla 15 292 200, käynnistysavustuksella 810 000 euroa, tertiäärilainalla 847 500 ja primäärilainalla 1 348 165 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan primäärilainaa 119 464 euroa.

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot / Roihuvuoren palvelutalon peruskorjaus on valmistunut elokuussa 2009. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymät peruskorjauskustannukset ovat yhteensä 8 191 944 euroa (sis. alv), joista korkotukilainotettujen kustannusten osuus on 5 100 515 euroa (alv 22 %) ja ei lainotettujen päiväkotitilojen osuus 3 091 429 euroa (alv 22 %). Korkotukilainotetut tilat rahoitetaan 2 625 882 euron korkotukilainalla, 1 570 447 euron investointi- ja suunnitteluavustuksella ja 904 186 euron alv-palautuksella. Päiväkodin peruskorjauskustannukset rahoitetaan 546 002 euron alv-palautuksella ja lisäksi tarvitaan primäärilainaa 2 545 427 euroa.

Asuntotuotannossa käytettävät rahoitusmuodot

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myönsi vuosina 2009-2010 15 000 euron käynnistysavustuksen per asunto Helsingin seudulle rakennettaville valtion tukemille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.

Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 4,5 prosenttia ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu. Tertiäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteen korkotukilainan ja käynnistysavustuksen jälkeinen, noin 5 %:n suuruinen omarahoitusosuus.

Primäärilaina on Helsingin kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 2 prosenttia ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti. Primäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteisiin sisältyviä liiketiloja.

Asuntotuotantorahastossa on käytettävissä lainojen myöntämiseen n. 2,8 milj. euroa.

ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN KORKOTUKILAINOILLA

Khs 2011-740

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01, Antolainat asuntotuotantoon, korkotukilainoja seuraavasti:

Yhtiö

Korkotukilaina €

Vallilan Kiinteistöt Oy /Antareksenkatu

5 075 000

Jakomäen Kiinteistöt Oy/Hevosmiehenkatu 15

9 275 000

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Steniuksentie

3 215 600

Puotilan Kiinteistöt Oy /Korsholmantie 9

2 600 000

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot /

Vanha Viertotie 22

3 790 000

Yhteensä

23 955 600

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITE

Eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen korkotukilainoilla...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Vallilan Kiinteistöt Oy / Antareksenkatu on Kalasatamassa sijaitseva 63

kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 11 298 00 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 5 075 000 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 5 028 570 euroa, tertiäärilainalla 564 930 euroa ja käynnistysavustuksella 630 000 euroa.

Jakomäen Kiinteistöt Oy /Hevosmiehenkatu 15 on Alppikylässä sijaitseva 83 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 19 537 000 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 9 275 000 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 8 455 150 euroa, tertiäärilainalla 976 850 euroa ja käynnistysavustuksella 830 000 euroa.

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot / Steniuksentie on Haagassa sijaitseva 20 kehitysvammaisten asuntoa sisältävä ryhmäkotikohde, jonka alustava hankinta-arvo on 6 592 000 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 3 215 600 euroa, erityisryhmien investointiavustuksella 2 143 740 euroa ja alv-palautuksilla 1 232 660 euroa.

Puotilan Kiinteistöt Oy / Korsholmantie 9 on Puotilassa sijaitseva 170 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka peruskorjauksen hankinta-arvo on 5 200 000 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 2 600 000 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 1 560 000 euroa ja omarahoituksella 1 040 000 euroa.

Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot / Vanha Viertotie 22 on Haagassa sijaitseva 113 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka peruskorjauksen hankinta-arvo on 9 321 000 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 3 790 000 euroa, erityisryhmien investointiavustuksella 3 789 000 euroa ja omarahoituksella 1 742 000 euroa.

Vuokratalon korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % vuokratalon rakennus- ja tonttikustannuksista. Peruskorjauksen korkotukilainan enimmäislaina-aika on 31 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on yleensä 80 %, erityisistä syistä 95 % peruskorjattavan kohteen perusparannuskustannuksista.

Talousarvion kohdalla 9 01 01 on määrärahaa käytettävissä 32 696 200 euroa.

LAUSUNTO EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE SOSIAALIVIRASTON TOIMINTAA KOSKEVASSA KANTELUASIASSA

Khs 2010-1650

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon ja selvityksen:

Selvitys ja lausunto sosiaaliviraston menettelystä kantelun kohteena olevassa asiassa

Sosiaaliviraston tilayksikön kautta kulkee laskuja ja tarjouksia töistä, jotka asiakkaat itse, taloyhtiöt tai jokin yhteisö esim. Invalidiliitto on tehnyt tai teettänyt. Näistä tilayksikköön tulee laskun mukana tarjous. Tämän vuoksi asunnon muutostöitä ovat tehneet muutkin kuin sosiaaliviraston kilpailutuksen perusteella valitut urakoitsijat.

Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisen elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain mukaan asunnon muutostyöt tulee tehdä aina asiakkaan toimintakyvyn ja yksilölliseen tarpeeseen perustuvan palvelusuunnitelman huomioivalla tavalla. Korvattavaksi tulevat tarpeenmukaiset, todelliset, kohtuullisina pidettävät kustannukset. Varallisuusharkintaa tai euromääräisiä ylärajoja ei lainsäädännössä ole asetettu. Kunnalla on asunnon muutostöiden osalta sitova, määrärahoista riippumaton järjestämisvastuu.

Vammaispalvelulain asunnon muutostöitä koskeva säännös on luonteeltaan korvaussäännös. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 20 §:n mukaan asiakas voi laskuttaa kuntaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asunnon muutostyöt on tehty. On kuitenkin mahdollista, että kunta huolehtii asunnon muutostöiden suorittamisesta. Tämä edellyttää aina vammaisen henkilön suostumusta. Kunnalla ei ole myöskään oikeutta vaatia, että vammainen henkilö neuvottelee etukäteen kunnan kanssa asunnon muutostöiden teettämisestä.

Jos vammainen henkilö on teettänyt asunnon muutostyöt ilman kunnan etukäteisarviota muutostöiden kustannusten välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, merkitsee se aina sitä, että kunta päätöksessään suorittaa tämän arvion jälkikäteen. Tällöin hyväksytään vain asiakkaan vamman vaatimat välttämättömät asunnon muutostyöt. Samoin menetellään, jos esimerkiksi taloyhtiö laskuttaa asiakkaan asuntoon putkiremontin yhteydessä tehdyistä muutostöistä.

Kantelija tuo esiin myös epäilynsä siitä, että kilpailutuksessa on hyväksytty tarjouksia, joiden hinta on niin alhainen, että yrityksillä ei ole mahdollista huolehtia verojen maksusta ja työnantajavelvoitteista.

Kaikilta puitesopimustoimittajailta on pyydetty asianmukaiset todistukset yrityksen verojen ja työnantajavelvoitteiden maksamisesta. Kaikki puitesopimustoimittajiksi valitut yritykset ovat toimittaneet sosiaalivirastolle asianmukaiset todistukset siitä, että yrityksen verot ja työnantajavelvoitteet oli maksettu. Asia otetaan huomioon myös vuonna 2011 järjestettävässä kilpailutuksessa. Muilta kuin puitesopimustoimittajilta todistuksia ei ole aiemmin pyydetty. Mikäli asiakas teettää työn itse, sosiaalivirasto ohjeistaa asiakasta pyytämään tarvittavat ajan tasalla olevat todistukset. Vastaavasti mikäli työn teettää taloyhtiön puitesopimustoimittaja, sosiaalivirasto velvoittaa taloyhtiötä pyytämään riittävät ja ajan tasalla olevat todistukset suoritetuista veroista ja työnantajamaksuista.

Myös laskujen selkeyteen ja erittelyyn tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota.

Lopuksi kantelija pyytää selvitystä siitä, miksi toiminimi Aulis Karonen suljettiin pois asiakkaiden asuntojen muutostöiden hankintaa koskevasta tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä (21/2008, korjattu 22.1.2009) oli esitetty seuraava ammatilliseen pätevyyteen liittyvä vähimmäisvaatimus (kohta 7.2.6.):

Vaatimus 6 Tarjoajalla on oltava palvelun laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi kokemusta vastaavista palvelutoimituksista. Riittävänä kokemuksena pidetään vähintään kolmen vuoden kokemusta kodeissa tehtävistä muutostöistä joko itsenäisenä urakoitsijana tai toisen urakoitsijan vastuuhenkilönä.

Lisäksi tarjouspyynnössä oli vaatimus siitä, että kohdissa 4 - 6 mainittujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen selvittämiseksi tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa selvitykset 4 - 6. Tarjoaja, jonka tarjous ei sisällä pyydettyjä selvityksiä, voidaan sulkea tarjouskilpailusta pois.

Tiedot pyydettiin antamaan tarjouspyynnön liitteenä olevalla lomakkeella.

Aulis Karonen on tarjouksessaan selvittänyt, että A. Karonen T:mi on perustettu 7.1.2009 (ytj-rekisterin mukaan alkupäivämäärä on 14.1.2009). Näin ollen hän ei ole voinut tehdä vastaavia töitä kaupungille toiminimen puitteissa noin 2,5 vuotta, kuten selvityspyynnössä esitetään. Tarjouksessaan Aulis Karonen ilmoittaa vastaavaksi kokemuksekseen, että hän on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston erikoisammattimiehen työsuhteessaan ajalla 1.5.2006 – 31.12.2008 suorittanut apuvälineasennuksia ja pieniä muutostöitä asuntoihin suunnitellen ja tilastoiden työnsä itse. Tarjouspyynnön kolmen vuoden kokemusvaatimus ei näin ollen täyty, vaikka erikoisammattimiehen työ olisikin tehty toisen urakoitsijan vastuuhenkilönä ja voitaisiin laskea kokemusajaksi.

Tarjouskilpailusta suljettiin pois viisi muuta tarjousta edellä mainitun vaatimuksen perusteella ja neljä tarjousta muiden vaatimusten perusteella. Aulis Karosen tarjousta on käsitelty tasapuolisesti muihin tarjouksiin nähden ja lautakunnalla oli oikeus sulkea Karosen tarjous pois tarjouskilpailusta. Kilpailutuksesta ei tehty yhtään valitusta markkinaoikeuteen.

Tietojen luovuttamista koskeva päätös

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtaja on 1.7.2010 (4184 §) päättänyt, että valtuutettu Hakaselle ei anneta tietoa Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen laatimasta ja 28.4.2010 päivätystä muistiosta, joka koskee sosiaaliviraston teettämiä asunnonmuutostöitä.

Kaupunginjohtajan päätöksen perusteluina on todettu, että muistio sisältää sisäisen tarkastuksen valvontatoimeen liittyviä tietoja. Perusteluina on todettu edelleen, että muistiossa kuvattujen selvitystoimien ja -havaintojen julkiseksi tuleminen heikentäisi valvonnan toteutumisedellytyksiä, joten tiedon antaminen siitä vaarantaisi valvonnan tarkoituksen toteutumisen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen muistio on salassa pidettävä. Perusteluina todetaan vielä, ettei kuntalain 43 §:ssä säädetty luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ulotu salassa pidettäviin asiakirjoihin.

Edellä todetun mukaisesti kantelu kohdistuu tämän salassapitokysymyksen osalta pikemminkin kaupunginjohtajan kuin sosiaaliviraston menettelyyn. Kantelussa väitetään, että kaupunginjohtajan päätös on riittämättömästi perusteltu, kun siinä ei ole kuvattu miten muistion tai osan siitä antaminen kaupunginvaltuutetulle heikentäisi valvonnan toteutumisedellytyksiä.

Väite pitää siltä osin paikkansa, etteivät päätöksen perustelut sisällä mainitunlaista kuvausta. On kuitenkin katsottava, että tätä yksityiskohtaisempien perusteiden kirjaaminen olisi edellyttänyt tarkastusmuistion sisällön kuvaamista ja saattanut siten sekin johtaa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdassa suojatun intressin vaarantumiseen. Päätöstä ei siten voida pitää riittämättömästi, vaan nimenomaan riittävästi perusteltuna.

Muutenkin on todettava, että kaupunginjohtajan päätös ja myös sen perustelujen riittävyys olisi voitu saattaa riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi hallintolainkäytön järjestyksessä. Päätös ja sitä koskeva muutoksenhakuohjaus on annettu valtuutettu Hakaselle tiedoksi kirjetiedoksiantona. Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta 1.3.2011 saadun tiedon mukaan päätöksestä ei ole valitettu.

Kysymys valtuutettu Hakasen oikeudesta saada tieto tarkastusmuistiosta on siten lainvoimaisesti ratkaistu.

Pöytäkirjanote liitteineen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, sosiaalilautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sosiaaliviraston... -päätöshistoria
	Liite 2	Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 11.2.2011

ESITTELIJÄ Yrjö Hakanen arvostelee eduskunnan oikeusasiamiehelle 2.2.2011 tekemässään kantelussa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston menettelyä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista annetun lain ja sosiaalihuoltolain perusteella tehtävien asunnon muutostöiden kilpailuttamisessa, teettämisessä ja laskujen hyväksymisessä.

Sosiaalivirasto kilpailutti vuoden 2009 alussa sosiaaliviraston asiakkaiden asuntojen muutostöiden hankinnan (tarjouspyyntö 21/2008, korjattu 22.1.2009). Sosiaalilautakunnan pöytäkirjan 24.3.2009 §:n 93 mukaan asuntojen muutostöiden puitesopimuskumppaneiksi hyväksyttiin seitsemän yritystä.

Hakanen tiedustelee kantelussaan, onko Helsingin sosiaalivirasto toiminut oikein hyväksyessään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaalihuoltolain perusteella tehdyissä asunnon muutostöissä tarjouksia ja laskuja, jotka eivät perustu näiden töiden kilpailutuksen perusteella tehtyihin sopimuksiin.

Tämän lisäksi kantelu koskee sitä, ettei valtuutettu Hakaselle ole annettu Helsingin kaupungin sisäisen tarkastuksen asiasta laatimaa tarkastusmuistiota.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyytää selvityksen ja lausunnon asiassa 15.4.2011 mennessä. Selvitys- ja lausuntopyynnölle on saatu lisäaikaa 3.5.2011 saakka.

18.4.2011 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN HINTAJÄRJESTELMÄN SÄÄSTELIÄISESTÄ ENERGIAN KÄYTTÖÄ PALKITSEVISTA VAIHTOEHDOISTA

Khs 2010-2345

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.12.2010 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kati Peltola) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Helsingin Energian lausunto

ESITTELIJÄ Käsitellessään 8.12.2010 Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energia valmistelee sähkön ja kaukolämmön hintajärjestelmälle vaihtoehtoja, jotka palkitsevat säästeliästä energian käyttöä (Kati Peltola, äänin 48-0).”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä viittaa ponnen johdosta hankittuun Helsingin Energian johtokunnan lausuntoon (15.2.2011), jossa todetaan, että Helsingin Energian sähkö- ja lämpöenergian hinnoittelun periaatteet ovat:

- Hinnoittelun tulee turvata toiminnan jatkuvuus, kannattavuus ja kilpailukyky

- Hinnoittelun on oltava pitkäjänteistä ja tasapuolista

- Hinnoittelun pitää ohjata järkevään energian käyttöön.

Helsingin Energia on sitoutunut energia-alan (ET) ja Työ- ja elinkeinoministeriön solmimiin energiansäästösopimuksiin kaikilla toimialoillaan. Myös nämä sopimukset edellyttävät toimenpiteitä, joilla oman toiminnan energiatehokkuuden parantamisen lisäksi edistetään asiakkaiden energian järkevää käyttöä ja säästöä. Taloudellisten kannustimien lisäksi vaikutetaan asiakkaiden käyttäytymiseen hyvällä neuvonnalla ja energian käytön korkeatasoisella raportoinnilla. Tästä toiminnasta on Helsingin Energia myös palkittu valtakunnallisesti.

Kaukolämpötariffissa on mitattuun kulutukseen perustuva energiamaksu. Energian yksikköhinta on kaikille asiakkaille sama. Se on porrastettu kolmeen tasoon. Tammi- ja helmikuu ovat kalleinta huippukautta ja maalis-, huhti-, marras- ja joulukuu ovat normaalikautta. Halvin kesähinnoittelu on voimassa toukokuusta lokakuuhun. Tällä porrastuksella ohjataan energian järkevää oikea-aikaista käyttöä ja varmistetaan hyvä kustannusvastaavuus, kun energiasta maksetaan mittaukseen perustuen käytön ajankohdan mukaisesti. Kaukolämmön tuotannolle kohdistetut varsin korkeat polttoaineverot ja päästöoikeuksien hankintakulut sisältyvät energiamaksuun.

Toinen osa hinnoittelua on tehosidonnainen vesivirtamaksu, jonka suuruus riippuu asiakkaan kulutushuipun aikana tarvitseman ja varaaman tehon määrästä. Tätä asiakaskohtaista vesivirtaa muutetaan myös tarpeen muuttuessa esimerkiksi asiakkaan energiansäästötoimenpiteiden perusteella. Kaukolämmön hinnoittelua tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti ja tarkistetaan tarvittaessa erikseen tehtävällä johtokunnan päätöksellä. Näin tapahtui viimeksi marraskuussa 2010 ja uusi hinnoittelu otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Tuolloin tapahtunut kaukolämpöhintojen huomattava nousu ei johtunut uudesta tariffista, vaan verojen huomattavasta korotuksesta. Ponnessa esitetty tärkeä energiansäästönäkökanta on ollut jatkuvasti mukana yhtenä tekijänä kaukolämmön hinnoittelun kehitystyössä ja asiakasneuvonnassa, kuten myös kaupunginvaltuusto on edellyttänyt.

Sähköenergian myynti kuuluu vapaan kilpailun piiriin ja myös sähkön hinnoittelua kehitetään edellä todettuja energian hinnoittelun pääperiaatteita noudattaen. Kotitalousasiakkaille suunnatut sähkötuotteet voidaan hinnoittelun vakauden näkökulmasta jakaa kolmeen pääluokkaan seuraavasti:

1) määräaikaiset, kiinteähintaiset Sinetti -sähkösopimukset

2) perinteiset toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset

3) sähköpörssin hintaan sidotut KotiSpot -sopimukset

Lisäksi tarjolla on myös edellisten sopimusten yhdistelmäsopimuksia ns. Sähkökori -sopimuksia. Kaikilla sopimusrakenteilla kulutuksen määrästä riippumaton hintakomponentti on pyritty tietoisesti pitämään mahdollisimman alhaisena energiansäästön palkitsevuuden näkökulmasta kuitenkaan kannattavuutta tai hinnoittelun kohtuullista aiheuttamisperiaatetta loukkaamatta.

Sähkön käytön mittaamisessa tullaan vuoden 2013 loppuun mennessä siirtymään pääosiltaan tunneittain rekisteröivien mittalaitteiden hyödyntämiseen. Tällaisten mittalaitteiden käytön myötä jo käytössä olevien KotiSpot -sähkötuotteiden hinta vaihtelee sähköpörssin hintavaihteluiden mukaan tunneittain ja tuote palkitsee siten sähkön säästötoimet erityisen hyvin juuri korkean sähkön hinnan tunteina. Tuolloin säästötoimet voivat siis ajoittua yhä paremmin juuri niihin ajankohtiin, jolloin säästön tuottamat ympäristöhyödyt maksimoituvat. Näin siksi, että normaalisti korkean sähkön hinnan aikoina rajatuotantomuotoina ovat mukana eniten ympäristöhaittoja tuottavat tuotantomuodot ja säästötoimet vähentävät erityisesti juuri niiden käyttöä.

Helsingin Energian johtokunnan lausunnossa todetaan myös, että Helsingin Energialla on There Corporation osakeyhtiön kanssa käynnissä myös tutkimus- ja koehanke, jossa pyritään selvittämään pilotointikokein asiakkaiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia saavuttaa sähkön säästöä ja kuormituksen ohjaamista halvemman sähkön hinnan ajankohtiin mm. kotiautomaation mahdollisuuksia hyödyntäen. Tutkimuksen tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös hinnoittelun kehittämispyrkimyksissä.

TERVEYSKESKUKSEN JOHTAJALÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVA OIKAISUVAATIMUS

Khs 2010-2400

STJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Xxx Xxxxxxx oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 24.1.2011 § 73 tekemästä terveyskeskuksen johtajalääkärin viran täyttämistä koskevasta päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa ja selityskirjelmässä ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta kaupunginhallituksen tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Xxx Xxxxxxxx valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä terveyslautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Xxx Xxxxxxxx oikaisuvaatimus 16.2.2011
	Liite 2	Xxx Xxxxxxxx selitys 7.4.2011
	Liite 3	Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Khs päätti 24.1.2011 § 73 ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virkaan 1.4.2011 lukien 7 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on virkaan otettavan henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

./. Khssa toimitettu äänestys ilmenee esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Hallintosäännön 14 §:n nojalla apulaiskaupunginjohtaja on (24.2.2011 § 7) vahvistanut virkaan ottamisen.

Oikaisuvaatimus

Johtajalääkärin virkaa hakenut lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Xxx Xxxxxxxx on tehnyt (16.2.2011) Khn päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Xxxxxxxx katsoo tulleensa valinnassa sivuutetuksi väärin perustein, erityisesti mitä tulee hakijoiden koulutusta koskevaan vertailuun sekä hakijoiden yleisiin edellytyksiin toimia johtajalääkärin virassa. Niin ikään vaatimuksen tekijä katsoo tulleensa epätasapuolisesti kohdelluksi, sikäli kun hänen ominaisuuksiaan ei arvioitu haastattelemalla eikä hänen suorittamistaan koulutuksista pyydetty asianmukaisia todistuksia.

Xxxxxxx kiinnittää vaatimuksessaan myös huomiota siihen tapaan, jolla hänen koulutustaustaansa koskevat tiedot on viran hakijoista annetussa lausunnossa esitetty virheellisesti. Xxxxxxx mukaan lausunnosta on syntynyt virheellinen mielikuva hänen pätevyydestään verrattuna muihin hakijoihin.

Xxxxxx katsoo, että hänellä on laajan koulutuksen sekä luonteen vuoksi muita hakijoita paremmat edellytykset kehittää kaupunginsairaalan prosesseja, ja vaatii, että hakijoiden koulutustietojen vertailu sekä hakijoiden arviointi suoritetaan uudelleen.

./. Oikaisuvaatimus on esityslistan liitteenä 1.

Viranhakuasiakirjat, yhteenveto hakijoista ja oikaisuvaatimusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

./. Terveyslautakunta (22.3.2011) ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut (18.3.2011) ovat antaneet oikaisuvaatimuksesta seuraavat lausunnot, jotka sisältyvät liitteenä 3 olevaan päätöshistoriaan:

Terveyslautakunta

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen eikä päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 92 §:n mukaan tehdä kunnan jäsen ja se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 §:n mukaan muutoksen hakemiselle varattu aika alkaa asianosaisella siitä, kun hän on saanut päätöksen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen kirjeestä tiedon 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kaupunginhallituksen 24.1.2011 tekemä päätös on lähetetty oikaisuvaatimuksen tekijälle 2.2.2011 ja oikaisuvaatimus on saapunut 22.2.2011, joten se on tehty määräajassa.

Terveystoimen johtosäännön mukaan kaupunginsairaala on osasto, jonka toimialana on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on johtajalääkäri, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Terveystoimen johtosäännön nojalla osastopäällikön valitsee kaupunginhallitus terveyslautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Johtajalääkärin kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu lääkäri ja erikoislääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Johtajalääkärin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistuin ilmoituksin ja hakuaika päättyi 12.11.2010. Ilmoituksessa todettiin, että hakemus palkkatoivomuksineen osoitetaan terveyslautakunnalle.

Suomen perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työt.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viranhoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Ansiovertailussa tulee ottaa huomioon hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus sekä sellaiset tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävän hoitamisessa ja voidaan siten katsoa lisäansioiksi. Hakijoiden koulutusta ja työkokemusta sekä muita ansioita on verrattava keskenään.

Hakijoiden koulutusta vertailtaessa tärkeintä on koulutuksen sisällön sopivuus haettavana olevien tehtävien hoitamisessa.

Ansiovertailussa voidaan painottaa sellaisia hakemusasiakirjoista, haastattelussa tai muutoin hakijoiden ansioista esille tulleita seikkoja, jotka objektiivisestikin arvioiden ovat virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiä.

Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa haki yhteensä 4 henkilöä, joista yksi peruutti myöhemmin hakemuksensa.

Virkaan valittu Ketola ja oikaisuvaatimuksen tekijä Xxxxxx ovat päteviä kyseiseen virkaan. Heidän ansionsa painottuvat eri tavoin.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että hänen koulutuksiaan koskevat tiedot on korjattava, että koulutustietojen vertailu hakijoiden välillä tehdään uudelleen ja että oikaisuvaatimuksen tekijän luonteenpiirteet arvioidaan. Edelleen hän ehdottaa, että häneltä ja virkaan valitulta pyydetään kirjalliset näkemykset, miten he kehittäisivät kaupunginsairaalan prosesseja, jos tämä on pääasiallinen peruste valinnalle. Näin tulisi esille todellinen tilanne, kummalla on toteuttamiskelpoisia näkemyksiä prosessien kehittämisestä. Sen jälkeen uusin tiedoin kaupunginhallitus voisi ottaa kantaa, onko valintapäätöstä mielekästä muuttaa sekä ottaa kantaa, lähdetäänkö kaupungissa toteuttamaan kehittämisehdotuksia.

Vielä oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että jos valinta tehdään muiden kuin soveltuvuusvaatimusten pohjalta, nämä perusteet on todettava julkisesti, jotta kansalaisille tulee oikea mielikuva valinnan perusteista. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa haluavansa vielä, että jos peruste on esim., että pienen lapsen äiti ei voi tehdä lyhyempää työviikkoa omasta perustelemattomasta toiveestaan, asia tulee todeta julkisesti.

Viran hakijat olivat:

Ketola, Eeva

Lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxxx, Xxxxx

Lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri, MBA, lääketieteen lisensiaatti

Xxxxxxx, Xxx

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

Hakijoiden hakuasiakirjat kokonaisuudessaan olivat nähtävinä sekä kaupunginhallituksen että terveyslautakunnan kokouksessa ja lisäksi ennen kaupunginhallituksen kokousta asian valmistelijalla ja ennen terveyslautakunnan kokousta lautakunnan sihteerillä. Siten sekä terveyslautakunnalla että kaupunginhallituksella on ollut mahdollisuus itse tutustua hakijoiden hakuasiakirjoissaan esittämiin kaikkiin ansioihin esityslistalla ja sen liitteissä todettujen ansioiden ja ansiovertailuun otettujen ansioiden lisäksi.

Oikaisuvaatimuksen tekijä mainitsee koulutuksestaan jääneen huomioimatta kauppatieteiden maisterin ja lääketieteen tohtorin opinnot sekä terveys- ja sosiaalialan moniammatillinen johtamiskoulutus. Näiden tutkintojen/koulutusten suorittaminen on asianomaisen hakemuksesta ilmenevän tiedon mukaan ollut hakuajan päättyessä kesken. Esityslistan ansiovertailuun on otettu, kuten yleensäkin, vain hakuajan päättyessä loppuun saatettua koulutusta ja tutkintoja koskevat tiedot. Suoritettujen tutkintojen osalta on todettava, että oikaisuvaatimuksen tekijä on hakijoista ainoa, joka ei ole väitellyt. Tiedot oikaisuvaatimuksen tekijän meneillään olevasta väitöskirjatyöstä ja maisterintutkinnosta sekä lisä- ja täydennyskoulutuksista ilmenivät ansioyhteenvedosta sekä hakemuksesta ja olivat siten viran täyttäjien tiedossa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa kokevansa, ettei häntä ole kohdeltu tasapuolisesti, kun mm. hänen toimintaansa lastenpsykiatrisen kotisairaalan luomisessa ja Kouvolan alueen (90 000 asukasta) perusterveydenhuollon, sosiaali- ja sivistystoimen, varhaiskasvatuksen, erikoisnuorisotyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja prosessin kehittämisprojektin vetäjänä ja muutoinkin lastenpsykiatrisessa verkostotyössä ei ole nostettu esiin. On todettava, että näissä tehtävissä on kysymys lasten psyyken ongelmien ympärillä tapahtuvasta verkostotyöstä. Siten kyseessä on erityisryhmä, lapset ja tietyt ongelmat, so. psyyken ongelmat. Virkaan valitun Ketolan Käypä hoito-suositusten päätoimittajana 7 vuoden aikana saatu kokemus prosessien kehittämisessä puolestaan sisältää monenlaisia ja laajoja potilas- ja sairausryhmiä sekä verkostoja. Virkaan valitun ansiot ovat siten prosessien kehittämisessä olennaisesti oikaisuvaatimuksen tekijän vastaavia ansioita laaja-alaisemmat ja paremmat.

Hakija oli hakemuksessaan esittänyt palkkatoiveekseen 7 100 euroa kuukaudessa noudattaen 30 viikkotunnin työaikaa ja todennut voivansa lisäkorvauksesta tehdä pidempää työviikkoa. Täytettävänä oleva virka on kokopäivätyö (36 t 15 min) eikä sen menestyksellinen hoitaminen ole mahdollista osa-aikatyönä. Sinänsä terveyskeskuksessa on runsaasti osa-aikatyötä tekeviä, myös lääkärin tehtävissä ja terveyskeskus suhtautuu myönteisesti työaikajoustoihin ja pyrkii järjestämään osa-aikatyötä henkilön sitä halutessa. Poikkeuksen muodostavat johtavat viranhaltijat, joiden tehtäviä ei ole katsottu voitavan hoitaa osa-aikaisesti, vaan johtavassa virassa olevan halutessa osa-aikatyötä, hänen on tullut siirtyä toiseen tehtävään. Todettakoon lisäksi, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan työntekijällä on oikeus lyhennettyyn työaikaan, so. osittaiseen hoitovapaaseen pienen lapsensa hoitamista varten. Tämä oikeus on kuitenkin vain henkilöllä, joka viimeisen 12 kuukauden aikana on ollut ao. työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja haastatteli yhdessä kehittämisjohtajan kanssa hakijat Ketolan ja Xxxxxxxx sekä hakemuksensa peruuttaneen hakijan. Terveyslautakunta haastatteli hakijoista Ketolan. Asian kaupunginhallitukselle esitellyt sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja puolestaan haastatteli hakijoista Ketolan.

Haastattelu on vapaamuotoinen ja vapaavalintainen osa viran täyttöprosessia eikä siitä ole sitovia säädöksiä. Kukin viran täyttöön osallistuva toimivaltainen viranomainen voi itsenäisesti harkita, ketkä hakijoista kutsuu haasteltavaksi vai kutsuuko ketään. Haastattelun ensisijaisena tarkoituksena on saada hakijoiden vertailua varten lisätietoa hakijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista. Yleensä haastatteluun kutsutaan ne hakijoista, joiden katsotaan hakemusten perusteella olevan ansioituneimpia ja siten omaavan parhaat edellytykset tulla valituiksi hakemaansa virkaan tai tehtävään.

Ansioyhteenvetoon ja viran täyttöesityksessä esityslistalla esitettyyn viitaten voi todeta, että virkaan valittu Ketola on oikaisuvaatimuksen tekijää selkeästi ansioituneempi mm. johtamiskokemuksen ja monipuolisissa asiantuntijatehtävissä hankitun kokemuksen puolesta. Ketolalla on lisäksi viran tehtävien laadun kannalta olennaisena lisäansiona 13 vuoden työkokemuksen myötä hankittu perehtyneisyys perusterveydenhuoltoon. Kaupunginsairaalan tehtävänähän terveyskeskuksessa on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla. Nämä tehtävät ovat pääosin perusterveydenhuollon toimintaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän lähes kaikki työkokemus on erikoissairaanhoidosta, ensisijaisesti lasten psykiatrian ja silmätautien erikoisalalta eikä hänellä ole kokemusta perusterveydenhuollon toimialalla juuri lainkaan.

Henkilöä valittaessa päätöksentekijän harkintavaltaan kuuluu nimenomaisesti oikeus valita muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taidoiltaan, kyvyiltään ja ominaisuuksiltaan sopivimmaksi katsomansa henkilö. Valintaa tehtäessä muodolliset pätevyysvaatimukset ovat minimi, jotka on täytettävä, jotta hakija voitaisiin ylipäätään ottaa huomioon. Sen sijaan päättäjä voi ja hänen tulee arvioida myös hakijoiden muita ansioita samoin kuin henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kokonaisuutena kunkin hakijan edellytyksiä täytettävänä olevan viran tehtävien menestykselliseen hoitamiseen. Näin on tässäkin tapauksessa tehty.

Edellä todetun perusteella oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

Oikeuspalvelut

Terveystoimen johtosäännön mukaan kaupunginsairaala on osasto, jonka toimialana on huolehtia somaattisesta akuuttisairaanhoidosta ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on johtajalääkäri, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Johtosäännön mukaan johtajalääkärin tulee olla Suomessa laillistettu lääkäri sekä omata erikoislääkärin oikeudet. Niin ikään johtajalääkärillä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Virkaan liittyvänä kielitaitovaatimuksena hakijoille on asetettu vaatimus suomen kielen erinomaisesta ja ruotsin kielen tyydyttävästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttymisen ohella huomiota on kiinnitetty perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoiden ansiovertailun perusteella kaikkien hakijoiden on katsottu täyttävän viran kelpoisuusehdot lääkärinoikeuksia sekä kielitaitovaatimusta koskevilta osin. Niin ikään kaikkien hakijoiden on katsottu kokemuksensa perusteella omaavan tehtävän edellyttämän perehtyneisyyden terveydenhuoltoon sekä vaadittua kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Hakijoiden paremmuus on siten ratkaistu ja tullut ratkaista muun muassa hakijoiden koulutuksellisten ansioiden sekä työkokemuksen ja vastaavankaltaisissa tehtävissä saavutetuista tuloksista saadun näytön perusteella, toisin sanoen hakijoiden taitoon ja kykyyn perustuen.

Hakijoiden koulutusta ja tieteellisiä ansioita joudutaan arvioimaan ja on perusteltua arvioida pääosin hakijoiden koulutuksestaan esittämien todistusten perusteella. Hakijoista Ketola ja lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri Xxxxxxx ovat omanneet objektiivisesti arvioiden Xxxxxxx vankemman koulutustaustan. Ketola ja Xxxxxxx ovat kumpikin lääketieteen tohtoreita, kun vastaavasti Xxxxxxx on lääketieteen lisensiaatti. Arvion kannalta ei koulutustaustan osalta ole tässä mielessä merkityksellistä, että Xxxxxxx väitöskirja valmistunee vastaisuudessa. Virkaa täytettäessä on tasapuolisuuden ja objektiivisuuden nimissä pidettävä jo saavutettuja oppiarvoja keskeneräisiä korkeammassa arvossa. Myöskään Xxxxxxx kauppakorkeakoulussa suorittamat opinnot eivät anna syytä rinnastaa opintoja Xxxxxxx suorittamaan ja valmiiseen MBA-tutkintoon. Kaiken kaikkiaan hakijoiden koulutustaustaa on arvioitu ilmeisen asiallisin perustein eikä vertailuarviossa ole tässä tapauksessa ollut syytä tuoda esiin kouluttautumista tai opintosuorituksia muutoin kuin jo valmiiden tutkintojen osalta. Samalla on hyvin perusteltua pitäytyä jo saavutettujen oppiarvojen ja tutkintojen arvioinnissa ja julkituonnissa, jo todistusten ulkoisen luotettavuusarvon perusteella.

Hakijoiden vertailua koskevissa lausunnoissa tai päätöksen perusteluissa ei myöskään ole vaadittua tai ylipäätään tarpeellista tuoda esille kaikkia hakijoiden mahdollisesti hakemuksensa tueksi esittämiä tietoja. Riittävänä on pidettävä sitä, että päätöksestä ilmenee, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Viran hakijalla ei ole perustetta vaatia, että päätösasiakirjoista ilmenevät juuri hänen haluamansa tiedot. Tiedot ovat kuitenkin ilmenneet Xxxxxxx hakemuksesta ja olleet siten päätöksentekijän saatavilla. Päätösprosessin julkisuuteen hakijan on taas tullut varautua jo jättäessään hakemuksen julkisessa haussa olevaan virkaan.

Hakijoiden arvioinnin perusteella on myös ilmeistä, että hakijoista Xxxxxxx on muita hakijoita vähäisempää johtamiskokemusta. Hakijoista Ketolalla ja Xxxxxxx johtamiskokemusta on ollut molemmilla noin yhdeksän vuotta, kun taas Xxxxxxx kokemusta vastaavista tehtävistä on ollut noin kahden vuoden ajalta. Työkokemusta koskevan arvion perusteella taas Ketolalla on ollut erinomaiset ja hakijoista selkeästi parhaat valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen. Erilaisista terveydenhuollon asiantuntijatehtävistä kokemusta on ollut kaikilla hakijoilla, hakija Xxxxxxx kuitenkin muita vähemmän. Täytettävänä olevan viran vastuualue huomioon ottaen lisäansioksi on lisäksi aiheellisesti katsottu työkokemuksen myötä saatu perusterveydenhuollon toimialaan perehtyneisyys. Arvion perusteena oleva seikasto on myös selkeällä tavalla tuotu esiin sekä lausunnossa että ehdotuksessa.

Hakijat ovat erottuneet toisistaan edellä mainittujen koulutukseen, johtamiskokemukseen sekä työkokemukseen liittyvien seikkojen perusteella. Näihin seikkoihin on nimenomaan myös tullut kiinnittää huomiota valintaperusteina. Edellä mainittujen seikkojen perusteella Xxxxxxx on ollut ansioiltaan kahta muuta hakijaa heikompi. Hakijoista vain Ketolan ja Xxxxxxx haastattelu on siten ollut perusteltua, kun hakijoiden pätevyyttä virkaan kokonaisuutena arvioiden valinta on tullut tehdä kahden edellä mainitun hakijan välillä. Xxxxxxx haastateltaessa ei olisi voinut ilmetä sellaista, jonka perusteella ja huomioiden koulutukseen, johtamiskokemukseen sekä työkokemukseen liittyvät seikat, Xxxxxxx olisi tullut valituksi johtajalääkärin virkaan.

Hakijoiden paremmuutta on lausunnosta sekä esityslistasta ilmenevin perustein arvosteltu objektiivisesti sekä hakijoita tasapuolisesti kohdellen. Kokonaisuudessaan virantäytön voidaan katsoa tapahtuneen kaikki asiaan vaikuttavat seikat sekä hakijoiden tehtävään liittyvät ansiot ja ominaisuudet huomioiden. Hakijoista on myös tehty päätöksestä ilmenevällä tavalla asianmukainen yhteenveto. Ketolan voidaan katsoa perustellusti olleen hakijoista tehtävään ansioitunein tehdyn ansiovertailun perusteella. Xxxxxxx vaatimuksessa ei tuoda esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä arvioida virantäytön tapahtuneen muuten kuin asiallisin perustein.

Nimitysharkinta ei ole vapaata harkintaa, vaan harkinta tulee perustaa varsinaisten kelpoisuusvaatimusten ohella perustuslaissa tarkoitettuihin yleisiin nimitysperusteisiin. Kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista ilmenee, että ratkaisua tehtäessä on kiinnitetty asianmukaisella tavalla huomiota myös näihin seikkoihin. Nimitysharkinnan perusteet ilmenevät selkeällä tavalla virantäyttöasiakirjoista. Tämän perusteella kaupunginhallitus on toiminut nimitystä koskevan harkintavaltansa rajoissa valitessaan täytettävään virkaan hakijoista lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan.

Edellä mainitun perusteella oikeuspalvelut toteaa, ettei päätöstä johtajalääkärin viran täytöstä ole syytä oikaista, eikä oikaisuvaatimus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

./. Hallintolain 34 §:n nojalla oikaisuvaatimuksen tekijälle on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä esityksen johdosta. Selitys on esityslistan liitteenä 2.

Johtopäätökset

Esittelijä toteaa, että hakuasiakirjoista ilmenneiden tietojen, hakijoiden ansiovertailun, Eeva Ketolan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä aiemmin saadun kokemuksen ja siinä osoitetun sekä haastattelussa Ketolan henkilökohtaisista ominaisuuksista saadun näkemyksen perusteella Ketola nousi kokonaistarkastelussa hakijoista ansioituneimmaksi johtajalääkärin virkaan.

Esittelijä viittaa terveyslautakunnan ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen antamiin lausuntoihin ja katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ja selityskirjelmässä ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi Khn tekemää johtajalääkärin viran täyttämisestä tehtyä päätöstä tulisi muuttaa.

18.4.2011 pöydälle pantu asia

HELSINGIN VAMMAISPOLIITTINEN SELVITYS 2010

Khs 2011-672

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin vammaispoliittisen selvityksen 2010 sekä kehottaa virastoja ja liikelaitoksia omalta osaltaan ottamaan soveltuvin osin huomioon selvityksessä esitetyt näkökohdat toiminnassaan ja hyödyntämään tätä selvitystä tulevaa Helsingin kaupungin kokonaisstrategiaa valmisteltaessa.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille, liikelaitoksille ja vammaisneuvostolle

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Helsingin kaupungin vammaispoliittinen selvitys 2010

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus kehotti 25.1.2010 sosiaalilautakuntaa laatimaan kaupunginhallitukselle yhteistyössä terveyskeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja opetusviraston kanssa tiiviin yhteenvedon Helsingin vammaispolitiikan tavoitteista ja keskeisistä toiminnan painopisteistä, jota valmisteltaessa otetaan huomioon vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen näkemykset. Selvityksen määräaika oli 31.12.2010, johon saatiin lisäaikaa 31.3.2011 asti, jotta valmistelussa voitaisiin ottaa huomioon myös vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen näkemykset.

Sosiaalilautakunta päätti 22.3.2011 antaa kaupunginhallitukselle kirjallisen selvityksen Helsingin kaupungin vammaispolitiikan tavoitteista ja keskeisistä toiminnan painopisteistä 2010.

./. Helsingin kaupungin vammaispoliittinen selvitys 2010 on esityslistan

liitteenä 1.

Päätöksen lähtökohtana on ollut Helsingin kaupungin vammaisneuvoston tekemä esitys kaupunginhallitukselle kunnallisen vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi Helsingissä.

Sosiaalivirasto aloitti selvitystyön valmistelun toukokuussa 2010. Mukaan kutsuttiin kaikki halukkaat hallintokunnat. Sosiaalijohtaja asetti selvitystyön tueksi ohjausryhmän. Ohjausryhmään kuului 14 eri hallintokunnan tai viraston edustajat, jotka ilmoittivat olevansa halukkaita työskentelemään kyseisessä prosessissa.

Vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen: vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, oikeus osallisuuteen ja vamman vuoksi tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Kestävän vammaispolitiikan perusasioita ovat erityisesti seuraavat seikat: esteettömyys, saavutettavuus, yhdenvertaisuus sekä itsemääräämisoikeus ja valinnan vapaus.

Kaupungin hallintokuntia ohjaavat kaupunkistrategiat ja mm. Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma vuosille 2005 – 2010. Kaupunginhallitus perusti Helsinki kaikille –projektin 15.10.2001. Projekti koordinoi virastojen ja laitosten esteettömyystyötä, jotta tavoitteet ovat yhteneviä ja aikataulut yhteensopivia.

Esteettömyys tai saavutettavuus ei ole omistettu millekään erityisryhmälle. Vammaispolitiikassa on kysymys mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti lähiyhteisön toimintaan, koulutukseen, työelämään, vapaa-aikaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Vammaispoliittisen selvityksen valmisteluprosessissa ovat olleet mukana seuraavat tahot:

- kaupunkisuunnitteluvirasto

- opetusvirasto

- sosiaalivirasto

- terveyskeskus

- HKL ja HSL

- pelastuslaitos

- kulttuurikeskus ja nuorisoasiainkeskus

- rakennusvirasto ja kiinteistövirasto

Selvityksessä em. tahot ovat tuoneet esiin vammaispolitiikan nykytilan, tavoitteet ja toimenpiteet, painopisteet, seurannan, tärkeimmät haasteet vammaispolitiikan toteuttamisessa ja ratkaisuehdotuksensa.

Selvitystä valmisteltaessa pyydettiin kommentit sekä vammaisneuvostolta että kymmeneltä paikalliselta vammaisjärjestöltä. Palaute saatiin vammaisneuvostolta ja neljältä paikalliselta järjestöltä.

Kestävän vammaispolitiikan toteuttaminen Helsingissä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien kesken ja tavoitteiden seuranta vaatii hallintokunnissa aktiivisia toimia osana kaupungin tavanomaista toimintaa ja taloussuunnittelua. Vammaispoliittinen vastuu kuuluu jokaiselle hallintokunnalle, yhteiskunnalliselle päättäjälle ja muille toimijoille. Kyseessä ei ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen asia. Vammaispolitiikan toteuttaminen ja kehittäminen on monien toimijoiden jatkuva työskentelyprosessi.

Vammaispoliittisessa selvityksessä on lueteltu monia vammaisten Helsingissä kohtaamia ongelmia ja hahmoteltu niille toimivia ratkaisumalleja.

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että keskeisillä vammaispolitiikan osa-alueilla on toimittu vammaispoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Siltä osin kuin selvityksessä esitetyt ratkaisuehdotukset eivät sisälly virastojen ja liikelaitosten strategioihin ja kehittämissuunnitelmiin, ne tulee arvioida ja mahdollisuuksien mukaan sisällyttää niihin.



Kokousaika	26.4.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (esitys)
	Liite 2	Helsingin kaupunkikonsernin omistajapolitiikka (korjaukset näkyvissä)

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Kuurojen Yhdistys ry:n oikaisuvaatimus 15.2.2011
	Liite 2	Helsingin Kuurojen Yhdistys... -päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Työllistämistoimikunnan esitys 7.4.2011
	Liite 2	Yhteistyösopimus vuodeksi 2011
	Liite 3	Yhteistyösopimuksen LIITE