Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtuutettu Mari Puoskarin toivomusponsi: Strategiaohjelman ympäristö-kirjauksista muotoiltavat sitovat toiminnalliset tavoitteet

Muutokset eduskuntavaalien 2011 vaalitoimikuntiin

28.3.2011 pöydälle pantu asia
Demokratia-ryhmän asettaminen

Iltakouluasia: Tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman tilannekatsaus

Iltakouluasia: Strategiaohjelman 2009-2012 täytäntöönpanon seuranta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen 2010 ja toimintasuunnitelman 2011 hyväksyminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Selvitys ei-kiireelliseen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon erikoisaloilla

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Eläintarhan kentän perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen

Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman enimmäishintojen korotus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston projektitoimiston toimistopäällikön viran muuttaminen apulaisosastopäällikön viraksi

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Oulunkylän tontin 28171/13 (Mäkitorpantien kerrostalot) asemakaava-asiassa (nro 11923)

28.3.2011 pöydälle pantu asia
Katajanokan satamaterminaalirakennuksen ja alueen hallinnon siirto Helsingin Satamalta kiinteistölautakunnalle

28.3.2011 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin Länsisalmen kylän tilalla Rosenholm RN:o 7:24 (Varissaari) sijaitsevien rakennusten siirto kiinteistölautakunnan omistajahallinnasta Helsingin sataman omistajahallintaan

VALTUUTETTU MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: STRATEGIAOHJELMAN YMPÄRISTÖ-KIRJAUKSISTA MUOTOILTAVAT SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Khs 2010-1290

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mari Puoskarille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 23.6.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

1 (6) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että strategiaohjelman ympäristökirjauksista muotoillaan sitovia toiminnallisia tavoitteita vuoden 2011 talousarvioon.”

(Mari Puoskari, äänin 50-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että kaupungin talousarviossa vuodeksi 2011 on 9 hallintokuntaa maininnut 2 %:n energiansäästötavoitteen ja 19 hallintokuntaan on maininnut energiansäästön jollakin tavoin.

Sitovia tavoitteita energiansäästössä on kolmella virastolla.

- Rakentamispalvelu: Kokonaisenergian (sähkö, kaukolämpö, polttoaineet) kulutus vähenee 2 %.

- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Energian säästötavoite: 2 % säästö vuonna 2011 vuoden 2010 kokonaisenergian kulutuksesta

- Asuntotuotantotoimisto: Toimisto säästää toimitilojensa energiankulutuksesta 2 % henkeä kohden vuoden 2010 tasoon verrattuna.

Vuoden 2012 talousarvion laatimisohjeeseen sisältyy edelleen ohje,

että hallintokuntien tulee vuoden 2012 talousarvioon määritellä kaupungin tavoitteisiin ja sopimuksiin perustuvat energiansäästötavoitteet siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla. Hallintokuntien tulee energiansäästötavoitteen määrittelyssä olla yhteydessä energiansäästöneuvottelukuntaan.

Strategiaohjelman ympäristökirjauksia toteuttavia sitovia toiminnallisia tavoitteita vuoden 2011 talousarviossa ovat myös seuraavat yhdeksän tavoitetta.

- Rakennusvirasto: Osana ilmastonmuutoksen hidastamista HKR-Rakennuttaja huolehtii valtion ja kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta.

- Rakennusvirasto: Katujen hoidossa käytettävistä liukkaudentorjuntamateriaaleista (kiviaines ja suola) peräisin olevien pienhiukkasten osuus on määräävänä tekijänä vuorokauden aikana enintään 30 ylitystapauksessa vuoden 2011 aikana.

- Ympäristökeskus: Katupölyn (PM 10) määrä ei ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja. (HKR:n kanssa yhteinen tavoite).

- Liikuntavirasto: Kehitetään ja valvotaan kalataloutta Helsingin 14 600 hehtaarin ja muiden kuntien 3 000 hehtaarin vesialueilla.

- Liikuntavirasto: Kalanpoikasia istutetaan kalatalousmaksun puitteissa, siikaa 100 000 - 200 000 kappaletta ja meritaimenia noin 50 000 kappaletta.

- Kaupunkisuunnitteluvirasto: laaditaan maankäytön ja asumisen toteutumisohjelman 2008–2017 (MA-ohjelman) mukaisesti asemakaavoja 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 kem2).

- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosenttiyksikön (68 % vuonna 2007).

- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 72,5 %.

- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä > 20 %

28.3.2011 pöydälle pantu asia

DEMOKRATIA-RYHMÄN ASETTAMINEN

Khs 2011-642

KJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa ajalle 1.4.- 31.10.2011 Demokratia-ryhmän, joka ohjaa ja seuraa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi koottavien toimenpiteiden valmistelua kansanvaltahankkeeksi kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman Demokratia ja vaikuttaminen –kohdan tavoitteiden mukaisesti.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita Demokratia-ryhmään puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

	Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen
Jäsen

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että em. ryhmän kokouksissa asiat esittelee kaupunginjohtaja ja kokouksissa ovat läsnä apulaiskaupunginjohtajat.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan nimeämään ryhmälle sihteerin ja huolehtimaan muusta ryhmän asiantuntija- ja valmistelutehtävien hoitamisesta.

Pöytäkirjanote ryhmään valituille ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

ESITTELIJÄ Kvston hyväksymään strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy kokonaisuus Demokratia ja vaikuttaminen, jonka mukaan kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi.

Strategiaohjelman toimenpiteet ovat:

- luodaan mahdollisuuksia suoran demokratian, kuten kansanäänestysten toteuttamiseksi

- kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden toimintaedellytyksiä parannetaan

- selvitetään edelleen päätösvallan delegoimista alaspäin, osallistavan demokratian hyviä käytäntöjä pyrkimyksenä toteuttaa kokeiluja jo tämän valtuustokauden aikana

- kehitetään sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja ja uusinta teknologiaa, jotka mahdollistavat tiedon ja vuorovaikutuksen lisäksi kaupunkilaisten osallistumisen kaupungin kehittämiseen

- Parannetaan edustuksellisen demokratian toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia paneutua asioiden valmiste-luun ja päätöksentekoon

- Edistetään ja tuetaan nuorten omaehtoisia hankkeita

- Järjestetään asukkaiden kuulemiseksi keskeisissä palveluissa alueellisia palvelupaneeleja eri alueilla keskushallinnon, eri virastojen ja luottamushenkilöiden yhteistyönä

Kansanvaltahankkeen tilannetta ja ehdotuksia etenemiseksi Khn iltakoulussa 21.3.2011.

Esittelijä toteaa, että Khn tilapäisistä toimielimistä hyväksymien (10.5.2010) ohjeiden mukaan kaupunginhallitus voi asettaa ohjaus-, seuranta- tai muun vastaavan ryhmän ohjaamaan ja/tai seuraamaan tietyn asian valmistelua. Tilapäisen toimielimen jäsenelle maksetaan kokouspalkkiota ja korvauksia luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan.

Tasa-arvolain 4 a §:n mukaan sekä kunnallisissa, että kuntien välisen yhteystoiminnan toimielimissä tulee olla sekä naisia, että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SELVITYS EI-KIIREELLISEEN HOITOON PÄÄSYSTÄ ERÄILLÄ TERVEYDENHUOLLON ERIKOISALOILLA

Khs 2011-409

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan selvityksen hoitoon pääsystä eräillä terveydenhuollon erikoisaloilla:

Selvitykset aluehallintoviraston kysymyksiin

1 Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika erikoisaloittain?

Helmikuun 2011 tilanteessa johtamisen terveyskeskuksen tietojärjestelmästä saatavan tiedon mukaan sisätaudeissa 76 %:ssa hoito toteutuu alle kolmessa kuukaudessa ja yli kuusi kuukautta odottaneita oli yhdeksän henkilöä (1 %). Neurologiassa 13 potilasta (12 % toteutuneista hoidoista) oli odottanut yli 6 kuukautta. Fysiatriassa yli 6 kuukautta odottaneita ei ole. Psykiatrian helmikuussa toteutuneista 123 hoidosta kaikki toteutuivat alle kolmessa kuukaudessa.

2 Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?

Potilaiden odotusajoista ei saada täysin luotettavaa tietoa tietojärjestelmistä, mikä johtuu mm. kirjaamisen epätarkkuuksista. Tämän vuoksi jonotusaikoja on seurattu kaupunginsairaalan poliklinikoilla myös manuaalisena otantana kuukausittain. Jokaisen sisätautien ajanvarauspoliklinikan (Herttoniemi, Laakso, Malmi, Maria) eri jonoissa olevien potilaiden enimmäisjonotusaika arvioidaan joka kuukauden 10. päivä noin kahden viikon tarkkuudella. Otanta ei kerro potilaiden keskimääräistä jonotusaikaa tai toteutunutta odotusaikaa. Potilaat pääsivät v. 2010 hoitotakuun rajoissa eli kuuden kuukauden sisällä toimenpiteisiin ja hoitoon kaupunginsairaalan ajanvarauspoliklinikoilla. Sisätautialan palvelumuodoittain tarkasteltuna pisin jono oli paksusuolen kolonoskopiatutkimukseen, noin 5 kuukautta. Muut jonot: Gastroskopia 2,5 kuukautta, diabetespoliklinikka 2,5 kuukautta, rasitus-ekg 2 kuukautta, sydämen ultraäänitutkimus 3 kuukautta sekä yleissisätautivastaanottojono 3 kuukautta. Neurologian jono on 3 kuukautta ja fysiatrian 4,5 kuukautta.

3 Mistä pitkät odotusajat johtuvat?

Sisätautien lähetemäärät ovat kasvaneet erityisesti gastroenterologian ja kardiologian aloilla. Hoitoaiheet tähystystutkimuksiin ovat väljentyneet ja aiemmin yleinen radiologin tekemä paksusuolen varjoainetutkimus on kokonaan korvaantunut tähystystutkimuksella sisätautipoliklinikoilla. Henkilöstövoimavarat ovat lisääntyneet tutkimusmääriä vähemmän. Krooniset sisätautialan sairaudet ovat lisääntyneet ja niiden ennuste on parantunut, jolloin tutkimuksia ja seurantaa tehdään aiempaa enemmän ja laajemmin.

Helsingin terveyskeskuksen neurologian poliklinikka vastaa muistihäiriöpotilaiden ja 65 vuotta täyttäneiden potilaiden neurologisista palveluista sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn työnjaon mukaisesti. Neurologiassa kuntoutuspoliklinikkatoimintaa, joka ei kuulu hoitotakuun piiriin, on vahvistettu. Tämä painopisteen muutos on heijastunut muuhun neurologiseen toimintaan. Kiireelliset lähetteet, joita neurologian erikoisalalle tulee melko paljon, menevät aina hoitotakuuaikojen edelle, jolloin hoitotakuun piirissä olevien potilaiden odotusajat pidentyvät.

Kaikilla erikoisaloilla hoitoa odottaneita on kirjautunut väärin tai jäänyt virheellisesti hoitotakuutilastoihin. Kun tilastoja on yksilöllisesti selvitetty, on paljastunut suuri joukko virheellisesti jonottaneita. Tällaisia syitä ovat mm:

- hoitotakuuta ei ole keskeytetty, jos potilas on siirtänyt ajan

- aika on siirretty puutteellisesti, jolloin potilasta ei ole poistettu jonosta

- aikaa ei ole annettu jonon kautta

- jonossa voi olla kuolleita

- ajanvarauskirjettä ei tulosteta, jolloin hoitotakuu jää voimaan

- jos aika annetaan muulle kuin lääkärille, hoitotakuu jää voimaan virheellisesti

- jos potilas ei tule (=peruuttamaton ajanvaraus), hoitotakuu saattaa jäädä voimaan

- ns. seurantapotilaita on laitettu virheellisesti hoitotakuujonoon (esim. kolonoskopiakontrolli 3 vuoden kuluttua)

- ensikäynti on tilastoitu, mutta hoitoa ei ole merkitty alkaneeksi

- hoitotakuu on merkitty, mutta potilas tuleekin uusintakäynnille, jolloin hoitotakuu jää virheellisesti voimaan.

4 Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Jonoa paksusuolen tähystystutkimuksiin lyhennetään 1.4.2011 alkaen palvelusetelikokeilulla. Lisäksi lisätyöllä lyhennetään kolonoskopia-, gastroskopia- ja sydämen ultraäänitutkimusjonoja. Yhteistyötä kaupunginsairaaloiden eri sisätautipoliklinikoiden välillä on tehostettu ja tutkimusindikaatiota ja hoitokriteereitä on yhtenäistetty. Sähköisten konsultaatioiden määrää lisätään.

Neurologiassa osa lähetteistä käsitellään sähköisinä konsultaatioina ja osalle potilaista varataan puhelinaika.

Fysiatriassa toimintaa on tehostettu keskittämällä toiminta kolmelta aluepoliklinikalta yhdelle fysiatrian poliklinikalle. Noin 10 % lähetteistä muutetaan sähköisiksi konsultaatioiksi.

Hoitotakuun kirjaamiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota, jotta kohdassa 3 kuvattujen tilastointivirheiden määrä vähenisi. Keväällä 2011 poliklinikkahenkilökunnalle järjestetään seminaari mm. hoitotakuukirjaamisen tarkentamisesta ja yhtenäistämisestä.

5 Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna kotimaasta toisesta julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollon toimintayksiköstä tai ulkomailta?

Koska todellisuudessa kuuden kuukauden hoitotakuu ei ylity, ei tarvetta kysymyksessä mainittuihin ostopalveluihin ole. Kolonoskopiapotilaille tarjotaan palveluseteliä, koska jonotusaika on lääketieteellisesti pitkä, vaikkakin hoitotakuun puitteissa. Pieni osa sisätautialan lähetteistä ohjataan työnjakosopimuksen mukaan HYKSin sisätautialalle.

6 Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos jonotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Miten yhteydenotto tapahtuu?

Hoitotakuupotilaat saavat 21 vuorokauden sisällä ajanvarauskirjeen, jossa on poliklinikka-aika, tai ns. hoitotakuukirjeen, jossa kerrotaan, milloin potilas tulee ajan saamaan. Tässä ilmoitetaan arvio 1 kuukauden tarkkuudella. Jos potilaan aika siirtyy poliklinikoista johtuvista syistä, otetaan potilaaseen yhteyttä uudella ajanvarauskirjeellä tai puhelimitse.

7 Mikä on erikoisalan keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika?

Terveyskeskuksen tietojärjestelmän mukaan helmikuussa 2011 fysiatrian käsitellyistä 172 lähetteestä 167 (97 %) käsiteltiin 3 vuorokaudessa. Yli 21 vuorokautta käsittelyä odottaneita oli viisi (2,9 %).

Tietojärjestelmän mukaan psykiatrian käsitellyistä 180 lähetteestä 150 (83 %) käsiteltiin 3 vuorokaudessa. Yli 21 vuorokautta käsittelyä odottaneita oli viisi (2,8 %). Todellisuudessa psykiatrian alueellisilla poliklinikoilla kaikki lähetteet arvioidaan joko saapumispäivänä tai seuraavana arkipäivänä.

8 Mistä syystä lähetteiden käsittelyyn ottamisen viive on yli kolme viikkoa?

Todellisuudessa viive ei ole yli kolme viikkoa ja osa lähetteiden käsittelyaikojen viiveistä selittyy käyttäjästä riippumattomasta Pegasos-potilastietojärjestelmästä johtuvasta lähetteen käsittelypäivävirheestä. Asiasta on oltu yhteydessä järjestelmätoimittajaan.

9 Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?

Koska todellisuudessa tällaisia lähetteiden käsittelyaikojen ylityksiä ei ole, yhteydenoton tarvettakaan ei ole.

10 Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Tarvetta ei ole. Terveyskeskuksen tietohallintoasiantuntijoiden kanssa selvitetään tilastointivirheiden syitä ja mahdollisuuksia virheiden eliminointiin.

11 Lähetteen käsittelyaika on vain yksi indikaattori arvioitaessa hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Kaupunginhallitusta pyydetään lisäksi arvioimaan sitä, miten hoidon tarpeen arviointi toteutuu edellä tarkemmin yksilöidyillä erikoisaloilla?

Hoidon tarpeen arviointi toteutuu Helsingin terveyskeskuksessa lain mukaisesti.

Analyysi yli kuusi kuukautta jonottaneiksi tilastoituneista

Terveyskeskus on ilmoittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sen pyytämät erikoissairaanhoidon hoitotakuutiedot 31.12.2010 tilanteesta. Ilmoitetuissa tiedoissa oli 221 yli 180 päivää hoitoa odottanutta henkilöä eri erikoisaloilla (poikkileikkaustilanne). Analyysissa hoitoa odottaviksi on terveyskeskuksen tietojärjestelmistä poimittu seuraavat ehdot täyttävät potilaat

- lähetteitä käsittelevä lääkäri on arvioinut lähetteen kuuluvan hoitotakuun piiriin

- potilaasta on tehty hoitopäätös

- potilaalla on ensikäynti – tieto

- hoitotakuu ei ole keskeytynyt

Hoitoa odottavien 221 potilaan tilanne on käyty läpi potilaskohtaisesti eikä kukaan todellisuudessa odottanut hoitoa. Hoito oli joko aloitettu, lähete ei olisi alun perinkään kuulunut hoitotakuun piiriin tai hoitotakuu oli keskeytynyt.

Terveyskeskuksen potilastietojärjestelmä on Pegasos. Siinä erikoissairaanhoidon hoitotakuuseen liittyvät tiedot kerätään lähetteen käsittelyn, jonoon viennin, jonosta tehdyn ajanvarauksen ja vastaanoton tapahtumatiedoista. Jotta tarvittavat tiedot saataisiin automaattisesti tietojärjestelmään, Pegasoksessa pitää lähetteen käsittelyn, jonoon viennin, ajanvarauksen ja vastaanoton kytkeytyä toisiinsa. Jos lähete on arvioitu hoitotakuun piiriin kuuluvaksi, tietojärjestelmä varmistaa hoitopäätöksen tekemisen, ja kun hoitopäätös on tehty, hoidon aloittamisen.

Potilaat jäivät odottamaan hoitoa tietojärjestelmässä (vaikka hoito oli todellisuudessa alkanut) seuraavista syistä:

1 Lähete ei olisi kuulunut hoitotakuuseen/ hoitotakuu on keskeytynyt; 35 potilasta (16 %)

- kiirehtimislähetteet, sama lähete kahteen kertaan; 16 potilasta

- hoitotakuun piiriin kuulumattomat (esim. sisäiset lähetteet, hoitotakuun keskeytyminen potilaan peruessa aikoja); 15 potilasta

- muutama lähete ”palautettu” sen jälkeen kun lähetteen käsittelijä on ollut yhteydessä potilaaseen; 4 potilasta

2 Hoito toteutunut irrallaan lähetteen käsittelystä; 115 potilasta

Jos vastaanotto ei ole kytköksissä lähetteeseen, ohjelma ei muistuta eikä huomauta vastaanottajaa hoidon aloittamisesta.

- vastaanottoaika annetaan irrallisena, viemättä potilasta jonoon (esim. lähetteen käsittelyn jälkeen soitetaan potilaalle ja sovitaan aika, lähetettä ja ajanvarausta ei ole liitetty toisiinsa); 43 potilasta

- alun perin jonosta annettu aika siirretään ja uusi aika annetaan irrallisena ajanvarauksena (potilasta ei ole palautettu jonoon, josta uusikin ajanvaraus pitäisi tehdä); 38 potilasta

- ajanvaraus jonosta on tehty hoitajan luona tapahtuvia tutkimuskäyntejä varten ja varsinainen hoidon aloittava lääkärin vastaanottoaika ei enää ole ollut kiinnitettynä tulleeseen lähetteeseen; 21 potilasta

- jonosta tehdään ajanvaraus lääkärille paperien näyttöä tai puhelinyhteydenottoa varten. Tämän perusteella potilaalle annetaan

vastaanottoaika eikä tätä aikaa enää liitetä lähetteeseen; 9 potilasta

- ajanvaraus jonosta on tehty lähete laboratorio- tai röntgentutkimukseen, näistä ei toteudu Pegasokseen mitään käyntiä, varsinainen vastaanottoaika on annettu liittämättä ajanvarausta lähetteeseen; 4 potilasta

3 Hoidon aloitusta ei ollut merkitty; 71 potilasta

- ainoa puuttuva tieto oli merkintä aloitetusta hoidosta; 69 potilasta

- käynti tilastoitu ilmeisesti suoraan ajanvarauksesta (joku muu kuin vastaanoton pitäjä tilastoi), jolloin Pegasos ei muistuta eikä kysy hoidon aloittamisesta mitään; 2 potilasta

Kun seuraavat käynnit, jos niitä tulee, tapahtuvat uuden jonon kautta annetusta tai täysin irrallisesta ajanvarauksesta, Pegasos ei enää muistuta tai kysy hoidon aloittamisen merkintää.

Yllä oleva analyysi osoittaa hoitotakuun toteutumisen seurantaan tarkoitetun kirjaamisprosessin monimutkaisuuden Pegasos-potilastietojärjestelmässä, mikä mahdollistaa kirjaamisvirheet monessa eri prosessin vaiheessa.

Helsingin terveyskeskus on toimittanut kaikki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edellyttämät tietosisällöt ensimmäisen kerran 30.4.2010 tilanteesta. Tätä aiemmin hoitoa odottavien poikkileikkaustiedot jätettiin ilmoittamatta, koska tiedot olivat selvästi epäluotettavia. Keväällä 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos velvoitti Helsingin terveyskeskusta toimittamaan kaikki tiedot virheistä riippumatta. Tietojen virheellisyyttä on havaittu myös lähetteiden käsittelyaikoihin liittyen. Virheellisyyksistä on tietojen toimittamisen yhteydessä ilmoitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle erillisin saatekirjein, mutta koska niillä ei ole ollut tietojen julkaisuun vaikutusta, viimeksi toimitetussa tiedonkeruussa (31.12.2010) ei erillistä saatekirjettä enää lähetetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lähetetty tilastomateriaali sisältää siis virheitä, joiden perusteella julkaistu tilastotieto antaa selvästi virheellisen kuvan hoitotakuun toteutumisesta Helsingin terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Etelä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntö 24.2.2011

ESITTELIJÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää (24.2.2011) Khlta selvitystä hoitoon pääsystä sisätautien, neurologian, fysiatrian ja psykiatrian aloilla.

./. Selvitys on pyydetty 11.4.2011 mennessä. Selvityspyyntö on esityslistan liitteenä.

Aluehallintoviraston pyynnön mukaan selvitys tulee antaa ainakin seuraavista seikoista kultakin yllä mainitulta erikoisalalta:

1 Mikä on hoitoon pääsyn odotusaika erikoisaloittain?

2 Kasautuvatko pitkät odotusajat tiettyihin sairausryhmiin ja jos kasautuvat, mihin sairausryhmiin? Missä sairausryhmissä on pisimmät odotusajat?

3 Mistä pitkät odotusajat johtuvat?

4 Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

5 Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna kotimaasta toisesta julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollon toimintayksiköstä tai ulkomailta?

6 Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos jonotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta? Miten yhteydenotto tapahtuu?

Fysiatrian ja psykiatrian erikoisaloilta aluehallintovirasto pyytää lisäksi selvitystä seuraavista seikoista:

7 Mikä on erikoisalan keskimääräinen lähetteiden käsittelyaika?

8 Mistä syystä lähetteiden käsittelyyn ottamisen viive on yli kolme viikkoa?

9 Otetaanko potilaaseen yhteys, jos lähete käsitellään vasta kolmen viikon kuluttua sen saapumisesta? Miten yhteydenotto tapahtuu?

10 Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lähetteiden käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?

Esittelijä toteaa, että erikoissairaanhoitolain 31 §:n 3 momentin mukaan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.

Lisäksi mainitun lainkohdan mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

Esittelijä viittaa selvityspyyntöön ja toteaa, että aluehallintovirastojen ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tehtävänä on huolehtia muun muassa erikoissairaanhoidon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta siten kuin erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetään. Valvontaviranomaisilla on oikeus saada tehtäviensä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset maksutta ja sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 6 §:n perusteella hoitoon pääsyn toteuttamista koskevat seurantatiedot.

Aluehallintovirastojen ja Valviran yhteisen hoidon saatavuutta koskevan valvontasuunnitelman 2009 – 2011 mukaan valvontaviranomaiset selvittävät hoidon järjestämistä muun muassa sellaisissa perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan on erikoisaloja, joissa yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita potilaita on yli 10 % jonossa olevista ja lukumääräisesti yli 10 potilasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän selvityksen (joulukuu 2010) mukaan seuraavilla Helsingin terveyskeskuksen erikoisaloilla olisi ollut edellä todettua enemmän yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita potilaita seuraavasti:

- Sisätaudit 168 potilasta

- Neurologia 12 potilasta

- Fysiatria 14 potilasta

- Psykiatria 27 potilasta

Aluehallintovirastojen ja Valviran yhteisen hoidon saatavuutta koskevan valvontasuunnitelman 2009 – 2011 mukaan aluehallintovirastot selvittävät hoidon tarpeen arvioinnin järjestämistä erityisesti niissä perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan on erikoisaloja, joissa yli 5 % lähetteistä käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen niiden saapumisesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän selvityksen mukaan seuraavilla erikoisaloilla yli 5 % lähetteistä käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen:

- Fysiatria (9,8 %)

- Psykiatria (14,3 %)

Esittelijä toteaa, että aluehallintovirastolle annettava selvitys on valmisteltu terveyskeskuksessa. Päätösehdotus on terveyskeskuksen antaman lausunnon (21.3.2011) mukainen.

ELÄINTARHAN KENTÄN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2011-360

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Eläintarhan kentän perusparannustyön hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin on 2 630 000 euroa (2 140 000 euroa + alv. 23 % 490 000 euroa), RI 115,4.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle sekä talous- ja suunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Eläintarhan kentän perusparannuksen... -päätöshistoria
	Liite 2	Hankesuunnitelma 15.2.2011

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunnan esitys sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että liikuntavirasto on neuvotellut talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, että lisärahoitus toteutetaan tarvittaessa muita hankkeita siirtämällä ja talousarviossa pysyen.

Eläintarhan kenttä on maamme vanhin urheilukenttä. Se rakennettiin talkootyönä 1900- luvun alussa ja nykyisen hahmonsa kenttä on saanut monien vaiheiden jälkeen. Edellinen suuri perusparannus tehtiin MM 2005 -kisoja varten. Nyt tehtävä perusparannus on tarpeellinen, koska kenttää käytetään EM 2012 -kisojen huippu-urheilijoiden lämmittelykenttänä ja koska kentän pohjamaa on painuvaa.

Yleisurheilun suorituspaikat ja niiden pinnoitteet sekä juoksuradan kaarteet on suunniteltu tässä perusparannuksessa IAAF:n standardien mukaan niin, että kentällä pystytään järjestämään korkeimman tason harjoitus- ja kilpailutoimintaa. Rakennushanke käsittää Eläintarhan yleisurheilukentän juoksuratojen ja suorituspaikkojen rakennekerrosten ja päällysteiden sekä kentän kuivatusrakenteiden ja suorituspaikkojen uusimisen.

Käyttäjät ovat etupäässä eri urheilulajien harjoittelijat, lähialueiden asukkaat, liikuntaseurat sekä koululaiset. EM kisojen yhteydessä sitä käyttävät erityisesti huippu-urheilijat. Liikuntaviraston ajanvarauksen kautta kenttää voivat käyttää myös muualta Helsingistä tulevat seurat ja joukkueet.

Perusparannuskohde sijaitsee 14.kaupunginosassa, Taka-Töölössä, Eläintarhan liikuntapuistossa Nordenskiöldinkadun eteläpuolella. Eläintarhan alue kuuluu yleiskaava 2002:ssa määriteltyyn keskustan kulttuuripuistoon. Se on osa laajaa Keskuspuiston virkistysaluetta, joka jo 1906 asemakaavassa esitettiin laajana puistona kenttineen ja käytävineen.

Sisäradan linjakuivatuskourut lietepesineen ja poistoputkineen uusitaan. Hulevesiviemäristö ja rata-alueen salaojitus uusitaan myös. Käyttöön jäävät viemärit ja muu putkisto tarkastetaan ja näkyvät vauriot korjataan. Juoksuratojen ali asennetaan uudet ajanoton sirujärjestelmän suojaputket.

Rakennekerroksiin kuuluva kevytsorakerros tehdään 0,3 m paksuna suunnitelman mukaan. Kerroksella kevennetään rakennetta ja se toimii samalla salaojakerroksena ja routasuojana. Kevytsora erotetaan pohjamaasta ja päälle tulevasta rakenteesta suodatinkankaalla.

Uusi pinnoite juoksu- ja vauhdinottoradoille tehdään uusitun asfalttisen tukikerroksen päälle. Kentän hyppypäätyyn, keihäänheiton vauhdinottoradoille, sisäkentän pituushyppypaikalle ja juoksuratojen ulkopuolisen pituushyppypaikan vauhdinottoradoille pinnoitteen alle tehdään 6 mm paksu täyspolyuretaanilla sidottu tiivis kumirouhepäällyste.

Keskikentän nurmialueen ympäri rakennetaan tekonurmikaista. Kentän mitat ja merkinnät sekä varusteet ja niitten asennukset tehdään Kansainvälisen Yleisurheiluliiton päätösten ja sääntöjen mukaisesti. Merkinnät maalataan hyväksynnät täyttävällä alustaan sopivalla maalilla, sävyt sekä kirjasintyypit määritellään rakennuttajan toimesta erikseen. Nykyinen keskikentän luonnonnurmi säilytetään ennallaan.

Suunnitelmien perusteella laaditun enimmäishintalaskelman mukaan hankkeen rakentamisen kustannukset ovat, lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin suunnittelu-, perustus-, sähkö, vesi- ja viemäriliittymäkustannukset huomioiden 2 630 000 euroa (2 140 000 euroa + alv. 23 % 490 000 euroa), RI 115,4.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kaupunginhallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman syksyllä 2011. Töiden on arvioitu valmistuvan kesäkuun 2012 loppuun mennessä.

Hankkeeseen tulee varata 2 140 000,00 euroa (alv. 0 %). Hankkeelle on saatu valtionapua 610. 000 euroa (750 000 euroa alv. 23 %).

Eläintarhan kentän perusparannuksen suunnitteluun on 2010 käytetty 55 000 euroa. Hankkeen toteutus on jaettu vuosille 2011 – 2012 ja sille esitetään työohjelmassa 2011 määrärahaa 800 000 euroa ja liikuntatoimen investointien talousarviossa 2012 loput 1,25 miljoonaa euroa

talousarvion raamissa pysyen. Kohonneet kustannukset johtuvat käyttäjien taholta tulleista toiminnallisista parannuksista ja ennakoitua vaikeammista pohjarakennusolosuhteista.

Liikuntalautakunta päätti hyväksyä Eläintarhan kentän perusparannustyön hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin on 2 630 000 euroa (2 140 000,00 euroa + alv. 23 % 490 000 euroa), RI 115,4.

Hankesuunnitelman kustannukset ovat siten kohonneet rakentamisohjelman 1,35 milj. eurosta 2,14 milj. euroon. Kustannusten kohoamisen syiksi on lautakunnan esityksessä mainittu käyttäjien taholta tulleet toiminnalliset parannusehdotukset ja ennakoitua vaikeammat pohjaolosuhteet.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä edellyttäen, että liikuntatoimi säästää Eläintarhan kentän hankkeen kohonneet kustannukset vuodelle 2012 ohjelmoiduista muista liikuntapaikkojen investoinneista.

PIRKKOLAN UIMA- JA PALLOILUHALLIN JULKISIVUJEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINTOJEN KOROTUS

Khs 2011-135

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen enimmäishinnan korotuksen siten, että liikuntavirasto osoittaa talous- ja suunnittelukeskuksen aiemmin hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa edellytetyn 162 000 euron (alv 0 %) lisärahoituksen lisäksi nyt tarvittavan 198 000 euron (alv 0 %) eli yhteensä 360 000 euron (alv 0 %) loppurahoituksen talousarviossa pysyen, tarvittaessa muita hankkeita siirtämällä.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Pirkkolan uima- ja palloiluhallin... -päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunnan esitys sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan. Päätösehdotus on liikuntalautakunnan esityksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukainen.

Esittelijä toteaa, että liikuntavirasto on neuvotellut talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa, että lisärahoitus toteutetaan tarvittaessa muita hankkeita siirtämällä ja talousarviossa pysyen.

Kaupunginhallitus hyväksyi 30.11.2009 Pirkkolan uima- ja palloiluhallin julkisivujen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että arvonlisäverollinen enimmäishinta on lisä- ja muutostyövarauksin sekä rakennuttamis- ja suunnittelukustannuksin 2 150 000 euroa (1 762 000 euroa + alv 22 % 388 000 euroa), RI 126,0, THI 150,1.

Perusparannustyö alkoi 17.8.2010 ja urakkasopimuksen mukaan se valmistuu 1.2.2011. Halliosan julkisivuelementit olivat huonossa kunnossa. Niissä oli näkyviä visuaalisia haittoja. Rakennusaikana 1966 -1967 betoniteknologinen tietämys oli nykyistä vähäisempää. Ajan saatossa liian lähelle betonin pintaa asennetut teräkset olivat ruostuneet ja tulleet näkyviin. Betonin karbonatisoituminen ja pakkasrasitus olivat edesauttaneet ruostumisprosessia.

Julkisivuelementit olivat käyttöikänsä lopussa ja joistakin elementeistä putosi betonimurusia. Mikäli tilanteen olisi annettu jatkua, olisivat betonimuruset kasvaneet betonipalasiksi ja alapuolella liikkuvien henkilöiden turvallisuus olisi vaarantunut.

Alkuperäinen kiinnitysjärjestelmä teräksineen ei ollut enää luotettava. Tämän vuoksi elementit vaihdettiin uusiin vastaaviin elementteihin. Lämmöneristystä lisättiin, jolloin rakennuksen lämpötalous paranee. Palloiluhallin ikkunattomien seinien osalta energiatehokkuus lisääntyy 40 – 45 %. Elementit kiinnitettiin ruostumattomilla teräsosilla kantavaan seinään. Uusien elementtien käyttöikä on yli 100 vuotta, koska betonin lujuusluokka on K 45 ja raudoitukset ovat ruostumatonta terästä.

Matalan pukuhuonesiipiosan elementit olivat myös visuaalisesti huonossa kunnossa. Niissä oli kosteus- ja värivaihteluita sekä orgaanista kasvustoa. Teräksiä oli tullut näkyviin ja myös sisäpuolelta tuleva kosteus oli rasittanut niitä. Kuten halliosassakin olivat liian lähelle betonin pintaa asennetut teräkset ruostuneet ja tulleet näkyviin.

Siipiosan julkisivuelementit pinnoitettiin kevyellä märkähiekkapuhalluksella, vesipesulla, näkyvien terästen ruostesuojauksella, ruiskubetonilla sekä puu- ja teräshierrolla. Näin saavutettiin suuri kustannussäästöverrattuna siihen, että elementit vaihdettaisiin uusiin. Betonista tuli tasavärinen. Tämä korjaustyö vaati myös pesu- ja purkutyön jälkeen alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumatonta lisätyötä.

Rakennustyön aikana on kuitenkin jouduttu muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia muun muassa rakennuksen yläosassa olevien suurten ikkunoiden kohdalla ja myös mitoituksia purkutyön jälkeisten tarkemittausten vuoksi. Ikkunoiden kiinnityksistä ei ollut käytettävissä aikaisempien korjausten dokumentaatiota. Ruostumattomien terästen määrä lisääntyi myös urakkavaiheen suunnitelmista.

Pohjois-, itä- ja länsisivun seinien yläpinnat oli valettu kaikki eri korkeustasoon. Itäsivun ilmastointikonehuoneen seinämiin liittyvät elementit jouduttiin myös suunnittelemaan paikan päällä tehtyjen mittausten mukaan. Lisäksi jouduttiin lisätyönä tekemään urakoitsijan kiviaineksen betoniteknologiset selvitystehtävät.

Sisäänkäynnin katossa on niin ikään tehty alkuperäisiin suunnitelmiin kuulumattomia muutoksia koko lämmöneristyksen osalta, koska purkutyön jälkeen ilmeni eristeiden olleen irti betonista ja käytännössä tehottomia. Lisäeristäminen edellytti myös suunnitelmista poiketen asbestipurkua eristeiden alta.

Toisessa kerroksessa olevan lasten altaan ulkoseinät täytyy keväällä pinnoittaa suunnitelman mukaisen pesun sijaan. Asuinrakennuksen seinät on myös painepestävä suunnitelmista poiketen. Suuret ikkunat joudutaan lisäksi suojaamaan suoralta auringon valolta värillisellä kalvolla. Alakerran toimisto- ja kokoustilojen ikkunoihin laitetaan myös läpinäkyvyyden estävät kalvot.

Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kuulumattomien lisätöiden ja suunnittelun vuoksi hankesuunnitelman enimmäishintaa esitetään korotettavaksi 243 540 euroa (198 000 euroa + alv 23 % 45 540 euroa ), RI 128,6, THI 146,6

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa enimmäishinnan korotusta edellyttäen, että liikuntavirasto osoittaa talous- ja suunnittelukeskuksen aiemmin hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa edellytetyn 162 000 euron (alv 0%) lisärahoituksen lisäksi nyt tarvittavan 198 000 euron (alv 0%) eli yhteensä 360 000 euron (alv 0%) loppurahoituksen talousarviossa pysyen, tarvittaessa muita hankkeita siirtämällä.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA OULUNKYLÄN TONTIN 28171/13 (MÄKITORPANTIEN KERROSTALOT) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11923)

Khs 2007-1969

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.12.2010 (287) 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28171 tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.10.2009 päivätyn ja 23.9.2010 ja 10.11.2010 muutetun piirustuksen nro 11923 mukaisena.

Asunto Oy Välimetsäntie 5, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxx ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitusten keskeinen sisältö

1 Asunto Oy Välimetsäntie 5 on vaatinut uuden asemakaavan muutosehdotuksen kumoamista. Muutosehdotuksen mukaisten talojen tulee olla max. 3-kerroksisia ja ns. tehokkuusluvun oltava max. 0.6 kuten ympäristössä olevien talojen.

2 Xxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx ovat vaatineet muutosta päätökseen rakentaa poikkeuksellisen korkeita ja massiivisia kerrostaloja pientaloalueelle, rakentaa tontti liian täyteen ja ohjata liikennettä tontille kiertotietä pientaloalueen kautta.

3 Xxxxx Xxxxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston hyväksymää asemakaavaa muutettavaksi ja asian käsittelyä palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi siltä osin kuin asemakaavassa on tontille 28171/13 kerrostaloille myönnetty suurempi tehokkuus kuin rajanaapureina olevien kerrostalotonttien tehokkuus sekä siltä osin kuin kerrostalojen kokonaiskorkeus ylittää naapuritonttien korkeuden. Lisäksi Xxxxxxx vaatii, että tontilla olevien kerrostalojen liikenne ohjataan kokonaan Mäkitorpanpolun kautta Mäkitorpantielle. Kaupunginvaltuuston päätös on lisäksi palautettava uuteen käsittelyyn sillä perusteella, että asiaa ei ole valmisteltu puolueettomasti hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla.

Valituksissa toistetaan paljolti jo asemakaavan muutosehdotuksesta jätetyissä muistutuksissa ja kannanotoissa esitettyjä näkökohtia, jotka kohdistuvat muun muassa seuraaviin asioihin:

– Oulunkylän kerrostalojen korkeudet ja kerrosluvut

– Korttelin kerrostalotonttien tehokkuudet

– Kaavaehdotuksen kerrostalojen sijoittuminen ja suuntaus

– Kaavaehdotuksen rakennusten korkeus ja kerrosluku

– Varjostus

– Liikenne ja liikenneturvallisuus

– Pysäköintihalli, ajoluiska, pelastustiet ja tontille ajo

– Aiemmat sopimukset ja niiden velvoittavuus

– Kaupunkisuunnitteluviraston tulospalkkiot.

Vastine esitettyihin väitteisiin

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston 8.12.2010 päätöksen perusteluihin sekä asemakaavan selostuksesta ja muista asian valmisteluasiakirjoista ilmeneviin seikkoihin ja toteaa, että valitukset tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein. Tarkemmat, edellä mainittuja valitusperusteita koskevat vastaukset sisältyvät jo kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutusaineistoon. Tuolloin on katsottu, että kaava on tarkoituksenmukaista valmistella siten kuin se on nyt valtuuston päätöksellä hyväksytty. Tässä lausunnossa esitetään siksi vain yhteenvedonomaiset huomiot valitusperusteista.

Valitusten laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 17.12.2010. Asunto Oy Välimetsäntie 5:n valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 13.1.2011, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx 14.1.2011 sekä Xxxxx Xxxxxxx 17.1.2011. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

Oulunkylän kerrostalojen korkeuksista ja kerrosluvuista

Asemakaavassa nro 3313 vuodelta 1953 on Oulunkylän kerrostalotonttien rakentamista ja rakennusoikeutta ohjattu merkitsemällä tonteille rakennusala esimerkiksi 3-kerroksista ja enintään 11 metriä korkeata rakennusta varten tai 4-kerroksista enintään 14 metriä korkeata rakennusta varten tai myös niiden yhdistelmää varten.

Oulunkylän kauppakeskuksen viereen kortteliin nro 28156 on vuonna 2010 tullut voimaan asemakaavan muutos 3–4-kerroksista kerrostaloa varten. Rakennuksen korkeudet noudattavat vanhojen kerrostalokaavojen korkeuksia: 3 kerrosta/11 metriä ja 4 kerrosta/14 metriä.

Korttelin kerrostalojen korkeuksista

Korttelissa 28171 on oppilaitostonttia lukuun ottamatta voimassa asemakaava nro 6160, jonka mukaan korttelin kerrostalotonteilla suurin sallittu kerrosluku on 3 ja rakennusten enimmäiskorkeus 11 metriä. Se on mahdollistanut kolmen normaalikorkuisen asuntokerroksen ja normaalikerrosta matalamman pohjakerroksen rakentamisen, mikä antaa rakennuksille 4-kerroksisen rakennuksen ilmeen.

Käsiteltävänä olevan asemakaavan muutoksen mukaisissa kerrostaloissa on 4 maanpäällistä kerrosta sekä maanalaiset kellari- ja autohallitilat. Kerroskorkeus on suurempi kuin vanhoissa kerrostaloissa, mikä lisää hieman rakennuksen kokonaiskorkeutta. Ylin kerros on pitkiltä sivuilta ullakonomaisesti sisäänvedetty, jolloin kolmannen kerroksen räystäslinja on naapurikerrostalon räystään tasalla. Rakennukset ovat ilmeeltään 4-kerroksisia naapurikerrostalojen tapaan.

Korttelin kerrostalotonttien tehokkuudet

Korttelin 28171 Mäkitorpantiehen rajoittuvilla kerrostalotonteilla on rakennusoikeus osoitettu lukuna (1 300 k-m²). Tontin koosta riippuen tonttitehokkuus on siten e = 0.58–0.73. Kaavamuutostontin rajanaapureina olevien kerrostalotonttien tehokkuudet ovat e = 0.61–0.73. Tontin 29171/13 suunnittelussa on lähtökohtana tontin nykyinen toteutunut rakennusoikeus, joka kaavamuutoksessa säilyy samana (5 670 k-m²). Tonttitehokkuus on e = 0.88. Korttelin kerrostalotonttien tehokkuuden vaihtelu huomioon ottaen on kaavamuutostontin rakennusoikeuden säilyttäminen perusteltua eikä loukkaa tontinomistajien yhdenvertaisuutta. Tonttitehokkuus > e = 0.8 edellyttää yleensä kerrostalotontilla maanalaisten pysäköintitilojen rakentamista, jolloin maantasoon on mahdollista luoda viihtyisiä ulko-oleskelutiloja. Kaupungin tavoitteena on tiivistää asuinalueita ja rakentaa esteettömiä asuntoja, mutta myös sopeuttaa uudisrakentaminen ympäristöön. Asemakaavan muutos toteuttaa nämä tavoitteet.

Kerrostalojen sijoittuminen ja suuntaus

Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisen oppilaitosrakennuksen paikalle ja sitä ympäröivä puusto on säilytettävä ja hoidettava elinvoimaisena. Rakennusalojen sijoittuminen perustuu ympäristön avoimen korttelirakenteen jatkamiseen tontilla. Kerrosala on jaettu kahdelle rakennusalalle luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon. Rakennusmassat ovat keskeltä taitettuja siten, että lounaispuolisen rakennuksen luoteisosa ja koillispuolisen rakennuksen kaakkoisosa ovat naapurikerrostalojen koordinaatistossa. Koillispuolinen kerrostalo on vinoittain lähimpään luoteispuolen rivitaloon (tontti 28171/18) nähden ja kerrostalon luoteisnurkka on rivitalon päädyn linjassa, joten kerrostalon pääty ei ole suoraan rivitalon edessä. Rakennuksen etäisyys rivitalon lähimmästä nurkasta on noin 16 metriä. Lounaispuolisen kerrostalon etäisyys rivitalon lähimpään nurkkaan on noin 28 metriä.

Rakennusten korkeus ja kerrosluku

Kaavanmuutoksen rakennusten ylin kerros on rakennusten pitkillä sivuilla ullakonomaisesti 3 metriä sisäänvedetty, jolloin 45º:een valokulma toteutuu. Kerroslukumerkintä on vastaavasti IIIu3/4. Rakennuksen päämassa on 3-kerroksinen ja sen räystäslinja on koillispuolisen kerrostalon räystäslinjan tasalla. Ullakkokerroksen sisäänvedetty räystäslinja on 3 metriä koillispuolisen kerrostalon räystästä ja 2 metriä sen katonharjaa korkeammalla. Piha-alue ja -kansi ovat tasossa +26. Koillispuolella olevan naapurikerrostalon piha on noin metrin verran alempana ja siinä on maanpäällinen kellarikerros. Korttelin Oltermannintiehen rajoittuvien pientalotonttien rakennukset ovat keskimäärin 4 metriä ylempänä.

Varjostus Kaavanmuutoksen mukaisissa rakennuksissa sisäänvedetty ylin kerros keventää rakennusten hahmoa ja parantaa valokulmia. Varjotutkielmassa keskitalven varjostus on luonnollisesti suurimmillaan. Kevään, kesän ja syksyn päiväaikainen varjostus ei ole häiritsevä eikä pitkäaikainen. Rakennukset on tarkoituksellisesti sijoitettu luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon, jolloin myös varjostuksen haitat pohjois-puolisille naapuritaloille ovat vähäisemmät ja näkymät eteläsuuntaan avoimemmat.

Liikenne ja liikenneturvallisuus

Oulunkylään laaditaan parhaillaan uutta liikenteenohjaussuunnitelmaa, jossa tärkeänä osana on alueen liikenneturvallisuuden, erityisesti tärkeimpien koulureittien liikenneturvallisuuden parantaminen. Lisäksi pysäköintiä selvitetään alueellisella tasolla.

Arvio nykyisestä liikennemäärästä 90 ajoneuvoa/vrk on ollut koulun lukukausien aikana realistinen arkivuorokausiliikenne. Jos pihalle pysäköi 40 ajoneuvoa kerran vuorokaudessa, se saa aikaan jo 80 ajoneuvon liikennemäärän, koska ajoneuvot ensin ajetaan pysäköintipaikalle ja sitten sieltä pois. Tämän lisäksi tontille on suuntautunut huoltoliikennettä ja saattoliikennettä. Uudesta rakentamisesta aiheutuvan liikennemäärän arvioinnissa käytettyjä laskelmia on tarkistettu, ja niiden mukaan tontilta lähtevän ja sinne tulevan liikenteen yhteenlasketuksi liikennemääräksi arvioidaan keskimäärin noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2007)" mukaisesti rakennusten kerrosalan, alueen luonteen ja liikennetutkimusten mukaisen liikennemuotojakauman perusteella.

Jos arvioidaan, että nykyisin kolme neljäsosaa tontin autoliikenteestä käyttää Mäkitorpanpolkua ja suunnitellun tontin autoliikenteestä puolet kulkee Mäkitorpanpolun kautta, niin Välimetsäntien liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna arkisin noin 80 ajoneuvolla vuorokaudessa ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä enimmillään 20 ajoneuvon lisäystä huipputunnin liikennemäärässä lauantain vilkasliikenteisimmän tunnin aikana, siis yksi ajoneuvo nykyistä enemmän keskimäärin kolmen minuutin välein. Välimetsäntien liikennemäärän lisäys on siis prosentuaalisesti suuri, mutta kaupunkialueen liikennemääräksi hyvin pieni. Liikenteen lisääntymisen ei katsota häiritsevän kohtuuttomasti alueen muita asukkaita. Tontille suuntautuvan huoltoliikenteen määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole liikenteen kannalta oleellista merkitystä.

Pysäköintihalli, ajoluiska, pelastustiet ja tontille ajo

Käpylän aseman läheisyys ja julkisen liikenteen hyvät yhteydet alueella vähentävät oman auton ja autopaikan tarvetta. Asemakaavan auto-paikkamäärä on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien laskentaohjeiden mukainen. Pysäköinti on tarkoituksenmukaista sijoittaa pihakannen alle, jolloin maantasoon voidaan luoda viihtyisää oleskelutilaa. Kellarikerroksiin sijoitetaan asumista tukevia aputiloja ja toimintoja, joita, kuten pientaloissakaan, ei lueta rakennusoikeuteen.

Vaikka autohallin ajoyhteys sijaitsee suunnitellun koillisen kerrostalon Välimetsäntien puoleisessa päädyssä, niin Mäkitorpantien länsisuunnan liikenteen (Tuusulanväylän suunta) lyhyin ja sujuvin ajoreitti auto-halliin on Mäkitorpanpolun kautta. Oltermannintien ja Välimetsäntien liikenne ei siten lisäänny merkittävästi, vaikka tontilta on liittymä myös Välimetsäntielle. Mäkitorpanpolun kautta on myös nopein pelastustieyhteys tontille ja väylän mitoitus on riittävä.

Louhinta Oppilaitosrakennuksen koillisreunassa, lähimpänä pohjoispuolista rivi-taloa on jo vuoden 1993 laajennuksen yhteydessä louhittu kellarikerros, mikä osaltaan vähentää louhinnan määrää. Lisälouhintaa lounaispuolisen kerrostalon kellaria ja rakennusten väliin sijoittuvaa pysäköintihallia varten tarvitaan lähinnä oppilaitosrakennuksen vanhan osan kohdalla.

Rakennustyö on luvanvaraista ja rakennustyössä tulee noudattaa lakeja ja muita ohjeita. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa B3 Pohja-rakenteet määrätään, että "pohjarakentaminen on suunniteltava sellaisia menetelmiä käyttäen, että tärinä, melu ja päästöt sekä muut haitat lähialueen ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle, viereisille rakennuksille, muille toiminnoille ja luonnonympäristölle pysyvät sallituissa rajoissa tai silloin, kun raja-arvoja ei ole olemassa, ovat muuten kohtuullisia". Rakennuksien ja rakenteiden louhintatärinän raja-arvot on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Räjäytysalan normeja, turvallisuusmääräykset 16:0, 1998 (1.2).

Ennen louhintaa tehdään ympäristön katselmukset tarvittavassa laajuudessa. Tärinälle arkojen rakenteiden ja herkkien laitteiden lähellä louhittaessa tehdään yleensä tärinämittauksia louhinnan aikana. Rakennusluvassa voidaan määrätä katselmuksista, suunnitelmista, rakentamisesta ja seurannasta. Helsingissä on runsaasti louhittu rakennetussa ympäristössä. Yleensä louhintatärinää rajoitetaan herkkien laitteiden takia tai työaikaa rajoitetaan ihmisten kokeman häiriön takia. Normaalikuntoiset rakennukset ja rakenteet kestävät yleensä hyvin tavanomaista louhintatärinää.

Aiemmat sopimukset ja niiden velvoittavuus

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusta ohjaavat kunnan kehityksen ja maankäytön tarpeet. Kunta ei tällöin ole sidottu esimerkiksi vanhoihin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, vaikkakin ne mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon silloin, kun ne ovat edellä mainittujen tavoitteiden mukaisia.

Tulospalkkio

Kaupunginhallitus toteaa tulospalkkiosta, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolla on ollut jo vuosia käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka yhtenä osana on kaavoitetun kerrosalan määrä. Se on kuitenkin vain yksi tekijä tulospalkkion määräytymisen taustalla. Tulospalkkiojärjestelmä on jaettu niin sanotun tasapainoisen näkökulmakehikon (Balanced Scorecard) mukaisesti neljään osaan, jotka ovat: yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Tästä kokonaisuudesta kaavoitetun kerrosalan määrä on painoarvoltaan kymmenen prosenttia.

Yhteenveto Valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaavapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Kaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä Oulunkylän tontin 38171/13 asemakaava-asiassa (nro 11923)

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 8.12.2010 (287) 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28171 tontin nro 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.10.2009 päivätyn ja 23.9.2010 ja 10.11.2010 muutetun piirustuksen nro 11923 mukaisena.

Asunto Oy Välimetsäntie 5, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxxxx ovat valittaneet Kvston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (18.1.2011) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valitusten johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.



Kokousaika	04.04.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Karttapiirros
	Liite 2	Katajanokan satamaterminaalirakennuksen... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan päätös 16.10.2007 § 674 liitteineen ja lunastustoimituksen pöytäkirja 15.2.2010
	Liite 2	Helsingin kaupungin Länsisalmen kylän tilalla Rosenholm RN:o 7:24 (Varissaari)... - päätöshistoria