HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
11 - 2011
|
|
|
|
Kokousaika |
21.3.2011 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Iltakouluasia: Katsaus seutuyhteistyön tilanteeseen ja seudun hallitusohjelmatavoitteiden valmisteluun |
3 |
4 |
Iltakouluasia: Uudet demokratiamallit |
4 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Selvitys hoitoon pääsystä suun terveydenhuollossa |
5 |
2 |
Valtuutettu Sari Sarkomaan toivomusponsi: Päivähoidossa käytettyjen tuottavuusmittarien toimivuus |
11 |
3 |
Valtuutettu Terhi Mäen toivomusponsi: Leikkipuistojen kerhojen kehittäminen perheiden toiminta- ja kohtaamispaikkoina |
13 |
4 |
Iltakouluasia: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen tilannekatsaus |
15 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Urheilupalkintotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2011-2012 |
18 |
2 |
Finland Tennis Oy:n (Myllypuron tenniskeskus Oy) vuokrasopimuksen muuttaminen |
21 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnoksen nähtäville asettaminen |
25 |
2 |
Tontin varaaminen Jätkäsaaresta Ab Invest As:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten (tontti nro 20803/1) |
48 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Kantola) ja Helistön (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
ILTAKOULUASIA: KATSAUS SEUTUYHTEISTYÖN TILANTEESEEN JA SEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEIDEN VALMISTELUUN
Khs 2011-203
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun informaation tiedoksi.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
ESITTELIJÄ Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan selostus seutuyhteistyön tilanteesta ja seudun hallitusohjelmatavoitteiden valmistelusta.
ILTAKOULUASIA: UUDET DEMOKRATIAMALLIT
Khs 2011-203
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun informaation tiedoksi.
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
ESITTELIJÄ Kvston strategiaohjelman 2009-2012 Demokratia ja vaikuttaminen –kohdan mukaisen kansanvaltahankkeen valmistelun lähtötilannetta koskeva selvitys on käsitelty Khn iltakoulussa 7.9.2009.
Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan katsaus kansanvaltahankkeen valmistelutilanteeseen.
SELVITYS HOITOON PÄÄSYSTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLOSSA
Khs 2011-298
STJ Kaupunginhallitus päättänee
antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan selvityksen hoitoon pääsyn
toteutumisesta terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa:
Etelä-Suomen lääninhallitus lähetti syksyllä 2007 terveyskeskukselle
valvonta-asiakirjeen, jonka mukaan lääninhallitus katsoi, että suun terveydenhuolto
Helsingin terveyskeskuksessa ei kaikilta osin ollut hoitotakuuvelvoitteiden
mukaista. Lisäksi lääninhallitus totesi tuolloin kirjeessään, että Helsingin
kaupungin tuli järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassa olevan
hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Muutoin lääninhallitus harkitsisi, olisiko
Helsingin kaupunki velvoitettava huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon
uhalla kansanterveyslain 34 §:n 2 momentin, lääninhallituslain 8 §:n sekä
uhkasakkolain nojalla. Helsingin terveyskeskukselta pyydettiin selvitystä
asiaan 1.11.2007 mennessä.
Kaupunginhallitus lähetti selvityksensä
pyydetysti lääninhallitukselle. Selvityksessä kuvattiin mm. Helsingin
terveyskeskuksen suun terveydenhuollon hoitojonokäytäntö, jota on noudatettu
siitä asti. Käytäntönä on ollut, että potilas saa ajan kiireettömään hoitoon 6
kuukauden kuluessa yhteydenotostaan ja siinä tapahtuvasta hoidon tarpeen
arviosta. Hammaslääkärin tutkittua potilaan hänet asetetaan tarvittaessa hoitojonoon
odottamaan kaikkein kiireettömintä hoidon osaa. Hoitojonossa jonotusaika ei
ylitä 6 kuukautta.
Etelä-Suomen lääninhallitus totesi asian ratkaisussaan (25.3.2008 STU683A) seuraavaa: ”Läänihallitus toteaa,
että tehdyillä toimenpiteillä on lähes saavutettu hoitotakuulainsäädännön
asettamat vaatimukset suun terveydenhuollon osalta ja tilanne on parantunut
oleellisesti. Lääninhallitus ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että
toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen parantamiseksi.
Parantuneesta tilanteessa huolimatta 15.10.2007 lainvastaisesti hoitoa
yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 1 852 ja vuoden 2007 lopussa jonottavien
määrä oli näillä suunnitelmilla arviolta 850. Helsingin kaupungin tulee
järjestää suun terveydenhuoltonsa kaikilta osin voimassaolevan
hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Lääninhallitus pyytää selvitystä tilanteesta
31.12.2008 mennessä. Lääninhallitus edellyttää, että tilanne on täysin
lainmukainen vuoden 2008 lopussa.
Muutoin lääninhallitus harkitsee, onko Helsingin kaupunki velvoitettava
huolehtimaan näistä velvoitteistaan sakon uhalla kansanterveyslain 43 §:n 2 momentin,
läänihallituslain 8 §:n sekä uhkasakkolain nojalla.”
Uusi selvitys toimitettiin lääninhallitukselle niin ikään määräajassa.
Selvityksessä kuvattiin tilanne, jossa hoitojonossa oloaika oli saatu lyhennettyä
alle 6 kuukauteen. Lääninhallitus ei asettanut uhkasakkoa. Näin ollen
terveyskeskuksella oli syy uskoa, että sen selvityksissään kuvaamansa
hoitojonokäytäntö oli lääninhallituksen näkemyksen mukaan hoitotakuulainsäädännön
mukainen.
Vuonna 2010 eduskunnan oikeusasiamies totesi kuitenkin yksilöasian ratkaisussaan,
että Helsingin käytäntö ei ole ”hoitotakuulain hengen mukainen”. Tästä johtuen
suun terveydenhuolto on viime vuoden lopun ja tämän vuoden aikana mm. muuttanut
ajanantokäytäntöjään ja hakeutunut mukaan palvelusetelipilottiin.
Vastauksia esitettyihin kysymyksiin
1 Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessanne?
Ensimmäinen aika annetaan yhteydenoton yhteydessä keskitetystä
ajanvarauksesta. Aika annetaan 6 kuukauden sisällä. Edellä kuvatun hoitojonon
jonotusaikaa seurataan Effica –potilastietojärjestelmän avulla. Tieto on
saatavissa ajantasaisesti ja potilaskohtaisesti.
2 Mistä pitkät odotusajat terveyskeskuksessanne johtuvat?
Kunnallisen suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä ylittää Helsingissä
tarjonnan jatkuvasti. Hoidon jaksottaminen kiireettömään ja kaikkein
kiireettömimpään on tehty, jotta kaikille hoitoon hakeutuville on pystytty
antamaan ensimmäinen vastaanottoaika 6 kuukauden kuluessa. Suurin osa Suomen
kunnista, joissa kysyntä myös ylittää tarjonnan, toimii toisin; eli jonotuttaa
potilaita ensimmäiselle vastaanottoajalle (ruuhkatilanteissa yli
hoitotakuumääräaikojenkin). Helsingin toimintamallissa on voitu taata se, että
kukaan ei jonota yli hoitotakuuajan ilman, että suun ja hampaiston tilanne on
tutkittu kliinisesti.
3 Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi terveyskeskuksessanne on ryhdytty ja miten toimenpiteissä on onnistuttu?
Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto on hyödyntänyt laajasti
alueen yksityishammaslääkärien vapaata vastaanottokapasiteettia. Osaston
budjetista lähes 15 % käytetään erilaisiin ostopalveluihin, palveluhankintoihin
ja vuokratyönä ostettavaan päivystykseen (ks. kysymys 4).
Suun terveydenhuollossa panostetaan erityisesti helsinkiläisten suun
terveydenedistämiseen ja omahoidon tukemiseen, jotta palvelujen kysyntää
saataisiin tulevaisuudessa pienennettyä. Omassa toiminnassa on kehitetty mm. sähköisiä
palveluja, terveyden edistämisen käytäntöjä, pääkaupunkiseudun yhteistyötä sekä
työnjakoa hammaslääkäreiltä suuhygienisteille ja edelleen suuhygienisteiltä hammashoitajille,
jotta hoitoaikoja olisi riittävästi tarjolla hoitotakuulainsäädännön
aikamääreissä.
Suun terveydenhuollossa on usean vuoden ajan kehitetty sähköisiä
palveluja. Tavoitteena on työajan käytön kohdistaminen potilastyöhön
tukitoimien sijaan. Sähköinen asiointi etenee vaiheittain. Itseilmoittautumislaitteet
asennettiin hoitoloihin vuoden 2011 alussa ja interaktiivinen esitietolomake
otettaneen käyttöön loppuvuodesta. Toimintaa kehitetään
edelleen digitaalisen hoitoonohjauksen palveluksi, joka mahdollistaa tietyin
edellytyksin potilaan itsensä tekemän ajanvarauksen hoidon tarpeen kannalta
oikea-aikaisesti. Potilastietojärjestelmätoimittajan kanssa käynnistetään
hanke erillisen ajanvarauskäyttöliittymän kehittämiseksi siten, että
ajanvarausosion nykyiset rajoitteet voidaan ohittaa.
Viime vuosien suun terveydenhuollon voimavaralisäykset ovat kohdentuneet
pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yhteishankkeisiin, joissa Helsingin
terveyskeskus on ns. isäntäkuntana. PARAS -lainsäädännön päätösten myötä
loppuvuodesta 2009 aloitti toimintansa pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon
yksikkö ja yhteinen virka-ajan ulkopuolinen päivystys.
4 Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna muulta palvelunantajalta?
Alla selvitys kolmen viime vuoden ostopalvelumäärärahan jakautumisesta:
Tämän vuoden
aikana maksusitoumuksista luovutaan ja niiden tilalle otetaan käyttöön palveluseteli.
5 Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta?
Potilaille, jotka asetetaan hoitojonoon, kerrotaan, että heille järjestetään
hoito 6 kuukauden kuluessa joko omana toimintana tai ostopalveluna. Potilaat
ovat saaneet hoitoajan omiin hammashoitoloihin tai maksusitoumuksen yksityishammaslääkärille
6 kuukauden sisällä.
Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja terveyslautakunnalle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
ESITTELIJÄ Etelä-Suomen
aluehallintovirasto pyytää (9.2.2011) Khlta selvitystä hoitoon pääsyn toteuttamisesta kuuden kuukauden sisällä
terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.
./. Selvitys on pyydetty 31.3.2011 mennessä.
Selvityspyyntö on esityslistan liitteenä.
Aluehallintoviraston
pyynnön mukaan selvityksestä tulee ilmetä ainakin:
1
Miten hoitoon pääsyn odotusaikoja seurataan terveyskeskuksessa?
2
Mistä pitkät odotusajat johtuvat?
3
Mihin toimenpiteisiin odotusaikojen lyhentämiseksi on ryhdytty ja miten toimenpiteissä
on onnistuttu?
4
Tarjotaanko jonossa oleville potilaille mahdollisuutta saada hoitoa ostopalveluna
muulta palvelunantajalta?
5
Otetaanko potilaaseen yhteyttä, jos odotusaika venyy aiemmin ilmoitetusta?
Esittelijä
toteaa, että kansanterveyslain 15 b §:n 2 momentin mukaan hoidon tarpeen
arvioinnin yhteydessä hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito
tulee järjestää potilaan terveydentilan ja sairauden ennakoitavissa oleva
kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa
siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan
ylittää suun terveydenhuollossa enintään kolmella kuukaudella, jos
lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä
hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.
Terveyslautakunta
on antanut (1.3.2011) päätösehdotuksesta ilmenevän selvityksen hoitoon pääsyn
toteutumisesta terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa.
VALTUUTETTU SARI SARKOMAAN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄHOIDOSSA KÄYTETTYJEN TUOTTAVUUSMITTARIEN TOIMIVUUS
Khs 2010-2119
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.11.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sari Sarkomaa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sari Sarkomaalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Valtuutettu Sari Sarkomaan toivomusponsi... - Päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Hyväksyessään 10.11.2010 talousarvion vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011 – 2013 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
7 (19) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalilautakunta arvioi päivähoidossa käytettyjen tuottavuusmittareiden, kuten täyttö- ja käyttöastetavoitteiden toimivuuden varhaiskasvatuksen laadun, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta.” (Sari Sarkomaa, äänin 62-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (8.2.2011) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (9.2.2011) lausunnot, jotka ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).
Esittelijä
viittaa toivomusponnen johdosta saatuihin sosiaalilautakunnan lausuntoon
(8.2.2011) ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon (9.2.2011), joissa
todetaan mm. seuraavaa:
Päivähoidon
henkilöstömitoitus perustuu lasten päivähoidosta annettuun asetukseen.
Henkilöstömitoitus perustuu asetuksen mukaiseen lasten hoito- ja
kasvatushenkilöstön väliseen päiväkotikohtaiseen suhdelukuun. Henkilöstömitoituksen
seuraamiseen käytetään mm. täyttö- ja käyttöastemittareita. Täyttöasteseurannan
avulla mitoitetaan henkilöstömäärä lasten päivähoidosta annetun asetuksen
mukaiseksi. Käyttöasteella mitataan lasten laskennallisten läsnäolopäivien ja
hoito- ja kasvatushenkilöstön työssäolopäivien suhdetta ja asetuksen toteutumista
päivähoitoyksiköissä päivittäin.
Täyttö-
ja käyttöasteseuranta mahdollistaa henkilöstön ja erilaisten pienryhmien
joustavan käyttämisen. Henkilöstön tarpeen mukaisella ja lasten läsnäolojen
perusteella tapahtuvalla hienosäädöllä tavoitellaan hyvän päivähoidon järjestämistä
päiväkodin kaikissa ryhmissä ja erilaisissa tilanteissa. Täyttö- ja käyttöasteen
seurannalla pyritään varmistamaan tasavertaiset olosuhteet ja yhdenmukainen
laatutaso joka puolella Helsinkiä. Myös henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on
tärkeää, että työskentelyolosuhteet ovat joka paikassa samankaltaiset.
Päivähoidon
laatua mitataan myös kaikille asiakkaille tehtävällä kyselyllä ja uusille asiakkaille
hoitosuhteen alkuvaiheessa tehtävällä kyselyllä.
Päiväkotihoidon
yksikkötason tuottavuuden mittaamiseen on kehitetty myös laatua huomioiva
tuottavuusmatriisi, joka mahdollistaa moniulotteisen (useita mittauskohteita
sisältävän) tarkastelun.
Henkilöstöseurannan
ohella lähiesimies seuraa työyhteisön työhyvinvointituloksia,
asiakastyytyväisyystuloksia ja vanhemmilta saatua palautetta.
VALTUUTETTU TERHI MÄEN TOIVOMUSPONSI: LEIKKIPUISTOJEN KERHOJEN KEHITTÄMINEN PERHEIDEN TOIMINTA- JA KOHTAAMISPAIKKOINA
Khs 2010-2125
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.11.2010 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Mäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Terhi Mäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
ESITTELIJÄ Hyväksyessään 10.11.2010 talousarvion vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011 – 2013 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
13 (31) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että suunnitelmassa siirtää leikkipuistot osaksi päivähoitoa huomioidaan leikkipuistojen hyvin toimivat lapsi- ja perhekerhot helsinkiläisten lapsiperheiden arjen toiminta- ja kohtaamispaikkoina. Niitä tulee kehittää huomioiden riittävä henkilöstömäärä puistoissa.” (Terhi Mäki, äänin 70-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (22.2.2011) lausunto, joka on liitteessä 1 (päätöshistoria).
Esittelijä
viittaa toivomusponnen johdosta saatuun sosiaalilautakunnan lausuntoon
(22.2.2011), jossa todetaan mm. seuraavaa:
Vuoden
2011 alusta lähtien sosiaaliviraston leikkipuistot siirrettiin osaksi päivähoitoa.
Sosiaaliviraston
talousarviossa edellytetään päivähoidon kysynnän kasvun hillitsemiseksi mm.
leikkipuistojen kerhotoiminnan lisäämistä ja kehittämistä ja kerhotoiminnan
laajentamista 2 –vuotiaille. Leikkipuistoissa lisätään kerhotoimintaa
alueellisena yhteistyönä.
Perheille
tarjotaan edelleen lasten ja perheiden hyvinvointia edistävää avointa toimintaa
aamupäivällä, koululaisten toimintaa iltapäivällä ja perhevalmennusryhmiä
illalla. Leikkipuistojen toiminnan kehittämisen lähtökohtana ovat helsinkiläisten
lapsiperheiden tarpeet toimia ja verkottua leikkipuistoissa. Tarpeet sovitetaan
yhteen alueellisesta näkökulmasta.
Kerhotoiminnan
kehittämisestä saatavien kokemusten lisääntyessä arvioidaan kerhojen
palveluverkostoa ja leikkipuistojen henkilöstömääriä tarvittaessa uudelleen.
ILTAKOULUASIA: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN AIESOPIMUKSEN TILANNEKATSAUS
Khs 2010-2279
STJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen
tilannekatsauksen.
Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
LIITE |
Hankesuunnitelma metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi |
ESITTELIJÄ Khs päätti (13.12.2010 § 1352) hyväksyä valtion ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen välisen aiesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä.
Hankeen lähtökohtana ovat hallitusohjelman kirjaukset metropolipolitiikan käynnistämisestä, pääkaupunkiseudun erityiskysymyksistä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamisesta, yhteistyön lisäämisestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä terveydenhuoltolaista. Tarkoituksena on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen. Tavoitteena on omistajaohjauksen selkiyttäminen. Myös hallituksen eduskunnalle antamassa Paras -selonteossa (marraskuu 2009) linjattiin, että lainsäädäntöuudistuksessa turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton toteuttaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen välisellä aiesopimukseen perustuvalla hankkeella mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota.
Uusien ratkaisumallien tavoitteena on:
- perustason ja erityistason palvelujen nykyistä tiiviimpi integraatio perustason asemaa vahvistaen,
- kunnan, kuntayhtymien ja erityisvastuualueen ohjausrakenteiden yhteensovittaminen,
- yhtenäistä ohjausta tukevan kustannusjakomallin luominen,
- palveluverkkojen sovittaminen yli kuntarajojen sekä tarpeettomien investointien estäminen,
- erityisvastuualueen vahva koordinaatiovastuu niissä erityistason palveluissa, jotka edellyttävät erityisosaamista, kalliita investointeja ja raskaita valmiusratkaisuja ja
- yliopiston roolin määrittely ohjausjärjestelmässä, ml. opetuksessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä niiden rahoituksessa.
Hankesuunnitelma
./. Esityslistan liitteenä oleva aiesopimukseen perustuva hankesuunnitelma on esitelty pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän kokouksessa 18.2.2011 ja neuvottelukunnan kokouksessa 11.3.2011.
Päämääränä on alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa tuotetaan laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää nykyistä ehyempää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta toteuttamista sekä erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen terävöittämistä.
Hankesuunnitelmatyöryhmään ovat kuuluneet
- kehittämisjohtaja Riitta Simoila, terveyskeskus, puheenjohtaja
- terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, Vantaa
- terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen, Espoo
- sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen, Kauniainen
- terveydenhuollon johtaja Minna Helenius, Kerava
- perusturvajohtaja Liisa Ståhle, Kirkkonummi
- sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen, HUS
- HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta, HUS
- professori Matti J.Tikkanen, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
- lääkintöneuvos Jukka Mattila, sosiaali- ja terveysministeriö
- neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen, sosiaali- ja terveysministeriö
Työryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Annikki Thodén terveyskeskuksesta.
Pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola sosiaalivirastosta ja perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta.
Kehittämistyön tavoitteet
Kehittämistyön päämääränä viidessä hankkeessa on:
1 Tukea metropolialueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon eheää, laadukasta ja sujuvaa potilashoidon kokonaisuutta luomalla yhtenäinen rakenne eri potilas- ja asiakasprosesseille.
2 Selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteet metropolialueella.
3 Korjata EVO-rahoituksen jälkeenjääneisyys.
4 Tehostaa HUSin omistajaohjausta ja selkeyttää HUSin ohjausrakennetta sekä selvittää mahdollisuudet HUSin rahoituksen (ml. investoinnit) ja laskutusperiaatteiden selkeyttämiseksi.
5 Selvittää mahdollisuudet uusien rahoitusmallien kokeiluun metropolialueella.
Hankkeissa kartoitetaan myös lainsäädäntötarpeita, joita sosiaali- ja terveysministeriö voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön laatimisessa.
Kehittämisjohtaja Riitta Simoila ja projektipäällikkö Annikki Thodén esittelevät aiesopimuksen tilannekatsauksen.
URHEILUPALKINTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012
Khs 2011-436
SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa kaksivuotistoimikaudeksi 1.1.2011 - 31.12.2012 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.
Samalla kaupunginhallitus päättänee valita toimikuntaan puheenjohtajat ja jäsenet sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:
|
Jäsenet |
Henkilökohtaiset varajäsenet |
Puheenjohtaja |
Heta Välimäki |
Harri Pirhonen |
Varapuheenjohtaja |
Heikki Karu |
Paula Hiidenuhma-Valtonen |
Jäsen |
Juuso Marno |
Teea Kemppinen |
Jäsen |
Arto Välikangas |
Leila Kujanpää-Kyyhkynen |
Jäsen |
Seppo Lampela |
- |
Liikuntavirasto |
Tarja Loikkanen-Jormakka |
Anssi Rauramo |
Hallintokeskus |
Leena Mickwitz |
Hannu Hyttinen |
Helsingin urheilutoimittajat ry |
Bror-Erik Wallenius |
Riitta Närhi |
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry |
Helena Tikkanen |
Esko Viljanen |
Suomen Työväen Urheiluliitto / Suur-Helsingin piiri ry |
Tea Vikstedt |
Heikki Virkkunen |
Suomen Palloliitto ry:n Helsingin piiri ry |
Markku Peltoniemi |
Auli Vanhoja |
Helsingfors
Krets inom NÅID / Finlands Svenska Idrott rf |
Kerstin Ehnholm |
Kimmo Niemistö |
Suomen Paralympiakomitea ry |
Antti Heikkinen |
- |
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa liikuntavirastoa huolehtimaan toimikunnan sihteerin tehtävien hoitamisesta.
Pöytäkirjanote toimikuntaan valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, urheilupalkintotoimikunnalle sekä liikuntalautakunnalle.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
Urheilupalkintotoimikunnan asettaminen toimikaudeksi... - Päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Khs on asettanut vuodesta 1963 lähtien kaksivuotiskaudeksi kerrallaan urheilupalkintotoimikunnan
vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon
jakamista ja kunniamainintojen myöntämistä varten.
Toimikunnassa on
ollut viisi liikuntalautakunnan ehdotuksesta nimettyä jäsentä, yksi
liikuntaviraston edustaja ja yksi hallintokeskuksen ehdotuksesta nimetty jäsen
sekä Helsingin Urheilutoimittajat ry:n, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n,
Suomen Työväen Urheiluliiton Suur-Helsingin piiri ry:n, Suomen Palloliitto
Helsingin piiri ry:n, Suomen Paralympiakomitea ry:n ja Helsingfors Krets inom
NÅID / Finlands Svenska Idrott rf ehdotuksesta nimetyt jäsenet, kaikki varajäsenineen.
Vuosiksi 2009-2010
valitussa toimikunnassa oli yhteensä 13 jäsentä varajäsenineen.
Toimikunnan
kokoonpano kaudella 2009-2010 oli
seuraava:
|
Jäsenet |
Henkilökohtaiset varajäsenet |
Puheenjohtaja |
Heta Välimäki |
Harri Pirhonen |
Varapuheenjohtaja |
Heikki Karu |
Maj Bergroth |
Jäsen |
Juuso Marno |
Anu Koskela |
Jäsen |
Arto Välikangas |
Leila Kujanpää-Kyyhkynen |
Jäsen |
Seppo Lampela |
Anna-Mili Tölkkö |
Liikuntavirasto |
Tarja Loikkanen-Jormakka |
Anssi Rauramo |
Hallintokeskus |
Tarja Raivio |
Leena Mickwitz |
Helsingin urheilutoimittajat ry |
Riitta Närhi |
Ahti Pohjalainen (22.2.2010 lukien Bror-Erik Wallenius) |
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry |
Helena Tikkanen |
Esko Viljanen |
Suomen Työväen Urheiluliitto / Suur-Helsingin piiri ry |
Tea Vikstedt |
Heikki Virkkunen |
Suomen Palloliitto ry:n Helsingin piiri ry |
Markku Peltoniemi |
Auli Vanhoja |
Helsingfors
Krets inom NÅID / Finlands Svenska Idrott rf |
Björn Federley |
|
Suomen Paralympiakomitea ry |
Antti Heikkinen |
Sari Ollila |
Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen hallintokeskuksen ja liikuntaviraston edustajilla täydennettynä.
FINLAND TENNIS OY:N (MYLLYPURON TENNISKESKUS OY) VUOKRASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Khs 2011-437
SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan muuttamaan urheilu- ja ulkoilulautakunnan ja Myllypuron Tenniskeskus Oy:n välillä 12.4.1978 tehtyä ja liikuntalautakunnan 12.10.1993 jatkamaa vuokrasopimusta, joka on liikuntalautakunnan 24.9.2002 päätöksellä siirretty Myllypuron Tenniskeskus Oy:ltä 9.12.2001 alkaen Finland Tennis Oy:n nimiin , seuraavin ehdoin:
1 Vuokra-alue käsittää Helsingin kaupungin 45. kaupunginosassa (Vartiokylä) korttelin 45180 tontin 1 mukaisen 26 442 neliömetrin suuruisen alueen.
2 Vuosivuokra vuonna 2011 on 26 523,90 euroa. Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 1 514,80 euron suuruista perusvuosivuokraa.
3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.
Pöytäkirjanote liikuntakunnalle.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että liikuntalautakunta tulisi oikeuttaa muuttamaan
vuokrasopimusta, koska alueelle on tullut voimaan uusi asemakaava. Samalla alueen vuokraa tulisi tarkistaa lisärakentamisen osalta. Päätösehdotus on liikuntalautakunnan esityksen mukainen.
Vuokrasopimushistoria
Urheilu- ja ulkoilulautakunta vuokrasi 12.4.1978 Myllypuron Tenniskeskus Oy:lle yhteensä noin 32 410 m2:n suuruisen alueen Myllypuron urheilupuistosta tenniksen ja muun urheilun tai urheilua välittömästi palvelevan toiminnan harjoittamiseen ajaksi 1.6.1978 – 31.12.2001.
Liikuntalautakunta uusi 12.10.1993 Myllypuron Tenniskeskus Oy:n vuokrasopimuksen siten, että vuokra-aika päättyy 31.12.2041 ja vuokra vuoden 2001 loppuun asti oli vanhan sopimuksen mukaisesti 8771 markkaa, minkä jälkeen vuokra sidottiin elinkustannusindeksiin ja laskettiin elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavan perusvuosivuokran 5 625 markan mukaisesti. Vuokra on laskettu tennishallin rakennetun kerrosalan 7 500 kem2:n mukaan käyttäen perusteena elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 50 markan suuruista kerrosneliömetrihintaa ja näin saadusta käyvästä vuokrasta (247 500 mk) tuolloin noudatetun käytännön mukaisesti otettiin huomioon 30 %.
Vuokra vuodelta 2010 oli 16 366,80 euroa (vastaa vuoden 2009 keski-indeksin pistelukua 1730).
Vuokrasopimuksen mukaan alueelle rakennettavat ulkokentät saadaan kattaa talvikauden ajaksi ylipainehallilla tai vastaavalla kevytrakenteisella ja purettavalla suojalla. Näiden osalta ei ole peritty vuokraa.
Sopimuksen siirto Finland Tennis Oy:lle
Liikuntalautakunta hyväksyi 24.9.2002, että Myllypuron Tenniskeskus Oy:n kanssa 12.10.1993 tehty maanvuokrasopimus siirtyi kaikkine oikeuksineen ja velvoitteineen Finland Tennis Oy:n nimiin 29.12.2001 alkaen vuokrasopimusehtojen säilyessä muilta osin ennallaan.
Sopimuksen siirtoa koskevan käsittelyn yhteydessä lautakunnan esityslistalla todettiin, että alueelle ollaan tekemässä asemakaavanmuutosta, jossa tenniskeskusalueen rajoja tullaan tarkistamaan ja varaudutaan tenniskeskuksen laajentamiseen. Lisäksi todettiin, että lisärakentamisen yhteydessä tenniskeskuksen vuokraa ja sopimusehtoja tullaan tarkistamaan.
Asemakaava ja vuokra-alue
Alueen asemakaava on muutettu vuonna 2004.
Vanhassa asemakaavassa (nro 9371) vuokra-alue oli kokonaan urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU), jolle merkitylle rakennusalalle sallittiin rakentaa enintään 7 500 kem2.
Alueella on nyt 14.5.2004 voimaan tullut asemakaavan muutos (nro 10989), jonka mukaan vuokra-alue käsittää urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) nro 45180 tonttia nro 1 vastaavan 26 442 m2:n suuruisen alueen, sekä 2 398 m2:n suuruisen osan lähivirkistysalueesta (VL). Vuokra-alueen osalla, joka on nyt asemakaavassa lähivirkistysaluetta, kulkee kevyen liikenteen raitti sekä Mustapuroon laskeva valtaoja.
Asemakaavamuutoksen yhteydessä alueelle lisättiin rakennusoikeutta siten, että tontille 45180/1 on mahdollisuus rakentaa 12 500 kerrosneliömetriä.
Tontti 45180/1 on rekisteröity 5.11.2010. Tontin pinta-ala on 26 442 m2.
Vuokra-alue tulisi muuttaa vastaamaan tontin 45180/1 aluetta.
Nykyiset rakennukset
Palloiluhallin koko on 7 498 kerrosneliömetriä. Halli käsittää 12 sisätenniskenttää, 12 sulkapallokenttää, kaksi squashkenttää, kuntosalin, sauna-, pesuhuone- ja pukeutumistiloja, kahvion, toimistotiloja, teknisiä tiloja ja yhden asunnon (76 m2).
Talvikausina alueelle on pystytettynä 1 944 m2:n laajuinen muovikankainen ylipainehalli, jossa on kolme massapintaista tenniskenttää. Halli on ympäröity noin 3 m korkealla metalliverkkoaidalla.
Lisäksi vuokra-alueella on kaksi metallirakenteista varastorakennusta (yht. 125 m2) sekä yksi ulkotenniskenttä.
Lisärakentaminen
Alueelta on purettu vanha ylipainehalli ja sen tilalle on valmistumassa uusi teräsrunkoinen tennishalli, jonka pintamateriaali on muovipintainen kangas, joka on lämpöeristetty.
Liikuntalautakunta esitti 25.5.2010 kaupunginhallitukselle, että kaupunki myöntäisi Myllypuron Tenniskeskus Oy:lle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 260 000 euron lainan ylipainehallin korvaamiseen Best Hall –hallilla sekä multisportkentän ja kahden Padel-kentän laajennusosan rakentamiseen.
Lisärakennukselle on myönnetty rakennuslupa 31.8.2010. Rakennuksen koko on 2 705 kerrosneliömetriä.
Uusi vuokra
Alueen vuokraa tulisi tarkistaa lisärakentamisen osalta seuraavasti:
Elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaava täysimääräinen perusvuosivuokra olisi 2 705 kem2 x 8,41 € / kem2
(50 mk / kem2) x 5 % = 1 137,45 €, mikä vuoden 2010 elinkustannusindeksin pisteluvun vuosikeskiarvolla 1751 laskien on 19 916,75 €. Täysimääräisestä vuokrasta peritään liikuntatoimen vuokrauksissa nykyisin noudatettavan käytännön mukaan 50 % eli 9 958,40 €.
Nykyinen indeksitarkistettu vuokra vuodelle 2011 on 16 565,47 €.
Alueen uusi vuosivuokra vuonna 2011 olisi yhteensä
26 523,87 €.
ÖSTERSUNDOMIN YHTEISEN YLEISKAAVAN LUONNOKSEN NÄHTÄVILLE ASETTAMINEN
Khs 2011-538
KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä valmisteluaineiston tiedoksi ja osaltaan oikeuttaa Östersundom-toimikunnan asettamaan luonnoksen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti.
Pöytäkirjanote Östersundom-toimikunnalle, Vantaan kaupunginhallitukselle, Sipoon kunnanhallitukselle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos, kaavakartta määräyksineen (vain linkkinä) |
|
Liite 2 |
Östersundomin yhteisen yleiskaavaluonnoksen selostus (vain linkkinä) |
|
Liite 3 |
ESITTELIJÄ Kvsto päätti 6.10.2010, että Helsingin kaupunki laatii yhdessä Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa näiden kolmen kunnan alueelle sijoittuvan nk. Östersundomin yhteisen yleiskaavan. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja osin kuntalaki määrittävät kaavan menettelyjä ja kaavan valmistelua ja hyväksymistä varten on nimitetty nk. Östersundom-toimikunta. Samassa yhteydessä hyväksyttiin Helsingin, Vantaan ja Sipoon kesken sopimus, jossa on tarkemmin määritelty mm. sitä, miten kaavaa sen eri vaiheissa käsitellään kunkin kunnan omissa toimielimissä ennen Östersundom-toimikunnan päätöksiä. Sopimuksen mukaan kaavaluonnos käsitellään kunkin kunnan hallituksissa. Nyt esityslistalla oleva vaihe edeltää sopimuksessa edellytettyä käsittelyä. On tarkoituksenmukaista ja tiedonkulun kannalta välttämätöntä, että kaupunginhallitukset saavat tiedokseen ja käsittelevät jo lausunnolle lähetettävän luonnosversion. Toinen, sopimuksen tarkoittama käsittely seuraa lausuntokierroksen ja nähtävillä pidon jälkeen. Esittely perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykseen.
Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee pääkaupunkirakenteen itäreunassa, valtakunnallisesti tärkeiden liikenneyhteyksien äärellä Helsingin ja Vantaan tiiviin kaupunkirakenteen kyljessä. Östersundomin yhteisen yleiskaavan alue sijoittuu Vantaan kaakkoiskulmaan, Helsingin koilliskulmaan ja Sipoon lounaiskulmaan.
Tiivistelmä Kunnan osaliitoksen tavoitteiden toteuttamiseksi Östersundomiin sekä Vantaan kaakkoisosaan ja Sipoon lounaisosaan laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava. Kaavan suunnittelua johtaa ja sen hyväksyy Östersundom-toimikunta. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
Suunnittelualue on kooltaan 45 km2, josta Helsinkiin kuuluu 30 km2, Vantaaseen 6 km2 ja Sipooseen 9 km2. Aluetta halkovat pääväylät ovat Kehä III ja Porvoonväylä. Alueen pohjoisosaan rajoittuva Sipoonkorpi ja eteläosassa olevat Östersundomin lintuvesien Natura 2000- alueet vaikuttavat suunnitteluun erityisesti. Nykyinen tieverkko ja yhdyskuntatekninen verkosto on mitoitettu nykyiselle väestölle. Yleiskaavan tavoitteena on kasvattaa tiiviisti rakennettua kaupunkialuetta Helsingin ja Vantaan suunnasta itään päin, mikä tarkoittaa väkiluvun moninkertaistumista. Tulevan kaupungin laatua kuvataan raidejoukkoliikenteellä varustetuksi tiiviiksi pientalokaupungiksi.
Uudenmaan maakuntakaavaa uudistetaan maakuntien liittojen yhdistymisen johdosta. Samanaikainen suunnittelu edesauttaa Östersundomin yhteisen yleiskaavan sovittamista yhteensopivaksi maakuntakaavan kanssa. Suunnittelualueella on voimassa osaltaan Vantaan ja Sipoon yleiskaavat. Helsingin yleiskaava 2002 rajoittuu alueeseen. Alueella on myös voimassa joitakin osayleiskaavoja. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta.
Yleiskaavaluonnoksen taustamateriaaliksi on aiemmin laadittu Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelma, joka määrittelee alueen suhdetta seutuun. Siinä laadittiin rakennemalleja, joissa tutkittiin erilaisten maankäyttövaihtoehtojen ja raideratkaisujen soveltuvuutta suunnittelualueelle. Kehyssuunnitelma on toiminut pohjana yleiskaavaluonnoksen suunnittelulle.
Yleiskaavaluonnoksen raideratkaisu perustuu Mellunmäestä jatkettavaan metroon. Asemia on kuusi. Kaupunkirakenne on osoitettu tiiveimmäksi metroasemien ja Uuden Porvoontien varressa. Kauempana radasta rakentamistehokkuus on pienempi. Lopputuloksena teoreettisista laskelmista voidaan esittää, että yleiskaavaluonnoksen mukaiset rakentamisalueet mahdollistavat asunnot n. 65 000–70 000 ihmiselle sekä 10 000–15 000 työpaikkaa. Asukasluvusta on n. 45 000 Helsingin alueella, n. 12 000 Sipoon alueella ja n. 15 000 Vantaan alueella. Lukuihin sisältyvät alueella jo asuvat 6 000 asukasta. Kaavaluonnoksessa on esitetty myös Sipoonkorven eteläraja Helsingin alueella.
Suunnittelualueen koko ja tuleva asukasmäärä merkitsee keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisen uuden yhdyskunnan rakentamista lähelle pääkaupungin keskustaa kaikkine vaikutuksineen.
Yhteisen yleiskaavan tausta
Valtioneuvosto päätti 28.6.2007 liittää Sipoon lounaisosan ja Vantaan ns. Västerkullan kiilan Helsinkiin. Alue liitettiin Helsinkiin 1.1.2009. Kaavoituksen aloittaminen Östersundomiin sekä Vantaan kaakkoisosaan ja Sipoon lounaisosaan on tullut vireille Helsingin kaupungin aloitteesta. Kuntien kaupungin- ja kunnanvaltuustot päättivät vuoden 2010 lopulla kuntien yhteisen yleiskaavan laatimisesta ja suunnittelua johtavan toimikunnan perustamisesta. Östersundom-toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa 1.2.2011.
Alue Suunnittelualue käsittää Helsingin kaupunkiin vuoden 2009 alusta liitetyn Östersundomin alueen sekä Vantaan kaupunkiin kuuluvan Länsisalmen kaupunginosan, osia Vantaan Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista sekä Sipoon kunnan Majvikin alueen ja Granön saaren. Helsingin Östersundomiin kuuluvat Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat.
Alue jakautuu selkeästi pohjois-eteläsuunnassa Sipoonkorven metsäylänköön ja alavampaan mannerrannikkoon ja sisäsaaristoon. Keskiosat ovat vanhaa viljeltyä kulttuuriseutua. Porvoonväylä kulkee metsävyöhykkeen eteläreunassa jakaen aluetta. Sen rinnalla noin kilometri etelään kulkee samansuuntainen Uusi Porvoontie. Alueen länsireunassa on Kehä III ja sitä seuraileva satamarata, jotka johtavat läheiseen Vuosaaren satamaan. Alueelta on lyhyt matka Helsinki-Vantaan lentokentälle. Itään päin seuraava suurempi taaja-asutus on Sipoon Söderkulla, n. 10 km Östersundomin rajalta. Etäisyys Porvooseen on n. 10 km.
Alueen suunnitteluun vaikuttavat erityisesti Sipoonkorpi alueen pohjoisreunalla ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000- alueet rannan puolella. Hallitus on loppuvuonna 2010 tehnyt esityksen Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta Sipoonkorven ydinalueille.
Tiiviisti rakennettu kaupunkirakenne päättyy suunnittelualueen länsireunaan Vantaan Länsimäen kerrostaloalueeseen. Mellunkylän metroasema sijaitsee n. 400 m:n etäisyydellä yleiskaava-alueen rajalta. Pääosa Östersundomin rakennuskannasta on nuorta. Helsingin Östersundomin asutuksesta yli puolet sijoittuu Karhusaareen ja Landbohon, jotka on kaavoitettu ja rakennettu 1990-luvulla. Suurin nyt käynnissä oleva rakennushanke, ”Sipoonranta”, sijoittuu Sipoon Majvikiin Helsingin rajan tuntumaan. Harvahkoa omakotiasutusta on suunnittelualueella useammassa paikassa. Asukkaita kaava-alueella on n. 6 000, joista n. 4 000 on Vantaan Länsimäen kerrostaloalueella.
Rakennussuojelukohteita ja muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ja alueita on muutamia. Alueella on kolme merkittävää kartanoa ja kartanoympäristöä. Östersundomin kappeli on Helsingin vanhin rakennus.
Uuden Porvoontien varrelle sijoittuvat Östersundomin nykyiset keskeiset kaupalliset palvelut. Sakarinmäen koulu toimii Östersundomin julkisten palvelujen keskuksena. Vaaralassa toimivat mm. Fazerin ja Valion tuotantolaitokset ja kaksi seutua palvelevaa sähköasemaa. Ojankoon Porvoonväylän ja Kehä III:n kulmaan on suunniteltu pääkaupunkiseutua palveleva Långmossabergin jätevoimala.
Kaava-alueen liikenneverkko koostuu pääasiassa valtion teistä ja yksityisistä tienhoitokuntien ylläpitämistä teistä. Alueen tärkeimmät itä-länsisuuntaiset tieyhteydet ovat Porvoonväylä (vt7) ja Uusi Porvoontie (mt170). Porvoonväylä ja Kehä III ovat valtakunnallisesti merkittäviä pääteitä ja osa kansainvälistä E18 yhteyttä. Moottoritien pohjoispuolella on maakuntakaavoissa varaus Heli-radalle. Sen tarpeellisuutta selvitetään Liikennevirastossa Helsinki–Pietari ratayhteyteen liittyen.
Yleiskaava-alueella sijaitsevia teknisen huollon järjestelmiä ja laitoksia ovat vesihuoltoverkko, maakaasun siirtojohto, 400 kV:n voimalinja ja useita 110 kV:n voimalinjoja, sähkön jakeluverkko sekä Länsisalmen, Vaaralan ja Landbon sähköasemat. Yhdyskuntateknisen huollon verkostot on mitoitettu nykyisen väestömäärän mukaan. Erityisesti vesihuoltoverkoston kapasiteetti ei jatkossa riitä väkiluvun noustessa. Vesi- ja sähköhuoltoa hoidetaan nyt kunnissa eri toimijoiden toimesta. Vesihuollon toiminta-alueita on nykyisestä tarkistettava.
Maaperä on puhdasta. Porvoonväylä, Kehä III, Uusi Porvoontie ja Itäväylä ovat merkittävimmät melulähteet. Melua aiheuttavat myös satamaradan tavarajunaliikenne pintaosuuksillaan sekä Vuosaaren sataman toiminnot.
Helsingin Östersundomin alueen maanomistus poikkeaa muiden Helsingin kaupungin projektialueiden maanomistuksista, koska yksityinen maanomistus on keskeisillä alueilla vallitsevaa. Sipoon ja Vantaan kannalta alueiden yksityinen maanomistus on tavanomainen kaavoituksen lähtökohta.
Helsingin alueesta valtio omistaa 218 ha, Helsinki 996 ha, Vantaa 51 ha, Sipoo 80 ha ja muut 1 313 ha. Vantaan alueesta valtio omistaa 58 ha, Helsinki 72 ha, Vantaa 125 ha ja muut 347 ha. Sipoon alueesta valtio omistaa 6 ha, Helsinki 151 ha, Sipoo 7 ha ja muut 492 ha.
Kaavoitus- ja suunnittelutilanne
Maakuntakaavatilanne
Suunnittelualueella on voimassa useita maakuntakaavoja. Ne eivät ole ajantasaisia. Maakuntakaavoja uudistetaan parhaillaan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien liitot ovat laatineet yhdessä maakuntakaavan uudistustyön pohjaksi rakennemalleja vuoden 2010 aikana. Maakuntahallitukset hyväksyivät maakuntakaavan perusrakenteen valmistelun pohjaksi joulukuussa 2010.
Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto yhdistyivät 1.1.2011. Tavoitteena on, että maakuntakaavaluonnos on valmis vuonna 2011 ja maakuntavaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä vuonna 2012. Maankäyttö- ja rakennuslain 48 §:n mukaan kuntien yhteinen yleiskaava voidaan laatia perustelluista syistä myös maakuntakaavasta poiketen edellyttäen, että se sopeutuu maakuntakaavan kokonaisuuteen.
Yleiskaavatilanne
Suunnittelualueella on voimassa osaltaan Vantaan ja Sipoon yleiskaavat. Helsingin yleiskaava 2002 (tullut voimaan 19.1.2007) rajoittuu alueeseen. Vantaaseen kuuluvilla alueilla on voimassa Vantaan yleiskaava 2007 (tullut voimaan 13.1.2010). Helsinkiin liitetyn Västerkullan kiilan osalta on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston 17.6.2002 hyväksymä Kaakkois-Vantaan osayleiskaava. Majvikin alueella on voimassa Söderkullan osayleiskaava (KV 28.1.2002, KHO 25.1.2005). Majvik sisältyy Sipoon yleiskaava 2025:een, jonka Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi 15.12.2008. Osalle Majvikin aluetta ulottuu myös Sipoon Saariston ja rannikon osayleiskaava, jonka kaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville 1.6.2010. Östersundomin yhteinen yleiskaava tulee korvaamaan vanhat yleiskaavat.
Asemakaavatilanne
Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Helsinkiin kuuluvilla alueilla on voimassa olevia asemakaavoja useassa paikassa, mm. Landbossa, Karhusaaressa, Korsnäsissa ja Östersundomin liikekeskustassa. Vantaalla on voimassa asemakaava Länsimäen länsiosassa, suuressa osassa Ojankoa ja pienessä osassa Länsisalmea ja Vaaralaa. Sipoossa suunnittelualueen lounaisosassa, Sipoonrannan alueella, on voimassa Storörenin asemakaava.
Suunnittelualuetta koskevia suunnitelmia
- Helsingistä itään suuntautuva rata, Rautatiehallitus 1979
- Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) ja siihen liittyvä MARA-selvitys (Maankäyttö ja raideverkkoselvitys). Suunnitelma valmistuu vuonna 2011.
- Kehyssuunnitelma Helsinki–Porvoo-välille. Kehyssuunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin, Vantaan, Sipoon, Porvoon sekä Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa. (Helsinki kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2009, Sipoo Khs kaavoitusjaosto 16.12.2009, Porvoon Khs 14.12.2009).
Suunnittelutavoitteet Alueen suunnittelutavoitteita sisältyy Helsingin Östersundomin osalta kunnan osaliitoksen perusteluihin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavan valmistelumateriaaliin, vuonna 2008 määriteltyihin Helsinkiin liitetyn alueen suunnitteluperiaatteisiin, Majvikin ja Granön osalta Sipoon päättämiin suunnittelutavoitteisiin, Vantaan valtuuston yhteisen yleiskaavan päättämisen yhteydessä esitettyihin tavoitteisiin, Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelmaan sekä muihin strategiatason tavoitteisiin. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen alueen tuntumaan määrittelee myös alueen tavoitteita. Työn kuluessa alueen suunnittelutavoitteet ovat täsmentyneet.
Yleistavoitteissa korostuvat raideliikenne, tonttimaan riittävyys eri tarpeisiin, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kulttuuriarvot, luontoarvot sekä väestön toiminnalliset ja virkistäytymistarpeet. Väestöpohjan on oltava riittävän suuri, jotta metron rakentaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja alueen toiminnallinen monipuolisuus ja palvelutaso olisivat hyvät. Asuntotuotannon määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat myös keskeisiä. Mm. tärkeä kohderyhmä ovat perheet, joilla on suuri todennäköisyys muuttaa Helsingistä muualle seudulle tai seudun ulkopuolelle. Seudullisen yritystoiminnan näkökulmasta Östersundomin yleiskaavan tulisi ensi sijassa tukea Helsingin seudun itäosien kuten Itä-Helsingin yritystoiminta-alueiden sekä Vuosaari–Kehä III–Lentoasema-akselin kehitystä.
Kunkin osalliskunnan näkökulmasta alueeseen kohdistuvat tavoitteet ovat kuntien oman yleiskaavoituksen kannalta eriluonteisia. Helsingissä kyseessä on alueliitoksen yleiskaavoitus. Vantaan ja Sipoon osalta alueliitos on tuonut mukanaan uuden suunnittelutilanteen, Vantaalla kaupungin kaakkoiskulmaan ja Sipoon osalta kunnan lounaiskulmaan. Kaikille kolmelle kunnalle on avautunut uusia mahdollisuuksia. Suunnitelman kannalta oleellinen tavoite on suunnitella tiivis ja kaupunkimainen pientalokaupunki, jossa on palvelutasoltaan hyvä joukkoliikennejärjestelmä. Jalankululle ja pyöräilylle luodaan laadukkaita liikkumisympäristöjä. Kaupunkirakenteen näkökulmasta merkittävimmät kysymykset Östersundomin yleiskaavaluonnoksessa ovat rakennettavan alueen rajaus, raideliikennejärjestelmä ja alueen mitoitus. Suhde Sipoonkorpeen on erityisen merkittävä. Yleiskaava-alue vastaa kooltaan keskikokoista suomalaista kaupunkia, joten siellä tulee esiintymään kaikki ne piirteet, joita tämän kokoisessa taajamassa on.
Yleiskaavaluonnosta pohjustavat työt
Kehyssuunnitelma
Helsinki, Sipoo, Vantaa, Porvoo sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot laativat yhdessä vuonna 2009 Helsingin ja Porvoon välisen alueen kehyssuunnitelman (Hepo). Siinä tarkasteltiin laajan rannikkovyöhykkeen aluerakenteen kehitystä noin vuoteen 2050 osoittaen kaupunkimaisen rakenteen kasvusuunnat. Helsingin, Sipoon ja Porvoon kaavoitusta käsittelevät lautakunnat hyväksyivät kehyssuunnitelmassa maankäytön strategiset tavoitteet, joissa varaudutaan vastaanottamaan tulevina vuosikymmeninä viidennes seudun väestönkasvusta. Samalla sitouduttiin tekemään aluerakenteessa ratkaisuja, jotka tiivistävät nykyrakennetta, mahdollistavat hyvän joukkoliikenteen järjestämisen ja raideliikenteen rakentamisen sekä samalla varauduttiin jättämään laajat maaseutualueet rakentamatta.
Kasvu perustuu hyviin työmahdollisuuksiin. Helsingin seutu on kasvanut pitkään ja oletettavaa on, että seutu kasvaa jatkossakin. Vuonna 2050 seudulla voi olla yli puoli miljoonaa asukasta enemmän kuin nyt. Mahdollisten laajenemissuuntien pohjalta laadittiin kolme erilaisiin painotuksiin pohjautuvaa rakennemallia: Rannikkokaupunki, Suur-Östersundom ja Sibbesborg. Ohjeellinen väestömitoitus kaikkiin vaihtoehtoihin oli yhteensä n. 150 000 uutta asukasta.
Rakennemallit
Yleiskaavaluonnosta laadittaessa osa suunnitteluprosessia on ollut vaihtoehtoisten rakennemallien laadinta. Rakennemallityövaiheessa määriteltiin laadittavan yleiskaavan suunnittelualue ja hahmotettiin uuden kaupunkialueen laajuutta. Rakennemallityöskentelyn yhtenä lähtökohtana olivat aiemmin tehdyt Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelma ja itämetron ja pikaraitiotien esiselvitykset. Rakennemalleissa on määritelty pääasiallisia rakentamisalueita. Malleissa on erilaisia muuttujia sekä raideliikenteen että maankäytön suhteen.
Neljä perusmallia olivat Nauha, Ranta, Metsä ja Rannikko. Nimet kuvastavat mallin kaupunki-identiteetin keskeistä teemaa. Nauhamalli rakentuu nykyisten pääliikenneväylien väliseen vyöhykkeeseen. Rantamallissa rakentaminen sijoittuu mahdollisimman paljon vetovoimaisten ranta-alueiden tuntumaan. Metsämallissa rakentaminen sijoittuu pääliikenneväylien väliselle alueelle sekä moottoritien pohjoispuolelle. Ulottuvuuksiltaan laajin Rannikkomalli käyttää asutukseen alueen kaikkia maisematyyppejä. Jokaiseen malliin yhdistettiin joko metro tai pikaraitiotie.
Erillisiä rakennemalleja hahmoteltiin 10 kappaletta. Rakennemalleissa on kaupunkirakenteesta osoitettu merkittävimmät uudet rakentamisalueet ja raideliikennejärjestelmä. Rakennemalleissa varauduttiin 50 000–80 000 asukkaaseen ja työpaikkaan. Rakennemalleissa esitettiin raideliikenteestä malleille ominaisin pikaraitiotie- tai metrolinja.
Rakennemalleja vertailtiin keskenään. Rakennemallitarkastelun perusteella valittiin suunta, jonka pohjalta yleiskaavaluonnosta lähdettiin laatimaan. Rakennustapojen määrä ja laatu, seudullisuus, Sipoonkorpi ja Natura 2000 -kysymykset, kustannukset, maanomistus, joustavuus tulevaisuuden huomioinnissa ja muut tässä tarkastellut maankäytön tavoitteet toteutuvat parhaiten mallissa Rannikko 1, jossa rakentamisen määrä ja laatu ovat tulevaisuutta ajatellen joustavimmat, Mellunkylästä jatkuva metro tarjoaa eniten seudullisia ja kuntayhteistyömahdollisuuksia, keskeiset ja tärkeimmät rakentamisen alueet ovat Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välissä ja sen eteläreunassa. Paljon painaa se, että metro on jo olemassa ja sen hyödyntäminen laajentamalla tuottaa kumuloituvia etuja. Östersundomin yleiskaavaluonnoksen laatimisen lähtökohdaksi suositeltiin rakennemallia "Rannikko 1".
Yleiskaavaluonnos
Kaupunkirakenne
Kaupunkirakenteen lähtökohdat ovat alueen seudullisessa sijainnissa. Kyse on seudun rakenteen tasapainottamisesta ja itään suuntautuvan rannikon suuntaisen kasvukäytävän ensimmäisestä osasta. Tärkeät ympäröivät tekijät ovat Helsingin keskusta, Porvoonväylä, Kehä III, Vuosaaren satama, Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin metro, rannikko ja Sipoonkorpi.
Lähtökohtaisesti aluetta suunnitellaan asuinpainotteisena pientalokaupunkina metron varaan. Tämä yhtälö on antanut suunnittelulle omat reunaehtonsa. Kaavaluonnoksessa on rakennemalli ”Rannikko 1”:n mukaisesti suurin rakentamispotentiaali osoitettu Porvoonväylän eteläpuolelle Uuden Porvoontien molemmin puolin. Mellunmäestä jatkuva metro on suunnattu palvelemaan tätä vyöhykettä. Vähemmän tehokkaasti rakennettavat alueet on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle sekä meren tuntumaan alueen eteläosaan.
Metroasemia esitetään alueelle yhteensä kuusi, kolme Helsinkiin, kaksi Vantaalle ja yksi Sipooseen. Helsingin osalta keskeisinä on pidetty Östersundomin ja Sakarinmäen metroasemien ympäristöjä. Metro voi myöhemmin laajentua edelleen itään. Östersundomin yhdyskuntarakenteen kannalta keskeiset alueet (Östersundomin ja Sakarinmäen metroasemien ympäristöt) ovat keskeisiä myös kaupallisesti. Niiden lisäksi kaupallisesti merkittävä saattaa olla myös Kehä III:n ja Uuden Porvoontien liittymä Vuosaaren sataman läheisyydessä.
Helsingin suuntaan alue on liitetty katuverkkoon mahdollisimman monesta paikasta, jotta tulevalle kaupunkikehitykselle jäisi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja alueen tulevat käyttäjät voisivat käyttää aluettaan monipuolisesti. Pääkaduksi on osoitettu nykyinen Uusi Porvoontie sijaintinsa vuoksi.
Moottoritie jakaa suunnittelualueen voimakkaasti kahteen osaan. Moottoritien vaikutusta korostavat tietä seurailevat voimalinjat ja samaan käytävään sijoittuva Heli-radan varaus. Maakuntakaavan yhteydessä ratkaistaan Heli-radan tulevaisuus. Lopulliseen yleiskaavaehdotukseen Heli-rata tullaan merkitsemään tulevan maakuntakaavan tavoin. Nämä tilavaraukset vievät yhteensä usean sadan metrin levyisen kaistaleen koko alueen pituudelta. Ultunan kaupunginosa jää tämän vyöhykkeen pohjoispuolelle.
Julkista rantaviivaa Östersundomissa on vähemmän kuin Helsingissä noudatettu maankäyttöpolitiikka on edellyttänyt. Natura-lahdet sulkevat osaltaan rantaa yleiseltä käytöltä, samaten omatonttinen pientaloasutus. Natura 2000 -alueille myöhemmin laadittavat hoito- ja käyttösuunnitelmat voivat antaa mahdollisuuksia merenrannan parempaan hyödyntämiseen kaupunkielämässä. Julkiset rannat, rantakadut ja venesatamat ovat yleiskaavan toteutuksessa merkittävässä roolissa. Veneily painottuu myös Granöhön, jossa tarkoitukseen on osoitettu laaja alue. Kaavaluonnoksessa saarelle on siltayhteys Ribbingöstä, jonka kautta saaren rannat avautuvat julkiseen käyttöön.
Sipoon ja Helsingin yhteinen raja on keskellä Bölsfjärdeniä Majvikin ja Karhusaaren välillä. Tämä pieni selkä on luonteva koko alueen merellinen keskus ja se rakentuu Helsingin ja Sipoon yhteisin toimin. Maisemallisesti yleiskaavaluonnoksessa esitetään aiempien meren saarien ennallistamista ja avoveden palauttamista mm. kaislikkoraivauksin Talosaaren, Ribbingön, Kappelinrannan ja Uuden Porvoontien tuntumassa.
Mitoitus Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan 45 km2. Merialueen laajuus on 5,7 km2. Pääosin Natura 2000 -aluetta olevat merenlahdet eivät ole maata eivätkä vettä korkeusasemansa ja laatunsa johdosta. Tämän alavan maan/meren pinta-ala on n. 1,8 km2. Varsinainen maapinta-ala on siten n. 37,5 km2.
Rakentamisalueita kaavaluonnoksessa on n. 21 km2. Rakentamisalueiden osuus on koko maa-alueesta n. 38 km2:stä n. 55 %. Kaavaluonnoksen mukaisilla rakentamisalueilla varsinainen tonttimaa on 50–70 %. Loput ovat katuja, sisäisiä puistoja, suojaviheralueita, pelikenttiä, teknisiä alueita yms. Näin varsinaista korttelimaata olisi n. 1/3 koko alueesta.
Sekoittuneen kaupunkirakenteen (pääosin asumista, kaavakartassa punaisia) yleiskaavan rakentamisalueita on n. 19 km2. Muuta korttelimaata (keltaiset ja harmaat alueet) on n. 2 km2. Loppu on viher- ja liikennealuetta.
Luonnoksen mukaan koko suunnittelualueelle tulee n. 1 500 asukasta/km2 vuonna 2035. Tämä asumistiheys on vähemmän kuin nykyisessä Helsingin Itäisessä suurpiirissä, jossa asukastiheys on n. 2 800 asukasta/km2. Koko Helsingin nykyinen asukastiheys on n. 2 730 asukasta/km2. Eroa muuhun Itä-Helsinkiin selittävät Östersundomin suuret viheralueet eli Sipoonkorpi ja rannikon Natura 2000 -alueet sekä pyrkimys rakentaa pientalokaupunkia. Koko Vantaan asukastiheys on 822 asukasta/km2 ja Sipoon 52 asukasta/km2.
Kerrostalotuotannossa väestömäärän arvioinnissa voidaan käyttää rakennettavia kerrosalaneliömetrejä. Arvona on käytetty n. 50 k‑m2/asukas. Kaupunkipientalojen ja pientalojen korttelialueilla tilanne on toinen. Rakennusten koosta riippumatta yhdessä asunnossa eli myös yhdellä tontilla, asemakaavoitustavasta riippuen, on suunnilleen sama määrä ihmisiä, välillä 2–4. Toisaalta townhouse-tyyppisessä rakentamisessa suureenkin pientaloon saatetaan rakentaa useampia asuntoja samaan rakennukseen, mikä lähentää mitoitusta kerrostalojen mitoitusarvioihin.
Pientaloissa yksityisillä tonteille jää yleensä kaavojen mukaisesta rakennusoikeudesta käyttämätöntä kerrosalavarantoa. Tuottajamuotoisessa pientaloasumisessa tällaista ylimääräistä varantoa ei synny. Östersundomin yleiskaavaluonnoksessa on mitoitustietona arvioitu, ettei koko yleiskaavassa esitettävää rakennusoikeutta voida täysimääräisesti käyttää.
Lopputuloksena teoreettisista laskelmista voidaan esittää, että yleiskaavaluonnoksen mukaiset rakentamisalueet sisältävät asunnot n. 65 000–70 000 ihmiselle sekä 10 000–15 000 työpaikalle. Asukasluvusta on n. 45 000 Helsingin alueella, n. 12 000 Sipoon alueella ja n. 15 000 Vantaan alueella. Lukuihin sisältyvät alueella jo asuvat runsaat 6 000 asukasta. Aluetta rakennetaan kauan, joten luvut ovat erittäin likimääräisiä. Liikenneväylien ja palveluiden mitoituksessa esitetty lukema on käyttökelpoinen.
Yleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät
Yleiskaavaluonnos käsittää laajan alueen, jota tullaan rakentamaan pitkän ajan kuluessa. Kaavamerkinnät ovat siksi joustavia mukautumaan eri aikojen vaatimuksiin ja samalla riittävän tiukkoja, jotta luonnos voisi toimia yleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjana ja sitä kautta edelleen alueen toteuttamiseen tähtäävänä suunnitelmana.
Kaavakartassa on osoitettu alueen suurimpien rakentamattomien alueiden rajaus ja suhde rakentamisalueisiin. Viheralueiden sisäistä jakoa eri toiminnoille on osoitettu vain viitteellisesti, koska se ei ole tässä vaiheessa oleellinen kysymys.
Rakentamisalueet on merkitty luonnokseen sellaisella tarkkuudella, että alueiden sisään jää itse kortteleiden lisäksi katualueet, paikalliset puistot ym. yleisiä alueita. Kaavamääräyksessä esitetään, että vähintään 50 % rakentamisalueista olisi tonttimaata. Tällä halutaan varmistaa rakentamiskäyttöön otettavan maan tuhlailematon ja ekotehokas käyttö.
Rakentamisalueet on jaettu kolmeen pääluokkaan. Punaisella värillä on osoitettu sekoittuneen urbaanin kaupungin alueet. Niiden toimintoja ei ole määritelty. Rakennustapaan on viitattu rakentamistehokkuutta kuvaavin määrein. Tätä aluetta on kaavaluonnoksessa n. 19 km2. Keltaisella värillä on osoitettu yksipuolisemman kaupunkitilan rakentamisalueet. Ne voivat olla teollisuutta, satamatoimintoja, kauppaa, urheilua tms. Ne ovat isohkoja hallimaisia rakennuksia käsittäviä korttelialueita, joita kaupunkilaiset käyttävät aktiivisesti. Harmaalla on osoitettu rakentamisalueet, joilla ei ole aktiivista roolia urbaanin kaupunkitilan osana. Ne voivat kuitenkin olla hyvin näkyviä, kuten varastoja, sähköasemia, voimalaitoksia, jätevoimaloita yms.
Punainen alue on jaettu edelleen kolmeen pääluokkaan rakentamisen tiiveyden mukaan. Ne on esitetty 100 m x 100 m ruutuina, joiden tarkoitus on osoittaa rajausten luonnosmaisuutta. Ne antavat kartan lukijalle summittaisen käsityksen rakentamisen tiiveydestä mutta eivät määrittele tarkkaa rajausta eri kaavarajausten välillä. Tummin punainen väri kuvaa tehokkaimmin rakennettavia alueita. Alueita kuvaillaan siten, että asuinkortteleiden keskimääräinen tonttitehokkuus on yli e = 0.8, asuntoja yli 40 asuntoa/ha ja kerrosluku voi olla yli kolme. Keskipunainen väri osoittaa kaupunkipientalovaltaisten kortteleiden aluetta. Tonttitehokkuusluku näillä alueilla on 0.4–0.8 ja asuntotiheys on n. 20–40 asuntoa /ha ja enimmäiskerrosluku on 3. Vaalein punainen väri osoittaa väljimmin rakennettavat pientalovaltaiset alueet. Keskimääräinen tonttitehokkuusluku näillä alueilla on e = 0.4 tai vähemmän. Asuntotiheys on vähemmän kuin 20 asuntoa/ha. Enimmäiskerrosluku on 3. Kaavaluonnoksessa on esitetty kytkentä rakentamisen määrän ja asuntojen määrän välille siksi, että tavoitteena on luoda joukkoliikennekaupunkia. Ulkomaisten esimerkkien ja suomalaisen 2000-luvun tiivis-matala tutkimusten perusteella on arvioitu, että n. 20 asuntoa hehtaaria kohden on asuntotiheys, joka tukee sekä joukkoliikenteen käyttäjämäärän että palveluiden kysynnän muodostumista.
Suuret yhdyskuntatekniset johdot esitetään yleiskaavaluonnoksessa, johon on merkitty myös alueen tärkeimmät purot. Niillä on moninainen roolinsa kaupunkirakenteen, virkistyksen, biodiversiteetin, ekokäytävien ja myös teknisen huollon (hulevesien hallinta) näkökulmista.
Asuminen
Asuntotonttien ja erittäinkin pientalotonttien tarjonnan lisääminen on eräs yleiskaavaluonnoksen päätavoitteista. Yleiskaavaluonnoksessa pyritään suomaan mahdollisuuksia monen tyyppiseen asumiseen. Keskeisillä alueilla metroasemien tuntumassa ja lähellä Uutta Porvoontietä asuminen on pääosin kerrostaloasumista. Näiden keskeisten alueiden ympärillä on laajat alueet osoitettu kaupunkimaisten pientaloalueiden vyöhykkeeksi. Kauimpana metroasemista ja pääkaduista on tavanomaisempaa rivi- tai erillispientaloasutusta. Riittävä väestömäärä edellyttää pientalotonteilta, että niistä suuri osuus rakennetaan kaupunkipientaloina. Tietoisena tavoitteena tämän meillä harvinaisen talotyypin esiintuomiseksi on halu monipuolistaa asuntotuotantoa ja asumistapoja sekä antaa mahdollisuus pientaloasumiseen mahdollisimman monelle hyvän joukkoliikenteen tuntumassa.
Työnteko Punaisella merkityille rakentamisalueille osoitetaan tarkemmassa suunnittelussa tiloja työnteolle, kaupalle ja julkisille palveluille. Käytännössä suurin osa työtiloista ja palveluista sijoittuu metroasemien tuntumaan sekä Uuden Porvoontien varteen.
Keltaisella värillä merkityt alueet ovat sekä työnteon että asioinnin paikkoja. Suuremmat venesatamat on merkitty tällä tavoin Granöön, Karhusaareen ja Majvikiin. Venetelakoilla on tarkoitus olla monipuolista palvelu-, korjaus-, kahvila- ym. toimintaa. Porvoonväylän ja Östersundomin liittymän ympäristön keltaiset alueet voivat olla esimerkiksi tilaa vievän kaupan tai erilaisen tuotannon alueita. Uuden Porvoontien ja Kehä III:n eteläpuolella sekä Porvoonväylän ja Kehä III:n liittymän tienoilla on myös merkintä, joka mahdollistaa monenlaista työnteon ja asioinnin aluetta.
Vapaa-aika
Vapaa-ajan toiminnot tulevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi. Siksi niillä on merkittävä sija tulevaisuuden kaupunkirakentamisessa. Myös liikennesuoritteet tulevat painottumaan yhä enemmän vapaa-ajan suuntaan. Yhteydet vapaa-ajanviettopaikkoihin tulevat yhtä tärkeiksi kuin yhteydet työpaikan ja asunnon välillä. Yleiskaavassa ja myöhemmässä suunnittelussa ja toteuttamisessa varataan erilaisia tiloja tähän tarkoitukseen asumisen lomassa ja lähietäisyydellä.
Rannat ovat vapaa-ajan vieton kannalta erityisen kiinnostavia. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu rannassa tai sen tuntumassa kulkeva rantareitti, joka kytkee Vuosaaren ja Majvikin toisiinsa. Salmenkallion metroaseman tuntumaan osoitetaan suuri alue erilaisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumatarpeisiin. Metroyhteys antaa alueelle myös seudullisen merkityksen sekä asemalle oman identiteetin. Sipoonkorpi on eräs merkittävimmistä pääkaupunkiseudun retkikohteista. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Sipoonkorven eteläreuna. Merkinnällä on haluttu korostaa korven ja asumisen vierekkäisyyttä. Granö on alueen ja laajemmankin seudun veneilyn ja siihen liittyvien toimintojen keskus.
Palvelut Yleiskaavan rakentamisalueiden laajuus on riittävä paikallisen päivittäistavarakaupan edellyttämälle asukasmäärälle. Tällaisten ruokakauppojen muodostama lähipalveluverkko ei ole yleiskaavaluonnosvaiheen suunnittelukysymys. Yleiskaavan tehtävä on varmistaa riittävä maankäytön tiheys kaikille rakentamisen piiriin otetuille osa-alueille, jotta lähipalveluille muodostuu liiketoimintaedellytykset.
Koska yleiskaava-alue on tarkoitettu keskikokoisen suomalaisen kaupungin väkimäärälle, tulee siellä olemaan paljon julkisia palveluja muun asutuksen lomassa. Sakarinmäen koulu toimii ytimenä mahdollisesti laajemmalle julkisten palveluiden ryppäälle Sakarinmäen metroaseman tuntumassa.
Liikenne Alue on suunniteltu toteutuvan tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän varaan. Asukasmäärän kasvu aiheuttaa merkittävän kasvun myös autoliikenteeseen. Yleiskaavaluonnokseen on merkitty vain pääkadut tai rakenteellisesti muuten tärkeät kadut. Yleiskaavatasoa pienimittakaavaisempaa lähiympäristön laatua ajatellen on työn yhteydessä laadittu Östersundomin katuliikennefilosofinen ohjelma. Siinä kuvataan tavoitetta palauttaa kaupungin kaduille niille kuuluva arvo urbaanin elämän kokoavana tekijänä.
Itä-länsisuuntaisena runkokatuverkkona toimivat rinnakkaiskadut molemmin puolin Porvoonväylää. Kolmas rannikon suuntainen yhteys on Salmenkallion metroasemalta suoraan Vuosaareen. Uuden Porvoontien liikennemäärät ovat Kehä III:n liittymän itäpuolella suuret. Siksi on tärkeää osoittaa yleiskaava-alueen eteläosassa myös muita katuyhteyksiä Helsingin suuntaan kuin vain Uusi Porvoontie.
Östersundomiin valittava raideliikennejärjestelmä vaikuttaa koko rannikkoseudun itäsuunnan aluerakenteen kehitykseen. Metron ja pikaraitiotien on todettu molempien sopivan Östersundomin raideliikenneratkaisuksi. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisut perustuvat metrojärjestelmään monesta syystä. Lähivuosikymmeninä toteuttamiskelpoinen raidejärjestelmä on metro sen seudullisten ominaisuuksiensa ja suuren kuljetuskapasiteettinsa takia. Metroradan korkeusasemaan yleiskaavaluonnos ei ota vielä kantaa, koska siihen on monia vaihtoehtoja ja lopullinen korkeusasema tulee vaikuttamaan paljon metron kustannuksiin.
Perusratkaisuna on Mellunmäen metrohaaran jatkaminen siten, että Vantaalle mahdollistuu uusi tiivis maankäyttökeskittymä asemineen Västerkullan kartanon pohjoispuolelle sekä Länsisalmen asema Kehä III:n ja Uuden Porvoontien liittymän tuntumassa. Se palvelee niin Helsingin kuin Vantaankin maankäyttöä. Seuraava asema sijoittuu Uuden Porvoontien eteläpuolelle Salmenkallion alueelle, jossa voidaan Helsingin kaupungin omistamien maiden yhteyteen suunnitella niin asumista kuin vapaa-ajan maankäyttöratkaisuja. Salmenkalliosta metro jatkaa Östersundomin asemalle Uuden Porvoontien pohjoispuolelle. Sieltä linja jatkuu kohti Sakarinmäkeä. Tämä asema on lähin yhteys liitynnälle Porvoon suunnasta tuleville moottoritietä kulkeviin busseihin. Metrolinja jatkuu Sipoon Majvikiin. Sieltä varaudutaan linjan jatkamiseen Söderkullaan asti. Kullekin metroasemalle on tarkoitus luoda oma korkealuokkainen identiteettinsä.
Yleiskaavan joukkoliikenneselvityksessä on yleiskaavaluonnoksen maankäytölle esitetty metroa täydentävä bussilinjasto. Metron asemille on tärkeää saada liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Niin kävely- kuin pyöräily-yhteydet alueen sisäisesti ja joukkoliikenne asemille/pysäkeille toteutetaan korkealuokkaisesti.
Luonto, luonnonsuojelu ja kulttuuriperintö
Yleiskaavaluonnoksessa kuvataan viheralueiden ja rakennetun ympäristön suhdetta karkealla tasolla. Luonnon ja muun kaupunkirakenteen ekologisia yhteyksiä on tarkemmin selvitetty Östersundomin kaupunkiekologisessa ohjelmassa. Yleiskaavaluonnoksessa määritellään Sipoonkorven laajuus, korttelialueiden ja katujen rajautuminen Natura 2000 -alueisiin ja muihin suojelualueisiin sekä tärkeimmät viherkäytävät. Kaupunkirakenteen sisäiset maisematilat, viheralueet sekä kaupunkiluonto ovat yleiskaavassa, asemakaavoissa sekä tonttitasolla ratkaistavia kysymyksiä. Yleiskaavaluonnoksen viheraluerakenne on monipuolinen johtuen Östersundomin sijainnista meren ja korven välillä.
Östersundomin yleiskaava-alueen mittakaavassa viheryhteydet palvelevat pääasiassa ihmisten siirtymistä ulkoillessaan paikasta toiseen. Luontaisia paikkoja tällaisille viheryhteyksille ovat pohjois-etelä suuntaiset puronvarsinotkot. Puronvarsinotkot toimivat myös hulevesireitteinä. Kasvilajisto ja eläimistö käyttävät näitä virkistysreittejä viheryhteyksinä. Kaupunkipuistot, korttelipuistot ja pihat muodostavat myös ekologisen verkoston ilman, että ne olisivat yhteydessä toisiinsa viheryhteyksien kautta.
Ekologisten käytävien tarpeellisuus on sidoksissa tarkasteltavan alueen lajistoon ja luontotyyppeihin. Koko Uudenmaan mittakaavassa on tärkeitä ekologisia yhteyksiä metsäluonnon ydinalueiden välillä sekä rannikolla, jossa laajat alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Östersundomin mittakaavassa nämä yhteystarpeet toteutuvat riittävällä tavalla. Esimerkiksi hirvieläimille ei osoiteta käytäviä kaupunkirakenteen läpi niiden oman turvallisuuden takia. Kaupunkiympäristössä viihtyvien lajien leviämisen ja elinvoimaisuuden kannalta yhteydet meren ja Sipoonkorven välillä eivät ole olennaisia. Rannikkovyöhykkeen luontotyypit puolestaan muodostavat jatkumon, jossa ekologiset yhteydet ovat kunnossa. Näitä luontotyyppejä vaalitaan ja hoidetaan Östersundomin Natura 2000 -alueilla.
Alueelle muodostuvalla kaupunkiluonnolla ja sen monimuotoisuudella on merkitystä lähinnä alueen asukkaille ja heidän viihtyvyydelleen sekä kaupunkikuvalle. Tämä luonto ei vaadi luonnonsuojelua vaan kehittämistä. Yleiskaava-alueella pyritään alueen luontaista potentiaalia ja siihen sopivaa rakennustapaa suosien luomaan rikas ja elinvoimainen kaupunkiluonto.
Östersundomin lintulahdet ovat maisemallisesti kiinnostavia. Muutos maisemassa on nopeaa. Luonnonprosessien ja ihmisen toteuttamien hoitotoimien vaikutuksesta rantavyöhyke on jatkuvassa muutoksessa. Mikäli rantaa ruopataan, vesialueet säilyvät avoimina. Alueesta voidaan muodostaa helposti kuljettava ja mielenkiintoinen luontokohde.
Kartanon purolaakson kautta muodostuu vaikuttava reitti meren rannalta Sipoonkorven uumeniin. Sotungin viljelymaisema jatkuu Krapuojan laakson kautta Östersundomin keskustaan ja kirkon lahdelle saakka. Mustavuoren lehto, Labbacka, Kasabergetin huippu ja Vuosaaren täyttömäki muodostavat topografisesti ja maisemiltaan kiinnostavan ulkoilualueen.
Rantoja pitkin kiertävä raitti jatkuu Vuosaaresta Majvikiin yhtenäisenä. Maisema rantaraitin varrella vaihtelee kaupunkimaisesta rannasta luonnonrantoihin. Reitin varrella on venesatamia ja uimarantoja. Sekä Helsingin että Sipoon alueella Bölsfjärden toimii keskeisenä merellisenä kaupunkitilana. Kappelille pääsee taas veneellä. Rantareitin yksi haara ulottuu aina Uudelle Porvoontielle asti Krapuojan tuntumassa. Granön saarelle on siltayhteys Ribbingöstä. Granöstä muodostuu merellisen virkistyksen keskus, jolloin Natura 2000 -alueisiin kohdistuu vähemmän virkistyspainetta. Venesatama talvisäilytysalueineen ja telakoineen palvelee huviveneilyä. Koko kaupunkiseudun kannalta Granö on suuri mahdollisuus monipuolisen veneilytoiminnan kohteeksi.
Sipoonkorpi
Hallituksen esitys laiksi Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta on käsiteltävänä eduskunnassa. Sipoonkorpi on seudullisesti merkittävä luonto- ja retkeilyalue, joka sisältää suuren potentiaalin kehittyä reitistöltään ja toiminnoiltaan monipuolisemmaksi ja yhä houkuttelevammaksi Nuuksion kaltaiseksi ulkoilualueeksi. Metsähallitus käyttää Nuuksion kansallispuistossa vyöhykejakoa, jossa alue on jaettu syrjäosaan ja nähtävyysosaan. Vyöhykejaon mukaisesti ulkoilun rakenteet sijoitetaan nähtävyysosalle. Syrjäosalle ei merkitä edes polkuja. Vyöhykeajattelun mukaisesti Sipoonkorven tarkastelualue voidaan jakaa valtion hallinnoimaan tiukemmin suojeltuun pohjoisempaan kansallispuisto-osaan Natura 2000 -alueineen (harva kulkureitistö) ja kuntien hallinnoimaan, kulkemista ohjaavan tiheämmän ulkoilureitistön virkistys- ja retkeilyosaan. Yleiskaavaluonnokseen on osoitettu mahdolliseen retkeilyosaan n. 4 km2.
Natura 2000 -alueet
Luonnonsuojelulain mukaisen arvion laatiminen Natura 2000 -alueiden luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista aloitetaan yleiskaavaluonnoksen pohjalta. Kaavaprosessin edetessä voidaan tarkistaa eri maankäytön ratkaisujen vaikutuksia. Lopullinen Natura-arvio valmistuu kaavaehdotuksen kanssa yhtä aikaa.
Natura-verkostoa varten on tarpeen laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa luonnonhoidon ja virkistyskäytön yhteensovittaminen ratkaistaan. Östersundomin kaupunkiekologisen ohjelman mukaisesti suunnitelmaa tehdään yhteistoiminnallisesti. Arvioidaan mahdollisuuksia kehittää alueiden luontoarvoja sekä parantaa aktiivisin toimin luontoarvojen säilymisen edellytyksiä. Maisemanhoito ja kaupunkilaisten virkistäytyminen, ulkoilu, luonnon tarkkailu sekä pääsy merenrantaan ovat Natura-alueilla myös tärkeitä näkökohtia.
Yhdyskuntatekniikka
Alueelle rakennetaan väestömäärän edellyttämät yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Nykyiset verkostot eivät riitä palvelemaan tulevaisuuden väkimäärää. Yhdyskuntatekniikka on rakennettava pääosin uudelleen ja yhdyskuntateknisen huollon verkostojen liittäminen olemassa oleviin verkostoihin edellyttää tavanomaista enemmän järjestelyjä.
Lämmityksen suhteen yleiskaava-alueen keskeisillä, tiiviisti rakennettavilla alueilla kysymykseen tulee ensisijaisesti keskitetty kaukolämmön käyttö. Alueen laitaosilla ovat mahdollisia erilaiset hajautetun tuotannon vaihtoehdot, kuten alueellinen maalämpö. Vantaan Energia Oy rakentaa sähköä ja lämpöä tuottavan jätevoimalan Vantaan yleiskaavassa määritellylle Långmossebergenin ET-alueelle. Tämän hetkisen tiedon mukaisesti jätevoimalan lämpöteho tarvitaan Vantaan kaupungin tarpeisiin. Kaava-alueen lämpöenergian saannin turvaamiseksi on varattu n. 5 hehtaarin yhdyskuntateknisten toimintojen aluevaraus Porvoonväylän eteläpuolelle Puroniityntien tuntumaan.
Kaavakarttaan on merkitty alueen nykyiset voimajohdot ja tulevat ehdotetut voimajohdot. Alueen nykyinen sähkönjakeluverkko ei riitä palvelemaan tulevaa maankäyttöä, vaan sinne on rakennettava uutta maankäyttöä palveleva jakeluverkko. Sähkön jakeluverkko rakennetaan tavoitteellisesti maakaapeleina.
Tarkoituksena on, että Östersundomin alue profiloituu aurinkosähkön tuotannon ja sen hyödyntämisen koe- ja testialueeksi. Aurinkosähkön tuotanto-, varastointi- ja käyttötapoja pyritään selvittämään monipuolisesti. Yleiskaavassa varaudutaan mahdollisuuteen asentaa aurinkosähköpaneeleja Porvoonväylän pohjois- ja eteläpuolelle n. 6 kilometrin matkalle.
Ekologia ja ilmastonmuutos
Östersundomissa painopistealueeksi on suunniteltu aurinkosähköön liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja sovelluksia. Useiden vuosikymmenien ajan ekologisen rakentamisen keskiössä ovat olleet energiakysymykset. Aurinkosähkö on eräs ratkaisu. Siinä suomalaisella tutkimuksella voisi olla eniten annettavaa myös maailmanlaajuisesti, koska Suomi sijaitsee suhteessa aurinkoon eri tavoin kuin useimmat muut asutut maat. Yleiskaavaluonnokseen liittyy siksi VTT:n laatima aurinkosähköselvitys. Painopiste aurinkosähkössä ei tarkoita sitä, ettei Östersundom voisi olla testialusta myös monelle muulle kestävän kehityksen osatekijälle.
Kaavoituksen yhteydessä on tarkoitus käyttää kehitettyä ekotehokkuuden arviointityökalua (HEKO), joka prosessin kuluessa ohjaa lopputulosta kokonaisekotehokkaaseen suuntaan.
Hiilijalanjälkeen liittyviä kysymyksiä on selvitetty erillisessä raportissa. Oleelliset kysymykset liittyvät energiaan ja se päästöihin. Liikenne, rakentaminen ja oma energiantuotanto ovat aluetta koskevat perustekijät. Alueen asukasmäärän kasvattaminen tiivistää rakennetta, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Arkiliikkumisella on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen ja yleiskaavatasolla siihen voidaan paikallisesti vaikuttaa. Riittävän tiivis rakentaminen mahdollistaa toimivan joukkoliikenneverkoston syntymisen. Yleiskaavatasolla rakennusten energiankulutukseen ja sen hiilijalanjälkeen ei voida merkittävästi vaikuttaa. Asemakaavoituksen tasolla rakennusten energiankulutukseen voidaan jossain määrin vaikuttaa.
Yleiskaavan vaikutukset
Yleiskaavan vaikutukset nykyiseen ja tulevaan ympäristöön ovat suuret. Suunnittelualueen koko ja tuleva asukasmäärä merkitsee keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoisen uuden yhdyskunnan rakentamista lähelle seudun ja pääkaupungin keskustaa.
Yleiskaava-alue on nyt pääosin haja-asuttua maaseutumiljöötä ja se tulee kaavan toteuttamisen myötä muuttumaan haja-asutusalueesta kaupunkialueeksi. Siksi yleiskaavan välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinympäristöön, sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä kaupunkikuvaan ovat merkittävät. Toteutus tulee myös kestämään vuosikymmeniä.
Tiivis kaupunkiseutu kasvaa kauemmas itään Östersundomin yleiskaavan toteuttamisen myötä. Kaupunkialueen laajeneminen tarjoaa uusia asuinmahdollisuuksia ja uusia työpaikka- ja virkistymismahdollisuuksia sekä alueen tuleville asukkaille ja toimijoille että myös muille kaupunkilaisille koko seudulla. Alueen toteuttaminen tulee vaikuttamaan liikennevirtoihin ja liikkumistapoihin suunnittelualuetta paljon laajemmin. Nyt luonnoksessa esitetty metron jatkaminen itään parantaa myös nykyisen metron käyttömahdollisuuksia. Uusi itä- ja länsimetro tekee Helsingin ja Espoon rannikosta hyvin toimivan ja saavutettavan monipuolisen kokonaisuuden.
Yleiskaavan toteuttamisella on vaikutuksia koko seudun sosiaaliseen ympäristöön. Metroverkoston laajentaminen muuttaa esimerkiksi nykyisen metron pääteasemana toimivan Mellunmäen asemaa kaupungin asuinaluekirjossa. Tulevaisuudessa Mellunmäki ei ole enää perimmäinen paikka, jonne metrolla pääsee. Mikäli yleiskaavaa toteutetaan kaikki sen pientalopotentiaali hyödyntäen, muuttaa se merkittävästi koko seudun asuinpaikkavalikoimaa. Entistä useammalle on mahdollista toteuttaa unelmaansa asua pientalossa lähellä kaupungin keskustaa. Kaava luo mahdollisuuksia jopa enimmillään 20 000 pientalotontin muodostumiselle, mikäli joka asunnolle varataan oma tonttinsa. Kaupunkipientaloalueilla tämä on teoreettisesti mahdollista. Käytännössä alueille varmasti syntyy myös rivitaloasutusta ja tonttien koko on vastaavasti suurempi.
Yleiskaava-alueen sijainti seudulla, joukkoliikenneratkaisut, tiivis kaupunkirakenne, katuverkon verkkomainen rakenne, energiatehokas rakentaminen, uusiutuvien energiamuotojen ja alueen liittäminen kaukolämpöverkkoon alentavat hiilijalanjälkeä ja tukevat ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Metro joukkoliikenteen runkona on ilmastomuutoksen kannalta hyvä ratkaisu. Raideliikenteen energiankulutus ja päästöt ovat vähäisempiä kuin autoliikenteellä
Uusi maankäyttö aiheuttaa liikennemäärien merkittävää kasvua kaava-alueen maanteillä ja pääkaduilla. Tämä lisää myös liikenteen aiheuttamaa melua. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu tiivistä asumista myös pääkatujen varteen, koska tavoitteena on perinteisen tyyppinen kaupunkirakenne pääkatuineen ym. Tämä asettaa kohtuulliselle meluntorjunnalle haasteita katujen jatkosuunnittelussa.
Suunnittelun edetessä yleiskaavaehdotukseksi alueen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia tullaan jatkuvasti arvioimaan eri tekijöiden kannalta.
Toteuttaminen Käytännössä Östersundomia rakennetaan kauan. Toteuttamisaikana tullaan näkemään vaihtelevia kysyntään ja rahoitukseen vaikuttavia trendejä ja talouden syklejä. Tässä mielessä yleiskaavalta edellytetään kykyä joustaa tulevaisuudessa eteen tulevien tilanteiden mukaan.
Alueen tulevaan kysyntään vaikuttavat vetovoimatekijöiden kuten merellisyyden, Natura-alueiden ja Sipoonkorven hyödyntäminen sekä joukkoliikenneratkaisu ja sen toteutusaikataulu. Tulevaa asuntotarjontaa ohjaa hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta osalliskuntien hyväksymät maankäytön ja asumisen ohjelmat.
Itämetron rakentaminen ja rahoitus edellyttävät Helsingin ja Vantaan sekä myöhemmässä vaiheessa Sipoon yhdensuuntaisia päätöksiä ja rahoitusta. Metron rakennuskustannukset ovat suuret. Valtion panostus alueen ripeän kehittymisen kannalta on välttämätöntä.
Yleiskaavassa Östersundomiin osoitetaan laajat alueet uusia hoidettuja viheralueita. Tavoitteena on kaupunkimaisesti rakennettu ja hoidettu ympäristön laatu. Korkean laadun ylläpitäminen on haastavaa, mutta on keinoja löytää tasapaino kustannusten ja tavoitellun ympäristön hoitotason välillä.
Tässä vaiheessa päävastuu toteuttamisen koordinoinnissa on Helsingin kaupungilla yhteistyössä Vantaan ja Sipoon kanssa. Metron osalta rahoitus- ym. järjestelyt ovat vielä sopimatta.
Kaavoitusprosessin eteneminen
Kaavan valmistelu on aloitettu vuonna 2008 Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisenä työnä. Kunnat tekivät sopimuksen yhteisen yleiskaavan laatimisesta syksyllä 2010. Päätös kuntien yhteisen yleiskaavan laatimisesta edellytti maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän yhteisen elimen perustamista. Yhteisen elimen nimeksi tuli Östersundom-toimikunta. Sen jäsenet hyväksyttiin kuntien hallitustasolla tammikuussa 2011. Östersundom-toimikunta asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kaikissa kolmessa kunnassa helmikuussa 2011. Kaupungin- ja kunnanhallituksen lähetettyä yleiskaavaluonnoksen Östersundom-toimikunnalle asettaa toimikunta luonnoksen nähtäville mielipiteitä ja lausuntoja varten keväällä 2011.
Yleiskaavaluonnosta työstetään saadun palautteen pohjalta tarkennetuksi yleiskaavaluonnokseksi. Se on sopimuksen mukaan hyväksyttävä jatkosuunnittelun pohjaksi kaikissa kunnissa vähintään kaupungin- tai kunnanhallitustasolla ja sen pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään samansisältöisenä kaikkien kuntien valtuustoissa. Kunkin kunnan valtuuston on puollettava sitä oman alueensa osalta. Tämän jälkeen kaavan hyväksyy Östersundom-toimikunta. Östersundomin yhteinen yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Östersundom-toimikunnan hyväksymisen jälkeen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on nähtävillä vuoden 2012 lopulla. Sen pohjalta laaditaan aikanaan asemakaavat sekä mahdolliset osayleiskaavat.
Yleiskaavatyöhön kohdistuneet muut lähtökohdat ja tavoitteet
Helsingin kaupunginvaltuusto edellytti pontena päättäessään käynnistää Östersundomin yhteisen yleiskaavan laatimisen, että Östersundomin raideliikennevaihtoehtoja arvioitaessa selvitetään myös mahdollisen pikaraitiotien liittäminen poikittaisliikenteen raideratkaisuihin (kaupunginvaltuusto 6.10.2010 § 220).
- Asiasta on laadittu erillinen raportti ”Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu”
Vantaan kaupunginhallitus päätti (1.11.2010 § 5) käsitellessään Östersundomin yhteisen yleiskaavatyön käynnistämistä merkitä pöytäkirjaan seuraavan lausuman: "Kaavatyössä huomioidaan Vantaan aikaisemmat lausunnot kansallispuiston ja ekologisten käytävien rajauksesta."
- Tämä kysymys otetaan huomioon alueen suunnitteluyhteistyössä.
Hallituksen lakiesityksessä Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi asetettiin lain yleisperusteluissa selvitystarpeita, jotka koskevat asukkaiden virkistysaluetarpeita ja kansallispuiston ja Östersundomin Natura 2000 -alueiden ja suojelualueiden yhteyksiä:
Sipoonkorven–Östersundomin alueelle kaavaillun lisäasukasmäärän edellyttämät lähivirkistysalueet on mahdollista selvittää Helsingin kaupungin liitosaluetta koskevassa kolmen kunnan yhteisessä yleiskaavassa. Kaavoituksen yhteydessä tulee selvitettäväksi myös kansallispuiston ja Östersundomin alueen Natura 2000 -alueiden ja suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien sijainti ja laajuus.
- Yleiskaavaluonnos ottaa tähän kantaa.
Valmisteluaineistoa Kaavan valmisteluaineisto on nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin internet-sivuilla osoitteessa:
http://ksv.hel.fi/ Ajankohtaiset alueet / Östersundom / Julkaisut ja selvitykset.
Muuta yleiskaavaluonnoksen lähdeaineistoa on lueteltu kaavaselostuksessa.
Yleiskaavaluonnoksen liiteraportit ovat:
– Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelma
– Östersundomin rakennemallit
– Helsinki–Porvoo-kehyssuunnitelman liikennejärjestelmäselvitys
– Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävän alueen suunnittelun lähtökohtia
– Lounais-Sipoosta Helsinkiä - Maaseudusta kaupunkia.
Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta
– Liitosalueen rakennettu kulttuuriympäristö.
– Östersundom ja kauppa
– Östersundomin kaupunkipientalot. Luonnos
– Itämetron esiselvitys
– Majvikin metron esiselvitys
– Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys
– Östersundomin metron ja pikaraitiotien esiselvitykset. Tiivistelmä
– Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys
– Östersundomin alueen liikenteen nykytilaselvitys
– Östersundomin yleiskaava-alueen joukkoliikenneselvitys. Luonnos.
– Östersundomin raidevaihtoehtojen vertailu
– Östersundomin katuliikennefilosofia osa 1
– Östersundomin yhteinen yleiskaava. Teknistaloudellinen selvitys. Luonnos
– Östersundomin lämmitysratkaisut
– Östersundomin osayleiskaava-alueen vesihuollon yleisjärjestely - vaihtoehdot
– Östersundomin osayleiskaava-alueen vesihuoltoverkoston kapasiteettiselvitys
– Aurinkosähkön mahdollisuudet Östersundomissa
– Rannikon laaksoista metsäylängölle - osayleiskaavatasoinen maisemaselvitys Östersundomin alueelta
– Hevostilaselvitys. Hevosten tulevaisuus Östersundomissa. Luonnos
– Liitosalueen eteläosan kasvillisuusselvitys
– Östersundomin osayleiskaavan kaupunkiekologinen ohjelma
– Sipoonkorpi ja Östersundom - suunnittelun lähtökohdat. Luonnos
– Östersundomin puroselvitys
– Östersundomin rakennemallien hiilijalanjäljen arviointi
– Majvikin maankäyttösuunnitelma
– Alustava luontoselvitys Sipoon Majvikin ja Granön osayleiskaava-alueelle
– Östersundomin yleiskaavan leikekirja
TONTIN VARAAMINEN JÄTKÄSAARESTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (TONTTI NRO 20803/1)
Khs 2011-305
KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelissa nro 20803 sijaitsevan hotellitontin nro 1 (noin 3121 m2, Jätkäsaarenlaituri 3, Tyynenmerenkatu 2, 14 800 k-m2) hotellirakennuksen suunnittelua varten 31.12.2012 saakka seuraavilla ehdoilla:
1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotellirakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa.
2 Tontille on suunniteltava ajoluiska niin, että naapuritontilla 20803/2 sijaitsevan rakennuksen (Sonckin pohjoinen makasiinirakennus) kellarikerrokseen saadaan rasiteajoyhteys.
Lisäksi hotellirakennukseen on suunniteltava rakennusviraston pumppaamon tuuletusputki niin, että se ulottuu hotellirakennuksen katolle.
3 Kaupunki ei vastaa vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta saada tehtyä.
Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Tontin varaaminen Jätkäsaaresta Ab Invest As:lle... - päätöshistoria |
20.
kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20803
tontti nro 1; Jätkäsaarenlaituri 3, Tyynenmerenkatu 2
ESITTELIJÄ Jätkäsaaressa sijaitseva hotellitontti 20803/1 esitetään varattavaksi norjalaiselle AB Invest AS:lle korkealuokkaisen hotellin suunnittelua varten.
Kiinteistösijoitusyhtiö on erikoistunut hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen ja sillä on useita hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut. Yhtiö esitti viime vuonna silloin hotellihankkeen toteuttamista Katajanokalle (ns. ristihotelli), mutta hankkeelle ei syntynyt toteutusedellytyksiä.
Nyt kysymyksessä oleva Jätkäsaaren tontti sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla uuden asunto- ja toimitila-alueen pohjoispäässä alueen sisääntuloväylänä toimivan Jätkäsaarenlaituri -nimisen kadun ja rantalaiturin välissä. Asemakaavassa tontti on merkitty hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1). Tontin pinta-ala on 3121 m2 ja rakennusoikeus 14 800 k-m2. Rakennusoikeudesta 400 k-m2 on sijoitettava ensimmäiseen kerrokseen myymälätilaksi. Asemakaavassa tontille on osoitettu 4, 8 ja 16 -kerroksiset rakennusmassat. Hakija on alustavasti suunnitellut tontille noin 400 huoneen hotellia.
Hotellihanke tukee osaltaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden ja uuden Jätkäsaaren asunto- ja toimitila-alueen toteuttamista. Lisäksi hotellihanke palvelee osaltaan Länsisataman matkustajasatamaa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa tontin varaamista hakijalle edellyttäen, että hotellirakennus suunnitellaan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa eikä asemakaavaa jouduta muuttamaan.
Esittelijä pitää hyvänä, että uudelle Jätkäsaaren asunto- ja toimitila-alueen pääsisääntuloväylän päähän laiturialueen ja Tyynenmerenkadun väliin saadaan toteutettua korkeatasoinen ja näyttävä hotellirakennus.
Hotellihanke tukee osaltaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden ja uuden Jätkäsaaren asunto- ja toimitila-alueen toteuttamista. Lisäksi hotellihanke palvelee osittain Länsisataman matkustajasatamaa.
Varaus ehdotetaan tehtäväksi 31.12.2012 saakka, jotta korkeatasoisen hankkeen suunnittelulle jää riittävästi aikaa.
Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.