VUODEN 2012 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO- SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2012-2014 LAATIMISOHJEET

Khs 2011-410

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2012–2014 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä talous- ja suunnitelmaehdotuksen 2012-2014 laatimisohjeet

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan kaupunginhallitus antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet, joihin sisältyvät kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Talousarviossa vuodelle 2011 todetaan, että vuoden 2011 alussa käynnistetään tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävä ohjelma. Ohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja taloudellisuutta. Kaupunginhallitukselle raportoidaan ohjelman konkreettisista toimenpiteistä tuottavuus- ja laatuhyötyineen.

Yleisen taloustilanteen vaikutus kaupungin tulopohjaan

Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote aleni 8,2 %. Vuonna 2010 päästiin takaisin kasvu-uralle runsaan kolmen prosentin bkt:n kasvulla. Arvio on, että ripeälläkään kasvulla bruttokansantuote ei tule saavuttamaan vuoden 2008 tuotannon tasoa useaan vuoteen. Vuoden 2009 talouden romahduksen ja toteutetun elvyttävän julkisen talouspolitiikan seurauksena Suomen julkinen talous on muuttunut alijäämäiseksi.

Vuosina 2009–2011 valtio ottaa velkaa kolmen vuoden aikana yhteensä yli 30 mrd. euroa. Lähivuosien noin kolmen prosentin vuosittainen talouskasvu ei nostane julkista taloutta kestävälle tasolle, vaan valtion velanoton ennustetaan jatkuvan myös vuodesta 2012 eteenpäin. Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutunee oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita.

Kuntien tulot eivät vuoden 2010 ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Tulorahoitusvajetta on katettu lainanotolla. Ennakkotietojen mukaan suurten kaupunkien velkaantuminen kiihtyi vuonna 2010. Talouskasvu, veronkorotukset tai tuottavuuden kasvu eivät pysty poistamaan kuntatalouden tulorahoitusvajetta.

Työttömyysaste nousi vuonna 2010 keskimäärin noin 8,4 %:iin. Työttömyyden huippulukeman ennakoidaan kuitenkin olevan jo takanapäin ja työllisyystilanteen ennakoidaan paranevan vuonna 2011.

Taloustilanteen paraneminen on alkanut näkyä kuntien tulopohjassa osittain jo vuoden 2010 aikana. Ansiotason kasvu on lisännyt kunnallisverotuloja, vaikka työllisten määrä onkin vähentynyt hieman. Palkkasumma kasvoi 1,9 % vuonna 2010.

Vuonna 2011 palkkasumma kasvanee 4 % työllisyyden parantuessa ja 4,5 % vuonna 2012.

Kaupungin talouden tasapaino

Helsingin toimintamenojen kasvu (ilman liiketoimintaa tarkasteltuna) oli vuonna 2010 tilinpäätösennusteen mukaan 3,8 %, kun se edellisvuonna oli 6,5 %. Toimintamenojen kasvuvauhti on alentunut edellisestä vuodesta, mutta vuosien 2009 – 2010 keskimääräinen noin viiden prosentin toimintamenojen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin samaan aikaan toteutunut vajaan kahden prosentin vuotuinen verotulojen kasvu.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaan kaupungin toimintamenot tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin tuloihin. Verotulojen kasvun hidastuminen vuosina 2009–2010 ja samaan aikaan toteutunut menokehitys edellyttää maltillista menokehitystä lähivuosina, jotta strategiakauden tavoitteet saavutetaan.

Vuoden 2011 talousarvion mukainen (sisältäen liikelaitokset) 290 milj. euron suuruinen vuosikate kattaa poistoista 84 % ja investoinneista 43 %. Rahoituksellisen tasapainon ylläpitämiseksi joudutaan ottamaan noin 320 milj. euroa nettomääräistä lainaa. Vuosittaisen lainanoton tarve säilyy voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan myös vuosina 2012−2013. Lainakannan kasvattaminen lisää merkittävästi lainanhoitokuluja.

Helsingin Energian kertyneistä pääomista on voitu viime vuosina siirtää kaupungin peruspalvelujen rahoittamiseen vuosittain merkittävä summa rahaa. Ilman näitä tehtyjä siirtoja kaupungin peruspalvelujen talous ei olisi hyvinä verotulovuosinakaan ollut tasapainossa.

Kvston marraskuussa 2010 hyväksymän Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttaminen tarkoittaa, että Helsingin Energian tuloutuskyky tulee jatkossa todennäköisesti olemaan huomattavasti nykyistä alemmalla tasolla. Tuloutustason aleneminen nykytasosta on suuruusluokkaa 200-250 miljoonaa. Tuloutusmahdollisuudet tarkentuvat sen jälkeen, kun Kvsto on vuoden 2011 syksyllä päättänyt kehitysohjelman jatkosta käsittäen Hanasaaren voimalaitoksen tulevaisuutta sekä biohiilen tai muiden puuperäisten polttoaineiden käyttöä koskevat linjaukset.

Talousarviossa 2011 kaupungin investoinnit ovat edelleen korkealla tasolla muun muassa kiinteistöjen peruskorjaustarpeen ja uusien aluerakentamiskohteiden vuoksi. Investointitason tuntuva alentaminen rahoituksellisen tasapainon saavuttamiseksi ei ole mahdollista alueiden toteutuksen eteenpäinviemisen vuoksi. Jo siirrettyjä investointeja ei voida juurikaan siirtää enempää.

Valtion viime vuosien runsas velkaantuminen johtanee kuntien taloustavoitteiden tiukentumiseen ja taloudellisen liikkumavaran pienentymiseen seuraavalla hallituskaudella.

Raamin toimintamenojen tasoa mitoitettaessa on otettu huomioon strategiaohjelman talouden tasapainoa koskevan kirjauksen lisäksi vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä linjattu tavoite, jonka mukaan vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna.

Strategiaohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintamenokasvun pitämistä noin prosentin tasolla myös taloussuunnitelmakauden jälkimmäisinä vuosina 2013–2014.

Vain edellä esitetyillä menokehyksillä on mahdollista luoda edellytyksiä sille, että kaupungin lainakantaa voidaan lyhentää vuodesta 2015 alkaen. Tähänkin oletukseen sisältyy kuitenkin riski valtion kuntataloutta kiristävistä toimenpiteistä.

Raami 2012

Vuoden 2012 talousarvion raami lähtee strategiaohjelmassa päätetystä tavoitteesta. Kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä kustannustason nousua ja väestönkasvua.

- kustannustason nousu +2,9 % (peruspalvelujen hintaindeksi, VM:n ennuste vuodelle 2012)

- väestönkasvu +0,74 % (Helsingin väestöennusteen 2011–2050 mukainen ennuste vuodelle 2012)

Tuottavuuden paranemisen aikaansaamiseksi on toimintamenojen kasvun oltava kustannustason nousua ja väestönkasvua pienempää.

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raami on laadittu siten, että tilinpäätösennusteeseen 2010 nähden toimintamenot kasvavat 3,8 %.

Vuoden 2011 talousarvioon nähden kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat raamissa +2,7 %. Kaupunkitasolla raamiin sisältyy 0,9 %:n tuottavuusoletus. Toimintamenojen nettokasvu (toimintakatteen muutos) on vuoden 2012 raamiehdotuksessa +1,2 %. Pääosalla hallintokuntia raamin mukaiset toimintamenot kasvavat 1,2 % talousarvioon 2011 nähden. Toteutunut kehitys huomioon ottaen määrärahaa on raamissa kohdennettu sosiaalitoimeen em. kokonaiskasvuprosenttia enemmän.

Palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin on vuoden 2012 raamissa varauduttu keskitetysti.

Investointien osalta raamin lähtökohtana on ollut hyväksytty taloussuunnitelma.

Rahoituksellista epätasapainoa on katettava edelleen vuonna 2012 lainanotolla.

Vuoden 2012 raamin mukaisen tulos- ja rahoituslaskelman ohessa on esitetty tulos- ja rahoituslaskelma-arviot myös vuosille 2013 ja 2014. Näissä laskelmissa kokonaistoimintamenojen kasvu on vuosittain 1,0 %.

Talousarvioehdotuksen valmistelussa huomioon otettavaa

Hallintokuntien edellytetään talousarvioehdotuksissaan ja erityisesti määrärahoja kohdentaessaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot.

Lisäksi hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunginvaltuuston 16.2.2011 käymä raamin lähetekeskustelu (www.hel.fi/paatoksenteko ja hallinto/päätöksenteko/ kaupunginvaltuusto/päätösasiakirjat/ keskustelupöytäkirjat).

Taloudellisen tilanteen muuttuessa Khs tarkentaa tarvittaessa talousarvioehdotusten valmistelun perusteita ja raamia.

Henkilöstötoimikunta antaa 14.3.2011 laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan kaupunginhallituksen kokouksessa.

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (ISO-HUOPALAHDEN KAATOPAIKKA)

Khs 2011-195

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/531/04.08/2010):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 22.2.2011 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on virkistysalue. Alueella on voimassa asemakaava, jossa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi ja nykyinen maankäyttö on kaavan mukaista. Alueella ei ole vireillä maankäytön suunnittelua eikä tiedossa ole sellaisen tarvetta.

Kaatopaikan kunnostaminen on kannatettavaa. Vaikka kaatopaikan ja läheisen jätevedenpuhdistamon käyttö on lopetettu useita vuosia sitten, näkyy niiden haitallinen vaikutus edelleen vesialueen tilassa. Kaatopaikan kunnostaminen parantaa vesiympäristöä. Kaatopaikkakaasujen käsitteleminen on ilmaston kannalta erittäin kannatettavaa.

Alueen kunnostamisen ajoittaminen on ymmärrettävää myös ylijäämämaiden sijoittamisen kannalta. Kaupungissa ei ole keskitettyä sijoitusaluetta heikosti rakentamiseen kelpaaville ylijäämämaille ja pilaantuneille maa-aineksille. Sijoitusalueella toiminta ja haitat pystytään hoitamaan tehokkaasti yhdessä paikassa.

Kunnostustyö on toteutettava siten, että kunnostuksen aikaiset päästöt, kuten haju, pöly ja melu, ovat mahdollisimman vähäisiä. Pilaantuneita maa-aineksia ja jätteitä käsiteltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta, jotta niistä ei aiheutuisi lähiympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi työstä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa alueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille.

Kaatopaikka-alueella välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan mahdollisen pölyämisen ja haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi.

Kunnostustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistettava, että jätettä siirreltäessä ja massoja loppusijoitettaessa erityisesti isolle jätetäyttöalueelle kaatopaikka-alueen stabiliteetti kestää sortumatta kyseiset toimenpiteet.

Kunnostustöiden aiheuttama liikenne ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa alueen läheisyydessä asuville ja työskenteleville ihmisille. Käytettävät kulkuväylät on suunniteltava huolellisesti.

Kunnostettavalla kaatopaikka-alueella on raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä ja välivarastoitava maa-aines ja jäte pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat kulkuväylät on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta ympäristöhaittojen estämiseksi.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö 26.1.2011
	Liite 2	Lausunnon antaminen Etelä-Suomen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee Iso-Huopalahden kaatopaikan kunnostamista. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 18.3.2011 mennessä.

./. Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö on tämän asian liitteenä.

Asiassa on saatu kaupunkisuunnitteluviraston (21.2.2011) ja ympäristölautakunnan (22.2.2011) lausunnot.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Esittelijä toteaa, että ympäristölupahakemus koskee Iso-Huopalahden vanhan kaatopaikan kunnostamista. Iso-Huopalahden kaatopaikka sijaitsee Helsingin ja Espoon kaupunkien rajalla siten, että kaatopaikka ulottuu molempien kaupunkien alueelle. Helsingin kaupungin alueella kaatopaikka sijaitsee Pitäjänmäen kaupunginosassa ja Espoon kaupungissa Leppävaaran kaupunginosassa. Kaatopaikka koostuu kahdesta erillisestä jätetäyttöalueesta, joista isompi sijaitsee pääosin Helsingin kaupungissa, ja ison täyttöalueen länsiosa ja pieni täyttöalue sijaitsevat Espoon kaupungissa. Molemmat kaatopaikka-alueet ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaatopaikan pinta-ala on noin 24 hehtaaria. Kaatopaikka oli käytössä vuosina 1963-1979.

Kunnostamisen yhteydessä kaatopaikan nykyinen pintarakenne korvataan, suotovesien leviäminen ympäristöön estetään ja kaatopaikkakaasut kerätään ja käsitellään.

Kaatopaikka-alueet muotoillaan ja maisemoidaan ja alueita käytetään virkistysalueena.

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE LIIKENNEVIRASTON JA VR-YHTYMÄ OY:N LUPAHAKEMUKSESTA (PASILAN KAATOPAIKKA)

Khs 2011-237

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen Pasilan kaatopaikan kunnostamisesta antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksen muuttamista (Dnro ESAVI/687/04.08/2010):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 21.2.2011 antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n hakemuksesta.

Kaupunginhallitus viittaa em. lausuntoon ja katsoo, että Kumpulanpuron likaantumisen estämiseksi lupamääräyksiin tulee lisätä vaatimus säilyttää yhteys HSY:n jätevesitunneliin erityis- tai hätätapauksia varten.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että lupamääräyksiin tulee liittää veden laadun sekä virtaaman tarkkailuvelvoite Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Glykolin käyttö jäänestoon on junien huoltoon liittyvää uutta toimintaa, joka tulee ottaa huomioon pinta-, pohja- ja suotovesien tarkkailussa. Kaupunginhallitus katsoo, että myös glykolin ympäristövaikutuksia tulee tutkia vesien tarkkailussa.

Kaupunginhallitus puoltaa Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellä esitetyn mukaisesti.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen Pasilan kaatopaikan kunnostamisesta antaman ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksen muuttamista.

Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 24.3.2011 mennessä.

Asiassa on saatu ympäristökeskuksen (21.2.2011) lausunto.

./. Asiaan saatu lausunto löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Esittelijä toteaa, että ympäristökeskus on antanut em. lausunnon myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Uudenmaan ympäristökeskus antoi vuonna 2006 ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 Pasilan kaatopaikan kunnostamisesta. Lupamääräyksen B.11. mukaan salaojiin kertyvä kaatopaikkavesi tulee johtaa Helsingin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Liikennevirasto ja VR-Yhtymä Oy esittävät määräyksen muutettavaksi seuraavasti: ”Kaikki Ilmalan ratapiha-alueella muodostuva laadultaan sadevesiviemäriin kelvollinen hulevesi mukaan lukien rakennusten salaojavedet voidaan johtaa Helsingin kaupungin sadevesiviemäriin.” Lisäksi esitetään sadevesiviemäriin johdettavan vedenlaadun tarkkailua.

Ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö on vuonna 2009 todennut Ilmalan ratapiha-alueelta pois johdettavien hule- ja kuivatusvesien laadusta, että pohjavedessä ja orsivedessä ei ollut mainittavia määriä ympäristölle haitallisia aineita, ja että huleveden laatu ei poikennut tavanomaisesta hulevedestä. Ympäristökeskus katsoi, että ratapiha-alueelta poistuvan veden laatu oli sellaista, että sitä voidaan johtaa HSY:n hulevesiviemäriin ja edelleen Kumpulanpuroon. Junien jäänestoruiskutus propyleeniglykoli-vesiliuoksella ei ollut vielä vuonna 2009 tiedossa.

Liikenneviraston ja VR-Yhtymä Oy:n muutoshakemuksessa ei ole arvioitu glykolin ympäristövaikutuksia ratapiha-alueella. Glykolin käyttö jäänestoon on junien huoltoon liittyvää uutta toimintaa, joka tulee ottaa huomioon pinta-, pohja- ja suotovesien tarkkailussa. Esittelijä katsoo, että myös glykolin ympäristövaikutuksia tulee tutkia vesien tarkkailussa.

VALTUUTETTU NINA HURUN TOIVOMUSPONSI: LASTENNEUVOLATOIMINTA

Khs 2010-2126

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.11.2010 hyväksymän toivomusponnen (Ninan Huru) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Nina Hurulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Nina Hurun toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään talousarviota vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2011 – 2013 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

14 (33) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lastenneuvolatoiminnassa kartoitetaan resurssien riittävyys laajoissa terveystarkastuksissa vuonna 2011.” (Nina Huru, äänin 82 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä viittaa toivomusponnen johdosta saatuun terveyslautakunnan lausuntoon (8.2.2011), jossa todetaan seuraavaa:

Valtioneuvoston asetus (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 1.7.2009. Toimenpiteet laajojen terveystarkastusten osalta tulee käynnistää vuonna 2011.

Asetus edellyttää, että kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä lasta odottavien perheiden, lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden terveystarkastuksia, opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva yhtenäinen toimeenpano-ohjelma.

Terveyslautakunta on hyväksynyt Helsingin terveyskeskuksen em. toimeenpano-ohjelman 14.12.2010 edellyttäen samalla, että lautakunnalle valmistellaan selvitys asetuksen sisällön toteutumisesta ja resurssien riittävyydestä vuonna 2011 saatavien kokemusten perusteella.

Lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ilmoitti 24.11.2010 toimittamassaan kirjeessä valvovansa mainitun asetuksen (380/2009) toimeenpanoa kunnissa ja kuntayhtymissä ja valmistelevansa valvontaohjelmaa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Terveyslautakunta ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira seuraavat asetuksen (380/2009) toimeenpanon resurssien riittävyyttä vuonna 2011. Seuranta sisältää neuvolan laajojen terveystarkastuksien resurssien riittävyyden tarkastelun.

Valtioneuvoston asetuksen (380/2009) tarkoituksena on varmistaa mm. se, että alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja lapsen ja perheen tarpeet huomioon ottavia niin, että lasten ja perheiden hyvinvointi lisääntyisi. Laajojen terveystarkastusten tavoitteena on huomioida laaja-alaisesti koko perheen hyvinvointia. Helsingin terveyskeskuksessa noudatetaan ko. asetusta sen asettamien velvoitteiden mukaisesti.

./. Terveyslautakunnassa toimitettu äänestys ja jäsen Autin eriävä mielipide sisältyvät esityslistan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

7.3.2011 pöydälle pantu asia

VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNNÖN MUUTTAMINEN JA VANHUSNEUVOSTON ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2011-2012

Khs 2010-1983

STJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa vanhusneuvoston toimintasäännön 3 §:n kuulumaan seuraavasti:

Vanhusneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- kahdeksan helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista. Yhden ehdokkaan tulee edustaa maahanmuuttajia.

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Vanhusneuvostolla on tarvittaessa oikeus kuulla asiantuntijoita.

Jäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudeksi 2011 - 2012 vanhusneuvoston ja valita siihen 19 jäsentä seuraavasti:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustaviksi jäseniksi

Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)

Kari Kotila (Suomen Punainen Risti)

Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä)

Tuula Öhman (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)

Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)

Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja Läheiset ry)

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry, Helsingin aluejärjestö)

Osman Ali Mohammed (Suomen somaliverkosto)

kaupungin luottamushenkilöjäseniksi

Terhi Koulumies

Ritva Rautio

Päivikki Ahonen

Jarkko Eskola

Veli-Heikki Klemetti

kaupungin virastoja edustaviksi jäseniksi

sosiaali- ja lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg sosiaalivirastosta
kulttuurituottaja Mauri Lehtovirta kulttuurikeskuksesta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
hoitoketjuylilääkäri Kristina Backlund terveyskeskuksesta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
liikuntasuunnittelija Minna Ekman liikuntavirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päättänee määrätä em. toimikaudeksi Terhi Koulumies.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa neuvottelukuntaa

- toimikautensa alussa laatimaan toimintasuunnitelman sekä toimikautensa päättyessä esittämään kaupunginhallitukselle perustellun näkemyksen tärkeinä pitämistään asioista, joita sen seuraajan tulisi käsitellä

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi vanhusneuvoston toimintakertomuksen toimikaudelta 2009 - 2010.

Pöytäkirjanote neuvostoon valituille, päätöksessä mainituille järjestöille, vanhusneuvostolle ja Eläkeläisjärjestöt ry:lle (HEJ) jäljennöksin esityslistasta, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, suomenkieliselle työväenopistolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010
	Liite 2	Vanhusneuvoston toimintasääntö
	Liite 3	Helsingin eläkeläisjärjestö ry:n esitys 22.10.2010

ESITTELIJÄ Khs päätti 3.11.1997 § 1682, että Helsinkiin perustetaan 1.1.1998 lukien Helsingin vanhusneuvosto Helsingin kaupungin ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen pysyväisluonteiseksi yhteistyöelimeksi. Samalla Khs hyväksyi vanhusneuvostolle toimintasäännön, jonka mukaan vanhusneuvoston tehtävänä on:

- edistää ja seurata eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten näkökulmasta sekä edistää Helsingin kaupungin ja vanhusjärjestöjen välistä yhteistoimintaa

- vaikuttaa siihen, että kunta kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös vanhuksille

- tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa

- edistää osaltaan vanhuksia, heidän elinolojaan ja heille tarkoitettuja palveluja koskevaa tiedottamista ja tiedonkulkua.

Lisäksi vanhusneuvoston tehtävänä on vähintään kerran vuodessa kutsua kokoon Helsingin alueella toimivien vanhusjärjestöjen edustajat sekä tarvittaessa auttaa vanhusjärjestöjä näiden ehdokkaiden nimeämiseen vanhusneuvoston jäseniksi seuraavalle toimikaudelle liittyvissä käytännön järjestelyissä.

Vanhusneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- seitsemän helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Kaupunginhallitus päätti 19.2.2007,257 §, muuttaa 3.11.1997 hyväksy-

määnsä vanhusneuvoston toimintasääntöä siten, että kaupungin viras-

toja edustavien jäsenten määrä nostetaan kuuteen neuvoston koko

naisjäsenmäärän kasvaessa 18 jäseneen.

Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Kaupunginhallitus määrää vanhusneuvostolle puheenjohtajan. Vanhusneuvosto valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Vanhusneuvoston ja vanhusneuvoston työvaliokunnan sihteerin nimeää kaupunginhallituksen määräämä virasto.

Khs on 10.5.2010 § 592 hyväksynyt ohjeen tilapäisistä toimielimistä, jota sovelletaan mm. neuvottelukuntiin ja neuvostoihin. Ohjeen mukaan Khs asettaa enintään toimikaudekseen neuvottelukunnan tai neuvoston kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyötä varten.

Khn ohjeen mukaan asettamispäätöksessä on määrättävä mm. tilapäisen toimielimen toimeksiannosta. Koska vanhusneuvostolla on Khn hyväksymä toimintasääntö, jossa tehtävät määritellään, ei ole tarpeen toistaa niitä päätösehdotuksessa.

Tasa-arvolain 4 a §:n 1 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Em. ohjeen mukaan muun, kuin kuntalaissa tarkoitetun toimielimen jäseniä valittaessa on edistettävä tasa-arvoa.

Kaupunginhallitus päätti 2.2.2009 § 153 asettaa vanhusneuvoston toimikaudeksi 2009 - 2010. Vanhusneuvoston kokoonpano vuosina 2009-2010 on ollut seuraava:

helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavat jäsenet

Antti Henriksson (Eläkeläiset ry, Helsingin aluejärjestö)
Erja Kauppinen (Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö)
Kari Kotila (Suomen Punainen Risti)
Anneli Dahlberg-Lahtinen (Helsingin Kansallinen Senioripiiri ry)
Majlis Kvist (Svenska Pensionärsförbundet rf)
Arja Kaistinen (Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry)
Yrjö Mattila (Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry )

kaupungin luottamushenkilöjäsenet

Tuula Öhman
Ritva Rautio
Veli-Heikki Klemetti
Päivikki Ahonen
Jarkko Eskola

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

hallintoylilääkäri Jukka Pellinen terveyskeskuksesta
projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta
apulaislehtori Kaj Lyytinen suomenkielisestä työväenopistosta
suunnittelija Mauri Lehtovirta kulttuurikeskuksesta
projektityöntekijä Minna Ekman (ent. Saira) liikuntavirastosta
Tarja Kivekäs / Maarit Rautio ja 19.4.2010 alkaen sosiaali- ja lähityön päällikkö Merja Etholén-Rönnberg sosiaalivirastosta

Neuvoston puheenjohtajaksi kaupunginhallitus päätti määrätä em. toimikaudeksi Tuula Öhmanin. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan neuvoston sihteerin tehtävien hoitamisesta. Neuvoston sihteerinä on toiminut potilasasiamies Eija Bärlund-Toivonen sosiaalivirastosta.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa neuvottelukuntaa

- antamaan kaupunginhallitukselle kertomuksen toiminnastaan toimintakauden päättyessä.

./. Vanhusneuvoston toimintakertomus vuosilta 2009 - 2010 on esityslistan liitteenä 1.

Esittelijä toteaa, että Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry (HEJ) on (22.10.2010) esittänyt, että kaupunginhallitus nimeämisen yhteydessä tekisi seuraavat toimenpiteet vanhusneuvostoa nimitettäessä:

1 Hallitus nimeäisi sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan. Toinen nimettäisiin vanhusjärjestöjen edustajista ja toinen luottamushenkilöistä.

2 Vanhusneuvostoon nimettäisiin myös kaupunginhallituksen edustaja, niin kuin lautakuntiinkin

3 Vanhusneuvostoon tulee nimittää myös maahanmuuttajien edustaja

4 Vanhusneuvoston tulee saada päätoiminen sihteeri

5 Vanhusneuvoston tehtäväkuvaa tulee selkeyttää niin, että sille annettaisiin mahdollisuus antaa lausuntonsa kaikkien hallintokuntien vanhuksia koskevissa asioissa

./. Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n esitys on liitteenä 3.

Helsingin vanhusneuvosto yhtyy (20.1.2011) Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n aloitteeseen. Sen mukaan vanhusneuvostoon toivotaan nimitettävän myös maahanmuuttajien edustaja. Vanhusneuvoston näkemyksen mukaan neuvoston jäsenmäärää tulisi näin ollen lisätä yhdellä järjestöedustajalla.

Esittelijä toteaa Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n (HEJ) esityksestä, ettei kaupunginhallituksen käytäntönä ole nimetä neuvottelukuntiin ja vastaaviin varapuheenjohtajaa eikä nimetä niihin edustajaansa. Käytäntönä ei ole myöskään se, että niillä on päätoiminen sihteeri. Hallintokunnat pyytävät harkintansa mukaan lausunnot tarpeellisiksi katsomiltaan tahoilta.

./. Esittelijä viittaa Helsingin Eläkeläisjärjestöt ry:n ja vanhusneuvoston esitykseen ja toteaa, että neuvoston jäsenmäärän muuttaminen vaatii toimintasäännön muuttamista. Esittelijä toteaa, että Khs hyväksyi 3.11.1997 § 1682 vanhusneuvostolle toimintasäännön (liite 2).

Toimintasäännön 3 §:ää esitetään muutettavaksi seuraavasti:

Vanhusneuvostoon kuuluu 19 jäsentä, joista kaupunginhallitus nimeää:

- kahdeksan helsinkiläisten vanhusjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista. Yhden ehdokkaan tulee edustaa maahanmuuttajia.

- viisi kaupungin luottamushenkilöistä, sekä

- kuusi kaupungin niiden virastojen ehdotuksesta, joiden toimialaan vanhuksia koskevat asiat lähinnä kuuluvat.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotuksessa esitetyt vanhusjärjestöjen edustajat perustuvat vanhusneuvoston ehdotukseen.

Virastojen edustajien osalta päätösehdotus perustuu virastoista saatuihin ehdotuksiin.

Luottamushenkilöiden edustajien osalta päätösehdotus perustuu puolueilta saatuihin ehdotuksiin.

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: KOIRASAARENTIEN JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT

Khs 2010-581

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.3.2010 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Heli Puura) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Valtuutettu Heli Puuran toivomusponsi... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 17.3.2010 Laajasalon katualueen asemakaavan sekä eräiden tonttien ja puistoalueen asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Koirasaarentien jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristön huomioon ottavaan laadukkaaseen katutilaan.” (Heli Puura, äänin 56–0)

Toivomusponnesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnalta (2.9.2010) seuraavansisältöinen lausunto:

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan 10.12.2008. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuoren-rannan maankäyttösuunnitelman 14.2.2008. Koirasaarentien katualueen asemakaava jaettiin kahteen osaan: maankäyttösuunnitelma-alueelle sijoittuvaan osaan (asemakaava nro 11820) ja osayleiskaava-alueelle sijoittuvaan osaan (asemakaava nro 11910). Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.3.2010 katualueen asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksen nro 11820 mukaisena. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.9.2009 lähettää katualueen asemakaavaehdotuksen nro 11910 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.9.2009 hyväksyä liikenne-suunnitteluosaston piirustuksen 5775-2 mukaisen Koirasaarentien liikennesuunnitelman välillä Hopeakaivoksentie Reiherintie. Liikenne-suunnitelmaan on tehty katusuunnittelun yhteydessä teknisiä muutoksia.

Katu- ja rakennussuunnittelu välillä Hopeakaivoksentie Reiherintie alkoi syksyllä 2009 rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tilaamana konsulttityönä. Katu- ja rakennussuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Suunnitelmien on tarkoitus valmistua syksyllä 2010. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011.

Koirasaarentien suunnittelun lähtökohtana on ollut liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Suunnitelmissa on varattu omat kaistat joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja muulle ajoneuvoliikenteelle sekä jalkakäytävät kävelijöille. Erityisesti pyöräilyratkaisuilla on pyritty mahdollisimman sujuvaan, vaivattomaan ja turvalliseen liikkumiseen.

Liittymillä on tärkeä merkitys välityskyvylle ja turvallisuudelle. Suunnittelualueelle rakennetaan viisi uutta katuliittymää, joista kolme on kiertoliittymiä. Kiertoliittymät ovat välityskyvyltään ja turvallisuudeltaan tavallisia kolme- tai nelihaaraliittymiä parempia. Kiertoliittymiin toteutetaan ns. jokeri-liikennevalot, jotka parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta. Liikennevalot on pyritty myös suunnittelemaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän viivytyksiä muulle liikenteelle.

Koirasaarentien suunnitelmat noudattelevat olemassa olevaa katulinjausta ottaen huomioon ympäröivät kalliot ja ympäröivän maaston. Katu on linjattu laaksopainanteeseen ja sen korkeustaso laskee Reiherintien liittymästä Tahvonlahdelle noin 15 metriä. Vanhan linjauksen ja korkeuserojen ansiosta näkymät vaihtelevat.

Koirasaarentielle istutetaan raitiotien molemmin puolin puukujanne, joka jakaa leveän katutilan osiin. Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla on perinteinen kaupunkirakentamisen keino ja tekee Koirasaarentien mittakaavan miellyttäväksi. Tahvonlahden kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä Tahvonlahdelle ja kapeamman poikkileikkauksen vuoksi linjaus mahtuu suurten kalliomuodostelmien väliin.

Koirasaarentien osuudesta Reiherintien liittymästä itään laaditaan liikennesuunnitelma, jossa osoitetaan mm. raitiotien sijainti. Suunnittelun lähtökohtina pysyvät liikenteen sujuvuus ja turvallisuus.

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KESKI-PASILAN KESKUSTAKORTTELIN TOTEUTUSKILPAILUN ARVIOINTI- JA NEUVOTTELURYHMIIN

Khs 2011-183

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Keski-Pasilan keskustakorttelin toteutuskilpailun arviointi- ja neuvotteluryhmiin kaupungin edustajat seuraavasti:

Arviointiryhmä:

- jäsen, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

- jäsen, virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, kaupunkisuunnitteluvirasto

- jäsen, virastopäällikkö Mikael Nordqvist, kiinteistövirasto
eroonsa asti, sen jälkeen viran uusi haltija

- jäsen, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, talous- ja suunnittelukeskus

Neuvotteluryhmä:

- jäsen, projektipäällikkö Timo Lepistö, kaupunkisuunnitteluvirasto,

- varajäsen, arkkitehti Dan Mollgren;

- jäsen, apulaisosastopäällikkö Jaakko Stauffer, kiinteistövirasto,

- varajäsen, kiinteistölakimies Pasi Lehtiö;

- jäsen, projektinjohtaja Niina Puumalainen, talous- ja suunnittelukeskus,
varajäsen projekti-insinööri Ilkka Korpi

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kiinteistövirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

ESITTELIJÄ Kvsto päätti 31.1.2011 (asia ) mm. hyväksyä Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun hankekuvauksen periaatteet kilpailun järjestämisen pohjaksi. Hankekuvauksen mukaan kaupunki ja valtio asettavat kilpailun järjestämiseksi ja sen tulosten arvioimiseksi yhteiset arviointi- ja neuvotteluryhmän.

Arviointiryhmä Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida kilpailuun osallistumishakemuksen jättäneiden ehdokkaiden laatimat suunnitelmaehdotukset ja esittää hankintayksiköille (Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt) kolme parasta ehdotusta, joiden laatijat tulisi valita neuvotteluihin. Helsingin kaupungin osalta päätöksen neuvotteluun kutsuttavien ehdokkaiden valinnasta tekee kaupunginhallitus.

Arviointiryhmä ei osallistu neuvotteluihin.

Kilpailun lopuksi arviointiryhmä arvioi ehdokkaiden laatimat tarjoukset sekä ehdottaa hankintayksiköille kenet tulisi valita kokonaistaloudellisin perustein kilpailun voittajaksi. Helsingin kaupungin osalta päätöksen kilpailun voittajasta tekee kaupunginvaltuusto.

Arviointiryhmä käyttää päätöksenteon tukena neuvotteluryhmää ja on oikeutettu kuulemaan tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Asiantuntijalausunto pyydetään ainakin SAFA:n kilpailutoimikunnan nimeämiltä arkkitehtiasiantuntijoilta. Arviointiryhmässä on neljä valtion ja neljä kaupungin edustajaa. Arviointiryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja nimeää itselleen sihteerin.

Neuvotteluryhmä Keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun neuvotteluryhmässä on kolme valtion nimeämää ja kolme kaupungin nimeämää jäsentä sekä nimetyt varajäsenet. Varajäsenillä on oikeus osallistua kaikkiin neuvotteluryhmän käymiin neuvotteluihin. Neuvotteluryhmä käyttää apunaan tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.

Neuvotteluryhmä valmistelee keskustakorttelin kilpailuasiakirjat ja vastaa asiakirjojen hyväksyttämisprosessista, laatii kilpailun hankintailmoituksen ja vastaa kilpailun markkinoinnista ja tiedotuksesta yhdessä tiedottajien kanssa. Ilmoittautumisvaiheen päätyttyä neuvotteluryhmä tarkistaa kilpailuun ilmoittautuneiden ryhmien arvostelukelpoisuuden ja avustaa arviointiryhmää neuvotteluun kutsuttavien valinnassa.

Neuvotteluryhmä vastaa neuvotteluista kolmen neuvotteluihin valitun tahon kanssa, laatii toteutussopimusluonnokset neuvottelujen aikana ja

laatii tarjouspyynnön. Neuvotteluryhmä avustaa arviointiryhmää tarjousten arvioinnissa



Kokousaika	14.3.2011 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali