HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

1 - 2011

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikehys: Ehdotukset
e-mail: khs.ehdotukset@hel.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

10.1.2011 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2011

3

 

4

Vuoden 2011 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, merkityn avustusmäärärahan jakaminen

6

 

5

Lainan myöntäminen Vanhan Käpylän VPK ry:lle

10

 

6

Vuoden 2011 talousarviossa olevien kaupunginhallituksen käyttöön merkittyjen talonrakennusmäärärahojen myöntäminen tilakeskukselle

12

 

7

Eron myöntäminen Hannu Hakalalle turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön virasta

13

 

8

Pääomalainan myöntäminen Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle

14

 

9

13.12.2010 ja 20.12.2010 pöydälle pantu asia
Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Tampereella 17.-18.2.2011

16

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi: Vesiensuojelusäännöksien tiukentaminen Vantaanjokeen päästettävien puhdistamattomien jätteiden osalta

18

 

2

Esitys sosiaali- ja terveysministeriölle kemikaalien markkinavalvonnan siirtämisestä valtion viranomaisen hoidettavaksi

21

 

3

Tapio Wirkkalan puiston puistosuunnitelman hyväksyminen, Toukola

27

 

4

20.12.2010 pöydälle pantu asia
Maanvuokrasopimukset sotainvalidien kesämaja-alueella / kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu yleisten töiden lautakunnan päätös 26.10.2010 § 562

31

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran täyttäminen

38

 

2

Eräiden virkojen perustaminen terveyskeskukseen

45

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Suur-Helsingin Golf Oy:n kanssa Luukin golfkenttäalueesta

48

 

2

Työnantajan edustajan nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan Marja Leena Toukosen tilalle vuodeksi 2011

52

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Arabianrannan asuinkerrostalotontin myyminen tarjouskilpailun perusteella

53

 

2

Kulosaaren tontin 42014/7 rakennuskiellon pidentäminen (nro 12028)

60

 

3

20.12.2010 pöydälle pantu asia
Kannanotto muistutuksiin Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6 ja 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaava-asiassa (nro 11944)

62

 

4

20.12.2010 pöydälle pantu asia
Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemus

80

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Ojala) ja Pajamäen (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN KOKOUSAJAT JA PÖYTÄKIRJAT SEKÄ PÄÄTÖSTEN SAATTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSEN TIETOON VUONNA 2011

 

Khs 2010-2428

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee antaa lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille seuraavat ohjeet:

 

Esityslistat

Ennen sähköisen asianhallintajärjestelmän (Ahjo) käyttöönottoa kaupunginhallituksen alaisten toimielinten on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi päivää ennen kokousta, toimitettava erikseen sovitulla tavalla esityslistansa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen toimielimeen valitsemalle edustajalle, kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Ahjon käyttöönoton jälkeen edellä mainitut henkilöt saavat käyttöoikeuden lukeakseen esityslistat sähköisen asianhallintajärjestelmän kokoussovelluksessa.

 

Toimielinten päätösten sekä ottokelpoisten viranhaltijapäätösten ilmoittaminen

 

Ennen Ahjon käyttöönottoa pikayhteenveto kokousten päätöksistä on mahdollisimman pian kokouksen jälkeen tallennettava kaupungin sisäiseen tietoverkkoon tai toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Ahjon käyttöönoton jälkeen pikayhteenvedosta luovutaan, mutta tiedottajan laatima päätöstiedote julkaistaan kaupungin verkkosivuilla mahdollisimman pian toimielimen kokouksen jälkeen.

 

Kolmen päivän kuluessa kokouksesta on kopio toimielimen pöytäkirjasta toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

 

Kaupunginhallitus ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien jaostojen päättämiä asioita. Kaupunginhallitus ei myöskään käytä otto-oikeuttaan niiden liikelaitosten johtokuntien alaisten viranomaisten päättämissä asioissa, joille on johtosäännössä myönnetty otto-oikeus.

 

 

Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava ottoharkintaan kuuluvista päätöksistä kaupunginhallitukselle.

 

Kaupunginjohtajalle ja asianomaisille apulaiskaupunginjohtajille tulevat toimielinten ja viranhaltijoiden pöytäkirjat sekä mahdolliset pikayhteenvedot toimitetaan tai ilmoitetaan sähköpostitse toimialoittain seuraaviin sähköpostiosoitteisiin:

 

KJ, kaupunginjohtajan toimiala          kj.rooteli@hel.fi

RYJ, rakennus- ja ympäristötoimi      ryj.rooteli@hel.fi

STJ, sosiaali- ja terveystoimi               stj.rooteli@hel.fi

SJ, sivistys- ja henkilöstötoimi            sj.rooteli@hel.fi

KAJ, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

                      kaj.rooteli@hel.fi

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun kaupunginhallitus on saanut asianomaisen viranomaisen päätöksestä tiedon, otetaanko asia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

Päätösten pitäminen nähtävänä

 

Toimielimen ja viranhaltijan on tehtävä päätös siitä, milloin ja missä pöytäkirja on yleisesti nähtävänä siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 §:n mukaan on tarpeen.

 

Pöytäkirjojen nähtävänä pitämistä koskevista päätöksistä samoin kuin toimielinten kokousajoista ja -paikoista on ilmoitettava hallintokeskuksen tietopalveluyksikölle (Reija Ruotsalainen) viimeistään 4.2.2011 mennessä yhteiskuulutuksen julkaisemista varten.

 

Lauta- ja johtokuntien kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa hallintokeskuksen tietopalveluyksikölle (Reija Ruotsalainen).

 

Muut kokoukset ja tilaisuudet

 

Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousten eikä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ryhmäkokousten kanssa.

 


Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluyksikölle (Reija Ruotsalainen).

 

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

 

 

ESITTELIJÄ                      Esittelijä toteaa, että toimielinten päätösasiakirjat ovat kaikkien luettavissa ja saatavilla hel.fi -sivustolla sekä kaupungin tietoverkkoon pääsevillä Hela -järjestelmässä lukuun ottamatta salassa pidettäviä asiakirjoja.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginhallituksen toimielimeen valitsemalla edustajalla, kaupunginjohtajalla ja asianosaisella apulaiskaupunginjohtajalla on Ahjon käyttöönoton jälkeen käyttöoikeuksin pääsy kaupunginhallituksen alaisten toimielinten esityslistoihin myös salassa pidettävien asioiden osalta. Ennen Ahjon käyttöönottoa päätösasiakirjoissa olevat salassa pidettävät asiat tai kohdat toimitetaan edellä mainituille henkilöille erikseen sovitulla tavalla.

 

 

 

 


4

VUODEN 2011 TALOUSARVION KOHDALLE 1 39 05, YHTEISÖJEN TUKEMINEN, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MERKITYN AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN JAKAMINEN

 

Khs 2010-845, 2010-871, 2010-854, 2010-920, 2010-875, 2010-830, 2010-915, 2010-885, 2010-916, 2010-878, 2010-918, 2010-636, 2010-884, 2010-814, 2010-872, 2010-908, 2010-789, 2010-354, 2010-898

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee jakaa avustuksia vuoden 2011 talousarvion kohdalta 1 39 05 yhteensä 1 594 600 euroa seuraavasti:

 

 

Avustus 2011

 

euroa

 

 

Alvar Aalto Säätiö

5 060

Kotitalon ylläpitoon

 

Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry

7 895

Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry

95 000

Vuotuisavustus

44 300

Kotikatutoiminta

50 700

Helsingin kaupungin akavalaisten lomatuki ry

34 910

Vuotuisavustus

6 110

Vuokra-avustus

28 800

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry

94 650

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

167 010

Vuotuisavustus

9 150

Vuokra-avustus

157 860

Helsinki-SeuraHelsingfors-Samfundet ry

16 180

Hyötykasviyhdistys ry

44 500

Annalan puutarhakeskuksen vuokriin

 

Jyty Helsinki ry

229 790

Vuotuisavustus

9 470

Vuokra-avustus

220 320

Kansainvälisen kaupunkiyhteistyön tukeminen

8 660

Helsingin Pohjola-Norden i Helsingfors r.f.

6 560

Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö ry

2 100

Krematoriosäätiö – Krematoriestiftelsen r.s.

6 510

KTN:n Helsingin paikallisyhdistys

14 110

Vuotuisavustus

6 910

Vuokra-avustus

7 200

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry

3 880

Sibelius-Akatemia (Kirkkomusiikin osasto)

5 500

Kahden urkukonsertin järjestämiseen

 

Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry

15 600

Vuokra-avustus

 

Suomen Retkeilymajajärjestö–SRM ry

58 866


 

Super Helsingin kaupungin paikallisjärjestö ry ja Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry

53 275

Vuotuisavustus

4 275

Vuokra-avustus

49 000

Svenska Finlands folkting

2 940

Avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

17 610

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, kaupunginjohtajan käytettäväksi

659 200

Kunnallisen tiedotustoiminnan edistäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

2 525

Opaskoulutuksen järjestäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi

6 410

Pika-ajuritoimintaan, kaupunginjohtajan käytettäväksi

6 870

Veteraanijärjestöjen vuokriin, kaupunginjohtajan käytettäväksi

17 610

Kj:n käyttöön

20 039

Yhteensä

1 594 600

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastoa lähettämään kirjeen vuoden 2011 avustuksen myöntämisestä ja vuodelle 2012 mahdollisesti haettavan avustuksen hakumenettelystä päätöksessä mainituille sekä niille järjestöille, jotka on mainittu vuoden 2011 talousarvion liitteessä 1 em. talousarviotilin kohdalla ja lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, Taloushallintopalvelu-liikelaitokselle (Sirpa Koivisto) talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg) ja tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

 

 

LIITE

Yhdistelmä vuoden 2011 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, kuuluvista avustusmäärärahoista

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunginhallitus päätti 7.12.2010 hyväksyä ohjeet vuoden 2011 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jakamisesta, maksattamisesta sekä vuoden 2012 avustusten hakumenettelystä.

 

Vuoden 2011 talousarvioon sisältyvässä liitteessä 1 on sidottu avustukset osalle yhteisöjä. Muista avustuksista päättää kaupunginhallitus,  asianomainen lauta- tai johtokunta.

 

Kaupunginvaltuuston 10.11.2010 vahvistaman vuoden 2011 talousarvion kohdalle 1 39 05 on merkitty 3 412 000 euron suuruinen avustusmääräraha kaupunginhallituksen käytettäväksi. Määrärahasta kaupunginvaltuusto on sitonut 960 000 euroa Finlandia-talo Oy:lle, 47 000 euroa Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalo-säätiölle, 100 600 euroa Helsingin seudun kesäyliopistosäätiölle, 600 800 euroa Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle ja 109 000 euroa Y-Säätiölle. Näin ollen on päätettävä 1 594 600 euron suuruisen avustusmäärärahan käytöstä.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteessä on esitetty avustusanomuksen jättäneiden yhdistysten sekä muiden ao. kohtaan kuuluvien avustusmäärärahojen jako vuodelta 2010, vuodelle 2011 haettu avustussumma sekä ehdotus vuoden 2011 avustukseksi.

 

Maksatusohjeiden mukaan avustuksia myönnetään järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2011 avustusta 30.4.2010 mennessä.

 

Kaupungin henkilöstöjärjestöjen vuokra-avustukset sekä muut vuokra-avustukset ovat kiinteistöviraston ilmoittamien vuokrien suuruiset. Muita avustuksia on pääsääntöisesti alennettu n. 1,35 % verrattuna vuoden 2010 avustukseen yleisestä säästövelvoitteesta johtuen. Vähennys vastaa suuruudeltaan vuoden 2011 talousarviossa noudatettua yleistä linjaa.

 

Koska nykyisen käytännön mukaan avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kunnallisen tiedotustoiminnan edistämiseen, opaskoulutuksen järjestämiseen ja veteraanijärjestöjen tilavuokriin varatuista avustusmäärärahoista haetaan vasta vuoden 2011 aikana, olisi tarkoituksenmukaista, että nämä määrärahat osoitettaisiin kaupunginjohtajan käytettäväksi. Vuosittain näistä määrärahoista avustukset on myönnetty samoille järjestöille.

 

Yleisten saunojen toiminnan avustaminen perustuu kaupunginhallituksen asettaman komitean mietinnön pohjalta tehtyyn päätökseen (Khs 15.10.1990, 2111 §). Tällä hetkellä toiminnassa on kolme yleistä saunaa, joiden toimintaa on vuosittain tuettu.

 

Avustus Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle tontinvuokriin tulisi osoittaa kaupunginjohtajan käytettäväksi, koska avustuksen suuruus perustuu lainojen vuoden 2011 korkoihin ja koska avustus tulisi maksaa vasta sen jälkeen, kun valtio osaltaan on tehnyt päätöksen tontinvuokrista luopumisesta.

 

Pika-ajuritoimintaan varattu vuoden 2011 avustus olisi perusteltua jättää kaupunginjohtajan käyttöön, koska matkailu- ja kongressitoimisto ei ole vielä määritellyt pika-ajuritoiminnan avustuksen ehdoksi asetettavia päivystys-aikoja.

 

Yhdistysten edellisten avustusten käyttöä on valvottu tilinpäätöstietojen perusteella avustusten yleisohjeiden mukaisesti. Avustukset on käytetty haettuun tarkoitukseen.

 

 

 

 


5

LAINAN MYÖNTÄMINEN VANHAN KÄPYLÄN VPK RY:LLE

 

Khs 2010-1065

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Vanhan Käpylän VPK ry:lle 500 000 euron suuruisen lainan paloaseman uudisrakennushankkeen rahoittamiseen talousarvion kohdalta 9 01 02 27, Laina Vanhan Käpylän VPK ry:lle, seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 30 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että lainansaaja sitoutuu maksamaan Valtiollisen Palosuojelurahaston hankkeeseen myöntämän 40 %:n avustusosuuden lainan lyhennykseksi välittömästi saatuaan avustuksen.

 

Lainan korko: Lainasta maksetaan peruskoron suuruinen korko.

 

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi palokuntakiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat etuoikeusjärjestyksessä 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta- arvosta.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 19.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote Vanhan Käpylän VPK ry:lle, pelastuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

LIITTEET

Liite 1

Vanhan Käpylän VPK:n anomus 24.5.2010

 

Liite 2

Lainan myöntäminen Vanhan...- päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Kaupunginjohtaja pitää lainan myöntämistä Vanhan Käpylän VPK ry:lle perusteltuna. Talousarvion kohtaan 9 01 02 27 on varattu tarkoitukseen 500 000 euron suuruinen määräraha. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 1,5 %.

 

 

 

 


6

VUODEN 2011 TALOUSARVIOSSA OLEVIEN KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄYTTÖÖN MERKITTYJEN TALONRAKENNUSMÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN TILAKESKUKSELLE

 

Khs 2010-2245

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää tilakeskukselle vuoden 2011 talousarvion kohdalta 8 02 04, kaupungintalokorttelien kehittäminen

 

10 010 000 euroa kaupungintalokorttelien hankkeiden toteuttamiseen talousarvion mukaisesti ja yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, tilakeskukselle, taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

 

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

 

 

LIITE

Esitys kaupunginhallitukselle erään kaupunginhallituksen käytettäväksi esitetyn talousarvion kohdan siirtämiseksi kiinteistölautakunnan käyttöön ja ylitysoikeus vuodelle 2011

 

ESITTELIJÄ                      Tilakeskus esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi kiinteistölautakunnan käyttöön talousarviokohdan 8 02 04, Kaupungintalokorttelien kehittäminen, vuodelle 2011 osoitetut määrärahat (10,01 M€) talonrakennusohjelman toteuttamiseksi.

 

Ko. talousarviokohdan kaikki hankkeet ovat aktiivisia. Kohdassa on varattu Sunnin-Kiseleffin talon peruskorjauksen loppurahoitukseen 5,5 milj. euroa ja Goviniuksen talon peruskorjauksen aloittamiseen 3 milj. euroa sekä pihojen korjauksiin 1,5 milj. euroa. Hankkeiden toteutus tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Helsingin Leijona Oy:n kanssa.

 

 

 

 


7

ERON MYÖNTÄMINEN HANNU HAKALALLE TURVALLISUUS- JA VALMIUSOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRASTA

 

Khs 2010-2274

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Hannu Hakalalle eron turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön virasta 1.3.2011 lukien.

 

Pöytäkirjanote Hannu Hakalalle ja taloushallintopalvelulle.

 

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

 

 

ESITTELIJÄ                      Hannu Hakala hakee eroa turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön virasta 1.3.2011 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että osastopäällikön virkaa ei ole syytä julistaa haettavaksi tulevan organisaatiomuutoksen vuoksi. Turvallisuus- ja valmiusosastolla työskentelee tällä hetkellä 7 vakinaista työntekijää. Osastotasoisella yksiköllä on mm. erilaisia hallinnollisia velvoitteita. Turvallisuus- ja valmiusosaston pienen koon vuoksi on luontevaa siirtää turvallisuus- ja valmiusosasto hallintopalvelut -osastoon yhdeksi yksiköksi, jolloin henkilöstöresurssit voidaan kokonaisuudessaan käyttää yksikön toimialaan kuuluviin tehtäviin. Johtosääntömuutos tuodaan valtuuston päätettäväksi ensi vuoden alussa.

                                           

 

 

 

 


8

PÄÄOMALAINAN MYÖNTÄMINEN OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:LLE

 

Khs 2010-2191

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle 3 500 000 euron suuruisen pääomalainan vuoden 2011 talousarvion kohdalta 9 01 02 03, pääomalaina Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, seuraavin ehdoin:

 

Lainan korko on kaupungin omanpääoman ehtoisista asuntolainoista (ns. tertiäärilainat) kulloinkin veloitettavan koron suuruinen. Korko on lainan myöntämishetkellä 4,5 %. Korko on maksettava samanaikaisesti lainan takaisinmaksun kanssa.

 

Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

 

Mikäli lainansaaja asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai yhtiö puretaan, maksamaton pääoma ja korko saadaan maksaa lainanantajalle vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiön pääomalainoilla on yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin saataviensa pääomamäärien suhteessa.

 

Lainansaaja ei anna lainanantajalle takausta eikä muutakaan vakuutta lainan tai koron takaisinmaksusta. Sopijapuolet eivät saa käyttää tässä sopimuksessa tarkoitettuja suorituksia minkään nykyisen tai tulevan saatavan kuittaukseen toiselta osapuolelta.

 

Sopimuksen ehtoina sovelletaan edellä esitettyjen ehtojen lisäksi osakeyhtiölain 12 luvun pääomalainaa koskevia määräyksiä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

LIITTEET

Liite 1

Oy Asuntohankinta Ab:n kirje 19.11.2010

 

Liite 2

Pääomalainan myöntäminen Oy Helsingin...-päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Kaupunginjohtaja toteaa, että Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportti käsiteltiin kaupunginhallituksessa 9.3.2009 (360§). Konsernijaostossa asiaa käsiteltiin 30.3.2009, jolloin se päätti mm. kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään tarvittaviin järjestelyihin yhtiön talouden vakauttamiseksi myöntämällä konsernitililimiitti vuoden 2009 tarpeisiin ja pidempiaikaisen vajauksen kattamiseksi myöntämällä yhtiölle korollista pääomalainaa enintään seitsemän miljoonaa euroa. Lainan myöntämiseen on varattu 3 500 000 euron suuruinen määrärahaa vuoden 2011 talousarvioon. Lainaehdot ovat vuodelle 2010 myönnetyn 3 500 000 lainan ehtojen mukaiset (Kaupunginhallitus 11.1.2010, 13 §).

 

 

 

 


9

13.12.2010 ja 20.12.2010 pöydälle pantu asia

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN TAMPEREELLA 17.-18.2.2011

 

Khs 2010-2135

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee nimetä Tampereella 17.- 18.2.2011 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavat edustajat:

 

 

Harry Bogomoloff

 

Risto Rautava

 

Ulla-Marja Urho

 

Outi Ojala

 

 

 

 

 

Pöytäkirjanote nimetyille ja hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

 

LIITTEET

Liite 1

Tampereen kaupungin kutsu

 

Liite 2

Ohjelma

 

ESITTELIJÄ                      Tampereen kaupunki ilmoittaa (5.11.2010), että kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen järjestetään 17.-18.2.2011. Tapaamisen teemoina ovat suurten kaupunkien edunvalvonta ja suurten kaupunkien yhteistyöstä sopiminen.

 

Kutsukirjeessä pyydetään nimeämään 4.1.2011 mennessä tapaamiseen kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot sekä halutessaan myös muita edustajia, noin kuusi edustajaa kustakin kaupungista.

 

Tapaamiseen osallistuville luottamushenkilöille maksetaan mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti ja muut matkakorvaukset KVTES:n mukaisesti.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: VESIENSUOJELUSÄÄNNÖKSIEN TIUKENTAMINEN VANTAANJOKEEN PÄÄSTETTÄVIEN PUHDISTAMATTOMIEN JÄTTEIDEN OSALTA

 

Khs 2010-1659

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Osku Pajamäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Merkitessään 8.9.2010 tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2009 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki edesauttaa omalta osaltaan entistä tiukempien vesiensuojelusäännöksien aikaan saamista Vantaanjokeen päästettävien puhdistamattomien jätteiden osalta. (Osku Pajamäki, äänin 53-0)”

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (26.10.2010) lausunto.

 

./.                   Asiaan saatu lausunto löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

 

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että puhdistamattomien jätevesien päästöt Vantaanjokeen johtuvat pääasiassa rankkasateiden yhteydessä liiallisen sadeveden tai lumensulamisveden aiheuttamista ongelmista viemäriverkostoissa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla sekä toisaalta satunnaisista teknisistä vioista pumppaamoilla ja puhdistamoilla.

 

Suomessa ja myös koko Itämeren piirissä merkittävin yksittäinen ihmisen aiheuttaman typpi- ja fosforikuormituksen lähde on maatalous. Maatalouden ja haja-asutuksen merkitys Vantaanjoen kuormittajana Helsingin alueella on kuitenkin hyvin vähäinen verrattuna muihin Vantaanjoen varren kuntiin.

 

Jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostojen rakentaminen erikseen on lisännyt ns. hulevesitulvia, ja hulevesiviemäröinnin kautta on tullut myös erilaisia haitta-aineita vesistöön. Vantaanjoen pistekuormitusta voivat lisäksi aiheuttaa joen valuma-alueelle sijoittuvat teollisuuslaitokset.

 

Esittelijä toteaa, että edellä mainittuihin päästöihin kaupunki voi vaikuttaa mm. siten, että kaupunki antaa lausuntoja pumppaamojen ja puhdistamoiden toimintaan liittyvistä ympäristölupahakemuksista ja hankkeita koskevista muista selvityksistä.

 

Maatalouden osalta esittelijä toteaa, että maatalouden toimenpiteitä ohjaavat valtion ja kuntien maatalousviranomaiset. Maatalouden päästöjen vähentämisen tueksi tarvitaan nykyistä kehittyneempää lainsäädäntöä ja muita valtion taholta tulevia ohjauskeinoja. Vesiensuojeluun on tulossa muutosehdotuksia EU:n maatalouspolitiikan uudelle kaudelle, joka alkaa vuonna 2014. Tärkeimmät lisätavoitteet käynnissä olevaan kauteen verrattuna liittyvät mm. peltojen tehostettuun talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, ojien piennarten leventämiseen ja karjanlannan ravinteiden parempaan hyväksikäyttöön.

 

Esittelijä toteaa lisäksi, että haja-asutuksen jätevesien käsittelyn odotetaan parantuvan vuoteen 2014 mennessä ns. hajavesiasetuksen määräysten toimeenpanon myötä.

 

Helsingissä vesiensuojelutoimenpiteitä pyritään edistämään ja nopeuttamaan ns. Itämerihaasteen avulla. Helsingissä on jo tehty mm. etuajassa kaupungin kiinteistöjen jätevesijärjestelmien saneeraussuunnitelmia ja joitakin on ehditty jo toteuttaakin.

 

Vantaanjokivarren kunnat ovat tehneet viime vuosina hulevesienhallintasuunnitelmia. Viime vuosien aikana on jo alettu toteuttaa luonnonmukaista hulevesien käsittelyä pilottihankkeina. Kaavoituksessa on jo alettu huomioida luonnonmukaisten hulevesien käsittelyjärjestelmien tilantarve ja on annettu asiaa koskevia kaavamääräyksiä. Hulevesien laadun ja virtaaman hallinnan parantamiseksi tulee vielä luoda menettelytapaohjeita, jotka liittyvät suunnitteluohjeisiin ja lupamenettelyihin sekä rakentamisen ohjeistukseen.

 

Osa teollisista toiminnoista on ympäristöluvanvaraista ja osa rekisteröintivelvollisia. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntämillään ympäristöluvan määräyksillä sekä valvonnallaan varmistaa, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Muiden kuin ympäristöluvanvaraisten tai ilmoitusvelvollisten toimintojen toimintaa ympäristönsuojeluviranomainen voi ohjata ympäristönsuojelulaissa annetuin valvontakeinoin.

 

Esittelijä toteaa lopuksi, että Helsingin kaupunki on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen. Vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin kuuluu mm. vesiensuojelun ja muun ympäristönsuojelun edistäminen, veden laadun yhteistarkkailu, jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja käytön neuvonta, vesistön yleisen tilan ja hajakuormituksen vaikutusten seuranta sekä valistus ja neuvonta. Yhdistyksen hallituksessa Helsingin kaupungin edustajina on vuonna 2010 ollut kolme henkilöä. Esittelijä katsoo, että Helsingin kaupungilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesiensuojelusäännöksien tiukentumiseen yhdistyksen toimintaan osallistumalla.

 

 

 

 


2

ESITYS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE KEMIKAALIEN MARKKINAVALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ VALTION VIRANOMAISEN HOIDETTAVAKSI

 

Khs 2010-2180

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan esityksen:

 

Kaupunginhallitus esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää mahdollisuuksia siirtää kunnallinen kemikaalien markkinavalvonta kunnilta valtion viranomaiselle. Perusteluinaan kaupunginhallitus esittää seuraavaa:

 

Valtion viranomaisten toimivaltajako

 

Kemikaalivalvonta on jaettu Suomessa usean eri viranomaisen kesken. Valvontaa tehdään valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kemikaalivalvonnan ylin johto ja ohjaus terveyshaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta ympäristöministeriölle.

 

Kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista koskeva valmistettavien ja markkinoille saatettavien kemikaalien ja kemikaaleja sisältävien esineiden ja biosidivalmisteiden valvonta sekä toimeenpanon ja kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen valtakunnallinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira), kun on kyse kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisemisestä ja torjumisesta.

 

Vastaavasti toimivalta kuuluu Suomen ympäristökeskukselle (SYKE), kun on kyse kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta. Lisäksi Valvira vastaa aluehallintovirastojen valvonnan valtakunnallisesta ohjauksesta lukuun ottamatta työsuojelun vastuualueen valtakunnallista ohjausta.

 

Aluehallintoviraston työsuojelun tehtäviä hoitava vastuualue valvoo kemikaalin työssä käyttämisestä aiheutuvan terveyshaitan sekä palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemistä ja torjumista koskevien, tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.

 

Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia valvovia laitoksia. Sen lisäksi työsuojeluviranomaiset vastaavat kemikaaleista aiheutuvan työperäisen altistuksen ehkäisemisestä ja torjunnasta.

 

Vuoden 2011 alusta Valvira, Tukes ja Suomen ympäristökeskuksen kemikaalivalvonta yhdistyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Yhdistymisen tarkoituksena on kemikaalivalvonnan tehostaminen Suomessa.

 

Edellä olevan perusteella kemikaalivalvonta on jo nyt valtaosin valtion viranomaisten vastuulla.

 

Paikalliset viranomaiset

 

Kemikaalilain mukaan kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena toimii kunnanhallitus, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty lautakunnalle tai muulle toimielimelle. Valtakunnallisesti kemikaalien käyttö- ja olosuhdevalvonta on siirretty vuonna 2005 lainsäädännöllä palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien lisäksi myös terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien osalta pelastusviranomaiselle vähäisessä määrin kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten osalta. Kemikaalien markkinoille saattamisen ja vähittäismyynnin valvonta on Helsingissä johtosäännön mukaan ympäristölautakunnalla.

 

Helsinki on merkittävä kemikaalien maahantuontipaikkakunta, josta kemikaaleja saatetaan markkinoille koko maahan. Helsingissä kemikaalivalvonnan kohteena on noin 200 kemikaalien markkinoillesaattajaa. Vuosittain niistä tarkastetaan valvontasuunnitelman mukaan 50 kohdetta. Kemikaalien markkinoille saattamisen valvontaan on käytettävissä noin yksi henkilötyövuosi.

 

Kemikaalien markkinavalvonnan nykytilan epäkohtia

 

Markkinavalvontaa ohjaavia säädöksiä on lukuisa määrä ja ne ovat osittain erittäin yksityiskohtaisia. Lisäksi ylikansallinen sääntely on ollut ja on edelleen voimakkaasti muuttumassa, kun EY-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä (REACH) on saatettu voimaan Euroopan unionin alueella ja CLP-asetuksen (asetus kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä, ja pakkaamisesta) soveltaminen on alkamassa. Säädösten soveltaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Kun kunnat ja kuntayhtymät panostavat tällä hetkellä kemikaalien markkinavalvontaan hyvin erisuuruisilla resursseilla ja valvontaa tehdään yleisesti muiden tehtävien ohella, tehdään valvontaa hyvin eri tavalla eri kunnissa ja eri puolilla maata. Kemikaalilainsäädännön tulkinnat poikkeavat suuresti eri kuntien välillä. Seurauksena on, että kemikaalien markkinavalvonta ei tapahdu yhdenmukaisen linjan mukaan. Näin tapahtuu huolimatta valtakunnallisesta ohjauksesta, jota tehdään valtion viranomaisten laatiman kemikaalivalvontaohjelman avulla.

 

Missä tahansa kunnassa toimivan kemikaaleja markkinoille saattavan yrityksen markkina-alue on käytännössä koko valtakunnan alue. Tämän vuoksi kunnallinen kemikaalivalvontaviranomainen on samalla myös valtakunnallinen viranomainen. Tällainen tilanne saattaa olla kunnallisen valvontaviranomaisen ja viranhaltioiden kannalta kohtuuton, koska kaikissa kunnissa kemikaalivalvontaan ei edellä mainitulla tavalla panosteta asian merkittävyyteen verrattuna riittävästi, eikä kunnissa välttämättä ole valvonnan edellyttämää asiantuntemusta etenkään, kun CLP-astuksen soveltaminen muuttuu erilaisten siirtymäaikojen myötä ainoaksi lainsäädännöksi.

 

Kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitettujen kemikaalien valvonnan epäyhtenäisyys aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Kemikaalipakkauksen puutteelliset tai virheelliset merkinnät muodostavat terveysriskin kemikaalin käyttäjälle. Pahimmillaan kemikaalivalvonnan puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt kemikaali-ilmoitusta Valviran ylläpitämään kemikaalirekisteriin. Tällöin kemikaalin käytössä tapahtuneen vahingon seuraukset voivat olla kohtalokkaat, koska hätäkeskuksella ei ole kemikaalitietoja käytettävissään.

 

Lisäksi valvonnan epäyhtenäisyys asettaa toiminnanharjoittajat eriarvoiseen asemaan. Lainsäädännön asettamat vaatimukset aiheuttavat kustannuksia toiminnanharjoittajille ja tällöin kunnallisen kemikaalivalvonnan epäyhtenäisessä tilanteessa ne toiminnanharjoittajat, jotka eivät piittaa kemikaalilainsäädännön velvoitteista, saavat kilpailuetua samalla, kun velvoitteistaan huolehtivat yrittäjät menettävät kilpailukykyään. On merkkejä myös siitä, että kunnista, joissa kemikaalivalvonnasta huolehditaan, ovat yksittäiset yritykset vaihtaneet kotipaikkakuntaansa. Tästä seuraa kunnalle yhteisöverotulojen menetystä.

 

Vielä edellä esitetyn lisäksi kemikaalien markkinavalvonnan toteuttaminen kuntatasolla aiheuttaa vaikeuksia alalla toimiville asiantuntijoille, jotka saavat toimeksiantoja eri kunnissa toimivilta toiminnanharjoittajilta. Esimerkiksi kemikaalipakkausten merkintävaatimusten yhdenmukaisuuden puuttuminen on konsulteille vaikeasti ymmärrettävä asia.

 

Yhteenveto                       Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että kemikaalivalvontaa voidaan tehostaa lisäämällä resursseja kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen valvontaan. Tehokkain, yksinkertaisin ja toimivin keino kemikaalien markkinavalvonnan tehostamiseen ja toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun parantamiseen on siirtää valvontatoiminta kokonaisuudessaan kunnilta valtion viranomaiselle. Tällöin valvonnan yhdenmukainen linjaus on helpointa toteuttaa yhdenmukaisella ja tasapuolisella sekä kuluttajien kannalta turvallisella tavalla.

 

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle sekä ympäristökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Esitys sosiaali- ja terveysministeriölle... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 9.11.2010, että kaupunginhallitus tekisi aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle sen selvittämiseksi, olisiko kunnallinen kemikaalien markkinavalvonta mahdollista siirtää kunnilta valtion viranomaiselle.

 

./.                   Ympäristölautakunnan esitys on liitteessä 1 (päätöshistoria).

 

Suomessa on kemikaalilainsäädännöllä ja -valvonnalla on pitkä historia alkaen vuodesta 1688 ja edelleen vuosien 1888 ja 1946 asetuksista ja myrkkylaista vuodelta 1969. Vuonna 1989 säädettiin nykyinen kemikaalilaki, jota muutettu moneen otteeseen sen jälkeen. EY-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelystä (REACH) annettiin vuonna 2007.

 

Helsingissä kemikaalivalvontaa tekivät vuoteen 2005 kemikaalien vähäisen käsittelyn ja varastoinnin osalta rinnakkaisen toimivallan nojalla pelastuslaitos ja ympäristökeskus yhteistyössä. Lainsäädännön muutoksen myötä valvonta siirrettiin kuitenkin 1.7.2005 kokonaisuudessaan alueellisille pelastuslaitoksille. Ympäristökeskus jatkaa edelleen kunnallisena kemikaalivalvontaviranomaisena kemikaalien markkinavalvontaa. Markkinavalvontaan kuuluu kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten paikallinen valvonta, markkinoille luovutettavien kemikaalien luokituksen ja pakkausten sekä niiden päällysmerkintöjen valvonta, käyttöturvallisuustiedotteiden valvonta, kemikaalilain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettujen kemikaalien tietojen kemikaalirekisterin tuoterekisteriin toimittamisen valvonta, biosidivalmisteiden ja suojauskemikaalien markkinoille saattamisen valvonta, kemikaaleja koskevien kieltojen ja rajoitusten valvonta sekä vaarallisten kemikaalien myynnin, muun luovuttamisen ja myymälässä säilyttämisen valvonta.

 

Valtion ohjaus ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjaamisessa on tehostunut viime vuosina. Kuntien toimintaa ohjataan valtakunnallisella ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmalla ja sitä tarkentavilla sektoriohjelmilla. Kuntien tulee ottaa ohjelmat huomioon laatiessaan omat valvontasuunnitelmansa. Valvonnan tulokset tulee raportoida aluehallintovirastoille, jotka antavat raporteista palautteensa.

 

Kemikaalien valvonta jaetaan pääjakona valtion viranomaisten toimivaltaan sekä paikallistason viranomaisten toimivaltaan. Valtiontasolla asia jakaantuu pääpirteittäin seuraavasti.

 

Terveyshaittojen osalta ohjaus ja johto kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Samoin on palo- ja räjähdysvaarojen osalta. Ympäristöhaittojen osasta asia kuuluu ympäristöministeriölle. Valvira (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) valvoo markkinoille saatettavien kemikaalien terveyshaittoja sekä palo- ja räjähdysvaarojen ehkäisyä. Syke (Suomen ympäristökeskus) valvoo vastaavasti kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisyä ja torjumista. Aluehallintoviraston työsuojelun tehtävänä on valvoa työssä käytettävien kemikaalien terveyshaittoja. Turvatekniikan keskus (Tukes) valvoo kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia.

 

Vuoden 2011 alusta Tukes, Valvira ja Syke yhdistyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Paikallistasolla valvontaa suorittavat Helsingissä ympäristölauta-kunta sekä pelastusviranomainen.

 

Kemikaalien valvonnan siirtäminen valtion viranomaistaholle selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi markkinavalvontaa, asettaisi toiminnanharjoittajat yhtäläiseen asemaan sekä lisäisi yhdenmukaisuudellaan kuluttajien turvallisuutta.

 

Kemikaalilain uudistamista ollaan aloittamassa, minkä vuoksi esityksen tekeminen toimivallan siirrosta on ajankohtainen.

 

Pelastuslautakunta toteaa lausunnossaan 7.12.2010, että pelastustoimi valvoo vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia pelastuslain sekä kemikaalien ja räjähdysaineiden turvallisesta käsittelystä annetun asetuksen mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään aineiden varastointiin sekä käyttöön. Tältä osin pelastusviranomaisella ei ole valvontaan liittyviä toimivaltaongelmia.

 

Kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonta on toteutunut Turvatekniikan keskuksen ja pelastusviranomaisen välisenä yhteistyönä hyvin. Turvatekniikan keskus pyytää paikalliselta pelastusviranomaiselta tapauskohtaiset lausunnot. Tämä lausunnonpyyntömenettely tulee jatkossakin säilyttää. Pelastusviranomaisella tulee olla myös oikeus asettaa tarvittavia varastoinnille ja aineiden käsittelyyn liittyviä paikallistason turvallisuusehtoja. Muilta osin pelastusviranomainen pitää annettua esitystä perusteltuna.

 

./.                   Pelastuslautakunnan lausunto kokonaisuudessaan on liitteessä 1 (päätöshistoria).

 

 

 

 


3

TAPIO WIRKKALAN PUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, TOUKOLA

 

Khs 2010-1947

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Tapio Wirkkalan puiston puistosuunnitelman (nro VIO 5596) ja siihen sisältyvän ympäristötaideteoksen siten, että puiston rakentamiskustannukset taideteos mukaan lukien ovat yhteensä 1,3 milj. euroa.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee osoittaa kaupungin taidemuseolle taideteoksen toteuttamista varten 1,15 milj. euron määrärahan vuoden 2011 talousarvoista talousarvion kohdasta 8 29 04, kehittämishankkeet, Khn käytettäväksi.

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Tapio Wirkkalan puiston... - Päätöshistoria

 

Liite 2

Suunnitelmaselostus nro VIO 5596

 

Liite 3

Suunnitelmapiirustus nro VIO 5596

 

ESITTELIJÄ                      Yleisten töiden lautakunta esittää 12.10.2010 kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi Tapio Wirkkalan puiston puistosuunnitelman nro VIO 5596 ja siihen sisältyvän ympäristötaideteoksen sekä osoittaisi kaupungin taidemuseolle taideteoksen toteutuksen vaatiman määrärahan.

 

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla puistosuunnitelmasta on esitetty seuraavaa:

 

”Lähtökohdat ja tavoitteet

 

Tapio Wirkkalan puisto sijaitsee Arabianrannassa, Toukolan kaupunginosassa (23). Alueella on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on merkitty puistoksi (VP).

 

Tapio Wirkkalan puistoa ympäröivät kerrostalokorttelit ja Arabian tehtaat. Puisto rajautuu Arabiankatuun, Gunnel Nymanin katuun ja Toini Muonan katuun. Arabiankadun ja puiston välissä on paikoitusalue.

 

Tapio Wirkkalan puisto toteutetaan yhtenäisenä ympäristötaidekokonaisuutena, jossa istutettu viheralue kehystää Tapio Wirkkalan puiston taideteosta. Puistosta taideteoksineen tulee alueen taiteellinen maamerkki ja attraktio, joka on Arabianrannan taideympäristökonseptin kohokohta, mutta samalla täydentää virkistysalueena toimivaa Vanhankaupunginlahden laajaa rantapuistovyöhykettä.

 

Suunnitelma

 

Tapio Wirkkalan puiston viheralue tulee olemaan pelkistetty, taideteosta kehystävä nurmialue, jolle istutetaan tammi ja kolme pihlajaa. Puiston kaakkois- ja luoteiskulmista johdetaan nurmialueen yli maanpinnasta korotetut, lehtikuusesta rakennetut käytävät taideteoksen sisäänkäynneille. Käytävät valaistaan alapuolisella valaistuksella. 

 

Tapio Wirkkalan puiston taideteos

 

Taideteoksen suunnittelun ja toteutuksen ohjauksesta vastaa kaupungin taidemuseo. Teoksen on suunnitellut taiteilija Robert Wilson. Suunnittelun kustannuksista on vastannut taidemuseo kaupunginhallituksen tarkoitukseen osoittamalla määrärahalla.

 

Taideteos on yhdeksästä, matalalla pensasistutuksella erotetusta elementistä, ”huoneesta” koostuva vinoneliö. Huoneissa on käytetty erilaisia pintarakenteita ja symbolista kalustusta (ovet, kaivo, iso ja pieni hevonen, tulisija, lamppu, istuinkivet, kivipylväät). Puiston puupintainen käytävä johtaa taideteokseen, jonka jokaiseen huoneeseen on pääsy. 

 

Vinoneliön lävistävä kolmen huoneen rivi on päällystetty rantasoralla, neljässä kulmahuoneessa on altavalaistu lasitiililattia ja kahdessa huoneessa puukansi.

 

Vuorovaikutus

 

Puistosuunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti katu- ja puisto-osaston, kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa sekä taideteoksen suunnittelijan ja taidemuseon kanssa.

 

Puistosuunnitelma on esitelty 6.5.2010 kaupungin aluerakennusprojektien johtoryhmässä, joka puolsi puiston toteutusta.


Kustannukset ja aikataulu

 

Tapio Wirkkalan puiston kokonaispinta-ala on 2 361m². Pinta-alasta noin puolet on taideteosta.

 

Varsinaisen puistoalueen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat 150 000 euroa eli noin 124 euroa/m². Kustannukset eivät sisällä taideteoksen kustannuksia, jotka rahoitetaan muista kuin puistorakentamisen määrärahoista.

 

Taideteoksen suunnittelu- ja rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 1 150 000 euroa. Kustannukset sisältävät teoksen rakennus- ja ympäristötyöt sekä kalusteet, varusteet ja valaistusjärjestelyn. Taideteoksen rakentamisen rahoitus on varattu kaupunginhallituksen päätöksillä Khs 18.4.2005, 555 §, ja Khs 14.4.2008, 549 §, joiden mukaan kaupunki osoittaa puiston lähialueen tonttien maankäyttösopimusten tuloista tarkoitukseen yhteensä 1 155 000 euroa.

 

Varsinaisen puistoalueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 10 000 euroa (alv 0 %). Hoitoluokaltaan puisto on käyttöviheraluetta A1. Kunnossapidosta vastaa katu- ja puisto-osasto. 

 

Taideteoksen ylläpitokustannukset ovat noin 6 000 euroa. Taideteoksen ylläpidosta vastaa kaupungin taidemuseo.

 

Puistoalue kokonaisuudessaan jätetään talvikunnossapidon ulkopuolelle ja taideteos ja sinne johtavat polut suljetaan talvikaudeksi.

 

Tapio Wirkkalan puiston rakentamisen rahoitus sisältyy katu- ja puisto-osaston vuoden 2011 taloussuunnitelmaehdotukseen. Puiston ja siihen sisältyvän ympäristötaideteoksen toteuttaminen edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa taideteoksen vaatiman rahoituksen kaupungin taidemuseolle.

 

Kokonaisvastuu puiston ja taideteoksen toteutuksesta on rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla. Toteutuksen aikataulutavoitteena on puiston rakentaminen vuonna 2011 ja puiston avajaisten viettäminen syyskesällä 2012 osana ”Maailman design-pääkaupunki 2012” tapahtumia.”

 

./.                   Yleisten töiden lautakunnan esitys on liitteessä 1 (päätöshistoria). Puistosuunnitelman selostus ja kartta ovat liitteinä 2 ja 3.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että kaupungin taidemuseolle tulee vuonna 2011 osoittaa taideteoksen toteuttamista varten 1,15 milj. euron määräraha talousarvion kohdasta 8 29 04, kehittämishankkeet, Khn käytettäväksi. Taidepuisto on rakentamiskustannuksiltaan poikkeuksellisen kallis mutta samalla tietoinen panostus Arabianrannan taideympäristökonseptin keskeiseksi aiheeksi. Kansainvälisesti tunnetun taiteilijan suunnittelemalla ja Arabian tehdaskorttelin välittömään läheisyyteen sijoittuvalla puistolla on merkittävä rooli Arabianrannan matkailukonseptissa.

 

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että puisto ja taideteos toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena, minkä vuoksi myös puistosuunnitelman hyväksymistä koskeva asia käsitellään Khssa. Puisto sisältyy rakennusviraston vuoden 2011 rakennusohjelmaan.

 

 

 

 


4

20.12.2010 pöydälle pantu asia

MAANVUOKRASOPIMUKSET SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEELLA / KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 26.10.2010 § 562

 

Khs 2010-552, 2010-2155

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan suoraan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

1                          Majanpito on rajoitettu helsinkiläisiin sotainvalideihin ja heidän leskiinsä.

2                          Vuokramiehellä ei ole oikeutta ilman katu- ja puisto-osaston kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeutta toiselle ja sen voi luovuttaa vain helsinkiläiselle sotainvalidille tai toisaalta siirtymään joutuville kesämajalaisille.

3                          Sotainvalidien ja heidän leskiensä vuokrataso säilytetään nykyisellä tasolla.

4                          Vuokra-aika on 1.1.2010–31.12.2015.

 

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan eri sopimuksella, kun Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n lopettamisesta ja sen omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset.

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Maanvuokrasopimukset sotainvalidien kesämaja-alueella... - Päätöshistoria

 

Liite 2

Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010

 

Liite 3

Kesämajan vuokrasopimusluonnos

 

Liite 4

Valtuutettu Seppo Kanervan kirje 26.10.2010

 

Liite 5

Särkiniemen Mökkiläiset ry:n kirje 11.11.2010

 

Liite 6

Poliisimajalaiset ry:n kirje 15.11.2010

 

Liite 7

Kaupunginhallituksen esityslistateksti 21.6.2010

 

ESITTELIJÄ

 

Asian käsittelyvaiheista

 

Yleisten töiden lautakunta päätti 9.3.2010 § 137 hyväksyä sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksen uusimisessa noudatettavat vuokrausperusteet. Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 11.3.2010 § 24 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen Khn käsiteltäväksi.

 

Khs päätti 21.6.2010 § 797 kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäviksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka.

 

Yleisten töiden lautakunta päätti 26.10.2010 § 562, että

 

1                          Helsingin kaupunki tekee vuokrasopimuksen Helsingin Lauttasaaren Länsiulapanniemessä olevasta aiemmin Helsingin Sotainvalidit ry:lle vuokratusta alueesta alueelle perustetun Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa.

2                          Vuokramiehellä tulee olla samanarvoinen oikeus vuokraoikeuden hallintaan ja luovutukseen, kuten alueen muiden mökkiyhdistysten vuokramiehillä on.

3                          Vuokrat yhtenäistetään alueella vallitsevan vuokratason mukaiseksi.

4                          Vuokra-aika on 31.12.2012 asti, kuten muillakin alueen yhdistyksillä. Sen jälkeen tehtävät sopimukset noudattavat yhdenmukaisuutta alueen muiden mökkiyhdistysten kanssa.

5                          Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan toistaiseksi kyseiselle yhdistykselle, kunnes sen lopettamisesta ja omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset. Yhdistyksen tulee lähettää lopettamiseensa liittyvät asiakirjat viipymättä rakennusvirastolle.

 

Yleisten töiden lautakunta edellyttää, että rakennusvirasto käynnistää selvityksen tarvittavista mökkien siirroista joko poikkeuslupamenettelyn tai asemakaavamuutoksen pohjalta koko Länsiulapanniemen alueella. Samalla tulee varautua kaikkien mökkien yhtenäiseen hallintaan 31.12.2012 loppuun mennessä.

 

Yleisten töiden lautakunnan em. päätös syntyi yksimielisesti vastoin esittelijän muutettua esitystä. Esittelijän muutettu ehdotus oli seuraavanlainen:

 

”Yleisten töiden lautakunta päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

 

Samalla yleisten töiden lautakunta päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

 

6                          Rakennusvirasto vuokraa sotainvalidien/leskien majanpaikat suoraan asianomaisille nykyisellä vuokralla ja perikunnille alueella muutoin perittävällä vuokralla.

7                          Rakennusvirasto yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa osoittaa asemakaavan mukaan siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille uudet sijaintipaikat.

8                          Vastaavasti osoitetaan sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

9                          Rakennusvirasto tekee nk. sotainvalidien aluetta koskevan vuokrasopimuksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa yleisten töiden lautakunnan 9.3.2010 § 137 päättämien periaatteiden mukaisesti siirrettävien ja poisluovutettavien majapaikkojen tultua osoitetuksi.

10                       Rakennusvirasto sopii alueella toimivien yhdistysten kanssa sotainvalidien alueen väliaikaisesta isännöinnistä.”

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti 1.1.2010 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

./.                   Päätökset ovat liitteessä 1 (päätöshistoria). Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010 on liitteenä 2 ja sen liitteenä ollut kesämajan vuokrasopimusluonnos liitteenä 3.

 

./.                   Seppo Kanerva on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, joka on liitteenä 4. Myös Särkiniemen Mökkiläiset ry ja Poliisimajalaiset ry ovat lähestyneet kaupunkia kirjeellä. Kirjeet ovat liitteinä 5 ja 6.

 

Kesämaja-alueen vuokrasopimusasia

 

./.                   Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla oleva asia koskee sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimusten tekemistä. Esittelijä toteaa, että asian taustoja on alla olevaa perusteellisemmin selostettu Khn esityslistalla 21.6.2010. Esityslistateksti on liitteenä 7.

 

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2009. Sopimuksessa majanpito oli toiminnan alusta lähtien ollut rajoitettu sotainvalideihin ja näiden leskiin. Sotainvalidien yhdistyksen säännöt olivat rajoittaneet edelleen luovutusta muille, ja luovutusrajoitus on ollut myös kaupungin ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa.

 

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry on tehnyt päätöksen toimintansa lopettamisesta vuonna 2010. Alueelle perustettu uusi yhdistys Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry on ilmaissut halukkuutensa ottaa vastaan kesämaja-alueen hallinnon. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on edustaa niitä kesämajojen omistajia, joiden maja sijaitsee Länsiulapanniemellä olevalla kesämaja-alueella ja edistää kesämajatoimintaa alueella. Yhdistyksen jäseniä voivat olla kesämajan em. alueella omistavat eikä säännöissä kielletä tai rajoiteta majan luovuttamista.

 

Yleisten töiden lautakunnan 26.10.2020 tekemä päätös, joka vastaa keskeisten kysymysten (vuokralainen, majanpidon luovutusoikeus, majojen siirtoasia) osalta lautakunnan 9.3.2010 tekemää päätöstä, lähtee siitä, että alue vuokrataan Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle, ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirtymään joutuville osoitetaan uudet majapaikat joko asemakaavamuutoksella tai poikkeuslupamenettelyllä.

 

Yleisten töiden lautakunnan esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan sopimukset tehtäisiin suoraan sotainvalidien taikka heidän leskiensä kanssa, sekä nyt alueella olevien perikuntien (10 kpl) kanssa. Vuokraus tehtäisiin ilman edelleen luovutusoikeutta. Sopimus sotainvalidien uuden yhdistyksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa tehtäisiin vasta siinä vaiheessa, kun majapaikkojen siirtoasia olisi kokonaan saatu ratkaistua vielä siirrettävien noin 26 kesämajan osalta. Esitys perustui ajatukseen, että ennen sotainvalidien alueen vuokraamista uudelle yhdistykselle kaupungin tulee ratkaista Lauttasaaren kesämaja-alueiden asemakaavoista johtuva majojen siirtotarve Särkiniemessä ja Länsiulapanniemessä. Lisäksi osoitettaisiin sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

 

Esittelijän kannanotot

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta, jonka oikeuspalvelut antoi asian ollessa viimeksi esillä Khssa, ilmenee, että kaupungin tulee toimia yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti sopimuskumppaneitaan (eli kesämajayhdistyksiä) kohtaan. Toisaalta viranomaisen toimintaan liittyvä luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että mikäli asemakaavan toteuttamiseksi välttämätöntä majojen siirtoa sotainvalidien alueelle ei nykyiseen tapaan jatketa, asemakaavan toteuttamisen vuoksi muilta kesämaja-alueilta siirtymään joutuville kesämajalaisille on osoitettava uusi mökkipaikka.

 

Näin ollen, mikäli kesämajojen vuokrasopimus tehdään kesämajayhdistyksen kanssa, on vuokrausehtojen majanpidon luovutusoikeuden osalta oltava samanlainen kuin muillakin alueen yhdistyksillä, ellei yhdistyksen säännöistä muuta johdu. Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta asemakaavan toteuttamiseksi siirtymään joutuville olisi siinä tapauksessa osoitettava majapaikat muulla tavoin kuin sotainvalidien käytöstä poistuvia majapaikkoja luovuttamalla.

 

Uusien majapaikkojen osoittaminen on, kuten jo Khn esityslistalta 21.6.2010 ilmenee, ongelmallinen asia, koska muiden korvaavien alueiden osoittaminen voi olla vaikeaa.

 

Rakennusvirasto on Khn 21.6.2010 tekemän päätöksen jälkeen selvittänyt kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kantaa asemakaavan toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen. Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).

 

 Rakennusvalvontaviraston mielestä olemassa olevia maja-alueita olisi mahdollista tiivistää vähäisenä poikkeuksena asemakaavaan merkityistä majojen määristä. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaan kesämaja-alueiden kaavat eivät anna mahdollisuutta tiivistää nykyisiä kesämaja-alueita. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon perusteella kesämaja-alueiden tiivistäminen edellyttäisi asemakaavamuutosta. Uusia paikkoja jouduttaisiin osoittamaan myös niiltä nykyisissä kaavoissa lähivirkistysalueiksi (VL) merkityiltä alueilta, joilla mökkien pitoa ei nykyisen kaavan mukaan sallita. Kaavoitusprosessi on pitkä ja edellyttää tarkkoja selvityksiä mm. alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioon ottamiseksi.

 

Yleisten töiden lautakunnan päätös noudattaa sinänsä Khn 21.6.2010 palautuspäätöksessään esitettyä ajatusta siitä, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti, ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka. Esittelijä toteaakin, että oikeudelliselta kannalta yleisten töiden lautakunnan 26.10.2010 tekemän päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

 

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalta ilmenevän esittelijän alkuperäisen ehdotuksen ajatuksena on ollut säilyttää sotainvalidien erityisasema (alhaisempi vuokra ja muita kesämaja-alueita pitempi vuokra-aika), mutta samalla jatkaa asemakaavojen toteuttamista luovuttamalla vapautuvia paikkoja muualta siirtymään joutuville. Rakennusvirasto on arvioinut, että uudelleen sijoitus tulee entistä vaikeammaksi, mikäli nykyinen sotainvalidien alue vuokrataan uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle ennen muilta alueilta siirtymään joutuvien mökkiläisten asian ratkaisemista.

 

Esittelijä toteaa, että nykyinen sotainvalidien yhdistys on lopettamassa toimintaansa 2010 lopussa. Sotainvalidien alueen maanvuokrasopimukset ovat vuoden 2009 lopussa päättyneet ja sopimustilanne on avoin. Kaupungilla ei sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti ole velvoitetta vuokrata aluetta uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle taikka yhdistykselle ylipäätään. Asiassa on mahdollista menetellä myös siten, että vuokrasopimukset tehdään suoraan yksittäisten mökkiläisten kanssa, kuten yleisten töiden lautakunnan esityslistalla ehdotetaan.

 

Vuokrasopimusten tekeminen suoraan yksittäisten henkilöiden kanssa ei ole vastoin aiemmin edellä mainittua yhdenvertaisuusperiaatetta. Yksittäisten kesämajojen vuokrasopimuksiin on myös mahdollista sisällyttää majanpito-oikeuden edelleen luovutusta koskeva kielto esittelijän alkuperäisen esityksen mukaisesti.

 

Sen sijaan se, että esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti majapaikat nyt vuokrattaisiin myös alueella oleville perikunnille, olisi tasapuolisuusnäkökulmasta ongelmallista. Tällä hetkellä alueella on edelleen noin 10 perikuntaa, jotka eivät ole kehotuksista huolimatta noudattaneet vuokrasopimuksen määräystä poissiirtymisestä. Nämä perikunnat pääsisivät parempaan asemaan kuin sopimusten määräysten mukaisesti majapaikasta sotainvalidien alueella luopuneet 28 perikuntaa. Esittelijä ei myöskään pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että jo luopuneille tarjottaisiin mahdollisuutta majapaikkaan. Tämä vaikeuttaisi entisestään korvaavien paikkojen löytämistä.

 

Esittelijä pitää yleisten töiden lautakunnan esittelijän alkuperäistä ehdotusta majapaikkojen vuokraamisesta suoraan sotainvalideille tai heidän leskillensä ilman edelleen luovutusoikeutta tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna, mikäli asiaa tarkastellaan yleiskaavassa ja asemakaavoissa asetettujen tavoitteiden (mm. alueiden yleiseen virkistyskäyttöön saaminen) toteuttamisen kannalta. Em. tavalla meneteltäessä myös sotainvalidien erityisasema, joka on perustunut nimenomaan sotainvalidistatukseen, jatkuisi entisellään.

 

Mikäli sotainvalidien alue vuokrataan kesämajatoiminnan harjoittamista varten perustetulle uudelle yhdistykselle, on kaupunkisuunnitteluvirastoa syytä kehottaa käynnistämään toimenpiteet asemakaavan muuttamiseksi Lauttasaaren Länsiulapanniemen ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueella.

 

 

 

 


1

TERVEYSKESKUKSEN JOHTAJALÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

 

Khs 2010-2400

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee ottaa lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri Eeva Ketolan terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virkaan 1.4.2011 lukien 7 100 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on virkaan otettavan henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

Pöytäkirjanote virkaan valitulle sekä oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITTEET

Liite 1

Yhteenveto hakijoista

 

Liite 2

Terveyskeskuksen johtajalääkärin viran... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Khs päätti (11.10.2010) myöntää lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Koivuranta-Vaaralle eron terveyskeskuksen johtajalääkärin (kaupunginsairaalan osastopäällikön) virasta 1.1.2011 lukien. 

 

Samalla Khs päätti kehottaa terveyskeskusta julistamaan johtajalääkärin viran haettavaksi terveystoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

 

Terveystoimen johtosäännön mukaan kaupunginsairaala on osasto, jonka toimialana on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon ja siihen liittyvistä kuntoutuksen palveluista poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä lautakunnan määräämien muiden palvelujen tuottamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Osaston päällikkönä on johtajalääkäri, joka johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

 

Johtajalääkärin kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistettu lääkäri ja erikoislääkärin oikeudet, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.    

 

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

 

Terveystoimen johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. 

 

Johtajalääkärin virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistuin ilmoituksin ja hakuaika päättyi 12.11.2010. Ilmoituksessa todettiin, että hakemus palkkatoivomuksineen osoitetaan terveyslautakunnalle.     

 

Hakijat                                                     Hakuajan päättymiseen mennessä virkaa haki yhteensä 4 henkilöä, joista yksi peruutti myöhemmin hakemuksensa.

 

Hakijat ovat:

 

Ketola, Eeva

Lääketieteen tohtori, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

 

Xxxxxxxx, Xxxxx

Lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri, MBA, lääketieteen lisensiaatti

 

Xxxxxxx, Xxxx

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

 

./.                   Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä 1 ja henkilötietoja sisältävänä se jaetaan paperiversiona.

 

Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla.

 

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja haastatteli yhdessä kehittämisjohtajan kanssa hakijat Ketolan ja Xxxxxxxx sekä hakemuksensa peruuttaneen hakijan. Terveyslautakunta haastatteli Ketolan 14.12.2010.

 

Esittelijä haastatteli Ketolan 17.12.2010.

 

Ansiovertailu                    Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.   

 

Kaikki hakijat ovat Suomessa laillistettuja lääkäreitä ja kaikilla on erikoislääkärin oikeudet, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot tältä osin.

 

Kaikilla hakijoilla on useiden vuosien kokemus erilaisissa terveydenhuollon lääkärin- ja muissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joten heillä kaikilla on kelpoisuusvaatimuksen mukainen tehtävän edellyttämä perehtyneisyys terveydenhuoltoon. 

 

Kaikilla hakijoilla on kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä, joten he täyttävät viran kelpoisuusehdot myös tältä osin.

 

Kaikki hakijat täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset.

 

Koulutuksellisia ja tieteellisiä ansioita on eniten Xxxxxxxxx, joka on väitellyt ja jolla on myös MBA-tutkinto. Seuraavaksi eniten ko. ansioita on  Ketolalla, joka on väitellyt. 

 

Työkokemusta erilaisissa terveydenhuollon tehtävissä on kaikilla hakijoilla runsaasti: Ketolalla ja Xxxxxxxxx yli 15 vuotta, Xxxxxxxxx lähes 15 vuotta.

 

Kliinistä lääkärintyötä Xxxxxxxxx on tehnyt pääasiassa erikoissairaanhoidossa kuntoutuslääkärin tehtävissä ja  Xxxxxx myös erikoissairaanhoidossa pääosin lastenpsykiatrina. Ketolan työkokemus kliinisissä lääkärintehtävissä on perusterveydenhuollosta terveyskeskuslääkärinä.

 

[Hakijoiden tietoja poistettu]  Ketolan muu työkokemus terveyspalveluorganisaation tehtävistä on lähes kokonaan terveyskeskuksen perusterveydenhuollosta.

 

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Edellä todetun lisäksi erilaisista terveydenhuollon asiantuntijatehtävistä kokemusta on kaikilla hakijoilla, Xxxxxxxxx vähiten. Ketola on toiminut mm. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kehittämistehtävissä preventiohakkeen projektipäällikkönä, hallintoylilääkärinä ja erityissuunnittelijana lähes 3 vuotta, Kuntaliiton LATE-hankkeen asiantuntijalääkärinä noin vuoden ja Duodecimissa noin 7 vuotta käypä hoito-suositusten päätoimittajana sekä sivutoimisesti monissa erilaisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä.   [Hakijan tietoja poistettu]

 

Täytettävänä olevan viran vastuualue huomioon ottaen lisäansioksi on katsottava työkokemuksen myötä saatu perusterveydenhuollon toimialaan perehtyneisyys. Tätä kokemusta on ylivoimaisesti eniten Ketolalla noin 13 vuotta ja siten esittelijä katsoo hänet työkokemuksen kokonaisarvioinnissa hakijoista ansioituneimmaksi.

 

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

 

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Ketolalla johtamiskokemusta on noin 9 vuotta, joka painottuu hankkeiden ja kehittämisen johtamiseen mutta johon 7 vuoden ajan sisältyy myös yksikön johtajan ja hallinnollisen esimiehen tehtävät.  Hakija Ketola on toiminut noin 7 vuotta Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -suositusten päätoimittajana.

 

Käypä hoito -suosituksilla tarkoitetaan lääketieteen parhaiden asiantuntijoiden laatimaa, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltua kannanottoa parhaan hoitovaihtoehdon valitsemiseksi. Hoitosuosituksessa esitetään, mitä asioita kannattaa tehdä kyseisen sairauden ehkäisemiseksi ja toteamiseksi sekä potilaan hoitamiseksi ja kuntouttamiseksi. Hoitosuosituksiin on tiivistetty uusin tutkimusnäyttö mahdollisimman helppolukuiseen muotoon, jotta ne palvelisivat terveydenhuollon ammattilaisia käytännön työssä mahdollisimman hyvin. Ennen suosituksen hyväksymistä ehdotus käy laajalla lausuntokierroksella terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi mm. potilasjärjestöissä. Käypä hoito -suositusten tavoitteena on potilaan mahdollisimman hyvä hoito ja lääketieteellisesti perusteettomien hoitokäytäntöjen vähentäminen.

 

Käypä hoito on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen hanke. Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Suomen Hammaslääkäriseura, kansanterveys- ja potilasjärjestöjä, sairaanhoitopiirit sekä terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Finnohta.

 

Johtajalääkärin viran hakijoiden ansioita vertailtaessa on otettava huomioon myös virkaan kuuluva tehtävä vastata terveyskeskuksen organisaatiossa sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitokokonaisuuden ”solmukohdassa” toimivan kaupunginsairaalan toimintakoko­naisuudesta. Kaupunginsairaalan toiminnan menestyksen keskeisiä edellytyksiä on onnistuminen näiden monitoimijaisten prosessien ja hoitokokonaisuuksien kehittämisessä ja johtamisessa.

 

[Hakijan tietoja sisältävä kappale poistettu]

 

Ketolalla on käypä hoito -suositusten päätoimittajana ja yksikön johtajana ollut ainutlaatuinen näköalapaikka Suomen terveydenhuollon hoitokäytäntöihin ja niiden kehittämiseen sekä mahdollisuus työskennellä maamme parhaiden lääketieteen kliinisten asiantuntijoiden kanssa.  Käypä hoito -suositukset ovat perusta laadittaessa alueellisia hoito-ohjelmia Helsinkiin ja HUS-alueelle. Hoitosuositusten toimeenpano on keskeinen terveydenhuollon haaste ja Ketolan syvällinen asiaan perehtyminen antaa hänelle huomattavan edun muihin hakijoihin verrattuna viedä Helsingin kaupunginsairaala uuteen laadulliseen vaiheeseen. Ketola on mm. kirjoittanut yhdessä muutamien muiden asiantuntijoiden kanssa oppaan hoitoketjujen laatimiseen ja toimeenpanoon.  

 

Siten Ketolalla on työkokemuksensa perusteella erinomaiset ja hakijoista selkeästi parhaat valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

 

Esittelijän katsoo, että hakuasiakirjoista ilmenevien tietojen, esityslistalla selostetun hakijoiden ansiovertailun, Ketolan toiminnasta terveyskeskuksen tehtävissä aiemmin saadun kokemuksen ja siinä osoitetun sekä haastattelussa Ketolan henkilökohtaisista ominaisuuksista saadun näkemyksen perusteella Ketola nousee kokonaistarkastelussa hakijoista ansioituneimmaksi.

 

Terveyslautakunta          Terveyslautakunta päätti (14.12.2010) äänin 6 - 2 vastoin esittelijän ehdotusta, että lausuntoa hakijoista ei anneta ja että lautakunta esittää Khlle avoinna olevan johtajalääkärin (kaupunginsairaala-osaston osastopäällikkö) viran julistamista uudelleen haettavaksi hakijoiden vähäisen määrän ja palkan huonon kilpailukyvyn vuoksi.  Lautakunnan esittelijä ehdotti, että Khlle esitetään viran täyttämistä päätösehdotuksen mukaisesti.    

 

./.                   Lautakunnan päätös ja toimitetut äänestykset sisältyvät esityslistan liitteenä 2 olevaan päätöshistoriaan.                  

 

Esittelijä toteaa, että hakija Ketola täyttää viran kelpoisuusvaatimukset, hänellä on työkokemuksensa ja haastattelussa saadun näkemyksen perusteella erinomaiset valmiudet kaupunginsairaalan prosessien kehittämiseen ja johtamiseen.

 

Virka julistettiin haettavaksi siten, että hakija voi esittää palkkatoivomuksensa. Terveyskeskuksen toimitusjohtaja on konsultoinut palkka-asiassa kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajaa, jonka mukaan kaupungin henkilöstöpoliittisen linjan mukaisesti johtajalääkärin viran enimmäispalkka on 7 100 euroa kuukaudessa. Hakija Ketola on ilmoittanut hyväksyvänsä estetyn kokonaispalkkauksen.

 

Hakuprosessin aikana hakijat ovat esittäneet sellaisia palkka- tai työaikatoivomuksia, jotka eivät sovi Helsingin kaupungin virka- ja palkkakehykseen.  Esittelijä katsoo, että viran julistamiseksi uudelleen haettavaksi ei ole perusteita ja esittää päätösehdotuksen mukaisesti hakijoista ansioituneimman Eeva Ketolan valitsemista.   

 

Terveystiedot                    Kaupungin palvelukseen ottamisen edellytyksenä on, että virkaan otettava henkilö antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jollei terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä virkasuhteeseen otettaessa ja valituksi tulee henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, on Khn samalla päätettävä, että virkaan ottaminen on ehdollinen. Ottaminen on ehdollinen,


kunnes Khs on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

 

 

 

 


2

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN TERVEYSKESKUKSEEN

 

Khs 2010-2356

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee perustaa terveyskeskukseen seuraavat virat 15.1.2011 lukien:

 

Kotihoito

 

Kaakkoinen alue:

 

Lukumäärä

 

2

Nimike

 

kotihoidon ohjaaja

Tehtäväkohtainen palkka e/kk

 

2663,00

 

Läntinen alue:

 

1

kotihoidon ohjaaja

2663,00

 

Kaupunginsairaala

 

Lukumäärä

 

1

1

Nimike

 

apulaisylilääkäri

terveyskeskuslääkäri

Tehtäväkohtainen palkka e/kk

 

4914,00

4277,00

 

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle. 

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Eräiden virkojen perustaminen...-Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Terveyskeskus esittää (9.12.2010), että kaupungin strategiana on tukea kotona asumista. Terveyskeskuksen kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä on vuonna 2010 lisääntynyt yhteensä noin 600:lla. Kotihoidon kaakkoisella alueella on tällä hetkellä suurin määrä sekä asiakkaita että työntekijöitä kotihoidon ohjaajaa kohden. Kotihoidon ohjaajan vastuulla olevat lähipalvelualueet ovat sekä asiakas- että työntekijämäärältään liian suuria hallittaviksi. Itäkeskuksen alueen asukasmäärän odotetaan kasvavan myös lähitulevaisuudessa. Alueiden kokoa ei pystytä enää tasoittamaan keskinäisillä asiakkaiden tai työntekijöiden siirroilla lähipalvelualueelta toiselle. Asiakasmäärän kasvun vuoksi vuonna 2011 otetaan käyttöön talousarvion puitteissa lisää terveydenhoitajan ja lähihoitajan vakansseja, minkä vuoksi tarvitaan lisää kaksi kotihoidon ohjaajan virkaa. Uusista viroista toinen sijoitettaisiin Herttoniemen ja toinen Itäkeskuksen alueelle.

 

Kotihoidon läntisellä alueella on tällä hetkellä 14 lähipalvelualuetta, mutta vain 13 kotihoidon ohjaajan virkaa. Kahden lähipalvelualueen esimiestyö ja asiakkaiden hoidon järjestäminen tuottaa yhdelle kotihoidon ohjaajalle liian suuren työmäärän, joten sinne on perusteltua saada yksi kotihoidon ohjaajan virka lisää. Kotihoidon ohjaajat käyttävät julkista valtaa päättäessään kuntalaisiin kohdistuvista palveluista ja maksuista. Tästä syystä kotihoidon ohjaajien tulee olla virkasuhteessa.

 

Kotihoidon lääkäritoiminta on kaupunginsairaalan vastuulla. Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Viimeisen vuoden aikana kotihoidon lääkärien asiakkaiden yhteenlaskettu määrä on kasvanut yhteensä 350:llä ja asiakkaat ovat entistä raskashoitoisempia.  Näin ollen kotihoidon tiimit tarvitsevat lääkärin tukea ja konsultaatiota yhä enemmän asiakkaiden sairauksien ja riskien kartoittamisessa sekä kuntoutuksessa.

 

Kotihoidossa on 6 aluetta ja kaksi apulaisylilääkärin virkaa. Apulaisylilääkärin virkaan kuuluu 50 % kliinistä potilastyötä omien potilaiden parissa sekä tiimien ja palvelutalojen tukena. Tämän lisäksi apulaisylilääkärit tekevät päivän viikossa potilaiden muistitutkimuksia. Lisäksi he antavat neuvontaa muille lääkäreille geriatrisissa ongelmissa. Apulaisylilääkärit toimivat myös kotihoitopäällikön ja kotihoidonohjaajien sekä lääkärien kliinisenä konsulttina haasteellisissa asiakastapauksissa sekä osallistuvat alueen kokouksiin ja yhteisneuvotteluihin sosiaalityön ja sairaaloiden kanssa. Kahden apulaisylilääkärin työpanos ei riitä enää. Tarvitaan kolmas virka, jolloin kullakin apulaisylilääkärillä on kaksi aluetta vastuullaan. Lisäksi tarvitaan yksi terveyskeskuslääkärin virka lisääntyneen asiakasmäärän hoitamiseen.

 

./.                   Terveyskeskuksen esitys on esityslistan liitteenä olevassa päätöshistoriassa.

 

Esittelijä toteaa, että terveyskeskuksesta on saatu sähköpostitse seuraavat lisäperustelut:

 

Kotihoidossa on keskimäärin 270 asiakasta / kotihoidon ohjaaja ja vakansseja keskimäärin 23 / kotihoidon ohjaaja. Kaakkoinen alue on kasvanut nopeasti ja alueella on 317 asiakasta / kotihoidon ohjaaja ja vakansseja 25 / kotihoidon ohjaaja. Myös läntinen alue on kasvanut ja alueella on 308 asiakasta / kotihoidon ohjaaja ja vakansseja 25 / kotihoidon ohjaaja.

 

Vuonna 2011 kotihoidossa otetaan käyttöön asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi talousarvion puitteissa yhteensä 40 vakanssia, joista 14 tulee kaakkoon ja 6 länteen. Säännöllisten palvelujen piiriin on suunniteltu otettavaksi noin 300 yli 75-vuotiasta vuonna 2011.

 

Kaupunginsairaalan kotihoidon lääkäripalvelujen piirissä on yhteensä noin 6 000 asiakasta, mikä on keskimäärin 270 asiakasta / lääkäri. Tavoite on 250 asiakasta / lääkäri, koska asiakkaat ovat entistä raskashoitoisempia. Kotihoidossa on nyt yhteensä 24 lääkäriä. Laskennallisesti kahden työpanos (ylilääkäri + 50 % kahden apulaisylilääkärin työstä) menee hallinnolliseen työhön, mm. erikoistuvien lääkäreiden ohjaukseen ja tiimien tukemiseen. Vuonna 2011 lääkäripalvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä lisääntyy.

 

Henkilöstökeskus (20.12.2010) ja talous- ja suunnittelukeskus (30.12.2010) ovat antaneet terveyskeskuksen esityksestä lausuntonsa. Niillä ei ole huomautettavaa. Vuoden 2011 talousarviossa on kohdennettu määrärahaa kotihoidon lisäyksiin.

 

./.                   Saadut lausunnot ovat esityslistan liitteenä olevassa päätöshistoriassa.

 

 

 

 


1

PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN SUUR-HELSINGIN GOLF OY:N KANSSA LUUKIN GOLFKENTTÄALUEESTA

 

Khs 2010-2292

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Suur-Helsingin Golf Oy:lle Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta RNro 49-430-1-130 liitekarttaan merkityn, noin 31,56 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi seuraavin ehdoin:

 

1                          Alueen vuosivuokra on 23 550,00 euroa. Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 1 361,30 euron suuruista perusvuosivuokraa.

2                          Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, Suur-Helsingin Golf Oy:lle (Rinnekodintie 29, 02980 Espoo), liikuntavirastolle (ulkoliikuntaosasto/hallinto, PL 4860).

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen... -päätöshistoria

 

Liite 2

Kartta vuokra-alueesta

 

Liite 3

Vuokrasopimusluonnos

 

ESITTELIJÄ                      Liikuntalautakunta esittää, että Suur-Helsingin Golf Oy:lle vuokrataan Espoon kaupungin Luukkaanmetsä–nimisestä tilasta noin 31,56 hehtaarin suuruinen alue golftoimintaa varten 1.1.2011 - 31.12.2034 väliseksi ajaksi.

 

./.                   Lautakunnan esitys kokonaisuudessaan sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

 

Vuokrasopimuksista

 

Suur-Helsingin Golf Oy:n ja liikuntalautakunnan välillä on voimassa Luukin golfkenttäaluetta koskeva pitkäaikainen maanvuokrasopimus, joka on alkanut 1.1.1986. Sopimusta on viimeksi muutettu vuonna 1992, jolloin alkuperäinen vuokra-alue ja siihen tehdyt laajennukset yhdistettiin yhdeksi sopimukseksi. Vuokrattu alue käsittää noin 27 hehtaarin alueen, joka on vuokrattu käytettäväksi golfkenttänä ja golfia palvelevien rakennusten rakennusalueena.

 

Lisäksi Suur-Helsingin Golf Oy:lle on vuonna 2008 vuokrattu golfkenttäalueen länsireunassa kulkevan Klockarsintien varrelta noin 2 500 m2:n suuruinen varikkoalue.

 

Molemmat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2010.

 

Suur-Helsingin Golf Oy on vuokrannut osan Luukin golfkenttäalueesta yksityiseltä maanomistajalta. Alueen suuruus on 8,7 hehtaaria.

 

Suur-Helsingin Golf Oy:llä on Espoossa lisäksi Lakiston golfkenttäalue, jonka yhtiö on vuokrannut Rinnekotisäätiöltä sekä siihen liittyvän pienen lisäalueen aikoinaan Diakonissalaitokselta. Lisäalue (0,99 ha) siirtyi maanvaihtojen yhteydessä Helsingin kaupungille ja liikuntalautakunnan hallintaan.

 

Kaavatilanne

 

Alueen yleiskaava (Espoo: Pohjoisosien yleiskaava osa I) on tullut voimaan 16.8.2006. Yleiskaavassa alue on virkistysaluetta, jolla sallitaan mm. urheilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja kenttien rakentaminen.

 

Sisäistä vuokrausta koskeva kiinteistölautakunnan päätös

 

Golfkenttä sisältyy tällä hetkellä Luukin ulkoilualuetta koskevaan sisäiseen maanvuokrasopimukseen, joka päättyy vuoden 2023 lopussa. Kiinteistölautakunta on 30.11.2010 päättänyt, että sisäistä vuokrasopimusta muutetaan niin, että golfkenttä irrotetaan Luukin ulkoilualueesta omaksi vuokrauksekseen siten, että vuokra-aikaa jatketaan vuoden 2034 loppuun saakka ja vuokraa tarkistetaan. Uusi vuokra vuonna 2011 tulee olemaan 40 949 euroa. Tällä hetkellä golfkentän osuus Luukin ulkoilualueen vuokrasta on noin 6 300 euroa.

 

./.                   Kiinteistölautakunnan päätös sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

 


Nykyinen golfkenttäalue

 

Vuokralaisen ilmoituksen mukaan alueella on seuraavat rakennukset:

-                                       Klubitalo 225 m2

-                                       Caddiemastertoimisto + pukuhuonetilat 200 m2

-                                       Varastovaja 100 m2

-                                       Jätevaja 15 m2

 

Yhteensä 540 m2.

 

Lähivuosina alueelle on tavoitteena rakentaa uusi huoltorakennus.

 

Uusi vuokrasopimus

 

Vuokrattava alue käsittää golfkentän (31,33 ha) ja varikkoalueen (0,23 ha). Vuokra-alueen rajat on tarkistettu ja merkitty esityslistan liitteenä olevaan karttaan.

 

Vuokrasopimus esitetään tehtäväksi 24 vuodeksi, jolloin uusi vuokra-aika olisi 1.1.2011 – 31.12.2034 ja sopimus päättyisi samaan aikaan kuin muutkin liikuntatoimen tekemät golfkenttäsopimukset. Talvisin alue tulisi olemaan yleisessä virkistyskäytössä.

 

Vuokran määrittäminen:

 

Helsingin golfkenttien (Paloheinä, Vuosaari, Tali) vuokrauksissa on käytetty yhtenäistä vuokrahinnoittelua. Elinkustannusindeksin pistelukua 1730 vastaavat hinnat ovat seuraavat:

 

Maa-alueen osalta vuosivuokra on 0,132 euroa/m2. Lisäksi rakennusoikeudesta vuosivuokra on ollut 5,10 euroa/k‑m2. Rakennusmaan vuokra sisältää liikuntalautakunnan noudattaman periaatteen, jonka mukaan liikuntapaikkarakentamisen yhteydessä käyvästä vuokrasta peritään vain 50 %.

 

Espoon kaupungin viimevuosina sopimissa golfkenttien (Gumböle, Tapiola) vuokrauksissa vuokrataso on ollut noin 0,111 euroa/m2/v.

 

Luukin golfkentän nykyinen vuonna 1986 määritelty perusvuosivuokra on 150,53 euroa eli vuosivuokra tänä päivänä (ind 1730) on noin 2 600 euroa eli 0,010 euroa/m2/vuosi.

 

Liikuntaviraston ja vuokralaisen välisten vuokraneuvottelujen tuloksena on päädytty esittämään Luukin golfkenttäalueen uudeksi vuokraksi 0,07 euroa/m2/vuosi ja rakennusoikeuden osalta 2,70 euroa/k‑m2/vuosi. Tällöin kokonaisvuokra muodostuisi seuraavasti:

 

Maa-alue: 31,56 ha x 0,07 euroa/m2/v = 22 092,00 euroa/vuosi.

Rakennusoikeus: 540 k‑m2 x 2,7 euroa/k m2/v = 1 458,00 euroa/vuosi.

Yhteensä 23 550,00 euroa/vuosi.

 

Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin.

 

 

 

 


2

TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN MARJA LEENA TOUKOSEN TILALLE VUODEKSI 2011

 

Khs 2008-906

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin henkilöstötoimikuntaan johtavahammaslääkäri Seija Hiekkasen henkilökohtaiseksi varajäseneksi aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkosen vuodeksi 2011.

 

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille ja henkilöstötoimikunnalle.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Kuutamo Sari, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 70838

 

 

ESITTELIJÄ                      Kaupungin henkilöstötoimikunnassa työnantaja edustajan johtavahammaslääkäri Seija Hiekkasen varajäsenenä on toiminut hallinto- ja kehittämisjohtaja Marja Leena Toukonen.

 

 

 

 


1

ARABIANRANNAN ASUINKERROSTALOTONTIN MYYMINEN TARJOUSKILPAILUN PERUSTEELLA

 

Khs 2010-2202

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy:lle (Y-tunnus 2356923-2) perustettavan asunto-osakeyhtiön tai perustettavien asunto-osake­yhtiöiden lukuun Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 tontti nro 44 (os. Kaanaankatu 9) seuraavin ehdoin:

 

1                    Tontin kauppahinta määräytyy tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattoman kokonaismyyntihinnan sekä ostajan ostotarjouksessaan ilmoittaman 28,210 suuruisen prosenttiosuuden perusteella siten, että tontin kauppahinta on tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velaton kokonaismyyntihinta kerrottuna edellä sanotulla prosenttiluvulla.

 

Tontin kauppahinnan tarkempi muodostuminen on määritelty liitteenä 1 olevan esisopimuksen kohdassa ”Kauppahinta ja lopullisen kiinteistökaupan tekeminen”.

 

Ostaja on maksanut käsirahan eli viisisataatuhatta (500.000) euroa kaupungin pankkitilille nro 200118-205059 /Nordea (maksutunnus To 5596). Käsiraha on maksettu lopullisen kauppakirjan ehtojen noudattamisen vakuudeksi ja se lasketaan osaksi lopullista kauppahintaa.

 

Kaupassa noudatetaan ilmoitettua tonttikohtaista hintaa (arvio) 30.9.2011 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisäaikaa, kauppahintaa (arvio) tarkistetaan laskemalla kauppahinnalle 1.10.2011 alkaen kaupantekopäivään saakka kolmen (3) % suuruinen vuotuinen korko.

 

Ostaja suorittaa myyjälle tontin kauppahinnan (arvio) ja sen mahdollisen tarkistuksen kokonaisuudessaan kaupungin pankkitilille ennen kauppakirjan allekirjoittamista.

 

Omistus- ja hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoituksin ehdolla, että edellä mainittu kauppahinta tarkistuksineen on suoritettu sitä ennen edellytetyllä tavalla.

 

Kaupungilla on oikeus periä tontista lisäkauppahintaa ostajalta esisopimuksessa mainituin ehdoin. Kaupunki ei ole kuitenkaan velvollinen esisopimuksen perusteella palauttamaan mahdollisesti liikaa suoritettua kauppahintaa ostajalle. 

 

Mainittu oikeus lisäkauppahinnan perimiseen koskee myös poikkeamispäätöksen tai kaavamuutoksen mahdollistamia lisärakentamistilanteita.

 

2                    Tontin kauppakirja on tehtävä ja allekirjoitettava viimeistään 30.9.2011, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

 

3                    Muilta osin kiinteistökaupassa noudatetaan esisopimuksen ehtoja, kiinteistölautakunnan päättämiä lisäehtoja sekä kaupungin käyttämiä kiinteistökaupan tavanomaisia ehtoja.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan hyväksymään kaupungin ja Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy:n tai sen toimesta perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden välillä liitteen 1 mukainen 11.11.2010 allekirjoitettu ostajaa yksipuolisesti velvoittava kiinteistökaupan esisopimus ja sen perusteella tekemään lopullinen kauppakirja, sekä tekemään esisopimukseen tarvittaessa muutoksia ja tarkistuksia sekä hyväksymään lopullisen kaupan ehdot.

 

Pöytäkirjanote Rand ja Tuulberg Oy:lle, kiinteistölautakunnalle sekä kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITTEET

Liite 1

Esisopimus

 

Liite 2

Havainnekuva

 

Liite 3

Kopio asemakaavakartasta nro 11499

 

Liite 4

Kiinteistölautakunnan muistio 16.11.2010

 

Liite 5

Arabianrannan asuinkerrostalotontin myyminen tarjouskilpailun perusteella - päätöshistoria

 

Helsingin kaupungin 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23124 tontti nro 44 (Kaanaankatu 9)

 

TIIVISTELMÄ                    Toukolan Arabianrannan asuinkerrostalotontin (AK) 23124/44 (3 600
k-m²) myyntiä koskeva tarjouskilpailu järjestettiin 26.9.–22.10.2010 välisenä aikana. Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia erityisen korkeatasoisia omistusasuntoja.

 

Tarjouspyynnön mukaan kaupunki myy tontin tehtyjen tar­jousten perusteella sille, joka tarjoaa tontin kauppahintana korkeimman prosenttiosuuden tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattomasta kokonaismyyntihinnasta. Tontin lopullinen kauppahinta määräytyy tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattoman kokonaismyyntihinnan ja voittaneessa ostotarjouksessa ilmoitetun prosenttiosuuden perusteella.

 

Ostotarjouskilpailu oli avoin kaikille. Asuntojen erittäin korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi edellytetään kuitenkin, että tarjoajalla on kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Tarjoajan yleinen kelpoisuus arvioidaan kilpailun päättymishetken mukaan. Lisäksi kilpailun voittajan on hyväksytettävä kohteen pääsuunnittelijan valinta kaupungilla ennen tontin myyntiä ja tehtävä suunnittelu tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa.

 

Määräaikaan 22.10.2010 klo 16.00 mennessä yhteensä kahdeksan eri ostajaehdokasta jätti myytävästä kohteesta ostotarjouksen. Myytävän tontin ostotarjoukset olivat 17,623–28,210 % asuinrakennusten ym. velattomasta kokonaismyyntihinnasta.

 

Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy on tarjonnut tontista 23124/44 kauppahintana tarjouspyynnön mukaisen korkeimman prosenttiosuuden 28,210. Mainittua tarjousta voidaan pitää hinnaltaan hyväksyttävänä ottaen huomioon muun muassa tarjouspyynnöstä ilmenevät myytävän kohteen hinnanmuodostukseen vaikuttaneet tekijät, kuten tontin heikot pohjaolosuhteet. Tarjoaja täyttää myös tarjouspyynnössä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Kaupunki on tehnyt kilpailun voittajan kanssa myytävästä tontista tarjousten avaamisen jälkeen ostajaa yksipuolisesti velvoittavan kiinteistökaupan esisopimuksen. Kiinteistölautakunta esittää tonttia myytäväksi mainitulle yhtiölle perustettavan asunto-osakeyhtiön tai perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun.

 

ESITTELIJÄ                      Myytävä tontti sijaitsee Arabianrannan pohjoisosassa Kaanaankadun päässä Arabian rantapuiston vieressä Vanhankaupungin selän ja Vantaanjoen suun välittömässä läheisyydessä. Tontin pinta-ala on 3 454 m². Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 14.6.2007.

 

Tontin rakennusoikeus on 3 600 k-m². Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on neljä. Tontille toteutettavien kolmen pistetalon (1 200 k-m²/ talo) kaikista huoneistoista on järjestettävissä merinäköala Vanhankaupungin selälle. Tontille voidaan toteuttaa noin 40 asuntoa ottaen huomioon tarjouspyynnön ja Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 (jäljempänä MA-ohjelman) mukainen asuntojen vähimmäiskeskipinta-ala 75 as-m². Keskipinta-alavaatimuksesta voidaan poiketa myyjän hyväksymästä perustellusta syystä noin 10 %.

 

Asemakaavan mukaan tontille saa myös sijoittaa rakennusten katutasoon liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Autopaikat sijoitetaan maantasoisten autopaikkojen korttelialueeseen (LPA), joilla huoltoajo ja tontille ajo sallitaan. Autopaikka­normi on asuntojen osalta 1 ap/140 k-m². Autopaikat saa sijoittaa LPA-korttelialueelle enintään 250 metrin kävelymatkan päähän tontista (suunnitelmien mukaan viereiselle autopaikkatontille 23124/45).

 

Tontin varaaminen tarjouskilpailua varten

 

Khs päätti 29.3.2010 (392 §) varata kaupan kohteena olevan asuinkerrostalotontin tarjouskilpailun järjestämistä varten erityisen korkeatasoisten vapaarahoitteisten omistusasuntojen toteuttamiseksi ilman Hitas-ehtoja 31.12.2011 saakka. Samalla Khs päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään tontin myymiseksi tarjouskilpailun sekä luovuttamaan tontin tarjouskilpailun voittajalle tarjouskilpailun mukaisin ehdoin.

 

Asuntorakentamista koskevat ehdot

 

Myytävälle tontille on rakennettava vapaarahoitteisia erittäin korkeatasoisia omistusasuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Huoneistojakauma on kilpailijoiden vapaasti harkittavissa, mutta sen tulee olla monipuolinen.

 

Hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset on rakennettava tontille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva kauppakirja on allekirjoitettu. Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

 

Kohteen pääsuunnittelijan (arkkitehdin) valinta tulee hyväksyttää kaupungilla ennen tontin myyntiä. Pääsuunnittelijan vaihtaminen on mahdollista vain perustelluista syistä ja edellyttää osaltaan aina myös kaupungin hyväksymisen.

 

Asuntojen erittäin korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi ostaja on velvollinen tekemään tontin suunnittelun tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektin kanssa.

 

Ostaja on velvollinen hyväksyttämään laadittavat suunnitelmat Hitas-aluetyöryhmässä ennen niiden saattamista kaupunkikuvaneuvottelukunnan käsittelyyn.

 

Alueelliseen palveluyhtiöön liittymistä koskevat ehdot

 

Ostaja on velvollinen kustannuksellaan liittymään Toukolan Arabian-rannan varausehtojen mukaisesti osakkaaksi Arabian Palvelu Oy:hyn ja tekemään palveluyhtiön kanssa Arabianrannan alueen pysäköinti-, yhteispiha- ja kerhotilajärjestelyjä sekä alueellista tietoverkkoa koskevan sopimuksen. Samoin ostaja on velvollinen ostamaan kaupungilta (kiinteistöviraston tilakeskukselta) myytävän tontin osalta palveluyhtiön osakkeet sekä suorittamaan palveluyhtiölle osuutensa edellä mainittujen palvelukonseptien toteuttamisesta syntyneiden kokonaishankintakustannusten (investointien) kattamiseksi. Myytävän tontin omarahoitusosuus (liittymismaksu) oli syyskuussa 2010 yhteensä noin
436 650 euroa (ind 8/2010, pisteluku 128,0).

 

Lisäksi palveluyhtiön käyttökustannukset katetaan perimällä osakasyhteisöiltä kuukausittain autopaikkojen, yhteispihojen, kerhotilojen ja tietoverkon käyttömaksu.

 

Tontin omistaja on velvollinen siirtämään tontin omistusoikeuden luovutuksen yhteydessä myös liittymissopimuksen oikeuksineen ja velvoitteineen sekä vastaavat pysäköintiyhtiön osakkeet uudelle omistajalle.

 

Ostotarjousta ja tarjoajan kelpoisuutta koskevat ehdot

 

Ostotarjouskilpailu oli avoin kaikille. Tarjouskilpailussa kilpailtiin myytävälle tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattomasta kokonaismyyntihinnasta kaupungille tontin kauppahintana suoritettavan prosenttiosuuden suuruudella. Tarjoajan tuli ilmoittaa ostotarjouksessaan tarjottava prosenttiosuus kolmen desimaalin tarkkuudella.

 

Kaupunki myy tontin tarjouspyynnön mukaisen korkeimman prosenttiosuuden ostotarjouksessaan ilmoittaneelle tarjoajalle. Tarjoajalla on kuitenkin oltava kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Kaupunki voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella.

 

Mikäli tarjoajan kotipaikka on muu kuin Suomi, noudatetaan yhteiskuntavelvoitteiden ym. täyttämistä koskevien vaatimusten osalta soveltuvin osin samoja periaatteita kuin suomalaisten tarjoajien osalta noudatetaan.

 

Kaupunki voi edelleen sulkea kilpailusta pois tarjoajan, jonka ostotarjous ylittää merkittävästi muiden saatujen tarjousten tason ja jonka ostotarjousta ei prosenttiosuuden suuruuden vuoksi voida pitää uskottavana.

 

Kaupunki pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Mikäli tarjoaja ei täytä edellä mainittuja yleisiä kelpoisuusehtoja, kaupungilla on oikeus hylätä tehty tarjous kokonaisuudessaan tarjoajan yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella.

 

Ostotarjouskilpailu          Tarjouskilpailu järjestettiin 26.9.–22.10.2010 välisenä aikana. Kilpailusta ilmoitettiin pääkaupunkiseudun päivälehdissä ja internetissä tonttiosaston kotisivuilla (www.hel.fi/kv/tontti). Lisäksi kilpailusta tiedotettiin erikseen rakennusliikkeille ja rakennuttajille.

 

Määräaikaan 22.10.2010 klo 16.00 mennessä yhteensä kahdeksan eri ostajaehdokasta jätti myytävästä kohteesta ostotarjouksen. Myytävän tontin ostotarjoukset olivat 17,623–28,210 % asuinrakennusten ym. velattomasta kokonaismyyntihinnasta. Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy on tarjonnut tontista kauppahintana korkeimman prosenttiosuuden 28,210.

 

Mainittua tarjousta voidaan pitää hinnaltaan hyväksyttävänä ottaen huomioon tarjouspyynnöstä ilmenevät myytävän kohteen hinnanmuodostukseen vaikuttavat tekijät, kuten tontin heikot pohjaolosuhteet. Tarjoaja täyttää myös tarjouspyynnössä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset. Tämän vuoksi tontin myyminen mainitulle yhtiölle tai sen toimesta perustettavalle yhtiölle tai perustettaville yhtiöille on perusteltua.

 

Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg Oy on virolaisen rakennusalan konserni AS Ehitusfirma Rand & Tuulbergin Suomeen 5.10.2010 rekisteröity tytäryhtiö. Emoyhtiön yhtenä osana on muun muassa oma betonitehdas. Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 64 miljoonaa euroa eli suomalaisen kustannustason mukaan arviolta noin 80–90 miljoonaa euroa. Emoyhtiö lukeutuu Viron neljän suurimman rakennusliikkeen joukkoon, joten yhtiöllä on laajat referenssit aikaisemmista rakennuskohteista.

 

Tontin yksipuolisesti velvoittava esisopimus ja lopullinen kauppakirja

 

Tarjouspyynnön ehtojen mukaan kaupunki on tehnyt korkeimman hyväksytyn ostotarjouksen tekijän kanssa yksipuolisesti velvoittavan kiinteistökaupan esisopimuksen 11.11.2010 eli viimeistään kuukauden kuluessa tarjousten avauspöytäkirjan allekirjoittamisesta (25.10.2010).

 

Ostaja on luovuttanut esisopimuksen ja lopullisen kauppakirjan ehtojen noudattamisen vakuudeksi kaupungille käsirahan, joka on suuruudeltaan 500 000 euroa. Käsiraha lasketaan osaksi lopullista kauppahintaa.

 

Tontti myydään rakennuttajan perustamalle asunto-osakeyhtiölle tai perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun.

 

Kaupunki tekee kilpailun voittajan kanssa lopullisen kauppakirjan päätösehdotuksessa mainituin ehdoin sen jälkeen, kun kaupungin johtosäännön mukaan toimivaltainen toimielin on omalta puoleltaan hyväksynyt kaupan ja tätä koskeva päätös saa lainvoiman.

 

Kiinteistökaupasta päättäminen kuuluu tontin arvioidun kauppahinnan perusteella kaupunginhallituksen toimivallan piiriin. Arvioinnissa on otettu huomioon ostotarjouksen mukainen prosenttiosuus myytävälle tontille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattomasta kokonaismyyntihinnasta, alueen sääntelemättömien asunto-osakkeiden myyntihinnat sekä tontin pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosalamäärä (3 600 k-m²).

 

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

 

 

 

 


2

KULOSAAREN TONTIN 42014/7 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12028)

 

Khs 2010-2418

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee pidentää 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42014 tontin nro 7 rakennuskieltoaikaa 16.1.2013 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunki­suunnittelulautakun­nalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Rakennuskieltokartta nro 12028 (Kulosaaren tontti 42014/7)

 

Liite 2

Kulosaaren tontin 42014/7 ... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Tontin osoite on Vanha kelkkamäki 9–11.

 

Taustaa                             Ympäristöministeriö on 28.5.1985 vahvistanut Kulosaaren huvila-alu­een länsiosan asemakaavan muutoksen nro 8620. Kaavan keskeisin tavoite on rakennetun ympäristön suojelu ja keinona tähän rakennusoikeuden alentaminen tonttitehokkuuteen e = 0.30 ja ympäristöä ja raken­­nuksia koskevat suojelumerkinnät.

 

Kiinan kansantasavallan Suomen suurlähetystön esittämän muistutuksen johdosta lähetystön omistuksessa oleva tontti 42014/7 rajattiin ase­makaavan muutosehdotuksen ulkopuolelle, jolloin tontille jäi edelleen rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on jatkettu kaksi vuotta kerrallaan, viimeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella Khn 12.1.2009 teke­mällä päätöksellä 16.1.2011 asti.

 

Rakennuskiellon jatkaminen

 

Jotta Kulosaaren huvila-alueen asemakaavan tavoitteet voitaisiin turvata myös tämän tontin osalta, tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 16.1.2013 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 12028/16.12.2010).

 

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

 

 

 

 


3

20.12.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO MUISTUTUKSIIN KRUUNUNHAAN TONTTIEN 11/6, 14/6 JA 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 JA 23/10 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11944)

 

Khs 2009-2713

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

 

Kruununhaan porrashuoneiden kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi vuonna 2003 osoitti joidenkin porrashuoneiden erityisen merkittävyyden. Niiden arvojen säilymiseksi Kruununhaan 9 tonttia asetettiin raken­­nuskieltoon keväällä 2004 asemakaavan tarkistamista varten. Päättäessään rakennuskiellon jatkamisesta keväällä 2008 Khs edellytti, että tonteilla tutkitaan hissien rakentamismahdollisuus ilman että porrashuo­nei­den arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja turmellaan. Lisäksi on ase­makaavan muutoksen pohjana ollut kesällä 2008 laadittu hissien rakentamista koskeva selvitys.

 

Rakennusten katujulkisivut ja vesikatot on voimassa olevissa asemakaavoissa suojeltu yhtä lukuun ottamatta.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa suojellaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset arvokkaine porrashuoneineen. Kyseessä on pieni määrä kaikkein arvokkaimpia, valtakunnallisesti merkittävään alueeseen kuuluvia rakennuksia ja niiden sisätiloja, 9 kruununhakalaista asuinkerrostaloa ja niissä yhteensä 28 kulttuurihistoriallisesti arvokasta porrashuonetta.

 

Asemakaavan muutosehdotuksella pyritään edistämään myös esteettömyyttä. Ehdotus mahdollistaa hissin rakentamisen kaikkiin 9 asuinkerrostaloon muualle paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin porrashuoneisiin tai arkkitehtonisesti erityisen laadukkaiden sisäpihojen yhteyteen. Kaavaehdotuksessa ei esitetä hissille tarkkaa sijaintikohtaa, vaan se ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä kunkin yksittäisen hankkeen kohdalla erikseen.

 

Tonttien osoitteet ovat Meritullinkatu 16, Pohjoisranta 10, Kristianinkatu 17, Meritullinkatu 12, Meritullinkatu 29, Maneesikatu 1–3, Liisankatu 17, Mariankatu 12 ja Vironkatu 6.

 

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet niihin

 

Suurin osa muistutuksista on lähes samansisältöisiä ja laadittu pääpiirteittäin samaa kirjepohjaa käyttäen. Muistutuksia tuli 5 taloyhtiöltä (As. Oy Meritullinkatu 12, As. Oy Solmu, As. Oy Kristian 17, As. Oy Kruununhaankatu 4, ja Bostads Ab Norra Kajen 10) sekä 9 asukkaalta, joista 2 oli As. Oy Solmun ja 7 As. Oy Meritullinkatu 12:n asukkaita. Lisäksi Asunto Oy Vironkatu 6:n muistutukseksi otsikoitu kannanotto on valmistelussa nimetty kirjeeksi, koska sitä ei jätetty julkisen nähtävillä pidon aikana. Sisällöllisesti kirjeet ja muistutukset käsitellään kuitenkin samalla tavalla.

 

Xxxx Xxxxxxxx As. Oy Solmun muistutukseen liittämää eriävää mielipidettä lukuun ottamatta muistutukset ovat kaavaa vastustavia. Muistuttajat vaativat, että kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös (10.12.2009) hyväksyä Kruununhaan arvokkaita porras­huoneita koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11944) kumotaan. He vaativat myös, että Kruununhaan eräitä kortteleita koskevat raken­nus- ja toimenpidekiellot kumotaan ja lakkautetaan heti. Xxxxx Xxxxx muistutuksessa ei kuitenkaan esitetä rakennus- ja toimen­­pidekiellon kumoamista ja lakkauttamista ja lisäksi Xxx-Xxxx Xxxxxxxxx muistutuksessa vaaditaan niiden kumoamista ainoastaan korttelin nro 14 tontin nro 12 porrashuoneiden B, C ja D osalta.

 

Vastine

 

Mitä tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 10.12.2009 kumoamisvaatimukseen, voidaan todeta, että kaupunkisuunnittelulautakunnan mainittu päätös kaavaehdotuksen hyväksymisestä on asian valmisteluun kuuluva toimenpide, jossa on vasta puollettu asemakaavaehdotuksen hyväksymistä ja siihen liittyen esitetty kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi jatkotoimenpiteisiin lausuntojen pyytämiseksi ja kaavaehdotuksen asettamiseksi julkisesti nähtäville.

 

Valmisteluun liittyviin päätöksiin ei kuntalain 91 §:n mukaan voida hakea muutosta. Kun kaavan nähtävillä olo ajan kuluessa tehdyt muistutukset ja lausunnot oli saatu, kaupunkisuunnittelulautakunta vastasi niihin uudessa lautakuntakäsittelyssä 7.10.2010. Vasta kaupunginhallituksen esittelystä valtuustossa tehtävä päätös on sellainen lopullinen päätös asemakaava-asiassa, josta voidaan tehdä valitus ja vaatia sen kumoamista.

 

Nyt kysymyksessä olevat tontit on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaiseen rakennus- ja toimenpidekieltoon asemakaavan muuttamista varten. Päättäessään rakennuskiellon jatkamisesta keväällä 2008 kaupunginhallitus edellytti, että tonteilla tutkitaan hissin rakentamismahdollisuus siten, ettei porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja turmella, esimerkiksi rakennus­ten rungon ulkopuolelle. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen myös porrashuoneissa. Kaupunginhallitus on viimeksi 17.5.2010 päättänyt jatkaa rakennuskieltoa. Rakennuskielto on voimassa siihen saakka, kunnes asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Rakennuskiellosta voi hakea poikkeamista ja poikkeaminen voidaan myöntää, ellei tulevan asemakaavan tavoitteiden katsota poikkeamisen johdosta vaarantuvan.

 

Taloyhtiö Bostads Ab Norra Kajen 10 (22.2.2010), Xxx-Xxxx Xxxxxxxx (22.2.2010), Xxxxx X. Xxxxxxx (17.2.2010), Xxxx Xxxxxxxxxxx (22.2.2010), Xxxx Xxxxxxxx (22.2.2010) sekä Xxxx ja Xxxx Xxxxxxxx (22.2.2010) esittävät perusteluina vaatimuksilleen seuraavaa:

 

1                    Rakennuksen sisäosien suojelu asemakaavamääräyksillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista eikä sille ole muutakaan laillista perustetta. Kaavalla puututaan kohtuuttomasti yksityisen omaisuuden käyttöön ja kehittämiseen. Sisäosien suojelun tulisi tapahtua rakennussuojelulailla kor­vausta vastaan. Lisäksi joissakin muistutuksissa mainitaan, että ehdotus heikentää huoneistojen arvoa ja kaupun­gin tulisi sitoutua korvaamaan ylimääräiset kustannukset taloyhtiölle.

 

2                    Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunkisuunnittelulautakun­ta eivät ole ottaneet huomioon asukkaiden mielipiteitä.

 

3                    Vuoden 2003 porrashuoneiden inventointi (Schulman Oy) on tehty salaa ja tarkoitushakuisesti. Selvitys on puutteellinen ja perustuu subjektiivisiin näkemyksiin.

 

4                    Asemakaavaehdotuksen lähtökohtana on ollut Pohjoisranta 10:n suojelu. Seurauksena on hissien rakentamisen estyminen ja asumisolojen kehittämisen hankaloituminen. His­sien sijoittaminen asuntovyöhykkeelle on epärealistista. Piha-alueiden turmeleminen hissitornilla ei voi olla tarkoituksenmukaista. Kaava sisältää useita kiinteistöjen peruskorjaamista ja perusparantamista estäviä tai vaikeuttavia määräyksiä, ei vain porrashuoneiden kehittämistä rajoittavia.

 

5                    Kaava loukkaa alueen asukkaiden yhdenvertaisuutta. Kaavan kohteena oleville taloyhtiöille asetetaan rajoituksia, joita on sallittu muille saman alueen kiinteistöille (kuten ullakko- ja hissirakentaminen). Joissakin muistutuksissa todetaan myös, että on annettu ymmärtää kyseisten talojen por­rashuoneistojen olevan ainutlaatuisia, vaikka Kruununhaan ja Katajanokan alueella on lähes 300 suojeltua ja rakennuskiellossa olevaa porrashuonetta.

 

6                    Asemakaavan suojelumääräykset, joissa kielletään sellaiset muutokset, jotka heikentävät rakennuksen tai sen porrashuoneiden arvoja, samoin kuin vaatimukset alkuperäistoteutuksen palauttamisesta, ovat kohtuuttomia.

 

7                    Suojelumääräykset koskevat kaikkia rakennuksen osia ja tiloja, siten myös huoneistojen sisätiloja. Tämä ei voi olla hyväksyttävissä eikä mahdollista. Taloyhtiöllä tulee olla oikeus toteuttaa kunnostukset ajan vaatimusten mukaisesti.

 

8                    Ehdotus on Helsingin kaupungin kehittämisstrategian (2009–2012) ja monien muiden Helsingin kaupungin ja useiden muiden viranomaisten ilmoittamien tavoitteiden vastainen (asukkaiden viihtyminen, liikkumisen esteettömyys, asuminen mahdollisimman pitkään omassa kodissa jne.). Joissakin muistutuksissa korostetaan erityisesti ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asumismahdollisuuksia.

 

Vastine

 

1                    Maankäyttö- ja rakennuslain eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen. Asemakaavan laadintaan kuuluu myös rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämiskielto (54 §). Jokaisella kaavatasolla on lain mukaan mahdollisuus antaa suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia (57 §). Laaditun kaavaehdotuksen määräykset eivät rajoita kohtuuttomasti yksityisen omaisuuden käyttöä ja kehittämistä.

 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa puhutaan kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön arvojen suojelemisesta erittelemättä sisätiloja ja ulkoarkkitehtuuria. Ympäristöministeriön asemakaavamerkintöjä ja ‑määräyk­siä koskevassa ohjees­sa todetaan, että erityistapauksissa voidaan asemakaavas­sa antaa sisätiloja koskevia määräyksiä. Kysymykseen tulevat silloin esimerkiksi rakennuksen porrashuoneiden säilyttämistä koskevat määräykset. (Asemakaavamerkinnät ja ‑mää­räykset, ympäristöministeriö, 2003, sivu 126)

 

Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999) on keskeisin ja asema­kaava-alueella ensisijainen rakennetun kulttuuriympäristön suojelua ohjaava väline. Vain erityistapauksissa, silloin kun suojelu ei ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai milloin rakennuksen säilymistä ei voida riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla, kun rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä tai kun siihen muutoin on erityisiä syitä, sovelletaan lakia rakennusperinnön suojelemisesta (2010, aikaisemmin rakennussuojelulaki, 1985). Kaavan kohteena olevien raken­nusten ja niiden arvokkaiden porrashuoneiden suojelu on mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Oikeus korvauksiin syntyy vain siinä tapauksessa, mikäli suojelumääräykset eivät ole maanomistajalle kohtuullisia.

 

Rakennetun ympäristön vaalimisen ja suojelun kautta muo­dostuvat ympäristöt ovat arvostettuja ja haluttuja asuinympäristöjä. Suojelu saattaa siten jopa nostaa kiinteistöjen ja asuntojen arvostusta ja sitä kautta yleensä myös hintaa. Tästä Kruununhaan kaupunginosa tarjoaa hyvän esimerkin.

 

Myös suojeltuja rakennuksia voidaan kehittää. Esimerkiksi hissin rakentaminen voidaan kohtuullisin kustannuksin nykytekniikalla toteuttaa useimpiin suojelun piiriin kuuluviin rakennuksiin. Suojelusta aiheutuvat lisäkustannukset pysyvät kohtuullisina rakennuksen taloudellinen, rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo huomioon ottaen. Valtion ja kaupungin hissiavustuksista saatava tuki kattaa näistä lisäkustannuksista 60 %. Kaikkiin tässä kaavaehdotuksessa mukana oleviin kohteisiin hissi on mahdollista rakentaa.

 

2                    Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevan kaavan valmistelussa vuorovaikutus on ollut erittäin laajaa lukuisine asukastilaisuuksineen ja neuvotteluineen. Valmistelussa on pyritty yhteisymmärrykseen osallisten kanssa edellyttäen, että ratkaisut ovat kaavan tavoitteiden mukaisia. Ratkaisu on joissakin tapauksissa taloyhtiön kannan tai yksittäisten asukkaiden mielipiteiden vastainen.

 

3                    Asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu kaksi alan tunnustetun asiantuntijan tekemää selvitystä, Kruununhaan hissittömiä yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja koskeva porrashuoneiden inventointi (Schulman, 2003) ja selvitys hissien rakentamismahdollisuuksista kaikkein arvokkaimmiksi arvioituihin taloihin siten, ettei rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja rikottaisi (Helander & Leiviskä 2008). Näiden selvitysten samoin kuin kaavaehdotuksen laadinnassa on myös kaupunginmuseo toiminut asiantuntijana. Selvityksessä mukana oleville taloyhtiöille tiedotettiin inven­toinnin käynnistymisestä 30.9.2003 ja inventoinnin tuloksista 3.3.2004 päivätyllä kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä. Hissien rakentamista koskevasta selvityksestä tiedotettiin 30.6.2008 päivätyllä kirjeellä. Kirjeet postitettiin kunkin taloyhtiön isännöitsijän osoitteeseen.

 

4                    Asunto-osakeyhtiö Pohjoisranta 10:n hissihanke ja kaupun­­kisuunnittelulautakunnan (26.9.2002) sitä koskeva kielteinen lausunto käynnisti laajan selvityksen Kruununhaan porrashuoneiden kulttuurihistoriallisista arvoista.

 

Kaavaehdotus pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla yhdistämään pyrkimyksen säilyttää kulttuurihistoriallisia arvoja ja tavoitteen parantaa saavutettavuutta. Kaavaehdotus mahdollistaa hissin rakentamisen kaikkiin taloihin. Taloyhtiön sisäisillä päätöksillä ratkaistaan, halutaanko hissi rakentaa kaavan sallimalla tavalla, esimerkiksi asunnoista lohkaistavaan tilaan.

 

Rakennuksissa, joita kaavaehdotus koskee, porrashuoneet ovat edellisen vuosisadan vaihteelle tyypillisesti merkittäviä asuintalon yhteisiä tiloja, joiden suunnitteluun on panostettu erityisesti. Kyseisenä ajankohtana korostettiin kadun puo­len julkista luonnetta ja näyttävyyttä. Pihanpuoli syntyi toiminnallisten vaatimusten ehdoilla ja oli arkkitehtonisesti vaatimattomampi. Siksi pihan ja pihajulkisivujen voidaan katsoa kestävän paremmin muutoksia.

 

Kaikki rakennuksen peruskorjaamiseen sekä kunnossapitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat mahdollisia, mikäli niillä ei heikennetä rakennuksen historiallista arvoa tai muuteta arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

 

5                    Kaavaehdotus ei estä hissien rakentamista. Kaavaehdotuk­sessa osoitetaan eri mahdollisuuksia, miten hissi voidaan sijoittaa rakennuksiin tai rakennusrungon ulkopuolelle. Myöskään ullakkorakentamista ei millään tavoin rajoiteta, mutta edellytetään, että myös se, kuten muutkin mahdol­liset muutostyöt, toteutetaan rakennusten arkkitehtoniset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen. Helsingissä on voimassa ullakkorakentamisen alueellinen poik­­keamispäätös, jonka mukaan Kruununhaassa on mah­dollista ottaa ullakkotiloja asunnoiksi ja avata niiden edellyttämiä uusia ikkuna-aukkoja laajemmat kaupunkinäkymät huomioon ottaen ja merinäkymät säilyttäen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla tulee suunnittelussa käyttää tarkkaa harkintaa.

 

Kaavaehdotus perustuu asiantuntijaselvityksiin, joissa kaavan kohteena olevat rakennukset ja suurin osa niiden porrashuoneista on todettu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi. Merkittävyyttä arvioitaessa on harvinaisuuden lisäksi punnittu rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä tai kerrostuneisuutta ja tyypillisyyttä. Suojelumää­räykset tähtäävät näiden arvojen säilymiseen. Myös muualla kaupungin alueella toimitaan vastaavalla tavalla, mikäli samanlaisia arvoja selvityksissä todetaan. Kruununhakaan rinnastettavissa olevaa Katajanokan vanhaa kaupunginosaa koskevassa asemakaavassa on asuinrakennusten porrashuoneiden suojelua koskeva määräys. Helsingin kaupunginmuseo on parhaillaan laatimassa laajempaa, kantakaupungin aluetta koskevaa porrashuoneiden arvoihin kohdistuvaa selvitystä.

 

6                    Kaikkia tonteilla olevia rakennuksia koskee määräys sr-1, jota arvokkaita suojelukohteita koskevissa asemakaavoissa käytetään yleisesti. Määräys, jolla kielletään sellaiset historiallisia arvoja tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä muuttavat korjaus-, muutos- tai lisärakentamistyöt, tähtää kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Kohteen arvoja heikentäneet toimenpiteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Muun­laiset aikaisemmat korjaukset, muutokset ja uudet rakenteet voidaan säilyttää.

 

Kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimista edellytetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Suojelumääräystä ei ole katsottu kohtuuttomaksi.

 

7                    Suojelumääräykset eivät asemakaavan muutoksessa ulotu huoneistojen sisätiloihin eikä huoneistojakoa ole edellytetty palautettavaksi. Väärinkäsitysten välttämiseksi kaavamääräyksiin on lisätty lause: "Suojelumääräys ei koske huoneistojen sisätiloja."

 

Suojelu ei estä rakennusten kunnostamista ajan vaatimusten edellyttämällä tavalla, edellyttäen, että kunnostaminen tapahtuu kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.

 

8                    Kaavaehdotuksessa on pyritty löytämään kahta tärkeää tavoitetta tukeva ratkaisu. Siinä on sovitettu yhteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja esteettömyyden parantaminen hissejä rakentamalla. Siten on pyritty, siinä määrin kuin se vanhan rakennuskannan kohdalla on mahdollista, toteuttamaan Helsingin kaupungin tavoitteita esteettömyydestä ja saavutettavuuden parantamisesta. Viime kädessä kaavoitusta kuitenkin ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.

 

Muutamat taloyhtiöt ja asukkaat ovat muistutuksissaan esittäneet edellä mainittujen perusteiden lisäksi muita vaatimuksia ja näkökohtia. Alla on esitetty tiivistelmät näistä muistutuksista sekä vastineet niihin.

 

As. Oy Kruununhaankatu 4 toteaa (19.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1, 2, 4, 5 ja 8 lisäksi, että taloyhtiölle esitettiin alun perin, että hankkeessa etsitään ratkaisu vain hissirakentamiselle. Ehdotuksen tavoittee­na on kuitenkin suojelun ulottaminen koskemaan rakennusten sisätiloja, piha-aluetta ja ullakkorakentamista. Taloyhtiön mukaan kaikki korjaaminen joudutaan neuvottelemaan kaupungin kanssa ja toisaalta kaupunki voi velvoittaa taloyhtiöt korjauksiin. Lisäksi yhtiö ehdottaa, että vähintään suojelua, tiloja, pihoja ja autopaikkoja koskevat määräykset poistetaan ehdotuksesta.

 

Vastine

 

Taloyhtiöille lähetetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (22.12.2008) mukaan asemakaan muutoksen tarkoituksena on tarkistaa asemakaavoja siten, että niiden suojelumääräykset ovat riittävän kattavat sekä ulko- että sisätilojen suhteen ja että samassa yhteydessä on tarkoitus määritellä periaatteet hissien rakentamista varten. Asemakaavaluonnoksesta on keskusteltu taloyhtiöiden edustajien kanssa ja sen tavoitteita on esitelty asukastilaisuuksissa.

 

Kaavaehdotuksen määräykset ovat tavanomaisia, yleisesti käytössä olevia määräyksiä. Asemakaava ei tule takautuvasti voimaan eivätkä kaavamääräykset johda korjausvelvoitteisiin. Vasta toteutettaessa rakennuslupaa vaativia muutoksia rakennusvalvontavirasto ohjaa suunnittelua ja valvoo suunnitellun rakentamisen asemakaavan ja kaavamääräysten mukaisuutta.

 

As. Oy Kristian 17 toteaa (22.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi, että taloyhtiö pitää suojelun tuomia lisävelvoitteita rangaistuksena siitä, että taloyhtiötä on hoidettu pieteetillä. Taloyhtiön mukaan rakennuksen porrashuone soveltuu erityisen hyvin hissin rakentamiseen. Lisäksi kielto on tehty subjektiivisin perustein. Yhtiön mukaan pihakansi ei sovellu virkistyskäyttöön ja asukkaat oleskelevatkin mielellään parvek­keillaan ja läheisissä puistoissa. Tämän lisäksi taloyhtiö pitää alkuperäisyyden säilyttämistä liian ehdottomana määräyksenä ja vaatii mää­räysten väljentämistä siten, että katujulkisivun räystästä olisi mahdollista jatkaa.

 

Vastine

 

Määräyksellä sr-1 ilmaistaan, että kohde on arvokas. Kaavaehdotuksen suojelumääräykset ovat tavanomaisia, yleisesti käytössä olevia määräyksiä, jotka tähtäävät kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Määräys ei sinänsä velvoita taloyhtiötä entisöintiin, mutta mikäli taloyhtiö suo­rittaa korjaustoimenpiteitä, tulee ne toteuttaa historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen.

 

Kaavaehdotuksessa ei kielletä hissin rakentamista As. Oy Kristian 17:n omistamaan kiinteistöön, vaan esitetään, että hissi voidaan rakentaa asuntovyöhykkeelle. Tähän on päädytty asiantuntijaselvityksessä (2008) eri tavoitteita tutkien ja arvioiden. Hissien rakentaminen muistutuksessa esitetyllä tavalla talon porrashuoneeseen muuttaisi oleellisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sisätilan alkuperäistä luonnetta ja sen arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä heikentäisi porrashuoneen rakennustaiteellista ja historiallista arvoa.

 

Rakennuksen katujulkisivun räystään korjaustyöt, kuten muutkin korjaustoimenpiteet, tulee kaavamääräyksen mukaan suunnitella siten, et­tei­vät ne heikennä rakennuksen historiallista arvoa tai muuta arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennusvalvontavirasto valvoo kaavamääräyksen toteutumista.

 

Kaavaehdotuksen tavoitteena on asukkaiden yhteisen piha-alueen aikaansaaminen, mikä on periaatteena koko kantakaupungin alueella. Kunkin pihan ominaisluonne tulee tietysti suunnittelussa ottaa huomioon. Ulko-oleskelualue tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen.

 

As. Oy Solmu vastustaa (22.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1, 2 ja 7 sekä osin kohdan 3 lisäksi määräyksiä, joissa tomutus- ja jätehuollon laitteita ei saa sijoitta pihamaalle. Yhtiö ilmoittaa myös, että yhtiöjärjestyksessä on autopaikkaosake, joka oikeuttaa kahteen autopaikkaan pihalla. Siten asemakaavan muutos on yhtiöjärjestyksen vastainen ja taloyhtiölle aiheutuu toteuttamisesta huomattava taloudellinen vahinko. Lisäksi yhtiö luettelee korjauskohteita, joissa kaavan toteuttaminen aiheuttaisi lisäkustannuksia. Taloyhtiö ehdottaa, että rakennuksesta suojeltaisiin vain yksi porrashuone ja sillä edellytyksellä, että portaan osakkaat suostuvat siihen kirjallisesti.

 

As. Oy Solmu muistuttaa, että asemakaavan selostuksessa todettu Kruununhaan asuntojen suuri koko ja, että asunnot ovat usein kahdella sisäänkäynnillä varustettuja, ei pidä paikkansa. Taloyhtiön asunnot ovat pääasiassa yksiöitä, kaksioita tai kolmiota (alle 100 m2), joissa ei ole kahta sisäänkäyntiä, kuten asemakaavan selostuksessa väitetään.

 

Taloyhtiön mukaan tulisi sallia hissin sijoittaminen myös porrashuonetilaan siten, että vaalitaan porraskäytävän ilmettä ja kokonaiskuvaa. As. Oy Solmu vaatii, että asemakaavan muutosehdotus ja Kruununhaan eräitä kortteleita koskevat rakennus- ja toimenpidekiellot kumotaan.

 

As. Oy Solmun muistutukseen (22.2.2010) on liitetty hallituksen jäsen Xxxx Xxxxxx eriävä mielipide. Siinä todetaan, että kaavaehdotus on maankäyttöä ja rakentamista koskevien säädösten mukainen. Asemakaavoituksessa esitettyihin määräyksiin kuuluu, että ne tietyllä tapaa rajoittavat yksityisomistuksen määräysvaltaa, kun pyritään sovittamaan yhteen yhteisiä ja yksityisiä tavoitteita. Liian vapaat, taloudellisiin näkökohtiin painottuvat määräykset ovat osoittautuneet ympäristön ja raken­nussuojelun kannalta epäedullisiksi. Moni on valinnut Kruununhaan asuinpaikakseen juuri sen historiallisten arvojen takia, rakennuskannan ikä ja autenttisuus korreloivat asuntojen neliöhinnan kanssa. Asemakaavaluonnos ei siis aiheuta erityisiä taloudellisia rasitteita osakkeiden omistajille. Asunto Oy Solmun talo on rakennushistoriallisessa mielessä poikkeuksellisen hyvin säilynyt.

 

Eriävän mielipiteen mukaan kaavaehdotusta on valmisteltu avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Selvitykset ovat olleet julkisesti esillä, ja selvitysten ohjauksessa on käytetty monipuolista asiantuntemusta. Myös asukastilaisuuksia on järjestetty ja käyty erillisiä neuvotteluja eri taloyhtiöiden kanssa.

 

Samalla huomautetaan, etteivät kaavamääräykset koske asuinhuoneistojen sisätilojen muutoksia ja ettei kaava edellytä kaikkien rakennukseen tehtyjen muutosten palauttamista. Kaavamää­räys ei ole autopaikkojen suhteen jälkikäteen sanktioiva.

 

Mielipiteessä korostetaan, ettei hissien rakentaminen porrassyöksyjen väliin ole mahdollista, mikäli otetaan huomioon tilojen arkkitehtoniset suhteet ja historialliset arvot. Vaikka kaavaluonnoksessa esitetyt vaihtoehdot aiheuttavatkin rajoituksia ja haittoja, ne ovat ainoat mahdollisuudet.

 

Lopuksi todetaan, että asemakaavaluonnos sovittaa yhteen porraskäytävän toiminnalliset tavoitteet sekä rakennustaiteelliset ja historialliset arvot ja takaa As. Oy Solmun kiinteistön huolella vaalittujen arvojen säilymisen jälkipolville.

 

Xxxxx Xxxx muistuttaa (22.2.2010) samoista asioista kuin As. Oy Solmu edellä.

 

Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxx (As. Oy Solmu, 19.2.2010) tuovat edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi esiin, että taloyhtiön osake oikeuttaa pihalla oleviin autopaikkoihin. Taloyhtiön asunnot ovat pieniä ja asuntoihin sijoitettavat hissit veisivät tilaa juuri pienistä huoneistoista. Heidän mukaansa hissien rakentaminen vaatii rakennusluvan, joka antaa viranomaisille riittävän valvontamahdollisuuden rakentamiselle.

 

Vastine

 

Kaavaehdotuksessa ei ole tomutusta koskevaa määräystä. Kaavamääräyksen mukaan jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee jäteastioille rakentaa ympäristöön sopiva katos tai aitaus.

 

Koko kantakaupungin alueella pyritään piha-alueet saamaan viihtyisiksi. Siksi asemakaavoihin sisällytetään määräys, joka kieltää autopaikkojen sijoittamisen pihoille. Autopaikkojen sijoitusta koskeva asia tulee harkittavaksi, mikäli taloyhtiö ryhtyy esimerkiksi ullakkoasuntoja koskevaan rakennushankkeeseen.

 

Rakennuksen korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöissä tulee kunnioittaa rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Mikäli alkuperäistoteutusta ei ole jäljellä ja mikäli jälkeenpäin tehty muutos on heikentänyt raken­nuksen arvoja, tulee valita ratkaisu, jolla kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan mahdollisimman paljon palauttaa. Ratkaisu saattaa joissain tapauksissa tulla kalliimmaksi kuin tavanomaiseen ympäristöön soveltuva standardiratkaisu. 

 

Kaavan tavoitteena on tasavertaisuus. Siksi taloyhtiön kaikki arvokkaim­mat porrashuoneet suojellaan eikä niihin sallita hissien rakentamis­ta. Kaavaehdotus mahdollistaa hissien rakentamisen asunnoista otettavaan tilaan tai rakennuksen rungon ulkopuolelle. Kaavassa ei kuitenkaan määritellä hisseille tarkkaa sijaintia. Hissien suunnittelu suojelurakennuksiin niiden ominaispiirteet huomioon ottavalla tavalla on vaativa tehtävä, joka edellyttää pätevää suunnittelua. Päätöksen hissien toteuttamisesta tekee taloyhtiö.

 

Selostuksessa oleva epätarkkuus asuntojen keskipinta-alasta on korjattu. Nähtävillä olleessa selostuksessa kirjoitettiin Kruununhaan asuntojen koosta, vaikka tarkoitettiin asuntojen kokoa asemakaavan muutosalueella eli kyseessä olevilla yhdeksällä tontilla. Asuntojen keskipinta-ala näillä tonteilla on 107 m2. As. Oy Solmussa asuntojen keskipinta-ala on rekisteritietojen mukaan 75 m2.

 

As. Oy Meritullinkatu 12 tuo (22.2.2010) esiin kaikki edellä mainitut kohdat 1–8 muistutuksensa lukuisissa numeroiduissa asiakohdissa. Muistutuksessa vaaditaan, että kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös hyväksyä asemakaavan muutosehdotus samoin kuin rakennus- ja toimenpidekiellot kumotaan ja lakkautetaan heti tai että asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen käsiteltäväksi lähtökohtina asumisen ja asukkaiden tarpeet ja asuinolojen kehittäminen ajan vaatimusten mukaisesti. Rakennuskielto on alun perin tehty salaa ja kiinteistölle mitään ilmoittamatta. Rakennuskielto asetettiin 2004 ja vasta nyt ollaan käsittelemässä asemakaavaehdotusta. Tämä on taloyhtiön mielestä kohtuutonta. Poikkeamisluvan käsittely on kestänyt jo yli kaksi vuotta. Poikkeamis- ja rakennusluvat tulee myöntää yhtiölle heti.

 

Muistutuksessa vaaditaan, että kaupungin ja asiaan liittyvien virkamiesten on korvattava aiheutuneet ja aiheutuvat ylimääräiset kustannukset taloyhtiölle.

 

Ainakin As. Oy Meritullinkatu 12:n omistama kiinteistö on poistettava asemakaavaehdotuksesta, sillä se ei ole kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai arkkitehtonisesti erityisen arvokas eikä valtakunnallisesti erityisen merkittävä tai muutoinkaan tavanomaisesta poikkeava rakennus. Muita Emil Svenssonin suunnittelemia, edustavampia taloja on Helsingissä noin 30. Rakennuksen, sen porrashuoneiden ja asuinhuoneistojen ulkoasu on myös muuttunut korjausten yhteydessä, eikä se siten edusta alkuperäistä rakennustasoa tai sen tyyliä.

 

Taloyhtiön omien selvitysten samoin kuin kaupunkisuunnitteluviraston selvitystyön perusteella hissien rakentaminen sekä asuntovyöhykkeelle että piha-alueelle on todettu teknistaloudellisesti toteuttamiskelvottomiksi. Hissin rakentaminen pihalle heikentää pihan käyttöominaisuuksia, eikä liikkumisen esteettömyys toteutuisi. Molemmissa selvityksissä parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut hissien sijoittaminen porras­huoneiden valokuiluihin. Tätä kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole tuonut esiin, ei myöskään vaihtoehtoa, jossa vain kahteen porrashuoneeseen rakennettaisiin hissi sisälle ja yhden yhteyteen pihan puolen julkisivuun. Myös talon suunnittelija Emil Svensson on aikoinaan suunnitellut hissit porrassyöksyjen keskelle. Muistutuksessa todetaan, että hyvin ja ammattitaitoisesti rakennuksen tyyliin sopivat porrassyöksyjen väliin rakennetut hissit eivät pilaa porrashuoneiden kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja, päinvastoin korostavat aikakausien arkkitehtonisia kerrostumia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1 §) todetaan, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee järjestää siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

 

Muistutuksessa todetaan, että perinteisesti asemakaavamääräykset ovat koskeneet vain katujulkisivuja ja julkisivun puoleisia katonlappeita, aiemmin sisätiloja ei ole voitu suojella kaavalla. Sisätilojen suojelulle ei ole laillisia perusteita. Asemakaavaehdotuksella puututaan yksityisomistukseen jopa voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti. Se on myös ihmisoikeuksien, perustuslain ja EU:n asiaa koskevan lainsäädän­nön vastainen. Käsitystä tulee myös hallinto-oikeuden päätös (KHO:2009:48, 3172/1/08). Nykyinen kaavamääräys on taloyhtiön mielestä riittävä, mutta siitäkään ei ole taloyhtiölle koskaan ilmoitettu mitään. Helsingin kaupungin viranomaiskäytäntö on muuttunut ilman vastaavaa lainsäädännön muutosta. Kiinteistöt on näin asetettu epätasa-arvoiseen asemaan hissien rakentamisen suhteen. Kyse on mielivaltaisesta tai epätasapuolisesta vallankäytöstä. Vaihtoehto rakennussuojelulain nojalla suojelulle asemakaavan sijaan olisi tutkittava.

 

Taloyhtiö toteaa edelleen, että asukkaita ei ole kuultu, vain vähemmistön kanta on otettu huomioon. Jokaisen osallistumismahdollisuudesta kuitenkin säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Päätös asiassa on tehty jo ennen kuulemiskierrosta. Lain mukaan päätöksille tulee saada kaikkien kiinteistön omistajien ja osakkaiden yksimielinen hyväksyntä. Taloyhtiöön ei ole otettu edes yhteyksiä. Kaavan laatijat ovat todenneet laativansa virkamiehinä erilaisia kaavaehdotuksia oman halunsa mukaan ja että heidän tehtävänään on huolehtia kiinteistöjen suojelusta eikä asukkaiden ja asuntoyhtiöiden ongelmista tai murheista. Kuitenkin vastuu siirretään luottamusmiehille. Muistutuksessa todetaan, että ilmeisesti ainakin eräät kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet olisivat vastustaneet asemakaavaehdotuksen hyväksymistä ja halunneet äänestää 10.12.2009 asemakaavaehdotusta vastaan. Äänestystä asiasta ei kuitenkaan jostain syystä suoritettu.

 

Tekeillä olevan suojelukaavan laadinta perustuu puutteellisesti ja salaa tehtyihin ja virheellisiin perusselvityksiin ja niistä väärin ja tavoitehakuisesti tehtyihin tulkintoihin. Hissien rakentamisselvitys perustuu rakennusvalvontavirastosta saatuihin piirustuksiin, mitkä eivät välttämättä ole ajan tasalla. Myöskään asiantuntevia ja päteviä hissisuunnittelijoita ei ole kuultu. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut asiantuntijaselvitykset ja lausunnot mieleisiltään ja omia suunnitelmiaan tukevilta konsulteilta. Lausuntojen antajien kilpailutuksesta ei ole annettu mitään tietoa, taloyhtiö arveleekin, ettei niitä ole kilpailutettu lainkaan.

 

Taloyhtiön käsityksen mukaan asemakaavaehdotus alentaa huoneistojen myyntiarvoa oleellisesti. Vaatimus pihasuunnitelman teettämisestä on perusteeton ja kohtuuton. Asemakaavaehdotus pakottaa ikääntyneet, ikääntyvät, vammaiset ja lapsiperheet muuttamaan pois omistamistaan kodeista. Kaavan päätavoitteena on estää hissien rakentaminen ja asuinkerrostalojen asumisolojen kehittäminen. Ilmoitettu tavoite estää porrashuoneiden turmeleminen loukkaa asukkaita ja heidän makuaan törkeästi. Asenne edustaa paluuta menneeseen.

 

Muistutukseen on liitetty taloyhtiön asukkaiden näkemyksiä asemakaavaehdotuksen tavoitteista ja seurauksista. Niissä nostetaan esiin edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, että kaavaehdotus heikentää rakennuksen energiatehokkuutta ja energiansäästömahdollisuuksia, se pakottaa tekemään taloista museoita, siirtää yksityisten kiinteistöjen oikeudet päättää asioistaan viranomaisille sekä lisää asumiskustannuksia kohtuuttomasti ja tarpeettomasti.

 

Muistutuksen liitteenä on perusteluja hissien rakentamiseksi sekä kuvia alustavista hissisuunnitelmista, jotka perustuvat Emil Svenssonin esittämiin periaatteisiin.

 

Vastine

 

Rakennuskielto on ollut voimassa Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevan inventoinnin valmistumisen jälkeen vuodesta 2004 arvokkaimmiksi todettujen kohteiden rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennuskieltoa on jatkettu tarpeellisten selvitysten ja asemakaavan muutoksen laatimisen ajaksi. Kaupunginhallitus päättää rakennuskielloista ja niiden jatkamisesta. Rakennuskielto on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen. Rakennuskiellosta on kuulutettu asianmukaisesti lain edellyttämällä tavalla. Rakennuskiellon voimassa ollessa on mahdollista rakennuskiellosta tehtävällä poikkeamispäätöksellä suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vireillä olevan kaavan tavoitteiden mukaisia. Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n hissien rakentamista koskeva poikkeamishakemus ei täytä tätä vaatimusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää hissien rakentamista taloyhtiöön periaatteessa mahdollisena ja on toivonut taloyhtiöltä muutettua suunnitelmaa, joka vastaisi tulevan kaavan tavoitteita. Sellaista ei ole kaupunkisuunnitteluvirastolle toimitettu.

 

Meritullinkatu 12:n kiinteistö porrashuoneineen on asiantuntijaselvityksissä todettu rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittäväksi. Muutokset, joita rakennuksessa on myöhemmin tehty, eivät ole heikentäneet sen kulttuurihistoriallista arvoa. Hissien rakentamista koskevassa selvityksessä (Helander, Leiviskä, 2008) todetaan, että ahdas piha ei sovellu hissin rakentamiseen, sen sijaan suositeltavaksi vaihtoehdoksi esitetään hissien sijoittamista porrashuoneiden B ja D yhteyteen asuntojen sisään. Vaihtoehtoa, jossa tila hisseille otettaisiin porrashuoneista, ei selvityksessä suositella, sillä silloin eivät porrashuoneiden rakenteet, tilan geometria, valaistusolosuhteet ja näkymät säilyisi.

 

Kyseiseen selvitykseen sisältyvässä piirustuksessa hissin rakentamispaikka on osoitettu B-portaaseen virheellisesti siten, että kulku rakennuksen ylimmän kerroksen asuntoon ei onnistuisi. Hissi on kuitenkin mahdollista sijoittaa toiseen kohtaan kyseisen porrashuoneen yhteyteen asunnosta otettavaan tilaan.

 


Kaavan laatijaa velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Tämän asemakaavan muutoksen laadinnassa erityisesti rakennussuojelulliset ja esteettömyysnäkökohdat ovat olleet tarkasteltavina ja mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettavina. Lain mukaan asemakaavaa laadittaessa tulee huolehtia myös siitä, että maanomistajia kohdellaan keskenään tasapuolisesti.

 

Monesti asemakaavoitukseen sisältyy yhtiön tai muun omistajan liikkumavaraa ja määräämisvaltaa rajaavia vaikutuksia – asemakaavat säätelevät rakentamisen määrää, käyttötarkoituksia ja muita seikkoja, kuten suojelua, maankäyttö- ja rakennuslain säätelemissä puitteissa.

 

Vuorovaikutus on tämän asemakaavan muutoksen laadinnan yhteydessä ollut erittäin laajaa. Vuorovaikutuksessa on kuultu osallisia, asuk­kaita ja taloyhtiöitä, ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon esitetyt näkökohdat. Ei ole voitu välttää, kaavan tavoitteita silmällä pitäen, että ratkaisu on joissakin tapauksissa taloyhtiön kannan tai yksittäisten asukkaiden mielipiteiden vastainen. Osallisten mielipiteet on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

 

Taloyhtiöille on jaettu tietoa laajasti. Vuoden 2003 inventoinnin käynnistymisestä, inventoinnin tuloksista ja hissien rakentamista koskevasta selvityksestä tiedotettiin kaupunkisuunnitteluviraston kirjeillä 30.9.2003, 3.3.2004 ja 30.6.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin taloyhtiöille 22.12.2008.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.12.2009 lähettää 3.12.2009 asemakaavan muutosehdotuksen nro 11944 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Päätös oli yksimielinen.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi laadittuja selvityksiä tehtäessä tekijöillä on ollut käytettävissä rakennuslupapiirustukset, joista ilmenevät myös alkuperäissuunnitelmiin tehdyt luvanvaraiset muutostyöt. Ilman rakennuslupaa tehtyjä muutoksia ei selvityksissä ole voitu ottaa huomioon.

 

Tehtyjen asiantuntijaselvitysten laatijat on valittu asianmukaista hankintamenettelyä noudattaen. Inventoinnin (2003) tekemiseksi pyydettiin tarjous neljältä ja hissien rakentamista koskevan selvityksen (2008) laa­timiseksi viideltä asiantuntijatoimistolta.

 


Kaavaehdotuksen asemakaavamääräyksillä ei ole vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen tai säästömahdollisuuksiin eikä asumiskustannuksiin. Päätöksentekoa taloyhtiössä säätelee asunto-osakeyh­tiölaki.

 

Muut lainsäädäntöön ja oikeustapauksiin viittaavat huomautukset ovat siinä määrin yleisluontoisia, ettei niihin ole mahdollista vastata.

 

Muistutuksessa esitettyihin asioihin on lisäksi vastattu edellä (vastine vaatimuksiin kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2009 tekemä päätös ja kumota ja lakkauttaa rakennus- ja toimenpidekiellot sekä vastineet 1–8) sekä myöhemmin Meritullinkatu 12:n kirjeeseen annetussa vastineessa.

 

Xxxx ja Xxxx Xxxxxxxx (22.2.2010) tuovat esiin edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi samoja seikkoja kuin As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutuksessa.

 

Xxxx Xxxxx (22.2.2010) tuo esiin edellä mainittujen kohtien 1, 4, 5, 7 ja 8 lisäksi samoja asioita kuin As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutuksessa.

 

Xxxxx Xxxx (16.2.2010) tuo esiin kohdat 1, 2, osin kohdan 4 sekä kohdan 8. Erityisesti hän korostaa ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asumismahdollisuuksia.

 

Vastine

 

Mustutuksiin on vastattu edellä (vastineet kohtiin 1–8 ja vastine As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutukseen). Liikkumisen esteettömyyden parantaminen on ollut kaavaehdotuksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että kysymyksessä olevan asemakaavan laatiminen on ollut vaativa kaavoitustehtävä, jossa kantakaupungin yhdeksän tontin kulttuuri- ja rakennushistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan luokkaan kuuluvien asuinrakennusten suojelutarpeet, mukaan lukien niiden porrashuoneistot, sekä taloyhtiöiden perustellut käyttötarpeet on pyritty sovittamaan yhteen. Se täyttää kaavalle asetetut, osin keskenään ristiriitaiset tavoitteet niin hyvin kuin se vallitsevassa tilanteessa on mahdollista.   

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote Xxxxx X. Xxxxxxx, Xxxxxx X. Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Asunto Oy Solmulle, Xxxx Xxxxxxx, Asunto Oy Kristian 17:lle, Xxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx, Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10:lle, Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxx ja Xxxx Xxxxxxxx, Xxx-Xxxx Xxxxxxxxxx, Asunto Oy Kruununhaankatu 4:lle, Xxxxxx Xxxxxxxxxx ym. ja Asunto Oy Meritullinkatu 12:lle.  

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6 ja 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaava-asiassa (nro 11944)

 

ESITTELIJÄ                      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä toimivalta asiassa on toistaiseksi Khlla, mutta 1.1.2011  voimaan tulevalla johtosääntömuutoksella se on delegoitu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Tosiasi­allisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuk­siin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­töseh­do­tuk­sen­­sa kaava-asiassa mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillises­tä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


4

20.12.2010 pöydälle pantu asia

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ MERITULLINKATU 12:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2010-1901

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hylätä Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemuksen päätöksen nro 2010-1901/526 mukaisesti.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

 

 

LIITTEET

Liite 1

Poikkeamispäätösluonnos (Kruununhaan tontti 14/12)

 

Liite 2

Ympäristökartta (Kruununhaan tontti 14/12)

 

Liite 3

Asemapiirros (Kruununhaan tontti 14/12)

 

Liite 4

Meritullinkatu 12 asemakaavassa nro 11944

 

Liite 5

Havainnekuvat, Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12

 

Liite 6

Havainnekuvat ja hissien sijoittuminen, hakijan vastineen liite 3.11.2010

 

Liite 7

Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 3.11.2010

 

Liite 8

Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 21.4.2008

 

Liite 9

Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12 pyytää (20.11.2007) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 14 tontille nro 12 (Meritullinkatu 12).

                                           

./.                   Ympäristökartta, asemapiirros ja asemakaava nro 11944 ovat liitteinä 2-4.

 

                      Hakijan tarkoituksena on hissien rakentaminen kolmeen porrashuoneeseen poiketen rakennuskiellosta.

 

./.                   Havainnekuvat ovat liitteinä 5 ja 6.

 

                      Hakija perustelee hakemustaan esteettömyyden parantamisella taloyhtiössä.

 

                      Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

 

                      Kaupunginhallitus on 12.5.2008 käsitellyt tontin rakennuskiellon jatkamista ja edellyttänyt kaupunkisuunnitteluviraston selvittävän kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuutta siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle. Tämän vuoksi hallintokeskus on 1.12.2008 palauttanut hakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastoon toimenpiteitä varten. Tarkoituksena oli, että asiassa löydettäisiin ratkaisu kaavaprosessin kuluessa.

 

./.                   Kaupunkisuunnitteluvirasto on 11.10.2010 antanut asiassa uuden lausunnon (Liite 9 – päätöshistoria). Lausunto oli esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa samassa kokouksessa, jossa käsiteltiin asemakaavasta 11944 saadut muistutukset ja lausunnot.

 

Selostus                            Alueella on voimassa 26.3.1980 vahvistettu asemakaava nro 7949. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 700 k-m2 ja suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Tonttia koskee kaavamääräys So: Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa raken­nusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

 

Tontilla sijaitsee rakennusmestari Emil Svenssonin vuonna 1909 suunnittelema pääosin neljä, osittain viisikerroksinen (pohjoissiiven osalta kahdella kerroksella myöhemmin korotettu) myöhäisjugendtyylinen asuinkerrostalo.

 

Rakennus on kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (Joakim Hansson, 1991) luokiteltu ylimpään luokkaan kaupunkikuvallisten arvojensa takia.

 

Kruununhaan porrashuoneinventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2003) taloyhtiön porrashuoneet on luokiteltu kaikkein arvokkaimpaan luokkaan 1+ rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa sekä autenttisuutensa ja harvinaisuutensa vuoksi. Tontit, joilla sijaitsee vastaavia arvokkaita porrashuoneita, asetettiin vuonna 2004 rakennuskieltoon suojelukaavan valmistelua varten.

 

Esitys Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet suojelevan asemakaavan nro 11944 hyväksymistä koskien on kaupunginhallituksen kaupunginvaltuuston 19.1.2011 kokoukseen menevien asioiden listalla.

 

Osallisten kuuleminen   Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

 

Saadut lausunnot           Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole (11.10.2010) puoltanut poikkeamishakemuksen hyväksymistä lausunnossaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on (7.10.2010) merkinnyt tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon.

 

                                            Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle 4.11.2010 mennessä.

 

Hakijan vastine pääpiirteissään

 

                                            Asunto-osakeyhtiön (3.11.2010) antamassa vastineessa katsotaan edelleen, että suunnitteilla oleva asemakaava ja hissien rakentamisen estäminen rajoittavat yksityisesti omistettujen asuinkerrostalojen mahdollisuuksia kehittää ja kunnostaa kiinteistönsä asuinoloja. Lisäksi hakija katsoo, että hissien rakentaminen parantaa rakennuksen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta.

 

                                            Hakija toteaa vastineessaan, että ehdotus hissien rakentamisesta asunnoista lohkaistaviin tiloihin ei ole saanut asukkaiden hyväksyntää. Myöskään hissien rakentaminen rakennuksen sisäpihalle hissitorneihin ei ole hakijan mukaan mahdollista kaupunkikuvallisista ja rakennusteknisistä syistä johtuen. Sen sijaan hakija katsoo, että taloyhtiön kannalta paras ja toimivin ratkaisu on rakentaa hissit taloyhtiön jokaiseen kolmeen porrashuoneeseen porrassyöksyjen väliin.

                                           

                                            Hakija vetoaa etenkin siihen, että rakennuksen alkuperäinen suunnittelija oli piirtänyt myöhemmin porrashuoneiden hissit, joita ei kuitenkaan toteutettu.

 

./.                   Vastine kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä 7.

 

Esittelijän ehdotus          Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotus nro 11944, jossa suojellaan Kruununhaan 9 tontin asuinrakennusten arvokkaat porrashuoneet ja esitetään hissien rakentamismahdollisuus kuhunkin taloon, on valmistunut. Valmistelusta tiedotettiin taloyhtiöitä 22.12.2008 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotusta koskevat vastineet, muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.10.2010.

 

                                            Asunto Osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n kiinteistö on asemakaavan muutosehdotuksessa suojeltu voimassa olevaa kaavamääräystä tarkemmin merkinnällä sr-1. Sen mukaan rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa ei saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden porrashuo­neiden historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Suojelumääräys koskee Meritullinkatu 12:n kaikkia porrashuoneita. His­sin rakentaminen sallitaan rungon ulkopuolelle sisäpihan puolelle tai porrashuoneen viereiseen asuin- tai aputilaan.

 

Haettu toimenpide on siten asemakaavan muutosehdotuksen rakennuksen suojelua ja hissien rakentamista koskevien määräysten vastainen.

 

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi poikkeamista asemakaavan laadinnan turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta ei voida myöntää.

 

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Esittelijä esittää, että hakemus hylätään.