254 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Pajamäki) ja Oker-Blomin (varalla Bryggare) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asian 2 esityslistan ensimmäisenä asiana ja asian 1 esityslistan toisena asiana.

255 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

256 - 261 §

Kaupunginvaltuuston 17.3.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

256 §

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

257 §

Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

258 §

Takauksen myöntäminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Ympäristötalolle

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Sivistys- ja henkilöstötoimi

259 §

Helsingin kaupungin taidemuseon johtosäännön muuttaminen

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

260 §

Laajasalon katualueen asemakaavan hyväksyminen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 osien sekä puistoalueen (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti - Reiherintie) asemakaavan muuttaminen (nro 11820)

Jäsen Puoskari teki jäsen Moision kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Koirasaarentietä kavennetaan merkittävästi kallioalueen säilyttämiseksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Puoskarin palautusehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Puoskari ja Vesikansa.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

261 §

Vuosaaren tonttien 54052/2 ja 54058/2 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11894)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

262 §

VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO- SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2011-2013 LAATIMISOHJEET

Khs 2010-392

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kolmeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Päätöksen perustelut

263 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 3.3.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 3.3.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

5 Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

11–61 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

62–64 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

6 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Kårkulla samkommun -kuntayhty-mälle.

65 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

66–69 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

7 A Kaupunginhallitus päätti

- perustaa Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n, ruotsiksi Busholmens sopsug Ab -nimisen osakeyhtiön, jonka tehtävänä on omistaa, toteuttaa, hallinnoida ja ylläpitää Jätkäsaaren ja Saukonpaaden uudella asunto- ja toimitila-alueella alueellista jätteen putkikeräysjärjestelmää sekä tuottaa omakustannusperusteisia jätteen keräyspalveluja osakkeenomistajilleen;

- hyväksyä yhtiön liitteenä 1 olevan luonnoksen mukaisen yhtiöjärjestyksen;

- merkitä yhtiön ainoan (1) äänioikeutetun osakkeen ja 73 000 äänioikeudetonta osaketta yhteensä 233 333 euron merkintähintaan, josta 5 000 euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja loput yhtiön vapaaseen omaan pääomaan, ja oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen maksamaan merkintähinnan vuoden 2010 talousarvion kohdalta 8 22 19, arvopaperit, muut kohteet;

- kehottaa kaupungin hallintokuntia ja laitoksia kyseisellä alueella julkisia rakennuksia rakennuttaessaan liittymään jätteen putkikeräysjärjestelmään ja tekemään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset käyttö- ja liittymissopimukset;

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita hoitamaan yhtiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä oikeuttaa oikeuspalvelut tekemään mainittuihin asiakirjoihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä, sekä

- oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut tekemään yhtiön rahalaitoslainojen takaussitoumukset.

B Kaupunginhallitus päätti

- perustaa Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n, ruotsiksi Fiskehamnens sopsug Ab -nimisen osakeyhtiön, jonka tehtävänä on omistaa, toteuttaa, hallinnoida ja ylläpitää Sörnäisten ja Hermannin uudella asunto- ja toimitila-alueella (Kalasatama) alueellista jätteen putkikeräysjärjestelmää sekä tuottaa omakustannusperusteisia jätteen keräyspalveluja osakkeenomistajilleen;

- hyväksyä yhtiön liitteenä 2 olevan luonnoksen mukaisen yhtiöjärjestyksen;

- merkitä yhtiön ainoan (1) äänioikeutetun osakkeen ja 36 200 äänioikeudetonta osaketta yhteensä 256 400 euron merkintähintaan, josta 5 000 euroa kirjataan yhtiön osakepääomaan ja loput yhtiön vapaaseen omaan pääomaan, ja oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen maksamaan merkintähinnan vuoden 2010 talousarvion kohdalta 8 22 19, arvopaperit, muut kohteet;

– kehottaa kaupungin hallintokuntia ja laitoksia kyseisellä alueella julkisia rakennuksia rakennuttaessaan liittymään jätteen putkikeräysjärjestelmään ja tekemään yhtiön kanssa kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaiset käyttö- ja liittymissopimukset,

- oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut tekemään yhtiön rahalaitoslainojen takaussitoumukset.

C Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan vahvistamaan Jätkäsaaren ja Kalasataman jätteen putkikeräysyhtiöiden ja liittyjien välillä tehtävien osakemerkintää ja liittymistä sekä putkikeräysjärjestelmien käyttöehtoja koskevien sopimusten pääperiaatteet.

D Kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta, kiinteistövirastoa ja perustettavia yhtiöitä kiinnittämään putkikeräysjärjestelmää suunniteltaessa ja järjestelmän toimittajaa kilpailutettaessa erityistä huomiota jätteiden syntypaikkalajittelua sekä jätteiden määrän vähentämistä edistäviin ratkaisuihin.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, tarkastusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Vesi -liikelaitokselle, Helsingin Energia -liikelaitok-selle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

10 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Vesi -liikelaitok-selle, Helsingin Energia -liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

70–72 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

264 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 9 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 3.3.2010

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi 2.3.2010

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

265 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 9 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

266 §

VALTUUTETTU THOMAS WALLGRENIN TOIVOMUSPONSI: LUONNON MONIMUOTOISUUS METSÄNHOIDOSSA

Khs 2009-2011

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Thomas Wallgren) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Thomas Wallgrenille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

267 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: LUONTOYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN TOIMINTAMALLIT

Khs 2009-2012

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

268 §

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN FINNISH GREEN BUILDING COUNCIL -YHDISTYKSEEN (FIGBC)

Khs 2010-256

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki liittyy Finnish Green Building Council -yhdistyksen jäseneksi.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvirastoa huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja maksamaan jäsenmaksun sekä liittymismaksun omista käyttövaroistaan.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

269 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 9 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

teknisen palvelun lautakunta	4.3.2010
yleisten töiden lautakunta	2.3.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

270 §

VALTUUTETTU NINA HURUN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRISEN HOIDON PIRSTALOITUMINEN

Khs 2009-2329

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Nina Huru) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Nina Hurulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

271 §

VALTUUTETTU HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN

Khs 2009-2319

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Heli Puura) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Heli Puuralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

272 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: RIITTÄVÄT PALVELUT PÄIHDEONGELMAISTEN PERHEILLE

Khs 2009-2324

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

273 §

VALTUUTETTU PÄIVI LIPPOSEN ESITYS LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON TURVAAMISESTA PÄIHDEKUNTOUTUJILLE

Khs 2009-2182

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti lähettää valtuutettu Päivi Lipposelle jäljennökset sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnoista todeten samalla, että lääkkeetöntä yhteisöhoitoa on saatavilla ja sitä pyritään edelleen kehittämään.

Pöytäkirjanote valtuutettu Päivi Lipposelle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

274 §

1.3.2010 pöydälle pantu asia

PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN

Khs 2009-1995

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyslautakuntaa, sosiaalilautakuntaa, teknisen palvelun lautakuntaa, talous- ja suunnittelukeskusta sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluja antamaan lausuntonsa palvelusetelin käytön laajentamista selvittäneen työryhmän raportista 30.6.2010 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia tekemään kaupunginhallitukselle 30.6.2010 mennessä tarvittavat esitykset palvelusetelilain mukaisen palvelusetelin käyttöönotosta, palvelusetelin arvon määrittämisen linjauksista, palvelusetelityypeistä ja palvelusetelien myöntämisperusteista, rekisterinpidosta sekä toimivallan delegoinnista johtosääntömuutoksineen palvelusetelityöryhmän raportissa esitettyjen pilottien toteutusta varten. Pilottien valmistuttua päätetään palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin työryhmän raportista terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, hankintakeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia tekemään kaupunginhallitukselle 30.6.2010 mennessä tarvittavat esitykset palvelusetelilain mukaisen palvelusetelin käyttöönotosta, palvelusetelin arvon määrittämisen linjauksista, palvelusetelityypeistä ja palvelusetelien myöntämisperusteista, rekisterinpidosta sekä toimivallan delegoinnista johtosääntömuutoksineen palvelusetelityöryhmän raportissa esitettyjen pilottien toteutusta varten. Pilottien valmistuttua päätetään palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

275 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 9 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

2.3.2010

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

276 §

KUNNALLISET VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSET 2010 - 2011

Khs 2010-382

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi sopimuskaudeksi 1.2.2010 – 31.12.2011 solmitun kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen sekä kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa henkilöstökeskusta yhdessä virastojen ja liikelaitosten kanssa ryhtymään kaikkiin sopimuksista johtuviin täytäntöönpanotoimiin.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

277 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 9 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

278 §

KANNANOTTO LAAJASALO-DEGERÖ SEURA RY:N, HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N, PRO KRUUNUVUORI -LIIKKEEN YM. MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KATUALUEEN (KOIRASAARENTIE VÄLILLÄ TAHVONLAHTI - REIHERINTIE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11820)

Khs 2009-117

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11820, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 10.9.2009, koskee Koirasaarentietä osuudella Tahvonlahti–Reiherintie. Kaupunkisuunnittelulautakunnan samassa kokouksessa oli käsiteltävänä erillisenä asiana Koirasaarentien Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti välinen osuus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.11.2008 lähettää 13.11.2008 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavaehdotuksen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie) Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiassa toimitettiin äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.2.2008 Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman. Kaupunginvaltuuston osayleiskaavapäätöksestä on jätetty 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Koirasaarentien asemakaava-alue ulottui sekä maankäyttösuunnitelman että osayleiskaavan alueelle. Kaava-alue on nyt jaettu kahteen osaan: Hopeakaivoksentien ja Tahvonlahden väliseen osuuteen, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella, ja Tahvonlahden ja Reiherintien väliseen osuuteen, joka sijaitsee maankäyttösuunnitelma-alueella. Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti osuus on erotettu omaksi asemakaava-alueeksi, koska osayleiskaava-alueen asemakaavoja ei voida viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen kuin Helsingin hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset ja korkein hallinto-oikeus mahdolliset jatkovalitukset. Koirasaarentien katusuunnittelu on tarkoitus käynnistää jo vuonna 2009 ja aloittaa rakentaminen vuonna 2011.

Koirasaarentien asemakaavojen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Koirasaarentien rakentaminen Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikenteen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu, ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan.

Koirasaarentien vartta rytmittävät valmisteilla olevissa Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavoissa rakennetut ja rakentamattomat osuudet sekä korkeat metsäiset mäet ja avokalliot, joille tieltä avautuu näkymiä. Katualueen mitoituksessa on otettu huomioon tuleva keskustan suunnan raideliikenne ja kevyt liikenne, paikallinen kevyt liikenne, bussiliikenne ja ajoneuvoliikenne Laajasalon suuntaan sekä tulevaisuuden joukkoliikennevaraukset. Katualueelta on varattu kaupunkikuvallisista syistä tilaa myös puuistutuksille.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunginhallituksen vastineet

Kaavoitusprosessi

Laajasalo-Degerö Seura ry:n ja Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ihmettelee (2.3.2009), miksi selostusosa on jätetty kokonaan julkaisematta. Koko Kruunuvuorenrannan alueen kaavoitusprosessi ja kaavoituksen jakaminen osiin on ollut oikeudellisesti kyseenalainen. Koirasaarentien varsilla olevilta alueilta puuttuvat kunnolliset luontoselvitykset kokonaan. Kaavaehdotus on ehdottomasti asetettava uudestaan nähtäville niin, että kaikki asiakirjat olisivat saatavilla tarkastelua ja mahdollisten muistutusten jättöä varten.

Pro Kruunuvuori -liike esittää (2.3.2009), että yleiskaava 2002:ssa määriteltyä suunnittelualuetta ei voi jakaa ja että itse jako osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen vireilletulosta ilmoittamisen jälkeen on vakava menettelytapavirhe.

Xxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) alueelle ei ole tehty kunnollista luontoselvitystä.

Xxxxx Xxxx epäilee (2.3.2009), ettei luontoselvityksiä ole tehty. Asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaupunkisuunnitteluvirasto osoittaa halveksuntaa Suomen ympäristökeskuksen raporttia kohtaan Uudenmaan arvokkaista kallioalueista. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx mukaan (2.3.2009) selostuksessa viitataan maankäyttösuunnitelmaan, joka ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä se ole selostuksen liitteenä. Maankäyttösuunnitelmasta esitettyjä mielipiteitä ei ole otettu huomioon asemakaavassa, joten ne jäävät merkityksettömiksi. Kaavaselostusta ei ole asetettu julkisesti nähtäville.

Asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxx toteaa (2.3.2009), että Helsingin hallinto-oikeuteen on jätetty useita valituksia.

Xxxxx Xxxxxx mielestä (2.3.2009) yleiskaavassa 2002 merkittyä suunnittelualuetta ei voida jakaa osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen sen jälkeen, kun suunnittelu on jo pantu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkistettu. Ennen hallinto-oikeuden päätöstä on mahdotonta arvioida rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikennettä ja siten myös Koirasaarentieltä vaadittavaa välityskykyä.

Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) kaavoitusprosessia ei pitäisi viedä tässä tilanteessa asemakaavatasolle, koska maankäyttösuunnitelma ei ole virallinen kaava. Toinen suuri epäkohta on se, että alueen suunnittelu on jaettu lukuisiin erillisiin pieniin osa-alueisiin. Selostus puuttuu. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava historialliseen kehitykseen. Alueella ei ole tehty luontokartoituksia eikä arvioita suunnitelmien vaikutuksista metsäluontoon.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava/maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä, joka mahdollistaa osayleiskaavassa tehtävät muutokset aluerajauksiin.

Maankäyttösuunnitelma ja osayleiskaava

Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: "Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta." Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on myös koko ajan suunniteltu yhtenä kokonaisuutena ja suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle ohjelmointi-, osayleiskaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Myös vaikutusarviot on laadittu kummastakin alueesta.

Luontoselvitykset

Maankäyttösuunnitelma-alueeseen liittyvät koko alueen luontoselvitykset ovat olleet ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Ympäristökeskus oli aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja luontotiedot oli päivitetty vuonna 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä luontotietoja on täydennetty siltä osin, kun ympäristökeskus katsoi sen tarpeelliseksi.

Asemakaavoituksen jakaminen useiksi kaavoiksi

Asemakaavojen aluerajaukseen vaikuttavat alueen rakentamisaikataulu, alueen toiminnallinen sisältö ja maanomistus. Koska Kruunuvuorenrantaa suunniteltaessa on kysymyksessä suuri aluekokonaisuus, joka rakentuu vaiheittain 15–20 vuoden aikana, on tarkoituksenmukaista kaavoittaa alue vaiheittain useina asemakaavoina. Koirasaarentien liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat, alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella.

Selostus

Koirasaarentien asemakaavaluonnoksen selostusluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 sekä viraston internetsivuilla 10.10.2008 lähtien. Asemakaavaehdotuksen selostus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa 30.1.–2.3.2009.

Vuorovaikutus

Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) kaavoituksessa ei ole edelleenkään otettu huomioon asukasmielipidettä.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxx esittää (2.3.2009), että kuulemisissa on asukkaita kuultu, mutta kuultua ei ole otettu huomioon. Pro Kruunuvuori -liike keräsi n. 4000 nimeä ja Pro Stansvik -liike lisäksi noin 1000 nimeä rakennussuunnitelmien rajoittamiseksi ja arvokkaan kallio- ja metsäalueen sekä muiden viheralueiden säästämiseksi. Vetoomuksella ei ollut mitään vaikutusta, rakennussuunnitelmia ei ole muutettu.

Xxxxx Xxxxxxxxx kyselee (2.3.2009), onko asukkaita kuultu. Asukkaat ovat keränneet yli 4000 nimeä tärkeän lähivirkistysalueen säilyttämisen puolesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavoitustyössä otetaan kaikki mielipiteet huomioon mutta jokainen mielipide ei aiheuta kuitenkaan kaavan muuttamista.

Osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa on vuorovaikutus järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaikki saadut mielipiteet on tutkittu ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ja viety päättäjien tietoon. Koirasaarentien asemakaavaluonnos ja selostusluonnos on ollut nähtävänä 6.–20.10.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja viraston internetsivuilla (selostusluonnos 10.10.2008 lähtien). Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Mielipiteet vastineineen esiteltiin 13.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kaavoitusprosessi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavan laadinta on kuitenkin erilaisten etujen ja näkemysten yhteensovittamista kaavan tavoitteen ja lain mukaisten kaavan sisältövaatimusten huomioon ottavalla tavalla.

Melu ja muut päästöt

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry muistuttaa (2.3.2009), että ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY:ssä edellytetään hiljaisten alueiden selvittämistä ja säilyttämistä. Tämän vuoksi liikenne tulee johtaa tunneliin koko Koirasaarentien matkalla.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valmisteluteksteissä esiintyvä väite ”melu ei ole merkittävä…” on räikeästi virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.

Laajasalo-Degerö Seura ry ja Xxxxx Xxxxxx toteavat (2.3.2009), että Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita. EU-direktiiviä 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.

Pro Kruunuvuori -liikkeen mielestä (2.3.2009) melu leviää esteettä virkistysalueille Tahvonlahtea ja Stansvikiä myöten. Tien varren virkistysalueet ovat ympäristökeskuksen julkaisun 15/2008 ”Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008” mukaan hiljaisia alueita, Helsingissä harvinaisia alle 35 dB:n alueita.

Asunto Oy Reiherintie 1 esittää (2.3.2009), että ennusteen mukaisen liikennemäärän aiheuttama melutaso tulee ylittämään valtioneuvoston antamat ohjeet. Yhtiön taloissa on koneellinen ilmanvaihto, jossa korvaava ilma otetaan ikkunoiden kautta. Useiden huoneistojen kaikki ikkunat sekä parvekkeet ovat tielle päin. Ilmastoinnin vuoksi ikkunoita ei voi tiivistää sisätilojen melutasojen alentamiseksi.

Xxxxx Xxxxxx kyselee (2.3.2009), miten päästöiltä ja melulta suojaudutaan jo paikalla olevien talojen kohdalla.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) melun tai ilmansaasteiden leviämisestä virkistysalueille ja historiallisille alueille ei ole piitattu. Asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

Xxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) alueella ei ole tehty liikenteen melu- ja päästöselvityksiä, jotka pitäisi tehdä ehdottomasti. Suomen laki sekä EU:n ympäristödirektiivi 2002/49/EY edellyttävät melukartoituksen tekemistä. Meluhaitat tulevat olemaan varsin suuria erityisesti alueen nykyisten asukkaiden kannalta. Miten voidaan suojata ilmanvaihto alueella jo olevissa taloissa?

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Melu- ja päästöselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien katusuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet melukaiteen rakentamiseksi Koirasaarentien eteläreunaan Tahvonlahden kohdalla. Melukaide vähentäisi melun leviämistä Tahvonlahden suuntaan ja Stansvikin virkistysalueelle.

Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB:n päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Hiljaiset alueet

Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Tielinjaus ja liikenne

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä (2.3.2009) tien keskelle suunniteltu puurivistö on tarpeeton ja tuhoaa reunoilla olevaa kallioluontoa. Suora raitiotieyhteys kantakaupungista Laajasaloon on liian kallis ja teknisesti vaikea. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle. Paras ratkaisu olisi rakentaa tie maanalaiseen tunneliin.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.

Asunto Oy Reiherintie 1 mainitsee (2.3.2009), että tontti rajautuu katuun, jolloin tontilta joudutaan kaatamaan tonttia suojanneet suuret puut ja pensaat. Istutettavat puut eivät tule korvaamaan erikorkuisista kasveista koostunutta suojaavaa vihervallia. Asiaa ei ole voitu käsitellä yhtiökokouksessa, koska katualueen suunnitelman merkitys ei selviä kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmapiirroksista. Mitään suunnitelmia ei pidä rakentaa silta-raitiolinja-suunnitelman varaan ennen kuin kaupunki on tehnyt sitovan päätöksen tämän vaihtoehdon toteuttamisesta. Yhtiöllä on Koirasaarentien varressa virkistyspaikka, jossa on lentopallokenttä ja grilli. Katu tulee pilaamaan virkistyspaikan.

Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) suunniteltu Koirasaarentie on aivan liian leveä ja tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kalliot tien varsilla. Puurivistö on tarpeeton ja raitiotieyhteyden toteutuminen on epävarmaa eikä sitä pidä edes toteuttaa. Tien kulkeminen liian lähellä Tahvonlahden rantaa aiheuttaa ekosysteemille ongelmia. Tie pitää ehdottomasti viedä tunnelissa kyseisen kohdan alitse, mieluummin koko Koirasaarentie maan alle.

Xxxxx Xxxxxx toteaa (2.3.2009) liikennesuunnittelun painottuvan liiaksi Koirasaarentielle. Olisi tutkittava mahdollisuutta avata kulku Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta sekä mahdollisuutta viedä Koirasaarentie tunneliin nykyisen kiertoliittymän kohdalla.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) asemakaavan laatijan peruslähtökohtana on virheellisesti se, että Kruunuvuorenrannan pääliikenneyhteys on Koirasaarentie. Koirasaarentie on ollut vain väliaikainen ratkaisu. Ilman tehokasta joukkoliikennettä oman auton käyttö tehdään hyvin houkuttelevaksi. Koirasaarentie tulisi kulkemaan kallioiden (tai kerrostalojen) reunustamissa huonosti tuulettuvissa katukuiluissa. Tällaisissa olosuhteissa ilmanlaatu voi kehittyä toistuvasti huonoksi. Yksi vaihtoehto on tunnelin rakentaminen Laajasalontieltä öljysatamaan.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) noin 30 m:n levyisen tien rakentaminen merkitsisi komeiden puiden kaatamista ja harvinaisia lajeja kasvavien luontoalueiden jäämistä tien ja tienvarsien alle.

Xxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön. Nopea kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuoresta kantakaupunkiin vähentäisi nimenomaan ajoneuvoliikennettä. Siksi se yhteys on elintärkeä koko Laajasalolle. Viher- ja virkistysalueen yhtenäisyys sekä Laajasalon länsiosan luonne luonnonkauniina ympäristönä voidaan pelastaa vain rakentamalla kulkuväylä maanalaiseen tunneliin.

Xxxxx Xxxxxxx katsoo (2.3.2009) Koirasaarentien levenevän nykyisestä nelinkertaiseksi ja muuttavan massiivisuudellaan täysin koko alueen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää autoliikenteen vienti tunneliin. On syytä tutkia myös autoliikenteen johtamista Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Raitiotie

Kaupunginvaltuusto on 12.11.2008 päättänyt merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Koirasaarentien liikennemäärä on nykyään 1 100 ajoneuvoa/vrk. Ennusteen mukaan Koirasaarentien liikennemäärä tulee olemaan noin 15 100 ajoneuvoa/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Hyvä julkisen liikenteen verkosto on varteenotettava vaihtoehto yksityisauton käytölle. Melu-, ilmansaaste- ja turvallisuushaitat otetaan huomioon suunnittelussa.

Koirasaarentien poikkileikkaus

Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska-alueineen kapeimmillaan noin 32 m leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie–Reiherintie on noin 20–25 m:n levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on 28,5 m:n levyinen. Keskellä olevien puurivien poistaminen kaventaisi katua noin 6 m, mutta poistaminen aiheuttaisi katualueen leventämisen bussi- ja raitiovaunupysäkkien kohdalla. Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla ja samalla leveän katutilan jakaminen visuaalisesti osiin on perinteinen kaupunkirakentamisen keino. Puiden poistaminen leventäisi katutilan vaikutelmaa ja heikentäisi kevyen liikenteen ylitysten turvallisuutta. Koirasaarentien mitoitus on riippumaton joukkoliikenneratkaisusta, koska ennen raitiotien rakentamista joukkoliikennekaistaa liikennöivät bussit. Koirasaarentien levennyksen alle ei jää harvinaisia kasvilajeja käsittäviä alueita.

Kaava-aluetta on kavennettu Koirasarentien kummaltakin puolelta 1 m:n verran, koska polkupyöräliikenne on muutettu pyörätieltä polkupyöräkaistoilla kulkevaksi.

Tielinjaus Tahvonlahden kohdalla

Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on 3 m merenpintaa korkeampana ja 2 m alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 m. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, mikä nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa.

Tien rakentaminen tunneliin

Tien johtaminen tunneliin Kruunuvuorenrannan läpi olisi haastavaa sekä teknisessä, taloudellisessa että turvallisuusmielessä. Koirasaarentie on katu, joka yhdistää Laajasalon nykyisen alueen Kruunuvuorenrantaan ja sitä kautta kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalon nykyisestä alueesta tulee asuinalueita, jotka sijaitsevat laajojen virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä lyhyen julkisen ja kevyen liikenteen matkan päässä kantakaupungista. Tien kulkeminen maan päällä tarjoaa mahdollisuuksia nauttia näkymistä luontoon ja Tahvonlahdelle myös alueen Koirasaarentietä käyttäville.

Jalankulkutunneli

Koirasaarentien voi myös ylittää suojatietä pitkin. Jalankulkutunnelin rakentaminen tarjoaa yhtenäisen kevyen liikenteen yhteyden jalankulkijoille, pyöräilijöille ja hiihtäjille virkistysalueilla liikuttaessa. Jalankulkutunnelin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota jatkosuunnitteluvaiheessa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontti (49074/2)

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Nykyisen Koirasaarentien ja Reiherintie 1:n tontin välissä on noin 10 m kaavoittamatonta aluetta, jolla kasvaa puita. Tontin pysäköintialue sekä lentopallokenttä ja grillipaikka ylittävät osittain tontin rajan. Tontti laajenee noin 2 m nykyisen Koirasaarentien suuntaan tontin ja Koirasaarentien välisen rajan lähes koko osuudelta. Asemakaavan muutoksen myötä pysäköintialue tulee sijaitsemaan tontin sisäpuolella. Lentopallokenttä ja grillipaikka voivat jäädä pääosin paikoilleen, kun lentopallokenttää laajennetaan hieman tontin puoleisessa päässä. Tontilla olevat istutukset säilyvät ja levennys mahdollistaa istutusten lisäämisen. Korttelin nro 49074 tontin nro 2 eteläkulmasta erotetaan 237 m²Koirasaarentien katualuetta varten. Koirasaarentiehen rajautuvalta osalta tonttiin lisätään tasaisesti 361 m². Tontti kasvaa yhteensä noin 124 m². Tontin nykyinen koko on 23 345 m², joten muutos on vähäinen.

Metrosuunnitelma

Pro Kruunuvuori -liike vastustaa (2.3.2009) metrosuunnitelmaa Katajanokalta tunnelissa Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon ja vaatii, että mitään nykyisiä suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan.

Xxxxx Xxxxx esittää (2.3.2009) Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomuksen mielipiteidensä liitteenä, joiden mukaan ei haluta nykyisiä suunnitelmia rakennettavan metrohankkeen varaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Metron rakentamiseen alueella ei varauduta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (2.3.2009) Suomen ympäristökeskuksen arvioineen Koirasaarentien varrella olevan kallioalueen yhdeksi kolmesta Helsingin geologisesti arvokkaimmista alueista. Siksi Koirasaarentietä ei pidä leventää suunnitellulla tavalla. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi.

Pro Kruunuvuori -liikkeen ja Xxxxx Xxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuu arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Xxxx Xxxxx on sitä mieltä (2.3.2009), että luontoarvot häviävät laajalta alueelta suunnitellun tien varrelta.

Xxxx Xxxxxx toteaa (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuvan arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien linjaus tuhoaa arvokkaan saarnikorven, Stansvikin vanhimman säilyneen rakennuksen Kaivoshuvilan pihapiirin sekä näkymän Tahvonlahdelle ja useita lintukohteita.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) ei pidä jatkaa Koirasaarentien leventämistä ja rakentamista ja arvokkaiden kallio- ja metsäalueiden pirstomisen suunnittelua, vaan säästää metsä- ja viheralueet nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistysalueina.

Xxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien massiivinen levennyssuunnitelma jakaa koko läntisen Laajasalon kahtia. Kaikki jalankulkureitit, talviset hiihtoladut ja polkuja pitkin patikointi tulee mahdottomaksi. Koirasaarentien levennys merkitsee kallioiden räjäytyksiä monessa kohdassa ja hakkuuta suurilta alueilta.

Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien levennys tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet ja Tahvonlahden rannan.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Virkistysalueet

Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman suunnittelualueista noin puolet on virkistysaluetta. Koirasaarentien suunnitelma noudattelee pääosin Koirasaarentien nykyistä linjausta. Tällöin katua levennettäessä ympäröiviin kallioihin tai kasvillisuuteen joudutaan koskemaan mahdollisimman vähän.

Koirasaarentie on nyt penkkoineen noin 9 m leveä ja katualue levenee kaavan toteuttamisen myötä noin 28,5 m:iin. Koirasaarentien itäosassa kaavan mukainen linjaus noudattaa pääosin olemassa olevan kadun linjausta. Kadun pohjoispuolella sijaitsevia kallioreunoja joudutaan leikkaamaan noin 150 m:n pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan enintään 5 m. Tämä katualueen viereinen kallioalue osoitetaan Borgströminmäen asemakaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leikkaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 m. Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen määrää. Tämä alue sijaitsee Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella Gunillankallion asemakaavaehdotuksen nro 11888 alueella. Muilta osin katualue tulee rajautumaan Koirasaarentien itäosassa suoraan rakennuksiin ja nykyinen luonnonympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi.

Tahvonlahti, huvilat ja kulttuurikohteet

Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan huviloiden välistä. Kadun siirto antaa mahdollisuuden yhdistää huvilat samaan pihapiiriin, jolloin huviloiden toiminnallinen kehittäminen ja säilyttäminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Tielinjauksen siirron myötä pihan korkeusasema voidaan palauttaa alkuperäiseen korkoon. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös paranemaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuurikohteita.

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asunto Oy Reiherintie 1 ja Xxxxx Xxxxxxxx (2.3.2009) ottavat esille tavoitteita, jotka liittyvät valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja luonnonperintöjen arvoihin, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviin ja yhtenäisiin luonnonalueisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet:

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

– Olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallisen hajarakentamisen ehkäiseminen

– Riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus

– Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

– Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen

– Riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä verkostojen jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun edistäminen

– Edellytysten luominen ilmastomuutokseen sopeutumiselle.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

– Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen, joita aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pirstota.

– Hiljaisten alueiden säilymisen edistäminen

– Alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön

– Pilaantuneen maa-alueen puhdistamistarpeen selvittäminen ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

Helsingin seudun erityiskysymykset

– Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tonttimaan riittävyyden varmistaminen

– Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

– Raideliikenteen laajentamiseen varautuminen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä

– Uusien alueiden käyttöönotto ja jo olemassa olevien alueiden täydennysrakentaminen siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

– Varautuminen raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä.

Elinympäristön laatu

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien muiden asuinrakennusten perheiden elinympäristön laatu heikkenee merkityksellisesti ja heille aiheutuu sellaista kohtuutonta haittaa, joka voidaan välttää.

Kaupunginhallitus toteaa, että Koirasaarentien varressa sijaitsee nykyisin Reiherintien liittymän länsipuolella ainoastaan yksi asuntotontti. Siinäkin kadun varteen sijoittuu pysäköintialue. Lähin asuinrakennus sijaitsee 27 m:n päässä uudesta katulinjauksesta. Muiden tonttien lähin rakennus on noin 78 m:n päässä uudesta katulinjauksesta ja kadun ja tonttien väliin rakennetaan Gunillankallion uudet asuinkorttelit.

Muutokset asuinympäristössä herättävät erilaisia mielipiteitä. Tavoitteena on rakentaa Kruunuvuorenrannasta korkeatasoinen merellinen asuinalue, joka lisää alueen arvostusta. Rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Laajasalo-Degerö Seura ry:lle, Pro Kruunuvuori ‑liikkeelle, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxxxx, Asunto Oy Reiherintie 1:lle, Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle ja Xxxx Xxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

279 §

KANNANOTTO VUOSAARI-SEURAN, VUOSAAREN ASUKASTOIMIKUNNAN JA VUOSAARI-SÄÄTIÖN MUISTUTUKSEEN VUOSAAREN TONTTIEN 54052/2 JA 54058/2 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11894)

Khs 2009-1536

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kivisaarentielle, lähelle nykyistä ostoskeskusta, osoitetaan tontti (54058/3) 6–7 ryhmän päiväkotia sekä muita yleisiä lähipalveluja varten. Tontti muodostuu nykyisestä yleisten rakennusten tontista, tontin pohjoispuolisesta puistoalueesta ja Puhospolun kevyen liikenteen katualueen osasta. Tontin rakennusoikeus on 2 300 k-m². Kaavaratkaisu on ostoskeskuksen ja sen ympäristön alueelle laaditun kaavaluonnoksen mukainen.

Kaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisen päiväkoti Meritähden sujuva siirtyminen uuteen rakennukseen, mikäli nykyinen rakennus päätetään purkaa. Mahdollisen siirtymisen jälkeen nykyinen päiväkotitontti muutetaan osaksi keskuspuistoa. Mikäli rakennus päätetään peruskorjata, uusi yleisten rakennusten tontti jää reserviksi kaupungin tulevia tarpeita varten.

Kaavateknisistä syistä kaava-alueeseen on liitetty myös Mustalahdentien rakentamaton kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten tontti 54052/2. Tontille on osoitettu päiväkodin huoltoyhteys Mustalahdentieltä. Tonttiin on liitetty Puhospolun kevyen liikenteen katualueen osa, jolle on osoitettu kevyen liikenteen rasite. Näin muodostuvan tontin 54052/3 rakennusoikeus on 1 805 k-m², mikä vastaa nykyistä, tehokkuusluvulla e = 0.6 merkittyä rakennusoikeutta. Järjestely on väliaikainen, kunnes koko ostoskeskuksen alueen kaavaluonnos toteutuu ja päiväkodin huoltoyhteys ratkaistaan laajennettavan ostoskeskuksen kanssa keskitetysti.

Muistutuksen keskeinen sisältö

Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö toteavat (7.9.2009) yhteisessä muistutuksessaan, että muutosalue on keskeinen osa Vanhan Vuosaaren pohjoisosan 1960-luvun asuntoaluetta, joka on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi. Ehdotettu tontti on otettu lähes kokonaan Vuosaaren keskuspuistosta, mikä olisi vastoin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä Keski-Vuosaaren suojelu- ja kehittämistavoitteita, joissa mm. todetaan seuraavaa: "Viheralueet, keskuspuisto ja urheilupuisto säilytetään laajoina yhtenäisinä alueina ja niiden alkuperäiset ominaispiirteet säilytetään."

Asukasyhdistykset pitävät parhaana ja tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna sitä, että päiväkoti Meritähti jatkaisi nykyisellä paikallaan, koska ehdotettu paikka on selvästi huonompi kuin nykyinen. Luopumalla ehdotetusta päiväkotitontista alue voitaisiin säilyttää nykyisessä tilassaan eli puistoalueena. Samalla vältettäisiin päiväkodin rakentaminen ostoskeskuksen huoltoliikennekeskuksen viereen, mistä voi aiheutua melu- ja pakokaasuhaittoja. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon yhdistysten aiempaa vaatimusta päiväkotirakennuksen ja Vuosaaren puistopolun väliin jäävästä kunnollisesta viherkaistasta.

Ennen kaavamuutoksen jatkokäsittelyä tulisi selvittää, miten päivähoito voitaisiin väliaikaisesti järjestää, mikäli Meritähden rakennus peruskorjataan tai korvataan uudella nykyisellä tontillaan.

Kannanotto muistutukseen

Kaavaratkaisua laadittaessa on otettu huomioon 1960-luvun alueen kulttuurihistorialliset ominaispiirteet. Nykyinen päiväkotitontti sijaitsee keskellä Vuosaaren keskuspuistoa. Päiväkoti Meritähden siirto uudelle tontille Kivisaarentielle mahdollistaa keskuspuiston laajenemisen nykyiselle tontille, mikä lisää puistoalueen yhtenäisyyttä ja säilyttää väljyyttä vastapainona ostoskeskuksen alueen tiivistymiselle. Kivisaarentien tontin rakentamisen ei voida katsoa kaventavan merkittävästi nykyistä keskuspuistoa tai merkittävästi vähentävän väljyyden kokemista.

Kiinteistöviraston tilakeskuksen mukaan se on luopunut vaihtoehdosta peruskorjata päiväkotirakennus. Ensisijaiseksi vaihtoehdoksi on esitetty uuden rakennuksen rakentamista Kivisaarentien uudelle päiväkotitontille. Tavoitteena on, että päiväkotitoiminta voisi jatkua normaalina rakentamisen ajan: kaavamuutoksen ansiosta vältytään etäällä sijaitsevien, epäkäytännöllisten väistötilojen käyttö, mikä olisi päiväkodin toiminnan ja perheiden kannalta hankalaa.

Ostoskeskuksen ja päiväkodin huoltoliikenteestä ei voida katsoa olevan merkittävää haittaa päiväkodin toiminnalle: huoltoliikenne ei risteä päiväkodin asiakasliikenteen kanssa, ja liikenne on satunnaista kuten myös mahdolliset melu- ja pakokaasuhaitat. Lisäksi huoltopiha sijaitsee päiväkodin pohjoispuolella, jolloin se jää rakennuksen taakse, päiväkodin pihaan nähden katveeseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Vuosaari-Seuralle ym.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

280 §

TAPANINKYLÄN TONTIN 39365/17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11948)

Khs 2010-41

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39365 tontin nro 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.12.2009 päivätyn piirustuksen nro 11948 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

281 §

VÄISTÖTILOJEN VUOKRAAMINEN KINAPORIN JA KAMPIN PALVELUKESKUKSILLE

Khs 2010-281

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa sosiaalilautakunnan tekemään liitteenä olevan luonnoksen ja siihen liitettyjen erityisten ehtojen mukaisen vuokrasopimuksen väistötilojen järjestämiseksi Kinaporin ja Kampin palvelukeskuksille.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

282 §

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN POIKKEAMISHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS (TÖÖLÖNLAHDEN TANSSIMAKASIINI)

Khs 2008-1884

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 12.2.2010 antaman kiinteistöviraston poikkeamishakemusta (Töölönlahden Tanssimakasiini) koskevan päätöksen ja todeta, että Helsingin kaupunki ei hae muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä kiinteistövirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

283 §

22.2.2010 ja 1.3.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN VÄLITYKSESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET SEKÄ ERÄÄT ASUNTOJEN JÄLLEENVUOKRAUSTA JA ASUMISNEUVONTAA KOSKEVAT KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Khs 2010-93, 2009-669, 2009-354

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa seuraavat kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet:

Kaupungin vuokra-asuntojen välityksen ja markkinoinnin tavoitteena on asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu ja kaupungin asuntokannan kilpailukyvyn säilyttäminen.

Palvelussuhdeasunnot välitetään kaupunginhallituksen erikseen määrittelemien periaatteiden ja henkilöstökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkoituksella edistää kaupungin henkilökunnan saatavuutta erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Arava- ja korkotukivuokra-asunnot (Ara-vuokra-asunnot)

Asunnon hakeminen

Tärkein kuluttajille suunnattu asiointipaikka julkaistaan asunnonvälityksen kotivisuilla. Siellä on tarjolla mahdollisuus sähköiseen asunnonhakuun. Asuntoa on mahdollista hakea myös virkailijan avustuksella tai paperilomakkeella. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta.

Asunnontarpeen määrittely

Hakijatalouden asunnontarvetta arvioidaan tarkastelemalla hakijoiden kokonaistilannetta annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Ara-vuokra-asuntoihin ei ole tulorajoja, mutta tulot otetaan kuitenkin huomioon yhtenä asukasvalintaperusteena yhdessä varallisuuden ja asunnontarpeen kanssa säännösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi selvitetään hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyys ja kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat hakijat asetetaan etusijalle. Apuna käytetään seuraavaa kiireellisyysluokitusta:

Luokka 1 (erittäin kiireellinen asunnontarve)

- asunnottomat (ulkona ja tilapäissuojissa asuvat, yömajoissa asuvat, hoito- ja huoltokodeissa asuvat, matkustajakodissa tai muussa tilapäismajoituksessa asuvat, tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat, asumiskelvottomassa asunnossa asuvat)

- hakija on muuttamassa pääkaupunkiseudulle, jossa hänellä on työpaikka

- hakijalla on muuttovelvoite

- erittäin ahtaasti asuvat (vähintään 3 henkilöä/huone)

- vanhempiensa luona, alivuokralaisena tai yhteiskäyttöisessä asunnossa asuvat

- muu erittäin painava peruste

Luokka 2 (kiireellinen asunnontarve)

- ahtaasti asuvat (yli 1 henkilöä, mutta alle 3 henkilöä/huone)

- puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat (puuttuu esimerkiksi lämmin vesi tai keskuslämmitys)

- hakijalla on tuloihin nähden kohtuuttomat asumiskustannukset

- muu vastaava peruste

Luokka 3 (asunnon tarpeessa)

- nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat

- muu peruste

Sillä seikalla, miten kauan asuntohakemus on ollut vireillä, ei ole merkitystä asunnontarvetta arvioitaessa. Asunnottomuuden tai puutteellisten asunto-olojen ajallinen kesto otetaan kuitenkin aina huomioon tarve-harkinnassa.

Helsingin seudun ulkopuolelta työn vuoksi Helsinkiin muuttavat luokitellaan erittäin kiireellisiksi asunnonhakijoiksi, sillä asuntojen tarjoaminen liikkuvalle työvoimalle tukee osaltaan kaupungin työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita.

Jos asunnonhakija on lyhyen ajan sisällä ennen kaupungin vuokra-asunnon hakemista ilman hänestä riippuvaa syytä luopunut aikaisemmasta asunnosta tai menettänyt asuntonsa, hänen voidaan katsoa olevan pääsääntöisesti erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa. Jos aikaisemman asunnon menettäminen on johtunut hakijan omasta tahdosta tai hakija on sen oman käyttäytymisensä johdosta menettänyt ja tarjolla olevaan asuntoon on muitakin yhtä kiireellisessä asunnontarpeessa olevia hakijoita, asunto myönnetään ensi sijassa sille, joka ei itse ole vaikuttanut asunnontarpeensa syntymiseen. Erityisistä painavista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tästä säännöstä voidaan poiketa.

Asuntojen tarjoaminen

Asuntoja tarjotaan hakijan määrittelemien hakuehtojen mukaisesti. Näitä ovat muun muassa asunnon koko, vuokrataso, varustetaso ja sijainti. Asuntoa voidaan samalle hakijalle tarjota useampia kertoja, jos tarjottu asunto ei perusteltujen syiden vuoksi ollut hänen tarpeitaan vastaava. Sosiaalitoimen majoittamille asiakkaille tarjotaan asuntoa vain kerran, millä varmistetaan se, että asunto saadaan järjestettyä mahdollisimman nopeasti. Tilanteessa, jossa ensimmäisen tarjouksen hyväksyminen on asiakkaalle mahdotonta, voidaan toinen tarjous antaa painavista syistä sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella.

Asunnonvaihdot

Asunnonvaihtoja toteutetaan muuttuneen asumistarpeen perusteella tai asukkaan asumisen laadun parantamiseksi. Asunnonvaihdon edellytyksenä on vähintään 12 kuukauden asuminen nykyisessä asunnossa sekä isännöitsijän lausunto siitä, että asuminen on sujunut ongelmitta.

Asunnonvaihtoja toteutetaan vapaisiin tai vapautuviin asuntoihin. Lisäksi hyväksytään asukkaiden keskinäiset vaihdot. Kiinteistöyhtiöt hoitavat itsenäisesti omat sisäiset vaihtonsa ja keskinäiset vaihdot oman yhtiön sisällä ja yhtiöiden välillä.

Kolmasosa uudistuotannosta varataan kaupungin asunnoissa asuville vaihdon tarpeessa oleville asukkaille.

Peruskorjauksen aikaisen asumisen järjestäminen

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan korvaavaa asuntoa peruskorjauksen ajaksi ja samalla oikeutta palata asuntoonsa peruskorjauksen valmistuttua.

Tasapainoinen asukasrakenne ja erityisryhmät

Vuokra-asuntojen välityksen tavoitteeksi asetetaan kaupunginosien ja talojen tasapainoinen asukasrakenne sekä asuinyhteisöjen hyvä toimivuus. Asunnottomille sosiaalisin ja taloudellisin perustein valittaville asunnonhakijoille pyritään osoittamaan asunnot siten, että heidän osuutensa yksittäisten talojen asunnonsaajista vastaa mahdollisimman hyvin heidän suhteellista osuuttaan kaikista kaupungin vuokra-asuntojen saajista.

Erityisryhmille varattavista asuntokiintiöistä päätetään erikseen hallintokuntien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Yksittäiset asiakastapaukset ratkaistaan asuntoasiainosastolla, annettujen lausuntojen perusteella (muun muassa lastensuojelulakiin perustuvat lausunnot).

Niiden hakijoiden hakemukset, joilla on ollut asumishäiriöitä tai vuokra-velkoja, käsitellään ja harkitaan tapauskohtaisesti.

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot markkinoidaan Internetissä. Vapaa-rahoitteisten vuokra-asuntojen välityksessä ei noudateta tarveharkintaa kuten arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa.

Samalla kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi asuntolautakunnan 8.1.2009 päivätyn kirjeen sekä sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä koordinoivan ohjausryhmän 31.12.2009 päivätyn raportin sekä todeta, että niissä esitetyt kiinteistöyhtiöiden toimintaan liittyvät näkökulmat tulee huomioida jatkossa kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

Hyväksyessään ehdotuksen kaupunginhallitus kehottaa kiinteistövirastoa yhdessä kiinteistöyhtiöiden ja asuntolautakunnan kanssa pohtimaan toimia alueiden välisen segregaation vähentämiseksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta asuntolautakunnalle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä jäljennöksin esityslistasta liitteineen sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Jäsen Krohn teki jäsen Kantolan kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Arava- ja korkotukivuokra-asunnot (Ara-vuokra-asunnot)” alaluvun ”Asunnonvaihdot” toinen ja kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kolmasosa uudistuotannosta varataan kaupungin asunnoissa asuville vaihdon tarpeessa oleville asukkaille.

Lisäksi päätösehdotuksen loppuun ennen ”Pöytäkirjanote jäljennöksin…” lisätään:

Hyväksyessään ehdotuksen kaupunginhallitus kehottaa kiinteistövirastoa yhdessä kiinteistöyhtiöiden ja asuntolautakunnan kanssa pohtimaan toimia alueiden välisen segregaation vähentämiseksi.

Suoritetussa äänestyksessä Krohnin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-5, Rissanen äänesti tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Rauhamäki, Oker-Blom, Räty ja Rautava.

Lisäksi jäsen Räty teki jäsen Rauhamäen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Arava- ja korkotukivuokra-asunnot (Ara-vuokra-asunnot)” alaluvun ”Asunnontarpeen määrittely” jälkeisen ensimmäisen kappaleen luokkakohtaisista luetteloissa siirretään vanhempiensa luota muuttavat luokasta 1 (erittäin kiireellinen asunnontarve) luokkaan 2 (kiireellinen asunnontarve).

Toisessa suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rädyn vastaehdotuksen äänin 9–6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Rauhamäki, Oker-Blom, Rissanen, Räty ja Rautava.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

284 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	2.3.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	25.2.2010
rakennuslautakunta	2.3.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	1.3. ja 3.3.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

266 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN
THOMAS WALLGREN: BIODIVERSITET VID SKOGSSKÖTSEL

Stn 2009-2011

Ärende Ryj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 23.9.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Thomas Wallgren) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Thomas Wallgren och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 310 36102

Översättning:

267 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN TUOMAS
RANTANEN: HANDLINGSMODELLER FÖR PLANERINGEN
AV NATURMILJÖN

Stn 2009-2012

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 23.9.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Tuomas Rantanen) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Tuomas Rantanen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 310 36102

Översättning:

270 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN NINA
HURU: UTSPRIDNINGEN AV DEN PSYKIATRISKA VÅRDEN AV
BARN OCH UNGA

Stn 2009-2329

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 4.11.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Nina Huru) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Nina Huru och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Rautanen Marja-Liisa, stadssekreterare, telefon 310 36184

Översättning:

271 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN HELI
PUURA: TIDIG IDENTIFIERING AV INLÄRNINGSSVÅRIGHETER
HOS BARN

Stn 2009-2319

Ärende Stj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 4.11.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Heli Puura) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Heli Puura och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Rautanen Marja-Liisa, stadssekreterare, telefon 310 36184

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sirpa Asko-Seljavaara

Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 16.3.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 254-267, 269-279, 282 ja 284 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 280 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				254-267, 269-279, 282 och 284 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				280 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		8.3.2010 kello 16.00 – 17.45

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 262 ja 284 §:t)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku				(paitsi 284 §)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura				(paitsi 256 §)
	Räty, Laura
	Rauhamäki, Tatu				varajäsen
	Vesikansa, Sanna				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 257 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 262 §)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 272-284 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Rope, Jenni				vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi osa 283-284 §:t)
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Saxholm, Tuula				talousarviopäällikkö (262 §)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	254-255,	256-258,		262-264,
		Sauri				265,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		266-269,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		270-275,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		259,		276-277,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		260-261,		278-284,