228 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Oker-Blomin (varalla Bryggare) ja Asko-Seljavaaran (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

229 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

230 - 232 §

Kaupunginvaltuuston 17.3.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

230 §

Lainan myöntäminen Helsingin Tennisstadion Oy:lle

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

231 §

Oulunkylän tonttien 28318/1 - 7 ja puistoalueen asemakaavan muuttaminen (nro 11917)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

232 §

Östersundomin ja Karhusaaren yleisen tien alueen vierialueineen (Karhusaarentie) asemakaavan muuttaminen (nro 11930)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

233 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN TORPPARINMÄEN ITÄOSAN (NOTAARINTIEN) UUDEN ASUNTOALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2010-229

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, muu esirakentaminen,

2 700 000 euroa Torpparinmäen itäosan uuden alueen esirakentamiseen

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, viraston katu- ja puisto-osastolle (Markku Miettinen), taloushallintopalvelu-liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

234 §

22.2.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE RAKENNUSTEN KIINTEISTÖVERON PORRASTAMISESTA ENERGIATEHOKKUUDEN JA LÄMMITYSTAVAN PERUSTEELLA

Khs 2009-2548

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on nykyään yleisesti hyväksytty periaate. Periaate saa myös koko ajan lisääntyvää konkreettista velvoittavaa tukea monista säännöksistä. Muun muassa vuoden 2010 alusta lukien on valtakunnallisia rakentamismääräyksiä uusien rakennusten energiatehokkuuden osalta merkittävästi tiukennettu. Seuraava tiukennus on luvassa vuonna 2012.

Onkin niin, että nimenomaan uusien rakennusten energiatehokkuus tulee jo sitovien rakentamismääräysten kautta koko ajan paranemaan. Helsingin kaupunki on sen lisäksi ilmoittanut tavoitteekseen määräystason ylittämisen siltä osin kuin rakentaminen tapahtuu kaupungin omistamalle maalle. Valtaosa kerrostalotuotannosta rakentuu lähivuosina nimenomaan kaupungin maalle. Tontinluovutusvaiheessa voidaan rakennuttajat velvoittaa rakentamaan uudet rakennukset energiatehokkaammiksi mitä valtakunnalliset rakentamismääräykset edellyttävät.

Pientaloista sen sijaan valtaosa rakennetaan Helsingissä yksityiselle maalle. Uusien pientalojen rakennuttajia motivoidaan jo nyt esimerkiksi Helsingin rakennusvalvontaviraston toimesta ylittämään vallitseva normitaso. Viime aikoina onkin näkynyt merkkejä siitä, että valveutuneimmat näin tekevät. Energiatehokkaamman rakentamisen kustannuslisä on pientaloissa niin mitätön, jos sitä on laisinkaan, että investoinnit siihen maksavat pienempinä energiamenoina parissa vuodessa itsensä takaisin.

Suurempi ja vakavampi kysymys kuin uudet rakennukset on olemassa oleva rakennuskanta. Valmisteilla oleva EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (direktiivipaketti) saatiin valmiiksi EU:n liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston kokouksessa Brysselissä 7.12.2009. Paitsi uudisrakentamiseen, edellyttää uudistumassa oleva direktiivi kansallisten vaatimusten asettamista myös korjausrakentamiseen. Tulee kestämään kuitenkin pari kolme vuotta, ennen kuin direktiivi on saatu kansallisesti täytäntöön.

Ennen sitä on periaatteessa korjaushankkeeseen ryhtyvän omassa valinnassa, miltä osin rakennusta korjattaessa halutaan samalla parantaa sen energiatehokkuutta. Käytännössä rakennusvalvonta ohjeistaa jo nyt harkitsemaan, aina kun se tuntuu järkevältä, korjaustoimia myös energian säästämisen kannalta.

Kiinteistöveron porrastaminen, tai verosta kokonaan vapauttaminen, energiatehokkaiden korjausten vauhdittamiseksi herättää monia kysymyksiä. Jotta tällaista toivottua vaikutusta voitaisiin saada, tulisi taloudellisen verohyödyn olla melko huomattava. Yksittäisissä taloyhtiöissä, joissa asuu eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, on usein vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä aivan välttämättömienkin korjauspäätösten aikaansaamiseksi. Puhumattakaan korjauksista, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, vaan lähinnä toivottavia. Kiinteistöveron määrä ei nykytasolla ole keskimäärin niin huomattava, että siihen kohdistuvilla huojennuksilla vielä helposti olisi vipuvaikutusta korjaushankkeiden aikaistamiseksi.

Suuri osa Helsingin asuinkerrostalokannasta sijoittuu kaupungin omistamalle maalle.

Vuokratonteilla kiinteistöveroa maksetaan itse rakennuksesta, ei maapohjasta. Kunta ei ole verovelvollinen omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä.

Jos sitten tarkastellaan kaupungin omaa mittavaa vuokratalokantaa, niin voi olla epätodennäköistä olettaa, että kaupungin omissa kiinteistöyhtiöissä merkittävässä määrin aikaistettaisiin energiataloudellisia korjauksia pelkästään sillä perusteella, että yhtiön kaupungille maksettava kiinteistöveron määrä alenee.

Raportissa todetaan, ettei rakennuksen käyttäjien – esimerkiksi asukkaiden – käyttäytymistä ja sen vaikutusta energiankulutukseen voida ottaa kiinteistöverotuksen perusteeksi. Näin varmasti on, mutta lopputuloksena voi olla tilanne, jossa kiinteistöjen omistajien, hoitajien ja myös käyttäjien mielenkiinto tärkeimpään energiansäästön osaan eli loppukulutukseen jää vähemmälle huomiolle.

Kaupunginhallituksen mielestä työryhmän esitys ei nimenomaan Helsingin kaupungin kannalta ole taloudellisessa mielessä erityisen tehokas. Uusien rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa nopeammin ja kaupungille vähemmän kustannuksia aiheuttavalla tavalla muilla keinoin. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen tullaan jatkossa kiinnittämään vakavaa huomiota uusiutuvan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kautta.

Kaupungin kannalta on huomattava, että maksettava kiinteistövero koostuu rakennuksesta maksettavasta kiinteistöverosta sekä tontista maksettavasta kiinteistöverosta. Helsingissä veron tuotto vuonna 2009 oli 156 milj. euroa, josta rakennusten osuus n. 78 milj. euroa.

Kaupunkien keskustoissa sekä muualla hyvien liikenneyhteyksien päässä tontin veron suhteellinen osuus kiinteistöverosta on suurempi kuin mitä se on haja-asutusalueilla. Joissakin tapauksissa haja-asutusalueilla sijaitsevan rakennuksen kiinteistöverosta saattaa hyvinkin merkittävä osa koostua rakennuksesta maksettavasta verosta tontista maksettavan veron ollessa samaan aikaa pieni. Näin ollen jos siellä tehdään merkittävästi energiatehokkuutta parantava toimenpide, niin maksettava kiinteistövero saattaa laskea hyvinkin pieneksi. Vastaavasti keskusta-alueilla, joissa tontin osuus verosta on suuri, ei merkittävästi energiatehokkuutta parantava toimenpide pienentäisi kovinkaan paljon maksettavaa kiinteistöveroa. Näin ollen rakennuksen energiatehokkuudessa tehtävät parannukset alentaisivat kiinteistöveroa suhteellisesti huomattavasti enemmän haja-asutusalueilla kuin keskusta-alueilla. Tämä kehitys edesauttaisi yhdyskuntarakenteen hajautumista, kasvattaisi liikkumiseen käytettävää energiamäärää ja siten söisi rakennusten energiatehokkuuden parantamisella saavutetun hyödyn energiankäytön vähentämisessä.

Kiinteistöveron porrastuksen yhteydessä syntyvä byrokratia on minimoitava. Olemassa olevien rakennusten energiatodistusten myöntämismekanismin lisäksi tulisi ehdottomasti välttää uuden rinnakkaisen mekanismin syntymistä. Molemmat tulisi voida yhdistää ainakin siten, että veroporrastuksen laskennassa tarvittava energiatehokkuusluku saadaan suoraan energiatodistuksesta.

Kaupunginhallitus kiinnittää myös huomiota siihen hallinnolliseen työhön, joka kiinteistöveron ehdotetunlaisesta porrastuksesta seuraisi. Rakennusvalvontavirastolla on sinänsä valmiuksia tuottaa rekistereistä jälkikäteen rakennusten energiatehokkuusluokat ja lämmitystavat, sikäli kuin niitä on rekistereihin viety. Pelkkänä erillistoimena em. seikkojen rekisteröiminen on hallinnollisesti raskas ja henkilötyövoimia vievä prosessi. Vielä raskaammaksi prosessit muodostuvat tilanteessa, jossa energiatehokkuusluokan luotettavuus jouduttaisiin viranomaistoimin tarkistamaan. Nykyvoimavaroilla ei siihen ole mahdollisuuksia.

Kiinteistöveron eräs keskeinen perustavoite on fiskaalinen ja vero on osa kuntien rahoituspohjaa. Viime aikoina on mm. esitetty runsaasti näkemyksiä siitä, että erittäin vakaana veromuotona kiinteistöveron osuutta kuntien verokertymästä tulisi kasvattaa. Raportissa esitetyt ehdotukset päinvastoin vähentäisivät kiinteistöveron kertymää ja siten vähentäisivät veromuodon osuutta kuntien verorahoituksesta.

Raportissa esitetään kaksi tapaa kompensoida kunnille järjestelmämuutoksesta seuraava kiinteistöverotuottojen alentuminen. Ensimmäisenä vaihtoehtona esitetään, että kunnat voisivat halutessaan korottaa veroprosenttia niin, että kiinteistöveron osuus kunnan tulorahoituksessa säilyy ennallaan. Raportissa ei ole tuotu esiin sitä, että kunnan toimiessa näin, veron kohteena olevan henkilön maksama vero ei käytännössä alenekaan. Eli tekemällä energiatehokkuutta parantavan muutoksen rakennukseen sen omistava henkilö voi alentaa kiinteistöveroaan, mutta koska kunta verotulojen alentumisen johdosta nostaa kiinteistöveroprosenttia, niin henkilön maksama kiinteistövero ei alenekaan.

Toisena vaihtoehtona kompensoida kunnille järjestelmämuutoksesta seuraava kiinteistöverotuottojen alentuminen esitetään se, että valtio palauttaisi kunnille niiden antamat vähennykset. Tämän voi nähdä kuntien talouden tasapainon kannalta periaatteessa hyvänä ja neutraalina ratkaisuna. Sitä ei kuitenkaan välttämättä voi pitää kovinkaan kestävänä ratkaisuna ottaen huomioon kuntien ja valtion välisten taloussuhteiden vuosittaiset muutospaineet. Asia vaatii lisäselvitystä.

Selvitystyötä on jatkettava eri viranomaisten välillä myös kiinteistön omistajien yhdenvertaisen kohtelun, oikeusturvanäkökohtien sekä tietojen julkisen rekisteröinnin osalta (esim. kysymys vähävaraisen kiinteistönomistajan kohtelusta veroa määriteltäessä, etenkin jos omistettava kiinteistö on vanha).

Mahdollisen porrastetun kiinteistöverojärjestelmän valmistelussa on syytä edetä maltillisesti. Tärkeintä on ottaa mahdollinen järjestelmä käyttöön vasta kun energiatehokkuuden laskenta, esim. energiatodistus kehittyneemmässä muodossa ja mittaaminen sekä uusista että vanhoista kiinteistöistä ovat niin pitkälle kehittyneet ja auktorisoituneet, että tuloksia voidaan pitää riittävän luotettavina, oikeudenmukaisina ja kannustavina.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, rakennusvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Jäsen Räty teki jäsen Hakolan kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että lausunnossa YM:lle otetaan periaatteellisella tasolla myönteinen kanta rakennusten kiinteistöveron porrastamiseen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella, sillä kaikkia mahdollisia keinoja tarvitaan energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lausunnossa on kuitenkin perusteltua tuoda esiin palautettavassa lausuntoesityksessä esitetyt lisäselvitystarpeet sekä havaitut ongelmakohdat.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rädyn palautusehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rissanen, Räty ja Rautava.

Lisäksi jäsen Ojala teki seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksesta esityslistan sivulta 7 poistetaan kaksi viimeistä kappaletta, jotka alkavat sanoilla ”Selvitystyötä on…” ja ”Mahdollisen porrastetun…”.

Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

235 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu 26.2.2010

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 22.2.2010 (§ 207) tekemänsä päätöksen Taloushallintopalvelu johtokunnan kokouksen 20.2.2010 osalta.

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

236 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

237 §

22.2.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA ITÄSALMEEN

Khs 2009-2656

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee mahdollista luonnonsuojelualueen perustamista Itäsalmeen:

Kaupunginhallitus toteaa, että luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti (Khs 23.6.2008 § 943). Alueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumisalueella on ongelmallinen mm. alueeseen kohdistuvien virkistyskäyttöpaineiden vuoksi.

Kaupunginhallitus on aiemmin 22.9.2008 asiassa antamassaan lausunnossa katsonut, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä ja että sen rajaus tulee ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä. Hakija on 16.10.2008 esittänyt perustamisprosessin väliaikaista keskeyttämistä ja neuvottelujen aloittamista Helsingin kaupungin kanssa luonnonsuojelu- ja virkistysaluenäkökulmien yhteensovittamiseksi.

Alueen yleiskaavatasoinen suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Luonnonsuojelualueeksi perustettava alue sivuaa pieneltä osin Karhusaarentien asemakaavamuutoksen aluetta, joka on ehdotusvaiheessa.

Suunnitteilla olevan kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä käsitellään kokonaisuutena niin, että luontoarvot ja muut maankäytön näkökulmat otetaan huomioon tasapainoisesti. Suunnittelua valmistellaan ja edistetään selvityksin ja aluetutkielmin.

Suojelualueiden käytön arvioiminen edellyttää virkistyskäyttöön vaikuttavien tekijöiden tuntemista, ja niitä arvioidaan kaavatyön yhteydessä.

Kaupunginhallitus suhtautuu luonnonsuojelualueen perustamiseen sinällään myönteisesti. Luonnonsuojelualueen perustaminen edistäisi lintudirektiivin lajien ja Natura-luontotyyppien suojelua Natura-alueella.

Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin 22.9.2008 antamansa lausunnon mukaisesti, että luonnonsuojelualueen perustamisessa ja sen rauhoitusmääräysten määrittelemisessä olisi hyvä ensin ratkaista laajemman alueen tulevaisuus ja maankäyttö. Näin edeten elinympäristön kokonaisuus voitaisiin ratkaista paremmin kaikkia alueen toimintoja ja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla.

Esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi edelleen lykätä, ja sen rajaus ja hoitosuunnitelma tulisi ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä sitten, kun kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Natura-alueen tarkoituksenmukainen käyttö virkistykseen vaatii uusia ulkoilureittilinjauksia ja ylipäätään selkeää kulunohjausta käyttöpaineen kasvun vuoksi. Nämä tulee ottaa huomioon uusissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka on aiheellista laatia yhteistyössä koko alueen osalta maanomistusoloista riippumatta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Jäsen Räty teki jäsen Hakolan kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksesta esityslistan sivulta 10 poistetaan ensimmäinen kappale, joka alkaa sanoilla ”Kaupunginhallitus suhtautuu…” ja sitä seuraavan kappaleen ensimmäisestä virkkeestä poistetaan sana ”kuitenkin”.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Rädyn vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Peltokorpi, Rissanen, Räty ja Rautava.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 2 esityslistan viimeisenä asiana.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

238 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta	23.2.2010
yleisten töiden lautakunta	23.2.2010
ympäristölautakunta	23.2.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

239 §

VALTUUTETTU SEIJA MUURISEN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTEN PITKÄAIKAISHOIDON SIIRTOA KOSKEVA SEURANTARYHMÄ

Khs 2009-2484

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Seija Muurinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Seija Muuriselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

240 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

23.2.2010

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

241 §

ULKOKUNTALAISEN AVOHOIDON AIKAISEN SAIRAALAOPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ JA KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVIEN KONSULTAATIOPALVELUIDEN ANTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN

Khs 2010-219

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa opetustoimen johtajan tai hänen määräämänsä sopimaan yksittäisten ulkokuntalaisen esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisen lapsen tai nuoren asuinkunnan kanssa opetuksen järjestämisestä Helsingin kaupungin sairaalakoulussa sairaalaopetuksena HUS:n erityissairaanhoidon avohoitopalvelujen aikana.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että lapsen tai nuoren asuin- ja kotikunnan osalta korvausperusteena käytetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n mukaisia sairaalaopetuksen, koulukotiopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvausten mukaisia periaatteita.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että opetustoimen johtaja tai hänen määräämänsä oikeutetaan sopimaan yksittäisen ulkokuntalaisen HUS:n erityissairaanhoidon sairaalapaikkaa odottavan, sairaalassa olevan tai sairaalahoidosta jo päässeen esiopetus- ja oppivelvollisuusikäisen lapsen tai nuoren asuinkunnan kanssa hänen opetuksen järjestämiseen liittyvien konsultaatiopalveluiden antamisesta.

Edelleen kaupunginhallitus päätti, että tältä osin korvausperustetta arvioitaessa sovelletaan lapsen tai nuoren asuinkunnan täyden kustannusvastuun korvausperiaatetta siten, että asuinkunta vastaa ko. lapsen tai nuoren opetuksen järjestämiseen liittyvästä konsultatiivisesta työstä aiheutuvista palkka- ja sijaiskustannuksista sekä päiväraha- ja matkakustannuksista ja mahdollisista muista konsultaatiopalveluiden antamiseen liittyvistä kustannuksista.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä opetustoimen johtajalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

242 §

VT TERHI PELTOKORVEN TOIVOMUSPONSI: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KESKEYTTÄMINEN

Khs 2009-2390

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Peltokorpi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Terhi Peltokorvelle ja tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

243 §

22.2.2010 pöydälle pantu asia

VT HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: KOULUTILOJEN KÄYTTÖ KERHO- JA VAPAA-AJAN TOIMINTAAN

Khs 2009-2312

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hanna-Kaisa Siimekselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

244 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 8 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	25.2.2010
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta	18.2.2010
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

245 §

KULOSAAREN KORTTELITALON UUDISRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAT

Khs 2009-2286

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

246 §

LASTEN PÄIVÄKOTI PILTENIN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2620

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 30.9.2009 päivätyn ruotsinkielisen Lasten päiväkoti Piltenin peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 993 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 700 000 euroa kustannustasossa heinäkuu 2009 (RI = 126,0 ja THI = 150,1).

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja opetusvirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

247 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN DELTA MOTOR GROUP OY:N SEKÄ SKANSKA TALONRAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-315

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 22.12.2009 tehdyssä kiinteistö-kaupassa, jossa Delta Motor Group Oy on myynyt Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31114 tontin nro 8 sekä korttelin nro 31114 tontista nro 6 määräalan M602 rakennuksineen Skanska Talonrakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote Skanska Talonrakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

248 §

ERON MYÖNTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ ANNELI LAHDELLE

Khs 2010-244

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää Anneli Lahdelle eron kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virasta (vakanssinumero 512001) Lahden siirtyessä vanhuuseläkkeelle 1.1.2011 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa julistamaan asemakaavapäällikön viran haettavaksi kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 13 §:ssä mainituin asemakaavapäällikön pätevyysvaatimuksin ja niin, että soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi katsottaisiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen kaavan laatijalta edellytettävä tutkinto, sekä Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaisin vaatimuksin.

Pöytäkirjanote Anneli Lahdelle, kaupunkissuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

249 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA MUNKKINIEMEN KORTTELIN NRO 30110 JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11834)

Khs 2008-2384

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa valitusten johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 25.11.2009 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitukset tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valitusten laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 4.12.2009. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 9.12.2009, 30.12.2009 ja 4.1.2010. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla Lujatalo Oy:tä lukuun ottamatta on asiassa valitusoikeus. Lujatalo Oy ei ole esittänyt valituksessaan selvitystä valitusoikeudestaan. Näin ollen valitus tulisi jättää tutkimatta, mikäli Lujatalo Oy ei esitä selvitystä valitusoikeudestaan.

Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx tekemän valituksen sisältö

Valituksen tekijät ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Asemakaava tulee hyväksyä uudessa käsittelyssä siten, että autoliikenne uuden kiinteistön pihaan toteutetaan Raumantien kautta.

Valituksen mukaan kaavassa valittu tielinjausvaihtoehto on haitoiltaan kohtuuton, vaarallinen ja turvaton Asunto Oy Ulvilantie 11 b:n asukkaille. Parempi vaihtoehto olisi järjestää tieyhteys Raumantien kautta.

Uuden kiinteistön rakennusaikainen liikenne tulisi myös järjestää Raumantien kautta.

Raumantien ja uuden kiinteistön liikennejärjestelyt olisi luontevaa toteuttaa osana Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavamuutosta.

Kaavapäätöksessä on menettelyvirhe, koska valtuusto ei ole ottanut päätöksessään kantaa siihen, että Ulvilantie 11 b:n alkuperäinen kaavahakemus oli sisällöltään sellainen, että uuden kiinteistön tie kulki Raumantieltä.

Uuden talon kerroslukumäärän pitäisi olla enintään neljä. Viisikerroksinen talo on häiritsevä poikkeus ympäristössään.

Vastine valitukseen

Ajoyhteys uudisrakennuksen tontille on päädytty johtamaan vanhan tontin kautta Ulvilantieltä käsin. Pääasiallisena syynä tähän on ollut Munkkivuoren ulkosyöttöinen asemakaavallinen ratkaisu, jossa asuintonttien ajoliikenne johdetaan tonteille aluetta kiertävän Ulvilantien kautta. Alueen sisäosat on varattu kevyen liikenteen käyttöön ja Raumantie kapeana katuna johtaa vain julkisten rakennusten tonteille. Raumantieltä johdettuna uuden asuntotontin ajoliikenne kulkisi puiston kautta ja katkaisisi tärkeän kevyen liikenteen reitin läheiselle koululle. Kyseinen järjestely aiheuttaisi vaaratilanteita puiston käyttäjille. Ajoreitti Ulvilantieltä uudelle tontille kulkee vanhan tontin kautta siten, että liikenne mahdollisimman vähän häiritsee nykyisiä asukkaita eikä aiheuta kohtuutonta haittaa. Tontin pohjoisosassa nykyisin sijaitsevat pysäköintipaikat (noin 10 autopaikkaa) on siirretty tontin eteläosaan lähemmäs Ulvilantietä, jolloin ajoliikenne tältä osin tontilla vähenee.

Rakennusaikainen liikenne voidaan tarvittaessa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston erityisluvalla johtaa väliaikaisesti Raumantieltä puiston kautta.

Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavamuutos on erillinen oma hankkeensa, johon liittyy laajoja kaupallisia kysymyksiä. Ulvilantien asuinkorttelin nro 30110 kaavamuutosta tai siinä sijaitsevan uuden tontin ajoliikennettä ei ole perusteltua yhdistää erillään sijaitsevaan, liikerakennusten korttelialuetta koskevaan monia ongelmia sisältävään ja eri aikataulussa etenevään kaavamuutoshankkeeseen. Ajoliikennettä asuntotontille ei siitäkään syystä tule johtaa Raumantien ja ostoskeskusalueen kautta, koska liikenne nykyiselläänkin kyseisellä alueella on erittäin ruuhkaista ja monimutkaista palvellen julkista liikennettä ja pääasiassa kaupan sekä Raumantien yleisten rakennusten tarvetta.

Maankäytölliset tavoitteet ovat ratkaisevia asemakaavoja valmisteltaessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaavaratkaisuja voidaan joutua muuttamaan suunnittelun kuluessa kaupungin ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Yksityinen asunto-osakeyhtiö (Asunto Oy Ulvilantie 11 b) ei muutoinkaan voi edellyttää, että kaupunki kaavoittaisi omalle maalleen, tässä tapauksessa puistoalueelle asunto-osakeyhtiön yksityiseen käyttöön tarkoitettua ajotietä. Tämä olisi vastoin yleistä etua ja puiston virkistyskäyttöä.

Asunto Oy Ulvilantie 11 b:n alkuperäisessä hakemuksessa ehdotettiin, että uusi rakennus olisi kuusikerroksinen. Kaavan laatimisprosessin kuluessa hakemusta on tässäkin tilanteessa muutettu hakijan ehdottamasta, kun kerroslukua on alennettu viiteen kerrokseen. Kerrosluku on alempi kuin korttelin muissa asuinrakennuksissa, joiden kerrosluku on kuusi. Uusi asuinrakennus sijaitsee korttelialueen pohjoisosassa alarinteen puolella suhteellisen etäällä muista asuinrakennuksista, jolloin rakennus ei varjosta muita rakennuksia eikä näy paljon kaupunkikuvassa puiston takaa Raumantielle.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaava toteuttaa MRL 54 §:n asettamat vaatimukset terveelliselle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Kaava ei myöskään aiheuta MRL 54 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Valtuuston päätöstä ei voida hallinto-oikeudessa muuttaa, vaan ainoastaan kumota ja lähettää uudestaan valmisteltavaksi, jos päätös todetaan lainvastaiseksi. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä ei voi valittaa, vaan tällaisiin asioihin kohdistuvat vaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Xxxxxxx Xxxxxxx valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksen tekijä on vaatinut päätöksen kumoamista ja asia palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valittajan mielestä päätös on MRL:n 5 §:n 3–7 kohtien sekä 12 §:n ja 54 §:n ja kuntalain 92 §:n vastainen.

Päätös on lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston oman ohjeen vastainen. Kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt päätöksen liian aikaisin, koska kyseistä kaava-aluetta ei ollut määritelty täydennysrakentamiseen soveltuvaksi alueeksi etukäteen siten kuin yleissuunnitteluosaston ohjeessa ohjeistettiin.

Pajamäen länsiosan asemakaavan muutos on kaupunkisuunnitteluviraston toimesta keskeytetty juuri luontoarvojen takia. Luontoarvoja tulee arvostaa myös Munkkivuoressa. Lisäksi kaupunginmuseon kanta on jätetty huomioon ottamatta.

Valituksessa katsotaan, että päätös on kuntalain vastainen, koska Lujabetoni/Lujatalo Oy on saanut vaikuttaa ja osallistua asian käsittelyyn, vaikka se ei ole helsinkiläinen.

Lisäksi kaupunginmuseon kanta on jätetty huomioon ottamatta.

Vastine valitukseen

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole täsmennetty, millä tavoin päätös on edellä mainittujen lainkohtien vastainen. Munkkivuoren korttelin nro 30110 ja lähiympäristön kaavamuutos on laadittu MRL 62–67 §:t ja 9 § huomioon ottaen lain edellyttämää vuorovaikutusta ja riittävää vaikutusten arviointia noudattaen sekä MRL 54 §:n sisältövaatimukset huomioon ottaen. Korttelin nro 30110 pohjoisosaan on sijoitettu uusi viisikerroksinen asuinrakennus nykyiselle tonttimaalle melkein kokonaan voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Rakennusalaa on hieman siirretty lähemmäs puiston rajaa siten, että saadaan säilymään tontilla oleva leikkipaikkana toimiva luonnonkallio ja mahdollisimman paljon lähellä kasvavaa puustoa. Uudisrakennuksen enimmäiskerrosluku on alempi kuin saman korttelin muiden asuinrakennusten. Korttelialueen ja viereisen puistoalueen ympäristö on merkitty säilytettäviksi (AK/s ja VP/s). Olemassa olevat rakennukset on merkitty suojeltaviksi määräyksellä sr-2. Nämä toimenpiteet edistävät rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä. Kaavan muutosalueella ei ole erityisiä suojelualueiksi luokiteltuja luontokohteita.

Ajo uudelle tontille on johdettu vanhan tontin kautta Ulvilantieltä käsin Munkkivuoren asemakaavallisen yleisperiaatteen mukaisesti. Tällöin ei rikota puiston luontoarvoja eikä aiheuteta ympäristöhaittoja Munkkivuoren nykyisille asukkaille, jotka käyttävät alueen sisäosassa olevia puistoalueita virkistykseen ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Lisärakennuksen sijoittaminen olemassa olevalle tonttimaalle sekä yhtenäinen ja kaikkia asuntotontteja tasa-arvoisesti kohteleva liikennejärjestelmä edistävät yhdyskunnan toimivuutta ja hyvää rakentamista.

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavan muutoksessa on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita koskevia säännöksiä ja 54 §:n sisältövaatimuksia muun muassa suojelemalla vanhaa rakennuskantaa ja tiivistämällä kohtalaisen väljää, puiston ympäröimää korttelirakennetta suunnittelemalla vähäistä ympäristöön sopeutuvaa lisärakentamista korttelin pohjoisosaan, puiston ympäröimään saarekkeeseen. Tämä edistää rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

MRL 54 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luontoympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajia tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Valituksen väitettä edellä mainitun lainkohdan vastaisuudesta ei ole täsmennetty.

Kaupunginhallitus toteaa kokoavasti, että asemakaava nro 11834 on laadittu MRL 54 §:n sisältövaatimusten mukaisesti. Kaavassa on otettu huomioon Helsingin yleiskaava 2002, jossa Munkkivuoren alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaan korttelialue ja ympäröivä puistoalue on merkitty säilytettäviksi (AK/s ja VP/s). Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaat rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2. Uudisrakennus on sijoitettu korttelin pohjoisosaan, joka on puistojen ympäröimä rakentamaton saareke. Toimenpide ei aiheuta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Palveluja alueella on riittävästi lähellä sijaitsevassa ostoskeskuksessa ja Raumantien varressa on useita yleisten rakennusten tontteja, joissa sijaitsee muun muassa päiväkoti, kouluja ja seurakotitiloja. Alueella on riittävästi puistoja ja lähivirkistysalueita. Liikenteelliset yhteydet ovat hyvät, ja alueen kautta kulkee useita bussilinjoja.

Kaupunginhallitus toteaa kuntalain 92 §:n vastaisuutta koskevan väitteen osalta, että Lujatalo Oy on tehnyt 22.2.2007 Asunto Oy Ulvilantie 11 b:n kanssa esisopimuksen kiinteistökaupasta, joka koskee tontinosaa korttelin nro 30110 nro tontilla 1. Asuntoyhtiö on valtuuttanut Lujatalo Oy:n ryhtymään välittömiin toimiin kaavamuutoksen toteuttamiseksi. Lujatalo Oy vastaa koko kaavaprosessista ja sen aiheuttamista suunnittelukustannuksista ja sitoutuu ryhtymään kaavamuutoshankkeeseen myyjän ja ostajan etujen mukaisesti. Edellä mainitun esisopimuksen johdosta Lujatalo Oy:n on katsottu voivan edustaa hakijaa ja olevan siis osallinen kaavamuutosprosessissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavamuutoksessa on sijoitettu lisää asuntorakentamista olemassa olevalle asuntorakennusten korttelialueelle, lähes voimassa olevan kaavan määrittämälle rakennusalalle. Viereiset puistoalueet on säilytetty puistoina ja katualueet katuina. Kaupunkisuunnitteluviraston ohjeessa, joka vaatisi erillisen yleiskaavallisen käyttötarkoituksen määrittelyn etukäteen, tarkoitetaan sellaista aluetta, jolla ei ole lainkaan asemakaavaa tai jolle on asemakaavassa määritelty eri käyttötarkoitus kuin uusi asemakaava edellyttäisi. Muutoinkaan väite, jonka mukaan kaavapäätös on kaupungin ohjeen vastainen, ei ole laillisuusperuste, jolla voidaan vaatia päätöstä kumottavaksi.

Kaupunginhallitus toteaa luontoarvojen arvostusta koskevan vaatimuksen osalta, että Munkkivuori on lähes valmiiksi rakennettua kaupunkirakennetta. Korttelissa nro 30110 tai sen lähiympäristössä ei ole esitetty olevan mitään erityisiä luontoarvoja, joita tulisi suojella ja kaavamuutosprosessi sen takia keskeyttää. Sen sijaan kaavamuutoksessa on suojeltu vanhaa rakennuskantaa. Korttelialue ja puistoalue on merkitty säilytettäviksi. Uudisrakennus on sijoitettu tonttimaalle siten, että korttelialueella oleva avokallio ja lähiympäristön puustoa säilyisi mahdollisimman paljon.

Kaupunginhallitus toteaa väitteen osalta, jonka mukaan kaupunginmuseon kanta on jätetty huomioon ottamatta, että kaupunginmuseon kanta on otettu huomioon monin eri tavoin suunnittelun yhteydessä kaavoituksen useassa eri vaiheessa. Kaupunginmuseon lausuntojen johdosta uudisrakennuksen kerrosluku on muutettu viiteen alun perin ehdotetusta kuudesta kerroksesta. Rakennusoikeutta uudella tontilla on alennettu 2 500 k-m²:iin kaavaluonnoksessa olleesta 2 750 k-m²:stä. Alueellisen suojelumerkinnän lisäksi (AK/s) korttelin vanhat asuinrakennukset on määrätty suojeltaviksi merkinnällä sr-2. Rakennuksia arvotettaessa on seurattu kaupunginmuseon laadituttaman julkaisun (HKM2/2006) suojeluehdotuksia. Kaupunginmuseon lausunnon mukaisesti asemakaavan muutosehdotuksessa on ollut tavoitteena suojella kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä säilyttää niihin liittyvä kokonaisuuteen kuuluva puistoalue. Ajo uudelle tontille on johdettu Munkkivuoren perusidean mukaisesti Ulvilantieltä nykyisen tontin kautta. Ajoyhteys Raumantieltä puiston kautta on poistettu.

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä koskevat vaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Lujatalo Oy:n valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksen tekijä on valituksessaan vaatinut päätöksen kumoamista ja kaavamuutoksen hyväksymistä Lujatalo Oy:n tekemässä muistutuksessa esitetyt seikat huomioon ottaen.

Valittajan mukaan päätöstä tehtäessä ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia. Asemakaavan muutos ei luo edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Siksi kaavapäätös on lainvastainen.

Ajoyhteys uudisrakennukselle Ulvilantien kautta rikkoo korttelin yhtenäisen metsäisen viheralueen. Ajoyhteys tulee tehdä Raumantien kautta.

Kaavamääräyksessä olevasta asuntojen keskipinta-alavaatimuksesta 75 m² tulee luopua ja kaavaan tulee lisätä uusissa kaavoissa vakiintunut määräys, että asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa hissikuilun ja porrashuoneen 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa, edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä.

Vastine valitukseen

Lujatalo Oy ei ole esittänyt valituksessaan selvitystä valitusoikeudestaan kunnan jäsenyyden tai asianosaisuuden perusteella. Kaupunginhallitus katsoo, että Lujatalo Oy:n valitus tulisi jättää tutkimatta, mikäli Lujatalo Oy ei esitä selvitystä valitusoikeudestaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista.

MRL 54 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Valituksen väitettä edellä mainitun lainkohdan vastaisuudesta ei ole täsmennetty.

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaava nro 11834 on MRL 54 §:n mukainen ottamalla huomioon Helsingin yleiskaava 2002, jossa Munkkivuoren alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Yleiskaavan mukaan korttelialue ja ympäröivä puistoalue on merkitty säilytettäviksi (AK/s ja VP/s). Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaat rakennukset on suojeltu merkinnällä sr‑2. Uudisrakennus on sijoitettu korttelin pohjoisosaan, joka on puistojen ympäröimä rakentamaton saareke. Toimenpide ei aiheuta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Palveluja alueella on riittävästi lähellä sijaitsevassa ostoskeskuksessa ja Raumantien varressa useita yleisten rakennusten tontteja, joissa sijaitsee muun muassa päiväkoti, kouluja ja seurakuntatiloja. Alueella on riittävästi puistoja ja lähivirkistysalueita. Liikenteelliset yhteydet ovat hyvät, kun alueen kautta kulkee useita bussilinjoja.

Ajo tontille on johdettu Ulvilantieltä nykyisen tontin kautta, jotta Raumantien kautta kulkeva liikenne ei lisääntyisi, puistoaluetta ei tärveltäisi eikä puiston jalankulkuyhteyttä jouduttaisi katkaisemaan. Munkkivuoren asemakaavallisen suunnitteluperiaatteen mukaan ajo tonteille tapahtuu ulkosyöttöisesti aluetta kiertävältä rengasmaiselta Ulvilantieltä käsin, jolloin kevyt liikenne voi turvallisesti kulkea alueen sisäosassa. Ajo uudelle tontille on suunniteltu kulkemaan tontilla sellaista reittiä, joka ei häiritse nykyisiä asukkaita ja jonka johdosta tontin puustoa joudutaan kaatamaan mahdollisimman vähän. Rakennusaikainen liikenne voidaan tarvittaessa johtaa eri reittiä puiston kautta.

Munkkivuoren alue on Helsingin kysytyimpiä asuinalueita riippumatta asuntojen koosta. Keskipinta-alamääräys on tärkeä, koska muun muassa autopaikkojen määrä halutaan säilyttää mahdollisimman alhaisena tontin liikenteellisesti vaikean sijainnin takia. Munkkivuoressa kaikkien asuntojen keskipinta-ala on noin 54 k-m², mikä tarkoittaa sitä, että alueella on paljon pienasuntoja.

Asemakaavan muutoksessa on määritelty rakennusala, rakennuksen kerrosluku ja tontin rakennusoikeus siten, että uudisrakennus sopeutuu suojeltavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Porrashuoneen ensimmäiseen kerrokseen sallitaan viihtyisyyden lisäämiseksi 15 m² ylittävä aulatila kerrosalan lisäksi. Mikäli porrashuoneisiin halutaan muissa kerroksissa lisää väljyyttä, lisäpinta-ala on kerrosalaan laskettavaa tilaa.

Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Xxx Xxxxxxxx, Xxxxx X. Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx
Xxxxxxx valituksen pääasiallinen sisältö

Valituksen tehneet ovat valituksessaan vaatineet päätöksen kumoamista ja asemakaavan muutoksen hylkäämistä sekä päätöksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Valittajan mukaan päätös on tehty vastoin hakijan hakemusta, jota ei kuitenkaan ole hylätty.

Kaavoitukselle ei ole MRL:n 51 §:n mukaisia edellytyksiä.

Liikenteen lisäyksen mukanaan tuomia haittoja ei ole riittävästi selvitetty niin kuin MRL:n 9 § edellyttää.

Kaupunkikuvan muuttumisen kannalta kaavamuutoksessa ei ole tehty riittävästi selvityksiä niin kuin MRL:n 9 § edellyttää.

Asemakaavaa laadittaessa Helsingin yleiskaava 2002:ta ei ole otettu huomioon siten kuin MRL:n 54 §:ssä säädetään. Rakennettua ympäristöä ja luonnon ympäristöä ei ole vaalittu eikä niihin liittyviä erityisten arvojen hävittämiskieltoa ole noudatettu.

Asemakaavallinen kokonaistarkastelu Munkkivuoressa on tarpeen.

Kaavapäätöksessä ei ole perusteltu, miksi on katsottu, että maankäytön ohjaustarve on edellyttänyt asemakaavan muutoksen tekemistä yksittäisen tontin alueelle, joka Helsingin kaupungin yleiskaava 2002:ssa on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää kerrostaloaluetta.

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö ei toteudu eikä liikenteen järjestämiselle uudelle kiinteistölle ole edellytyksiä.

Kieltoa aiheuttaa kohtuutonta haittaa ei ole noudatettu.

Vastine valitukseen

Kaavan lopputulos on suunnitteluprosessin ja monen tahon yhteistyön tulos, joka ei aina vastaa kaikkia alun perin kaavahakemuksessa esitettyjä toivomuksia. Yksityinen asunto-osakeyhtiö ei esimerkiksi voi velvoittaa kaupunkia kaavoittamaan ajoa tontilleen yleisen edun vastaisesti virkistykseen ja kevyen liikenteen käyttöön tarkoitetun puistoalueen kautta. Tontti liittyy Ulvilantien katualueeseen, jonka kautta ajetaan muillekin alueen tonteille. Tässä tapauksessa myös uudisrakennuksen kerroslukua ja rakennusoikeutta on muutettu suunnitteluprosessin aikana alun perin ehdotetuista.

MRL 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kyseinen asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan hakemuksesta. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä rakentamiselle. Kaavan toteuttaminen riippuu maanomistajasta.

Kaavan toteuttaminen ei aiheuta suuria muutoksia ympäristön olosuhteisiin. Ajo uudelle tontille johdetaan Ulvilantieltä korttelin nro 30110 viereisen tontin nro 4 kautta. Uuden rakennuksen aiheuttama liikenteen lisäys on vähäistä. Tontille tulee noin 25 uutta asuntoa ja ajoneuvoa. Tontin 4 oma sisäinen ajoliikenne vähenee, kun pohjoisosan pysäköintipaikat siirretään tontin eteläosaan lähelle Ulvilantietä. Uuden tontin vähäinen lisäliikenne ei aiheuta juurikaan haittaa korttelin nro 30110 asukkaille, koska ajo uudelle tontille on suunniteltu johdettavaksi sellaista reittiä, joka kääntyy koilliseen kohti uuden tontin eteläkulmausta jo korttelipihan puolivälissä.

Kaupunkikuva ei muutu oleellisesti asemakaavan toteuttamisen johdosta. Suunniteltu uudisrakennus sopeutuu hyvin Munkkivuoren väljään rakennustapaan. Uusi tontti sijaitsee puiston ympäröimässä saarekkeessa, jolloin rakentaminen ei aiheuta häiriötä tai näköestettä muulle asujaimistolle. Uudisrakennus tulee sijaitsemaan tontin koillisreunassa alarinteen puolella siten, että maisemallisesti arvokas kallioalue säilytetään piha-alueena. Uudisrakennuksen kerrosluku on viisi kerrosta, mikä on alempi kuin saman korttelin muiden asuinrakennusten. Sijaitessaan suhteellisen etäällä muista asuinrakennuksista uusi rakennus ei varjosta ketään eikä juuri näy kaupunkikuvassa puiston takaa Raumantielle.

Yleiskaava 2002 on otettu huomioon suunnittelussa. Munkkivuoren 1950-luvulla rakennetun kerrostaloalueen arkkitehtoninen ja historiallinen merkittävyys on tiedostettu ja siitä syystä alue on määritelty Helsingin yleiskaava 2002:ssa merkittäväksi alueeksi, jonka arvot ja ominaispiirteet kaikissa kehittämistoimenpiteissä säilytetään. Munkkivuori on kokonaisuus, jossa lisärakentamisen lähtökohdat tulee punnita tarkkaan siten, että kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät arvot otetaan huomioon ja että alueen perusrakenne ja 1950-luvulle ominainen luonne eivät häiriinny. Siksi sekä yksittäisten alkuperäisten rakennusten että niitä ympäröivien vihervyöhykkeiden ja pihojen samoin kuin liikenteellisen järjestelmän säilyminen on tärkeää. Nämä koko Munkkivuoren aluetta koskevat tavoitteet on otettu huomioon nyt laaditussa asemakaavan muutoksessa.

Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti korttelialueen ja puistoalueen ympäristö on merkitty asemakaavassa säilytettäviksi (AK/s ja VP/s). Korttelin kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaat asuinrakennukset on määrätty suojeltaviksi merkinnällä sr-2. Asemakaava määrää, että uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Piha-alueet, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköimiseen, on säilytettävä luonnonmukaisina tai istutettava ja niiden kaupunkikuvallisesti arvokas puusto ja avokalliot on säilytettävä. Vanhojen rakennusten tonteilla pysäköintivelvoite on lievempi kuin uudisrakennuksen tontilla. Autopaikat tulee sijoittaa autotalleihin, maan alle tai tonteille ainoastaan osoitetuille pysäköintipaikoille.

Asemakaavallinen kokonaistarkastelu Munkkivuoren alueesta on ajoitettu kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa vuodelle 2011. Kokonaistarkastelussa joudutaan tutkimaan aluetta laajemmin, mutta myös tonttikohtaisesti. Munkkivuoren asuntotontit eivät sijainniltaan tai rakennusoikeutensa puolesta ole samanarvoisessa asemassa. Mahdollinen lisärakentaminen alueella tapahtuu tulevaisuudessa pääasiassa aluetta kiertävän Ulvilantien ulkopuolisella alueella. Käsillä olevassa asemakaavan muutoksessa uusi asuntotontti sijaitsee Ulvilantien muodostaman kehän sisäpuolisella korttelialueella. Esitetty uudisrakennus sijaitsee lähes kokonaan voimassa olevan asemakaavan mukaisella rakennusalalla.

Kaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon Helsingin yleiskaava 2002, jossa alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi merkitsemällä korttelialue säilytettäväksi ja nykyiset rakennukset suojeltaviksi. Uudisrakennuksen tontti alueen pohjoisosassa on Munkkivuoressa yksi parhaiten täydennysrakentamiseen sopivista paikoista. Rakennuksen sijoittelussa on tarkasteltu Munkkiniemeä kokonaisuutena. Uudisrakennus tällä paikalla sopii kaupunkikuvallisesti ja maisemakulttuurin kannalta hyvin Munkkivuoren kokonaisuuteen. Tontin nykyinen rakennuskanta sijoittuu pääasiassa tontin eteläosaan, jolloin pohjoisosa on jäänyt rakentamatta, vaikka rakennusala ulottuu myös sen alueelle. Koko korttelia ympäröi leveä puistovyöhyke, jossa kulkee alueen sisäisiä kevyen liikenteen reittejä. Uusi asuinrakennus täydentää korttelirakennetta ja muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa pihapiirin. Samankaltainen pääterakennus on myös viereisessä korttelissa nro 30111.

Munkkivuoren asemakaavallinen ratkaisu luo erityisen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön, jossa koko aluetta kiertävä kehätie, Ulvilantie, syöttää lähes kaiken ajoliikenteen asuntotonteille. Alueen keskiosassa sijaitsee Ulvilanpuisto, joka haarautuu useaksi asuinkortteleita ympäröiväksi viherkäytäväksi. Kevyen liikenteen yhteydet kulkevat näitä puistokäytäviä pitkin. Alueen sisäosat on varattu kevyen liikenteen käyttöön. Alueen itäosassa on ostoskeskus, joka tarjoaa alueen päivittäispalvelut. Ostoskeskus sijaitsee lähellä vilkasliikenteistä Huopalahdentietä, jonka varressa ei Munkkivuoren alueella sijaitse asuntoja. Ostoskeskuksen alueelta haarautuu länteen Raumantie, joka on kapea katu ja johtaa ainoastaan julkisen palvelun tonteille. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, ettei alueen sisäosiin johdeta asuntotonttien ajoliikennettä.

Korttelin nro 30110 uusi asuntotontti nro 3 on oleellinen osa korttelikokonaisuutta, jonka ajo tulee johtaa Ulvilantieltä käsin. Viereisen korttelin nro 30111 tontilla nro 3 on vastaava pääterakennus Raumantien puolella, jonka ajoliikenne on johdettu Ulvilantieltä toisen rakennuksen pihan kautta. Uusi rakennus on viisikerroksinen ja sen kerrosala on 2 500 k-m². Tästä seuraa noin 25 autoa, joiden pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaisiin tiloihin uudisrakennuksen yhteyteen. Nämä ajoneuvot aiheuttavat vain vähän lisäliikennettä korttelin nro 30110 naapuritontilla nro 4. Tontin pohjoisosan pysäköintipaikat (noin 10 autopaikkaa) siirretään pois korttelipihalta Ulvilantien läheisyyteen, mikä toisaalta vähentää tontin sisäistä ajoliikennettä. Uusi asuinrakennus on sijoitettu korttelin pohjoisosaan siten, että terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Uudisrakennuksesta ei aiheudu nykyisille asukkaille kohtuutonta haittaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulisi jättää tutkimatta.

Lopuksi kaupunginhallitus pyytää Helsingin hallinto-oikeutta käsittelemään valitukset MRL:n 188 §:n mukaisesti kiireellisenä eli asuntorakentamisen kannalta merkittävänä asemakaavana.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että esityslistan sivulta 56 poistetaan toinen kappale, joka alkaa sanoilla ”Lujatalo Oy ei ole esittänyt…".

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

250 §

22.2.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN VÄLITYKSESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET SEKÄ ERÄÄT ASUNTOJEN JÄLLEENVUOKRAUSTA JA ASUMISNEUVONTAA KOSKEVAT KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Khs 2010-93, 2009-669, 2009-354

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

251 §

8.2.2010, 15.2.2010 ja 22.2.2010 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISEEN JA 10 VUODEN KORKOTUKILAINALLA RAHOITETTAVAAN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2618

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, että valmisteltaessa vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutuksia tulee noudattaa seuraavia pääperiaatteita:

- Tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus.

- Maanvuokra määrätään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita.

- Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana
pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä.

- Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön.

- Tontti näin myytäessä on sopimusehdoin varmistettava, että sille rakennetut asunnot pidetään vuokra-asuntokäytös-sä vähintään kymmenen vuotta rakennuksen käyttöönotosta.

Tontin kauppahinta määräytyy osto-oikeutta käytettäessä seuraavin periaattein:

- Tontin kauppahinnan perustana oleva rakennusoikeuden pääoma-arvo on maanvuokran perusteena oleva elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava rakennusoikeuden yksikköhinta kerrottuna 1,1:llä sekä korjattuna kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla.

- Kalastaman osayleiskaavan nro 11650 ja Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käytetään rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Vastaavaa kerrointa voidaan käyttää myös muilla alueilla, mikäli se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua.

- Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä.

- Luovutettaessa tontteja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon maanvuokrasopimusta ei saa irtisanoa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) annetun lain 13 §:n tarkoittaman valtiontakauksen takausaikana.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Jäsen Moisio teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osto-oikeudesta päätetään tapauskohtaisesti.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Moision tekemän palautusehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Puoskari ja Ylikahri.

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotukseen viidenneksi ranskalaiseksi viivaksi lisätään ennen kappaletta, joka alkaa sanoilla ”Tontin kauppahinta määräytyy…”:

Tontti näin myytäessä on sopimusehdoin varmistettava, että sille rakennetut asunnot pidetään vuokra-asuntokäytössä vähintään kymmenen vuotta rakennuksen käyttöönotosta.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

252 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	24.2.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	18.2.2010
kiinteistölautakunta	23.2.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	18.2., 23.2. ja 24.2.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 17.25–17.40 väliseksi ajaksi ennen sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asiaa 2.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

253 §

ILTAKOULUASIA: PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN

Khs 2009-1995

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

239 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SEIJA

MUURINEN: UPPFÖLJNINGSGRUPP VID ÖVERFÖRINGEN AV

LÅNGTIDSSJUKVÅRDEN

Stn 2009-2484

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 25.11.2009 (Seija Muurinen), lämna den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Seija Muurinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

Översättning:

242 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN TERHI

PELTOKORPI: UTREDNING OM ORSAKER TILL ATT UNGDOMAR

AVBRYTER YRKESUTBILDNINGEN

Stn 2009-2390

Ärende Sj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 11.11.2009 (Terhi Peltokorpi)

lämna den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Terhi Peltokorpi och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Hyttinen Hannu, stadssekreterare, telefon 310 36683

Översättning:

243 §

Ärende bordlagt 22.2.2010

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN HANNA-KAISA

SIIMES: ANVÄNDNING AV SKOLLOKALER FÖR KLUBBAR OCH

FRITIDSVERKSAMHET

Stn 2009-2312

Ärende Sj/3 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 4.11.2009 (Hanna-Kaisa Siimes)

lämna den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Hanna-Kaisa Siimes och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Hyttinen Hannu, stadssekreterare, telefon 310 36683

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Jan D. Oker-Blom

Tarja Kantola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 9.3.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 228-232, 234-240, 242-245 ja 249-253 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 247 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

Oikaisuvaatimusaika

	Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

	Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

	–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				228-232, 234-240, 242-245 och 249-253 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				247 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Rättelseyrkandetid

	Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

Innehåll i rättelseyrkande

	I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

	–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

	Utnyttjande av förköpsrätt

		Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

		–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

	Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

		Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		1.3.2010 kello 16.00 – 17.25 ja 17.40 – 18.54

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 250 §)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 253 §)
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha				(paitsi osa 253 §)
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura				(paitsi osa 253 §)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Torsti, Pilvi				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 250-253 §:t)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 253 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 250 ja osa 253 §:t)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Summanen, Juha				vs. hallintojohtaja
	Saxholm, Tuula				vs. rahoitusjohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi osa 253 §)
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi 253 §)
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri (paitsi 230-232 §:t)
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 253 §)
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Bergholm, Jorma				asiantuntija (osa 253 §)
	Kolbe, Laura				asiantuntija (osa 253 §)
	Saarnio, Pekka				asiantuntija (osa 253 §)
	Torvalds, Nils				asiantuntija (osa 253 §)
	Karvinen, Marko				strategiapäällikkö (osa 253 §)
	Hiekkanen, Seija				johtajahammaslääkäri (osa 253 §)
	Voutilainen, Paavo				sosiaalijohtaja (osa 253 §)
	Karakorpi, Tuomi				tietotekniikkapäällikkö (osa 253 §)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	228-229,	230,		233-235,
		Sauri				236,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		237-238,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		239-240, 253,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen		-,		241-244,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		231-232,		245-252,