167 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Puoskari) ja Krohnin (varalla Rissanen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

168 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

169 §

Kaupunginvaltuuston 17.2.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

169 §

Aloitteen 30 käsitteleminen

Jäsen Moisio teki jäsen Rissasen kannattamana aloitteen 30 vastaukseen liitteen 1 mukaisen vastaehdotuksen.

Lisäksi jäsen Bryggare teki jäsen Asko-Seljavaaran kannattamana aloitteen 30 vastaukseen liitteen 2 mukaisen vastaehdotuksen.

Ensimmäisessä suoritetussa äänestyksessä laitettiin vastakkain Moision vastaehdotus ja Bryggaren vastaehdotus. Äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti Bryggaren vastaehdotuksen äänin 12-2, Oker-Blom äänesti tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara ja Bryggare.

Toisessa suoritetussa äänestyksessä laitettiin vastakkain Moision vastaehdotus ja esittelijän ehdotus. Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 13-1, Bryggare äänesti tyhjää. Vähemmistöön kuului Asko-Seljavaara.

LIITE Liitteet 1 – 2

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

170 - 174 §

Kaupunginvaltuuston 3.3.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

170 §

Vuoden 2009 talousarvion toteutumattomat sitovat tavoitteet

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

171 §

Eräiden vuoden 2009 talousarvion määrärahojen ylittäminen

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

172 §

Vallilan korttelin nro 534 sekä puisto- ja katualueen muuttaminen (nro 11903)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

173 §

Kaartinkaupungin vesi- ja katualueiden sekä Katajanokan korttelin nro 8193 osan ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen ja Katajanokan liikenne- ja katualueiden (Katajanokan kanavaterminaalin alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11850)

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

174 §

Jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttaminen Jätkäsaaren ja Kalasataman alueille ja sitä varten perustettavien yhtiöiden lainojen takaaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

175 §

LAUSUNNON ANTAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖLLE MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTOSTA ANNETUN LAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA

Khs 2010-126

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19c §:n muuttamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi seuraavan lausunnon:

Lainmuutosehdotus on perusteltu. Lähtökohtaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten taustalla ja perusteena on ollut mitä ilmeisimmin halu turvautua Suomen sosiaaliturvajärjestelmään ja erityisesti viimesijaiseen toimeentulotukeen. Se tosiseikka, että turvapaikanhakijoiden lähtömaassa on erilainen sosiaaliturvajärjestelmä ja että hakijat ovat mahdollisesti väliinputoajan asemassa omissa maissaan, ei poista sitä, että lainsäädännössä ei voida hyväksyä sellaista perustetta turvapaikkaa koskevan hakemuksen vireillepanoon, joka ei täytä ulkomaalaislain edellytyksiä.

Esitysluonnos merkitsee käytännössä sitä, että kyseessä olevat Euroopan unionin kansalaiset, jotka ovat jättäneet turvapaikkaa koskevan hakemuksen, eivät kuulu enää vastaanoton piiriin sen jälkeen, kun he ovat saaneet tiedokseen maahanmuuttoviraston mahdollisen kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa. Tällainen kielteisen päätöksen saanut henkilö ei ole siten oikeutettu kotouttamislain tarkoittamaan tukeen vastaanottokeskuksessa. Hänet voidaan ulkomaalaislain perusteella poistaa poliisin virka-apua käyttäen vastaanottokeskuksesta. Valtiolle kuuluva kustannus- ja järjestämisvastuu siten lakkaa.

Esitysluonnoksessa tulisi laajemmin käsitellä sitä, miten vastaanottokeskuksesta poistettavien kielteisen päätöksen saaneiden Euroopan unionin kansalaisten oleskelu Suomessa järjestetään siihen asti kunnes he poistuvat vapaaehtoisesti tai heidät poistetaan maasta.

Kuten esitysluonnoksessa on todettu, päätös joka on tehty turvallisesta alkuperäismaasta tulleen ulkomaalaisen käännyttämisestä, voidaan panna täytäntöön aikaisintaan kahdeksantena päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Ulkomaalaislain 172 §:n mukaan päätös on kuitenkin täytäntöön pantavissa, kun se koskee Euroopan unionin kansalaista, aikaisintaan 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu käännytetylle tiedoksi.

Perustuslain 19 §:ssä on säädetty ihmisarvoisen elämän perusturvasta. Tätä jokaiselle kuuluvaa oikeutta toteutetaan muun muassa toimeentulotukilailla. Toimeentulotukea määrättäessä on huomioitava henkilön yksilölliset olosuhteet ja tarpeet. Mikäli toimeentulotuen hakijana on alaikäinen lapsi tai toimeentulotuen hakijan perheessä on alaikäisiä huollettavia, on tämä otettava huomioon toimeentulotukea määrättäessä ja sitä järjestettäessä lapsen edun huomioivalla tavalla.

Mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö hakee toimeentulotukea, on asia ratkaistava yksinomaan toimeentulotukilain 14 §:n perusteella. Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan toimeentulotuen myöntää sen kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Tällaisen kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ja hänen perhettään ei voida pitää toimeentulotukilain 14 §:n 1 säännöksen tarkoittamana henkilönä tai toimeentulotukilain 3 §:n tarkoittamana perheenä, joka toimeentulotukilain 14 §:n
1 momentin tarkoittamin tavoin vakinaisesti oleskelee kunnassa. Toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin tarkoittamia kunnan järjestämisedellytyksiä ei siten tällaisessa tilanteessa ole.

Sen sijaan asiassa voi tulla (ja yleensä aina tulee) sovellettavaksi toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentti. Säännöksen mukaan, jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Tällainen kiireellinen toimeentulotuki koskee yleensä kiireellisen asumisen järjestämistä, välttämättömien terveydenhuoltomenojen korvaamista tai kiireellisen terveydenhuollon järjestämistä sekä luonnollisesti myös henkilön ja hänen perheensä välttämättömien perustarpeiden tyydyttämistä. Kiireellisenä toimeentulotukena voidaan myöntää myös matkalippu kotiin (tässä kotivaltioon).

Lausunnolla oleva esitys merkitsee käytännössä siis sitä, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat luonnoksen tarkoittamissa tilanteissa voivat säännön mukaisesti turvautua kiireelliseen toimeentulotukeen.

Huolimatta siitä, että ulkomaalaislaissa on erikseen säädetty Euroopan unionin kansalaisen toimeentuloedellytyksistä silmällä pitäen hänen oleskeluoikeuttaan Suomessa (158 a §) on mainittu säännös suhteessa toimeentulotuen järjestämiseen ja myöntämiseen kunnan hallintokäytännössä täysin epäselvä.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus puoltaa esitettyjä lainmuutoksia, mutta toteaa, että lainmuutosehdotusta ja samalla toimeentulotukilakia ja sosiaalihuollon asiakaslakia olisi selkeytettävä.

Esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi se, miten vastaanottokeskuksesta poistettujen turvapaikanhakijoiden poistuminen maasta 30 päivän kuluttua varmistettaisiin. Valtion tulee viime kädessä kantaa vastuu henkilöistä, joille ei ole myönnetty oleskeluoikeutta Suomessa ja jotka ovat tarkoitus käännyttää maasta.

Jos Euroopan unionin kansalainen tai muu henkilö toistuvasti turvautuu toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai muihin toimeentulotukeen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla tavalla oleskelun aikana muodostuu ulkomaalaislain tarkoittamin tavoin rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle, ei sosiaalihuollon lainsäädännössä ole, kaupungin näkemyksen mukaan, riittäviä keinoja viranomaisen päätöksenteossa huomioida yksilöhuoltoa koskevassa päätöksessä mainittua ulkomaalaislaissa asetettua ehtoa oleskelulle.

On mahdollista päätyä tulkintaan, että hakemus toimeentulotuesta ratkaistaan yksinomaan toimeentulotukilain perusteella.

Täysin epäselvää on se, voidaanko tällaisessa tilanteessa toimeentulotukihakemus kokonaan hylätä, koska toimeentulotuella toteutetaan perustuslain 19 §:n mukaisesti julkiselle vallalle kuuluvia velvoitteita.

Yhtä epäselvää on se, että mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö turvautuu muutoksenhakumenettelyyn ja valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, miten tänä aikana toimeentulotukea toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin mukaan tulee myöntää.

Lisäksi epäselvää on se, että mikäli henkilö kieltäytyy toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin tarkoittaman kiireellisenä toimeentulotukena myönnettävän paluumatkalipun vastaanottamisesta, voidaanko tällöin esimeriksi kiireellinen asuminen tai terveydenhuolto jättää toimeentulotukena järjestämättä.

Sosiaalihuollon lainsäädännössä ei ole myöskään riittäviä säännöksiä siitä, voidaanko ulkomaalaisviranomaisille luovuttaa tällaista asiakasta koskevia tietoja oma-aloitteisesti. Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa mahdollisuuden luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti, mikäli kyseessä on esimerkiksi mahdollinen rikos (sosiaalihuollon asiakaslain 18 §: n 2 ja 3 momentti). Tietoja voidaan luovuttaa myös oma-aloitteisesti silloin, kun sosiaalihuollon viranomainen tarkistaa asiakkaan esittämiä tietoja (sosiaalihuollon asiakaslain 18 §:n 4 momentti).

Toimeentulotukilakia sovellettaessa näyttää siis siltä, että ainakin käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoon asti toimeentulotukea tulisi myöntää kiireellisen tarpeen perusteella toimeentulotukilain 14 §:n 3
momentin tarkoittamin tavoin.

Kielteisen turvapaikan saaneelle henkilölle mahdollisesti myönnettävä toimeentulotuki olisi korvattava valtion varoista kunnalle kokonaisuudessaan. Kysymys on selvästi valtion vastuulle kuuluvasta asiasta. Kun henkilö poistetaan vastaanottokeskuksesta eikä edellytyksiä toimeentulotuen myöntämiselle vastaanottokeskuksen toimesta siten enää ole, jää tällainen henkilö kunnan järjestämän viimesijaisen toimeentulotuen piiriin. Hänen sosiaalihuollon tarpeensa perustuu siis siihen menettelyyn, mitä ulkomaalaislaissa ja kotouttamislaissa on säädetty. Kyse on siten sellaisista sosiaalihuollon asiakkaista, jotka muutoin eivät tulisi toimeentulotuen ja mahdollisesti muiden sosiaalipalvelujen järjestämisen piiriin.

Esityksen suurena puutteena on pidettävä sitä, ettei lakimuutoksen vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen ole lainkaan arvioitu.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle ja sosiaalivirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, neuvotteleva viranhaltija, puhelin 310 79769

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

176 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 8.2.2010, 12.2.2010

konsernijaosto 8.2.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

177 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

178 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

teknisen palvelun lautakunta	11.2.2010
yleisten töiden lautakunta	9.2.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

179 §

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: AMMATTIKOULULAISTEN TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

Khs 2009-2320

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

180 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 5 ja 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	9.2.2010
- ruotsinkielinen jaosto	4.2.2010
terveyslautakunta	9.2.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille ja ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

181 §

TYÖNANTAJAN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNTAAN ANNIKKI THODÉNIN TILALLE VUOSIKSI 2010 - 2011

Khs 2008-906

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti nimetä johtajahammaslääkäri Seija Hiekkasen kaupungin henkilöstötoimikuntaan työnantajaa edustavaksi jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen hallinto- ja kehittämisjohtaja Marja Leena Toukosen vuosiksi 2010-2011.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille ja henkilöstötoimikunnalle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään vuosiksi 2010-2011.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Enroos Asta, Palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 36420

LIITE

Päätöksen perustelut

182 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	26.1.2010
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta	15.12.2009 ja 9.2.2010
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

183 §

SUURMETSÄN TONTIN 41258/23 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11945)

Khs 2009-2649

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41258 tontin nro 23 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.12.2009 päivätyn piirustuksen nro 11945 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

184 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45331/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11939)

Khs 2009-2550

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45331 tontin 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.11.2009 päivätyn piirustuksen nro 11939 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

185 §

KANNANOTTO SRV ASUNNOT OY:N JA OY PRIMULA AB:N MUISTUTUKSIIN VALLILAN KORTTELIN NRO 534 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11903)

Khs 2009-1537

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

186 §

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXXX, XXX XXXXXXXX JA ASUNTO OY BELVEDERE BOSTADS AB:N MUITUTUKSIIN KATAJANOKAN KANAVATERMINAALIN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11850)

Khs 2009-292

Esityslistan asia Kaj/4

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

187 §

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

Esityslistan asia Kaj/5

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

188 §

ASUNTO OY HELSINGIN TERVAPÄÄSKYSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2642

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2642/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 26.10.2009 päivättyjä suunnitelmia. Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

189 §

ASUNTO OY HELSINGIN ANTARESIN, ASUNTO OY HELSINGIN ARIESIN, ASUNTO OY HELSINGIN CETUSIN JA ASUNTO OY HELSINGIN NORMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2457

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2457/526 mukaisena edellyttäen, että

- tontille 31135/11 rakennettava asuinkerrostalo toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

- suunnitelmien tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan 3.6.2009 esittämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

190 §

KIINTEISTÖ OY HITSAAJANKATU 6:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2512

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2512/526 mukaisena edellyttäen, että hankkeesta tehdään tulevaisuuden liikennemääriä ja -järjestelyjä huomioiva meluselvitys ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi sekä, että raittiin ilman sisäänottoaukot sijoitetaan katolle ja Hitsaajankadun puolelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

191 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ONNITALO-SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-2456

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Onnitalo-säätiön poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen myönteisen lausunnon:

Onnitalo-säätiö (5.1.2009) pyytää poikkeamislupaa 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin nro 44037 tontille nro 4 (Mäntypaadentie 28). Hakijan tarkoituksena on uuden, kolmannen kerroksen (700,5 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Tarkistettujen suunnitelmien mukaan (13.10.2009) kerrosalan ylitys on 495,5 k-m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelmissa pyritään nykyisen asukasmäärän säilymiseen. Huoneistojen pinta-aloja kasvatetaan vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa, mutta rakennuksen laajenemisen ansiosta asuntojen lukumäärä ei vähene.

Kaupunginhallitus toteaa, että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 9.12.1970 vahvistettu asemakaava nro 6464. Asemakaavan mukaan tontti on YSV- eli sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa vanhusten asuntolan. Tonttitehokkuus on e = 0,75. Rakennusten enimmäiskorkeus on 14,0 m. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/6 asuntolahuonetta
(7 ap), 1ap/asunto (5 ap) ja 1ap/5 asuntolan ulkopuolella asuvaa toimihenkilöä.

Tontille on vuonna 1965 valmistunut vanhusten palvelutalo. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 42 asuntolahuonetta, joiden keskikoko on noin 18 m² ja joihin sisältyy wc-tila, ja viisi kaksiota (38 - 50 m²). Asuntolahuoneille on varattu neljä yhteistä kylpyhuonetilaa. Lisäksi rakennuksessa on yhteiset keittiö-, ruokasali- ja kerhotilat. Kellarissa on mm. kuntosali-, sauna- ja pesutupatiloja. Pihalla on 16 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusta siten, että yhden hengen asuntolahuoneita ajanmukaistetaan tämän päivän vaatimustason mukaan yhdistämällä huoneita ja varustamalla jokainen omalla kylpyhuone- ja wc-tilalla. Asuntojen lukumäärä laskee tällöin 47 asunnosta 33 asuntoon. Jotta vanhusten asuntola olisi toimintakelpoinen siten, että henkilökunnan määrä vastaa tarpeita, on tärkeätä säilyttää asukkaiden lukumäärä samana. Tämän takia suunnitelmassa ehdotetaan nykyisen rakennuksen korottamista yhdellä vajaalla kerroksella, jossa on 18 asuntoa. Lisärakentamisen jälkeen rakennuksessa on 51 asuntoa aikaisemman 47 asunnon sijaan.

Haettu toimenpide poikkeaa korjatun suunnitelman mukaan asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy 495,5 k-m² (19,5 % kerrosalasta). Korotus on 2,1 m rakennuksen itä- ja eteläreunoista. Ylin kerros käsittää koko rakennuksen pituuden, mutta ylin vajaa kerros on 60 % rakennusrungon syvyydestä.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti ratkaisuja onnistuneina ja puolsi suunnitelmaa kokouksessaan 21.1.2009.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Rajanaapureilta on tullut kolme huomautusta. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Paasitie 16 omistajat vaativat, että poikkeamishakemus hylätään. Perusteluna he esittävät, että suunniteltu lisärakentaminen ja rakennusoikeuden ylitys on mittakaavaltaan huomattava eikä sovellu korttelialueelle ja että tonttikohtaisella poikkeamismenettelyllä ei kyetä yhteen sovittamaan merkittävää lisärakentamista alueen eheään rakennuskantaan ja laajemmin. Lisäksi he huomauttavat, että kaupungilla ei ole poikkeamisoikeutta kun rakentamista ei voida pitää vähäisenä ja että suunnitellun mittakaavan mukainen rakentaminen edellyttää asemakaavallista ratkaisua, jossa hankkeen yhteensovittaminen ympäröivään asutukseen voidaan perusteellisesti arvioida ja ratkaista sekä hankkeen vaatimat liikenteelliset ja maisemalliset ratkaisut paremmin huomioida myös tontin ulkopuolella.

Asunto Oy Paasitie 20 vastustaa poikkeamista, koska suunniteltu kerrosalamuutos tulee huomattavassa määrin haittaamaan tontin näkymiä ja päivänvalon näkymistä. Lisäksi naapuritontille on isännöitsijän mukaan aikaisemmin rakennettu jätesuojia vastoin esitettyjä dokumentteja.

Mäntypaadentie 30 omistavan perikunnan edustaja esittää, että rakennuksen aikana ja sen jälkeen perikunnan talon arvo laskee. Hänen toivomuksensa on myös, ettei hanke toteutuisi iäkkään asukkaan (95 v.) elinaikana, koska liikenne ja tuleva rakentaminen ovat jo sinänsä häiriötekijöitä.

Kaupunginhallitus toteaa huomautusten johdosta seuraavaa:

Kerrosalan ylitys vähäistä enemmän ei ole kaupungin toimivallassa. Poikkeamispäätöksen tekee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt hankkeen ympäristövaikutuksia.

Tontin jätesuojaa voidaan peruskorjauksen yhteydessä muuttaa paremmin rakennuksen tyyliin sopivaksi.

Rakennuksessa on tarpeen kiireellisesti suorittaa peruskorjaamista, joten rakennustöiltä tontilla ei voida välttyä.

Lausunto Mäntypaadentie 28 osoitteessa on vuodesta 1965 toiminut pieni yksityinen vanhustentalo siihen tarkoitukseen kaavoitetulla tontilla.

Nykyisiin asuntolahuoneisiin, joiden varustetaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia, on vaikeaa saada uusia asukkaita. Näin ollen asuntojen laatu- ja varustetasoa parannetaan, mm. yhdistämällä asuntolahuoneita isommiksi asunnoiksi, jolloin asuntojen määrä vähenee. Jotta toiminta voisi jatkua samanlaisena kuin ennen, tarvitaan tietty henkilökuntamäärä. Henkilökunnan palkkaamiseen tarvitaan vähintään saman verran asukkaita kuin aikaisemmin. Uuden suunnitelman mukaan asuntoja olisi 49 kpl ja niiden keskikoko noin 35 m². Pienemmällä asukasmäärällä toimintaa ei voida samanlaisena jatkaa.

Hakemuksessa tontille on osoitettu 16 autopaikkaa. Tämän päivän asemakaavoissa vaaditaan asuntoloille 1ap/200 k-m², jolloin 15 autopaikkaa riittäisi. Laajennuksen myötä asumisen väljyys kasvaisi, kun taas asukkaiden ja henkilökunnan määrä säilyy samana. Tontin aiheuttama liikenne ei tulisi muuttumaan.

Suunnitelma on laadukas, toiminto on alueella tarpeellinen ja hanke on kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kannatettava.

Hakijan kanssa on neuvoteltu ja suunnitelmaa on kehitetty seuraavasti:

- Alkuperäisessä suunnitelmassa (17.11.2008) rakennusoikeuden ylitys asemakaavaan nähden on 700,5 k-m² eli 28 %. Muuten suunnitelma on asemakaavan mukainen.

- Kaksi naapuria on vastustanut rakennusoikeuden ylittämistä.

- Hakija on toimittanut muutetut piirustukset (13.10.2009), jossa naapureiden huomautuksia on mahdollisimman pitkälle yritetty ottaa huomioon. Uusien suunnitelmien mukaan kerrosalan ylitys on pienentynyt, ja rakennuksen laajennusta on madallettu. Rakennusoikeuden ylitys on
495,5 k-m² (19,5 %).

- Hakija on varjotutkielmilla osoittanut, ettei laajennusosa merkittävästi tule vaikuttamaan naapuritonttien valoisuuteen eikä niiden näkymiin.

- Hakija on myös katujulkisivujen piirustuksilla osoittanut, miten rakennuksen korottaminen vaikuttaa katukuvaan. Nykyinen rakennus on Paasitien puolella yksikerroksinen, ja sen alla on matala kellari. Paasitie 20 on kaksikerroksinen rakennus, Paasitie 16 yksikerroksinen harjakattoinen rakennus, ja sen alla kellari. Korotettu rakennus ei Paasitien puolella nouse naapuritontin kaksikerroksista rakennusta korkeammalle.

- Uusi rakennus tulee Mäntypaadentielle päin olemaan kolmikerroksinen, ja sen alla on maanpäällinen kellariosuus. Tämä rakennuksen käytännössä nelikerroksinen pääty poikkeaa katukuvasta alueella, missä muut rakennukset ovat enintään kaksikerroksisia. Nykyinen asemakaava ei rajoita kerrosten lukumäärää, ja rakennuksen ylin sallittu korkeus on 14 metriä, mikä vastaa nelikerroksista rakennusta. Mäntypaadentien nykyiseen katunäkymään ei sovi näin korkea rakennus ja että rakennuksen päätyä ei tästä syystä voi korottaa.

- Muutettu suunnitelma esiteltiin Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.10.2009. Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti silloin, että suunnitelmasta tulisi laajennuksesta poistaa 90
k-m² Mäntypaadentien puoleisesta päädystä koska rakennuksen päätyä ei edellisessä kohdassa mainitusta syystä voi korottaa. Tällöin ylitys olisi noin 405 m² eli 16 %. Uudenmaan ympäristökeskus suhtautui tähän ylitykseen myönteisesti.

- Hakija on 30.10.2009 toimittanut 29.6.2009 päivätyt piirustukset, joiden mukaan ylimmän kerroksen kerrosalaa on vähennetty noin 70 m², mikä ei täysin vastaa kaupunkisuunnitteluviraston Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelussa esitettyä kerrosalan pienentämistä. Näitä piirustuksia ei ole liitetty hakemuksen mukaan.

Hyväksymällä rakennusoikeuden ylitys 16 % poikkeuksena asemakaavasta mahdollistetaan vanhusten asuntolatoiminnan jatkaminen vanhusten asuntolaa varten tarkoitetulla julkisten rakennusten tontilla. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittävän kerrosalan rakentaminen tarkoittaa rakennuksen korkeuden kasvamista 2,1 m, eli vajaalla kerroksella. Uusi korkeus on asemakaavan mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on vanhusten palvelutalon toiminnan jatkamisen mahdollistaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli laajennuksen pohjoispäästä poistetaan noin 90 k-m² siten, että pääty säilyy nykyisenkorkuisena Mäntypaadentielle päin ja mikäli rakentamisessa muuten noudatetaan 13.10.2009 päivätyn suunnitelman periaatteita. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta ehdolla että:

- laajennuksen pohjoispäästä poistetaan noin 90 m²,

- noudatetaan muuten 13.10.2009 päivätyn suunnitelman periaatteita.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Onnitalo-säätiölle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

192 §

8.2.2010 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISEEN JA 10 VUODEN KORKOTUKILAINALLA RAHOITETTAVAAN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2618

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti, että valmisteltaessa vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutuksia tulee noudattaa seuraavia pääperiaatteita:

- Tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus.

- Maanvuokra määrätään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita.

- Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana
pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä.

- Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön.

Tontin kauppahinta määräytyy osto-oikeutta käytettäessä seuraavin periaattein:

- Tontin kauppahinnan perustana oleva rakennusoikeuden pääoma-arvo on maanvuokran perusteena oleva elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava rakennusoikeuden yksikköhinta kerrottuna 1,1:llä sekä korjattuna kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla.

- Kalastaman osayleiskaavan nro 11650 ja Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käytetään rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Vastaavaa kerrointa voidaan käyttää myös muilla alueilla, mikäli se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua.

- Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä.

- Luovutettaessa tontteja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon maanvuokrasopimusta ei saa irtisanoa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) annetun lain 13 §:n tarkoittaman valtiontakauksen takausaikana.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

193 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	10.2.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	4.2.2010
kiinteistölautakunta	9.2.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	8.2.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

179 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN SIRPA

PUHAKKA: HÄLSAN OCH HÄLSOBETEENDET HOS DEM SOM

GÅR I YRKESSKOLA

Stn 2009-2320

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 4.11.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Sirpa Puhakka) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Sirpa Puhakka och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Rautanen Marja-Liisa, stadssekreterare, telefon 310 36184

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Minerva Krohn

Mari Puoskari

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 23.2.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 167-180, 182, 185-187 ja 191-193 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 188 – 190 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 183 - 184 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				167-180, 182, 185-187 och 191-193 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				188 - 190 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				183 - 184 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		15.2.2010 kello 16.00 – 17.00

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto			I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari			II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha			(paitsi 167-osa 169 §:t)
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Vesikansa, Sanna			varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 177-osa 178 §)
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja (paitsi osa 167 §)
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja (paitsi osa 167 §)
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja (paitsi osa 167 §)
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja (paitsi 167-osa 169 §:t)
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka			vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	osa 167-168,		169,	170-171,	175-176,
		Sauri					osa 167, 177,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			-,	-,	178,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			-,	-,	179-180,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			-,	-,	181-182,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			-,	172-174,	183-193,