1279 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Laakson (varalla Ylikahri) ja Bryggaren (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1280 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1281 - 1289 §

Kaupunginvaltuuston 8.12.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1281 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 22.11.2010 pöydälle pantu asia
Eräiden kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen alaan kuuluvien asioiden päätösvallan siirtäminen

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1282 §

Erään vuoden 2010 talousarvioon merkityn määrärahan ylittäminen

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

Sivistys- ja henkilöstötoimi

1283 §

Blomängens lågstadieskolan ja Botby högstadieskolan yhdistäminen yhtenäiseksi peruskouluksi

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1284 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 22.11.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin maanalaisen yleiskaavan hyväksyminen (nro 11830/1 ja 11830/2)

Jäsen Ylikahri teki jäsen Ojalan kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että maanalaisesta yleiskaavasta poistetaan varaus keskustatunnelille.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ylikahrin palautusehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Laakso, Ojala, Kari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1285 §

Osto-oikeuden sisällyttäminen Kalasataman vuokrasopimuksiin sekä vuokrausperusteiden ja myyntihinnan määrittelyn tarkistaminen (Sörnäinen, tontista 10580/1 muodostettava tontti tai muodostettavat tontit)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1286 §

Salmisaaren toimitilatontin 20048/8 vuokrausperusteiden muuttaminen ja toimitilatontin 20048/10 varauksen jatkaminen Technopolis Oyj:lle (Salmisaari, tontit 20048/8 ja 10)

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen klo 16.12–16.20 väliseksi ajaksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1287 §

Rakennusten ostaminen Seniorisäätiöltä

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Krohn esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

1288 §

Oulunkylän tontin 28171/13 asemakaavan muuttaminen (nro 11923)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Sosiaali- ja terveystoimi

1289 §

Sosiaalitoimen johtosäännön muuttaminen

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

1290 §

VUODEN 2011 TALOUSARVION NOUDATTAMISOHJEET

Khs 2010-2167

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa esityslistan liitteen mukaiset vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Pöytäkirjanote noudattamisohjeista kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1291 §

KAUPUNGIN TAPAHTUMARYHMÄN EHDOTUS HELSINGIN TAPAHTUMAJÄRJESTÄMISEN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISLINJAUKSIKSI

Khs 2010-2150

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin tapahtumaryhmän ehdotuksen Helsingin tapahtumajärjestämisen toiminta- ja kehittämislinjauksiksi.

Samalla kaupunginhallitus päätti lähettää ehdotuksen tiedoksi ja huomioon otettavaksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia huolehtimaan niille ehdotuksessa osoitetuista toimenpiteistä ja vastuualueista ja varautumaan linjausten toteuttamiseen talousarvion- ja taloussuunnitelman puitteissa.

Pöytäkirjanote sekä liite 1 tapahtumaryhmän jäsenille, kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille sekä tiedoksi asiantuntijoina kuulluille.

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

LIITE

Päätöksen perustelut

1292 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE HIETARANNAN TÄYTTÖMAAPERÄN PUHDISTAMISEN LISÄKUSTANNUKSIIN

Khs 2010-1834

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

150 000 euroa Hietarannan täyttöalueen pilaantuneen maaperän puhdistamisen lisäkustannuksiin.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko), ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1293 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISEEN JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN

Khs 2010-2058

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen,

450 000 euroa Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja esirakentamiseen

Samalla kaupunginhallitus päätti siirtää vuoden 2010 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen

750 000 euroa alakohtaan 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen ja myöntää määräraha rakennusvirastolle käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha T. Lahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Nina Puumalainen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Päätöksen perustelut

1294 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KALASATAMAN ESIRAKENTAMISEEN JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN VUONNA 2010

Khs 2010-2059

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 17,Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus

6 500 000 euroa Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha T. Lahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Hannu Asikainen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Päätöksen perustelut

1295 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 24.11.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 24.11.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 8.12.2010.

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kulttuurikeskusta, sosiaalivirastoa ja hallintokeskusta toimittamaan osaltaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote poliisin neuvottelukunnalle, Helsingin poliisilaitokselle sekä päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja sen lapsi- ja perhejaostolle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) sekä taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

11 Aloitteet 2 ja 4

Toivomusponsi kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Aloite 3

Kaupunginjohtaja ottanee aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Aloite 20

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee aloitteen uudelleen valmisteltavaksi.

Aloitteet 28 ja 36

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee aloitteet uudelleen valmisteltavaksi.

12, 13 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

6 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Kårkulla samkommun -kuntayhty-mälle.

14–18 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

9 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja opetuslautakunnalle.

10 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

19, 20 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

1296 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1297 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1298 §

VT ESSI KUIKAN TOIVOMUSPONSI: PYÖRÄKAISTAVAIHTOEHTOJEN TUTKIMINEN

Khs 2010-1662

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Essi Kuikka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Essi Kuikalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

1299 §

VT EMMA KARIN TOIVOMUSPONSI: RAITIOVAUNUJEN LIIKENNEVALOETUUKSIEN KIIREHTIMINEN

Khs 2010-1663

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Emma Kari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Emma Karille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

1300 §

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VÄESTÖNSUOJISTA SEKÄ LUONNOKSESTA SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUKSEKSI VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA

Khs 2010-1684

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriön pelastusosastolle seuraavan lausunnon, joka koskee luonnosta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (SM026:00/2010) sekä luonnosta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta (SM027:00/2010):

Helsingin kaupunginhallitus antoi 25.1.2010 (§ 81) lausunnon sisäasiainministeriölle pelastuslakiluonnoksesta (Hallituksen esitys Eduskunnalle pelastuslaiksi. Luonnos 2.11.2009). Lausunnossaan kaupunginhallitus totesi väestönsuojista mm., että ympäristöministeriö oli 28.1.2009 esittänyt, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta tulee luopua. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tulevaisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet siten, että väestönsuojien lisärakentamiselle ei ole enää aiempia perusteita.

Väestönsuojien rakenteellisista vaatimuksista kaupunginhallitus totesi, että rakentamista koskevan normiston valmistelu ja kehittämisvastuu on ympäristöministeriöllä. Kaupunginhallituksen mielestä väestönsuojien rakentamista koskeva sääntely olisi tullut siirtää ympäristöministeriön toimialalle, ja väestönsuojien rakentamista koskeva normisto tulisi olla osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että, että ympäristöministeriön taannoin järjestämissä Rakentamisen normitalkoot -hankkeessa sekä Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilussa merkittävimmäksi sellaiseksi yksittäiseksi tekijäksi, jonka koettiin turhaan kohottavan rakennuskustannuksia, nousi väestönsuojien rakentamisvelvollisuus. Asiantuntijoiden mukaan nykyistenkin määräysten edellyttämä väestönsuojien rakentaminen maksaa merkittävästi.

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että pelastuslain uudistamishankkeessa ei vastoin edellä esitettyä ole luovuttu yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta eikä väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen ole uudistettavana olevan pelastuslakiluonnoksen mukaan tulossa huomattavia helpotuksia.

Nyt lausunnoilla olevista luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista sekä luonnosta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta kaupunginhallitus toteaa, että luonnoksista on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin pelastuslautakunnalta ja rakennuslautakunnalta. Lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siltä erikseen pyydettynä lausuntona antanut asiassa lausunnon sisäasiainministeriön pelastusosastolle.

Kaupunginhallitus viittaa edellä esitettyyn sekä lähettää lisäksi yksityiskohtaisemmat huomiot luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (Liite 5) sekä luonnoksesta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta (Liite 6). Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että asetukset vaativat tuekseen RT -kortteihin rinnastettavat suunnitteluohjeet, jotka selventävät määräyksiä ja joihin viranomaiset voivat vedota esitettyjä suunnitteluratkaisuja arvioidessaan.

Pöytäkirjanote sekä liitteet 5 ja 6 sisäasiainministeriölle sähköisesti osoitteeseen hare@intermin.fi sekä pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-5

1301 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia-liikelaitoksen johtokunta	25.11.2010
pelastuslautakunta	24.11.2010
teknisen palvelun lautakunta	25.11.2010
yleisten töiden lautakunta	23.11.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1302 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 45 ja 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	25.11.2010
- ruotsinkielinen jaosto	11.11.2010

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle ja ruotsinkieliselle jaostolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

1303 §

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO- JA TUTKIMUSOHJELMAT VUOSILLE 2011-2015

Khs 2010-214

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

1304 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 47 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta	18.11.2010
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	25.11.2010
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1305 §

KANNANOTTO XXXX XXXXXX SEKÄ XXXXX XXXXXXX JA XXXXXX XXXXXX MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN TONTIN 28171/13 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11923)

Khs 2007-1969

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Oulunkylän korttelin nro 28171 tontti nro 13 (Mäkitorpanpolku 4), joka on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla oleva entinen sihteeriopiston rakennus puretaan. Tontille sijoitetaan kaksi nelikerroksista lamellitaloa, joiden ylin kerros on ullakkomaisesti sisäänvedetty alimpien kerrosten julkisivusta. Alemman kolmannen kerroksen räystäslinja on naapurikerrostalojen räystäslinjassa rakennusten sovittamiseksi ympäristöönsä. Autopaikat ovat pääosin rakennusten välisen pihakannen alla. Pihalla olevat autopaikat ovat tontin koillisreunassa ja pohjoisosan kirvesvarressa.

Liikenne tontille ohjataan nykyiseen tapaan sekä Mäkitorpanpolun että Välimetsäntien kautta.

Rakennusoikeus (5 670 k-m²) säilyy ennallaan.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxx Xxxx katsoo (6.1.2010), että tontti tulee liittää tieverkkoon ainoastaan Mäkitorpanpolun kautta ja ajoramppi siirtää tontin eteläpäähän Mäkitorpanpolun puolelle. Rakennusten korkeuden tulisi noudattaa voimassa olevaa kaavaa, jotta alue säilyisi luonteeltaan pientaloalueena.

Muistutuksen liitteenä on jo kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa jätetty mielipideadressi (10.4.2009, 65 allekirjoittajaa). Adressissa muun muassa vastustettiin asemakaavan muutosehdotusta rakentaa tontille kaksi nelikerroksista kerrostaloa, joiden tontille ajo olisi Välimetsäntien puolelta. Tontille ehdotettiin rakennettavaksi korkeintaan kaksi kolmikerroksista taloa, joiden tontille ajo olisi ainoastaan Mäkitorpanpolun puolelta.

Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxx vastustavat (7.1.2010) asemakaavan muutosta kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamassa muodossa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 12 §:n mukaan uustuotannon tulee sopia ympäristöönsä eikä se saa heikentää alueen asumisviihtyvyyttä. Kaavoitettava tontti on pientaloalueella. Kaavaehdotuksen mukaiset massiiviset kerrostalot olisivat korkeampia kuin jo olemassa olevat kerrostalot ja myös korkeampia kuin muut Oulunkylässä olevat kerrostalot. Esitetty suuri tonttitehokkuus ja rakennuskorkeus tulee laskea kolmikerroksisen naapurikerrostalon mukaiseksi.

Kaavaehdotus loukkaa asukkaiden ja kiinteistönomistajien yhdenvertaisuutta. Suunnittelun tulee perustua eri vaihtoehdoille ja niiden vaikutusten tutkimiselle (MRL 55 §). Liikenneturvallisuuteen ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Uudet asunnot loisivat paineen lähikatujen liikenteen kasvulle. Välimetsäntien liikenne tulisi kaksinkertaistumaan nykyisestä, jos autohallin ajo olisi Välimetsäntien puolelta. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen turvallisuuden takia kaikki moottoriajoneuvoliikenne tontille tulee ohjata Välimetsäntien sijasta Mäkitorpanpolun kautta.

Kannanotto muistutuksiin

Kaupunginhallitus toteaa vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Suunnitelman lähtökohdista ja vaihtoehdoista

Lainkohdassa (MRL 55 §), johon toisessa muistutuksessa viitataan, on kysymys asemakaavalle ja sen selostukselle asetetuista yleisistä vaatimuksista, jotka edellyttävät eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytä useiden vaihtoehtojen esittämistä ja vaikutusten arviointia jokaisessa kaavahankkeessa. Tapauskohtaisesti tulee arvioitavaksi, milloin useampien vaihtoehtojen tutkiminen on tarpeen.

Voidaan kuitenkin todeta, että kiinteistölle on haettu ostajaa nykyisen oppilaitoskäytön pohjalta siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaupungin omistaman tontin suunnittelun lähtökohtana on nykyinen rakennusoikeus muuttamalla käyttötarkoitus naapuritonttien mukaiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontin esisuunnittelussa tutkittiin nykyisen rakennusoikeuden pohjalta kerrostalojen erilaisia sijoitusvaihtoehtoja ja valittiin luonnoksen pohjaksi korttelin ja Mäkitorpantien kerrostalokantaan kytkeytyvä kahden rakennusmassan avoin sijoittelu.

Kaavamuutostontti ja ympäristö

Tontti sijaitsee eri rakentamistapaa edustavien osa-alueiden välissä. Yleiskaava 2002:n mukaan Välitalontien ja Mäkitorpantien välinen kortteli on kerrostalovaltaista aluetta ja Välimetsäntien pohjoispuolinen alue pientalovaltaista aluetta. Yleiskaava ei ota kantaa kerrostalojen korkeuksiin. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 12 §) rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää muun muassa hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista.

Tontti sijoittuu kerrostalovaltaisen korttelin keskelle. Tontti rajautuu neljään kerrostalotonttiin ja kuuteen pientalotonttiin sekä luoteiskulmastaan yhden pientalotontin kulmaan. Mäkitorpantien varressa on kuusi katua vastaan kohtisuoraa kolmikerroksista lamellitaloa ja kaksi samansuuntaista korttelin koillisnurkassa Välimetsäntien varressa. Kerrostaloissa on yleensä myös matalampi pohjakerros, jolloin ne ovat hahmoltaan nelikerroksisia.

Korttelin ja Mäkitorpantien kerrostalokantaan kytkeytyvä kahden rakennusmassan avoin sijoittelu tuo tontille väljyyttä. Rakennusten väliin muodostuu suojainen pihapiiri, koska suurin osa autopaikoista on sijoitettu maanpinnan tasossa olevan pihakannen alle.

Oulunkylän kerrostalojen korkeuksista ja kerrosluvuista

Asemakaavassa nro 3313 vuodelta 1953 on Oulunkylän kerrostalotonttien rakentamista ja rakennusoikeutta ohjattu merkitsemällä tonteille rakennusala esimerkiksi kolmikerroksista ja enintään 11 metriä korkeata rakennusta varten tai nelikerroksista enintään 14 metriä korkeata rakennusta varten tai myös niiden yhdistelmää varten.

Oulunkylän kauppakeskuksen viereen kortteliin nro 28156 on vuonna 2010 tullut voimaan asemakaavan muutos kolmi-nelikerroksista kerrostaloa varten. Rakennuksen korkeudet noudattavat vanhojen kerrostalokaavojen korkeuksia: 3 kerrosta/11 metriä ja 4 kerrosta/14 metriä.

Ogeli-Klubin aloitteesta on syksyllä 2009 viritetty keskustelu Oulunkylän täydennysrakentamismahdollisuudesta korottamalla vanhoja kerrostaloja. Rakennusoikeuden lisäyksellä voitaisiin muun muassa rahoittaa talojen peruskorjauksia ja hissien rakentamista.

Korttelin kerrostalojen korkeuksista

Korttelissa on oppilaitostonttia lukuun ottamatta voimassa asemakaava nro 6160, jonka mukaan korttelin kerrostalotonteilla suurin sallittu kerrosluku on 3 ja rakennusten enimmäiskorkeus 11 metriä. Se on mahdollistanut kolmen normaalikorkuisen asuntokerroksen ja normaalikerrosta matalamman pohjakerroksen rakentamisen, mikä antaa rakennuksille nelikerroksisen rakennuksen ilmeen.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaisissa kerrostaloissa on 4 maanpäällistä kerrosta sekä maanalaiset kellari- ja autohallitilat. Kerroskorkeus on suurempi kuin vanhoissa kerrostaloissa, mikä lisää hieman rakennuksen kokonaiskorkeutta. Ylin kerros on pitkiltä sivuilta ullakonomaisesti sisäänvedetty, jolloin kolmannen kerroksen räystäslinja on naapurikerrostalon räystään tasalla. Rakennukset ovat ilmeeltään nelikerroksisia naapurikerrostalojen tapaan.

Korttelin kerrostalotonttien tehokkuudet

Korttelin nro 28171 Mäkitorpantiehen rajoittuvilla kerrostalotonteilla on rakennusoikeus osoitettu lukuna (1 300 k-m²). Tontin koosta riippuen tonttitehokkuus on e = 0.58–0.73. Kaavamuutostontin rajanaapureina olevien kerrostalotonttien tehokkuudet ovat e = 0.61–0.73. Korttelin nro 29171 tontin nro 13 suunnittelussa on lähtökohtana tontin nykyinen toteutunut rakennusoikeus, joka kaavamuutoksessa säilyy samana (5 670 k-m²). Tonttitehokkuus on e = 0.88. Korttelin kerrostalotonttien tehokkuuden vaihtelun huomioon ottaen on kaavamuutostontin rakennusoikeuden säilyttäminen perusteltua eikä loukkaa tontinomistajien yhdenvertaisuutta. Tonttitehokkuus > e = 0.8 edellyttää yleensä kerrostalotontilla maanalaisten pysäköintitilojen rakentamista, jolloin maantasoon on mahdollista luoda viihtyisiä ulko-oleskelutiloja. Kaupungin tavoitteena on tiivistää asuinalueita ja rakentaa esteettömiä asuntoja, mutta myös sopeuttaa uudisrakentaminen ympäristöön. Asemakaavan muutosehdotus toteuttaa nämä tavoitteet.

Kaavaehdotuksen kerrostalojen sijoittuminen ja suuntaus

Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisen oppilaitosrakennuksen paikalle ja sitä ympäröivä puusto on säilytettävä ja sitä on hoidettava elinvoimaisena. Rakennusalojen sijoittuminen perustuu ympäristön avoimen korttelirakenteen jatkamiseen tontilla. Kerrosala on jaettu kahdelle rakennusalalle luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon. Rakennusmassat ovat keskeltä taitettuja siten, että lounaispuolisen rakennuksen luoteisosa ja koillispuolisen rakennuksen kaakkoisosa ovat naapurikerrostalojen koordinaatistossa. Koillispuolinen kerrostalo on vinoittain lähimpään luoteispuolen rivitaloon (korttelin nro 28171 tontti nro 18) nähden ja kerrostalon luoteisnurkka on rivitalon päädyn linjassa, joten kerrostalon pääty ei ole suoraan rivitalon edessä. Rakennuksen etäisyys rivitalon lähimmästä nurkasta on noin 16 metriä. Lounaispuolisen kerrostalon etäisyys rivitalon lähimpään nurkkaan on noin 28 metriä.

Kaavaehdotuksen rakennusten korkeus ja kerrosluku

Kaavaehdotuksessa ylin kerros on rakennusten pitkillä sivuilla ullakonomaisesti 3 metriä sisäänvedetty, jolloin 45º:een valokulma toteutuu. Kerroslukumerkintä on vastaavasti IIIu3/4. Rakennuksen päämassa on kolmikerroksinen ja sen räystäslinja on koillispuolisen kerrostalon räystäslinjan tasalla. Ullakkokerroksen sisäänvedetty räystäslinja on 3 metriä koillispuolisen kerrostalon räystästä ja 2 metriä sen katonharjaa korkeammalla. Piha-alue ja -kansi ovat tasossa +26. Koillispuolella olevan naapurikerrostalon piha on noin metrin verran alempana ja siinä on maanpäällinen kellarikerros. Korttelin Oltermannintiehen rajoittuvien pientalotonttien rakennukset ovat keskimäärin 4 metriä ylempänä.

Varjostus Kaavaehdotuksen mukaisissa rakennuksissa sisäänvedetty ylin kerros keventää rakennusten hahmoa ja parantaa valokulmia. Tehdyssä varjotutkielmassa keskitalven varjostus on luonnollisesti suurimmillaan. Kevään, kesän ja syksyn päiväaikainen varjostus ei ole häiritsevä eikä pitkäaikainen. Rakennukset on tarkoituksellisesti sijoitettu luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon, jolloin myös varjostuksen haitat pohjoispuolisille naapuritaloille ovat vähäisemmät ja näkymät eteläsuuntaan avoimemmat.

Liikenne ja liikenneturvallisuus

Oulunkylään laaditaan vuonna 2010 uusi liikenteenohjaussuunnitelma, jossa tärkeänä osana on alueen liikenneturvallisuuden, erityisesti tärkeimpien koulureittien liikenneturvallisuuden parantaminen. Lisäksi pysäköintiä selvitetään alueellisella tasolla.

Arvio nykyisestä liikennemäärästä 90 ajoneuvoa vuorokaudessa on ollut koulun lukukausien aikana realistinen arkivuorokausiliikenne. Jos pihalle pysäköi 40 ajoneuvoa kerran vuorokaudessa, se saa aikaan jo 80 ajoneuvon liikennemäärän, koska ajoneuvot ajetaan ensin pysäköintipaikalle ja sitten sieltä pois. Tämän lisäksi tontille on suuntautunut huoltoliikennettä ja saattoliikennettä.

Uudesta rakentamisesta aiheutuvan liikennemäärän arvioinnissa käytettyjä laskelmia on tarkistettu, ja niiden mukaan tontilta lähtevän ja sinne tulevan liikenteen yhteenlasketuksi liikennemääräksi arvioidaan keskimäärin noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2007)" mukaisesti rakennusten kerrosalan, alueen luonteen ja liikennetutkimusten mukaisen liikennemuotojakauman perusteella.

Jos arvioidaan, että nykyisin kolme neljäsosaa tontin autoliikenteestä käyttää Mäkitorpanpolkua ja suunnitellun tontin autoliikenteestä puolet kulkee Mäkitorpanpolun kautta, niin Välimetsäntien liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna arkisin noin 80 ajoneuvolla vuorokaudessa ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä enimmillään 20 ajoneuvon lisäystä huipputunnin liikennemäärässä lauantain vilkasliikenteisimmän tunnin aikana, siis yksi ajoneuvo nykyistä enemmän keskimäärin kolmen minuutin välein. Välimetsäntien liikennemäärän lisäys on siis prosentuaalisesti suuri, mutta kaupunkialueen liikennemääräksi hyvin pieni. Liikenteen lisääntymisen ei katsota häiritsevän kohtuuttomasti alueen muita asukkaita. Tontille suuntautuvan huoltoliikenteen määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole liikenteen kannalta oleellista merkitystä.

Pysäköintihalli, ajoluiska, pelastustiet ja tontille ajo

Käpylän aseman läheisyys ja julkisen liikenteen hyvät yhteydet alueella vähentävät oman auton ja autopaikan tarvetta. Asemakaavan autopaikkamäärä on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien laskentaohjeiden mukainen. Pysäköinti on tarkoituksenmukaista sijoittaa pihakannen alle, jolloin maantasoon voidaan luoda viihtyisää oleskelutilaa. Kellarikerroksiin sijoitetaan asumista tukevia aputiloja ja toimintoja, joita, kuten pientaloissakaan, ei lueta rakennusoikeuteen.

Vaikka autohallin ajoyhteys sijaitsee suunnitellun koillisen kerrostalon Välimetsäntien puoleisessa päädyssä, niin Mäkitorpantien länsisuunnan liikenteen (Tuusulanväylän suunta) lyhyin ja sujuvin ajoreitti autohalliin kulkee Mäkitorpanpolun kautta. Oltermannintien ja Välimetsäntien liikenne ei siten lisäänny merkittävästi, vaikka tontilta on liittymä myös Välimetsäntielle. Mäkitorpanpolun kautta on myös nopein pelastustieyhteys tontille ja väylän mitoitus on riittävä.

Louhinta Oppilaitosrakennuksen koillisreunassa, lähimpänä pohjoispuolista rivitaloa on jo vuoden 1993 laajennuksen yhteydessä louhittu kellarikerros, mikä osaltaan vähentää louhinnan määrää. Lisälouhintaa lounaispuolisen kerrostalon kellaria ja rakennusten väliin sijoittuvaa pysäköintihallia varten tarvitaan lähinnä oppilaitosrakennuksen vanhan osan kohdalla.

Rakennustyö on luvanvaraista ja rakennustyössä tulee noudattaa lakeja ja muita ohjeita. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa B3 Pohjarakenteet määrätään, että "pohjarakentaminen on suunniteltava sellaisia menetelmiä käyttäen, että tärinä, melu ja päästöt sekä muut haitat lähialueen ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle, viereisille rakennuksille, muille toiminnoille ja luonnonympäristölle pysyvät sallituissa rajoissa tai silloin, kun raja-arvoja ei ole olemassa, ovat muuten kohtuullisia". Rakennusten ja rakenteiden louhintatärinän raja-arvot on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Räjäytysalan normeja, turvallisuusmääräykset 16:0, 1998 (1.2).

Ennen louhintaa tehdään ympäristön katselmukset tarvittavassa laajuudessa. Tärinälle arkojen rakenteiden ja herkkien laitteiden lähellä louhittaessa tehdään yleensä tärinämittauksia louhinnan aikana. Rakennusluvassa voidaan määrätä katselmuksista, suunnitelmista, rakentamisesta ja seurannasta. Helsingissä on tehty runsaasti louhintaa rakennetussa ympäristössä. Yleensä louhintatärinää rajoitetaan herkkien laitteiden takia tai työaikaa rajoitetaan ihmisten kokeman häiriön takia. Normaalikuntoiset rakennukset ja rakenteet kestävät yleensä hyvin tavanomaista louhintatärinää.

Aiemmat sopimukset ja niiden velvoittavuus

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusta ohjaavat kunnan kehityksen ja maankäytön tarpeet. Kunta ei tällöin ole sidottu esimerkiksi vanhoihin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, vaikkakin ne mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon silloin, kun ne ovat edellä mainittujen tavoitteiden mukaisia.

Muistutusten johdosta on kaavakarttaan lisätty määräys, jonka mukaan ”saa parvekkeita rakentaa ainoastaan rakennuksen lounaissivulle ja päätyihin. Lounaissivulle avautuvien parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä."

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1306 §

SUVILAHDEN ALUEEN RAKENNUSTEN SIIRTO KIINTEISTÖ OY KAAPELITALOLLE

Khs 2010-2092

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan Suvilahden entisellä voimala-alueella sijaitsevat esityslistatekstissä mainitut rakennukset Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen ja hallintaan 1.1.2011 lukien 2 198 742 euron kirjanpitoarvosta. Alueella sijaitsevien kahden kaasukellorakennuksen siirtämisestä päätetään erikseen.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Kaapelitalolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1307 §

MALMIN VIRASTOTALON SISÄILMAKORJAUSTEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1812

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 14.9 2010 päivätyn Malmin virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 4 965 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on heinäkuun 2010 kustannustasossa arvonlisäverottomana 2,9 miljoonaa euroa.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloille, kiinteistöviraston tilakeskukselle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1308 §

VARTIOKYLÄN TONTIN 45478/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11976)

Khs 2010-1892

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45478 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.9.2010 päivätyn piirustuksen nro 11976 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1309 §

ASUNTO OY KUUSINIEMENTIE 13:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1667

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen määräaikaisena 31.12.2020 asti päätöksen nro 2010-1667/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1310 §

UAC-KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1723

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1723/526 mukaisena edellyttäen, että asemakaavan mukaista kokonaiskerrosalaa ei ylitetä.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1311 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TURSON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1788

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITE

Päätöksen perustelut

1312 §

22.11.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN HELSINGIN MAANALAISESSA YLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11830/1 JA 11830/2)

Khs 2009-237

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Yleiskaavan sisältö pääpiirteissään

Maanalaisella yleiskaavalla osoitetaan ja ohjataan laajojen kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja niiden tilavarauksia maan alla. Liikennetunnelivarauksilla turvataan maanalaisten yhteyksien toteutumisedellytykset. Kaava ei koske Sipoon kunnasta Helsinkiin liitettyä aluetta mutta tarvittaessa liitosalueen maanalaiset tilavaraustarpeet voidaan kattaa myöhemmällä osayleiskaavalla.

Maanalainen yleiskaava noudattaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Maanalainen yleiskaava ei muuta Helsingin Yleiskaava 2002:n liikennejärjestelmäratkaisua eikä ota kantaa sen vaikutuksiin. Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet oikeusvaikutteisen Yleiskaava 2002:n mukaisina näiden tilojen sijaintia ja laajuutta määritellen ja täsmentäen.

Kaavassa käytetään tilojen ja tunneleiden aluevarausten osalta kahta väriä: harmaata ja sinistä. Vaaleanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit ja niihin liittyvät tilat ja vaaleansinisellä suunnitellut liikennetunnelit ja tilat.

Maanalainen yleiskaava täydentää Yleiskaava 2002:n maan päällisten toimintojen tilavarauksia maan alaisilta osin. Tummanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset tilat ja teknisen huollon tunnelit. Tilojen osalta maanalainen yleiskaava sisältää jo rakennetut merkittävät maanalaiset tilat. Tummansinisellä on merkitty suunnitellut maanalaiset tilat, joiden tarkoituksena on turvata yhteiskunnalle elintärkeiden hankkeiden tilavaraukset. Samalla värillä on merkitty uudet tarvittavat teknisen huollon tunnelit. Sinisten aluevarausten kaavamääräyksistä on tehty yleisiä ja eri käyttötarkoituksia sallivia, jotka täsmentyvät aitojen hankkeiden yhteydessä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Myös niiden vaikutukset arvioidaan tarkemmin vasta tuolloin.

Ruskeankeltaisella värillä on merkitty laajat kallioresurssit, jotka soveltuvat maanalaiseen rakentamiseen. Vaaleammalla keltaisella värillä on merkitty kantakaupungin kallioresurssit ja kaikkein vaaleimmalla keltaisella esikaupunkialueiden pintakallioalueet. Näitä merkintöjä on pidettävä vain inventointiluonteisina merkintöinä, ei vielä aluevarauksina.

Maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen tilatarpeiden lisäksi sallitaan muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle.

Kaavoitustilanteesta voidaan todeta, että maanalaisessa yleiskaavassa liikennetunnelit ovat yleiskaava 2002:n mukaisia, että maanalaisen yleiskaavan teknisen huollon tunnelit eivät pääsääntöisesti tarvitse asemakaavaa ja että maanalaisen yleiskaavan suunnitellut tilavaraukset tullaan asemakaavoittamaan konkreettisten hankkeiden yhteydessä.

Yleiskaava on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaavatekninen esitys, symboliikka ja määräykset on kehitelty tämän työn aikana. Yleiskaava sivuaa usean viranomaisen toimialaa ja asianosaisia on maanalaisissa hankkeissa paljon. Kuulemiskierros on ollut kaavatyön aikana laaja. Kaavaan on tehty eri vaiheissa lukuisia tarkistuksia ja muutoksia. Mielipiteet ja lausunnot ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia ja yleiskaavan laadintaa on pidetty tärkeänä. Maanalainen yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena.

Muistutuksen keskeinen sisältö

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (30.4.2009), että Haltialaan merkitty varaus vedenpuhdistuslaitosta varten poistettaisiin yleiskaavakartasta. Perusteluina esitetään, että yleiskaavakartassa vedenpuhdistuslaitosta varten tehty varaus on merkitty pintakallioalueeksi, joka soveltuu huonosti laajaan hallimaiseen rakentamiseen, koska näistä alueista ei ole tehty kallioresurssiselvitystä. Vain kartoitetut ja tutkitut kallioresurssialueet soveltuvat hallimaiseen kalliorakentamiseen.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että Keskuspuiston alla sijaitsevia kallioresursseja voidaan käyttää, jos siitä ei aiheudu haittaa virkistyskäytölle eikä luonto- ja maisema-arvoille. Maanalaiset hallimaiset tilat vaativat maanpinnalle näkyviä laitteita. Näin ne aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Lisäksi massiivinen louhinta aiheuttaa myös pysyviä vaurioita ympäristölle. Valmistuneessa Keskuspuiston pohjoisosien asemakaavaluonnoksessa vedenpuhdistuslaitoksen yläpuolella oleva alue on pääosin luonnonsuojelualuetta.

Kannanotto muistutukseen

Keskuspuiston alapuolella on Pitkäkosken läheisyyteen suunniteltu vedenpuhdistuslaitos. Suunnitelma perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston 13.2.2006 laatimaan selvitykseen, joka on riittävä yleiskaavatason pitkän aikavälin tilavaraukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta.

Hankkeen toteutus alkaa Helsingin Vesi ‑liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan noin vuonna 2030. Laitos turvaa kaupungin vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen maanalaisen asemakaavan, jossa hankkeen vaikutukset arvioidaan tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.6.2009 päivätyssä ja 28.1.2010 muutetussa Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11905 (A–D) vedenpuhdistuslaitoshankkeelta edellytetään, että puiston alueelle ei tule sallia maanpäällisiä laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa saa louhia päältäpäin ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 16.6.2010.

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on todennut, että mitään rakennusteknistä estettä ei ole odotettavissa ja että tässä vaiheessa tarkempia tutkimustietoja ei tarvita.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1313 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta

23.11.2010

rakennuslautakunta

23.11.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

22.11.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ville Ylikahri Arto Bryggare

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 8.12.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1279–1291, 1295–1305 ja 1311–1313 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1309–1310 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 1308 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.
		Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1279–1291, 1295–1305 och 1311–1313 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1309–1310 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1308 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.
			Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

	Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

	Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

	–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

	–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

	–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		29.11.2010 kello 16.00–16.12, 16.20–17.14

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto			I varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva			(paitsi 1287 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.			(paitsi osa 1303 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Laakso, Tapio			varajäsen
	Kari, Emma			varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 1291–1296 §:t ja osa 1303 §)
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi 1287–1297 §:t)
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja (paitsi 1279–osa 1281 §:t ja osa 1303 §)
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1303–1313 §:t)
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 1303 §)
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 1279–1280 §:t)
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Summanen, Juha			vs. hallintojohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja (paitsi 1290–osa 1291 §:t)
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina			päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 1290–1313 §:t)
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri
	Machere, Saila			tapahtumapäällikkö (osa 1291 §)
	Manninen, Asta			tietokeskuksen johtaja (osa 1303 §)
	Lankinen, Leila			tietohuoltopäällikkö (osa 1303 §)
	Cantell, Timo			tutkimuspäällikkö (osa 1303 §)

Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen			osa 1281–1282,	1290–1296,
		Sauri	1279–1280,		osa 1281,	1297,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			-,	1298–1301,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			1289,	1302,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			1283,	1303–1304,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			1284–1288,	1305–1313,