1138 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) ja Oker-Blomin (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1139 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1140 - 1142 §

Kaupunginvaltuuston 10.11.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1140 §

Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1141 §

Vuokrausperusteiden määrääminen yleisten rakennusten tonteille (Suutarila, tontti 40180/13, Laajasalo, tontti 49066/1 ja Vuosaari, tontti 54067/1)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1142 §

Kylätie/Steniuksentien päiväkodin ja ryhmäkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelma ja tontin vuokrausperusteet

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1143 §

VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: MAAKAASUN VEROTUS

Khs 2010-1660

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Jäsen Kopra teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan toivomusponnen vastauksen loppuun esityslistan sivulle 4 lisätään seuraava kappale:

Maakaasu on fossiilisuudestaan huolimatta vähäpäästöinen ja tehokkaasti erityisesti yhteistuotannossa hyödynnettävissä oleva energianlähde. Helsinki pitää tärkeänä, että maakaasu säilyy jatkossakin kilpailukykyisenä energianlähteenä myös verotuksellisesti.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Kopran vastaehdotuksen äänin 10-4, 1 poissa. Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Kantola, Ojala ja Pajamäki.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1144 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE VUOSAAREN LIIKUNTAPUISTON JA YMPÄRÖIVIEN PIHA-ALUEIDEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2010-1841

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, muu esirakentaminen, liikuntavirastolle

1 400 000 euroa Vuosaaren liikuntapuiston jäähallin ja ympäröivien piha-alueiden esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Veijo Väyrynen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1145 §

KORKOTUKILAINAN MYÖNTÄMINEN KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY:LLE

Khs 2010-1902

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01, Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi, korkotukilainaa Kannelmäen Kiinteistöt Oy/ Solistintielle 4 825 900 euroa.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainan velkakirjan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1146 §

LAUSUNTO TILAPÄISEN NOPEUSRAJOITUKSEN MÄÄRÄÄMISESTÄ VUOSAAREN MERIVÄYLÄLLE TALVIKAUDEN AJAKSI

Khs 2010-1784

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti ilmoittaa liikennevirastolle lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin kaupungilla ei ole huomauttamista liikenneviraston esitykseen. Kaupunki katsoo kuitenkin, että talviaika tulisi määritellä ajallisesti pidemmäksi ja ulottaa se koskemaan niitä kuukausia, jolloin muu liikenne, kuten huviveneily, on väylällä vähäistä.

Pöytäkirjanote liikennevirastolle, Helsingin Satamalle, ympäristökeskukselle ja liikuntavirastolle.

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

1147 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 20.10.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 20.10.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa rakentamispalvelua ja terveyskeskusta toimittamaan osaltaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote teknisen palvelun lautakunnalle, terveyslautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti muuttaa esityslistan liitteenä 1 olevia Tilahankkeiden käsittelyohjeita 2008 (Khs 12.1.2009, liite 1) seuraavasti:

TILOJEN HANKKIMINEN/TOTEUTTAMINEN JA KEHITTÄMINEN

– –

Toinen kappale (sivu 5) muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Tilakeskus hankkii tiloja hallintokuntien (pl. liikelaitokset) tarpeisiin myös vuokraamalla niitä ulkopuolisilta kiinteistönomistajilta.

– –

SUUNNITELMIEN LAADINTA JA KÄSITTELY

– –

Hankesuunnitelman käsittely ja hyväksyminen

– –

Toinen kappale sivulla 12 poistetaan.

– –

LIITE 3. VALMIIN VUOKRATILAN HANKINTA / PÄÄTÖSRAJAN LASKEMINEN

– –

Sivun 29 toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Vuokrasopimuksissa on pyrittävä kaupungin kannalta edulliseen vuokra-aikaan. Vuokrasopimuksen tekee tilakeskus lukuun ottamatta liikelaitosten vuokrauksia.

– –

Sivun 29 viimeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kun pääomavuokra on 14 euroa /m2,kk ja vuokra-aika 10 vuotta, Khs päättää enintään 3 854 m2:n tilan vuokrauksesta. Kiinteistölautakunnan (ja muiden vuokraukseen oikeutettujen) päätösvalta ulottuu 771 m2 tilan vuokraukseen.

Pöytäkirjanote ja liite 1 teknisen palvelun lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaikille virastoille ja liikelaitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalvelulle (Seija Kauppinen).

Toivomusponnet 1 ja 2 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

13–15 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

6 Pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitokselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponnet 1–3 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

16–18 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle.

19–23 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Kaupunginhallitus päätti kehottaa

1 Hallintokeskuksen oikeuspalveluita yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön kanssa:

- perustamaan uuden kiinteistöyhtiön esityslistan liitteenä 2 olevan yhtiöjärjestysluonnoksen mukaisesti vastaamaan kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti valtion tuella rahoitettujen kaupungin aravavuokratalojen omistuksesta ja hallinnosta, ja sulauttamaan omistamansa 21 aravakiinteistöyhtiötä tähän niin, että sulautuminen pannaan täytäntöön 1.1.2012,

- tekemään tarvittavat esitykset yhtiön toiminnan aloittamiseksi tarpeellisesta rahoituksesta, ja

- huolehtimaan siitä, että uusi pääomayhtiö perustaa fuusion yhteydessä nykyisten kiinteistöyhtiöiden sijaan 21 alueellista, 1.1.2012 toimintansa aloittavaa alueyhtiötä.

2 Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä yhteistyössä uuden pääomayhtiön ja nykyisten alueellisten aravakiinteistöyhtiöiden kanssa määrittelemään niiden toimialueella sijaitsevien vuokranmääritysyksiköiden tontinvuokrat ja pääomakustannukset sijainnin mukaan neljään eri luokkaan ja muutoin seuraavasti:

- Alueyhtiökohtaisen keskimääräisen pääomavuokranmäärityksessä sovelletaan alueellisen luokituksen lisäksi pisteytystä, jossa otetaan painotetusti huomioon uusien asuntojen ja peruskorjausten alueellinen käytettävyyttä parantava vaikutus.

- Luokituksesta mahdollisesti aiheutuvaa alueellista keskimääräistä pääomavuokran nousua rajoitetaan pisteytysmenettelyllä siten, että ensimmäisen viiden vuoden aikana nousu voi olla enimmillään 0,50 €/m2/kk (vuositasolla keskimäärin 0,10 €/m2/kk). Tällöin ei ole voitu ottaa huomioon nykyisissä pääomakustannuksissa muista syistä mahdollisesti aiheutuvia muutoksia.

Uusien asuntojen ja peruskorjausten alueellinen käytettävyyttä parantava vaikutus voi joidenkin alueyhtiöiden alueella johtaa edellä mainittua rajoitusta suurempaan keskimääräisen pääomavuokran nousuun.

- Vuokranmääritysyksiköiden pääomavuokrat pisteytetään ja hoitokustannukset määritellään alueittain siten, että tarvittaessa vuokranmääritysyksiköiden keskimääräiset kokonaisvuokrat voivat poiketa alueen vuokranmääritysyksiköiden keskivuokrasta + 20 % … -20 % (nykyisin +10 % … -20 %).

- Vuokranmääritysyksiköittäin tai alueittain asukkailta aiemmin tai tulevaisuudessa kerätyt peruskorjauksiin tarkoitetut varat otetaan pääomayhtiössä tehtävässä pääomavuokran pisteytyksessä huomioon siten, että varaukset kohdentuvat varat keränneiden vuokralaisten eduksi.

- Esitettyä luokitusta ja pisteytystä sovelletaan ensimmäisen kerran syksyllä 2012, jolloin lasketaan vuoden 2013 keskimääräiset pääomavuokrat.

3 Kiinteistöjen kehittämisyksikköä yhteistyössä kaupungin aravavuokratalojen vuokralaisten edustajien kanssa valmistelemaan tarvittavat hallintotavan muutokseen perustuvat muutokset Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöön ja Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön soveltamista koskevaan menettelyohjeeseen. Vuokralaisedustus tulee tällöin toteuttaa vuokranmääritysyksiköissä ja alueyhtiöissä nykyisellä tavalla, minkä lisäksi uuden pääomayhtiön hallitukseen varataan paikka kahdelle asukasedustajalle ja heidän varajäsenelleen.

4 Henkilöstöasiainkeskusta yhteistyössä kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön ja perustettavan uuden pääomayhtiön kanssa muutosta valmisteltaessa huolehtimaan siitä, että henkilöstö siirtyy tässä liikkeenluovutustilanteessa ns. vanhoina työntekijöinä uuden alueyhtiöorganisaation palvelukseen, ja että työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät uudelle työnantajalle ja tämän vastattavaksi niin, että henkilöstön nykyiset työsuhteeseen liittyvät edut ja oikeudet turvataan entisen tasoisina.

5 Kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä laatimaan yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden, uuden pääomayhtiön ja nykyisten alueellisten kiinteistöyhtiöiden kanssa pääomayhtiön ja uusien alueyhtiöiden väliset palvelusopimukset niin, että nykyisiltä alueellisilta kiinteistöyhtiöiltä uusille alueyhtiöille siirtyvät tehtävät voidaan suunnitellusti ja kitkatta hoitaa uusien alueyhtiöiden aloittaessa vuoden 2012 alussa toimintansa.

6 Kiinteistöviraston tilakeskusta jatkamaan muiden kuin asuntojen osalta nykyistä vuokrausmenettelyä siten, että uusi pääomayhtiö vuokraa toimitilat omakustannushintaan tilakeskukselle, jolta saadut vuokrat kirjataan kysymyksessä olevan alueyhtiön toiminta-alueen vuokratuotoksi. Tilakeskus vuokraa tilat edelleen loppukäyttäjille. Menettelyn muutostarpeet arvioidaan yhtiöjärjestelyn voimaan tulon jälkeen. Yhtiöissä on edellä mainittujen tilojen ja asuntojen lisäksi esimerkiksi kerho-, sauna- ja varastotiloja. Näiden tilojen vuokrauksesta huolehtivat alueyhtiöt ja tilojen vuokratuotot kirjataan kyseisen vuokranmääritysyksikön hyväksi.

Pöytäkirjanote vuokralaisneuvottelukunnalle, kiinteistölautakunnalle, asuntolautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja kiinteistöjen kehittämisyksikölle myös edelleen kiinteistöyhtiöille tiedotettavaksi, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä henkilöstökeskukselle.

Toivomusponnet 1–4 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

9 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja hallintokeskuksen tietopalvelulle (Seija Kauppinen).

10 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristökeskukselle ja rakennusvirastolle.

12 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että asian kohdan Kaj 8 esityslistan liitteenä 2 olevan fuusioyhtiön yhtiöjärjestysluonnoksen §:n 1 yhtiön toiminimi muutetaan muotoon Helsingin kaupungin asunnot Oy, ruotsiksi Helsingfors stads bostäder Ab.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

1148 §

UUDENMAAN MAAKUNTAPARLAMENTTIIN OSALLISTUMISTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-1651

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti muuttaa tekemäänsä päätöstä (11.10.2010, 1099 §) siten, että Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 17. – 19.11.2010 Silja Serenadella nimetään edustajaksi Antti Vuorelan sijasta Arto Bryggare.

Pöytäkirjanote päätöksessä nimetyille ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1149 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 20.10.2010

johtokunnat

- Helsingin Energia 19.10.2010

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1150 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1151 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta

19.10.2010

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1152 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta	19.10.2010
terveyslautakunta	19.10.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1153 §

VT JULIA VIRKKUSEN TOIVOMUSPONSI: PUKINMÄEN TAIDETALON MAHDOLLINEN ILTAKÄYTTÖ LASTEN KERHOTOIMINTAAN

Khs 2009-2491

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Julia Virkkunen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Julia Virkkuselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

1154 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 42 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta	14.10.2010
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta	19.10.2010
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta	12.10.2010
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

1155 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KESKUSPUISTON POHJOISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11905)

Khs 2009-1572

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginvaltuusto on 16.6.2010 hyväksynyt 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualueen, palstaviljelyalueen sekä maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, retkeily- ja ulkoilualueen, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja vesialueen asemakaavan sekä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoalueen ja retkeily- ja ulkoilualueen ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.6.2009 päivätyn ja 28.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11905 (A–D) mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty yksi valitus.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston 16.6.2010 päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitus tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valituksen laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 24.6.2010. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 26.7.2010. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa valitusoikeus.

Valitus Xxxxx Xxxxxxxxxx on pyytänyt Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kun päätös koskee

1 joukkoliikennekadun rakentamista Keskuspuistoon

2 vedenpuhdistuslaitoksen aluevarausta Keskuspuistossa ja

3 urheilukentän rakentamista Keskuspuistoon.

Kaupunginhallitus toteaa valituksen perusteluista seuraavaa:

1 Joukkoliikennekadun (Jokeri 2) rakentaminen Keskuspuistoon

Valituksen väite: Päätös on Helsingin yleiskaava 2002:n vastainen.

Valituksen kohteena oleva asemakaava nro 11905 on Helsingin yleiskaava 2002:n (jatkossa Yleiskaava 2002) mukainen. Myös Keskuspuiston osayleiskaavassa (1978) määritellyt Keskuspuiston puiston rajat, toiminnot ja osa-alueiden luonne sekä Keskuspuistoa koskevat erityiset määräykset on otettu huomioon.

MRL 42.3 §:n mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.

Keskuspuiston pohjoisosa varataan Yleiskaava 2002:n määräysten mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaava turvaa Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen. Pitkäkosken luonnonsuojelualue ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat peltoalueet on osoitettu asemakaavassa (SL ja MA). Asemakaavassa osoitetut maanalaiset hankkeet eivät heikennä edellä mainittujen alueiden luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja. Asemakaavan tavoitteena on ollut turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet ja virkistysalue sekä sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet ja virkistyskäyttö siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön, maiseman ja luonnon ehdoilla.

Joukkoliikennetunneli kulkee maan alla siten, että yläpuolella on 10 metriä kalliota. Tunnelin kokonaispituus on noin 1,3 kilometriä. Tunnelia varten ei rakenneta Keskuspuistoon pintaan tulevia kuiluja tai muita rakennelmia. Joukkoliikennetunnelin itäpään maanpäällinen osuus sijoittuu Paloheinän majan edessä Pakilantien katualueelle (asemakaava nro 10745, 28.7.2000). Paloheinän majan kohdalla tunnelin rakennustyömaa sijoittuu majan pohjoispuolen metsikköön, joka on Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978 osoitettu rakennetuksi puistoksi tarkoitetuksi alueeksi. Tunnelin länsipäässä tunnelin luiskan katualue sijoittuu Keskuspuiston ja Kuninkaantammen asuntoalueen reunaan. Tunnelin luiskan maisemointivaihtoehtoja on tarkasteltu asemakaavatyön yhteydessä ja vaihtoehdot on kuvattu asemakaavan liitteissä (Paloheinäntunnelin länsipään maisemointi).

Keskuspuistoa koskevat merkinnät ja kaavamääräykset

Yleiskaava 2002:ssa

Yleiskaava 2002:n (tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kaavakartassa Keskuspuiston alue on osoitettu rajauksella (Keskuspuiston alue). Erityisesti Keskuspuistoa koskevia kaavamääräyksiä ei kartassa ole.

Asemakaavan nro 11905 alue on Yleiskaava 2002:n kaavakartassa osoitettu pääosin virkistysalueeksi. Maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja luontoalueina. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Kaavan nro 11905 alueelle Keskuspuiston pohjoisosaan, Vantaanjoen rantaan Pitkäkoskelle on yleiskaavassa osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL). Kaava-alueen pohjoisosan avoimet peltoalueet on merkitty yleiskaavassa vinoviivoituksella kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Yleiskaava 2002:n selostuksessa todetaan Keskuspuistosta muun muassa seuraavaa:

Yleiskaavan selostuksen mukaan Keskuspuisto on yksi Helsingin laajoista vihersormista (sivu 157).

Yleiskaava 2002 käsittää koko kaupungin alueen. Se korvasi yleiskaava 1992:n lisäksi 5 erilaista osayleiskaavaa, joista yksi oli Keskuspuiston osayleiskaava. Korvattavien yleiskaavojen oleellinen sisältö ja tavoitteet välittyvät Yleiskaava 2002:ssa. Keskuspuiston osayleiskaavan merkinnät ja määräykset (sisäasiainministeriö 23.8.1978) ohjaavat periaatteiltaan ajanmukaistettuna asemakaavojen laatimista niille Keskuspuiston alueille, joilta puuttuu asemakaava (selostus sivu 13).

Yleiskaava 2002:n selostuksessa (sivu 157) todetaan lisäksi, että Keskuspuiston kehittämisen turvaksi vahvistettiin vuonna 1978 osayleiskaava, jonka ajanmukaistetuilla periaatteilla asemakaavoitetaan asemakaavoittamattomat osat Keskuspuistoa. Osayleiskaavassa on määritelty puiston rajat, toiminnat ja osa-alueiden luonne. Osa Keskuspuistosta on jo asemakaavoitettu osayleiskaavan pohjalta.

Jokeri 2 -linjaus puuttuu Yleiskaava 2002:sta, koska ehdotus uudesta poikittaisesta runkolinjasta esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 Helsingin liikennelaitoksen julkaisussa "JOKERI II, Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi" (HKL C:1/2003). Julkaisun mukaan seudun liikenne kasvaa eniten poikittaisliikenteessä. Poikittaisliikenteessä henkilöauton käyttö on laajaa ja joukkoliikenneosuus matala. Jokeri 2 ‑hanke on joukkoliikennetunnelin osalta tarkentunut liikennelaitoksen julkaisuissa HKL C:1/2008 ja HKL C:4/2008.

Jokeri 2 ei ole mukana Yleiskaava 2002:ssa, koska uuden yhteyden selvittäminen käynnistyi vasta kaavan laatimisen jälkeen.

MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Hallituksen esityksen (HE 101/1998) MRL 54 §:ää koskevien perusteluiden mukaan yleiskaavan maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niissä olevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti.

Asemakaavalla tarkennetaan yleispiirteisessä kaavassa tehtyjä ratkaisuja tehtyjen tarkempien selvitysten perusteella. Näin ollen asemakaavaa ei voida pitää Yleiskaava 2002:n vastaisena.

Valituksen väite: Päätös ei noudata Yleiskaava 2002:n määräyksiä, joiden mukaan Keskuspuiston asemakaavoittamattomat osat tulee asemakaavoittaa Keskuspuiston osayleiskaavan määräysten mukaan.

Yleiskaavamääräykset ja asemakaavamääräykset

Yleiskaava 2002:n kaavakartassa ei ole valituksessa esitettyjä kaavamääräyksiä. Kaavakartassa osoitetaan ainoastaan Keskuspuiston aluerajaus ja alue osoitetaan virkistysalueeksi. Asemakaavassa Keskuspuiston pohjoisosa varataan Yleiskaava 2002:n mukaisesti virkistyskäyttöön.

Yleiskaava 2002:n selostuksessa on todettu Keskuspuistoa koskevat päätökset tavoitteena tarkempiasteiselle kaavoitukselle, mutta niitä ei ole kirjattu sellaisenaan kaavamääräyksiin. Nämä yleiskaavaselostuksessa todetut päätökset, jotka pohjautuvat vuonna 1978 vahvistettuun osayleiskaavaan, on otettu huomioon asemakaavassa ja asemakaavamääräyksissä.

Asemakaavassa nro 11905 on määräysosan loppuosaan liitetty Keskuspuiston aluetta koskeva määräysosa, joka on laadittu Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) pohjalta samalla ajanmukaistaen Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 määräysosaa.

Tunnelia koskeva kaavamääräys on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteita (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) noudattaen. Se kuuluu:

"Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa maanalaisen joukkoliikennettä palvelevan kadun. Kalliotunnelin yläpuolelle ja sivuille on varattava 10 m ja alapuolelle 3 m suojavyöhyke. Teräsbetonitunneliosuuksilla sivuille ja alapuolelle on varattava 3 m suojavyöhyke. (…) Tunnelin suuaukot on toteutettava siten, että Keskuspuiston maisemalle ja virkistyskäytölle ei aiheudu haittaa. Maanalaisen kadun ilmanvaihto suuaukkojen kautta tulee suunnitella siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa virkistykselle tai asumiselle. Ilmanvaihtokuiluja ja muita tunnelin rakennelmia ei saa sijoittaa Keskuspuiston metsäalueelle. Kadunrakentamiseen liittyvät välttämättömät leikkaukset ja pengerrykset tai muut niihin verrattavat toimenpiteet tulee tehdä siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta kasvillisuutta tai turmella maisemakuvaa. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan tilaan. Ajoluiskat tulee kattaa viherkatolla."

Kaavamääräyksissä todetaan myös:

"Linnustolle ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Maanalaisen joukkoliikennetunnelin ajoluiskien ja betonitunneliosuuksien räjäytystyöt tulee tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella."

Asemakaavassa on noudatettu Yleiskaava 2002:n määräyksiä ja se täyttää kaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 54 §).

Valituksen väite: Päätös ei ole myöskään Yleiskaava 2002:n kartan eikä kaavaselostuksen mukainen.

Asemakaava nro 11905 on Yleiskaava 2002:n kartan mukainen, koska asemakaavan pääkäyttötarkoitus on virkistyskäyttö.

Koko asemakaava-alueen pinta-ala on 249 hehtaaria. Asemakaavakartassa Keskuspuiston pohjoisosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), lähivirkistysalueeksi (VL), urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU), luonnonsuojelualueeksi (SL), luonnonsuojelualueiksi tarkoitetuiksi alueiksi (SL-1 ja SL-2), maisemallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi (MA) ja vesialueeksi (W). Tunnelin länsipään ajoluiska on osoitettu joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (jl). Joukkoliikennekadulle varattu maa-alue on noin 3400 m² eli 0,1 % koko alueen pinta-alasta. Maanalaiset hankkeet on sijoitettu maankäytön pääkäyttötarkoituksen (virkistys) ehdoilla maan alle.

MRL 40 §:n mukaan yleiskaavaan kuuluu kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaselostus on luonteeltaan kaavakarttaa selittävä asiakirja. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan yleiskaavan selostus ei ole osa yleiskaavaa eikä sillä ole suoranaista oikeudellista vaikutusta. Se ei myöskään voi olla muutoksenhaun kohteena.

Valituksen väite: Päätös on Helsingin Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen.

Helsingin Yleiskaava 2002 on korvannut Keskuspuiston osayleiskaavan 1978. Yleiskaava 2002:n Keskuspuiston aluerajaus on sama kuin Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978. Keskuspuiston arvojen säilyttäminen on ollut Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan keskeisenä tavoitteena, minkä vuoksi voidaan katsoa, että asemakaava aluevarauksineen ja määräyksineen on Keskuspuiston osayleiskaavan periaatteiden mukainen.

Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978 ei ole ollut merkittynä Jokeri- joukkoliikennekatua, koska Jokeri-hankkeen valmistelu alkoi vasta 2000-luvun alkupuolella. Kaupunginvaltuusto teki Jokeri 2 -linjaa koskevan hankepäätöksen 27.5.2009. Asemakaava on valmisteltu edellä mainitun päätöksen pohjalta. Keskuspuiston osayleiskaavan tavoite mahdollisimman yhtenäisestä Keskuspuistosta on otettu huomioon asemakaavassa siten, että joukkoliikennekatu on osoitettu maanalaisena joukkoliikenneyhteytenä. Ratkaisu turvaa Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot.

Yleiskaava 2002:n selostuksessa oleva maininta päätöksestä "osayleiskaavan merkinnät ja määräykset ohjaavat periaatteiltaan ajanmukaistettuna asemakaavojen laatimista" ei ole kaavamääräys, vaan sitä on tulkittava siten, että tavoite Keskuspuiston yhtenäisyydestä tulee ottaa suunnittelussa mahdollisimman hyvin huomioon.

Vuoden 1978 osayleiskaava korostaa Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen säilyttämistä. Tunnelin suuaukkojen kohdalla metsää joudutaan kaatamaan työmaan takia. Tunnelin suuaukkojen ympäristöjen alustavat maisemointisuunnitelmat on laadittu kaavatyön yhteydessä eri hallintokuntien yhteistyönä. Asemakaavassa ja asemakaavan havainnekuvissa on osoitettu ne alueenosat, jotka tulee maisemoida siten, että maisemalliset arvot säilyvät (vr ja vr-1).

Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt luopua Keskuspuiston uuden osayleiskaavan laatimisesta 24.8.2006. Kyseessä oleva asemakaava ei kuitenkaan estä tai vaikeuta Keskuspuiston osayleiskaavan laatimista, jos sellaisesta joskus päätettäisiin. Näin ollen ei ole tarpeellista odottaa uuden osayleiskaavan valmistumista.

Aikaisemmin vahvistettu osayleiskaava ei ole lain mukaan ohjeena kaavaa laadittaessa.

Valituksen väite: Päätös on Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden vastainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet 24.8.2006.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättäessään Helsingin Yleiskaava 2002:sta antanut seuraavan Keskuspuiston jatkosuunnittelua koskevan ohjeen: "Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä. Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava."

Keskuspuistoa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat ohjeena laadittaessa Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden asemakaavoja ja jo asemakaavoitettujen Keskuspuiston osien asemakaavan muutoksia. Suunnitteluperiaatteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, joten kysymys ei ole valitusasiaa käsiteltäessä olennainen.

Valituksen väite: On epäselvää, mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pätevä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat

Asemakaavan nro 11905 vuorovaikutus on järjestetty 4.10.2005 päivätyn ja 12.5.2008 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoituksen alkuvaiheessa vuonna 2005 esiteltiin Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet ja pyydettiin niistä mielipiteitä. Mielipiteet käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 24.8.2006 Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkennettu 12.5.2008 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa kaava-alueeksi on osoitettu Elontien ja Vantaanjoen välinen alue. Suunnitelmassa on esitetty Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavoituksen tavoitteina muun muassa seuraavaa: Asemakaavalla halutaan turvata alueen säilyminen nykyisessä virkistyskäytössä ja että alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus, jos kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen Jokeri 2 ‑hankkeesta.

Vuorovaikutus on järjestetty lain edellyttämällä tavalla (MRL 62 §).

Valituksen väite: Päätös on puutteellisesti esitelty, koska siinä ei ole esitetty, onko asemakaava Keskuspuiston osayleiskaavan mukainen.

Asemakaavaselostus ja esityslistatekstit

Asemakaavaselostuksessa kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset on todettu aluetta koskevat aikaisemmat päätökset, myös Keskuspuiston osayleiskaava.

Kaupunginvaltuuston esityslistalla Keskuspuiston osayleiskaava on esitelty kohdassa kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset.

Valituksen väite: Päätös on valtuuston hyväksymän toivomusponnen vastainen.

Asemakaavaratkaisussa ja Jokeri 2- hankepäätöksessä toivomusponsi on otettu huomioon siten, että Jokeri 2 -reitti sijoitetaan Keskuspuiston kohdalla tunneliin. Tunneliratkaisu mahdollistaa Keskuspuiston arvojen säilyttämisen. Toivomusponsi ei ole oikeudellisesti sitova päätös. Valtuusto voi päättää kaavasta omalla päätöksellään myös vastoin pontta.

Valituksen väite: Päätös on maanalaisen yleiskaavaehdotuksen vastainen

Maanalaisesta yleiskaavasta ei ole vielä päätetty valtuustossa.

Maanalaiseen yleiskaavatyöhön sisältyy kallioresurssien inventointiselvitys kantakaupungin ulkopuolisilta alueilta.

Tiedossa on ollut, että Keskuspuiston alueella on kallioresursseja. Puistoaluetta kehitetään suojeluarvojen ehdoilla ja yleisperiaate on, että sinne ei katsota sopivaksi maanalaista rakentamista. Maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen on kuitenkin tärkeää olla tilavarauksena Keskuspuiston asemakaavassa.

Yleiskaavaehdotuksen vastaisuutta ei voi käyttää muutoksenhaun perusteena.

Valituksen väitteet: Joukkoliikennekadun ympäristövaikutukset on puutteellisesti selvitetty. Päätös perustuu puutteellisiin luontoselvityksiin. Päätösehdotuksessa ei kuvata lukuisia luontoselvityksiä, joita Keskuspuiston luonnosta on tehty. Luontoympäristö ei tule kuvatuksi alueella asuvien eläinten kannalta, eikä hankkeen vaikutuksia eläimistöön.

Luontoselvitykset

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa 12.5.2008 ja 4.10.2005 on kohdassa tehdyt selvitykset lueteltu Helsingin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston luontoselvitykset. Keskuspuistoa koskevat lukuisat luontoselvitykset on otettu huomioon kaavoituksessa. Kaavaselostuksen kohdassa luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista on mainittu Haltialan metsäalueen luonto -niminen raportti, jossa kuvataan muun muassa Keskuspuiston eläimistö (sivu 15). Kyseisessä raportissa ja Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä ei ilmentynyt sellaisia eläinlajeja, joiden elinympäristöä kaavahanke erityisesti uhkaisi. Kaavan tavoitteena on ollut säilyttää Keskuspuiston luontoarvot sijoittamalla Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja luonnon ydinaluetta uhkaavat hankkeet maan alle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaikutusten arviointikohdassa todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi kaavan vaikutukset virkistyskäyttöön, ihmisten olosuhteisiin, kaupunkikuvaan ja maisemaan, kulttuurihistoriallisiin arvoihin, luonnonolosuhteisiin, liikenteeseen ja ympäristön asumisolosuhteisiin. Vaikutusten arvioinnissa on ollut keskeisenä tieto, että Haltialan metsäalue Keskuspuiston pohjoisosassa on osa Helsingin ekologista verkostoa ja muodostaa laajuutensa takia yhden Helsingin luonnon ydinalueista. Alueen laajuuden ja yhtenäisyyden säilyttäminen on ollut eläimistön elinolosuhteiden säilyttämisen kannalta tärkeää.

Asemakaavaehdotuksesta on saatu Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Helsingin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole asiasta huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että kaava sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet maisema- ja virkistysarvojen kanssa. Myös alueen luontoarvot on riittävästi otettu huomioon.

Hankkeen vaikutuksista eläimistöön on muun muassa seuraava kaavamääräys:

"Linnustoille ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Maanalaisen joukkoliikennetunnelin ajoluiskien ja betonitunneliosuuksien räjäytystyöt tulee tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Valaistuksen ja ulkoiluteiden toteutuksessa on otettava huomioon lepakoiden elinolosuhteiden säilyttäminen."

Valituksen väite: Joukkoliikennekadun ympäristövaikutukset olisi tullut arvioida YVA-menettelyn ja samalla lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti.

YVA-menettelystä säädetään laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on lueteltu hankkeet, joihin menettelyä sovelletaan. Kyseessä ei ole lain ja asetuksen mukainen hanke.

Uudenmaan ELY-keskus ei ole asemakaavaa koskevissa neuvotteluissa tuonut esille maanalaisen joukkoliikennekadun YVA-tarvetta. ELY-keskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston neuvottelun muistiossa 7.5.2009 todetaan, että joukkoliikenneväylän rakentamista pidetään kannatettavana. Jokeri 2 -hanketta koskeva YVA-tarve ei ole tullut esille myöskään lausunnoissa, mielipiteissä eikä muistutuksessa.

Joukkoliikennekadun ympäristövaikutuksia on kuvattu kaavaselostuksessa. Jotta tunnelin vaikutukset Keskuspuistoon olisivat mahdollisimman vähäisiä, hanke on suunniteltu sijoitettavaksi maan alle vähintään 10 metrin syvyyteen kallion sisään. Jotta Keskuspuiston luonto- ja maisema-arvot säilyvät, toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin suuaukkojen ja betonitunneliosuuksien toteuttamisessa.

Linnuston suojelemiseksi on asemakaavassa määräys pesimäaikaisesta louhintojen rajoittamisesta avolouhinnan osalta.

Jokeri 2:n aiheuttama muutos Kuusmiehentien länsipään melutasossa on vähäinen, noin 1,5 dB. Kuusmiehentien meluntorjuntaratkaisuja selvitetään Kuusmiehentietä koskevassa asemakaavan muutoksessa.

Joukkoliikennetunnelin rakentamiseen liittyvä louhinta ja louheenajo aiheuttavat väliaikaisesti melu- ja pölyhaittoja. Pölyämistä voidaan vähentää pyörien pesulla ja kuorman kastelulla.

Valituksen väitteet: Asemakaavaehdotus on puutteellisesti esitelty. Kaupunginvaltuustolle olisi tullut esitellä kaikki vaihtoehtoiset Jokeri 2 -linjaukset, myös ne, jotka kulkisivat Keskuspuiston läpi jo rakennettujen katujen kautta. Poliittisille päätöksentekijöille olisi pitänyt esitellä Jokeri 2 -linjauksen vaihtoehdot kustannuslaskelmin, myös ne vaihtoehdot, joissa Keskuspuistoon ei rakenneta uutta liikenneväylää.

Asemakaavaratkaisu pohjautuu kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymään Jokeri 2 -linjan hankesuunnitelmaan, jossa vaihtoehdot ja kustannukset on arvioitu.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu, että mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -linjan tunneliosuus. Hankesuunnitelmassa esitettiin, että Jokeri 2 -linja kulkee Keskuspuiston ali tunnelissa, jolloin Keskuspuiston arvot voidaan turvata.

Asemakaavassa esitetty joukkoliikenteen tunneliosuus perustui Helsingin kaupungin liikennelaitoksen hankeselvitykseen, jossa linjan vaihtoehtoja oli tutkittu (Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelma HKL 2008). Myöhemmin hankesuunnitelma on tarkentunut (Jokeri 2, Hankesuunnitelma C:4/2008). Jokeri 2 -linjan käynnistäminen on Helsingin liikennelaitoksen selvitysten perusteella tehokkain yksittäinen toimenpide, jolla poikittaisen joukkoliikenteen kulkutapaosuutta voidaan lisätä.

Asemakaavan selostuksessa todetaan, että tunneli on osa Vuosaaren ja Myyrmäen välistä joukkoliikenneyhteyttä. Selostuksessa on arvioitu esimerkiksi tunnelin yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehtoja. Kaavaselostuksen liiteluetteloon on merkitty Jokeri 2 -hankesuunnitelman aineisto.

Raportti Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, Hankesuunnitelma, HKL 2008 on mainittu asemakaavaselostuksessa kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset sekä kaupunginvaltuuston esityslistan 16.6.2010 liitteessä päätöshistoria.

Kaavassa on siten selvitetty vaihtoehtojen ympäristövaikutukset MRL 9 §:n edellyttämällä tavalla.

2 Vedenpuhdistuslaitoksen aluevaraus Keskuspuistossa

Siltä osin kuin valituksessa on väitetty päätöksen olevan yleiskaavan vastainen, Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen ja maanalaisen yleiskaavan vastainen kaupunginhallitus viittaa edellä oleviin selvityksiin.

Valituksen väitteet: Päätös on luonnonsuojelulain vastainen.

Luonnonsuojelualueeksi tarkoitettu alue

Aluevaraus sijaitsee Haltiavuorella. Haltiavuorella ei ole ainakaan vielä luonnonsuojelulain mukaista luonnonsuojelualuetta.

Haltialan metsäalueella sijaitseva Haltialan pohjoinen lehtoalue on osoitettu asemakaavassa MRL 41.2 §:n mukaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi Helsingin ympäristölautakunnan luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella. Luonnonsuojelualueen varaus on osittain samalla kohdalla maan päällä kuin maanalainen varaus vedenpuhdistuslaitokselle. Ympäristökeskuksen laatiman luonnonsuojeluohjelman yksi suojelubiologinen tavoite on, että merkittävä osa ohjelmassa rauhoitettavaksi ehdotetuista kohteista tukee jo olemassa olevia Helsingin luonnon suuria ydinalueita. Haltialan - Vantaanjoen alue on yksi tällaisista ydinalueista. Tavoitteena on myös luoda Pitkäkosken rinnelehdon ja Haltialan aarnialueen väliin mahdollisimman luonnontilaisen kaltainen metsäalue ennallistamistoimien avulla. Mainittua aluetta koskevaa luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä ei ole vielä kuitenkaan tehty.

Maanalaisen vedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsevan suojeltavaksi tarkoitetun Haltialan pohjoisen lehtoalueen suojelun tarkoituksena on turvata rikkaan lehtokasvillisuuden ja monipuolisen metsäeliöstön säilyminen alueella (luonnonsuojeluohjelman ote kaavan liitteenä). Kymmenen metrin syvyydessä olevat geologiset arvot eivät ole mainittuna suojelualueen rauhoituksen perusteissa. Koska vedenpuhdistuslaitoksen toiminnan luonteesta johtuen laitos rakennetaan vesitiiviiksi, ei maan pinnalla olevan lehdon vesitasapaino muutu.

Asemakaavassa on määrätty (merkintä ma-vesi/k), että laitoksen katon yläpuolella tulee olla kalliota vähintään 10 metriä. Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa luontoalueen vesitasapainolle. Kaavamerkintä määrää myös siitä, että Keskuspuistoon ei saa sijoittaa uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä. Vedenpuhdistuslaitoksen ajoyhteydet tulee rakentaa kaava-alueella kalliotunnelina Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontilta. Lisäksi laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle, maisemalle ja luontoarvoille. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan tilaan. Kaavamääräyksessä todetaan lisäksi, että toteuttaminen vaatii erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan.

Erillisessä maanalaisessa asemakaavaprosessissa selvitetään aikanaan tarkkaan alueen kallion laatu, laaditaan asemakaavatason hankesuunnitelma kustannusarvioineen sekä riskiarvioinnit ja kattavat ympäristön vaikutusarvioinnit päätöksen tekoa varten. Kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatima Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakennettavuusselvitys vuodelta 2006 on riittävä tilavarauksen tekemiseen Keskuspuiston asemakaavaan. Realistinen laitoksen suunnittelu tullee ajankohtaiseksi vasta vuoden 2020 jälkeen. On todennäköistä, että tällöin tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja laitoksen sijoittamiselle.

Haltialanlehdon osoittaminen kaavassa luonnonsuojelualueeksi tukee osaltaan tavoitetta säilyttää Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot, vaikka luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen alla on varaus maanalaista vedenpuhdistamoa varten. Asemakaavassa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiselle on annettu tiukat määräykset, joiden on arvioitu turvaavan Haltialan metsäalueen luonnonsuojeluarvot sekä virkistys- ja maisema-arvot.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos on ilmoittanut asemakaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan, että asemakaavassa esitetyt rajoitukset laitoksen toteutukselle voidaan lähtökohtaisesti ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu, että lehtomaisen kasvillisuuden säilymisedellytyksenä oleva luontoalueen vesitasapaino on mahdollista säilyttää maanalaisesta rakentamisesta huolimatta.

Vantaanjoelle esitetty Natura-alue

Ympäristöministeriö on esittänyt, että Suomen Natura 2000 -verkostoa täydennetään vuollejokisimpukan kannalta tärkeän Vantaanjoen osalta. Helsingin kaupunginhallitus on antanut 11.5.2009 lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristöministeriön esityksestä Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämiseksi.

MRL 197 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Muilta osin kaavoituksessa ei noudateta luonnonsuojelulakia.

Asemakaavan maankäyttö ei aiheuta muutoksia Natura 2000 ‑verkostoon liitettäväksi ehdotetun Vantaanjoen vesialueen luontoarvoihin eikä heikennä vuollejokisimpukan elinolosuhteita.

Valituksen väitteet: Vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisen kaikki ympäristövaikutukset olisi pitänyt voida arvioida jo tässä kaavoituksen vaiheessa. Maanalainen asemakaava olisi pitänyt käsitellä samassa yhteydessä kuin maanpäällinen asemakaava. Kaikki suunnitellun rakentamishankkeen vaikutukset tulisi arvioida lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti.

Keskuspuiston asemakaavassa on tilavaraus vedenpuhdistuslaitokselle. Helsingin Vedeltä (nykyisin HSY Vesi) saadun tiedon mukaan hanke ajoittuu 2030-luvulle. Hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi, siitä laaditaan tarkat kalliotekniset, rakennetekniset, arkkitehti-, liikenne-, talotekniikka-, palo- ja pelastusturvallisuussuunnitelmat, ympäristöselvitykset ja kustannusarvio sekä tehdään tutkimukset kallion pinnan tasosta ja laadusta ynnä muusta. Vaikutusarvioinnit ja riskinarviot selvitetään kattavasti asemakaavatarkkuuden edellyttämässä laajuudessa. Vedenpuhdistuslaitoksen maanalaista asemakaavaa ei voida käsitellä samassa Keskuspuiston maanpäällisessä kaavassa, koska hanke toteutuu vasta myöhemmin.

Ympäristövaikutusten arviointitarve tulee selvitettäväksi myöhemmin laadittavan maanalaisen asemakaavan yhteydessä.

Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta tärkeä ja keskeinen alue. On perusteltua varata sieltä kallioresursseja mahdollista vedenpuhdistuslaitosta varten. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi on todennäköistä, että laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja.

Tilavaraus on myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.12.2009 hyväksymässä ehdotuksessa maanalaiseksi yleiskaavaksi.

Valituksen väitteet: Päätös on puutteellisesti esitelty. Ehdotuksessa olisi tullut mainita, että Helsingin Vesi kuuluu nykyisin HSY:hyn, Helsingin seudun kuntayhtymään, johon kuuluvat kaikki pääkaupunkiseudun kunnat. Päätösehdotuksessa olisi tullut kuvata vaihtoehtoja uudelle vedenpuhdistuslaitokselle.

Helsingin Veden organisaatio on muuttunut kaavaprosessin aikana. Kaavaa koskeva lausunto on saatu 29.11.2009, jolloin sen antoi Helsingin Vesi. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi, laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja. Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta yksi tärkeimmistä alueista.

3 Urheilukentän rakentaminen Keskuspuistoon

Valituksen väite: Päätös on Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen.

Asemakaavassa on Keskuspuiston pohjoisosaan Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen itäreunaan osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) ohjeellinen urheilukenttä (up). Kentän osoittaminen asemakaavassa perustuu Keskuspuiston länsipuolelle suunniteltavan Kuninkaantammen asuntoalueen osayleiskaavatason vihersuunnitelmaan, joka on tehty eri hallintokuntien yhteistyönä. Kenttä sijaitsee toiminnallisesti kohdassa, jossa Keskuspuisto ja Kuninkaantammen puistoalueet liittyvät toisiinsa. Kenttä, Kuninkaantammen puistoalueet, Kuninkaantammen puolella sijaitsevat ulkoilumaja ja uimaranta liittyvät Keskuspuistoon ja parantavat Keskuspuiston virkistysarvoa.

Asemakaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue on oikeusvaikutteisen Helsingin Yleiskaavan 2002 mukainen (Virkistysalue).

Keskuspuiston osayleiskaavassa, johon valittaja viittaa, kyseessä olevan ohjeellisen urheilukentän länsipuoli oli osoitettu puistometsäksi tarkoitetuksi puistoalueeksi (PL) ja kentän itäpuoli maisemallisesti avoimeksi tilaksi (R2). Muuttuneen maankäytön takia on tarkoituksenmukaista osoittaa avoin tila urheilukenttineen Kuninkaantammen asuntoalueen reunaan ja säästää metsää Keskuspuiston ydinalueella. Kenttä sijoittuu entiselle peltomaalle, joka on metsittynyt alueelle tuotujen täyttömaiden tasaamisen jälkeen. Siellä ei ole erityisiä luontoarvoja.

Yhteenveto Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava on yleiskaavan mukainen ja täyttää muut MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1156 §

TONTTIEN VARAAMINEN TA-RAKENNUTTAJA OY:LLE KIVIKOSTA KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (KORTTELIT 47352 - 47353)

Khs 2010-1579

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti varata Kivikon tontit nro 47352/1–3 ja 47353/1–4, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 17 000 k-m²,
TA-Rakennuttaja Oy:lle noin puoliksi asumisoikeusasuntojen ja puoliksi vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas-ehtoja 31.12.2013 saakka ja lisäksi seuraavin ehdoin:

- Hankkeen kehittämisohjelmasta, toteutussuunnitelmasta, raportoinnista sekä omistusasuntojen hankintahinnoista sekä rakennuttajakulukorvauksista päästään kaupungin hyväksymään ratkaisuun.

- Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle viimeistään 31.3.2011 mennessä. Mikäli hanke ei ole 31.3.2011 mennessä edennyt edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti, voidaan varaus katsoa rauenneeksi. Samoin varaus voidaan katsoa rauenneeksi, ellei rakentamista ole aloitettu 31.12.2011 mennessä.

- Hankkeen pääsuunnittelijan tulee olla kaupungin hyväksymä.

- Varauksen saaja on oltava suunnittelussa yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän, Helsingin Energia -liikelai-toksen sekä mahdollisesti nimettävän valvovan toimikunnan kanssa.

- Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

- Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavia rakennuksia koskevat energiatodistukset taikka muut rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymät selvitykset.

- Varauksien saajan, lukuun ottamatta asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen käytettäviä tontteja, tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla asuntojen enimmäismäärää, joka lasketaan 75 asuntoneliön mukaan. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.

- Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./. 6 olevia Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden lisäehtoja.

- Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä 7 olevaa

./. kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010”.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta ja lisäajan myöntämisestä määräaikoihin.

Pöytäkirjanote TA-Rakennuttaja Oy:lle, Vapo Oy:lle, Helsingin Energialle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1157 §

KORVAAVIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE

Khs 2010-1582

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

1158 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN TARHA-TUOTE OY SF:N SEKÄ XXXXXX JA XXXX XXXXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1899

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 30.8.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Tarha-Tuote Oy SF on myynyt Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Heikinlaakso) korttelin nro 41164 tontin nro 24 rakennuksineen Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx.

Pöytäkirjanote Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1159 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX-XXXXXXX KUOLINPESÄN SEKÄ XXXXXX XXXXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1810

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 28.7.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Xxxx Xxxxxxxxxx jakamattoman kuolinpesän osakkaat ovat myyneet Helsingin kaupungin Gumbölen kylässä sijaitsevan Bergbo-nimisen tilan RN:o 2:33 rakennuksineen Xxxxx Xxxxxxxxx.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1160 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kiinteistölautakunta

19.10.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

18.10. ja 20.10.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Mari Puoskari	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ville Ylikahri Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 2.11.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Miliza Ryöti
apulaiskaupunginsihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1138-1143, 1146-1147, 1149-1157 ja 1160 §:t

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 1158-1159 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1138-1143, 1146-1147, 1149-1157 och 1160 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				1158-1159 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		25.10.2010 kello 16.00 – 16.37

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Puoskari, Mari			kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville			varajäsen
	Laakso, Tapio			varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha			vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina			päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 1143-1160 §:t)
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri (paitsi 1138-1140 §:t)
	Sippola-Alho, Tanja			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Puoskari, Mari

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	1138-1139,		1140,	1143-1149,
		Kokkonen				1150,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Penttilä			-,	1151,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			-,	1152,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Kokkonen			-,	1153-1154,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			1141-1142,	1155-1160,