1023 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Ylikahri) ja Rädyn (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1024 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1025 - 1026 §

Kaupunginvaltuuston 6.10.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1025 §

Kruununhaan tontin 8/9 asemakaavan muuttaminen (nro 11949)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1026 §

Kehä II välillä Turunväylä - Hämeenlinnanväylä, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Yleissuunnitelman maantielain mukainen käsittely

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1027 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 13.9.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu –liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1028 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1029 §

ERON MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTON KATU- JA PUISTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKKÖ RAIMO K SAARISELLE, VIRAN VÄLIAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN SEKÄ OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

Khs 2010-1642, 2010-1643

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti myöntää DI Raimo K Saariselle rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virasta 1.9.2010 alkaen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran haettavaksi julistamiseksi rakennustoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti määrätä osastopäällikön avoimen viran hoitajaksi rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimistopäällikkö Osmo Torvisen 6176,11 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin siihen saakka kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy hoitamaan virkaa, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 31.5.2011 saakka.

Pöytäkirjanote Raimo K Saariselle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1030 §

LAUSUNTO VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA

Khs 2010-103

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän raportista maa- ja metsätalousministeriölle seuraavan lausunnon:

Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän tehtävät kohdistuivat ensi sijassa vesihuoltolaitosten oman toiminnan ja talouden järjestämiseen ja varmistamiseen siten, että ne kykenisivät hoitamaan niille asetetut velvoitteet. Laitosten asema toimialueensa palvelulaitoksena nousi työryhmän tehtävänannossa esiin erityisesti 1) vesihuollon yleisen kehittämisen, 2) huleveden viemäröinnin ja 3) vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden osalta.

Vesihuollon yleinen kehittäminen

Vesihuollon yleistä kehittämistä koskevaa määräystä (VHL 5 §) on vahvistettu siten, että sillä varmistetaan kunnan velvollisuutta laatia ja pitää ajan tasalla alueensa vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhteistyössä paitsi vesihuoltolaitosten myös vettä laitoksille toimittavien sekä niiden jätevesiä käsittelevien kanssa. Kehittämissuunnitelmien laadinnassa tulee varata valvontaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Kehittämissuunnitelmasta tulee tiedottaa ja se tulee saattaa yleisesti saataville.

Lisätty suunnitteluyhteistyö samoin kuin kuulemis- ja tiedottamisvelvoite varmistavat osaltaan, että kaikki asianomaiset voivat entistä paremmin vaikuttaa alueensa vesihuollon kehittämiseen ja muutoinkin valvoa etujaan. Vaikutus- ja seurantamahdollisuuksien merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa vesihuoltotoiminnan kehittyessä ylikunnalliseksi palveluksi.

Huleveden hallinta

Työryhmä esittää lähtökohtaisesti, että hulevesien hallinnasta säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 90a - 90g §). Ehdotuksen mukaan vastuu hallinnasta olisi kunnalla lukuun ottamatta hulevesien viemäröintiä, josta vesihuoltolaitos huolehtisi hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella.

Hulevesiviemäröinnillä tarkoitetaan lakiehdotuksessa huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista viemäreissä ja käsittelyä (VHL 3 §). Näin ollen hulevesivirtaamien supistamiseen ja viivyttämiseen tähtäävät hidastusrakenteet ja imeytysjärjestelmät eivät ole lakiehdotuksen mukaista hulevesiviemäröintiä, vaan vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien poisjohtamisesta.

Hulevesiviemäröintiä koskeva määrittely on pääosin yhdenmukainen Helsingissä noudatetun käytännön kanssa. Vesihuoltolaitos on osallistunut eräisiin sekaviemäröinnin tulvaviemärijärjestelyihin. Muutoin toteutetut ja vireillä olevat hidastus- ja imeytysjärjestelyt sekä tulvareititykset tehdään kaupungin toimesta osana yleisten alueiden rakentamista.

Hulevesien viemäröinti on ehdotuksessa erotettu muusta viemäröinnistä omaksi tehtäväkseen (VHL 6a §). Ehdotuksen mukaan kunta ja vesihuoltolaitos voivat sopia, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella. Hulevesiviemäröintiä koskevassa sopimuksessa on tällöin määriteltävä alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiverkosto tai jotka saatetaan hulevesiviemäriverkoston piiriin sekä alueet, joilla hulevedet ml. perustusten kuivatusvedet johdetaan vesihuoltolaitosten jätevesiverkostoon.

Pykälä mahdollistaa sen, että kunta voi hyödyntää vesihuoltolaitoksen toteuttamaa huleveden viemäröintiä osana maankäyttö- ja rakennuslain 90c §:ssä tarkoitettua, kunnan vastuulla olevaa huleveden hallinnan järjestämistä. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen tulee sopimuksella yksilöidä alueet, joilla vesihuoltolaitos huolehtii viemäröinnistä joko olevaan tai rakennettavaan hulevesiverkostoon. Lisäksi sopimuksessa tulee yksilöidä alueet, joilla hulevedet ml. perustusten kuivatusvedet johdetaan sekaviemäristöön tai jätevesiviemäristöön.

Lakiehdotuksen mukainen menettely sallii Helsingin hulevesiviemäröinnin järjestämisen vastaisuudessakin nykykäytännön mukaisesti, mikä on erityisen tärkeää kaupungin osittaisen sekaviemäröinnin kannalta. Helsingin kaltaisessa kaupungissa, jossa vesihuoltolaitos on pitkään huolehtinut myös hulevesiviemäröinnin järjestämisestä, vastuun operatiivinen siirto laitokselta kaupungin hoitoon ei olisi perusteltua toiminnallisesti eikä taloudellisesti.

Hulevesiviemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitos voi ehdotuksen mukaan periä kiinteistöiltä maksut samoilla periaatteilla kuin käyttö-vesihuollosta ja jätevesiviemäröinnistä (VHL 18 - 19 §). Lisäksi vesi-huoltolaitos voi periä kunnalta korvauksen yleisiltä alueilta tehtävästä huleveden viemäröinnistä (VHL 19a §).

Lakiehdotuksen mukainen menettely on sopusoinnussa hulevesien hallintaa koskevan vastuunjakoperiaatteen kanssa. Yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä kunnille kohdistuvat maksut ovat uusi yleisten alueiden ylläpitoon kohdistuva kustannuserä, jonka suuruutta ei ole arvioitu, mutta joka todennäköisesti on kunnan kannalta merkittävä. Kustannusten läpinäkyvyys ja maksujen kustannusvastaavuus on vesihuoltolain keskeinen periaate, joten tästä näkökulmasta kustannuksia vastaavan korvauksen periminen kunnalta yleisten alueiden hulevesiviemäröinnistä on lähtökohtaisesti perusteltua. Lopullista kantaa järjestelyn tarkoituksenmukaisuuteen ei kuitenkaan voida ottaa ilman arviota kyseisen kustannuserän suuruudesta.

Erillisten, hulevesiä koskevien maksujen määrittäminen tulee edellyttämään vesihuoltolaitokselta pitkälle vietyä pääoma- ja käyttökustannusten seurantaa ja erittelyä. Talouden eriyttämistä ja läpinäkyvyyttä parantavat esitykset ovat tarpeellisia aiheuttamisperiaatteen toteutumiseksi maksujen määräytymisessä.

Hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vesi-huoltolain tarkistamistyöryhmä ehdottaa, että kunta voisi periä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä kunnan hyväksymän taksan mukaisesti (MRL 90g §).

Ehdotus on aiheellinen, koska hulevesien hallinnan kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan huomattavasti kasvavien tulvariskien ja hulevesien hallinnan laatuvaatimusten myötä. Ilman riittävää tähän tarkoitukseen osoitettavaa rahoitusta kunnan on mahdotonta hoitaa tätä tehtävää asianmukaisesti. Sen sijaan ei ole toivottavaa, että kiinteistöiltä peritään samanaikaisesti vesihuoltolaitoksen hulevesien viemäröintimaksu ja kunnan hulevesien muusta hallinnasta aiheutuva maksu. Tarkoituksenmukaisinta olisikin todennäköisesti, että kunta perisi hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan ja maksaisi vesihuoltolaitokselle viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet

Työryhmä esittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden hyväksymisen osalta erityisesti, että jätevesiviemäröinnin ja hulevesiviemäröinnin toiminta-alueista päätetään erikseen (VHL 4 §). Hulevesiviemäröinnin toiminta-alue määriteltäisiin erikseen, milloin se todetaan tarpeelliseksi. Kunta voisi tarvittaessa paitsi laajentaa myös supistaa hulevesiviemäröinnin toiminta-aluetta. Erityisesti supistaminen tulisi tehdä yhteisymmärryksessä vesihuoltolaitoksen kanssa siten, ettei siitä aiheudu laitokselle taloudellisia menetyksiä. Vesihuoltolaitos voisi valittaa hulevesiviemäröintiä koskevasta toiminta-aluepäätöksestä (VHL 32 §).

Esitetty vesihuoltolain täydennys on tarpeen hulevesien hallintaa ja viemäröintiä koskevien lakimuutosten takia. Sillä määritellään kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäiset suhteet hulevesiä koskevien kysymysten osalta.

Yhteenveto

Kokonaisuutena vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti on kehittynyt väliraportista myönteiseen suuntaan ja täsmentynyt perustelluksi vesihuoltolain muutos- ja täydennysehdotukseksi. Samalla työryhmä on tehnyt tarvittavat muutos- ja täydennysehdotukset myös muuhun lainsäädäntöön, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Työryhmän loppuraportin ehdotuksessa on otettu huomioon väliraportista annetussa lausunnossa esitetyt näkökohdat. Ehdotus selkiinnyttäisi kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäistä toimintaa ja suhdetta. Helsingissä se olisi aikaisempaa merkityksellisempää tilanteessa, jossa vesihuoltolaitos on ylikunnallinen kuntayhtymä (HSY). Hulevesien hallinnan selkeä erottaminen omaksi vesihuollon toiminta-alueeksi antaa kunnalle jatkossa paremmat edellytykset järjestää hulevesiä koskevat järjestelyt tarkoituksenmukaisesti omista alueellisista lähtökohdistaan. Tällöin Helsinki voi hulevesistrategiansa pohjalta määritellä ja järjestää hulevesien hallinnan kaupungin eri osissa alueiden maankäytön ja muiden olosuhteiden vaatimalla tavalla yhteistyössä HSY:n kanssa. Samalla tulisi mahdolliseksi varmistaa hulevesien hallinnan rahoitus kestävästi siten, että se kattaisi toiminnan kaikki kustannukset nykyistä paremmin.

Pöytäkirjanote maa- ja metsätalousministeriölle (myös sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi) ja rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

1031 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunta	15.9.2010
yleisten töiden lautakunta	14.9.2010
ympäristölautakunta	14.9.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

1032 §

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PERHENEUVOLAPALVELUT

Khs 2010-1043

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 19.5.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1033 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

14.9.2010

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

1034 §

MAA-ALUEEN VARAAMINEN SUOMENLAHDEN UISTELIJAT RY:LLE VAPAA-AJAN KALASTUSKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN VUOSAARENLAHDEN VENESATAMA-ALUEELTA

Khs 2010-1114

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti varata Suomenlahden Uistelijat ry:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari), tilan 91-54-9906-8 alueella sijaitsevan liitteenä 2 olevaan karttaan merkityn noin 500 m²:n suuruisen maa-alueen vapaa-ajan kalastuskeskuksen suunnittelua varten ajaksi 1.7.2010 – 30.6.2011 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 132,50 euroa ja se on maksettava 1.10.2010 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan, kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä varauksensaaja on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaisesti.

2 Nyt varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

3 Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

4 Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Suomenlahden Uistelijat ry:lle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1035 §

13.9.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-1208

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Yleistä Työryhmän ehdotus perustuu toimintaympäristön analyysiin, jossa otetaan huomioon globaalien kehitystrendien tuomat haasteet kansalliselle koulutusjärjestelmälle. Tulevaisuuden perusopetuksen uudistamisen tavoitteeksi asetetut päämäärät kuten sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys, osaamisen korkean tason turvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen ovat hyviä lähtökohtia perusopetuksen tuntijakouudistukselle.

Työryhmä on määrittänyt työnsä lähtökohdat kansalaisen taidoista käsin, joiksi on nimetty ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot sekä osallistumisen ja vaikuttamisen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että edellä mainitut periaatteet on esitetty määriteltäväksi asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita sekä siten liitettäväksi oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

Työryhmä esittää oppiaineiden jakamista kuuteen kokonaisuuteen:

(1.) kieli ja vuorovaikutus, (2.) matematiikka, (3.) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, (4.) yksilö, yritys ja yhteiskunta, (5.) taide ja käsityö, sekä (6.) terveys ja toimintakyky. Kaupunginhallitus katsoo, että neljänteen oppiainekokonaisuuteen tulisi yrityksen ja yhteiskunnan rinnalle lisätä yhteisö.

Kaupunginhallitus toteaa, työryhmän esitys on hyvä lähtökohta kohti eheytetympää opetusta. Opetussuunnitelman perusteissa olisikin huolehdittava siitä, että näiden kokonaisuuksien välille syntyy tiivis vuorovaikutus.

Opetustunnit

Oppilaiden perusopetuksen vähimmäistuntimäärää ehdotetaan korotettavaksi neljällä vuosiviikkotunnilla, mikä vastaa pääasiassa Helsingin nykyistä käytäntöä. Työryhmä esittää myös valinnaisten opintojen kasvattamista ja kieliohjelman tarjonnan laajentamista.

Kaupunginhallitus pitää ehdotuksia sinänsä kannatettavina, mutta esittää huolensa siitä, että työryhmä esittää oppiainekokonaisuuksien 1–5 yhteisten opintojen tuntimäärän laskemista nykyisestä tasosta ja osan tunneista siirtämistä valinnaiseksi aineeksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka valinnaisuuden lisääminen on sinänsä perusteltua, voi kaikille yhteisten opintojen väheneminen oppiainekokonaisuuksissa (1.) kieli ja vuorovaikutus, (2.) matematiikka sekä (3.) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, johtaa koulujen perusteettomaan erilaistumiseen ja oppilaiden eriarvoisuuden kasvuun kaikille yhteisten opintojen jäädessä aikaisempaa vähäisemmäksi.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pakollisten kurssien muuttuminen valinnaisiksi voi luoda eriarvoisuutta erikokoista koulua käyvien oppilaiden kesken, koska suuremmilla kouluilla olisi paremmat mahdollisuudet tarjota valinnaisia kursseja.

Valinnaisuuden lisäämisellä on vaikutusta oppilaiden osaamisen tasoon perusopetuksen päättövaiheessa ja tätä kautta myös toisen asteen koulutukseen, erityisesti lukiopintojen tavoitetasoon ja sisältöihin. Yhteisten opintojen tuntimäärät edellä mainituissa opinnoissa tulisikin säilyttää riittävällä tasolla, jotta voidaan turvata tulevaisuuden monimuotoisessa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa tarvittava osaaminen.

Ehdotetun valinnaisuuden lisäämisen vaikutukset tulisi jatkovalmistelussa tarkastella myös sukupuolten väliseen tasa-arvon ja koulutuksen segregaation (eriytyminen miesten ja naisten aloihin) kannalta. Matematiikan ja luonnontieteiden osalta on mahdollista, että entistä varhaisempi eriytyminen tyttöjen ja poikien välillä näiden aineiden opiskelussa voisi johtaa yhä suurempaan sukupuolivinoumaan.

Esityksessä vähennetään merkittävästi yläkoulun pakollisia biologian, maantiedon, kemian ja fysiikan kursseja. Tämä saattaisi vähentää näiden oppiaineiden opetussuunnitelmiin sisältyvän kestävän kehityksen näkökulman huomioimista opetuksessa. Tämä olisi erittäin valitettavaa.

Työryhmä esittää, että maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta varten hyväksytään yhtäläisen laadun varmistamiseksi oppimäärä, jota tulisi noudattaa sitovana täydentävänä opetuksena. Työryhmä esittää lisäksi, että arvosana otettaisiin huomioon yhteishaussa jatko-opintoihin.

Ongelmana on, että oman äidinkielen opetuksen ja arvioinnin tasalaatuisuuden ja vertailukelpoisuuden turvaaminen eri kielien välillä on vaikeaa. Oman äidinkielen opettajien osaaminen ja koulutustaso on erittäin heterogeeninen. Esimerkiksi Helsingissä opetetaan yli 40 eri äidinkielellä. Suuri osa opettajista on muodollisesti epäpäteviä eikä kaikkiin nykyisin opetettaviin äidinkieliin ole edes mahdollisuutta hankkia pätevyyttä Suomessa.

Tämän vuoksi kaupunginhallituksen mielestä oman äidinkielen arvosanaa ei tulisi ottaa huomioon perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa.

Oman äidinkielen arvosana pitäisi ottaa huomioon vain, jos ao. oppiaineessa voidaan Suomessa hankkia muodollinen pätevyys ja siihen on laadittu valtakunnallinen opetussuunnitelma. Kielen tulisi olla myös toisen asteen koulutuksen kieliohjelmassa, jotta sillä olisi merkitystä toisen asteen opinnoissa etenemisessä.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää selvitettäväksi, olisiko oman uskonnon opetus ja elämänkatsomustieto mahdollista muuttaa oppilaille vaihtoehtoisiksi oppiaineiksi riippumatta siitä, kuuluuko oppilas johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tällä hetkellä oppilas ei voi valita huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa, mikäli hänen oman uskontonsa opetusta järjestetään. Sen sijaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua sellaisen uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

Oppiaineet

Työryhmä esittää kahta uutta oppiainetta peruskouluun: etiikka ja draama.

Kaupunginhallitus toteaa, että etiikan lisääminen omana oppiaineena siten, että samalla uskonnon ja elämänkatsomuksen tunteja vähennetään, on hyvä lisäys. Draama omana pakollisena oppiaineena ei ole välttämätön, koska sille esitetyt sisällöt voidaan saavuttaa muiden oppiaineiden sisältöjä tarkistamalla ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Draaman sisällyttäminen opetusmenetelmiin olisi luontevaa mm. äidinkielessä, liikunnassa ja taideaineissa. Draamaa voidaan tarjota omana oppiaineena osana valinnaisia opintoja.

Kielten opinnot ja ryhmäkokojen vähimmäismäärät eri oppiaineissa

Työryhmä ehdottaa kielenopetuksen varhentamista siten, että A-1 kielen opetus alkaisi 2. vuosiluokalla. Ongelmana on, että samalla vähennetään kielten pakollisten tuntien määrää, joten 2. ja 3. vuosiluokalla opetusta voitaisiin tarjota vain yksi tunti viikossa. Oppilaan kielen oppimisen kannalta yksi vuosiviikkotunti kielten opetusta ei ole riittävä.

Työryhmä esittää kielenopetuksen ryhmäkoon vähimmäismäärän säätämistä 10 oppilaaseen perusopetuslakiin. Näin tiukkaan säätelyyn ei pitäisi mennä edes Helsingin kannalta, koska kuntien ja koulujen tilanteet vaihtelevat eri puolilla maata. Kaupunginhallituksen mielestä ryhmäkokojen määrittely tulee säilyttää koulutuksen järjestäjän päätöksinä.

Työryhmän esityksessä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa opetuksen tarjoamisvelvoite esitetään säilytettäväksi ennallaan kolmessa oppilaassa. Sama oppilasraja esitetään säilytettäväksi myös elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana esitystä pienryhmäisten uskontojen opetuksen järjestämisvelvoitteen synnyttävän oppilasmäärän nostamiseen nykyisestä kolmesta kymmeneen. Uskonnon opetuksessa ryhmäkoon määrittely perusopetuslakiin tehtävällä muutoksella on perusteltua. Oppilaan oman uskonnon ryhmien määrä on kasvanut. Kun ao. uskonnon opetukseen osallistuu vain muutama oppilas kunnan eri kouluista, opetuksen järjestäminen oppilaan koulupäivän aikana on erittäin haasteellista ja usein myös oppilaan koulupäivää pirstovaa.

Esitetyillä ryhmäkoon muutoksilla ei sinänsä ole suurta vaikutusta Helsingin kaupungin kielenopetuksen tarjontaan tai uskonnonopetuksen järjestämisvelvoitteeseen, mutta paikallisen harkinnan ja jouston sisällyttäminen on tärkeää.

Valinnaiset opinnot

Työryhmä esittää valinnaisten opintojen lisäämistä, mikä on kaupunginhallituksen mielestä sinänsä kannatettavaa. Valinnaisten opintojen määrittelyssä kunnalla tulee kuitenkin olla esitystä laajempi päätösvalta valinnaisten opintojen toteuttamisessa. Esityksessä valinnaiset opinnot sidotaan liian vahvasti tiettyihin oppiainekokonaisuuksiin ja sitä kautta tiettyihin aineisiin.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että valinnaisopintoja voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksien välisiksi ja toteuttaa paikallisella tasolla, jolloin myös kouluilla ja niiden oppilaskunnilla olisi mahdollisuus vaikuttaa aiheisiin ja sisältöihin. Myös koulun omat painotukset voitaisiin paremmin tuoda valinnaisuuksissa esille.

Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus

Esityksessä on hyvin oivallettu aikuisten perusopetuksessa nykyään ja tulevaisuudessa olevan opiskelijajoukon monimuotoisuus (kieli-, kulttuuri-, maailmankatsomus-, kokemus- ja opiskelutaustat). Tämän perusteella tehty esitys muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen tuntijaoksi sekä erityisiksi tavoitteiksi on kaupunginhallituksen mielestä kannatettava. Esitys tuntijaoksi mahdollistaa nykyistä joustavamman kieliohjelman, mikä on tärkeää, kun kyseessä ovat opiskelijat, joilla on hyvin vaihteleva kielitausta.

Kaupunginhallituksen mielestä esitys etiikan tuomiseksi kaikille yhteiseksi oppiaineeksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon rinnalle on kannatettava.

Myös oppilaanohjauksen määritteleminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi on kannatettavaa, kun ottaa huomioon opiskelijoiden tarpeet. Oppiaineen nimi voisi olla opinto-ohjaus, koska kyseessä ovat aikuisopiskelijat. Lisäksi olisi perustellumpaa puhua opiskelijasta kuin oppilaasta, kun puhutaan muista kuin oppivelvollisista.

Lopuksi Työryhmä korostaa, että perusopetuksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista kokonaisvaltaista kehittämisotetta. Lisäksi muistiossa todetaan, että vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielenopiskelun ja valinnaisuuden tasa-arvoista ja yhdenvertaista toteuttamista vahvistetaan kansallista ohjausta vahvistamalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyistä tiukempaan valtakunnalliseen säätelyyn siirtyminen ei ole perusteltua. Koulutuksen järjestäjillä tulee säilyä päätöksentekovalta ja -vastuu nykyisellä tasolla. Tämä motivoi opetusviranomaisia ja opetushenkilökuntaa sitoutumaan opetuksen kehittämiseen ja suunnittelutyöhön. On myös huolehdittava siitä, että vähimmäistuntimäärän kasvattaminen ja kielitarjonnan lisäämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisenä.

Koulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen muistiossa esitetyillä tavoilla on mahdollista toteuttaa mm. informaatio-ohjausta kehittämällä ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta resursoimalla.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä opetuslautakunnalle.

Esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon kohdan ”Kielten opinnot ja ryhmäkokojen vähimmäismäärät eri oppiaineissa” kolmas ja neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työryhmän esityksessä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon
opetuksessa opetuksen tarjoamisvelvoite esitetään säilytettäväksi
ennallaan kolmessa oppilaassa. Sama oppilasraja esitetään
säilytettäväksi myös elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana esitystä pienryhmäisten
uskontojen opetuksen järjestämisvelvoitteen synnyttävän oppilasmäärän nostamiseen nykyisestä kolmesta kymmeneen. Uskonnon opetuksessa ryhmäkoon määrittely perusopetuslakiin tehtävällä muutoksella on perusteltua. Oppilaan oman uskonnon ryhmien määrä on kasvanut. Kun ao. uskonnon opetukseen osallistuu vain muutama oppilas kunnan eri kouluista, opetuksen järjestäminen oppilaan koulupäivän aikana on erittäin haasteellista ja usein myös oppilaan koulupäivää pirstovaa.

Lisäksi esittelijä muutti esitystään siten, että lausunnon kohdan ”Yleistä” neljännen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Kaupunginhallitus katsoo, että neljänteen oppiainekokonaisuuteen tulisi yrityksen ja yhteiskunnan rinnalle lisätä yhteisö.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisäksi jäsen Peltokorpi teki jäsen Ebelingin kannattamana seuraavat kaksi vastaehdotusta:

1) Lausunnon kohdan ”Opetustunnit” viimeinen kappale poistetaan

2) Lausunnon kohdan ”Opetustunnit” viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava kappale:

Kaupunginhallitus ei kannata työryhmän esitystä terveystiedon oppituntien vähentämisestä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada riittävästi tietoa hyvinvointinsa ja terveytensä edistämisestä. Terveystiedon opetus on tärkeää myös väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamisen näkökulmasta, koska lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveystottumukset vaikuttavat tutkimusten mukaan pitkälle aikuisuuteen.

Lisäksi jäsen Krohn teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavat kolme vastaehdotusta:

1) Lausunnon kohdan ”Opetustunnit” seitsemännen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Tämä olisi erittäin valitettavaa.

2) Lausunnon kohdan ”Opetustunnit” toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosanaa ei tulisi ottaa huomioon yhteishaussa jatko-opintoihin, kuten ei muiden uskontokuntien uskonnon arvosanaa huomioida.

3) Lausunnon kohdan ”Opetustunnit” uudeksi toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisätään:

Työryhmä päätti pitää kiinni nykymuotoisesta uskonnonopetuksesta. Kaupunginhallituksen mielestä koulujen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus olisi korvattava kaikille yhteisellä yleisellä ja uskontokuntiin sitoutumattomalla katsomusaineella.

Lisäksi lausunnon kohdan ”Opetustunnit” viimeisen kappaleen ensimmäisen virkkeen alku muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Niin kauan kun opetus toteutetaan eriytettynä, khs esittää selvitettäväksi, olisiko oman uskonnon...

Suoritetussa ensimmäisessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Peltokorven ensimmäisen vastaehdotuksen äänin 12-3. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Ebeling ja Peltokorpi.

Suoritetussa toisessa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Peltokorven toisen vastaehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Ojala, Ebeling ja Peltokorpi.

Suoritetussa kolmannessa äänestyksessä Krohnin ensimmäinen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Kopra, Hakola, Ebeling, Rissanen, Räty ja Rautava.

Suoritetussa neljännessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Krohnin toisen vastaehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Kopra, Krohn, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri.

Suoritetussa viidennessä äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Krohnin kolmannen vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

1036 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 37 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta	2.9.2010
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta	14.9.2010
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1037 §

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXX MUISTUTUKSEEN KRUUNUNHAAN TONTIN 8/9 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11949)

Khs 2010-196

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1038 §

TAPANINKYLÄN TONTIN 39056/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11983)

Khs 2010-1325

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39056 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.6.2010 päivätyn piirustuksen nro 11983 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1039 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1298

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (26.2.2010) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 4 tontille nro 9 (Katariinankatu 1).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa pysyvästi Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa sijaitsevan asemakaavalla suojellun rakennuksen 2. kerros 1. kerroksesta riippumattomaksi liiketilaksi tai ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi sekä 3. kerros ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi.

Haettu toimenpide on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja alueelle laaditun, ns. Torikortteleiden yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

Toimenpide poikkeaa käyttötarkoitukseltaan voimassaolevasta asemakaavasta, jossa tilat on määritelty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 8980. Asemakaavan mukaan alue on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH) ja sen rakennukset on suojeltu sr -merkinnällä. Alue on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltaviksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää, niin että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen.

Asemakaavassa todetaan lisäksi, että kaikilla korttelialueilla saadaan korttelin pääkäyttötarkoituksesta poiketen kellarikerroksessa sijaitsevat huoneet, jotka voidaan ainakin osittain valaista päivänvalolla, ensimmäisen kerroksen tilat ja näihin liittyvät toisen kerroksen tilat varata myymälöiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi, ympäristölle häiriötä tuottamattoman pienteollisuuden tai julkisen palvelutoiminnan tiloiksi, edellyttäen, ettei toimenpide ole ristiriidassa rakennuksen säilyttämis- ja entistämistavoitteiden kanssa.

Vuonna 1819 valmistunut Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus tunnetaan myös Goviniuksen talona ensimmäisen omistajansa kauppaneuvos H.J. Goviniuksen mukaan. Päärakennus kadun kulmassa oli kolmekerroksinen ja matalampi, sivurakennus Katariinankadun puolella rakennus oli kaksikerroksinen. Katariinankadun rakennusmassa korotettiin kolmekerroksiseksi vuonna1863 Carl Johan von Heidekenin muutospiirustusten mukaisesti. Rakennus muutettiin kiinteistövirastoksi vuosina 1952–1962 Aarno Ruusuvuoren rakenteellisesti mittavien muutossuunnitelmien mukaan.

Poikkeamisen taustalla on ollut Torikortteleiden viimeaikainen muutos, jossa kaupungin hallinnon käytössä olevia tiloja vapautuu muuhun käyttöön. Kiinteistökehityssuunnitelmassa Elefanttikorttelin toiminnan konsepti pohjautuu siihen, että korttelin pohjoisosaan sijoittuu päätoimintona Helsingin kaupunginmuseo ja eteläosa on varattu käsityö-, design- sekä kahvila- ja ravintolatoiminnoille.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.11.2009 Torikortteleiden yleissuunnitelman "Torikorttelit - Rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma".

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoitukseltaan, mutta on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja edellä mainitun yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.4.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin yksi kappale. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Ruotsin suurlähetystö on 11.5.2010 naapurikiinteistön (tontti nro 1) omistajana tutustunut kirjeeseen. Heillä ei ole hankkeeseen huomautettavaa edellyttäen, että rakennustyöt tehdään normaalina työaikana. Heillä ei ole myöskään mitään huomautettavaa siihen, että rakennuksen 2. ja 3. kerroksessa harjoitetaan liike- ja toimistotoimintaa. Lähetystö edellyttää, että heille tiedotetaan hankkeen etenemisestä.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että suunnitelma noudattaa tavoitteita, joita kaupungin eri hallintokunnat ovat olleet valmistelemassa kortteleiden elävöittämiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on Torikortteleiden elävöittäminen aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden mukaisesti.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n 24.2.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, rakennusvalvontavirastolle, Helsingin kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1040 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	14.9.2010
asuntotuotantotoimikunta	15.9.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	9.9.2010
rakennuslautakunta	14.9.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	13.9. ja 16.9.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 28.9.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 1023–1028, 1030–1037 ja 1039–1040 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 1038 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
		Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				1023–1028, 1030–1037 och 1039–1040 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1038 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.
			En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		20.9.2010 kello 16.00–16.39

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto			kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari			II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville			varajäsen
	Ebeling, Mika			varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto			kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry			I varapuheenjohtaja (paitsi osa 1034 §)
	Hiltunen, Rakel			II varapuheenjohtaja (paitsi osa 1035–1040 §:t)
	Pajunen, Jussi			kaupunginjohtaja (paitsi 1023–1024 §:t)
	Sauri, Pekka			apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula			apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula			apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu			apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio			rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila			hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami			kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu			henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero			viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina			päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 1029–1040 §:t)
	Hari, Olli			kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena			kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja			kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa			kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo			kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu			kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen			1027,
		Sauri	1023–1024,		1028,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		1025–1026,	1029–1031,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			1032–1033,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			1034–1036,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			1037–1040,