999 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Krohnin (varalla Räty) ja Hakolan (varalla Bryggare) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

1000 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

1001 - 1004 §

Kaupunginvaltuuston 22.9.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

1001 §

Valtuuston kokoontuminen

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

1002 §

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen valinta

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1003 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 6.9.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyminen

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

1004 §

Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1005 §

Kaupunginvaltuuston 6.10.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

1005 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 6.9.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistäminen

Esittelijä muutti esitystään siten, että esityksen loppuun lisätään seuraava virke:

”Khs edellyttää, että suunnittelussa tutkitaan sekä metroon että pikaraitiotiehen perustuvat kaupunkirakenteet.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

1006 §

HELSINGIN ENERGIAN HALLINNASSA OLEVIEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN JA ASUINRAKENNUKSEN MYYNTI

Khs 2010-1551

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

- oikeuttaa Helsingin Energian myymään Kiinteistö Oy Auroranlinnalle Asunto-osakeyhtiö Helsingin Kaarlenkatu 3-5:n koko osakekannan 4 050 000 euron kauppahinnasta, Asunto-osakeyhtiö Helsingin Käenkuja 6:n koko osakekannan 1 300 000 euron kauppahinnasta ja Asunto-osakeyhtiö Helsingin Laajasuontie 32:n koko osakekannan 1 150 000 euron kauppahinnasta sekä Meijeritie 8:ssa sijaitsevan asuinrakennuksen 30 000 euron kauppahinnasta, ja

- hyväksyä liitteen mukaiset kauppakirjaluonnokset oikeuttaen samalla Helsingin Energian tekemään niihin mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset sekä

- oikeuttaa Helsingin Energian allekirjoittamaan kauppakirjat sekä hoitamaan yhtiöiden ja Meijeritie 8:n rakennuksen myyntiin liittyvät muut toimenpiteet.

Pöytäkirjanote Helsingin Energialle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1007 §

30.8.2010 pöydälle pantu asia

JÄSENTEN NIMEÄMINEN KANSAINVÄLISEN DESIGNSÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN

Khs 2010-1004

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti nimetä Kansainvälisen Designsäätiön valtuuskunnan jäseniksi toimikaudeksi 2010–2012 seuraavat viisi jäsentä:

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri

Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen

Sirkka Lekman

Mari Holopainen

Osku Pajamäki

Pöytäkirjanote päätöksessä nimetyille, Kansainväliselle Designsäätiölle (johtaja Pekka Timonen) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1008 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 8.9.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 8.9.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

14 Aloite 6

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Aloitteet 22–24, 31, 34 ja 38

Esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 22.9.2010.

15–19 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

3 Toivomusponnet 1–6 rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

20–23 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

4 Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle ja sen suomenkieliselle jaostolle.

24 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

5 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja ryhtymään toimenpiteisiin rakennusten siirtämiseksi kaupungin suorasta omistuksesta apporttina Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot
-yhtiölle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

7, 8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

9, 10 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelai-tokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

12 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Senaattikiinteistöille sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslaitokselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

13 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

25–27 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

1009 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1010 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

1011 §

JÄSENEN NIMEÄMINEN ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTAAN

Khs 2008-2401

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, että energiansäästöneuvottelukunnan kiinteistövirastoa edustavana jäsenenä toimii 2010 päättyvän toimikauden loppuajan kiinteistöpäällikkö Sari Hilden kiinteistövirastosta.

Pöytäkirjanote nimetylle, energiansäästöneuvottelukunnalle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1012 §

TÖÖLÖNLAHDEN TILAPÄISEN PUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-1232

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Töölönlahden tilapäisen puiston puistosuunnitelman yleisten töiden lautakunnan esityksen 8.6.2010 mukaisena siten, että hankkeen arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat enintään 1,2 milj. euroa.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1013 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta

7.9.2010

Ilmoitus yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

1014 §

TERVE JA TURVALLINEN KAUPUNKI - NEUVOTTELUKUNNAN KAHDEN JÄSENEN VAIHTUMINEN

Khs 2008-2656

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti myöntää seuraavasti erot Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan jäsenyydestä ja valita neuvottelukunnan uusiksi jäseniksi vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi

ero	uusi jäsen

apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitos	apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin kihlakunnan poliisilaitos

oppilashuollon päällikkö Merja Hallantie opetusvirasto	oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen opetusvirasto

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, Terve ja turvallinen kaupunki
-neuvottelukunnalle (sihteeri Marja-Kirsti Eliasson), Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle, A-klinikkasäätiölle, Suomen syöpäyhdistykselle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, opetusvirastolle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

1015 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

7.9.2010

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

1016 §

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-1208

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että sivulla 13 neljäs kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työryhmä esittää oppiaineiden jakamista kuuteen kokonaisuuteen:

(1.) kieli ja vuorovaikutus, (2.) matematiikka, (3.) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, (4.) yksilö, yritys ja yhteiskunta, (5.) taide ja käsityö sekä (6) terveys- ja toimintakyky.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1017 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 36 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	31.8.2010
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto	2.9.2010
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

1018 §

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN NÄKINKUJA 1:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1350

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1350/526 mukaisena.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että asuinkerrostalo tulee toteuttaa vuokratalona ja asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin mahdollista. Lisäksi Hämeentien puoleiset asuntoparvekkeet tulee lasittaa tai toteuttaa ranskalaisina parvekkeina, ja vesikaton yläpuolelle tulevien rakennusosien suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Pöytäkirjanote Saalem-Lähetys r.y.:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1019 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA GUNILLANKALLION ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11888)

Khs 2009-1520

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on 5.5.2010 hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti, Yliskylä, Hevossalmi) kortteleiden nro 49047, 49074 ja 49090 osien sekä puistoalueen asemakaavan ja korttelin nro 49074 tontin nro 2, korttelin nro 49075 tontin nro 3 ja korttelin nro 49079 tontin nro 1 sekä puisto-, vesi-, urheilu- ja katualueiden ja venesataman (muodostuvat uudet korttelit 49045–49048, 49090 ja osa korttelista 48075) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.4.2009 päivätyn ja 21.1.2010 ja 27.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11888 mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty neljä valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitusten keskeinen sisältö

Laajasalo-Degerö Seura ry, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx ovat hakeneet Helsingin hallinto-oikeudelta muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Laajasalo-Degerö Seura ry on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat:

Alueen kaavoittaminen suoraan asemakaavalla ei ole aloitetun ja kesken olevan osayleiskaavaprosessin mukaista eikä mahdollista lain ja Yleiskaava 2002:n vaatimaa koko vaikutusalueen kokonaisvaltaista tarkastelua. Asemakaava-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta kesken prosessin aiheuttaa hallitsemattomia tilanteita, jotka eivät ole lain mukaisia.

Kuntalaisten osallistuminen kaavaprosessiin ei ole ollut mahdollista sekavan tiedottamisen johdosta.

Asemakaavassa esitetään rakentamista maakuntakaavan mukaisille viheralueille, joten maakuntakaavan rajauksia ei ole noudatettu. Maakuntakaavan mukainen tärkeä Stansvik–Tullisaari-vihervyöhyke kaventuu alle puoleen. Muutos on oleellinen ja olisi vaatinut maakuntakaavan muuttamista. Vyöhyke muuttuu niin kapeaksi, ettei sillä toteudu maakuntakaavan vihervyöhykkeeseen kohdistuvat kaavamääräykset. Asemakaavassa rakentaminen on suurimmaksi osaksi myös Yleiskaava 2002:n rajausten mukaisella viheralueella. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan vastainen.

Vihervyöhykkeen kaventuminen tuottaisi kohtuutonta haittaa virkistykselle, kasvustolle ja eläimistölle. Alueen luontoselvitykset ovat puutteellisia.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat:

Esitetty asemakaavahanke on vastoin Yleiskaava 2002:ta ja vastoin alueelle laadittavaa osayleiskaavaa. Maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavamuoto. Koska Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisen rajoja, vaan sen ilmoitettiin tapahtuvan osayleiskaavassa, on maakuntakaava alueen kaavoitusta ohjaava kaava. MRL 32 §:n momentin mukaan maakuntakaava ohjaa asemakaavan laatimista kaavaa muutettaessa.

Maakuntakaavassa tai Yleiskaava 2002:ssa virkistysalueeksi merkityille alueille ei saa rakentaa.

Gunillankallion rakentaminen tuhoaa yhtenäisen vilkkaasti käytetyn, asemakaavoitetun virkistysalueen. Alue on ns. hiljaista aluetta. Helsinki on sitoutunut hiljaisten alueiden säilyttämiseen EU:n ja ympäristöministeriön määräysten mukaisesti. Alueen muuttaminen rakennusmaaksi ei ole mahdollista.

Xxxxx Xxxxxxxxxx vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat:

Yleiskaava 2002:ssa Tahvonlahden linturuovikko on merkitty arvokkaaksi lintualueeksi. Gunillankallion asemakaavassa Tahvonlahden linturuovikko on merkitty ruopattavaksi. Linturuovikko on suojannut öljysatamasta ja Koirasaarentieltä tulevalta melusta. Avoin vesiyhteys kantaa melua. Tämä tulee huomioida asemakaavassa.

Asemakaava ei kunnioita ylempiä kaavoja. Asemakaava on tehty puutteellisilla selvityksillä.

Tahvonlahden pohjukasta ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä. Ihmisiin kohdistuva selvitys (IVA) on tekemättä. Ympäristön arviointimenettelyssä (YVA) tulisi tarkastella hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ja tehdä toteuttamisvaihtoehtoja.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat:

Asemakaava on vastoin valtakunnallisia maankäyttötavoitteita, vastoin maakuntakaavaa ja vastoin yleiskaavaa. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu liian myöhään. Asemakaava-alueen rajauksia on vireille tulon jälkeen ei-kaavallisin perustein muutettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on puutteellinen. Perus- ja vaikutusselvitykset eivät ole riittäviä. Vuorovaikutus on puutteellinen. Asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset eivät täyty. Asemakaava aiheuttaa alueen nykyisten asukkaiden elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä.

Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Yleiskaavassa asemakaavamuutosalue kuuluu suunnittelualueeseen. Yleiskaavakartalla ei ollut tarkoitus määrätä maankäytön sijainteja tai rajauksia, vaan oli tarkoitus, että ne määrättäisiin myöhemmin osayleiskaavassa. Yleiskaavakartan maankäytön rajauksia ei voi pitää ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Kaupunki on käyttänyt hyviä joukkoliikenneyhteyksiä syynä rakentaa alue tehokkaasti. Näitä yhteyksiä ei ilmeisesti tule.

Maankäyttösuunnitelma ei voi olla ohjeena asemakaavoituksessa. Maankäyttösuunnitelma ei noudata yleiskaavan rajoja eikä sen mitoitusta. Mitoitus on väärä ja Gunillankallio kuuluu Yliskylään. Yliskylään oli yleiskaavassa suunniteltu rakentamista 26 000 k-m². Yliskylässä yleiskaavatavoite ylitetään jo ilman Gunillankallion rakentamista.

Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu liian myöhään. Kaavoitus aloitettiin tosiasiallisesti vuonna 2002, mutta vireille tulosta ilmoitettiin vasta 2008.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liian suppea.

Asemakaavanmuutoksen yhteydessä ei ole pidetty viranomaisneuvotteluja eikä pyydetty lausuntoja.

Valittaja sai nähtäväkseen asemakaavaehdotuksen selostuksen liian myöhään. Meluselvitys laadittiin liian myöhään.

Reiherintie 1:n asukkaat ovat osallisia ja heille olisi pitänyt lähettää tieto suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista. Pelkkä toive, että isännöitsijä toimittaa tiedon osakkaille ja asukkaille ei ole riittävä.

Talojen suurin sallittu korkeus olisi tullut esittää asemakaavassa.

Meluselvitykset ovat puutteelliset. Meluntorjuntaa ei ole suunniteltu koko suunnittelualueelle. Erityisesti melun leviämistä hiljaisiksi alueiksi todetuille virkistysalueille ei ole esitetty. Reiherintie 1:n meluntorjunta kaavassa ei ole riittävä. Selvitykset vaikutuksista virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön ovat puutteelliset.

Asemakaavamuutoksen puistoalueet eivät ole riittävän kestäviä, suuria tai laadukkaita. Asemakaavamuutos ei turvaa virkistyskäyttöedellytysten säilymistä. Joukkoliikenneyhteys tulisi olla valmis ennen uusien alueiden rakentamista. Asemakaavamuutoksessa ei ole määritelty katualueiden käytöstä. Pikaraitiotien yhteyttä ei ole merkitty maanalaisena.

Julkisenliikenteenväylä. Reiherintie 1 jää liikenneväylien rajaamaksi. Joukkoliikenneväylästä aiheutuu asukkaille kohtuutonta haittaa, jos Reiherintie 1:n ja Reiherintie 13:n väliin rakennetaan raitiotie.

Pysäköintipaikkamääräys on kohtuuton ja laiton. Mahdollisuus inva-paikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle olisi tullut säilyttää.

Vastine esitettyihin väitteisiin

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 5.5.2010 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitukset tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valitusten laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 14.5.2010. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 14.6.2010. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

Yleistä kaavoitustilanteesta

Gunillankallion alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.2.2008 hyväksynyt aluetta koskevan maankäyttösuunnitelman. Maankäyttösuunnitelman alueen erottaminen Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueesta (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2008) esitettiin osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005. Kaupunginvaltuusto on 5.5.2010 hyväksynyt Kruunuvuorenrannan ja Gunillankallion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt kaavasta MRL:n 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen. Ympäristökeskus vaatii asemakaavaa oikaistavaksi siten, että kaavamääräykseen lisätään vaatimus Koirasaarentien ja Gunillantien varressa sijaitsevien asuinkorttelien kadunpuoleisten parvekkeiden lasittamisesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 7.7.2010 esittänyt kaupunginhallitukselle, että Gunillankallion asemakaavaa ja asemakaavan muutosta täydennetään oikaisukehotuksen mukaisesti. Asemakaava on tarkoitus esitellä kaupunginvaltuustolle 22.9.2010.

Kesken oleva osayleiskaavaprosessi, asemakaava-alueen erottaminen

osayleiskaavasta, Yleiskaava 2002:n vaatima koko vaikutusalueen

kokonaisvaltainen tarkastelu

Gunillankallion alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: "Yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella". Yksityiskohtainen kaavoitus voi tarkoittaa joko osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Kruunuvuorenrannan suunnittelualue (noin 200 ha:n maa-ala) on jaettu kahteen osaan: osayleiskaava-alueeseen ja Laajasalon rakennettuihin alueisiin liittyvään maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.2.2008 hyväksynyt aluetta koskevan maankäyttösuunnitelman. Maankäyttösuunnitelman alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta esitettiin osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Lautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma (Gunillankallio, Borgströminmäki) valmisteltiin yhtenä kokonaisuutena siten, että oli mahdollista saada kokonaiskuva koko suunnitelmasta. Myös ympäristöarviot laadittiin siten, että ne koskivat sekä osayleiskaava- että maankäyttösuunnitelma-alueita. Koko valmisteluaineisto oli nähtävillä mielipiteitä varten 2.1.–23.1.2008. Molemmat suunnitelmat kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 28.2.2008. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan 10.12.2008.

Osallisilla on ollut mahdollisuus saada kokonaiskuva suunnitelmista ja lausua mielipiteensä niistä. MRL ei määrittele, mikä on kaava-alueen suuruus vaan asia on kaavoittajan harkinnassa. Kaavan tulee muodostaa kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Asemakaava muodostaa MRL:n mukaisen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Koko maankäyttösuunnittelualueelle on laadittu Gunillankallion ja Borgströminmäestä asemakaavaluonnos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.11.2008. Gunillankallion ja Borgströminmäen asemakaavaluonnoksen pohjalta Borgströminmäen kaavoitus on käynnissä ns. kumppanuskaavoitusmenettelynä.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa maankäyttösuunnitelman alueelta Koirasaarentien ja sen varsien (Borgströminmäki ja Gunillankallio) rakentamisella. Gunillankallion rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi.

Gunillankallion asemakaava ei ole ristiriidassa selostuksessa lueteltujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhteen.

Asemakaavan, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisuus, viheralueet

maakuntakaavassa ja Yleiskaava 2002:ssa

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntakaava ei ole ohjeena asemakaavaa laadittaessa vaan MRL 42 §:n mukaisesti oikeusvaikutteinen yleiskaava, Yleiskaava 2002, ohjaa asemakaavoitusta.

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta sekä virkistysaluetta. Suunnittelualueen länsiosassa kulkee viheryhteystarve. Tällä merkinnällä osoitetaan viheryhteysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viheryhteydet ja -alueet. Maakuntakaava osoittaa myös keskustasta tulevan metroyhteyden, jonka jatke kääntyy Laajasalossa kohti Santahaminaa.

Maakuntakaavassa on varattu taajamatoimintojen välinen Stansvikin–Tullisaaren-vyöhyke virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Osayleiskaavassa ja maankäyttösuunnitelmassa on vastaavat virkistysalueet. Virkistysyhteyttä pitkin kulkee kevyenliikenteen raitti Hevossalmesta Tullisaaren puiston suuntaan.

Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä kohdalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja Gunillankallion asemakaava ja asemakaavan muutos noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi. Korttelialueiden pinta-alan suhde virkistysalueisiin ei ole kasvanut.

Gunillankallion asemakaavassa asuinkortteleiden alue tulee lähemmäksi Tahvonlahtea kuin Yleiskaava 2002:ssa. Vastaavasti suunnittelualueen länsiosassa Gunillankallion asemakaavassa Koirasaarentien vieressä virkistysalue on laajempi kuin Yleiskaava 2002:ssa.

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkistysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: "Yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.” Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Gunillankallion asemakaavassa on maakuntakaavan ja yleiskaavan pääperiaatteet otettu huomioon.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä. Gunillankallio rajautuu laajaan virkistysalueeseen ja myös sen viereisiltä alueilta on jatkossakin hyvät yhteydet virkistysalueille.

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä on MRL 54 §:n mukaisesti riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Koirasaarentien pohjoispuolella olevan laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikulku on suunniteltu 6,5 metriä leveäksi ja siinä on osoitettu varaus hiihtoladulle. Alikulku on suunnattu reitin suuntaiseksi siten, että alikulun löytäminen ja käyttö on luontevaa.

Vihervyöhykkeen kaventuminen

Tahvonlahden viereinen vihervyöhyke tulee Gunillankallion rakentamisen myötä kaventumaan jonkin verran Tahvonlahden pohjukan ja Koirasaarentien kulmassa verrattuna Yleiskaava 2002:ssa esitettyyn aluerajaukseen. Viheralueen rajauksessa on otettu huomioon alueella vallitsevat jyrkät maastomuodot ja pyritty säästämään eheitä kallioalueita. Vaikeakulkuiseen maastoon on kaavassa osoitettu kulkukelpoinen reitti lähellä sijaitseville laajoille virkistysalueille. Oleellista on vihervyöhykkeen säilyminen riittävän leveänä.

Eläimistön kulkua alueella helpottaa joidenkin lajien kannalta tulevan Koirasaarentien alle suunniteltu 6,5 metriä leveä alikulku, jota pitkin ohjataan pohjoiseteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikulku on osoitettu Koirasaarentien pohjoispuolella olevan laakson kohdalle.

Tiedottaminen, vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

sekä vuorovaikutus

Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston Internet-sivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Gunillankallion kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008 (Kruunuvuorenranta: Gunillankallio, Borgströminmäki, Koirasaarentie ja kortteli 49056). Gunillankallion kaavahanke on myös ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa. Asemakaava-alueista on käytäntönä ilmoittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla suunnittelun käynnistymisen myötä.

Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston Internet-sivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston Internet-sivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena asemakaavaluonnoksesta on poistettu leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti on muutettu ulkoilupoluksi.

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston Internet-sivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

Mielipiteet ja muistutukset on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kaavoja laadittaessa.

Gunillankallio kuului Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 4.6.2003, jolloin osayleiskaavan vireilletulosta ilmoitettiin.

Gunillankallion asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kerrottu, että maankäyttösuunnitelmaehdotuksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä täydennetään tarvittaessa. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi.

Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL 63 §:n edellyttämällä tavalla.

Luonto- ja muut selvitykset

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin muun muassa rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin 4.2.2008 päivättyyn selvitykseen ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”. Aluetta koskevia perusselvityksiä tehtiin jo osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa esimerkiksi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan suunnitteluohjelma. Perusselvityksiä on tarkennettu tarpeen mukaan asemakaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin ja siten myös koko osayleiskaava-alueelta, ovat muun muassa arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija- sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003.

Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä.

Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta muun muassa sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva-järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Tällaisia lajeja ei ole havaittu eikä myöskään pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta muun muassa kallioperän ja maaston muiden ominaisuuksien perusteella. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpinta-alan. Metsärekisterissä on mainittu muun muassa puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristökeskus ei ole pelkästään kaupungin organisaatioon kuuluva virasto. Kaupungin ympäristölautakunta ja edelleen lakiin perustuvan kaupungin ympäristötointa koskevan johtosäännön nojalla ympäristökeskus toimivat ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisina kunnan ympäristönsuojeluviranomaisina, joilla on muun muassa lain mukaisia valvontatehtäviä. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 3 §:n mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on lain 6 §:n mukaan muun ohella huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista.

Kaupungin ympäristötoimen johtosäännön mukaan ympäristölautakunta ja ympäristövirasto edistävät ympäristövaikutusten selvittämistä ja arviointia kaupunginhallinnossa, luonnon- ja maisemansuojelua sekä luonnon virkistyskäyttöä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa.

Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioitu vaikutuksia terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin, luontoon ja maisemaan, virkistysalueisiin ja virkistysmahdollisuuksiin, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen. Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioinnin lähtökohtana käytetty Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaan ja maankäyttösuunnitelmaan liittyviä 14.2.2008 päivättyjä selvityksiä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön” ja "vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön”. Kaava on laadittu MRL 9 §:n mukaisesti. Kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitetty suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset.

Hiljaiset alueet

Gunillankallion suunnittelualueella rakentamattomasta maasta on pääosa kaavoitettu puistoksi, osa on asemakaavoittamatonta aluetta.

Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista Gunillankallion rakentamisesta huolimatta.

Gunillankallion asuinalue ei tuota huomattavaa melua. Gunillankallion läpi kulkeva Gunillantie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä Koirasaarentien puoleisessa päässä on Gunillankallion alueen ollessa kokonaan rakennettu noin 3 000 ajoneuvoa/vrk ja koulun kohdalla noin 600 ajoneuvoa/vrk, joka on sama kuin nykyisen Gunillantien liikennemäärä tällä hetkellä. Suunniteltu nopeusrajoitus Koirasaarentiellä ja Gunillantiellä on 40 km/h, Tahvonlahden koulun kohdalla 30 km/h. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset sekä nopeusrajoitukset kaduilla suojaavat virkistysalueita melulta.

Tahvonlahden linturuovikko, melu

Tahvonlahden linturuovikkoa ei ole merkitty Yleiskaava 2002:een arvokkaaksi lintualueeksi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ylläpitämään luontotietojärjestelmään se on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi kohteeksi (230/99), arvoluokka II. Tahvonlahden 8,19 ha:n kokoisesta linturuovikosta sijaitsee vain vähäinen osa Gunillankallion asemakaava-alueella ja se on merkitty asemakaavassa virkistysalueeksi ja tulee pysymään ruovikkona. Kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset edellytykset luonnonympäristön vaalimisen osalta.

Asemakaava-alueen rajausten muutos vireilletulon jälkeen

Gunillankallion ja Borgströminmäen alueelle laadittiin koko alueen kattava asemakaavaluonnos, jolloin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia voitiin tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Koirasaarentien eteläpuoleiselle (Gunillankallio) ja pohjoispuoleiselle (Borgströminmäki) alueelle laaditaan erilliset asemakaavaehdotukset, koska Borgströminmäki kaavoitetaan kumppanuskaavoitusmenettelyllä alueen toteuttajien kanssa yhteistyönä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin asemakaavaluonnoksen alueesta.

MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Gunillankallion asemakaava-aluetta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin. Osallisilla on ollut mahdollisuus saada kokonaiskuva suunnitelmista ja lausua mielipiteensä niistä. MRL ei määrittele mikä on kaava-alueen suuruus vaan asia on kaavoittajan harkinnassa. Kaavan tulee muodostaa kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttymistä.

Joukkoliikenneyhteys ja katualueet

Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Gunillankallion alueen joukkoliikenne voidaan ennen muita ratkaisuja hoitaa bussiyhteytenä Herttoniemen metroasemalta.

Katualueet suunnitellaan katusuunnittelun yhteydessä. Asemakaavassa on määritelty katualueen rajat ja ohjeelliset istutusalueet sekä osoitettu osa kaduista pihakaduiksi.

Asemakaavassa on merkintä, joka osoittaa joukkoliikenteelle varatun osan, jossa raitiotie erkanee Santahaminan suuntaan. Muissa alueen asemakaavoissa ei ole osoitettu varausta. Yhteys on tarkoitus toteuttaa kalliotunnelina myös rakennettujen alueiden ja isojen korkeuserojen vuoksi.

Gunillankallion asemakaavan rakentamisen mitoitus

Yleiskaava 2002:n selostuksessa on mainittu Tahvonlahti/Tullisaari-alueelle rakennusoikeutta asumiselle 500 000 kerrosalaneliömetriä ja Yleiskaava 2002:n kartalla alue käsittää myös Gunillankallion alueen. Tällöin Yleiskaava 2002:n selostuksessa Yliskylään osoitettu 26 000 kerrosalaneliömetriä asumiselle sijoittuu Gunillankallion alueen ulkopuolelle täydennysrakentamisena.

Gunillankallion alueen rakentamistehokkuus on pyritty sovittamaan ympäröivän alueen kerroslukuihin ja tehokkuuksiin. Gunillankallion rakentamistehokkuus on huomattavasti pienempi kuin Kruunuvuoren osayleiskaava-alueen asuinkortteleiden tehokkuus.

Viranomaisyhteistyö

Gunillankallion asemakaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Veden, Helsingin Energian, rakennusviraston, pelastuslaitoksen, sosiaaliviraston ja liikennelaitoksen kanssa.

Kun asemakaavaehdotus on hyväksytty, kaupunki on pyytänyt kaavan sisällön ja sijainnin edellyttämiltä tahoilta lausunnot.

Asemakaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kannanotto Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalta (YTV), sosiaalivirastolta ja liikuntavirastolta. Kannanotot on otettu ehdotuksen valmistelussa huomioon. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11888 on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n nojalla julkisesti nähtävillä 7.8.–7.9.2009. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa sosiaalivirasto, opetusvirasto, ympäristökeskus, kaupunginmuseo, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, liikuntalautakunta, kiinteistölautakunta, Helsingin Vesi ‑liikelaitos, HKL-liikelaitos, Helen Sähköverkko Oy ja Helsingin Energia ‑liikelaitos sekä Turvatekniikan keskus.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnoksesta ja maankäyttöluonnoksesta 19.6.2007. Uudenmaan liitto ei ole antanut maankäyttöluonnoksesta lausuntoa.

Tieto asemakaavaselostuksesta ja meluselvityksestä

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kirjeitse alueen ja lähialueiden maanomistajille, asukkaille ja yrityksille sekä yhdistyksille. Asunto-osakeyhtiöiden kirjeet on lähetetty isännöitsijöille. Kirjeitä ovat saaneet muun muassa Laajasalon ja Kaitalahden eteläosan tontinomistajat, Oy Shell Ab, Neste Oil Oyj, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry, Laajasalo–Degerö Seura ry, Laajasalotoimikunta, Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry, Kaitalahden yhteisalueiden hoitokunta, Tahvonlahden Venekerho ry, Hästnäs ry, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry, Mountain Bike Club Finland ry ja Helsingin Yrittäjät ry.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu myös Helsingin Uutiset -lehdessä sekä internetissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla. Hanke on esitetty myös Helsingin kaavoituskatsauksessa.

Gunillantien asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston Internet-sivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston Internet-sivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin.

Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo lautakunnan listatekstissä.

Meluselvitystä on tehty asemakaavatyön edetessä suunnittelun avuksi ja lopullinen selvitys on liitetty asemakaavaselostukseen nähtävilläolon jälkeen.

Helsingin kaupungin yleisen käytännön mukaisesti asemakaavoitukseen liittyvistä asioista on lähetetty tarvittaessa tieto taloyhtiön isännöitsijälle, jonka tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta taloyhtiön asukkaiden taloyhtiön käytännön mukaisesti.

Rakennusten korkeus

Rakennusten enimmäiskorkeus on merkitty kerroslukuna asemakaavaan. Räystäskorkeuden ilmoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska asuinrakennusten kerroskorkeus on yleensä 3 metriä. Rakennusvalvonta valvoo kerroskorkeuksia. Rakennusten suurimman sallitun korkeuden ilmoittaminen korkeuseroiltaan vaihtelevassa maastossa voi johtaa vaikeuksiin toteutussuunnittelussa eikä sitä näin ollen ole ilmoitettu.

Meluselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 7.7.2010 esittänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kehotuksen perusteella kaupunginhallitukselle, että asemakaavaa ja asemakaavan muutosta täydennetään lisäämällä siihen seuraava asemakaavamääräys: "Koirasaarentien ja Gunillantien varressa olevien rakennusten kadunpuoleisten julkisivujen parvekkeet on lasitettava."

Reiherintie 1:n meluntorjunta

Asemakaavaa varten tehty meluselvitys osoittaa, että ennustetilanteessa 55 dB Koirasaarentien päivämelun alue ulottuu Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 metrin laskentakorkeus).

Pääosalla kyseisen tontin oleskelupihoista päivän melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos taloissa on normaalit ikkunarakenteet.

Asemakaava on laadittu MRL 9 §:n mukaisesti, jolloin riittävät meluselvitykset on tehty ja kaava täyttää tältä osin MRL 54 §:n mukaiset edellytykset. Kaavalla ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Reiherintien pysäköintipaikkamääräys ja invapaikat

Määräys pysäköintialueen istutuksista on sama kuin on ollut alkuperäisessä asemakaavassa (nro 7680, 9.6.1977).

Invapaikkoja ei nykyisin merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

1020 §

6.9.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISTA

Khs 2010-971

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus ilmaisee aluksi tyytyväisyytensä siitä, että kauan tavoitteena ollut koko Uudenmaan kattava alueidenkäytön suunnittelu tulee mahdolliseksi, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot yhdistyvät 2011 ja yhtenäisen maakuntakaavan valmistelu käynnistyy.

Rakennemallien luonteesta ja peruslähtökohdista

Uudenmaan maakuntakaavan tarkistamista varten on tehty mielenkiintoinen rakennemalliselvitys huolellisine vaikutusarvioineen. Arviointiin on valittu viisi keskeistä aihealuetta, joiden avulla selvitetään mallien erot tavoiteltaessa ihmisten hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja kestävää kehitystä. Rakennemallityö erillisselvityksineen luo hyvän pohjan valittaessa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaa.

Maakuntakaavan uudistamistyön pohjaksi laadittuja rakennemalleja ei tule pitää suunnitelmavaihtoehtoina vaan teoreettisina tarkasteluina, joissa tiettyjä piirteitä korostamalla ja osittain kärjistämälläkin on nostettu esiin vaihtoehtoisia rakenteen kehittämislinjoja. Rakennemallit, niiden vaikutusten arviointi ja sen yhteydessä tehdyt johtopäätökset luovat hyvän pohjan maakunnan tavoiteltavasta perusrakenteesta päättämiselle ja maakuntakaavaluonnoksen valmistelulle. Rakennemallien pohjalta saatua tietoa käytetään arvioitaessa erilaisten kaavaratkaisujen vaikutuksia ilmastoon, liikenteeseen ja yhdyskuntatalouteen.

Yleisenä johtopäätöksenä rakennemallityöstä voidaan todeta, että mitä tiiviimmin rakenteen kehittämisessä tukeudutaan nykyiseen raideverkkoon ja sen kehittämiseen sekä seudun ytimeen ja mitä vähemmän uusia suuria liikenneinvestointeja tehdään, sitä paremmaksi käytetyillä kriteereillä lopputulos kokonaisuutena muodostuu. Mallitarkasteluissa suuri merkitys on kuitenkin ollut sillä, mitkä tekijät on vakioitu ja mitä tekijöitä kussakin mallissa on varioitu, esimerkiksi haja-asutusta on tarkasteltu vain Monikeskusmallissa.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa ei ole mallien muodostamisperiaatteista johtuen otettu sitovaksi lähtökohdaksi valtioneuvoston päätöstä ja päätöksen perusteluja Östersundomin alueen liittämisestä Helsinkiin, eikä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden Helsingin seudun erityiskysymyksiin kuuluvaa eritystavoitetta, jonka mukaan alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Tämä puute tulee jatkosuunnittelussa korjata.

Edellä mainittuja lähtökohtia on kuitenkin pidetty sitovina Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmisteluaineistoksi laaditussa MARA-työssä (Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys), jota on tehty Helsingin seudun liikenne kuntayhtymässä samanaikaisesti liittojen rakennemallien kanssa. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maakuntakaavoituksen hyvää yhteensovittamista. Myös ruuhkamaksujen vaikutus liikenteeseen tulee ottaa rakennemallitarkastelussa huomioon.

Kaikissa rakennemalleissa on nykyisen raideliikenneverkon ohella mukana jo päätetyt Kehärata Vantaalla ja Länsimetro Helsingistä Espoon Matinkylään. Myös nykyisen taajamajunaliikenteen kehittäminen sisältyy kaikkiin malleihin. Lisäksi kaikissa malleissa on mukana koko maakunnan raideliikenteen kehittämisen kannalta välttämätön Pisara-ratalenkki Helsingin keskustassa.

Nykyrakenteen ja vakioitujen hankkeiden pohjalta eri malleissa on rataverkkoa täydennetty vaihtoehtoisilla lisäosilla, joista lentoaseman kautta linjattu kaukoliikenteen rata on mukana muissa paitsi Monikeskusmallissa. Sekä Pisara-rata että lentoasemarata ovat molemmat välttämättömiä niin seudullisen kuin valtakunnallisenkin raideliikenteen kehittämiselle, kun kauko-, taajama- ja lähiliikenne lisääntyy Helsingin seudulla. Pisara-radan varaus on osoitettu jo voimassa olevassa maakuntakaavassa. Maakuntakaavan uudistustyön yhteydessä tulee myös lentoasemaradan linjaus raideliikenteen kehittämisedellytysten turvaamiseksi lisätä kaavaan.

Rakennemalleissa ei ole tarkasteltu poikittaisten raideliikenneyhteyksien tarvetta kehärataa lukuun ottamatta. Osittain tämä selittyy rakennemallien mittakaavalla ja aikatähtäimellä sekä osittain sillä, että malleissa on raitiovaunuliikenne rajattu käsittelyn ulkopuolelle. HLJ 2011 työn yhteydessä laadittu maankäyttö- ja raideverkkoselvitys MARA toteaa, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen sujuvuuden ja palvelutason turvaamiseksi näyttää Raide-Jokeri olevan lähitulevaisuudessa tarpeellinen hanke, mutta pääkaupunkiseudun ulompien poikittaisten raidejärjestelmien kehittämiseen kannattanee kuitenkin toistaiseksi soveltaa varautumisperiaatetta ja ajoittaa ne tarpeen mukaan. Seudun poikittaisen joukkoliikenteen vahvistaminen ja täydentäminen on seudun tulevan kasvun ja toimivuuden kannalta erityisen tarpeellinen.

Aluerakenteeseen merkittävästi vaikuttava, uudelleen sijoitettava toiminto Uudellamaalla on Malmin lentokenttää korvaavan lentokentän sijoittaminen. Rakennemalleissa ei ole tarkasteltu korvaavan kentän sijaintia eikä sen mahdollisia vaikutuksia. Uudenmaan 2. maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu asiaa käsittelevän ylimaakunnallisen selvityksen vireilläolo sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden velvoite lentokentän sijaintipaikan osoittamiselle.

Maakunnan ja pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta Helsingin seudun yleisilmailukentän sijainnin selvittäminen mahdollisimman nopealla aikataululla ja ratkaisun tekeminen nyt käynnissä olevan maakuntakaavojen uudistamistyön yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää. Yleisilmailukentän sijaintia tulee etsiä seudun kannalta tyydyttävältä käyttöetäisyydeltä.

Vuosaaren sataman valmistuminen Suomen ulkomaankaupan pääsatamana loi alun pääkaupungin kaikkien aikojen suurimmalle kaupunkirakenteen muutokselle. Tavarasatamien siirtäminen Vuosaareen pois keskeisilta keskustan alueilta vapauttaa alueet asumiselle ja muulle toiminnalle. Tämä puolestaan edistää pääkaupungin ja seudun tasapainoista kehittämistä. Vuosaaren satamakeskus on suunniteltu ja toteutettu yhdessä eri elinkeinoelämän alueella toimivien yritysten kanssa. Sataman sijainti maan suurimman logistiikka- alueen ja lentokentän naapurissa tuo eri alojen toimijoille synergiaetuja. Sataman rakentamisen yhteydessä toteutetut korkeatasoiset maantie- ja katuyhteydet vahvistavat myös koko Uudenmaan infrastruktuuria.

Vuosaaren satama liikenneyhteyksineen on kuluvan vuosikymmenen merkittävimpiä investointeja Uudellamaalla. Maakuntatasolla ja yli maakuntarajojen on huolehdittava, että Vuosaaren tarjoamat kehittämismahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti niin logistisesti, logistiikkateknologian sovellutusten kehittämiseen kuin muunkin yritys- ja tutkimustoiminnan tasolla.

Myös matkailuimagon luonnissa Helsingin sataman kautta kulkevat yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa ovat hyvä kehittämiskohde.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutoksiin sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi arvioitaessa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien vaikutuksia ja tarkistettaessa maakuntakaavaa. Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän ratkaisut vaikuttavat merkittävästi energian kulutukseen ja ympäristökuormitukseen. Uudenmaan maakuntasuunnitelman mukaan tavoitteena on, että Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. Pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavan maakuntakaavan pohjaksi valittavan rakennemallin tulee edistää näiden tavoitteiden toteuttamista.

Helsingin valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteena on, että päivittäin kuljetut kilometrit asukasta kohti kääntyvät laskuun. Tavoite on kuitenkin vaikea toteuttaa niin kaupungin kuin maakunnankin tasolla. Työmatkojen pituus on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Koti, työpaikat ja palvelut ovat etäällä toisistaan, mikä on ristiriidassa liikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. Vapaa-ajan matkojen määrä kasvaa ja 2/3 matkoista on asiointi- ja vapaa-ajan matkoja.

PLJ 2007:ää varten tehty tutkimus osoitti, että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue oli laajentunut ja seudulle tultiin töihin yhä kauempaa. Työssäkäynti seudun sisällä oman kunnan tai oman asuinalueen ulkopuolella oli kasvanut erittäin voimakkaasti. Omalla asuinalueella työssäkäynti oli harvinaista riippumatta siitä, miten monipuolinen alueen toiminnallinen rakenne oli.

Itä-Uudellamaalla tehdyn tutkimuksen mukaan sekä koululaisten koulumatkat että työssä käyvien työmatkat ovat alueella pidentyneet tällä vuosituhannella lähes 30%. Työmatkojen pidentyminen johtuu mm. lisääntyneestä pendelöinnistä pääkaupunkiseudulle.

Liikenne on kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde pääkaupunkiseudulla. Liikenteen merkitys on kasvamassa, jos liikennemäärät kasvavat PLJ 2007:ssä arvioidulla tavalla. Liikennesuorite kasvaisi 40% ja kasvihuonekaasupäästöt 20% ilman uusia tehokkaita ohjauskeinoja ja toimenpiteitä.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu, että seudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 20% vuoden 2004 tasosta vuoteen 2030.

Joukkoliikenteen käytön lisääminen, raideliikenteen kehittäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. HLJ-2011 -työssä on laskettu, että mm. Kehäradan ja Länsimetron vaikutus CO2-päästöjen vähenemiseen vastaa 160 bussin ja yli 8000 henkilöauton päästöjä ajoneuvoyksiköiksi muutettuna.

HLJ-suunnitelmaa varten on tehty selvitys Liikennejärjestelmätason keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. Siinä korostetaan, että tekninen kehitys ei riitä vähentämään päästöjä riittävän nopeasti. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia ohjaustoimia, ja maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisella voidaan luoda edel-

lytykset pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Liityntäpysäköinnin merkittävä vahvistaminen raideliikenteen yhteyteen kannustaisi joukkoliikenteeseen siirtymistä ja vähentäisi kasvihuonepäästöjä.

Energiankäytön näkökulma

Rakennuskannan kerrosala kasvaa kaikissa malleissa nykyisestä noin 33 %. Lisäksi asumisväljyyden kasvu aiheuttaa lisäkasvua kokonaiskasvun ollessa lopulta noin 42 % nykyiseen verrattuna. Rakennusten energiankäytön osalta on oletettu, että energiatehokkuus paranee ja ominaisenergiankulutus pienenee 14 % nykytilanteesta. Lopputuloksena rakennusten energiankulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 3 %. Ilman nykyrakennuskannan energiatehokkuuden arvioitua paranemista energiankulutus kasvaisi 17 % nykyisestä. Jos myös uusien rakennusten ominaisenergiankulutus pysyisi nykyisellä tasolla, energiankulutus kasvaisi nykyisestä kaikkiaan 30 – 37 % mallista riippuen.

Kaukolämmitys on tiiviiden kaupunkimaisten alueiden ensisijainen lämmitysratkaisu. Kaukolämpöä käytetään tilojen lämmittämisen lisäksi, lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ilmanvaihdon jälkilämmitykseen sekä kosteiden tilojen lattialämmitykseen.

Olemassa olevien alueiden läheisyyteen toteutettavat uudet alueet ovat kaukolämmityksen kannalta erinomaisia. Tällöin voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa lämpöverkostoa ja kehittää olevaa lämmöntuotantoa kokonaisuutena. Kaukolämmityksen avulla saadaan aikaan lämmityksen osalta kokonaisenergian kulutukseltaan pienimmät vaikutukset.

Kaikissa malleissa tapahtuu rakentamisen tiivistämistä, jolloin oletetaan hyödynnettävän nykyistä rakennetta, mm. teknistä infrastruktuuria. Metropolialueen ytimessä sijaitsevalla Helsingin alueella tapahtuu joka tapauksessa tiivistymistä, mutta erityisesti Sormimallissa A, joka on tiivistävä ja täydennysrakentamiseen perustuva.

Kaikissa tarkastelluissa rakennemalleissa on sähkönkäytön oletettu tulevaisuudessa kasvavan. Kasvun lisäksi alueiden tiivistyminen sekä toimintojen sijoittuminen ja keskittyminen kasvattavat sähköverkon siirtotarpeita. Aluerakenteen tiivistäminen lyhentää sähköverkon pituutta, mutta toisaalta edellyttää yksikkökustannuksiltaan kalliimpia rakenteita. Tärkeää tulevan kehittämisratkaisun jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on teknis-taloudellisesti kustannustehokkaan sähkönjakelun suurvoimansiirron voimajohtojen edellyttämien tilatarpeiden huomioon ottaminen osana tiivistä yhdyskuntarakennetta.

Energia- ja sähköverkkoala kehittävät aktiivisesti teknisiä ja kaupallisia toimintamalleja (mm. älykkään sähköverkon tutkimus- ja kehityshankkeet) hajautetun tuotannon ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottamiseksi ja energian käytön tehostamiseksi.

Selvityksen aluerakenteiden kehittymisen rakennemalleissa kiinteistöjen lämmitystarpeen arvioidaan hieman kasvavan. Tämän lämmitystarpeen hoitaminen täydennysrakentamisen ja kokonaan uusien alueiden osalla kaukolämmön avulla on monin tavoin järkevää. Kaukolämmön ympäristöargumentit ovat merkittäviä ja tuotteella on erittäin pieni primäärienergian kulutus. Kaukolämpö on kestävän kehityksen mukainen lämmitysjärjestelmä ja ehdottomasti myös tulevaisuuden lämmitysratkaisu. Kaukolämmön primäärienergian kulutus on käytettävistä lämmitysratkaisuista pienin ja esimerkiksi Helsingin nykyinen kaukolämpö on

primäärienergian kulutukseltaan maalämpöpumppua tehokkaampi.

Luonnonsuojelunäkökohdat ja viheraluejärjestelmä

Kaikissa rakennemalleissa pohjana on maakuntien nykyinen rakenne myös viherrakenteen osalta. Viherjärjestelmä toimii kiinteänä osana yhdyskuntarakennetta ja sen laajenemista. Rakennemalleista erottuu melko hyvin Helsingin Yleiskaava 2002:ssa esitetyn viheraluerakenteen pääpiirteet. Helsingin viheraluerakenteen ja ekologisen verkoston osalta rakennemalleissa ei ole suuria eroja, mutta niiden jatkuvuudessa pääkaupunkiseudulla löytyy jo eroja. Tulevassa maakuntakaavassa Helsingin yleiskaavassa esitettyjen vihersormien tulisi jatkua yli kuntarajojen mahdollisimman pitkälle siten, että ratkaisulla turvataan Keskuspuiston ja Helsinkipuiston jatkeena toimivan Vantaanjoenvarren virkistysalueen jatkuvuus sekä pääkaupunkiseudun viheryhteydet mm. Helsingistä Nuuksioon.

Tulevaisuudessa yhteistyön merkitys Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien kesken korostuu. Asukasmäärien kasvaessakin on turvattava alueellinen kilpailukyky asumisviihtyvyyden näkökulmasta. Vuosien 1997 ja 2001 kaupunkipalvelututkimuksien mukaan hyvät ulkoilu- ja liikuntapalvelut ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja alueen rauhallisuuden jälkeen tärkein asuinalueen viihtyvyyttä lisäävä

ja asuinalueen valintaan vaikuttava tekijä.

Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa on turvatta seudullisten viheryhteyksien, ulkoilureittien ja virkistysmahdollisuuksien säilyminen. Alueesta tulee kehittää vetovoimaista virkistys-, asuin- ja työpaikka-aluetta. Etelä-Suomi muodostaa koko maan kehityksen kärjen. Osaaminen ja yhteistyö myös liikuntapalvelujen tuottamisen osalta ovat alueiden menestymisen elinehtoja.

Yhteenvetoa rakennemallien paremmuudesta

Arviointien perusteella Sormimalli A, jonka vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja rakenteen tiiveys ilman suuria liikenneinvestointeja, on hyvä jatkotyön pohjaksi. Sormimallissa A joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus lisämatkoista on suurin ja vastaavasti henkilöauton arvioitu käyttö asukasta kohti pienin, vaikka liikenneinvestoinnit ja joukkoliikenteen operointikustannukset ovat Sormimalli A:ssa malleista pienimmät. Samoin arkiliikkuminen on sujuvinta Sormimallin eheytyvissä taajamissa. Sormimalli A on myönteisin myös yhtenäisten luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja ylläpidon kannalta. Vähiten liikkumisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden syntyy Sormimallien A (nykyradat) ja C (lyhyet radat) mukaisesta aluerakenteesta.

Monikeskusmallissa asutus on erityisen autoriippuvaista, ja rakennemalli kasvattaa asukasta kohti tulevia päästöjä myös verrattuna nykytilaan. Ero muihin malleihin ja nykytilaan nähden on merkittävä. Silmukkamallissa kaikilla kulkumuodoilla tehtävät matkat ovat pitkiä ja hyvää joukkoliikennevyöhykettä on vähän. Huonoin esitetyistä vaihtoehdoista yllä mainituilla kriteereillä on Monikeskusmalli, jossa erityisesti hajarakentaminen tuo pitkät etäisyydet ja lisää siten henkilöauton käyttötarvetta.

Kaupunginhallitus pitää esitetyistä malleista itäraiteella täydennettyä Sormimalli A:ta. Sormimalli A:n jatkokehittäminen maakuntakaavaluonnokseksi edellyttää kuitenkin ehdottomasti Östersundomin alueen liittämistä raideliikenneyhteyksineen osaksi pääkaupunkiseudun ydinaluetta. MARA-strategiankin mukaisesti itäraide on ajoitettu jo ensimmäiseen toteutusvaiheeseen 2010–2020.

Koko Uudenmaan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että maakunnan ja koko maan ydinalueen, pääkaupunkiseudun kasvulle ja kehittymiselle on osoitettu selkeä, toimiva aluerakenne ja sitä palveleva, oikeatahtisesti toteutuva liikennejärjestelmä. Tämän toteuttaminen nykyistä rakennetta tehostaen ja täydentäen sekä infrastruktuuri-investointeja mahdollisimman täysimääräisesti hyödyntäen tuottaa parhaat edellytykset sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle kehitykselle. Maakuntakaavan ratkaisuilla tulee turvata ainakin aikaisempien maakuntakeskusten elinvoimaisuuden säilymisedellytykset silmälläpitäen ajankohtaa, jolloin kasvun edelleen jatkuessa aktualisoituu tarve uusien ratakäytävien avaamiselle ja rataverkkoon tukeutuvan rakenteen kehittämiselle. Tässä vaiheessa sormimalli C, lyhyet radat, tulee tarkasteluissa ajankohtaiseksi. Ratojen jatkamista voidaan pitää varauksina pitkän aikajänteen kehittämistarpeita varten.

Vastauksena kysymykseen siitä minkä kokoiset keskukset ovat toiminnallisesti optimaalisia, voidaan todeta, että optimaalisuus on enemmänkin sijainnin tuomista mahdollisuuksista ja suunnittelun tasosta kuin keskuksen koosta riippuvainen. Rakennemalleissa esille nostetut Hyvinkään tapaiset ns. suuret helmet eivät synny hetkessä, eivätkä niin kompakteina ilman monipuolista, toimivaa ja riittävän voimakasta paikallista elinkeinorakennetta. Suurehkojen keskusten avaamiselle vain asumiseen tukeutuen ei löytyne edellytyksiä. Sen vuoksi on tärkeää, että uusia pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevia keskuksia suunniteltaessa niiden elinkeinorakenteen toteutumisedellytyksiin panostetaan alusta alkaen riittävästi. Suunnittelun tavoitteeksi olisikin syytä nostaa visio omaleimaisista taajamakeskittymistä (asukkaita ja työpaikkoja) koostuvasta yhtenäisestä metropolirakenteesta, joita tehokas, myös poikittainen, raideliikenne yhdistää.

Kansainvälisten yhteyksien kehittäminen on ehdoton edellytys seudun ja Suomen kilpailukyvylle ja menestykselle tulevaisuudessa, minkä vuoksi jatkosuunnittelussa tulee turvata joustavien ja nopeiden raideyhteyksien toteuttamismahdollisuudet niin Pietariin kuin Tallinnaankin. Mikäli uudelle seudulliselle nk. kakkoskentälle etsitään paikkaa, voitaisiin uusia synergiaetuja löytää sen sijainnista lähellä mahdollista uutta Helsinki-Pietari -rataa.

Edellä mainitut näkökohdat noudattavat rakennemallien arviointiraporttiin sisältyviä jatkotyösuosituksia, jotka myös muilta osiltaan antavat hyviä lähtökohtia Uudenmaan rakenteen perusmallin ja maakuntakaavaluonnoksen valmistelulle.

Rakennemallien taloudellisista toteutumisedellytyksistä

Kaikkien mallien liikenneinvestointien peruskustannuksiksi laskettu 4 miljardia euroa vaikuttaa perustellulta, joskin toteutumismahdollisuuksiltaan erittäin haastavalta arviolta. Vertailukohteena mainittakoon, että karkean arvion mukaan Helsinki yksin käyttäisi tavoitetilanteessa alueellaan raideliikenteen kehittämis- ja ylläpitoinvestointeihin noin 1,4 miljardia euroa seuraavien 20 vuoden aikana.

Julkisen talouden kiristyminen muuttaa lähivuosina yhdyskuntarakenteen perusinvestointien painotusta ja aikataulutusta. Kaikissa esitetyissä rakennemalleissa on tehty olettamia raideliikenteen osalta rakennettavista tai parannettavista rataosuuksista sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmien tie- ja katurakennushankkeista. On selvää, että näiden yhteiseksi kustannukseksi oletettu 4 miljardia euroa on erittäin haasteellinen rahoitettava kokonaisuus ja niin ollen jotkut rakennemallivaihtoehdot jäänevät vaille käytännön uskottavuutta jo tässä vaiheessa.

Lisäksi julkisen talouden kannettaviksi tulevat vuosien kuluessa palvelutuotannosta aiheutuvat käynnistys- ja käyttökustannukset, jotka muodostavat valtaosan asuinalueiden kustannuksista. Nimenomaan yhdyskuntataloudellisten vaikutusten havainnollistamisessa rakennemallit eivät ole kovin kehittyneitä. Liikennesuoritteiden tai päästömallien rinnalla taloutta koskevat päätelmät tehdään eri karkeusasteella.

Meneillään olevien Kehäradan ja Länsimetron ohella rakennemallien keskeisin raideliikennehanke on valtion Pisara-rata, joka on sisällytetty kaikkiin vaihtoehtoihin. Valtakunnallisesti merkittävän ja valtion rahoitusvastuulle kuuluvan hankkeen toteutus on valtion metropolipolitiikan tuleva koetinkivi. Ilman Pisaraa ei eri mallien olettamia raideyhteyksien parantamisia kyetä hyödyntämään ja yhdyskuntarakenteen hajoaminen tieliikenteeseen perustuvana uhkaa kiihtyä. Pitemmällä aikavälillä tämä koskee myös mm. pääradan liikennemäärien keventämiseen tähtäävää Lentorata-hanketta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan liitolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Satama -liikelai-tokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Jäsen Ylikahri teki jäsen Ojalan kannattamana muutosehdotuksen, jonka mukaan lausunnon toisen sivun toiseen kappaleeseen (esityslistan sivulle 43 toisen kappaleen loppuun) lisätään seuraava kappale: ”Myös ruuhkamaksujen vaikutus liikenteeseen tulee ottaa rakennemallitarkastelussa huomioon.”

Suoritetussa äänestyksessä Ylikahrin ehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-5. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Räty ja Rautava.

Kaupunginhallitus hyväksyi näin muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 12

1021 §

6.9.2010 pöydälle pantu asia

ALOITE HELSINGIN, VANTAAN JA SIPOON KUNTIEN YHTEISEN ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVATYÖN KÄYNNISTÄMISESTÄ

Khs 2010-1573

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti tehdä aloitteen Vantaan kaupungille ja Sipoon kunnalle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen yleiskaavoituksen käynnistämisestä Östersundomin alueelle seuraavan menettelytavan mukaisesti:

- Östersundomin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 46 §:n tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, johon sisältyy alueita Helsingistä, Vantaalta ja Sipoosta.

- Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien kesken laaditaan yhteistoimintasopimus kaavan laadintaan liittyvistä asiakokonaisuuksista.

- Östersundomin alueen yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:ssä tarkoitetun kuntien yhteisen toimielimen, jäljempänä Östersundom-toimikunta, tehtäväksi.

- Östersundom-toimikunnan kokoonpanoon kuuluu yksi edustaja Helsingin kaupungista, yksi edustaja Vantaan kaupungista ja yksi edustaja Sipoon kunnasta.

- Östersundom-toimikunnan jäseniksi nimetään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja sekä Sipoon kehitysjohtaja.

- Östersundom-toimikunnan puheenjohtajaksi valitaan Helsingin edustaja ja varapuheenjohtajaksi Vantaan edustaja.

- Esittelijänä Östersundom-toimikunnassa toimii Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikkö.

- Toimikunnan kokouksissa on pysyvinä asiantuntijoina läsnäolo-oikeus Helsingin ja Vantaan yleiskaavapäälliköillä sekä Sipoon aluekehitysarkkitehdilla.

- Östersundom-toimikunnan sihteereinä toimivat Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan sihteerit.

- Ennen asioiden käsittelyä Östersundom-toimikunnassa ne käsitellään alueen suunnitteluyhteistyötä koordinoivassa kaupunginjohtajaryhmässä, johon kuuluvat Helsingin ja Vantaan maankäytön suunnittelusta vastaavat apulaiskaupunginjohtajat, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö ja yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja ja yleiskaavapäällikkö sekä Sipoon kehitysjohtaja ja aluekehitysarkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikkö ja tarpeellinen määrä muita asiantuntijoita.

- Östersundom-toimikunnan tehtävä päättyy, kun yleiskaa-van vahvistamista koskeva päätös saa kuuluttamisen jälkeen lainvoiman.

- Ennen kaavaehdotuksen laatimista tulee yleiskaavan luonnos hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi kaikissa kunnissa vähintään kaupungin- tai kunnanhallitustasolla.

- Ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä Östersundom-toimikunnassa tulee ehdotus käsitellä samansisältöisenä kaikkien kuntien valtuustoissa.

- Kaavaehdotusta ei esitellä Östersundom-toimikunnalle, ellei kunkin kunnan valtuusto ole puoltanut sitä oman alueensa osalta.

- Östersundom-toimikunnan hyväksyttyä kaavaehdotuksen se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päätti esittää, että edellä mainitun menettelytavan lisäksi työn pohjana käytetään esityslistan tämän asian liitteitä nro 1 (osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos), nro 2 (työohjelma) ja nro 3 (alustava sopimusluonnos). Suunnittelussa tutkitaan sekä metroon että pikaraitiotiehen perustuvat kaupunkirakenteet.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistan tämän asian liitteistä nro 1–3 Vantaan kaupungille ja Sipoon kunnalle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, rakennuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen viimeisen kappaleen loppuun esityslistan sivulle 55 lisätään seuraava virke:

”Suunnittelussa tutkitaan sekä metroon että pikaraitiotiehen perustuvat kaupunkirakenteet.”

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

1022 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

2.9.2010

kiinteistölautakunta

7.9.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

8.9.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Erja Saarinen
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Minerva Krohn Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 21.9.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 999-1005, 1008-1010, 1013, 1015-1017 ja 1019-1022 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 1018 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				999-1005, 1008-1010, 1013, 1015-1017 och 1019-1022 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				1018 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		13.9.2010 kello 16.00 – 16.59

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 1020 §)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Laakso, Tapio				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 1009-1022 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Katajamäki, Paula				tiedottaja


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Saarinen, Erja

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	999-1000,	1001-1002,		-,	1006-1009,
		Sauri					1010,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		-,	1011-1013,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		-,	1014-1015,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		-,	1016-1017,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		1003-1004,		1005,	1018-1022,